HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT HELSINGFORS UNIVERSITETS FONDER OCH DONATORER

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT HELSINGFORS UNIVERSITETS FONDER OCH DONATORER

2 MAAILMAN PARHAAKSI HELSINGIN YLIOPISTO TOIMII AKTIIVISESTI IHMISKUNNAN HYVINVOINNIN JA OIKEUDENMUKAISEN YHTEISKUNNAN PUOLESTA. YLIOPISTO ON KIITOLLINEN KAIKILLE LAHJOITTAJILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE, JOTKA TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ. HELSINGFORS UNIVERSITET VERKAR AKTIVT FÖR MÄNSKLIGHETENS VÄL OCH FÖR ETT RÄTTVIST SAMHÄLLE. UNIVERSITETET TACKAR ALLA DONATORER OCH SAMARBETSPARTNER SOM STÖDER DETTA ARBETE.

3 TIETEESTÄ TOIMINTAA Yliopistolaisen yrittäjyyden sydämeksi on avattu yrittäjyyspaja Helsinki Think Company osoitteeseen Vuorikatu 5. Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteinen tila on yrittämisestä ja yrittäjyydestä kiinnostuneiden yliopistolaisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien yhteinen kohtaamis- ja tekemispaikka. Tila on avoin kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille tule ja tuo yritysideasi tai anna ajatukseksi ja apusi muiden yrittäjien käyttöön! SISÄLTÖ Rehtori Thomas Wilhelmsson Matkalla maailman parhaaksi...4 Rektor Thomas Wilhelmsson På väg mot toppen... 5 Yhteistyöllä eteenpäin...6 Helsinki Insight -kampanja Yhdessä maailman parhaaksi - kiitos lahjoittajat!...11 Humanistisen hengen puolesta Anita von Wright-Grönberg ja Benedict von Wright Tietokirjallisuudelle professuuri Jukka-Pekka Pietiäinen, Suomen tietokirjailijat ry Testamenttilahjoitus kirjallisuuden ystävältä professori emeritus Pekka Pesonen...17 Maapallo huutaa muutosjohtamista Ari Heiskanen Yliopistosivistyksestä liiketoimintaa Viestikapulaa vaihtamassa Marja ja Tauno Voipio...23 Tule mukaan Kirahviklubiin ja kasvavaan lahjoittajajoukkoon!...24 Lahjoittajat Löydä tapasi tukea tutkimusta...26 Rahastot ja myönnetyt apurahat Lahjoitusrahastot tukevat Helsingin yliopiston tavoitteita Kvestori Marjo Berglund Yksikään lahjoitus ei mene hukkaan...32 Royal letters from the past Sanae Ito sai apurahan väitöskirjan viimeistelyyn...34 Bio- ja ympäristötieteiden rahasto...35 Eläinlääketieteen rahasto...36 Farmasian rahasto...37 Humanististen ja yhteiskuntatieteiden rahasto...38 Lääketieteen rahasto Maatalous-metsätieteiden rahasto...43 Matematiikan ja luonnontieteiden rahasto...44 Oikeustieteen rahasto...45 Teologian rahasto...46 Juhlarahasto...47 Helsingin yliopiston alumni ry:n rahasto Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto...49 Muut itsenäiset rahastot...50 Lahjoitusprofessuurit Helsingin yliopiston kolmivuotiset tutkimusmäärärahat vuosille Väitöskirjapalkinnot ja Matti Klinge -tutkimusapuraha...55 Helsingin yliopiston tiedesäätiö...56 Mitä kuuluu? Lilli Kimppa sai tiedesäätiön apurahan Tiedesäätiön apurahat Tohtoriohjelmapaikat

4 MATKALLA MAAILMAN PARHAAKSI PÅ VÄG MOT TOPPEN Helsingin yliopisto tähtää strategiakauden aikana maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon. Yliopiston tutkimukselle, opetukselle ja toiminnan kansainvälistymiselle tavoite tuo uusia vaatimuksia. Helsingin yliopisto ei saavuta tavoitetta yksin se tehdään yhdessä yliopiston kumppaneiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Under strategiperioden strävar Helsingfors universitet efter en plats bland de 50 bästa universiteten i världen. Detta mål ställer nya krav på universitetets forskning, undervisning och internationalisering. Universitetet kan inte nå sina mål på egen hand. Målen nås i samarbete med universitetets partner och det omgivande samhället. Helsingin yliopiston varainhankintakampanja Helsinki Insight ratkaisuja globaaleihin haasteisiin julkistettiin keväällä Onnistunut kampanja päättyi vuoden 2012 lopussa: tavoite kerätä 20 miljoonaa euroa lahjoituksia saavutettiin kesällä Myös yliopiston suhteet kumppaneihin ja ympäröivään yhteiskuntaan yhteiskuntavastuuta ja huippututkimuksen merkitystä korostaen ottivat kampanjan aikana harppauksia eteenpäin. Varainhankinta ja sidosryhmäsuhteiden vahvistaminen ovat keskeisessä asemassa myös yliopiston uudessa strategiassa. Lahjoitustavoite on asetettu kunnianhimoisesti 25 miljoonaan euroon vuoden 2016 loppuun mennessä. Yliopistojen julkisen rahoituksen muutos taloudellisesti vaikeina aikoina antaa lahjoitusvaroille entistä suuremman merkityksen. Lahjoitusvarojen turvin yliopisto voi perustehtäviensä hoitamisen lisäksi ohjata lisätukea maailman kärkeen kuuluville tutkimushankkeille ja uusille avauksille. Henkilökohtainen lääketiede, ilmastonmuutos, ruokaturva ja vesi sekä globaali oikeudenmukaisuus ovat esimerkkejä Helsingin yliopiston tutkimusaloista yhteisen maapallomme tulevaisuuden ratkaisemiseksi. Tutkimusta ja opiskelua tukeva lahjoitusrahastojen kokonaisuus on tärkeä osa Helsingin yliopiston toimintaa maailman parhaaksi. Yliopiston työ maailman parhaaksi tapahtuu yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tutkimustiedon tuottaminen yhteiskunnan käyttöön palvelee yhteiskuntaa sekä paikallisesti, kansallisesti että globaalisti. Alumnit, lahjoittajat ja yhteistyökumppanit ovatkin tärkeä osa yliopistoyhteisöä tuodessaan osaamisensa yliopiston käyttöön ja viedessään yliopiston viestiä eteenpäin. Maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon nouseminen edellyttää meiltä kansainvälisesti aktiivista kumppaniverkostoa. Kuluneen vuoden aikana olemme löytäneet monia uusia tapoja tuoda tiedettä ja tutkimusta suuren yleisön ja kaupunkilaisten näkyville ja käyttöön. Tiedekulma Aleksanterinkadulla, uusi pääkirjasto Kaisa-talossa, kampusten hankkeet World Design Capital vuoden aikana ja akateemiseen yrittäjyyteen kannustava Tieteestä toimintaa -opiskelijaverkosto ja huhtikuussa 2013 avattu yrittäjyyspaja Helsinki Think Company ovat luoneet yliopistolle uutta toimintakulttuuria. Samalla olemme tarkastelleet myös omia toimintatapojamme. Niiden kestävyyttä lisätään muun muassa ilmastokumppanuussopimuksen ja reilun kaupan hankintojen kautta. Opettajien akatemiassa puolestaan kehitetään yliopisto-opetusta, jotta Helsingin yliopistosta vastaisuudessakin valmistuu oppivia asiantuntijoita yhteiskunnan eri tehtäviin. Helsingin yliopisto täyttää 375 vuotta vuonna Haluamme myös tulevaisuudessa vaikuttaa ja tuottaa tutkimustietoa ja asiantuntijoita ihmiskunnan suurten haasteiden ratkaisemiseksi pitkäjänteisesti ja kauas katsoen. Yksin se ei kuitenkaan onnistu, ja kiitos Helsingin yliopiston menestyksestä kuuluu ystävillemme, tukijoillemme ja kumppaneillemme. Teidän kanssanne meidän on mahdollista saavuttaa tavoitteemme. Thomas Wilhelmsson Rehtori Helsingfors universitets medelsanskaffningskampanj Helsinki Insight lösningar på globala utmaningar lanserades våren 2010 och avslutades i slutet av Kampanjen var en framgång, och målet att samla in 20 miljoner euro i donationsmedel uppnåddes sommaren Under kampanjen förstärkte universitetet sina relationer till det omgivande samhället. Samarbetet med universitetets partner blev djupare och nya kontakter knöts likaså betonades universitetets samhällsansvar och spetsforskningens betydelse förstärktes. Medelsanskaffning och stärkta intressentrelationer är centrala element också i universitetets nya strategi. Målet är ambitiöst: universitetet strävar efter att få in 25 miljoner euro i donationer före utgången av år Förändringarna i universitetens offentliga finansiering under ekonomiskt kärva tider gör att donationsmedlens betydelse för verksamheten blir allt större. Med hjälp av donationsmedel kan universitetet inte bara sköta sina grundläggande uppgifter utan också anvisa medel till spetsforskningsprojekt och nya initiativ. Personlig medicin, klimatförändring, matsäkerhet och vattentillgång samt global rättvisa är exempel på forskningsområden där universitetet vill ta fram lösningar för vår gemensamma framtid. Donationsfonderna som stöder forskningen och undervisningen är en viktig del av Helsingfors universitets arbete för världens bästa. Universitetets arbete för världens bästa sker i samarbete med det omgivande samhället. Forskningskunskap som ställs till samhällets förfogande tjänar samhället lokalt, nationellt och globalt. Alumnerna, donatorerna och universitetets samarbetspartner är en viktig del av universitetssamfundet i och med att de ställer sitt kunnande till universitetets förfogande och för vidare universitetets budskap. Om vi vill bli ett av världens 50 främsta universitet förutsätter det att vi har ett internationellt aktivt parternätverk. Under året som gick har vi upptäckt många nya sätt att föra fram vetenskap och forskning så att de blir synliga och tillgängliga för allmänheten och stadsborna. Tankehörnan på Alexandersgatan, universitetets nya huvudbibliotek i Kajsahuset, campusens projekt under designåret World Design Capital 2012, studentnätverket Tieteestä toimintaa som uppmuntrar till akademiskt företagande samt företagarverkstaden Helsinki Think Company som öppnades i april 2013 har alla bidragit till att skapa en ny verksamhetskultur vid universitetet. Samtidigt har vi sett över våra egna förfaringssätt. Vi vill öka hållbarheten i vår verksamhet bland annat genom att ingå avtal om klimatpartnerskap och stödja rättvis handel i våra anskaffningar. Universitetets lärarakademi utvecklar universitetsundervisningen så att Helsingfors universitet även i framtiden ska utbilda lärande experter för olika samhällsuppdrag. År 2015 fyller Helsingfors universitet 375 år. Vi vill även i framtiden påverka utvecklingen och producera forskningskunskap och specialister i syfte att finna långsiktiga och vittgående lösningar på de stora globala utmaningarna. Med detta lyckas vi dock inte på egen hand. Vår framgång har vi våra vänner, stödtrupper och partner att tacka för. Tillsammans med er kan vi nå våra mål. Thomas Wilhelmsson Rektor 4 HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT

5 YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN Helsingin yliopiston tutkimuksen ja opetuksen tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa ja kouluttaa asiantuntijoita sekä suomalaisen että globaalin yhteiskunnan parhaaksi. Yliopiston toiminta perustuu yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa: alumnit, yhteiskunnalliset päättäjät, elinkeinoelämän edustajat ja kaupunkilaiset ovat Helsingin yliopistolle tärkeä kumppaniverkosto. Kuluneena vuonna Helsingin yliopisto on kehittänyt uusia tapoja tuoda tutkimusta kumppaneiden käyttöön. Myös yliopiston omia toimintatapoja on kehitetty kestävimmiksi yhteistyössä kumppanien kanssa Rahastojen juhlassa Helsingin yliopiston rahastoista jaettiin stipendejä, palkintoja ja apurahoja yli 200 opiskelijalle ja tutkijalle noin euroa. Lisäksi Helsingin yliopiston tiedesäätiö tuki nuoria tutkijoita eurolla. Helsingin yliopiston alumnitoiminnassa oli huhtikuussa 2012 mukana alumnia. Hallituksen päätös leikata yliopistojen rahoitusta jäädyttämällä yliopistoindeksi vuodeksi 2013 vaikutti Helsingin yliopiston toimintaan. Helsingin yliopistossa otettiin käyttöön muuta kuin tutkimushenkilöstöä koskeva rekrytointikielto: uusien rekrytointien tarkan punnitsemisen tarkoitus on tasapainottaa yliopiston taloutta löytämällä uusi tapoja tehdä yhteistyötä eri yksiköiden välillä. Helsingin yliopiston tutkimus todettiin kesällä jälleen kansallisesti korkeatasoiseksi, kun Suomen Akatemia valitsi kahdeksan akatemiaprofessoria vuosiksi Professoreista seitsemän työskentelee Helsingin yliopistossa. Kansainväliset asiantuntijat pitivät akatemiaprofessoreita kiistattomina huippututkijoina näiden edustamilla aloilla niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Helsingin yliopisto liittyi loppukesästä FiBS yritysvastuuverkoston jäseneksi. FiBS edistää yritysten ja yhteisöjen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullista toimintaa Suomessa. Yliopisto liittyi myös Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän Ilmastokumppanit-verkostoon. Verkostossa tehdään yhteistyötä ja etsitään uusia toimintatapoja ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Verkoston jäsenenä Helsingin yliopisto on sitoutunut tuomaan ilmastotutkimuksen tuloksia tieteellisen tiedon käyttäjien saataville entistä aktiivisemmin. Syksystä 2013 alkaen yliopisto liittää kaikkien uusien opiskelijoiden perehdyttämisjaksoon tietoaineiston ympäristöystävällisestä ja ilmastonmuutosta hillitsevästä toiminnasta liikkumisessa, ruokailussa, veden- ja energiankäytössä sekä kierrättämisessä. Helsingin yliopiston uusi pääkirjasto avasi ovensa syyskuussa Kaisa-talossa. Arkkitehtuuristaan kiitetty kirjasto on sekä opiskelijoiden ja tutkijoiden työpaikka että kaupunkilaisten vapaasti käytössä oleva tiedonlähde, jossa vieraili vuoden 2012 aikana yli puoli miljoonaa kävijää. Samalla julkistettiin uusi Lahjoita kurssikirja -kampanja, jonka kautta yliopiston alumnit, ystävät ja kumppanit voivat tukea opiskelijoita tekemällä lahjoituksia kurssikirjojen lisäkappaleiden hankkimiseksi kirjastoon. Ensimmäisen puolen vuoden aikana lahjoituksia on tehty yli eurolla. Syksyllä Helsingin yliopistoon perustettiin Kiinalaisen oikeuden ja oikeuskulttuurin keskus yhteistyössä suomalaisten yliopistojen kanssa. Keskuksen tarkoitus on sekä lisätä Kiinan oikeuden osaamista kotimassa että tehdä pohjoismaista oikeusjärjestelmää ja -kulttuuria tunnetuksi Kiinassa. Oikeusjärjestelmän kehitys vaikuttaa Kiinan tulevaisuuden suuntaan. Keskuksen toimintaa kehitetään Helsingin yliopiston rahastoihin perustettavan China Law -rahaston avulla. Yliopisto teki vuodenvaihteessa päätöksen liittyä reilun kaupan yliopistojen verkostoon. Reilun kaupan tuotteet näkyvät tulevaisuudessa esimerkiksi elintarvike- ja tarjoiluhankinnoissa. Helsingin yliopisto, ja yliopistokonsernin osana Helsingin yliopiston rahastot, liittyi myös vastuullisen sijoittamisen yhdistykseen, FINSIF:iin. Yhdistyksen tarkoitus on edistää vastuullista sijoittamista, joka ottaa huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät seikat varainhoidossa ja sijoituspäätöksiä tehtäessä. Samalla yliopistossa on pohdittu lahjoitusrahastojen hyvää hallintotapaa, ja yliopisto kiinnittääkin erityistä huomiota lahjoitusrahastojen eettiseen ja vastuulliseen toimintaan sekä niiden tuoton kestävään käyttöön lahjoittajan toivomalla tavalla. Helsingin yliopiston tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen arvioinnin tulokset kertoivat vuoden lopussa, että kaikilla Helsingin yliopiston suurimmilla tieteenaloilla tehdään kansainvälisen tason huippututkimusta. Helsingin yliopiston uusi strategia vuosille määrittelee Helsingin yliopiston tavoitteeksi nousta maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Myös Helsingin yliopiston rahastoilla on strategiassa tärkeä rooli: yliopiston tavoiteohjelmassa varainhankinnan tavoitteeksi on määritelty 25 miljoonaa euroa vuoden 2016 loppuun mennessä. Strategia kannustaa varainhankinnan lisäksi kehittämään myös laajemmin kumppanuusyhteistyötä ja sen muotoja. Esimerkki uudesta tavasta toimia on LähiTapiolan kanssa toteutettava Hyvä yhteiskunta Master Class. Ohjelman tavoite on tarjota opiskelijoille ja nuorille tutkijoille mahdollisuuksia etsiä uusia ratkaisuja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan haasteisiin yhteistyössä asiantuntijamentoreiden kanssa. Tammikuussa tarkasteltiin päättyneen Helsinki World Design Capital vuoden tuloksia. Designia ei yliopistossa nähdä vain perinteisenä muotoiluna, vaan ihmislähtöisenä tapana ratkaista haasteita opetuksen ja tutkimuksen keinoin: vuoden teema oli "Ajattelu muotoilee yhteiskuntaa". Uusien tutkimushankkeiden ohella vuosi toi yliopistolle positiivista kansainvälistä näkyvyyttä, loi perustaa uusille yhteistyökuvioille ja vahvisti yliopiston asemaa yhteiskunnallisena vaikuttajana. Yliopistolaiset kohtasivat kaupunkilaisia ja vierailijoita myös uudella tavalla Aleksanterinkadulle avatussa tieteen pop-up-tilassa, Tiede kulmassa. Teemoittain vaihtuneet tiedeaiheet houkuttivat Tiedekulmaan päivittäin kävijää. Helsinki Think Company -yrittäjyyspaja avattiin yhteistyössä YritysHelsingin ja Helsinki Business and Science Parkin kanssa Vuorikadulle. Helsinki Think Company jatkaa Tieteestä toimintaa -hankkeen tavoitetta kehittää yliopistolaisen ja akateemisen yrittäjyyden muotoja ja yrittäjämäistä ajattelutapaa Helsingin yliopistossa. Paja on avoin sekä yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille ja tutkijoille että alumneille ja muille kaupunkilaisille. Tiedekulma jatkaa toimintaansa uudessa osoitteessa Porthaniassa Yliopistonkadulla. Myös työ yliopiston yhteiskuntavastuun periaatteiden ja niitä tukevien konkreettisten tekojen määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi jatkuu yhteistyössä kumppanien kanssa. Yliopisto jatkaa toimintaa Green Office -ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Viikin kampuksella vuoden 2013 aikana. Green Office -ohjelmaa on tulevaisuudessa tarkoitus laajentaa myös muille kampuksille. Rahastojen juhlassa Helsingin yliopiston rahastoista jaetaan stipendejä, palkintoja ja apurahoja yli 200 opiskelijalle ja tutkijalle. Lisäksi Helsingin yliopiston tiedesäätiö tukee nuoria tutkijoita 1,24 miljoonalla eurolla vuonna Helsingin yliopiston alumnitoiminnassa on mukana alumnia: vuoden aikana toimintaan on tullut mukaan yli 3000 uutta alumnia. 6 HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT

6 HELSINKI INSIGHT - RATKAISUJA GLOBAALEIHIN HAASTEISIIN HELSINGIN YLIOPISTON VARAINHANKINTAKAMPANJA LAHJOITTAJIEN MÄÄRÄ LAHJOITUKSET EUROINA LAHJOITUSPROFESSUURIT JA MUUT LAHJOITUSVAROILLA TUETUT TEHTÄVÄT HELSINGIN YLIOPISTON KANSAINVÄLISET RANKING-SIJOITUKSET = 1 milj. Rahastolahjoitus Pääomalahjoitus 12,77 milj. 8,08 milj ,46 milj TAIWAN 47. TAIWAN 72. SHANGHAI 72. SHANGHAI 75. QS 66. TAIWAN 56. TAIWAN 74. SHANGHAI 73. SHANGHAI 78. QS LAHJOITTAJIEN JAKAUTUMINEN LAHJOITTAJARYHMIIN Yritykset Rahastot & säätiöt Alumnit & yksityishenkilöt Yli 2000 lahjoitusta, yhteensä yli 22 miljoonaa euroa QS 91. TIMES HIGHER 108. QS 102. TIMES HIGHER 109. TIMES HIGHER LAHJOITTAJAT NAISIA / MIEHIÄ 40% 60% RAHASTOLAHJOITUKSET, YKSITYISHENKILÖT 51% 49% TULEVAISUUSRAHASTO, PERUSPÄÄOMA, YKSITYISHENKILÖT JAETTUJA APURAHOJA, STIPENDEJÄ JA MUUTA TUKEA SUURIMMAT LAHJOITUKSET RAHASTOJEN MÄÄRÄ UUDET RAHASTOT TUOTON JAKAUTUMINEN TIEDEKUNNITTAIN 2012 TIEDEKUNTA Lääketieteellinen Humanistinen Oikeustieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Valtiotieteellinen Matemaattis-luonnontieteellinen Käyttäytymistieteellinen Eläinlääketieteellinen Bio- ja ympäristötieteellinen Teologinen Farmasia Muut Lahjoitukset tulevaisuusrahastoon yhdessä valtion vastinrahoituksen Professuurien ja muiden tehtävien lisäksi pääoman tuotolla Svenska kulturfonden Helsingin Sanomain säätiö Raija Rymin-Nevanlinnan testamenttilahjoitus kanssa kasvattivat yliopiston peruspääomaa 64 miljoonalla eurolla. tuetaan kaikkien tiedekuntien opetusta ja hankkeita. Listassa Nokia Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö Tietokirjallisuuden edistämiskeskus Pääoman tuottoa käytetään yliopistolle tärkeiden strategisten on sekä täysin että osittain tulevaisuusrahaston tuotolla Jane ja Aatos Erkon säätiö Musiikintekijöiden edunvalvontajärjestöt: ja Suomen tietokirjailijat ry tavoitteiden saavuttamiseksi. tuettuja tehtäviä. Teosto, Gramex ja Musiikintuottajat - IFPI Finland Anita von Wright-Grönberg ja Benedict von Wright YHTEENSÄ TULEVAISUUSRAHASTON TUOTOLLA TUETUT PROFESSUURIT JA MUUT TEHTÄVÄT Bio- ja ympäristötieteellinen Eläinlääketieteellinen Farmasia Humanistinen Lääketieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Matemaattis-luonnontieteellinen Oikeustieteellinen Valtiotieteellinen Aleksanteri-instituutti KPL

7 YHDESSÄ MAAILMAN PARHAAKSI Helsingin yliopiston vuonna 2009 alkanut varainhankintakampanja Helsinki Insight ratkaisuja globaaleihin haasteisiin päättyi vuoden 2012 lopussa. Kampanjan tavoite kerätä 20 miljoonaa euroa lahjoituksia täyttyi jo kesällä Yhteensä varainhankintakampanjan tulos oli kolmen vuoden aikana yli 22 miljoonaa euroa, ja kampanjaan osallistui satoja yksityishenkilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä. Kampanjan aikana pääosa lahjoituksista kohdistettiin Helsingin yliopiston peruspääomaan, jonka suuruus on yhdessä valtion vastinrahoituksen kanssa 64 miljoonaa euroa. Pääoman vuosittaisella tuotolla tuetaan yliopistolle tärkeitä tutkimusaloja. Myös suorilla lahjoituksilla yliopiston lahjoitusrahastoihin perustetaan ja tuetaan vuosittain lukuisia professuureja ja muita tehtäviä. Apurahoina ja stipendeinä jaettavat lahjoitukset tukevat vuosittain myös satoja tutkijoita ja opiskelijoita. Lahjoitukset auttavat Helsingin yliopistoa nousemaan maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon tulevien vuosien aikana. Yliopiston lahjoitusrahastoihin on tehty lahjoituksia lähes 1,5 miljoonalla eurolla. Lahjoittajat ovat perustaneet professuureja sekä tukeneet yliopiston tutkijoita, opiskelijoita ja erilaisia hankkeita. Lahjoittajien tuella on muun muassa perustettu Suomen ensimmäinen tietokirjallisuuden ja kirjoittamisen professuuri, hankittu opiskelijoille lisäkappaleita kurssikirjoista yli eurolla ja Lastenklinikalle uusi EEG-laite. Uusia nimikkorahastoja on perustettu 13. Lahjoitusten takana on erilaisia tarinoita yhdistävä tekijä lahjoittajille on usko tieteen, tutkimuksen ja ajattelun voimaan. KIITOS LAHJOITTAJAT! 10 HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT

8 Rahasto on yksi väylä luoda vastapainoa tieteiden erikoistumiselle. Toivomme sen tuottavan huippuvierailujen ja seminaarien kautta kokoavia näkemyksiä ja pitävän yllä keskusteluyhteyttä eri tieteiden ja yhteiskunnan välillä. HUMANISTISEN HENGEN PUOLESTA Anita von Wright-Grönberg ja hänen veljensä Benedict von Wright ovat aikoinaan valmistuneet Helsingin yliopistosta. Silti ensimmäinen mielikuva, jonka yliopisto heissä herättää, on isän työpaikka. Heidän isänsä oli maailmankuulu filosofi Georg Henrik von Wright. Isän työpaikka ei ollut mikään mystinen tai etäinen temppeli, Benedict von Wright sanoo. Yliopisto näyttäytyi minulle lapsena arkisen lämpimänä ja intiiminä työpaikkana. Lukuisat isän työtoverit, kollegat ja opiskelijat kävivät meillä usein kotonakin ja tulivat perhetutuiksi. Muuri työn ja arjen välillä oli Georg Henrikillä mitätön, sisarukset toteavat. Isä teki paljon työtä myös kotona, eikä hän koskaan pitänyt työhuoneensa ovea kiinni. Häntä ei häirinnyt, vaikka me juoksimme meluten samassa huoneessa. Tuntuma perheeseen oli isälle niin tärkeää. En vain ymmärrä, miten siinä saattoi keskittyä, Anita von Wright-Grönberg hymyilee. Vuonna 1951 kuollut Ludwig Wittgenstein oli nimennyt Georg Henrik von Wrightin yhdeksi jäämistönsä hoitajista. Tästä laajasta aineistosta von Wright toimitti paljon tekstejä, joiden tekijänoikeustuloista sisarukset huomasivat kertyvän yllättävän suuren perinnön. On hyvin luonnollista käyttää näitä rahoja isän ja Wittgensteinin filosofisen perinnön vaalimiseen, Benedict von Wright sanoo. Viime vuonna sisarukset perustivat Helsingin yliopistoon isänsä nimeä kantavan rahaston. Rahaston yksi tarkoitus on varmistaa, että Georg Henrik von Wrightin edustama humanistinen ja osallistuva filosofia pysyisi elävänä tiedepolitiikan ja tieteen rahoituksen nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kaikkihan me pelkäämme, että luonnontieteet ja eksaktit tieteet valtaavat yhä suuremman osan tutkimuksesta siksi, että ne tuottavat enemmän taloudellista hyötyä, Benedict von Wright miettii. Rahasto on yksi väylä luoda vastapainoa tieteiden erikoistumiselle. Toivomme sen tuottavan huippuvierailujen ja seminaarien kautta kokoavia näkemyksiä ja pitävän yllä keskusteluyhteyttä eri tieteiden ja yhteiskunnan välillä, Anita von Wright-Grönberg sanoo. Cambridgessakin professuuria pitkään hoitaneen von Wrightin rahastolle Helsingin yliopisto oli luontainen osoite. Isä matkusti paljon ja oli pitkiä jaksoja ulkomaillakin, mutta aina hän palasi Helsingin yliopistoon. Se oli hänen henkinen kotinsa. Hän halusi olla täällä, Anita Von Wright-Grönberg sanoo. Perustamalla nimikkorahaston voi tukea itselle tärkeää asiaa pysyvästi. Rahastolle maksettavaa tuottoa jaetaan lahjoittajan valitsemaan kohteeseen. Vanhin yliopiston lahjoitusrahastojen nimikkorahasto perustuu Erik Ekestubben lahjoitukseen vuodelta HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT

9 Pestiin valittava professori pääsee vetämään alalle ensimmäisiä suuntaviivoja, kasvattamaan ja kouluttamaan opinnäytetöiden tekijöistä alan ensimmäistä tutkijapolvea. TIETOKIRJALLISUUDELLE PROFESSUURI Suomi saa tänä vuonna ensimmäisen tietokirjallisuudelle ja tietokirjoittamiselle omistetun professuurinsa Helsingin yliopistoon. Tämän mahdollistivat Tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen, Suomen tietokirjailijat ry:n, Tieteen tiedotus ry:n ja Lauri Jäntin säätiön tekemät lahjoitukset. Hankkeen moottorina jo vuosia toiminut Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen on asiasta totta kai iloinen. Tässä on ollut selvä puute. Kaikki maamme kirjallisuuden professuurit ovat toimineet kaunokirjallisuuden puolella, vaikka 90 prosenttia julkaistavasta kotimaisesta kirjallisuudesta on laajasti ottaen tietokirjallisuutta, Pietiäinen sanoo. Tutkimukset, hakuteokset, yleistajuinen tiedeviestintä, oppikirjat, oppaat... tietokirjallisuuden lajeja ja tutkimatonta aluetta riittää. Professuurin alaisuudessa voidaan alkaa selvittää vaikkapa tietokirjallisuuden kerronnan keinoja tai sitä, miten tietokirjallisuutta käytetään oppimisen välineenä tai jopa maailmankuvan lähteenä. Tietokirjoittaminen ja koko tietoympäristömme on nykyään valtavassa muutoksessa uusien julkaisukanavien myötä, joten professuuri aloittaa vauhdikkaassa vaiheessa, Pietiäinen näkee. Pestiin valittava professori pääsee vetämään alalle ensimmäisiä suuntaviivoja, kasvattamaan ja kouluttamaan opinnäytetöiden tekijöistä alan ensimmäistä tutkijapolvea. Tutkimuksen lisäksi professuurin alaisuuteen organisoidaan myös tietokirjoittamisen koulutusta. Tätä tullaan tarjoamaan toivottavasti laajasti eri tiedekuntien opiskelijoille. Yliopistosta valmistuvilla on tärkeää olla hyvät tietokirjoittamisen valmiudet, vaikka suurim masta osasta heistä ei tietokirjailijoita tulekaan. Yhä useammassa ammatissa tarvitaan kykyä tuottaa selkeää asiaproosaa. Monen maisterin leipä on toden totta nykyään kirjaimina maailmalla: lehtijuttu sinne, opin näyte tänne, yleistajuinen tietokirja mielessä. Aivan kuten historioitsijaksi valmistuneella Pietiäisellä itsellään 1980-luvun alussa, jolloin hän elätti itseään opetustyöllä, hanttihommilla kustantamoon sekä sanomalehtikriitikkona samalla kun valmisteli lisensiaatintyötään. Asiakirjoittamisen harjoittelusta jo yliopistossa olisi ollut minulle valtavasti hyötyä. Monet asiat tuli opittua kantapään kautta. Lahjoitusprofessuurin perustaminen on lahja tieteen ytimeen ja investointi tutkimusalueen edelläkävijyyteen tai kokonaan uuden tutkimusalan synnyttämiseksi. Lahjoittaja ja yliopisto määrittelevät yhdessä professuurin alan, ja professorin tehtävään liittyvät kulut katetaan rahaston vuosituotosta. 14 HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT

10 TESTAMENTTILAHJOITUS KIRJALLISUUDEN YSTÄVÄLTÄ Lahjoituksellaan Raija jatkaa arvokasta kulttuurivälittäjän tehtäväänsä rakastamansa venäläisen kirjallisuuden ja Suomen välillä. Tämä on ensimmäinen oppiaineemme saama lahjoitus, venäläisen kirjallisuuden emeritusprofessori Pekka Pesonen kiittää. Pesonen puhuu Raija Rymin-Nevanlinnan tekemästä testamenttilahjoituksesta, joka on kohdistettu tukemaan venäläisen kirjallisuuden ja kääntämisen tutkimusta ja opettamista. Humanististen alojen on vaikea hankkia sponsorirahaa tai lahjoituksia yritysmaailmalta. Siksi mesenaattien lahjoitukset ovat erittäin tervetulleita, Pesonen toteaa. Nyt voimme venäjän kielen ja kirjallisuuden oppi aineessamme tehdä jotakin, mihin muuten ei olisi varaa. Olemme jo suunnitelleet ensi vuodeksi lahjoittajan nimeä kantavan kaksipäiväisen seminaarin, johon kutsumme ulkomaisia puhujia ja kotimaisia kääntäjiä. Seminaarin ohessa jaamme myös kaksi uutta kääntäjäpalkintoa. Seminaareista pyritään tekemään määrävuosin toistuva traditio. Myöhemmin on tarkoitus jakaa myös stipendejä sekä perustutkinto- että jatko-opiskelijoille. Rymin-Nevanlinnan toiveiden mukaisesti lahjoituksen avulla nostetaan esiin varsinkin kaunokirjallisuuden kääntämistä ja tutkimusta. Naapurimaassamme kirjallisuudella on yhä erittäin keskeinen ja merkittävä rooli. Sen merkityksen tunteminen ja tutkiminen on tärkeää, jotta voimme syvemmin ymmärtää venäläistä yhteiskuntaa, Pesonen summaa. Pesonen tunsi vuosikymmeniä henkilökohtaisesti Raija Rymin-Nevanlinnan, joka teki elämän uransa Suomalaisen yhteiskoulun venäjän kielen opettajana. Suomalaisessa kulttuurielämässä Rymin-Nevanlinna tunnettiin parhaiten siitä, että hän opetti venäjää lukuisille taiteilijoille ja kulttuurivaikuttajille yksityisesti. Lisäksi hän käänsi jonkin verran runoutta ja toimi muun muassa Mukkulan kirjailijakongresseissa 25 vuotta venäläiskirjailijoiden tulkkina ja yhteyshenkilönä. Lahjoituksellaan Raija jatkaa arvokasta kulttuurivälittäjän tehtäväänsä rakastamansa venäläisen kirjallisuuden ja Suomen välillä. Testamenttilahjoitus on mahdollisuus tehdä jälkeenjääneellä omaisuudella jotain merkittävää. Testamentatut varat rahastoidaan, ja rahaston säännöt laaditaan testamentin jälkisäädösten perusteella. Yliopisto sitoutuu noudattamaan lahjoittajan testamentissa määrittelemää tahtoa. 16 HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT

11 MAAPALLO HUUTAA MUUTOSJOHTAMISTA Maapallon elinkelpoisuuden vaarantumiseen tulisi herätä niin mahtivaltojen johdossa kuin kotisohvillakin. Strategia- ja tuloskonsultti ja organisaatiotutkija Ari Heiskanen on tehnyt kirjoja muutosjohtamisesta. Nyt vasta ison muutosjohtamisen edessä ollaankin, kun ihmiskunta taistelee ilmastonmuutosta vastaan, Heiskanen sanoo. Globaalien tutkimusten mukaan suurin este muutoksen toteutukselle tapahtuu korvien välissä, asenteissa. Tämä pätee yhtä lailla yksittäisen organisaation kohdalla kuin ilmastonmuutoksen torjumisessakin, Heiskanen kertoo. Asenteen muuttumiseen tarvitaan tietoa. Sitä meillä ilmastonmuutoksen vaaroista on jo roppakaupalla. Nyt täytyisi tehdä vastuullisia päätöksiä ja johtaa ihmis kuntaa terveille poluille varmasti ja vaikuttavasti. Maapallon elinkelpoisuuden vaarantumiseen tulisi herätä niin mahtivaltojen johdossa kuin kotisohvillakin. Heiskanen tekee kuten opettaa ja on aloittanut asennemuutoksen omalla kohdallaan. Tupakoinnin lopettamiselle on asetettu takaraja ja työmatkat sujuvat nykyään jouhevasti joukkoliikennevälineillä. Myös isäksi tuleminen keväällä on antanut vauhtia uuden elämäntavan omaksumiselle. Tuleva isyys on entisestään herkistänyt miettimään, mihin kaikkeen voin itse vaikuttaa, jotta jälkipolville jäisi perintönä puhtaampi ympäristö. Rutiiniensa muuttamisen lisäksi Heiskanen perusti yliopistoon Läpimurto-nimisen rahaston tukemaan ilmastonmuutoksen tutkimusta. Rahasto kantaa samaa nimeä kuin Heiskasen uusin kirja, jonka tekijänoikeuspalkkioista hän lahjoittaa merkittävän osan rahastoon. Myös tulevien, kirjan aiheeseen eli johtoryhmän toiminnan merkitykseen muutosjohtamisessa pureutuvien yritysluentosarjojensa tuoton Heiskanen lahjoittaa rahastoonsa. Luovuutta ja innovatiivisuutta arvostetaan nykyään paljon. On upeaa, että Rovio-peliyhtiö rankattiin juuri eräässä amerikkalaislehdessä maailman innovatiivisimmaksi yritykseksi. Toivoisin kuitenkin, että luovuuden ja innovatiivisuuden kohdalla huomattaisiin myös yliopistollinen tutkimus, Heiskanen sanoo. Akatemiaprofessori Markku Kulmalan ryhmän kaltaisten todella innovatiivisten töiden soisi saavan ansaitsemaansa huomiota myös maailmanlaajuisessa valtajulkisuudessa. Yliopistoissa painetaan pitkiä päiviä todella tärkeiden, koko maailmaa koskevien kysymysten kanssa erittäin luovasti ja innovatiivisesti. Yhteistyöhankkeet tukevat tutkimusta: yhteistyö Helsingin yliopiston rahastojen kanssa mahdollistaa esimerkiksi tekijänoikeustulojen ohjaamisen itselle tärkeän tieteenalan tukemiseksi tai tutkimuskysymyksen ratkaisemiseksi. 18 HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT

12 YLIOPISTOSIVISTYKSESTÄ LIIKETOIMINTAA Helsingin yliopisto teki huhtikuussa uudenlaisen avauksen, kun Helsinki Think Company niminen yrittäjyystila avasi ovensa Vuorikadulla. Opiskelijat ja tutkijat voivat täällä kokeilemalla, tekemällä ja yhteisön tuella oppimalla testata, olisiko heistä yrittäjiksi ja löytyisikö omasta koulutuksesta ja kiinnostuksen kohteista yritysidea, Helsinki Think Companyn projektipäällikkö Ira Leväaho kertoo. Vuorikadun tila on avoin ja yhteisöllinen, matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Yritysideaa ei tulijalla tarvitse välttämättä olla ollenkaan. Kaikki yrittäjyydestä tai oman osaamisen kehittämisestä liiketoiminnaksi kiinnostuneet ovat tervetulleita, myös muut kuin yliopistolaiset, Leväaho sanoo. Tavoite on innostaa yliopistolaisia tutustumaan yrittäjyyteen yhtenä uravaihtoehtona. Tilassa pyritään kannustamaan oman osaamisen jakamiseen. Sitä kautta vierustoverista saattaakin löytyä tulevaan yritykseen tiiminjäsen tai samassa pöydässä istuvasta alumnista kenties asiakas tai sparraaja. Kaikki lähtee satunnaisista kohtaamisista ja yhdessä tekemisestä opiskelijoiden, tutkijoiden ja elinkeinoelämässä jo vaikuttavien ihmisten välillä. Paikalla on aina isäntä tai emäntä, joka ohjaa tilan toimintaa sparraten tai muulla tavoin tukien. Yrittäjyystila alkoi hahmottua pari vuotta sitten, kun yliopisto ja Helsingin kaupunki etsivät uusia muotoja akateemisen yrittäjyyden edistämiseksi humanistis-yhteiskuntatieteellisellä keskustakampuksella. Näillä aloilla yrittäjyyttä on perinteisesti hieman vierastettu, Demos Helsinki -ajatushautomon Outi Kuittinen tietää. Demos Helsinki oli yksi toimija, joka yliopiston kumppanina ryhtyi etsimään keinoja opiskelijayrittäjyyden edistämiseksi keskustakampuksella. Opiskelijoita haastatellessamme aluksi kaikki nostivat kätensä pystyyn: yrittäminen ei kuulu meille. Kaikilla kuitenkin oli palo vaikuttaa maailman asioihin ja pian kiinnostus myös yrittäjyyteen yhtenä vaikuttamisen väylänä alkoi herätä, Outi Kuittinen sanoo. Opiskelijat alkoivat haikailla yhteisöllistä työtilaa, jossa voisi kohdata samanhenkisiä ihmisiä, saada sparrausta omille ideoilleen ja järjestää erilaisia yrittäjyyteen liittyviä tilaisuuksia. Nyt tämä tila on saatu. Helsinki Think Companyn omistavat Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki. Yhteistyökumppanina kaupungin puolella on YritysHelsinki, joka on Helsingin kaupungin palvelukeskus yrittäjiksi aikoville ja jo toimiville yrittäjille. Yksi tavoitteemme on löytää uusia kansainvälisiä akateemiseen tietoon pohjautuvia kasvuyrityksiä. Yliopistolla on valtavasti yrityspotentiaalia, Yritys- Helsingin toimitusjohtaja Timo Onnela näkee. Kuten kuvaan sopii Helsinki Think Company aikoo itsekin toimia markkinatalouden ehdoilla. Toimintaa käynnistetään yrittäjähenkisesti, tiukalla budjetilla. Jotta toiminta saadaan käynnistettyä kaupunki ja yliopisto maksavat aloituskustannukset puoliksi. Jatkossa toivomme tilan rahoittavan itse toimintansa, Onnela sanoo. Paraikaa kehitellään tilan ansaintalogiikkaa. Tilan kautta luodaan kumppanuuksia ja erilaisia yhteistyömahdollisuuksia elinkeinoelämän edustajille, Ira Leväaho kaavailee. Tilan kautta yrityksillä on mahdollisuus profiloitua yliopistoyhteistyöhön eri tavoin. Voimme pitää kumppanipäiviä, jolloin tila on yrityksen käytettävissä ja heille räätälöidyn tapahtuman kautta yritys tavoittaa haluamiensa alojen opiskelijoita ja tutkijoita. Toisin sanoen raikkaita ja innovatiivisia aivoja, jotka ovat yliopiston suurin sosiaalinen pääoma, Leväaho sanoo. Kaikki tuki on merkittävää. Yrittäjähenkisyyteen innostamisessa voi olla mukana pienellä investoinnilla tai lähteä luomaan enemmänkin sisältöä, Leväaho jatkaa. Kaikista yrittäjyystilan käyttäjistä ei suinkaan tule yrittäjiä, mutta osallistujat saavat varmasti monia tarpeellisia taitoja, Outi Kuittinen uskoo. Keskusteluissa oppii esittämään asiansa selkeästi, uskomaan ideaansa ja yhdistämään ajatuksensa maailman tarpeisiin. Yliopistosta löytyy huikean aikaansaavia osaajia, jotka usein ovat tutkineet asioita oman tieteenalansa näkökulmasta ja omista motiiveistaan lähtien. Nyt se, mitä minä haluan kääntyy muotoon, mitä asiakkaat eli vaikkapa yhteiskunta haluaa ja tarvitsee. Tämä on tärkeä näkökulmanvaihdos. Akateemista yrittäjyyttä voi tukea Helsingin yliopiston rahastojen kautta. Lue lisää mahdollisuuksista tulla mukaan osoitteessa 20 HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT

13 Elämme kaikki samassa maailmassa, omaa ilmakehää tai merta ei ole kenelläkään. Korkeatasoinen ympäristöntutkimus poikii hyvää koko maailmaan. VIESTIKAPULAA VAIHTAMASSA Kaksi korkeakoulua on helsinkiläisten Tauno ja Marja Voipion sydäntä lähellä. Pari tapasi toisensa 46 vuotta sitten teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä opiskellessaan. Myöhemmin myös heidän kaksi poikaansa ovat valmistuneet samasta opinahjosta. Etelä-Tapiolan lukion apulaisrehtorina toimiva Marja Voipio hankki aikanaan tutkinnon myös Helsingin yliopistosta matematiikan, fysiikan ja pedagogiikan opinnoillaan. Tässä iässä tehtävämme alkaa olla tehdä itseämme tarpeettomiksi ja siirtää tekemistä ja Suomen eteenpäin viemistä seuraaville polville, eläkkeelle vuoden alusta siirtynyt elektroniikka-alan ammattilainen Tauno Voipio sanoo. Viestikapulan vaihtoaan pariskunta on toteuttanut useilla lahjoituksillaan Otaniemeen, Helsingin yliopistoon ja muihinkin kotimaisiin korkeakouluihin. Suomi voi ansaita rahojaan maailmalta vain olemalla joissakin asioissa parempi kuin muut. Tämä kyky lähtee ehdottomasti korkeatasoisesta opetuksesta ja tutkimuksesta, Tauno Voipio perustelee lahjoituksia. Voipioiden pojat halusivat opiskella ulkomailla, mutta Yhdysvaltojen ja Venäjän tiedeolympiakokemusten jälkeen päättivät opiskella Suomessa nimenomaan paremman opetuksen vuoksi. Toivottavasti tulevaisuudessakin koulutuksemme on niin korkeatasoista, ettei sen puolesta tarvitse lähteä ulkomaille. Muita ehdottoman tärkeitä kokemuksiahan ulkomailla elämisestä tietenkin saa, Marja Voipio sanoo. Voipioiden lahjoituskohteiksi Helsingin yliopistossa ovat valikoituneet matematiikka ja muut luonnontieteet, LUMA-keskus sekä Itämeri. Marja Voipio on työskennellyt merentutkimuslaitoksella, joten sitäkin kautta Itämeren asiat ovat hänelle tuttuja. Jos luonto ei voi hyvin, ei voi mikään, pariskunta näkee. Elämme kaikki samassa maailmassa, omaa ilma kehää tai merta ei ole kenelläkään. Korkeatasoinen ympäristöntutkimus poikii hyvää koko maailmaan, Marja Voipio sanoo. Viime vuosikymmeninä ilman- ja merenlaatua on paikoittain myös saatu parannettua tutkimusinnovaatioiden ja korkean teknologian avulla. Lukiossa työskentelevänä Marja Voipio osaa arvostaa hyvää opetusta. Nuoria luonnontieteiden pariin innostava LUMA-keskus saa minulta varauksetonta kiitosta. Keskus tekee erittäin arvokasta työtä kehittäessään uusia, innostavia opetusmetodeja ja kouluttaessaan luonnontieteisiin sydämellään paneutuvia opettajia. Lahjoittajina Voipiot on kutsuttu Kirahviklubin jäseniksi. He ovat osallistuneet monenlaisiin Kirahviklubin tapahtumiin Kumpulan kampusesittelystä VOX Helsinki tilaisuuksiin sekä Kaisa-taloon avatun Helsingin yliopiston uuden pääkirjaston ja Tiedekulman avajaisiin. Tapahtumien kautta pysyy ajan tasalla siinä, mitä tieteessä tapahtuu ja tehdään juuri nyt. Ilman lahjoituksiamme en olisi yhtä tiiviisti tullut seuranneeksi tiedemaailman kiinnostavia tuulia, Marja Voipio myöntää. Kirahviklubi on näköalapaikka tutkimukseen ja opiskeluun. Klubi kokoaa yhteen monitieteisesti yliopiston tutkimuksesta kiinnostuneita lahjoittajia ja tarjoaa tietoa tieteen viimeisimmistä saavutuksista, keskustelutilaisuuksia sekä vuorovaikutusta tieteentekijöiden kanssa. 22 HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT

14 TULE MUKAAN KIRAHVIKLUBIIN JA KASVAVAAN LAHJOITTAJAJOUKKOON! Helsingin yliopiston lahjoittajien näköala paikka tutkimukseen ja opiskeluun on yliopiston kanslerin ja rehtorin isännöimä Kirahvi klubi. Kirahviklubi tarjoaa tietoa tieteen viimeisimmistä saavutuksista, keskustelutilaisuuksia ja vuorovaikutusta tutkijoiden kanssa sekä muita ajankohtaistapahtumia. Tavoitteena on kerätä yhteen ja välittää tieteessä syntyvät innovaatiot ja tuoreimmat tutkimustulokset sekä tarjota lahjoittajille mahdollisuus seurata lahjoitusvarojen käyttöä. Klubiin kuuluu sekä yksityishenkilöitä että lahjoittajayhteisöjen edustajia. Kirahviklubilaiset saavat kutsun yliopiston vuosipäivä- ja rahastojen juhlaan, kutsuja tieteen ajankohtais tapahtumiin ja muihin tilaisuuksiin sekä tietoa Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Kuluneen vuoden aikana Kirahviklubissa on pohdittu muun muassa yliopiston kansainvälistymistä sekä Suomen asemaa suhteessa Kiinaan ja Venäjään maail man suurvaltoina. Kirahviklubilaiset osallistuivat myös esimerkiksi Kaisa-taloon avatun Helsingin yliopiston uuden pääkirjaston lahjoittaja-avajaisiin. Helsinki Insight -aamukahviseminaareissa tutkit - tiin vuoden aikana avaruutta, Itämerta ja rikki direktiiviä, arktisia alueita sekä ruokakriisiä. Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien yhteinen tapahtumasarja VOX Helsinki on koonnut myös kirahviklubilaisia kuulemaan tutkijoiden ja toimittajien ajatuksia hyvästä elämästä. Klubin jäseneksi kutsutaan kolmeksi vuodeksi kaikki vähintään 1000 euroa lahjoittaneet. Yli euroa lahjoittaneet kutsumme Kirahviklubin pysyviksi jäseniksi. Vuoden 2012 lopussa Kirahviklubissa oli yli 450 lahjoittajaa. Nimensä klubi on saanut Kirahvikorttelista, jossa yliopiston päärakennus sijaitsee. Tervetuloa kirahviklubilaiseksi! LAHJOITTAJAT Helsingin yliopiston tutkimusta, opiskelua ja opetusta on vuoden aikana tuettu useilla eri tavoilla. Lahjoittajat ovat muun muassa perustaneet ja tukeneet professuureja ja nimikkorahastoja sekä osallistuneet Lahjoita kurssikirja -kampanjaan, EEG-laitekeräykseen ja useisiin merkkipäiväja muistokeräyksiin. Helsingin yliopiston alumni ry:n jäsenet ovat lisäksi tehneet lahjoituksia alumnirahastoon jäsenmaksun maksamisen yhteydessä. YHTEISÖT Abbvie Oy Akademiska Sångföreningen Arcada studerandekår - ASK Bouffe ry Eidos ry Etelä-Pohjalainen Osakunta Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran säätiö Eteläsuomalainen osakunta Geysir ry. HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGA Helmi Holmgrens Stiftelse Helsingin energia Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys HYHY ry Helsingin yliopiston Keskisuomalainen Osakunta Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Hestneisti ry HippoSport Humanisticum ry Hämäläis-Osakunta Ihoakatemia Informaatioalan Akateemiset ry Kannunvalajat ry Kaprioli Trading Oy Knaperbackan Ratsastajat ry Kopeda ry Lauri Jäntin säätiö Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Metso Automation Oy MiaVia - HorseSignals Niemi-säätiö Oulun yliopiston ylioppilaskunta Ouluvet Oy Peduca ry Ridmer Sanoma Magazines Finland Oy Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta Soc&koms Vänner rf. StudentOrganisationen vid Svenska socialoch kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet SUB ry Suomen 4H-liitto Suomen arkeologinen seura ry Suomen kirjastoseura ry Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistys ry Suomen Nestlé Oy Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Tallink Silja Oy Thorén-Talvela säätiö Tieteen tiedotus ry Tietokirjallisuuden edistämiskeskus Tilitoimisto Equivalent Tritonia - Vaasan tiedekirjasto Turun yliopiston ylioppilaskunta Wiipurilainen Osakunta Östra Finlands Nation vid HU YKSITYISHENKILÖT Aisla Tiina Alam Tiina Asp Kari Bachmann Sanni Bachour Adel Berger Florian Borg Olavi Brander Pirkko Carlson Eila ja Erik Castren Eero Dolivo Pia Eskelinen Niina Evälahti Marjut Forsberg Martti Forsman-Härkönen Gia Geijer Anja Gestrin Tryggve Gottschalk Terhi Grundström Sari Grönroos Helena Gusseva Sandra Hannus Kari Haranne Markku Heiskanen Ilkka Hellén Leena Herva Yrjö Hickey Taina Hildén Leif Hiltunen Timo Hovinen Simo Huusko Elli Hyvärinen Kristina Ihalainen Anu Ihto Arto Iivonen Antti Ittonen Lea Jalonen Tanja Jokinen Päivi Jokiranta Kirsi Juppo Anne Jylhä Jenni Jäppinen Jouni Järveläinen Veli-Pekka Kahlos Mirva Kalaja Irma Kalliomäki Martti Kalliotyrni Kaisa Karessuo Anu Karhunen Päivi Kaurisalo Sami Klinge Erik Martin Koivula Jutta Koli Katri Koljonen Ritva Koskela Anne Koskelo Laura ja Jari Koskiranta Katarina Koskivaara Seija Kosonen Riitta Kosonen Timo Kostiainen Elisa Kotajärvi Anne ja Juha Krause Linda Kreivi Hanna-Riikka Kuhanen Rami Kuussaari Jukka Laaksonen Kaj Laaksonen Katri Laine Anna Laisola Laura Laitinen Katja Lakio Satu Latvala Satu Lehtinen Leena Lehtiniemi Tommi Lehto Juho Lehtonen Emma Linna Hilla Lipsanen Elisa Liuhanen Mervi Luoma Liisa Luukkainen Jouni Löytönen Markku Mansikkamäki Ulla Mansukoski Raimo Mattila Matti Mikkonen Anna Myrberg Heidi Myrberg Marianne Mäkinen Maire Nieminen Risto Nieminen Eeva-Maija Ollikainen Anna-Leena Otsamo Oona Paasio Arja Pankakoski Kyllikki Pankasalo Katri Peltokorpi Emilia Peltonen Jari Pesola Johanna Pirttilä-Backman Anna-Maija Puhakka Pertti Pulliainen Piia Putkonen Pihla Rane Esa Ranki Risto Ranta Helena Rantanen Jukka ja Satu Renko Jenni Rimpiläinen Milla Ronkainen Vilja Ronni Tapani Ruotsalainen Pirkko Räsänen Sami Sademies Jenni Salmela Marko Sandler Niklas Sarkanen Pekka Sarola Mari Saxén Leena Schalin-Jäntti Camilla Schauman-Lönnqvist Marianne Sederlöf Jan Serlachius Peter Seuna Eija Siira Teresa Silvonen Mikko Simola Matti Snellman Hanna Soininen Riikka Suominen Esa Taipale Mirja Taivainen Jouni Tervi Anne Tiensuu Kyllikki Tietäväinen Sanna Tikkanen Matti.J. Tolvanen Eeva Tolvanen Ahti Tulamo Riitta-Mari Tuomi Ilona Tuominen Raimo Tupala Heikki Turkki Kaija Tähkäaho Hanna Törmä Päivi Tötterman Laura Uino Pirjo Wahlström Gunnar Venho Taru Viitala Eija Viitanen Johanna Viitasalo Mikko Wilén Johanna Voipio Marja Voipio Tauno von Wright Benedict von Wright-Grönberg Anita Vänttinen Mikael Ylén Auri Lista sisältää niiden henkilöiden ja yhteisöjen nimet, jotka ovat antaneet luvan nimensä julkaisemiseen, ja jotka ovat tehneet lahjoituksen maaliskuun 2012 jälkeen. Seuraavalla aukeamalla kerromme niistä monista erilaisista tavoista, joilla yliopiston tutkimusta, opiskelua ja opetusta voi tukea. 24 HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT

15 LAHJOITA KURSSIKIRJA LÖYDÄ TAPASI TUKEA TUTKIMUSTA LAHJOITUS TULEVAISUUSRAHASTOON INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN Lahjoitukset tulevaisuusrahastoon ohjataan tukemaan Helsingin yliopiston tärkeimpiä tavoitteita. Ennen tulevaisuusrahastoon tehdyt lahjoitukset ohjattiin osaksi Helsingin yliopiston peruspääomaa. Myös peruspääoman tuottoa käytetään yliopiston strategiassa asetettujen tavoitteiden ja tulevaisuuden kannalta tärkeiden hankkeiden toteuttamiseksi. LAHJOITUS TIETEENALARAHASTOON SUORA TUKI TIETEENTEKIJÖILLE JA OPISKELIJOILLE Helsingin yliopiston rahastoilla on yhdeksän tieteenalakohtaista rahastoa, joiden varoilla tuetaan yliopiston kaikkien tieteenalojen tutkimusta, opetusta ja opiskelua. Lahjoituksen voi kohdentaa tieteenalarahastoon ja kertoa toiveesta tukea tiettyä tutkimusalaa tai -hanketta, kuten historian tutkimusta, pro gradu -tutkimusten ja väitöskirjojen tekijöitä tai esimerkiksi tutkimus- tai opintomatkoja ulkomaille. Lahjoitus voidaan rahastoida osaksi tieteenalarahaston kokonaisuutta tai osoittaa suoraan jonkin hankkeen tukemiseksi euron lahjoitus mahdollistaa nuorelle tutkijalle täysipäiväisen työskentelyn vuodeksi. Pysyvä tutkimusapuraha voidaan perustaa euron pääoman turvin eurolla voidaan myöntää tiedepalkinto tutkijalle tai tutkimusryhmälle ansiokkaasta toiminnasta lahjoittajaa kiinnostavalta alalta. Kansainvälistymistä edistävät esimerkiksi euron matka-apurahat opiskelijoille tai tohtorikoulutettaville. Pysyvä matka-apuraha voidaan myöntää euron pääoman turvin. NÄIN LAHJOITAT LAHJOITUS VERKOSSA Voit tehdä lahjoituksen sinulle tärkeän kohteen tukemiseksi verkkolahjoituk sena Helsinki Insight -sivustolla osoitteessa Maksaminen onnistuu suurimpien pankkien verkkotunnuksilla ja luottokorteilla. Verkkolahjoituksia voi tehdä tulevaisuusrahastoon, tieteenalarahastoihin sekä useimpiin muista lahjoituskohteista. LAHJOITUS PANKKISIIRTONA Rahastoihin voi tehdä lahjoituksia myös lahjakirjalla ja maksaa lahjoituksen pankkisiirtona. Lahjakirjalla voi tehdä kaikentyyppisiä lahjoituksia. Lahjakirjapohjat ovat Helsinki Insight -verkkosivuilla osoitteessa Lahjakirjan voi myös tilata ottamalla yhteyttä Alumni- ja lahjoittajasuhteisiin (lahjoittajasuhteet@ helsinki.fi tai ). Lahjakirjasta löytyvät maksamiseen tarvittavat pankkiyhteystiedot. Kurssikirjojen saatavuus vaikuttaa opintojen etenemiseen tavoitellussa aikataulussa. Yliopiston kirjasto tarjoaa kirjat noin joka kolmannelle tarvitsijalle tekemällä lahjoituksen Lääketieteellisen tiedekunnan kurssimateriaalit ovat Lahjoita kurssikirja -kampanjaan voitkin vaikuttaa ja tukea hyödyistä opiskelijoille. Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella esimerkki digitaalisten ja vuorovaikutteisten aineistojen opiskelijoita merkittävällä tavalla. Verkossa toimivan palvelun tiedekunnassa aloittaville ensimmäisen vuoden ostetaan tabletti-tietokoneet kaikille lääketieteellisessä kautta lahjoitettiin ensimmäisen opiskelijoille syksyllä Lahjoitus lääketieteellisen puolen vuoden aikana kurssikirjoja yli eurolla. Tule mu- suoraan opiskelijoita. tiedekunnan e-oppimateriaalihankintoihin auttaa kaan ja valitse haluamasi teos tai vaikka koko kurssille kirjat. Palvelun kautta voi tehdä lahjoituksia myös sähköisten, niin sanottujen e-kirjojen ja -kirjapakettien hankkimiseksi opiskelijoiden käyttöön. NIMIKKORAHASTOLAHJOITUS NIMI HISTORIAAN Nimikkorahastolla voi tukea itselle tärkeää asiaa pysyvästi. Yliopisto perustaa lahjoitetuista varoista lahjoittajan toivomaa nimeä kantavan rahaston ja maksaa rahastolle ennalta sovitun, kiinteän vuosituoton. Vuosituotto voi olla esimerkiksi 5 %. Lahjoittaja ja yliopiston rahastot laativat rahastolle säännöt, joissa määrätään rahaston tarkoituksesta. Rahaston tuottoa lahjoittajan valitsemaan kohteeseen jakaa rahastolle nimettävä hoitokunta. Nimikkorahastoja voivat perustaa sekä yksityishenkilöt että yhteisöt, ja niitä voi perustaa sekä itsenäisinä rahastoina että tieteenala- tai muun yhdistelmärahaston yhteyteen. Itsenäisen nimikkorahaston pääoma on vähintään euroa ja tieteenalarahastoon perustettavan rahaston pääoma 2000 euroa. Esimerkkejä itsenäisistä nimikkorahastoista ovat Georg Henrik von Wrightin rahasto sekä Tietokirjallisuuden professuurirahasto ja tieteenalarahastojen yhteyteen perustetuista rahastoista Jouko Yliruusin rahasto ja Läpimurto-rahasto. YHTEISÖJEN LAHJOITUKSET SUURUUDELTAAN EUROA OVAT VEROVÄHENNYKELPOISIA LAHJOITUSPROFESSUURI LAHJA TIETEEN YTIMEEN Nimikoidun lahjoitusprofessuurin perustaminen on kannattava investointi tärkeän tutkimusalueen edelläkävijyyteen tai kokonaan uuden tutkimusalan synnyttämiseksi. Pysyvän professuurin voi perustaa 1,5 miljoonan euron rahastoitavalla lahjoituksella. Professuurin kulut katetaan yliopiston rahastolle maksamalla vuotuisella tuotolla. Viiden vuoden määräajaksi professuurin voi perustaa euron lahjoituksella. Lahjoittaja ja yliopisto määrittelevät yhdessä professuurin alan, ja tehtävään liittyvän henkilövalinnan suorittaa yliopisto. Esimerkkejä lahjoituksista ovat muun muassa Jane ja Aatos Erkon ajankohtaisen yhteiskuntatutkimuksen professuuri, vertailevan vero-oikeuden Vesa Vainio -professuuri, tietokirjallisuuden ja tietokirjoittamisen professuuri sekä Venäjän energiapolitiikan professuuri. 26 HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT

16 HELSINKI THINK COMPANY TEKEE TIETEESTÄ TOIMINTAA Helsingin yliopisto haluaa olla rakentamassa hyvinvointia ja kilpailukykyä kansallisesti ja globaalisti. Yliopisto haluaa kannustaa opiskelijoita ja tutkijoita ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia myös yrittäjyyden keinoin: yliopistolainen yrittäjyys on kykyä kytkeä yhteen akateeminen tieto, yhteiskunnan ongelmat ja kannattava liiketoiminta. Yliopistolaisen yrittäjyyden alusta on osoitteeseen Vuorikatu 5 huhtikuussa 2013 avautunut yliopiston, YritysHelsingin ja Helsinki Business and Science Parkin yhteinen yrityspaja Helsinki Think Company. Helsinki Think Companyn toiminta tarvitsee tukeasi. Helsinki Think Company -rahaston kautta alumnit ja yliopiston ystävät voivat tukea toimintaa lahjoituksilla. Yhteistyökumppaneille ja sponsoreille Helsinki Think Company -tila puolestaan tarjoaa näkyvyyttä ja vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken. Lue lisää akateemisesta yrittäjyydestä, rahastosta ja yhteistyömuodoista, ja tee lahjoitus osoitteessa Svenska social- och kommunalhögskolan har tidigare inte haft samma ekonomiska stöd, i form av privata finansiella bidrag, som många andra svenskspråkiga universitet. Men sedan en tid tillbaka är det möjligt att stöda högskolan och dess verksamhet genom att donera och testamentera medel till fonden Pro Soc&kom. Genom donationer till Pro Soc&kom främjas den svenska verksamheten vid universitetet. För oss, Soc&koms vänner, var det en självklarhet att donera medel till fonden, säger professor Jan Sundberg, ordförande för alumnföreningen Soc&koms vänner. Robert Runeberg, kontaktchef vid Soc&kom, förklarar att fonden på kort sikt understöder studier och främjar undervisning, forskning och samhällelig växelverkan vid högskolan. På längre sikt hoppas man kunna stöda högskolan med större summor för att t.ex. finansiera ett forskningsprojekt eller en professur. Soc&kom har en nordisk profil och med fonden Pro Soc&kom hoppas vi kunna utveckla bland annat den nordiska forskningen, menar Runeberg. ETT VÄLKOMMET STÖD Helsingin yliopisto ottaa vastaan myös aineistolahjoituksia kuten kirjallisuutta, taidetta ja muita arkistoja. Aineistolahjoituksista vastaa Yliopistomuseo. Lahjoittajat mahdollistivat Helsingin yliopiston ja Vauva-lehden yhteistyön onnistumisen: kampanjan aikana kerätyillä varoilla hankitaan Lastenklinikalle uusi EEG-laite keväällä Laite mahdollistaa erityisesti vastasyntyneiden pikkukeskosten aivojen tarkkailun ensimmäisten elinpäivien aikana. Lahjoittajat ovat halunneet osallistua myös esimerkiksi Yliopistollisen eläinsairaalan uuden maneesin rakentamiseen tutkimukselle ja eläintenhoidolle tärkeän maneesin on tarkoitus valmistua Helsingin yliopiston alumnit tekevät vuosittain jäsenmaksun maksamisen yhteydessä lahjoituksia alumnirahastoon useilla tuhansilla euroilla. Alumnien työ yliopiston hyväksi on merkittävää: lahjoitusten lisäksi alumnit toimivat yliopiston ja opiskelijoiden hyväksi erilaisissa vapaaehtoistehtävissä kuten mentoreina. SUORA LAHJOITUS KERTALAHJA KOHTEESEEN Lahjoituksen voi tehdä myös kertaluonteisesti tai määräaikaisesti käytettäväksi lahjoittajan toivomaan tarkoitukseen, esimerkiksi tiettyyn hankkeeseen tai laite hankintaan. Tällöin lahjoitusta ei rahastoida, vaan se käytetään lyhyen ajan sisällä kokonaisuudessaan määrättyyn tarkoitukseen eurolla lahjoitat opiskelijastipendin yhdelle lahjakkaalle opiskelijalle toivomallesi tieteenalalle, pysyvän opiskelijastipendin myöntämiseen tarvittava pääoma on puolestaan euroa. Esimerkki suorista lahjoituksista on myös uusi Lahjoita kurssikirja -kampanja, jolla tuet yliopiston opiskelijoita suoraan: kampanjaan tehdyt lahjoitukset ohjataan lyhentämättöminä Helsingin yliopiston kirjaston kurssikirjahankintoihin. MERKKIPÄIVÄLAHJOITUS LAHJOISTA LAHJA Syntymäpäivästä, valmistumisesta tai eläkkeellelähdöstä voi tehdä erityisen ohjaamalla merkkipäivämuistamiset Helsingin yliopiston rahastoille. Onnittelijoiden huomionosoitusten kautta kertyvät varat osoitetaan juhlijalle tärkeän tieteenalan tutkimuksen edistämiseksi tai opiskelijoiden tukemiseksi. TESTAMENTTILAHJOITUS LAHJANA ELÄMÄNTYÖ Testamenttilahjoitus on mahdollisuus tehdä jälkeenjäävällä omaisuudella jotain todella merkittävää. Vastaanottaessaan testamenttilahjoituksen yliopisto sitoutuu noudattamaan lahjoittajan testamentissa määrittelemää tahtoa. Testamentatut varat rahastoidaan lahjoittajan toivomaa nimeä kantavaksi rahastoksi, jolle laaditaan säännöt testamentin jälkisäädösten perusteella. Yliopiston asiantuntijoiden osaaminen on käytettävissä testamenttikohdetta määriteltäessä. Esimerkki testamenttilahjoituksesta on Raija Rymin-Nevanlinnan testamenttiin perustuva venäjän kieltä ja kirjallisuutta tukeva nimikkorahasto. OSANA LAHJOITUSRAHASTOJEN KOKONAISUUTTA MYÖS PIENEMMÄT LAHJOITUKSET KANAVOITUVAT MERKITYKSELLISEKSI TUEKSI LAHJAKKAILLE OPISKELIJOILLE, TUTKIJOILLE JA URAAUURTAVILLE TUTKIMUSHANKKEILLE. 28 HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT

17 RAHASTOT JA MYÖNNETYT APURAHAT 2013 LAHJOITUSRAHASTOJEN PÄÄOMAT TIETEENALARAHASTOT E KPL Bio- ja ympäristötieteiden rahasto ,88 7 Eläinlääketieteen rahasto ,31 3 Farmasian rahasto ,06 4 Humanististen ja yhteiskuntatieteiden rahasto ,71 31 Lääketieteen rahasto ,75 21 Maatalous- ja metsätieteiden rahasto ,95 18 Matematiikan ja luonnontieteiden rahasto ,86 20 Oikeustieteen rahasto ,02 13 Teologian rahasto ,73 9 YHDISTELMÄRAHASTOT Helsingin yliopiston alumni ry:n rahasto ,30 5 Juhlarahasto ,69 25 Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto ,71 7 ITSENÄISET RAHASTOT Professuurirahastot ,34 Muut itsenäiset rahastot ,14 Itsenäiset rahastot yhteensä ,48 KAIKKI LAHJOITUSRAHASTOT YHTEENSÄ ,45 NIMIKKORAHASTOJEN LUKUMÄÄRÄ Helsingin yliopiston rahastot on luotettava sijoituskohde tieteen ja opiskelun tueksi. Helsingin yliopiston lahjoitusrahastot myönsivät vuonna 2013 apurahoja, palkintoja ja muuta tukea yhteensä noin eurolla. Lisäksi professuurirahastojen tuotoilla rahoitettiin useiden professuurien kustannuksia. LAHJOITUSRAHASTOT TUKEVAT HELSINGIN YLIOPISTON TAVOITTEITA Helsingin yliopiston lahjoitusrahastojen tehtävä on tukea Helsingin yliopiston asemaa maailman parhaiden yliopistojen joukossa. Lahjoitusrahastot toteuttavat tehtäväänsä tukemalla Helsingin yliopiston tutkimusta, opetusta ja opiskelijoita. Vuoden 2013 alussa lahjoitusrahastojen pääoma oli yhteensä noin 42 miljoonaa euroa ja kokonaisuuteen kuuluu yli 190 nimikkorahastoa. Vanhin rahasto perustuu lahjoitukseen vuodelta 1745 ja tuorein on keväältä Helsingin yliopiston tulevaisuusrahaston pääoma on lisäksi noin 64 miljoona, joten lahjoitusvarojen pääoma on yhteensä jo yli 106 miljoonaa euroa. Lisätietoja rahastojen kokonaisuudesta on verkossa osoitteessa Kaikki Helsingin yliopistolle tehdyt lahjoitukset käytetään lyhentämättömänä lahjoittajan toivomalla tavalla. Lahjoittajan tahdon toteuttamisesta vastaa kunkin rahaston hoitokunta. Lahjoitusvaroja hallinnoidaan osana yliopiston varainhoitoa. Varat sijoitetaan turvallisesti ja tuottavasti, ja niille maksetaan 5-7 % vuotuinen tuotto. Tiettyä tieteenalaa tai oppiainetta tukevien lahjoitusrahastojen lisäksi Helsingin yliopiston rahastoihin kuuluu myös monialaisesti yliopiston toimintaa tukevia itsenäisiä rahastoja. Kaikki itsenäiset rahastot muodostuvat huomattavista lahjoituksista. Osa rahastoista on tarkoitettu lahjoitusprofessuurien ylläpitämiseen, osa taas jakaa apurahoja ja stipendejä. 30 HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT

18 YKSIKÄÄN LAHJOITUS EI MENE HUKKAAN Viime syksynä KTM, MBA Marjo Berglund aloitti Helsingin yliopiston kvestorina Ilkka Hyvärisen jäätyä eläkkeelle. Berglund on rahoitusalan asiantuntija ja toimi aiemmin HYY Yhtymän talousjohtajana ja varatoimitusjohtajana. Berglund nauttii työn tekemisestä yli opisto - maailmassa. On upeaa nähdä, miten joka päivä syntyy uutta huippututkimusta. Paremman maailman puolesta toimiminen näkyy ja tuntuu myös hallintopuolen ilmapiirissä. Ihmiset kokevat, että heidän työllään ja yliopistolla on merkitystä, Marjo Berglund sanoo. Miljardikonsernin taloudesta vastaaminen ei ole kevyt pesti. Berglund aloittaa vastuullisessa tehtävässään innokkain ja levollisin mielin. Nykyisissä tehtävissäni en törmää varsinaisesti mihinkään uuteen, sillä myös HYY Yhtymän kuten yliopistonkin taloutta pyöritetään monialaisesti kiinteistöjen omistamisesta arvopaperisalkun hoitoon. Asiat ovat samoja, mutta käsiteltävät numerot vain huomattavasti isompia. Yliopiston talous näyttää Berglundin tuorein silmin katsottuna hyvältä. Yliopisto on erinomaisen vakavarainen konserni. Vakavaraisuudesta kertova omavaraisuusaste on meillä yli 84 prosenttia eikä yliopistolla ole vierasta pääomaa eli lainoja. Myös hallinnollisesti erilliset yliopiston rahastot ovat kiinteistö- ja arvopaperiomaisuudellaan ja tytäryhtiöillään vakavaraisia. Nykyisessä taloustilanteessa kukkaron käytössä saa silti olla tarkkana. On katsottava pitkäjänteisesti tulevaisuuteen, joka saattaa tuoda mukanaan säästötoimenpiteitä. Suomi näyttää kulkevan kohti taantumaa. Se ei voi olla näkymättä yliopistolla, sillä valtion säästötavoitteet vaikuttavat myös meihin. Tänä vuonna valtio jäädytti yliopistoindeksin, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että indeksikorotukset palautetaan yliopistolle ensi vuoden alusta. Säästötarpeet eivät tästä huolimatta katoa kokonaan. Säästöt merkitsevät mahdollisia henkilöstövähennyksiä. Koska yliopisto kuitenkin on yhtä kuin siellä työskentelevät ihmiset, konsernin täytyy ehkä löytää joitakin lakkautettavia toimintoja, Berglund näkee. Tällä hetkellä yliopistossa on rekrytointikielto, joka kohdistuu muuhun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöön. Tällä toimenpiteellä henkilöstömäärää on viime aikoina saatu laskettua pitkästä aikaa ensimmäistä kertaa. Vaikka yliopiston tilanne on tiukka, se ei ole Berglundista toivoton. Niin kauan tilanne on hyvä, kun tiedekun nista ja erillislaitoksista tulee innostuneita ideoita siitä, mitä haluttaisiin tehdä. Jos eteen tulisivat niin tiukat säästötoimet, ettei kukaan jaksaisi yrittää mitään uutta, silloin olisimme vaikeuksissa. Yliopistossa on intoa jäljellä. Rahastojen talouden kestävä hoitaminen vaatii sitä, ettei lahjoitusvarojen pääomaa syödä useina vuosina peräkkäin, kuten muutamana viime vuonna on jouduttu tekemään. Lahjoituksille voidaan kuitenkin yhä taata 6 prosentin vuosituotto pitkällä aikavälillä, eikä tuottotakuuprosenttiin Berglundin mukaan lähitulevaisuudessa olla puuttumassa. Varoja saadakseen yliopisto on sijoitustoiminnassaan siirtämässä painopistettä korkorahastoista osakkeisiin, Berglund kertoo. Osakkeissa tuotto-odotukset toki vaihtelevat hurjasti lyhyellä aikavälillä, mutta alhaisen korkotason vuoksi koroista ei saa tällä hetkellä mitään. Tämän vuoksi sijoitusstrategiaa alettiin jo viime vuonna uudistaa. On sanomatta selvää, että yksityiset lahjoitukset ovat näinä aikoina yliopistolle kullanarvoisia. Yksikään yliopistolle tehty lahjoitus ei mene hukkaan. Tutkimus- ja opetustyö tuottavat aina ennen pitkää hyvää koko yhteiskunnan ja maailman hyväksi, Berglund näkee. Kahden vuoden päästä yliopisto täyttää 375 vuotta. Berglund toivoo, että juhlavuoden kunniaksi saadaan lanseerattua vahva uusi varainhankintakampanja, jolla varmistetaan Helsingin yliopiston kyky toimia edelleen paremman maailman puolesta. Kampanjalla olisi hienoa saada konkreettisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia yliopistoon, vaikkapa teemalla 30 professuuria yliopistoon, Berglund visioi. Yliopiston menestys perustuu loistaviin professoreihin ja tutkijoihin. Nyt koko maailma säästää. Sillä, kenellä nyt on varaa palkata, on mahdollisuus saada todella laadukkaita tieteentekijöitä joukkoonsa. 32 HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT

19 ROYAL LETTERS FROM THE PAST After a few years of intense work, a grant from the Ryoichi Sasakawa Young Leaders Fellowship Fund now enables PhD student Sanae Ito to finish her doctoral thesis. Ito s aim is to investigate the Assyrian royal ideology through a series of unpublished letters written by a King Assurbanipal ( BC) to the citizens of cities, tribal groups and foreign kings during a revolt caused by a Babylonian king, his brother. King Assurbanipal is an important figure in the history of the Assyrian empire. During his reign, the empire expanded to cover the area from today s Egypt to Iran. His letters, full of rhetorical flourish, have never been examined though they reveal a great deal about the political thinking of the era. MA Sanae Ito started her postgraduate studies at the University of Helsinki in At the department of World Cultures, she has had the advantage of being able to work with the database of the State Archives of Assyria Project. The aim of the project, started in 1986, is to publish the archives of the ancient Assyrian empire. I wanted to study here as the University of Helsinki, and professor emeritus Simo Parpola, are very well known in the field of Assyriology around the world. Working with the State Archives project, which is an international research network, has been a great privilege for me. I also got to see the original letters which are held, together with other original archives, at the British Museum, one of the partners of the project. A grant from the Research Foundation of the University of Helsinki helped Ito to start working on her dissertation in A grant from the Sasakawa Fund now helps to conclude her work within a year as she expects to finalize her publication and submit it for a defense during In the future, I would like to continue on working in the field of Assyriology and have an international post-doc career. In Europe, there are interesting universities in the United Kingdom and Germany, in addition to the University of Helsinki of course, says Ito. BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEIDEN RAHASTO edistää bio- ja ympäristötieteiden tutkimusta, opetusta ja opiskelua Helsingin yliopistossa. NIMIKKORAHASTOT HARRY FEDERLEYN RAHASTO AMANUENSSI CARL FINNILÄN ELÄINTIETEELLINEN RAHASTO PROFESSORI OLLI HALKAN RAHASTO HEINONSALON RAHASTO CAJ GUSTAF NYBERGIN PALKINTORAHASTO J. A. PALMÉNIN RAHASTO PROFESSORI ESKO SUOMALAISEN RAHASTO APURAHAT 2013 Bio- ja ympäristötieteiden rahasto jakoi apurahoja opiskelijoille ja tutkijoille yhteensä 7100 euroa. J. A. Palménin rahastosta myönnettiin Tvärminnen eläintieteelliselle asemalle 1300 euroa. PERUSTUTKINTO-OPISKELIJAT LuK Isa Uski, 600 euroa PERINNÖLLISYYSTIETEEN JATKO-OPISKELIJAT MSc Denis Dermadi Bebek, matka-apuraha 1000 euroa FM Riitta Lindström, 2500 euroa MSc Petra Tauscher, matka-apuraha 1000 euroa RAHASTO LYHYESTI PÄÄOMA EUROA NIMIKKORAHASTOJA 7 APURAHAJAKO YHTEENSÄ 8400 EUROA RAHASTON HOITOKUNTA PROFESSORI JORMA KUPARINEN (PJ) PROFESSORI JUHA PARTANEN FIL. YO. IIRO HÄMÄLÄINEN ASIAMIES MIKKO KOTOLA BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEIDEN TUTKIMUSTA JA OPISKELUA TUKEVAT ITSENÄISET RAHASTOT HELSINGIN ENERGIAN 100-VUOTISRAHASTO Rahaston tarkoituksena on erityisesti Suomenlahtea koskevan Itämeri-tutkimuksen edistäminen. Rahasto tukee osaltaan toimintaa, jolla Helsingin yliopisto vastaa Helsingin ja Turun kaupunkien vuonna 2007 käynnistämään haastekampanjaan Itämeren tilan parantamiseksi. Rahaston varat muodostuvat Helsingin Energian tekemästä perustamislahjoituksesta sekä 100-vuotisjuhlan johdosta tehdyistä merkkipäivämuistamisista. HEINONSALON RAHASTO MSc Suneeta Narumanchi, 1000 euroa materiaalikustannuksiin MSc Eva Schultner, 1000 euroa materiaalikustannuksiin J. A. PALMÉNIN RAHASTO Tvärminnen eläintieteelliselle asemalle 1300 euroa kustannuksiin, jotka ilman tukea olisivat opiskelijoiden itsensä maksettavia PROFESSORI RISTO TUOMIKOSKEN BIOLOGISEN TAKSONOMIAN RAHASTO Rahaston tarkoituksena on kannustaa suomalaisia tutkijoita omaperäiseen, luovaan ja innovatiiviseen työhön luonnon monimuotoisuuden selvittämiseksi ja säilyttämiseksi, kohteena hyönteisten, hämähäkkien, sammalten ja sienten taksonomia ja systematiikka. Rahasto jakaa tunnustuspalkintoja ansiokkaasta julkaisutoiminnasta edellä mainituilla aloilla. 34 HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT

20 ELÄINLÄÄKETIETEEN TUTKIMUSTA JA OPISKELUA TUKEVAT ITSENÄISET RAHASTOT ELÄINLÄÄKETIETEELLISEN ANESTESIOLOGIAN JA KIVUNHOIDON PROFESSUURIRAHASTO Rahaston tarkoituksena on ylläpitää Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa eläinlääketieteellisen anestesiologian ja kivunhoidon professuuria. FONDEN FÖR SVENSKSPRÅKIG PROFESSUR I HUSDJURENS ALLMÄNNA HÄLSOVÅRD Rahasto perustuu vuonna 2007 yliopistolle tehtyyn lahjoitukseen pysyvän ruotsinkielisen eläinlääketieteen professuurin perustamiseksi. Varat professuurin perustamiseksi lahjoittivat Suomen Eläinlääketieteen säätiö, Eläinlääketieteellisen tutkimuksen tukisäätiö, Konstsamfundet, Svenska kulturfonden, Stiftelsen Finlandsvenska Jordfonden, Anna och Karl Eklunds stiftelse, Svenska Lantbruksproducenters centralförbund, Säästöpankkisäätiö, Vetcare Oy, Walter Ehrströmin säätiö sekä Yliopiston Apteekki. KOIRIEN TERVEYSTUTKIMUSRAHASTO Rahaston tarkoituksena on edistää Helsingin yliopistossa tai sen kanssa yhteistyössä tehtävää koirien terveystutkimusta, erityisesti koirien kliinistä potilas- ja geenitutkimusta. Rahasto perustuu Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteistyöhön koirien terveystutkimuksen tukemiseksi. WALTER EHRSTRÖMIN SÄÄTIÖN RAHASTO Perustuu Walter Ehrströmin säätiön lahjoituksiin vuosina 2000 ja Rahaston tarkoituksena on rahoittaa maitohygienian ja nautaterveydenhuollon professuuria sekä maidon teollisen hygienian professuuria eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. ELÄINLÄÄKETIETEEN RAHASTO edistää eläinlääketieteen tutkimusta, opetusta ja opiskelua Helsingin yliopistossa. NIMIKKORAHASTOT ELÄINAKUPUNKTION TUTKIMUSRAHASTO HEVOSSAIRAALAN MANEESIRAHASTO MARGARETA JA UUNO AUKUSTI TOIVOSEN RAHASTO UUSI RAHASTO: ELÄINAKUPUNKTION TUTKIMUSRAHASTO Rahaston tarkoituksena on eläinakupunktion tutkimuksen tukeminen. Rahaston varat perustuvat Jukka Kuussaaren lahjoittamiin sekä hänen merkkipäivänsä kunniaksi lahjoitettuihin varoihin. UUSI RAHASTO: HEVOSSAIRAALAN MANEESIRAHASTO Rahaston tarkoitus on tukea hevossairaalan maneesin rakentamista ja toimintaa. APURAHAT 2013 Eläinlääketieteen rahasto jakoi vuonna 2013 apurahoja yhteensä 3500 euroa. Rahasto myönsi kolme 1000 euron apurahaa eläinlääketieteen lisensiaattityövaiheessa oleville perustutkinto-opiskelijoille, jotka tähtäävät eläinlääketieteellisiin jatko-opintoihin ja tieteelliseen tutkimukseen. Lisäksi myönnettiin yksi palkinto opiskelijalle, joka on vuoden 2012 aikana julkaissut lisensiaattityön perusteella kansainvälisen tieteelliseen artikkelin. RAHASTO LYHYESTI PÄÄOMA EUROA NIMIKKORAHASTOJA 3 VANHIN RAHASTO VUODELTA 2004 APURAHAJAKO YHTEENSÄ 3500 EUROA RAHASTON HOITOKUNTA VARADEKAANI, PROFESSORI OLLI PELTONIEMI (PJ) VARADEKAANI, DOSENTTI MARIA WIBERG ELK HEIDI VESTERINEN ASIAMIES MIKKO KOTOLA PERUSTUTKINTO-OPISKELIJAT ELK Jasmin Joenperä, 1000 euroa LK Mirjami Miettinen, 1000 euroa ELK Satu Oristo, 1000 euroa PALKINNOT ELK Kaisa Saarinen, 500 euroa FARMASIAN RAHASTO UUSI RAHASTO edistää farmasian tutkimusta, opetusta ja opiskelua Helsingin yliopistossa. Farmasian rahasto perustettiin vuonna 2012, kun farmasiaa tukevat rahastot erotettiin lääketieteen rahastosta omaksi kokonaisuudekseen. NIMIKKORAHASTOT APTEEKKIPALVELUIDEN TUTKIMUSRAHASTO LARS GRENMANIN STIPENDIRAHASTO ODO JA ERNST SUNDVIKIN RAHASTO JOUKO YLIRUUSIN RAHASTO UUSI RAHASTO: APTEEKKIPALVELUIDEN TUTKIMUSRAHASTO Rahaston tarkoitus on apteekkipalveluiden tutkimuksen ja opetuksen tukeminen Helsingin yliopistossa. UUSI RAHASTO: JOUKO YLIRUUSIN RAHASTO Rahaston tarkoitus on apurahojen, stipendien, palkintojen, matka-apurahojen ja muun tuen myöntäminen farmasian opiskelijoiden kansainvälistymiseen. APURAHAT 2013 Farmasian rahasto jakoi vuonna 2013 apurahoja yhteensä 3500 euroa. Rahasto myönsi matka- ja tutkimusapurahoja farmasian perustutkinto- ja jatko-opiskelijoille. PERUSTUTKINTO-OPISKELIJAT BSc May Mah, 1000 euroa Farmaseutti Emmi Uutela, matka-apuraha 500 euroa JATKO-OPISKELIJAT MSc Niina Laine, 1000 euroa Proviisori Katja-Emilia Lillsunde, matka-apuraha 500 euroa Proviisori Juho-Matti Renko, matka-apuraha 500 euroa RAHASTO LYHYESTI PÄÄOMA EUROA NIMIKKORAHASTOJA 4 VANHIN RAHASTO VUODELTA 1913 APURAHAJAKO YHTEENSÄ 3500 EUROA RAHASTON HOITOKUNTA DEKAANI JOUNI HIRVONEN (PJ) VARADEKAANI MARJA AIRAKSINEN PROFESSORI RAIMO TUOMINEN FM, FARM. YO. NINA SNEITZ ASIAMIES MIKKO KOTOLA FARMASIAN TUTKIMUSTA JA OPISKELUA TUKEVAT ITSENÄISET RAHASTOT YLIOPISTON APTEEKIN RAHASTO Rahasto perustettiin vuonna 2002 Yliopiston apteekin hallituksen aloitteesta lääkehuoltoon liittyvän tutkimuksen toteuttamiseksi. Yliopiston apteekki on lahjoittanut rahastoon varat kolmen professuurin perustamiseen ja ylläpitämiseen. Professuurit ovat sosiaalifarmasian professuuri (2002), farmakoekonomian professuuri (2005) ja farmakogenetiikan professuuri (2008). 36 HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT