Kaukomatkat terveyden uhka - totta vai tarua? III / H. Kyrönseppä, infektiolääkäri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaukomatkat terveyden uhka - totta vai tarua? III / 2009. H. Kyrönseppä, infektiolääkäri"

Transkriptio

1 Kaukomatkat terveyden uhka - totta vai tarua? III / 2009 H. Kyrönseppä, infektiolääkäri

2 Infektiotautien esiintyvyys Kolme suurta: malaria 300 milj. (ilmoitett.) HIV/Aids 4.3 milj. (ilmoitett.) - kuoll. 2.9 milj. TB 3 milj. (yleisvaar.) Epidemioina: - influenssa - dengue, muut arbovir. - g-enteriitit (kolera, salm., kamp., shig., tox.colit) Yksitt. tai pienemp. epidem. (vv-kuumeet, SARS..)

3 Arvioitujen terveysongelmien ilmaantuminen tropiikkiin matkustanutta henkilöä kohden / kk Steffen R,

4 Matkailijan kuumetauteja Tavallisia ja laajalla alueella esiintyviä malaria, denguekuume, lavantauti*, virushepatiitit*, HIV-infektio*, sekundaarinen syfilis* Harvinaisempia ja laajalla alueella esiintyviä riketsioosit eli pilkkukuumeet*, Q-kuume*, leptospiroosi*, toksoplasmoosi*, amebiaasin maksaabsessi*, bruselloosi*, akuutti skistosomiaasi, filariaasi Harvinaisempia ja rajoitetulla alueella esiintyviä viskeraalinen leishmaniaasi*, toisintokuume, afrikkalainen unitauti, rutto, melioidoosi, keltakuume, verenvuotokuumeet * esiintyy myös Euroopassa

5 Kuumeileva matkailija Tavalliset taudit ovat tavallisimpia samat infektiot kuin kotimaassa hengitystieinfektiot, virtsatieinfektiot ym. matkailuun liittyvät infektiotaudit turistiripuli ylivoimaisesti yleisin kliininen diagnoosi yleensä helppo

6 Kuumeileva matkailija On otettava huomioon, että kyseessä saattaa olla: henkeä uhkaava hoidettavissa oleva sairaus malaria sepsis, lavantauti, leptospiroosi, pilkkukuumeet tavanomaisesta poikkeavia eristystoimia vaativa sairaus meningokokki-infektio, verenvuotokuumeet

7 Matkailijan kuumeen syyt aineistot trooppisten tautien klinikoista, lähetesairaaloita Diagnoosi Mc Lean ym. Doherty ym. (Kanada, n=587) (UK, n=195) Malaria 32% 42% Muu infektio 37% 32% Muu syy 6% 5% Diagnoosi ei selvinnyt 25% 21%

8 Miksi kuumeilevalta matkailijalta pitää etsiä malariaa? tavallinen tauti hoidettavissa oleva tauti kuolleisuus korkea malariapotilaan yleistila voi huonontua muutamassa tunnissa hyväkuntoisenkin kuumeilevan matkailijan tutkiminen on aina kiireellinen asia

9 Maailman malariatilanne 40 % ihmiskunnasta endeemisellä alueella n miljoonaa infektiota / vuosi miljoonaa kuolemaa / vuosi

10 SUOMEN MALARIATAPAUKSET MALARIALAJIT potilaat Malarialajit P. falciparum * 33* P. vivax * 6* P. ovale P. malariae ** P. sp *** - * yksi kaksoisinfektio P.falciparum+P.vivax ** yksi kaksoisinfektio P.falciparum+P.malariae *** P.knowlesii

11 SUOMEN MALARIATAPAUKSET TARTUNTAPAIKKA potilaita Tartuntapaikka (%) Afrikka yht. 72% 92% 88% 80% 71% 82% potilaita Intian niemimaa Kaakkois-Aasia ja Oseania Etelä-Amerikka

12 Malaria - itämisaika ja oireet Itämisaika P. falciparum: yleensä 7-14 vrk, harvoin yli 1 kk, aniharvoin yli 1 v P.vivax, P.ovale, P.malariae : viikkoja, jopa kuukausia P.vivax ja P.ovale: piilevistä maksamuodoista kuukausien, jopa vuosien kuluttua Oireet kuume: jaksottaista tai jatkuvaa P. vivax ja P. ovale 48 h välein, P. malariae 72 h välein P. falciparum: kuume millaista tahansa mitä tahansa muita oireita päänsärky, jäsensäryt tavallisia ripuli, yskä

13 Malariadiagnoosi tropiikista palaavan kuume on malaria kunnes toisin todistettu malarianäytteet on otettava ja tutkittava päivystysluonteisesti lähimmässä päivystyspisteessä, missä se on mahdollista malarian hoito on aloitettava välittömästi

14 MALARIAN DIAGNOOSI B-Plas-O (KL 2315) malariaplasmodit verinäyte sormenpäästä 1. sivelynäyte - kuten diffilasi - kiinnitetään, värjätään - vähintään yksi lasi tutkitaan lähimmässä päivystyslaboratoriossa 2. paksupisaranäyte - ilmakuivataan - ei kiinnitetä - värjätään ja tutkitaan erikoislaboratoriossa * päivystyslab. ilmoittaa malaria+/-, karkea parasitemia% * virka-aikana HUSLAB Parasitologian lab. ilmoittaa lajin ja tarkan %:n

15 MALARIAN DIAGNOOSI jos 1. malarianäyte on negatiivinen > näytteenotto toistetaan 4-6 tunnin kuluttua, kuumepiikin aikana, seuraavana aamuna muut laboratoriokokeet: veriviljely x 2, Tvk, CRP, ALAT, Krea, Na, K, Astrup, B-gluk, S-Bil, LD, ekg, plv, thoraxrtg epäspesifiset laboratoriolöydökset malariassa: hemoglobiini, leukosyytit, trombosyytit matalat CRP koholla

16 MALARIAN HOITO hoito on aloitettava välittömästi malariapotilas kuuluu sairaalahoitoon ennen kuin malarian tyypitys on tiedossa, suunnataan hoito kattamaan resistentti P. falciparum kiniini i.v. tai p.os. (+ doksisykliini, jos tartunta Thaimaan raja-alueilta) jos kiniiniä ei ole saatavilla, vaihtoehdot: meflokiini / atovakoni + proguaniili = Malarone jos tiedossa, että kyseessä P. vivax, P.ovale tai P. malariae klorokiini (+ primakiini jos P. vivax tai P. ovale) katso tarkemmin Akuuttihoito-opas konsultoi infektiopäivystäjää

17 Potilastapaus 30-v Nigeriasta kotoisin oleva mies, asuu Suomessa Sairastanut malarian noin 6 v sitten kävi Nigeriassa ilman malarian estolääkitystä Nyt Nigeriassa 6 viikkoa maaseutuolosuhteissa, ei estolääkitystä Noin 2 viikkoa Suomeen paluun jälkeen päänsärkyä, univaikeuksia, lihassärkyä, kutinaa Noin 3 viikkoa Suomeen tulon jälkeen iltaisin horkkamaista kuumetta ad Opiskelee, koulusta ei ole ollut poissa. Kun kuume jatkunut n. 5 pv, käynyt päivystyksessä sai Kefexin-kuurin, josta ei apua

18 Potilastapaus Kun kuume jatkunut n. 7 pv, hakeutuu terveyskeskukseen ja kertoo epäilevänsä malariaa status: yt hyvä, statuksessa ei poikkeavaa lab Hb 133, leuk 4.0, tromb 97, CRP 59, La 12 soittaa sovitusti vastauksista samana päivänä: Potilas kertoo, että nyt on kova kuume eikä voi hyvin. Nyt voisi ottaa malarianäytteet tk-lääkäri soittaa Meilahden päivystävälle sisätautilääkärille, joka kehottaa lähettämään potilaan sinne. Faksataan teksti lähetteeksi.

19 Ppkl:lla Potilastapaus yt hyvä, RR 114/68, p 107/min, T ax 38.9, statuksessa ei poikkeavaa Hb 130, leuk 4.8, tromb 81, K 4.2, Na 135, CRP 62, Krea 93, ALAT 16, Bil 37 B-Para-O positiivinen, parasitemia alle 2% Hoito: kiniini p.os. seuraavana päivänä parasiittilaboratorio ilmoittaa malarialajiksi P. falciparum HYKS Auroran infektio-osastolle 2. hoitopäivästä kuumeeton kotiutuu hyväkuntoisena 5 vrk hoidon jälkeen kiniini p.os yhteensä 10 vrk

20 Malarian ehkäisy Hyttysen pistojen välttäminen - auringon laskun ja nousun välillä - peittävä pukeutuminen - hyttyskarkotteet (sis. DEET) - hyttysten hävittäminen makuutiloista - vuodeverkot

21 Malarian lääke-ehkäisy meflokiini (Lariam) 1 tabl. x1/vko; aloitus 1-3 vkoa ennen, jatkettava 4 vkoa matkan jälkeen - atovakoni-proguaniili (Malarone) 1 tabl. x1/pv.; 1 vrk ennen, 7 vrk jälkeen - doksisykliini pahimmille resistenssialueille 1 tabl. x1/pv; 1 vrk ennen, 4 vkoa jälkeen Rajoitukset; raskaus, alle 8-vuotiaat - klorokiini käy vain Karibialla, jkv. Aasiassa

22 Denguekuume Aedes aegypti naarashyttynen levittää Denguevirusta syö päiväaikaan elää ihmisasumusten lähellä munii vettä varaaviin säiliöihin

23 Denguekuume aiheuttaja: flavivirus, 4 eri serotyyppiä tartunta: ihmisestä toiseen hyttysenpiston välityksellä (Aedes aegypti, pistää päivällä) miljoonaa tartuntaa/v, esiintyy laajalti trooppisissa maissa, lisääntymässä, laajoja epidemioita: slummit, urbanisaatio, lentomatkailu (Bolivia! 2009) Suomessa diagnosoidaan 20-36/vuosi, todennäköisesti tapauksia enemmän Dengue-verenvuotokuumetta Kaakkois-Aasiassa ja Karibialla, Afrikassa vähemmän

24

25 Dengue tapausselostus (1) 31-v helsinkiläinen nainen aik. terve, ei tropiikin matkoja 3 vk lomamatka Thaimaahan: Bangkok, Phuket, Phi Phi-island, kotiin ei rokotuksia, ei malarian estolääkitystä runsaasti hyttysenpistoja päänsärkyä, silmäsärkyä T ax T ax kuumeeton (pv 5) punapilkkuista ihottumaa käsivarsiin-vartalolle - jalkoihin

26 Dengue tapausselostus (2) vo:lle (pv 6) ihottuma punapapulaista hentoa ihottumaa vartalolla, kasvoissa, raajoissa, eniten ranteiden volaaripuolella, säärissä ja ristiselässä Hb 132, leuk 2.9, neut 0.98, tromb ihottuma laskussa (pv 13) ALAT 44, ASAT 49 dengue-va pv. 6 IgG <10, IgM neg pv. 8 Ig G <10, IgM pos pv. 13 IgG 80, IgM pos

27 Denguekuume itämisaika lyhyt, 2-7 vrk oireet kuume usein kaksivaiheinen päänsärky, jäsen- ja nivelsäryt pahoinvointi hengitystieoireet imusolmukesuurentumat ihottuma oireet häviävät kahden viikon kuluessa usein pitkittynyt väsymys ja depressio laboratoriolöydökset: leukopenia trombopenia maksaentsyymien nousu diagnoosi vasta-ainemääritys malarian poissulku hoito ei spesifistä hoitoa ehkäisy hyttysen pistojen ehkäisy

28 HYKS:ssä todetut denguetapaukset potilaita 22 miehiä 14, naisia 8 ikä v keskimäärin 37,9 v AASIA VÄLI- JA ETELÄ- AMERIKKA AFRIKKA

29 Chikungunya-infektio sukua Pogostan Sindbis-virukselle hyttysen pistosta; Komorrit, Réunion, Intia korkea kuume, nivel- ja lihaskivut, ihottuma, päänsärky IA 7-14 vrk Dg: tutk. Sindbis-v.a. (chikungunyaepäily) Diffinä dengue

30 Keltakuume IA 3-6 vrk; yleisvaarallinen tart.tauti lievä: kuume, ps., lihassäryt vaikea: yleist. kipuja, kova ps., harva pulssi, maksan ja mun. toimintahäir., verenvuotoja kokon.kuolleisuus 5%; jos ikter %

31 Japanin aivokuume hyttysen pistosta; IA 4-15 vrk lievästä kuumetaudista vakavaan meningoenkefaliittiin: alk. kuume, ps., pah. vointi, oksenn.; myöh. niskajäykk.,ärtyvyys, tajunnan tason lasku, halvaus, kouristelu kokonaiskuolleisuus 2-11% usein neuropsykiatrisia jälkioireita

32 Verenvuotokuumeet Lassa-, Ebola-, Kongon-Krimin vv-kuume IA vaihtelee (muutama pv 3 vk) kuumeilu, ps., lihassäryt, pah.v., väsymys, suu- ja nielutulehdus, verenvuodot Lassaan, Kongon-Krimiin auttaa ribaviriini eristys tarpeen jo epäilyssä (pt, näytteet)

33 Puutiaisenkefaliitti (TBE) 10-30% tartunnoista johtaa sairastumiseen IA 7-14 vrk; dg vasta-aineilla 2-vaiheinen: a) kuume, flunssaoireet b) oireettoman vaiheen jälkeen enkefaliitti, kesto 1vk 2 kk, osalle sekveleitä Pysyvä immuniteetti. Hyvä rokote.

34 HIV-infektio ulkomailta hankituista infektiotaudeista HIV-infektio aiheuttanut eniten kuolemantapauksia viimeisen 20 vuoden aikana infektiopotilaita tutkittaessa on syytä arvioida, voiko taustalla olla immuunipuolustusta heikentävä tila, kuten pitkälle edennyt HIV-infektio? kyseessä olla HIV-infektion ensitauti?

35 HIV ensitauti 30-50%:lle tartunnan saaneista itämisaika 2-6 viikkoa kuume, imusolmukesuurentumat, ihottuma (tonsilliitti, CNS-oireet) leuko-ja trombopenia vasta-aineet positiivisiksi 90%:lla 4 viikossa -> jos vahva epäily, on syytä tutkia lisäksi HIV-PCR tai uusia vasta-ainetutkimus 3-4 kk kuluttua altistuksesta - turvaseksiohjeet!

36 Riketsioosit eli pilkkukuumeet Suomessa matkailijoiden tauteja todetaan muutamia vuodessa, todennäköisesti suuri osa jää diagnosoimatta voivat aiheuttaa henkeä uhkaavia infektioita, etenkin jos diagnoosi viivästyy tartunta: niveljalkaisen, riketsialajista riippuen puutiaisen, kirpun tai vaatetäin, pureman välityksellä itämisaika yleensä alle kaksi viikkoa

37 Oireet: Riketsioosit eli pilkkukuumeet äkillinen korkea kuume, lihaskivut, voimakas päänsärky makulopapulaarinen ja/tai purppuraihottuma ilmaantuu 3-7 vrk kuluttua useissa riketsiooseissa aina ei ihottumaa kuolionäppy eli eschar eli tache noire puremakohdassa osassa puutiaisen levittämiä pilkkukuumeita ja pensaikkopilkkukuumeessa

38 Riketsioosit eli pilkkukuumeet Diagnoosi kliininen vasta-aineiden määritys (positiiviseksi vasta viikkojen kuluttua) PCR biopsiasta (tutkimuskäytössä) Hoito doksisykliini -vaste yleensä nopea vahvassa kliinisessä epäilyssä on perusteltua aloittaa empiirinen hoito, kun riittävästi (4-6) malarianäytteitä ja bakteriologiset näytteet on otettu

39 Riketsioosit African tick typhus, potilastapaus 62-v aikaisemmin terve suomalainen nainen 10 pv Etelä-Afrikan pakettimatka Kapkaupunki Krugerin luonnonpuisto malarian estolääkityksenä Malarone vas. rintakehälle paise, jossa piste keskellä 1.3. kuume ppkl:lle, kuume jatkuu, leuk 3.9, CRP 9, tromb 189, malarianäyte x 2 negat, 4.3. sairaalaan, T ax 37.9, päänsärkyä, vas. rintakehällä kuolionäppy Doximycin 100 mgx2 viikon ajan - kuume ja yleisoireet häviävät nopeasti 5.3. Ricketsia-va negat, kuolionäpystä Ricketsia-PCR postiiivinen: R. Africae

40 Lavantauti eli typhoid fever aiheuttaja Salmonella typhi tartuntareitti: uloste käsi suu esiintyvyys: 6 / kehitysmaamatkailijaa, Suomessa 3-8/vuosi itämisaika: 7 14 vrk (3 60 vrk) oireet kuume päänsärky yskä ruuansulatuskanavan oireet pahoinvointi, oksentelu, ummetus/ripuli

41 Lavantauti eli typhoid fever laboratoriolöydökset leukosyytit normaalit tai matalat CRP lievästi tai kohtalaisesti kohonnut liitännäislöydökset pulssi hidas kuumeeseen nähden iholla rose spots hepatosplenomegalia diagnoosi: veriviljely voi olla viljeltävissä: luuytimestä, ulosteesta, virtsasta, sappinesteaspiraatista, iholta (rose spots) hoito: fluorokinolonit, keftriaksoni

42 Rutto (pestis) Rauhasrutto, sepsis, pneumonia Afrikka, Aasia, E-Amer., USA IA 2-8 vrk; jyrsijöiden kirpuista rauhasrutto tavallisin, ing.seutu, kainalot korkea kuume, isot rauhaset bubo hoidon viivästyessä mortalit % SM paras, tetrasykl./fluorokinol. tehoavat

43 Kolera useimmiten juomavesitartunta kuumeeton ripuli- ja oksennustauti, nestehukka jopa 20L/vrk! hoitona ns. ripulijuoma (sis. sokeria ja suoloja: ORS/WHO-Unicef; Osmosal) nopealla oraalisella nesteytyksellä mortaliteetti vain 1-2%

44 Matkaripulin aiheuttajat (%) Bakteerit ETEC 5-70 kampylob salmonellat 0-15 shigellat 0-10 vibriot ym. 0-5 Alkueläimet Giardia 0-5 Entamoeba 0-2 Cryptospor. 0-2 Virukset 0-20 Tuntematon 20-40

45 SUOLISTON PARASIITTITAUDIT EPIDEMIOLOGIAA AMEBIAASI 10% MAAPALLON VÄESTÖSTÄ SAIRASTAA IHMISTÄ / VUOSI KUOLEE GIARDIAASI 200 MILJOONAA IHMISTÄ SAIRASTAA MATOTAUDIT SAIRASTAVIA MILJARDEJA SUOLINKAISEN KANTAJIA MILJ. KOUKKUMADON KANTAJIA MILJ.

46 AMEBIAASI 1 Oireet: - suurin osa ameeban kantajista oireettomia vain 10% ameebakannoista patogeenisia - IA 3vk kk:ia (vuosia) - lievää ripulia veriripulia/dysenteria - koliikkimaisia mahakipuja, lämpöilyä, väsymystä; komplikaatioita

47 AMEBIAASI 2 Diagnoosi - kystan osoitus ulosteesta - vasta-aineet + jos kudosinvaasio (esim. maksapaise tms.) Hoito - metronidatsoli mg x3 (5-10pv)

48 Ameba maksa-absessi aiheuttaja: Entamoeba histolytica tartunta: uloste - käsi - suu -reittiä oireet: kuume ja oikeanpuoleinen kylkikipu diagnoosi kuvantamistutkimuksissa tyypillinen löydös ameba vasta-aineet ovat koholla ulosteen parasiittinäyte usein negatiivinen punktio vain, jos ddg bakteeriabsessi hoito: metronidatsoli + diloksanidifuroaatti

49 GIARDIAASI Tartunta kystien välityksellä suun kautta (usein vedestä) - IA 1-3 vk; tyypillisesti ylävatsakipuja, pah.v., turvotusta, ripulia (aaltoilevasti) - hoitona tinidatsoli (tai metronidatsoli) - vaihtoehtona albendatsoli

50 Skistosomiaasi eli bilhartsioosi Imumatotauti Tartunta saadaan kontaktissa makeaan veteen

51 Skistosomiaasi Epidemiologiaa Endeeminen 74 kehitysmaassa Yli 80% tartunnan saaneista trooppisessa Afrikassa

52 Skistosomiaasi Ihmiselle taudin voi aiheuttaa Schistosoma mansoni - suoliston laskimot Schistosoma japonicum - suoliston laskimot Schistosoma haematobium - virtsateiden laskimot Schistosoma mekongi - suoliston laskimot Schistosoma intercalatum - virtsateiden laskimot (Schistosoma bovis) (Schistosoma matthei)

53 Munat Schistosoma mansoni paksusuolen limakalvolle ja ulosteeseen osa porttilaskimokierron mukana maksaan Oireet ja löydökset Usein oireeton tai vähäoireinen Väsymys Koliitti: veriripuli, vatsakivut, kuume Suolistopolypoosi -> vuoto

54 Schistosoma haematobium Munat virtsarakon limakalvolle ja virtsaan, >50%:lla myös suoleen Oireet Terminaalinen hematuria Kipu virtsatessa, virtsapakko Löydökset Munat kalkkeutuvat -> virtsateiden fibroosi -> kalsinoosi Ureterdilataatio (alakolmannes) Munuaiset: hydronefroosi, krooninen pyelonefriitti, munuaisten vajaatoiminta Ennuste Virtsateiden syövän riski lisääntynyt

55 Leishmaniaasit Viskeraalinen Kutaaninen - vektorina hietakärpänen, levinneisyys kartassa; IA vk:ja -- kk:ia - visker.: kuume, ly.adenopatia, anemia, leuko- ja trombopenia - iholla kroon. haavaumia

56 IHOLEISMANIAASI

57 IHON BAKTEERI-INFEKTIOITA

58 IHON DERMATOFYYTTI-INFEKTIOITA

59 LARVA MIGRANS

60 TUNGA PENETRANS

61 MYIASIS

62 Matkailijan tartuntatautiriskit tavanomaisilla lyhyillä turistimatkoilla kohteesta riippumatta suhteellisen pienet jos kyseessä on pidempi oleskelu, asutaan paikallisissa olosuhteissa ja eletään paikallisten ihmisten kanssa, riskit lisääntyvät suoliston parasiittitautien riski on sitä suurempi, mitä kauemmaksi matka suuntautuu ja mitä pidempi on oleskelun kesto tuberkuloositartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin paikalliseen väestöön ja vähintään usean kuukauden oleskelun endeemisellä alueella

63 Kuumeilevan matkailijan tutkiminen Malariapotilaan yleistila voi huonontua muutamassa tunnissa, joten KUUMEILEVAN MATKAILIJAN TUTKIMINEN ON AINA KIIREELLINEN ASIA

64 Merkittävien tautien leviäminen lentoteitse Yleisvaaralliset - anthrax 2-5 pv - difteria keltakuume vv-kuumeet 1-3 vk - kolera h-pv, shig, salm - rutto tuberkuloosi Muut infektiotaudit - malaria - HIV-infektio - resp. infektiot

65

66

67 Kuumeilevan matkailijan tutkiminen HUOLELLINEN ANAMNEESI tarkka kronologinen matkaanamneesi: lähtö- ja paluupäivä oleskelualueet liikematka/reppuselkäturismi asumisolosuhteet maaseutumatkat tarkka kronologinen oireanamneesi -> pisin ja lyhin mahdollinen itämisaika

68 Matkailijan kuumetautien IA:ja 1. lyhyt IA (< 7 vrk) turistiripuli, denguekuume, muut arbovir. 2. keskipitkä IA (< 21 vrk) malaria, A-hepatiitti, lavantauti, riketsiosit, leptospiroosi, verenvuotokuumeet 3. pitkä IA (> 21 vrk) malaria, virushepat., ak. HIV, sek.syfilis, TB, ameeba-abs., skistosomiaasi, visc. leishmaniaasi

69 Rokotukset 1 keltakuume - pakollinen trooppisessa Afrikassa ja Etelä-Amerikassa (kartta) - ensirokotus voimassa 10. pnä - 10 v. - ainoa pakollinen kv. liikenteessä

70 Rokotukset 2 TÄRKEÄT - tetanus-diphtheria (Td) toksiinirokote, voimassa 10 v. - polio inj. (Salk) tai oraalinen (Sabin), 5-10 v. - A-hepatiitti 2 inj., väli 6-12kk, voimassa 20 v. (?)

71 Rokotukset 3 Riskin mukaan harkittavia - B-hepatiitti: oleskelu endeem. alueella - lavantauti: oraalinen/injektio - MPR-rokote (lapsille) - mc-meningiitti: Afrikan mening.vyöhyke! - japaninenkefaliitti: endeem.alueen kartta - punkkienkefaliitti - rabies: erikoistapauksissa

72 Yleisvaaralliset tartuntataudit Anthrax Cholera Diphtheria Febris flava (keltak.) F. haemorrhagica F. paratyphoides F. typhoides (typhoid) Hepatitis A Infectio EHEC Inf. meningococcica Pestis (bubo, sepsis) Poliomyel. acuta Shigellosis Syphilis Tuberculosis

73 Onkosersiaasi eli jokisokeus Onchocerca volvulus mato - vektorina mäkärä (Simulium), jokien varrella, lähinnä keskisessä Afrikassa, pitkä IA! - oireina kutina, kroon. ihomuutokset, subkutaan. kyhmyt, lymfadenopatia - selvä eosinofilia - silmämuutoksia, voi johtaa sokeuteen

Lääketieteen opiskelijat 2012

Lääketieteen opiskelijat 2012 Lääketieteen opiskelijat 2012 Heli Siikamäki osastonlääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Sydän- ja verisuonitaudit Traumat Liikenneonnettomuudet..... Infektiot Kohdemaa Matkailija Kyläilymatkailijoilla

Lisätiedot

Heli Siikamäki. LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka

Heli Siikamäki. LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Heli Siikamäki LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Espanjalainen retrospektiivinen tutkimus trooppisten tautien lähetesairaalasta Madridista Maahanmuuttajien infektiot 20 v ajalta 1989-2008

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Trooppisten tautien diagnostiikkaa

Trooppisten tautien diagnostiikkaa Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 18.9.2012 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,

Lisätiedot

Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera. Parasiitit Giardia lamblia Entamoeba histolytica Cryptosporidium

Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera. Parasiitit Giardia lamblia Entamoeba histolytica Cryptosporidium MITÄ SALAMATKUSTAJIA MATKAILIJAT TUOVAT TULLESSAAN?,, HY ja Huslab 2011 Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri

Lisätiedot

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja 1 TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07 MATKAILIJAN TAUSTATIETOJEN KYSELYKAAVAKE Potilastiedot Sukunimi Syntymäaika Ikä Etunimet Sukupuoli: mies nainen Syntymämaa

Lisätiedot

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA Anu Kantele HYKS, Infektioklinikka 18.09.2012 Yleistä terveysriskeistä Matkalla sairastutaan Matkailijoiden kuolinsyyt (ISTM) sisätauti 14 % 1) Samoihin tauteihin kuin

Lisätiedot

Nyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin. Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö

Nyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin. Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö Nyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö Mitä Nobelistit löysivät? William Campbell: Sukkulamatoinfektioiden hoito

Lisätiedot

Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto

Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto Infektioylilääkäri 3.5.2016 JAMA January 2015 1 CID 15 March 2015 Ripulin hoito Akuutissa ripulitaudissa on keskeistä huolehtia nestetasapainosta. Mikrobilääkitystä

Lisätiedot

Ajankohtaista matkailuterveydestä 14.4.2015. Eeva Pekkanen ja Katariina Kainulainen

Ajankohtaista matkailuterveydestä 14.4.2015. Eeva Pekkanen ja Katariina Kainulainen Ajankohtaista matkailuterveydestä 14.4.2015 Eeva Pekkanen ja Katariina Kainulainen 1 Sidonnaisuudet Eeva Pekkanen Terveydenhoitaja, THL Luentopalkkioita (GSK, Crucell, Janssen, Filha, SMAL, CIMO) Katariina

Lisätiedot

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Jokiranta, Yleislääkäripäivät 27.11.2014

Jokiranta, Yleislääkäripäivät 27.11.2014 Matkailijan parasiittitaudit - mitä yleislääkärin tulee tietää Sakari Jokiranta, LKT, dos, erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto ja Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Yleislääkäripäivät 2014

Lisätiedot

Keskisuomalaiset zoonoosit

Keskisuomalaiset zoonoosit Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi

Lisätiedot

Pitemmälle jaksolle kehitysmaahan mitä huomioitavaa terveyskysymyksissä?

Pitemmälle jaksolle kehitysmaahan mitä huomioitavaa terveyskysymyksissä? Pitemmälle jaksolle kehitysmaahan mitä huomioitavaa terveyskysymyksissä? 03.05.2010 Eeva Pekkanen Terveydenhoitaja 7.5.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Terveysriski Riskin määritelmä on kulttuurisidonnainen

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Ulostepatogeenien diagnostiikka Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Bakteeriripulit, vanhaa ja uutta diagnostiikkaa Perinteinen bakteeriripuli (turistiripuli)

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Malaria on tuberkuloosin ja HIV-infektion

Malaria on tuberkuloosin ja HIV-infektion Katsaus Malaria Heli Siikamäki ja Hannu Kyrönseppä Malaria on maailmanlaajuisesti tärkeimpiä infektiotauteja. Sitä ei ole yrityksistä huolimatta saatu hävitettyä maapallolta, päinvastoin se on lisääntymässä

Lisätiedot

Malarian käytännön diagnostiikka

Malarian käytännön diagnostiikka Malariadiagnostiikka ja ameebojen toteaminen - tunnistusseminaari Labquality-päivät 10.2.2012 Sakari Jokiranta, dos., erik. lääk. Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Pidemmäksi aikaa kehitysmaahan miten pysyn terveenä?

Pidemmäksi aikaa kehitysmaahan miten pysyn terveenä? Pidemmäksi aikaa kehitysmaahan miten pysyn terveenä? Erikoistutkija, lääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitos \ Lääkärikeskus & Pikkujätti 2012-05-11 CIMO / Hanna Nohynek 1 Sisältö Yleistä

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Sosiaali- ja terveystoimi 2010 Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuume -pisaratartunta -kosketustartunta

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015 Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

28.10.2015 Infektiotauteihin erikoistuva lääkäri Johanna Vilhonen

28.10.2015 Infektiotauteihin erikoistuva lääkäri Johanna Vilhonen 28.10.2015 Infektiotauteihin erikoistuva lääkäri Johanna Vilhonen Mikä tahansa eliö, joka käyttää hyväkseen toista eliötä tuottamatta tälle hyötyä, on parasiitti. Jaetaan perinteisesti pääryhmiin: alkueläimet,

Lisätiedot

Malariat Suomessa kokemuksia ja löydöksiä kolmen vuosikymmenen ajalta. Hannu Kyrönseppä ja Heli Siikamäki

Malariat Suomessa kokemuksia ja löydöksiä kolmen vuosikymmenen ajalta. Hannu Kyrönseppä ja Heli Siikamäki Katsaus Malariat Suomessa kokemuksia ja löydöksiä kolmen vuosikymmenen ajalta Hannu Kyrönseppä ja Heli Siikamäki Suomessa todetaan nykyisin malariatapaus useammin kuin joka toinen viikko. Falciparummalariaan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011

Lisätiedot

Puutiaisesta ei päivääkään. Koiran ulkoiset asukkaat Apteekkikoulutus 2006

Puutiaisesta ei päivääkään. Koiran ulkoiset asukkaat Apteekkikoulutus 2006 Puutiaisesta ei päivääkään Koiran ulkoiset asukkaat Apteekkikoulutus 2006 Ulkoloiset ovat yleisiä Ruotsalaisen tilaston mukaan 25 % eläinlääkärin potilaista on iho-ongelmaisia, joilla tavallisin syy on

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,

Lisätiedot

Tekijän/Tekijöiden nimet OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO

Tekijän/Tekijöiden nimet OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO Tekijän/Tekijöiden nimet OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO Opinnäytetyö KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Koulutusohjelma Aika OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Ala Koulutusohjelma Tekijä(t) Työn nimi Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB-tilanne - Hoito ja ennaltaehkäisy Siipikarjan terveys päivät, Ikaalinen 22.3.12 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB Koronaviruksen

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Pidemmäksi aikaa työhön köyhään maahan - Miten pysyä terveenä? Going abroad to work in a poor country how to stay healthy?

Pidemmäksi aikaa työhön köyhään maahan - Miten pysyä terveenä? Going abroad to work in a poor country how to stay healthy? Pidemmäksi aikaa työhön köyhään maahan - Miten pysyä terveenä? Going abroad to work in a poor country how to stay healthy? 27.May 2013 CIMO Hanna Nohynek, LT Ylilääkäri Rokotusten ja immuunipuolustuksen

Lisätiedot

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa

Lisätiedot

Ulkomaille vaihtoon. Terveydenhoitaja Minna Koivusilta Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuolto, Tullinkulma

Ulkomaille vaihtoon. Terveydenhoitaja Minna Koivusilta Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuolto, Tullinkulma Ulkomaille vaihtoon Terveydenhoitaja Minna Koivusilta Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuolto, Tullinkulma 1 Opiskeluterveydenhuollon ohjeistukset Hyvä suunnittelu varaa aikaa valmisteluun! Matkavakuutus

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2014 Vuoden 2014 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen osalta

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN

Lisätiedot

Jokiranta, Malaria, L3 20121112

Jokiranta, Malaria, L3 20121112 Plasmodium-lajit malarian aiheuttajaeliöinä Malaria Sakari Jokiranta, LKT, dos., erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto Alkueläin: Yksisoluinen, tumallinen eliö Kuuluu itiöeläimiin Monta

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 12.1.2015 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- MEO 1 (6) Pinnallinen haava (pituus alle 3 cm) Jäykkäkouristusrokote Ei vuoda runsaasti Puhdistus ja syvyyden tarkistaminen (varovaisuutta silmien ja kasvojen alueella) Tarvittaessa

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Tuhkarokko meillä ja muualla

Tuhkarokko meillä ja muualla Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,

Lisätiedot

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät 6.2.2015 Kirsi Valtonen, LT, va ayl Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan terveyskeskus Flunssa Senegalista 2010

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista 1 (5) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A.

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A. Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni A. Järvinen 031003 Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta

Lisätiedot

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskoslapsen vanhemmille,

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Tuberkuloosin diagnostiikka

Tuberkuloosin diagnostiikka Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit

Lisätiedot

KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Tiina Korhonen Hanna Kuosmanen TARTUNTATAUDIT, NIIDEN ENNALTAEHKÄISY JA HOITO: OPAS VAIHTOON LÄHTEVÄLLE OPISKELIJALLE Opinnäytetyö Kesäkuu 2013 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/

Lisätiedot

Parasiittien ominaisuuksia. Parasiittien merkitys. Yleistä ihmisen parasiiteista. Alkueläimet. Parasitologia

Parasiittien ominaisuuksia. Parasiittien merkitys. Yleistä ihmisen parasiiteista. Alkueläimet. Parasitologia Parasiittien ominaisuuksia Parasitologia Sakari Jokiranta, dos., erik. lääk. Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti Parasiitti on eliö, joka käyttää hyväksi isäntää ja tuottaa tälle

Lisätiedot

Arja Burgos, Tampereen Tartuntatautien valvonta

Arja Burgos, Tampereen Tartuntatautien valvonta Arja Burgos, Tampereen Tartuntatautien valvonta Sidonnaisuudet Yleislääketieteen erikoislääkäri Päätoimi Tampereen kaupungin Tartuntatautien valvonnan lääkäri Tutkimus ja kehitystyö David Livingstone -seuran

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala)

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) 1 (6) 26.1.2016 RUS / RM Infektioyksikkö ja Kliinisen mikrobiologian laboratorio INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) Tämä on Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje erikoissairaanhoitoon

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 7.9.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 7.9.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 272 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1910 Esityslistan asia TJA/18 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan

Lisätiedot

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015

Lisätiedot

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40 Sisällys 1 MIKROBIOLOGIA 11 Mikrobit mikroskoopin keksimisestä geenitekniikan työvälineiksi 11 Mikrobit ihmisen elinympäristössä 14 Mikrobit luonnon kiertokulussa 14 Mikrobit luonnonvesissä 16 Mikrobit

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi Lasten infektioita kihomadot, märkärupi 16.10.2015 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Terhi Tapiainen Last. el, lasten infektiolääkäri, dos. OYS Lapset ja nuoret Kihomato Enterobius vermicularis,

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

Kansan. Päätoimittaja Kansanterveys juhani.eskola@ktl.fi. Kansan

Kansan. Päätoimittaja Kansanterveys juhani.eskola@ktl.fi. Kansan Kansan Kansan Päätoimittaja Kansanterveys juhani.eskola@ktl.fi Kansan Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta matkustaa vuosittain maamme rajojen ulkopuolelle, neljännes useita kertoja vuodessa. Eestinmatkaa

Lisätiedot