Minun Kouvolani -vuosi 2010

Transkriptio

1 Minun Kouvolani -vuosi 2010

2 SISÄLTÖ MINUN KOUVOLANI -HANKKEESTA JA SEN TAUSTOISTA Päivi Kossila Ville Viinikainen Jouni Sjöblom Johanna Vuolasto Elina Koivisto Minun Kouvolani -projekti Syitä ja seurauksia Ohjausryhmän puheenjohtajan näkökulmia: Tynnilää ja uusia sävellyksiä Minun Kouvolani - alkuvaiheet ja taide-elämä Kouvola-päivän vietto alkoi VÄLÄHDYKSIÄ PROJEKTEISTA Anne Eriksson Katariina Hakaniemi Anja Tiainen Kouvolaa myös maisteltiin Herkästi syttyvää Rockprinsessa-musiikkinäytelmä Sanna Ukkola ARS Sippola , Kylä kaupungissa - kaupunki kylässä Eija Rihu Eija Rihu Satupajat Onhan täs eletty -näytelmä Raija Anttila Korian Pioneerit ja Kymijoki -tapahtuma Korialla ja Petri Laukkanen, Arto Tommiska Nina Petelius-Lehto, Satu Taalikainen, Veli-Matti Karén Sinun Kouvolasi -yhteisötaideteos Kaunisnurmella Improvisaatiokiertue Rimakauhu-tyyliin Mervi Erkkilä Täydenkuun juhlat Pirkko Porkka Guerrilla Lighting Kouvolassa Satu Taalikainen Helena Jetsu, Jaana Vuorio-Palmumaa Café Apollinaire Minun Kouvolani -iltamakiertue MINUN KOUVOLANI -TAPAHTUMALUETTELO TIETOJA MINUN KOUVOLANI -HANKKEESTA

3 Minun Kouvolani -hanke Kouvolan seudun kuntien yhdistyminen oli juuri takana, Kouvolan uusi valtuusto oli aloittanut ensimmäisen vuotensa, samoin kuin kulttuuri- ja kirjastolautakunta. Lautakuntaan tuli jäseniä eri puolilta alueellisesta laajaa Kouvolaa. Kouvola oli syntynyt, uudet organisaatiot muodostettu uusine toimijoineen. Oli uuden toimintakulttuurin opettelun aika. Olimme myös lähes kaikki vieraita toisillemme. Näistä lähtökohdista pääsin mukaan Minun Kouvolani -ohjausryhmään. Hankkeen perustukset oli luotu jo vuosia sitten Ville Viinikaisen ajatuksille ja toiveille. Lähdimme projektiryhmässä liikkeelle innostunein mielin, meillä oli halu näyttää: Täältä pesee Kouvola! Ensimmäinen asia oli rahoituksen saaminen, jossa onnistuttiinkin hyvin. Saimme Kouvolan kaupungilta sekä myös Kymenlaakson Kulttuurirahastolta rahaa. Yhteistyökumppaneiksi saimme myös Kouvolan Sanomat. Seuraavaksi piti nimetä hankkeelle hankevastaava, käytännön työn organisoija. Oli luonnollista että Jouni Sjöblom tuli tähän tehtävän, hänellä oli hyvät verkostot alueella, kokemusta vastaavista tehtävistä ja myös halu sitoutua tehtävään. Seuraavaksi ryhdyimme suunnittelemaan tapahtumia. Kantava ajatus oli, että ennestään tuntemattomille tekijöille tulisi mahdollisuus tuoda esille osaamistaan Minun Kouvolani -hankkeen kautta mutta myös etsiä Kouvolan syvintä olemusta uudessa tilanteessa. Mikä on Kouvola? Päätettiin rakentaa tapahtumia, osin kulttuurintuotannon voimin, mutta myös avustuksia jakamalla tukea erilaisia tapahtumia, tekijöitä ja heidän kulttuuripanostaan. Ideat lensivät villeinä, mutta myös valmista tuli. Leivontakilpailua, sävellyskilpailua, iltamakiertuetta, Valto Tynnilä-konserttia, ITE- taidenäyttelyä, katutaidetta, Ars Sippolaa, Jättömaa, leffamaratonia, rock-prinsessaa ja viimeisimmäksi jäähallissa Rock City-konsertti. Minun Kouvolani -hanke sai paljon julkisuutta, lehtien palstoilla ja kuntalaisten puheissa. Myös valtuustossa hanke huomattiin positiivisena asiana, sen nähtiin luovan yhteishenkeä uudessa kunnassa. Hankkeen suojelijoina toimivat Pirjo Lonka ja Elina Knihtilä, heidät tapasin Kulttuuripalkinnon jakamisen yhteydessä. He olivat vilpittömän otettuja tehtävästään. Harmittelen sitä, että kaupunkimme laita-alueet jäivät jonkin verran katveeseen, ehkä siellä kuntien muutos koettiin negatiivisena asiana, Minun Kouvolani -viesti ei tavoittanut kaikkia. Projekti on ollut kannattava, se oli osoitus siitä että uudella tavalla toimimalla, yhdessä, saamme mukaan uusia tahoja. Projektin kautta oli mahdollisuus toteuttaa kertaluontoisia tapahtumia, ilman organisoitumista yhdistystoimintaan. Suurimman vastuun käytännön järjestelyistä kantoivat Jouni Sjöblom ja Anne Eriksson, Elina Koivisto, Johanna Vuolasto ja Marju Myllymaa, ilman heitä projekti olisi kaatunut alkumetreille. Minun Kouvolani -hanke osoitti kuinka rikas kulttuurielämä Kouvolassa on. Alueellamme on taiteilijoita, ammattilaisia, puoli-ammattilaisia ja harrastajia eri aloilta. Ennen kaikkea nuoren polven esiinmarssi lupaa hyvää tulevaisuutta ajatellen. Taidetta ja kulttuuria ei saa tukahduttaa. Kaikki kulttuuri on samanarvoista. Tästä meidän päättäjien on pidettävä huolta. Tässä yhteydessä haluan kiittää Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puolesta ohjausryhmän jäseniä, eri sidosryhmiä, mutta myös projektiin osallistuneita. Eittämättä mielenkiintoisin ja monialaisin projekti kaupungissamme. On tärkeää, että jatkossa voisimme tukea yksittäisiä taiteilijoita ja kulttuurin harrastajia, sekä ammattilaisia. On tärkeää toimintaedellytysten luomisessa, esimerkiksi taiteilijoiden työtilojen puute on huutava. Kulttuuri ilmapiirin merkitystä koko seudun kehittymiselle ei voi korostaa likaa. Aika näyttää, saako projekti jatkoa tulevaisuudessa. Mielenkiintoista olisi nähdä ja tuntea minkälainen Minun Kouvolani on esimerkiksi 10-v. vanhassa Kouvola- nimisessä kaupungissa. Minun Kouvolani on monipuolinen, kulttuurisesti rikas ja omintakeinen, erilaisten ihmisten risteysasema ja sulatusuuni. Minun Kouvolani on paras paikka asua ja elää. Kouvolassa Päivi Kossila Minun Kouvolani -ohjausryhmän jäsen Kouvolan kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja 3

4 Syitä ja seurauksia Minun Kouvolani -prosessi syntyi reilu kymmenen vuotta sitten ajatuksesta koota yhteinen kuvitettu runoteos, jonka materiaali kerättäisiin silloisen Kouvolan asukkailta, vauvasta vaariin, rantojen miehiltä kaupunginjohtajaan. Taidemuseon johtaja Johanna Vuolasto innostui asiasta ja ehdotti ajatuksen laajentamista ja hyödyntämistä uuden, yhdistyneen Kouvolan yksivuotispäivän juhlistamiseksi. Ei tehtäisikään yhtä yhteistä teosta vaan useampia, mahdollisimman monella eri taholla, mahdollisimman monen tekijän voimin. Tavoitteena oli löytää taiteen ja kulttuurin avulla tapoja käsitellä uutta hämmentävää kuntauudistusta ja samalla pohtia siihen liittyvää identiteettikysymystä ilman arvorajoituksia; ruohonjuuritason kautta, rehellisesti ja monitasoisesti tavoittaen laajat kansalaispiirit, samalla tarjoten seutukunnalle uutta positiivista energiaa joka suuntautuisi myös ulospäin luoden positiivista julkisuuskuvaa. Prosessi käynnistyi hyvissä ajoin ennen varsinaista uuden kaupungin perustamista. Ideointivaiheessa mukana oli paljon tekijöitä ja kulttuurivaikuttajia usealta eri taiteen osa-alueelta. Perustettiin työ- ja ohjausryhmiä. Tunnelma oli innostunut. Mukaan ilmoittautui kymmenittäin eri alojen taiteilijoita ympäri Suomea. Tarkoituksena oli täyttää uusi Kouvola monipuolisesti, ihmisiä innostavalla ja osallistumaan kutsuvalla taiteella niin syrjäseuduilla kuin keskustoissakin. Sitten tapahtui hiljentyminen. Aktiivinen ruohonjuuritason toiminta hiipui alkuvuoteen 2010 mennessä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Vastuu siirtyi Minun Kouvolani -ohjausryhmän kautta osin kaupungin kulttuuritoimelle, joka omalta osaltaan toteutti tehtävänsä hyvin, saaden Minun Kouvolani -sloganin erittäin tunnetuksi, ainakin paikallistasolla, erilaisten tapahtumien ja tempausten kautta. Kymmenistä mukaan ilmoittautuneista yksityisistä projekteista toteutui vain pieni osa ja samalla niiden toiminta keskittyi pelätysti erityisesti vanhan Kouvolan ja Kuusankosken kaupunkien ympärille. Reuna-alueita ei saatu innostumaan mukaan. Vaikka ajatuksena olikin keskittyä omaan kotiseutuunsa, moni pienessä kunnissa elänyt varmasti suhtautui kulttuuriprojektiin samalla varautuneisuudella kuin yleisesti uuden kaupungin perustamiseenkin. Ehkä aikajänne oli liian pitkä spontaanin ja innostuneen vireen säilyttämiseksi. Tästä huolimatta Minun Kouvolani -vuosi 2010 oli tapahtumarikas ja kulttuuritäytteinen vaikkei alkuperäinen ajatus ruohonjuuritason ylitsevuotavasta, spontaanista ja ihmiset mukaansa tempaavasta taidetarjonnasta ehkä toteutunutkaan. Yksittäisistä projekteista mieleeni on jäänyt Sanna Ukkolan luotsaama ARS-Sippola sekä monitaiteellinen kulttuurifestivaali Jättömaa, jonka toteutuksessa olin myös itse vahvasti mukana, Kuusankosken teatterin Mie oon Kuusaalt -monologinäytelmä sekä kaupungin taidemuseon poikkitaiteellinen Min Kouvola, ITEaktiivinen yhteisnäyttely. Prosessi on poikinut lukuisia positiivisia vaikutuksia alueellamme. On tapahtunut verkostoitumista, on perustettu Kouvolan ammattitaiteilijaseura Kouta ry sekä kulttuuriyhdistys Kohu. Tuntuu, että ihmiset ovat todella löytämässä toisensa yli vanhojen kuntarajojen. Kuluneen vuoden aikana on käyty vilkasta keskustelua ja konkreettisia neuvotteluja paikallisen taidetehtaan perustamisesta Kymintehtaan vanhaan konesaliin tai johonkin muuhun sopivaan uusiotilaan Kouvolassa. Kaupunki on perustanut oman erillisen toimikunnan, Luokon, kehittämään alueen luovaa toimintaa yli totuttujen toimialojen. Alueella elää vahva teatteri- ja musiikkikulttuuri. Kouvolasta on myös uuden kampus-alueen myötä kasvamassa todellinen opiskelijakaupunki omine tapahtumineen ja ala-kulttuureineen. Minun Kouvolani -hankkeen aikana on, ikään kuin sivusta käsin, esiinnoussut lukuisia uusia kulttuurivaikuttajia ja -hankkeita joiden todellinen merkitys on vasta iduillaan. Liike tapahtuu aina aluksi pinnan alla. Mikäli halutaan huomioida taide ja kulttuuri vakavasti otettavana voimavarana kaupunkia kehitettäessä, on se nähtävä laajempana kansalaistoimintana totuttujen toimintamuotojen ja virallisten taidelaitosten rinnalla. Suurin haaste tulevaisuudessa on kulttuurin statuksen nostaminen siten, että se mielletään helposti lähestyttäväksi, omaksi voimavaraksi niin virallisella tasolla kuin tavallisten kuntalaistenkin keskuudessa. Kyse on enemmänkin virallisista painotusalueista, suhtautumistavan ja arvomaailman muutoksista. Vaikka Kouvolassa on monipuolinen kulttuuritarjonta, sitä ei mielletä erityisen innovatiiviseksi tai korkeatasoiseksi vaikka se sitä olisikin. Voimavarat on yhdistettävä ja löydettävä sitä kautta uusia, monitasoisesti merkittäviä ja yllätyksel- 4

5 lisiäkin toimintakanavia. Minun Kouvolani -vuosi oli päänavaus tähän suuntaan. Uskon, että Kouvolan kaupungin on vihdoinkin myönnettävä kulttuurin merkitys todellisena tekijänä alueen kokonaiskehityksessä ja huomioitava se myös omassa budjetissaan sekä kehityssuunnitelmissaan. Minun Kouvolani -vuoden kaltaisten tapahtumien tulisi olla mahdollisia kaikkina aikoina, niin että käytännön toteutukset kyettäisiin toteuttamaan yhteistyössä hyödyntäen eri osaamisen osa-alueita. Ilmapiiri on muuttunut ja jatkaa muutostaan siten, että Kouvola osoittautuu todelliseksi kulttuurija sivistyskaupungiksi, paikaksi jossa olisi luovuuden mahdollistava henki ja tekemisen oikea meininki. Ville Viinikainen taiteilija, kuvataideopettaja Minun Kouvolani -prosessin idean isä Ohjausryhmän puheenjohtajan näkökulmia: Tynnilää ja uusia sävellyksiä Kuulin ensimmäisen kerran Minun Kouvolani -ideasta Ville Viinikaiselta joulukuussa Yhteistyössä Villen ja kulttuuritoimen ja taidemuseon kanssa aloimme rakentaa kokonaisuutta kutsumalla taiteilijoita ja asiasta kiinnostuneita kokoon. Verkostoituminen alkoi välittömästi. Itselleni lankesi jo tuossa vaiheessa musiikkiryhmän vastuuhenkilön rooli. Hiukan myöhemmin minut kutsuttiin taiteilijajäsenenä mukaan Minun Kouvolani -ohjausryhmään ja sen puheenjohtajaksi. Minun näkökulmastani Minun Kouvolani -prosessi on tuonut todella paljon merkittäviä asioita esille kaikilla taiteenaloilla. Haluan nostaa musiikin alueelta esille pari erityisempää kokonaisuutta, joiden kautta aika-akseli menneisyydestä tulevaisuuteen piirtyy selkeänä. Minun Kouvolani -tapahtumavuonna Valto Tynnilä nousi yhdeksi kouvolalaisen musiikkihistorian merkkihahmoksi. Hänen kuolemastaan tuli kuluneeksi 70 vuotta, joten häneen liittyvät tapahtumat tulivat luonnostaan mukaan Minun Kouvolani -sisältöihin. Kohokohdiksi nousivat seminaari Kouvola-talossa helmikuussa sekä Kymijoki-iltamat elokuussa helteisellä Kallioniemen lavalla. Yleisöä oli mukavasti ja esiintyjiä lähes sata. Intoa toteuttamiseen ja yhteistyön tekemiseen löytyi todella upeasti. Valto Tynnilän kautta syntyi vahva side siihen musiikkihistoriaan, mistä Kouvolan seutu on tulossa tähän päivään. Valto Tynnilän musiikki elää edelleen. Merkittävin musiikin alueen kokonaisuus oli Kouvola-aiheinen sävellyskilpailu, jolla haettiin uusia Kouvola-aiheisia sävellyksiä. Kilpailuun saapui yli 30 sävellystä ympäri Suomen. Koska mitään musiikin lajia ei olut rajattu pois, sävellykset kattoivat laajan kirjon konsertti- ja instrumentaalimusiikista lauluihin. Sävellyskilpailulla nostettiin esille säveltäjien ja uusien teosten ohella myös paikallisia esiintyjiä, jotka saivat tilaisuuden nousta estradille finaaliteosten esittäjinä. Voittajaksi kilpailussa valittiin Tapani Arvolan ( ) sävellys Kouvola-fanfaari ja juhlasoitto. Teos sai paikkansa heti Kouvolan juhlahetkissä säveltäjän toiveen mukaisesti: teosta on kuultu uudelleen mm. Kouvola-päivänä. Myös Lasse Karhun kunniamaininnan saanutta teosta Rautatie ja jää on kuultu uudelleen eri tilaisuuksissa. Toiseksi kilpailussa sijoittui Esa Pöljön teos Seuraavaksi Kouvola ja kolmanneksi Pekka Laukkarisen ja Marko Pihavainion käsialaa oleva laulu Mielakka, joka on jo julkaistu maistiaisena tulevasta levystä. Finaaliteokset julkaistaan tänä vuonna äänitteenä, joten teoksia voi kuunnella myös tulevaisuudessa. Sävellyskilpailun finaaliteoksista voi siis sanoa, että ne eivät jää vain anonyymien säveltäjien anonyymeiksi sävellyksiksi. Minun Kouvolani -tapahtumavuosi toi runsaasti esille eri taiteenlajeja, taiteilijoita ja uusia tapahtumia. Erityinen tapahtumasarja oli iltamakierros, joka jalkautti Minun Kouvolani -kulttuurijunan moniin kyliin ja seurataloihin. Paikalliset harrastajat kaikilta taiteenaloilta saivat näin mahdollisuuden tuoda osaamistaan esille. Uskon, että vastaavaa positiivista taiteen ja tekemisen henkeä on odotettavissa myös tulevina kuukausina ja vuosina. Jouni Sjöblom säveltäjä-muusikko Minun Kouvolani -ohjausryhmän puheenjohtaja 5

6 Minun Kouvolani -alkuvaiheet ja taide-elämä Kaupunki voi hyvin, kun sen taiteilijat voivat hyvin. Siksi lähdimme museotoimen ja kulttuuritoimen kanssa mukaan kun Ville Viinikainen toi ideansa kaikkia yhdistävästä taideprojektista. Aluksi puhuimme vanhasta Kouvolasta, vaikka jo alusta asti taiteilijoita oli mukana vanhoista kuntarajoista piittaamatta. Ajatuksena oli tuoda jokaisen omat kyvyt mukaan oman kotiseudun tunnelman näkyväksi tekemiseen. Kokoontumisissa huomasimme, että ani harva halusi pysytellä vain yhden tietyn taiteenalan parissa. Taiteilijat tutustuivat, verkostoituivat ja syntyi yhteisprojekteja: näyttelijä Tytti Vänskä kutsui monologiinsa muusikkoja ja kuvataiteilijan, pianonsoiton lehtori Ari Helander kutsui rinnalleen näyttelijän, tanssia esitettiin muusikon ja valotaiteen kanssa, Jättömaa festivaalit pistettiin pystyyn talkoilla, ammattitaiteilijat perustivat taideseura Koutan, kaikkien alojen taiteilijat perustivat Kohun, useampia taiteilijoita paluumuutti eri puolille Kouvolaa. Ja lopulta museoverkkoselvitystä vuonna 2010 tekevä konsultti sanoi: en tajua, miksi Kouvola on nyt niin in. Kouvolan taidemuseon kesä 2010 ideoitiin yhdessä kuvataiteilijoiden kanssa. Kokoonnuttiin pariin otteeseen pohtimaan, mikä olisi juuri tähän hankkeeseen sopiva näyttelykonsepti. Päädyttiin monitaiteelliseen näyttelyyn, johon jokainen voisi osallistua omasta taiteenlajistaan huolimatta. Kouvolan taidemuseo muuttui kesän 2010 ajaksi kansankodiksi, Kouvolaksi. Taidemuseon tuhat neliötä vallattiin taiteen keinoin. Esillä oli teoksia 45 taiteilijalta tai taiteilijaryhmältä eri puolilta Kouvolaa ja Suomea. Näyttelyyn teokset valitsi poikkeuksellisesti monialainen jury: kirjailija-kriitikko Suvi Ahola, taiteilija akateemikko Outi Heiskanen, muusikko Kaarle Viikate ja muotoilun ja median vastaava opettaja (KyAMK) Auli Mattila-Möller. Näyttelystä tuli huikean rehellinen kertomus Kouvolasta. Kiinnostavaa on se, miten taiteilijat kaupungin näkevät: millaisia asioita siitä ovat nostaneet esiin ja mistä ovat vaienneet. Erityisesti mieleeni jäi maaseudun näkymien näyttelyssä kaalimaineen, heinäseipäineen ja Kymijoen laaksoineen. Jury palkitsi Jonne Pitkäsen stipendillä kiehtovimmasta Min Kouvola-teoksesta. Taidetta oli esillä monilta aloilta videoinstallaatioista ja maalauksista musiikkiin, kuvanveistoon, tilataiteeseen, valokuvaan ja tanssiin. Mukana oli sekä pitkän linjan ammattilaisia että intohimoisia harrastajia. Ikähaitari ulottui koululaisista yli kahdeksankymppisiin. Jury halusi valinnoissaan nostaa esiin myös paikallisen ITE-taiteen, ei koulutettujen, mutta luomisvoimaisten tekijöiden innostuneen työskentelyn. Esillä oli myös Kouvolan koululaisten kanssa tehty, Irja Ahtovirran ohjaama yhteisötaideteos. Tuhannet Kouvolan oppilaat eri puolilla maalasivat vessapaperirullia symbolisoimaan mielikuvaansa Kouvolasta. Hylsyyn kirjoitettiin adjektiivi, joka vielä vahvisti mielikuvaa. Tämä wc-paperirullista koostuva hylsyviidakko kertoi, miten Kouvolasta voidaankin olla montaa mieltä! Kouta-galleria aloitti toimintansa debyyttinäyttelyllä 2009 ja vuoden 2010 alusta galleria alkoi toimia taiteilijaseuran pyörittämänä. Alueen ammattitaiteilijat saivat näin tilan taiteensa vapaaseen esittämiseen, myymiseen ja kollegoiden kutsumiseen näyttelyitä pitämään. Taiteilijaryhmä Kouvostoliitto teki läpimurtonsa valtakunnan mediassa Ylen ajankohtaisohjelmassa. Termi on myös lanseerattu mitä mielenkiintoisimpiin yhteyksiin. Kouvostoliitto-työryhmä on osallistunut aktiivisesti kaupungin kulttuuritapahtumiin järjestämällä omintakeista ja poikkitaiteellista toimintaa. Ryhmän teos Paperivirkamies rakennettiin kaupungintalon sivistystoimen tilaajan toimistoon ja se lahjoitettiin Kouvolan taidemuseolle. Merkittäviä projekteja kuvataiteen puolella Minun Kouvolani -vuonna olivat Ars Sippola ja Guerilla Lightning -tapahtumat, jotka organisoitiin paikallisten taiteilijoiden aloitteesta. Ars Sippola edusti ajankohtaista ympäristö- ja yhteisötaidetta ja sen veti tekstiilitaiteilija Sanna Ukkola yhdessä dosentti Johanna Vakkarin kanssa. Guerilla Lightning -valotempauksen liikkeellepanijana oli valokuvaaja Pirkko Porkka ja hanke toteutettiin kaupungin kuntatekniikan suosiollisella avustuksella. Museonjohtajan näkökulmasta Kouvolassa on Minun Kouvolani -prosessin myötä tapahtunut taiteellinen vallankumous. Taide on tullut näkyväksi, eri alojen taiteilijat ovat löytäneet toisensa ja Kouvola on alkanut näkyä ulospäin muidenkin ansioidensa kuin väkivaltatilastoiden valossa. Minun Kouvolani vuoden aikana on nähty niin sateenkaarinäyttely kuin 6

7 Facebookissa alkanut KEN-ryhmän syntyminen. Prosessin kuluessa kaupungistamme on syntynyt piirun verran kiinnostavampi paikka elää. Johanna Vuolasto museonjohtaja Kouvola-päivän vietto alkoi Uusi Kouvola vietti syntymäpäiviään Kouvolapäivänä Tuona päivänä tuli kuluneeksi tasan kaksi vuotta siitä kun valtioneuvosto päätti Anjalankosken, Elimäen, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan kuntien lakkauttamisesta sekä uuden kaupungin perustamisesta. Kaupunginhallitus päätti Kouvola-päivän vuosittaisesta viettämisestä kokouksessaan Kouvola-päivä on luonteeltaan kaupunkipäivä, jossa Kouvolaa tarkastellaan eri näkökulmista. Yhteisen juhlapäivän vietto tukee kaupungin strategiaan kirjattuja yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistamisen tavoitteita ja auttaa uutta Kouvolaa identiteetin luomisessa. Ajatus kaupunkipäivästä syntyi pitkälti Minun Kouvolani -hankkeen innoittamana. Ensimmäisen Kouvola-päivän teemaksi tulikin luontevasti Minun Kouvolani. Mukaan päivän suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistui kulttuurin edustajien lisäksi muita kaupungin toimijoita ja järjestöväkeä. Päivän ohjelmapaketti oli varsin muhkea ja monipuolinen. Kouvola-päivä tarjosi asukkailleen mm. kiertoajeluita, avoimia ovia eri toimipaikkoihin, taidetempauksia, musiikkia, sirkusta ja teatteria. Kaupunkipäivä alkoi juhlavasti Kouvolan uuden isännänviirin julkistamisella. Kolea sää verotti kävijöitä mutta monenlaista mukavaa vipinää päivän mittaan syntyi siellä täällä. Kouvola-päivän pääjuhlassa jaettiin uuden Kouvolan ensimmäinen kulttuuripalkinto. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta myönsi palkinnon Kouvostoliitto-yhteisötaideprojektille. Palkintoraati totesi perusteluissaan ryhmän tuoneen Kouvolaan uutta ilmettä, ideoita ja luovuutta. Ensimmäinen Kouvola-päivä valmisteltiin ennätyslyhyessä ajassa. Siitä huolimatta saimme valtavasti aikaan yhdessä ja usko päivän tärkeydestä vahvistui. Uuden Kouvola-päivän suunnittelu alkoikin saman tien Minun Kouvolani -hengen siivin. Elina Koivisto tilaajapäällikkö VÄLÄHDYKSIÄ PROJEKTEISTA 7 Kouvolaa myös maisteltiin Syntymäpäiväjuhlintaan haluttiin myös suussa sulavaa. Niinpä kaupunkilaisille ja muille kiinnostuneille julistettiin vuonna 2009 herkkukilpailu, jonka tavoitteena oli luoda uusia makuja Kouvolan tyyliin. Kilpailuun osallistui 17 reseptiä. Tarjolla oli erityisesti makeita leivonnaisia, mutta olipa joukossa kaksi suolaistakin suupalaa. Voittajaksi nousi Annina Verhon valmistama Min Mustikkainen, jonka selkeää ja mehevää makua tuomaristo kiitteli. Nuorten voitto meni Savoon saakka, sillä Aapo Tähkäpään Kouvola-kaakku vaakunan kera hurmasi maistajat. Leivonnaisia suunnitellessaan suuri osa leipureista oli ajatellut kouvolalaista luontoa, jonka antimia käytettiin resepteissä ja joka innoitti muotoilemaan leipomuksia. Myös Kouvolan lakritsi sai leivonnaisensa. Paikallisten merkkihenkilöiden mukaan oli nimetty kaksi herkkua: rehtori Helvi Hongan kunniaksi kehitettiin marjaisa Helvi-leivos, kaupunginjohtaja Lamminmäki innoitti pirtsakkaan puolukkapiirakkaan. Ruotsinpyhtääläisen Ruuhveltin nimen takaa kuultaa Kouvolan rautatieaseman höyryveturi, kilpailijan muisto vanhasta kotimaisemasta. Kouvolan uudet maut tuomaroitiin asiantuntevan raadin voimin: Kymenlaakson Marttojen puheenjohtaja Leena Mäkinen, Kymenlaakson maaja kotitalousnaisten puheenjohtaja Merja Pekkala, Kouvolan seudun ammattiopiston ravintotalousalan lehtori Kirsti Vilhunen ja Kouvolan Sanomien toimittaja Irma Jäppinen sekä Kouvolan kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Päivi Kossila arvioivat muun muassa makua, koostumusta, monipuolisuutta ja ulkonäköä.

8 Uusia Kouvolan suussasulavia maisteltiin avoimessa Herkkuillassa Salin täydeltä ihmisiä löysi uusia suosikkeja kahvipöytäänsä. Rukiinen Ruuhveltti sienitäytteineen loppui ensimmäisenä tarjottimilta, myös raikas Karuselli-kakku teki nopeasti kauppansa. Ja luonnollisesti ihana Min Mustikkainen kiinnosti herkuttelijoita. Kouvola maistuu hyvältä. Yleisöä herkkuillassa oli 82. Anne Eriksson kulttuuritoimenjohtaja Herkästi syttyvää Vappuaattona 2010 julkaistu Herkästi syttyvää -taidekirja sisältää särmikkäitä selviytymistarinoita kouvolalaisista, aktiivista elämänvaihdetta elävistä taiteilijoista. Ihmisistä, jotka ovat viettäneet seudulla koko ikänsä tai asettuneet tänne myöhemmin, löytäneet paikkansa kylien kaupungissa ja alkaneet luoda kuka kuvataidetta, kuka musiikkia, kuka kirjallisuutta. Kuten kirjan mattapintainen materiaalikin viestii: kyse ei ole kiiltokuvateoksesta, jossa Kouvolan seudusta kirjoitetaan korulausein vain siksi, että niin pitää tehdä. Silti kirjasta huokuu kiintymys omaan paikkakuntaan, sen ihmisiin ja inspiroivaan ilmapiiriin. Yhdestä asiasta ollaan samaa mieltä: Kouvolassa tapahtuu juuri nyt. Kaikki on herkästi syttyvää: ihmiset ja ideat. Kirjan toimittajana olen iloinen siitä, miten avoimesti kaikki mukana olevat taiteilijat elämäntarinansa ja ajatuksensa kertoivat. Iloinen olen myös siitä, että kirjan kuvittajaksi valikoitui juuri valokuvaaja Johannes Wiehn ja taittajaksi taitava Mirja Näkki. Rockprinsessa-musiikkinäytelmä Eri oppiaineita yhdistävänä projektina oli Kouvolan Lyseon lukiossa lukuvuonna musiikkinäytelmä Rockprinsessa, joka on Tuulikki Kankaanpään käsikirjoittama. Näytelmän kantaesitys on ollut vuonna 1999 Helsingin Pop & Jazz konservatoriossa. Projekti käynnistyi keväällä 2009, kun Sari Hyytiäinen ja Anja Tiainen dramatisoivat alkuperäisen käsikirjoituksen Lyseon lukion opiskelijoiden esitettäväksi. Elokuussa 2009 tiedotettiin opiskelijoita näytelmäprojektin alkamisesta ja koottiin asiasta kiinnostuneet koulun auditorioon. Ensimmäisten harjoitusten myötä sovittiin roolitus ja käynnistettiin näyttelijöiden, tanssijoiden ja musiikin harjoitukset ja lavasteiden ja pukujen suunnittelu. Rockprinsessaa esitettiin kaikkiaan kahdeksan kertaa: kuusi kertaa päivänäytöksinä Kouvolan peruskouluille ja lukioille ja kaksi kertaa iltaesityksenä muulle yleisölle. Kaikkiaan Rockprinsessan näki noin 3400 katsojaa. Projektissa oli mukana kaikkiaan yli sata Lyseon opiskelijaa näyttelijöinä, tanssijoina, soittajina, laulajina, lavasteiden, pukujen, tarpeiston, käsiohjelman, visuaalisten efektien ja tehosteiden suunnittelijoina ja rakentajina, lipunmyyjinä ja väliaikakahvion hoitajina. Rockprinsessassa käytettiin pääosin näytelmään sävellettyä musiikkia, mutta musiikin opettaja Lea Kaijansinkon oma kädenjälki näkyi sovituksissa, tehostemusiikeissa ja Mukularallin tunnusmusiikissa. Joidenkin kappaleiden sovituksia tehtiin yhdessä opiskelijoiden kanssa. Tanssit olivat liikunnan opettaja Leena Löfströmin ja opiskelija Susanna Kankaisen suunnittelemia ja ohjaamia. Näyttelijäntyötä ohjasivat opettajat Sari Hyytiäinen ja Anja Tiainen. Rockprinsessan valaistuksen suunnittelun ja toteutuksen hoiti Erkki Heikkilä ja äänentoistosta vastasi Esa Virkki. Anja Tiainen Opinto-ohjaaja Kouvolan Lyseon lukio ja iltalukio Katariina Hakaniemi toimittaja 8

9 Minun räsymatto -haastetapahtuma Taito Kymenlaakso ry laittoi liikkeelle 8.5. Minun Kouvolani-päivänä klo räsymaton kutomishaasteen ja samalla avattiin näyttely RÄSY- MATTO kierrätyksen kuningatar. Maton kutominen alkoi Taito Kymenlaakson myymälässä Taito Shopissa, Kouvolankatu 28. Haastekudonta jatkui asti. Haastekortteja jaettiin ja postitettiin noin 120 kpl sekä julisteita tehtiin haastematosta kaikkiin tilaisuuksiin, joissa olimme. Kutoja kutoi cm mattoa ja haastoi sitten seuraavan kutojan. Minun räsymatosta tuli iloinen ja kirjava. Lopullinen sijoituspaikka julkaistiin keväällä Kudottu matto oli esillä vielä kuusinäyttelyssämme joulukuun ajan. Räsymatto-kierrätyksen kuningatar -näyttelyssä oli vain räsyistä leikatuista matonkuteista tehtyjä mattoja vuosien varrelta. Kuteina oli käytetty tehtaan vilttiä, sukkahousuja, isännän kalsareiden lahkeita, emännän pyhäpukua ja paljon muuta. Näyttelyssä oltiin hiukan nostalgisissa tunnelmissa ja ihmeteltiin mitä kaikkea raidat kätkivätkään. Näyttelyssä ei unohdettu uusia mattoja, sillä matonkudonta on vieläkin hyvin monen naisen ja miehenkin harrastus. Näyttelyssä opastettiin räsymaton saloihin ja kerrottiin hiukan mattojen historiasta sekä pidettiin matonkudeleikkuun työnäytöksiä. Myös pajoja, joissa tehtiin matonkuteista koruja yms. pidettiin. Budjetti oli 4500,00 euroa, joka sisälsi mm. haasteiden ja julisteiden teon, näyttelyn rakentamisen ja rakenteet, julisteet näyttelystä, räsymattohässäköiden pitäminen, näyttelyn työpajat ja työnäytökset, näyttelyn esittely ja valvonta, haastematon kutomisen opastukset. Marita Harjula projektikoordinaattori ARS Sippola , Kylä kaupungissa kaupunki kylässä Ars Sippola on ympäristötaidetapahtuma, jonka teemoja ovat paikallisuus ja identiteetti sekä maaseudun elinvoimaisena säilyminen. Idea tapahtumasta syntyi, jotta Minun Kouvolani -hankkeen tapahtumat ulottuisivat muuallekin kuin kaupungin ytimeen. Ympäristötaide levittäytyi Sippolan maisemiin kesällä Tapahtumassa oli esillä ympäristötaiteen kärkinimiä eri puolilta Suomea. Taiteilijoita on kutsuttu ottamaan positiivisella tavalla kantaa yllä mainittuihin teemoihin. Kuntaliitosten nostattamien tunteiden lisäksi taiteilijat näkivät maaseudun merkityksen laajasti, suomalaisen kulttuurimaiseman kulmakivenä. Taide levittäytyi Sippolan hovin puiston lisäksi kylän keskustaan, sillä Sippolan kylänraitin asukkaat sekä seurakunta tarjosivat pihansa ja puutarhansa ympäristötaideteosten näyttämöksi. Tapahtumassa oli esillä monipuolinen katsaus maaseutuun ja omaan elinympäristöön liittyviin teemoihin: esimerkiksi sippolalaissyntyisen Eeva-Liisa Puhakan pimeässä hehkuva Utareet -installaatio ja Anne Pehkosen ilmastonmuutokseen kantaaottava Snowball -performanssi, jossa yleisö virkkasi valkoisista muovipusseista suurta lumipalloa. Petri Kaverma toteutti yhdessä kyläläisten kanssa Sippulähteen, Anjalankosken vaakunaa koristaneen vanhan lähdekaivon, ennallistamisen. Tapahtuman muut taiteilijat olivat: Anna-Lea Kopperi, Martti Kukkonen, Heidi Lipiäinen, Anu Miettinen, Heini Nieminen ja Sandra Nyberg, Jonne Pitkänen, Ulla Sinkkonen, Pekka Suomäki, Antero Toikka, Outi Turpeinen ja Sanna Ukkola. Kutsuttujen taiteilijoiden lisäksi tapahtumaan oli hakumenettely, kuraattorina toimi taidehistorian dosentti Johanna Vakkari. Maalaiskylät ovat kiistatta pala aidointa Kouvolaa. Jos Ars Sippola sai sekä kylän asukkaat että muut kouvolalaiset katsomaan maaseutua uusin silmin, se täytti kaiketi yhden tehtävänsä. Työryhmä Elin & Keinon, Heini Niemisen ja Sandra Nybergin teos Minnemennä, hankittiin tapahtuman jälkeen pysyvästi kylään. Minnemennä koostuu seitsemästä tienviitasta: Henkinen 9

10 pääoma, Todellisuus, Uudistus, Eilinen, Idylli, Ylpeys, Kiitollisuus. Teos luo käsitteellisiä tiloja konkreettisesti astuttaville reiteille, ja parhaassa tapauksessa kävely tässä konkreettisessa tilassa kiinnittää kulkijaan tien käsitteellistä rakennusainetta, kuten kiitollisuutta. Miten koemme oman elinympäristömme, mikä tekee siitä arvokkaan? Missä on eilinen? Minkä tien valitsemme huomenna? Millä tiellä haluamme kulkea? Sanna Ukkola tekstiilitaiteilija Satupajat Viisi tyttöä pyöritti Satupajoja Kettumäen Työväenasuntomuseon piha-alueella viitenä heinäkuun sunnuntaina kolme tuntia kerrallaan (klo 13-16). Satupajat olivat kaikille avoimia ja ilmaisia. Tytöt olivat valmistaneet sadut pieniksi näytelmiksi ja joka tunnilla esitettiin satu, jonka pohjalta myös aloitettiin milloin leikki, milloin asiakkaiden oma sadunkerronta. Kävijöitä oli yhteensä 48, joista vanhin oli yli 80-vuotias ja nuorin 3-v. Odotimme saavamme Satupajoihin enemmän kävijöitä, mutta poikkeuksellisen lämpimät säät verottivat varmastikin asiakaskuntaa. Satupajalaisten taustatukena oli Eija Rihu, Kuusankosken teatteri ja Kouvolan kaupunginmuseo. Minun Kouvolani hankkeen kautta Satupajat sai rahallista tukea 500, joka jaettiin Satupajan tyttöjen kesken. Eija Rihu Onhan täs eletty näytelmä Kuusankosken Työväen asuntomuseon mökeissä esitettiin neljälle eri vuosikymmenelle sijoittuva, Niemisen työläisperheestä kertova näytelmä, jonka kirjoitti Juha Salminen, ohjasi ja puvusti Eija Rihu. Näyttelijöitä Onhan täs eletty -esityksessä oli yli 20, ikähaarukka 8-vuotiaasta yli 80-vuotiaaseen. Osa näyttelijöistä oli vanhoja Kuusankosken teatterin harrastajia, osa ensikertalaisia. Näyttelijät tulivat pääosin uuden Kouvolan alueelta, mutta olipa joukossa yksi helsinkiläinenkin. Onhan täs eletty -näytelmää esitettiin yhteensä 20 kertaa, elokuun viitenä sunnuntaina, neljä kertaa/ sunnuntai. Kenraali mukaanlukien esityksen näki 123 katsojaa. Työväen asuntomuseon mökkien koosta johtuen, kaikki halukkaat eivät valitettavasti päässeet katsomaan esitystä. Lippujen hinta oli 5. Onhan täs eletty -näytelmän taustatukena toimi Kuusankosken teatteri ja Kouvolan kaupunginmuseo. Minun Kouvolani hanke tuki Onhan täs eletty -näytelmän työryhmää 1000 :lla, josta annettiin näytelmän kirjoittajalle 500 ja toinen 500 jaettiin puherooleissa olleiden näyttelijöiden kesken. Eija Rihu Korian Pioneerit ja Kymijoki -tapahtuma Korialla ja Korian entinen varuskunta ja pioneerit ovat olennainen osa entisen Elimäen kunnan ja etenkin Korian alueen historiaa. Sen vuoksi Elimäkineuvottelukunta ryhtyi järjestämään tapahtumaa, jossa yhdistetään upea Kymijoki sekä pioneerit. Myös Kymijoen varteen vasta valmistunut ulkoilureitti haluttiin esitellä Korian ja lähialueiden asukkaille. Lauantaina Korian Pioneeripuistossa esiteltiin Karjalan Prikaatin silta-autoa. Kymijoen rannassa oli Karjalan Prikaatin syöksyvene, joka kuljetti yleisöä Alakylän raitin laavulle ja takaisin. Laavulla oli Kymenlaakson Steinerkoulu ry:n edustajia myymässä lettuja ja grillimakkaraa. Korian varuskunnassa komentaja työskennellyt eversti evp. Paavo Aho kertoi yleisölle varuskuntaalueen historiaa ja vei heitä kiertokävelylle alueelle. Yleisöllä oli mahdollisuus tutustua pioneerimuseon toimintaan ja sen esineistöön entisellä pioneerikoululla. Lisäksi alueella toimivan Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n tiloissa oli avoimet ovet. Paikalla olivat myös Korian sotilaskotisisaret kanttiineineen. Sunnuntaina 1.8. kirkkoveneet rantautuivat Kallioniemen rantaan. Kallioniemen lavalla järjestettiin maakirkko ja kirkkokahvitus. Kahvien jälkeen yleisölle pakinoi kirjailija, pakinoitsija Jari, Jallu, Nenonen. Tapahtumapäivät kokosivat useampia satoja osallistujia. Tapahtumiin oli vapaa pääsy. Raija Anttila toimittaja 10

11 Sinun Kouvolasi -yhteisötaideteos Kaunisnurmella Sinun Kouvolasi teos syntyi halusta tehdä iso, julkinen seinämaalaus kaupunkitilaan ja kutsua samalla kaupunkilaiset osallistumaan teokseen. Suunnittelimme seinämaalaukselle pohjan ja kutsuimme ihmiset maalaamaan ja ideoimaan tekstejä. Tapahtumapaikkana toimi Kaunisnurmella sijaitsevan tunnelin betoniseinä, ajankohta oli Taiteiden Yö Maalauksen tekoon osallistui arviolta 70 lasta, nuorta ja aikuista. Moni oli innokas kokeilemaan spraylla maalaamista, osallistuminen ja oman jäljen esille tuominen koettiin tärkeäksi. Ihmisten antama palaute paikan päällä ja tapahtuman saama mediajulkisuus olivat pelkästään positiivista, kaikille tuntui jäävän hyvä mieli. Tapahtumaan osallistuneita valokuvattiin ja valokuvista tehtiin näyttely Hansakeskukseen. Ehkäpä näemme vielä muutakin kesän 2010 teokseen liittyvää. Tässä teoksessa onnistuimme kirkkaasti yli odotustemme. Työryhmämme kiittää hanketta rahoituksesta ja vetäytyy tällä erää suunnittelemaan uusia kuvioita. Ideoita on, samoin halua niiden toteuttamiseksi. Hankkeen myöntämä rahoitus ja taustatuki alensivat kynnystä kokeilla omia siipiämme. Tästä on hyvä jatkaa! työryhmä Petri Laukkanen, Arto Tommiska I m p r o v i s a a t i o k i e r t u e Rimakauhu-tyyliin Oli elokuu vuonna 2010 ja lähdimme, kuten aina, soitellen sotaan ajatuksella sitä saa, mitä tilaa. Tällä kertaa kuitenkin todella ennalta arvaamattomiin tilanteisiin; viihdyttämään ihmisiä improvisaatioteatterikeinoin sinne, missä sitä ehkäpä vähiten odottaa löytävänsä. Aloitimme Kouvolan Prismasta mukanamme pienimuotoinen kyltti, johon raapustimme minun kouvolani logon. Paikka sinänsä on erinomainen isoine aulatiloineen. Ja kuten arvata saattaa, olivat ihmiset aluksi ihmeissään ja varautuneita. Tällaista teatteria tehneenä näkee jo katsojan katseesta ajatuksen eihän vaan tarvi osallistua. Mutta improvisaatiossa pitää - tosin vain ajatuksia, paikkoja, esineitä ja ammatteja antamalla. Muutaman uskollisen kannattajan jälkeen paikalle kerääntyi suorastaan runsaasti ohikulkijoita tuijottamaan kummallista viihdepläjäystä keskellä ostosreissua. Prismalta jatkoimme kohti Korian ja Valkealan ABC-huoltoasemia. Tilanne siellä oli jo paikankin suhteen haasteellisempi ahtauduimme kahviotiloihin, mutta kuin ihmeen kaupalla onnistuimme saamaan joidenkin ihmisten huomion ja teimme kohtauksia mitä erilaisimmista arkipäivän tilanteista. Olimme mm. autokauppiaita, humalaisia puistossa ja istuimmepa suomalaisessa saunassakin. Kiertueen tavoitteena oli tuoda teatteria sinne missä sitä ei yleensä näe ja niiden ihmisten pariin, jotka eivät syystä tai toisesta tule teatteriin lähteneeksi. Mielestämme tällainen yleisötyö on sekä katsojalle että tekijälle antoisaa; ollaan todistamassa taidetta, jota ei ole koskaan aikaisemmin nähty eikä tulla koskaan enää näkemäänkään. Kiitos, että saimme olla osa Minun Kouvolani tapahtumaa. Nina Petelius-Lehto Satu Taalikainen Veli-Matti Karén Täydenkuun juhlat H uhdasjärven kylätoimikunta järjesti Täydenkuun juhlat Huhdasjärven museokankaalla. Pitkän hellejakson jälkeen sää muuttui hyytävän kylmän tuntuiseksi juuri Täydenkuun juhlien alla. Museokierros oli ensimmäisenä ohjelmassa Erkki Siltanen Jaalan kotiseutuyhdistyksestä veti kierroksen kertoen museokankaan jokaisesta rakennuksesta ja monista vanhoista esineistä. Lyhtytyöpajassa maalasimme vanhoja hillopurkkeja yms. iloisin värein. Maalaustöihin osallistui runsaasti sekä lapsia että aikuisia. Jaalan kirkonkylästä siirretyssä seurantalossa oli katettuna ystävyyden pöytä jossa oli tarjolla suolaista ja makeaa. Salaatteja ja kakkua sekä hunajaa, smetanaa ja suolakurkkuja. Kuuluennon piti Konut Tählet -tähtitiedeyhdistyksestä Kari Tuomi. 11

12 Kansanmusiikkiyhtye Veljeskunta soitti sykähdyttävää musiikkia. Illan pimetessä sytytimme lukuisat maalatut lyhdyt tuikkimaan museokankaalle. Jos voimia löytyy, pidetään ensi vuonnakin Täydenkuun juhlat. Mervi Erkkilä Guerrilla Lighting Kouvolassa Kyseessä on Englannista lähtöisin oleva katujen valtaus valolla. Ensimmäiset vastaavat tapahtumat Suomessa on koettu Jyväskylässä ja Helsingissä syksyllä 2008 sekä Tampereella syksyllä Valaisunsuunnittelijat Antti Hiltunen ja Juho Strömmer valitsivat neljä julkisivukohdetta ja tuottivat niihin näyttävät valaistussuunnitelmat. Kouvolan ammattiopiston kulttuurialan opiskelijat (noin 45) ohjeistettiin valaisemistehtävään. Sen jälkeen kulkue lähti sovitusta kohtaamispaikasta, käsivalaisinten kanssa valaistaville kohteille. Valaisimet asetettiin paikoilleen, äänimerkki soi, valot sytytettiin ja hetken ajan kohde valaistui näyttävästi. Parin minuutin ajan kaikilla halukkailla oli mahdollisuus valokuvata valaisttavat kohteet. Valaistusten ajan soi muusikko Esa Kotilaisen synteettinen musiikki. Valaistavat kohteet olivat: Kouvolan kirjasto, Kankaan koulu, Kouvolan kaupungintalon julkisivu ja viimeisenä kansalaistorilla oleva puhujan pönttö. Tapahtuman jälkeen valaisunsuunnittelijat lähettivät valokuvat valaistuista kohteista englantilaiselle sivustolle sekä kirjoittivat tapahtumasta omassa blogissaan. i n g. n e t / g e n e r a l / / kekezzini-strike-again/ Suunnittelutyöryhmässä olivat: Valokuvaaja Pirkko Porkka, valokuvaaja Raimo Sävilä, valokuvaaja Jari Varpenius, KSAO:n opettaja Milla Aaltonen sekä arkkitehti Hannu Luotonen. Tapahtumaa toteuttamassa oli noin 60 ihmistä ja katselijoita oli ehkä ihmistä. Café Apollinaire Café Apollinaire oli dramatisoitu konsertti, jossa yhdistyivät 1900-luvun alussa eläneen ranskalaisen runoilijan Guillaume Apollinairen tekstit ja samoihin aikoihin vaikuttaneiden ranskalaisten säveltäjien Claude Debussyn, Maurice Ravelin ja Erik Satien säveltämät pianosävellykset. Konsertti esitettiin Kouvolan taidemuseossa kolme kertaa marraskuun 2010 aikana. Esiintyjinä toimivat Pohjois-Kymen musiikkiopiston pianonsoiton lehtori Ari Helander sekä Kouvolan teatterin näyttelijä Satu Taalikainen. He olivat yhdessä myös laatineet esityksen dramaturgian. Koreografisena neuvonantajana toimi Kouvolan tanssikoulun johtaja, tanssinopettaja Piia Koskela, ja ohjausapua antoi näyttelijä-ohjaaja Juha Kukkonen. Esitys sijoittui fiktiiviseen pariisilaiskahvilaan, jossa tarjoilija ja pianisti muistelivat liian varhain menehtynyttä ystäväänsä runoilija Apollinairea. Illan aikana Apollinairen runojen hahmot heräsivät eloon tarjoilijan tulkitsemien runojen ja pianistin soittamien sävelmien myötä. Katsoja pääsi mukaan eräänlaiselle aikamatkalle 1900-luvun alun tunnelmiin, joissa unenomaisten impressionististen näkyjen taustalla häivähtivät välillä ensimmäisen maailmansodan tummat varjot. Satu Taalikainen näyttelijä Minun Kouvolani -iltamakiertue U uden Kouvolan täyttäessä yhden vuoden iltamakiertue tarjosi vuoden aikana asukkailleen elämyksiä mm. teollisuus-, city-, agraari-, urbaani-, kartanokulttuuriteemoista paikallisten taitajien sekä ammattitaiteilijoiden monipuolisilla taidokkailla esi- Pirkko Porkka valokuvaaja 12

13 tyksillä. Lisäksi ammattitaitoiset orkesterit takasivat ohjelman jälkeisen tanssimusiikin yleisölle. Paikkakunnan muusikot, kuorot, orkesterit, laulajat, lausujat saivat erinomaisen esiintymisfoorumin. Tanssi oli esillä mitä moninaisimmissa muodoissaan. Paikallishistoria oli myös edustettuna. Toteuttajien ikäskaala oli laaja. Monet yhdistykset olivat rohkeasti mukana iltamien järjestelyissä. Iltamakiertue levittäytyi ympäri uutta Kouvolaa Tango-iltamat, Kuusankoskitalo Ohjelmaosuudessa esiintyivät Mikko Vihma, laulu, Milla Viljamaa, piano, Johanna Juhola, haitari, Nina ja John Krook tanssi, Katja Koukkula ja Jussi Väänänen tanssi. Illassa nähtiin myös Kouvolan Terpsikerhon tanssiesityksiä. Tanssit oli Kuusaa-salissa, jossa orkesterina oli Jouni Sjöblomin tango-orkesteri. Yleisöä K70 iltamat ja tanssit, Kouvola-talo, musiikkisali Kappaleet Säkenöivä Voima Moottoritie on kuuma Anna mulle Koivuniemen herra Pilke silmäkulmassa Vihreän joen rannalla Kolme cowboyta Heilutaan Paska kaupunki Levottomat jalat Taivas lyö tulta Elämän tarkoitus Olen kaunis Huomenna (Sielun veljet) (Pelle Miljoona Oy) (Nylon Beat) (Egotrippi) (Klamydia) (Eppu Normaali) (J. Karjalainen) (Tiktak) (Kauko Röyhkä) (Hassisen kone) (Teräsbetoni) (Kolmas nainen) (Pelle Miljoona Oy) (Uniklubi) Anneli Nurminen Terttu Jauhiainen Raija Lehtinen Anja Siira Alla Tulokas Aune Riikonen Birgit Sundqvist Hilkka Westerlund Martta Rönkkö Kuoro Iris Lampila Yrjö Taisto Rosenlund Nalle Lindström Eero Sinikannel Reijo Söderström Jussi Johannes Pesu Olli E. Pykäläinen Antti Lätti Jaakko Rautio Orkesteri Kolkyt ja risat Simo Helkala, kitara Jori Helsten, basso Nessu Marttila, koskettimet Otto Alahuhtala, rummut Musiikin lumo ei ole iästä kiinni! Reilun tunnin mittaisen esityksen jälkeen tanssit Kolkyt ja risat -orkesterin tahdittamana. Tilaisuuden tunnuslause oli: maankuulut rokkistarat lavalla - musiikin lumo ei ole iästä kiinni. Suositun K70-kuoron18 laulajaa sykähdytti maaliskuussa Kouvolassa. Kuorossa esiintyivät mm. Alla Tulokas ja Jaakko Rautio Kouvolasta. Avaussanat lausui Kouvolan kaupungin sivistystoimen tilaajajohtaja Eero Mattila. Yleisö pääsi reilun tunnin mittaisen 18-laulajan muodostaman kuoron suomalaisen rocklyriikkaosuuden jälkeen myös tanssimaan Kouvola-talon musiikkisalissa Kolkyt ja risat -orkesterin tahdissa. Orkesterissa musisoivat kouvolalaiset muusikot Simo Helkala, kitara, Jori Helsten, basso, Nessu Marttila, koskettimet ja Otto Alahuhtala, rummut. Yleisömäärä Wonderful World -iltamat ja tanssit, Kouvola-talo Kouvola-talo muuttui etnisten iltamien näyttämöksi toukokuussa. Tuolloin matkattiin maailman ympäri yhdessä illassa. Kulttuurin makupalojen lisäksi nautittiin eri kansallisuuksien herkkuja. Esiintyjät olivat maahanmuuttajataustaisia taiteilijoita Afganistanista, Burmasta, Iranista, Irakista, Kiinasta, Suomesta, Somaliasta, Turkista ja Venäjältä. Iltamien ohjelmaosuuden oli suunnitellut ja ohjannut Zinaida Hult Kouvolasta. Wonderful World -tilaisuus oli koko perheen tapahtuma. Tarjolla oli mm. musiikkia, laulua, kansallispukuja ja eri maiden lastenleikkejä lasten itsensä esittäminä. Tilaisuuden avasi kuvataiteilija ja kirjailija Kiba Lumberg. Tilaisuuden juontajana toimi Kari Räntilä Sippolasta. Ohjelmaosuuden jälkeen aulatilan etninen herkkupöytä antimineen päätyi yleisön nautittavaksi. Perinteisten iltamien tapaan ohjelma päättyi tansseihin. Musiikista vastasi tanssiorkesteri Amor. Yleisömäärä Näytelmäiltamat Sodan tuomat Pienviljelijäyhdistyksen talolla, Jaala Aluksi esitettiin näytelmä Sodan tuomat, jonka jälkeen nurkkatanssit PVY:n lavalla. Tapahtuman järjesti Jaalan Hartolan pienviljelijäyhdistys Detroit-päivä ja iltamat Teuroisten Kylätalolla Detroit-päivä onnistui yli odotusten. Järjestäjinä olivat Teuroisten kyläyhdistys ry, martat ja urheiluseura Teuroisten Tempo. Yleisö koostui lapsiperheistä, entisistä, nykyisistä ja tulevista kyläläisistä. Vieraita oli myös lähikylistä ja ulkomailta. Tapahtuma edisti Teuroisten yhteisöllisyyttä ja tunnettuutta. Päivällä oli nähtävänä ja koettavana: poliisi ja poliisikoira, palokunta, poniajelua, kasvomaalausta, vanhojen traktoreiden esittelyä, ongintaa ja arpajaiset. Illalla tanssimusiikista huolehti Matti Westerholm. Illassa myös karaokea. Yleisömäärä päivän aikana

14 Suvi-illan iltamat 50-luvun tunnelmissa Ranta-Pukin kievarimuseon pihamaalla Anjalassa Tilaisuudessa lauloivat Anjalan Likat eli Helena Berg, Tuuli Arola, Heli Korhonen. Juontajana oli Antero Raanoja ja orkesterina Hernando s: koskettimet, haitari: Arto Karnaattu, basso: Taisto Hiltunen, kitara: Timo Olli, rummut: Kimmo Heikkilä ja saksofoni: Jyri Vanhala. Tilaisuuden avaussanat lausui kunnallisneuvos ja Anjala-Seura ry:n pj. Tapani Hohti. Yhteistyökumppanina Iltamien järjestelyissä toimi Anjala-Seura ry. Museo oli avoinna tapahtuman aikana. Yleisömäärä: Kesäiltamat, Tirvan tanssilava, Valkeala Lännen nopein sheriffi Tom B. Stone. Tanssiorkesterina oli maalaiskantriyhtye Vokki. Iltaan osallistuivat myös Ari Puurin tuomat kananpojat. Yleisömäärä: Rautatie-iltamat Kaipiaisten nuorisoseurantalolla Teemana olivat 1870-luvun junamatka Kaipiaisista Pietariin, kohtauspaikkana Kaipiaisten asema ja 140 vuotta Riihimäki-Pietari -radan rakentamisesta. Rautatie-iltamien järjestelyissä mukana olivat Haminan Hywät Asukkaat ry, Kaipiaisten Nuorisoseura ry, Asekerho -93 ry sekä teatterin harrastajia Kouvolasta ja Haminasta. Esiintymässä oli Uudet tuulet -kuoro. Illan aikana nähtiin myös tukkilaisnäytös. Tanssiorkesterina oli Väliaikainen. Yleisömäärä: Kymijokipäivä-iltamat, Korian Kallioniemen lava, Elimäki Iltamat sisälsivät Valto Tynnilän musiikkia esittäjinä kouvolalaisten muodostama Kymijokikuoro ja Dallapé -henkinen orkesteri, ns. Kymenlaakson Dallapé. Orkesterissa soittivat Jukka Ojala harmonikka, Leena Sjöblom viulu, Elvi Hautamäki viulu, Petri Seppälä saksofonit, klarinetti, Kari Kurki saksofonit, Juha Vanhatalo kitara, Timo Hietanen tuuba, Olli-Pekka Rämä rummut. Kuoroa ja orkesteria johti Jouni Sjöblom. Valto Tynnilän sävelten, sanojen ja tahtien tunnelmissa myös lauluin ja juonnoin Anjalankosken teatterista olivat mukana Minna Sipinen, Irja Kettunen, Panu Pilli ja Antero Raanoja. Avaussanat Kymijokipäivänä tilaisuuden aluksi lausui kulttuurituottaja Jaana Vuorio-Palmumaa. Iltamien tanssiorkesterina oli Florida ja solistina Eino Grön. Kymijoen rannasta KymiSun tarjosi jokiveneretkiä. Yleisömäärä: Kantri-iltamat, Kouvolankylän VPK-talo, Meksiko Ohjelmassa oli irlantilaista kansanmusiikkia Lebrechauns-yhtyeeltä, kantritanssiryhmiä Kouvolasta, Kuusankoskelta ja Elimäeltä, Sirkuskoulu Bravuurin tanssiryhmä ja 14 Toteuttajana oli pienoisnäytelmän työryhmä ja Anjalankosken Säästöpankkisäätiö. Historiallisen pienoisnäytelmän Rautahevosta odotellessa käsikirjoitti ja ohjasi myllykoskelainen Tomi Iivonen. Iltamissa esiintyivät myös Lauluryhmä Wetreät Weikot vetäjänä oli Paavo Suomalainen. Avaussanat lausui Jouko Kiuru, Kaipiaisten asemapäällikkö vv Väliajalla oli Kaipiaisten Nuorisoseura ry:n kahvio. Tanssiorkesterina toimi paikallinen tanssiorkesteri Kangastus johtajanaan Esa Sjöblom. Yleisömäärä: 104.

15 Lisäksi Vanhojen valokuvien näyttely pidettiin läheisessä Riihimäki-Pietari-radan varrella sijaitsevassa Kaipiaisten asemarakennuksessa, joka oli avoinna pe klo ja la klo Näyttely hahmotti Kaipiaisten aseman ja ympäristön kulttuurihistoriallista merkitystä nykypäivän ihmisille. Näyttelyn kokosivat ja esittelyn hoitivat Erkki Alatalo ja Lasse Karhu. Mukana puhallinyhtye Wanhat Jääkärit lauantaina klo Yleisöä kahden päivän aikana kävi noin Kullervo-runoiltamat, Kuusankoskitalo, Voikkaa-sali Iltamissa lausuivat runoja Marinka Ehrukainen, Maire Hyökki, Marja Taiminen ja Markku Kola. Tilaisuus oli myös Miä rakastan -kymenlaaksolaisten rakkausrunoja -kirjan julkistamistilaisuus. Musiikista illan aikana vastasivat Acapella-yhtye Vitriini johtajanaan Sami Viitalo, kanteletaiteilija Minna Raskinen ja laulaja Anne Wild. Tanssiorkesterina toiminut La Strada toi iltaan kansainvälistä tunnelmaa musiikkivalinnoillaan. Yleisömäärä: Jenkkailtamat, Elimäen-Vilppulan nuorisoseurantalo, Koria Perinteisissä kansanmusiikkiväen iltamissa esiintyivät Kymenlaakson pelimannikuoro ja orkesteri, Kymenlaakson kansanmusiikki-yhdistyksen pelimannit, Tsantali, Tanhuseura Kasareikka & Karela, Paita ja peppu, Vokki-Myyrät sekä sketsiryhmä Purhoset. Iltamissa oli sekä vieraina että soittamassa myös Suomen kansanmusiikkiliiton väkeä. Iltamat järjesti yhteistyössä Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistys ry ja Elimäen-Vilppulan nuorisoseura r.y. Yleisömäärä: 100 Kaikki naamiaisiin tuleva juhlaväki kuljetettiin hevosvaunuilla pysäköintialueelta Moision kartanoon. Juhlayleisöä oli vastaanottamassa Asekerho 93:n sotilaat komeissa historiallisissa asuissaan. Ohjelmassa kuultiin minikonsertti Salonkiyhtye Trio Mansfield esittämänä. Yhtyeessä musisoivat Pilvi Heinämäki, huilu, Johanna Hasu, piano ja Mikko Lehtola, sello. Aitomäen nuorisoseuran kansantanssiryhmä esitti kansantansseja ja he opettivat juhtavieraille poloneesia. Haminan Hywät Asukkaat vetivät käytöskoulua luvun tyyliin. Taikashow, Aarteen etsintä ja ilotulitus huipensivat tapahtuman. Yleisömäärä: Kansainväliset kansantanssi-iltamat, Aitomäki Kansainvälisissä iltamissa päätettiin käyttää hyödyksi Hollo ja Martta- kansanmusiikki ja tanssi festivaalin kansainvälisiä esiintyjiä, joka määritti myös tapahtuman ajankohdan. Pääesiintyjänä oli Zespol Piesni i Tanca Lublin Puolasta, jonka lisäksi Aitomäen nuorisoseuran omat tanhuryhmät näyttivät osaamistaan Duunari-iltamat, Anjalankosken Teatteri, Myllykoski Iltamat sisälsi pienen läpileikkauksen suomalaisesta duunihistoriasta 1900-luvun alusta näihin päiviin. Avaussanat lausui kaupungin valtuutettu Jorma Liukkonen. Anjalankosken Teatteri valmisti humoristisen ohjelman lauluineen ja teksteineen. Mukana olivat teatterilaiset: Tomi Iivonen, Panu Pilli, Piitu Himanen, Ritva Muhonen, Väntty Anttila, Topi Lampiranta, Anton Pilli. Iltamaohjelman käsikirjoitti Tomi Iivonen, säestyksestä vastasi Arto Karnaattu. Loppuillasta jorattiin ja rokattiin kouvolalaisen Eve Forsman Bandin tahtiin. Yleisömäärä: 40. kulttuurituottajat Helena Jetsu Jaana Vuorio-Palmumaa Naamiaisiltamat lapsille, Moision kartano Elimäki 15

16 MINUN KOUVOLANI -TAPAHTUMALUETTELO Konsertit, tapahtumat, näyttämötaide Herkkujen ilta Tuulensuojassa Kouvolassa klo 18 yhteistyössä Kymenlaakson Marttojen ja Kymenlaakson maa- ja kotitalousnaisten kanssa, tarjolla Kouvola-leivonnaisia ja muita paikallisia ruokia Tytti Vänskä: Ei saa surettaa, Kouvolan teatteri, pieni näyttämö musiikki: Arttu Takalo sekä Mikko Kosonen Valto Tynnilä seminaari, Kouvola-talo aiheesta esitelmöivät FT Mikko Vanhasalo ja FT Marko Tikka, mukana Ola Tynnilä ja alueen muusikoita seminaarin juontajana Jouni Sjöblom Kouvola-aiheisen sävellyskilpailun finaali, Kuusankoskitalo Meduusa-mediafestivaali, Kasarminmäen kampus, Mediakasarmi Kotiutunut Kouvolaan, Mediamaja, pääkirjaston alakerta huhti-toukokuu. Keskustelutilaisuudet: Mitä kuuluu, Kouvola? Rockprinsessan esitykset/kouvolan Lyseon lukio Kouvola-päivä Minun Kouvolani -teemalla tapahtumia ympäri kaupunkia pääjuhla Kouvola-talolla klo 15 mm. Antero Warha Treatment: Rautahevonen-esitys taidemuseossa ja Kouvolan Taideseuran toimintaa Icetimus/Mediamaja, pääkirjaston alakerta Minun räsymatto -haastetapahtuma, Taito Kymenlaakso ry, kouvolalaiset haastettiin kutomaan räsymattoa, minkä värinen on Sinun Kouvolasi? Tapahtuma huipentui Räsymattohässäkkään Huikea Zumba-lauantai Kouvolassa Lyseon lukion liikuntahallissa, ohjaajina Janne Outinen ja Anssi Heikkilä Kouvostoliiton kaikille avoin katumaalaustapahtuma Pikseli Kouvolan kaupungintalon kansalaistorilla avoimet ovet Purhon kotimuseossa, Anjalantie 2083, Koria heinäkuu Satupajat Kuusankosken Kettumäen Työväen asuntomuseon pihalla Kansainvälinen Jättömaa-festivaali, poikkitaiteellinen happening Korian pioneerit ja Kymijoki-tapahtuma Korialla. Karjalan prikaatin kalustoesittelyä Korian varuskunnan kentällä, kirkkovenesoutu Tolkkilasta Korialle, maakirkko, onkikilpailut, luontopolku ym. Tapahtuman järjestivät elimäkeläiset järjestöt Kuusankoskelaisista perheistä kertova elämyksellinen näytelmäkierros Onhan täs eletty, Kuusankosken Kettumäen Työväen asuntomuseo JoenRantarock 2010, KAMU ry JoenRantarock klubi 6.8, JoenRantarock 7.8. Hotelli Sommelon rannalla, Kuusankoski. Mm. SoulRotation (soul-funk-yhtye Kouvolasta), Boothill Regulators (westernhenkinen kouvolalaisyhtye), Lidocaine (progressiivinen-rock-metalli yhtye Helsingistä), Murnau s Playhouse (goottirockia Tampereelta) Kouvolasta kajahtaa -yhteislaulutilaisuus, lauluja Satumaasta Lentävään kalakukkoon, Jaakonpuisto, laulattajana Jouni Sjöblom yhtyeineen Zumba-iloittelu Kouvola-talon puistossa. Ohjaajana Janne Outinen Taiteiden yö Minun Kouvolani -hengessä Rimakauhu improvisaatioteatteria. Nina Petelius-Lehto, Satu Taalikainen ja Veli-Matti Karén. Esitykset eri puolilla Kouvolaa 16

17 Aurinko ja kalterit, Mathilda Wrede -tapahtuma, Sippolan hovi Täydenkuun juhlat Huhdasjärven museokankaalla, Jaala mm. museokierros, lyhtypaja, sound painting, tanssipaja, ystävyyden pöytä, kuuluento, kansanmusiikkiyhtye Veljeskunta järj. Huhdasjärven kylätoimikunta Amibient & Avantgarde-konsertti, Esa Kotilainen, Kuusankoskitalo, Voikkaa-sali Kouvolan II pianotapahtuma Leffamaraton Guerrilla Lighting tapahtuma Kouvola Rock City -tapahtuma Café Apollinaire -esitykset, Kouvolan taidemuseo Minun Kouvolani iltamakiertue Tango-iltamat, Kuusankoskitalo K70-iltamat ja tanssit, Kouvola-talon musiikkisali Monikulttuuriset etniset iltamat, Kouvolatalon musiikkisali Näytelmäiltamat Sodan tuomat PVY:n talolla Jaalassa Detroit-päivät ja iltamat Teuroisten kylätalolla Suvi-illan iltamat, Ranta-Pukin kievarimuseo, Anjala Kesäiltamat, Tirvan lava Kymijokipäivä-iltamat, Kallioniemen lava, Elimäki Kantri-iltamat, Kouvolankylän VPK-talo, Meksiko Rautatie-iltamat Kaipiaisten nuorisoseurantalo Kullervo-runoiltamat, Kuusankoskitalo, Voikkaa-sali Jenkkailtamat, Elimäen-Vilppulan nuorisoseurantalo, Koria Naamiaisiltamat lapsille, Moision kartano Elimäki Kansainväliset kansantanssi-iltamat, Aitomäki Duunari-iltamat, Anjalankosken Teatteri, Myllykoski Näyttelyt Kouvolan kirjastot Minun Kouvolani - valokuvanäyttely esitteli rinnakkain vanhaa ja uutta Kouvolan keskustaa. Vanhat valokuvat oli työstänyt Vesa Vuorela, uudet ottanut Seppo Iivanainen, tekstitiedot toimittanut Raimo Seppänen ja näyttelyn koonnut Kini Laine. Näyttely oli nähtävillä: Kouvolan pääkirjasto (mukana myös Tirvan nuorisoseuran Tukkijoella-näyttely) Valkealan kirjasto Elimäen kirjasto Korian kirjasto Kuusankosken kirjasto Haanojan kirjasto Inkeroisten kirjasto Myllykosken kirjasto Lehdokin kirjasto Kouvolan pääkirjasto Leena Puolatie: Näyttely Kouvolan kirjasto, tuulikaapin näyttelytila Sateenkaari-Kouvolani valokuvanäyttely/jepa Lugora 17

18 Minun Kouvolani Kouvolan taidemuseossa Kouta-galleria aloitti toimintansa taidemuseon yläkerrassa vuonna 2010 Ateljee Leena Puolatie avoimet ovet ja ma-pe ja la Kouvolan kauppahalli Kauppamiehenkatu 3. II kerros Elämä on ilo, Kouvolan vammaisjärjestöjen yhdistys ry. Jonni Roos jurytti näyttelyn Poikkitaiteellinen näyttely Min Kouvola - ITE aktiivinen, interaktiivinen, Kouvolan taidemuseo. Jurytys Outi Heiskanen, Suvi Ahola, Auli Mattila-Möller ja Kaarle Viikate. Kouvolan taidemuseo muuttui kesän ajaksi kansankodiksi, Kouvolaksi. Taidemuseon tuhat neliötä vallattiin roisisti taiteen keinoin. Esillä oli teoksia 45 taiteilijalta tai taiteilijaryhmältä eri puolilta Kouvolaa ja Suomea. Taidemuseon galleriassa Min Kouvola KORPI Legenda Ludwig Löppösestä. Ohjaus Marko Kivioja, käsikirjoitus Pekka Koskinen. Pääosissa Olli Laitinen ja Matti Kalevi Pasi. Kesto 23 min klo 17 Marko Kivioja ja Pekka Koskinen kertoivat taidemuseossa KORPI-elokuvan synnystä.katsottiin elokuva ja keskusteltiin DUO BRACCIO, Jospa oisit kaunokukka, Konstan valssi, Kantaatti n. 147 (J.S. Bach). Sari Saarinen, viulu, laulu, Antti Saarinen kontrabasso, kitara, laulu, DVD-esitys Kuusankoskitalon näyttelytila Terveisiä Kouvolasta Hälsningar från Kouvola Greetings from Kouvola. Kouvolan lasten ja nuorten kuvataidekoulut ja käsityökoulut A nj a l a n k o s k e n t a i d e s e u r a n 30-vuotisjuhlanäyttely Sippolan hovin puisto sekä kylänraitti, pihat, puutarhat ARS Sippola, Kylä kaupungissa kaupunki kylässä, ympäristötaidetapahtuma 18

19 Tietoja Minun Kouvolani hankkeen budjetista 2010 RAHOITUS Kouvolan kaupunki euroa Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahasto euroa KULUT 2010 projektivastaavan palkkio euroa esite- ja materiaalikuluja euroa Kouvolan kaupungin kulttuuripalveluiden järjestämät tapahtumat euroa projektit euroa Ohjausryhmä: puheenjohtaja Jouni Sjöblom säveltäjä-muusikko varapuheenjohtaja Heidi Lipiäinen kuvataiteilija jäsenet Anne Eriksson kulttuuritoimenjohtaja Päivi Kossila Kouvolan kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Elina Koivisto tilaajapäällikkö Katariina Hakaniemi toimittaja Johanna Vuolasto taidemuseon johtaja ( asti) Ulla Talvi.. Kymenlaakson rahaston hoitokunnan pj. ( asti) asiantuntijat Marju Myllymaa suunnittelija Riitta Vuorinen suunnittelija Kirsi Nurminen tuotannon sihteeri Työryhmä: projektivastaava Jouni Sjöblom säveltäjä-muusikko jäsenet: Heidi Lipiäinen kuvataiteilija Anne Eriksson kulttuuritoimenjohtaja Päivi Kossila Kouvolan kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Katariina Hakaniemi toimittaja 19

20