Kiinteistöviraston talousarvioehdotus 2014 ja taloussuunnitelmaehdotus

Transkriptio

1 Klk / Liite 1 Kiinteistöviraston talousarvioehdotus 2014 ja taloussuunnitelmaehdotus Kalasatama

2 1 N TALOUSARVIOEHDO JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS VUOSILLE Sisällys: Kiinteistöviraston toiminta-ajatus ja keskeiset tehtävät... 2 Viraston toimintaympäristön muutosten vaikutukset vuoden 2014 talousarvioon... 3 Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä Kilpailuttaminen ja hankintojen toteuttaminen... 6 Riskienhallinta... 7 Talousarvion erillisvaikutusten arviointi... 8 Kaupungin strategiaohjelma kiinteistöviraston toiminnassa Strategiaohjelman toteuttaminen viraston toiminnassa Elinvoimainen Helsinki Suomen yritysmyönteisin kaupunki Uudistumalla kilpailukykyä Toimiva Helsinki Kaupunginosat kehittyvä eloisina ja houkuttelevina - täydennysrakentaminen Asukkaille sujuvat ja integroidut palvelut Kaupungin toiminta on kestävää, vaikuttavaa ja tehokasta Kaupunkirakenteen eheytyminen parantaa saatavuutta ja sujuvuutta Monipuolisia asumisvaihtoehtoja kasvavassa kaupungissa Tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen Viraston toimenpiteet kaupungin tuottavuusohjelmassa Viraston henkilöstösuunnitelma Viraston tilankäyttösuunnitelma Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi Tavoitteet ja mittarit Määrä- ja taloustavoitteet sekä tuottavuuden seuranta Toiminnallisten tavoitteiden kytkeytyminen strategiaohjelman talousmittareihin Kiinteistölautakunta ja virasto Kiinteistövirasto Tilakeskus Avustukset asuintalojen hissien rakentamiseen Investoinnit Kiinteä käyttöomaisuus Talonrakennus Irtaimen omaisuuden perushankinta, osastoittain Arvopaperit Muut talousarviodokumentit... 34

3 2 N TALOUSARVIO- EHDO JA TALOUS-SUUNNITELMAEHDOTUS Kiinteistöviraston toiminta-ajatus ja keskeiset tehtävät Kiinteistövirasto huolehtii Helsingin kaupungin omistamista maa-alueista, rakennuksista ja vuokra-asunnoista. Lisäksi se vastaa kaupungin alueiden geoteknisestä suunnittelusta ja Helsingin karttapalveluista. Toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi kiinteistövirasto osallistuu yhteistyössä usean muun hallintokunnan kanssa maaprosessin, asuntoprosessin ja toimitilaprosessin toteuttamiseen. Kiinteistövirasto vastaa kaupungin suorassa omistuksessa olevasta kiinteästä omaisuudesta, maista ja rakennuksista. Kiinteistövirastossa kehitetään maa- ja rakennusomaisuuden omistajaohjauksen seurantamalleja. Maaprosessiin liittyviä tehtäviä kiinteistövirastossa ovat maan hankinta, maan luovutus ja maankäyttösopimukset, maaperän pilaantumisen hallinta, esirakentamisen- ja kalliorakentamisen asiantuntemus, maanmittausalan palvelut ja viranomaistehtävät, kartta- ym. paikkatietoaineistojen tuottaminen sekä näihin liittyvät palvelut. Tonttiosasto, geotekninen osasto ja kaupunkimittausosasto huolehtivat näistä tehtävistä. Kiinteistövirasto huolehtii seuraavista asumiseen liittyvistä tehtävistä: Helsingin kaupungin vuokra- ja palvelussuhdeasuntojen välitys ja asumisoikeusasuntojen asukasvalinnat, erilaiset asumiseen liittyvien lainojen ja avustusten myöntäminen sekä Hitas-valvonta. Tehtävästä huolehtii asunto-osasto. Kiinteistöviraston vastuulla on kaupungin suorassa omistuksessa olevien asuntojen omistajaohjaus sekä asiakasasuntojen isännöinti. Tilakeskuksen tehtävänä on huolehtia Helsingin kaupungin palveluhallintokuntien tilantarpeiden tyydyttämisestä kau-

4 3 pungin määrittämien strategioiden mukaisesti ja edistää tilankäytön alueellisen tarkastelun avulla kaupungin palvelutilojen tehokasta käyttöä ja omistamista. Tilakeskus seuraa kaupungin tilakustannusten, tilan käytön tehokkuuden, kiinteistöjen arvojen ja korjausvastuiden kehittymistä. Tilakeskus hoitaa kaupungin rakennusten omistamiseen liittyviä tehtäviä ja vastaa rakennettujen kiinteistöjen omistajapolitiikan toteuttamisesta. Tilakeskuksen tehtävänä on myös huolehtia rakennettujen kiinteistöjen tehokkaasta käytöstä ja kiinteistöjen käyttöarvon säilyttämisestä. Kaupungin omassa käytössä olevien toimitilojen kokonaispinta-ala ei kasva strategiakaudella. Hallintokunnilta vapautuneita tiloja vuokrataan myös kaupungin ulkopuolisille tahoille. Tilakeskus toteuttaa kaupungin tavoitetta myydä omiin toimintoihinsa tarpeettomia toimitiloja, sekä vähemmistöomistuksiaan yhtiömuotoisissa kohteissa. Viraston toimintaympäristön muutosten vaikutukset vuoden 2014 talousarvioon Kiinteistöviraston toimintaan vaikuttavat seuraavat toimintaympäristön muutokset: Taloudellisen tilanteen jatkuminen epävarmana Asumisen ja maankäytön ja toteutusohjelman aiheuttamat muutostarpeet Uusien alueiden käyttöönoton edellyttämät lisätarpeet suunnittelussa ja pohjatutkimuksissa Asunto - ohjelman tuotantotarpeen vaikutus suunnitteluun ja pohjatutkimusten hankintaan Virastosta siirtyy eläkkeelle vuosien aikana merkittävä määrä henkilöstöstä Tietotekniikan, verkkopalveluiden ja paikannuksen ohjauksen kehittämistarpeet Kaupungin tietotekniikkaohjelma sekä valtakunnalliset perusrekisterien ja sähköisen asioinnin kehityshankkeet Uudet ja uudistuvat valtakunnalliset ohjeet mm. geodeettisesta runkoverkosta, kaavoitusmittauksesta ja kaavojen pohjakartoista Tietoaineistojen jakelun kehittämiseen ja maksut-

5 4 tomuuteen liittyvät säädökset ja linjaukset Toiminta valtakunnallisissa tasokoordinaatti- ja korkeusjärjestelmissä Kaupungin väestön kasvu ja muunkielisten helsinkiläisten osuuden merkittävä lisääntyminen Sähköisten asiointipalvelujen tarjoaminen verkossa Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä Kiinteistöviraston keskeisimmät haasteet liittyvät AMohjelman toteuttamiseen. Tämä edellyttää uusien alueiden käyttöönottoa ja haastavien kaavaratkaisujen toteuttamista. Rakennetun kiinteistöomaisuuden käyttö ja omistaminen vaatii kehittämistä lisääntyneiden investointitarpeiden sekä asiakkaiden kanssa tehtävän tilankäytön tehostamisen johdosta. Rakennetun kiinteistöomaisuuden korjausvelka on kasvanut niin suureksi, että tiloista luopumalla ja tilankäyttöä tehostamalla ei tilannetta saada hallintaan riittävän nopeasti, eikä kaupungin omassa käytössä olevien rakennusten peruskorjauksia ole mahdollista toteuttaa riittävän nopassa tahdissa. Rakennuksiin joudutaan tekemään yhä enemmän osittaisia teknisiä korjauksia lisävaurioitumisen ehkäisemiseksi ja käyttöarvon säilyttämiseksi. Myös näillä teknisillä parannusinvestoinneilla on vuokravaikutus ja niiden perusteella korjataan tilojen pääomavuokraa. Tilojen käyttöön liittyvät tarpeet ovat kasvaneet ja ovat edelleen kasvussa, kun käyttäjähallintokunnat haluavat siirtää yhä enemmän tehtäviä tilakeskuksen hoidettavaksi esimerkkinä turvallisuuteen liittyvät kiinteistöjen lukitus, kulunvalvonta ja rikosilmoitusjärjestelmät. Jotta kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat vertailukelpoisia, eritellään jatkossa käyttäjien toimintaan liittyvien järjestelmien, varusteiden ja laitteiden hoito, korjaaminen ja korvaavat hankinnat varsinaisista kiinteistön ylläpitokustannuksista. Kiinteistön ylläpitovuokralla katetaan kiinteistön ylläpitokustannukset kuten lämmitys, vesi, jätehuolto, kiinteistön huolto ja kunnossapito ja käyttäjien toimintaan liittyvistä ylläpitopalveluista peritään erillistä korvausta. Geoteknisten palvelujen kysyntä kasvaa samalla kun geo-

6 5 teknisen suunnittelun vaatimustaso kasvaa, johtuen siitä että ns. hyvät rakennusalueet on jo käytetty. Paikkatietojen kysyntä ja käyttö lisääntyy ja monipuolistuu edelleen voimakkaasti. Aineistoja tullaan vaiheittain avaamaan nykyistä enemmän myös maksuttomaan käyttöön, mikä vastaavasti vähentää näistä saatavia ulkoisia tuloja. Vuokra-asuntojen kysyntä on edelleen korkealla tasolla. Samalla kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto on kasvamassa aiempiin vuosiin verrattuna. Tämä näkyy suurena hakemusmääränä sekä laajana asiakaspintana. Asiakaspalvelun taso pyritään edelleen pitämään laadukkaana huolimatta siitä, että asuntotarjonta ei pysty vastaamaan suureen kysyntään. Sähköisten järjestelmien avulla parannetaan asuntoosaston palvelutasoa ja kustannustehokkuutta. Keskeinen palvelupaikka on kaupungin oma asiointipalvelu, joka palvelee asiakkaita verkossa ajasta ja paikasta riippumatta. Asumisoikeuden vuoronumeron voi hakea kaupungin sähköisestä asiointipalvelusta, mikä parantaa palvelun laatua. Korjaus- ja energia-avustukset voidaan myös hakea kaupungin sähköisestä asiointipalvelusta. Asunto-osaston koko palvelutuotanto keskitetään vähitellen sähköiseen asiointipalveluun. Asumisoikeuden ja hitas-asioiden asioinnin transaktiot lisääntyvät asuntokannan kasvaessa. Valtion tukien ja avustusten kysyntä riippuu tarjolla olevista tukimuodoista, siitä politiikasta, jota kulloinenkin hallitus toteuttaa. Meneillään olevalla hallituskaudella tullaan tukemaan aravavuokratuotantoa erityisin avustusmuodoin. Uusien tukimuotojen tarjonta kasvattaa avustusten kysyntää. Kasvavaan hakemusmäärään varaudutaan. Uudentyyppisten tiiviiden pientaloalueiden luovuttaminen edellyttää tavanomaista enemmän ohjausta ja lisäävät tontinluovutukseen liittyvää palvelukysyntää. Laajat julkisia hankintoja sisältävät tontinluovutuskilpailut lisäävät puolestaan palvelujen tarvetta. Kaupunkimittausosaston palvelujen kysyntä on merkittävältä osin suoraan tai välillisesti kytköksissä rakentamisen suhdanteisiin. Mikäli vuoden 2012 alkupuolella laskuun kääntynyt trendi jatkuu edelleen myös vuoden 2014 puolel-

7 6 la, voidaan resursseja kohdentaa enemmän muun muassa Östersundomin kartaston tarkennusmittauksiin sekä geodeettisen runkoverkon ja kartta-aineistojen laadunparannukseen. Myös kartasto- ja paikkatietopalveluiden tuotannon vakiinnuttaminen valtakunnallisten tasokoordinaatti- ja korkeusjärjestelmien puitteissa vaatinee ylimääräistä työtä edelleen myös vuoden 2014 puolella. Paikkatietojen kysyntä ja käyttö lisääntyy ja monipuolistuu edelleen voimakkaasti. Aineistojen määrää lisätään standardeissa rajapinnoissa, joita katselu- ja jakelupalvelut hyödyntävät. Kaupungin oman paikkatietopalvelun ohella palvelukokonaisuuden kehittämisessä on keskeistä tiivis yhteistyö muun muassa HRI:n, Seudullisen perusrekisterin, Kuntien kokoavan tietopalvelun ja valtakunnallisen Paikkatietoikkunan suuntiin. Aineistoja avataan merkittävästi myös maksuttomaan käyttöön, mikä vastaavasti vähentää näistä saatavia myyntituloja kaupunkimittausosastolla n. 0,2 milj. eurolla. Kilpailuttaminen ja hankintojen toteuttaminen Kiinteistövirastossa hankinnat poikkeavat toisistaan siten, että tilakeskuksen hankinnoista valtaosa liittyy kiinteistöjen ylläpitoon ja rakennushankkeisiin, joiden kilpailutus toteutuu selkeiden toimintamallien mukaan. Kiinteistöviraston käyttötalouden ja investointien hankintavolyymistä tilakeskus hankkii 95 %. Merkittävä osa lopuista hankinnoista kohdistuu maan parantamiseen ja maaperän tutkimiseen liittyviin palveluhankintoihin. Tilakeskuksen kiinteistönhoidon kustannustehokkuuden varmistamiseksi selvitetään erilaisia kiinteistönhoidon kilpailuttamismahdollisuuksia. Lisäksi selvitetään tekniseen isännöintiin liittyvien lisääntyneiden tehtävien hoitamista ostopalveluna. Tilakeskus ottaa huomioon hankintojen toteuttamisen suunnittelussa kaupungin omien tuottajaorganisaatioiden Palmian, Staran ja HKR-Rakennuttajan resurssit. Puitesopimuskumppanien kilpailutuksessa pyritään yhteistyöhön muiden kaupungin hankintayksiköiden kanssa. Tilakeskuksen lähes kaikki kilpailuttaminen hoidetaan projektipankki-ohjelman kautta sähköisesti. Geotekninen osasto kilpailuttaa keskitetysti kaupungin hallintokuntien tarvitsemat pohjatutkimuspalvelut. Muilta

8 7 osin kiinteistöviraston kilpailuttaminen kohdistuu kunkin osaston oman toimialan palveluiden, laitteiden ja ajoneuvojen hankintaan sekä IT-hankintoihin. Kaikki hankinnat kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. Pohjatutkimuspalveluiden hankintamenettelyjä kehitetään yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Riskienhallinta Tilakeskuksessa riskienarviointi viedään vuoden 2014 aikana osaksi prosessikuvauksia. Harmaan talouden hallintaan liittyvää ennaltaehkäisevää toimintaa ja näihin liittyvien riskien hallintaa jatketaan kaupungin ohjeistuksen mukaan hankintatoiminnassa. Tilakeskuksessa harmaan talouden torjunta on viety osaksi tilaajaprosessien toimintaohjeita ja malliasiakirjoja ja toimintaa valvotaan pistokoeluonteisin auditoinnein. Harmaan talouden hallintaan liittyvää ennaltaehkäisevää toimintaa ja näihin liittyvien riskien hallintaa laajennetaan osaksi myös muiden osastojen prosessien kehitystyötä. Korjausvelan edelleen kasvaessa ja sisäilmaolosuhteiden vaatimusten kasvaessa tilojen sisäilmaongelmien korjaaminen ja ennaltaehkäiseminen ovat tilakeskuksen keskeisiä painopistealueita. Ennaltaehkäisyssä panostetaan korjausten oikeaan kohdistamiseen ja suunnittelun, työtapojen ja valvonnan ohjeistukseen. Myös huollon sisäilman lämpötilan ja korvausilman suodatuksen seurantaa on tehostettu uusimalla kohteiden huolto-ohjelma. Korjausten onnistumisen edellytyksenä ovat oikeat tutkimus- ja korjausmenetelmät sekä korjausprosessin hallittu hoitaminen sekä tiedonkulun varmistaminen. Näiden osalta osallistutaan aktiivisesti alan kehitystoimintaan. Tilojen sisäilmaongelmien korjaaminen ja ennaltaehkäiseminen ovat tilakeskuksen keskeisiä painopistealueita. Ennaltaehkäisyssä panostetaan tilojen suunnitelmalliseen elinkaaren hallintaan sekä suunnittelun että työtapojen ohjeistukseen. Korjausten onnistumisen edellytyksenä ovat oikeat tutkimus- ja korjausmenetelmät sekä korjausprosessin sekä tiedonkulun varmistaminen. Näiden osalta osallistutaan aktiivisesti alan kehitystoimintaan.

9 8 Kiinteistöviraston rooli maankäyttöön liittyvissä hankkeissa on huolehtia siitä että, luovutettavat tontit ovat rakentamiskelpoisia ja maaperä kunnostetaan siten, että se täyttää asetetut normit maaperän puhtaudesta. Asunto-osastolla on ulkoisia, operatiiviseen toimintaan vaikuttavia riskejä sähköisen tieto- ja palvelujärjestelmän toimivuudessa ja ylläpidossa. Työturvallisuuteen liittyvät riskit on kartoitettu. Riskit on tunnistettu ja niihin on varauduttu. Kaupunkimittausosaston keskeisimmät riskit liittyvät koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmäuudistuksen sekä tuotantoohjelmistojen kehityshankkeiden aikaansaamiin muutoksiin osaston aineistoissa ja palveluissa. Riskejä hallitaan huolellisella projektityöllä sekä koulutuksella, menettelyohjeilla ja lisätyllä seurannalla ja tarkastustyöllä. Talousarvion erillisvaikutusten arviointi Terveysvaikutusten arviointi Kiinteistöviraston rooli maankäyttöön liittyvissä hankkeissa on huolehtia siitä että, luovutettavat tontit ovat rakentamiskelpoisia ja maaperä kunnostetaan siten, että se täyttää asetetut normit maaperän puhtaudesta. Pilaantuneiden maiden tutkiminen ja kunnostaminen on maanluovutukseen ja ostamiseen liittyvä prosessin vaihe, josta vastuullisesti huolehditaan. Tilakeskuksen keskeisenä tavoitteena on kohdistaa kiinteistöjen korjaamiseen käytettävät varat mahdollisimman tehokkaasti tilojen sisäilmaongelmien korjaamiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Rakennusten korjaamisessa ja uudisrakentamisessa ohjataan suunnitteluratkaisuja tavoitteena kestävät ratkaisut, sisäilmatavoitteena on normaalisti hyvä sisäilmaluokka S2. Oikeiden suunnitteluratkaisujen ja hallitun korjausprosessin lisäksi onnistunut sisäilmaratkaisu edellyttää myös mm. hyvää viestintää käyttäjille sekä osaavaa kiinteistöjen ylläpitoa

10 9 Sukupuolivaikutusten arviointi Kiinteistövirastossa tasa-arvosuunnittelu on integroitu toimintaan. Lähtökohtana on kuntalaisten tasavertainen kohtelu. Keskeisimmän kuntalaisiin kohdistuvat palvelut kiinteistövirastossa liittyvät asuntojen välitykseen, tonttien luovutukseen ja näihin liittyviin kiinteistöteknisiin toimenpiteisiin. Näistä sukupuolineutraaleja palveluita ovat tonttien luovutus ja tähän liittyvät kiinteistötekniset toimenpiteet. Keskeinen lähtökohta asunnontarjoamisessa on hakijan asunnontarve, taloudellinen tilanne, alueen asukasrakenne sekä jaettavat asunnot. Tavoitteissa onnistumista seurataan mm. asiakaspalautteilla, alueiden asukasrakenteen kehittymisellä sekä asunnonvälityksen tilastoilla. Henkilöstötasa-arvon edistämisessä noudatetaan kaupungin linjauksia. Palkkatasa-arvon toteutumiseen liittyvät tavoitteet on kirjattu viraston palkka- ja palkitsemisohjelmaan, jota seurataan ja päivitetään vuosittain. Tavoitteissa onnistumista seurataan henkilöstökyselyllä ja henkilöstöraportilla. Myös muunkielisten osuus henkilöstöstä otetaan seurantaan. Muunkielisten eli muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien määrä Muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien helsinkiläisten määrän merkittävään lisääntymiseen varaudutaan varmistamalla, että asiakaspalvelutehtävissä toimii riittävästi kielitaitoista henkilökuntaa. Muunkielisten työntekijöiden työllistämistä kiinteistövirastossa edistetään varmistamalla rekrytointi-ilmoitusten selkokielisyys ja palkkaamalla kesätyöntekijöiksi ja harjoittelijoiksi myös muunkielisiä työntekijöitä. Kiinteistövirasto osallistuu myös kaupunkiyhteiseen muunkielisten työllistämisen edistämisen verkostoon. Ympäristövaikutusten arviointi Tilakeskuksessa keskeistä on vastuu rakennetun omaisuuden koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Rakennusten hankesuunnitteluvaiheessa tehdään rakennuksen elinkaaren kannalta tärkeimmät päätökset, tämä edellyttää, että rakennushankkeiden suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa on mukana riittävästi osaamista muun muassa elinkaari-, energia-, sisäilma- ja ympäristöasiantuntijoita, joiden tehtävänä on osaltaan huolehtia asetettujen ym-

11 10 päristötavoitteiden toteutumisen seurannasta ja raportoinnista. Kaupungin omasta energiankäytöstä noin 80 % kuluu rakennuksissa. Rakennusten ympäristövaikutuksista noin 90 % muodostuu rakennusten käyttövaiheessa. Tästä johtuen tilakeskuksessa panostetaan erityisesti rakennuksen ylläpidon energiatehokkuuteen, kuitenkin niin, että samalla turvataan rakennuksissa terveellinen sisäilma. Energiatehokkuuden parantamisen toteamiseen siirrytään etäluettelujen sähkö- ja kaukolämpömittari tuntilukemien käyttöön energian kulutuksen seurannassa. Tämä mahdollistaa aiempaa tarkemman energiakulutuksen raportoinnin. Tiedot ovat Pakki-huoltokirjaohjelman kautta seurattavissa niin käyttäjillä, kuin ylläpitäjillä. Energiatehokkuuden lisäksi ympäristövaikutusten minimoimiseksi tilakeskuksessa panostetaan kiinteistöjen jätehuollon tehokkaaseen järjestämiseen ja kehittämiseen. Kaupungin strategiaohjelma kiinteistöviraston toiminnassa Strategiaohjelman toteuttaminen viraston toiminnassa Kiinteistövirasto tuottaa palveluita kuntalaisille sekä luo edellytyksiä kuntalaisten palveluille. Tästä syystä erityisesti valtuuston strategiaohjelman kolme strategialuetta vaikuttavat kiinteistöviraston toimintaan painopisteen ollessa kaupunkirakenteessa, asumisessa ja toimitilavuokrauksessa. Elinvoimainen Helsinki Suomen yritysmyönteisin kaupunki Kiinteistövirasto luo edellytykset työpaikkojen määrän kasvulle toteuttamalla asiakaslähtöistä tontinluovutuspolitiikkaa, mikä käsittää uusien tonttien luovuttamisen, vanhojen sopimusten jatkamisen sekä aktiivisen panostuksen toimitilatonttien kehittämis- ja kaavoitusprojekteihin. Toimitilatontteja luovutetaan lähinnä Salmisaaresta, Kalasatamasta, Ruskeasuolta, Pitäjänmäeltä, Vallilasta ja Jät-

12 11 käsaaresta. Tuotannollisen toiminnan mahdollisuudet säilyä varmistetaan tonttipolitiikalla. Teollisuus- ja varastotonttien pääasiallinen luovutuskohde on Kivikon teollisuusalue. Keski-Pasilan tornialueen luovutuskilpailu järjestetään yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Vanhojen ostoskeskusten kehittämistä jatketaan. Pasila-Vallila-Kalasatamaakselia kehitetään työpaikka- ja yritysvyöhykkeenä. Huolehditaan työpaikkojen sijoittumisesta eri kaupunginosiin ja pyritään lisäämään erityisesti itäisen Helsingin työpaikkoja. Työvoiman saatavuuden kannalta keskeinen tekijä on kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta Helsingissä ja lähialueilla. Uusien työpaikkojen syntyminen ja seudun voimakas väestönkasvu ovat lisänneet asuntojen kysyntää, mikä pahentaa entisestään vaikeata asuntomarkkinatilannetta. Pitkään jatkunut kysynnän ja tarjonnan epätasapaino Helsingin asuntomarkkinoilla on johtanut sekä asuntojen hintojen, että vuokrien nousuun. Riittävän asuntotarjonnan edellytyksenä on, että asuntomarkkinoille saadaan lisää toimijoita, rakentajia, rakennuttajia sekä vuokra-asuntojen omistajia. Kiinteistövirasto pyrkii toimillaan luomaan edellytykset kohtuuhintaisen asuntotuotannon tavoitteiden toteutumiselle AM-ohjelman mukaisesti. Tilakeskus tarjoaa toimitiloja sekä myymällä että vuokraamalla yrityksille ja yhteisöille. Pinta-alaltaan tarjonta on suuruusluokkaa m 2 ja uusia vuokrasopimuksia solmitaan vuosittain kappaletta kokonaismäärän ollessa yli 3000 kappaletta. Paikkatiedon jakelupalveluiden kehitystyön yhteydessä tulee kaupunkimittausosasto avaamaan kartta-aineistojaan vapaaseen maksuttomaan mm. yrityskäyttöön, mikä vastaavasti vähentää näistä saatavia myyntituloja noin 0,2 milj. eurolla. Uudistumalla kilpailukykyä Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi kiinteistöviraston toiminta kohdistuu Töölönlahden, ydinkeskustan (mm. kaupungintalokorttelit), Eteläsataman, Keski-Pasilan, kampusten sekä Hakaniemen kehittämiseen. Lisäksi edistetään keskustan maanalaisten hankkeiden toteutumista.

13 12 Toimiva Helsinki Kaupunginosat kehittyvä eloisina ja houkuttelevina - täydennysrakentaminen Täydennysrakentamista edistetään kaupungin vuokratonteilla, erityisesti kiinteistöyhtiöiden hallinnassa olevissa kohteissa. Varikkoalueiden kehittämisprojekteilla luodaan uusia toimitila- ja asuntoalueita olemassa olevan rakenteen sisälle esim. Koskelan liikennevarikko. Tärkeimmät täydennysrakentamiskohteet ovat talousarviovuonna Myllypuron alue, Ormuspelto Malmilla, Isonnevantien alue Haagassa ja Linnanpelto Mellunkylässä. Geoteknisellä suunnittelulla selvitetään MAL -ohjelman uusien asuinalueiden ja täydennysrakentamisalueiden maaperän rakennettavuutta ja erilaisten pohjarakentamisratkaisujen kustannuksia. Uusien alueiden rakentamiskelpoiseksi saattaminen edellyttää aikaisempaa suurempia maamassoja, mikä on huomioitu myös investointisuunnitelmassa. Puhtaiden, heikosti kantavien massojen sijoittaminen Helsingin kuntarajojen sisälle on haasteellista ja edellyttää virastojen yhteisiä panostuksia ja maankäyttöön liittyviä uusia päätöksiä tarvittavien sijoituspaikkojen osalta. Liikenteen sujuvuuteen tähtääviä tunneli- ja siltahankkeita kehitetään esimerkiksi Sörnäisten tunneli ja Ruoholahden liikennetunnelit sekä Kruunusillat. Muunkielisten eli muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien helsinkiläisten määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Väestön kasvu perustuu valtaosin maahanmuuttajien kasvavaan määrään. Kaupunginosittain tarkasteltuna muunkielinen väestö keskittyy vuokratalovaltaisille alueille, erityisesti itäisiin ja koillisiin kaupunginosiin. Segregaatiosta puhutaan silloin kun muunkielinen väestö on keskittynyt sosioekonomisesti heikolle alueelle, jota leimaa muita alueita korkeampi työttömyys ja alhaisempi tulo- ja koulutustaso. Tällaista ghettoutumista pyritään torjumaan. Monipuolisen ja tasapainoisen asukasrakenteen turvaamiseen kaupungin eri alueilla on kiinnitetty huomiota kaupungin asuntopolitiikassa. Tavoitteeseen on pyritty mm. sekoittamalla asumisen eri hallintamuotoja uustuotantoalueilla ja vanhoilla asuinalueilla täydennysrakentamisen keinoin. Muunkielisen väestön tasaisempi sijoittuminen eri alueille ja eri hallintamuotoa oleviin asuntoihin edellyttää asumisen

14 13 hallintamuotojen sekoittamisen jatkamista. Sen lisäksi riittävä kohtuuhintainen asuntotarjonta eri puolilla kaupunkia on edellytys tasapainoiselle kehitykselle. Kaupungin vuokra-asuntojen välityksessä tavoitteena on kaupungin vuokratalojen ja asuinalueiden asukasrakenteen monipuolisuus. Toimintaohjelma on perustunut mm. maahanmuuttajien hajasijoittamiseen ja syntyneiden keskittymien purkamiseen. Mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen ovat kuitenkin rajalliset, koska maahanmuuttajien osuus kaupungin ja muiden omistajien aravuokra-asuntokannassa on jatkuvasti kasvanut. Asukkaille sujuvat ja integroidut palvelut Kaupungin vuokra-asunnon ja asumisoikeusnumeron hakemisessa sähköisten asiointipalvelujen käyttö on korkealla tasolla. Runsas 90 % kuluttajista käyttää näitä verkossa tarjottuja palveluita. Palvelujen laatutasoa on nostettu tarjoamalla ne kaupungin sähköisessä asiointipalvelussa, jolloin palveluun on voitu lisätä vuorovaikutteinen elementti. Asiakas saa käyttöönsä tapahtumatilin, jonne hakemus ja asian käsittelytiedot tallentuvat. Asiointipalveluja laajennetaan liittämällä vähitellen kaikki asumisen tuotteet kaupungin omaan sähköiseen asiointipalveluun. Palvelu on kustannustehokas, helppokäyttöinen ja joustava. Yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa edistetään tyyppipäiväkotien ja muiden päiväkotikäyttöön soveltuvien tilojen käyttöönottoa sekä valmiiden tai helposti rakennettavien moduulirakennusten käyttöä leikkipuistorakennusten korvaajina. Puuttuvien hissien rakentamista edistetään sekä valtion että kaupungin hissien rakentamiseen tarkoitetuilla avustuksilla. Hissejä rakennetaan vuosittain n. 60 kpl. Paikkatiedon katselu- ja jakelupalveluiden kehittämistä ja laajentamista jatketaan osana kansallista paikkatietoinfrastruktuuria. Aineistoja avataan merkittävästi myös maksuttomaan käyttöön. Tämän lisäksi tuetaan paikkatietojen käyttöä kaupunkiyhteisellä asiointialustalla.

15 14 Kaupungin toiminta on kestävää, vaikuttavaa ja tehokasta Vastuullisen energiapolitiikan työkaluksi energiansäästö Kaupungin omistamien rakennusten energiatehokkuutta parannetaan korjauksien ja ylläpidon avulla ja vaikutetaan tilojen käyttäjien käyttötottumuksiin. Korjaustoiminnassa on tavoitteena tilojen tarjoamien ominaisuuksien tason nostaminen. Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikan mukaisesti päämääränä on toimia ekologisesti kestävällä tavalla terveellisen, viihtyisän ja monimuotoisen elinympäristön turvaamiseksi. Tilakeskus pyrkii määrätietoisesti vähentämään osuuttaan ympäristön kuormituksesta. Tilakeskus tehostaa omalta osaltaan ympäristöhaittojen ehkäisyä ja korjaa jo syntyneet haitat. Uudis- ja peruskorjaushankkeissa rakennukselle asetetaan energiatehokkuustavoitteet, joiden toteutumista ohjataan ja seurataan hankkeen eri vaiheissa. Merkittävä ohjeistus on tilakeskuksen yhteiskuntavastuun huomioon ottava ympäristöohjelma, jossa asetetaan tavoitteita uudisrakennus-, korjausrakentamis- ja ylläpitotoiminnan energiansäästötoiminnalle, elinkaarikustannuksille, kestävälle kehitykselle sekä ympäristövaikutuksille. Uudisrakentamisessa edistetään energiatehokkaita ratkaisuja. Tähän pyritään käyttämällä tontinluovutuskilpailujen yhtenä laatukriteerinä energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä sekä kaukolämpöverkkoon liittymistä. Tontinluovutusehtoihin sisällytetään rakennusten energiatehokkuutta koskevat ehdot. Kaupunkirakenteen eheytyminen parantaa saatavuutta ja sujuvuutta Kaupunkirakennetta eheytetään raideliikenneverkkoon tukeutuen Raideverkkoon liittyvä maankäytön geotekninen suunnittelukohde on Östersundomin suunnan metrohaara. Lisäksi Länsimetron rakentamiseen ja Pisararadan suunnitteluun liittyviä tarkasteluja jatketaan, samoin kyseisten hankkeiden geoteknisen suunnittelun ohjausta. Metroasemien ja rautatieasemien vaikutusalueelta luovute-

16 15 taan tontteja sekä toimitila- että asuntorakentamiseen. Tällaisia kohteita on Malmin, Ilmalan, Ruoholahden, Kalasataman, Käpylän, Herttoniemen, Itäkeskuksen, Puotilan, Myllypuron ja Mellunkylän asemien läheisyydessä. Monipuolisia asumisvaihtoehtoja kasvavassa kaupungissa AM-ohjelman toteuttamiseksi varataan tontteja ja järjestetään erityyppisiä tontinluovutuskilpailuja. Pientalorakentamista edistetään varaamalla tontteja omatoimiseen, tuottajamuotoiseen ja rakennuttajakonsulttivetoiseen rakentamiseen. Omatoimista rakentamista ja rakennuttamista tuetaan luovuttamalla omakotitontteja ja edistämällä ryhmärakentamishankkeita. Puurakentamista ja sekä uusiutuvien ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavien rakennusmateriaalien käyttöä edistetään. Rakennuttajana kaupunki on monipuolistamassa uustuotantoaan. Luodaan uusia asumisen konsepteja, joista esimerkkeinä ovat autoton talo, tupakoimaton talo ja senioritalo. Asunto-osaston markkinoinnille uudet konseptit asettavat haasteen; oikeat kohderyhmät on löydettävä ja erityispiirteet on huomioitava asuntoja esiteltäessä ja tarjottaessa. Tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen Viraston toimenpiteet kaupungin tuottavuusohjelmassa Viraston tuottavuutta kehitetään lisäämällä ulkoisiin vuokriin ja omaisuuden myyntituloihin liittyvien toimenpiteiden määrää sekä vaikuttamalla viraston merkittävimpiin kulueriin. Vuoden 2012 käyttöön otetun uudistetun tuottavuuden seurantamallin mukaisesti seurataan viraston kokonaistuottavuuden kehitystä. Kokonaistuottavuuden suotuisan kehittymisen varmistamiseksi toteutetaan virastossa aktiivisesti viraston taloudelliseen kokonaisuuteen liittyviä seuraavia keskeisimpiä toimenpiteitä:

17 16 Strategiaohjelman tavoitteiden mukaisesti tavoitellaan kiinteän omaisuuden myyntiä 100 milj. euroa vuonna Tämän lisäksi pyritään lisäämään määräaikaisia tontinluovutuksia sitovan tavoitteen mukaisesti. Kaupungin omistuksessa olevien toimitilojen käyttö- ja investointimenojen hillitsemiseksi toteutetaan rakennusomaisuuden myyntitoimia. Myynnin toteuttamiseksi tavoitellaan htm 2 vuotuista myyntimääriä. Tällä toimenpiteellä pyritään vähentämään rakennusomaisuuden ylläpitoon liittyvää kustannustaakkaa ja samalla vähentää kaupungin tukipalveluihin liittyviä kustannuksia. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti hallintokuntarajojen yli ulottuviin tilankäytön tehostamisen hankkeisiin. Henkilöstön eläköitymisen yhteydessä huolehditaan siitä, että tarve lisärekrytoineille on mahdollisimman pieni. Lisäksi pyritään vähentämään lyhyitä poissaoloja hyödyntämällä varhaisen tuen mallia työssä jaksamisessa sekä tehdään tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Tilapäisen henkilöstön käyttöä vähennetään selkeyttämällä yhteistyötä, kehittämällä työn tekemisen tapaa, tehtävärakenteita uudistaen sekä hyödyntämällä eläkepoistuma hallintotyön tehostamisessa. Lisäksi jatketaan tukipalvelujen johtamisen keskittämistä hallinto-osastolle. Hankinnat muodostavat merkittävän osuuden viraston kustannuksista. Hankintatoimeen liittyvän osaamisen lisäämisellä pyritään hillitsemään kustannusten nousua. Hankinnoissa lisätään ulkoisia ostoja ottaen huomioon kaupungin oma palvelutuotanto ja kaupungin linjaukset liittyen oman palvelutuotannon hyödyntämiseen. Viraston henkilöstösuunnitelma Vakituisesta henkilöstöstä 15 % jää eläkkeelle vuosina Eläköitymisen myötä vakanssimäärä vähenee yhteensä yhdeksällä. Henkilöstörakennemuutoksen ja toiminnan tuottavuuden kehittämistoimenpiteiden myötä tehtäviä vähennetään mm. toimistotehtävistä ja ammattitehtävistä (Liite 1). Kiinteistövirastossa varaudutaan kiihtyvään eläköitymiseen johdon ja esimiesten valmennuksin, joiden avulla varmistetaan, että esimiehillä on riittävät valmiudet eri elämäntilan-

18 17 teissa olevien työntekijöiden hyvinvoinnin tukemiseksi, ikääntyneiden työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Kiinteistövirasto osallistuu myös ikäjohtamisen kaupunkiyhteiseen verkostoon. Lisäksi osallistutaan Kelan järjestämään valtakunnalliseen TK2- työhönkuntoutushankkeeseen, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää yksilöllisistä ja työnantajaorganisaation tarpeisiin perustuvaa oikea-aikaista ja joustavaa kuntoutusmallia ja kokeilla ja arvioida sen toimivuutta käytännössä. Kiinteistöviraston esimiehille kohdennetun hankkeen tavoitteena on myös voimaannuttavan ja dialogisen johtajuuden ymmärryksen lisääminen, esimiestyön haasteissa jaksamisen tukeminen ja verkostoitumisen tukeminen sekä tietotaidon lisääminen esimiehen mahdollisuuksista omien alaistensa työkyvyn tukemisessa. Työurien pidentämiseksi lisätään varhaisen tuen ja paluun tuen mallin mukaisten toimenpiteiden käyttöä sekä tarvittavia työaikajoustoja. Seuraajamallia käytetään uusien henkilöiden perehdytyksessä ja hiljaisen tietotaidon siirtämisessä avainhenkilöiden jäädessä eläkkeelle. Henkilökunnan osaamisen kehittämistoimenpiteet suunnitellaan osana tuloskeskusteluja käytävässä ammatillisen kehittymisen suunnitelmassa, jossa otetaan huomioon tulevat tehtävämuutokset, ammattiosaaminen ylläpito ja työuralla kehittyminen. Työssä oppimista tuetaan myös tarjoamalla työhön kiinteästi liittyvää täydennyskoulutusta. Virastoon perustetaan koulutustyöryhmä, jonka tavoitteena on mm. kehittää työssäoppimisen käytäntöjä, suunnitella ja seurata henkilökunnan koulutusta, kehittää urapolkumallin mukaista toimintaa ja sisäistä tehtäväkiertojärjestelmää. Virastossa on käytössä myös yhteinen perehdytysohjelma kaikkien uusien työntekijöiden perehdyttämiseksi. Seuraajamallia käytetään uusien henkilöiden perehdytyksessä avainhenkilöiden jäädessä eläkkeelle. Esimiesten osaamista tuetaan järjestämällä säännöllisesti esimiesten työpajoja ja teematilaisuuksia. Kiinteistövirasto osallistuu myös Kelan järjestämään valtakunnalliseen TK2- työhönkuntoutushankkeeseen, joka kohdennettu esimiehille. Hankkeen tavoitteena on mm. voimaannuttavan ja dialogisen johtajuuden ymmärryksen lisääminen, esimiestyön haasteissa jaksamisen tukeminen ja verkostoitumisen tukeminen sekä tietotaidon lisääminen esimiehen mahdollisuuksista omien alaistensa työkyvyn tukemisessa. Keskeisimmät osaamistarpeet tulevaisuudessa ovat juridiikan, taloushallinnon ja tietotekniikan osaaminen sekä prosessien hallinta ja johtaminen.

19 18 Viraston tilankäyttösuunnitelma Kaupungin omassa käytössä olevien toimitilojen kokonaispintaalan määrä ei kasva strategiakaudella. Kaikki hallintokunnat laativat tilankäyttöohjelmat ja tehostamissuunnitelmat, joissa otetaan huomioon teknologian muutokset sekä palvelujen ja työn uudet muodot. Hallintotyössä edistetään avokonttoreiden käyttöön siirtymistä (Liite 2). Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi Tietotekniikkaohjelman toteuttaminen Tietotekniikkaohjelmassa tunnistetaan paikkatietojen suuri merkitys prosessien, palvelujen ja tietojärjestelmien kehittämisessä. Kiinteistövirasto jatkaa kaupungin paikkatiedon kehitysohjelman mukaisesti aktiivista toimintaa paikkatiedon ohjausryhmässä ja sen monissa alaryhmissä sekä myös paikkatietosektorin valtakunnallisissa ja seudullisissa yhteistyöryhmissä. Kehitysohjelman mukaisesti jatketaan myös ydinaineistoihin kohdistuvaa kehittämistä toteuttamalla tietojen ylläpitoa tehostavia ja tietojen yhteiskäyttöä helpottavia ratkaisuja. Paikkatiedon katselu- ja jakelupalveluiden kehittämistä kuvataan sähköisen asioinnin kohdassa. Kaupungin vuokra-asunnon haku ja asumisoikeusasuntojen vuoronumeron antaminen toteutetaan kaupunginsähköisessä asiointipalvelussa. Palveluun liitetään myös korjausja energia-avustusten hakeminen. Maanvuokrien laskeuttamiseen ja hallintaan liittyvä nykyinen ohjelmisto on tullut käyttöikänsä päähän. Järjestelmä tullaan uusimaan lähitulevaisuudessa. Sähköisen asioinnin kehittämishankkeet Asumisen palveluissa tietotekniikka ja sähköinen asiointi ovat keskeisiä. Kaikki asumisen palvelut keskitetään vähitellen kaupungin sähköiseen asiointipalveluun ja palvelujen laatua kehitetään vuorovaikutteisiksi mahdollisuuksien mukaan.

20 19 Virastossa selvitetään mahdollisuudet myytävien tonttien sähköiseen kilpailutukseen ja pientalotonttien sähköisen hakumenettelyn laajentamisen muihin tontteihin. Sähköisen projektipankin ja huoltokirjan uuden kehitysversion (BEM) ns. kohdetietojärjestelmän käyttöönoton, sekä niiden Haltia-ohjelmaan integroinnin myötä saadaan ohjelmien ylläpito helpommaksi ja laajennetaan niiden sisältämän tiedon käyttö yhä monipuolisemmin palvelemaan kiinteistöjen ylläpitoa elinkaaren aikana. Bem- kohdetietojärjestelmään kootaan jatkossa kunnossapitokorjaustarpeista ja pienistä toiminnallisista investointitarpeista korjaustarverekisteri, joka muuttuu toiminnan myötä korjausohjelmaksi (PTS) ja Haltian tilaustietojen sekä BIP:n laskujenkäsittelyn myötä korjaushistoriarekisteriksi. Ohjelman kautta niin tilan käyttäjä, huollonedustaja sekä isännöinti pystyvät seuraamaan ajan tasalla rekisterin tapahtumia. Paikkatiedon katselu- ja jakelupalveluiden kehittämisessä ei raamin puitteissa voida ulos maksettaviin kustannuksiin varautua. Oman henkilötyön pohjalta tavoitteena on lisätä aineistojen määrää palveluissa, erityisesti standardeissa rajapinnoissa. Valtakunnalliseen tietotuotteiden määritystyöhön osallistutaan resurssien puitteissa. Aineistoja avataan merkittävästi myös maksuttomaan käyttöön. Tämän lisäksi tuetaan paikkatietojen käyttöä kaupunkiyhteisellä asiointialustalla. Aineistojen jakelu- ja palveluympäristön kapasiteettia olisi tarpeen kasvattaa, mutta tähänkin tarvitaan kaupunkiyhteistä resursointia. Johtotietopalvelun osalta laaditaan selvitys sähköisen asioinnin kehittämisen tarpeista ja mahdollisuuksista. Lisäksi seurataan kaupungin teknisen sektorin, erityisesti rakennusvalvontatoimen, mahdollista etenemistä sähköisten asiointipalvelujen kehittämisessä. Palvelujen määrittelyyn ja suunnitteluun osallistutaan tarpeiden mukaan, mutta varsinaisiin toteutuskustannuksiin ei raamin puitteissa kuitenkaan voida varautua.

21 20 Tavoitteet ja mittarit Määrä- ja taloustavoitteet sekä tuottavuuden seuranta Tuottavuuden kehittymistä seurataan ja johdetaan viraston strategisesti keskeisten loppusuoritteiden, näihin liittyvien ulkoisten tulojen sekä toiminnan kokonaiskustannusten avulla. Toiminnallisten tavoitteiden kytkeytyminen strategiaohjelman talousmittareihin Tonttiosaston tavoitteena on tarjota tontteja asuntorakentamiseen AM-ohjelman toteuttamiseksi. Asuntorakentaminen jatkuu vilkkaana sekä Jätkäsaaressa että Kalasatamassa. Tiiviiden pientaloalueiden toteuttamista edistetään. Täydennysrakentamiskorvauksella edistetään asuntojen lisärakentamista kaupungin vuokratonteilla. Toimitilatontteja luovutetaan lähinnä Jätkäsaaresta, Ruskeasuolta ja Pitäjänmäeltä. Teollisuus- ja varastotonttien pääasiallinen luovutuskohde on Kivikon teollisuusalue. Östersundomissa jatketaan aktiivista maanhankintaa maapoliittisten periaatteiden mukaisesti. Tilakeskuksen tavoitteena on yhteistyössä hallintokuntien kanssa kaupungin tilankäytön tehostaminen. Osana palveluverkkotarkastelua laaditaan alueelliset tilankäytön kehittämissuunnitelmat, joissa tarkastellaan, mitä rakennuksia ja tiloja kaupungin on tarkoituksenmukaista omistaa ja mistä rakennuksista ja tiloista voidaan luopua. Tavoitteena on saattaa rakennus- ja tilaomistus pitkällä aikavälillä sellaiselle tasolle, että Tilakeskuksella on taloudelliset edellytykset huolehtia omistamansa rakennus- ja tilakannan käyttöarvon säilymisestä ja että hallintokuntien vuosittain maksamilla vuokratuloilla voidaan huolehtia kaupungin palvelurakennusten ja tilojen hoidosta, kunnossapidosta ja perusparannuksista. Hallintokuntarajat ylittävien prosessien kehittämistyötä jatketaan asettamalla prosessiin osallistuville osapuolille yhteisiä tavoitteita kaikkien tilojen käytön tehostamisessa, yhteiskäyttömahdollisuuksien etsimisessä ja palvelujen kokonaiskustannusten pienentämisessä. Hallintokuntarajat ylittävän alueellisen tilankäytön toimintamallin kehittämisen

22 21 yhteydessä tarkistetaan myös tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessia keskeisten yhteistyökumppanien kanssa. Rakennusten ylläpidon osalta ovat ympäristöasioiden huomioiminen ja energiansäästö keskeisiä tavoitteita. Asunto-osasto kehittää sähköisiä asiointipalvelujaan laadullisesti ja kaksisuuntaisiksi. Osasto tarjoaa palveluja kuluttajille vuokra-asunnon hakemisessa, asumisoikeusasioissa, hitas-asioissa ja järjestää erilaisia tukia, kuten korkotukia ja hissi-, korjaus- ja energia-avustuksia yhteisöille. Toiminta edellyttää tiivistä yhteistyötä eri hallintokuntien, valtion hallinnon ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Kehittämisen edellytyksenä on asiakkaiden tarpeiden ja toimintaympäristön muutosten ennakointi. Geoteknisen osaston keskeinen tavoite on hankkia kaikki maa- ja kallioperästä tarvittava tieto kaupungin hankkeisiin sekä ohjata pohja- ja kalliorakentamisen suunnittelua ja toteutusta. Osaston tavoitteena on myös olla suunnittelijana erityisesti alan vaativimmissa geoteknisissä kohteissa. Tavoitteena on myös ennakoida ilmastomuutoksen vaikutuksia ja varmistaa maaperään liittyvissä asioissa ilmastomuutokseen sopeutumista. Vaikutamme Helsingin kaupungin kokonaistaloudellisuuteen kaupungin johtavana geoteknisenä asiantuntijana. Toiminta kohdistuu kaavoituksen, aluehankkeiden, maaresurssien ja asuntotonttien taloudellisuuteen sekä pohja- ja maanalaisen rakentamisen turvallisuuteen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yli hallintokuntarajojen tapahtuvaa yhteistyötä. Kaupunkimittausosaston kartasto- ja paikkatietopalveluiden tuotannon vakiinnuttaminen valtakunnallisten tasokoordinaatti- ja korkeusjärjestelmien puitteissa vaatinee ylimääräistä työtä edelleen myös vuoden 2014 puolella. Geodeettisen runkoverkon ja kantakartaston laadunparannuksen toimenpiteitä jatketaan kuluvan vuoden aikana laadittavan selvityksen ja suunnitelman mukaisesti. Resurssien mukaan panostetaan edelleen myös Östersundomin kartaston tarkennusmittauksiin. Paikkatiedon kehitysohjelman mukaisten hankkeiden lisäksi kaupunkimittausosasto panostaa myös johtokartaston laadunparannukseen. Kolmiulotteisen kantakartta- ja kaupunkimalliaineiston tuotanto ja kehittäminen jatkuu normaalin kartastotyön puitteissa. Kaupunkimittausosasto osallistuu vuoden 2013 aikana käynnistyvän kolmiulotteisen kiinteistönmuodostuslainsää-

23 22 dännön kehittämiseen sekä siitä aiheutuvien järjestelmämuutosten suunnitteluun. Toimenpiteisiin ja kustannuksiin on varauduttava myös valtakunnallisissa pysyvän rakennusnumeron toteutukseen ja kiinteistöjen tunnusjärjestelmän muutoksiin liittyvissä hankkeissa.

24 23 Kaupungin strategiaohjelmasta johdetut tavoitteet Elinvoimainen Helsinki Luovutettu asuntorakennusoikeus, kem Toimiva Helsinki Vapautuvien vuokra-asuntojen markkinointiaika, keskiarvo pv Tyhjien Tyhjien tilojen osuus tilakannasta % *) 7% 5% 5 % 5% 5% Maanmittaustoimintaan liittyvien keskeisten palvelujen toimitusaika, keskiarvo pv. Kaupungin tuella rakennettujen hissien määrä, kpl Tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen Talouden tasapaino Tuottavuus (2010=100) Ulkoiset maanvuokrat, milj. 153, Hyvä johtaminen Sairauspoissaolo % 3,5 3,4 3,3 3,2 3,0 Koulutuspäivät / hlö 2,9 3,0 3,2 3,3 3,4 Maaomaisuus Helsingissä, ha Maaomaisuus muissa kunnissa, ha Pohjatutkimusprofiileja tietokannassa kpl Rekisteröityjä kiinteistöjä ja rasitteita, kpl Uudisrakennusmittauksia kpl Ara-asunnon hakijat ilman asunnonvaihtajia Välitetyt ara-vuokra-asunnot, kpl Tiloja vuokrauksessa, m Tiloja ylläpidossa, m Muut tavoitteet Rakentamiskelpoiseksi tutkittu ja kunnostettu maa (5 v keskiarvo, ha) Geoteknisestä suunnittelusta johtuvia, yli 0,5 milj. euron vahinkoja ei toteudu pohja- ja kalliorakentamisessa, vahinkojen määrä, kpl

25 24 Pohjatutkimusprofiileja tietokannassa kpl Rekisteröityjä kiinteistöjä ja rasitteita, kpl Uudisrakennusmittauksia kpl Kaupungin palvelurakennusten sääkorjattu lämpöenergian kulutus, kwh/brm2/v 147,4 145,4 144,4 143,4 142 Voimavarat Henkilömäärä Antal personer, **) Tilat Lokaler, m² josta yksityisiltä vuokrattu av vilka privat förhyrda *) Tyhjien tilojen laskennassa käytetään ulkopuolisen, riippumattoman Kiinteistötalousinstituutin (KTI) mukaista laskentatapaa.. **) Ennuste 2013-

26 Kiinteistölautakunta ja virasto 1000 EUR TP-2012 TA-2013 TUBU 2013 RAAMI 2014 TAE MYYNTITULOT MAKSUTULOT TUET JA AVUSTUKSET VUOKRATULOT MUUT TULOT VALMISTUS OM.KÄYTT TULOT YHTEENSÄ PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSTÖKORVAUSKET HENKILÖSIVUMENOT PALVELUJEN OSTOT VAKUUTUSRAHASTOMAKSUT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET VUOKRAT MUUT MENOT MENOT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE POISTOT TULOS TUOTTOTAVOITE YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

27 Kiinteistövirasto Perusvirasto (1000 eur) TP-2012 TA-2013 TUBU 2013 RAAMI 2014 TAE MYYNTITULOT MAKSUTULOT TUET JA AVUSTUKSET VUOKRATULOT MUUT TULOT VALMISTUS OM.KÄYTT TULOT YHTEENSÄ PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSTÖKORVAUKSET HENKILÖSIVUMENOT PALVELUJEN OSTOT VAKUUTUSRAHASTOMAKSUT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET VUOKRAT MUUT MENOT MENOT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE POISTOT TULOS TUOTTOTAVOITE YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

28 Tilakeskus Tilakeskus (1000 eur) TP-2012 TA-2013 TUBU 2013 RAAMI 2014 TAE MYYNTITULOT MAKSUTULOT TUET JA AVUSTUKSET VUOKRATULOT MUUT TULOT VALMISTUS OM.KÄYTT TULOT YHTEENSÄ PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSTÖKORVAUKSET HENKILÖSIVUMENOT PALVELUJEN OSTOT VAKUUTUSRAHASTOMAKSUT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET VUOKRAT MUUT MENOT MENOT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE POISTOT TULOS TUOTTOTAVOITE YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Avustukset asuintalojen hissien rakentamiseen teur TP-2012 TA-2013 TUBU 2013 RAAMI 2014 TAE AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET VUOKRAT MUUT MENOT MENOT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE

29 28 Investoinnit 8 01 Kiinteä käyttöomaisuus Kiinteän omaisuuden myynti Talousarvioehdotus vuodelle 2014 on 100 milj. euroa. Vuosille 2015 ja 2016 esitetään 100 milj. euroa kullekin. Myyntitavoite on taloudellinen tilanne sekä käytössä oleva tonttivaranto huomioiden erittäin haasteellinen. Pääasialliset tulot saataneen vapaarahoitteisten vuokra - asuntohankkeiden osto-optioiden perusteella tehtävistä myynneistä Jätkäsaaressa sekä Kalasataman alueella. Lisäksi syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana pyritään järjestämään useita ostotarjouskilpailuja sekä kaupungin projektialueilta että täydennysrakentamisalueilta (Liite 3) Kiinteistöjen ostot ja lunastukset, Khn käytettäväksi Talousarvioehdotus vuosille 2014 ja 2015 on 10,5 milj. euroa. Vuodelle 2016 esitetään 15 milj. euroa (Liite 3) Esirakentaminen Muu esirakentaminen Suurten omina kohtina olevien erilliskohteiden lisäksi esitetään muuhun esirakentamisen (suunnittelu, pohjatutkimukset, rakentaminen) käytettäväksi 10 milj. euroa vuosille (Liite 4) Alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet Alueiden käyttöönoton edellyttämille selvityksille ja toimenpiteille ehdotetaan varattavaksi vuonna 2014 yhteensä 10 milj. euroa, vuodelle 2015 yhteensä 11 milj. euroa ja vuodelle 2016 yhteensä 13 milj. euroa (Liite 5a, 5b, 5c, 5d).

30 Kiinteistöjen hankinta, rakentamiskelpoiseksi saattaminen sekä kaavoituskorvaukset, Klkn käyttöön Pienehköjen kiinteistöjen ostot ja lunastukset Talousarvioehdotus vuodelle 2014 on 4 milj. euroa. Vuodelle 2015 esitetään 5 milj. euroa ja vuodelle 2016 yhteensä 6,5 milj. euroa (Liite 3) Tonttien rakentamiskelpoiseksi saattaminen, Klk:n käyttöön. Talousarvioehdotus vuodelle 2014 on 1,5 milj. euroa. Vuodelle 2015 esitetään 1,5 milj. euroa ja vuodelle 2016 yhteensä 2 milj. euroa (Liite 3) Täydennysrakentamiskorvaukset ja korvausinvestoinnit, Klk:n käyttöön. Talousarvioehdotus vuodelle 2014 on 2 milj. euroa. Vuodelle 2015 esitetään 2 milj. euroa ja vuodelle 2016 yhteensä 3 milj. euroa (Liite 3) Talonrakennus Investointiohjelmaehdotus on esitetty liitteessä hankkeittain. Yli 1 miljoonan euron hankkeet on esitetty omina riveinään (Liite 7). Tilakeskuksen talonrakennusinvestointeihin vuodelle 2014 ehdotetaan yhteensä 160,00 miljoonaa euroa, mistä summasta uudis- ja lisärakennushankkeisiin ja niiden suunnitteluun on esitetty 51,23 miljoonaa euroa, korjaushankkeisiin ja niiden suunnitteluun 101,89 miljoonaa euroa sekä kaupunkitalokorttelien kehittämiseen 6,88 miljoonaa euroa. Uudisrakentamisen kohdalla talonrakennushankkeiden investointiohjelmassa kaudella pääpaino on satamalta vapautuvien ja uusien alueiden palvelurakennusten, päiväkodit ja korttelitalot sekä terveystoimen Itäisen yhteispäivystyksen toteuttamisessa. Talonrakennuksen investoinneissa kaudella panostetaan merkittävästi korjausrakentamiseen. Korjausrakentamisen osuus on 82 % suunnittelukauden investointirahoituksesta. Esitetty talonrakennushankkeiden rakentamisohjelma on tasapainotettu siis siten, että rakentamisohjelmassa on siirretty joidenkin kustannuksiltaan merkittävien hankkeiden rakentamisen aloitusta eteenpäin. Tällaisia hankkeita ovat: - Finlandia-talon peruskorjaus, 60 miljoonaa euroa; siirretty eteenpäin 2 vuotta - Kaupunginteatterin peruskorjaus, 66,40 miljoonaa euroa, siirretty eteenpäin 5 vuotta - Lapinlahden sairaalan peruskorjaus, 44,40 miljoonaa euroa, siirretty eteenpäin 8 vuotta

31 30 - Marian terveysaseman uudisrakennus, 60 miljoonaa euroa, siirretty vuokrahankkeeksi - Keskustakirjaston uudisrakennus, 35/70 miljoonaa euroa, siirretty eteenpäin 1 vuotta - Hakaniemen torikeskuksen maanalainen uudisrakennus, 22 miljoonaa euroa, ei ohjelmassa Ilman näitä siirtoja vuosittainen talonrakennuksen investointiohjelma on miljoonaa euroa suurempi kuin esitetty raamin mukainen talonrakennusohjelma. Mikäli suuria hankkeita ei siirrettäisi tulevaisuuteen, olisi talonrakennusohjelma oheisen taulukon mukainen: Nimi Rak. kustann. Rak. aloitt. vuosi Rak. valmisvuosi TA 2013 TAE Keskustakirjasto 35, ,10 0,93 0,99 1,84 11,20 19,37 Finlandia-talo 60, ,31 0,31 0,82 1,32 9,36 17,41 30,29 Kaupunginteatteri 66, ,09 1,81 15,59 28,28 19,15 Lapinlahden sairaala 44, ,95 11,06 13,56 16,91 Marian sairaala 60, ,16 0,21 0,99 1,38 9,42 17,45 24,16 6,06 Tilakeskuksen ja Khn rakennushankkeet yhteensä 171,5 193,9 234,9 217,9 225,9 202,3 180,3 Tavoitteena on, että kaupungin omassa käytössä olevien toimitilojen kokonaispinta-ala ei kasva neljään vuoteen. Tämä tarkoittaa, että uudisrakennuksia rakennetaan mahdollisimman vähän. Mikäli uudisrakennuksia rakennetaan, tulee olemassa olevia tiloja tehostaa ja luopua rakennuskannasta joko myymällä tai purkamalla. Toimitilan kokonaismäärän vähentäminen on haasteellista, sillä kaupungin väkiluku kasvaa asukkaasta asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä ja samalla lapsiperheiden lukumäärä ja palvelujen tarve kasvaa. Korjausrakentaminen tapahtuu vanhoissa kiinteistöissä. Perusparannusten kustannuksia nostavat yksilölliset ratkaisut, joihin joudutaan, koska kiinteistöt ovat kaikki erilaisia, korjaukset ovat yksilöllisiä ja tapahtuvat usein suojelluissa rakennuksissa. Korjausrakentaminen kohdistuu rakennusten terveellisyyden ja turvallisuuden lisäämiseen sekä erityisesti koulurakennusten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriokorjauksiin. Korjausrakentamisen investointitaso, 102 miljoonaa vuonna 2014, ei vastaa rakennuskannan vuotuista kulumaa, vaan sen tulisi olla noin 160 miljoonaa euroa vuodessa. Palvelurakennusten korjausvelka onkin kasvanut huolestuttavasti ja on nyt 1 miljardia euroa. Merkittävämpiä yksittäisiä korjauskohteita suunnitelmakaudella ovat Bunkkerin muutos- ja perusparannus(rahoittamaton), Roihuvuoren ammatillisen koulutusyksikön perusparannus, Kaupunginteatterin peruskorjaus, Itäinen yhteispäivystys (Malmin sairaala), Finlandia-talon peruskorjaus, Ammatilliset tekniikan ja liikenteen lisätilat = Roihupellon kampus vaihe1, Lapinlahden sai-

32 31 raan muutos- ja peruskorjaus, Ammatillinen toisen asteen koulutus, Teollisuuskatu 23:n tilojen peruskorjaus ja Keskustakirjasto. Näiden rakennushankkeiden lisäksi on vielä useita tärkeitä hankkeita, jotka pitäisi toteuttaa mm sairaaloiden ruokahuollon varmistamiseen liittyvät rakennushankkeet. Tilakeskuksessa kiinteistöjen korjauksissa noudatetaan seuraavia periaatteita, joilla ylläpidetään kiinteistökannan tilojen maksimikäyttöä ja vuokrattavuutta sekä vähennetään korjausvelkaa: - tehdään ensisijaisesti ja ennakoivasti korjaukset, jotka estävät suurempien vaurioiden syntymisen - korjaukset pyritään suorittamaan kiinteistöissä suurempina kokonaisuuksina, jolloin vältetään jatkuvat pienemmät osakorjaukset - panostetaan kiinteistöjen sisäilma- ja kosteusvauriokorjauksiin - korjausten ja -suunnitelmien tavoitteena on energiansäästö ja kiinteistön elinkaaren aikaisten kustannusten minimointi Tilakeskuksen uudis- ja lisärakennushankkeet Talousarvioehdotuksessa vuodelle 2014 opetustoimen uudis- ja lisärakentamiseen ehdotetaan 22,24 miljoonaa euroa. Kaudella jatkuu useiden kouluhankkeiden suunnittelu ja toteutus mm. Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Viikinmäkeen, Kulosaaren, Sakarinmäkeen ja Kruunuvuoren rantaan (Liite 7). Talousarvioehdotuksessa vuodelle 2014 kiinteistötoimen muihin uudis- ja lisärakentamiseen ehdotetaan 3,98 miljoonaa euroa. Kaudella merkittävimpiä kiinteistötoimen muita uudis- ja lisärakennushankkeita ovat, Maunulan kirjasto ja työväenopisto, Staran Jätkäsaaren työtukikohta, Viikin nuorisotalo sekä Keskustakirjasto. Talousarvioehdotuksessa vuodelle 2014 uudisrakennushankkeiden tarveselvityksiin, hanke- ja muuhun suunniteluun ehdotetaan 1,2 miljoonaa euroa. Talousarvioehdotuksessa vuodelle 2014 sosiaali- ja terveysviraston uudis- ja lisärakentamiseen ehdotetaan 7,67 miljoonaa euroa. Kaudella merkittävin sosiaali- ja terveystoimen uudisrakennushanke on Itäinen yhteispäivystyssairaala. Talousarviossa vuodelle 2014 varhaiskasvatusviraston uudis- ja lisärakentamiseen ehdotetaan 16,14 miljoonaa euroa. Kaudella merkittävimpiä varhaiskasvatuksen uudisrakennushankkeita ovat päiväkoti korttelitalo Kalasatamassa, lpk Louhi, lpk Fallpakka, lpk Laajasuo, lpk Paraistentie, sekä lpk Selkämeri.

33 Tilakeskuksen korjaushankkeet Talousarvioehdotuksessa vuodelle 2014 opetustoimen korjausrakentamiseen ehdotetaan 48,23 miljoonaa euroa (Liite 7). Talonrakennushankkeiden investointiohjelmaehdotuksessa on korjausrakentamisessa varauduttu opetusviraston koulujen yli 5 miljoonan euron perusparannushankkeisiin yhteensä noin 590 miljoonalla eurolla. Kaudella toteutetaan noin 50 koulurakennuksen perusparannukset. Isojen koulurakennusten korjaaminen aiheuttaa useiden korvaavien väistötilojen tarpeen. Korvaaviksi väistötiloiksi pyritään löytämään kaupungin omistamia tyhjentyviä rakennuksia tai vuokraamaan markkinoilta tarpeelliset tilat. Talousarvioehdotuksessa vuodelle 2014 muuhun tilakeskuksen korjausrakentamiseen ehdotetaan 41,97 miljoonaa euroa. Kaudella merkittävimpiä käynnissä olevia muita tilakeskuksen perusparannushankkeita ovat mm Töölön kirjaston, Hakaniemen kauppahallin, Jätkäsaaren Bunkkerin (ei rahoitusta), Ruotsinkielisen työväenopiston ja Vanhan kauppahallin, Helsingin kaupunginteatterin ja Finlandia-talon perusparannukset. Investointiehdotuksessa on Finlandia-talon ja Kaupunginteatterin peruskorjauksia siirretty toteutuvaksi muutamia vuosia myöhemmin vuosittaisten kustannusvaikutusten tasapainottamiseksi. Talousarvioehdotuksessa vuodelle 2014 sosiaali- ja terveystoimen korjausrakentamiseen ehdotetaan 2,07 miljoonaa euroa. Kaudella suunnitellaan ja toteutetaan sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkojen kehittämiseen liittyviä hankkeita. Lisäksi useita Laakson sairaalan ja Auroran sairaalan rakennuksia peruskorjataan. Lapinlahden sairaalan muutos- ja perusparannus sosiaali- ja terveysviraston käyttöön on siirretty 8 vuotta eteenpäin. Rakennuksiin oli suunniteltu sijoittuvan mm kehitysvammaisten ryhmäkoteja ja erityisasumista. Ryhmäkodit ja erityisasuminen suunnitellaan toteutettavan ARA-rahoitteisina vuokrahankkeina. Talousarvioehdotuksessa vuodelle 2014 vahaiskasvatusviraston korjausrakentamiseen ehdotetaan 7,21 miljoonaa euroa. Kaudella toteutetaan yli 20 lastenpäiväkodin perusparannukset mm lpk Kolkka, lpk Myllytonttu, lpk Nuotti, lpk Perttu, lpk Pikku Prinssi, lpk Suvi ja lpk Tilhi, lpk Tuuli, lpk Vaapukka ja lpk Vuorilinna. Hankkeiden suunnitteluun, selvityksiin ja tutkimuksiin esitetään vuodelle 2014 yhteensä 3,6 miljoonaa euroa, josta ehdotetaan uudis- ja lisärakennushankkeisiin varattavaksi 1,2 miljoona euroa ja korjausrakennushankkeisiin varattavaksi 2,4 miljoonaa euroa. Kaudelle ehdotetaan suunnitteluun yhteensä 36 miljoonaa euroa.

34 Kaupungintalon korttelien kehittäminen, Khn käytettäväksi Talousarvioehdotuksessa vuodelle 2014 kaupungintalokorttelien kehittämiseen ehdotetaan 6,88 miljoonaa euroa. Kaudella esitetään yhteensä 24,79 miljoonaa euroa, jolla rahalla suunnitellaan ja toteutetaan Elefanttikorttelin / K4 pohjoisosan Katariinankatu 1-3 sekä Sarvikuono korttelin /31 Sofiankatu 4 perusparannukset (Liite 7) Irtaimen omaisuuden perushankinta, osastoittain Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat ovat esitetty liitteessä Arvopaperit HITAS-osakkeiden ostaminen, klk:n käytettäväksi Vuonna 2014 HITAS- osakkeiden ostamiseen varaudutaan 0,1 miljoonalla eurolla Muut osakehankinnat Vuonna 2014 muiden osakkeiden ostamiseen ehdotetaan varattavaksi 1,7 miljoonaa euroa.

35 34 Muut talousarviodokumentit Vuoden 2014 talousarvioon sisältyvien jäsenmaksujen erittely 5 Kaupunkisuunnittelu kiinteistötoimi 5 21 Kiinteistölautakunta- ja virasto Sähkölaitteiden kunnossapitoyhdistys, SÄKPY ry IFHP International Federation for Housing and planning RAKLI ry 650 euroa 1500 euroa euroa

36 35

37 Henkilöstöresurssisuunnitelma Kasvu laskettu keskimääräisen htv-kehityksen avulla (htv/vakanssilkm) TAE Kasvu TS TS (31.12) (31.12) (Ennuste 31.12) (31.12) % (31.12) (31.12) Olemassa olevat vakanssit Toteu-tuneet henkilötyövuodet Henkilöstövuokraus henkilötyövuosina Henkilötyövuodet yhteensä Olemassa olevat vakanssit Toteutuneet henkilötyövuodet Henkilöstövuokraus henkilötyövuosina Henkilötyövuodet yhteensä Olemassa olevat vakanssit Toteutuneet henkilötyövuodet Henkilöstövuokraus henkilötyövuosina Henkilötyövuodet yhteensä Olemassa olevat vakanssit Toteutuneet henkilötyövuodet Henkilöstövuokraus henkilötyövuosina Henkilötyövuodet yhteensä Henkiötyö vuodet Olemassa olevat vakanssit Toteutuneet henkilötyövuodet Henkilöstövuokraus henkilötyövuosina Henkilötyövuodet yhteensä Olemassa olevat vakanssit Toteutuneet henkilötyövuodet Henkilöstövuokraus henkilötyövuosina Henkilötyövuodet yhteensä YHTEENSÄ % Hallinto päätoiminnoittain Hallinto-osasto % Palvelutuotanto päätoiminnoittain Kiinteistöjen kehittämisyksikkö % Geotekninen osasto % Tonttiosasto % Asunto-osasto % Kaupunkimittausosasto % Tilakeskus % Liite 1

38 Tilankäyttösuunnitelma Täyttöohjeet Tilankäytön mittarit Uusien ja poistuvien tilojen aiheuttama tilamäärän sekä kustannusten muutos 5 21 Kiinteistötoimi Tilamäärän muutos strategiakaudella % 919 htm2 Tilamäärän muutos % 919 htm2 Vuokrakustannusten muutos % - Taulukko on esitäytetty tilakeskuksen rekisterissä olevien vuokrasopimusten tietojen mukaan - Tarkastakaa tietojen oikeellisuus ja tehkää muutokset punaisella. Tilakeskukselle siirtyneet ulkopuoliset vuokrasopimukset eivät tänä vuonna ole mukana esitäytetyissä tiloissa, mutta voitte lisätä ne itse. - Lisätkää suunnitellut uudet tilat sinisiin sarakkaisiin ja suunnitellut poistuvat tilat punaisiin sarakkeisiin (Lisärivit ovat piilotettuina ja ne saa auki valitsemalla rivit ja klikkaamalla näytä) ja klikkaamalla oikealla hiiren napilla ja valitsenalla näytä) - Tilat jaotellaan omiin (kaupungin suorassa omistuksessa olevat ) ja ulkopuolisilta toimijoilta vuokrattuihin tiloihin (tähän sisältytyvät raportointitavasta johtuen kaupunkikonsernin omistuksessa olevat tilat mm. Hekan ja kiinteistöyhtiöiden tilat) - Hallintokunnan koko tilamäärä täytetään huoneistoneliömetreinä (htm2) sarakkeeseen Tilat yhteensä - Vuokrakustannukset täytetään vuositasolla Kustannukset ( /vuodessa) sarakkeeseen. Kustannukset ilmoitetaan nykytasossa - Tulevien uusien tilojen aiheuttamat lisävuokrat arvioidaan tarveselvityksen, hankesuunnitelman tai muun käytettävissä olevan tiedon mukaisesti - Tilat tulee suunnitella strategiaohjelmaehdotuksen tavoitteiden mukaisesti siten, että kaupungin omassa käytössä oleva toimitilojen kokonaispinta-ala ei kasva. Tavoitteen saavuttamiseksi jokaisen hallintokunnan tulee pyrkiä omalta osaltaan siihen, ettei sen omassa käytössä oleva pinta-ala kasva - Henkilömäärä sarakkeeseen lisätään henkilöstöresurssisuunnitelmassa esitetty henkilöstömäärä henkilötyövuosina laskettuna ja mahdolliset uusiin tiloihin kohdistuvat uudet henkilöt Mittarit Mittari 1 Mittari 2 Jokaiselle hallintokunnalle tullaan asettamaan tilankäyttöä koskevat mittarit. Hallintokunta voi ehdottaa mittareita kuvaamaan tilankäyttöä alla olevaan esimerkkitaulukkoon. Mittarin sisältö htm2/ 1000 asukasta htm2/ työntekijä Mittarin arvo vuonna ,8 22,8 Mittarin kuvaus Hallintokunnan käytössä oleva huoneistoala per 1000 asukasta Hallintokunnan käytössä oleva huoneistoala per henkilötyövuodet Alustava Alustava Alustava Alustava Alustava Alustava (Ennuste 31.12) (Ennuste 31.12) (Ennuste 31.12) (Ennuste 31.12) (Ennuste 31.12) (Ennuste 31.12) Kiinteistöviraston tilat Oma tila Ulkoa Ulkoa Ulkoa Ulkoa Ulkoa Ulkoa Yhteensä Oma tila Yhteensä Oma tila Yhteensä Oma tila Yhteensä Oma tila Yhteensä Oma tila vuokrattu vuokrattu vuokrattu vuokrattu vuokrattu vuokrattu Yhteensä Tilat yhteensä htm Kustannukset ( /vuosi) Henkilötyövuodet Suunnitellut uudet tilat Tila 1, Esimerkkikatu 2 Tilat yhteensä htm2 Kustannukset ( /vuosi) Henkilömäärän lisäys (henkilötyövuosina) Tila 2, Esimerkkikatu 3 Tilat yhteensä htm2 Kustannukset ( /vuosi) Henkilömäärän lisäys (henkilötyövuosina) Suunnitellut poistuvat tilat Tila 1, Esimerkkikatu 2, Kohdenumero Tilat yhteensä htm2 Kustannukset ( /vuosi) Henkilömäärän vähennys (henkilötyövuosina) Tila 2, Esimerkkitie 6, Kohdenumero Tilat yhteensä htm2 Kustannukset ( /vuosi) Henkilömäärän vähennys (henkilötyövuosina) LIITE 2A

39 Alustava Alustava Alustava Alustava Alustava Alustava (Ennuste 31.12) (Ennuste 31.12) (Ennuste 31.12) (Ennuste 31.12) (Ennuste 31.12) (Ennuste 31.12) Kiinteistöviraston tilat Oma tila Ulkoa Ulkoa Ulkoa Ulkoa Ulkoa Ulkoa Yhteensä Oma tila Yhteensä Oma tila Yhteensä Oma tila Yhteensä Oma tila Yhteensä Oma tila vuokrattu vuokrattu vuokrattu vuokrattu vuokrattu vuokrattu Yhteensä Tilat yhteensä htm Kustannukset ( /vuosi) Henkilötyövuodet Suunnitellut uudet tilat Tila 1, Esimerkkikatu 2 Tilat yhteensä htm2 Kustannukset ( /vuosi) Henkilömäärän lisäys (henkilötyövuosina) Tila 2, Esimerkkikatu 3 Tilat yhteensä htm2 Kustannukset ( /vuosi) Henkilömäärän lisäys (henkilötyövuosina) Suunnitellut poistuvat tilat Tila 1, Esimerkkikatu 2, Kohdenumero Tilat yhteensä htm2 Kustannukset ( /vuosi) Henkilömäärän vähennys (henkilötyövuosina) Tila 2, Esimerkkitie 6, Kohdenumero Tilat yhteensä htm2 Kustannukset ( /vuosi) Henkilömäärän vähennys (henkilötyövuosina) LIITE 2B

40 INVESTOINTITULOT JA MENOT (1000 ) TP-12 TA-13 RA-14 TAE INVESTOINTITULOT Kiinteän omaisuuden myynti INVESTOINTIMENOT Kiinteistöjen ostot ja lunastukset Kiinteistöjen ostot ja lunastukset Khn käytetäväksi TO TILA Alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet ja täyd.rak.korv Pienehköjen kiinteistöjen ostot ja lunastukset Klk:n käytettäväksi Esirakentaminen,täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet Khn käytettäväksi TO Geo KV Tonttien rakennuskelpoiseski saattaminen Klk:n käytettäväksi TO Täydennysrakentamiskorvaukset ja korvausinvestoinnit TO Talonrakennus Irtaimen omaisuuden perushankinta Arvopaperit TILA TILA TILA AS Liite 3

41 MUU ESIRAKENTAMINEN MÄÄRÄRAHAEHDOTUS VUOSILLE kustannuksiin sisältyvät myös tutkimus- ja suunnittelukustannukset Tämän määrärahaehdotuksen lisäksi tulevat ns. suurhankkeet tai muut sellaiset hankkeet joihin määrärahat esitetään ja varataan erikseen. Tähän ehdotukseen eivät kuulu myöskään johtojen siirtoihin yms. toimenpiteisiin tarvittavat määrärahat. Kohteen nimi (vastuuhenkilö) Kivikon teollisuusalue tontit ja kadut (Rantala/Kv, Ström/HKR) Kivikon liikuntapuisto (Pekonen/Liv) Esirakentamis- / kunnostustoimenpide MUU ESIRAKENTAMINEN YHTEENSÄ Honkasuo (Kuisma/Taske, Koskinen/Kv) Myllypuron voimalaitosalue (Savolainen/Kv, Väyrynen/Taske) Merirastilan länsiranta (Salonen/Ksv) Tullivuorentie eteläpuoli (Salonen/Ksv) Isonnevan alue, uudet tontit ja liikuntapuiston muutokset (Ahonen/HKR) Koivusaari, osayleiskaava-alue (Laakso/Ksv, Järvinen/Kv, Suominen/HKR, Pasonen/Taske) Vuosaaren liikuntapuisto (Pekonen/Liv, Suominen/HKR, Pasonen/Taske) Östersundomin maaperäkartoitus ja esirakentaminen(rantala/kv) Tankovainion kerros- ja pientaloalue (Kanto/Taske) Ylipenkereiden poisto, geotekniset mittaukset Kust. Arvio TAE t EUR Suunnittelu + esirak Suunnittelu, esirakentaminen ja seuranta Massanvaihto / ylipenger / kevennys Pohjarak.suunnittelu Suunnittelu, esirakentaminen Pohjarak.suunnittelu, esirakentaminen Pohjatutkimukset, suunnittelu, esirakentaminen Pohjarak.suunnittelu, esirakentaminen Pohjatutkimukset, koerakenteet ja instrumentointi Pohjarak.suunnittelu, esirakentaminen Vuosaaren merikeskus Ruoppaus ja täyttö (Pasonen/Taske) Myllypuro, Karhunkaatajan alue (Kanto/Taske, Esirakentaminen Vähäaho/Kv) Pohjatutkimusten ja Esirakentaminen, Klk geoteknisten tietojen käytettäväksi *) hankinta Varaukset(+)/ylityspaineet(-) TAE-14 Asuntotuotannon tonttien aikaansaaminen Teollisuus-, liike- ja toimistotonttien aikaansaaminen 50 Liikuntapaikkojen ja puistojen aikaansaaminen 700 Kaavoitusvaiheen tutkimukset ja suunnittelu 100 Suurten esirakentamiskustannusten vuoksi Kalasataman, Länsisataman, Kruunuvuorenrannan, Kuninkaantammen, Viikki- Latokartanon ja Töölönlahden esirakentaminen rahoitetaan erillistileiltä.

42 TA-KOHDALTA RAHOITETTAVAT ALUEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDELLYTTÄMÄT SELVITYKSET JA TOIMENPITEET MÄÄRÄRAHAEHDOTUS VUOSILLE (kustannuksiin sisältyvät myös tutkimus- ja suunnittelukustannukset) Tämän määrärahaehdotuksen lisäksi tulevat ns. suurhankkeet tai muut sellaiset hankkeet, joihin määrärahat esitetään ja varataan erikseen. Kohteen nimi (vastuuhenkilöt, vastaava virasto) Kust.arv tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR Pilaantuneen maaperän kunnostukset Alakiventie tontti 45146/6 (Valkama, Kv) Arabianranta (Hytönen, Kv) Clematispuisto, Kumpula (Suominen, HKR) Hermanninpuisto (Suominen HKR) Maunulan ampumarata (Suominen, HKR) Herttoniemi, VI kaava-alue (Valkama, Kv) Kipparlahden kelluvat asunnot (Järvinen S, Kv) Lallukantien alue, Myllypuron Voimala (Hytönen, Kv) Lohiapajanlahti (Suominen, HKR) Roihupellon teollisuusalue (Hytönen, Kv) Röykän sairaala (Hytönen, Kv) Suutarilan teollisuusalue, (Hytönen, Kv) Tapanilan teollisuusalue, Hiidenportti (Hytönen, Kv) Tapanilan teollisuusalue, Punttikuja (Hytönen, Kv) Tapanilan teollisuusalue, Silkokuja (Hytönen, Kv) Vermo, Espoo, kunnostus (Kurenlahti, Kv) Viikinmäki ampumaradan kunnostus (Hytönen, Kv) Vuosaaren jätevedenpuhdistamo (Valkama, Kv) Takkatie 24, pesula (Valkama, Kv) Kaavaan liittyvät selvitykset Koivusaari (Pasonen, Taske) Kohdentamattomat kaavoihin liittyvät selvitykset Putki- ja johtosiirrot (tontit) Alakiventie tontti 45146/6 (Kurenlahti, Kv) Koivusaari (Kurenlahti, Kv) Tullivuorentien eteläpuoli (Kurenlahti, Kv, Saarinen Kv) Pohjois-Haagan kaasuputken siirto (Lehtiö, Kv) Lallukantien alue, HSY (Väyrynen, Taske) 0 Mellunmäen keskus (Kurenlahti, Kv) Myllypuron voimala johtosiirrot ym. (Väyrynen, Taske) 0 Myllypuron voimala säiliösiirrot (Väyrynen, Taske, Kurenlahti, Kv) Tankovainion kaava-alue (Kurenlahti, Kv) Luutnantinpolku (Kuisma, Taske) Tapaninvainio, Hiirakonkujan alue (Kurenlahti, Kv) Purut Telakan rakennusten purku Vuosaari (Hartikainen, Kv) Lauttasaaren vesitorni (Hartikainen, Kv) Vuosaaren jätevedenpuhdistamo (Hartikainen, Kv) Östersundomin purut Muut Kohdentamattomat johto- ja putkisiirrot Kohdentamattomat kunnostukset Kohdentamattomat purut Yhteensä Kaatopaikat, HKR Iso-Huopalahden kaatopaikka (Suominen, HKR) Yhteensä

43 TA-KOHDALTA RAHOITETTAVAT ALUEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDELLYTTÄMÄT SELVITYKSET JA TOIMENPITEET MÄÄRÄRAHAEHDOTUS VUOSILLE (kustannuksiin sisältyvät myös tutkimus- ja suunnittelukustannukset) Kohteen nimi (vastuuhenkilöt, vastaava virasto) Kust.arv tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR Ak 1 kunnostus (Hytönen, Kv, ) Ak 2 kunnostus (Hytönen, Kv) Ak 3, 5, 6, 7 kunnostus (Hytönen, Kv) Aluevalaistus/sähkönsiirto (Vauhkonen, Kv) Jätkasaaren satamarakenteet ja mastot (Hartikainen, Kv) Hernesaari pilaantuneen maan tutkimukset ja suunnittelu (Immonen, Ksv, Valkama, Kv) Hernesaari pilaantuneen maan kunnostus (Valkama, Kv) Hernesaari sedimenttien tutkiminen (Immonen, Ksv ) Jätkäsaari asemakaavat tutkimukset ja suunnittelu (Immonen, Korjus, Ksv) Liikuntapuiston tutkimukset ja kunnostus (Korjus, Immonen, Ksv, Hytönen, Kv) Telakkaranta tutkimukset ja kunnostus (Immonen, Ksv, Kurenlahti Kv) Yhteensä Liite 5 B

44 TA-KOHDALTA RAHOITETTAVAT ALUEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDELLYTTÄMÄT SELVITYKSET JA TOIMENPITEET MÄÄRÄRAHAEHDOTUS VUOSILLE (kustannuksiin sisältyvät myös tutkimus- ja suunnittelukustannukset) Kohteen nimi (vastuuhenkilöt, vastaava virasto) Kust.arv. Aluevalaistus/sähkönsiirto (Patronen, Kv) tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR Hanasaari tutkimukset ja kunnostus (Laakso, Ksv, Järvinen S, Kv, Suominen, HKR) Kalasataman oya tutkimukset ja kunnostussunnittelu (Laakso, Ksv) Kalasataman keskus tutkimukset ja kunnostus (Laakso, Ksv, Järvinen S Kv) Kalasataman makasiinit, Kyläsaarenkatu (Hartikainen, Kv) Kyläsaari tutkimukset ja kunnostus (Laakso, Ksv, Järvinen S, Kv) Hermanninranta tutkimukset ja kunnostus (Laakso, Ksv, Järvinen S, Kv) Rakennusten purku (Hartikainen, Kv) Suvilahden tiilikaasukellon kunnostus (Järvinen R, Kv) Suvilahden teräskaasukellon kunnostus (Järvinen R, Kv) 0 Suvilahden purkutyöt (Hartikainen, Kv) Suvilahden kaasukellojen maaperän kunnostus (Hytönen, Kv) Suvilahden kaasulaitos kunnostus (Hytönen, Kv) Suvilahden rakennukset (Hytönen, Kv) Suvilahti-Hanasaaren pohjaveden puhdistus (Järvinen, Kv, Helen) Sompasaari tutkimus ja kunnostus (Laakso, KSV,Järvinen S, Kv) Sompasaari makasiini S1 (Hartikainen, Kv) Sörnäistenniemi kunnostus (Järvinen S, Kv) Tukkutori kunnostus (Järvinen S, Kv) Verkkosaari etelä tutkimukset ja kunnostus (Laakso, Ksv, Järvinen S, Kv) Verkkosaari pohjoinen tutkimukset ja kunnostus (Laakso, KSV,Järvinen S, Kv) Yhteensä Liite 5 c

45 TA-KOHDALTA RAHOITETTAVAT ALUEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDELLYTTÄMÄT SELVITYKSET JA TOIMENPITEET MÄÄRÄRAHAEHDOTUS VUOSILLE (kustannuksiin sisältyvät myös tutkimus- ja suunnittelukustannukset) Kohteen nimi (vastuuhenkilöt, vastaava virasto) Kust.arv. Keski-Pasila Keskustakortteli (Hytönen, Kv) tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR Keski-Pasila Veturitie (Hytönen, Kv) Pohjois-Pasila, Lähetinkatu ym (Hytönen, Kv, Karttunen, HKR) Yhteensä Kohteen nimi (vastuuhenkilöt, vastaava virasto) Kust.arv tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR Lammenranta, Itäosa, tonttien kunnostus (Järvinen, Kv) Palettilammen kunnostus (Järvinen, Kv) Lammenranta, Länsiosa, kunnostus (Järvinen, Kv) Yhteensä Kohteen nimi (vastuuhenkilöt, vastaava virasto) Kust.arv. Kruunuvuorenrannan maaperä- ja sedimenttitutkimukset (Laakso, ksv Merellinen tukikohta (LIV, Taske) tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR Yhteensä Kohteen nimi (vastuuhenkilöt, vastaava virasto) Kust.arv tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR tuhat EUR Töölönlahden tonttien kunnostus (Järvinen S, Kv) Liite 5 d

46 TALONRAKENNUSHANKKEIDEN RAKENTAMISOHJELMA VUOSIKSI (milj. ) Sivu 1/1 TAkohta TA 2013 TAE Tilakeskuksen uudis- ja lisärakennushankkeet 61,98 51,23 38,63 31,23 21,06 46,42 50,64 24,17 23,07 22,03 1, Opetustoimen uudis- ja lisärakennushankkeet 12,94 22,24 11,04 6,28 16,16 31,30 22,25 20,28 21,87 20, Muut tilakeskuksen uudis- ja lisärakennushankkeet 8,77 3,98 13,34 8,68 1,84 11,20 19, Uudisrakennushankkeiden tarveselvitykset, hanke- ja muu suunnittelu 1,70 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1, Sosiaali- ja terveysviraston uudis- ja lisärakennushankkeet 24,92 7,67 2,53 0,06 0,17 0,97 5, Varhaiskasvatusviraston uudis- ja lisärakennushankkeet 13,65 16,14 10,53 15,02 1,69 1,75 2,38 2, Tilakeskuksen korjaushankkeet 129,98 101,89 115,77 149,90 155,81 146,68 132,29 144,82 145,30 151,99 162, Opetustoimen korjaushankkeet 49,44 48,23 66,80 93,66 90,30 91,24 60,11 46,42 31,84 36,84 42, Muut tilakeskuksen korjaushankkeet 48,73 41,97 39,60 41,92 45,28 34,62 38,84 55,23 76,14 79,89 100, Korjaushankkeiden tarveselvitykset, hanke- ja muu suunnittelu 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 2, Sosiaali- ja terveysviraston korjaushankkeet 16,99 2,07 1,72 3,83 7,61 10,04 25,14 36,29 29,28 32,86 16, Varhaiskasvatusviraston korjaushankkeet 12,42 7,21 5,25 8,08 10,22 8,39 5,79 4,49 5, Kaupungintalokorttelien kehittäminen, Khn käytettäväksi 5,50 6,88 9,51 6,07 2,33 TILAKESKUKSEN JA KHN RAKENNUSHANKKEET YHTEENSÄ 197,46 160,00 163,91 187,20 179,20 193,10 182,93 169,00 168,37 174,03 163,66 Liite 6 Tilakeskus

47 TALONRAKENNUSHANKKEIDEN RAKENTAMISOHJELMA VUOSIKSI (milj. ) Sivu 1/5 TAkohta Nimi Sisältö Rak. kustann. (alv 0%) Rak. aloitt. vuosi Rak. valmis vuosi TA 2013 TAE Tilakeskuksen uudis- ja lisärakennushankkeet 61,98 51,23 38,63 31,23 21,06 46,42 50,64 24,17 23,07 22,03 1, Opetustoimen uudis- ja lisärakennushankkeet 12,94 22,24 11,04 6,28 16,16 31,30 22,25 20,28 21,87 20, Jätkäsaaren korttelitalo Uudisrakennus 7, ,12 0,17 2,44 4, Jätkäsaaren peruskoulu Suomen- ja ruotsinkielinen peruskoulu 26, ,15 0,15 0,25 0,55 0,57 10,62 13, Kalasataman korttelitalo Uudisrakennus (koulu ja lasten päiväkoti) 14, ,30 5,79 7, Keskuskoulu, Kruunuvuorenranta Uudisrakennus 6, ,07 0,13 0,19 2,73 3, Kulosaaren ala-aste Kulosaaren korttelitalo, uudisrakennusvaihto 13, ,00 3, Myllypuron yläaste Koulun laajennus yhtenäiseksi peruskouluksi 13, ,07 0,12 0,27 0,29 5,31 6, Ressun lukio Ressun lukion laajennus 4, ,04 0,08 0,11 1,64 2, Sakarinmäen koulu/päiväkoti Koulun laajennus 8, ,01 5, Tulppakuja 3/Holkkitie 5 Ammatilliset lisätilat (1. vaihe) 36, ,26 0,72 0,87 14,84 19, Tulppakuja 3/Holkkitie 5 Ammatilliset lisätilat (2. vaihe) 50, ,33 0,79 1,25 8,48 18,31 20, Viikinmäen korttelitalo Uudisrakennus 11, ,36 6, Muut tilakeskuksen uudis- ja lisärakennushankkeet 8,77 3,98 13,34 8,68 1,84 11,20 19, Jätkäsaaren Staran työtukikohta Jätkäsaaren Staran työtukikohta 17, ,39 2,87 7,11 3, Keskustakirjasto Uudisrakennus (Helsingin osuus 50 %) 35, ,10 0,18 0,92 0,99 1,84 11,20 19, Maunulan kirjasto ja työväenopisto Kirjasto, työväenop. ja nuorisotalo, uudisrak. 8, ,20 0,25 3,60 4, Viikin nuorisotalo Uudisrakennus 2, ,08 0,68 1, Uudisrakennushankkeiden tarveselvitykset, hanke- ja muu suunnittelu 1,70 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1, KOONTIHANKE Uudisrakennushankkeiden tarveselvitykset 13, ,70 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1, Sosiaali- ja terveysviraston uudis- ja lisärakennushankkeet 24,92 7,67 2,53 0,06 0,17 0,97 5, Malmin sairaala Itäinen yhteispäivystyssairaala 65, ,32 5, Malmin sairaala Piha-alueen muutostyöt 4, ,48 0, Multisensorinen toimintakeskus Multisensorinen resussikeskus 6, ,02 0,06 0,17 0,97 5, Outamon oppilaskoti Yksiosastoinen uudisrak. (osasto Nelonen) 2, ,06 0,67 1, Outamon oppilaskoti Yksiosastoinen uudisrak. (osasto Noko) 2, ,06 0,67 1, Varhaiskasvatusviraston uudis- ja lisärakennushankkeet 13,65 16,14 10,53 15,02 1,69 1,75 2,38 2, Kivisaarentie 1/Lpk Lpk Meritähti, uudisrakennus 4, ,21 2, Lp Isonneva Uudisrakennus 1, ,30 0, Lpk Alppikylä Uudisrakennus 4, ,03 1,36 2, Lpk Fallpakka Uudisrakennus 4, ,06 1,63 2, Lpk Kaartintorppa Lpk Ruusu 2 (Lpk Villiruusu) 2, ,07 0,01 0,07 0,82 1, Lpk Kalasatama 2 Uudisrakennus 3, ,05 0,10 1,12 2, Lpk Kruunuvuorenranta 1 Uudisrakennus 3, ,05 0,14 3, Lpk Kruunuvuorenranta 3 Uudisrakennus 4, ,07 0,14 1,58 2, Lpk Kurkimoisio Paviljonkipäiväkodin rakentaminen 2, ,00 0, Lpk Louhi Uudisrakennus 3, ,90 2, Lpk Selkämeri Uudisrakennus 4, ,06 0,12 1,37 2, Myllypuron ala-aste/lpk Neulanen Lpk Neulanen (korvaava uudisrakennus) 9, ,24 2,27 6,97 Tilakeskus

48 TALONRAKENNUSHANKKEIDEN RAKENTAMISOHJELMA VUOSIKSI (milj. ) Sivu 2/5 TAkohta Nimi Sisältö Rak. kustann. (alv 0%) Rak. aloitt. vuosi Rak. valmis vuosi TA 2013 TAE Lp Mäkitorppa Uudisrakennus, korvaa palaneen 1, ,15 1, Paraistentie 9 Lpk Ruskeasuon korvaava päiväkoti 4, ,13 3, Varhaiskasvatusviraston muut uudis- ja lisärakennushankkeet 3,69 0,87 0,80 0,05 0,80 0,04 0, Tilakeskuksen korjaushankkeet 129,98 101,89 115,77 149,90 155,81 146,68 132,29 144,82 145,30 151,99 162, Opetustoimen korjaushankkeet 49,44 48,23 66,80 93,66 90,30 91,24 60,11 46,42 31,84 36,84 42, Aleksis Kiven peruskoulu Perusparannus 20, ,09 0,15 0,30 0,44 4,41 14, Alppilan yläaste ja lukio Perusparannus 12, ,28 0,26 2,59 8, Botby grundskola Perusparannus 11, ,24 0,25 4,70 6, Brändö lågstadie/gymnasium Perusparannus 4, ,16 2,07 2, Cygnaeus lågstadie Perusparannus 5, ,03 0,04 0,10 0,11 2,04 2, Drumsö lågstadie Perusparannus 6, ,06 0,10 0,13 1,68 4, Etu-Töölön yläaste ja lukio Perusparannus 9, ,10 0,15 0,20 1,98 6, Gymnasiet Lärkan/Haga lågstadie Perusparannus 15, ,10 0,13 0,31 0,33 6,13 8, Helsingin kuvataidelukio Perusparannus 5, ,08 0,11 1,66 3, Hietakummun ala-aste Ilmanvaihdon perusparannus 3, ,99 1, Itäkeskuksen lukio Perusparannus 10, ,06 0,10 0,21 0,22 4,09 5, Itäkeskuksen peruskoulu Tekninen työ 1, , Jakomäen ala-aste Perusparannus 13, ,05 0,14 0,26 0,29 4,85 7, Jakomäen yläaste Perusparannus 9, ,10 0,15 0,20 1,98 6, Kaisaniemen ala-aste Perusparannus 8, ,12 0,15 0,17 1,82 6, Kallion ala-aste Perusparannus 13, ,08 0,11 0,27 0,32 5,52 7, Kallion lukio Perusparannus 8, ,09 0,09 0,13 0,18 1,76 5, Keinutien ala-aste Perusparannus 11, ,25 0,28 4,51 6, Konalan ala-aste/nuorisotila Perusparannus 8, ,09 0,14 0,19 1,87 6, KOONTIHANKE Koulujen ja oppilaitosten lukitusjärjestelmien uusiminen 10, ,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1, Kronohagens lågstadie/lpk Virkkula Kronohagens lågstadie, tekn. peruskorjaus 2, ,05 0,69 1, Kruunuhaan yläaste Perusparannus 9, ,06 0,08 0,18 0,21 3,68 4, Käpylän peruskoulu/väinölänk. Perusparannus/Untamontie 2 10, ,08 0,12 0,26 2,23 7, Käpylän peruskoulu/väinölänk. Perusparannus/Väinölänkatu 7 10, ,04 0,10 0,21 0,24 4,17 5, Laakavuoren korttelitalo/ala-aste Perusparannus 11, ,12 0,18 0,24 2,43 8, Lpk Tammi/Itä-Pakilan ala-aste Perusparannus 6, ,21 2,75 3, Länsi-Helsingin lukio ja Haagan pk Ikkunoiden ja vesikaton uusiminen 1, ,21 1, Maatullin ala-aste/ryhmä Minttu Perusparannus 11, ,11 0,18 0,24 2,43 8, Meilahden ala-aste Perusparannus 9, ,59 1, Metropolia/sos.-ja terv./tukh10 Hyvinvointialojen lisätilat 30, ,17 0,29 0,63 0,66 9,07 19, Munkkiniemen ala-aste Perusparannus 8, ,11 3,24 4, Munkkivuoren ala-aste Perusparannus 9, ,06 0,08 0,19 0,20 3,68 4, Munksnäs högsstadie Perusparannus 10, ,18 0,21 2,19 7, Munksnäs lågstadie Perusparannus 6, ,05 0,05 0,09 0,12 1,29 4, Oulunkylän ala-aste Perusparannus 10, ,16 0,30 2,25 7, Pakilan yläaste Perusparannus 11, ,05 0,11 0,23 0,25 4,49 5,87 Tilakeskus

49 TALONRAKENNUSHANKKEIDEN RAKENTAMISOHJELMA VUOSIKSI (milj. ) Sivu 3/5 TAkohta Nimi Sisältö Rak. kustann. (alv 0%) Rak. aloitt. vuosi Pihlajamäen ala-aste Perusparannus 10, ,19 0,22 2,29 7, Pihlajiston ala-aste Perusparannus 12, ,08 0,10 0,25 0,26 4,90 6, Pohjois-Haagan ala-aste Perusparannus 10, ,07 0,09 0,21 0,22 4,09 5, Puotilan ala-aste Perusparannus 9, ,02 0,09 0,15 0,21 2,09 6, Ressun lukio Perusparannus 12, ,07 0,12 0,25 0,26 4,90 6, Roihuvuoren ala-aste Perusparannus 12, ,29 0,23 1,34 5,32 5, Stadin ammattiopisto/käpylä Perusparannus 16, ,98 5, Stadin ammattiopisto/roihuvuori Perusparannus 48, ,95 0,76 14,21 19,97 12, Stadin ammattiopisto/roihuvuori Tekniset korjaukset 2, ,29 0, Stadin ammattiop./corten-taucher Cortentalon ikkunoiden ja rakenteiden korjaus 1, , Stadin ammattiop./corten-taucher Tauchertalon vesikaton ja ikkunoiden uusim. 1, , Stadin ammattiopisto/sturenk. 20 Ikkunoiden korjaus/uusiminen 1, , Stadin ammattiopisto/sturenk. 20 Ilmanvaihtokanavien asbestin poisto ja muutostyöt 4, ,38 0,78 0,82 0,82 0, Stadin ammattiopisto/sturenkatu 22 Ikkunoiden korjaus/uusiminen 1, , Stadin ammattiopisto/teollisuusk.23muutostyöt 44, ,31 7,97 15,53 18, Svenska Normallyceum Perusparannus 11, ,20 2,22 6, Tahvonlahden ala-aste Perusparannus 8, ,07 0,11 0,20 1,78 5, Taivallahden peruskoulu Perusparannus 18, ,22 0,34 0,40 2,67 3,80 4,10 4,32 2, Tapanilan ala-aste/veljestenp. 2 Perusparannus 7, ,05 0,07 0,16 0,17 3,11 4, Tehtaankadun ala-aste Perusparannus 8, ,09 0,14 0,18 1,93 5, Tehtaanpuiston ya/vuosaaren lukio Perusparannus 14, ,06 0,14 0,28 0,31 5,55 7, Vartiokylän ala-aste Vesikaton uusiminen 1, , Vesalan ala-aste Perusparannus 9, ,03 0,08 0,15 0,21 2,09 6, Vesalan yläaste Perusparannus 12, ,79 9, Vuosaaren ala-aste Perusparannus 13, ,30 2,29 4,99 5, Yhtenäiskoulu ja lukio Perusparannus 9, ,04 0,09 0,19 0,22 3,77 5, Opetustoimen muut korjaushankkeet 29,53 3,51 0,02 0, Muut tilakeskuksen korjaushankkeet 48,73 41,97 39,60 41,92 45,28 34,62 38,84 55,23 76,14 79,89 100, Asemapäällikönkatu 5 Koy Studio Pasilan sisätilojen kunnostus 1, , Asukas- ja nuorisotalo Ankkuri Perusparannus 1, ,04 0,45 1, Finlandia-talo Finlandiatalo tekninen peruskorjaus 60, ,19 0,19 0,19 0,19 0,75 1,32 9,36 17,41 30, Finlandia-talo Muutos- ja peruskorjaustöiden rakennuttaminen , ,60 0,60 0,60 0,60 0,60 0, Hakaniemen kauppahalli Perusparannus 15, ,20 0,35 0,41 6,22 7, Helsingin Tennispalatsi Koy Taidemuseon tilojen keskittäminen Tennispalatsiin 2, ,62 1, Jätkäsaari/Bunkkeri tstorakennus Muutos liikunta- ja nuorisotiloiksi 4, ,16 1,42 1, Kaupunginteatteri LVIS-perusparannus 66, ,09 0,12 0,12 0,12 0,12 1,20 1,30 15,42 28,28 19, KOONTIHANKE Kestävän kehityksen investoinnit 4, ,95 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0, Liukumäentie 4/PO Peruskorjaus ja lisärakentaminen 8, ,03 0,27 0,20 0,18 1,61 5, Nuorisotalo Östis ja rivitalo Perusparannus 1, ,02 0,05 1, Ruotsinkielinen työväenopisto Perusparannus 9, ,05 0,13 0,29 2,81 6,12 Rak. valmis vuosi TA 2013 TAE Tilakeskus

50 TALONRAKENNUSHANKKEIDEN RAKENTAMISOHJELMA VUOSIKSI (milj. ) Sivu 4/5 TAkohta Nimi Sisältö Rak. kustann. (alv 0%) Rak. aloitt. vuosi Rak. valmis vuosi TA 2013 TAE Töölön kirjasto Tekninen ja toiminnallinen perusparannus 6, ,07 1,52 3, Vanha kauppahalli Julkisivujen kunnostustyö 4, ,19 2, Tilakeskuksen muut korjaushankkeet 9,08 0,86 0, Kohdentamattomat korjaushankkeet ja väistötilat 35,68 30,85 30,00 30,00 30,00 30,00 30,00 30,00 30,00 30,00 100, Korjaushankkeiden tarveselvitykset, hanke- ja muu suunnittelu 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 2, KOONTIHANKE Korjausrakennushankkeiden tarveselvitykset 26, ,40 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 2, Sosiaali- ja terveysviraston korjaushankkeet 16,99 2,07 1,72 3,83 7,61 10,04 25,14 36,29 29,28 32,86 16, Auroran sairaala ja koulu Pihan peruskorjaus 2, ,09 0,17 0,15 0,35 0,50 0,78 0, Auroran sairaala ja koulu Rakennus 3 perusparannus 6, ,08 0,13 0,14 2,45 3, Auroran sairaala ja koulu Rakennus 9 perusparannus 3, ,02 0,03 0,08 0,11 3, Auroran sairaala ja koulu Rakennus 2 perusparannus 7, ,07 0,11 0,15 1,54 5, Auroran sairaala ja koulu Rakennus. 4 ja 5 perusparannus 3, ,04 0,12 2, Herttoniemen sairaala Herttoniemen sairaala rak. C peruskorjaus 21, ,22 0,38 0,53 5,79 14, Herttoniemen sairaala Rakennus A peruskorjaus 24, ,26 0,46 0,67 7,27 15, Koskelan vanhustenkeskus Pihan perusparannus, porttirakennus 1, ,01 0,05 1, Laakson sairaala Rak. 6, ravintokeskuksen perusparannus 11, ,06 0,11 0,23 0,24 4,49 5, Laakson sairaala Rakennus 1 peruskorjaus 12, ,13 0,20 0,26 2,65 8, Laakson sairaala Rakennus 12, peruskorjaus 4, ,07 0,06 0,12 0,85 3, Laakson sairaala Rakennus 4, talon remontti, länsiosa 12, ,09 0,09 0,25 0,26 4,90 6, Laakson sairaala Sairaala-alueen liikenteen ja pihan muutostyöt 3, ,06 0,10 0,98 1, Lapinlahden sairaala Muutos- ja perusparannustyö 44, ,95 0,44 0,21 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 10,16 12,90 16, Marian sairaala Marian terveysasema 1, ,16 0, Naulakallion vastaanottokoti Naut11 Kastelli, peruskorjaus 1, ,13 0, Outamon oppilaskoti Päärak. peruskorjaus 1, ,02 0,05 1, Suursuon sairaala Yhdysosan peruskorjaus akuuttisairaalaksi 4, ,05 0,08 0,11 2,01 2, Tervalammen kuntoutuskeskus Rakennus 14, peruskorjaus 4, ,01 0,18 0,10 1,12 2, Sosiaali- ja terveysviraston muut korjaushankkeet 5,52 0,37 1, Varhaiskasvatusviraston korjaushankkeet 12,42 7,21 5,25 8,08 10,22 8,39 5,79 4,49 5, Lpk Apila Perusparannus 2, ,03 0,08 0,88 1, Lpk Asteri Perusparannus 2, ,03 0,06 0,56 1, Lpk Kaivopuisto Perusparannus 2, ,03 0,06 0,54 1, Lpk Kolkka Perusparannus 2, ,62 1, Lpk Kotilo/Kolupolun koulu Perusparannus 2, ,03 0,07 0,83 1, Lpk Kukkaniitty Perusparannus 3, ,04 0,09 0,99 1, Lpk Louhikko Perusparannus 2, ,02 0,07 0,69 1, Lpk Myllytonttu Perusparannus 2, ,02 0,06 0,08 2, Lpk Naava Perusparannus 2, ,03 0,06 0,68 1, Lpk Nuotti/Pukinmäen ala-aste Villa Öller/peruskorjaus 1, ,03 0,39 0, Lpk Perttu Perusparannus 3, ,04 0,09 0,99 1,88 Tilakeskus

51 TALONRAKENNUSHANKKEIDEN RAKENTAMISOHJELMA VUOSIKSI (milj. ) Sivu 5/5 TAkohta Nimi Sisältö Rak. kustann. (alv 0%) Lpk Pikkuprinssi Perusparannus 2, ,84 1, Lpk Raitti Perusparannus 2, ,01 0,04 0,07 1, Lpk Sarvasto Perusparannus 1, ,03 0,45 0, Lpk Suvi Perusparannus 2, ,03 0,06 0,06 1, Lpk Särki Perusparannus 3, ,04 0,09 0,87 2, Lpk Tahvonlahti Perusparannus 2, ,04 0,09 0,96 1, Lpk Tilhi Perusparannus 3, ,09 3, Lpk Tuuli Perusparannus 2, ,03 0,06 0,69 1, Lpk Vaapukka Perusparannus 2, ,04 0,09 0,96 1, Lpk Vuorilinna Perusparannus 2, ,02 0,06 0,07 2, Lpk Yliskylä Perusparannus 3, ,08 0,70 2, Pekan raitti 8, Heka-Malmi Oy Lpk Vilppula/perusparannus 3, ,05 0,11 2,87 Rak. aloitt. vuosi Rak. valmis vuosi TA 2013 TAE Varhaiskasvatusviraston muut korjaushankkeet 7, Kaupungintalokorttelien kehittäminen, Khn käytettäväksi 5,50 6,88 9,51 6,07 2, Kaupungintalokorttelien kehittäminen, Khn käytettäväksi 5,50 6,88 9,51 6,07 2, Elefantti kortteli / K 4 Pohjoisosan perusparannus 17, ,00 4,31 9,30 1, KOONTIHANKE Torikortteleiden, K 4, K 30 ja K 32 pienet muutostyöt 1, ,30 0, Bockin pihasiiven ja Burtzin talon liiketilojen Leijona kortteli/k30, Kaupungintalo muutostyöt 1, ,50 0, Leijona kortteli/k30, Kaupungintalo Pihojen kunnostus 1, ,60 1, Sarvikuono kortteli / K 31 Sofiankatu 4, perusparannus 7, ,20 0,21 4,12 2, Kaupungintalokorttelien kehittäminen, muut korjaukset 2,10 TILAKESKUKSEN JA KHN RAKENNUSHANKKEET YHTEENSÄ 197,46 160,00 163,91 187,20 179,20 193,10 182,93 169,00 168,37 174,03 163,66 Tilakeskus

52 IRTAIMEN OMAISUUDEN PERUSHANKINTA (1000 EUROA) (1000 e) TP TA raami TAE Hallinto-osasto/Kiint.keh.yks Yhteinen Asunto-osasto Geotekninen osasto Kaupunkimittausosasto Tonttiosasto Tilakeskus Ylitysoikeus Yhteensä Vuodelle 2013 ylitysoikeutta 305 Liite 8

53 PL HELSINGIN KAUPUNKI PB HELSINGFORS STAD Puh. / Tfn (09)