Toimintakertomus 2011

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2011

2 Tasekirja 2011

3 Toimintakertomus 2011

4 Toimintakertomuksen sisältö 1 YLEISTÄ KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO KUNNANVIRASTON ORGANISAATIOKAAVIO HENKILÖSTÖ YLEINEN KEHITYS MAASSA JA HELSINGIN SEUDULLA KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS ARVIOITA MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ YMPÄRISTÖTEKIJÖISTÄ 13 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 14 3 TOIMINNAN RAHOITUS 16 4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 18 5 KOKONAISTULOT JA MENOT 20 6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS YLEISTÄ TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINTA 27 7 SELONTEKO SISÄISESTÄ VALVONNASTA JA KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäinen valvonta Konsernivalvonnan järjestäminen 31 8 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 31 9 PALVELUKESKUSTEN TOIMINTA JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VIHDIN KUNTA Kaikki kunnan tuloskortit 34 Vihdin kunnan tuloskortti 35 KONSERNIHALLINNON KESKUS 43 Konsernihallinto 44 Konsernihallinto/ Elinkeinotoimi ja markkinointi 45 HALLINTOKESKUS 47 Hallinto ja talous 51 Ruoka- ja siivouspalvelut 53 SIVISTYSKESKUS 56 Koulutus 61 Varhaiskasvatus 68 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 72

5 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 83 Tukipalvelut 88 Kunnallistekniset palvelut 88 Tilapalvelu 91 Maankäyttöpalvelut 93 Ympäristöpalvelut TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMA VEROTULOT VALTIONOSUUDET TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUS INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 129 2

6 1 YLEISTÄ 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vihdin kunnalle vuosi 2011 oli jo toinen perättäinen positiivisen taloudellisen tuloksen vuosi. Monelta osin Vihdin kunnan tilinpäätös on myönteistä luettavaa. Kun lähdettiin suunnittelemaan vuoden 2011 talousarviota, oli yleinen taloudellinen ympäristö vuoden 2008 romahduksen jälkeen vielä toipumistilassa. Varovainen elpyminen oli alkanut vuoden 2010 aikana. Odotuksia paremmasta oli ilmassa ja toiveikkuuttakin oli ilmassa. Asukasluvun kasvu on kuntastrategian tärkeä. Vuosittaiseksi kasvutavoitteeksi on määritetty n. 2 prosenttia. Tavoite ei ole vähäinen. Toteutuessaan kasvu on myönteistä, mutta toisaalta se myös luo painetta kuntalaisten palvelujen järjestämiseen tehokkaasti. Panostus on tehtävä oikeaan aikaan ja juuri oikeassa paikassa. Vuoden 2011 asukasluvun kasvutoteuma jää noin puoleen tavoitteesta ollen noin 1 %. Verotulot kehittyivät suotuisasti ja vauhdittuivat lähes 5 prosentin kasvuun. Valtionosuuksissa kasvun kehitys lähes pysähtyi. Muutos oli erittäin merkittävä varsinkin kun verrataan aikaisempien vuosien lähes 10 prosentin kasvuun. Vaikka verotulot kehittyivätkin odotuksia positiivisemmin, näkyi taloudellisen ympäristön epävarmuus tonttien myyntitulojen alenemisena. Epävarma taloudellinen tilanne heikensi tonttien kysyntää ja tulot tonttien myynnistä puolittuivat. Maankäyttösopimuksista saaduista tuotoista muodostui kuitenkin kompensaatiota romahtaneisiin tonttimyynteihin, vaikkakin tuotot kokonaisuudessaan jäivät edellisestä vuodesta. Talousarviossa varauduttiin toimintamenojen maltilliseen 2,9 prosentin kasvuun sisältäen henkilöstökulujen 4,4 prosentin kasvun ja ulkoisten palveluntuottajien laskutuksen. Henkilöstökuluihin sisältyi valtuuston 2010 talousarvion hyväksymisen yhteydessä velvoittama 500 tuhannen euron vuosisäästö. Suurimman palveluntuottajan, Perusturvakuntayhtymä Karviaisen määrärahaan tehtiin kauden kuluessa yksi 700 tuhannen euron lisäys. Karviaisen tulosalueen lopullinen menojen kasvu jäi 2,8 prosenttiin suunnitellun 2,5 prosentin sijasta. Erikoissairaanhoidon tulosalueella varauduttiin n. 2,9 prosentin kasvuun mutta kasvu jäi erittäin maltilliseen 0,3 prosenttiin. Kasvu on HUS-jäsenkuntien keskuudessa kolmanneksi alhaisin. Omassa toiminnassa voidaan nähdä sekä menestystä että alueita ja asioita joihin tulee edelleen kiinnittää huomiota ja tarkkavaisuutta. Keskuksien sisällä oli tulosaluekohtaisia alituksia ja ylityksiä mutta kaikki keskukset kokonaisuudessa alittivat talousarviomäärärahansa. Hallintokeskuksen määrärahat alittuivat ja kasvoivat n. 3,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Sivistyskeskuksen määrärahat alittuivat ja kasvoivat n. 4,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Teknisen ja ympäristökeskuksen määrärahat alittuivat ja pienenivät n. 0,8 prosenttia. Kokonaisuudessaan koko kunnan henkilöstökulut alittivat talousarvion, mutta kasvu oli kuitenkin n. 3,7 prosenttia. 3

7 Investointeja Vihdin kunta teki viime vuonna 10,5 miljoonan euron arvosta. Merkittävimpinä investointikohteina olivat Nummelan paloaseman laajennus, Karviaisen terveysaseman korjaus, kunnallistekniikan rakentaminen sekä maa-alueiden ostot. Kokonaisuudessaan muutetussa talousarviossa hyväksytyistä investointimäärärahoista jäi käyttämättä noin 1,1 miljoonaa euroa. Lisäksi Vesilaitos investoi n. 1,1 milj. eurolla, jääden talousarviosta n. 750 tuhatta euroa. Investointeja varten jouduttiin nostamaan uutta talousarviolainaa. Lainoja nostettiin viime vuonna 4 miljoonaa euroa ja lainoja lyhennettiin noin 9,9 miljoonalla eurolla. Vuoden lopussa lainaa asukasta kohden oli euroa. Parantuneen vuosikatteen ja hyvän kassatilanteen vuoksi lainaa nostettiin vähemmän kuin talousarviossa suunniteltiin ja velkaisuus ainakin hetkellisesti pysähtyi. Kokonaisuutena vuoden 2011 taloudelliseen ja toiminnalliseen tulokseen voidaan mielestäni olla tyytyväisiä. Kuntatalouden tärkeä on talouden pitäminen tasapainoisena. Tässä tavoitteessa onnistuttiin tekemällä ylijäämäinen tilinpäätös. Kunnan velkaantuminen kuitenkin on jatkumassa vuonna 2012 edelleen. Velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää meiltä edelleen tarkkaa investointien suunnitelmallisuutta sekä tehokasta toimintakulttuuria kulukehityksen hillitsemiseksi. Ylijäämäinen tilinpäätös toista kertaa peräkkäin kuitenkin kannustaa meitä kaikkia hyviin tuloksiin tulevina vuosina. Haluan kiittää kaikkia päätöksentekoon osallistuneita luottamushenkilöitä sekä erityisesti kunnan henkilöstöä vuodesta Vihdissä Juha Myllymäki, vt. kunnanjohtaja 4

8 1.2 KUNNAN ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO

9 1.2.2 KUNNANVIRASTON ORGANISAATIOKAAVIO

10 Tilivelvollisiksi toimialoillaan on määritelty seuraavien toimielinten jäsenet: kunnanhallitus, keskusvaalilautakunta, kasvatus- ja koulutuslautakunta, nuorisolautakunta, liikuntalautakunta, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta, tekninen lautakunta ja sen jaosto ja ympäristölautakunta ja sen jaosto sekä seuraavat viranhaltijat: kunnanjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja, henkilöstöpäällikkö, ruokapalvelupäällikkö, sivistysjohtaja, varhaiskasvatuspäällikkö, kirjastotoimenjohtaja, liikuntatoimenjohtaja, nuorisotoimenjohtaja, tekninen ja ympäristöjohtaja, vesilaitoksen johtaja ja tilapäällikkö HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ Henkilöstötyön painopistealueet vuonna 2011 Vuonna 2011 henkilöstötyön painopistealueina olivat edelleen henkilöstökulujen hillintä ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Lisäksi vuoden aikana kartoitettiin henkilöstön osaamista, panostettiin esimieskoulutukseen ja otettiin käyttöön rekrytointijärjestelmä. Näiden koko kuntaa koskevien henkilöstötavoitteiden toteutumisesta on kerrottu tarkemmin hallintokeskuksen toimintakertomuksessa. Henkilöstökulujen kasvun hillinnässä onnistuttiin jälleen kohtuullisesti. Henkilöstökulut alittivat talousarvion n. 450 t, mutta kasvua vuoden 2010 tilinpäätökseen nähden oli kuitenkin 3,9 %. Henkilöstökulut asukasmäärään suhteutettuna ovat nousseet pariin edelliseen vuoteen verrattuna. Nousu johtuu pääasiassa vuoden 2010 henkilöstösäästövelvoitteesta ja vuoden 2011 palkantarkistuksista, joiden kustannusvaikutus oli yli euroa. Tämä oli budjetoitu talousarvioon, toisin kuin vuoden 2010 palkankorotukset. Vapaaehtoisia palkattomia vapaita pidettiin edelleen kohtuullisesti, kaikkiaan yli 3200 päivää, mikä kustannusvaikutukseltaan vastaa yli 350 t säästöä henkilöstömenoissa. Muiden henkilöstösäästöjen osalta tie alkaa olla kuljettu loppuun. Taloudellisesti tiukassa tilanteessa henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin on edelleen syytä panostaa. Työhyvinvoinnin osalta tavoitteeksi oli asetettu sairauspoissaolojen vähentäminen. Työhyvinvoinnin kehittämishankkeiden toteuttamisesta huolimatta sairauspoissaoloja ei ole vuonna 2011 pystytty vähentämään, vaan ne ovat pikemminkin kasvaneet yli 2600 sairauspäivällä edellisestä vuodesta. Sairauspäivien määrän kasvu selittyy pitkälti pitkien sairauspoissaolojen kasvulla. Pitkiä sairauspoissaoloja aiheutuu eniten tukija liikuntaelinsairauksista. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisy onkin yhdessä työterveyshuollon kanssa asetettu vuoden 2012 teemavuodeksi, ja sen osalta on erikseen asetettu tavoitteita. Henkilöstöresurssi Henkilöstöresurssin kehittymistä on jo useamman vuoden ajan seurattu henkilötyövuosia, eli todellista tehtyä työaikaa seuraamalla. Henkilötyövuosien määrää seurataan ns. tehty työaika tunnusluvulla, joka kuvaa todellista kunnassa tehtyä työaikaa (=palvelussuhdeajat, joista on vähennetty vuosilomat, sairauslomat, muut työlomat yms. keskeytykset). Henkilötyövuosien määrä koko kunnan tasolla alittaa talousarviossa 2011 suunnitellun määrän yli 20 henkilötyövuodella. 7

11 Henkilötyövuodet ovat nousseet ruoka- ja siivouspalveluita lukuun ottamatta kaikilla tulosalueilla, jossa htv:n lasku selittyy osittain toiminnallisilla muutoksilla ja osittain lisääntyneillä sairauspoissaoloilla. Sairauspoissaolojen kasvu koko kunnan tasolla selittää myös osaltaan sitä, miksi vakinaisen henkilöstön osuus htv:stä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Suunta on huolestuttava. HENKILÖTYÖVUOSIEN SEURANTA Toteutunut tehty TA Toteutunut tehty TA Toteutunut tehty TA TA 2011 Toteutunut tehty TA KONSERNIHALLINNON KESKUS Konsernihallinto 3,45 3,16 HALLINTOKESKUS Hallinto ja talous 23,78 20,97 21,00 18,81 17,88 Ruoka- ja siivouspalvelut 108,46 108,40 100,52 104,74 97,59 SIVISTYSKESKUS Koulutus 310,07 347,88 358,95 361,98 370,53 Varhaiskasvatus 267,97 278,16 274,81 292,27 275,77 Kulttuuri- ja kansalaistoimi 47,10 34,04 33,30 35,94 33,95 TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖKESKUS Tekninen 84,29 79,80 67,97 71,64 70,14 Vesilaitos 10,66 10,76 10,27 YHTEENSÄ 841,67 869,25 867,21 899,59 879,29 Vuoden 2011 osalta on laadittu erillinen henkilöstöraportti, jossa henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja ja työelämän tilaa on kuvattu tarkemmin. Henkilöstöraportissa on myös esitelty vuoden 2012 tammi-helmikuussa toteutetun henkilöstön työtyytyväisyys- ja johtajuuskyselyjen tuloksia. 1.3 YLEINEN KEHITYS MAASSA JA HELSINGIN SEUDULLA Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 2,9 (3,1 prosenttia vuonna 2010) prosenttia. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 192 (180) miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo kasvoi reaalisesti 1,4 prosenttia. Eniten kysyntää lisäsivät yksityinen kulutus ja investoinnit. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 3,3 prosenttia ja julkinen kulutus 0,8 prosenttia. Investoinnit kasvoivat 4,6 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi 0,1 prosenttia, mutta viennin volyymi väheni 0,8 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä lisääntyi nimellisesti 15 prosenttia, mutta jäi edelleen selvästi pienemmäksi kuin huippuvuonna Välittömiä veroja yritykset maksoivat 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja arviolta 16 prosenttia enemmän. Yritysten rahoitusasema oli 5 miljardia euroa ylijäämäinen eli vähemmän kuin edellisenä vuonna, koska investoinnit ja varastot kasvoivat. 8

12 Julkisyhteisöjen rahoitusasema sen sijaan oli kolmatta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 1,5 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5 miljardia euroa. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat edelleen, keskimäärin 1,4 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi 1,3 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 4,7 prosenttia, sosiaalietuudet 2,9 prosenttia ja omaisuus- ja yrittäjätulot 7,4 prosenttia. Kuntien toimintamenot kasvoivat 4 prosenttia tammi joulukuussa 2011 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuntien verotulot kasvoivat 3 prosenttia ja valtionosuudet 4 prosenttia. Kuntien vuosituottojen ja -kulujen erotus, vuosikate pieneni 5 prosenttia. Kuntien toimintamenot (ilman kunnan liikelaitoksia) kasvoivat vuoden 2011 aikana 4 prosenttia. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, kasvoivat 3 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 4 prosenttia. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kasvoivat 7 prosenttia ja maksetut avustukset prosentin. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 5 prosenttia. Myyntitulot kasvoivat 7 prosenttia ja maksutulot 3 prosenttia. Vuoden 2011 tammi-joulukuussa kuntien valtionosuudet kasvoivat 4 prosenttia ja verotulot 3 prosenttia. Toimintakate heikkeni 3 prosenttia ja vuosituottojen ja - kulujen erotus, vuosikate heikkeni 5 prosenttia. Kuntien investointimenot vähenivät 6 prosenttia ja investointitulot 67 prosenttia. Kuntien lainakanta oli vuoden 2011 lopussa prosentin suurempi kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli joulukuussa 2,9 prosenttia. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) työllisyyskatsauksen mukaan koko maassa oli joulukuun 2011 lopussa työttömänä työnhakijana henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien henkilöä ja työttömyysaste oli 9,7 %. Vuoden 2010 joulukuuhun verrattuna työttömyys vähentyi koko maassa henkilöllä eli 5,2 %. Uusia avoimia työpaikkoja koko maassa ilmoitettiin joulukuun 2011 aikana Helsingin seudun työttömyysaste oli vuoden 2011 lopussa 7,0 % ja koko Uudenmaan ELY-keskuksen alueella 6,9 %. Vuoden 2010 lopussa työttömyysaste Uudenmaan ELYkeskuksen alueella oli 7,1 % ja Helsingin seudun työttömyysaste oli 7,3 %. 9

13 Työttömyysasteen kehitys ,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 Vihti Uusimaa 2,0 1,0 0,0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Vuoden 2011 lopussa Vihdin työttömyysaste oli 6,9 %. Vuoden 2010 joulukuun lopussa työttömyysaste oli täsmälleen sama. Avoimia työpaikkoja joulukuun lopussa 2011 oli 64 kappaletta. Keskimäärin työttömyysaste Vihdissä vuonna 2011 oli 6,5 %, kun se vuonna 2010 oli 7,2 prosenttia. Vihdissä oli vuoden 2011 lopussa asukasta, kun asukasmäärä vuoden 2010 lopussa oli henkilöä. Kasvu oli siten 1,0 %. Vihti on ollut yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista. Pitkällä tähtäyksellä kasvu tulee jatkumaan edelleen, väestömuuton jatkuessa pääkaupungin ympäristökuntiin. 1.4 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Talousarvio vuodelle 2011 laadittiin epävarmojen taloudellisten näkymien vallitessa. Kunnallisveron nostolle nähtiin tarvetta ja sitä nostettiin 0,50 %-yksiköllä 19,50 %:iin. Verotulojen nähtiin kokonaisuudessa näillä toimenpiteillä nousevan 5,7 % mutta kokonaistuloksen jäävän erittäin syvälle, -2,5 M negatiiviseksi. Henkilöstökuluihin huomioitiin mm. valtuuston 0,5 miljoonan säästövelvoite ja kaikessa toiminnassa noudatettiin erityistä kulutarkkuutta ja säästäväisyyttä. Toiminnassa saavutettiin loistavia onnistumisia kustannusten hallinnassa mutta edelleen on tunnistettavissa jatkuvia haasteita kulukentässä ja toiminnan skaalauksessa tehokkaaseen ja tahdottuun laatu- ja palvelutasoon sekä kunnan tulorakenteeseen. Verotuloja kertyi kokonaisuutena 105,7 milj. euroa kun edellisvuoden kertymä oli 100,8 milj. euroa. Kasvu edellisvuodesta oli kaikkiaan 4,9 milj. euroa eli 4,9 %. Kunnallisverokertymä oli 94,2 milj. euroa (90,5 milj. euroa vuonna 2010), jossa kasvua oli 4,1% (1,3 %). Yhteisöverokertymä oli 4,8 milj. euroa (3,7 milj. euroa), jossa kasvua oli n. 21 %. Kiinteistöverokertymä oli 6,8 milj. euroa (6,4 milj. euroa), jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 6,3 10

14 %. Kunnallisverotulon kasvuun vaikutti edellisvuoden väestömäärän kasvu ja verotettavien ansiotulojen vahva toipuminen, kuntaryhmän sekä kunnan jako-osuuden kasvu, sekä tietenkin veroprosentin nosto. Noston vaikutus oli n. 2,4 milj. euroa. Yhteisöveron kasvu heijastaa yleisen taloudellisen aktiviteetin toipumisen jatkumista. Kiinteistöveron tuoton kasvu johtuu kiinteistöjen verotusarvojen muutoksista sekä kiinteistömäärän kasvusta. Valtionosuuksissa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna kertyi vain n. 0,7 %, joka on noin 186 tuhatta euroa, kokonaissumman ollessa n. 23,9 milj. euroa (23,7 milj. euroa). Kokonaisuutena verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä, kasvoivat 4,1 prosenttia (6,4 %) vuodesta Edellisen vuoden vastaava kasvu oli 6,4 %. Kunnan ulkoisissa tuotoissa (mukana VV) oli laskua edellisvuoteen verrattuna noin 250 tuhatta euroa. Suurin osatekijä oli maan myyntituottojen lasku mutta toisaalta maankäyttösopimuksien tuotto (1,8 milj. euroa) rajasi pudotuksen suuruutta. Kunnan ulkoiset toimintakulut olivat 136,3 milj. euroa (132,9 milj. euroa), jossa on kasvua edellisvuodesta noin 3,5 milj. euroa eli 2,6 %, edellisenä vuonna kasvu oli 3,8 %. Kasvu on edelleenkin hieman maltillistunut ja on menossa oikeaan suuntaan. Kasvu muodostuu sekä volyymin että kustannustason muutoksesta johtuvista tekijöistä. Aineet, tarvikkeet ja tavarat kasvoivat eniten eli 9,8 % eli 640 tuhatta euroa. Suurimmat tekijät tähän kasvuun on ruoka- ja siivouspalvelut, jossa kasvu oli n. 167 tuhatta euroa, 11,3 prosenttia, koulutuksen tulosalue, 40 tuhatta euroa, 5,9 prosenttia, ja tilapalvelujen tulosalue 326 tuhatta euroa, 12,3 prosenttia. Aikaisemmista vuosista poiketen konsernipalveluihin kuulunut Perusturvakuntayhtymä Karviaisen tulosalueen kulujen kasvu maltillistui ja oli n. 2,8 % (5,4 %). Sivistyskeskuksen koulukuljetuksissa kasvu edelliseen vuoteen oli n. 305 tuhatta, 15 %, työterveyshuollon ostopalvelujen kasvu oli n. 30 tuhatta euroa, 8,5 %, erikoissairaanhoidon tulosalueen kulujen kasvu oli erittäin maltillinen 0,2 % (3,8 %), Pelastustoimen kulujen lasku oli 129 tuhatta euroa, - 6,64 % verrattuna edelliseen vuoteen kun maksuosuuden palautuksia ei huomioida mukaan. Kunnallistekniikassa laskivat rakennusten ja alueiden rakentaminen ja kunnossapito 622 tuhatta verrattuna aikaisempaan vuoteen. Karviaisen tulosalueen osalta talousarviota muutettiin kesken vuoden ja määrärahaa lisättiin 700 tuhatta euroa. Määrärahaa lisättiin 200 tuhatta euroa Lasten ja nuorten palvelujen linjalle sekä 500 tuhatta euroa Työikäisten palvelulinjalle. Suurimmat kulukasvut edelliseen vuoteen verrattuna olivat Karviaisen osalta työikäisten linjalla (4,0 %) ja ikäihmisten linjalla (3,4 %). Lasten ja nuorten linjalla ei ollut kasvua edelliseen vuoteen, eikä oikeastaan vuoteen 2009, ollenkaan. Karviaisen tulosalueen kasvu oli kokonaisuudessaan 2,8 % verrattuna edelliseen vuoteen. Lukua voidaan pitää kohtuullisena. Karviainen alitti n. 200 tuhannella eurolla muutetun talousarvion. Myös Karviaisen tulosta heikensi osaltaan uuteen lomapalkkavelan laskemiseen siirtyminen. Karviaisessa tulosvaikutus oli n. 70 tuhatta euroa. Karviaisen tilinpäätös tulee erillisenä kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Henkilöstökulut kokonaisuutena kasvoivat edellisestä vuodesta n.1,7 milj. euroa (0,7 milj. euroa) eli 3,7 % (1,7 %).Tarkempi analyysi henkilöstökuluista on henkilöstöosiossa. Kunnan vuosikate vuoden 2011 alkuperäisessä talousarviossa oli n. 2,5 milj. euroa ( 0,4 milj. euroa) ja muutetussa talousarviossa 3.2 milj. euroa ( 3,5 milj. euroa). Vuosikate on tilinpäätöksen mukaan 9,7 milj. euroa (8,2 milj. euroa), joka on asukasta kohden 340 euroa 11

15 (287 euroa). Poistojen määrä oli 7,7 milj. euroa (7,9 milj. euroa), jolloin vuosikate on n. 125,6 % poistoista (103,6 % poistoista). Yleisesti tarkastellaan vuosikatteen riittävyyttä poistoihin, jolloin poistojen määrä vastaa keskimääräistä vuotuista korvausinvestointitarvetta. Kuitenkin voimakkaasti kasvavan kunnan kuten Vihdin, tulisi tarkastella ensisijaisesti vuosikatteen riittävyyttä rahoitusosuuksilla vähennettyjen investointien kattamiseen eli investointien tulorahoitusprosenttia, joka Vihdillä oli 85,8 % (62,7 %). Tunnusluku on edelleen liian alhainen kasvavalle kunnalle, mutta parantunut edellisestä vuodesta. Investointien tulisi mahdollisimman hyvin ja varhaisessa vaiheessa skaalautua rahoitusrakenteen kantokykyyn. Tilikauden tulos on n. 1,98 milj. euroa (0,3 milj. euroa), jonka muodostumiseen vaikuttivat pysyvien vastaavien myyntivoitot 1,4 milj. euroa (2,5 milj. euroa), maankäyttösopimukset 1,8 milj. euroa, maltillisesti kasvaneet toimintakulut sekä peruskunnassa että tärkeimmissä kuntayhtymissä, kasvaneet verotulot 4,9 milj. euroa (4,6 milj. euroa) sekä maltilliset kehittyneet rahoituskulut. Vesihuoltolaitoksen ylijäämä oli 0,48 milj. euroa positiivinen, tulot kasvoivat 4 % ja käyttömenot 0,3 %. Edellä mainittujen tekijöiden kokonaispositiivinen vaikutus riitti nostamaan kunnan loppumetreillä kokonaistuloksen positiiviseksi ja täten tuloksella mitattuna ylijäämäiseksi kolmannen kerran seitsemän vuoden aikana. Juuri tällaisia ylijäämäisiä vuosia Vihti tarvitsee pystyäkseen vastaamaan kasvutavoitteiden tuomiin investointitarpeisiin. Käyttötalouden netto eli toimintakate oli 118,5 milj. euroa ( 114,9 milj. euroa), jossa oli kasvua edellisvuoteen 3,2 % (5,9 %). Toimintakate oli 91,5% verorahoituksesta, kun osuus vuonna 2010 oli 92,3 %. Verotulojen kasvu ylitti euromääräisesti toimintakulujen kasvun n. 1,5 milj. eurolla (0,3 milj. eurolla). Vuoden 2011 tilikauden tulos oli positiivinen jo toista vuotta peräkkäin. Kahdeksan viimeisen vuoden aikana tulos on ollut nyt neljä kertaa positiivinen ja neljä kertaa negatiivinen. Vastaavalla ajanjaksolla verotulot ovat kasvaneet keskimäärin 7,3 % ja toimintakulut 6,0 %. Positiivisen tuloksen myötä taseen kertyneitä voittovaroja ei näin ollen heikennetty. Lisälainanoton maltillisuuden ja tilikauden tuloksen sekä pienentyneiden investointien myötä kunnan omavaraisuusaste parani ja velkaisuus supistui. Edelleen mittavina jatkuneet investoinnit olivat n. 11,6 milj. euroa (14,6 milj. euroa). Vuosikate oli vahvempi kuin vuosiin. Pitkäaikaista lainaa jouduttiin kuitenkin nostamaan mutta vain 4 milj. euroa. Investointitarpeet tulevat palveluverkkosuunnitelmasta, jossa kunnan palvelujen tarjontaa ja tarvetta tarkastellaan kokonaisuutena ja pitkällä suunnittelunäkemyksellä. Vuonna 2011 investointeja oli alkuperäisessä talousarviossa n. 13,4 milj. euroa. Investointimenojen toteuma oli yhteensä 11,6 milj. euroa. Vuoden aikana lainoja lyhennettiin noin 9,9 milj. euroa (8,6 milj. euroa). Vuoden 2011 lopussa lainakanta oli 69,3 milj. euroa (75,2 milj. euroa). Lainaa asukasta kohden oli vuoden 2011 lopussa euroa kun se vuonna 201 oli euroa. Omavaraisuusaste oli 44,6 prosenttia (41,8 prosenttia). Yleisesti ottaen merkittävän suuresta velkarasituksesta voidaan kuntien osalta puhua, kun omavaraisuusaste on pienempi kuin 50 %. Viimeksi kunnan omavaraisuusaste oli yli 50 % vuonna Investointeihin tulee kiinnittää erittäin suurta huomiota, varsinkin kun tulojen voimakkaassa kehittymisessä voidaan edelleen nähdä edelleen suurta epävarmuutta, jopa useiksi vuosiksi eteenpäin. Lainanhoitokate on parantunut ja on lähes tyydyttävällä tasolla eli 0,99 (0,96), tyydyttävän tason alarajan ollessa 1. Tämä kuitenkin merkitsee sitä, että kunnan täytyy ottaa lainanhoitoon uutta lainaa. 12

16 Vuosi 2012 on lähtenyt verotulojen kehityksen kannalta ja olosuhteisiin nähden hyvin käyntiin. Tammi- helmikuun verotilityksessä kunnallisverotulo oli 7.3 % kasvussa. Yhteisöverotulot ovat notkahtaneet mutta pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei näin varhaisessa vaiheessa vuotta vielä kannata tehdä. Yhteisöveron notkahdukseen on vaikuttamassa yhtiöiden supistuneet ennakot mutta myös yhteisöveron kuntaosuuden pieneneminen 5 prosenttiyksiköllä. Ulkoinen toimintaympäristö on suuntaa etsivässä tilassa. Lähitulevaisuuden taloudellisen toimintaympäristön vaikea ennustettavuus ja riskit ovat edelleen säilyneet, joiltain osin jopa lisääntyneet. 1.5 ARVIOITA MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ YMPÄRISTÖTEKIJÖISTÄ Iso osa kunnan toiminnasta siirtyi 2009 alusta uusiin kuntayhtymiin, Karviaiseen ja Puhtiin. Tämä uudenlainen toimintatapa toi mukanaan paljon mahdollisuuksia toiminnan tehokkuuden ja muiden synergiaetujen kasvattamiseen. Uusi toimintatapa toi mukanaan kuitenkin myös riskejä. Toimintaa on aikaisempaa enemmän ohjattu omistajaohjauksen välinein ja uusien yhteisöjen orgaanien kautta sekä myös sopimusohjauksen keinoin. Tällainen toimintatapa on vaatinut kaikilta osapuolilta sopeutumiskykyä ja uusien toimintatapojen sopimista ja neuvotteluja. Alkuvaiheiden jälkeen toiminta vakiintunut edelleen. Puhdin organisaatio on kokonaisuutena varsin ohut ja avainhenkilöriskit ovat merkittäviä ja toteutuessaan saattavat aiheuttaa merkittävän toimintariskin joka voi vaikuttaa myös omistajakuntiin. Kuntien yhdistymiset ja niiden vaikutus palveluntuottajayhtymiin tuo epävarmuutta tulevaisuudesta ja uusille suuremmille tuottajakokonaisuuksille tulee olemaan todennäköisesti kysyntää. Kunnan lainamäärä on edelleen kasvanut viime vuosina huomattavasti, poikkeuksena kuitenkin vuosi Omavaraisuusasteen trendisuunta on koko ajan pienentymään päin. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana on uutta pitkäaikaista lainaa nostettu 96,5 milj. euroa. Lisääntynyt velkaisuus tuo mukanaan myös suuremman altistumisen korkoriskille. Korko on ollut varsin maltillinen mutta talouden elpyessä tai inflaatioriskin toteutuessa korko voi lähteä voimakkaaseenkin nousuun. Lainakannan rakenteesta hieman alle puolet on sidottu muuttuvaan korkoon, joka tuo etua korkotason ollessa alhainen. Kunnan riippuvuus maanmyyntituotoista, kulu- ja palvelurakenteen joustamattomuus sekä osittainen tehottomuus muodostaa vakavan ja pitkäaikaisen riippuvuuden voimakkaan verotulon kehityksen välttämättömyyden ja talouden tasapainon välille. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosina, jolloin verotulojen kasvu on jäänyt alle toimintakulujen kasvun, on talous ollut aina epätasapainossa. Mahdolliset siirtoviemäriratkaisut jätevedensiirrossa suurempiin yksiköihin omaavat potentiaalia tulla huomattavan hintaviksi, varsinkin jos ne jäävät yksinomaan Vihdin kustannettaviksi. Mahdollisten muiden vaihtoehtojen löytyminen voi muodostua välttämättömäksi. Keväällä 2010 käynnistettiin kunnan riskikartoitus jossa tunnistettiin ja priorisoitiin toimintaan liittyvät merkittävimmät riskit, kartoitettiin alustavasti hallintakeinot sekä luotiin perusta systemaattiselle ja kokonaisvaltaiselle riskienhallintatoimintatavalle. Sisäisen valvonnan ohje päivitettiin yhdessä viisikon (Vihti, Karkkila, Nummi-Pusula, Karviainen ja Puhti) kanssa. 13

17 Konserniohjeen päivitys on valmis ja ohje on tulossa keväällä valtuuston päätöksentekoon. 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Alkuperäisessä vuoden 2011 talousarviossa vuosikate oli n. 5,2 milj. euroa ja tulos n. 2,5 milj. euroa. Vuosikate parani tilinpäätöksessä kuitenkin n. 9,7 milj. euroon ja tulos n. 2 milj. euroon. Ennakoitua parempi tulos johtui erityisesti verotulojen (kunnallisveron nosto) ja maankäyttösopimusten tuloutuksista sekä maltillisista kulukehityksistä, jotka riittivät kompensoimaan myös Karviaiselle myönnetyn lisämäärärahan vaikutuksen. 14

18 Tilinpäätöksen mukainen tuloslaskelma TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) Ulkoiset toimintatuotot ja-kulut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys-/vähennys Varausten lisäys-/vähennys+ Rahastojen lisäys-/vähennys+ TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut, % 12,9 13,4 15,1 Toimintakate % verorahoituksesta 91,5 92,3 92,8 Vuosikate % poistoista 125,6 103,6 85,0 Vuosikate, /asukas Asukasluku

19 3 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien rahavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen ja miten mahdollinen alijäämä rahoitetaan. Tulorahoituksen määrä on 8,4 milj. euroa (5,8 milj. euroa), joka muodostuu vuosikatteen, satunnaisten erien ja tulorahoituksen korjauseristä. Vuosikatteessa on mukana maanmyynneistä saadut myyntivoitot ja maankäyttösopimukset. Toiminnan ja investointien rahavirta ei voi terveessä kuntataloudessa olla pitkäaikaisesti negatiivinen. Alkuperäisen talousarvion mukaiset investointimäärärahat olivat 13,4 milj. euroa ja muutetun talousarvion mukaan 13,5 milj. euroa. Investointimenoja pienennettiin 10 tuhatta euroa ja investointituloa 1970 tuhatta euroa. Investointien rahoituslaskelman mukainen toteutuma oli 11,6 milj. euroa. Vesilaitos alitti talousarvioon varatun investointimäärärahan n. 700 tuhannella eurolla. Nettoinvestointien määräksi muodostui 9,7 milj. eroa, kun otetaan huomioon investointien rahoitusosuudet ja käyttöomaisuuden myyntituotot. Mittavien investointien vuoksi vuoden 2011 talousarviossa varauduttiin ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa 17,3 milj. euroa ja lyhentämään lainoja 10,4 milj. euroa, jolloin lainakannan kasvu oli 6,9 milj. euroa. Lainamäärän arvioitiin nousevan 85,4 milj. euroon, joka oli euroa/asukas. Vuonna 2011 nostettiin talousarviolainaa yhteensä 4 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin n. 9,9 milj. euroa. Muita maksuvalmiuden muutoksia oli 2,6 milj. euroa, tässä tekijöinä ovat mm. maankäyttösopimukset ja ostovelat. Lainakannan lasku oli 5,9 milj. euroa, jolloin lainakanta oli vuoden lopussa 69,3 milj. euroa eli euroa/asukas. Rahamarkkinoiden epävarmuustilanne jatkui ja ajoi korkotasoa alas. Lainanhoitokulut jäivät alentuneen korkotason ansiosta alle suunnitellun. Investointien tulorahoitus on kehittynyt viimeisten vuosien aikana hyvin ja oikeaan suuntaan. Viimeisen seitsemän vuoden aikana vuosi 2011 oli kolmas kerta kun tulorahoitus riitti yli 50 %:sesti investointien kattamiseen. Lainanhoitokate, jolla kuvataan tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun, toipui hieman aikaisemmasta 0,96:stä 0,99:een. Tyydyttävästä tulorahoituksen riittävyydestä voidaan puhua, kun lainahoitokate on 1-2 välillä. Tulorahoituksen tilanne vuonna 2009 ja 2008 oli heikko. Kunnan vuosikatteen riittävyyttä myös korkotason noustessa tulisi ehdottomasti parantaa. 16

20 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -68 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisen lainojen lisäys Pitkäaikaisen lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 85,8 62,7 50,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 45,8 37,6 28,2 Lainanhoitokate 0,99 0,96 0,70 Kassasta maksut/vuosi milj. 159,5 157,7 153,8 Kassan riittävyys päivää 12,9 35,7 20,7 Asukasmäärä

21 4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT (sis.vihdin Vesihuoltolaitos) Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi 2009 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Muut saamiset ARVOSTUSERÄT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet tarvikkeet ja tavarat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 4 14 Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

22 Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi 2009 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiantojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Muut velat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 44,6 41,8 43,6 Suhteellinen velkaantuneisuus % 59,4 66,9 64,7 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä Taseen tunnusluvuista voidaan nähdä, että omavaraisuusaste, jolla mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selvitä sitoumuksista, nousi pitkästä aikaa 44,6 %:iin ja on edelleen huolestuttavan alhaisella tasolla. Omavaraisuuden hyvänä tasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Taseeseen kerty- 19

23 nyt ylijäämä kasvoi jäämän verran n. 2,2 milj. euroa. Lainakanta supistui jo 69,3 milj. euroon, joka merkitsee jokaisen vihtiläisen osalle euron lainamäärää. 5 KOKONAISTULOT JA MENOT Kokonaismenot ylittivät kokonaistulot 7,2 milj. eurolla vuonna Kokonaismenot kasvoivat 1,1 % edellisestä vuodesta. KOKONAISTULOT JA MENOT (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) milj. % milj. % TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot 17,5 11,5 17,8 11,2 Verotulot 105,7 69,4 100,8 63,3 Valtionosuudet 23,9 15,7 23,7 14,9 Korkotuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot 0,5 0,3 0,4 0,2 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien myyntivoitot -1,4-0,9-2,3-1,4 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 0,3 0,2 1,5 1,0 Pysyvien vastaavien myyntituotto 1,7 1,1 3,3 2,1 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4,0 2,6 14,0 8,8 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 152,2 100,0 159,2 100,0 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut 136,3 85,5 132,9 84,2 Valmistus omaan käyttöön -0,3-0,2-0,2-0,1 Korkokulut 1,8 1,1 1,7 1,1 Muut rahoituskulut 0,1 0,1 0,1 0,1 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0,0 0,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 11,6 7,3 14,6 9,2 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 0,1 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 9,9 6,2 8,6 5,4 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 159,4 100,0 157,7 100,0 20

24 6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 YLEISTÄ Vihdin kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöinä Nummelan Teollisuustalo Oy, Veikkoinkorpi I Oy, Palman Tieto-taito-keskus Oy, Vihdin Yrityskeskus Oy (ei toimintaa), Nummelan Aluelämpö Oy, Kiinteistö Oy Ala-Nummela, Kiinteistö Oy Vihdin Opiskelija-asunnot sekä Kiinteistö Oy:t Härköiläntie 1,2 ja 3. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä tarkastellaan kuntakonsernin tuloslaskelmaa sekä rahoituslaskelmaa, konsernitaseen lisäksi. Konsernin tulos oli n. 1,8 milj. euroa positiivinen, vuonna 2010 tulos oli 0,7 milj. euroa. Toimintatuottojen suhde toimintakuluihin oli 42,7 % kun se kunnalla oli 12,9 %. Vuosikate riitti kunnassa paremmin kattamaan poistot kuin konsernissa. Konsernin vuosikate % poistoista oli 117,5 % kun se kunnassa oli 125,6 %. Investointien tulorahoitus parani sen ollessa 85,3 % (70,8 %). Konsernissa oli enemmän vierasta pääomaa, omavaraisuusasteen ollessa 40,8 % (39,2 %) kun kunnassa vastaava oli 44,6%. Konsernin lainat per asukas olivat euroa (2 900), vastaava lainamäärä per asukas oli kunnassa euroa (2 655 euroa). Yhdistettyjä kuntayhtymiä ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Liikelaitoskuntayhtymä Puhti, Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä, Nikinharjun kuntayhtymä, Perusturvakuntayhtymä Karviainen, Uudenmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä, Uudenmaan Liitto ja Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä. Kaavio Vihdin kunnan konsernirakenteesta on tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä löytyy tilinpäätöksen liitteistä Kunnan konserniohjeen mukaisesti tytäryhteisöjä valvoo kunnanhallitus. Konsernivalvontaa varten eri tytäryhteisöt olivat valvontavastuutettuina myös eri viranhaltijoille. 21

25 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 14-1 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli-/alipariarvot 17 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Konsernin tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut, % 42,8 42,1 45,0 Vuosikate % poistoista 117,5 106,3 92,4 Vuosikate, /asukas Asukasluku

26 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirata Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 85,3 70,8 59,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 49,3 45,5 35,2 Lainanhoitokate 1,1 1,2 0,9 Kassan riittävyys (pv) Asukasluku

27 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat 1 Muu vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset

28 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Osuus kuntayht. oman pääoman lisäyksestä Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat 0 Muut velat Siirtovelat 3 25

29 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Konsernin omavaraisuusaste, % 40,8 39,2 40,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 50,2 54,9 50,5 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä

30 6.2 TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINTA Talousarviossa on kunnan tytäryhteisöille asetettu joitakin tavoitteita. Tässä osiossa selvitetään lyhyesti tavoitteiden saavuttaminen. Kuntayhtymille asetetut tavoitteet ja niiden toiminta on tarvittaessa selostettu kunkin toimialan kohdalla. KIINTEISTÖ OY HÄRKÖILÄNTIE 1,2 JA 3 Kiinteistö Oy Härköiläntie 1,2 ja 3 jäivät vuokra-asuntokauppojen yhteydessä kunnalle. Alueella on käynnistetty kaavoitustyö, minkä yhteydessä selvitetään vuokratalojen jatkokäyttö. Asuntojen vuokrausta on pyritty tehostamaan. Härköiläntie 1:ssä toimii kunnan iltapäiväkerho. Härköiläntie 1 on perustettu ja merkitty kaupparekisteriin Yhtiöön kuuluu rivitalo, jonka rakennustilavuus on yhteensä m 3, sekä lämpökeskus rakennus jonka tilavuus on 36 m3. Asuinhuoneistojen huoneistoala on 476 m 2. Yhtiön hallinnassa on 5 huoneistoa. Talousarvio on toteutunut odotetulla tavalla kuluneella tilikaudella. Yhtiöllä ei ole lainaa. Yhtiössä on tehty vain välttämättömät korjaus- ja huoltotyöt. Tilikaudella 2011 ei ole todettu mitään erityistä yhtiön toiminnassa, eikä tulevana tilivuonna ole tiedossa. Tilikauden tulos oli 0,00 euroa. Hallitus ehdottaa tuloksen kirjaamista voitto/tappiotilille omaan pääomaan ja että osinkoa ei jaeta. Taseen loppusumma oli ,02 (88.875,58) euroa. Toiminta arvioidaan jatkuvan entisen kaltaisena. Härköiläntie 2 kiinteistö osakeyhtiöön kuuluu rivitalo, jonka rakennustilavuus on yhteensä m3. Asuinhuoneistojen huoneistoala on 504 m2. Yhtiön hallinnassa on 6 huoneistoa. Yhtiöllä ei ole lainaa. Talousarvio on toteutunut odotetulla tavalla kuluneella tilikaudella. Tilikauden tulos oli 83,27 euroa. Tilikaudella 2011 ei ole todettu mitään erityistä yhtiön toiminnassa, eikä tulevana tilivuonna ole tiedossa. Hallitus ehdottaa voiton kirjaamista voitto/tappiotilille omaan pääomaan ja että osinkoa ei jaeta. Taseen loppusumma oli ,49 ( ,71) euroa. Härköiläntie 3:een kuuluu rivitalo, jonka rakennustilavuus on yhteensä m 3. Asuinhuoneistojen huoneistoala on 504 m 2. Yhtiön hallinnassa on 6 huoneistoa. Yhtiöllä ei ole lainaa. Talousarvio on toteutunut odotetulla tavalla kuluneella tilikaudella. Tilikaudella 2011 ei ole todettu mitään erityistä yhtiön toiminnassa, eikä tulevana tilivuonna ole tiedossa. Tilikauden tulos oli 0,19 euroa. Hallitus ehdottaa tuloksen kirjaamista voitto/tappiotilille omaan pääomaan ja että osinkoa ei jaeta. Taseen loppusumma oli ,94 (84.502,37) euroa. NUMMELAN TEOLLISUUSTALO OY Yhtiön omistaa kokonaisuudessaan Vihdin kunta. Yhtiön omistamat teollisuushallit olivat vuokrattuina kannattavasti ja kilpailukykyisesti paikkakunnan vuokratasoa noudattaen. Vuokrausaste Harjutie 14:ssa oli tilikauden lopussa lähes 100%. Yhtiön hallitus on kokoontunut yhteensä 6 kertaa. Yhtiöllä ei ole henkilökuntaa. Yhtiön tilikauden voitto oli ,82 ( ,44) euroa. Taseen loppusumma oli ,15 ( ,97) euroa. Hallitus esittää, ettei osinkoa jaeta ja että tilikauden voitto kirjataan voitto- ja tappiojäännöstilille. 27

31 Yhtiön tavoitteena on pitää yhtiön rakennukset vähintäänkin olemassa olevassa kunnossa ja antaa suhteellisen edullisia vuokratiloja Vihtiläisille pk-yrityksille. VEIKKOINKORPI I OY Yhtiön omistama teollisuushalli oli vuokrattuna kannattavasti ja kilpailukykyisesti paikkakunnan vuokratasoa noudattaen. Yhtiö osti kunnalta tontin, jolla rakennus sijaitsee. Tilikauden ylijäämä oli ,85 (35.516,45) euroa. Taseen loppusumma oli ,42 ( ,77) euroa. PALMAN TIETO-TAITO-KESKUS OY Kiinteistöyhtiön toimialana on omistaa ja hallita Vihdin kunnan Nummelan rakennuskaavaalueella korttelissa 4 sijaitsevia kiinteistöjä. Yhtiö voi rakentaa tähän kortteliin tai muualle Vihdin kunnan alueella tarvitsemiaan toimitiloja. Yhtiön omistaa Vihdin kunta ja Luksia. Yhtiön tuotot ovat koostuneet osakkeenomistajien maksamista hoito- ja korjausvastikkeista sekä vuokratuotoista, jotka on kirjattu tulosvaikutteisesti yhtiön kirjanpitoon. Yhtiön maksuvalmius oli tilikauden aikana hyvä. Yhtiön toiminta jatkuu entisellään ja tuleva vuosi edetään laaditun talousarvion puitteissa. Yhtiön maksuvalmius oli tilikauden aikana hyvä. Lainaa nostettiin Palma 1:n korjaustöitä varten yhteensä euroa. Yhtiössä tehtyjen kiinteistökorjausten nousu vei tuloksen negatiiviseksi. Korjauksella ei pyrittiin ratkaisuun, vaan siihen asti kunnes rakennukset puretaan pois tulevan kaavan toteutuessa. Osa kiinteistöstä on sisäilmaongelmien takia poissa käytöstä. Tilikauden tulos oli ,17 (84.229,45) euroa ja taseen loppusumma ,58 ( ,26) euroa. Vierasta pääomaa oli ,49 (19.457,00) euroa. Yhtiön hallitus ehdottaa, että tilikauden tappio ,17 euroa kirjataan yli-/alijäämätilille, eikä osinkoa jaeta. Vuoden lopussa yhtiöllä oli taseessa rakennuksia ja rakennelmia ,05 ( ,10) euroa NUMMELAN ALUELÄMPÖ OY Yhtiön omistajia ovat Vihdin kunta 60 % Fortum Energiaratkaisut Oy 40 %. Aluelämpöyhtön verkostoon liitettyjen asiakkaiden lukumäärä oli vuoden 2011 lopussa 85 kpl. Kaukolämpöverkon kokonaispituus vuoden 2011 lopussa oli m. Vuosi 2011 oli yhtiö 26. täysi toimintavuosi. Toimintavuoden lopussa tehtiin useita järjestelyitä ja uusia linjauksia, joiden tarkoituksena on mahdollistaa yhtiölle kasvua tulevan vuoden aikana. Yhtiössä tapahtui henkilöstömuutoksia, laadittiin uudet markkinointilinjaukset kasvuyhtiön näkökulmasta ja selkeytettiin yhtiön toimintaympäristöä. Tilikauden aikana Fortum Power and Heat Oy myi liiketoimintasiirron yhteydessä omistamansa osakekannan kokonaisuudessaan Fortum Energiaratkaisut Oy:lle. Fortum Energiaratkaisut Oy on ilmoittanut myynneensä Fortum Energiaratkaisut Oy:n koko osakekannan kansainväliselle sijoitusyhtiölle EQT:lle. Kauppa on saatettu päätökseen , kauppa ei vaikuta yhtiön tilaan. Yhtiö linjasi vuoden lopussa kasvutavoitteen tuleville vuosille ja samanaikaisesti yhtiön hallitus päätti pitää energian hinnan entisellään. Vuoden aikana aloitettiin toiminta Vihdin 28