valtion taidemuseon vuosikertomus 2007

Transkriptio

1 valtion taidemuseon vuosikertomus 2007

2 Valtion taidemuseon toiminta-ajatus Valtion taidemuseo on Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman, Sinebrychoffin taidemuseon ja Kuvataiteen keskusarkiston muodostama kulttuurilaitos ja asiantuntijaorganisaatio. Se vie eteenpäin kuvataiteen kulttuuriperintöä, vahvistaa oman aikamme visuaalisen kulttuurin merkitystä ja kehittää taidemuseoalaa. Valtion taidemuseo ylläpitää, hoitaa, kartuttaa ja tekee tunnetuksi Suomen huomattavinta taidekokoelmaa sekä oman alansa tieto- ja tutkimusarkistoa. Taidemuseoidensa ja muiden toimintojensa välityksellä se tuo suomalaiset ja kansainväliset visuaalisen kulttuurin ilmiöt osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Toimittaja: Anna-Maria Wiljanen, VTM / viestintä Työryhmä: toimintayksiköiden vastuuhenkilöt Ulkoasu: Muotohiomo Oy Painopaikka: Edita Prima Oy, Helsinki 2008 ISSN (painettu) ISSN (verkkoversio)

3 SISällyS Ylijohtajalta Yhteisiä hankkeita ja kehittämistä Seurattua Ateneumin taidemuseo Nykytaiteen museo Kiasma Sinebrychoffin taidemuseo Kuvataiteen keskusarkisto Konservointilaitos Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys HENKILÖSTÖ TALOUSKATSAUS Organisaatio ja johtajat Neuvottelukunta

4 JYRKI LYYTIKKÄ Dramatisoitu taidejänisopastus Ateneumin Eläinten aika -näyttelyssä

5

6 Elina Rissanen Kiasma-teatterin lämpiön seinätaideteos URB festivaalin yhteydessä

7

8 tammikuu Kiasma-teatterissa järjestettävä kuudes Helsingin dokumenttielokuvafestivaali, DocPoint tuo esiin vuoden parhaat kotimaiset dokumenttielokuvat ja löydöt ympäri maailmaa. Teemamaina ovat tällä kertaa Meksiko ja Tanska. kesäkuu Musiikki ja hiljaisuus. Suomalaista symbolismia -näyttely avautuu Ateneumin taidemuseossa. Näyttely korostaa kuvataiteen ja musiikin välistä syvää vuorovaikutusta ja 1900-lukujen vaihteessa. Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Aaltonen DV8 Cost of Living huhtikuu Ateneum-salissa järjestetään KynnysKINO6, jonka aihepiiri keskittyy vammaisuuteen, maahanmuuttajuuteen, yhteisöllisyyteen ja ulkopuolisuuteen. maaliskuu Sinebrychoffin taidemuseo saa lahjoituksena venäläisen 1800-luvun pääsiäismunien kokoelman, johon kuuluu 91 posliinista, lasista ja puusta tehtyä pääsiäismunaa. Marguérite Gérard: Ensi askeleet n.1788-, Valtion Eremitaasi, pietari helmikuu Sinebrychoffin taidemuseon päänäyttely Naisten salonki Naistaiteilijat 1700-luvun Euroopassa avautuu 1.2. toukokuu Valtion taidemuseo avaa internetsivustollaan verkkopalvelun, jonka kautta yleisö voi tutustua maan suurimman taidemuseo-organisaation lähes teosta käsittävään taidekokoelmaan. Verkkopalvelu on osoitteessa kokoelmat.fng.fi.

9 heinäkuu Heinäkuussa kaikissa museoissa keskitytään eri kielisiin opastuksiin. Julius Exner: Vierailu isoisän luona 1853, Statens Museum for Kunst, Kööpenhamina. syyskuu Ateneumin syksyn päänäyttely Tarinoita Tanskasta esittelee tanskalaista taidetta 1800-luvun alkupuolen kultakaudesta aina vuosisadan vaihteeseen asti. marraskuu Kiasma-teatterin Avanto-festivaalilla vietetään tänä vuonna kokeellisen elokuvan teemavuotta otsikolla International Free Cinema. Avannon päävieraiksi saapuu kaksi kokeellisen elokuvan suurmiestä: Michael Snow ja Peter Kubelka. elokuu Elokuussa Kiasman ympäristön ja Kiasma-teatterin valtaa urbaanin kulttuurin festivaali URB jo kahdeksatta kertaa. Elina Rissanen joulukuu Itsenäisyyspäivänä Ateneumin taidemuseon kolmannessa kerroksessa avautuu museon uusi kokoelmaripustus nimeltään Elämää suurempaa. Teoksia kokoelmista. Uudistus takaa sen, että rakastetuimpien taiteilijoidemme teoksia on aina yleisön nähtävillä. Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Aaltonen lokakuu Carnegie Art Award ehdokkaiden yhteisnäyttely avataan Kiasmassa. Näyttely koostuu niiden 26 taiteilijan töistä, jotka palkintolautakunta valitsi 143 nimetyn taiteilijan joukosta. Kiasman jälkeen näyttely jatkaa Osloon, Kööpenhaminaan, Reykjavikiin, Tukholmaan, Lontooseen, Göteborgiin ja Nizzaan.

10 Ylijohtajalta KULTTUURIPERINNÖN SAATAVUUS TOIMINTAMME YTIMESSÄ Kansallisen kulttuurilaitoksen perustehtävät ovat luonteeltaan pysyviä, ja ne osoittavat lujuutensa myös ajan ja yhteiskunnallisen tilanteen muuttuessa. Valtion taidemuseon tehtävänä on edistää kuvataiteen kulttuuriperintöä, vahvistaa oman aikamme visuaalista kulttuuria ja kehittää taidemuseoalaa. Valtion taidemuseon tulee kuitenkin aika ajoin tarkastella, kuinka näissä kansallisissa tehtävissä parhaiten onnistutaan. Tavoitteet on asetettava ja muokattava kunkin ajan ja toimintaympäristön vaatimusten mukaan. Vuosi 2007 oli valtion taidemuseoissa tavoitteiden asettamisen sekä toimintojen ja strategisen linjauksen vuosi. Organisaation johto uusiutui suurelta osin oli aika keskustella ja uudelleenarvioida tavoitteita. Yleisön saavuttaminen ja kohtaaminen, kansalliset kokoelmat ja niiden vaaliminen ja hoito sekä toiminnan kansainväliset yhteydet muodostavat toiminnan vahvan ytimen. Vuonna 2007 museot onnistuivat näyttelytoiminnassaan ylittäen asetetut tavoitteet. Kotimaassa näyttelyissä vieraili runsaat kävijää. Kansainvälisen näyttely-yhteistyön ansiosta kokoelmamme tavoittivat vieläkin suuremman yleisön maan rajojen ulkopuolella. Kokoelmiimme kuuluviin teoksiin tutustui yli miljoona näyttelyvierasta eri puolilla Eurooppaa. Helene Schjerfbeckin taide Hampurissa, Haagissa ja Pariisissa, Akseli Gallen-Kallelan taide Groningenissa sekä Kiasman Kouri-kokoelman teokset Bilbaon Guggenheim-museossa olivat keskeisessä osassa tässä kansainvälisessä näkyvyydessä. Suomalaisen kuvataiteen edistäjänä museoillamme on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, joiden hyödyntämiseen täytyy tulevaisuudessa löytää lisää resursseja. Näyttelyissä voidaan kuitenkin esitellä vain pieni osa Valtion taidemuseon laajoista kokoelmista. Kokoelmien saavutettavuus nousi vuoden aikana uudelle tasolle, kun kokoelmat tuotiin internetin välityksellä kaikkien ulottuville osoitteessa kokoelmat. fng.fi. Tämän uuden palvelun avaaminen paransi kykyämme palvella yleisöä entistä paremmin. Valtion taidemuseon lähes teoksen saavutettavuus verkossa on sekä kansallisesti ja myös kansainvälisesti merkittävä aikaansaannos. Palvelu on jo osoittanut toimivuutensa, vaikka se ei vielä sisällä kuvia kaikista teoksista. Esteenä ovat tekijänoikeuksiin liittyvät asiat, jotka tulee ratkaista kaikkia osapuolia ja käyttäjiä tyydyttävällä tavalla. Syksyllä 2007 julkaistiin myös ainutlaatuinen verkkosivusto, joka sisältää kauppaneuvos Paul Sinebrychoffin kirjeenvaihtoa taiteen keräilijänä vuosina Verkkoarkisto käsittää yli 900 kirjettä, jotka on kopioitu sähköiseen muotoon. Ne ovat kaikkien ulottuvilla ja niiden käyttö on maksutonta. Saavutettavuuden parantaminen ulotettiin myös museokauppaan, kun Valtion taidemuseo avasi kesäkuussa oman verkkokaupan osoitteessa shop.fng.fi. Verkkokaupan avaussivulta asiakas pääsee Ateneumin taidemuseon, nykytaiteen museo Kiasman tai Sinebrychoffin taidemuseon sekä muiden yksiköiden verkkokauppaan. Verkkokauppojen keskeisimmän tuoteryhmän muodostavat museoiden omat julkaisut ja kirjat mutta tuotevalikoimaan kuuluvat myös julisteet, paperitarvikkeet ja kortit sekä erilaiset tekstiilit ja lahjatavarat. Tuotekehittelyn myötä

11 Kuvataiteen keskusarkisto / Yrjö Tuunanen Valtion taidemuseo 2007 valikoimaan liitetään myös uutuustuotteet. Valtion taidemuseoiden tärkein tuki on yleisössä, joka on kiinnostuksellaan osoittanut arvostavansa taidemuseoiden näyttelytoimintaa ja kokoelmia. Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo ovat kaikki paitsi pääkaupungin tärkeitä vetonauloja, myös osa kansallista kulttuuriperintöä. Yleisöltä saatava tuki on tärkeää myös siksi, että se oikeuttaa niihin käyttövaroihin, jotka valtio museoilleen osoittaa. Valtion taidemuseon toiminnan kehittäminen edellyttää vakaata taloudellista pohjaa. Näyttelytoiminnasta saatavat tulot ovat suorassa suhteessa tarjoamiimme palveluihin. Yritysyhteistyökumppaneiden tuki on arvokasta ja muodostaa museoiden pääsylipputulojen ohella edellytykset monipuolisen näyttelyohjelman rakentamiselle. Toiminnan kehittäminen ei kuitenkaan ole mahdollista tilanteessa, jossa kiinteitä kustannuksia ei huomioida Valtion taidemuseolle myönnetyissä määrärahoissa. Museoiden vuokramenot ovat moninkertaiset toimintamenoihin nähden ja niiden nousun kattaminen toimintamäärärahoista merkitsee näyttelytoiminnan supistumista muutamassa vuodessa lähes olemattomiin. Näin ei voi jatkua. Kiinnostavan ja monipuolisen näyttelyohjelman rakentaminen täytyy pystyä turvaamaan ilman, että Valtion taidemuseon pitäisi asettaa vaihtoehtoisiksi museokiinteistöjen ylläpito tai niissä järjestettävä näyttelytoiminta. Takaamalla Valtion taidemuseolle edes samantasoiset toimintamäärärahat kuin kuluvan vuosikymmenen alussa, varmistetaan suomalaisen kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin edistäminen myös jatkossa. Kansallisgallerialla on kokoelmiensa ja yhteyksiensä puolesta ainutlaatuinen mahdollisuus edistää suomalaisen kuvataiteen näkyvyyttä maailmalla. Toisaalta kansainvälinen yhteistyö luo edellytyksiä kansainvälisen kuvataiteen ja sen ilmiöiden esittelyyn myös suomalaiselle yleisölle. Vuoden vaihtuminen merkitsee Valtion taidemuseolle kaksinkertaista juhlavuotta. Ateneumin taidemuseo täyttää 120 vuotta ja Nykytaiteen museo Kiasma 10 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi kaikki kolme museota ovat valmistelleet monipuolisen näyttelyohjelman, jonka uskomme puhuttelevan yleisöä meitä jokaista. Risto Ruohonen 9

12 YHTEISIÄ HANKKEITA JA KEHITTÄMISTÄ Valtion taidemuseon johto jatkoi uudistumistaan. Vuoden alussa Nykytaiteen museo Kiasman johtajana aloitti Berndt Arell ja loppuvuodesta konservointilaitoksen johtavaksi konservaattoriksi nimitettiin Kirsti Harva. Valtion taidemuseon neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana. Kokouksissa käsiteltiin Valtion taidemuseon kokoelmavarantoa, kokoelman karttumisen historiaa sekä kokoelman verkkoon avaamisen kulttuuripoliittista merkitystä. Aiheina olivat niin ikään Kiasman 10 -vuotisjuhlavuoden sekä Ateneumin 120 -vuotisjuhlavuoden näyttelyohjelmistot sekä tulevaisuuden taidemuseo hanke. Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeen eteneminen työllisti merkittävästi Valtion taidemuseon vastaavia sektoreita. Tietohallinto vastasi puolestaan muutoksen valmistelusta kokonaisuuteen liittyvien tietojärjestelmien osalta. Tietohallinnossa jatkettiin opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian mukaisten kehityshankkeiden toimeenpanoa. Valtion taidemuseon kehittämää taidekokoelmien hallinnoinnin työvälinettä, Muusa palvelua, kehitettiin edelleen. Muusa-palvelu on valtakunnallinen ja sen asiakkaina ovat sekä kuntien että yksityisten omistuksessa olevat taidemuseot. Muusa-palvelu sai tavoitteiden mukaisesti kolme uutta asiakasta. Puitteet kuntoon Toimintavuoden aikana painotettiin turvallisuusnäkökulmaa. Kehittämiskohteisiin kuuluivat kulunvalvontajärjestelmän päivittäminen, arvokuljetus-seurantajärjestelmän luominen, turvallisuusselvitysten vaatiminen ulkopuolisilta toimijoilta, ohjeistukset näyttelyiden turvaamiseksi, teosten priorisointilistojen laatiminen, avainhallinnan päivittäminen, kuljetusten vakuuttamisen selkeyttäminen sekä ohjeistukset henkilötunnusten käyttämiseksi. Turvallisuus- ja riskihallinnossa keskityttiin pelastus- ja turvallisuuskoulutukseen sekä poistumisharjoituksiin. Riskien kartoitusta vietiin eteenpäin. Materiaalihallinnossa keskityttiin inventointikäytäntöjen kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen yhteistyössä eri sektoreiden kanssa. Hankintasääntö päivitettiin uuden hankintalainsäädännön astuttua voimaan. Myös taidekokoelmien inventointiohjeisto valmistui. Huomio henkilöstön osaamiseen Valtion taidemuseon henkilöstökoulutuksen painopiste oli kokoelmaosaamisen vahvistamisessa. Tuki kohdennettiin kouluttautumiseen ulkomaisissa seminaareissa ja konferensseissa sekä vertaisoppimiseen muissa taidemuseoissa. Valtion taidemuseon kokoelmahenkilöstölle järjestettiin kaksipäiväinen workshop, jonka aiheita olivat kokoelmahallinta, kokoelmakuljetukset sekä kuriirityö ja logistiikka. Kouluttajana toimi Stephen Dunn Tate Modernista. Henkilöstön tavoitteellisen kouluttamisen tueksi perustettiin osaamistyöryhmä, jonka tehtäväksi määriteltiin Valtion taidemuseon koulutuspolitiikan ja koulutusohjelman laatiminen. Valtion taidemuseon henkilöstön osaamisen arvioinnin apuvälineeksi kehitettiin osaamiskartta, jonka pohjalta toteutettiin ensimmäinen arviointikierros. 10

13 Elina Rissanen Of(f) Course -esityksen ensi-ilta URB festivaalilla. Seurattua Valtion taidemuseon kävijäkyselyillä selvitettiin museoyleisön profiileja sekä museokävijöiden tyytyväisyyttä kolmen museon asiakaspalveluihin, toimintoihin sekä museokäyntiin kokonaisuutena. Palaute oli jälleen kauttaaltaan myönteistä: Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon yleisöstä keskimäärin 94 prosenttia oli täysin tai jokseenkin tyytyväisiä museokäyntiinsä. Tyytyväisten osuus kasvoi edellisestä vuodesta prosenttiyksiköllä. Myös museoiden asiakaspalvelut miellyttivät lähes kaikkia kävijöitä (92 %). Parhaan yleisarvion käynnistään antoivat Ateneumin taidemuseossa ja Sinebrychoffin taidemuseossa vierailleet. Verrattuna edelliseen vuoteen keskimääräinen kokonaistyytyväisyys 93 % asettuu samalle tasolle. Medianäkyvyys Valtion taidemuseon ja Oy Cision Finland Ab:n väliseen yritysyhteistyösopimukseen liittyvällä mediaseurantapalvelulla selvitettiin kolmen museon julkista näkyvyyttä. Vuonna 2007 hakusanoihin perustuvia osumia jäljitettiin 1507 kpl painetusta tai sähköisestä viestimestä, jotka kattoivat koko Suomen. Ateneumin taidemuseo sai seurannassa yhteensä 516 osumaa. Ateneumin kevään päänäyttely, koko perheelle suunnattu Eläinten aika ja sen oheisohjelma saivat runsaasti näkyvyyttä helmikuussa. Musiikki ja hiljaisuus -näyttely näkyi mediassa kesä-heinäkuussa. Ateneumin syksyn päänäyttely tanskalaista kultakauden taidetta esittelevä Tarinoita Tanskasta huomioitiin viestimissä laajasti syyskuussa. Joulukuussa huomio kiinnittyi Ateneumin uuteen kokoelmaripustukseen Elämää suurempaa -näyttelyyn. Kiasman vastaava tulos oli 829 osumaa. Laaja aasialaista taidetta esittelevä Idästä tuulee -näyttely sai osakseen näkyvyyttä helmikuussa. Kiasma-teatterin tuottajan Virve Sutisen siirtyminen Tukholman Dansens Hus tanssiteatterin johtoon huomioitiin kesäkuussa. Elokuussa kansainvälinen URB urbaani festivaali ja siihen liittyvä kiertue saivat osumia. Kiasman juhlavuoden valtuuskunnan julkistaminen sai näkyvyyttä syyskuussa ja lokakuussa huomioitiin laajasti pohjoismainen kiertonäyttely Carnegie Art Award. Sinebrychoffin taidemuseon näkyvyyttä seurattiin ko. menetelmällä toista kertaa ja osumia kertyi yhteensä 162. Sinebrychoffin kevään päänäyttely Naisten salonki Naistaiteilijat 1700-luvun Euroopassa sai runsaasti näkyvyyttä helmikuussa. Kadoksissa olleiden Francisco Goyan grafiikanlehtien löytyminen sai puolestaan odotetusti näkyvyyttä maaliskuussa, mikä takasi näkyvyyden jatkumisen myös lokakuussa, kun grafiikanlehdet esiteltiin Francisco Goya ja Sodan kauhut näyttelyssä. Museokauppaa verkossa Valtion taidemuseo avasi kesäkuussa verkkokaupan osoitteessa shop.fng.fi. Verkkokauppa mahdollistaa entistä laajemman yleisön palvelemisen ajasta ja paikasta riippumatta. Sen aloitussivulta asiakkaat pääsevät Ateneumin taidemuseon, nykytaiteen museo Kiasman tai Sinebrychoffin taidemuseon sekä Kuvataiteen keskusarkiston verkkokauppoihin, joiden valikoimaan kuuluvat museoiden omat julkaisut ja kirjat sekä julisteet, painokuvat, paperitarvikkeet ja kortit, tekstiilejä, lahjatavaroita ja lasten tuotteita unohtamatta. Lisäksi verkkokaupasta saa Kuvataiteen keskusarkiston julkaisemia tutkimuksia kuvataiteen ilmiöistä. 11

14 Ateneumin taidemuseo Kiasma Sinebrychoffin taidemuseo Valtion taidemuseon kävijät (lkm) Yleisön tyytyväisyys museokäyntiin ja palveluihin 2007 (%) Tyytyväinen käyntiin kokonaisuutena Tyytyväinen asiakaspalveluun Verkkokaupasta löytyvät myös uutuudet ja ale-tuotteet. Aloitussivulla löytyvät linkit kaikkien kolmen museon, Kuvataiteen keskusarkiston ja muiden yksiköiden kotisivuille. Verkkokaupan ensimmäisenä toimintavuonna myydyimpiä tuotteita olivat julisteet museoiden rakastetuimmista teoksista. Palkittua työtä Valtion taidemuseon oman kannustuspalkinnon saivat museoregistraattorit Maria Lilja, Kristiina von Knorring sekä taidelogistikko Riitta Rajalin. Henkilökohtaisia saavutuksia Seitsemälle Valtion taidemuseon työntekijälle myönnettiin kunniamerkki vuonna Vastaava konservaattori Ritva-Tuulikki Kilpiselle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki, Kiasma-teatterin tuottaja Virve Sutiselle Suomen Leijonan ritarimerkki, tutkimusavustaja Ari Latville Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi, atk-suunnittelija Markku Uusiniemelle Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, kamreeri Riitta Nousiaiselle Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, museovalvoja Tarja Räisäselle Suomen Valkoisen Ruusun mitali sekä museovalvoja Tuula Lehtoselle Suomen Valkoisen Ruusun mitali. 12

15 Ateneumin taidemuseo Julius Exner: Taideakatemian veistosalista, 1843 (Statens Museum for Kunst, Kööpenhamina) Ateneumin Tarinoita tanskasta -näyttelyssä. 13

16 Ateneumin taidemuseon päänäyttely Eläinten aika painottui vahvasti taidekasvatukseen ja tavoitti runsaasti nuoria kävijöitä ja lapsiperheitä. 14

17 Kuvataiteen keskusarkisto / Jukka Romu Hugo Simberg: Halla, 1895 (Ateneumin taidemuseo). Ateneumin taidemuseon Eläinten aika -näyttely painottui vahvasti taidekasvatukseen ja tavoitti runsaasti nuoria kävijöitä ja lapsiperheitä. Loppuvuodesta Ateneumin kokoelmanäyttely siirrettiin uudistettuna esille museon kolmanteen kerrokseen. Tämän temaattisesti rakennetun Elämää suurempaa Teoksia kokoelmista -näyttelyn myötä julkaistiin uusi Ateneum-opas, joka esittelee 123 merkittävää teosta taidemuseon kokoelmista. Ateneumin taidemuseolle vuosi 2007 oli vahvasti kansainvälinen. Teoslainoja museon kokoelmista oli kaikkiaan 442 sekä kotimaisiin että kansainvälisiin näyttelyihin. Ateneumin kokoelmiin kuuluvaa tanskalaisen kultakauden taidetta nähtiin laajemmin Statens Museum for Kunstissa Kööpenhaminassa. Hampurin taidehallin tuottama Helene Schjerfbeckin tuotantoa laajasti esittelevä näyttely oli vuoden aikana esillä Hampurissa, Haagissa ja Pariisissa. Ateneum osallistui näyttelyyn merkittävällä teoslainalla sekä tarjoamalla tärkeää asiantuntija-apua näyttelyn järjestäjille. Näyttelyiden yhteydessä Helene Schjerfbeckin, suomalaisen taiteen ja Ateneumin taidemuseon saama kansainvälinen näkyvyys oli suuri, ja huipentui brittiläisen The Economist -lehden myönteiseen näyttelyarvioon joulukuussa. Vuoden aikana nähtiin myös laaja Akseli Gallen-Kallelan näyttely Hollannissa Groningerin taidemuseossa, jonne lainattiin monia teoksia kokoelmista. NÄYTTELYT Vuoden aikana toteutetuissa näyttelyissä lähtökohtana oli taidemuseon omien kokoelmien tutkiminen. Ateneumin kokoelmista koottu ja lukujen modernia suomalaista taidetta esitellyt Onko kanto taidetta? jatkui edellisvuodelta aina lokakuun loppuun ( ) saakka. Edellisvuodelta jatkoivat myös Skopin lahjoituskokoelman grafiikkaa ja piirustuksia esitellyt Tuntematon museopaketti -näyttely tammikuun alkuun ( ) saakka sekä museon kokoelmia kommentoineet nykytaiteilijoiden interventiot Muistimatka ( ) ja Siirtymiä ( ) saakka. Vuoden päänäyttely Eläinten aika ( ) oli koko perheelle suunnattu ja tavoittikin runsaasti nuoria kävijöitä ja lapsiperheitä. Ateneumin intendentti Heikki Malme kokosi näyttelyn pääosin Valtion taidemuseon kokoelmista. Esillä olleista noin 350 teoksesta vain neljäsosa oli lainattu muista museoista, yksityiskokoelmista ja taiteilijoilta. Mukana oli niin suomalaista kuin kansainvälistä taidetta: maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, piirustuksia, valokuvia ja installaatioita. Vanhimmat teokset olivat 1500-luvulta ja tuoreimmat 2000-luvulta. Vanhan ja uuden taiteen temaattiset rinnastukset toivat teosten katsomiseen uuden näkökulman. Näyttelyn suosio osoitti, että taidekasvatuksellisesti painotetuille näyttelykokonaisuuksille on Ateneumissa selvä tilaus. Vuoden aikana terävöitettiin näyttelyiden kuraattorien roolia ja käytettiin ulkopuolista kuraattoria suunnittelemaan näyttelyn sisältö. Ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman- Hanhivaara kokosi Ateneumin kokoelmien pohjalta näyttelyn Musiikki ja hiljaisuus. Suomalaista symbolismia ( ), jonka aiheena oli musiikin ja kuvataiteen tiivis suhde suomalaisessa symbolistisessa taiteessa. Näyttelyn taiteilijoita olivat mm. Väinö Blomstedt, Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg ja Ville Vallgren. Saleissa soi myös symbolistinen musiikki. Kesällä esiteltiin rinnakkain kaksi Akseli Gallen-Kallelan varhaista merkkiteosta, Poika ja varis sekä Akka ja kissa Ateneumissa ( ), jälkimmäinen Turun taidemuseosta lainassa. Syksyllä teospari siirtyi Turkuun. Ateneumin intendentti Leena Ahtola-Moorhousen kokoaman Tarinoita Tanskasta -näyttelyn ( ) lähtökohtana oli Ateneumin kokoelmiin 1953 lahjoitettu tanskalaisen kultakauden teoksia sisältävä H.B. Tobiesenin kokoelma. Näyttelyyn lainattiin useita teoksia Tanskan kansallisgalleriasta sekä Tukholman Nationalmuseumista. Tanskan tärkeimmistä taiteilijoista mukana olivat mm. C. W. Eckersberg, Christen Købke, Vilhelm Hammershøi ja L. A. Ring. Näyttelyn teokset ajoittuivat 1800-luvun alkupuolen kultakaudesta aina 1900-luvun alkuun asti. Kokoelmanäyttely Kaupunkikuvia ( ) esitteli valikoiman pohjoismaisia ja eurooppalaisia kaupunkiaiheisia grafiikanteoksia noin sadan vuoden ajalta. Temaattisesti näyttely täydensi tanskalaisen kultakauden taiteen kaupunkielämän kuvauksia. 15

18 Kuvataiteen keskusarkisto / Jukka Romu Statens Museum for Kunst Pedagoginen toiminta painottui Eläinten aika -näyttelyyn. Normaalin opastustarjonnan lisäksi panostettiin erikoisopastuksiin: 4 8-vuotiaille suunnattuihin dramatisoituihin Taidejänis-opastuksiin sekä 8 14-vuotiaille ja perheille suunnattuihin Luonnontiedeopastuksiin, jotka toteutettiin yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Keskeinen osa näyttelyä, suosittu Satumetsä-huone, toteutettiin yhdessä Taideteollisen korkeakoulun opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin runsaasti monipuolista oheisohjelmaa ja työpajatoimintaa. Helsingin Sanomien kanssa yhteistyössä järjestettiin Lasten lauantai -tapahtumia, joiden ohjelmassa oli mm. sadutusta, H. C. Andersenin satuja ja nonstop-työpajoja. Vuoden aikana tuotettiin myös kolme erilaista, näyttelyiden teemoille rakentunutta lasten verkkosivustoa yhdessä Helsingin Sanomien kanssa. Ateneumin kokoelmien ja näyttelyiden saavutettavuutta edistettiin kehittämällä ja tuomalla näyttelykäyntiin uusia elämyksellisiä elementtejä tilallisista ratkaisuista opastuksiin esimerkiksi selkokielisten seinätekstien muodossa. Ateneum jatkoi yhteistyötä Suomen Mielenterveysseuran kanssa järjestämällä seuran itsemurhien ehkäisyprojektiin liittyneen Itsetuhoisuus ja taiteen parantava voima -seminaarin, jossa kuultiin taiteilijoiden puheenvuoroja aiheesta. Lisäksi aloitettiin Suomen Alzheijyrki lyytikkä (Ferdinand von Wright: Ensi yllätys 1880 (Ateneumin taidemuseo); Julius Paulsen: Sinappipelto 1895 (Ateneumin taidemuseo / H. B. Tobiesenin kokoelma), Statens Museum for Kunst; taidejänisopastus Eläinten aika -näyttelyssä. Loppuvuosi huipentui uuden kokoelmaripustuksen avaamiseen ( ): Elämää suurempaa. Teoksia kokoelmista-näyttelyssä ovat esillä mm. museon kokoelmien rakastetuimmat teokset Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli, Helene Schjerfbeckin Toipilas ja Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot. Uuden ripustuksen lähtökohta on ollut taidekasvatuksellinen, ja museonjohtaja Maija Tanninen-Mattilan ja amanuenssi Timo Huuskon ohella museolehtorit Anja Olavinen, Satu Itkonen ja Erica Othman ovat alusta alkaen olleet mukana näyttelyn suunnittelussa. Kokoelmanäyttely sisältää myös vaihtuvia FOKUS-osuuksia, pienimuotoisia ulkopuolisten kuraattoreiden näkökulmanäyttelyitä, joista ensimmäinen Taiteen hurma vai tiedon houkutus paneutui J. J. Tikkaseen ja toisen keskiössä oli Gunnar Berndtsonin teos Almée, egyptiläinen tanssijatar (1883). KOKOELMAT JA TEOSHANKINNAT Ateneumin kokoelmia kartuttivat vuoden aikana niin ostot (31 teosta), lahjat (61) kuin testamenttilahjoitukset (29). Lahjoina saatiin Wäinö Aaltosen Puupoika (1915), jonka Bo Hjelt lahjoitti isänsä konsuli Allan Hjeltin muistoksi, sekä 60 Viktor Kuuselan grafiikanteosta taiteilijalta itseltään. Testamenttilahjoituksiin kuuluivat mm. Ritva Laatto-Ahlströmin kokoelmasta Pekka Halosen viimeisiin teoksiin lukeutuva hieno Talvimaisema (1932) ja Jaakko Sieväsen pop-henkinen Siirtokuva (1966). Taidehankintoihin Ateneumille oli myönnetty euron määräraha, jolla hankittiin 31 teosta kokoelmien täydennykseksi. Vanhempaa taidetta edusti Isak Wacklinin muotokuva Maatuomari Jørgen Wichmand (1749), museon klassikoita mm. Hugo Simbergin vaikuttava maalaus Omakuva (1907) ja suomalaista modernismia Vilho Lammen Istuva tyttö (1932). Nykytaiteen kokoelmaa täydennettiin neljällä Tor Arnen maalauksella ( ) ja Paul Osipowin teoksella Kreikkalainen raunio ( ). Veistoshankintoja edusti Wäinö Aaltosen marmorinen Kahlaaja (1924) ja kansainvälistä taidetta Kurt Schwittersin Mz 320 Sternenhimmel (1921). Huomattava määrä Ateneumin kokoelmien keskeisiä teoksia oli vuoden aikana lainassa ulkomaisissa näyttelyissä. Luonnon lumo -näyttelyn maisemamaalaukset kiersivät Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa, Helene Schjerfbeck -näyttely Keski-Euroopassa, ja Akseli Gallen-Kallelan teoksia lainattiin Hollantiin. Myös yksittäisiä teoslainoja oli poikkeuksellisen runsaasti. Valtion edustustiloissa, Suomen suurlähetystöissä ja muissa ulkopuolisissa kohteissa oli vuoden päättyessä talletettuna 554 Ateneumin kokoelmiin kuuluvaa teosta. Museon teoksia oli talletettuna myös useassa kotimaan taidemuseossa ns. pitkäaikaislainoina kokoelmien liikkuvuus -periaatteen mukaisesti. Uusia talletuksia tehtiin vuoden aikana 25. TAIDE- JA MUSEOKASVATUS 16

19 Museon menot, yhteensä 2,2 miljoonaa euroa 80 % henkilöstökulut % palveluiden ostot % aineet, tarvikkeet ja tavarat % muut kulut Museon tulot, yhteensä euroa 88 % pääsymaksut % julkaisutulot % muut tulot mer-keskusliiton kanssa yhteistyö muistisairauksista kärsiville tarkoitetun Muistipolun kehittämiseksi. Ateneumissa työskenteli vuoden aikana freelance-oppaita, joille järjestettiin näyttelyiden aiheisiin liittyvää koulutusta. Opastuskielinä olivat suomi, ruotsi, ranska, englanti ja venäjä. Tilattavissa oli myös näkö- ja kehitysvammaisten sekä viittomaja selkokielisiä opastuksia. Ateneumin työpaja tarjosi kursseja päiväkoti- ja koululaisryhmille. Lasten Kuviskerho Atski ja viikoittaiset koko perheen nonstop-pajat jatkuivat niin keväällä kuin syksyllä. Uutta olivat hiihtoloman aikana lapsille ja aikuisille järjestetty työpajatoiminta ja syksyllä pidetty koululaisten iltapäiväkerho. Aikuisille oli tarjolla kursseja sekä erikoisnäyttelyihin että kokoelmanäyttelyyn liittyen. ATENEUM-SALI Ateneum-salin ohjelmatoimintaa kehitettiin. Poikkitaiteellinen ohjelmisto koostui taidetta eri tavoin valottavista tapahtumista, elokuvista, musiikista, nykytanssi- ja teatteriesityksistä sekä puheohjelmista. Kevään ohjelmisto liittyi enimmäkseen Eläinten aika -näyttelyyn. Elukka-klubeissa kirjailijat, eläinaktivistit ja eläintieteilijät pohtivat ajankohtaisia eläinteemoja. Jokaiseen klubiin liittyi muutakin ohjelmaa kuten nykytanssia, elokuvia ja musiikkia. Elukka-klubeissa tehtiin yhteistyötä Karhu Originalsin kanssa. Myllyteatterin Tapaus C: eläimen etsintä sai ensi-iltansa Ateneum-salissa. Nykysirkusta edusti Circo Aereo uudella ensi-iltateoksellaan FUR!, joka yhdisti uutta sirkusta, ilma-akrobatiaa ja nykytanssia. Lisäksi näyttelysaleissa liikkunut tanssiimprovisaatio Hauki ei ole kala liittyi salin ohjelmistoon. Elokuvaohjelmistossa jatkoivat DocPoint-elokuvafestivaali sekä nyt kuudetta kertaa Kynnys ry:n ja Ateneum-salin yhteistyössä järjestämä Kynnyskino-festivaali. Syyskauden merkittävin tapahtuma oli ensimmäistä kertaa järjestetty Sanaton -esittävän taiteen festivaali, joka keskittyi sanattomaan fyysiseen teatteriin. Esitykset olivat sekä koti- että ulkomaisia. Tsekistä saapui vieraaksi Teatteri Krepsko, joka on kehittänyt omanlaisensa sanattoman ilmaisun muodon. Festivaalin ohjelmaan liittyi esitysten lisäksi myös työpajoja kouluryhmille. Ohjelmistossa olivat myös mm. tanssiteokset Va por ustedes!, Aikavariaatioita ja REvenge, tanskalainen Alinealone-esitys, Mitja ja kuvitusmieli -lastenteatteri, pohjoismaisen festivaaliviikonlopun Nordsol-konsertit sekä 5 ääntä 5 puheenvuoroa -luentosarja, jonka puhujina olivat Virpi Hämeen-Anttila, Esko Valtaoja, Tarja Pitkänen-Walter, Marikki Hakola ja Juha Suonpää. Luentosarja toteutettiin yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran, MUU ry:n ja HOK-Elannon kanssa. MUU OHJELMA Eläinten aika -näyttelyn avajaisviikonloppuna järjestettiin Hevospäivä yhteistyössä Ypäjän hevosopiston kanssa, joka toi museon puistikkoon suomenhevosia yleisön tutustuttaviksi. Puistikon ohjelmassa oli myös kengitysnäytöksiä ja hevosten ruokintaa. Ateneumin sisäpihalla järjestettiin valjasseppänäytöksiä. HOK-Elannon kanssa yhteistyössä järjestettiin keväällä Eläinten aika -näyttelyssä ja syksyllä Tarinoita Tanskasta -näyttelyn yhteydessä ohjelmallisia asiakasomistajapäiviä, joiden aikana kuultiin asiantuntijaluentoja ja tutustuttiin näyttelyyn erilaisten teemaopastusten kautta. ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Ateneumin taideasiantuntijat antoivat vuoden aikana kuusi lausuntoa ja osallistuivat kymmenien teosten tutkimiseen. Taideteosten maastavientilupia myönnettiin 27. Museolla oli edustus useissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä taidemuseoalan toimikunnissa. Museonjohtaja Maija Tanninen-Mattila oli jäsenenä mm. Antellin valtuuskunnassa ja Pohjoismaisten kansallisgallerioiden johtajien ja asiantuntijoiden ryhmässä sekä UPM Kymmenen kulttuurisäätiön ja Ateneumin ystävät ry:n hallituksissa. Apulaismuseonjohtaja Helmiriitta Sariola toimi Taideteollisuusmuseon säätiön hallituksessa ja intendentti 17

20 Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Aaltonen Ateneumin taidemuseon uusi kokoelmaopas ilmestyi suomen- ja ruotsinkielisenä painoksena joulukuussa Heikki Malme oli Valtion juhlarahalautakunnan ja International Ukiyo-e Societyn jäsen. Intendentti Leena Ahtola- Moorhouse puolestaan oli Eero Järnefeltin seuran ja Anita Snellmanin säätiön hallituksissa sekä E.V. Ponkalan säätiön kuvataideasiantuntija. Amanuenssi Riitta Ojanperä kuului ICOMin ICFA-komitean (International Committee for Museums and Collections of Fine Arts) johtokuntaan. Museon kävijät (lkm) JULKAISUT JA MEDIA Eläinten aika -näyttelyn yhteydessä julkaistiin suomenkielinen näyttelykirja, sekä lapsille puuhakirja suomeksi ja ruotsiksi (HAU ja VOV). Tarinoita Tanskasta -näyttelykirja ilmestyi suomeksi ja ruotsiksi. Musiikki ja hiljaisuus. Suomalaista symbolismia -näyttelyn yhteydessä ilmestyi kirjan sijasta levy-yhtiö Ondinen kanssa yhteistyössä toteutettu kokoelma symbolistista musiikkia. Levyyn kuuluu kuvitettu vihko, jossa on kuraattorin kirjoitus näyttelyn teemoista. Ateneumin taidemuseon kauan odotettu kokoelmaopas ilmestyi joulukuussa suomen- ja ruotsinkielisinä painoksina. Opas esittelee kuvin ja sanoin 123 merkittävää teosta Ateneumin kokoelmista. Oppaan kustansi Suomen Taideyhdistys ry. Museon internetsivuja kehitettiin kokoelmien osalta ja niiden kolmikielisyyteen kiinnitettiin erityistä huomiota, jotta ne toimisivat saavutettavana tiedotuskanavana sekä kotimaiselle että kansainväliselle yleisölle Opastetut kävijät (lkm) Yleisöopastukset Koululais-, päiväkoti- ja terapiaryhmät Tilattavat opastukset YHTEISTYÖYRITYKSET Helsingin Sanomien, HOK-Elannon ja KPMG:n kanssa aloitettiin monivuotiset pääyhteistyökumppanisuhteet. Yhteistyötä tehtiin läpi vuoden painottuen museon kahteen päänäyttelyyn, Eläinten aikaan ja Tarinoita Tanskasta -näyttelyyn, sekä loppuvuonna uudistettuun kokoelmanäyttelyyn. Sponsoritasolla yhteistyökumppaneita olivat Oy Cision Finland Ab ja mainostoimisto Taivas, jonka kanssa aloitettuun yhteistyöhön kuului myös museon uuden logon ja visuaalisen ilmeen suunnittelu yhdessä museon työryhmän kanssa. Sponso Ateneum-salin yleisö ja Ateneum työpajoihin osallistuneet (lkm) Omat tilaisuudet Ulkopuoliset tilaisuudet Työpajat 18

21 Kuvataiteen keskusarkisto / Petri Virtanen Valtion taidemuseo 2007 Nykytaiteen museo kiasma Heri Dono: Political Clowns (1999) Idästä tuulee -näyttelyssä. 19

22 Itäiset tuulet ja tarinat kiehtoivat nykytaiteen museo Kiasman yleisöä kevään ja kesän näyttelyissä. Syksyllä syvennyttiin pohjoismaiseen taiteeseen. 20

23 Kuvataiteen keskusarkisto / Petri Virtanen Carnegie Art Award 2008 taidepalkintojen jakotilaisuus Kiasmassa. Kiasma oli vuonna 2007 Suomen suosituin museo kävijällään. Sisältöä leimasi maantiede: kokoelmanäyttelyssä katseltiin moninaisia maisemia nykytaiteilijoiden silmin ja ajankohtaista aasialaista taidetta ammennettiin kahdessa suuressa näyttelyssä. Syyskaudella pohjoismaisen taiteen laaja katselmus seurasi Suomen saloihin syventynyttä näyttelyä. Uuden museonjohtajan ensimmäisenä vuonna tuulen suunta kääntyi idästä länteen, kun Berndt Arellin myötä Kiasman kotimaista ja kansainvälistä verkostoitumista lisättiin ja Kiasman monia yhteistyömalleja kehitettiin ja laajennettiin entisestään. Syksyllä 2007 Kiasma perusti Kiasman juhlavuoden valtuuskunnan, jonka tehtävä on tukea Kiasman yhteiskuntasuhteita ja edistää museon yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Valtuuskuntaan kutsuttiin 18 eri alojen vaikuttajaa. Lisäksi vuoden aikana käytiin neuvotteluita monien museoiden kanssa kansainvälisellä tasolla sekä aloitettiin yhteistyö mm. New Yorkin Solomon R. Guggenheimin museon kanssa. NÄYTTELYT Kiasma esitteli vuonna 2007 laajasti taidetta Aasiasta. Idästä tuulee -näyttelyssä ( ) esittäytyi kahdeksan nykytaiteilijaa Indonesiasta, Kiinasta ja Thaimaasta. Näyttelyn kuraattorit Kiasman johtaja Tuula Karjalainen ja intendentti Marja Sakari painottivat valinnoissaan vanhan ja uuden, idän ja lännen, myyttien ja todellisuuden sekä muutoksen ja pysyvyyden hedelmällisiä yhteentörmäyksiä. Aasian kartoitus täydentyi entisten neuvostotasavaltojen nykytaiteen katselmuksessa Tarinankertojien aika ( ). Suurin osa näyttelyn 14 taiteilijasta ja taiteilijaparista tuli Kaukasian ja Keski-Aasian maista. He käsittelivät teoksissaan neuvostoajan yhteistä menneisyyttä ja sen vaikutuksia nykyhetkeen, jota luonnehtii myös kaukaisen menneisyyden paluu osaksi kansallisen identiteetin rakennusaineita. Moskovalaisen kuraattorin Viktor Misianon kokoaman näyttelyn temaattisena lähtökohtana oli laaja, panoraamanomainen näkymä todellisuuteen sekä kerronnan ja eeppisyyden korostuminen taiteessa 1990-luvun todellisuuskeskeisyyden jälkeen. Biennaalina järjestettävä pohjoismaisen nykytaiteen kiertonäyttely Carnegie Art Award ( ) alkoi tänä vuonna Kiasmasta, jossa myös jaettiin Carnegie Art Award taidepalkinto presidentti Tarja Halosen läsnäollessa. Näyttely esitteli 26 taiteilijaa, joukossa Carnegie Art Award -taidepalkinnon saajat Torsten Andersson, Jesper Just, John Kørner sekä Nathalie Djurberg. Maisema Kiasman kokoelmissa -näyttelyä jatkettiin 4. marraskuuta saakka. Näyttelyn teokset purkivat niitä konventioita, jotka ovat sitoneet perinteistä maisemamaalausta. Teoksia oli esillä yhteensä 53 koti- ja ulkomaiselta taiteilijalta. Studio K:ssa Aamu Songin ja Johan Olinin muodostama ajankohtainen designkaksikko Company päivitti ennakkoluulottomasti ja humoristisesti suomalaisia perinnetuotteita yhteistyössä kotimaisten tuottajien kanssa. Salakauppa Suomen salat oli auki Paha silmä näyttely ( ) nosti esille kansanperinteestä tutun vahingoittavan katseen ja pahuuden teeman nykytaiteessa. Näyttelyn kokosi Kiasman kokoelmateoksista amanuenssi Leevi Haapala. Historiallinen katsaus perestroikan kauteen, Raaka, keitetty ja Paketoitu Perestroika-taiteen arkisto ( ) esitteli neuvostoliittolaista taidetta 1980-luvun alusta 90-luvun alkuun. Kulttuurisen ja yhteiskunnallisen murroksen aikakaudesta kertovat raaka-aineet, taideteokset, arkistomateriaali ja dokumentit oli kerätty useista venäläisistä, virolaisista ja suomalaisista yksityisarkistoista. Kiasman Kontissa esiteltiin kotimainen uutuus, Maija Blåfieldin ja Anu Suhosen videoinstallaatio Kun taivas putoaa remake ( ). Se uudelleen tulkitsi Risto Jarvan ohjausta vuodelta Mediateekissä oli esillä marraskuussa Avanto-festivaalin toisen päävieraan Michael Snown SSHTOORRTY (2005) -installaatio. KOKOELMAT JA TEOSHANKINNAT Taidehankintoihin Kiasmalla oli käytettävissä euron määräraha. Sillä hankittiin 131 teosta, muun muassa 21

24 Kuvataiteen keskusarkisto / Petri Virtanen Valtion taidemuseo 2007 Elena Vorobyeva ja Viktor Vorobyev: Kaupunki / City videoinstallaatio (2007) Tarinankertojien aika -näyttelyssä. 22

25 Museon menot, yhteensä 3,4 miljoonaa euroa 79 % henkilöstökulut % palveluiden ostot % aineet, tarvikkeet ja tavarat % muut kulut Museon tulot, yhteensä euroa 94 % pääsymaksut % julkaisutulot % muut tulot ARS 06 näyttelyssä esillä olleet teokset Roi Vaara: Kultainen kädenpuristus ja Charles Sandison: Sykli I, Elina Merenmiehen yhdeksän piirustusta, jotka olivat esillä Ars Fennica -näyttelyssä sekä Pavel Brailan videoinstallaatio Baron s Hill Tarinankertojien aika -näyttelystä. Kiasman ystävät ry lahjoitti Pekka Jylhän teoksen Pienoismalli teoksesta Ikkuna taivaalle. Muita teoslahjoituksia saatiin seitsemän. Kiasman kokoelmateoksia lainattiin yhteensä 140, joista 65 teosta kotimaisiin museoihin ja 8 teosta ulkomaisiin museoihin sekä 67 Kalervo Palsan teosta, joita esiteltiin Hollannissa. Kiasma lainasi kokoelmistaan yhteensä 4 teosta Art in the USA: 300 years of Innovation -näyttelyyn, joka avattiin lokakuussa Guggenheim Museumissa Bilbaossa, Espanjassa. Ulkopuolisissa kohteissa, kuten suurlähetystöissä ja ministeriöissä, oli talletettuina kaikkiaan 74 museon kokoelmiin kuuluvaa teosta. Uusia talletuksia tehtiin vuoden aikana 13. Koulut ja päiväkodit ovat edelleen Kiasman opastusten ja pajatoiminnan aktiivikäyttäjiä. Lapsille suunnattu työpajatoiminta laajeni totutusta poikkeavasti myös näyttelytiloihin aktivoiden Maisema-kokoelmaripustuksen tarkastelua. Myös aikuiskävijöille oli tarjolla tietoa ja toimintaa. Maisema-näyttelyyn saattoi tutustua äänioppaan avulla ja Carnegie Art Award -näyttelyssä kävijät saattoivat vaihtaa ajatuksia keskusteluoppaan kanssa. Näyttelyiden tekijöitä tavattiin taiteilijakierroksilla, joissa näyttelyn taiteilijat puhuivat töistään. Kiasman käynnistämä Taide hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisessa -ohjelmahanke jatkui. Yhteistyöverkostoon kuului keskeisiä kulttuurin ja taiteen toimijoita ja organisaatioita, kuten Stakes, Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia, Taideteollinen korkeakoulu, IADE sekä edustaja Työministeriöstä. Yhdessä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa järjestettiin marraskuussa seminaari Taiteen paikka, johon osallistui 200 henkeä. TAIDE- JA MUSEOKASVATUS Museopedagogisen toiminnan kärki kohdistui kaikkein nuorimpien kävijöiden toiminnan kehittämiseen. Uutena toimintamuotona otettiin käyttöön napero-opastoiminta, joka laajentaa kouluille suunnatun omaopastoiminnan päiväkotien käyttöön. Päiväkodille nimetään nimikko-opas, joka suunnittelee henkilökunnan kanssa käyntien sarjan tavoitteelliseksi osaksi päiväkodin muuta toimintaa. Lokakuussa toteutettiin kaksiviikkoiset Skidiviikot, jotka keskittyivät palvelemaan uutta kohderyhmää: 0-3-vuotiaita museokävijöitä. Alle vuoden ikäisille oli tarjolla vauvojen värileikkiä, joka tarjoaa vauvaikäisille ensikosketuksen värien maailmaan ja tukee vanhemman ja lapsen välistä yhteyttä. Ohjelma huipentui Skidisunnuntaihin, jolloin Kiasmassa vieraili 2000 lasta ja aikuista osallistuen mm. tarinasäveltämiseen ja piipahduspajoihin sekä seikkaillen skidireitillä. Perheyleisöille suunniteltiin lisäksi Kiasman rakennuksesta ilmeensä saaneiden monsterihahmojen elävöittämä tuotesarja, jonka ensimmäinen Taiteen tasavalta -kartta tarjoaa hauskoja, runsaasti kuvitettuja reittejä Kiasman kokoelmiin. KIASMA-TEATTERI Kiasma-teatterin toiminta keskittyi vuonna 2007 tuotantojen ja vierailujen sekä erilaisten projektien ja prosessien ympärille eli Kiasma-teatterin ohjelman kehittämiseen kansainvälisenä vierailuteatterina, URB festivaaliin sekä kansalliseen URB kiertueella -projektiin. Kiasma-teatterin pitkäaikainen johtaja Virve Sutinen nimitettiin Tukholman Dansens Husin johtoon. Kevätkauden ohjelmistossa vierailivat DocPoint, Pikseliähky ja Lens Politica. Kauden päätuotannot olivat kotimaisia kantaesityksiä, joista vastasivat koreografi Sanna Kekäläinen sooloteoksella Puna-Red-Rouge, ohjaaja Sasha Pepelyaev yhdessä kuvataiteilija Cris af Enehjelmin kanssa teoksella Kalevala Generator sekä Kuriton Company teoksella Eloonjääneet. Kiasma-teatterin syyskauden kotimaiset tekijät olivat Circus Maximus ja Oblivia, jonka Everything you say will become dust anyway -teoksessa esitettiin erilaisia välitiloja minimalismin keinoin. Circus Maximuksen Maailman paras virtuaali ja kyborgi kehittyneessä kapitalismissa oli kiteytymä peliaddiktiosta, Las Vegasista ja nettipokerista. Kauden keskeisin tapahtuma, Kiasma-teatterin 23

26 Kuvataiteen keskusarkisto / Petri Virtanen Kuvataiteen keskusarkisto / Petri Virtanen Kuvataiteen keskusarkisto / Petri Virtanen Suomen salat näyttely Kuvassa taiteilijat Johan Olin ja Aamu Song; Vauvojen värileikki -työpaja Kiasmassa ; Carnegie Art Award pääpalkinto ojennetaan ruotsalaiselle Torsten Anderssonille. Tilaisuutta kunnioittaa läsnäolollaan Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Kuvassa oikealla kulttuurineuvos Tuula Arkio. aloite /teatteri.nyt kokosi nykyteatterin ja esitystaiteen tekijät vuosittaiseen katselmukseen ja kohtaamiseen. Lokakuussa 2007 /teatteri.nyt laajeni kansainväliseksi kohtaamiseksi, jonka mahdollisti osaksi yhteistyö Espoon kaupunginteatterin ja Kansallisteatterin kanssa. Tapahtumassa oli uutta teatteria, galleriateoksia, demonstraatioita, vierailuesityksiä ja kritiikinkirjoitustyöpaja. Kansainväliset vieraat tulivat USA:sta, Belgiasta ja Uudesta-Seelannista. Lisäksi teatterissa nähtiin Tarkovski by docpoint, Liikkeellä marraskuussa, Avanto- ja Baltic Circle -festivaalien ohjelmistoa. Kiasma-teatteri toimi kansainvälisissä Nordic Excellency ja Informal European Theatre Meeting -verkostoissa. Kahdeksatta kertaa järjestetty kansainvälinen URB 2007 urbaani festivaali oli särmikäs poikkileikkaus urbaaneista taiteista, jotka levittäytyivät Kiasmaan, kantakaupunkiin ja Helsingin itäisiin lähiöihin. Festivaalin ohjelmassa oli kansainvälisiä vierailuesityksiä, kotimaisia kantaesityksiä, klubeja, näyttelyitä ja taiteilijatapaamisia. URB festivaaliin huipentui myös URB kiertueella -projekti. URB 2007 julkisti alkuvuodesta yhteistyössä Plan Suomi Säätiön kanssa lasten ja nuorten oikeuksiin liittyvän Hei. Mitkä on sun oikeudet? -rapkilpailun, jonka voittajat esiintyivät URB:n pihatapahtumassa. URB 2007 keräsi arviolta 6000 katsojaa. MUU OHJELMA URB kiertueella oli Kiasman ja Vattenfallin yhteistyöhanke, joka vei työpajoja ja mini-festivaaleja Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Pohjois-Pohjanmaan alueille. URB-kiertueen aikana toteutettiin yhteensä 17 työpajaa ja 5 tapahtumaa. Työpajojen aihepiirit valikoituivat paikkakuntakohtaisesti paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta ja ne kohdennettiin vuotiaille nuorille. URB-tapahtumat kokosivat työpajojen aihepiirit yhteen ja työpajat olivat tapahtumissa edustettuina työpajavetäjien omien esitysten tai näyttelyiden kautta. Kiertueen aikana järjestetyissä tapahtumissa ja näyttelyissä vieraili yhteensä 5920 kävijää. ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Kiasman taideasiantuntijat toimivat vuoden aikana lukuisissa oman alansa luottamus- ja konsultaatiotehtävissä. Museonjohtaja Berndt Arell toimi Kuvataiteen koulutustoimikunnan jäsenyytensä lisäksi hallituksen jäsenenä Pro Artibus, Finlandssvenskt konstcentrumissa, Signe and Arne Gyllenberg Foundationissa, Suomen taideakatemian säätiössä, Taideteollisuusmuseon säätiössä, Henna ja Pertti Niemistön säätiössä sekä Kuntsin säätiössä. Hän oli myös johtokunnan jäsen Suomalais-norjalaisessa kulttuuri-instituutissa ja asiantuntija Pohjoismaisessa kulttuurirahastossa, Svenska kulturfondenissa, Konstsamfundetissa sekä Stina Krooks stiftelsessä. Intendentti Marja Sakari kuului Kuvataideakatemian tohtorinkoulutuksen esitarkastuslautakuntaan ja lisäksi hänen luottamustehtäviinsä lukeutuivat mm. jäsenyydet Kriittisen korkeakoulun hallituksessa sekä Suomalais-tiibetiläisen kulttuuriseuran hallituksessa. Virve Sutisen asiantuntijatehtäviin kuuluivat vuonna 2007 mm. IETM:n hallituksen puheenjohtajuus sekä Nordic Excellence Pohjoismaisen esittävän taiteen yhteistyöverkon johtoryhmään kuuluminen. Sutinen toimi myös Pohjoismaiden ministerineuvoston Liikkuvuus- ja Verkostotuen asiantuntijaryhmässä. Vuonna 2007 Sutinen nimitettiin kansainvälisen IETM:n presidentiksi ja hän toimi myös Läntisen tanssin aluekeskuksen taiteellisessa toimikunnassa. Riitta Aarniokoski toimi Zodiak - Uuden tanssin keskuksen hallituksen puheenjohtajana. Kaija Kaitavuori toimi vuonna 2007 Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry:n puheenjohtajana sekä jäsenenä mm. Engage review the international journal of visual art and gallery education, International Advisory Boardissa, sekä Opetushallituksen Lähde luovuus- ja kulttuurikasvatushankkeen ohjausryhmässä. 24

27 Museon kävijät (lkm) JULKAISUT JA MEDIA Idästä tuulee näyttelykirjassa tutustuttiin Indonesian, Kiinan ja Thaimaan nykytaiteen ja yhteiskunnan tilanteeseen. Marja Sakarin ja Taru Tappolan toimittamaan kirjaan kirjoittivat tutkijat Leena Avonius, Annabelle O. Boissier, Jukka O. Miettinen ja Taru Salmenkari. Näyttelykirja Tarinankertojien aika puolestaan esitteli nykytaidetta entisten neuvostotasavaltojen alueelta: Moldovasta, Armeniasta, Georgiasta ja Venäjältä sekä Kazakstanista, Kirgisiasta ja Uzbekistanista. Julkaisu kertoi tekstein ja kuvin nykyhetkestä, jolloin nuoret valtiot rakentavat uutta identiteettiään. Kirjan toimittivat näyttelyn moskovalainen kuraattori, taideteorian tohtori, taidehistorioitsija ja taidekriitikko Viktor Misiano sekä amanuenssi Jari-Pekka Vanhala Kiasmasta. Lisäksi Kiasman museopedagogiikka julkaisi kirjan Nykytaidetta etsimässä, neljä keskustelua Kiasmassa (toim. Riikka Stewen, Riikka Haapalainen, Kaija Kaitavuori). Taide hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisessa -hankkeen puitteissa julkaistiin Taide keskellä elämää kirja, jossa käsitellään yli 40 kirjoittajan voimin taiteen soveltavaa käyttöä (toim. Marjatta Bardy, Riikka Haapalainen, Merja Isotalo, Pekka Korhonen). Taiteen tasavalta Kiasma, julistemainen kokoelmaesite kuului myös vuoden 2007 julkaisuihin. Kiasma-lehti ilmestyi vuonna 2007 kolme kertaa Opastetut kävijät (lkm) Yleisöopastukset Koululaisryhmät Tilattavat opastukset YHTEISTYÖYRITYKSET 8040 Vuonna 2007 Kiasman pääyritysyhteistyökumppaneita olivat Deloitte&Touche, FIM Group (myöhemmin Glitnir), Helsingin Sanomat ja Vattenfall. Lisäksi Kiasman yhteistyökumppaneita olivat Lönnberg Painot, Ruutunelonen, Mediatoimisto Dagmar, Mainostoimisto PHS ja Cision. Uusina palveluyhteistyökumppaneina yhteistyön Kiasman kanssa aloittivat Moet&Hennessy ja EuroPark Kiasma-teatterin yleisö ja työpajoihin osallistuneet (lkm) Omat tilaisuudet Ulkopuoliset tilaisuudet Työajoihin osallistuneet 25

28 SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO Elisabeth Vigée-Lebrun: Omakuva, 1800 (Valtion Eremitaasi, Pietari) Naisten Salonki - Naistaiteilijat 1700-luvun Euroopassa -näyttelyssä. 26

29 Syksyllä 2007 julkaistiin ainutlaatuinen verkkosivusto, joka sisältää kauppaneuvos Paul Sinebrychoffin kirjeenvaihtoa taiteen keräilijänä vuosina Verkkoarkisto käsittää yli 900 kirjettä ja se on kaikkien käytettävissä. 27

30 Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Aaltonen Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Aaltonen Anna Dorothea Lisiewska-Therbusch: Bakkantti, , Valtion Eremitaasi, Pietari; Francisco Goya: Raskas on askel; Sinnebychoffin taidemuseon kokoelmiin kuuluvan venäläisen empiretuolin kuva sekä Taiteiden yön erikoispostileima, jonka aiheena Sinebrychoffin museorakennus. Syksyllä 2007 julkaistiin ainutlaatuinen verkkosivusto, joka sisältää kauppaneuvos Paul Sinebrychoffin kirjeenvaihtoa taiteen keräilijänä vuosina Paul Sinebrychoffin muistikirjoihin käsin kopioimat kirjeet saatettiin sähköiseen muotoon, yli 900 kirjettä käsittäväksi verkkoarkistoksi, joka on tarkoitettu kaikkien käytettäväksi. Sivuston toteuttamisen mahdollisti Oy Sinebrychoff Ab:n museolle osoittama rahalahjoitus, jonka turvin alkuperäisten kirjeiden kääntäminen, digitointi ja verkkosivuston suunnittelu voitiin aloittaa yhteistyössä Helsingin yliopiston Pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitoksen, Kansalliskirjaston ja Chris Rawlingsin kanssa. Uudessa suomalaista antiikkia esittelevässä postimerkkisarjassa julkaistiin Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmiin kuuluvan venäläisen empiretuolin kuva. Samaan aikaan julkaistiin myös Taiteiden yön erikoispostileima, jonka aiheena oli Sinebrychoffin museorakennus. NÄYTTELYT Vuoden 2007 päänäyttely Naisten salonki Naistaiteilijat luvun Euroopassa ( ) paneutui taidehistoriassa vähän tunnettuun alueeseen, naistaiteilijoihin. Näyttely esitteli ajan naistaitelijoiden teoksia ja esinekulttuuria sekä laajemminkin yläluokan naisten elämää. Mukana oli myös kolme Suomessa 1700-luvulla vaikuttanutta taiteilijaa: Margareta Capsia, Helena Arnell ja Lovisa Charlotta Malm-Reuterholm. Ulkomaisista taiteilijoista tunnetuimpia olivat Elisabeth Vigée-Lebrun, joka toimi Marie-Antoinetten hovimaalarina, ja Angelica Kauffman. Näyttelyn teemaa syvennettiin luentosarjalla, joka toteutettiin yhteistyössä 1700-luvun tutkimuksen seura ry:n kanssa. Taiteilijan puheenvuoro näyttelysarja toimi suomalaisten nykytaiteilijoiden kommenttipuheenvuorona Naisten salonki -näyttelyn teemaan. Vierailevina nykytaiteilijoina olivat Kaisu Koivisto, Carita Berg, Aino Kannisto, Heli Hiltunen, Linda Granfors ja Aura Hakuri. Kokoelmanäyttely Francisco Goya ja Sodan kauhut ( ) esitteli espanjalaisen Francisco Goyan ( ) grafiikan sarjan. Goya oli aikansa merkittävimpiä taiteilijoita ja terävä yhteiskuntasatiirikko. Sodan kauhut -teossarja oli taiteilijan sodanvastainen kommentti ja silminnäkijän kuvaus niistä julmuuksista, joita Napoleonin sotajoukkojen hyökkäys Espanjaan aiheutti. Goya piirsi Sodan kauhut -grafiikan sarjaan 85 luonnospiirrosta, joista hän teki etsauslevyt vuosina Sarjaa ei voitu julkaista poliittisen ilmapiirin ja ihmisten sotakokemusten takia taiteilijan elinaikana vaan vasta 35 vuotta hänen kuolemansa jälkeen vuonna Syksyllä museossa oli myös esillä osa venäläisestä 1800-luvun pääsiäismunien lahjoituskokoelmasta ja Ateneumin taidemuseolta Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmiin siirtyneitä teoksia. KOKOELMAT JA TEOSHANKINNAT Valtion taidemuseon vuonna 2006 tekemän kokoelmapoliittisen päätöksen myötä Sinebrychoffin taidemuseolle kuuluvat ne Valtion taidemuseon ulkomaiset teokset, joiden tekijä on syntynyt joko vuonna 1830 tai sitä aikaisemmin. Keväällä 2007 tapahtuneen teosten siirron myötä Sinebrychoffin taidemuseon hallintaan siirtyivät mm. Ivan Aivazovski sekä Barbizonin koulukunnan edustajia kuten Charles Daubigny ja Camille Corot. Maaliskuussa 2007 museolle lahjoitettiin venäläisten luvun pääsiäismunien kokoelma. Lahjoittaja Susanne Lindgrénin kokoelmaan kuului yhteensä 91 pääsiäismunaa posliinista, lasista ja puusta. Museon taideteoskokoelmat karttuivat vuonna 2007 kahdella maalauksella ja yhdellä gravyyrillä. Museon pientä 1700-luvun englantilaisen taiteen kokoelmaa täydennettiin englantilaisen muotokuvamaalari Sir William Beecheyn ( ) maalauksella Mrs. Bewicken muotokuva. Beechey oli aikansa huomattavimpia muotokuvamaalareita Gainsboroughin ja Reynoldsin ohella. Museon toinen teoshankinta oli Jakob Björkin ( ) maalaama muotokuva Eleonora Gustafva Bonde af Björnö ( ). Lisäksi hankittiin grafiikanteos, joka pohjautuu Elisabeth Vigée-Lebrunin kuuluisaan rubensilaisessa hengessä tehtyyn omakuvaan. 28