MATKAILUN KOULUTUSOHJELMA RESTONOMI (AMK) OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAILUN KOULUTUSOHJELMA RESTONOMI (AMK) OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 MATKAILUN KOULUTUSOHJELMA RESTONOMI (AMK) OPETUSSUUNNITELMA Opintojen laajuus 2 opintopistettä Opintojen kestoaika Hyväksytty

2 2 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulun hallituksen hyväksymässä erillisessä Opetussuunnitelmien perusteet -asiakirjassa kuvatut linjaukset ja periaatteet (ks. opetussuunnitelmat) koskevat kaikkia ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia. Tähän Matkailun koulutusohjelman kuvaukseen on koottu koulutusohjelman opetussuunnitelman kehittämisprosessi ja vastuuhenkilöt sekä kuvaus koulutusohjelman tuottaman osaamisen kehittymisestä. 2 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA VASTUUHENKILÖT Koulutusohjelman suunnittelutyössä on huomioitu: a) kansainväliset laatuvaatimukset b) kansalliset koulutuksen kehittämisen linjaukset c) aluekehitystyön painopisteet d) ammattikorkeakoulukoulutuksen yleiset pätevyyskuvaukset (ARENEN kuvaukset) e) soveltuvin osin kansallisen tutkintojen viitekehyksen pätevyyskuvauksien esitykset (ARENEN NQFtyöryhmän tulokset) Matkailun koulutusohjelman tavoitteet ja sisällöt ovat muokkautuneet jatkuvassa vuorovaikutuksessa alueellisen matkailuklusterin yritysten ja organisaatioiden kanssa. Opetussuunnitelmatyö pohjautuu jatkuvan ennakoinnin, koulutusohjelmien arvioinnin, laajan tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen tuottamaan tietoon. Tärkeimmät dokumentit kohdassa 1 mainittujen lisäksi ovat: - Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & toimenpideohjelma vuosille Keski-Suomen matkailustrategia ( ) - Toiminta Matkailun verkosto-osaamiskeskuksen solmukohtana ( ) ja Matkailun ja elämystuotannon klusterin liitännäisjäsenenä ( ) - Palvelut 2020 kohti palvelujen tulevaisuutta Matka2020: matkailukoulutuksen määrällinen ja laadullinen ennakointi Liiketoiminta ja palvelut -yksikön pedagoginen toimintasuunnitelma Matkailun koulutusohjelman ristiinarviointi Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset kompetenssit Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit. Marata-verkosto Rönnqvist, J. (2005) Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelmasta valmistuneiden työllistyminen. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan kaikkien koulutusohjelmien pohjana on vuosien strategiatyö, jossa tehtiin alan asemaan, koulutukseen, T&K&I-työhön ja muuhun toimintaan liittyvät linjaukset (Maratavisio 2015, 4/2007). Visiossa koulutusala linjataan toimialojensa pk-palveluyritysten kehittäjäkumppaniksi, mikä tarkoittaa pkkokoluokkaa olevia palveluyrityksiä tai suurten palveluyritysten ja - organisaatioiden yksittäisiä toimipisteitä. Näistä kaikista käytetään tässä opetussuunnitelmassa käsitettä pk-palveluyritys.

3 3 Opiskelijat ovat osallistuneet Matkailun koulutusohjelman arviointityöhön, Maratavisio2015-työhön, Maratan pedagogisen toimintasuunnitelman laatimiseen sekä osaamistavoitteita täsmentävään työpajatyöskentelyyn. Syksyllä 2009 työelämälle tehdyssä kyselyssä pyydettiin arviota yleisistä pätevyyksistä sekä restonomitutkinnon ammatillisen erityisosaamisen pätevyyksistä. Opetussuunnitelman ja oppimisprosessin suunnittelu on edennyt prosessina, jossa osaamistavoitteita, sisältöä ja oppimisprosessia on suunniteltu rinnakkain. Suunnittelun pohjatyön teki ydinryhmä, johon kuuluivat koulutuspäällikkö, yliopettajat, tutorkoordinaattori, liiketalouden ja tutkimusopintojen asiantuntijat sekä suunnittelija. Opettajat ja muu henkilöstö arvioivat organisoidusti säännöllisin välein ydinryhmän suunnitelmia. Opintojaksojen suunnittelu toteutettiin eri asiantuntijaryhmissä, joka mahdollisti kaikkien Matkailun koulutusohjelman oppimisprosessissa mukanaolevien toimijoiden osallistumisen suunnitteluun. Koulutusohjelman suunnittelun lähtökohtana on opiskelijan oppimisprosessin tukeminen, joka on huomioitu osaamisalueiden suunnittelussa ja arvioinnin rakentamisessa. Koulutusohjelman suunnittelun ja oppimisprosessin suunnittelun vastuuhenkilö on koulutuspäällikkö Hilkka Partanen, p Opiskelijaryhmälle nimetään opintojen alkuun mennessä opiskelijan ohjauksesta ja käytännön asioista vastaava opettajatutor ja vertaistutor. 3 KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITE Työelämän osaamistarveanalyysien perusteella Matkailun koulutusohjelman osaamistavoite on kiteytetty seuraavasti: Restonomi ( AMK) Matkailun koulutusohjelma - hallitsee matkailun liiketoimintaprosessien kokonaisuuden ja - osaa asemoida matkailuyrityksen sekä kansallisilla että kansainvälisillä markkinoilla - osaa rakentaa, johtaa ja kehittää asiakaslähtöisiä, innovatiivisia ja kustannustehokkaita elämyspalveluja, palvelujärjestelmiä ja palveluketjuja - osaa johtaa ja kehittää vastuullista palveluliiketoimintaa matkailuyrityksen strategisten tavoitteiden mukaisesti sekä rakentaa tavoitteellisia verkostoja - osaa yhteistyössä henkilöstön kanssa palvelumuotoilun keinoin luoda yritykseen toimintaympäristön, joka tuottaa hyvinvointia asiakkaille, henkilöstölle, itselle ja yritykselle sekä mahdollistaa työyhteisön innovatiivisuuden ja osaamisen hyödyntämisen - osaa toiminnassaan hyödyntää tutkimus- ja ennakointitietoa sekä tuottaa uutta tutki-mustietoa - osaa hyödyntää olemassa olevaa ja olla mukana kehittämässä uutta tarkoituksenmu-kaista teknologiaa sekä muita työkaluja - toimii yrittäjämäisesti ja näkee yrittäjyyden itsensä työllistämisen vaihtoehtona - on viestintä- ja vuorovaikutustaitoinen matkailunyritysten monialaisissa ja monikulttuu-risissa kansainvälisissä toimintaympäristöissä - osaa johtaa monikulttuurista henkilöstöä ja käyttää monikulttuurisuutta kehittämisen voimavarana matkailuyritysten kansainvälistämisessä - ymmärtää työyhteisön elinikäisen oppimisen merkityksen osaamisintensiivisen matkai-luyrityksen kehittämisessä Matkailun muutosta ja tulevaisuuden osaamistarpeita on kuvattu laajasti Maratavisio 2015 :ssa ja Maratan pedagogisessa toimintasuunnitelmassa, 4/2007.

4 4 Palvelujen osuus työllisyydestä on Suomessa tällä hetkellä alle OECD-maiden keskiarvon ja yksityinen palvelusektori on kehittyneiden maiden pienimpiä. Kysynnän kasvaessa palvelujen ennustetaan kuitenkin vastaavan tulevaisuudessa yhä merkittävämmässä määrin uusista työpaikoista ja talouskasvusta. Monet kasvuyrityksistä toimivat palvelualoilla. Julkinen ja yksityinen yhteistyö laajenee ja monipuolistuu luoden uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Palvelusektorin toimialojen rajapinnoille muodostuu uudenlaisia osaamisklustereita, jotka sekä edellyttävät että mahdollistavat uudenlaisten palvelujen kehittymistä. Globalisaation myötä myös Suomen markkinoille tulee enemmän kansainvälisiä palveluyrityksiä ja suomalaiset yritykset kasvattavat omia kansainvälisiä markkinoita. Pk -palveluyritysten verkostoituminen ja uusien osaamisintensiivisten konseptien kehitystyö on välttämätöntä matkailussa. Palvelualojen toimintaympäristön muutosvaateet on tunnistettavissa myös matkailussa. Palvelujen globaali kysynnän kasvu sekä matkailijoiden korkeat ja yksilölliset laatuodotukset ovat keskeisiä vaurastumiseen liittyviä trendejä. Lisääntyviin ja monimuotoistuviin odotuksiin ja tarpeisiin ei kyetä vastaamaan nykyisillä matkailupalveluilla. On kehitettävä matkailuyritysten tuottavuutta, lisättävä palvelutarjontaa sekä ennen muuta siirryttävä palvelutuotannosta elämystuotantoon. Siirtyminen elämystalouteen ja tuottavuuden parantaminen yhtäaikaisesti edellyttävät muutoksia matkailuyritysten strategisessa johtamisessa, kehittämistoiminnassa ja henkilöstön osaamisessa. Matkailustrategian mukaan Keski-Suomen tavoitteena on kehittyä 2015 mennessä yhdeksi Suomen merkittävimmäksi ympärivuotiseksi matkailualueeksi. Kehittymisen myötä alueen matkailutulot moninkertaistuvat ja työpaikkojen määrä lisääntyy useilla tuhansilla. Alueelle kehitetään 2-3 kansainvälisesti, 6 kansallisesti sekä useita alueellisesti merkittäviä matkailukeskittymiä. Keskittymien asiakasmäärien kasvu perustuu kansainvälisten asiakkaiden määrän kasvuun. Alueen strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusien matkailuyritysten perustamista, yritysten verkostoliiketoiminnan kehittämistä, innovatiivisten elämystuotteiden kehittämistä, tehokasta kansainvälistä markkinointia ja kaupankäyntiä, teknologian optimaalista hyödyntämistä sekä innovatiivisia, elämyksellisiä ja katkeamattomia matkailun palveluketjuja ja alueen tarpeiden mukaista ennakointi-, tutkimus- ja kehitystoimintaa. Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan syvällinen ymmärtäminen vapaa-ajan toimijana ja matkailijana on olennaista matkailuyritysten toiminnan kehittämisessä. Kulutusrakenteiden muutos kohti yksilöllisyyttä jatkuu, joten matkailijoille on tarjottava yhä yksilöllisempiä matkailutuotteita ja -palveluita massatuotannon tehokkuudella. Väestörakenteen muutos kiihdyttää muutostarvetta. Matkailun uudistamistarpeita korostaa väestön ikääntymisen ohella elämäntyylien monipuolistuminen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen. Tulevaisuuden innovaatiot ovat asiakkaalle lisäarvoa tuottavia uudistuksia, joissa teknologia on yhä merkittävämmässä osassa. Pelkän teknologian korostamisen sijaan on tarkasteltava teknologian tuomaa lisäarvoa elämyspalvelu- ja liiketoimintaprosesseissa. Esim. asiakasrajapinnan järjestelmät palvelevat entistä paremmin matkailijaa, mutta samalla tehostavat yrityksen toimintaa monin tavoin. Teknologian tehokas hyödyntäminen säästää palveluyrityksen henkilöstön aikaa henkilöresursseja vaativaan asiakaspalvelu- ja kehittämistoimintaan. Uusien teknologioiden kehittämisen ja vakiintuneiden teknologioiden tehokkaan hyödyntämisen avulla on mahdollista kehittää kokonaan uudenlaisia elämyspalveluja, jotka mahdollistavat menestyksen globaaleilla markkinoilla. Vastuullisen liiketoiminnan käsite liittyy osana yhteiskuntavastuuseen. Se kattaa taloudellisen, sosiaalisen, ekologisen ja kulttuurisen vastuun ja näkee vastuut olennaisena osana yrityksen liiketoimintaa. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että yritykset ymmärtävät vastuullisuudesta saatavat hyödyt ja tukevat kestävää kehitystä esim. liittämällä ennakoiden vastuisiin liittyviä toiminta-ohjeita liiketoimintaansa. Kestävien eettisten periaatteiden noudattaminen edistää liiketoimintaa, auttaa hallitsemaan riskejä ja varmistamaan lainmukaisen toiminnan sekä tukee yrityksen mainetta sidosryhmien keskuudessa. Kun matkailuyrityksen liiketoiminta on vastuullista, myös sen arvot, viesti ja teot ovat yhdenmukaiset.

5 5 Matkailun liiketoimintaosaamisen kannalta olennaista on eri johtamistasojen, kuten operatiivisen, taktisen sekä strategisen tason, tunnistaminen ja ymmärtäminen. Kukin taso edellyttää eri-laista johtamisosaamista. Operatiivisen johtamisen haasteena on liiketoimintamallin jalkauttaminen henkilöstön käytännöiksi. Taktisen johtamisen taso edellyttää tulosyksikön vastuunkantoa ja strategisen johtamisen tasolla osaamista tarvitaan kokonaisvaltaisen ajattelun viemiseen toiminnan ohjaukseen. Matkailun koulutusohjelman keskeinen arvo on opastaa tulevia matkailun yritystoiminnan johtajia ja kehittäjiä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen yrityksissä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-. ravitsemis- ja talousalalla hyvinvointialaan kuuluvaksi hahmotetaan laajasti toimialat, jotka tuottavat yksilön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitä-viä/edistäviä palveluja. Yksilön näkökulmasta California State University Psychological Counse-ling and Wellness Center määrittelee hyvinvoinnin tasapainoksi fyysisen, sosiaalisen, kulttuurisen, psykologisen, henkisen, älyllisen sekä tunne-elämän toiminnan, elämänhallinnan ja toimintaympäristön välillä. Olennaista on se, että yksilö ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja tekee hyvinvointiaan edistäviä valintoja. Määritelmä on toimiva lähtökohta matkailupalvelujen tuotekehitykselle ja hyvinvointijohtamiselle. Hyvinvointijohtamisen tavoitteena on edistää asiakkaiden, työntekijöiden ja yrityksen hyvinvointia. Matkailu on luonteeltaan monitieteistä ja siinä pyritään ymmärtämään ilmiötä sellaisenaan, jolloin tarvitaan monien tieteenalojen tuntemusta. Tästä syystä Matkailun koulutusohjelmassa oppimisen tiedollisena perustana on eri tieteiden tuottama tutkittu tieto. Matkailutoiminnan ilmiöitä eri toimintaympäristöissä tarkastellaan tutkivalla ja kehittävällä otteella olemassa olevaa tietoa soveltaen ja uutta tietoa tuottaen. Koko matkailun kenttä kehittyäkseen edellyttää entistä enemmän systemaattista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. 4 KOULUTUSOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 4.1 Koulutusohjelman rakenne Koulutusohjelman rakenne ja opintojen eteneminen esitetään seuraavassa kaaviossa. op 60 OPINTOJEN ETENEMINEN OPINTOVUOSITTAIN MATKAILUN KOULUTUSOHJELMA 2 op 1. VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI 4. VUOSI PAKOLLISET AMMATTIOPINNOT OPINNÄYTETYÖ PAKOLLISET PERUSOPINNOT VAIHTOEHTOISET AMMATTIOPINNOT HARJOITTELU VAPAASTI VALITTAVAT

6 6 4.2 Osaamisen rakentuminen opiskelun aikana Restonomi (AMK)-tutkinnon tavoitteena oleva osaamisen rakentuminen Matkailun koulutusohjelmassa on kuvattu kuviossa 1. KUVIO 1 Osaamisen rakentuminen Matkailun koulutusohjelmassa Opintojen ensimmäisessä vaiheessa (vuosi 1) opiskelija rakentaa oppimiselleen kivijalan perehtymällä pkpalveluyrityksen liiketoiminnan perusteisiin, toimintaympäristöön, toimialoihin sekä kuluttajan ja asiakkaan käyttäytymiseen vaikuttaviin asioihin. Ensimmäiseen vaiheeseen liittyvä harjoittelu syventää opittua ja orientoi tulevaan. Opintojen toisessa vaiheessa (vuosi 2) opiskelija perehtyy pk-palveluyrityksen ydin- ja tukiprosesseihin ydinprosessien tuottamisen ja johtamisen näkökulmasta. Vaiheeseen liittyvässä harjoittelussa opiskelija soveltaa oppimaansa harjoitteluun liittyvissä kehittämistehtävissä.

7 7 Opintojen kolmannessa vaiheessa (vuosi 3) oppimisen painopiste on pk-palveluyrityksen prosessien kehittämisessä ja suunnittelussa, yrityksen strategisen tason kehittämisessä sekä oman erityis-osaamisen syventämisessä. Opiskelun jokaisessa vaiheessa oppimiseen liittyy ilmiöihin ja asioihin perehtyminen aidoissa, oppimisvaiheeseen soveltuvissa työelämän toimeksiannoissa niitä analysoiden ja tehtäviin sopivia menetelmiä ja työkalujen käyttäen. Koulutusohjelmakohtaisen erityisosaamisen taustalla on pääosin matkailu-, ravitsemis- ja talous-alan ectsprojektin vuosina laatima selvitys restonomin ydinosaamisesta. Tässä koulutusohjelmassa ko. pätevyyksiä on jäsennetty ja niitä painotetaan tulevaisuuden työelämän vaatimusten mukaan. Matkailun koulutusohjelmasta valmistunut Jyväskylän restonomi (AMK) toimii matkailuklusterin asiantuntija-, johtamis- ja kehittämistehtävissä erityisosaamisenaan palvelujärjestelmäosaaminen, vastuullinen palveluliiketoimintaosaaminen, hyvinvointijohtamisen osaaminen, palvelualan teknologiaosaaminen sekä ennakointi-, innovointi- ja verkostoitumisosaaminen. Tutkinnon suorittaneiden ammatillisen erityisosaamisen pätevyydet on kuvattu taulukossa 2. TAULUKKO 1. Jyväskylän restonomi (amk):n erityisosaaminen Kompetenssi Palvelujärjestelmäosaaminen Vastuullinen palveluliiketoimintaosaaminen Hyvinvointijohtamisen osaaminen Palvelualan teknologiaosaaminen Kompetenssin kuvaus Palvelujärjestelmäosaaminen rakentuu tuote-, tuotantojärjestelmä-, palvelukulttuurija laatuosaamisesta. Restonomi hallitsee palvelutoimintaan liittyvät käsitteet, tuntee tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä osaa ennakoida asiakastarpeiden muutoksia. Hän osaa toiminnallistaa tutkitustietoa yrityksen /organisaation tavoitteiden mukaisten palvelujärjestelmien kehittämistyössä. Hän osaa hyödyntää teknologian mahdollisuuksia ja käyttää toimivia työkaluja kehittämistyöhön. Hän osaa rakentaa kustannustehokkaita ja innovatiivisia palvelujärjestelmiä, jotka tuottavat hyvinvointia asiakkaille, henkilöstölle ja verkoston muille toimijoille. Hän osaa konseptoida palvelujärjestelmät monistettavaan muotoon. Hän osaa työskennellä tavoitteellisissa verkostoissa ja rakentaa katkeamattomia palveluketjuja. Restonomi hallitsee ja ymmärtää palveluliiketoiminnan talousprosessin sekä strategisen suunnittelun ja johtamisen merkityksen sekä kannattavan liiketoiminnan välttämättömyyden, toiminnan jatkuvuuden edellytyksenä. Hän hallitsee alan hinnoittelu-, markkinointi - ja myyntiosaamisen sekä johtamisosaamisen sen kaikilla osa-alueilla käyttäen tehokkaita menetelmiä sekä halliten toiminnan edellyttämän juridiikan ja tekniikan. Restonomi hallitsee palvelualan PK- yrittäjäosaamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Vastuullinen palveluliiketoimintaosaaminen turvaa toiminnan kannattavuuden, ympäristön, sosiaalisten ja kulttuuristen osa-alueiden hallinnan. Restonomi osaa edistää asiakkaiden ja kuluttajien, työntekijöiden ja organisaatioiden hyvinvointia palvelualoilla. Hän pystyy kehittämään asiakkaille ja kuluttajille tarkoitettuja tuotteita ja palveluja hyödyntäen koulutuksen aikana rakentamaansa käyttöteoriaa hyvinvoinnista. Hän kykenee johtamisessaan käyttämään ja arvioimaan menetelmiä ja keinoja, joilla edistetään työntekijöiden ja työyhteisön hyvinvointia sekä luodaan turvallisuuden tunnetta ja hyvää tuloksentekokulttuuria. Hän ymmärtää esimiesten ja johdon hyvinvoinnin merkityksen organisaation, koko työyhteisön ja sidosryhmien kannalta sekä ymmärtää yrityksen kannattavuuden ja eettisesti kestävän liiketoiminnan merkityksen hyvinvoinnin edistämisen edellytyksenä. Restonomi kykenee hyödyntämään kulttuurista pääomaa ja arjen luovuutta palvelualan kulttuurin kehittämisessä. Restonomi osaa arvioida tulevaisuuden teknologioiden luomia mahdollisuuksia oman alansa kehittymisen näkökulmasta. Yrityksen kehittämistoiminnassa hän osaa ottaa huomioon tekniikan hyödyntämisen. Hän osaa yhteistyössä teknologiaasiantuntijoiden kanssa määritellä, valita ja kehittää optimaalisia järjestelmiä alansa yrityksiin. Hän käyttää sujuvasti yleisiä atk-järjestelmiä sekä alansa käytetyimpiä ammatillisia järjestelmiä.

8 8 Ennakointi-, innovointi- ja verkostoosaaminen Restonomi on tulevaisuussuuntautunut ja osaa luoda innovaatiojärjestelmän ja - kulttuurin, joka tuottaa uusia palvelu- ja yritysinnovaatioita. Hän hallitsee innovaatioprosessissa tarvittavat työkalut, osaa hyödyntää henkilöstön osaamista ja innovaatiokykyä, kuluttaja-/asiakas- ja tulevaisuustietoa, tutkimustietoa sekä ideoiden tuottamisen ja arvioinnin menetelmiä. Hän osaa käyttää verkostoitumista edistäviä toimintatapoja ja teknologiaa, suunnata toimintaansa yrityksen strategioiden mukaisiin verkostoihin sekä hyödyntää niiden tarjoamia mahdollisuuksia yritystoiminnassa. Jyväskylän restonomien osaamisessa painottuvat lisäksi yrittäjyys ja kuluttaja- ja asiakasosaaminen sekä siihen liittyvä hyvä kulttuurien tuntemus. Kilpailukykyä lisäävät myös työelämäläheisten oppimismenetelmien kautta hankittu toimintaympäristön laaja tuntemus erityisesti Suomessa mutta myös kansainvälisesti, hyvä kyky toiminnallistaa tietoa, oikea asenne työntekoon (rohkeus, tarttuminen, aktiivisuus, päämäärätietoisuus, itseohjautuvuus) sekä hyvä oman osaamisen ja itsensä johtaminen. Ammattikorkeakoulututkintojen yleiset pätevyydet kytketään koko oppimisprosessin ajan tiiviisti osaamisalueisiin ja opintojaksoihin, mikä kehittää opiskelijan yleisiä työelämävalmiuksia sekä oppimaan oppimisen ja elinikäisen oppimisen valmiuksia. Opintojen laajuudet, suunnitellut ajoitukset sekä pätevyydet, jotka koulutuksen aikana rakentuvat, on kuvattu opinto-oppaassa. 4.3 Joustavat toteuttamistavat Aikuisopiskelijoille tarjotaan mahdollisuus opiskella monimuotoisesti lähi- ja/tai etäopiskeluna. Lähiopiskelu koostuu parin päivän intensiivijaksoista, joihin opiskelija osallistuu oman opintosuunnitelmansa mukaan. Aikuisopiskelijat voivat ottaa opintoja myös päiväopintotarjonnasta. Nuorten koulutuksessa olevat opiskelijat voivat vastaavasti ottaa opintoja myös aikuisten opintotarjonnasta. Hyväksilukemiseen liittyviä täydentäviä opintosuorituksia räätälöidään opiskelijan osaamisen ja työelämän vaatimusten mukaisesti etätehtävillä tai näytöillä (esim. opetustuokiot). 4.4 Koulutusohjelman työelämäyhteydet Koulutusohjelman keskeinen oppimisympäristö rakentuu ammattikorkeakoulun ja työelämän osaamis- ja asiantuntijaverkostoista alueellisesti, valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Koulutuksen tiivis työelämälähtöisyys ja ongelmaperustaisuus edellyttävät opiskelun projektoitumista yhteistyössä työelämän kanssa, työn opinnollistamista ja erityisesti aikuisten tutkinnossa kehittämisprojekteja suoraan opiskelijan työelämään. Opettajan rooli sekä oman alansa substanssiasian-tuntijana että oppimisen asiantuntijana korostuu entisestään yhteistyöverkostoissa. Matkailun koulutusohjelmassa opiskelijan työelämäyhteydet syvenevät systemaattisesti opiskeluprosessin edetessä ja harjoitteluilla sekä opinnoilla on tiivis kytkentä työelämään koko opiskelu-prosessin ajan. 4.5 T&K&I:n ja opetuksen integrointi Matkailun koulutusohjelman työelämäyhteyksiä on kehitetty systemaattisesti koko toiminnan ajan sekä opetuksessa että T&K&I -toiminnassa. Konkreettisia näyttöjä työelämäyhteistyöstä ovat suoritettujen T&K&I -opintopisteiden suuri määrä, opettajien T&K&I -työn korkea osuus, toiminta valtakunnallisessa Matkailun ja elämystuotannon klusterissa sekä alueellinen strategiatason työ ruokaketjun ja matkailun kehittämisessä.

9 9 4.6 Yrittäjyys koulutusohjelmassa Palveluyrittäjyydelle on asetettu kasvuodotuksia palvelujen tuottajana ja alan työllistäjänä. Yrittäjyysosaaminen integroituna restonomin erityisosaamiseen on matkailu-, ravitsemis- ja talousalan kaikkien koulutusohjelmien ydinosaamista. Koulutusohjelmassa yrittäjyyteen kannustetaan tuomalla yrittäjyyden ajattelu- ja toimintamalli koulutusohjelman kaikkeen toimintaan. Osaamisalueisiin liittyvät oppimistehtävät opiskelun eri vaiheissa tehdään aitoihin työelämätarpeisiin. Lisäksi opiskelija voi vahvistaa yrittäjyysosaamistaan valitsemalla valinnaisia opintoja sekä harjoittelupaikat ja opinnäytetyön aihealueen yrittäjyyttä painottaen. 4.7 Kansainvälisyys koulutusohjelmassa Matkailu on globaali toimiala. Siksi kansainvälisyys on olennainen osa koulutusohjelman toimintaa ja keskeinen osa alalla toimivien osaamista. Tavoitteena on, että Jyväskylässä opiskellut restonomi tiedostaa kansainvälisyyden olennaiseksi osaksi ammattitaitoaan, mikä on valttina työelämään siirryttäessä. Restonomiopiskelijalla on mahdollisuuksia tutustua toimialaan maailmalla ja luoda omia kansainvälisiä verkostojaan. Kansainväliseen toimintaan voi valmentautua osallistumalla Jyväskylän ammattikorkeakoulun tarjoamiin kieli- ja kulttuuriopintoihin, vieraskieliseen opintotarjontaan ja virtuaaliopintoihin. Opiskelijat tekevät kansainvälistymissuunnitelman osana HOPS:a. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan laaja yhteistyöverkosto tarjoaa mahdollisuuksia opiskeluun ja/ harjoitteluun ulkomailla. Study tour -opintojakso voi toimia monelle opiskelijalle ensimmäisenä kimmokkeena lähteä maailmalle. Myös erilaiset kansainväliset tapahtumat, promootiot ja konferenssit sekä kotimaassa että ulkomailla edistävät kansainvälistä osaamista. Jokaiseen restonomitutkintoon sisältyy 30 opintopistettä englanninkielellä suoritettuja opintoja, jotka voivat kertyä oman koulutusohjelman englanninkielisistä opinnoista tai ulkomaisista vaihto-opintojaksoista. 5 OSAAMISEN KEHITTYMISEN ARVIOINTI Osaamisen kehittymisen arvioinnin yleisperiaatteet kuvataan Opetussuunnitelmien perusteissa.

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Matkailun koulutusohjelma 210 op Matkailun koulutusohjelmassa syntyy vahvaa liiketoimintaosaamista

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma 210 op Palvelujen tuottamisen ja johtamisen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA RUOKASI VALMISTETAAN Enni Mertanen 31.3.2011 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Ruoanvalmistajilla pitäisi olla toisen asteen tutkinto Ruokapalvelujen esimiestehtävissä toimivilla

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN TUTKINTO-OHJELMIEN OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEET 2017 Hyväksytty Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintoasioiden lautakunnassa 4.10.2016

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON

YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN TUTKINTO-OHJELMIEN OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEET 2017 Hyväksytty Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintoasioiden lautakunnassa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Palvelualan apulaisrehtorin hyväksymä 28.4.2015, 8. Näyttötoimikunta hyväksynyt 17.3.2015, 3. OPETUSSUUNNITELMA 1 (20) Sisällys VAPAASTI VALITTAVAT

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMK-tutkinto Aikuiskoulutus HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK)

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutuksen ohjauksen ammattikohtaiset

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Automaatioteknologian koulutusohjelma Opintojen ohjeaika on 2 lukuvuotta ja opinto-oikeusaika

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Lähtökohta No Ordinary Projects

Lähtökohta No Ordinary Projects Ennakointi ja tuotekehitys TKI-toiminnan arjessa Sanna Kyyrä, projektipäällikkö, MTI Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle -hanke Teija Tekoniemi-Selkälä, lehtori, MTI Matkailukoulutuksen verkostopäivät

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, 60 op

Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, 60 op YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, 60 op TKUVA OPPIMINEN MUUTOKSEN JOHTAMINEN MAASEUTU YRITTÄMINEN KESTÄVÄ KEHITYS Tavoitteena henkilökohtainen kehittyminen Ylemmän

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE Tämä väline on tarkoitettu tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arviointiin. Arviointivälineellä opetussuunnitelmavastaavat arvioivat laatimiaan

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op

LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op 1/ 5 LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op Ideasta yrittäjyyteen 2,5 op Liiketoimintaprosessit 2,5 op Liiketalouden opintojaksot toteuttaa Lapin AMK ( Rovaniemi) 2/ 5 Opintojakson nimi ja laajuus Opetuskieli

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

EuroSkills2016 eksperttien kehittämistyö Pirjo Tuominen HAMK

EuroSkills2016 eksperttien kehittämistyö Pirjo Tuominen HAMK EuroSkills2016 eksperttien kehittämistyö Pirjo Tuominen HAMK Ammatillisen opettajan huippuosaamisen viitekehys Seija Mahlamäki-Kultanen on rakentanut ammatillisen opettajan huippuosaamisen viitekehyksen

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot