maaseutu& Teemana matkailun kehittäminen Luontomatkailu tukee muitakin elinkeinoja Saunassa on vetovoimaa Mitä ovat Green Care -palvelut?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maaseutu& Teemana matkailun kehittäminen Luontomatkailu tukee muitakin elinkeinoja Saunassa on vetovoimaa Mitä ovat Green Care -palvelut?"

Transkriptio

1 maaseutu& Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti Kevät 2010 Teemana Maaseutumatkailuseminaari tulee taas matkailun kehittäminen Luontomatkailu tukee muitakin elinkeinoja Saunassa on vetovoimaa Mitä ovat Green Care -palvelut? Vain kehittäminen takaa tulokset

2 Teemana Sisältö matkailun kehittäminen Pääkirjoitus Hankkeita Kolumni: Hankkeiden kehittämisestä on hyötyä Maaseutumatkailu-seminaari tulee taas Järjestelmällinen kehittäminen takaa tulokset Saunassa on vetovoimaa Green Care -palvelut tervehdyttävät luonnon voimalla Leader-toimintaryhmät tukevat maaseutumatkailua Luontomatkailu tukee muitakin elinkeinoja Esittelyssä: Kimmo Aalto Julkaisija Matkailun teemaryhmä Päätoimittaja Pirjo Räsänen Matkailun teemaryhmä gsm Ulkoasu peak press Laivurinkatu 2, Loviisa Maaseutu & Matkailu -lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa 14. vuosikerta Kannen kuva: MEK

3 Maaseutu & Matkailu 3 Pääkirjoitus Yhteistyössä on voimaa Vuosi on kulunut siitä, kun astuin Matkailun teemaryhmän palvelukseen. Hyppäsin liikkuvaan junaan, liikkeessä itsekin. Uuden työn lisäksi sain uuden kotipaikkakunnan. Eteen tuli hyviä ja vaikeita hetkiä. Teemaryhmä oli ollut täydessä vauhdissa ennen minua jo 15 vuotta. Kulttuurimatkailun kehittäminen oli käynnistynyt vuotta aiemmin. Pääsin lennossa mukaan vuoden 2009 Pyhätunturin kulttuurimatkailufoorumin järjestelyihin. Myöhemmin järjestimme kulttuurimatkailupäivät Järvenpäässä. Molemmista tapahtumista jäi mieleen halu ja into tehdä yhteistyötä yli toimialarajojen. Maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä ja maaseutupolitiikka ovat opettaneet paljon. Vuosien aikana maaseudun kehittämisessä on tehty valtavasti. Itse sain kunnian olla mukana laatimassa ensimmäistä Outdoors Finland -kehittämisohjelmaa, jota sivutaan tässäkin lehdessä. Hanketyöhön liittyy byrokratiaa, mutta se on pienessä roolissa verrattuna yhteisyön vaikuttavuuteen. Se yllätti minut. Teemaryhmäläisenä olen ottanut yhteistyöstä kaiken irti. Niinpä olen sitkeästi roikkunut mukana lähes kaikissa kokouksissa ja kysynyt tyhmiä kysymyksiä. Näin pestini loppusuoralla huomaan, että se on alkanut kantaa hedelmää. tärkeässä projektissa, Visit Finland -portaalissa. Hyvinvointi-teemaryhmän kanssa löysimme yhteistä Green Care -konseptin kehittämisessä. Matkailu on sielläkin mukana. On monia tahoja, ihmisiä ja organisaatioita, joiden kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Laurea-ammattikorkeakoulu, Palvelus Sydämellä -verkosto, Lomalaidun ry, ProAgria, Maa- ja kotitalousnaiset ry, teemaryhmän kätilöimät valtakunnalliset hankkeet ja itse teemaryhmä vain muutamia mainitakseni. Kiitos kaikille yhteistyöstä, mielipiteistä, kannustuksesta, kritiikistä ja koko kuluneesta vuodesta. Toivon sydämestäni, että tulette mukaan vuoden päätapahtumaan, valtakunnalliseen Maaseutumatkailuseminaariin Imatralle Sen jälkeen ja osin jo sitä ennenkin siirryn kohti uusia haasteita. Mutta ennen niitä, tavataan Imatralla! Pirjo Räsänen Matkailun teemaryhmän pääsihteeri Yhteistyö Ruoka-Suomen ja hyvinvointi-teemaryhmien kanssa käynnistyi joulun alla. Ruoka-Suomi on nostanut esiin suomalaisia elintarvikkeita ja ruokaa kansallisesti Lisätietoja aiheesta saat painamalla tästä

4 4 Maaseutu & Matkailu Tietoja hankkeiden etenemisestä voi käydä kirjaamassa sivulla Hanketietoja julkaistaan myös tulevissa Maaseutu & Matkailu -lehden numeroissa. Hankkeita Lehdot suojeluun Nilsiässä Teksti: Timo Toivanen Jos ajat kantatietä 75, parikymmentä kilometriä Siilinjärveltä itään, näkyy vasemmalla suuri rinnealue, Kinahmin selänne. Pohjois- Savon Metsäkeskuksen ja METSOn uusi yhteistoimintaverkostohanke kohdistuu juuri tämän alueen luontoon ja arvokkaisiin lehtokohteisiin. Pienialaiset ja luonnontilaiset lehdot ovat suojeltuja metsälain perusteella. Metsäkeskuksen Kinahmin hankkeessa kartoitetaan lehdot, puronvarsimetsät ja korpialueet. Metsänomistajien kanssa sopimalla luodaan verkosto, jossa arvokohteita säilytetään. Maanomistajille kerrotaan korvausmahdollisuuksista. Lehtoverkostoa voidaan myöhemmin hyödyntää vaikkapa koulujen luonnontiedon opetuksessa tai luontomatkailussa. Paikallisille työmahdollisuuksia Verkoston ytimen muodostavat Kinahmin ja Tahkon seudun luonnonsuojelualueet. Niiden hyödyntämiselle matkailussa on hyvät edellytykset, sillä alueella on valmis polkuverkosto. Verkostohanke käynnistyy täysimittaisesti keväällä. Huomio kohdistetaan alussa lehtokohteiden tunnistamiseen ja rajaamiseen. Hankkeen peruskartoitusvaiheessa mietitään tarvittavat hoitotoimenpiteet. Infrastruktuuria suunnitellaan. Lehtokohteet vaativat usein pitkospuurakennelmia maaston kulumisen takia. Myös alueen pienvesistöjen kunnostustarpeita esimerkiksi kala- tai rapukantojen parantamiseksi tutkitaan. Hanke kestää vuodet Hoitotöissä ja rakenteiden teossa pyritään käyttämään paikallista työvoimaa. Matkailuyrittäjien kesäajan ohjelmatarjontaan verkostohanke voi tuoda uuden luontoulottuvuuden ja luoda lisää työllistymismahdollisuuksia. Tammikuun lopussa maisema Kinahmilla on valkoinen ja hiljainen. Kevään koittaessa, virtaavan veden ääni ja muuttolintujen sirkutus täyttävät metsän. Monet lehtokasvit puhkeavat kukkaan aikaisin keväällä.

5 Maaseutu & Matkailu 5 Verkossa on voimaa Teksti: Tuula Sundberg-Komppa? Kysymyksiä VoimaVerkon yrittäjille: Onko toinen yritys kilpailija vai kannustaja? Voiko kilpailijan kanssa tehdä hyvää yhteistyötä? Kumpi voittaa asenteissa: negatiivinen vai positiivinen kateus? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Etelä-Pohjanmaalla, kuuden kunnan* alueella toimivassa VoimaVerkko-hankkeessa. VoimaVerkon ideana on se, että yrittäjät verkostoituvat toisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Keinoina käytetään opintomatkoja kotimaassa ja ulkomailla. Näin opituista asioista pidetään keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuksia. Suunnitteilla on myös seminaareja ajankohtaisista matkailualaan liittyvistä aiheista. VoimaVerko-hanke käynnistyi yrityksille suunnatun sähköisen tarvekartoituksen toteuttamisella. Hankkeessa on mukana jo 35 yritystä. Helmikuussa avautuivat hankkeen kotisivut, jotka ovat avoimet kaikille kiinnostuneille. Yhteistyö antaa voimavaroja erityisesti pienyrittäjille. Muut oman alan toimijat tukevat liiketoiminnan kehittymistä ja avaavat uusia mahdollisuuksia markkinoinnissa ja tuotteistamisessa. Kun yrittäjille avataan kanavia maaseutumatkailun alueellisiin ja valtakunnallisiin kehittäjiin sekä toimijoihin, jää alueelle hankkeen jälkeenkin uutta osaamista. *Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Lapua ja Vimpeli Mitä odotuksia sinulla on VoimaVerkon suhteen? Mitä VoimaVerkko on jo nyt saanut mielestäsi aikaan? Odotukseni kohdistuvat Järviseudun alueen matkailun edistämiseen ja esille tuomiseen. Odotan, että myös kuntien päättäjät ja muut vaikuttajat vakuutetaan matkailun ja sen kehittämisen tärkeydestä. Haluan tehostaa omaa toimintaa uusilla, hankkeen kautta saatavilla, ideoilla. Hankkeen kautta olen jo tutustunut moniin matkailualan yrittäjiin ja yrityksiin. Olen saanut tietoa alueella toimivista hankkeista ja nähnyt toimintamalleja, jotka ovat laajentaneet kuvaa siitä, mitä kaikkea matkailussa voi toteuttaa. Hanke on antanut jo nyt mahdollisuuden paikalliseen yhteistoimintaan eri tahojen kanssa sekä hankkeiden rahoituksen selvittämiseen ja toteuttamiseen. Reijo Tamminen, mökkiyrittäjä Vimpelin Lakeaharjulta Toivon yhteistyön vahvistamista erilaisten matkailualan yritysten kesken. Yhteistyö voi olla vertaistukea ja yhteistyötä, joka pohjautuu vankkaan luottamukseen ja ammattitaitoon. Alueellisten päättäjien ja rahoittajien kanssa yhteistyön kehittyminen pysyväksi toimintamalliksi on tärkeää. Yhteistyötilaisuuksia on jo järjestetty. Niistä on jäänyt hyvä mieli ja kättä pidempää. Hanke on niin alussa, että pian valmistuva kartoitus antaa varmasti tarkemmat suuntaviivat. Päivi Hautala, kauhavalaisen Jääskän Loma Oy:n majoitusyrittäjä ja Härmänmaan matkailuyrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja

6 6 Maaseutu & Matkailu hankkeita KALASTAJILLE OMA SIVUSTO Teksti: Minna Myyrinmaa Kuva: Ismo Kolari Visitfinland.com/fishing perussivusto esittelee Suomen tärkeimmät vesistöt, kalalajit ja palvelut sekä antaa erilaista taustatietoa helpottamaan kalastusloman suunnittelua. Kalastusmatkalla tarvittavat palvelut voi varata suoraan sivustolta. Portaalin Our Finland -yhteisöosiossa voi kertoa matkan jälkeen muillekin sanoin, kuvin ja videoin, missä päin Suomea tuli paras tärppi tai kenties karkasi se elämän isoin vonkale. Sivusto avautuu suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Jatkossa Suomen kalastustarjonta esittäytyy yhteensä 10 kielellä. Sivusto kertoo Suomesta vetovoimaisena kalastus- kohteena koti- ja ulkomaisille matkailijoille sekä kalastuksen harrastajille. Kalastusportaalista voi etsiä palveluja alueittain, vesistöittäin sekä aihealueiden mukaan. Portaaliin voi lähettää: Kalastusohjelmat ja -paketit Kalastusoppaan palvelut Kartoitetut KalaMökit sekä majoituskohteet, joilla on kalastuspalveluja Kalastusvälineliikkeet Kalatapahtumia (markkinat, messut, kilpailut) Ongintalammikot LisätieDOT: Minna Myyrinmaa Matkailun edistämiskeskus Marjo Ranta-Irwin Matkailun edistämiskeskus Varmistathan omien kalastusmatkailupalvelujesi näkymisen portaalissa.

7 Maaseutu & Matkailu 7 kolumni Reijo Martikainen Hankkeiden kehittämisestä on hyötyä Hankkeet on annettu meille kehittämistyön välineiksi. Niitä moititaan sirpaleisiksi, lyhytjänteisiksi ja tehottomiksi. Mutta valitettavasti muita keinoja ei juuri ole. Kun kuuta ei taivaalta saa, on vain opittava käyttämään annettuja välineitä parhaalla tavalla. Hankemerellä seilaamisessa on yhä oppimista. Pienet hankkeet eivät ole automaattisesti tehottomia. Eivätkä suuret tehokkaita. Pienet ja suuret hankkeet ovat vaikuttavia vain silloin, kun ne toimivat pitkäjänteisesti, toisiltaan oppien ja yhteistyötä tehden. Voimaa verkostoista Maaseudun matkailun kehittämisessä on päästy pitkälle. Matkailun teemaryhmän kätilöimät kattohankkeet, Outdoors Finland ja Kylämatkailun kehittäminen, esitellään tässä lehdessä. Sitä, kuinka ne hakevat voimaa valtakunnan laajuisista kehittämisverkostoista, tullaan seuraamaan jatkossakin. Outdoors Finland on jo miljoonien eurojen kehittämiskokonaisuus. Aktiviteettien kehittämisperheessä on mukana toistakymmentä alueellista ja lukuisia pienempiä hankkeita. Monta maakuntaa on vasta tulossa mukaan. Näin laajaa verkostoa ei ole maaseudun kehittämisohjelmissa ennen nähty. Verkottuneessa kehittämistyössä on monta vahvuutta. Yksi on tehokkuus, jota käytetään kehittämisen raaka-aineen eli tiedon tuottamisessa. Tieto kannattaa hankkia vain kerran. Toinen on verkosto, jota tiedon välittäminen alueille vaatii. Tämä mahdollistaa yritysten kehittämisen niin, että uusin tieto on aina käytettävissä. Matkailussa tiedon kerääminen on erityisen tärkeää. Vain uusimman tiedon varassa kannattaa kehittää. Asiakkaat ovat ympäri maailmaa ja kulutustrendit vaihtuvat. Tuotetta ei voi rakentaa siltä pohjalta, mikä itsestä tuntuisi elämykselliseltä. Edes naapurin näkemys ei riitä. Yritysosaamistakin kehitetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan on luotu väline, joka palvelee ohjelman ydintehtävää, yritysten valmentamista ja kehittämistä, erityisesti matkailun näkökulmasta. Yritysryhmän kehittämishankkeessa yritykset voivat hioa palveluitaan ja osaamistaan. Toisaalta ne voivat valmentautua myös ryhmänä ja kehittää yhteisiä tuotekokonaisuuksia. Yhdessä toimiminen on lähes välttämätöntä menestyksen saavuttamiseen liiketoiminnassa. Yritysten kehittämiseen on käytössä myös yrityskohtaisia välineitä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutusaikaa on jäljellä vajaa kuusi vuotta. Hankkeita voidaan käynnistää vuoden 2013 loppuun asti ja toteuttaa vielä kaksi seuraavaa vuotta. Ehditään siis tehdä isojakin asioita. Meneillään olevista verkostohankkeista saadaan koko ajan tietoa uusien kehittämiskokonaisuuksien käynnistämiseen. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että matkailun kehittämisessä on vielä paljon mahdollisuuksia, erityisesti suomalaisella maaseudulla. Julkisia kehittämisvaroja on käytettävissä vuoden 2013 jälkeen huomattavasti nykyistä niukemmin. Seuraavat vuodet on siis jaksettava ponnistella pysyvien vaikutusten aikaan saamiseksi. Tässäkin saamme yhdessä enemmän aikaan. Reijo Martikainen Matkailun teemaryhmän puheenjohtaja ylitarkastaja, Maaseutuvirasto

8 8 Maaseutu & Matkailu Teksti: Seppo Iisalo ja Mia Jokiniva Maaseutumatkailuseminaari tulee taas Maaseudun matkailuyrittäjät ja koko matkailun toimikenttä kokoontuvat yhdessä valtakunnalliseen seminaariin Imatralle, tällä kertaa teemalla Saimaan sylis Venäjän vieres. Seminaari tarjoaa mahdollisuuden kuulla maaseudun yrittäjien menestystarinoita ja huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja.

9 Maaseutu & Matkailu 9 Luentojen ohella tärkeä osa seminaarin antia tulee olemaan kokemusten vaihtaminen niin vanhojen kuin vasta-aloittaneiden matkailuyrittäjien kanssa. Puhutaan samaa kieltä, nauretaan samoille vitseille ja ymmärretään toisen yrittäjän murheita! Paula Okkola, matkailuyrittäjä, Puumalan Niinisaari, Okkolan Lomamökit Maaseutumatkailua itänaapurin kyljessä Imatralla pidettävän maaseutumatkailuyrittäjien valtakunnallisen seminaarin teemana on Saimaan sylis Venäjän vieres. Kolmen päivän aikana saadaan kuulla rautaisannos yrittäjien kokemuksia alueelta. Seminaarikaupunki Imatra sijaitsee Suomen kaakkoiskulmalla, lähellä venäläisten matkailijoiden kulkureittiä. Alueella on kenties Suomen paras tietämys siitä, millaisia venäläiset matkailijat ovat - bussiryhmistä yksittäisiin perhematkailijoihin. Imatra sijaitsee lähellä venäläistä suurkaupunkia Svetogorskia, jonka asukkaat haaveilevat luonnon puhtaudesta ja vesistöstä. Päivien keskeinen sisältö voidaankin kiteyttää kysymyksiin siitä, mitä maaseutumatkailuyrittäjät myyvät, kenelle ja mihin hintaan, toteaa Suomen maaseutumatkailuyrittäjien hallituksen jäsen Virpi Kivinen. Seminaariin odotetaan noin 150 osallistujaa, joista alan yritysten edustajia on satakunta. Lisäksi paikalle saapuu matkailualan kehittäjiä pohtimaan alan polttavia aiheita. Retki Svetogorskiin Heti maanantaina järjestetään retki rajan itäpuolelle Svetogorskiin, entisen Enson kaupunkiin. Siellä tutustutaan kaupungin matkailun kannalta merkittävimpiin kohteisiin, keskustan lisäksi muun muassa Jääsken siltaan, paikallisten datsha-alueeseen ja Neuvostoliiton entisen pääministerin Aleksei Kosyginin saunaan, jossa myös presidentti Urho Kekkonen on saunonut. Kiertoajelun lomassa saadaan myös vastauksia siihen, millaisia palveluja venäläiset odottavat maaseutumatkailuyrityksiltä. Saimaa on mahdollisuus kalastustuotteille Saimaan puhdas vesistö houkuttelee matkailijoita, ja kalastus- ja ohjelmapalveluyrittäjiä kaivataan alalle lisää. Millaiset ovat Saimaan luomat mahdollisuudet kalastustuotteille? Siitäkin seminaarissa kuullaan tuoretta tietoa. Alueen maaseutumatkailuyrittäjät ovat valmistautuneet kertomaan kokemuksistaan venäläisistä asiakkaina, sanoo Kivinen. Myös lähiruoka on päivien aikana näkyvässä roolissa. Imatralla pääsee maistelemaan palkitun Suomen keittiömestari Ulla Liukkosen Saimaa-teemalla valmistettuja herkkuja: soppaa ja lounasta venäläiseen tyyliin. Iltajuhlassa on tarjolla karjalaisia pitopöydän antimia, joista monet ovat paikallisten pienyrittäjien tuotteita. uusimmat kuulumiset yrittäjille Kuinka löydät perille -teemaan liittyen Tiehallinnon edustaja saapuu kertomaan viimeisimmät kuulumiset merkkimuutoksesta. Opastusmerkit ovat muuttumassa sinisistä ruskeiksi, ja moottoritiet rajoittavat merkkien määrää. Kuka saa merkin ja kuka jää ilman? Visit Finland -maaportaalin käynnistyminenkin kiinnostaa monia, joten seminaarissa käsitellään myös sähköisen opastamisen kehittymistä. Virpi Kivinen korostaa, että tärkeä osa seminaarin antia on muiden matkailuyrittäjien tapaaminen sekä kokemusten vaihtaminen niin vanhojen kuin vasta-aloittaneiden yrittäjien kesken. Tervetuloa mukaan monenkirjavaan joukkoomme! Aika Paikka: Imatran kylpylä Tilaisuus: 36. Valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien seminaari Tausta: Seminaari on osa projektia Elämyksiä Etelä-Karjalasta Lisätietoja:

10 10 Maaseutu & Matkailu 1. Seminaarin luennoitsijoiden joukossa on paikallisten yrittäjien ohella maineikkaita tutkijoita ja matkailualan asiantuntijoita, jotka tarjoavat seminaarilaisille tuoreita tapoja tarkastella ja kehittää omaa työtään. puhujaesittelyt 2. Lappeenrantalaissyntyinen Topiantti Äikäs (1.) on Oulun yliopiston kaupunki- ja aluetutkimuksen dosentti. Äikkään tutkimuskohteet liittyvät kaupunkien ja alueiden imagotyön perusteisiin sekä mielikuvien merkityksiin osana paikallista ja alueellista kehittämistä. Äikäs on myös kokenut Saimaan purjehtija ja työskennellyt aikanaan laiva- ja veneilypalveluiden parissa. 4. Jukka Laitinen (2.) on koulutukseltaan metsätalousinsinööri ja Marie Louise Fant (3.) biologi. Pariskunta tapasi 1990-luvulla Saimaan aalloilla luonto-oppaan töissä. Yhteisen luontomatkailuyrityksen he perustivat vuonna Nykyisin yritys on osa SaimaaHolidayverkostoa. Laitinen ja Fant ovat myös osakkaina kahdessa kiinteistöyrityksessä, joihin kuuluu hotellitoimintaa ja vuokrahuviloita. 3. Maaseutuyrittäjä Paula Okkolan (4.) Okkolan Lomamökit aloitti vuonna 1965 maatilan sivuelinkeinona yhdestä vuokramökistä. Nyt mökkejä on jo parikymmentä ja matkailusta tullut pääelinkeino. Merkittävä osa lomamökkien asiakkaista tulee Venäjältä. Kommelluksia sattuu edelleen, mutta kattavalla kulttuurituntemuksella ja parantuneella kielitaidolla asiat hoidetaan joka vuosi jouheammin. 5. Petri Parkko (5.) on vastoinkäymiset ja onnistumiset kokenut safariyrittäjä. Hän aloitti ohjelmapalveluiden tuottajana 12 vuotta sitten paikassa, missä ei ollut valmiina matkustajavirtaa tai muuta tukitoimintaa. Petrillä oli vain ideoita ja runsaasti uskoa niihin. Nykyisin Salpasafarit työllistää useita henkilöitä ja kuuluu alueen suurimpiin ohjelmapalveluyrityksiin. Lisätietoja ja puhujien täydellinen esittely nettisivuilla

11 Maaseutu & Matkailu 11 Monipuolisilla retkillä pääset näkemään, mitä kaikkea Etelä-Karjalan maaseutumatkailuyrittäjyys tarjoaa: matkailukalastusta, huvila- ja aamiaismajoituksia sekä ruoka- ja kokouspalveluja. Koe yhdessä yrittäjien kanssa niin ilot kuin surutkin. Pekka Sopanen Yritysneuvoja Business Advisor Laatutonni - Palvelua Sydämellä - Tunne Turvaa-ProStart ProAgria Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan Imatralle Seminaarin järjestelyt käynnistyivät välittömästi, kun tieto seminaarin saamisesta Imatralle tuli. Mielenkiintoista, välillä haasteellistakin työtä on ollut paljon, mutta innolla olemme asiaan paneutuneet. Järjestelyt ovat sujuneet mukavasti. Ilmoittautuneita on odotetusti noin 150 henkilöä, kertovat palvelusihteeri Pirjo Reinikainen ja taloussihteeri Maarit Turunen Imatran Seudun Kehitysyhtiöstä. Molemmat kiittävät lämpimästi kaikkia järjestelyihin osallistuneita: Maaseuturyhmän Pirjo Räsästä, Maaseutumatkailuyrittäjien Virpi Kivistä ja Mikko Lindelliä, ProAgria Etelä-Karjalan Pekka Sopasta, Saimian Marjaana Kareista, Imatran Kylpylän väkeä sekä lukuisia muita tahoja arvokkaasta avusta. Lähdimme rakentamaan kokonaisuutta seminaarin teeman Saimaan sylis - Venäjän vieres mukaisesti. Tiistaina ja keskiviikkona suomalaiset ja ulkomaiset huippuasiantuntijat kertovat vesistömatkailun kehittämisestä ja Venäjän markkinoille menemisestä. Yksi odotetuimmista luennoista on moskovalaisen matkatoimisto Labirintin Skandinavian osaston johtajan, Sergei Mikhaylovin, luento. Luentojen lisäksi tutustumisretket paikallisiin yrityksiin avaavat näkymän tämän päivän maaseutuyrittämiseen. Tiistai-iltana heittäydytään iltajuhlan tunnelmiin karjalaisee viisii ja päästään nauttimaan mukavan ohjelman lisäksi Imatran Kylpylän keittiömestarin ja Suomen Keittiömestarit ry:n puheenjohtajan Ulla Liukkosen loihtimia karjalaisia herkkuruokia. Keskiviikkona luentojen lomassa kannattaa käydä tuotetorilla tapaamassa paikallissii tuottajii myymäs herkku- ja kästyötuotteitaa. Olemme täällä Imatralla seminaarin teeman mukaisesti Saimaan sylissä ja Venäjän vieressä, Suomen matkailun syntysijoilla ja eteläkarjalaisessa kulttuurissa valmiina ottamaan vastaan seminaarivieraat karjalaisella vieraanvaraisuudella ja välittömyydellä, Pirjo Reinikainen ja Maarit Turunen vakuuttavat.

12 12 Maaseutu & Matkailu Järjestelmällinen kehittäminen takaa tulokset Kun kehittäminen läpileikkaa kaikki toiminnan tasot ja opittu tieto jaetaan muillekin, matkailu kehittyy parhaiten. Tänä vuonna maaseutumatkailussa otetaan isoja harppauksia eteenpäin, sillä hankkeissa tehdään työtä yhtaikaa tilastotiedon, erikoistuneen tuotekehittelyn ja laajan verkostoitumisen parissa. Hanke: kulttuurin ketju Teksti: Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurikohteetkin tarvitsevat tuotekehittelyä Kulttuurin ketju -hanke edistää kulttuurimatkailun tuotekehitystä. Se rakentaa paraikaa kulttuurikohteille räätälöityä laadun kehittämisohjelmaa. Työ tehdään yhdessä matkailun koulutusta ja tutkimustyötä tekevän Haaga-Perho-instituutin kanssa. Kulttuurien ketjussa autetaan kulttuuri- ja matkailualan yhteistyöverkostoja kehittymään ja luodaan käytännön laatu- ja tuotekehityksen välineitä. Turusta pilottikohteiksi on nimetty Turun linna, Luostarinmäen käsityöläismuseo ja Åbo Svenska Teater. Helsingistä kohteiksi valittiin Ateneum ja kävelykierrokset Helsingissä. Rovaniemen pilottikohteita ovat Rovaniemen taidemuseo, Arktikum ja Lapin kamariorkesteri. Mäntästä kunnian saivat Serlachius-museot Gösta ja Gustaf. Uuden kulttuurikohteille suunnatun Culture DQN -laadunkehittämisohjelman pilotointi käynnistyi yllä mainituissa kohteissa viime kesänä Mystery Shopping- ja asiakastyytyväisyystutkimuksilla, niiden tulokset osoittautuivat erinomaisiksi. Valmennuksia, verkkopalvelua ja verkostoja Kulttuurien ketju -hankkeen työ on vasta alussa ja eri osa-alueita >>

13 Maaseutu & Matkailu 13 Hanke: kylämatkailu Teksti: Susanna Kulmala Kylämatkailu valtakunnalliseksi Valtakunnallinen kylämatkailuhanke etenee 12 pilottikylän voimin. Kylissä on käynnissä kuusi kylien kehittämishanketta ja useita uusia hankkeita suunnitellaan. Tuorein käynnistyneistä hankkeista toimii Ypäjällä. Hankkeen projektipäällikkö Olavi Paavolainen kertoo kylämatkailun olevan Ypäjälle väylä kehittyä. Kylämatkailun ajatus sopii maaseutumaiseen kuntaan. Täällä on ollut jo vuosikaudet merkittäviä matkailukohteita kuten Hevosopisto, LoimijokiGolf ja musikaaleistaan tunnettu Ypäjän kesäteatteri. Paavolainen kertoo, että sijainti keskellä kolmiota Turku Helsinki Tampere on sekin selkeä etu. Koska kylämatkailu on Suomessa vasta kehitysvaiheessa, on ihmisten saaminen mukaan uskomaan tähän asiaan yksi suurista haasteista. Jotkut yrittäjät tulevat tällä hetkellä taloudellisesti hyvin toimeen. Heidän ei ole pakko tehdä kylämatkailun kehittämiselle mitään vielä! Tulevina kehittämistoimenpiteinä Paavolainen mainitsee esimerkiksi hevosmatkailutuotteiden paremman tuotteistamisen. Rakennettuja hevosvaellusreittejä on kymmeniä kilometrejä, mutta selkeitä hevosvaellustuotteita on vain vähän tarjolla. Tärkeää olisi myös se, että matkailijat saataisiin viipymään Ypäjällä pidempään kuin ennen. Lisäksi tarvitaan uusia investointeja majoituskapasiteetin kasvattamiseksi. Inspiraatiota maailmalta Kylämatkailun koordinaatiohanke järjestää opintomatkan Irlannin Ballyhouraan Matkan tarkoituksena on tutustua alueen kylämatkailun kehittämiseen valtakunnan, alueen, kylän ja yrityksien tasolla. Matka on täynnä, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi tiedustella projektipäälliköltä. Seuraava valtakunnallinen kylämatkailuseminaari järjestetään kaksipäiväisenä Vuonislahdella Lieksassa Seminaarin yhteydessä testataan Vuonislahden matkailukylän palveluita ja uutta mobiiliteknologiaa. Koordinaatiohanke on julkaissut selvityksen Irlannin, Itävallan ja Italian kylämatkailumalleista. Aineisto on saatavilla osoitteesta www. lomalaidun.fi. Sivustolta löytyy myös uusin tieto kylämatkailun kehittämisestä. Lisätiedot: Susanna Kulmala, projektipäällikkö Kylämatkailun koordinaatiohanke Kuvateksti (kuva Ypäjä): Kylämatkailun kehittäminen on vuorovaikutusta. Yrittäjät Päivi ja Hannu Paija sekä projektipäällikkö Olavi Paavilainen (toinen vas) pohtivat yhdessä seuraaviin haasteisiin tarttumista. >> halutaan hioa edelleen. Paikallisista kulttuurin ja matkailun avainhenkilöistä kootut laatutiimit suunnittelevat oman alueensa kulttuurimatkailun edistämistä, kun taas tiimien edustajista kootun laatufoorumin näkökulma on valtakunnallinen. Lisäksi yhteistyökohteiden henkilökunnat ovat aloittaneet kulttuuripainotetut Laatutonni-valmennukset. Kulttuurimatkailun tuotekehitysmallia hahmotetaan jo nyt toteutettavien mallien kautta. Ideoita testataan eri yhteyksissä vuoden 2010 ja 2011 aikana. Uusi tuotekehitysmalli rakennetaan niiden pohjalta. Kulttuurien ketju -hanke tuottaa yhdessä Varsinais-Suomen matkailu- ja elämystuotannon osaamiskeskuksen kanssa verkkopalvelun. Kulttuuri- ja matkailualan toimijoille suunnatun yhteisöllisen palvelun osoite on Kirjautumalla sivustolle toimijat voivat verkostoitua, jakaa kokemuksiaan, tutustua oppimiskokonaisuuksiin sekä kehittää erilaisia yhteistyömuotoja ja tuotteita. Kulmat.fi avautuu maaliskuussa Lisätiedot: Anne Karsikas-Järvinen, projektipäällikkö Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto / Hämeen ELY-keskus / OPM Kulttuurien ketju -hanke Hallinnoija: Turku Touring

14 14 Maaseutu & Matkailu aellus Teksti: Terhi Hook pastettu vaellus. Tuotteesta on ilmoitettu kirjallisessa nglanninkielisessä (tai kohdemarkkinan ieli) tuotekuvauksessa: reitin pituus (km), kesto (h), ympyräai janareitti soveltuvuus: päiväretki, pitkä vaellus, psiperheille, aloittelijalle, jonkin verran aeltaneelle, harrastajalle, aktiivivaeltalle Ulkomaa- reitin haasteellisuustaso: Suomen Laun ulkoilureittien luokitus ja kuvaushjeen mukaisesti laisia kiinnostaa, mitkä ovat suomalaisia erityispiirteitä ympäröivässä opastuksen palvelukielet tarvittavat varusteet: tuotteeseen sisltyvät, asiakkaan omat markkinoinnillinen ja elämyksellinen äiväohjelman luonnossa. kuvaus: eläimistö, kasviso, maaperä, ilmasto, vesistö, luonnonähtävyydet, kiinnostuksen kohteet Hanke: outdoors finland Outdoors Finland kehittää kesäaktiviteetteja l tuotteeseen sisältyvien majoituskohteiden tyyppi esim. laavu/teltta/b&b/hotelli l matkapuhelimen kuuluvuus Outdoors Finland (OF) on valtakunnallinen kesäaktiviteettien kehittämisohjelma, joka kokoaa pienet ohjelmapalveluyritykset tekemään yhdessä entistä parempia palveluita. l reitin tärkeimmät GPS-koordinaatit: aloitus-, lopetus-, palvelupisteet, risteykset Esimerkiksi vaellus, pyöräily, melonta, kalastus ja hevosmatkailu saavat lisäpotkua Outdoors Finlandin alueellisten kehittämis- ja yritysryhmähankkeiden avulla. Valtakunnallisen projektin ideana on tuottaa apuvälineitä ja informaatiota niitä tarvitseville, mutta myös välittää paikallisesti syntyviä tuotteita MEKin kansainväliseen markkinointiin. Alueellisia hankkeita suunnitellaan parhaillaan muun muassa Lappiin. Outdoors Finland pyrkii suuntamaan kaikkien kesäaktiviteetteja tuottavien yritysten toimintaa niin, että ne toteuttaisivat yhdessä strategisesti tärkeimmiksi määriteltyjä teemoja. 2. Tuotteesta on reittikartta: yleisluontoinen, englanniksi. 3. Ohjaaja on eräopaskoulutuksen tai vastaavat tiedot useamman vuoden kokemuksen kautta omaava henkilö. 4. Tuote toteutetaan reittisuositukset täyttävällä reitillä. Työkaluksi tuotesuositus Outdoors Finland kehittää tuotteita konkreettisten, teemakohtaisten tuotesuositusten avulla. Yrittäjä voi käydä tuotesuosituksia läpi tuotetyöpajoissa ja omatoimisessa tuotekehityksessä tsekkauslistan tapaan. Suositukset on laadittu ulkomaalaisen asiakkaan vaatimusten perusteella. Vaelluksen, melonnan ja pyöräilyn osalta tuotesuositukset on jaettu kolmeen ryhmään: opastettuihin, omatoimisiin ja reitteihin pohjautuviin suosituksiin. Reittisuosituksissa on määritelty ulkomaisen matkailijan kannalta huomioitavat asiat reitistön valinnassa. Niitä ovat reitin saavutettavuus, vetovoimaisuus ja vaativuustaso. Pyöräilyssä ja melonnassa on huomioitava myös reitin turvallisuus. Tärkeänä työkaluna ovat Suomen Ladun hankkeen Poluista reiteiksi tekemät ohjeet ulkoilureittien luokituksiin ja kuvauksiin. Niiden toteutumista edistää nyt myös Outdoors Finland -hanke. Suosituksissa luetellaan tärkeitä asioita, joita tuotekuvauksen tulee sisältää. Ulkomaalaiset asiakkaat haluavat tietää tuotteesta etukäteen esimerkiksi maastotyypin ja sen, mitä näkemisen arvoista reitillä on. Myös se kiinnostaa, mitkä ovat suomalaisia erityispiirteitä ympäröivässä luonnossa, mitkä

15 Vaativa pyörätuolireitti Maaseutu & Matkailu 15 Hanke: matkailun alueelliset tietovarannot Teksti: Outi-Maaria Palo-oja Vaellus Esteettömän reitin suositukset Lisätiedot: Terhi Hook, projektipäällikkö Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi Matkailun edistämiskeskus Jos tuotetta markkinoidaan esteettömänä, tulee se olla luokiteltu seuraavasti: Pyörätuolireitti l reitti kovapintainen, reitillä ei saa olla esteitä eikä kuoppia l pyörätuolireitin pituuskaltevuus enint. 1:20, eli 5 % l sivuttaiskaltevuus enintään 2 % l reitin leveys vähintään 2 m l reitillä on mahdollista liikkua itsenäi- sesti pyörätuolilla kelaten VAELLUS l reitillä vaikeakulkuisia osia tai suurempia kaltevuuksia kuin normaalilla pyörätuolireitillä l tasaisella osuudella voi olla pienehköjä kuoppia tai pehmeähköjä osia l jonossa kuljettava polku vähintään 1,5 metrin levyinen - näillä kapeilla poluilla voi olla ohitus- tai kääntöpaikkoja l rinnakkain kuljettavien polkujen leveys on 2-4 metriä l sivuttaiskaltevuus saa olla enint. 2 % l reitillä varaudutaan liikkumaan avustajan kanssa tai sähköpyörätuolilla l itsenäisesti liikkuville näkövammaisille tarkoitetuilla reiteillä tulee polkujen reunoilla olla kaiteet, reunapuut tai vastaavia näkövammaisten orientoitumista helpottavia rakennelmia varusteet sisältyvät tuotteeseen ja mitkä pitää tuoda itse. Tärkeää informaatiota ovat myös reitin pituus, kesto ja vaativuus. Vaelluksen osalta suosituksia on myös esteettömille reiteille. Omatoimisissa tuotteissa taas kartta on merkittävässä roolissa, samoin kuin tiedot vuokrauksesta. Edellä mainittujen lisäksi tuotesuosituksiin pätevät MEKin yleiset vientikelpoisuuden kriteerit. Nettiportaali vaellusreittien rinnalle Valtakunnallisessa Outdoors Finland -hankkeessa on kehitetty yrityksien apuvälineeksi opetusvideo VisitFinlandTutorial. Opetusvideo luotiin, jotta tuotteiden syöttäminen VisitFinland.com-portaaliin olisi mahdollisimman helppoa. Portaaliin halutaan lisää aktiviteettituotteita. Kolme YouTubessa olevaa opetusvideota on tehty erityisesti ohjelmapalveluyrityksiä ajatellen. Videot opastavat selkeästi tuotetietojen syöttämisen VisitFinland.comportaaliin. Oman tuotteen voi syöttää helposti, kun seuraa yhtä aikaa neuvoja antavaa YouTube-opetusvideota. Sivustolla on VisitFinlandTutorialia täydentämässä malliesimerkki hyvästä aktiviteettituotekuvauksesta. 5 Tieto matkailusta talteen Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksessa käynnistyi keväällä 2009 Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke. Se vastaa pienten matkailuyritysten tarpeeseen matkailutoiminnan tilastollisesta tutkimuksesta. Hankkeeseen osallistuvat Saimaan, Pohjois-Karjalan, Kajaanin ja Mikkelin ammattikorkeakoulut sekä Savonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana määriteltiin ja toteutettiin tekninen tietokanta, johon kerättävät matkailutiedot tullaan tallentamaan. Lisäksi määriteltiin majoitusliiketoimintaa hyvin kuvaavia mittareita. Saimaan ammattikorkeakoulun johdolla hankkeessa on suunniteltu toimintamalli, jossa matkailuun liittyvän tiedon kerääminen integroidaan osaksi ammattikorkeakoulujen opetusta. Toimintamallia testataan kuluvana vuonna. Lahden ammattikorkeakoulu testasi jo syksyllä tietokannan käytännön valmiutta tutkimuksessaan Päijät- Hämeen maaseutumatkailuyrityksistä. Tähän saakka Matkailun alueelliset tietovarannot -hankkeessa on keskitytty majoitustietoihin. Ohjelmapalveluiden mittariston osalta hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Outdoors Finland -hankkeen kanssa. Vuoden kuluessa mittaristo laajentuu kattamaan ohjelma- ja ravitsemispalvelut. Kokonaisuudessaan kaksivuotinen Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke tuottaa tietoa matkailunelinkeinon tilasta ja toimintaympäristöstä. Käytettyjä mittareita ovat muun muassa toimialan avaintunnusluvut, asiakas- ja markkinainformaatio sekä matkailun työllistävyys. Hanke on saanut jatkorahoituksen kevääseen 2011 saakka. Katso opetusvideot internetistä: 1. Aloita tästä -VisitFinlandTutorial yritystietojen lisääminen (sama kaikille tuotevaihtoehdoille): 2. Muun matkailutuotteen tai -palvelun lisääminen VisitFinland portaaliin (ohjelmapalveluyritykset): 3. Majoitustuotteen tietojen lisääminen VisitFinland portaaliin (etuote Maksuttomat perustiedot): Lisätiedot: Outi-Maaria Palo-oja, projektipäällikkö Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke TE-keskukset rahoittavat Outdoors Finland -hankkeita Manner-Suomen Maaseudun kehittämisrahastosta.

16 16 Maaseutu & Matkailu Saunassa on vetovoimaa Teksti: Reija Kokkola Kuvat: MEK Sauna ja talvi-illan sininen hetki. Sauna ja keskikesän yötön yö. Lenkille ja saunaan. Saunaan, ja sitten baanalle. Suomalaisille sauna on jokapäiväistä elämää. Ulkomaalaisille sauna taas on eksoottinen kokemus. Oikein tuotteistamalla saunasta saadaan vetoapua matkailun edistämiseen.

17 Maaseutu & Matkailu 17 Saunassa hiljentymisellä on tärkeä merkitys myös mielen hyvinvoinnille. Suomessa saunaan mennään arkena ja juhlana. Saunoja on kaikkialla, niin suurissa kylpylöissä kuin kaupunkiyksiöissäkin. Suomen saunaseuran johtokunnan jäsen, saunaniekaksi itseään tituleeraava Pekka Tommila tietää, että Suomessa tosiaan saunotaan. Karkeasti arvioiden Suomessa saunotaan vuosittain noin puoli miljardia kertaa. Sauna on niin jokapäiväinen asia, ettei sitä välttämättä osata ajatella turismin houkuttelukeinona. Ulkomaalaisille matkailijoille saunassa käynti on kuitenkin eksoottinen, jännittävä, jopa hämmentävä kokemus, Tommila toteaa. Eri taustat, samat löylyt Erilaiset kulttuuritaustat ja uskonnolliset vakaumukset voivat vaikeuttaa saunaan sopeutumista. Tommilan arvion mukaan kuitenkin mahdollisen ensimmäisen hämmennyksen jälkeen noin 99 prosenttia ulkomaalaisista saunojista kokee saunomisen erittäin miellyttäväksi. Matkailun edistämiskeskuksen hyvinvointimatkailuhankkeesta vastaava Liisa Renfors on samaa mieltä. Alastomuuden lisäksi terveysseikat herättävät ulkomaalaisissa kysymyksiä, mutta jälkeenpäin kokemus on yleensä pelkästään positiivinen. He kysyvät usein, onko kuumuus vaarallista terveydelle. Kun sauna on sopivan lämpöinen, ei siis liian kuuma, kokevat myös turistit saunomisen rentouttavaksi ja miellyttäväksi, hän kertoo. Saunassa hiljentymisellä on tärkeä merkitys myös mielen hyvinvoinnille. Tätä seikkaa pitäisi ehdottomasti korostaa markkinoinnissa Renforsin mukaan vieläkin enemmän. Renfors kertoo kerran saunoneensa ulkomaalaisen rouvan kanssa, joka ei luopunut turkistaan edes saunassa. Renforsilla onkin idea, jolla helpottaa niiden saunojien elämää, joille alastomuus ei ole luontaista. Saunan tuotteistamiseen voisi liittää saunapukujen tarjonnan. Ne voisivat olla trikoisia haalareita tai pellavakankaasta valmistettuja kaapuja. Saunapuvut olisivat miellyttävät yllä ja tarpeeksi peittäviä sekä tietenkin hygieenisiä. Suomalaisuus kunniaan Pekka Tommilan mielestä sauna olisi helppo tuotteistaa hyvinkin laajasti. Saunominen on kokonaisvaltainen kokemus, johon kuuluu muutakin kuin kuuma ja kostea huone. Tommila kertoo yrittäjästä, joka hemmotteli ulkomaalaisia asiakkaitaan koko päivän saunaelämyksellä. Päivä aloitettiin saunapuiden pilkkomisella. Saunaa lämmiteltiin yhdessä ihan rauhassa. Sitten lähdettiin kalaan, jonka jälkeen saunottiin pitkään ja leppoisasti. Lopuksi vielä savustettiin kalat. Kalastamisen lisäksi saunomiseen voi liittää marjastusta, sienestystä, samoilua ja monia muita aktiviteetteja, Tommila pohtii. Renforsin mielestä ulkomaalaisille pitäisi kertoa laajemmin suomalaisesta saunakulttuurista ja kylpemisen historiasta. Koska sauna on meille niin arkinen asia, emme ole osanneet markkinoida sitä juuri suomalaisena ilmiönä. Sen sijaan ulkomaiset yritykset painottavat markkinoinnissaan suomalaisuutta, eksotiikkaa. Renforsin mielestä tärkeintä olisi välittää viestiä saunan aitoudesta ilman ihmeellisiä kommervenkkejä. Suomalaisen saunan aitous on avainasia, Yksinkertaiset asiat, kuten makkaran paistaminen saunan yhteydessä, riittävät. Sauna voidaan tuotteistaa tyylikkäästi. Suomalaisesta saunasta ei saa tehdä keinotekoista. Suomessa on käynnistetty hankkeita saunan tuotteistamiseksi. Esimerkiksi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö JYKESissä saunapalveluiden ympärillä tehdään tuotekehittelyä. Hankkeesta on kiinnostunut valtava määrä alueen yrittäjiä. Teossa on muun muassa ulkomaalaisille suunnattu kirja, jossa kerrotaan siitä, miksi sauna on suomalaisille eräänlainen kehon ja mielen temppeli.

18 18 Maaseutu & Matkailu Creen Care -palvelut tervehdyttävät luonnon voimalla Teksti: Katja Ilmarinen (hyvinvointiteemaryhmä), Pirjo Räsänen (Matkailun teemaryhmä) ja Mia Jokiniva Saun on veto Kun työkyvytön osallistuu ammattimaiseen kuntoutusohjelmaan luontoympäristössä, tehdään tuloksia, joista hyötyvät niin kuntoutuja kuin maaseutuyrittäjäkin. Uudet hankkeet selvittävät Green Care -toiminnan mahdollisuuksia Suomessa. Hoitokoteja, parantoloita ja kasvatuskoteja on sijoitettu aina maaseutuympäristöön, sillä luonnon, kasvien, eläinten ja maaseudun arkirutiinien on todettu vaikuttavan positiivisesti ihmisen terveydentilaan. Nykypäivän tutkimushankkeetkin todistavat, että luontoympäristö ja eläimet tosiaan lieventävät ihmisen stressireaktioita ja torjuvat masennusta. (Kts. Yhteenvetotutkimus lopussa) Koska luonto edistää hyvinvointia, on sitä alettu käyttää kuntoutuksen osana myös tietoisesti ja tavoitteellisesti, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkijana työskentelevä Katja Ilmarinen kertoo. Euroopassa Green Care on suuressa suosiossa, mutta Suomessa vielä tuntematonta. Menetelmien ideana on käyttää luonnon lisäarvoja tavoitteellisesti ja pätevän henkilökunnan ohjaamana terveyden edistämiseen ja ylläpitoon, Ilmarinen kuvailee. Mukaan kaikilla kyvyillä Yksi Green Care -sovellus ulkomailla on vajaakuntoisten työllistäminen maatiloilla. Maatila tarjoaa monitasoisia tehtäviä, jotka voidaan sovittaa työntekijän kykyjen mukaisesti. Arkipäivän puitteet rutiineineen ohjaavat kuntoutujaa ja oman kädenjäljen näkeminen tuo itseluottamusta. Työllistäminen ja kuntoutuminen maatiloilla ja maaseudulla tapahtuu yhteistyössä maatilayrittäjän ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten kanssa. Suomessa tämä toiminta ei ole vielä vakiintunutta eikä >>

19 nassa ovoimaa Maaseutu & Matkailu 19

20 20 Maaseutu & Matkailu Luontoympäristössä on matala kynnys toimia. lainsäädännön puitteissa mahdollistakaan, mutta EurooLisätieDOT: Green Care terveyttä ja hyvinvointia maatilalta -julkaisu (MTT, 2009) Walsh, F. (2009). Human-Animal Bonds I: The Relational Significance of Companion Animals. Family Process (4), Katja Ilmarinen, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/ Hyvinvointipalvelut passa toiminnasta on kokemusta. Luontoympäristössä on matala kynnys toimia. Lyhyessä ajassa voi oppia hyväksi ja saada kiitosta. Elävästä olennosta, kasvista tai eläimestä vastuun ottaminen eheyttää. Esimerkiksi puutarhatyöt ovat dementoituneilla vanhuksilla edistäneet aikaan ja paikkaan orientoitumista, Ilmarinen sanoo. Eläin auttaa vuorovaikutustilanteessa, koska kohtaamiset ovat vapaita ihmissuhteisiin liittyvistä jännitteistä ja odotuksista. Eläinten on todettu auttavan esimerkiksi kivunlievityksessä. Työtä yrittäjälle ja kuntoutujalle Italiassa, Hollannissa, Iso-Britanniassa ja Norjassa Green Care -yrittämiselle on jo vakiintuneita yhteiskunnallisia rakenteita. Toimialalla on neuvontaa ja erilaisia rahoitusmuotoja. Yrittäjät ovat verkostoituneet paikallisesti ja tuottavat palveluja yhdessä. Suomessa ei ole käyty vielä keskustelua, jossa määritellään tarkat Green Care -standardit. Nyt se on sateenvarjokäsite menetelmille, joissa tuotetaan luonto- ja eläinavusteista kokemuksellista oppimista, kuntoutusta, hoivaa tai terapiaa. Esimerkkejä ovat puutarhaterapia, ratsastusterapia ja sosiopedagoginen hevostoiminta, Ilmarinen sanoo. Tarkennuksia Green Caren määritelmille ja mahdollisuuksille Suomessa selvitetään paraikaa MTT:n hankkeissa Green Care palveluyrittäjyyden muotona: asiakkuudet ja markkinointi ja Green Care -toiminnan vaikuttavuus (CAREVA). Green Care käsitteenäkin hakee vielä suomenkielistä muotoa. Green Caresta brändi CAREVA-hanke järjesti syksyllä eri puolilla Etelä-Suomea neljä työpajaa, joissa yrittäjät ja tutkijat kokoontuivat Green Caren pariin. Tulevien vuosien tavoitteiksi asetettiin muun muassa luonnon käyttäminen osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Olisi hienoa, jos kunnat voisivat ostaa näitä palveluita maaseutuyrittäjiltä. Green Care voisi olla brändi. Kun luonto ja eläimet valjastetaan valvotusti hyvinvoinnin lähteeksi, saavat kaikki osapuolet vastinetta rahoilleen. Eläinten kunnioittaminen ja mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen on yksi tärkeä toimintaperiaate. Toiminnan yhteyteen voisi kehittää kysyntälähtöisiä palveluja, kuten tyky-toimintaa ja oheispalveluja, jotka toimivat puhtaasti liiketaloudellisin perustein. Sosiaalija terveysala sekä matkailu- ja harrasteyrittäjät voisivat olla yhteistyössä matalan kynnyksen mielenterveys- ja sosiaalityössä, Ilmarinen vinkkaa.

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Maaseudun kehittäjien tapaaminen Helsinki 1.12.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto EI TUETA YRITYSTOIMINTAA TUETAAN MUUTOSTA TUETAAN YRITYSTOIMINNAN KEHITTYMISTÄ,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi,

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi, Kansallispuistot matkailun toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi, 30.11.2015 Liisa Kajala Metsähallitus, luontopalvelut Jäsentely Matkailutoiminta kansallispuistoissa

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteet pitkällä aikavälillä Matkailu on osaava, kasvava ja uudistuva maaseudun elinkeino.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rural Finland - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kotimaan matkailijat suurin matkailijaryhmämme Lähimatkailun odotetaan kasvavan

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ

YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ Yrittäjyys ja mahdollisuuksien maaseutu 28.1.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Finrelax - luonnollista hyvinvointia Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Sisältö Finrelax -hyvinvointimatkailustrategia: Visio Missio Ydinviesti Painopistealueet Finrelax -kasvuohjelma

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot