Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 32. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 32 Kokoustiedot Aika tiistai klo 18:20-20:15 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Raili Päivinen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Olli Isotalo Torsti Hokkanen Markku Antinoja Marianne Kaunio Ossi Keränen Mauri Hämäläinen Tiina Elo Yusef Abu Madi Miika Ruokonen Marita Forsberg toimialajohtaja, poistui klo 20: käsittelyn aikana. kaupunkisuunnittelujohtaja liikennesuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö asemakaavapäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja asemakaavainsinööri, paikalla 173 käsittelyn aikana. palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 32 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Risto Nevanlinna Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 32 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 170 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Saariston osayleiskaavaluonnoksen hyväksyminen 6 nähtäville (MRA 30 ), alue Mulbynhaka, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen 16 nähtäville (MRA 32 ), alue , 45. kaupunginosa Kurttila 174 Leppäsillanmäki, asemakaavaehdotuksen ja 23 asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 57. kaupunginosa Karakallio Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 29 valituksesta, joka koskee Piispanportin asemakaavan muutoksen, alue hyväksymispäätöstä 176 Ennakkokatsaus asemakaavoituksen työohjelmaan 2016 esitettäviin uusiin kohteisiin 31

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 171 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Risto Nevanlinna.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / / Saariston osayleiskaavaluonnoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 30 ), alue Valmistelijat / lisätiedot: Marja Axelsson, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Saariston osayleiskaavan luonnoksen, piirustusnumero 6928, 2 pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot, 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta kaksi asukastilaisuutta (länsi- ja eteläosat yhdessä, itäosa erikseen) ja valitsee niiden puheenjohtajiksi ja. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Oheismateriaali - Saariston osayleiskaava, kaavakartta 1 - Saariston osayleiskaava, kaavakartta 2 - Saariston osayleiskaava, kaavakartta 3 - Saariston osayleiskaava, kaavakartta 4 - Saariston osayleiskaava, kaavamääräykset - Saariston osayleiskaava, kaavakartta ja merkinnät - Saariston osayleiskaava, selostus - Saariston osayleiskaava, selostuksen liitteet Saariston osayleiskaava, selostuksen liitteet 14-18

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 32 Selostus Kaavaluonnos osoittaa saariston maankäytön periaatteet ja määräykset lomarakentamista varten. Kaavaluonnos on laadittu oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena ja se korvaa näin asemakaavoituksen. Poikkeuksena tästä Westendin edustan kolmen saaren kohdalla rakentaminen edellyttää kuitenkin asemakaavan laatimista. Nyt esitetään laaditun kaavaluonnoksen nähtäville asettamista. Näin saariston maanomistajilla, asukkailla, eri viranomaistahoilla ja järjestöillä on tilaisuus ilmaista mielipiteensä jatkosuunnittelua varten ja edelleen kaavaehdotuksen laatimisen pohjaksi. Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa vuonna Osayleiskaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma , tarkistettu Suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla: Alueen kuvaus Suunnittelualue käsittää kolme erillistä aluetta: itäsaaristo, länsisaaristo ja eteläsaaristo. Yhteenlaskettu pinta-ala on noin hehtaaria. Maapinta-alaa on noin 500 hehtaaria ja loput vesialuetta. Rakennuksia alueella on nyt noin ja noin 400 näistä on loma-asuntoja. Rakennettu kerrosala alueella on nykyisellään noin k-m 2. Rantaviivaa on yhteensä noin 75 kilometriä.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 32 Itäsaaristo Suunnittelualue rajautuu rannikolla Matinkylän, Haukilahden ja Westendin alueiden asemakaavoihin. Suunnittelualueeseen kuuluvat Matinkylän ja Tapiolan suuralueiden Länsiväylän eteläpuoliset saaristoalueet, jotka jäävät Soukanniemi-Suvisaariston osayleiskaavan ja Helsingin saariston osayleiskaavan väliin. Alue koostuu noin 70 saaresta sekä niitä ympäröivästä vesialueesta. Alueen pinta-ala on noin hehtaaria, josta maapinta-alaa on noin 240 hehtaaria. Alueella sijaitsevat saaret ovat pääosin virkistys- ja loma-asuntokäytössä. Alueen saarissa on lähes 700 rakennusta, joista loma-asuntoja alueella on noin 160, näiden lisäksi Varsasaaressa on lähes 250 Helsingin kaupungin omistuksessa olevaa kesämajaa. Puolustusvoimien käytössä on laaja alue Miessaaren ympäristössä. Alueella on useita luonnonsuojelualueita. Käärmesaaren läheiselle merialueelle on myönnetty maankäyttölupa merituhkauksia varten. Suurimmat Espoon kaupungin omistuksessa olevat maa-alueet sijaitsevat Isossa Vasikkasaaressa, Tvijälpissä, Käärmesaaressa, Korkeasaaressa ja Torra Lövössä. Helsingin kaupunki omistaa Varsasaaren ja valtio omistaa puolustusvoimien käytössä olevat Miessaaret. Loput saaret ovat yksityisessä omistuksessa. Saarissa olevia tiloja on 193 ( ). Vesialueet ovat pääasiassa kylien yhteisiä. Lisäksi saarien ympärillä on myös yksityisten omistuksessa olevia vesialueita ja vesipalstoja. Vasikkasaareen on vesi- ja viemärijohdot. Länsisaaristo Alue koostuu noin 13 saaresta, joista suurimmat ovat Pentala ja Stora Herrö. Alue on vesialueineen noin 840 hehtaaria, josta maapinta-alaa on noin 240 hehtaaria. Alueella sijaitsevat saaret ovat pääosin virkistys- ja loma-asuntokäytössä. Rakennuksia alueella on noin 260, joista noin 90 vapaa-ajan asuntoja. Espoon kaupunki omistaa kiinteistöjä Pentalassa ja Stora Herrössä sekä lisäksi pienempiä saaria. Saarissa olevia tiloja on 110 ( ). Vesialueet ovat Suvisaariston kylän yhteisiä. Lisäksi saarien ympärillä on myös yksityisten omistuksessa olevia vesialueita. Osalla saarista, mm. Pentalassa on kesällä toimiva vesi ja -viemäriverkosto, joka pumpataan tyhjäksi joka syksy. Johdot on vedetty Amiraalinsatamasta ja saarissa ne ovat pintavetoina. Eteläsaaristo Alue on vesialueineen noin hehtaaria ja maapinta-alaa vain noin 25 hehtaaria. Alueen suurin saari on Kytö. Saari on noin 16 hehtaarin kokoinen, metsäinen ja korkeimmalta kohdaltaan vähän yli 10 metriä merenpinnan yläpuolella. Vanha pääväylä Helsinkiin kulki saaren pohjoispuolitse. Röda Kon on Espoon kaupungin omistuksessa. Kaikki muut saaret ja luodot ovat tällä hetkellä yksityisessä omistuksessa. Vesialueet ovat Suvisaariston kylän yhteisiä. Saarien ympärillä on myös yksityisten omistuksessa olevia vesialueita.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 32 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Saariston osayleiskaavaa koskevat erityisesti (eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristön laatuun sekä) kulttuuri- ja luonnonperintöön, virkistyskäyttöön ja luonnonvaroihin ja luonto ja kulttuuriympäristöinä erityisiin alueisiin liittyvät tavoitteet. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen korkeimman hallintooikeuden tekemän päätöksen jälkeen. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on tullut voimaan Siinä saariston osayleiskaava-alueelle on merkitty kaksi kulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti merkittävää aluetta. 2._vaihekaava Maakuntakaavassa kaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeeseen. Rajauksen sisäpuolella olevat virkistykseen soveltuvat yhtenäiset ja riittävän laajat rakentamattomat maa-alueet varataan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa virkistykseen, jollei erillisellä aluevarausmerkinnällä ole muuta osoitettu. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on rajauksen sisäpuolella selvitettävä ja otettava huomioon tärkeät lintualueet. Rajauksen sisäpuolella olevilla alueilla voidaan kaavamerkinnän mukaisen pääkäyttötarkoituksen lisäksi kehittää ympäristöönsä sopeutuvaa ja olemassa olevaa loma-asutusrakennetta täydentävää loma-asumista. Maakuntakaavassa on erillisellä virkistysaluemerkinnällä on osoitettu ne saaret, joilla on erittäin tärkeä merkitys virkistysalueina. Neljännen vaiheen maakuntakaavan luonnos valmistui syksyllä 2014 ja on ollut nähtävillä alkuvuodesta Kaavaehdotus tulee nähtäville vuoden 2016 alussa. Saariston osalta maakuntakaavoitukseen on mahdollisesti odotettavissa joitakin muutoksia. Espoon saariston osalta rannikko- ja saaristovyöhyke pysyy ennallaan, mutta sen suunnittelumääräystä tarkistetaan sisältämään matkailun ja asutuksen täydentymisen edellyttämä rakentaminen, sekä myös kulttuuri- ja luonnonmaiseman arvojen sekä arvokkaiden luonto-olosuhteiden säilyminen, ympäristön tilan parantaminen ja vesiensuojelun edistäminen. Neljännen vaiheen maakuntakaavan luonnoksessa ehdotetaan muutoksia virkistysmerkinnän käyttöön saaristossa. Verrattuna toisen vaiheen maakuntakaavaan Eteläsaaristosta Kytö ja Itäsaaristosta Tvijälp, Varsasaari ja Småholm on poistettu virkistysaluemerkinnän piiristä. Maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön rajausta on laajennettu koskemaan Herrön saaret ja Stora Herrö on osoitettu virkistyssaareksi.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 32 Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainvoima 2010) lukuun ottamatta itäsaaristossa Lilla Julholmen saarta, jolle esitetty virkistyskäyttömerkintä V kumoutui valituksen johdosta. Rakennusjärjestys Espoon kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Määräyksiä sovelletaan myös kaavoitetuilla alueilla, mikäli kaava ei muuta määrää. Kaupunginhallituksen päättämät tavoitteet Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Olemassa olevat rakennuspaikat ja uudet rakennuspaikat osoitetaan kaavakartalla. 1.2 Pyritään noudattamaan yhtenäisiä mitoitusperusteita kiinteistökohtaisesti. Rakennusoikeuden tasapuolista mitoittamista varten käytetään mm. emätilatarkastelua, jossa tarkastellaan poikkileikkausajankohdan jälkeisen rakentamisen kehittymistä tilakohtaisesti. 1.3 Osayleiskaavassa määritellään lomarakennusalueet sijainnin, rakennettavuuden, yhdyskuntatekniikan sekä maisema- ja luontoarvojen perusteella. Lomarakennusalueiden mitoitusnormit voivat poiketa toisistaan. 1.4 Kaavaan lisätään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. Rakennuksen alimman lattiatason korkeusaseman on oltava vähintään + 3 metriä keskiveden korkeudesta. 1.5 Alue kaavoitetaan lähinnä virkistystä, vapaa-ajan toimintoja ja loma-asumista varten ja alueelle osoitetaan myös puolustusvoimien toimintaa. Virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä turvaamaan osoitetaan mm. venereitit, satamat ja sekä rantapalvelut ja uimarannat. 1.6 Alueen luonto-, maisema ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan luoden Espoon osalta mahdollisuudet yhtenäisesti toteutettavan laajan virkistysalueen perustamiselle Helsingin kanssa. Viranomaisneuvottelu ja tiedotus- ja keskustelutilaisuus Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Viranomaisneuvottelun keskeisinä johtopäätöksinä todettiin, että osallisuus- ja arviointisuunnitelmaa on

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 32 täydennettävä vaikutusten arvioinnin osalta. Etenkin muutosten vaikutuksista merialueiden tilaan, vaihtoehtoisten maankäyttömallien tutkiminen sekä kulttuurihistoriallisten selvitysten ja luontoselvitysten täydentäminen todettiin tarpeelliseksi. Aloitusvaiheen tiedotustilaisuus järjestettiin Espoon saariston osayleiskaavaan liittyen järjestettiin alkuvaiheessa, ennen vuotta 2012 erilaisia vuorovaikutustilaisuuksia. Vuorovaikutustilaisuudet on koottu omaksi selvityksekseen nimeltä Saariston osayleiskaavaan liittyvät vuorovaikutustilaisuudet (2014). Selvitys on saatavilla Saariston osayleiskaavan internet-sivuilta. Kaavaluonnoksen valmistelu Saariston osayleiskaavaluonnos on laadittu tarkemmaksi kuin Espoon eteläosien yleiskaava ja vahvistuessaan osayleiskaava kumoaa Espoon eteläosien yleiskaavan. Osayleiskaavatyötä varten alueelle on tehty emätilatarkastelu vuosilta 1959,1978 ja Poikkileikkaus ajankohtana on käytetty vuotta 1959 ( Rakennuslain voimaatulo). Osayleiskaavaluonnosta edeltäneessä vaihtoehtotarkastelussa tutkittiin kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot I ja II olivat luonteeltaan yhden maankäyttömuodon, loma-asumisen vaihekaavoja. Niissä tarkasteltiin yleispiirteisesti vain loma-asumista ja sen mitoitusta. Kolmantena vaihtoehtona tutkittiin yksityiskohtainen aluevarauskaava, joka ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Vaihtoehtoja, vaihtoehtojen vertailua ja vaikutustenarviointia on kuvattu asiakirjassa Kaavaselostus ja nykytila-analyysi, sekä Vaikutusselvitys ja vertailuasiakirjoissa; FCG Finnish Consulting Group Oy. Osayleiskaavaluonnos on laadittu oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Tavoite on, että sitä voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena siten, että asemakaavoitusta ei tarvita. (MRL 137 ja MRL 72 ). Suoraan rakentamista ohjaavassa yleiskaavassa määritellään rakentamisen ja muun maankäytön toteuttamisen periaatteet niin tarkasti, ettei asemakaavan laatiminen ole tarpeen. Ranta-alueilla tällaista yleiskaavaa on käytetty ohjaamaan tavanomaista lomarakentamista rakennusluvalla. Yleiskaavassa osoitetaan rakentamiseen tarkoitetut alueet, rakennusoikeudet tiloittain, rakennuspaikkojen käytön periaatteet (esimerkiksi rakennusoikeuden jakautuminen erityyppisiin rakennuksiin) sekä vesi- ja jätehuollon järjestämisen tavat tai niihin liittyvät reunaehdot ja tavoitteet. Westendin edustan saarien; Småholm, Tvijälp ja Varsasaari, osalla osayleiskaavaluonnos ei ole oikeusvaikutteinen, vaan osayleiskaavan osoittamat mahdollisuudet asuinrakentamiseen ratkaistaan asemakaavalla. Kaavaluonnos on laadittu aikaisempia vaihtoehtoja tarkemmassa mittakaavassa siten, että se huomioi ja ohjaa tarkemmin ympäristön tilaa ja luonnetta. Kaavaluonnos ohjaa Espoon saariston

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 32 kehittämismahdollisuuksia asumisen ja loma-asumisen näkökulmasta sekä pääkaupunkiseudun virkistyskäytön kehittämistä. Kaavaluonnos käsittää kaavakartat mittakaavaan 1:5000 kustakin osa-alueesta, eli itä- länsi- ja eteläsaariston. Kaavaluonnos Osayleiskaavaluonnoksen laatimisen tarkoituksena on loma-asutuksen järjestäminen sekä monipuolisen, merellisen virkistyskäytön mahdollistaminen luonnonsuojelu ja maiseman erityispiirteet huomioiden. Uusi loma-asutus on pääasiassa täydentävää. Se pohjautuu laadittuun emätilatarkasteluun, mutta huomioi myös maiseman ja rakennetun ympäristön erityispiirteet sekä tulvavaaran. Rakentamisen ulkopuolelle jätetään avokalliot, saarten korkeimmat kohdat ja rantaviivan tuntumassa olevat alueet. Kaavaluonnos mahdollistaa 94 uuden loma-asunnon rakentamisen yhteensä 18 saarelle. Kaavaluonnoksen kokonaisrakennusoikeus on noin k-m 2. Suhteessa kaavaluonnoksen pinta-alaan määrä ei ole niin suuri, että yhdyskuntarakenteen voisi sanoa muuttuvan oleellisesti. Myöskään saariston väestömäärä ei nouse merkittävässä määrin. Alueen työpaikat muodostuvat pääasiassa matkailu- ja palvelutoimialoille. Työpaikat voivat olla luonteeltaan esimerkiksi ohjelmapalveluihin tai matkailuun liittyviä, ravintola ja kahvilapalveluja, huolto ja ylläpitotehtäviä sekä rakentamisvaiheessa rakentamiseen liittyviä tehtäviä. Joltain osin saarten luonne muuttuu hieman uuden rakentamisen myötä. Rakennuspaikat on osoitettu kaavakartalla rakennusruutuun (yleensä 20m x 20m). Lomarakennus on sijoitettava rakennusruutuun ja talous- ym. rakennukset tämän kanssa samaan pihapiiriin eli enintään 40 metrin etäisyydelle päärakennuksesta. Rakennusoikeus riippuu lomarakennusalueeksi osoitetun alueen koosta ollen enintään 250 k-m 2 rakennuspaikkaa kohti, loma-asunnon enimmäiskooksi on määritelty 160 k-m 2. Mikäli olemassa oleva loma-asunto on tulvavaara-alueella, se voidaan muuttaa vierasmajaksi tms. ja rakentaa uusi lomarakennus rakennusruudun alueelle. Niillä saarilla, jotka ovat suurimmaksi osaksi korkeuskäyrän + 3 mpy alapuolella, rakennusoikeus riippuu korkeuskäyrän + 3 mpy yläpuolelle jäävän alueen koosta. Virkistysalueiden osalta alueiden käyttö jäsentyy ja niille voidaan luoda selkeät alueet, jotka on varattu joko rakentamiseen tai muuhun virkistyskäyttöön. Retkeily- ja ulkoilualueiksi on osoitettu nykyisin retkeilykäytössä olevat kolme saarta ja kolme laajaa saarten osaa, nämä ovat Espoon kaupungin omistuksessa. Niille osoitetaan polkuverkostot, venesatamia on lisätty ja laajennettu, ja niille saa rakentaa yleiseen käyttöön tulevia saunoja ja majoitusrakennuksia. Kaava-alueella on yhteensä kuusi loma- ja

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 32 majoitusrakennusten aluetta, jonne saa rakentaa pääasiassa vuokrattavia lomarakennuksia sekä niitä palvelevia saunoja. Kaikki nykyisin rakentamattomat saaret sekä osa Kytön saarta on osoitettu virkistysalueeksi, elleivät ne ole suojelualuetta. Virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä turvaamaan on osoitettu mm. venereitit, satamat ja rantautumispaikat. Saaristo on myös merkittävä matkailu- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämisalue. Seudulliset ja merkittävät paikalliset luonto-, maisema-, ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet sekä suojelukohteet on otettu huomioon. Maisemaa merkittävästi muuttavaa toimenpidettä varten tulee hakea MRL 128 :n mukainen maisematyölupa. Westendin edustan saaret Westendin edustan saarten, Varsasaari, Tvijälp ja Småholm, osalta osayleiskaava on oikeusvaikutukseton ja rakentamiseen liittyvät ratkaisut edellyttävät asemakaavaa. Osayleiskaavan perusteella Tvijälpiin voidaan tutkia ajoyhteyttä mantereelta (siltaa) ja Tvijälpistä edelleen sekä Småholmiin että Varsasaareen. Tvijälpiin ja Varsasaareen voidaan tutkia asuinrakentamista sekä asumista, matkailua, veneilyä ja virkistystä palvelevaa rakentamista. Småholmiin voidaan tutkia venesatamaa, joka käsittää Espoosta puuttuvan vierasvenesataman, sekä ravintolan, kokous- ja majoitustilojen rakentamista. Tärkeiden luontoalueiden arvoa ei rakentamisella saa heikentää eikä vaarantaa. Laitureita saa rakentaa myös Tvijälpin ja Varsasaaren väliselle merialueelle, sinne voidaan tutkia myös kelluvaa rakentamista. Osayleiskaavan pohjalta asemakaavalla tutkittavan rakennusoikeuden määrä on noin k-m 2, tämä tarkoittaa alle asukasta. Tvijälpin ja Varsasaaren ranta-alueet on osoitettu virkistysalueiksi, saarten rantoja kiertämään on osoitettu ulkoilureitit. Kaava-aineiston täydentäminen jatkosuunnittelussa. Jatkosuunnittelussa voidaan aineistoa eri selvitysten pohjalta täydentää. Kiinteistöille esitetyt rakennusruudut on merkitty pääasiassa ohjeellisina. Kaavaehdotukseen ne tulee merkitä sitovina, joten maanomistajilta toivotaan paikallistuntemukseen perustuvia kannanottoja oikean paikan löytämiseksi. Alueen kulttuurihistorialliset arvot pyritään turvaamaan. Saariston kaikki rakennukset on kuvattu. Espoon Museon teettämä rakennusinventointi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 32 saariston länsiosalla on tekeillä, ja selvityksen ja museon lausuntojen pohjalta ehdotusvaiheessa tarkennetaan suojelua koskevia merkintöjä mm. rakennusten osalta. Tässä vaiheessa suuri osa vanhoista rakennuksista on varustettu merkinnällä s (säilytettävä rakennus). Tulvavaaran vuoksi uudet rakennusten paikat ovat vähintään + 3 m mpy korkeudella. Ehdotusvaiheessa tehdään tarvittaessa aaltoiluselvitys, joka saattaa johtaa joillakin alueilla lähinnä ulkosaaristossa tätä korkeampaan lukuun. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Osayleiskaavaluonnoksen valmistelu perustuu vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja luontoarvojen huomioiminen on ollut keskeinen osa suunnittelua. Luonnoksessa on eriasteisia luonnonsuojelualueita ja kaikki pienet saaret on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön on minimoitu kaavamääräyksin ja osoittamalla rakentamisalueet siten, etteivät ne muuta maisemakuvaa. Espoon saariston virkistysmahdollisuudet osayleiskaavan myötä monipuolistuvat ja lisääntyvät sekä niiden tavoitettavuus lisääntyy merkittävästi. Myönteisiä vaikutuksia palveluihin on jonkin verran, erityisesti matkailun ja vapaa-ajanvieton tarpeisiin palveluita on mahdollista kehittää. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja ihmisten elinoloihin ovat vähäiset lukuun ottamatta Westendin edustan saaria, jonne on mahdollista toteuttaa melko tiivistä asuin-, palvelu- ym. rakentamista. Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Emätilatarkastelu saariston osayleiskaavatyötä varten (2009). Ylikangas, Lonka. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä Espoon saariston maiseman synty ja kulttuurihistorialliset aikakaudet (2015). Näränen, julkaisematon. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus - Espoon saariston osayleiskaava. Maisemaselvitys (2012). Finnish Consulting Group - Saariston osayleiskaava. Luontoarvojen luokitteluperusteet ja merkinnät (2012). Finnish Consulting Group - Saariston osayleiskaava. Luontoselvitys 2011 (2012). Luontotieto Keiron Oy. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 4/ Merellisen rakentamisen mahdollisuuksia. Saariston osayleiskaavan selvitys (2012). Peltola. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 32 - Rakkaudella saaristoon. Espoon saariston osayleiskaavan kyselyn yhteenveto (2012). Stadius, Malm-Grönroos. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus - Saariston osayleiskaavan maisemaselvitys (2011). Kangasperko. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 12/2011 Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / / / Mulbynhaka, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 32 ), alue , 45. kaupunginosa Kurttila Valmistelijat / lisätiedot: Miika Ruokonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Mulbynhaka - Mulbyhagen, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6925, joka käsittää korttelit ja sekä katu-, liikenne, ja virkistys- ja erityisalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue , 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että ehdotusta tarkistetaan vähäisessä määrin ennen nähtäville asettamista siten, että korttelia laajennetaan ja Mylbyntietä siirretään hieman etelään / lounaaseen ja linja-autojen kääntöpaikan sijaintia siirretään hieman pohjoisemmaksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan tekemät ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää, että ehdotusta tarkistetaan vähäisessä määrin ennen nähtäville asettamista siten, että korttelia laajennetaan ja Mylbyntietä siirretään hieman etelään / lounaaseen ja linja-autojen kääntöpaikan sijaintia siirretään hieman pohjoisemmaksi,

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 32 2 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Mulbynhaka - Mulbyhagen, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6925, joka käsittää korttelit ja sekä katu-, liikenne, ja virkistys- ja erityisalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Oheismateriaali Selostus - Mulbynhaka, tapahtumaluettelo - Mulbynhaka, kaavamääräykset 1 - Mulbynhaka, kaavamääräykset 2 - Mulbynhaka, kaavakartta - Mulbynhaka, havainnekuva Asemakaavan tavoitteena on ympäristön huomioonottava pientalorakentaminen nykyisin viljelykäytössä oleville peltoalueille, sekä tilakeskuksen ympäristöön. Tavoitteena on myös nykyisen Mulbyn pientaloalueen täydentäminen ja näiden mahdollistavan katuverkon rakentaminen. Mulbynhakan asemakaava-alue täydentää jo hyväksyttyä Mulbyn asemakaava-aluetta. Asemakaava-alueelle on osoitettu uutta asuinrakentamista noin k-m² ja palveluita k-m². Mulbyn asemakaavaehdotuksesta rajattiin osa pois kaupunginhallituksen toimesta tammikuussa Mulbynhaka on Mulbyn asemakaavasta pois rajattu alue, jonka maankäyttöä on nyt tarkasteltu uudelleen.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 32 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Mulbynhaka - Mulbyhagen, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6925, joka käsittää korttelit ja sekä katu-, liikenne, ja virkistys- ja erityisalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa Kaavoituksen laadinnan aloitus oli merkitty kaavoitusohjelmassa vuosille , mutta aikataulua jouduttiin siirtämään Kauklahden keskustan kiireisten asemakaavoituskohteiden vuoksi. Lisäksi asemakaava-aluetta on laajennettu vuonna 2003 työohjelman laadinnan yhteydessä. Kurttila IA-IB asemakaavaluonnos jaettiin nähtävilläolon jälkeen kolmeen osaan: Kurtinmalmin, Åminnen ja Mulbyn asemakaavaehdotukset. Mulbyn asemakaavaehdotuksesta rajattiin osa pois kaupunginhallituksen toimesta tammikuussa Mulbynhaka on Mulbyn asemakaavasta pois rajattu alue, jonka maankäyttöä on nyt tarkasteltu uudelleen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kurttila IA-IB kaava-alueelle on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( ), jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Mulbyn asemakaavaehdotuksen osalta laadittiin erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivitetty ja se on asemakaavaselostuksen liitteenä.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 32 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kauklahden keskustan ja rantaradan eteläpuolella Kurttilassa. Alue rajautuu lounaassa Lambrobäckenin tuntumaan, pohjoisessa Espoonjokeen, idässä Mulbyn hyväksyttyyn kaava-alueeseen ja etelässä Kurttilan kaavoittamattomiin alueisiin. Asemakaava-alue on pinta-alaltaan noin 36 ha. Suunnittelualue käsittää nykyisin vanhojen tilakeskusten ympärillä olevia peltoalueita sekä Mulbynmäen vanhaa rakennuskantaa. Pääosin alue on yksityisten tahojen omistuksessa, joskin länsiosan tilakeskus (noin 11 ha) on kaupungin omistamia maa-alueita. Alueella on useita rakennuskulttuuriin liittyviä erilliskohteita mm. työväentalo Rannikko, Björkbackan taloryhmä, Övre Stenbackan ja Nedre Stenbackan tilakeskukset. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Espoon eteläosien yleiskaavassa Mulbyn alueelle on esitetty pääosin täydentyviä pientaloalueita (A3) sekä virkistysaluetta. Mulbyn asemakaavaehdotus noudattaa yleiskaavan maankäyttötavoitteita. Asemakaava Alueella ei ole aiempaa asemakaavaa. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Mulbyn asemakaavaehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä Muistutuksia saatiin yhteensä 10, lausunto tai kannanotto saatiin Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymältä, Espoon ympäristökeskukselta ja kiinteistöpalvelukeskukselta. Suurimassa osassa muistutuksia vastustettiin ajo- tai kevyen liikenteen yhteyksiä tulevalle Mulbyntielle. Mulbyntien kautta on tarkoitus johtaa ajo Kauklahdenväylältä sekä uusille korttelialueille, että vanhoille sekä turvata alueen joukkoliikennepalvelut. Åminnenrannan ja Rannikontien kautta saadaan lyhyet etäisyydet pysäkeille. Asemakaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin, kannanottoihin ja lausuntoihin on annettu vastineet Mulbyn asemakaavan hyväksymisvaiheessa, jossa niiden pohjalta kaavaan on myös tehty tarkistuksia. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään uudestaan tarvittavat lausunnot ja kannanotot.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 32 Asemakaavaan on tehty muutoksia sen jälkeen, kun se rajattiin pois Mulbyn asemakaavasta kaupunginhallituksen toimesta. Asemakaavaehdotuksessa Mulbyntietä on siirretty etelämmäksi, joka mahdollistaa korttelin laajentumisen ja sitä kautta rakennusoikeuden lisäämisen. Mulbyntien päähän on edelleen osoitettu kääntöpaikka linja-autoja varten, koska niillä ei ole mahdollisuutta ajaa alueen läpi Mulbynmäentien suurien korkeuserojen takia. Mulbyntien päästä voidaan kuitenkin ajaa läpi Mulbynmäentielle. Mulbynmäentie on asemakaavassa osoitettu hitaana katuna viereisen päiväkotivarauksen takia. Korttelin laajentumisen myötä kaava-alueen rakennusoikeus kasvaa noin k-m². Muuten asemakaavaehdotus tukeutuu Mulbyn asemakaavan vanhoihin perusratkaisuihin. Ehdotus asemakaavaksi Asemakaava tukeutuu seuraaviin perusratkaisuihin. Espoonlahden tuntumassa lähellä Natura-aluetta olevat alavimmat osat kaava-alueesta on esitetty laajana lähivirkistysalueena (Musslaxberget), joka jatkuu edelleen Espoonjoen varren virkistysalueena. Virkistysaluetta jäsentää Stenbackantien päässä erillispientalokorttelien kokonaisuus sekä pieni "ratsastuskeskus". Nykyisille peltoalueille, sinne missä maaperä on riittävän kantavaa ja maisemalliset seikat sallivat uusien kortteleiden rakentamisen, on kaavoitettu uusia erillispientalojen kortteleita merkinnällä AO-1. Alueet on suunniteltava ja toteutettava saarekkeittain yhtenäisesti. Saarekkeita ympäröivät avoimeksi jätettävät virkistysalueet, alueet ovat enimmäkseen alle mpy ja maaperä on kantamatonta savea. Alueella on yksi yleisten rakennusten korttelialue, jossa sijaitsee kulttuurihistoriallisin perustein suojeltavaksi rakennukseksi osoitettu Rannikon työväentalo. Övre Stenbackan tilakeskuksen yhteyteen on osoitettu ratsastustoimintaa palveleva korttelialue, jonka käytössä on huomioitava ympäristönsuojeluja eläinsuojelulainsäädännön määräykset. Asemakaavaluonnoksessa on esitetty kulttuurihistoriallisten kohteiden sekä luonnon ominaispiirteiden säilyttämiselle keskeisiä merkintöjä ja määräyksiä. Asemakaavaluonnoksella halutaan jatkaa Kauklahden vehreää pikkukaupunki -teemaa. Kaavoitettu asuinrakennusoikeus on noin k-m 2. Ratsastuskeskukselle on kaavoitettu k-m² ja rannikon työväentalo 300 k-m² on osoitettu yleistenrakennusten korttelialueeksi. Palvelut, joukkoliikenne ja viheryhteydet Alueen palvelut ovat viereisillä kaava-alueilla. Åminnen kaava-alueella on neljä päiväkotitonttia ja yksi koulutontti (varattu ruotsinkielisille lapsille). Kauklahden keskustassa, Saunaniemi II A alueella ja Vanttilassa ovat suomenkieliset koulut tai niille varatut tontit.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 32 Helsingistä Leppävaaraan kulkevaa kaupunkirataa on suunniteltu jatkettavaksi Kauklahteen saakka, mikä tihentäisi Helsingin keskustan ja Kauklahden välistä lähijunaliikennettä. Mankin seisake mahdollisesti lakkautetaan, minkä jälkeen pääasialliset julkiset yhteydet kaava-alueelta Helsingin suuntaan olisivat liityntä bussilla tai polkupyörällä Kauklahden juna-asemalle. Mankin seisakkeen ympäristön osalta tutkitaan useiden eri kaavoitushankkeiden yhteydessä asumisen lisäämistä alueella. Riittävä asukaspohja Mankin alueella edesauttaisi Mankin seisakkeen säilyttämistä liikennekäytössä. Tämä kaavoitushanke edistää omalta osaltaan riittävän käyttäjämäärän saavuttamista Mankin seisakkeelle. Tällä hetkellä kevyen liikenteen yhteys Kauklahden asemalle on Kauklahdenväylän alitse kulkevan kevyen liikenteen tien kautta. Tulevaisuudessa lyhyempi yhteys Mankin seisakkeelle on Mulbyntien Espoonjoen yli johtavan sillan kautta ja sitten Lasimäentietä pitkin. Bussiliikenteeseen varaudutaan Kauklahdenväylällä, Kurttilantiellä, Kurtinniityntiellä sekä Mulbyntiellä, jolla sijaitsee myös kääntöpaikka ennen jyrkkää Mulbynmäkeä. Kaava-alue ja Lasilaakso saadaan näin liityntäliikenteen piiriin Kauklahden asemalle, jonka kautta muutkin Kurttilaa palvelevat bussilinjat kulkevat. Natura-alueelta päästään virkistysyhteyttä pitkin Keskuspuistoon kaava-alueen eteläosassa olevan virkistysalueen, kaavoittamattoman Musslaxbergetin ja Kurtinmäen kaava-alueen viheryhteyden kautta tai Kallvik I:n ja Saunaniemen kaavojen välistä viheryhteyttä pitkin. Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat laatineet suosituksen alimmista rakentamiskorkeuksista ranta-alueille rakennettaessa. Suosituksen mukaan rakentaminen on turvallista alueella, jonka korkeus keskivedenpinnasta on metriä. Tulvakorkeus tulee ottaa huomioon katujen ja kortteleiden rakentamisessa ja se on esitetty kaavamääräyksissä. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta, joka tullaan allekirjoittamaan ennen kuin asemakaava viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Sopimusneuvotteluista vastaa tonttiyksikkö. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Kurttilan kunnallistekninen yleissuunnitelma - Eräiden korttelialueiden laajuuden määrittäminen Kurttilan kaava-alueella

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 32 Tiedoksi - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Uudenmaan ELY-keskus, lausuntopyyntö - HSY vesi, lausuntopyyntö - Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / / / Leppäsillanmäki, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 57. kaupunginosa Karakallio Valmistelijat / lisätiedot: Sari Metsälä, puh Ross Snell, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Leppäsillanmäki - Albrobacken asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6924, joka käsittää korttelin sekä kaavoittamattoman alueen korttelin ja Turuntien katualueen välissä 57. kaupunginosassa (Karakallio), alue , 2 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että asemakaavamääräyksissä muutetaan sanan "temppeli" sijasta käytettäväksi sanaa "kirkko": - 1 : -1 ap kirkkorakennuksen kerrosalan 150 k-m 2 kohti (ei temppelirakennuksen) - 2 : Alueelle saa rakentaa yksikerroksiset kirkko- ja kokoontumisrakennukset (ei temppeli- ja ) Käsittelyn aikana puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että päätösehdotuksen loppuun lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä suunnitellaan Leppäsillantien, Rastaalantien ja Turuntien liikennejärjestelyihin tehtävät muutokset ja niiden toteuttamisvelvoitteet siten, että liikenne on sujuvaa myös tilanteessa, jossa ehdotuksen mukainen rakennusoikeus on kokonaisuudessaan käytetty ja kun nyt käsittelyssä olevassa korttelissa järjestetään suuria automääriä aiheuttavia tapahtumia.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 32 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus sekä puheenjohtajan ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Leppäsillanmäki - Albrobacken asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6924, joka käsittää korttelin sekä kaavoittamattoman alueen korttelin ja Turuntien katualueen välissä 57. kaupunginosassa (Karakallio), alue , 2 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. 3 edellyttää, että ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä suunnitellaan Leppäsillantien, Rastaalantien ja Turuntien liikennejärjestelyihin tehtävät muutokset ja niiden toteuttamisvelvoitteet siten, että liikenne on sujuvaa myös tilanteessa, jossa ehdotuksen mukainen rakennusoikeus on kokonaisuudessaan käytetty ja kun nyt käsittelyssä olevassa korttelissa järjestetään suuria automääriä aiheuttavia tapahtumia. Oheismateriaali Selostus - Leppäsillanmäki, tapahtumaluettelo - Leppäsillanmäki, kaavamääräykset - Leppäsillanmäki, kaavakartta - Leppäsillanmäki, ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on seurakunnan toimintojen keskittämien yhdeksi kokonaisuudeksi muuttamalla toteutumattoman liikerakennusten korttelialue kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi. Suunnitelma mahdollistaa kokoontumis-, toimisto- ja huoltorakennusten rakentamisen temppelirakennuksen kanssa samalle tontille. Lisäksi suunnitellaan katualueen asemakaava kapealle kaistaleelle korttelin ja Turuntie välille.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 32 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Leppäsillanmäki - Albrobacken, asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6924, käsittää korttelin sekä kaavoittamattoman alueen korttelin ja Turuntien katualueen välissä, 57. kaupunginosassa (Karakallio), alue Vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta saapuneella hakemuksella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Turuntien pohjoispuolella, Rastaalantien - Turuntien risteyksen tuntumassa. Korttelin kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK) on rakentunut vuonna YK -käyttötarkoitusalueella kaavan mukaisilla rakennusaloilla sijaitsevat temppelirakennus (1 684 k-m 2 ), majoitusrakennus (1 854 k-m 2 ), muuntamo- ja pumppaamorakennus (150 k-m 2 ) sekä pihapaikoitusta noin 60 autolle. Piha-alue on puistomainen.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 32 Liikerakennusten korttelialue (KL) on rakentamaton. Alueella olleet puutavaraliikkeen rakennukset on purettu ja alueen maaperä on puhdistettu vuonna Muu ympäröivä rakennuskanta koostuu lännessä ja pohjoisessa asuinpientaloista. Korttelin itäpuolella on Leppävaaran urheilupuisto, jonne on suunnitelmissa rakentaa urheiluhalli erilaisille liikuntatoiminnoille. Suunnittelualueesta kaakkoissuuntaan Turuntien eteläpuolella sijaitsee kahden korttelin alueella liike-, toimisto-, varasto- ja pienteollisuusrakennusten alue. Tontilta on ajoyhteys Leppäsillantiehen, joka on päättyvä tonttikatu. Leppäsillantie yhtyy alueellisena kokoojakatuna toimivaan Rastaalantiehen. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee päätienä toimiva Turuntie. Alueella on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet. Leppäsillantien pohjoispuolella on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Myös Rastaalantien molemmilla puolilla ja Turuntien pohjoispuolella kulkee yhdistettyä jalankulku- ja pyörätietä. Korttelialueen kiinteistöt omistaa kaavamuutoksen hakija. Korttelin ja Turuntien välisen kapean alueen kiinteistöt omistaa Espoon kaupunki. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen eteläpuolelle on merkitty valtatie (Turuntie) ja itäpuolelle virkistysalue sekä voimalinja. Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu kehitettäväksi teollisuus- ja varastoalueeksi (T), jolle on mahdollista rakentaa myös suuria varasto- ja myyntitiloja vaativia alueelle soveltuvia kauppoja sekä julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Suunnittelualueen sijainti, alueen toiminta, maanomistus, läheinen asutus ja liikenteen toimivuus puoltavat käyttötarkoituksen muuttamista kirkkojen ja seurakunnallisten toimintojen korttelialueeksi teollisuus- ja varastoalueen sijaan. Alueella on voimassa Leppäsilta IV asemakaava ja Haukkakallio - Leppäsilta, asemakaavan muutos. Suunnittelualueen kortteli on asema-kaavassa osoitettu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK) ja liikerakennusten korttelialueeksi (KL). KL -korttelialueen kaavanmukainen tehokkuusluku on 0.20 (rakennusoikeus k-m 2 ) ja rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Korttelin YK -alueella kaavakartassa on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeusluvut ja suurimmat sallitut kerrosluvut temppelille (2 500 k-m 2, I) ja majoitusrakennukselle (2 500 k-m 2, II). YK -alueelle on myös merkitty pumppaamon rakennusala, paikoitusalat sekä maanalaisia johtoja varten alueen osia.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 32 MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Määräaikaan mennessä ei jätetty yhtään mielipidettä. Kaavoittajan tapaaminen järjestettiin Sellon kirjaston aulassa Noin kymmenen paikalla vieraillutta henkilöä suhtautuivat kaavahankkeeseen myönteisesti. Asemakaavan muutos Korttelialueet Suunnittelualueen kortteli on kokonaisuudessaan kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK). Asemakaavassa on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeusluvut ja suurimmat sallitut kerrosluvut temppelille (2 500 k-m 2, I), kokoontumisrakennukselle (1 400 k-m 2, I) ja majoitusrakennukselle (2 500 k-m 2, II). Lisäksi korttelin alueella sijaitsevan pumppaamorakennuksen yhteyteen on osoitettu rakennusala yksi kerroksiselle toimisto- ja huoltorakennukselle (400 k-m 2 ). Olemassa oleva temppelirakennus tornineen sijaitsee korttelin keskellä, korkeimmalla kohdalla. Uusi kokoontumisrakennuksen rakennusala on osoitettu korttelin länsiosaan ja sen torni sijoittuu rakennuksen keskiosaan. Kokoontumisrakennuksen torni on korkeudeltaan maksimissaan temppelirakennuksen kattokorkeuden tasolla. Korttelin koilliskulmassa sijaitsevan majoitusrakennuksen rakennusala laajenee eteläsuuntaan noin 12 metriä. Korttelissa oleva puistomainen metsä on säilytettävä ja puistomaista aluetta on laajennettava ja kehitettävä myös korttelin länsiosaan. Alueella oleville maanalaisille johdoille on kaavassa osoitettu alat. Katualue Turuntien katualue levenee korttelin kohdalla, kun kapealle kaistaleelle korttelin ja Turuntie välille osoitetaan katualueen asemakaava. Liikenne Suunnittelu-alueen eteläpuolella on liittymäkieltoalue Turuntieltä. Liittymäkielto merkintä jatkuu myös Leppäsillantielle niin, ettei ajoliittymää sallita tontille Leppäsillantien ja Rastaalantien liittymän eikä Leppäsillantien ja Pääskyskujan liittymän läheisyydessä. Uusi kapea katualue (Turuntie) korttelin kohdalla mahdollistaa Turuntielle tehtävät muutokset tulevaisuudessa. Uusi ajoliittymä Leppäsillantieltä

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 32 tehdään erillisenä temppelin liikenteestä, jolloin rakennusten käyttö ei sitoudu toistensa tapahtumiin. Uusi pysäköintialue sijoittuu tontille Leppäsillantien varteen. Olemassa oleva paikoitusalue majoitusrakennuksen eteläpuolella laajenee. Paikoitusalueet jäsennellään osiin sekä maisemoidaan istutuksin. Autopaikat ja polkupyöräpysäköinti Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 ap temppelirakennuksen kerrosalan 150 k-m² kohti - 1 ap majoitusrakennuksen kerrosalan 100 k-m² kohti - 1 ap kokoontumis-, toimisto- ja huoltorakennustilojen 70 k-m² kohti Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 pp kokoontumis- ja majoitusrakennustilojen kerrosalan 200 k-m² kohti - 1 pp toimistotilojen 80 k-m² kohti Vähintään puolet pyöräpaikoista katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija(t) ovat maksaneet (maksupäivämäärä) asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan ELY-keskus, lausuntopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 175 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / / / Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee Piispanportin asemakaavan muutoksen, alue hyväksymispäätöstä Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh Outi Ruski, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa Helsingin hallinto-oikeudelle liitteen mukaisen lausunnon. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Piispanportti, lausunto - Piispanportti, valitus Helsingin hallinto-oikeus pyytää lausuntoa valituksesta, joka koskee kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöstä Piispanportin (Kalapuisto) asemakaavasta, muutos, alue Valituksenalainen Piispanportin asemakaavamuutos sijaitsee rakenteilla olevan Matinkylän metroaseman eteläpuolella. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Matinkylän elä ja asu -seniorikeskuksen rakentaminen Matinkylän keskukseen monipuolisten palvelujen ja joukkoliikenteen läheisyyteen. Elä ja asu -seniorikeskuksen rakennus sijoittuu Suomenlahdentien varteen kahden asuinkerrostalon väliin. Rakennuksessa on 7-8 kerrosta. Hallinto-oikeudelle jätetyssä valituksessa vaaditaan ensisijaisesti asemakaavamuutoksen kumoamista kokonaisuudessaan, ja toissijaisesti sen kumoamista osin ja asemakaavan palauttamista valmisteltavaksi. Valitusperusteina esitetään senioritalon kattokorkeus ja etäisyys valittajan asuintalosta, virkistysyhteyden leveys, senioritalon huoltoliikenteen järjestäminen ja ilmanlaadun selvittäminen.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 175 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 32 Ehdotus lausunnoksi on esityslistan liitteenä. Lausunnossa esitetään, että hallinto-oikeus hylkää valituksen kokonaisuudessaan lakiin perustumattomana.