Vanjärven kunnostaminen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanjärven kunnostaminen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi"

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 122/2011/4 Dnro ESAVI/44/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Vanjärven kunnostaminen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Vihti Vihdin kunta MERKINTÄ HAKEMUS Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän asian käsittelyä on jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Vihdin kunta on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Vanjärven kunnostamiseen hakemukseen liitetyn Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon laatiman ja päivätyn suunnitelman mukaisesti Vihdin kunnassa sekä pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Kunnostussuunnitelma sisältää muun muassa koskimaisen ohjauskynnyksen rakentamisen Vanjokeen Vanjärven vedenpinnan nostamiseksi, vesialueen ruoppauksen Puttisaaren itäpuoliselta alueelta ja allasalueen kaivamisen Savijoen suulle. Lisäksi kunta on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ja esittänyt perustelut töidenaloittamisluvan tarpeelle. SUUNNITELMA Hankkeen tausta Lohjan ja Karkkilan kaupungit sekä Vihdin ja Nummi-Pusulan kunnat, Helsingin Vesi ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (entinen Uudenmaan ympäristökeskus) ovat sitoutuneet Hiidenveden kunnostus hankkeeseen, jonka kokonaisbudjetti on noin 1,3 milj. euroa. Hyväksyttyyn kunnostussuunnitelmaan liittyy yhtenä olennaisena osana Hiidenveden valuma-alueella sijaitsevan Vanjärven kunnostus niin, että osa Vanjoen virtaamasta palautetaan takaisin kulkemaan Vanjärven kautta. Vanjärven parannushankkeen valmistelu on käynnistetty heti Hiidenveden kunnostus projektin alettua, sillä Vanjärven kunnostuksen ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 suunnitteluun ja toteutukseen on budjetoitu rahoitus kyseiselle nelivuotiskaudelle. Aikaisempina vuosina Vanjärvelle ja Vanjoelle on tehty useita eri toimenpiteitä ja on laadittu useita suunnitelmia, joita ei ole toteutettu. Vanjärven vedenpintaa on laskettu 1900-luvun alussa jopa puolitoista metriä. Tämän jälkeen luvuilla Vanjoki on ohjattu kulkemaan Vanjärven ohi kapean kannaksen, nykyisen lintutornin kohdalta. Vanjärven vedenpintaa on laskettu vielä 30 cm vuosina perkaamalla jokea alajuoksulta noin m:n matkalta. Kesäveden korkeudeksi piti tulla NN +32,50 m, mutta sitä ei kuitenkaan saavutettu tapahtuneiden rantasortumien vuoksi. Vanjärven lasku-uomaa on perattu viimeksi vuonna 1970 Punelian ja Kerityn säännöstelyn käyttöönoton yhteydessä Helsingin kaupungin vesilaitoksen toimesta. Vanjärvi on aiemmin ollut paikallisille asukkaille merkittävä metsästys- ja kalastusalue. Järven virkistysarvo on nyt heikentynyt maiseman pensoittuessa ja järven kasvaessa umpeen. 2 Hankkeen tavoitteet Aikaisemmat luvat Vanjärven ongelmana on nykyisin kiihtyvästi etenevä umpeenkasvu, joka heikentää maisemallisia ja luontoarvoja. Vanjärven kunnostuksen tavoitteena on parantaa vesialueen ja rantojen käytettävyyttä, lisätä virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä parantaa Vanjoesta Hiidenveteen laskevan veden laatua. Keskeisenä tavoitteena on nostaa järven alivedenkorkeutta tasolle N ,0 m. Tämä vedenkorkeus ei vaaranna alueen peltojen peruskuivatusta eikä aiheuta merkittäviä muutoksia kasvilajistoon. Hankkeella lisätään luonnon monimuotoisuutta. Kunnostustoimenpiteet ja rakenteet on suunniteltu siten, ettei niistä arvioida aiheutuvan nykyistä suurempia tulvavahinkoja. Uudenmaan läänin maaherra on antanut päätöksen Vanjärven laskemiseksi. Järven laskeminen on toteutettu vuosina Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 111/1967, jota korkein hallinto-oikeus on osittain muuttanut, myöntänyt Helsingin kaupunginhallitukselle luvan Hiidenvesi-nimisen järven ja siihen laskevien Sakara, Punelia ja Keritty -nimisten latvajärvien säännöstelyyn sekä veden johtamiseen Hiidenvedestä Vantaanjoen vesistöön käytettäväksi lisävetenä Helsingin kaupungin, Espoon kauppalan ja Helsingin maalaiskunnan vedensaannin turvaamiseksi. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 31/1976 osittain muuttanut sanotun päätöksen lupaehtoja. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä osittain muuttanut vesioikeuden päätöstä nro 31/1976. Helsingin kaupungille myönnettyä oikeutta johtaa vettä Hiidenvedestä Vantaanjoen vesistöön on pidennetty Länsi-Suomen vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 77/1978 A ja antamalla päätöksellä nro 8/1982 A sekä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 2/2001/1, joka on voimassa vuoden 2015 loppuun.

3 3 Alueen nykyinen käyttö Vanjärvi on aiemmin ollut paikallisille asukkaille merkittävä metsästys- ja kalastusalue. Nyt sen virkistysarvo on heikentynyt maiseman pensoittuessa ja järven kasvaessa umpeen. Liikkuminen järvellä liittyy lähes täysin kalastukseen ja metsästykseen. Huviveneilyä ei järvellä käytännössä harrasteta, melontaakin vain vähän. Talviaikaan järven jäätä käytetään hevosratana. Kalastus Vanjärvellä on vähentynyt kalakannan heiketessä. Vesilintujen metsästys on järven merkittävimpiä käyttömuotoja. Metsästyksen kannalta järven arvo on laskenut, kun lintukannat ovat heikentyneet. Järvelle myydään jonkin verran päiväkortteja. Vanjärven merkitys retkeilykohteena on vähäinen. Luontoharrastuskohteena Vanjärvellä on suuri merkitys lintuharrastajille. Metsätalouden vaikutus järveen on vähäinen ja välillinen, koska järven rannoilla on metsämaata vähän. Maatalous on merkittävin järven ulkoisista kuormittajista. Valuma-alueella harjoitetaan lähinnä viljanviljelyä. Järven ympäristön tulvapellot ovat suurimmaksi osaksi suojavyöhykesopimuksen piirissä, eikä niistä juurikaan tule kuormitusta järveen. Opetus- ja tutkimustoiminnan kohteena Vanjärvellä on merkitystä esim. kurssiretkeilyn kohteena. Vesistö Vanjärvi kuuluu Karjaanjoen vesistöalueen (23) Vanjoen alueeseen (23.04) ja Vanjärven osa-alueeseen (23.042). Karjaanjoen valuma-alueen suuruus on purkupisteessä 2 045,81 km 2. Järvi sijaitsee Vihdissa Vanjoen eli Karjaanjoen varrella Niemen, Pakaselan ja Vanjärven kylissä. Ympäristöhallinnon järvirekisterin mukaan Vanjärven pinta-ala on 70 ha ja kokonaisrantaviivan pituus on 5,4 km järven vedenpinnan tasolla N ,6 m. Järven pinta-ala vaihtelee vedenkorkeuden mukaan välillä ha. Vanjärven pituus on noin 2 km ja leveys vajaa kilometri. Vanjärvi on matala ja kasvillisuuden täyttämä. Järven keskisyvyys on 0,5 0,6 m, mutta vedenkorkeus vaihtelee voimakkaasti. Järveä ympäröivät maatalousalueet, hajaasutus, pienehköt metsäsaarekkeet sekä kaakossa Natura alueeseen kuuluvat Märjäntienmäen metsäiset jyrkänteet. Vanjoen valuma-alueen kokonaispinta-ala alapuolisen Jokikunnan sillan havaintopaikan kohdalla on 477 km 2, josta järviä on 8,1 %. Vanjärven kohdalla valuma-alue on 466 km 2. Järven oman valuma-alueen pinta-ala on 33,4 km 2. Järveen laskevat suurimmat tulouomat ovat Savijoki ja Jääkärinoja. Vanjoki virtaa järven sivuitse länsipuolella. Joki on virrannut ennen järven kautta, mutta 1900-luvulla tehtyjen järven laskujen myötä joen yhteys järveen on katkennut. Nykyään joki ja järvi muodostavat yhtenäisen alueen vain tulva-aikana. Joen reunat ovat hieman muuta maanpintaa korkeammalla. Rantapellot joen lähialueella ovat paikoin matalalla tasolla, joten virtaaman noustessa on usein kärsitty tulva-ongelmista.

4 Vedenkorkeudet ja virtaamat Vanjärven ranta-alueet ovat pääosin vesijättöaluetta. Ylempänä olevat alueet ovat viljelykäytössä olevaa peltoa. Järven keskellä on hieman yli 3 ha:n suuruinen Puttisaari. Vedenkorkeudet on määritetty Vanjärven kunnostuksen yleissuunnittelussa ja korkeuksia on tarkistettu hakemussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Vanjärven vedenkorkeuksia on havaittu satunnaisesti vuodesta 1999 lähtien järven rannan läheisyydessä olevalta mitta-asteikolta. Samalta aikajaksolta on tehty vedenkorkeushavaintoja Vanjoesta järven länsipuolelta olevalta Kutin sillan asteikolta. Lisäksi vedenkorkeuksia on havaittu alavirran puolella olevalta Jokikunnan sillalta, josta varhaisimmat havainnot ovat vuodelta Koska havaintosarjat ovat epätäydellisiä, niiden perusteella ei ole voitu määrittää luotettavia tunnuslukuja virtaamalle ja vedenkorkeudelle. Tästä syystä Suomen ympäristökeskus on määrittänyt ylläpitämällään vesistömallilla päivittäiset laskennalliset arvot Vanjoen virtaamalle. Vuosijaksolle on määritetty seuraavat vedenkorkeuden ja virtaaman tunnusluvut: Vanjärvi, W (N 60 +m) Vanjoki, Q (m 3 /s) Ylivesi HW 35,84 Ylivirtaama HQ 37,91 Keskiylivesi MHW 34,73 Keskiylivirtaama MHQ 18,62 Keskivesi MW 33,01 Keskivirtaama MQ 4,27 Keskialivesi MNW 32,46 Keskialivirtaama MNQ 0,97 Alivesi NW 32,01 Alivirtaama NQ 0 4 Vedenlaatu Vanjärven vesi on suuren osan vuodesta savisameaa. Kiintoainetta tuo tulva-aikoina erityisesti Vanjoki. Vähävetisinä aikoina Savijoen merkitys kiintoaineen tuojana on selvästi havaittavissa. Pohjoinen allas, johon Savijoki laskee, on selvästi eteläistä allasta sameampi. Myös kasvilajistossa näkyy altaiden välillä selvä ero ja valoa vaativat uposkasvit ovat niukempia pohjoisosassa. Etelästä Vanjärveen laskeva Jääkärinoja ei kuormita järveä samalla tavalla kuin Savijoki, sillä sen peltoisuus on melko pieni. Vanjärveltä on vedenlaatutietoja hajanaisesti vuosien väliltä. Järven vedenlaatuun vaikuttavat mm. järven mataluus, heikko veden vaihtuvuus ja ravinnekuorma. Järven vuosittainen umpeenkasvu on luvulla ollut noin 2 cm. Valtaosa Vanjoen ja Vanjärven kuormituksesta on lähtöisin hajakuormituksesta, pääosin maanviljelystä. Vanjoen vedenlaatu on vuosien käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävä. Hajakuormituksen vähentäminen on merkittävä tekijä vedenlaadun parantamiseksi. Karkkilan jätevedenpuhdistamolta tulee Vanjokeen kuormitusta. Vuosien 1993 ja 2005 vedenlaatutietojen perusteella Vanjärven talviaikaiset kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet ovat laskeneet vuodesta Sen

5 sijaan kesäaikaiset kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet ovat nousseet. Vanjärven heikkoon happitilanteeseen ovat vaikuttaneet ravinnekuormitus, veden huono vaihtuvuus, järven mataluus ja rehevyys. Kesäajan kohonneet ph-arvot ovat nousseet luultavasti kiihtyneen levätuotannon takia. 5 Maaperä ja sedimentti Kalasto ja simpukat Vanjärvellä on tehty maakairaus eli pliktaus pohjasedimenttien ja rantojen pehmeiden maakerrosten paksuuden selvittämiseksi heinäkuussa Tulosten perusteella järven alue on kauttaaltaan pehmeistä maalajeista (hieta/hiesu/savi) koostuvaa. Poikkeuksena on Puttisaaren länsiranta, jossa esiintyy pienialaisesti kalliota. Pehmeiden kerrosten paksuus on yleensä vähintään viisi metriä eikä kairauksissa havaittu maalajeissa selvää kerroksisuutta. Hankealueella on tehty myös painokairaustutkimuksia. Kalastoselvitysten mukaan Vanjärven kalasto on heikentynyt luvuilta lähtien. Vanjärvellä 1980-luvun alussa tehdyn kalastoselvityksen mukaan järvellä oli kotitarve- ja virkistyskalastajia noin 50 ja järvestä pyydettiin kalaa vuosittain noin kg. Järvestä pyydettiin lähinnä haukea, ahventa, lahnaa, madetta ja särkeä, mutta siellä tavattiin myös ankeriasta, pasuria ja sulkavaa. Keväällä 2006 tehdyn kalastokyselyn mukaan kalastus Vanjärvellä on vähentynyt vuoteen 1980 verrattuna. Kevätaikaan keskittyvän kalastuksen saaliskaloista tärkein on ollut hauki. Muita järvessä tavattuja kalalajeja ovat olleet ruutana, sulkava, lahna, ahven, särki ja toutain. Linnusto ja kasvillisuus Vuonna 2007 Vanjoesta on tehty simpukkaselvitys, kun joessa todettiin esiintyvän luonnonsuojelulain 49 :n nojalla tiukasti suojeltua vuollejokisimpukkaa (Unio crassus). Selvitystä täydennettiin vuonna 2008, jolloin uoma tutkittiin erityisesti suunniteltavien pohjakynnysten kohdalta ja niiden alapuolelta. Vuonna 2008 vuollejokisimpukoita tavattiin koko tutkitulta jokiosuudelta ja se oli sysijokisimpukan jälkeen alueen toiseksi yleisin suursimpukkalaji. Varsinaisia simpukkatihentymiä ei tavattu, mutta lajia esiintyi alueella melko tasaisesti. Vanjoen vuollejokisimpukkakannan on todettu lisääntyneen hyvin viime vuosien aikana. Hakemuksen täydennykseen sisältyy arvio haitoista vuollejokisimpukoille ja esitys haittojen ehkäisemiseksi. Vanjärvi on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi. Pesimälintuihin kuuluvat mm. härkälintu, kurki, lapasorsa, ruisrääkkä ja punasotka. Järvi on myös merkittävä muutonaikainen levähdysalue useille vesilintulajeille sekä kahlaajille. Pesimäaikana alueella saattaa tavata mm. kalasääsken, nuolihaukan, sarvipöllön ja huuhkajan. Vesi- ja rantalinnustosta on tehty selvitykset vuosina 1995 ja Linnuston pesimäkannoissa on tapahtunut selkeitä muutoksia. Vesilintulajeista puolisukeltajat ovat lisääntyneet ja sukeltavista vesilinnuista ovat hävinneet silkkiuikku ja mustakurkku-uikku. Härkälintuja on ollut yksi pesivä pari. Laulujoutsen on järvellä uusi pesimälaji. Vesilintujen kokonaisparimäärä on kymmenessä vuodessa laskenut neljänneksellä.

6 6 Vanjärvestä on tehty kasvillisuusselvitykset vuosina 1981 ja Järven kasvilajisto on kohtalaisen monilajinen. Suuremmat harvinaisuudet puuttuvat, mutta kasvillisuus on silti varsin arvokasta. Vuonna 2006 tehdyssä kasvillisuuskartoituksessa järven vesialueelta sekä ranta-alueelta löytyi yhteensä 87 vesi- ja rantakasvilajia. Järven rannoilla nykyisin vallitsevana leviävät laajat saraniityt ja ilmaversoiskasvustot, joista runsain on järvikaisla. Järvikortetta esiintyy pohjoisosissa ja leveä- ja kapeaosmankäämi muodostavat paikoin kasvustoja. Sen sijaan järviruokoa on niukasti. Lietteillä ja kuivuvilla luhtien välikköpinnoilla esiintyy runsaslajinen kasvillisuus, mutta uposkasvien lajimäärä on pieni johtuen veden sameudesta. Järven kasvillisuuden on todettu muuttuneen 25 vuoden jakson aikana paljon. Muu käyttö Kaavoitustilanne Suojelutilanne Vanjärven vettä käytetään viljelysten kasteluun järven itärannalla. Vanjärven alapuolisen Hiidenveden vettä käytetään Helsingin kaupungin varavesilähteenä silloin, kun Päijännetunneli ei ole käytössä ja Vantaanjoen virtaama on riittämätön. Hankkeella ei katsota olevan vaikutuksia vedenottoon. Hankkeen vaikutusalueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Vanjärven eteläja itäpuoli on määritetty suunnittelutarvealueeksi. Vaikutusalueella ei ole rakennetun ympäristön erityiskohteita. Vanjärvi kuuluu Natura verkoston alueisiin FI ja FI Vanjärvessä ja sen rannoilla on edustettuna kolme Natura-luontotyyppiä: kosteat suurruohoniityt (8,0 ha), rantasuot (62 ha) ja puustoiset suot (0,8 ha). Kaikkien alueiden edustavuus on merkittävä, luonnontila hyvä ja yleisarvion mukaan alueilla on merkitystä. Vuonna 2005 järvelle on perustettu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä luonnonsuojelualue, jonka rajat noudattavat suurin piirtein Naturarajausta. Alueen rauhoitusmääräysten mukaan kiellettyjä ovat: - rakennuksien, rakennelmien ja teiden rakentaminen - vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maaperän vahingoittaminen ja maa-ainesten ottaminen - ojien kaivaminen - veneväylien ruoppaaminen. Sallittuja toimenpiteitä alueella ovat: - laiduntaminen ja siihen liittyvä rakentaminen ja kunnossapito - olemassa olevien ojien kunnossapito ympäröivien alueiden kuivatustilanteen ylläpitämiseksi. Kaivumassat on läjitettävä suojelualueen ulkopuolelle. - olemassa olevan yhteisen venevalkaman ( ) ja sille johtavan tien normaali kunnossapito. Kaivumassat on läjitettävä suojelualueen ulkopuolelle.

7 Suunnitellut työt ja toimenpiteet - Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2009 hyväksymän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia alueen suojeluarvojen säilyttämiseksi. - muut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen erikseen hyväksymät toimenpiteet, jotka eivät vaaranna luonnonsuojelun tavoitteita. Vanjärven kunnostuksen yleissuunnitelmassa esitettiin kunnostukselle neljä eri vaihtoehtoa. Valitun vaihtoehdon mukaan Vanjokeen rakennetaan ohjauskynnys, jolla vesi ohjataan kulkemaan osittain Vanjärven kautta. Ohjauskynnyksen alapuolelle järven ja joen väliseen kannakseen rakennetaan kaksi virtauskohtaa, joista vesi pääsee virtaamaan jokeen. Veden kierrättämiseksi mahdollisimman laajalla alueella tehdään järveen virtauskanavia ja -lampareita. Lisäksi toteutetaan muita toimenpiteitä seuraavan mukaisesti. Ohjauskynnys Vanjoen pääuomaan Vanjoen paalulle noin rakennetaan koskimainen ohjauskynnys, joka turvaa riittävän alivedenkorkeuden myös pienen virtaaman aikana. Riittävän leveän kynnyksen aikaansaamiseksi uomaa levennetään kynnyksen rakennusalueella. Kynnyksen harjan korkeus on keskellä tasolla N ,00 m. Harjan keskelle muotoillaan noin 0,5 m leveä alivirtaama-aukko, jonka reunat ovat tasolla +33,10 m. Alivirtaamaaukon reunoilta harja nousee tasolle +33,20 m niin, että harjan kokonaisleveys on 10 m. Luiskat toteutetaan riittävän loivina kalojen vaellusmahdollisuuksien turvaamiseksi. Ohjauskynnyksen alapuolisesssa luiskassa käytetään pintamateriaalina kiviä ( mm) sekä niiden välissä hiekkaa. Harjan länsipuolelle noin tasoon +33,5 m muotoillaan tulvatasanne, jolla turvataan kynnyksen riittävä purkukapasiteetti tulvatilanteessa. Tulvatasanteen ja uoman länsipuoleista reunaa korotetaan tasoon noin +34,0 m riittävän pitkälle ylävirtaan päin, jotta kynnyksen aiheuttama vedenpinnan nosto ei vaaranna sen yläpuolisten peltojen kuivatusta. Harjan reunojen ja maanpinnan eroosion ehkäisemiseksi maanpintaa korotetaan itäpuolella niin, että se on kynnyksen harjan kohdalla noin tasolla +34,0 m. Maanpinnan korotukset, kannaksen virtauskynnykset ja ojat Vanjoen lounaisrannalle ohjauskynnyksen yläpuolelle tehdään loivaluiskainen korotus tasoon noin N ,0 m. Korotusta tehdään ylävirtaan päin niin pitkälle, että luontainen maanpinta nousee vastaavalle tasolle. Vanjoen ja Vanjärven luhtamaisen alueen välistä maakannasta vahvistetaan kannaksen alimmista kohdista kiveämällä tasoon +33,00 m ja asettamalla kivien alle suodatinkangas. Luhta-alueen ja pellon välinen oja perataan alkuperäiseen syvyyteensä ja ojan reunaan tehdään eroosiosuojausta tasoon +33,00 m. 7

8 8 Virtauskanavat Nykyistä vesiyhteyttä kaivetaan leveämmäksi niin, että veden vaihtuvuus joen ja järven välillä tehostuu. Kaivu ulotetaan riittävän pitkälle järven avovesialueelle asti. Tällä saadaan aikaan syvempi rauhallisen virtauksen avovesialue, jonka reunaan toteutetaan noin m leveä uimaranta. Puttisaaren itäpuoliselle umpeenkasvaneelle alueella kaivetaan mosaiikkimaista uomastoa niin, että avovesialuetta rikkoo uomien väliin jäävät kasvillisuussaarekkeet. Kaivettava uomasto toteutetaan loivaluiskaisena ja riittävän syvänä niin, että kasvillisuus ei pääse tukkimaan veden vapaata virtausta. Savijoesta purkautuvat vedet ohjautuvat rantaluhdan läpi kaivualueen pohjoisreunaan, josta ne kulkeutuvat kohti järven eteläosaa. Kaivualueet tehdään mahdollisimman monimuotoisiksi. Kaivumassoja sijoitetaan kaivettujen alueiden läheisyyteen mataliksi saarekkeiksi noin tasolle N ,50 m. Veden kierron mahdollistamiseksi eteläisen järvialtaan kautta kaivetaan siitä virtauskanava läheisen niemen kärjen ympäri. Luhtaiselle alueelle kaivetaan epäsäännöllisiä lampareita virtausta parantamaan. Lampareita ei yhdistetä yhtenäiseksi virtauskanavistoksi. Alueen pohjoisosaan muotoillaan saarekkeita ohjaamaan virtausta virtauskynnyksiä kohti. Saarekkeiden läjitys tehdään tasoon +33,20 m saakka. Savijoen allas ja hajotusojasto Savijoen suulle kaivetaan pitkänomainen allasalue, jonka pinta-ala on noin 0,25 ha, ja sen ylin osa yhdistetään Savijoen purku-uomaan. Allasalue on noin 160 m pitkä ja noin 15 m leveä. Allas kaivetaan syvyyteen noin N ,0 m ja sen luiskat kaltevuuteen noin 1:2. Altaassa oleva kasvillisuus sitoo osaltaan veteen liuenneita ravinteita. Nykyinen vesiyhteys Savijoesta järveen tukitaan. Uimarannan rakentaminen Ohjauskynnyksen yläpuolelle, tulokanavan varrelle rakennetaan noin m leveä uimaranta. Toinen lapsia varten tarkoitettu kahluu-/uimaranta, joka on tarkoitus tehdä talkootyönä, rakennetaan lintutornin läheisyyteen. Ohjauskynnyksen yläpuoliselle uimarannalle rakennetaan kevyt kävelykulkuväylä. Läjitysalueet Hankkeen toteuttamisesta syntyy kaivu- ja ruoppausmassoja yhteensä noin m 3. Massat läjitetään pesimäsaarekkeiksi ja suunnitelman piirustuksissa merkityille maa-alueille, joiden pinta-ala on noin 20 ha. Läjitys tehdään enintään 1 m:n paksuisena kerroksena. Hakemuksen täydennyksen mukaan ensisijaisia läjitysalueita on yhteensä 9,6 ha ja niihin kaikkiin on saatu maanomistajien suostumukset.

9 Massoilla on tarkoitus pienentää vedenpinnan nostosta aiheutuvia haittoja, kuten vettymistä ja maa-alueen muuttumista vesialueeksi. Läjitystä ei tehdä siten, että massat voisivat valua järveen. Ensisijaisesti läjitysalueet ovat kompensaatiokohteita, joissa maanpinnan korotuksella estetään maaalueen muuttuminen vesialueeksi keskivedenkorkeudella. Pellolle läjitetyt massat kalkitaan maanviljelyskäyttöön sopivaksi. 9 Hankkeen vaikutukset Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Ohjauskynnyksen rakentaminen pääuomaan nostaa Vanjärven ja kynnyksen yläpuolisen Vanjoen vedenpintaa. Kynnyksen vaikutuksesta vedenkorkeus Vanjärvessä ja yläpuolisessa Vanjoessa pysyy poikkeuksellisen kuivia jaksoja lukuun ottamatta vähintään tasolla N ,0 m. Tulva-aikana vesi pääsee purkautumaan järveen joen rantapenkereen ylitse ja järvestä jokeen, jolloin kynnyksen vaikutus yläpuoliseen vedenkorkeuteen häviää. Vedenkorkeuden tunnuslukujen muutokset Vanjärvessä ovat seuraavat: Vanjärvi, W (N 60 +m) Nykyinen Tavoite Muutos (m) Ylivesi HW 35,84 35,84 0,00 Keskiylivesi MHW 34,73 34,73 0,00 Keskivesi MW 33,01 33,35 0,34 Keskialivesi MNW 32,46 33,16 0,70 Alivesi NW 32,01 33,01 1,00 Suurilla virtaamilla vedenkorkeus määräytyy järven alapuolisen vesistön virtauskapasiteetista. Vedenkorkeudet muuttuvat myös Vanjärven yläpuolisessa Vanjoessa. Mittausten perusteella on arvioitu, että keskivirtaamalla ohjaus- ja purkukynnysten vaikutus vedenkorkeuteen ulottuu pisimmillään noin 5,2 m:n päähän ohjauskynnyksen yläpuolelle. Virtaaman kasvaessa vaikutusalue lyhenee ja tulva-aikana vaikutus käytännössä häviää. Kunnostustoimenpiteet eivät lisää Vanjoen virtaamia. Kunnostustoimenpiteillä arvioidaan olevan lievä tulvapiikkiä tasoittava vaikutus järven alapuolisen Vanjoen virtaamiin. Vedenpinnan nosto lisää Vanjärven vesipintaalaa ja vesitilavuutta. Keskivedenkorkeudella MW järven pinta-ala kasvaa nykyisestä 100 ha:sta 115 ha:iin ja järven tilavuus kasvaa 0,74 Mm 3 :sta 1,12 Mm 3 :iin. Vaikutukset vedenlaatuun Veden kierrätys järven kautta ja vedenpinnan nosto aiheuttavat järven virtaamien suurenemista ja teoreettisen viipymän pienenemistä. Kun viipymä pienenee, sedimentoituminen vähenee nykyisellä avovesialueella ja järven kasvillisuus- ja luhta-alueilla sedimentoituminen lisääntyy. Veden sameus lisääntyy järven avovesialueella, koska kiintoaines ei ehdi laskeutua tehokkaasti. Viipymän pienentyminen on suurinta Vanjärven pohjoisosassa ja

10 Puttisaaren eteläpuolella kierrätystä tehostavat kaivettavat virtauskanavat. Kierrätyksen lisäys parantaa talviaikaisia happioloja, koska jääkannen kestoaika pienenee ja hapekasta jokivettä tulee järveen. Tarkkoja laskelmia ravinteiden pitoisuuden muutoksista ei voida kuitenkaan tehdä. Järven alapuolella toimenpiteiden arvioidaan parantavan Vanjoen vedenlaatua. Vaikutukset kasvillisuuteen ja linnustoon Hankealueen kasvilajistossa ei esiinny valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Oikovesirikko (Elatine orthosperma), joka on hemiboreaalisella vyöhykkeellä alueellisesti uhanalainen laji (RT), saattaa vedenpinnan noston seurauksena taantua jonkin verran. Myöskään nykyisessä pesimälinnustossa ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Alueella esiintyvä kaulushaikara on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi (NT). Järven luhdilla pesivä taivaanvuohi on alueellisesti uhanalainen laji (RT). Järvellä levähtävistä muuttajista silmälläpidettäviä ovat suokukko ja punakuiri. Näihin lajeihin vedenpinnan nostolla arvioidaan olevan lievästi myönteinen vaikutus. Vaikutukset kalastoon ja simpukoihin Kalaston arvioidaan hyötyvän merkittävästi vedenpinnan nostosta. Lisääntynyt vesitilavuus lisää merkittävästi kalojen elintilaa ja talviaikainen happitilanne parantuu. Selvitysten mukaan Vanjoessa esiintyy vuollejokisimpukkaa varsin yhtenäisesti vähintään noin kuuden kilometrin alueella. Simpukkatiheys vaihtelee pohjan laadusta ja virtausten voimakkuudesta johtuen noin 0,1 6 yksilöä/m 2. Rakennusalue kuuluu harvemman simpukkatiheyden jaksoihin, mutta koko jokijakson on kuitenkin katsottu olevan yhtä yhtenäistä simpukoiden esiintymisaluetta ja vastaavan luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittamaa lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Rakennusalue koskee simpukoiden lisääntymis- ja levähdyspaikasta noin metrin pituista aluetta eli korkeintaan 1,5 %:n osuutta. Lisäksi rakentamisen jälkeen jokijakso on simpukoille sopivaa. Koska töiden vaikutus simpukoihin on tilapäinen ja töiden laajuus suhteessa koko esiintymisalueeseen on vähäinen, rakennustöiden ei arvioida heikentävän vuollejokisimpukan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Pidemmällä aikavälillä Vanjärven kunnostushanke todennäköisesti parantaa simpukoiden elinoloja joen alajuoksulla vedenlaadun parantumisen kautta. Rakennustyöt kuitenkin tuhoavat simpukkayksilöitä, mikäli niitä ei siirretä pois alueelta ennen rakennustöitä. Vaikutus Natura alueeseen Suunnitelma-alueella esiintyy kolmea eri Natura-luontotyyppiä: kosteita suurruohoniittyjä, rantasoita ja puustoisia soita. Suurruohoniittyjen ja puustoisten soiden pinta-ala ja edustavuus eivät sanottavasti muutu järven kunnostuksessa. Rantasoiden pinta-ala pienenee vedenpintaa nostettaessa, 10

11 mutta niiden biologinen arvo ja monimuotoisuus paranevat, joten rantasoiden edustavuuden ja luonnontilan ei katsota merkittävästi heikkenevän. Muut vaikutukset Suunnitellut toimenpiteet eivät vaikuta merkittävästi alueen maankäyttöön. Suunnitelman mukaan veden alle jää maata noin 13 ha, joka on valtaosaltaan vesijättömaata. Osa veden alle jäävistä pelloista on tarkoitus korottaa kaivumassoilla niin, että peltoaluetta ei muutu vesialueeksi. Tulva-alueiden koko ei muutu. Virkistyskäytölle, kuten luontotarkkailuun, metsästykseen, kalastukseen, veneilyyn ja uimiseen, hankkeella katsotaan olevan positiivisia vaikutuksia. 11 Hankkeen hyödyt Hankkeella arvioidaan olevan yleistä hyötyä luonnonarvojen säilymisen ja parantumisen kannalta. Erityisesti linnustolle maltillisesta vedenpinnan nostosta on hyötyä. Myös kalaston arvioidaan hyötyvän lisääntyvästä vesitilavuudesta. Hyötyjä on kuitenkin vaikea arvioida rahassa. Kiinteistökohtaiset vahingonarviot ja korvaukset Hankkeesta koituu virkistyskäyttöhyötyä alueen asukkaille. Järven umpeenkasvu hidastuu ja liikkuminen järvellä ja järveltä jokeen helpottuu. Myös virkistyskalastuksen edellytykset paranevat. Rantakiinteistöille arvioidaan koituvan hyötyä uintimahdollisuuksien ja muiden virkistyskäyttömahdollisuuksien parantumisen myötä. Alueen metsästys- ja kalastusmahdollisuudet paranevat. Hankkeen virkistyskäyttöhyötyä on vaikeaa arvioida rahassa. Vedenlaadun parantumisen arvioidaan teoreettisesti nostavan alapuolisen vesistön rantakiinteistöjen arvoa, mutta vaikutusta ei pystytä arvioimaan rahassa. Hyödyllisiä vaikutuksia alueen maatalouselinkeinoihin ei arvioida syntyvän. Parantunut vesistön tila ja vesisyvyys saattavat lisätä luontomatkailua, kuten melontaretkeilyä. Hankkeen toteuttamisen johdosta jää pysyvästi veden alle maata noin 13,2 ha ja rakenteiden alle jää maata noin 0,6 ha. Vedenpinnan nosto aiheuttaa lisäksi vettymishaittoja yhteensä noin 28,7 ha:n maa-alueille. Hankkeen vahinkojen ja haittojen määräksi on arvioitu yhteensä euroa, josta esitetään maksettavaksi korvauksia euroa. Suurin osa hankkeen vaikutusalueen maanomistajista on suostunut hankkeen toteuttamiseen. Muiden kuin hakijan omistuksessa olevien alueiden osalta on sovittuja korvauksia euroa. Sopimatta olevien alueiden osalta esitetyt korvaukset ovat yhteensä euroa. Osa haitoista ( euroa) on tarkoitus kompensoida läjityksillä tai alueiden omistajat ovat suostuneet siihen, ettei korvausta suoriteta. Kiinteistöille koituvat vahingot on laskettu vettymishaittoina ja veden alle jäävän maa-alueen määränä.

12 Töiden toteuttaminen ja seuranta Vettymishaitat on arvioitu korkeusvyöhykkeiden mukaan. Vyöhykkeet on määritetty 25 cm:n korkeusvälein alkaen uudesta keskivedenkorkeudesta. Vettymisalue ulottuu peltoalueilla 1,25 m korkeudelle uudesta keskivedenkorkeudesta sekä metsällä ja joutomaalla 1,00 m:n korkeudelle. Rakennustonteille ei ole laskettu vettymishaittaa. Veden alle jäävä maa-alue (korkeudella N ,00 33,35 m) korvataan vesilain mukaisesti 1,5 kertaisena nykyisestä pellon arvosta. Po. korkeudella sijaitsevan pellon arvo on nykytilanteessa 15,7 % täyden kuivatussyvyyden omaavan pellon arvosta. Pellon hinnaksi on määritetty viime vuosina alueella tehtyjen maakauppojen hehtaarihintojen perusteella /ha. Kerrottaessa 15,7 % kertoimella 1,5 korvausprosentiksi on saatu 23,6 % ja korvausarvoksi /ha. Metsän ja joutomaan korvaukset on arvioitu samoin perustein, mutta vettymishaitan katsotaan ulottuvan 1,00 metrin korkeudelle keskivedenkorkeudesta ja korvausvyöhykkeitä on kaksi. Metsätalousmaaan arvoksi on arvioitu /ha ilman puustoa. Joutomaan arvoksi on arvioitu 100 /ha. Vanjoen varrella korvaukset on määritetty käyttämällä mitattuja joen luiskan kaltevuuksia ja rantaviivan pituutta. Lisäksi kunnostuksesta ja siihen liittyvistä läjityksistä mahdollisesti aiheutuvat haitat korvataan työnaikaisen arvioinnin perusteella. Ohjauskynnyksen rakentamistyöt toteutetaan siten, että veden virtaus Vanjoessa ei esty eikä vesi kohtuuttomasti samennu. Työt tehdään mahdollisuuksien mukaan kuivatyönä siten, että työn aikana virtaus ohjataan kaivettavaan väliaikaiseen ohitusuomaan tai työ tehdään osissa työpadon suojassa. Rakennustyö suoritetaan mahdollisimman pienen virtauksen aikana. Ruoppaukset suoritetaan talvella, jolloin veden samentuminen ja siitä aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Mikäli töiden aikana tapahtuu huomattavaa veden samentumista, työt keskeytetään väliaikaisesti samentumisen lopettamiseksi. Vanjärven kunnostukselle on osoitettu rahoitus Hiidenveden kunnostus hankkeen budjetista. Toteutus tapahtuu noin 1 5 vuoden kuluttua lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Töiden arvioidaan kestävän 4 12 kuukautta. Hankkeen toteuttamisen kokonaiskustannukset ovat noin euroa. Kunnostuksen aikana seurataan joen veden sameutta ja kiintoainepitoisuutta. Seuranta tehdään viikoittain järven syvänteeltä ja mahdollisesti useammin Jokikunnan sillan kohdalta. Rakenteiden tekninen kunto tarkastetaan 1, 3 ja 5 vuoden kuluttua niiden valmistumisesta. Hakija on tehnyt ehdotuksen lupapäätöksen lupamääräyksiksi. 12

13 13 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Vihdin kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on muun muassa todennut, että tehtyjen selvitysten mukaan Vanjoessa esiintyy vuollejokisimpukkaa varsin yhtenäisesti vähintään kuuden kilometrin jaksolla. Yksilötiheyden vaihtelu on noin 0,1 6 yks./m 2. Rakennusalue kuuluu harvemman simpukkatiheyden jaksoihin. Rakennusalue koskee simpukan lisääntymis- ja levähdyspaikasta noin metrin aluetta eli korkeintaan 1,5 prosentin osuutta. Töiden vaikutuksen arvioidaan olevan tilapäinen ja töiden laajuus suhteessa koko esiintymisalueen alaan ja pituuteen niin vähäinen, että rakennustöiden ei voida katsoa heikentävän simpukoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Rakennustyöt kuitenkin tuhoavat simpukkayksilöitä, mikäli niitä ei siirretä pois alueelta ennen rakennustöitä. Hakemuksen mukaan Puttisaaren itäpuolelle on tarkoitus kaivaa mosaiikkimainen uomasto niin, että avovesialuetta rikkoo uomien väliin jäävät kasvillisuussaarekkeet. Osa kaivumassoista on tarkoitus sijoittaa kaivettujen alueiden läheisyyteen mataliksi lintujen pesimäsaarekkeiksi. Vastuualue on katsonut, että hakemuksen täydennyksenä tulisi vaatia selvitystä siitä, pysyvätkö massat saarekkeissa. Haittojen arvioinnissa ei myöskään ole otettu huomioon mahdollisesti veteen liettyvien massojen aiheuttamia haittoja. Maalle läjitettävät massat tulee sijoittaa luonnonsuojelualueen ulkopuolelle ja on huolehdittava, että massat eivät pääse valumaan vesistöön. Jos hakija rakentaa Vanjokeen hakemuksen mukaisen kynnyksen, tulee Vanjoen ja Vanjärven välistä maakannasta vahvistaa hakemuksen mukaisesti. Ohjauskynnyksen rakennustyöt tulee toteuttaa siten, että veden virtaus Vanjoessa ei kokonaan esty eikä alapuolinen uoma jää lyhyeksikään aikaa kuivaksi. Työt tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä kuivatyönä mahdollisimman pienen virtauksen aikana. Lisäksi Vanjärven ruoppaustyöt tulee suorittaa välisenä aikana, jotta haitat vesistölle ja sen käytölle sekä linnustolle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Vedenkorkeuksia on seurattava viikoittain viiden vuoden ajan toimenpiteiden valmistumisesta ja tulokset tulee toimittaa Uudenmaan ELYkeskukselle. Myös Hankkeen vaikutuksia vedenlaatuun on seurattava Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi hankkeen vaikutuksia Vanjärven kasvillisuuteen ja linnustoon sekä Vanjoen vuollejokisimpukkakantaan on tarkkailtava Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla kahden ja viiden vuoden kuluttua hankkeen toteuttamisesta tehtävil-

14 lä selvityksillä. Tarkkailusuunnitelmat on toimitettava kaksi kuukautta ennen töiden aloittamista hyväksyttäväksi keskukselle. Työt tulee toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Mikäli työn aikana on tarpeen poiketa hakemussuunnitelmasta siten, että sillä on vaikutuksia hakemussuunnitelman mukaisiin vedenkorkeuksiin tai virtaamiin, uudet suunnitelmat tulee toimittaa Uudenmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi etukäteen. Lisäksi keskukselle tulee välittömästi ilmoittaa odottamattomista tilanteista kuten voimakkaasta vesistön samenemisesta töiden aikana. Vastuualueen näkemyksen mukaan hakemuksen mukaiset työt eivät heikennä vuollejokisimpukan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Sen sijaan simpukkayksilöiden siirrolle pois rakennustöiden tieltä tulee hakea ja saada lupa poiketa luonnonsuojelulain 39 :n rauhoitussäännöksistä ennen töiden aloittamista. Hankkeen vaikutuksia Natura alueen valintaperusteena oleviin luonnonarvoihin on vastuualueen mielestä arvioitu kattavasti ja asianmukaisesti. Vaikutusten arviointi osoittaa, että toimenpiteiden toteuttamisella ei ole luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentissa tarkoitettuja heikentäviä vaikutuksia Vanjärven Natura alueen valintaperusteena oleviin luonnonarvoihin eikä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi ja lausuntomenettely ole tarpeen. Vastuualue on katsonut, että hakemuksen mukaisille toimenpiteille voidaan myöntää lupa tavanomaisin lupamääräyksin. Myös töidenaloittamislupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti. 2) AA (Isomäki II RN:o 7:25, Isomäki RN:o 6:13, Isomäki I RN:o 6:18, Nuutila RN:o 7:34, Lapinsuo RN:o 7:26, Rintala RN:o 3:11, Tapola RN:o 1:33, Vähämäki RN:o 6:57, Mäkitalo RN:o 1:79, Sorvari RN:o 1:85 ja Sarvenkolkka RN:o 1:78, Pakasela, Vihti) on vastustanut Vanjärven vedenpinnan nostamista. Vedenpinnan noston seurauksena vesi nousisi hänen pelloilleen, koska niistä useita hehtaareita on korkeuden +33,0 m alapuolella. Hankkeen suunnittelijat eivät myöskään ole ottaneet huomioon EUmääräyksiä viimeisestä kylvöpäivästä pellon viljelyssä. Jos vedenkorkeus nostetaan tasolle +33,0 m, jäävät peltolohkojen RN:ot 1:33, 1:78, 6:13 ja 7:25 salaojat veden alle, jolloin pellot eivät kuiva kokonaan. Myös EU:n pitkäaikaiset suojavyöhykesopimukset ovat vaarassa, jos läjitykset tehdään vastoin hänen suostumustaan. Kiinteistö RN:o 1:78 olisi muistuttajan mielestä ollut sopivin läjitykseen. Muistuttaja hyväksyisi ainoastaan Vanjärven ruoppaamisen ja Vanjoen perkaamisen tukosten kohdalta. 14 3) BB, CC ja DD (Rantala RN:o 5:240 ja Einola RN:o 5:140, Vanjärvi, Vihti) ovat huomauttaneet, että Natura- ja luonnonsuojelualueen ulkopuolella vedet nousevat salaojitetulle pellolle kiinteistöllä Rantala RN:o 5:240 pilaten peltoa ja 5 kpl salaojien ojastoja. Salaojien laskuaukot jäävät 1,5 2,0 m:n syvyyteen veden alle, mikä on jäänyt arvioinnissa huomioimatta. Alue on parasta peltoa ja siltä on saatu 2 3 runsasta säiliörehusatoa vuodessa. Keskivedenpinnan alapuolelle jää peltoa vajaa 1 ha. Jos pohjapato liettyy

15 tukkoon, hankkeen haittavaikutus ja vettyminen ulottuvat korkeuteen +34,60 m asti ja jopa ylemmäksi. Muistuttajat ovat vaatineet haitoista korvausta pellon keskimääräisen mediaanihinnan mukaan, joka on alueella ollut /ha. Vaihtoehtoinen vaatimus on, että muistuttajat saavat uudet vaihtomaat vettyneiden maiden tilalle. Lisäksi on korvattava kaikki salaojien suunnittelu- ja korjauskustannukset, jotka ovat noin /ha. Kiinteistö Einola RN:o 5:140 sijaitsee Karjaanjoen varrella, josta on järveen matkaa noin 2 km. Mittausten mukaan pelto on keskeltä lähes metrin alempana. Järven vedenkorkeuden noustessa suunniteltuun keskivedenkorkeuteen +33,35 m jäävät tilan salaojien laskuaukot veden alle. Kesällä mahdollisesti tuleva mm:n ukkoskuuro saattaa nostaa veden salaojia myöten pellolle pilaten sadon ja liettäen pellon. Muistuttajat eivät hyväksy tilan osalta esitettyä 2 :n suuruista korvausta. Pelto sopii erikoisviljelyyn ja sen markkinahinta on /ha. Suunnitellun hankkeen haitat alkavat heti, kun vesi nousee tavoitellun keskivedenkorkeuden yläpuolelle. Salaojitus liettyy pilalle ja maa tiiivistyy vettä läpäisemättömäksi 4 5 ha:n alueelta. Muistuttajat ovat katsoneet, ettei Einolan tilalle RN:o 5:140 aiheutuvia haittoja ole arvioitu pätevästi. 15 HAKIJAN SELITYS Hakija on antanut selityksensä muistutuksista ja vaatimuksista. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen (1) muistutuksesta hakija on muun muassa todennut, että osa kaivumassoista sijoitetaan Puttisaaren itäpuolelle lintujen pesimäsaarekkeiksi, jotka perustetaan pohjakasvillisuuden tai tarvittaessa risuarinan päälle, mikäli pohjan kantavuus on heikohko. Vastaavan tyyppiset saarekkeet lintuvesikohteissa ovat pysyneet hyvin paikoillaan. Talvityörakentamisen jälkeisen kevättulvan aikana luiskissa voi tapahtua syöpymiä, mutta ne ovat yleensä olleet vähäisiä. Suurin osa saarekkeista jää ympäröivän kasvillisuuden suojaan, mikä parantaa niiden pysyvyyttä. Saarekkeista mahdollisesti irtoavan maa-aineksen vettä samentava vaikutus on vähäinen ja jakaantuu useamman viikon ajalle eikä samennuksesta odoteta aiheutuvan mitään käytännön vaikutusta Vanjärven vedenlaatuun. Ruoppaustyöt tehdään talvityönä, jolloin Vanjärven pinta on alimmillaan. Puttisaaren itäpuolen ruoppaukset tehdään käytännössä kuivatyönä, koska järvi on sillä alueella kasvanut lähes umpeen. Ruoppausmassat sijoitetaan luonnonsuojelualueen ulkopuolelle suunnitelman mukaisesti. Tarkkailu toteutetaan Uudenmaan ELY-keskuksen erikseen hyväksymän tarkkailusuunnitelman perusteella. Vuollejokisimpukan suojelun osalta hakija on todennut, että hankkeelle tullaan hakemaan erillinen luonnonsuojelulain 39 :n mukainen poikkeamislupa simpukoiden siirtämiseksi pois pohjakynnyksen työalueelta. Hankkeen mukaiset ruoppaustyöt tehdään ennen pohjakynnyksen rakentamista. Ha-

16 kija on todennut, että hankkeen aikataulun kannalta olisi erityisen tärkeää käynnistää työt mahdollisimman nopeasti vesilain mukaisen luvan myöntämisen jälkeen. Hakija on esittänyt, että ruoppaustyöt Vanjärvellä voitaisiin aloittaa ennen luonnonsuojelulain mukaisen poikkeamisluvan myöntämistä. Järvellä tehtävät ruoppaustyöt eivät vaikuta Vanjoen vuollejokisimpukoihin. Kynnyksen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vasta poikkeamisluvan myöntämisen jälkeen. AA:n (2) muistutuksesta hakija on muun muassa todennut, että Vanjärven ympäristön tulvaherkimmillä pelloilla on vaikeaa viljellä viljaa, koska pellot eivät kuivu tarpeeksi ajoissa. Kylvötöihin voi olla mahdotonta päästä ennen EU:n määrittelemää ns. viimeistä kylvöpäivää. Alueen tulvaherkimmät pellot eivät ole olleet viljanviljelyksessä vaan esim. suojavyöhykkeinä. Hakijan käsityksen mukaan veden noston seurauksena tilanne ei oleellisesti muutu. Vanjärven ranta-alueella sijaitsevat kiinteistöt RN:ot 5:110, 5:13, 2:18 ja 2:31 ovat vuokrapeltoja ja niiden omistajat ovat antaneet hankkeelle suostumuksensa. Veden alle jääville maa-alueille on tehty korvauslaskelmat ja korvaukset on tarkoitus maksaa lupapäätöksen mukaisesti. Salaojitusta koskevien huomautusten osalta hakija on todennut, että kiinteistö RN:o 1:78 sijaitsee joen varrella, mutta sen salaojitus laskee suunnitellun pohjakynnyksen alapuolelle, jolloin järven vedenpinnan nostolla ei ole vaikutuksia salaojien toimintaan. Myös kiinteistöt RN:ot 6:13 ja 7:25 sijaitsevat pohjakynnyksen alapuolella, minne järven vedenpinnan nostolla ei ole vaikutuksia. Muistuttajan salaojituksen osalta mainitsemista kiinteistöistä kunnostus vaikuttaa vain kiinteistöön RN:o 1:33. Kiinteistöllä suoritettujen mittausten perusteella salaojien suut olivat tasoilla +33,45 m, +33,58 m, +33,55 m ja +33,46 m. Vesi ojassa oli seisovaa ja vedenkorkeus ojassa oli +33,59 m eli salaojaputkien suut olivat vedenpinnan tasossa tai sen alla. Salaojituksen tilanne ei hakijan mielestä muutu oleellisesti eikä vedenpinnan noston takia ojituksen teho heikkene nykyisestä. Läjityksiä ei tehdä ilman maanomistajien suostumuksia ja mahdolliset läjityksistä johtuvat taloudelliset menetykset korvataan työnaikaisen arvioinnin perusteella. Tällaisiin menetyksiin kuuluu mm. tukisopimuksen purkamisesta aiheutuneet tukien takaisinmaksut. Vielä hakija on muun muassa todennut, että koko hankkeen yhtenä tarkoituksena on vesiensuojelu. Ravinnekuormitusta vähentää mm. veden kierto järven kautta, mikä ehkäisee talviaikaan esiintyviä happikatoja ja niiden aiheuttamaa fosforin vapautumista pohjasedimenteistä. Veden pidempi viipymä aiheuttaa myös ravinteiden ja kiintoaineksen pidättymistä. Joessa pohjapato vähentää vedenpinnan vaihteluita ja rauhoittaa virtausta, jotka vähentävät uomaeroosiota ja rantatöyräiden sortumia. Vedenpinnan nostolla ei ole myöskään vaikutusta tulvakorkeuksiin. Vedenpinnan noston jälkeen järvi ei ole ääriään myöten täynnä, vaan lähes koko tulvavarastotilavuus (noin 5 milj. m 3 ) on yhä olemassa. Tämä ei kuitenkaan aina riitä, vaan ylivirtaamilla järvi tulvii kuten nykyään. 16

17 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU BB:n ja hänen myötäpuoltensa (3) muistutuksen osalta hakija on muun muassa todennut, että kiinteistöstä Rantala RN:o 5:240 jää veden alle peltoa 0,66 ha ja vettyy 1,98 ha. Haitoista on tarkoitus maksaa korvausta korvauslaskelmien mukaisesti euroa. On myös mahdollista kompensoida haitat korottamalla pellon pintaa ruoppausmassoilla. Pellon salaojat on tarkastettu maastossa Tuolloin on käyty läpi kiinteistörajalla sijaitseva avoin kokoomaoja, johon pellon salaojitus laskee viidestä kohdasta. Samalla mitattiin ojan pohjan korkeuksia. Mittausten mukaan kokoomaoja oli varsin matala (0,30 0,35 m syvä) ja liettynyt lähes umpeen. Salaojaputkien päitä ei ollut näkyvissä, vaan ne olivat ilmeisesti maa-ainesten peittämät. Salaojien päät ovat nykyisen keskivedenpinnan alla. Hakijan käsityksen mukaan järven pinnan nosto ei aiheuta mitään oleellista muutosta salaojien toimintaan nykytilaan verrattuna. Pohjapadon liettymistä koskevan huomautuksen osalta hakija on todennut, että pohjapadon ei oleteta liettyvän umpeen. Korvausten osalta hakija muun muassa todennut, että korvauslaskelmat on laadittu vuoden 2009 alussa. Laskelmissa pellon arvo on määritetty viime vuosina alueella tehtyjen maakauppojen hehtaarihintojen perusteella. Alueella silloin viimeisten kahden vuoden aikana tehtyjen peltokiinteistökauppojen mediaanihinta oli /ha. Vuodelta 2008 Uudenmaan maakunnasta ei ollut saatavana tilastoituja peltokauppoja (alkuvuonna 2008 peltokiinteistökauppoja ei ollut tehty lainkaan). Vuoden 2007 peltokiinteistöjen mediaanihinta oli /ha. Näiden perusteella korvauslaskelmissa on käytetty pellon arvona /ha. Vettymishaittoja koskevien huomautusten osalta hakija on todennut, että korvauslaskelmissa on huomioitu vedenpinnan nousu joessa. Kiinteistön Einola RN:o 5:140 alueella haitta-arvio perustuu laserkeilauksen perusteella koko alueelta laadittuun korkeuskarttaan, jota on täydennetty joen varresta tehdyin korkeusmittauksin. Kesällä 2010 pellolta on mitattu korkeuksia myös pellon matalammista keskiosista ja korkeusmittaukset ovat olleet yhtäpitäviä laserkeilauksen tulosten kanssa. Hakijan mielestä pellolle ei aiheudu vettymishaittoja vedenpinnan noston takia eivätkä salaojien suut jää veden alle. Kiinteistölle on arvioitu aiheutuvan haittaa siitä, että joen rannan joutomaata jää veden alle yhteensä 0,02 ha. Hakija on todennut hankkeen vaikutusten ja haittojen arvioinnin perustuvan tarkkoihin laskelmiin. Hankkeen toteutukseen liittyvät seurantavelvoitteet tarkoittavat sitä, että jos ennalta arvaamattomia vahinkoja kuitenkin syntyy, ne havaitaan ja niistä maksetaan korvaukset ja tarpeen mukaan ryhdytään toimiin haittojen ehkäisemiseksi. 17 Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vihdin kunnalle luvan Vanjärven kunnostamiseen Vihdin kunnassa hakemukseen liitetyn päivätyn suunnitelman mukaisesti sisältäen muun muassa ohjauskynnyksen rakentamisen Vanjokeen, vesialueen ruoppauksia ja allasalueen kaivamisen Savijoen suulle.

18 18 Vanjärven keskivedenkorkeus ja samalla vesilain 1 luvun 6 ;n mukainen vesialueen raja maata vastaan, joka nyt on N ,01 m, tulee ohjauskynnyksen rakentamisen jälkeen olemaan N ,35 m. Aluehallintovirasto myöntää Vihdin kunnalle pysyvän käyttöoikeuden vedenpinnan noston vuoksi veden alle jääviin maa-alueisiin ja rakenteita varten tarvittaviin alueisiin, jotka kuuluvat lupamääräyksestä 13) ilmeneviin kiinteistöihin. Käyttöoikeuksien myöntämisestä aiheutuvat edunmenetykset ja vettymishaitat määrätään korvattavaksi lupamääräyksessä 13). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Lupamääräykset Rakenteet Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Vanjokeen paalulle rakennetaan ohjauskynnys suunnitelman liitteenä olevan päivätyn asemapiirustuksen nro (mittakaava 1:500) osoittamaan paikkaan päivätyn piirustuksen nro (mittakaava 1:100) mukaisesti. Kynnyksen harjan keskelle muotoillaan 0,5 m leveä alivirtaama-aukko, jonka pohja on alimmassa kohdassa aukon keskellä N ,00 m, aukon reunat ovat tasolla N ,10 m ja reunoilta harja nousee tasolle N ,20 m. Harjan kokonaisleveys on 10 m. Ohjauskynnyksen luiskat toteutetaan kalojen kulkumahdollisuuksien kannalta riittävän loivina. Harjan länsipuolelle muotoillaan tulvatasanne noin tasoon N ,5 m. Tulvatasanteen ja uoman länsipuoleista reunaa korotetaan noin tasoon N ,0 m. Myös itäpuolella maanpintaa korotetaan niin, että se on kynnyksen harjan kohdalla noin tasolla N ,0 m. Mikäli Vanjärven vedenkorkeudet ohjauskynnyksen rakentamisen jälkeen poikkeavat merkittävästi suunnitelmassa esitetyistä, tulee ohjauskynnyksen rakennetta muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla siten, että suunnitellut vedenkorkeudet toteutuvat. 2) Maakannasta Vanjoen ja Vanjärven välissä vahvistetaan kannaksen alimmista kohdista kiveämällä tasoon N ,00 m päivätyssä piirustuksessa nro (mittakaava 1:2000/1:40) esitetyllä tavalla. 3) Nykyistä järven ja joen välistä vesiyhteyttä levennetään niin, että uoman pohjan leveys on 4 m ja luiskien kaltevuus 1:4 5. Pohjan taso on korkeudessa N ,00 m. Kaivuu on ulotettava riittävän pitkälle järven avovesialueelle asti.

19 Töiden suorittaminen 4) Puttisaaren itäpuolelle ruopataan hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti mosaiikkimaista uomastoa päivätyn piirustuksen nro (mittakaava 1:2000) mukaisesti niin, että avovesialuetta rikkoo uomien väliin jäävät kasvillisuussaarekkeet. Ruoppausmassoja voidaan sijoittaa ruopattujen alueiden läheisyyteen mataliksi saarekkeiksi noin tasolle N ,50 m. 5) Vanjärven eteläisen järvialtaan kautta ruopataan päivätyn piirustuksen nro (mittakaava 1:2000) mukaisesti virtauskanava, joka ulottuu kiinteistön RN:o 1:31 niemen länsipuolelle saakka. Kanavan pohjanleveys on noin 4 5 m, luiskien kaltevuus 1:4-5 ja pohjan korkeus noin tasolla N ,50 m. 6) Vanjoen viereiselle järven luhtaiselle alueelle ruopataan piirustuksen nro mukaisesti loivaluiskaisia ja riittävän syviä lampareita parantamaan virtausta. 7) Savijoen suulle kaivetaan päivätyn piirustuksen nro (mittakaava 1:1000) mukaisesti noin 160 m pitkä ja noin 15 m leveä allasalue, jonka ylin osa yhdistetään Savijoen purku-uomaan. Allasalue kaivetaan syvyyteen noin N ,0 m ja luiskat kaltevuuteen noin 1:2. 8) Työt on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä sekä niin, ettei vettä tarpeettomasti padoteta. Työt on toteutettava siten, ettei veden virtaus Vanjoessa kokonaan esty eikä alapuolinen uoma jää lyhyeksikään ajaksi kuivaksi eikä vesi samennu kohtuuttomasti Vanjoessa tai Vanjärvessä. Työt on tehtävä mahdollisuuksien mukaan kuivatyönä siten, että töiden aikana veden virtaus ohjataan kaivettavaan väliaikaiseen ohitusuomaan tai työt tehdään osissa työpadon suojassa. Rakennustyöt on tehtävä mahdollisimman vähän virtauksen aikana. Vanjärven ruoppaustyöt tulee suorittaa välisenä aikana. Mikäli töiden aikana tapahtuu huomattavaa veden samentumista, työt on keskeytettävä väliaikaisesti samentumisen lopettamiseksi. Hankkeeseen on hyvissä ajoin ennen ohjauskynnyksen rakentamista haettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta luonnonsuojelulain 49 :n mukainen poikkeamislupa vuollejokisimpukoiden siirtämiseksi pois ohjauskynnyksen työalueelta. Kynnyksen rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin poikkeamislupa on myönnetty ja simpukat on siirretty pois työalueelta. 9) Kaivu- ja ruoppausmassat on läjitettävä maa-alueella luonnonsuojelualueen ulkopuolelle siten, etteivät ne pääse valumaan vesistöön. 19

20 Kunnossapito Kaivu- ja ruoppausmassoja saa läjittää vain niiden kiinteistöjen alueille, joiden omistajat ovat antaneet läjitykselle suostumuksensa. Kaikki pelloille läjitettävät massat on kalkittava. 10) Luvan saajalla on oikeus tarvittavissa määrin käyttää työmaa-alueelle johtavia teitä ja tehdä töiden suorittamiseksi tarpeellisia työmaateitä ja työpatoja. Töiden päätyttyä työpadot ja maanomistajien vaatimuksesta työmaatiet on purettava ja syntyneet vahingot viivytyksittä korvattava. Luvan saajan on suoritettava työn johdosta tarpeelliset salaojien, rumpujen, kaapeleiden, johtojen ja muiden rakenteiden suojaukset, siirrot ja muut työt. Luvan saajan on huolehdittava työn vuoksi tarpeellisten maanmittaustoimitusten hakemisesta ja kustannuksista. 11) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä ja rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 12) Luvan saaja on vastuussa hankkeeseen kuuluvien rakenteiden ja laitteiden kunnossapidosta. Korvaukset 13) Luvan saajan on maanomistajien antamien suostumusten ehdoissa sanottujen korvausten lisäksi maksettava, mikäli ei toisin sovita, myönnetyistä pysyvistä käyttöoikeuksista sekä maa-alueiden vettymisestä jäljempänä sanotut korvaukset Vihdin kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Korvauksiin sisältyy vesialueeksi muuttuvien ja rakenteiden alle jäävien maa-alueiden osalta vesilain 11 luvun 6 :n mukainen puolitoistakertaisuus. Tietoverkossa olevasta päätöksestä on poistettu omistajatiedot ja korvaussummat. 20 Korvaukset pysyvistä käyttöoikeuksista Kylä Kiinteistö RN:o Ilmoitettu Pinta-ala Pinta-ala Korvaus omistaja ha ha euroa veden alle rakenteiden alle Vanjärvi Vesialue 876:1 Vanjärven 4,64 osakaskunta Yhteiset Vesialue 876:12:1 Kaharlan ja 4,45 0,3 vesialueet Niemen osakaskunta Pakasela Vanjärvi 876:2 Pakaselan 1,08 0,25 osakaskunta Pakasela vesialue 876:3 Pakaselan 0,04 osakaskunta Pakasela Tapola 1:33 0,04 Vanjärvi Einola 5:140 0,02 Vanjärvi Rantamäki 5:228 0,01 Vanjärvi Rantala 5:240 0,66

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee

Lisätiedot

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa. 26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina Etelä-Suomi Päätös Nro 125/2011/4 Dnro ESAVI/334/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2011 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla,

Lisätiedot

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo Etelä-Suomi Päätös Nro 39/2011/4 Dnro ESAVI/417/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan

(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 3/2013/2 Dnro ESAVI/111/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.1.2013 ASIA Rautilakeskuksen rannan kunnostaminen ja vesialueen ruoppaaminen, Vehmaa HAKIJAT Asunto Oy Vehmaan Rautilan

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Mustionjoen alitse sekä valmistelulupa,

Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Mustionjoen alitse sekä valmistelulupa, Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 253/2013/2 Dnro ESAVI/125/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 18.11.2013 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Mustionjoen alitse sekä valmistelulupa, Raasepori HAKIJA

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 79/05/1 Dnro ISY-2004-Y-251 Annettu julkipanon jälkeen Artjärven kunta

PÄÄTÖS Nro 79/05/1 Dnro ISY-2004-Y-251 Annettu julkipanon jälkeen Artjärven kunta PÄÄTÖS Nro 79/05/1 Dnro ISY-2004-Y-251 Annettu julkipanon jälkeen 17.8.2005 HAKIJA Artjärven kunta ASIA Ylä-Myllykosken, Vainion ja Sipilän pohjakynnysten rakentaminen Lanskinjokeen ym. ja pysyvän käyttöoikeuden

Lisätiedot

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen

Lisätiedot

ASIA Kajajärven rannan ruoppaaminen kiinteistöjen ja edustalla yhteisellä vesialueella , Eura

ASIA Kajajärven rannan ruoppaaminen kiinteistöjen ja edustalla yhteisellä vesialueella , Eura Etelä-Suomi Päätös Nro 58/2012/2 Dnro ESAVI/229/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 15.3.2012 ASIA Kajajärven rannan ruoppaaminen kiinteistöjen 50-406-2-776 ja 50-406-2-777 edustalla yhteisellä vesialueella

Lisätiedot

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa

Lisätiedot

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla, LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78 Annettu julkipanon jälkeen 8.6.2004 ASIA HAKIJAT Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 115/2014/2 Dnro ESAVI/140/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 3.7.2014. Sillan rakentaminen Sirppujoen ylitse, Uusikaupunki

PÄÄTÖS. Nro 115/2014/2 Dnro ESAVI/140/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 3.7.2014. Sillan rakentaminen Sirppujoen ylitse, Uusikaupunki PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 115/2014/2 Dnro ESAVI/140/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 3.7.2014. ASIA Sillan rakentaminen Sirppujoen ylitse, Uusikaupunki HAKIJA Veli-Matti Rantanen HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Lisätiedot

Esitys Juupajärven kunnostuksen (Seinäjoki) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi

Esitys Juupajärven kunnostuksen (Seinäjoki) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi Kuulutus 1 (1) 8.10.2018 2783/5723/2018 Esitys Juupajärven kunnostuksen (Seinäjoki) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi Asia Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry on 2.10.2018 toimittanut Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula

Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula Etelä-Suomi Päätös Nro 43/2012/2 Dnro ESAVI/596/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula HAKIJA Tavolan vesiosuuskunta

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 19/10/2 Dnro ISAVI/18/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.2.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

Laiturin, veneen kiinnityspaalujen ja poijun rakentaminen sekä vesialueen ruoppaus Papinsaaressa kiinteistöllä 853-58-5-2, Turku

Laiturin, veneen kiinnityspaalujen ja poijun rakentaminen sekä vesialueen ruoppaus Papinsaaressa kiinteistöllä 853-58-5-2, Turku Etelä-Suomi Päätös Nro 79/2010/4 Dnro ESAVI/124/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Laiturin, veneen kiinnityspaalujen ja poijun rakentaminen sekä vesialueen

Lisätiedot

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.11.2011 ASIA HAKIJA Kyynärjärven kunnostus- ja ruoppaustöitä koskevien Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma

KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen

Lisätiedot

Päätös. Ruoppaus ja ranta-alueen kaivu Långvikenin alueella, Kirkkonummi

Päätös. Ruoppaus ja ranta-alueen kaivu Långvikenin alueella, Kirkkonummi Päätös Etelä-Suomi Nro 12/2010/4 Dnro ESAVI/96/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.2.2010 ASIA Ruoppaus ja ranta-alueen kaivu Långvikenin alueella, Kirkkonummi LUVAN HAKIJA As Oy Kirkkonummen Villa

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

Päätös Nro 95/2010/4. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 95/2010/4. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 95/2010/4 Dnro ESAVI/62/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Loviisanjoen alitse neljässä

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen merialueelle Tuomasniemen edustalla, Naantali

Vesijohdon rakentaminen merialueelle Tuomasniemen edustalla, Naantali Etelä-Suomi Päätös Nro 84/2010/4 Dnro ESAVI/69/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Vesijohdon rakentaminen merialueelle Tuomasniemen edustalla, Naantali

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 116/2012/2 Dnro ESAVI/25/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2012 ASIA Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2011/4 Dnro ESAVI/32/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 28.7.2011

Päätös Nro 145/2011/4 Dnro ESAVI/32/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 28.7.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2011/4 Dnro ESAVI/32/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.7.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Telekaapelin asentaminen suuntaporaamalla Tuusulanjoen alitse Myllykylässä

Lisätiedot

Bosundin venevalkaman edustan merialueen ruoppaaminen, Espoo

Bosundin venevalkaman edustan merialueen ruoppaaminen, Espoo Etelä-Suomi Päätös Nro 162/2013/2 Dnro ESAVI/42/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 16.8.2013 ASIA HAKIJA Bosundin venevalkaman edustan merialueen ruoppaaminen, Espoo Bosundin venekerho ry HAKEMUKSEN

Lisätiedot

Kaukolämpöjohdon rakentaminen Vantaanjoen alitse Katriinan sairaalan kohdalla sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista,

Kaukolämpöjohdon rakentaminen Vantaanjoen alitse Katriinan sairaalan kohdalla sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Etelä-Suomi Päätös Nro 150/2010/4 Dnro ESAVI/20/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Kaukolämpöjohdon rakentaminen Vantaanjoen alitse Katriinan sairaalan

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

Maakaasun jakeluputken rakentaminen Hirvihaaranjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Mäntsälä

Maakaasun jakeluputken rakentaminen Hirvihaaranjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Mäntsälä Etelä-Suomi Päätös Nro 179/2011/4 Dnro ESAVI/93/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA Maakaasun jakeluputken rakentaminen Hirvihaaranjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

Sähkökaapelin asentaminen suuntaporaamalla Keravanjoen alitse sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Kerava

Sähkökaapelin asentaminen suuntaporaamalla Keravanjoen alitse sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Kerava Etelä-Suomi Päätös Nro 22/2012/2 Dnro ESAVI/184/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 6.2.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Sähkökaapelin asentaminen suuntaporaamalla Keravanjoen alitse sekä töiden

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 51/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 183

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 51/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 183 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 51/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 183 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Vesialueen ruoppaaminen, ruoppausmassojen läjittäminen sekä

Lisätiedot

Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138 edustalla Kallbäckin kylässä, Sipoo

Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138 edustalla Kallbäckin kylässä, Sipoo Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 12/2013/2 Dnro ESAVI/56/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 6.2.2013 ASIA Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138

Lisätiedot

Valokaapelin asentaminen Lohjanjärven Hiidensalmeen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Lohja

Valokaapelin asentaminen Lohjanjärven Hiidensalmeen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Lohja Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2010/4 Dnro ESAVI/352/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2010 ASIA HAKIJA Valokaapelin asentaminen Lohjanjärven Hiidensalmeen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

Päätös Nro 41/2012/2 Dnro ESAVI/200/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 22.2.2012

Päätös Nro 41/2012/2 Dnro ESAVI/200/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 22.2.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2012/2 Dnro ESAVI/200/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 22.2.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Kiinteistön Rantapuisto RN:o 1:13, Luodonkylä, rannan edustan vesialueen

Lisätiedot

Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011. Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi

Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011. Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi HAKIJA Osuuskunta

Lisätiedot

Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu

Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Yleisötilaisuus 25.2.2016, Pyhäjoki 2016-02-26 Page 1 Lähtökohdat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suunnitellut tulvasuojelutoimenpiteitä Pyhäjoen

Lisätiedot

Päätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010

Päätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010 Päätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.9.2011 ASIA HAKIJA Kaihlalammen kunnostus, Saarijärvi Saarijärven osakaskunta HAKEMUS Metsäkeskus Keski-Suomi

Lisätiedot

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN

Lisätiedot

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun

Lisätiedot

Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju

Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 59/2014/2 Dnro ISAVI/21/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2014 ASIA Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy HAKEMUS

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

Sähkökaapelin asentaminen Tuusulanjoen alitse Lahelassa, Tuusula

Sähkökaapelin asentaminen Tuusulanjoen alitse Lahelassa, Tuusula Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 168/2013/2 Dnro ESAVI/81/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2013 ASIA Sähkökaapelin asentaminen Tuusulanjoen alitse Lahelassa, Tuusula HAKIJA Fortum Sähkönsiirto Oy HAKEMUKSEN

Lisätiedot

Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 109/2005/4 määrätyn rakentamisajan pidentäminen,

Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 109/2005/4 määrätyn rakentamisajan pidentäminen, Etelä-Suomi Päätös Nro 183/2010/4 Dnro ESAVI/315/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2010 ASIA HAKIJA Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011

PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 HAKIJAT Erkki ja Eija Siponen ASIA Aallonmurtaja-laiturin rakentaminen Pielisen Hökänselän

Lisätiedot

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 83/2010/4 Dnro ESAVI/213/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen

Lisätiedot

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6. 1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon

Lisätiedot

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 Päätös Etelä-Suomi Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Voikkaan voimalaitospadon hiomokanavan ja nipunsiirtokanavan vesiteiden sulkeminen sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

Kiesimäjoen rannan kaivu ja pengerlaiturin rakentaminen Unnukan Joensuunlahdella, Leppävirta

Kiesimäjoen rannan kaivu ja pengerlaiturin rakentaminen Unnukan Joensuunlahdella, Leppävirta Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 54/2014/2 Dnro ISAVI/20/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 18.8.2014 ASIA HAKIJA Kiesimäjoen rannan kaivu ja pengerlaiturin rakentaminen Unnukan Joensuunlahdella, Leppävirta Jaakko

Lisätiedot

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen 1 Teuvan kunta Etelä-Pohjanmaan Euroopan yhteisö Liitto Rakennerahastot Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen 2 Hankkeen tausta Teuvanjoki saa alkunsa Teuvan kunnan pohjoisosasta ja laskee Karijoen kunnan

Lisätiedot

Päätös Nro 21/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/67/04.09/2010

Päätös Nro 21/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/67/04.09/2010 Käännös Päätös Nro 21/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/67/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2010 ASIA HAKIJA Sillan rakentaminen Kovjoen yli kevyen liikenteen väylää varten Pedersören

Lisätiedot

Päätös Nro 9/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/51/04.09/2010

Päätös Nro 9/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/51/04.09/2010 Päätös Nro 9/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/51/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.6.2010 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Perhonjoen ali Perhon kylässä sekä töiden aloittaminen ennen

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen nro 57/2006/4 sisältyvän töiden suorittamista koskevan ajan muuttaminen, Kankaanpää

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen nro 57/2006/4 sisältyvän töiden suorittamista koskevan ajan muuttaminen, Kankaanpää Etelä-Suomi Päätös Nro 116/2011/4 Dnro ESAVI/62/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen nro 57/2006/4 sisältyvän töiden suorittamista koskevan

Lisätiedot

Vesialueen ruoppaaminen kiinteistöille Solvik RN:o 6:222 ja Ugglebo RN:o 6:265 menevien veneväylien syventämiseksi, Espoo

Vesialueen ruoppaaminen kiinteistöille Solvik RN:o 6:222 ja Ugglebo RN:o 6:265 menevien veneväylien syventämiseksi, Espoo Etelä-Suomi Päätös Nro 215/2010/4 Dnro ESAVI/340/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.11.2010 ASIA HAKIJAT Vesialueen ruoppaaminen kiinteistöille Solvik RN:o 6:222 ja Ugglebo RN:o 6:265 menevien veneväylien

Lisätiedot

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 5.11.2013 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (5) 276 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin liikuntaviraston hakemuksesta HEL 2012-014235 T 11 01 01 Viite: Dnro ESAVI/165/04.09/2012

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 16/2009/1 Dnro LSY-2009-Y-7 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 16/2009/1 Dnro LSY-2009-Y-7 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 16/2009/1 Dnro LSY-2009-Y-7 Annettu julkipanon jälkeen 3.4.2009 ASIA HAKIJAT Paineviemärin rakentaminen Mustijoen alitse Tjusterbynkosken yläpuolella

Lisätiedot

Vesialueen ruoppaus ja täyttö kiinteistön Kesäranta RN:o 1:50 edustalla, Rauma

Vesialueen ruoppaus ja täyttö kiinteistön Kesäranta RN:o 1:50 edustalla, Rauma Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 29/2014/2 Dnro ESAVI/174/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 7.3.2014 ASIA Vesialueen ruoppaus ja täyttö kiinteistön Kesäranta RN:o 1:50 edustalla, Rauma HAKIJAT Jenny Vuorela

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane. LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane.

Lisätiedot

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus. EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Kiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa ja töidenaloittamislupa, Keuruu

Kiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa ja töidenaloittamislupa, Keuruu PÄÄTÖS Nro 20/06/1 Dnro ISY-2005-Y-186 Annettu julkipanon jälkeen 1.2.2006 HAKIJA Keski-Suomen ympäristökeskus ASIA Kiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa

Lisätiedot

Maakaasuputken rakentaminen Keravanjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Tuusula

Maakaasuputken rakentaminen Keravanjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Tuusula Etelä-Suomi Päätös Nro 179/2010/4 Dnro ESAVI/360/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2010 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Maakaasuputken rakentaminen Keravanjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 4658/10.03.00/2013 31 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta koskien Monikonpuron uoman siirtoa ja valmistelulupaa Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Päätös. Hämeen tiepiiri, nykyisin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus

Päätös. Hämeen tiepiiri, nykyisin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus Etelä-Suomi Päätös Nro 9/2010/4 Dnro ESAVI/244/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.2.2010 ASIA LUVAN HAKIJA MERKINTÄ Alakosken sillan uudelleen rakentamista koskevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston

Lisätiedot

Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa.

Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa. Etelä-Suomi Päätös Nro 53/2010/4 Dnro ESAVI/83/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa.

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012

PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012 ASIA Vesialueen ja vesijättömaan täyttö Kyyveden Pitkälahdella tilan Salmen ranta 491 451 3 140 edustalla sekä

Lisätiedot

Päätös Nro 149/2011/4 Dnro ESAVI/59/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 11.8.2011

Päätös Nro 149/2011/4 Dnro ESAVI/59/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 11.8.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 149/2011/4 Dnro ESAVI/59/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.8.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Sähkökaapelin asentaminen Viilajärveen Antinniemen ja Ritasaaren välille

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 42/10/2 Dnro ISAVI/38/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 42/10/2 Dnro ISAVI/38/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 42/10/2 Dnro ISAVI/38/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Kiinteistön Grundstrand RN:o 1:18 vesialueen ja sen edustalla olevan yhteisen vesialueen RN:o 876:1 ruoppaaminen, Kemiönsaari

Kiinteistön Grundstrand RN:o 1:18 vesialueen ja sen edustalla olevan yhteisen vesialueen RN:o 876:1 ruoppaaminen, Kemiönsaari Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 241/2013/2 Dnro ESAVI/97/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 7.11.2013 ASIA Kiinteistön Grundstrand RN:o 1:18 vesialueen ja sen edustalla olevan yhteisen vesialueen RN:o 876:1

Lisätiedot

Sähkökaapeleiden asentaminen Vantaanjoen alitse Vantaanlaakson alueella ja valmistelulupa hankkeen toteuttamiseksi, Vantaa

Sähkökaapeleiden asentaminen Vantaanjoen alitse Vantaanlaakson alueella ja valmistelulupa hankkeen toteuttamiseksi, Vantaa Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 107/2012/2 Dnro ESAVI/42/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 15.5.2012 ASIA Sähkökaapeleiden asentaminen Vantaanjoen alitse Vantaanlaakson alueella ja valmistelulupa hankkeen toteuttamiseksi,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 90/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 90/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 90/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Ojajärven pohjapadon pysyttäminen ja kunnostus, Karvia ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 200 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta ESAVI/197/04.09/2013 Päätös Asia tulisi käsitellä 10.6.2014 kokouksessa. päätti merkitä

Lisätiedot

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 82/2013/2 Dnro ESAVI/31/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen Sähkökaapelin asentaminen Kirjavanjoen alitse, Vihti

PÄÄTÖS Nro 82/2013/2 Dnro ESAVI/31/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen Sähkökaapelin asentaminen Kirjavanjoen alitse, Vihti Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 82/2013/2 Dnro ESAVI/31/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 8.5.2013 ASIA Sähkökaapelin asentaminen Kirjavanjoen alitse, Vihti HAKIJA Fortum Sähkönsiirto Oy HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 65/2014/2 Dnro ESAVI/195/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 65/2014/2 Dnro ESAVI/195/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 65/2014/2 Dnro ESAVI/195/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 30.4.2014 ASIA Kyynärjärven kunnostus- ja ruoppaustöitä koskevassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro

Lisätiedot

Päätös Nro 58/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/39/04.09/2011

Päätös Nro 58/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/39/04.09/2011 Päätös Nro 58/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/39/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 10.8.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Sillan rakentaminen Kauhajoen yli kevyen liikenteen väylää varten

Lisätiedot

Laukkosken vesivoimalaitoksen uusiminen ja kalatien rakentaminen, Pornainen

Laukkosken vesivoimalaitoksen uusiminen ja kalatien rakentaminen, Pornainen Etelä-Suomi Päätös Nro 89/2010/4 Dnro ESAVI/134/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2010 ASIA HAKIJA Laukkosken vesivoimalaitoksen uusiminen ja kalatien rakentaminen, Pornainen Porvoon Energia Oy

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 30/10/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 30/10/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 30/10/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Venevalkaman rakentaminen Kemijärven rantaan, Kemijärvi Matti Koivisto Peräposiontie 634 98400 Isokylä

Lisätiedot