HOSSAN MATKAILUALUEEN MASTER PLAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOSSAN MATKAILUALUEEN MASTER PLAN 2015 2025"

Transkriptio

1 Luonnostaan monipuolinen Hossa HOSSAN MATKAILUALUEEN MASTER PLAN Selvitys Anna-Riitta Sulander projektipäällikkö Hossan matkailualueen master plan -hanke Suomussalmen kunta Huhtikuu 2015

2 Tiivistelmä Hossan matkailualueen master plan -hankkeen tavoitteena oli etsiä ratkaisuja 1) yrittäjyyden uudistamiseen ja kehittämiseen Hossan matkailualueella, 2) alueen tunnettuuden lisäämiseen sekä 3) toiminnan koordinointiin yrittäjien, Suomussalmen kunnan sekä Metsähallituksen välillä. Näihin haasteisiin vastataan vision sekä strategisten ja konkreettisten tavoitteiden toteuttamisen kautta, jotka on asetettu kerättyyn haastattelu- ja kyselyaineistoon pohjautuen. Hossan matkailualueen visio vuoteen 2025 asti on Luonnostaan monipuolinen Hossa Aktiviteetteja ja kulttuurihistoriaa keskellä luontoa, jokaisena vuodenaikana. Visio pitää sisällään alueen kehittymisen valtakunnallisesti tunnetuksi ja vetovoimaiseksi luontomatkailukeskukseksi, jossa on monipuoliset aktiviteettimahdollisuudet ympäri vuoden sekä kotimaisille että kansainvälisille matkailijoille. Vision myötä tavoitellaan kävijämäärän merkittävää lisääntymistä, kansainvälisen matkailun lisääntymistä, uusien matkailuyritysten saamista alueelle sekä majoituskapasiteetin lisääntymistä ja uudistumista. Myös matkailun ympärivuotisuus on yksi kehityskohta. Strategisten tavoitteiden keskiössä ovat 1) yhteistyö ja yhteiset päämäärät yrittäjien, kunnan sekä Metsähallituksen välillä; 2) kaikkien toimijoiden ajattelutavat ja asenteet suhteessa omaan ja toisten toimintaan sekä 3) markkinointitoimenpiteiden terävöittäminen. Nämä kolme muodostavat peruspilarit vision toteutumiselle. Ilman rakentavaa yhteistyötä, onnistunutta markkinointia ja avointa asennetta Hossan matkailun kehittäminen on mahdotonta. Konkreettisia tavoitteita on asetettu koskien 1) uusia yritysideoita ja matkailutuotteita, 2) uusia investointeja, 3) markkinointia ja tunnettuutta sekä 4) yrittäjien, kunnan ja Metsähallituksen välistä yhteistyötä. Jotta Hossan matkailualue voisi uudistua ja monipuolistua, kaipaa se uusia matkailutuotteita ja -palveluja sekä uusia yrityksiä. Hossan matkailualue tarjoaa hyvät puitteet monenlaisille uusille avauksille luontoaktiviteettien, kulttuurihistorian sekä majoitus-, kahvila- ja ravintolapalvelujen suhteen. Mielenkiintoisiksi tulevaisuuden mahdollisuuksiksi voidaan nostaa esimerkiksi maastopyöräily, valokuvaaminen ja erilaiset vesiaktiviteetit sekä kulttuurihistorian parempi hyödyntäminen matkailussa. Lisäksi Hossan matkailualue kaipaa uusia investointeja etenkin majoituskapasiteettinsa osalta. Uudistumisen kautta se pystyisi paremmin vastaamaan nykypäivän matkailijoiden majoitusvaatimuksiin. Majoituksen lisäksi Hossan matkailualueen tunnettuus ja markkinointi kaipaavat pikaista uudistumista. Yksittäisten yritysten sekä koko alueen on hypättävä mukaan kehityksen junaan ja ammennettava hyödyt internetin ja sosiaalisen median markkinointimahdollisuuksista. Hossan on oltava läsnä siellä, missä sen kohderyhmät ovat. Tulevaisuudessa Hossan tulisi tavoitella aktiviteetteja luovia nuoria ja nuoria aikuisia, aktiivisia +55-ikäisiä aikuisia sekä lapsiperheitä. Näiden lisäksi läsnäolo kansainvälisillä matkailumarkkinoilla on tärkeää. Etenkin Keski-Eurooppa on Hossan matkailualueen kannalta tärkeää aluetta, josta suurkaupunkien ihmiset haluavat tulla kokemaan Suomen aitoa, puhdasta ja talvista luontoa.

3 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Aikaisemmat selvitykset... 3 Hossan matkailualue tänään... 4 Kaavoitus ja maankäyttö... 6 Matkailun nykytila... 8 Vahvuudet ja heikkoudet Retkeilyalueesta kansallispuistoksi? Hossan matkailualue Mahdollisuudet ja uhat Kohderyhmät Hossassa Visio Strategiset tavoitteet Konkreettiset toimenpide-ehdotukset Uudet yritysideat ja matkailutuotteet Uudet investoinnit Tunnettuus ja markkinointi Yrittäjät, kunta ja Metsähallitus Kehittämistyön seuranta Yhteenveto Lähteet Liitteet... 45

4 Johdanto Matkailu on yksi maailman suurimmista toimialoista ja se kasvaa niin jatkuvasti. Tästä johtuen matkailun merkitys näkyy lisääntyvissä määrin eri aluetasoilla niin globaalisti, alueellisesti kuin paikallisestikin katsottuna. Nopean kasvunsa lisäksi matkailu on alituisessa muutoksen tilassa. Sen kehityksen suuntaan vaikuttavat globaalit megatrendit, jotka ennen pitkää heijastuvat myös globaalilta tasolta paikallistasolle. Megatrendejä ovat muun muassa hyvinvoinnin korostuminen, eliniän piteneminen, ilmastonmuutos, teknologian integroituminen arkeen, turvattomuuden lisääntyminen sekä eriarvoisuuden kasvaminen. Matkailun muuttuminen luo paineita pienempienkin matkailukohteiden uudistumiselle. Niiden on jatkuvasti kehityttävä ja pyrittävä vastaamaan muuttuvaan kysyntään. Myös Suomussalmella sijaitsevan Hossan matkailualueen on pysyttävä ajan hermolla. Vaikka matkailulla on alueella pitkä historia, sen on uudistuttava ajan hengen mukaan, jotta sen merkitys tärkeänä kainuulaisena luontomatkailukohteena säilyisi ja vahvistuisi tulevaisuudessa myös kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Hossan matkailualueella tarkoitetaan Hossan retkeilyaluetta, Hossan kylää sekä Juntusrannan aluetta. Tätä uudistumisen tietä viitoittamaan on tehty tämä Hossan matkailualueen master plan selvitys. 1

5 Master plan -selvityksen keskeisimmät teemat ovat: 1) Monipuolisen yrittämisen ja kasvun mahdollistaminen a) Uusien yrittäjien ja investoijien kiinnostuksen herättäminen aluetta kohtaan b)uusien matkailutuotteiden kehittäminen uusille ja olemassa oleville yrityksille 2) Alueen tunnettuuden lisääminen 3) Toiminnan koordinointi alueen yrittäjien, Suomussalmen kunnan sekä Metsähallituksen välillä Hossan matkailualueen master plan -hanke toteutettiin marraskuun 2014 ja huhtikuun 2015 välisenä aikana. Tuona aikana projektipäällikkö Anna-Riitta Sulander haastatteli tutkimusalueen matkailuyrittäjät ja muita asiantuntijoita, joilla on näkemyksiä alueen kehittämiseen. Yhteensä haastateltuja ihmisiä oli 26. Lista kaikista haastatelluista löytyy liitteestä 1. Haastatteluaineiston lisäksi hankkeen aikana tehtiin yleisökysely, joka oli esillä Suomussalmen kunnan nettisivuilla tammi-helmikuun ajan. Kysely oli esillä myös Hossan retkeilyalueen Facebook-sivulla. Kyselyyn tuli 71 vastausta. Vastaajista 56 % oli kotoisin Suomussalmelta ja loput ympäri Suomea (44 %). 41 % vastaajista oli naisia ja 59 % miehiä. Näiden aineistonkeruumenetelmien lisäksi aineistoa master planin kirjoittamiseen saatiin Suomussalmen lukion yrityskurssilaisten kanssa tehdystä projektista, kahdesta yrittäjien kanssa tehdystä opintomatkasta (Lieksa ja Kiiruna), työmatkasta Teijon kansallispuistoon, hankkeen väliseminaarista sekä sosiaalista mediaa, markkinointia ja valokuvaamista käsittelevästä teemapäivästä. Hanke oli Suomussalmen kunnan hallinnoima ja sen toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Metsähallituksen luontopalveluiden sekä Hossan matkailualueen yrittäjien kanssa. Muodostetussa työryhmässä oli kunnan puolelta mukana elinkeinoasiamies Hannu Leinonen, Metsähallitukselta puistonjohtaja Kerttu Härkönen sekä Hossan matkailualueen yrittäjistä yrittäjä Ari Juntunen. Hanketta rahoitti Kainuun liitto, Suomussalmen kunta sekä Metsähallitus (luontopalvelut, metsätalous sekä Laatumaa). 2

6 Aikaisemmat selvitykset Hossan matkailualueelle on jo pitemmän aikaa kohdennettu erilaista kehittämisrahoitusta. Kehittämisrahoitusta on saatu esimerkiksi retkeilyalueen perusrahoituksen, retkeilyinfrastruktuurin kehitys- ja kunnossapitorahoituksen sekä Interreg- ja ENPI-rahoituksen kautta. Suomussalmen kunnan taholta aluetta on kehitetty muun muassa vesihuoltohankkeen kautta. Näiden lisäksi alue on ollut viimevuosien aikana mukana useissa eri matkailuhankkeissa, esimerkiksi Kainuun luontomatkailun teemaohjelman koordinointihanke II:ssa (Kainuun Etu ) ja Ylä-Kainuun matkailun kehittämishankkeessa (KAMK ). Koordinointihankkeen tavoitteena oli edistää Kainuun luontomatkailun kehittymistä yhdessä eri luontomatkailutoimijoiden kanssa. Kehittämishankkeen tavoitteena oli puolestaan Suomussalmen ja Hyrynsalmen eri matkailutoimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen yli kuntarajojen, osaamisen kehittäminen, palveluiden laatutason nostaminen, markkinoinnin ja viestinnän edistäminen sekä uusien matkailutuotteiden ja palveluiden luominen. Muita selvityksiä, joissa Hossan matkailualue on ollut mukana ovat Idän Taigan luontomatkailusuunnitelma vuonna 2011 (Kainuun Etu) sekä Hossan luontomatkailun kehittämisselvitys vuonna 2012 (Robin Wood+ -hanke, Kainuun maakunta). Hankkeiden lisäksi Metsähallitus toteuttaa säännöllisin väliajoin Hossan retkeilyalueella kävijätutkimuksen, joka antaa tietoa retkeilyalueen kävijöistä. Viimeisin kävijätutkimus on vuodelta Metsähallitus on tekemässä Hossan retkeilyalueelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Sen luonnos esiteltiin Hossan luontokeskuksella joulukuussa 2014, minkä jälkeen siihen oli mahdollisuus jättää kommentteja vuoden 2014 loppuun mennessä. Hoito- ja käyttösuunnitelma valmistunee vuoden 2015 aikana. 3

7 Hossan matkailualue tänään Hossan matkailualue koostuu Hossan retkeilyalueesta sekä Hossan ja Juntusrannan kylien alueesta. Matkailualue sijaitsee Suomussalmella, Kainuu maakunnassa. Sitä rajaa pohjoisesta Kuusamon kaupunki, lännestä 5-tie sekä idästä itäraja (kuva 1). Hossan matkailualueelta on matkaa Suomussalmen kuntakeskukseen noin 100 kilometriä ja Kuusamon keskustaan noin 80 kilometriä. Lähin lentokenttä sijaitsee Kuusamossa (n. 90 km). Myös Kajaanin (n. 210 km) ja Oulun (n. 250 km) lentokentät ovat kohtuullisen matkan päässä. Lähin junaasema sijaitsee Kontiomäellä (n. 170 km). Suoria julkisen liikenteen yhteyksiä Hossan matkailualueelle ei tällä hetkellä ole. Nykyisiä palveluja ovat kyläkauppa ja huoltoasema Juntusrannassa sekä kesäkauppa Hossassa. Se on auki pääsiäisestä lokakuuhun. Kuva 1. Hossan matkailualue. 4

8 Hossan matkailualue on monipuolinen luontonsa ja kulttuurihistoriansa suhteen. Näistä kahdesta luonto on alueen tärkein matkailullinen vetovoimatekijä. Hossan matkailualueen sisältä löytyvät Hossan retkeilyalue ja Martinselkosen luonnonsuojelualue. Noin 90 hehtaarin kokoisella retkeilyalueella on merkittyjä polkureittejä yhteensä noin 100 kilometriä, vesiretkeilyreittejä 60 kilometriä sekä ylläpidettyjä perinteisen hiihtotavan latuja 60 kilometriä. Lisäksi alueelta löytyy 11 laavua ja 5 autiotupaa. Retkeilyalueella on myös 12 Metsähallituksen ylläpitämää vuokrakämppää. Alueelle tehdään vuosittain noin käyntiä. Myös Martinselkosessa on retkeily-, melonta-, hiihto- ja kalastusmahdollisuuksia. Kuhmosta Hossaan menevät itärajan talvi- ja kesäretkeilyreitit kulkevat Martinselkosen luonnonsuojelualueen läpi. Hossan matkailualueen luonto on retkeilyalueen osalta mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jonka keskellä kulkee kolmen eri vesireitin virtavedet. Runsaat virtaavat vedet ja kirkas vesi luovat edellytyksiä vesiretkeilyyn ja sukellusharrastukseen. Alueella on paljon lampia ja järviä, joissa asustaa luontainen taimen-, harjus- ja siikakanta. Joihinkin lampiin ja järviin on istutettu kirjolohta ja taimenta. Seudulta löytyy myös pieniä suoalueita. Aluetta leimaa jyrkkärinteiset harjumuodostelmat ja syvät, veden täyttämät suppakuopat. Hossasta Juntusrannan kylän suuntaan mentäessä maisemaan tulee talousmetsiä, ojitettuja soita ja joenvarsimaisemia. Juntusrannan kylä on perinteistä sotien jälkeen rakennettua maaseutumaisemaa Kylmäjärven rannalla. Matkailualueen lajisto on tyypillistä kainuulaiselle luonnolle ja siellä tavataan kaikki Suomen neljä suurpetoa karhu, ahma, susi sekä ilves. 5

9 Etenkin retkeilyalueen rajojen sisäpuolelta löytyy monia valtakunnallisestikin merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita. Näistä merkittävin on Värikallion maalaukset, joka on noin vuotta vanha kalliomaalausryhmä. Lisäksi sieltä löytyy lukuisa joukko kalastukseen, metsästykseen, poronhoitoon, niittytalouteen, myllyjen toimintaan, tervanpolttoon sekä uittoperinteeseen liittyviä vanhoja rakennelmia ja jääneitä. Juntusrannan kylän historian tapahtumat liittyvät läheisesti Suomen sotahistoriaan ja kylältä löytyykin joukko sodanaikaisten rakennelmien jäänteitä. Hossan matkailualueen läheisyydestä löytyy Hossan retkeilyalueen ja Martinselkosen suojelualueen lisäksi joukko muita merkittäviä luontokohteita. Esimerkiksi retkeilyalueen välittömästä läheisyydestä, sen pohjoispuolelta, löytyy Julma- Ölkky Suomen suurin halkeamaan syntynyt kanjonijärvi (Etelä-Kuusamo). Muita läheisiä Etelä-Kuusamon puolella olevia kohteita ovat Iivaaran suojelualue sekä Närängän luonnonmetsät. Lisäksi Juntusrannan kylän lounaispuolelta löytyy valtakunnallisesti arvokas muinainen asuinpaikka, Kalmosärkkä ja Taivalkosken puolelta Kylmäluoman retkeilyalue. Kaavoitus ja maankäyttö Hossan kylän alueella on voimassa vuonna 2006 tehty maankäytön yleissuunnitelma ja yleiskaava (kuva 2). Suunnitelmassa muodostettujen tavoitteiden mukaan Hossassa pitäisi tavoitella matkailun saralla laadukasta, suhteellisen tiivistä mökkirakentamista ja samalla ohjelmapalveluiden kehittämistä, sekä muiden kuin matkailutoimintojen osalta hiukan väljempää mökkirakentamista. Kyläkeskuksen aluetta (AT) kehitetään tiiviimmän rakentamisen alueena. Sinne on kaavassa osoitettu uusia matkailupalvelujen aluevarauksia, lomaasuntojen rakennuspaikkoja sekä asuinrakennuspaikkoja. Kyläkeskuksen itä- ja poh- 6

10 joisreunalla on väljemmän rakentamisen loma-asuntovyöhyke (R), jonne on osoitettu omavaraisia rakennuspaikkoja. Retkeilyalueelle (VR) on osoitettu 9 uutta vuokrakämppää ja 4 uutta autio- tai varaustupaa. Seipiniemen aluetta suunnitelmassa kehitetään ohjelmapalvelutoimintojen alueena. Tavoitteiden mukaan uudisrakentamisen lisäksi on nykyisten rakennusten kohdalla harkittava niiden kunnostamista ja laatutason nostamista. Uusien rakennettavien mökkien tulisi myös olla hyvätasoisia ja ympärivuotisia. Asetettujen tavoitteiden tarkoituksena on mahdollistaa suuremmat kävijämäärät ja yritysten liikevaihto, ja samalla mahdollistaa luonnon ja hiljaisuuden säilyminen. Tavoitteiden toteutumisen myötä valmistaudutaan myös uusien yrittäjien tuloon. Vuonna 2007 Hossan kylä liitettiin kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkostoon ja sinne rakennettiin vedenottamo sekä jätevedenpuhdistamo. Kuva 2. Hossan yleissuunnitelma AT = Kyläkeskusvyöhyke, 5 6 rak.paikkaa/muunnettu rantaviiva-km P = Palvelukeskusalue R = Loma-asutusvyöhyke, 5 rak.paikkaa/muunnettu rantaviiva-km HA = Haja-asutusvyöhyke, 4 rak.paikkaa/muunnettu rantaviiva-km R- = Loma-asutuskeskittymä VR = Retkeilyalue L = Luontovyöhyke 7

11 Matkailun nykytila Hossan matkailualueella toimii yhteensä 15 matkailualan yritystä, joista suurin osa on muutaman hengen työllistäviä pien- ja perheyrityksiä. Näistä 4 tarjoaa pelkästään majoitusta, 6 pelkästään aktiviteetteja ja 4 molempia. Lisäksi yksi yrityksistä on taksipalvelu-yritys. Yrittäjillä on oma yrittäjäyhdistys, Hossan matkailuyrittäjien yhdistys, joka on toiminut vuodesta 1988 lähtien. Hossan matkailualueella voi harrastaa monenlaisia asioita sekä omatoimisesti että ohjatusti. Kesäisiä ja syksyisiä omatoimiharrasteita ovat muun muassa retkeily, kalastus, metsästys, maastopyöräily, melonta, sukeltaminen sekä sienestys ja marjastus. Talvella voi puolestaan hiihtää, pilkkiä, lumikenkäillä ja ajaa moottorikelkalla. Ohjelmapalveluyritykset tarjoavat tällä hetkellä kesällä ohjattuja kalastus-, metsästys- ja melontaretkiä sekä karhunkatselua ja valokuvausta. Talvella ohjelmapalveluyritysten tarjontaan kuuluu ohjattuja hiihto- ja lumikenkävaelluksia sekä koiravaljakkoajelua. Alueen yrittäjiltä voi vuokrata erilaisia harrastusvälineitä ympäri vuoden. Hossan matkailualueella käydään vuosittain arviolta kertaa. Noin 80 % kävijöistä yöpyy alueella ja viipyy alueella tavallisesti kolme vuorokautta. Iän mukaan määriteltynä suurin kävijäryhmä on vuotiaat. Näin on ollut jo kymmenen vuoden ajan, kun uusinta retkeilyalueen kävijätutkimusta vertaa aikaisempiin. Nuorten ja nuorten aikuisten (15 34-vuotiaat) osuus kaikista kävijöistä on noin 20 %. Heidän osuutensa kävijöistä on vähentynyt jonkin verran, kun taas yli 65- vuotiaiden määrä on kasvanut. Nuorten määrän väheneminen tuli esille myös yrittäjähaastatteluissa. Asiakaskunnan todettiin useampaan kertaan olevan melko iäkästä. Kävijöistä noin 90 % on kotimaisia ja loput ulkomaisia matkailijoita. Esimerkiksi talvisesongin aikana Hossan matkailualueella vieraili noin 1000 ulkomaalaista matkailijaa. Ulkomaalaisten matkailijoiden keskuudessa Keski- Euroopan maat etenkin Ranska, Hollanti, Saksa, Italia ja Espanja ovat yleisimmät kansainväliset lähtöalueet. Kotimaiset kävijät ovat puolestaan kotoisin ympäri Suomea etenkin isoista kaupungeista. Kymmenen suosituimman lähtöalueen joukossa on yhdeksän maakuntakeskusta (Oulu, Helsinki, Kajaani, Jyväskylä, Tampere, Kuopio, Mikkeli, Lappeenranta ja Lahti). Näiden lisäksi kymmenen joukossa oli myös suomussalmelaiset (2. yleisin lähtöalue). 8

12 Hossan matkailualueen pääsesonki on kesä-syksy ja useimmin alueelle saavutaan heinä- ja elokuussa. Kesällä alueella on paljon retkeilijöitä, kalastajia ja melojia. Syksyn tullessa sesonki jatkuu metsästäjien, marjastajien ja sienestäjien voimin. Kesän ja syksyn asiakaskunnasta suurin osa tulee kotimaasta. Alueella toimivien kahden ranskalaisen yrityksen myötä talvisesonki on kehittynyt viimevuosina. Heidän asiakaskuntansa on kansainvälistä ja heitä kiinnostavat erilaiset talviset luontoaktiviteetit, esimerkiksi koiravaljakkosafarit ja lumikenkäily sekä suomalaisen luonnon rauha ja hiljaisuus. Suomalaisia asiakkaita ei sydäntalvella Hossan matkailualueella juurikaan ole, vaan he saapuvat vasta kevään tultua. Majoituskapasiteettia alueella on tällä hetkellä yhteensä 475 vuodepaikkaa. Näistä 90 % on ympärivuotisessa käytössä. Vuonna 2004 vuodepaikkoja oli noin 400, joista noin 83 % oli ympärivuotisessa käytössä. Majoituskapasiteetin määrä on näin ollen kasvanut 10 vuoden aikana vain 75 vuodepaikan verran. Majoituskapasiteetin käyttöasteista ei ole olemassa tilastoitua tietoa, mutta kesäsesongin aikaan sen on arvioitu olevan lähes 100 %:sti käytössä. 9

13 Vahvuudet ja heikkoudet Hossan matkailualueella on monenlaisia vahvuuksia, mitkä tekevät siitä omaleimaisen ja kiinnostavan matkailukohteen. Samalla aluetta vaivaa joukko heikkoja lenkkejä, jotka pitäisi pystyä selvittämään matkailun kehittymisen tieltä. Seuraavat vahvuudet ja heikkoudet nousivat esille haastattelu- ja kyselyaineistosta. Ehdottoman tärkeitä vahvuuksia Hossan matkailualueella ovat luonto ja monipuoliset aktiviteettimahdollisuudet. Hossan matkailualueen luonto on maisemaltaan monipuolinen sieltä löytyy niin harjuja, vaaroja, soita kuin vesistöjäkin. Luonto on erämaista ja maisemat ainutlaatuisen kauniita. Sekä haastatteluissa että kyselyssä luonto, maisema ja niihin liittyvät asiat nousivat huomattavan usein esille alueen vahvuuksista puhuttaessa. Esimerkiksi kyselyssä luontoteemat mainittiin avoimen kysymyksen vastauksissa peräti 65 kertaa (55 % kaikista maininnoista). Luontoon liittyen Hossan retkeilyalue ja luontokeskus muodostavat oleellisen osan alueen luontovetovoimasta. Ne ovatkin alueelle suuri vahvuus. Monipuolinen luonto mahdollistaa myös monipuoliset aktiviteetit sekä kesällä että talvella. Puitteet erilaisten aktiviteettien harrastamiselle ovat hyvät, samoin niitä tukevat toiminnot (esim. retkeilyalueen palveluvarustus ja kalastusmahdollisuudet). Monipuolisuus ja hyvät puitteet eri aktiviteeteille on näin ollen yksi Hossan matkailualueen vahvuuksista. Kyselyssä erilaiset aktiviteetit saivat yhteensä 29 % kaikista avoimen kysymyksen maininnoista. Etenkin polut, taukopaikat ja laavut sekä kalastusmahdollisuudet nousivat vastauksissa usein esille. Lisäksi alueella on monenlaisia yrityksiä, jotka voivat yhteistyössä toistensa kanssa tarjota kaikki matkailijan tarvitsemat palvelut. Tämä vahvistaa matkailijan kokemusta monipuolisesta Hossasta. Alueen runsas kulttuurihistoria nousi haastatteluissa esille yhtenä alueen vahvuutena. Se luo lisää sisältöä matkalle. Kulttuurihistorian merkitys ei kuitenkaan noussut juurikaan esille kyselyn tuloksissa, kun vastaajilta kysyttiin Hossan alueen parhaita puolia. Kulttuurihistoria mainittiin vain 3 %:ssa kaikista vastausten maininnoista. Tämä tulos kertoo mahdollisesti kulttuurihistorian epämääräisestä merkityksestä alueella. Tällä hetkellä sillä ei vielä ole selkeää tehtävää ja roolia alueen matkailussa, eikä sitä näin ollen pidetä yleisökyselyn vastaajien joukossa merkittävänä. Alueen yrittäjät kuitenkin näkevät siinä hyödyntämätöntä potentiaalia. 10

14 Kerätyn haastattelu- ja kyselyaineiston mukaan sijainti on Hossan matkailualueella sekä vahvuus että heikkous. Syrjäinen sijainti tekee alueesta rauhallisen, hiljaisen ja kiireettömän. Tämä on nykypäivän hektisen elämänrytmin rinnalla yksi hyvä syy tulla Hossaan. Etenkin kansainvälisessä matkailussa syrjäisyys, hiljaisuus ja talven pimeys ovat osa suomalaista eksotiikkaa. Sääolot ja lumivarmuus ovat myös vahvuuksia talviaktiviteettien kannalta katsottuna. Syrjäinen sijainti luo kuitenkin omat haasteensa saavutettavuuden suhteen. Etäisyydet ovat pitkiä ja suuret keskukset sekä ihmisvirrat ovat kaukana. Asiakasryhmiä voidaan joutua hakemaan pitkienkin matkojen päästä, mikä lisää kustannuksia. Myös julkisen liikenteen yhteydet ovat alueella heikot. Sijainnin tuomiin haasteisiin tuo helpotusta Kuusamon lentokentän läheisyys, johon matkaa kertyy vain noin 90 kilometriä. Lentoyhteydet kuitenkin muuttuvat usein ja joskus asiakkaita joudutaan hakemaan Oulusta asti. Hossan matkailualueella ei syrjäisestä sijainnistaan johtuen juurikaan ole ohikulkijoita, vaan paikkaan on osattava tulla. Tämä asettaa kohderyhmien tavoittamiselle ja alueen markkinoinnille paineita, koska jokainen asiakas on saatava tulemaan paikalle. Hossan matkailualueen matkailuyrittäjien keski-ikä on suhteellisen korkea. Tämä koetaan alueen heikkoutena, sillä korkea ikä vaikuttaa muun muassa investointihalukkuuteen ja näkyy esimerkiksi kielitaidon ja nykyaikaisen markkinointiosaamisen puutteena. Olemassa oleviin yrityksiin kaivataan sukupolven- tai yrittäjävaihdoksia, ja näiden lisäksi myös aivan uusia, nuoremman sukupolven yrityksiä. Etenkin perheellisten yrittäjien saamista alueelle vaikeuttaa läheisen kyläkoulun loppuminen syksyllä Hossan matkailualueen heikkous on myös internet-markkinoinnin vähäisyys ja heikko taso sekä vähäinen näkyvyys sosiaalisessa mediassa. Tähän liittyy läheisesti myös uusien asiakasryhmien tavoittaminen. Monissa alueen yrityksissä 11

15 asiakaskunta rakentuu pitkälti iäkkäiden kanta-asiakkaiden varaan. He saapuvat joka vuosi samaan aikaan huolimatta markkinoinnin määrästä tai laadusta. Uskollisten kanta-asiakkaiden saaminen on osoitus hyvästä työstä, mitä Hossassa on vuosien aikana tehty. Kävijäkunnan ikäjakauman siirtyminen entistä enemmän iäkkäämpien matkailijoiden suuntaan kertoo kuitenkin siitä, että uusien ja nuorempien asiakkaiden aktiivinen tavoittaminen on jäänyt sivurooliin. Markkinointiin ei panosteta, eikä sitä tehdä nykyaikaisin menetelmin. Liiallisesta luottamisesta kanta-asiakkaiden tuomaan tuloon on siirryttävä eteenpäin. On ryhdyttävä miettimään, miten pystyttäisiin tavoittamaan uusia ihmisiä eri kohderyhmissä ja sanalla palvelemaan iäkkäitä kanta-asiakkaita entistä paremmin ja miten. Matkailuntoiminnan tilastoinnin puute on myös Hossan matkailualueen heikkous. Alueelta ei ole olemassa tilastoitua tietoa esimerkiksi majoituskapasiteetin, yritysten asiakasmäärien, käyttöasteen tai viipymien kehityksestä. Tämä tekee matkailun kehityksen seuraamisen vaikeaksi, kun ei ole mitään tarkkaa numeerista tietoa vertailukohtana. Myöhemmin Hossan matkailun tulevaisuutta käsittelevässä osiossa tuodaan esille myös alueen matkailun mahdollisuudet sekä uhat. Nelikenttäanalyysin yhteenvetokuva (taulukko 1) löytyy sivulta 18. Retkeilyalueesta kansallispuistoksi? Iso osa Hossan matkailualueella tapahtuvista aktiviteeteista tapahtuu Hossan retkeilyalueen sisällä ja/tai sen retkeilypalveluvarustusta hyödyntäen. Osa retkeilyalueesta kuuluu metsätaloustoimien piiriin, mistä johtuen näillä alueilla on koko sen historian ajan tehty hakkuutöitä. Retkeilyalueen hakkuut ovat kuitenkin viimevuosina saaneet osakseen kasvavaa kritiikkiä ja vastustusta, ja ajatus Hossan retkeilyalueen muuttamisesta kansallispuistoksi on noussut esille. Hossan retkeilyalue haki kansallispuistostatusta vuonna 2012, mutta tuolloin kunnan aloitetta ei otettu jatkovalmisteluun. Jatkovalmisteluun uusiksi kansallispuistoiksi pääsivät 17 ehdotuksen joukosta Käsivarren Suurtunturit, Olvassuo, Konnevesi ja Salon Teijo. Lopullinen päätös kansallispuiston perustamisesta tehtiin Konneveden ja Teijon osalta. Yrittäjähaastatteluissa sekä kyselyssä kysyttiin vastaajien näkemyksiä Hossan muuttamisesta retkeilyalueesta kansallispuistoksi. 43 % (6/14) Hossan matkailualueen yrittäjistä oli sitä mieltä, että Hossan retkeilyalueella tapahtuvat 12

16 hakkuut rikkovat ainutlaatuista luontoa ja maisemaa. Luonto on alueen matkailun oleellinen osa, jota metsätaloustyöt haittaavat. Tämä joukko yrittäjistä oli sitä mieltä, että retkeilyalueen pitäisi hakea kansallispuistostatusta. Alue pitäisi säilyttää hakkaamattomana ja siten luonnollisena. Asiakkaille pitäisi päästä näyttämään aitoa, koskematonta luontoa. Tässä joukossa oli etenkin majoituspalveluyrittäjiä. Toinen samankokoinen yrittäjäjoukko (43 %, 6/14) oli hiukan varovaisemmin kansallispuiston kannalla. Tässä joukossa oli etenkin ohjelmapalveluyrittäjiä. He nostivat esille kysymyksen alueen käyttörajoituksista kansallispuistona. Olisiko Hossan tulevalla kansallispuistolla mahdollisuuksia tarjota yhtä monipuolisia aktiviteetti- ja käyttömahdollisuuksia kuin nyt retkeilyalueena? Yrittäjien mukaan kansallispuisto ei saisi rajoittaa alueen monipuolisuutta ja aktiviteettien harjoittamista, eikä sitä mahdollisuutta, että eri aktiviteetteja voi yhdistää samalla alueella. Mikäli järjestyssäännöt mahdollistaisivat esimerkiksi kalaistutukset ja sitä kautta kalastusmatkailun jatkumisen edelleen Hossan matkailualueella, kansallispuistostatus olisi heidän mielestään hyvä ja tavoiteltava asia. Sillä saataisiin maisemaa ja alueen vetovoimaa haittaavat hakkuut pois alueelta ja samalla aktiviteettien monipuolisuus säilyisi. Mikäli järjestyssäännöt rajoittaisivat liikaa aktiviteetteja ja sitä kautta ohjelmapalveluyrittäjien toimintamahdollisuuksia, olisi retkeilyaluestatus siitä näkökulmasta katsottuna riittävä. Silloin nykyisenlaisiin hakkuisiin olisi tultava kuitenkin muutos maltillisempaan suuntaan. Käytännössä tämän pitäisi tarkoittaa avohakkuiden loppumista sekä hakkuiden siirtymistä pois reittien läheisyydestä. Tulevan kansallispuiston järjestyssäännöt tulisi olla hyvissä ajoin etukäteen tiedossa ennen kansallispuistostatuksen saamista, jotta yrittäjillä olisi mahdollisuus vaikuttaa ja varautua muuttuvaan tilanteeseen. 14 % (2/14) yrittäjistä ei vastustanut alueella tapahtuvia hakkuita, jos ne tapahtuvat oikein ja kevyesti. Yleisökyselyn tulokset osoittavat, että sekä suomussalmelaiset että muualta kotoisin olevat vastaajat puolsivat Hossan retkeilyalueen muuttamista kansallispuistoksi. Tätä mieltä oli 55 % vastanneista suomussalmelaisista sekä 58 % vastanneista ulkopaikkakuntalaisista. Vastaavien ryhmien kielteiset äänet kansallispuistolle olivat 26 % ja 15 %. 19 %:lla suomussalmelaisista ja 27 %:lla ulkopaikkakuntalaisista ei ollut erityistä mielipidettä asiasta. Tarkempi selostus kyselyn tuloksista kansallispuistokysymyksen osalta löytyy liitteestä 2. 13

17 Haastatellut yrittäjät odottavat, että kansallispuisto tuo lisää kävijöitä alueelle. Kävijäkunnan laatua on kuitenkin vaikea sanoa etukäteen. Omatoimisten retkeilijöiden määrä tulisi mahdollisesti kasvamaan ja säädösvalmistelun tuloksista riippuen myös eri harrastajaryhmien määrä. On vaikea sanoa, tulisiko kansallispuiston kävijöistä samalla myös paikallisten yritysten asiakkaita, ja että lisääntyisikö yritysten asiakasmäärät samassa suhteessa kansallispuiston kävijämäärien kanssa. Kansallispuistostatus olisi yrittäjien mielestä ennen muuta tärkeä imagollinen tekijä, jolla on markkina-arvoa sekä Suomessa että ulkomailla. Se lisäisi omalta osaltaan alueen tunnettuutta ja arvostusta. Lisäksi alueen rahoitus ja ylläpito olisivat todennäköisesti varmempia kansallispuistona kuin retkeilyalueena. Mikäli kansallispuistostatusta ryhdytään tavoittelemaan, on tärkeää, että yrittäjien etenkin ohjelmapalveluyrittäjien toiveet otetaan huomioon järjestyssääntöjen laatimisessa. Säädösvalmistelun keskeisimmät sisällöt pitäisi olla tiedossa jo hyvissä ajoin ennen kansallispuistostatuksen saamista, ettei yrittäjiä tai muita toimijoita kohtaa ikävä yllätys kansallispuistostatuksen saamisen jälkeen. Suomussalmen kunta suhtautuu Hossan kansallispuisto-ajatukseen positiivisesti. 14

18 Hossan matkailualue Tässä osiossa käsitellään Hossan matkailualueen tulevaisuutta. Ensin tuodaan esille tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat, ja sen jälkeen kohderyhmät. Tulevaisuuden kohderyhmien asettamisessa on käytetty pohjatietona Riikka Puhakan (2011) teosta Matkailukysynnän trendit vuoteen 2030 mennessä. Tiivistelmä teoksen sisällöstä löytyy liitteestä 3. Osio jatkuu Hossan matkailualueen vision sekä strategisten tavoitteiden esittelyllä. Lopuksi tuodaan esille konkreettiset toimenpide-ehdotuksen Hossan matkailualueen kehittämiseksi. Mahdollisuudet ja uhat Hossan matkailualueen vahvuudet ja heikkoudet tuotiin esille aikaisemmin sivuilla Tässä kappaleessa niitä peilataan tulevaisuuteen ja nimetään niistä seuraavat mahdollisuudet ja uhat Hossan matkailualueen kehittämisessä. Nelikenttäanalyysi Hossan vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista näkyy kokonaisuudessaan taulukossa 1. Hossan matkailualueen iso tulevaisuuden mahdollisuus on matkailutuotteiden ja -palveluiden tarjonnan laajentaminen. Tämän mahdollistaa esimerkiksi laajemman maantieteellisen alueen hyödyntäminen tuotteiden tarjoamisessa, tuttujen toimintojen tekeminen uudella tavalla tai aivan uusien avauksien tekeminen. Hossan matkailualueella sijaitsee Hossan retkeilyalue ja Martinselkosen luonnonsuojelualue. Näiden lisäksi lähialueilla on useita muita hienoja luontokohteita (mm. Itärajanretkeilyreitti, Kylmä- 15

19 luoman retkeilyalue, Julma-Ölkky, Näränkä ja Iivaara), joita on mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän luontoaktiviteettien tarjoamisessa. Laajempi maantieteellinen alue mahdollistaa pidemmän viipymän alueella, kun nähtävää ja koettavaa on enemmän mitä erilaisimmissa maisemissa. Näiden alueiden kautta Hossa voisi myös kytkeytyä osaksi laajempaa kokonaisuutta ja yhdessä toisten alueiden kanssa muodostaa jopa kilpailijan Oulangalle. Tähän kilpailuun Hossan rahkeet eivät nykyisessä tilassa yksinään riitä, mutta osana kokonaisuutta sen vetovoima lisääntyisi. Hossa muodostaisi alueiden verkoston ytimen, jossa olisi runsaasti tarjolla laadukkaita palveluita. Hossan retkeilyalueella on tehty valtakunnan mittakaavassa merkittäviä kulttuurihistoriallisia löytöjä (esim. Värikalliot). Näitä ei ole vielä osattu hyödyntää matkailussa ja siksi ne ovatkin suuri mahdollisuus. Kulttuurihistoria mahdollistaa erilaisten opastusten, maastossa olevien kulttuuripolkujen, vaihtuvien näyttelyiden ja tapahtumien järjestämisen. Kulttuurihistoriaan liittyvät tuotteet tulisi jalostaa siten, että niitä olisi mahdollista tarjota sekä kotimaisille että kansainvälisille matkailijoille. Haasteena tässä on oikeiden kohderyhmien ja maksavien asiakkaiden löytäminen. Matkailutrendeistä nouseva ympäristöystävällisyys, ekologisuus sekä paikallisuuden arvostaminen luovat matkailullisia mahdollisuuksia Hossan kehittämiselle. Alueella on pohdittava lähi- ja luomutuotannon hyödyntämistä ruuan ja matkamuistojen valmistuksessa. Majoituksen ja kuljetusmuotojen ympäristöystävällisyyttä on myös syytä kehittää ja tuoda esille markkinoinnin kautta. Ekologisuuden kehittymisen myötä siitä voi tulla yrityksille tai koko alueelle matkailuvaltti, jolla on vetovoimaa etenkin isoissa kaupungeissa niin Suomessa kuin ulkomailla. Nuoret ja nuoret aikuiset muodostavat ison potentiaalin Hossan matkailualueen tulevaisuudelle, sillä tähän asti heihin ei ole kiinnitetty erityisemmin huomiota. Heitä kiinnostavien aktiviteettien ja palvelujen kehittämisen sekä hintalaatusuhteen oikean tasapainon myötä heidän osuutensa lisääminen kävijäkunnassa on tulevaisuuden mahdollisuus. Etenkin heidän kohdallaan markkinointi internetissä ja sosiaalisessa mediassa on esisijaisen tärkeää. Ympärivuotisuuden kehittäminen ja sesonkien tasoittaminen ovat mahdollisuus alueen matkailulle. Tällä hetkellä Hossan matkailualueen pääsesonki on kesä-syksy. Tällöin alue on majoituskapasiteetin osalta kutakuinkin täynnä. Talvisesonki on puolestaan kotimaisten mat- 16

20 kailijoiden osalta hiljainen samalla, kun kansainväliset matkailijat nauttivat alueen talvisista mahdollisuuksista. Talven aktiviteettitarjontaa tulisi kehittää myös kotimaisen matkailijan tarpeet huomioon ottaen. Kesämatkailun kehittyminen myös kansainvälisen matkailun osalta edellyttää majoituskapasiteetin lisääntymistä ja uudistumista. Nykyisen yrittäjäkunnan ollessa keski-iältään melko iäkästä tarvitsee Hossan matkailualue uusia yrittäjiä. Tämä voi tapahtua joko sukupolven- tai yrittäjävaihdosten kautta tai siten, että alueelle perustetaan aivan uusia yrityksiä. Uudet, idearikkaat yrittäjät ovat alueen tulevaisuuden mahdollisuus, jonka myötä luontomatkailualue pysyy vireänä ja uudistuvana. Myös Hossan matkailuyrittäjien yhdistyksen voimaannuttaminen esimerkiksi yhteistyössä ja markkinointitoimenpiteissä on hyvä tulevaisuuden mahdollisuus. Tähän liittyy läheisesti alueen markkinointimenetelmien uudenaikaistaminen, mikä on tulevaisuuden kannalta välttämättömyys. Internetin ja sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa aktiivisemmin ja ammattitaitoisemmin avaa uusia ovia kohderyhmien tavoittamiseen sekä vetovoimaisen imagon rakentamiseen. Hossan matkailualueen kehittymistä uhkaa Hossan ja Juntusrannan kylien vähittäinen näivettyminen ja viimeistenkin palvelujen häviäminen. Tämä vaikeuttaa osaltaan uusien yrittäjien saamista alueelle etenkin lapsiperheiden. Tulevaisuuden uhkakuva on myös se, että alue ei kiinnosta uusia yrittäjiä ja vuosien vieriessä eteenpäin nykyisten yrittäjien on pakko sulkea ovensa jatkaja puutteen takia. Uusien asiakkaiden tavoittamisen epäonnistuminen uhkaa alueen matkailun tulevaisuutta, jos pitkäaikainen kanta-asiakkaiden sukupolvi väistyy pikkuhiljaa sivuun, eikä uutta nuoremman sukupolven asiakaskuntaa ole siihen mennessä vielä tavoitettu. Tähän liittyy oleellisesti markkinointitoimenpiteiden onnistuminen. Jos niitä ei toteuteta ammattitaidolla, nykyaikaisesti ja laadukkaasti, uhkana on tunnettuuden heikkeneminen uusien sukupolvien keskuudessa sekä asiakkaiden asteittainen väheneminen. Kansainvälisen matkailun osalta uhkakuvia luo lentoliikenteen ailahteleva kehitys. Lentokenttien ja -yhteyksien väheneminen (Kuusamo, Kajaani, Oulu) heikentää merkittävästi Hossan asemaa kansainvälisessä matkailussa. Lisäksi lentojen hintojen kallistuminen sekä lentoyhteyksien äkilliset muutokset heikentävät alueen kilpailukykyä sekä asiakastyytyväisyyttä. 17

21 Taulukko 1. Hossan matkailualueen vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat. Vahvuudet Luonto ja maiseman monipuolisuus Monipuoliset aktiviteettimahdollisuudet ympäri vuoden Alueella on monenlaisia yrityksiä, jotka voivat tarjota palvelut koko matkan ajaksi Hossan retkeilyalue ja luontokeskus Kulttuurihistoria Sijainti: hiljaisuus, rauhallisuus, kiireettömyys Sääolot, lumivarmuus Mahdollisuudet Uusien matkailutuotteiden ja -palveluiden kehittäminen: Maantieteellisesti laajemman alueen aktiivisempi hyödyntäminen luontoaktiviteeteissa Kulttuurihistorian laajempi hyödyntäminen Ympäristöystävällisyyden, ekologisuuden ja paikallisuuden hyödyntäminen Nuorten ja nuorten aikuisten tavoittaminen heitä kiinnostavilla aktiviteeteilla ja palveluilla Ympärivuotisen matkailun kehittäminen sekä kotimaisen että kansainvälisen matkailun osalta Yrittäjäkunnan uudistuminen uusien matkailuyritysten ja nykyisten yritysten sukupolven- tai yrittäjävaihdosten kautta Yrittäjäyhdistyksen voimaannuttaminen Nykyaikaisten markkinointimenetelmien hyödyntäminen Heikkoudet Sijainti: Pitkät etäisyydet ja matkustusajat Ei juurikaan ohikulkijoita Heikot julkisen liikenteen yhteydet Yrittäjäkunta on iäkästä, mikä näkyy esim. investointihalun vähenemisenä sekä kielitaidon puutteena Internet-markkinointi ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa Asiakaskunnan rakentuminen liikaa iäkkäiden kanta-asiakkaiden varaan Matkailuntoiminnan tilastointi Uhat Kylien viimeistenkin palveluiden loppuminen Nykyiset yritykset eivät löydä jatkajaa, eikä alue kiinnosta uusia matkailuyrittäjiä Uusia asiakasryhmiä ei tavoiteta samalla, kun kanta-asiakkaiden sukupolvi väistyy Markkinointitoimenpiteitä ei toteuteta ammattitaidolla Lentokenttien ja -yhteyksien väheneminen, hintojen kallistuminen 18

22 Kohderyhmät Hossassa Kotimaan matkailun osalta Hossan matkailualueen kohderyhmät voidaan jakaa kolmeen ryhmään (kuva 3): 1) kokemuksia ja elämyksiä luoviin nuoriin ja nuoriin aikuisiin, 2) yhdessäoloa ja aktiviteetteja etsiviin lapsiperheisiin sekä 3) luonnossa viihtyviin ja kulttuurista kiinnostuviin aktiivisiin +55-ikäisiin aikuisiin. Nuorten ja nuorten aikuisten määrä Hossan matkailualueella on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hossan matkailualueella on kuitenkin varaa kasvattaa nuoremman sukupolven määrää kehittämällä ja markkinoimalla heitä kiinnostavia aktiviteetteja. Tämä kohderyhmä etsii mielenkiintoista tekemistä, tapahtumia ja turvallista vaaraa luontoaktiviteettien parissa. Heille kokemukset ja elämykset ovat tärkeitä. Usein he luovat itse oman aktiviteettinsa ja elämyksensä esimerkiksi geokätköilemällä, maastopyöräilemällä tai kalastamalla omien aikataulujensa ja varusteidensa luomissa puitteissa. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat valmiita matkustamaan hyvien harrastusmahdollisuuksien perässä ja toteuttamaan harrastustaan aina uusissa maisemissa uusien elämysten saamisen toivossa. Heille on myös tärkeää saada mahdollisuus tehdä juuri itsensä näköinen matka. Tämä edellyttää Hossan matkailuyrittäjiltä jousta- KOTIMAAN MATKAILU KANSAINVÄLINEN MATKAILU 1. Kokemuksia ja elämyksiä luovat nuoret ja nuoret aikuiset Suomalaista tavallisuutta, luontoelämyksiä ja pakallisia perinteitä 2. Yhdessäoloa ja aktiviteetteja etsivät lapsiperheet 3. Luonnossa viihtyvät ja kulttuurista kiinnostuneet aktiiviset +55-ikäiset aikuiset 1. Seikkailunhaluiset nuoret aikuiset 2. Varakkaat työssäkäyvät kokeneet matkailijat 3. Suurkaupunkien kasvatit etsimässä kosketusta aitoon luontoon Muut ryhmät, esim. harrasteryhmät ja liikuntarajoitteiset A. Mahdollisuus räätälöidä matka omien toiveiden mukaan ja matkan toteuttamisen vaivattomuus D. Internet, teknologia ja sosiaalinen media B. Ympäristöllinen vastuullisuus ja paikallisen arvostaminen C. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi, itsensä kehittäminen sekä uuden oppiminen Kuva 3. Hossan matkailualueen kohderyhmät ja tärkeimmät matkailutrendit (A-D). 19

23 vuutta ja halua tarjota räätälöityjä kokonaisuuksia yhteistyössä toisten yrittäjien kanssa. Majoituksen tason tulee olla hintatietoisille ja kokeneille nuorille matkailijoille hyvä ja hinnaltaan kilpailukykyinen. Majoitus tapahtuu useimmiten lähellä palveluja sijaitsevissa majoitustiloissa (mökkikylä, hotelli tms.), mutta oman seurueen kanssa ja omissa harrasteissa viihtyvät suosivat etäämpänä sijaitsevaa mökkiä. Kaikessa majoittumisessa siisteys, huoliteltu kokonaisuus ja miellyttävä yleisilme ovat tärkeitä. Palveluissa, tuotteissa ja asiakaspalvelukohtaamisissa arvostetaan ammattitaitoa, laatua ja aitoutta. Tiedon, tuotteiden ja hintojen selkeä esittäminen visuaalisesti vetoavilla nettisivuilla sekä näkyvyys sosiaalisessa mediassa auttavat tavoittamaan nuorta kohderyhmää. Heille mielekkäin tapa varata matka on sähköinen varausjärjestelmä yrittäjän nettisivuilla. Lapsiperheet etsivät yhdessäoloa ja mukavaa tekemistä koko perheelle. Tarjolla olevien aktiviteettien ja ohjelmapalveluiden tulee vastata etenkin perheen pienempien toiveisiin, sillä lapset vaikuttavat suuresti perheen matkakohteen valintaan. Yhdessäolon ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi tulisi luoda puitteita sellaisille aktiviteeteille, joita koko perhe voi harrastaa yhdessä. Majoituksessa lapsiperheille on tärkeää esteettömyys, turvallisuus, siisteys sekä hintalaatusuhde. Uusien lapsiperheiden tavoittaminen luo pohjaa eri sukupolvien jatkumon rakentumiselle Hossan matkailualueelle. Hossan matkailualueesta voi tulla paikka, jossa eri sukupolvet kohtaavat yhteisen tekemisen, luonnon ja uuden oppimisen äärellä. Esimerkiksi luontoarvojen, erätaitojen ja muiden perinteisten elämänarvojen siirtämistä sukupolvelta toiselle arvostetaan yhä enemmän. 20

24 Aktiiviset +55-ikäiset aikuiset sekä eläkeläiset ovat Hossan matkailualueella jo nykyisellään vahva kohderyhmä. Etenkin suomalaisesta luonnosta ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneet varttuneemmat ihmiset muodostavat tärkeä osan Hossan kävijäkunnasta ja monet palaavatkin sinne joka vuosi. Tälle kohderyhmälle luonto, paikallisuus, historia, uuden oppiminen sekä näistä nouseva hyvinvointi ovat tärkeitä. Toisaalta myös ruokakulttuuri, luksus ja luontoarvot kiinnostavat. Näin on etenkin isompien kaupunkien aktiivisten eläkeläisten parissa, jotka haluavat luontoelämysten rinnalle laadukkaita palveluja niin majoituksen, ruuan kuin ohjelmapalvelujenkin suhteen. Toisia kiinnostaa enemmän yksinkertainen viipyminen luonnon ja luontoaktiviteettien parissa. He kaipaavat lukusuksen ja ostettujen elämysten sijaan omaa rauhaa ja ajanviettoa mieliharrastusten parissa. Heille majoitus voi olla melko vaatimaton, mutta tästä huolimatta siisti ja huoliteltu. Esteettömyys on tärkeä ominaisuus niin majoituksessa kuin retkeilypalveluissakin. Muita huomioon otettavia kotimaisia kohderyhmiä ovat erilaiset harrasteryhmät sekä liikuntarajoitteiset. Erilaisten harrastusten yhdistämät kaveriporukat tai harrastusjärjestöt ovat Hossalle hyvä potentiaalinen asiakasryhmä. Tällaisia ovat esimerkiksi maasto- ja läskipyöräilijät, sukeltajat, polkujuoksijat, suunnistajat, kalastajat ja metsästäjät. Heitä varten on mahdollista räätälöidä heidän tarpeisiinsa vastaavia kursseja, leirejä ja tapahtumia, jotka voivat tuoda alueelle myös yleisöä. Liikuntarajoitteiset ihmiset tulisi ottaa huomioon infrastruktuurissa ja retkeilypalveluiden suunnittelemisessa. Hossan maastot ovat luonteeltaan sellaisia, että niistä on osittain mahdollista tehdä esteettömiä ja siten eri tavoin liikuntarajoitteisille helppokulkuisia. Kansainväliset matkailijat ovat kiinnostuneita suomalaisesta luonnosta, talven kylmyydestä, luonnossa tapahtuvista aktiviteeteista ja yhä enenevissä määrin myös paikallisten ihmisten arjesta. Jo pelkkä hiljaisuus, kiireettömyys ja talven pimeys ovat heille eksoottisia elämyksiä. Tämän rinnalle he kaipaavat kuitenkin mieleenpainuvia aktiviteetteja, jossa saa nauttia vauhdista, itsensä voittamisesta tai en- 21

25 nenäkemättömistä asioista (esim. revontulet tai Suomen luonnon eläimet). Tärkeitä kohderyhmiä kansainvälisillä matkailumarkkinoilla ovat (kuva 3): 1) Seikkailunhaluiset nuoret aikuiset, jotka etsivät uusia elämyksiä ja kokemuksia. He haluavat ottaa kaiken mahdollisen irti Hossasta (ts. Suomesta): luontoelämykset aktiviteettien parissa, hiljaisuus ja kiireettömyys, paikallinen ruoka, paikallinen elämäntyyli sekä kulttuurihistoria. 2) Varakkaat työssäkäyvät aikuiset sekä pariskunnat, jotka ovat kokeneita matkailijoita. He ovat matkustaneet paljon ja käyneet yleisimmissä lomakohteissa eri puolilla maailmaa. Massaturismikohteet eivät heitä enää kiinnosta ja siksi he haluavatkin nyt kokea jotain aivan erilaista. 3) Suurkaupunkien kasvatit, jotka tulevat etsimään yksinkertaisuutta, kiireettömyyttä ja kosketusta aitoon, puhtaaseen luontoon. Hossan matkailualueen kulttuurihistorian sekä paikallisen elämäntavan parempi tuotteistaminen kansainvälisille matkailumarkkinoille voi osaltansa vastata tulevaisuuden matkailukysyntään, jossa arvostetaan aitoutta ja paikallisuutta. Tähän liittyvät muun muassa aidot kohtaamiset paikallisten kanssa, heidän elämänmenoonsa tutustuminen sekä paikallisesti (ts. Suomussalmella tai Kainuussa) tuotetut ruuan raaka-aineet ja matkamuistot. Ekologiset arvot painavat myös yhä enemmän kansainvälisten matkailijoiden valinnoissa. Tämä on vielä täysin hyödyntämätön voimavara Hossan matkailussa. Tärkein kansainvälisen matkailun lähtöalue on Keski-Eurooppa, etenkin Ranska. Tämän lisäksi on pohdittava Hossan matkailualueen mahdollisuuksia esimerkiksi Espanjassa, Saksassa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa. Lähellä sijaitseva Venäjä ei ole tärkeimpien kohderyhmien joukossa, sillä Hossasta ei löydy suuria venäläisiä matkailijamassoja kiinnostavia palveluja kuten iltaelämää, ostosmahdollisuuksia tai laskettelukeskusta. Toisaalta Venäjältäkin löytyy luonnosta kiinnostuneita ihmisiä, mutta maan tämänhetkinen taloudellinen ja poliittinen tilanne ei ole otollinen sen luontomatkailumarkkinoiden valloittamiseen. Aasian ja etenkin Kiinan nousu kansainvälisillä matkailumarkkinoilla on otettava huomioon Hossan matkailun kehittämisessä pitemmällä tähtäimellä. Hossan tarjoamat luontomatkailuelämykset ovat Aasian markkinoilla vetovoimaisia, mutta rinnalleen ne tarvitsevat hyviä lentoyhteyksiä, laadukkaampaa infrastruktuuria (mm. majoitus) sekä aasialaisten kielien ja kulttuurien tuntemusta. Hossan matkailualue voisi olla Kiinan matkailumarkki- 22

26 noilla osana jotain isompaa kokonaisuutta, esimerkiksi yhdessä koko Kainuun tai IdänTaigan matkailutoimijoiden kanssa. Yleisiä matkailutrendejä, jotka vaikuttavat sekä kotimaisen että kansainvälisen matkailijan matkakohteen valintaan, matkustuskäyttäytymiseen ja kokemukseen matkasta ovat (kuva 3): A. Mahdollisuus räätälöidä matka omien toiveiden mukaan ja matkailijan kokemus matkan vaivattomuudesta aina matkan varaamisesta sen toteutumiseen asti. B. Ympäristöllinen vastuullisuus ja paikallisuuden arvostaminen niin majoituksessa, ruuassa, aktiviteeteissa kuin kuljetuksessakin. C. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi, itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen erilaisten aktiviteettien, kohtaamisten, luonnon ja hiljaisuuden kautta. D. Internetin, teknologian ja sosiaalisen median mukaantulo matkan joka vaiheeseen: tiedon etsiminen ja matkatunnelmien päivittäminen ennen matkaa ja sen aikana; matkan, majoituksen, aktiviteettien, välineiden, opastuksen ja ruuan varaaminen; matkamuistojen, karttojen ja välineiden ostaminen sekä erilaiset aktiviteetteihin, luotoon tai kulttuurihistoriaan liittyvät puhelinsovellukset. 23

27 Visio 2025 LUONNOSTAAN MONIPUOLINEN HOSSA Aktiviteetteja ja kulttuurihistoriaa keskellä luontoa jokaisena vuodenaikana. Vuonna 2025 Hossan matkailualue on valtakunnallisesti tunnettu ja vetovoimainen luontomatkailukeskus. Matkailualue tarjoaa monipuoliset harrastusmahdollisuudet luonnon keskellä sekä omatoimisesti että ohjatusti toteutettuna. Hossassa nautitaan rauhasta ja kiireettömyydestä sekä vauhdikkaista luontoelämyksistä, yksin tai seurassa. Hossan elämykset kiinnostavat kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita kaikkina vuodenaikoina. Alueen yrittäjät rakentavat laadukkaita ja monipuolisia palvelukokonaisuuksia jokaisen asiakkaan tarpeisiin laajan yhteistyöverkoston turvin. Kansainvälisten matkailijoiden osuus kaikista matkailijoista kasvaa 20 %:iin. Matkailuyritysten määrä kasvaa 20:een ja majoituskapasiteetti lisääntyy 900 vuodepaikkaan. Kaiken kaikkiaan Hossan matkailualueella käydään vuosittain kertaa. Hossan matkailualueen vesistöt, harjumetsät ja hyvät palvelut kutsuvat kulkemaan ja nauttimaan mieleen jäävistä hetkistä! Strategiset tavoitteet Vision toteutumiseksi on asetettu joukko strategisia tavoitteita, jotka luovat pohjan myös konkreettisille toimenpideehdotuksille. Hossan matkailualueen master planin strategiset tavoitteet (kuva 4) liittyvät 1) yhteistyöhön ja eri toimijoiden yhteisiin päämääriin, 2) toimijoiden ajattelutapaan ja asenteisiin sekä 3) markkinointiin. Ensimmäinen keskeinen strateginen tavoite Hossan matkailualueella on yhteistyön tekeminen eri toimijoiden kanssa sekä näiden toimijoiden sitoutuminen yhteisin päämääriin. Tämä tarkoittaa yrittäjien keskinäistä yhteistyötä alueella ja sen ulkopuolella myös kuntarajojen yli, sekä, yhteistyötä Suomussalmen kunnan sekä Metsähallituksen kanssa. Yhteistyötä tulisi tehdä aidosti ja avoimesti siten, että eri osapuolten ääni pääsee kuuluviin ja löydetään ratkaisuja. 24

28 Yrittäjät ja muut Hossan matkailualueeseen vaikuttavat toimijat muodostavat matkailuklusterin. Sen ajatuksena on, että jokainen klusterin jäsen rakentaa omalta osaltaan kokonaisuutta tässä tapauksessa Hossan matkailualuetta. Mitä paremmin yksittäiset yrittäjät sekä toimijat tässä onnistuvat, sen suuremman hyödyn kaikki saavat. Kyse on ikään kuin yhteisen piirakan leipomisesta: jokainen tuo omat raakaaineensa ja työpanoksensa yhteen ja lopuksi katsotaan kuinka ison ja hyvän piirakan aineksista saatiin aikaan. Mitä isompi ja parempi piirakka, sitä isomman palan kukin leipoja lopuksi saa. Yhteisten päämäärien asettamisen ja niihin sitoutumisen myötä konkreettisten toimenpiteiden ja uudistusten tekeminen on helpompaa. Sitoutumisen myötä kehittämistyöstä tulee pitkäjänteisempää ja näin ollen tuloksia saadaan aikaan. Toinen strateginen tavoite liittyy eri toimijoiden ajattelutapaan ja asenteisiin. Ne vaikuttavat ihmisen kaikkeen tekemisen ja siksi niiden tiedostaminen ja työstäminen on tärkeää. Hossan matkailualueella ajattelutapoja ja asenteita haastetaan etenkin kansainvälisyyden kohtaamisessa ja nykyaikaisten markkinointimenetelmien omaksumisessa. Avoin asenne erilaisuutta kohtaan luo keskusteluyhteyksiä ja mahdollis- Kuva 4. Hossan matkailualueen master planin strategiset tavoitteet. 25

29 taa yhteistyön. Lisäksi arvostus ja rakentava kritiikki toisten ja omaa työpanosta ja osaamista kohtaa ovat tärkeitä. Ne kannustavat ja auttaa jokaista kehittämään toimintaansa ja ruokkii halua pyrkiä parempaan oman toimintansa ja samalla koko Hossan matkailualueen parhaaksi. Asenteissa ja ajattelutavoissa Hossan matkailualueen yrittäjien tulisi lisäksi omaksua liiketoimintaansa laajempi business- ja myyntihenkisyys, jossa asiakkaalle luodaan positiivinen ostamisen ilmapiiri. Tällöin asiakkaalla on yrityksessä paljon ostettavaa sekä tuotteita että palveluja mutta häntä ei kuitenkaan rahastaa kuoliaaksi. Tämä tekee palveluiden ja tuotteiden ostamisen asiakkaalle helpoksi ja mielekkääksi, ja samalla yritys saa tuloja. Markkinointi on kolmas Hossan matkailualueen strateginen tavoite. Sen merkitys on tärkeä, sillä ilman sitä kukaan paitsi kanta-asiakkaat eivät tiedä mikä Hossa on ja mitä siellä voi tehdä. Uusien ja myöskin vanhojen asiakkaiden tavoittaminen mieleenpainuvalla Hossa-viestillä luo edellytyksiä alueen imagon rakentumiselle, tunnettuudelle ja asiakasryhmien tavoittamiselle. On tässä parempaakin tekemistä - ajattelu ei ole rakentava suhtautuminen markkinointiin. Markkinointia ei tule jättää sivurooliin ajanpuutteen tai osaamattomuuden takia, sillä ennen pitkää sillä on vaikutusta asiakkaiden määrään. Markkinoinnin tulee kulkea yritystoiminnan rinnalla joka asiassa. Konkreettiset toimenpide-ehdotukset Hossan matkailualueen vision, strategisten tavoitteiden sekä nelikenttäanalyysin perusteella tässä kappaleessa nimetään joukko konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla alueen matkailu kehittyy. Ehdotukset on jaoteltu hankkeen tavoitteiden mukaan kolmeen eri ryhmään: 1) Uudet yritysideat ja matkailutuotteet 2) Investoinnit ja saavutettavuus 3) Tunnettuus ja markkinointi 4) Yrittäjät, kunta ja Metsähallitus Kyselyn tulosten mukaan kolme tärkeintä kehityskohtaa Hossan matkailualueen eteenpäin viemisessä on retkeilyreittien ja -palveluiden (45 %), majoituspalveluiden (43 %) sekä markkinoinnin ja tunnettuuden (42 %) kehittäminen (kuva 5). Tämä tulos osoittaa Hossan retkeilyalueen tärkeyden kävijöille. Retkeilyreittien ja - palvelujen on oltava kunnossa, koska se on kävijätutkimuksen mukaan alueella vierailevien matkailijoiden matkan ainoa ja tärkein matkakohde. Toisaalta majoituspalvelujen sekä markkinoinnin ja tunnettuuden 26

30 sijoittuminen kehittämistoimenpiteiden kärkikolmikkoon osoittaa sen, että Hossan matkailualueen on uudistuttava vastaamaan nykyajan ihmisen tarpeisiin niin majoituksen kuin markkinoinninkin osalta. Luonnonsuojelun korkea sijainti saattaa johtua meneillään olevista keskusteluista Hossan retkeilyalueen statuksen muuttamisesta kansallispuistoksi. Asia on ollut pinnalla erityisesti retkeilyalueen uuden hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksen esittelytilaisuuden jälkeen (joulukuu 2014). Retkeilyreitit ja -palvelut Majoituspalvelut Markkinointi ja tunnettuus Luonnonsuojelu Kulttuurihistorian esille tuominen Ohjelmapalvelut Kahvila- ja ravintolapalvelut Olemassa olevat harrastusmahdollisuudet Uudet omatoimiset harrastusmahdollisuudet Tapahtumat Muu, mikä? Kuva 5. Mitä Hossan matkailualueella tulisi kehittää? (n=60) Uudet yritysideat ja matkailutuotteet Hossan matkailualue on monipuolinen ja siellä voi harrastaa mitä erilaisimpia luontoharrasteita. Tästä huolimatta mikään aktiviteetti ei kuitenkaan kohoa ylitse muiden ja muodostu varsinaiseksi Hossan vetonaulaksi. Tämä asia pitää lähitulevaisuudessa ratkaista, joko vahvistamalla nykyisiä vahvuuksia ja olemassa olevia aktiviteetteja suuremman panostuksen ja kehittämistyön kautta, tai luomalla aivan uudenlainen vetovoimainen aktiviteetti Hossaan. Joka tapauksessa alueen olemassa olevia aktiviteetteja tulee terävöittää ja eri yrittäjien tarjoamia palveluita tulee koota kokonaisuuksiksi. Kokonaisuudet voivat olla valmiita tuotepaketteja myyntiin sekä asiakkaan toiveiden mukaan räätälöityjä yksilöllisiä paketteja. Tärkeää on myös yritysten palveluista kootun viikko-ohjelman toteuttaminen. Sen ja välinevuokrauksen aktiivinen mainostaminen edesauttaisivat hetken mielijohteesta tehtyjen ostopäätösten syntymistä perillä kohteessa. Palvelu- 27

31 jen ja tiedon saatavuus tulee tehdä asiakkaalle mahdollisimman helpoksi. Uusien tuotteiden tai palveluiden ei tarvitse välttämättä olla täysin uusia avauksia, vaan mahdollisuutena on jalostaa tutuista aktiviteeteista uusia tuotteita tekemällä ne uudella tavalla tai yhdistelemällä eri aktiviteetteja toisiinsa. Esimerkiksi maastopyöräilyn tai melonnan ympärille voi kehittää ohjelmapalvelutuotteen, joka sisältää laadukkaiden välineiden vuokrauksen ja opastetun retken luontovalokuvaukseen tai kulttuurihistoriallisiin kohteisiin liittyen. Tuttuihinkin aktiviteetteihin tuo lisäarvoa teemallisuus. Se onkin yksi tapa lisätä Hossan vetovoimaisuutta aktiviteettitarjonnassa. Eri aktiviteettien yhdistely ja teeman hyödyntäminen vaatii erityisosaamista ja hyvää ammattitaitoa eri aihepiireistä. Myös laajemman maantieteellisen alueen hyödyntäminen tuotteiden ja palveluiden tarjoamisessa lisää tuttujen, olemassa olevien aktiviteettien mahdollisuuksia. Aikaisemmissa suunnitelmissa (mm. Maankäytön yleissuunnitelma) Seipiniemen alue on nostettu esille ohjelmapalveluihin ja yritystoimintaa keskittyneenä alueena. Nämä suunnitelmat eivät ole vielä tähän mennessä toteutuneet Seipiniemen leirialuetta lukuun ottamatta. Sieltä löytyy muun muassa tunnelmallinen katettu ruokailutila ja savusauna. Sijainniltaan Seipiniemi on kuitenkin erinomainen juuri ohjelmapalvelujen kannalta katsottuna. Siksi uusien yritysideoiden ja matkailutuotteiden sijoittamista Seipiniemeen tulisi harkita. Alueesta voisi onnistuessaan tulla monipuolinen luontoaktiviteettikeskittymä, jossa majoitus- ja ravitsemuspalvelut ovat lähellä. Seuraavaksi esitellään käytännön ehdotuksia uusista yritysideoista ja matkailutuotteista Hossassa. Ne on jaoteltu metsästys-, kalastus- ja vesiaktiviteetteihin; pyöräilyyn; muihin luontoaktiviteetteihin; kulttuuriin, historiaan ja tapahtumiin sekä kahvila- ja ravintolapalveluihin. Kaikista uusista ehdotuksia löytyy laajempi lista liitteestä 4. Metsästys, kalastus ja vesiaktiviteetit Metsästys- ja kalastusmatkailu ovat tulevaisuudessakin hyviä syitä tulla Hossaan. Metsästys- tai kalastusmahdollisuuden tarjoaminen ei kuitenkaan yksistään ole riittävä vetovoimatekijä. Usein omatoimisille suomalaismatkailijoille pitäisi kehittää metsästykseen ja kalastukseen liittyviä ohjelmapalveluja ja oheistuotteita. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi laadukkaiden metsästys- ja kalastustarvikkeiden moni- 28

32 puolinen myymälä sekä kalastajille vakuumi- ja pakastuspalvelu. Kalastajille voisi järjestää esimerkiksi ohjelmapalvelutuote, jossa kalastaja saada itse pyydystämänsä kalan valmistettuna herkulliseksi ravintola-annokseksi. Kalastusmahdollisuuksien suhteen Hossan matkailualue on erinomainen matkailukalastajan paikka. Sen sijaan huomattavasti vannoutuneemmat kalastajat löytävät mielenkiintoisempia kohteita Lapista tai muista Pohjoismaista. Kalastuksen kehittämisessä myös lapset tulisi ottaa huomioon. Heitä varten tulisi olla helppoja lohilampia, joissa saaliin saaminen on varmaa. Kalastusmatkailussa tulisi hyödyntää laajasti koko Hossan matkailualuetta aina Juntusrannan Kylmäjärveen saakka sekä kesällä että talvella. Pilkkiminen tuo etenkin kansainväliseen matkailuun, jossa kalastaminen jään päältä ja saaliin saaminen olisi kansainväliselle matkailijalle varmasti mieleenpainuva kokemus. Metsästysmatkailun osalta yritysryhmät ja kansainväliset metsästäjät voisivat olla tulevaisuuden kohderyhmä. Näillä ryhmillä osallistuminen ei usein ole kiinni rahasta, mutta sen sijaan heille tulisi pystyä tarjoamaan laadukasta majoitusta, ruokaa ja ohjelmapalveluja. Kansainvälisille metsästysmatkailijoille hirvi ja metso ovat kaikkein kiinnostavimmat saaliit. Myös poron metsästys voisi olla jossain mittakaavassa vaihtoehto ja mahdollisuus metsästysmatkailun kehittämiselle etenkin kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkiksi itärajan tuntumassa voisi olla iso aitaus, jossa metsästettäviä poroja liikkuu. Poronmetsästys voisi tuoda poromiehille hyvän lisätulonlähteen. Metsästysmatkailua helpottaisi, jos osa metsästysluvista olisi paikallisten yrittäjien myytävänä. Hossan järvet, joet ja lammet mahdollistavat kalastamisen lisäksi monia muita vesiaktiviteetteja ympäri vuoden. Tätä mahdollisuutta tulisi hyödyntää nykyistä monimuotoisemmin ja innovatiivisemmin. Nykyisellään melonta on suosittu vesiaktiviteetti, jota voitaisiin edelleen kehittää esimerkiksi melontaseikkailutapahtumien tai teknologian avulla (esim. melontareitit virtuaalisena internetiin). Sulan veden aikaan alueen kirkkaita vesiä voitaisiin hyödyntää myös sukellusaktiviteetin kautta. Nykyisellään alueella järjestetään yksi sukellusleiri vuodessa, mutta sukelta- 29

33 mismahdollisuuksien tarjoamista myös ohjelmapalveluna ensikertalaisille tulisi harkita. Tämän ympärille voisi järjestää esimerkiksi vedenalaista aarteenetsintää. SUP-lautailu (stand up paddling) on yksi uusi ulkomailta Suomeen rantautunut vesiaktiviteettimuoto, joka sopisi erinomaisen hyvin kesäiseen Hossaan. Laudan päältä voisi vaivattomasti nähdä alueen maisemia, nauttia vedestä ja saada samalla liikuntaa trendikkäällä tavalla. Suomen suurissa kaupungeissa järjestetään myös erilaisia kehonhuolto-, tasapaino- ja joogatreenejä SUP-laudan päällä joko uimaaltaassa tai luonnonvesissä. Mikä olisikaan sen hienompaa kuin kohottaa kuntoa aurinkoisena päivänä Öllörin laineilla! Tähän mennessä SUP-lautailu on suurimmalta osalta isojen kaupunkien trendilaji, mutta Hossassa se saisi puitteikseen mahtavat maisemat ja mitä kirkkaimman veden. Talvella vesistöjä voisi hyödyntää esimerkiksi retkiluistelun ja jäärakentamisen merkeissä. Myös vuokrattava saunalautta voisi sopia hyvin Hossan järvien laineille. Lautalla matkailija voisi saunoa, uida, kalastaa ja ruokailla hienojen maisemin ympärillä keskellä järveä. Lautta yhdistäisi kansainväliselle matkailijalle suomalaisuuden parhaat puolet, ja tarjoaisi myös suomalaisille matkailijoille jotain tuttua, mutta samalla jotain uutta. Pyöräily Maastopyöräily on ollut viimevuosina uusi nouseva laji luontoaktiviteettien parissa. Maastopyöräilijöitä on nähty myös Hossan retkeilyalueen maastossa yhä enenevissä määrin, vaikka heitä varten ei ole olemassa erillisiä maastopyöräilyreittejä. On jopa arvioitu, että tulevaisuudessa kävellen liikkuvien retkeilijöiden määrä vähenee samalla, kun pyöräilijöiden määrä lisääntyy. Retkeilyalueen olemassa olevat reitit soveltuvat hyvin maastopyöräilyyn ja alueella on monentasoiselle pyöräilijälle sopivan mittaisia rengasreittejä. Toisaalta alueella kaivattaisiin päiväreittien rinnalle selvästi pitempiä reittejä, joiden läpi ajamiseen menisi muutama päivä ja pyöräilijä yöpyisi matkan varrella joko maastossa tai mökissä. Maastopyöräilyreittien suunnittelussa tulisi ottaa huomioon myös ret- 30

34 keilyalueen ulkopuoliset alueet, sillä myös ne tarjoavat hyviä maastoja ja maisemia. Yleisökyselyssä maastopyöräily sekä myöskin niin sanottu läskipyöräily nousivat esille usein. Leveärenkaiset läskipyörät mahdollistaisivat pyöräilyaktiviteettien harrastamisen myös talvella. Esimerkiksi Itärajan reitin tuomia mahdollisuuksia tulisi miettiä pyöräilyn osalta sekä kesällä että talvella. Pyöräilytuotteita voisi jalostaa sekä alan harrastajille että lajille entuudestaan vieraille. Harrastajille voisi järjestää leirejä, kisoja ja pitempiä, vauhdikkaita vaelluksia. Aloittelijoille puolestaan voisi tarjota teemapäiviä, kursseja ja helppoja opastettuja retkiä vaikkapa kulttuurihistoriallisten nähtävyyksien äärelle. Mahdollisuus tarvittavien välineiden vuokraamiseen olisi oleellista opastuksen ja ammattitaitoisen kurssittamisen lisäksi, ja vaatisi näin ollen uuden yrittäjän pyörittämään tätä trendikästä kaikenikäisten luontoharrastusta. Muut luontoaktiviteetit Hossan matkailualue tarjoaa puitteet myös moneen muuhun luontoaktiviteettiin. Näistä yksi on hiihto. Hiihdon suosio on kuitenkin viimeaikoina laskenut, eikä alueella ole kysynnän puutteen vuoksi varaa ylläpitää luisteluhiihtouria perinteisen hiihtotavan latujen rinnalla. Hiihdon kehittäminen ja luistelu-uriin panostaminen tuli kuitenkin monesti esille yleisökyselyssä. Niitä kaivattiin. Tarjonta voisin tästä päätellen mahdollisesti luoda suurempaa kysyntää hiihtämistä kohtaan. Mutta olisivatko volyymit riittävän suuret, ollakseen kannattavat 31

35 esimerkiksi latukoneeseen investoimisen kannalta, sitä on vaikea sanoa. Luontovalokuvaamisen ja eläinten tarkkailun suhteen Hossan matkailualueella riittää paljon annettavaa myös nykyisen karhunkatselun ja niiden valokuvaamisen ulkopuolellekin. Karhu on eri kuvaus- ja tarkkailukohteiden keskuudessa tärkein vetonaula, mutta muiden kohteiden avulla matkailijan viipymää on mahdollista pidentää. Esimerkiksi erilaiset katselu- ja valokuvaustuotteet revontulien, maisemien, lintujen ja eri nisäkkäiden suhteen voivat tarjota tähän hyviä mahdollisuuksia. Digitaalisten järjestelmäkameroiden suosion lisääntyessä, kiinnostus valokuvaamiseen on kasvanut sekä Suomessa että ulkomailla. Jopa teini-ikäiset omistavat oman järjestelmäkameran ja ovat taitavia sen käyttämisessä. Kohderyhmä voi näin ollen olla sekä harrastajaettä ammattivalokuvaajat. Perinteisestä bongaamisesta kiinnostuneita ei pidä myöskään unohtaa. Heille riittää jo harvinaisen tai luvatun kohteen näkeminen. Katselu- ja valokuvaustuotteista voisi kehittää erilaisia vaelluksia, kursseja, kilpailuja tai leirejä. Aivan uusia avauksia luontoaktiviteettien parissa voisi olla esimerkiksi suunnistaminen päivällä ja yöllä, polkujuoksu, ratsastus, frisbeegolf-rata, 3Djousiammaunta ja puissa oleva yläköysirata. Kiipeilyaktiviteettien mahdollisuuksia Hossan matkailualueella tai sen läheisyydessä olisi harkittava. Tämä voisi pitää sisällään kiipeilyä sen eri muodoissa: boulderointia (max. 5m korkea kallio), pultatut köysikiipeilyradat, jääkiipeily jäisillä seinämillä sekä laskeutumiset eri paikoista hienon luonnon keskellä. 32

36 Kulttuuri, historia ja tapahtumat Hossan retkeilyalueen kulttuurihistoria on vielä hyödyntämätön voimavara matkailussa, mutta sen käyttäminen mielenkiintoisella tavalla on haastavaa. Pelkän tuhruisen piirroksen näkeminen kalliossa ei sellaisenaan sykähdytä monia ja siksi paljon hehkutettu kalliomaalaus voi lopulta osoittautua pettymykseksi. Historia vaatii pelkkien maastossa näkyvien asioiden rinnalle kiehtovia tarinoita, muisteloita menneistä ja seikkaperäisiä kertomuksia entisajoista. Tarina tekee historiallisesta faktasta mielenkiintoisen matkailutuotteen. Hossan kulttuurihistorian tuotteistaminen edellyttää näin ollen asiaan perehtynyttä opasta, jolla on myös kyky kertoa tarinoita mielenkiintoisella ja persoonallisella tavalla. Huumori on myös asia, joka viihdyttää ihmisiä. Kulttuurihistorialliset kohteet tulisi olla paremmin esillä Metsähallituksen Hossa-sivuilla sekä matkailuyrittäjien omilla nettisivuilla. Ne tulisi olla merkitty hyvin myös maastoon opastustaulujen kera, jotta omatoiminenkin kävijä ymmärtää, mistä kohteessa on kysymys. Entisaikojen kulttuurihistorian lisäksi myös alueen nykyinen kulttuuri ja elämäntapa ovat Hossan matkailullinen resurssi etenkin kansainvälisessä matkailussa. Tähän liittyvät oleellisesti paikallinen (ja suomalainen) ruokakulttuuri, luonnon antien hyödyntäminen sekä poronhoito. Paikallisen kulttuurin ympärille voi kehittää erilaisia ruokaan liittyviä aktiviteetteja ja tuotteita (esim. kurssit ja markkinat), paikallisten (ts. suomussalmelaisten) käsitöiden ja erikoisuuksien myymälän sekä luonnosta ammentavia kauneus- ja hyvinvointipalveluja. Kulttuurihistoriaan ja paikalliseen elämään liittyen on mahdollista järjestää myös erilaisia tapahtumia. Lisäksi matkailualueella tulisi olla vuodenaikojen mukaan vaihtuvia tapahtumia, jotka toisivat säpinää alueelle ympäri vuoden (esim. kauden avauksia kalastukseen, metsästykseen tai hiihtoon liittyen). Kaikenlaiset liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvät tapahtumat sopivat myös alueelle hyvin (esim. polkujuoksu, seikkailukilpailu ja suohiihdon MM-kisat). Myös musiikki-tapahtumat ovat alueelle tervetulleita. 33

37 Kahvila- ja ravintolapalvelut Hossan matkailualue tarvitsee monipuolisuutta kahvila- ja ravintolapalveluihin. Tämä vaatii puolestaan uutta yrittäjää alueelle. Nykyisellään varmin paikka saada lounasruokaa on Hossan luontokeskus. Se ei kuitenkaan ole auki ympäri vuoden muuta kuin tilauksesta. Samoin tilausravintola Hossan poropuisto on auki vain tilauksesta. Hossan lomakeskus puolestaan keskittyy palvelemaan pääosin vain omia asiakkaitaan, eikä heillä ole aina mahdollisuutta palvella yhtäkkiä sisään tullutta vierasta. Näille ruokapaikoille Hossan matkailualueella tarvittaisiin vaihtoehto. Sen tulisi olla aukioloajoiltaan ja ruokatarjonnaltaan sellainen, että sieltä saisi helposti ja varmasti ruokaa muiden paikkojen ollessa kiinni. Matkailutrendit huomioon ottaen niin nykyisissä kuin uusissakin kahvila- ja ravintolapalveluissa tulisi ottaa huomioon lähialueiden tuotteiden hyödyntäminen, paikalliset erikoisuudet sekä tunnelma paikan vetovoimatekijänä. Asiakkaiden aito, ystävällinen kohtaaminen sekä kielitaito ovat tärkeitä. Kahvila- ja ravintolapalveluiden yhteyteen voisi sijoittaa matkamuistomyymälän sekä esimerkiksi kalastus- ja metsästystarvikemyymälän. Muiden aktiviteettimahdollisuuksien kehittyessä tulevaisuudessa alueella voisi olla myös muihin harrastuksiin liittyviä tarvikemyymälöitä. Myytävien tavaroiden tulisi olla laadukkaita ja tarkoituksen mukaisia. Niistä saatava tuotto tukisi hyvin kahvila- ja ravintolapalveluiden tuottoa. Myös persoonalliset ja tunnelmalliset käsityöputiikit sekä paikallisten tuotteiden myymälät kiinnostavat ulkopaikkakuntalaisia sekä ulkomaalaisia matkailijoita. Hossassa voitaisiin myydä esimerkiksi lähialueiden poro- ja kalatuotteita sekä Suomussalmen tunnettuja paikallistuotteita (esim. Biokia). Lisäksi Hossan kylän puolella tulisi varmistaa tulevaisuudessakin elintarvikkeiden saaminen, josta mökkeilijä tai retkeilijä saa peruselintarvikkeet kävelymatkan päästä. Nykyään sitä virkaa hoitaa Erä-Hossan kesäkauppa, joka on auki pääsiäisestä lokakuuhun asti. Juntusrannan kyläkauppaan on 30 kilometrin matka, eikä kaikilla ole halua tai mahdollisuutta lähteä pienille ruokaostoksille sinne asti. 34

38 Uudet investoinnit Hossan matkailualueen kehittyminen edellyttää uusia investointeja etenkin majoitustilojen suhteen. Tällä hetkellä alueen majoituskapasiteetti on koko kesäsesongin aikana käytännössä katsottuna täysin varattuna, eikä uusille majoittujille ole tilaa. Samalla kun uudet yritys- ja tuoteideat sekä markkinointimenetelmät tähtäävät kävijämäärien kasvattamiseen, ei uusia isompia asiakasvirtoja varten ole tarpeeksi majoituskapasiteettia kesän aikana. Talvisesongin aikana puolestaan tilanne on helpompi. Silloin tilaa vielä on. Tilanteen ollessa tämä, matkailun kehittyminen Hossassa edellyttää majoituskapasiteetin kasvattamista sekä ympärivuotisuuden kehittämistä. Näin suuremmat asiakasvirrat voidaan ottaa vilkkaan kesäsesongin aikana vastaan ja samalla heidän määränsä kasvaa myös talvella. Siten majoitustilat säilyvät tuottavina myös talvisesongin ajan. Etenkin kotimaisten asiakkaiden vaatimukset majoituksen laatutasoon liittyen ovat nousseet. Tähän kysyntään Hossan matkailualueen tulee vastata pikaisesti, sillä muodostaahan kotimaiset asiakkaat peräti 90 % koko alueen asiakaskunnasta. Majoituksen tason tulisi vastata nykypäivän ihmisen tasovaatimuksia sekä uusissa rakennettavissa majoitustiloissa että olemassa olevissa tiloissa. Viimeksi mainittujen kohdalla nykyaikaistaminen edellyttää tilojen kunnostamista, pintaremonttia, raikasta sisustamista sekä varustelun päivittämistä. Uudet rakennettavat majoitustilat voivat olla puolestaan mukavuuksin varusteltuja ympäri vuoden käytössä olevia mökkejä joko omassa rauhassa tai mökkikylissä. Hotellin tai huoneistohotellin tarvetta alueella tulee harkita. Tällä hetkellä Hossassa ei ole lainkaan tarjolla erinomaisen tason majoitustiloja, joita kuitenkin tarvitaan mukavuudenhaluisille asiakkaille. Mukavuuksin varusteltujen majoitustilojen rinnalla tulee olla myös yksinkertaisempaa ja edullisempaa majoitusta tarjolla. Majoitustilojen kunnossapito ja siisteys ovat avainasemassa laatutason ja hyvän asiakaskokemuksen muodostumisessa. Niihin tulisi kiinnittää aivan erityistä huomiota. Pienien yksityiskohtien merkitystä laadukkaan vaikutelman muodostumisessa ei pidä väheksyä, esimerkiksi kauniisti laskostetut pyyheliinat sängyllä, täysi halkokori takan vieressä tai karamelli ja tervetulotoivotus tyynyllä. Majoituspalvelujen laatua tulisi arvioida jatkuvasti asiakaskyselyiden kautta, jotta epäkohtiin pystytään reagoimaan nopeasti. Kansainvälisille matkailijoille nykyinen majoituksen taso on pääosin riittävä. Heille vaatimattomuus, yksinkertai- 35

39 suus sekä erä- ja mökkitunnelma ovat osa matkan eksotiikkaa. Toisaalta esimerkiksi sähkötön ja vedetön mökki ilman sisä- WC:tä kuulostaa matkaa varatessa hienolta kokemukselta, mutta käytännössä yhden yön jälkeen kaivataan jo kovasti edes jonkinlaisia mukavuuksia. Majoituksessa tärkeintä on näin ollen erämainen tunnelma, joka sopii muuhun ympäristöön ja suomalaiseen luontoon. Tämä kannattaa huomioida majoitustilojen sisustuksessa (esim. poronsarvinaulakot ja taljat). Hossan retkeilyalueen osalta investointeja vaativat muun muassa reitit, viitoitukset ja Värikallion katselulava. Nykyisiä reittejä tulisi pitää kunnossa ja ränsistyneet rakenteet tulisi korjata. Alueella voisi olla uusia pidempiä rengasreittejä sekä uusia reittejä lumikenkäilijöille ja maasto- ja läskipyöräilijöille. Alueelle pitäisi nimetä myös vetovoimainen pitempi vaellusreitti, joka pystyisi kilpailemaan Kuusamon Karhunkierroksen kanssa. Reitti voisi yhdistää esimerkiksi Hossan, Kylmäluoman ja Syötteen. Uusi rengasreitti voisi kulkea Hossasta Etelä-Kuusamon kohteiden kautta takaisin Hossaan. Lisäksi luontopolkua tulisi kehittää ja uudistaa. Viitoitus tulisi uusia ja niiden informaatio tulisi olla tarkempaa (esim. etäisyydet). Polkujen ja latujen alkuun tarvitaan karttatauluja. Uusien rakennusten ja rakennelmien investoimisessa tulee pohtia alueen matkailuyrittäjien yhdistystä investoijana ja ylläpitäjänä. Alueella on tarvetta esimerkiksi ohjelmapalveluja varten rakennetusta kodasta (esim. Seipiniemeen), joka ei ole yleisessä vaan yrittäjien ja heidän asiakkaidensa käytössä. Lisäksi Hossan matkailualueella olisi tarvetta investoida kaikkien yritysten ei vain matkailualan yritysten parempaan näkyvyyteen 5-tiellä sekä Hossan ja Juntusrannan kyläkeskuksissa yhtenäisten tienvarsikylttien muodossa. Näin kylät näyttäisivät huomattavasti nykyistä elävimmiltä ja herättäisivät positiivista huomiota: Ne eivät olekaan mitä tahansa syrjäkyliä, vaan siellä on paljon yrityksiä ja siksi elinvoimaa. Esimerkiksi Teijon kansallispuiston läheisyydessä olevissa kylissä on yhteneväiset tienvarsikyltit jokaisen yrityksen kohdalla. Taustalla vaikuttaa yrittäjäyhdistys sekä aktiiviset kylät. 36

40 Tunnettuus ja markkinointi Hossan matkailualue on kohtalaisen tunnettu Kainuussa ja laajemminkin Suomessa. Tunnettuutta ovat lisänneet Hossan retkeilyalueen saamat tunnustukset: Vuoden retkikohde 2011 sekä Vuoden luontokohde Tunnettuutta ei pidä kuitenkaan liiaksi rakentaa näiden meriittien varaan, sillä esimerkiksi vuoden retkikohdemaininnasta on kohta jo viisi vuotta aikaa. Se ei ole enää tarpeeksi ajankohtainen ollakseen tunnettuuden lisäämisen lippulaiva. Hossan matkailualueella on keksittävä jotain uutta, mikä saa sen erottumaan toisista luontomatkailukohteista. Markkinointiin on panostettava merkittävästi nykyistä enemmän ja on alettava rakentamaan Hossa-brändiä. Tunnettuuden kehittämisessä tärkeää on haluttujen kohderyhmien tavoittaminen sellaisella viestillä ja sellaisia kanavia käyttäen, mikä saa heidät kiinnostumaan Hossan matkailualueesta. Tunnettuuden ja markkinoinnin kehittäminen edellyttää Hossan matkailualueelta seuraavia toimenpiteitä: 1) Monikanavaisen markkinointi- ja myyntityön omaksuminen osaksi yrityksen arkea a) printti- ja sähköinen media b)tapahtumat, messut, tiedotusvälineet, yhteistyöhankkeet 2) Verkkoläsnäolon ja löydettävyyden kehittäminen internetissä a) Internet-sivujen uudistaminen b)sosiaalisen median käyttäminen (esim. Facebook, Youtube, Instagram tai Twitter) Internetin myötä visuaalisuuden, kuvien ja videoiden merkitys on lisääntynyt ihmisten elämässä ja sitä kautta myös markkinoinnissa. Samalla erottautuminen kilpailijoista positiivisella tavalla on tullut yhä haastavammaksi. Jotta Hossan matkailualue voisi edes olla mukana matkailukohteiden välisessä kilpailussa, on sen sisäistettävä nykyaikainen monikanavainen myyntityö, jossa hyödynnetään printtija sähköistä mediaa sekä erilaisten tapahtumien, messujen, tiedotusvälineiden ja 37

41 yhteistyöhankkeiden tuomia markkinointimahdollisuuksia. Hyvien esitteiden tekeminen sekä mainostaminen sanomalehdissä, matkailulehdissä sekä luonto-/liikuntaalan harrastajalehdissä on edelleen tärkeää, mutta sen rinnalla tulee internetsivujen ja muun sähköisen median olla vähintään yhtä vahvasti hoidossa sekä älypuhelinettä tablettiversiona. Hossan matkailualueen ja yritysten verkkoläsnäoloa ja löydettävyyttä internetissä tulee kehittää merkittävästi nykyisestä. Internetsivujen tulee olla sekä koko matkailualueen (www.hossa.fi) että yrittäjien omien sivujen osalta nykyaikaiset, selkeät ja informatiiviset. Linkkien tulee toimia ja tietojen tulee olla ajan tasalla viimeisintä pilkkua myöten sekä suomeksi että muilla kielillä (englanti, ranska, saksa). Nettisivut tulee olla toteutettu laadukkaasti ja ammattitaitoisesti. Tämä herättää luottamusta ja kiinnostusta aluetta ja sen palveluita kohtaan, ja antaa lisäksi ammattimaisen vaikutelman myös alueen yritysten toiminnasta. Nykyisellään hossa.fi-sivut eivät täytä nykyaikaisuuden ja informatiivisuuden vaatimuksia. Tapahtumakalenteri, viikkoohjelma, tuotepaketit ja majoitus tulee olla hossa.fi-sivuilla selkeästi ja kiinnostavasti esillä. Asiakkaalla tulisi olla mahdollisuus varata majoitus, ohjelmapalvelu, välinevuokraus tai kokonainen paketti suoraan sivujen kautta. Myös karttojen, tarvikkeiden ja matkamuistojen ostaminen suoraan sivujen kautta tulisi mahdollistaa. Tämä helpottaisi asiakkaan kokemusta matkajärjestelyjen tekemisestä. Sosiaalista mediaa (esim. Facebook, Youtube, Instagram ja Twitter) tulisi hyödyntää aktiivisesti Hossan matkailualueen markkinoinnissa ja tunnettuuden edistämisessä. Sitä kautta ei välttämättä lisätä yrityksen myyntiä, mutta se on hyvä tapa välittää tietoa, herättää kiinnostusta ja pitää asiakkaat. Jos yritys on Facebookissa, on sen oltava siellä tarpeeksi aktiivinen, jotta siitä olisi hyötyä. Kuolleet Facebook-sivut eivät herätä luottamusta ja kiinnostusta päinvastoin. Internetin ja sosiaalisen median työkaluja voi käyttää tehokkaasti ristiin. Tämä tarkoitta sitä, että yritys jakaa eri sivustoilla olevaa tietoa eri sosiaalisissa medioissa tai kumppanisivustoilla (esim. Tripadvisor tai Booking.com). Esimerkiksi Facebook-päivityksen yhteyteen linkitetään yrityksen kotisivu tai Twitterissä jaetaan Instagram-kuva, josta löytyvät Hossan matkailualueen nettisivut. Näin eri sivustot ikään kuin keskustelevat keskenään ja muodostavat mielenkiintoisen seuraamisen kohteen ja verkon, johon kävijän on helppo tarttua. Tämän tarkoituksena on aina johtaa kävijä lopulta sille sivulle, josta hän saa ostopäätöksen kannalta oleellista 38

42 tietoa (esim. hinnat) ja pystyy varaamaan palvelun tai tuotteen. Näin satunnainen surffaaja tai tiedonetsijä johdatetaan lopulta ostomahdollisuuden äärelle. Kuvien jakopalvelu Instagram on etenkin nuorison keskuudessa suosittu sosiaalinen media, jossa kuvat ovat pääasia. Kuvien merkitys onkin korostunut meidän ajassamme ja siksi niillä on suuri merkitys myös markkinoinnissa. Hyvien kuvien merkitys alueen houkuttelevuuden lisäämisessä tulee sisäistää kaikessa markkinointiviestinnässä ja tunnettuuden edistämisessä. Tähän Hossalla on hyvät edellytykset, sillä siellä on paljon kaunista nähtävää, kuvattavaa ja näin ollen jaettavaa. Parannettujen palveluiden, tapahtumien ja tempausten myötä saatava näkyvyys alueellisessa tai valtakunnan mediassa lisää myös tunnettuutta. Yritysten aktiivisen mainostamisen lisäksi itse asiakkaista on tullut yhä enemmän tuotetiedon välittäjiä sosiaalisen median kautta. Matkakokemuksia jaetaan matkan aikana tai sen jälkeen matkailusivustoilla (esim. TripAdvisor) sekä henkilökohtaisilla sivustoilla (esim. blogit ja Facebook). Tästä johtuen yritys ei voi aina hallita tunnettuutensa kehittymistä haluttuun suuntaan. Parhaassa tapauksessa melomassa oleva matkailija markkinoi Hossaan ilmaiseksi jakaessaan hienon maisemakuvan Facebook-tilillään. Siksi jokaista asiakasta tulisikin palvella sillä asenteella, että hänellä voisi olla matkansa päätteeksi vain positiivista sanottavaa Hossan matkailualueesta. Suusta suuhun tai Facebook-tililtä toiselle leviävä tieto on tärkeä tekijä tunnettuuden kehittymisessä. Tuttavan kertomat kokemukset alueesta koetaan luotettavina ja autenttisina. Jos tämä viesti on positiivinen, silloin viesti Hossan mahdollisuuksista tavoittaa ja kiinnostaa yhä useampia ihmisiä. Markkinointi on tärkeä osa matkailuyritysten toimintaa, josta ei tulisi koskaan tinkiä ajanpuutteen tai muun esteen takia. Markkinoinnin suhteen yrittäjien tulisi luopua ajattelutavasta, joka sanoo, että on tässä parempaakin tekemistä. Markkinointi on kuitenkin se tapa, jolla yritykset voivat saada lisää uusia, nuoria asiakkaita ei vain kanta-asiakkaita, jotka saapuvat paikalle joka vuosi automaattisesti. 39

43 Yrittäjät, kunta ja Metsähallitus Yrittäjyyden edistäminen ja uudistaminen Hossan matkailualueella on yksi tärkeimmistä askelista kohti vision täyttymistä. Tämä pitää sisällään nykyisten yritysten terävöitymisen kaikilla toiminnan osaalueilla sekä uusien yrittäjien tuomat uudet avaukset Hossan palvelu- ja tuotetarjontaan. Yrittäjyyden tukemisessa Suomussalmen kunnalla ja Metsähallituksella on molemmilla tärkeä rooli. Ne ovat taustalla vaikuttavia, tukevia ja mahdollistavia voimia, joiden tehtävä on jättää tarinan päärooli yrittäjille. Yrittäjät ovat sen sijaan se toimija, joka luo palveluidensa ja tuotteidensa kautta Hossan matkailualueesta vetovoimaisen luontomatkailukeskuksen. Alueen matkailukehityksen suunta on pitkälti juuri heidän käsissään, mutta ilman kunnan ja Metsähallituksen tukea he eivät pärjää. Vetovoimaan vaikuttaa myös Metsähallituksen toimet (esim. investoinnit) retkeilyalueella. Yrittäjät, kunta ja Metsähallitus rakentavat toimillaan yhdessä Hossan matkailualueen tulevaisuutta. Pitkäjänteinen rinnalla kulkeminen sekä kunnan että Metsähallituksen taholta tukee yrittäjiä heidän työssään. Säännölliset tapaamiset yrittäjien, kunnan sekä Metsähallituksen kesken sekä myöskin vain yrittäjien kesken edesauttavat yhteishengen muodostumista ja ajankohtaisen tiedon vaihtumista. Tämä puolestaan mahdollistaa aidomman yhteistyön muodostumisen. Yksi tapa toteuttaa säännöllisiä tapaamisia voisi olla matkailuaamut. Rento tilaisuus pitäisi sisältää esimerkiksi yrittäjien ajankohtaisia kuulumisia ja toimenpiteiden suunnittelua sekä tietenkin aamupalan. Toisinaan aamupalalla voisi vierailla jokin asiantuntija kertomassa jostain ajankohtaisesta teemasta. Hossan matkailuyrittäjien yhdistys voisi kokoontua esimerkiksi kerran kuussa tällaisen matkailullisen aamupalan merkeissä. Mukaan voisi tulla aina myös kunnan ja Metsähallituksen väkeä. Aamupalan kustannukset voitaisiin hoitaa esimerkiksi kunnan toimesta. Tällä tavalla kunta olisi tukemassa yrittäjyyttä sekä alueen kehittämistä. Yrittäjävetoisesti toteutetut matkailuaamut vahvistaisivat myös yrittäjäyhdistystä alueen keskeisenä toimijana. Myös hankkeet tukevat yrittäjyyttä ja alueen matkailun kehittymistä. Erilaiset matkailuhankkeet tuovat alueen kehittämiseen sellaisia resursseja, joita ei normaalitilanteessa olisi. Tällaisia ovat esimerkiksi henkilö- ja aikaresurssit sekä taloudellinen panostus alueeseen. Niiden suhteen on kuitenkin oltava tarkkana, että hanke oikeasti palvelee alueen ja sen yrittäjien tarpeita, eikä aikaisempien tai mui- 40

44 den meneillään olevien hankkeiden kanssa ole tarpeettomia päällekkäisyyksiä. Hankeväsymys painaa osaa yrittäjistä juuri siitä johtuen, että ne ovat usein keskenään samanlaisia ja niistä käteen jäävä hyöty koetaan liian pienenä. Hankkeiden toteuttamisessa tulisi aina olla selkeä ja tarpeeksi konkreettinen päämäärä, jonka toteutumisella olisi yrittäjille suuri merkitys. Hankkeet ovat kestoltaan usein melko lyhyitä ja Hossan pitkäjänteinen kehittämien on hanketyön näkökulmasta katsottuna aina katkolla ennen seuraavan hankkeen alkamista. Kehittämistyön täyttä yhtäkkistä seisahtumista tulisi välttää ja miettiä esimerkiksi yrittäjäyhdistyksen mahdollisuuksia tarttua Hossan matkailualueen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen nykyistä terhakkaammin. Tässä yhtenä haasteena on yrittäjäyhdistyksen varallisuustilanne. Tullakseen toimintakykyisemmäksi, se tarvitsisi enemmän taloudellisia resursseja. Voisiko esimerkiksi kunta ja Metsähallitus osallistua kannattajajäsenen tittelin alla yhdistyksen tukemiseen? Toisaalta, ilman aktiivisia jäseniä, joilla olisi aikaa panostaa matkailun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, isommasta rahamäärästä ei olisi hyötyä. Tulevaisuuden kannalta uusien yrittäjien saaminen Hossan matkailualueelle on tärkeää. Uudet ja nuoret yrittäjät tuovat mukanaan innokkuutta, uudistuksia, investointihalukkuutta, kilpailua sekä markkinointi- ja kansainvälistä osaamista. Suomussalmen kunnan tulee olla aktiivinen vaikuttaja ja markkinoija, jotta uusia yrityksiä voitaisiin saada alueelle. Nykyisten yrittäjien tulee puolestaan toivottaa uudet kasvot lämpimästi tervetulleiksi osaksi yhteistyötä ja yhteisöä. Uusien yrittäjien saaminen syrjäiselle alueelle ei kuitenkaan ole helppoa. Siksi Hossan erinomaiset yrittämisen mahdollisuudet tulisi ottaa näyttävästi esille erilaisissa tapahtumissa, messuilla, mediassa sekä alan oppilaitoksissa. Uusien yrittäjien tavoittaminen ei ulotu pelkästään Suomeen. Hossan matkailualueella toimii jo nykyisellään kaksi ranskalaistaustaista matkailuyritystä. Heidän läsnäolonsa on koettu alkuvaikeuksien jälkeen suorastaan lottovoitoksi etenkin talvisesongin elävöittämisen näkökulmasta katsottuna. Myös Lieksan ja Kiirunan opintomatkoilla totesimme, että useat matkailuyrittäjät olivat alun perin kotoisin Keski-Euroopasta. Tätä mahdollisuutta Hossan matkailualueen tulisi hyödyntää tavoittamalla Euroopasta potentiaalisia matkailuyrittäjiä ja investoijia. Metsähallituksen rooli Hossan matkailualueen kehittämisessä on toimia ylläpitäjänä ja osaltaan myös markkinoijana. Ilman retkeilyaluetta Hossan matkailualue ei olisi kehittynyt nykyiseen pistee- 41

45 seen. Näin ollen retkeilyalueen kehityksen suunta, rahoitus, hakkuut ja investoinnit tulevat vastaisuudessakin vaikuttamaan oleellisesti Hossan matkailualueen kehitykseen. Metsähallituksella on näin ollen iso rooli alueen tulevaisuuden kannalta katsottuna, vaikka se toimiikin taustalla ikään kuin mahdollistajan roolista käsin. Metsähallitukselta odotetaan yhteistyöhalukkuutta ja neuvottelukykyä, kun uudet tai vanhat yrittäjät neuvottelevat Metsähallituksen maiden käyttöoikeuksista ja lupaasioissa (esim. reitit). Yrittäjien, kunnan ja Metsähallituksen vastuutehtäviä ja niiden aikataulua on hahmoteltu liitteen 5 taulukossa. Kehittämistyön seuranta Hossan matkailualueen master planin toteutuminen on sen taustalla vaikuttavien toimijoiden alueen yrittäjien, Suomussalmen kunnan sekä Metsähallituksen vastuulla. Tämä edellyttää jokaisen osapuolen sekä henkilön sitoutumista sen tavoitteisiin, jotta visiossa asetetut tavoitteet konkretisoituisivat vuoteen 2025 mennessä. Master plan -hankkeen päätyttyä kehityksen seuranta ja toteutuminen jää myös tulevien matkailuhankkeiden varaan. Niissä tulee jatkaa master plan - hankkeen aikana aloitettua hyvää työtä sen tavoitteiden mukaisesti. Tulevat hankkeet ovat osaltaan myös edistämässä tavoitteiden täyttymistä esimerkiksi rahoituksen ja henkilöresurssien myötä. Hossan matkailualueella tarvittaisiin jatkohanketta esimerkiksi tuotteiden jalostamisessa (mm. paketit ja viikko-ohjelmat) sekä markkinointiosaamisen ja kansainvälisen valmiuden kehittämisessä. Absoluuttisia mittareita master planin tavoitteiden saavuttamisesta ovat visiossa asetetut tavoitteet kävijämäärien kehityksestä sekä kansainvälisten matkailijoiden, matkailuyritysten sekä majoituskapasiteetin määristä. Näiden vuosittainen seuranta antaa tietoa matkailun sen hetkisestä tilasta ja kehityksen suunnasta. Seurantaa vaikeuttaa tarkemman tilastoidun tiedon puute (esim. käyttöasteet). Tämä puute pitäisi korjata välittömästi ja Hossan matkailualueella tulisi ryhtyä keräämään systemaattisesti kävijädataa. Kehittämistyötä voidaan seurata myös asiakkaille suunnatun palautejärjestelmän kautta. Lähitulevaisuudessa uudistuville hossa.fi-sivustoille tulisi laittaa yritysten yhteinen palautejärjestelmä, jossa asiakas saa arvioida käyttämiensä yritysten, palveluiden ja tuotteiden onnistumisen. Tämä antaa tärkeää tietoa uudistusten onnistumisesta ja kehityksen suunnasta nimenomaan asiakkaan näkökulmasta, mi- 42

46 kä onkin yrittäjän kannalta se tärkein. Palautteen antaminen tulisi mahdollistaa myös paikanpäällä esimerkiksi kirjallisen lomakkeen tai yleisen näyttöpäätteen avulla. Palautteita voitaisiin käydä läpi esimerkiksi aikaisemmin esille tuoduissa matkailuaamuissa ja näin yhdessä seurata asiakastyytyväisyyden kehittymistä eri tuotteiden ja palveluiden osalta. Yhteenveto Kuten Hossan matkailualueen master plan -selvitys on osoittanut, Hossassa on runsaasti potentiaalia kasvaa visiossa kuvatun luontomatkailukeskuksen kaltaiseksi ympärivuotiseksi matkailukohteeksi. Osittain vielä kätkössä olevan potentiaalinsa äärellä Hossan matkailualue onkin nyt tienristeyksessä. Mihin suuntaan yksittäiset yritykset päättävät kehittää omaa toimintaansa? Mihin kehityksen suutaan yrittäjäyhdistys haluaa aluetta viedä? Miten Suomussalmen kunta ja Metsähallitus osallistuvat Hossan kehittämiseen? Kerätyn aineiston mukaan tärkeimmät Hossan matkailun kehitystä eteenpäin vievät asiat ovat 1) olemassa olevien palvelujen ja tuotteiden terävöittäminen, 2) uusien yrittäjien ja matkailutuotteiden toteuttaminen sekä 3) markkinoinnin uudistaminen. Nämä pitävät sisällään tuttujen palveluiden ja tuotteiden toteuttamisen uudella, vetovoimaisella tavalla; aivan uusien matkailutuotteiden ja -palveluiden aloittamisen Hossassa; majoituksen laadun ja määrän lisääntymisen sekä kaiken tämän markkinoimisen nykyaikaisia menetelmiä käyttäen. Kaikessa tässä kehitystyössä on jatkuvasti pidettävä mielessä, kenelle Hossaa tehdään? Tuotteet, palvelut, majoituksen laatu, hinnat ja markkinointikanavat on valittava vastaamaan nuorten ja nuorten aikuisten, lapsiperheiden, +55- ikäisten aikuisten tai kansainvälisten matkailijoiden tarpeita. Asetettujen tavoitteiden konkretisoituminen edellyttää sekä yrittäjiltä (nykyiset ja uudet), Suomussalmen kunnalta että Metsähallitukselta sitoutumista visioon ja strategisiin tavoitteisiin. Matkailun positiivinen kehitys Hossassa ei tapahdu itsestään, vaan sen matkailullinen potentiaali tulee tavoitteellisella työllä valjastaa matkailun, yritysten ja matkailijoiden nautittavaksi. Jokainen taho toimii omalla sektorillaan toistaan tukien ja toiset huomioon ottaen. Lopputulos on yrittäjien, kunnan ja Metsähallituksen yhteisvaikutuksesta syntyvä Hossan luontomatkailukeskus. 43

47 Lähteet Brandenburger, A. M. & B. J. Nalebuff (2011). Co-opetition. Kindle Edition. 304 s. Crown Business, New York. Fontana Yoan (2015). Amount of customers this winter seasong. Henkilökohtainen sähköpostiviesti. Hossan maankäytön yleissuunnitelma ja yleiskaava (2006). Suomussalmen kunta. Hossan retkeilyalue (2015). Metsähallitus <www.luontoon.fi/hossa>. Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus Metsähallitus. Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus Metsähallitus. Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus Metsähallitus. Huusko Perttu (2015). Sosiaalisen median ja kuvien merkitys matkailumarkkinoinnissa. Teeman luentomateriaali. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Ihmisen jäljet maisemassa -esite. Metsähallitus. Kainuun luontomatkailun teemaohjelman koordinaatiohanke II (2015)Kainuun Etu <www.kainuunetu.fi/fi/734cdfd3-e58b-47a2-9d6c-835e61e4fdd7/81f289d8-b873-48f c9216f5dd>. Kalmosärkkä (2015). Metsähallitus. <http://www.luontoon.fi/kalmosarkka>. Kohonen Jukka (2015). Hossan matkailualueen luonto. Henkilökohtainen sähköpostiviesti. Martinselkosen luonnonsuojelualue (2015) Metsähallitus. <www.luontoon.fi/martinselkonen>. Puhakka Riikka (2011). Matkailukysynnän trendit vuoteen 2030 mennessä. Ruhtinansalmi, Juntusranta (2015). <www.ruhtinansalmi.fi>. Seppänen Sirke (2015). Hossan matkailualueen luonto. Henkilökohtainen sähköpostiviesti. Sitran trendilista (2014). Sitra. <www.slideshare.net/sitrafund/sitran-trendilista >. Tolonen Asta (2015). Edellinen kansallispuiston hakuprosessi. Henkilökohtainen sähköpostiviesti. UNWTO, World tourism organization (2014). Why Tourism? <http://www2.unwto.org/ content/why-tourism>. Väisänen Ari (2015). Numerotietoa. Henkilökohtainen sähköpostiviesti. Ylä-Kainuun matkailun kehittäminen (2015). KAMK <www.kamk.fi/hankkeet/yla-kainuun-matkailu>. Kuvat: Fillarifoorumi <www.fillarifoorumi.fi/forum/>. Hossa-Kylmäluoma <www.hossa-kylmaluoma.fi/>. Länsi-Savo, Mari Koukkula Perjantaina pääsee kokeilemaan kesän hittilajia Visulahdessa. Metsähallitus, Sirke Seppänen Siirtolan kelomökit <www.siirtolankelomokit.fi/>. Sukellus-Hossa <www.sukellus-hossa.fi>. Suomussalmen kunnan kuva-arkisto Turun Sanomat, Teija Teerimäki Kyllästyttääkö keväinen katupöly lähde metsään. 44

48 Liitteet Liite 1: Lista haastatelluista. Hossan matkailualueen matkailuyrittäjät: Yoan Fontana, North territories Raili Karvonen, Hossan Poropuisto Jarno Kela, Jarno's wilderness Ari Väisänen, Siirtolan Kelomökit Helena ja Eero Seppänen, Arola Markku Määttä, Martinselkosen eräkeskus Olivier Nau, Norwide Alpo Paasovaara, Lomamökit Paasovaara Irene Paasovaara, Loma-Hossa Jarmo Heikkinen, Hossan karhut/jarmon eräpalvelut Lahja Konttinen, Erä-Hossa Tarmo Karvonen, HossaTravel Urpo Heikkinen, Upitrek Ari Juntunen ja Timo Korhonen, Experience KL Juha Paasovaara, Hossan Taxi (ja Hossa- Irni paliskunta) Muita haastateltuja: Asta Tolonen, kunnanjohtaja, Suomussalmen kunta Alpo Rissanen, matkailusihteeri, Suomussalmen kunta Antti Westersund, tekninen johtaja, Suomussalmen kunta Jukka Korhonen, ympäristösihteeri, Suomussalmen kunta Pekka Oikarinen, kehityspäällikkö, Hyrynsalmen kunta Heikki Kanniainen, elinkeinoasiamies, Puolangan kunta Heikki Juntunen, tiimiesimies, Metsähallitus (metsätalous) Matti Vainio, aktiivinen hossankävijä, Suomussalmi Jussi Väliaho, paikallinen asukas, entinen matkailuyrittäjä, Suomussalmi Tuomo Tahvanainen, johtaja (matkailu, luovat alat, elintarviketeollisuus), KainuunEtu Kari Sarajärvi, suunnittelija, Metsähallitus (luontopalvelut), Taivalkoski 45

49 Liite 2. Tarkempi selvitys kyselyn tuloksista kansallispuistokysymykseen liittyen. Kysely keräsi yhteensä 71 vastausta. Vastaajista 56 % oli kotoisin Suomussalmelta ja loput ympäri Suomea (44 %: Helsinki, Janakkala, Oulu, Muhos, Iisalmi, Pieksämäki, Lahti, Raahe, Orimattila, Kajaani, Hamina, Rovaniemi, Kotka, Kiuruvesi, Tampere, Sotkamo, Kempele, Tornio ja Kuopio). 41 % vastaajista oli naisia ja 59 % miehiä. Kaikkien vastaajien iän keskiarvo oli 49 vuotta nuorimman ollessa 27-vuotias ja vanhimman 70-vuotias. Hossan retkeilyalue pitää saada kansallispuistoksi ja kaikki hakkuut lopetettava. Yleisökyselyn tulokset osoittavat, että sekä suomussalmelaiset että muualta kotoisin olevat vastaajat puolsivat Hossan retkeilyalueen muuttamista kansallispuistoksi. Tätä mieltä oli 55 % vastanneista suomussalmelaisista sekä 58 % vastanneista ulkopaikkakuntalaisista. Vastaavien ryhmien kielteiset äänet kansallispuistolle olivat 26 % ja 15 %. 19 %:lla suomussalmelaisista ja 27 %:lla ulkopaikkakuntalaisista ei ollut erityistä mielipidettä asiasta ( ei samaa, eikä eri mieltä ). Metsätaloustoimet retkeilyalueella ovat hyväksyttäviä nykyisessä muodossaan. 24 % suomussalmelaisista ja 17 % ulkopaikkakuntalaisista piti retkeilyalueella tällä hetkellä tapahtuvia metsätaloustoimia hyväksyttävinä. Vastaavasti negatiivisesti nykyisiin hakkuisiin suhtautui peräti 60 % suomussalmelaisista sekä 42 % ulkopaikkakuntalaisista. Loput vastaajista eivät olleet samaa, eikä eri mieltä. Metsätaloustoimia voi harjoittaa retkeilyalueella, mutta sen on tapahduttava nykyistä hienovaraisemmin. Metsätaloustöiden toteuttaminen nykyistä hienovaraisemmin jakoi mielipiteitä molemmissa ryhmissä, eikä selkeää yhtenäistä kantaa löytynyt. Suomussalmelaisista 39 % ja ulkopaikkakuntalaisista 33 % ei hyväksyisi hienovaraisempiakaan hakkuita Hossan retkeilyalueella. Vastaavasti 31 % suomussalmelaisista ja 46 % ulkopaikkakuntalaisista hyväksyisivät nykyistä maltillisemmat hakkuut. Ulkopaikkakuntalaiset suhtautuivat näin ollen hienovaraisemmin toteutettuihin hakkuisiin aavistuksen suomussalmelaisia positiivisemmin. Maisemanhoitotyöt alueella ovat hyvä asia (esim. maisemien avartaminen ja pusikoiden raivaaminen). Maisemanhoitotöitä pidettiin molemmissa ryhmissä pääosin hyväksyttävänä asiana. Esitetyn väitteen kanssa samaa mieltä oli molemmissa ryhmissä 54 % vastaajista. Kielteisen kannan maisemanhoitoon otti 38 % suomussalmelaisista ja 25 % ulkopaikkakuntalaisista. 46

50 Hossan retkeilyalue pitää saada kansallispuistoksi ja kaikki hakkuut lopetettava. Suomussalmi Muu Suomi Metsätaloustoimet retkeilyalueella ovat hyväksyttäviä nykyisessä muodossaan. Suomussalmi Muu Suomi Metsätaloustoimia voi harjoittaa retkeilyalueella, mutta sen on tapahduttava nykyistä Suomussalmi Muu Suomi Maisemanhoitotyöt alueella ovat hyvä asia (esim. maisemien avartaminen ja Suomussalmi Muu Suomi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % samaa mieltä ei samaa, eikä eri mieltä eri mieltä Kuva 1. Kyselyn tulokset kansallispuisto-kysymyksen osalta (n=68) Liite 3. Matkailutrendit Riikka Puhakan (2011) teoksen Matkailukysynnän trendit vuoteen 2030 mennessä mukaan. Matkailutrendit Vuoteen 2030 mennessä matkailu kasvaa sekä ilmiönä että toimialana edelleen. Lisääntyvä matkailu lisää kilpailua eri maiden, alueiden ja matkailuyritysten välillä samalla, kun tuotteiden, palveluiden ja hintojen vertailu internetissä on matkailijalle entistä helpompaa. Hintakilpailussa pärjääminen on tärkeää, jos haluaa pysyä mukana matkailun kehityksessä. Kasvavan varallisuutensa ansiosta Aasia, ja siellä etenkin Kiina, tulee olemaan merkittävä lähtöalue kansainvälisessä matkailussa. Tämä koskee myös Suomea. Pitkien loma-aikojen arvioidaan vähenevän ja tilalle tulee lyhyempiä, mutta useampia lomajaksoja pitkin vuotta. Vapaa-aikaa on vähemmän ja ajankäyttö tehostuu myös matkan aikana. Matkailija haluaa kerätä matkansa aikana paljon erilaisia kokemuksia yhden pitkän matkan sijaan. Vaivattomuutta arvostetaan matkan jokaisessa vaiheessa aina varauksen tekemisestä asti. Kokeneet, vaativat ja hintatietoiset matkailijat ostavat juuri omiin tarpeisiinsa sopivia räätälöityjä palveluja, jotka heijastavat heidän identiteettiään ja persoonaansa. Matkustustarpeet saattavat kuitenkin muuttua tilanteen ja ajankohdan mukaan. Näin ollen yksittäisen matkailijan matkustuskäyttäytyminen voi olla hyvinkin monimuotoista. Matkailija on innokas vaihtamaan matkakohdettaan usein, jolloin kohdeuskollisuus vähenee. Kohteiden valintaan vaikuttaa esimerkiksi erilaiset trendit ja media. Yksilöllisesti toteutettujen matkojen rinnalle matkailijat kaipaavat yhteisöllisyyttä. He haluavat viettää aikaa samanhenkisten ihmisten parissa. Perheen, tuttavien ja ystävien merkitys on suuri. Yhteisöllisyyteen liittyy myös tuotetiedon jakaminen sosiaalisessa medias- 47

51 sa. Matkailijat muodostavat yhä useammin käsityksen tuotteista ja palveluista siellä käytyjen keskustelujen perusteella. Tämä haastaa yrityksiä, sillä he eivät voi vaikuttaa tähän keskusteluun tai siitä syntyviin mielikuviin heistä. Väestön ikääntymisen ja eliniän pitenemisen myötä ikääntyvästä väestöstä tulee entistä tärkeämpi kohderyhmä niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin matkailukysynnässä. Nämä aktiiviset seniorit ovat terveempiä, varakkaampia ja nuorekkaampia kuin aiemmat samanikäiset sukupolvet. Kuitenkin eläkeiän nousu, pienenevät eläkkeet ja suurten ikäpolvien kuoleminen tulevat vastaavasti heikentämään kyseisen kohderyhmän matkailukysyntää pitemmällä tähtäimellä. Eläkeläisten lisäksi myös nuoret ja nuoret aikuiset matkustavat entistä enemmän. Tähän vaikuttavat lisääntynyt varallisuus sekä nuorten maailmanlaajuiset sosiaaliset verkostot. Muita tärkeitä kohderyhmiä ovat sinkut, jotka ovat joustavia ja laatutietoisia matkailijoita, sekä perheet, joille koko perhettä yhdistävät aktiviteetit ovat tärkeitä. Laatutason suhteen matkailutrendit jakautuvat kahteen. Toisaalta kysytään luksusta ja huippulaatua, ja toisaalta halpamatkoja. Luksuslomalla halutaan toteuttaa itseä ja ostaa erialisia hyvinvointipalveluja. Kokemuksellisuus on tärkeää. Matkailijat saattavat myös yhdistää luksusta ja halpamatkaa esimerkiksi panostamalla matkan yhteen osaan enemmän samalla, kun muu matka on toteutettu edullisesti. Yritysuskollisuus vähenee, kun hinnan merkitys korostuu. Ympäristöllisesti vastuullisten matkojen suosio lisääntyy tulevaisuudessa. Myös kiinnostus paikallisiin kulttuureihin, väestöön ja tuotteisiin lisääntyy. Elämysten sijaan ollaankin kiinnostuneita merkityksistä ja tarkoituksista matkan toivotaan tuovan sisältöä elämään. Tähän liittyvät läheisesti uuden oppiminen, henkisyys, jaksaminen sekä hyvinvointi. Ympäristöllisen vastuullisuuden arvioidaan muuttuvan erikoistuotteesta välttämättömyydeksi ja valtavirran tuotteeksi. Vastuulliseen matkailuun liittyy läheisesti niin sanottu hidas matkailu, jonka tarkoituksena on irrottautua kiireisestä arjesta, kokea yhteys puhtaaseen luontoon ja nauttia elämän yksinkertaisista asioista. Hitaan matkailun suosio kasvaa etenkin Euroopassa. Majoituksen ja ravitsemuksen osalta tärkeitä trendejä ovat muun muassa ruokamatkailun suosion kasvaminen sekä laadun, eettisyyden ja hinnan merkitys myös majoituksen ja ruuan arvioinnissa. Palveluprosessista tulee tärkeä menestystekijä majoitus- ja ravitsemusalalla, jossa tärkeintä ovat asiakkaan ja henkilökunnan välinen vuorovaikutus sekä teknologian hyödyntäminen prosessin aikana. Ohjelmapalveluissa nousevia trendejä ovat uuden oppiminen, itsensä kehittäminen, äärimmäisten elämysten kokeminen ja jonkin asian saavut- 48

52 taminen. Tärkeää on palvelun, tuotteen, elämyksen tai paikan aitous. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi paluuta juurille, jossa matkailija osallistuu perinteisiin maatilan töihin, metsästystä ja kalastusta tai luontoretkiä ja seikkailukilpailuja. Luontomatkailun osalta kysyntä turvalliselle vaaralle ja erilaisille urheilumatkoille lisääntyy. Kotimaan luontomatkailussa tärkeä asiakasryhmä on keski-iän ylittäneet, jotka ovat kiinnostuneita hyvinvoinnista, historiallisista kertomuksista ja perinteisiin liittyvistä tuotteista. Luontomatkailun kasvuodotukset kohdistuvat silti ulkomaisiin matkailijoihin. Ohjelmapalveluissa tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltaisia elämyksiä ja rakentaa henkilökohtaisia tuotteita. Liite 4. Laajempi lista erilaisista ehdotuksista uusiksi yrityksiksi, matkailupalveluiksi ja -tuotteiksi. Yrittäjä- ja asiantuntijahaastattelut sekä yleisökysely. YRITYSIDEOITA SEKÄ EHDOTUKSIA MATKAILUTUOTTEIKSI JA -PALVELUIKSI Metsästys ja kalastus Poronmetsästys Pakastus- ja vakuumipalvelu kalastajille Itse pyydystetyn kalan tarjoileminen ateriana ravintolassa Eräkokkitaitojen opettelemista oppaan johdolla itse pyydetystä riistasta tai kaloista Lapsille varmoja lohilampia Lupamyyntiä myös paikallisiin yrityksiin Vesiaktiviteetit Vesistöjen ympärivuotinen hyödyntäminen: vesi ja jää Pilkkiminen, retkiluistelu, jäärakentaminen, avantouinti Sukelluskursseja ja -aktiviteetteja aloittelijoille Melontareitit virtuaalisena internetiin SUP-lautailu Pyöräily Ympärivuotiseen pyöräilyyn panostaminen (maasto- ja läskipyörät) Maastopyöräilymahdollisuuksien esille tuominen markkinoinnissa sekä reittien tekeminen Ohjattuja maastopyöräilyretkiä. Mahdollisuus yhdistää esimerkiksi valokuvaamiseen, kulttuurihistoriallisiin kohteisiin tai lintujen bongaamiseen. Retkeily Opasteita ja karttatauluja latujen ja reittien alkuun 49

53 Värikallion katselulavan uusiminen Reittien ylläpito ja kunnostus Jonkin reitin nimeäminen ja markkinoiminen (vrt. Karhunkierros) Muut luontoaktiviteetit Hiihto: Luistelu-urat, enemmän latuja, latujen kunnossapito Katselutuotteet ja valokuvaaminen: karhut vetonaulana, mutta sen lisäksi myös esimerkiksi revontulet, linnut ja nisäkkäät Kiipeily: boulderointi, köysikiipeily, jääkiipeily, laskeutumiset eri paikoista Yläköysirata (vrt. Flow Park) Yösuunnistus 3D-jousiammunta Ratsastus Frisbee golf -rata Kulttuurihistoria ja paikallinen kulttuuri Kulttuurihistorialliset kohteet paremmin esille nettisivuille ja myöskin kohteissa (esim. opastetaulut) Kulttuurihistorialliset kohteet virtuaalisena internetiin (sis. selostukset) Kulttuurihistoriaan liittyviä opastettuja retkiä Paikallisen porokulttuurin laajempi hyödyntäminen (mm. ohjelmapalvelut, ruoka, matkamuistot, elämäntavan esittely) Paikallisten (ts. hossalaisten, suomussalmelaisten ja kainuulaisten) erikoisuuksien esille tuominen tuotteissa, ruuassa ja matkamuistoissa. Takkilan perinnetilan hyödyntäminen matkailussa Tapahtumat ja leirit Kursseja eri lajeihin, esim. erähiihto, talviretkeilykurssi Urheilu-, liikunta- ja hyvinvointitapahtumat: esim. melontaseikkailu, polkujuoksutapahtuma, seikkailu-urheilukilpailu, maastopyöräily, koiravaljakkokisat Esihistoriaan liittyviä tapahtumia ja näyttelyitä, joissa niiden sisältöä avataan. Vuodenaikojen mukaan vaihtuvia erilaisia tapahtumia, esim. kauden avajaiset (kalastus, hiihto, pilkkiminen, metsästys jne.) Musiikkiin liittyviä tapahtumia Kahvila- ja ravintolapalvelut Elävää musiikkia ja tanssia Varma ruuansaantimahdollisuus ympäri vuoden (aukioloaikojen huomioiminen) Laajempi ja laadukas matkamuisto- ja harrastevälinemyymälä (esim. kalastusvälineet) Elintarvikkeiden myynnin varmistaminen Hossan kylällä myös tulevaisuudessa 50

54 Liite 5. Yhteenveto eri toimijoiden vastuista ja niiden aikataulusta. 51

HOSSAN MATKAILUALUEEN MASTER PLAN 2015 2025

HOSSAN MATKAILUALUEEN MASTER PLAN 2015 2025 Luonnostaan monipuolinen Hossa HOSSAN MATKAILUALUEEN MASTER PLAN 2015 2025 Kehittämissuunnitelma Tiivistelmä Hossan matkailualueen master plan -hankkeen tavoitteena oli etsiä ratkaisuja 1) yrittäjyyden

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 22.06.2015 Diaarinumero 113/14 Käsittelijä Heikki Immonen Puhelinnumero 044-7974273 Projektikoodi A32863 Tila Valmis

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue Kaupunginhallitus 248 08.09.2015 Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue 795/02.30/2015 KH 08.09.2015 248 Hankkeen taustat: Pohjois-Pohjanmaan nykyisen matkailustrategian

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Ohjelma 8:45 Hankkeen esittely miksi, mitä ja kenen kanssa? Maija Pirvola, Yrityssalo 9:00 Teijon kansallispuiston erityispiirteet

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu. Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka

Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu. Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka Asiakas keskiössä Kauppakeskus Veturin toteuttamisen kirkkaana johtotähtenä on alusta lähtien ollut kouvolalaisuus

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Aktiivisille ihmisille rakennettu aktiviteettikeskus. Paikka on aidosti ympärivuotinen. Jatkuvaa yhteistyötä, kehittämistä

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Kasvun eväät pe 9.1.2015

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Kasvun eväät pe 9.1.2015 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Kasvun eväät pe Kasvun eväät OHJELMA 8:30 Aamukahvi 8:45 Tervetuloa Kirjakkalaan! Risto ja Eeva Elo 9:00 Benchmarkauksen oppeja mitä kehitettävää? Riikka

Lisätiedot

KAINUU EIKÖS SE OLE SUOMESSA? Mielikuvat Kainuusta matkailualueena vuosina 2003 ja 2008

KAINUU EIKÖS SE OLE SUOMESSA? Mielikuvat Kainuusta matkailualueena vuosina 2003 ja 2008 Kainuun matkailufoorumi 20.10.2011 KAINUU EIKÖS SE OLE SUOMESSA? Mielikuvat Kainuusta matkailualueena vuosina 2003 ja 2008 Jari Järviluoma Kajaanin ammattikorkeakoulu 1.11.2011 1 Tausta Pohjana Riikka

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan 1. tuotteistamistyöpaja 10.2.2014 Loma-Raiso, Karvia. Terttu Konttinen

Pohjois-Satakunnan 1. tuotteistamistyöpaja 10.2.2014 Loma-Raiso, Karvia. Terttu Konttinen Pohjois-Satakunnan 1. tuotteistamistyöpaja 10.2.2014 Loma-Raiso, Karvia Terttu Konttinen Alueen matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset ja kapasiteetti Seutukunta/kunta Välitön matkailutulo milj. Matkailun

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

Metsähallituksen esteettömät palvelut

Metsähallituksen esteettömät palvelut Metsähallituksen esteettömät palvelut Mutkaton matka- Kansainvälinen esteettömän matkailun seminaari 15.-16.9.2010 Hyvärilä, Nurmes Erkki Tuovinen erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Metsähallituksen

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Arkimetsän hyvinvointitarjonta

Arkimetsän hyvinvointitarjonta Arkimetsän hyvinvointitarjonta Seminaarin minityöpaja Joel Erkkonen & Kii Korhonen Metsäpäivät 5.11.2015 Messukeskus Työpajan tavoitteet Ideoida yhdessä, mitä voisimme tehdä lisätäksemme hyvinvointitarjontaa

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Seuraseminaari 19.11.2011 Vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tukena Seuroja 331 Luokkaliittoja 42 Jäseniä n. 60.000 Veneitä 23.692

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot