maaseutu& Teemana matkailun kehittäminen Luontomatkailu tukee muitakin elinkeinoja Saunassa on vetovoimaa Mitä ovat Green Care -palvelut?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maaseutu& Teemana matkailun kehittäminen Luontomatkailu tukee muitakin elinkeinoja Saunassa on vetovoimaa Mitä ovat Green Care -palvelut?"

Transkriptio

1 maaseutu& Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti Kevät 2010 Teemana Maaseutumatkailuseminaari tulee taas matkailun kehittäminen Luontomatkailu tukee muitakin elinkeinoja Saunassa on vetovoimaa Mitä ovat Green Care -palvelut? Vain kehittäminen takaa tulokset

2 Teemana Sisältö matkailun kehittäminen Pääkirjoitus Hankkeita Kolumni: Hankkeiden kehittämisestä on hyötyä Maaseutumatkailu-seminaari tulee taas Järjestelmällinen kehittäminen takaa tulokset Saunassa on vetovoimaa Green Care -palvelut tervehdyttävät luonnon voimalla Leader-toimintaryhmät tukevat maaseutumatkailua Luontomatkailu tukee muitakin elinkeinoja Esittelyssä: Kimmo Aalto Julkaisija Matkailun teemaryhmä Päätoimittaja Pirjo Räsänen Matkailun teemaryhmä gsm Ulkoasu peak press Laivurinkatu 2, Loviisa Maaseutu & Matkailu -lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa 14. vuosikerta Kannen kuva: MEK

3 Maaseutu & Matkailu 3 Pääkirjoitus Yhteistyössä on voimaa Vuosi on kulunut siitä, kun astuin Matkailun teemaryhmän palvelukseen. Hyppäsin liikkuvaan junaan, liikkeessä itsekin. Uuden työn lisäksi sain uuden kotipaikkakunnan. Eteen tuli hyviä ja vaikeita hetkiä. Teemaryhmä oli ollut täydessä vauhdissa ennen minua jo 15 vuotta. Kulttuurimatkailun kehittäminen oli käynnistynyt vuotta aiemmin. Pääsin lennossa mukaan vuoden 2009 Pyhätunturin kulttuurimatkailufoorumin järjestelyihin. Myöhemmin järjestimme kulttuurimatkailupäivät Järvenpäässä. Molemmista tapahtumista jäi mieleen halu ja into tehdä yhteistyötä yli toimialarajojen. Maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä ja maaseutupolitiikka ovat opettaneet paljon. Vuosien aikana maaseudun kehittämisessä on tehty valtavasti. Itse sain kunnian olla mukana laatimassa ensimmäistä Outdoors Finland -kehittämisohjelmaa, jota sivutaan tässäkin lehdessä. Hanketyöhön liittyy byrokratiaa, mutta se on pienessä roolissa verrattuna yhteisyön vaikuttavuuteen. Se yllätti minut. Teemaryhmäläisenä olen ottanut yhteistyöstä kaiken irti. Niinpä olen sitkeästi roikkunut mukana lähes kaikissa kokouksissa ja kysynyt tyhmiä kysymyksiä. Näin pestini loppusuoralla huomaan, että se on alkanut kantaa hedelmää. tärkeässä projektissa, Visit Finland -portaalissa. Hyvinvointi-teemaryhmän kanssa löysimme yhteistä Green Care -konseptin kehittämisessä. Matkailu on sielläkin mukana. On monia tahoja, ihmisiä ja organisaatioita, joiden kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Laurea-ammattikorkeakoulu, Palvelus Sydämellä -verkosto, Lomalaidun ry, ProAgria, Maa- ja kotitalousnaiset ry, teemaryhmän kätilöimät valtakunnalliset hankkeet ja itse teemaryhmä vain muutamia mainitakseni. Kiitos kaikille yhteistyöstä, mielipiteistä, kannustuksesta, kritiikistä ja koko kuluneesta vuodesta. Toivon sydämestäni, että tulette mukaan vuoden päätapahtumaan, valtakunnalliseen Maaseutumatkailuseminaariin Imatralle Sen jälkeen ja osin jo sitä ennenkin siirryn kohti uusia haasteita. Mutta ennen niitä, tavataan Imatralla! Pirjo Räsänen Matkailun teemaryhmän pääsihteeri Yhteistyö Ruoka-Suomen ja hyvinvointi-teemaryhmien kanssa käynnistyi joulun alla. Ruoka-Suomi on nostanut esiin suomalaisia elintarvikkeita ja ruokaa kansallisesti Lisätietoja aiheesta saat painamalla tästä

4 4 Maaseutu & Matkailu Tietoja hankkeiden etenemisestä voi käydä kirjaamassa sivulla Hanketietoja julkaistaan myös tulevissa Maaseutu & Matkailu -lehden numeroissa. Hankkeita Lehdot suojeluun Nilsiässä Teksti: Timo Toivanen Jos ajat kantatietä 75, parikymmentä kilometriä Siilinjärveltä itään, näkyy vasemmalla suuri rinnealue, Kinahmin selänne. Pohjois- Savon Metsäkeskuksen ja METSOn uusi yhteistoimintaverkostohanke kohdistuu juuri tämän alueen luontoon ja arvokkaisiin lehtokohteisiin. Pienialaiset ja luonnontilaiset lehdot ovat suojeltuja metsälain perusteella. Metsäkeskuksen Kinahmin hankkeessa kartoitetaan lehdot, puronvarsimetsät ja korpialueet. Metsänomistajien kanssa sopimalla luodaan verkosto, jossa arvokohteita säilytetään. Maanomistajille kerrotaan korvausmahdollisuuksista. Lehtoverkostoa voidaan myöhemmin hyödyntää vaikkapa koulujen luonnontiedon opetuksessa tai luontomatkailussa. Paikallisille työmahdollisuuksia Verkoston ytimen muodostavat Kinahmin ja Tahkon seudun luonnonsuojelualueet. Niiden hyödyntämiselle matkailussa on hyvät edellytykset, sillä alueella on valmis polkuverkosto. Verkostohanke käynnistyy täysimittaisesti keväällä. Huomio kohdistetaan alussa lehtokohteiden tunnistamiseen ja rajaamiseen. Hankkeen peruskartoitusvaiheessa mietitään tarvittavat hoitotoimenpiteet. Infrastruktuuria suunnitellaan. Lehtokohteet vaativat usein pitkospuurakennelmia maaston kulumisen takia. Myös alueen pienvesistöjen kunnostustarpeita esimerkiksi kala- tai rapukantojen parantamiseksi tutkitaan. Hanke kestää vuodet Hoitotöissä ja rakenteiden teossa pyritään käyttämään paikallista työvoimaa. Matkailuyrittäjien kesäajan ohjelmatarjontaan verkostohanke voi tuoda uuden luontoulottuvuuden ja luoda lisää työllistymismahdollisuuksia. Tammikuun lopussa maisema Kinahmilla on valkoinen ja hiljainen. Kevään koittaessa, virtaavan veden ääni ja muuttolintujen sirkutus täyttävät metsän. Monet lehtokasvit puhkeavat kukkaan aikaisin keväällä.

5 Maaseutu & Matkailu 5 Verkossa on voimaa Teksti: Tuula Sundberg-Komppa? Kysymyksiä VoimaVerkon yrittäjille: Onko toinen yritys kilpailija vai kannustaja? Voiko kilpailijan kanssa tehdä hyvää yhteistyötä? Kumpi voittaa asenteissa: negatiivinen vai positiivinen kateus? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Etelä-Pohjanmaalla, kuuden kunnan* alueella toimivassa VoimaVerkko-hankkeessa. VoimaVerkon ideana on se, että yrittäjät verkostoituvat toisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Keinoina käytetään opintomatkoja kotimaassa ja ulkomailla. Näin opituista asioista pidetään keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuksia. Suunnitteilla on myös seminaareja ajankohtaisista matkailualaan liittyvistä aiheista. VoimaVerko-hanke käynnistyi yrityksille suunnatun sähköisen tarvekartoituksen toteuttamisella. Hankkeessa on mukana jo 35 yritystä. Helmikuussa avautuivat hankkeen kotisivut, jotka ovat avoimet kaikille kiinnostuneille. Yhteistyö antaa voimavaroja erityisesti pienyrittäjille. Muut oman alan toimijat tukevat liiketoiminnan kehittymistä ja avaavat uusia mahdollisuuksia markkinoinnissa ja tuotteistamisessa. Kun yrittäjille avataan kanavia maaseutumatkailun alueellisiin ja valtakunnallisiin kehittäjiin sekä toimijoihin, jää alueelle hankkeen jälkeenkin uutta osaamista. *Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Lapua ja Vimpeli Mitä odotuksia sinulla on VoimaVerkon suhteen? Mitä VoimaVerkko on jo nyt saanut mielestäsi aikaan? Odotukseni kohdistuvat Järviseudun alueen matkailun edistämiseen ja esille tuomiseen. Odotan, että myös kuntien päättäjät ja muut vaikuttajat vakuutetaan matkailun ja sen kehittämisen tärkeydestä. Haluan tehostaa omaa toimintaa uusilla, hankkeen kautta saatavilla, ideoilla. Hankkeen kautta olen jo tutustunut moniin matkailualan yrittäjiin ja yrityksiin. Olen saanut tietoa alueella toimivista hankkeista ja nähnyt toimintamalleja, jotka ovat laajentaneet kuvaa siitä, mitä kaikkea matkailussa voi toteuttaa. Hanke on antanut jo nyt mahdollisuuden paikalliseen yhteistoimintaan eri tahojen kanssa sekä hankkeiden rahoituksen selvittämiseen ja toteuttamiseen. Reijo Tamminen, mökkiyrittäjä Vimpelin Lakeaharjulta Toivon yhteistyön vahvistamista erilaisten matkailualan yritysten kesken. Yhteistyö voi olla vertaistukea ja yhteistyötä, joka pohjautuu vankkaan luottamukseen ja ammattitaitoon. Alueellisten päättäjien ja rahoittajien kanssa yhteistyön kehittyminen pysyväksi toimintamalliksi on tärkeää. Yhteistyötilaisuuksia on jo järjestetty. Niistä on jäänyt hyvä mieli ja kättä pidempää. Hanke on niin alussa, että pian valmistuva kartoitus antaa varmasti tarkemmat suuntaviivat. Päivi Hautala, kauhavalaisen Jääskän Loma Oy:n majoitusyrittäjä ja Härmänmaan matkailuyrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja

6 6 Maaseutu & Matkailu hankkeita KALASTAJILLE OMA SIVUSTO Teksti: Minna Myyrinmaa Kuva: Ismo Kolari Visitfinland.com/fishing perussivusto esittelee Suomen tärkeimmät vesistöt, kalalajit ja palvelut sekä antaa erilaista taustatietoa helpottamaan kalastusloman suunnittelua. Kalastusmatkalla tarvittavat palvelut voi varata suoraan sivustolta. Portaalin Our Finland -yhteisöosiossa voi kertoa matkan jälkeen muillekin sanoin, kuvin ja videoin, missä päin Suomea tuli paras tärppi tai kenties karkasi se elämän isoin vonkale. Sivusto avautuu suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Jatkossa Suomen kalastustarjonta esittäytyy yhteensä 10 kielellä. Sivusto kertoo Suomesta vetovoimaisena kalastus- kohteena koti- ja ulkomaisille matkailijoille sekä kalastuksen harrastajille. Kalastusportaalista voi etsiä palveluja alueittain, vesistöittäin sekä aihealueiden mukaan. Portaaliin voi lähettää: Kalastusohjelmat ja -paketit Kalastusoppaan palvelut Kartoitetut KalaMökit sekä majoituskohteet, joilla on kalastuspalveluja Kalastusvälineliikkeet Kalatapahtumia (markkinat, messut, kilpailut) Ongintalammikot LisätieDOT: Minna Myyrinmaa Matkailun edistämiskeskus Marjo Ranta-Irwin Matkailun edistämiskeskus Varmistathan omien kalastusmatkailupalvelujesi näkymisen portaalissa.

7 Maaseutu & Matkailu 7 kolumni Reijo Martikainen Hankkeiden kehittämisestä on hyötyä Hankkeet on annettu meille kehittämistyön välineiksi. Niitä moititaan sirpaleisiksi, lyhytjänteisiksi ja tehottomiksi. Mutta valitettavasti muita keinoja ei juuri ole. Kun kuuta ei taivaalta saa, on vain opittava käyttämään annettuja välineitä parhaalla tavalla. Hankemerellä seilaamisessa on yhä oppimista. Pienet hankkeet eivät ole automaattisesti tehottomia. Eivätkä suuret tehokkaita. Pienet ja suuret hankkeet ovat vaikuttavia vain silloin, kun ne toimivat pitkäjänteisesti, toisiltaan oppien ja yhteistyötä tehden. Voimaa verkostoista Maaseudun matkailun kehittämisessä on päästy pitkälle. Matkailun teemaryhmän kätilöimät kattohankkeet, Outdoors Finland ja Kylämatkailun kehittäminen, esitellään tässä lehdessä. Sitä, kuinka ne hakevat voimaa valtakunnan laajuisista kehittämisverkostoista, tullaan seuraamaan jatkossakin. Outdoors Finland on jo miljoonien eurojen kehittämiskokonaisuus. Aktiviteettien kehittämisperheessä on mukana toistakymmentä alueellista ja lukuisia pienempiä hankkeita. Monta maakuntaa on vasta tulossa mukaan. Näin laajaa verkostoa ei ole maaseudun kehittämisohjelmissa ennen nähty. Verkottuneessa kehittämistyössä on monta vahvuutta. Yksi on tehokkuus, jota käytetään kehittämisen raaka-aineen eli tiedon tuottamisessa. Tieto kannattaa hankkia vain kerran. Toinen on verkosto, jota tiedon välittäminen alueille vaatii. Tämä mahdollistaa yritysten kehittämisen niin, että uusin tieto on aina käytettävissä. Matkailussa tiedon kerääminen on erityisen tärkeää. Vain uusimman tiedon varassa kannattaa kehittää. Asiakkaat ovat ympäri maailmaa ja kulutustrendit vaihtuvat. Tuotetta ei voi rakentaa siltä pohjalta, mikä itsestä tuntuisi elämykselliseltä. Edes naapurin näkemys ei riitä. Yritysosaamistakin kehitetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan on luotu väline, joka palvelee ohjelman ydintehtävää, yritysten valmentamista ja kehittämistä, erityisesti matkailun näkökulmasta. Yritysryhmän kehittämishankkeessa yritykset voivat hioa palveluitaan ja osaamistaan. Toisaalta ne voivat valmentautua myös ryhmänä ja kehittää yhteisiä tuotekokonaisuuksia. Yhdessä toimiminen on lähes välttämätöntä menestyksen saavuttamiseen liiketoiminnassa. Yritysten kehittämiseen on käytössä myös yrityskohtaisia välineitä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutusaikaa on jäljellä vajaa kuusi vuotta. Hankkeita voidaan käynnistää vuoden 2013 loppuun asti ja toteuttaa vielä kaksi seuraavaa vuotta. Ehditään siis tehdä isojakin asioita. Meneillään olevista verkostohankkeista saadaan koko ajan tietoa uusien kehittämiskokonaisuuksien käynnistämiseen. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että matkailun kehittämisessä on vielä paljon mahdollisuuksia, erityisesti suomalaisella maaseudulla. Julkisia kehittämisvaroja on käytettävissä vuoden 2013 jälkeen huomattavasti nykyistä niukemmin. Seuraavat vuodet on siis jaksettava ponnistella pysyvien vaikutusten aikaan saamiseksi. Tässäkin saamme yhdessä enemmän aikaan. Reijo Martikainen Matkailun teemaryhmän puheenjohtaja ylitarkastaja, Maaseutuvirasto

8 8 Maaseutu & Matkailu Teksti: Seppo Iisalo ja Mia Jokiniva Maaseutumatkailuseminaari tulee taas Maaseudun matkailuyrittäjät ja koko matkailun toimikenttä kokoontuvat yhdessä valtakunnalliseen seminaariin Imatralle, tällä kertaa teemalla Saimaan sylis Venäjän vieres. Seminaari tarjoaa mahdollisuuden kuulla maaseudun yrittäjien menestystarinoita ja huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja.

9 Maaseutu & Matkailu 9 Luentojen ohella tärkeä osa seminaarin antia tulee olemaan kokemusten vaihtaminen niin vanhojen kuin vasta-aloittaneiden matkailuyrittäjien kanssa. Puhutaan samaa kieltä, nauretaan samoille vitseille ja ymmärretään toisen yrittäjän murheita! Paula Okkola, matkailuyrittäjä, Puumalan Niinisaari, Okkolan Lomamökit Maaseutumatkailua itänaapurin kyljessä Imatralla pidettävän maaseutumatkailuyrittäjien valtakunnallisen seminaarin teemana on Saimaan sylis Venäjän vieres. Kolmen päivän aikana saadaan kuulla rautaisannos yrittäjien kokemuksia alueelta. Seminaarikaupunki Imatra sijaitsee Suomen kaakkoiskulmalla, lähellä venäläisten matkailijoiden kulkureittiä. Alueella on kenties Suomen paras tietämys siitä, millaisia venäläiset matkailijat ovat - bussiryhmistä yksittäisiin perhematkailijoihin. Imatra sijaitsee lähellä venäläistä suurkaupunkia Svetogorskia, jonka asukkaat haaveilevat luonnon puhtaudesta ja vesistöstä. Päivien keskeinen sisältö voidaankin kiteyttää kysymyksiin siitä, mitä maaseutumatkailuyrittäjät myyvät, kenelle ja mihin hintaan, toteaa Suomen maaseutumatkailuyrittäjien hallituksen jäsen Virpi Kivinen. Seminaariin odotetaan noin 150 osallistujaa, joista alan yritysten edustajia on satakunta. Lisäksi paikalle saapuu matkailualan kehittäjiä pohtimaan alan polttavia aiheita. Retki Svetogorskiin Heti maanantaina järjestetään retki rajan itäpuolelle Svetogorskiin, entisen Enson kaupunkiin. Siellä tutustutaan kaupungin matkailun kannalta merkittävimpiin kohteisiin, keskustan lisäksi muun muassa Jääsken siltaan, paikallisten datsha-alueeseen ja Neuvostoliiton entisen pääministerin Aleksei Kosyginin saunaan, jossa myös presidentti Urho Kekkonen on saunonut. Kiertoajelun lomassa saadaan myös vastauksia siihen, millaisia palveluja venäläiset odottavat maaseutumatkailuyrityksiltä. Saimaa on mahdollisuus kalastustuotteille Saimaan puhdas vesistö houkuttelee matkailijoita, ja kalastus- ja ohjelmapalveluyrittäjiä kaivataan alalle lisää. Millaiset ovat Saimaan luomat mahdollisuudet kalastustuotteille? Siitäkin seminaarissa kuullaan tuoretta tietoa. Alueen maaseutumatkailuyrittäjät ovat valmistautuneet kertomaan kokemuksistaan venäläisistä asiakkaina, sanoo Kivinen. Myös lähiruoka on päivien aikana näkyvässä roolissa. Imatralla pääsee maistelemaan palkitun Suomen keittiömestari Ulla Liukkosen Saimaa-teemalla valmistettuja herkkuja: soppaa ja lounasta venäläiseen tyyliin. Iltajuhlassa on tarjolla karjalaisia pitopöydän antimia, joista monet ovat paikallisten pienyrittäjien tuotteita. uusimmat kuulumiset yrittäjille Kuinka löydät perille -teemaan liittyen Tiehallinnon edustaja saapuu kertomaan viimeisimmät kuulumiset merkkimuutoksesta. Opastusmerkit ovat muuttumassa sinisistä ruskeiksi, ja moottoritiet rajoittavat merkkien määrää. Kuka saa merkin ja kuka jää ilman? Visit Finland -maaportaalin käynnistyminenkin kiinnostaa monia, joten seminaarissa käsitellään myös sähköisen opastamisen kehittymistä. Virpi Kivinen korostaa, että tärkeä osa seminaarin antia on muiden matkailuyrittäjien tapaaminen sekä kokemusten vaihtaminen niin vanhojen kuin vasta-aloittaneiden yrittäjien kesken. Tervetuloa mukaan monenkirjavaan joukkoomme! Aika Paikka: Imatran kylpylä Tilaisuus: 36. Valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien seminaari Tausta: Seminaari on osa projektia Elämyksiä Etelä-Karjalasta Lisätietoja:

10 10 Maaseutu & Matkailu 1. Seminaarin luennoitsijoiden joukossa on paikallisten yrittäjien ohella maineikkaita tutkijoita ja matkailualan asiantuntijoita, jotka tarjoavat seminaarilaisille tuoreita tapoja tarkastella ja kehittää omaa työtään. puhujaesittelyt 2. Lappeenrantalaissyntyinen Topiantti Äikäs (1.) on Oulun yliopiston kaupunki- ja aluetutkimuksen dosentti. Äikkään tutkimuskohteet liittyvät kaupunkien ja alueiden imagotyön perusteisiin sekä mielikuvien merkityksiin osana paikallista ja alueellista kehittämistä. Äikäs on myös kokenut Saimaan purjehtija ja työskennellyt aikanaan laiva- ja veneilypalveluiden parissa. 4. Jukka Laitinen (2.) on koulutukseltaan metsätalousinsinööri ja Marie Louise Fant (3.) biologi. Pariskunta tapasi 1990-luvulla Saimaan aalloilla luonto-oppaan töissä. Yhteisen luontomatkailuyrityksen he perustivat vuonna Nykyisin yritys on osa SaimaaHolidayverkostoa. Laitinen ja Fant ovat myös osakkaina kahdessa kiinteistöyrityksessä, joihin kuuluu hotellitoimintaa ja vuokrahuviloita. 3. Maaseutuyrittäjä Paula Okkolan (4.) Okkolan Lomamökit aloitti vuonna 1965 maatilan sivuelinkeinona yhdestä vuokramökistä. Nyt mökkejä on jo parikymmentä ja matkailusta tullut pääelinkeino. Merkittävä osa lomamökkien asiakkaista tulee Venäjältä. Kommelluksia sattuu edelleen, mutta kattavalla kulttuurituntemuksella ja parantuneella kielitaidolla asiat hoidetaan joka vuosi jouheammin. 5. Petri Parkko (5.) on vastoinkäymiset ja onnistumiset kokenut safariyrittäjä. Hän aloitti ohjelmapalveluiden tuottajana 12 vuotta sitten paikassa, missä ei ollut valmiina matkustajavirtaa tai muuta tukitoimintaa. Petrillä oli vain ideoita ja runsaasti uskoa niihin. Nykyisin Salpasafarit työllistää useita henkilöitä ja kuuluu alueen suurimpiin ohjelmapalveluyrityksiin. Lisätietoja ja puhujien täydellinen esittely nettisivuilla

11 Maaseutu & Matkailu 11 Monipuolisilla retkillä pääset näkemään, mitä kaikkea Etelä-Karjalan maaseutumatkailuyrittäjyys tarjoaa: matkailukalastusta, huvila- ja aamiaismajoituksia sekä ruoka- ja kokouspalveluja. Koe yhdessä yrittäjien kanssa niin ilot kuin surutkin. Pekka Sopanen Yritysneuvoja Business Advisor Laatutonni - Palvelua Sydämellä - Tunne Turvaa-ProStart ProAgria Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan Imatralle Seminaarin järjestelyt käynnistyivät välittömästi, kun tieto seminaarin saamisesta Imatralle tuli. Mielenkiintoista, välillä haasteellistakin työtä on ollut paljon, mutta innolla olemme asiaan paneutuneet. Järjestelyt ovat sujuneet mukavasti. Ilmoittautuneita on odotetusti noin 150 henkilöä, kertovat palvelusihteeri Pirjo Reinikainen ja taloussihteeri Maarit Turunen Imatran Seudun Kehitysyhtiöstä. Molemmat kiittävät lämpimästi kaikkia järjestelyihin osallistuneita: Maaseuturyhmän Pirjo Räsästä, Maaseutumatkailuyrittäjien Virpi Kivistä ja Mikko Lindelliä, ProAgria Etelä-Karjalan Pekka Sopasta, Saimian Marjaana Kareista, Imatran Kylpylän väkeä sekä lukuisia muita tahoja arvokkaasta avusta. Lähdimme rakentamaan kokonaisuutta seminaarin teeman Saimaan sylis - Venäjän vieres mukaisesti. Tiistaina ja keskiviikkona suomalaiset ja ulkomaiset huippuasiantuntijat kertovat vesistömatkailun kehittämisestä ja Venäjän markkinoille menemisestä. Yksi odotetuimmista luennoista on moskovalaisen matkatoimisto Labirintin Skandinavian osaston johtajan, Sergei Mikhaylovin, luento. Luentojen lisäksi tutustumisretket paikallisiin yrityksiin avaavat näkymän tämän päivän maaseutuyrittämiseen. Tiistai-iltana heittäydytään iltajuhlan tunnelmiin karjalaisee viisii ja päästään nauttimaan mukavan ohjelman lisäksi Imatran Kylpylän keittiömestarin ja Suomen Keittiömestarit ry:n puheenjohtajan Ulla Liukkosen loihtimia karjalaisia herkkuruokia. Keskiviikkona luentojen lomassa kannattaa käydä tuotetorilla tapaamassa paikallissii tuottajii myymäs herkku- ja kästyötuotteitaa. Olemme täällä Imatralla seminaarin teeman mukaisesti Saimaan sylissä ja Venäjän vieressä, Suomen matkailun syntysijoilla ja eteläkarjalaisessa kulttuurissa valmiina ottamaan vastaan seminaarivieraat karjalaisella vieraanvaraisuudella ja välittömyydellä, Pirjo Reinikainen ja Maarit Turunen vakuuttavat.

12 12 Maaseutu & Matkailu Järjestelmällinen kehittäminen takaa tulokset Kun kehittäminen läpileikkaa kaikki toiminnan tasot ja opittu tieto jaetaan muillekin, matkailu kehittyy parhaiten. Tänä vuonna maaseutumatkailussa otetaan isoja harppauksia eteenpäin, sillä hankkeissa tehdään työtä yhtaikaa tilastotiedon, erikoistuneen tuotekehittelyn ja laajan verkostoitumisen parissa. Hanke: kulttuurin ketju Teksti: Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurikohteetkin tarvitsevat tuotekehittelyä Kulttuurin ketju -hanke edistää kulttuurimatkailun tuotekehitystä. Se rakentaa paraikaa kulttuurikohteille räätälöityä laadun kehittämisohjelmaa. Työ tehdään yhdessä matkailun koulutusta ja tutkimustyötä tekevän Haaga-Perho-instituutin kanssa. Kulttuurien ketjussa autetaan kulttuuri- ja matkailualan yhteistyöverkostoja kehittymään ja luodaan käytännön laatu- ja tuotekehityksen välineitä. Turusta pilottikohteiksi on nimetty Turun linna, Luostarinmäen käsityöläismuseo ja Åbo Svenska Teater. Helsingistä kohteiksi valittiin Ateneum ja kävelykierrokset Helsingissä. Rovaniemen pilottikohteita ovat Rovaniemen taidemuseo, Arktikum ja Lapin kamariorkesteri. Mäntästä kunnian saivat Serlachius-museot Gösta ja Gustaf. Uuden kulttuurikohteille suunnatun Culture DQN -laadunkehittämisohjelman pilotointi käynnistyi yllä mainituissa kohteissa viime kesänä Mystery Shopping- ja asiakastyytyväisyystutkimuksilla, niiden tulokset osoittautuivat erinomaisiksi. Valmennuksia, verkkopalvelua ja verkostoja Kulttuurien ketju -hankkeen työ on vasta alussa ja eri osa-alueita >>

13 Maaseutu & Matkailu 13 Hanke: kylämatkailu Teksti: Susanna Kulmala Kylämatkailu valtakunnalliseksi Valtakunnallinen kylämatkailuhanke etenee 12 pilottikylän voimin. Kylissä on käynnissä kuusi kylien kehittämishanketta ja useita uusia hankkeita suunnitellaan. Tuorein käynnistyneistä hankkeista toimii Ypäjällä. Hankkeen projektipäällikkö Olavi Paavolainen kertoo kylämatkailun olevan Ypäjälle väylä kehittyä. Kylämatkailun ajatus sopii maaseutumaiseen kuntaan. Täällä on ollut jo vuosikaudet merkittäviä matkailukohteita kuten Hevosopisto, LoimijokiGolf ja musikaaleistaan tunnettu Ypäjän kesäteatteri. Paavolainen kertoo, että sijainti keskellä kolmiota Turku Helsinki Tampere on sekin selkeä etu. Koska kylämatkailu on Suomessa vasta kehitysvaiheessa, on ihmisten saaminen mukaan uskomaan tähän asiaan yksi suurista haasteista. Jotkut yrittäjät tulevat tällä hetkellä taloudellisesti hyvin toimeen. Heidän ei ole pakko tehdä kylämatkailun kehittämiselle mitään vielä! Tulevina kehittämistoimenpiteinä Paavolainen mainitsee esimerkiksi hevosmatkailutuotteiden paremman tuotteistamisen. Rakennettuja hevosvaellusreittejä on kymmeniä kilometrejä, mutta selkeitä hevosvaellustuotteita on vain vähän tarjolla. Tärkeää olisi myös se, että matkailijat saataisiin viipymään Ypäjällä pidempään kuin ennen. Lisäksi tarvitaan uusia investointeja majoituskapasiteetin kasvattamiseksi. Inspiraatiota maailmalta Kylämatkailun koordinaatiohanke järjestää opintomatkan Irlannin Ballyhouraan Matkan tarkoituksena on tutustua alueen kylämatkailun kehittämiseen valtakunnan, alueen, kylän ja yrityksien tasolla. Matka on täynnä, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi tiedustella projektipäälliköltä. Seuraava valtakunnallinen kylämatkailuseminaari järjestetään kaksipäiväisenä Vuonislahdella Lieksassa Seminaarin yhteydessä testataan Vuonislahden matkailukylän palveluita ja uutta mobiiliteknologiaa. Koordinaatiohanke on julkaissut selvityksen Irlannin, Itävallan ja Italian kylämatkailumalleista. Aineisto on saatavilla osoitteesta www. lomalaidun.fi. Sivustolta löytyy myös uusin tieto kylämatkailun kehittämisestä. Lisätiedot: Susanna Kulmala, projektipäällikkö Kylämatkailun koordinaatiohanke Kuvateksti (kuva Ypäjä): Kylämatkailun kehittäminen on vuorovaikutusta. Yrittäjät Päivi ja Hannu Paija sekä projektipäällikkö Olavi Paavilainen (toinen vas) pohtivat yhdessä seuraaviin haasteisiin tarttumista. >> halutaan hioa edelleen. Paikallisista kulttuurin ja matkailun avainhenkilöistä kootut laatutiimit suunnittelevat oman alueensa kulttuurimatkailun edistämistä, kun taas tiimien edustajista kootun laatufoorumin näkökulma on valtakunnallinen. Lisäksi yhteistyökohteiden henkilökunnat ovat aloittaneet kulttuuripainotetut Laatutonni-valmennukset. Kulttuurimatkailun tuotekehitysmallia hahmotetaan jo nyt toteutettavien mallien kautta. Ideoita testataan eri yhteyksissä vuoden 2010 ja 2011 aikana. Uusi tuotekehitysmalli rakennetaan niiden pohjalta. Kulttuurien ketju -hanke tuottaa yhdessä Varsinais-Suomen matkailu- ja elämystuotannon osaamiskeskuksen kanssa verkkopalvelun. Kulttuuri- ja matkailualan toimijoille suunnatun yhteisöllisen palvelun osoite on Kirjautumalla sivustolle toimijat voivat verkostoitua, jakaa kokemuksiaan, tutustua oppimiskokonaisuuksiin sekä kehittää erilaisia yhteistyömuotoja ja tuotteita. Kulmat.fi avautuu maaliskuussa Lisätiedot: Anne Karsikas-Järvinen, projektipäällikkö Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto / Hämeen ELY-keskus / OPM Kulttuurien ketju -hanke Hallinnoija: Turku Touring

14 14 Maaseutu & Matkailu aellus Teksti: Terhi Hook pastettu vaellus. Tuotteesta on ilmoitettu kirjallisessa nglanninkielisessä (tai kohdemarkkinan ieli) tuotekuvauksessa: reitin pituus (km), kesto (h), ympyräai janareitti soveltuvuus: päiväretki, pitkä vaellus, psiperheille, aloittelijalle, jonkin verran aeltaneelle, harrastajalle, aktiivivaeltalle Ulkomaa- reitin haasteellisuustaso: Suomen Laun ulkoilureittien luokitus ja kuvaushjeen mukaisesti laisia kiinnostaa, mitkä ovat suomalaisia erityispiirteitä ympäröivässä opastuksen palvelukielet tarvittavat varusteet: tuotteeseen sisltyvät, asiakkaan omat markkinoinnillinen ja elämyksellinen äiväohjelman luonnossa. kuvaus: eläimistö, kasviso, maaperä, ilmasto, vesistö, luonnonähtävyydet, kiinnostuksen kohteet Hanke: outdoors finland Outdoors Finland kehittää kesäaktiviteetteja l tuotteeseen sisältyvien majoituskohteiden tyyppi esim. laavu/teltta/b&b/hotelli l matkapuhelimen kuuluvuus Outdoors Finland (OF) on valtakunnallinen kesäaktiviteettien kehittämisohjelma, joka kokoaa pienet ohjelmapalveluyritykset tekemään yhdessä entistä parempia palveluita. l reitin tärkeimmät GPS-koordinaatit: aloitus-, lopetus-, palvelupisteet, risteykset Esimerkiksi vaellus, pyöräily, melonta, kalastus ja hevosmatkailu saavat lisäpotkua Outdoors Finlandin alueellisten kehittämis- ja yritysryhmähankkeiden avulla. Valtakunnallisen projektin ideana on tuottaa apuvälineitä ja informaatiota niitä tarvitseville, mutta myös välittää paikallisesti syntyviä tuotteita MEKin kansainväliseen markkinointiin. Alueellisia hankkeita suunnitellaan parhaillaan muun muassa Lappiin. Outdoors Finland pyrkii suuntamaan kaikkien kesäaktiviteetteja tuottavien yritysten toimintaa niin, että ne toteuttaisivat yhdessä strategisesti tärkeimmiksi määriteltyjä teemoja. 2. Tuotteesta on reittikartta: yleisluontoinen, englanniksi. 3. Ohjaaja on eräopaskoulutuksen tai vastaavat tiedot useamman vuoden kokemuksen kautta omaava henkilö. 4. Tuote toteutetaan reittisuositukset täyttävällä reitillä. Työkaluksi tuotesuositus Outdoors Finland kehittää tuotteita konkreettisten, teemakohtaisten tuotesuositusten avulla. Yrittäjä voi käydä tuotesuosituksia läpi tuotetyöpajoissa ja omatoimisessa tuotekehityksessä tsekkauslistan tapaan. Suositukset on laadittu ulkomaalaisen asiakkaan vaatimusten perusteella. Vaelluksen, melonnan ja pyöräilyn osalta tuotesuositukset on jaettu kolmeen ryhmään: opastettuihin, omatoimisiin ja reitteihin pohjautuviin suosituksiin. Reittisuosituksissa on määritelty ulkomaisen matkailijan kannalta huomioitavat asiat reitistön valinnassa. Niitä ovat reitin saavutettavuus, vetovoimaisuus ja vaativuustaso. Pyöräilyssä ja melonnassa on huomioitava myös reitin turvallisuus. Tärkeänä työkaluna ovat Suomen Ladun hankkeen Poluista reiteiksi tekemät ohjeet ulkoilureittien luokituksiin ja kuvauksiin. Niiden toteutumista edistää nyt myös Outdoors Finland -hanke. Suosituksissa luetellaan tärkeitä asioita, joita tuotekuvauksen tulee sisältää. Ulkomaalaiset asiakkaat haluavat tietää tuotteesta etukäteen esimerkiksi maastotyypin ja sen, mitä näkemisen arvoista reitillä on. Myös se kiinnostaa, mitkä ovat suomalaisia erityispiirteitä ympäröivässä luonnossa, mitkä

15 Vaativa pyörätuolireitti Maaseutu & Matkailu 15 Hanke: matkailun alueelliset tietovarannot Teksti: Outi-Maaria Palo-oja Vaellus Esteettömän reitin suositukset Lisätiedot: Terhi Hook, projektipäällikkö Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi Matkailun edistämiskeskus Jos tuotetta markkinoidaan esteettömänä, tulee se olla luokiteltu seuraavasti: Pyörätuolireitti l reitti kovapintainen, reitillä ei saa olla esteitä eikä kuoppia l pyörätuolireitin pituuskaltevuus enint. 1:20, eli 5 % l sivuttaiskaltevuus enintään 2 % l reitin leveys vähintään 2 m l reitillä on mahdollista liikkua itsenäi- sesti pyörätuolilla kelaten VAELLUS l reitillä vaikeakulkuisia osia tai suurempia kaltevuuksia kuin normaalilla pyörätuolireitillä l tasaisella osuudella voi olla pienehköjä kuoppia tai pehmeähköjä osia l jonossa kuljettava polku vähintään 1,5 metrin levyinen - näillä kapeilla poluilla voi olla ohitus- tai kääntöpaikkoja l rinnakkain kuljettavien polkujen leveys on 2-4 metriä l sivuttaiskaltevuus saa olla enint. 2 % l reitillä varaudutaan liikkumaan avustajan kanssa tai sähköpyörätuolilla l itsenäisesti liikkuville näkövammaisille tarkoitetuilla reiteillä tulee polkujen reunoilla olla kaiteet, reunapuut tai vastaavia näkövammaisten orientoitumista helpottavia rakennelmia varusteet sisältyvät tuotteeseen ja mitkä pitää tuoda itse. Tärkeää informaatiota ovat myös reitin pituus, kesto ja vaativuus. Vaelluksen osalta suosituksia on myös esteettömille reiteille. Omatoimisissa tuotteissa taas kartta on merkittävässä roolissa, samoin kuin tiedot vuokrauksesta. Edellä mainittujen lisäksi tuotesuosituksiin pätevät MEKin yleiset vientikelpoisuuden kriteerit. Nettiportaali vaellusreittien rinnalle Valtakunnallisessa Outdoors Finland -hankkeessa on kehitetty yrityksien apuvälineeksi opetusvideo VisitFinlandTutorial. Opetusvideo luotiin, jotta tuotteiden syöttäminen VisitFinland.com-portaaliin olisi mahdollisimman helppoa. Portaaliin halutaan lisää aktiviteettituotteita. Kolme YouTubessa olevaa opetusvideota on tehty erityisesti ohjelmapalveluyrityksiä ajatellen. Videot opastavat selkeästi tuotetietojen syöttämisen VisitFinland.comportaaliin. Oman tuotteen voi syöttää helposti, kun seuraa yhtä aikaa neuvoja antavaa YouTube-opetusvideota. Sivustolla on VisitFinlandTutorialia täydentämässä malliesimerkki hyvästä aktiviteettituotekuvauksesta. 5 Tieto matkailusta talteen Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksessa käynnistyi keväällä 2009 Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke. Se vastaa pienten matkailuyritysten tarpeeseen matkailutoiminnan tilastollisesta tutkimuksesta. Hankkeeseen osallistuvat Saimaan, Pohjois-Karjalan, Kajaanin ja Mikkelin ammattikorkeakoulut sekä Savonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana määriteltiin ja toteutettiin tekninen tietokanta, johon kerättävät matkailutiedot tullaan tallentamaan. Lisäksi määriteltiin majoitusliiketoimintaa hyvin kuvaavia mittareita. Saimaan ammattikorkeakoulun johdolla hankkeessa on suunniteltu toimintamalli, jossa matkailuun liittyvän tiedon kerääminen integroidaan osaksi ammattikorkeakoulujen opetusta. Toimintamallia testataan kuluvana vuonna. Lahden ammattikorkeakoulu testasi jo syksyllä tietokannan käytännön valmiutta tutkimuksessaan Päijät- Hämeen maaseutumatkailuyrityksistä. Tähän saakka Matkailun alueelliset tietovarannot -hankkeessa on keskitytty majoitustietoihin. Ohjelmapalveluiden mittariston osalta hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Outdoors Finland -hankkeen kanssa. Vuoden kuluessa mittaristo laajentuu kattamaan ohjelma- ja ravitsemispalvelut. Kokonaisuudessaan kaksivuotinen Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke tuottaa tietoa matkailunelinkeinon tilasta ja toimintaympäristöstä. Käytettyjä mittareita ovat muun muassa toimialan avaintunnusluvut, asiakas- ja markkinainformaatio sekä matkailun työllistävyys. Hanke on saanut jatkorahoituksen kevääseen 2011 saakka. Katso opetusvideot internetistä: 1. Aloita tästä -VisitFinlandTutorial yritystietojen lisääminen (sama kaikille tuotevaihtoehdoille): 2. Muun matkailutuotteen tai -palvelun lisääminen VisitFinland portaaliin (ohjelmapalveluyritykset): 3. Majoitustuotteen tietojen lisääminen VisitFinland portaaliin (etuote Maksuttomat perustiedot): Lisätiedot: Outi-Maaria Palo-oja, projektipäällikkö Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke TE-keskukset rahoittavat Outdoors Finland -hankkeita Manner-Suomen Maaseudun kehittämisrahastosta.

16 16 Maaseutu & Matkailu Saunassa on vetovoimaa Teksti: Reija Kokkola Kuvat: MEK Sauna ja talvi-illan sininen hetki. Sauna ja keskikesän yötön yö. Lenkille ja saunaan. Saunaan, ja sitten baanalle. Suomalaisille sauna on jokapäiväistä elämää. Ulkomaalaisille sauna taas on eksoottinen kokemus. Oikein tuotteistamalla saunasta saadaan vetoapua matkailun edistämiseen.

17 Maaseutu & Matkailu 17 Saunassa hiljentymisellä on tärkeä merkitys myös mielen hyvinvoinnille. Suomessa saunaan mennään arkena ja juhlana. Saunoja on kaikkialla, niin suurissa kylpylöissä kuin kaupunkiyksiöissäkin. Suomen saunaseuran johtokunnan jäsen, saunaniekaksi itseään tituleeraava Pekka Tommila tietää, että Suomessa tosiaan saunotaan. Karkeasti arvioiden Suomessa saunotaan vuosittain noin puoli miljardia kertaa. Sauna on niin jokapäiväinen asia, ettei sitä välttämättä osata ajatella turismin houkuttelukeinona. Ulkomaalaisille matkailijoille saunassa käynti on kuitenkin eksoottinen, jännittävä, jopa hämmentävä kokemus, Tommila toteaa. Eri taustat, samat löylyt Erilaiset kulttuuritaustat ja uskonnolliset vakaumukset voivat vaikeuttaa saunaan sopeutumista. Tommilan arvion mukaan kuitenkin mahdollisen ensimmäisen hämmennyksen jälkeen noin 99 prosenttia ulkomaalaisista saunojista kokee saunomisen erittäin miellyttäväksi. Matkailun edistämiskeskuksen hyvinvointimatkailuhankkeesta vastaava Liisa Renfors on samaa mieltä. Alastomuuden lisäksi terveysseikat herättävät ulkomaalaisissa kysymyksiä, mutta jälkeenpäin kokemus on yleensä pelkästään positiivinen. He kysyvät usein, onko kuumuus vaarallista terveydelle. Kun sauna on sopivan lämpöinen, ei siis liian kuuma, kokevat myös turistit saunomisen rentouttavaksi ja miellyttäväksi, hän kertoo. Saunassa hiljentymisellä on tärkeä merkitys myös mielen hyvinvoinnille. Tätä seikkaa pitäisi ehdottomasti korostaa markkinoinnissa Renforsin mukaan vieläkin enemmän. Renfors kertoo kerran saunoneensa ulkomaalaisen rouvan kanssa, joka ei luopunut turkistaan edes saunassa. Renforsilla onkin idea, jolla helpottaa niiden saunojien elämää, joille alastomuus ei ole luontaista. Saunan tuotteistamiseen voisi liittää saunapukujen tarjonnan. Ne voisivat olla trikoisia haalareita tai pellavakankaasta valmistettuja kaapuja. Saunapuvut olisivat miellyttävät yllä ja tarpeeksi peittäviä sekä tietenkin hygieenisiä. Suomalaisuus kunniaan Pekka Tommilan mielestä sauna olisi helppo tuotteistaa hyvinkin laajasti. Saunominen on kokonaisvaltainen kokemus, johon kuuluu muutakin kuin kuuma ja kostea huone. Tommila kertoo yrittäjästä, joka hemmotteli ulkomaalaisia asiakkaitaan koko päivän saunaelämyksellä. Päivä aloitettiin saunapuiden pilkkomisella. Saunaa lämmiteltiin yhdessä ihan rauhassa. Sitten lähdettiin kalaan, jonka jälkeen saunottiin pitkään ja leppoisasti. Lopuksi vielä savustettiin kalat. Kalastamisen lisäksi saunomiseen voi liittää marjastusta, sienestystä, samoilua ja monia muita aktiviteetteja, Tommila pohtii. Renforsin mielestä ulkomaalaisille pitäisi kertoa laajemmin suomalaisesta saunakulttuurista ja kylpemisen historiasta. Koska sauna on meille niin arkinen asia, emme ole osanneet markkinoida sitä juuri suomalaisena ilmiönä. Sen sijaan ulkomaiset yritykset painottavat markkinoinnissaan suomalaisuutta, eksotiikkaa. Renforsin mielestä tärkeintä olisi välittää viestiä saunan aitoudesta ilman ihmeellisiä kommervenkkejä. Suomalaisen saunan aitous on avainasia, Yksinkertaiset asiat, kuten makkaran paistaminen saunan yhteydessä, riittävät. Sauna voidaan tuotteistaa tyylikkäästi. Suomalaisesta saunasta ei saa tehdä keinotekoista. Suomessa on käynnistetty hankkeita saunan tuotteistamiseksi. Esimerkiksi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö JYKESissä saunapalveluiden ympärillä tehdään tuotekehittelyä. Hankkeesta on kiinnostunut valtava määrä alueen yrittäjiä. Teossa on muun muassa ulkomaalaisille suunnattu kirja, jossa kerrotaan siitä, miksi sauna on suomalaisille eräänlainen kehon ja mielen temppeli.

18 18 Maaseutu & Matkailu Creen Care -palvelut tervehdyttävät luonnon voimalla Teksti: Katja Ilmarinen (hyvinvointiteemaryhmä), Pirjo Räsänen (Matkailun teemaryhmä) ja Mia Jokiniva Saun on veto Kun työkyvytön osallistuu ammattimaiseen kuntoutusohjelmaan luontoympäristössä, tehdään tuloksia, joista hyötyvät niin kuntoutuja kuin maaseutuyrittäjäkin. Uudet hankkeet selvittävät Green Care -toiminnan mahdollisuuksia Suomessa. Hoitokoteja, parantoloita ja kasvatuskoteja on sijoitettu aina maaseutuympäristöön, sillä luonnon, kasvien, eläinten ja maaseudun arkirutiinien on todettu vaikuttavan positiivisesti ihmisen terveydentilaan. Nykypäivän tutkimushankkeetkin todistavat, että luontoympäristö ja eläimet tosiaan lieventävät ihmisen stressireaktioita ja torjuvat masennusta. (Kts. Yhteenvetotutkimus lopussa) Koska luonto edistää hyvinvointia, on sitä alettu käyttää kuntoutuksen osana myös tietoisesti ja tavoitteellisesti, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkijana työskentelevä Katja Ilmarinen kertoo. Euroopassa Green Care on suuressa suosiossa, mutta Suomessa vielä tuntematonta. Menetelmien ideana on käyttää luonnon lisäarvoja tavoitteellisesti ja pätevän henkilökunnan ohjaamana terveyden edistämiseen ja ylläpitoon, Ilmarinen kuvailee. Mukaan kaikilla kyvyillä Yksi Green Care -sovellus ulkomailla on vajaakuntoisten työllistäminen maatiloilla. Maatila tarjoaa monitasoisia tehtäviä, jotka voidaan sovittaa työntekijän kykyjen mukaisesti. Arkipäivän puitteet rutiineineen ohjaavat kuntoutujaa ja oman kädenjäljen näkeminen tuo itseluottamusta. Työllistäminen ja kuntoutuminen maatiloilla ja maaseudulla tapahtuu yhteistyössä maatilayrittäjän ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten kanssa. Suomessa tämä toiminta ei ole vielä vakiintunutta eikä >>

19 nassa ovoimaa Maaseutu & Matkailu 19

20 20 Maaseutu & Matkailu Luontoympäristössä on matala kynnys toimia. lainsäädännön puitteissa mahdollistakaan, mutta EurooLisätieDOT: Green Care terveyttä ja hyvinvointia maatilalta -julkaisu (MTT, 2009) Walsh, F. (2009). Human-Animal Bonds I: The Relational Significance of Companion Animals. Family Process (4), Katja Ilmarinen, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/ Hyvinvointipalvelut passa toiminnasta on kokemusta. Luontoympäristössä on matala kynnys toimia. Lyhyessä ajassa voi oppia hyväksi ja saada kiitosta. Elävästä olennosta, kasvista tai eläimestä vastuun ottaminen eheyttää. Esimerkiksi puutarhatyöt ovat dementoituneilla vanhuksilla edistäneet aikaan ja paikkaan orientoitumista, Ilmarinen sanoo. Eläin auttaa vuorovaikutustilanteessa, koska kohtaamiset ovat vapaita ihmissuhteisiin liittyvistä jännitteistä ja odotuksista. Eläinten on todettu auttavan esimerkiksi kivunlievityksessä. Työtä yrittäjälle ja kuntoutujalle Italiassa, Hollannissa, Iso-Britanniassa ja Norjassa Green Care -yrittämiselle on jo vakiintuneita yhteiskunnallisia rakenteita. Toimialalla on neuvontaa ja erilaisia rahoitusmuotoja. Yrittäjät ovat verkostoituneet paikallisesti ja tuottavat palveluja yhdessä. Suomessa ei ole käyty vielä keskustelua, jossa määritellään tarkat Green Care -standardit. Nyt se on sateenvarjokäsite menetelmille, joissa tuotetaan luonto- ja eläinavusteista kokemuksellista oppimista, kuntoutusta, hoivaa tai terapiaa. Esimerkkejä ovat puutarhaterapia, ratsastusterapia ja sosiopedagoginen hevostoiminta, Ilmarinen sanoo. Tarkennuksia Green Caren määritelmille ja mahdollisuuksille Suomessa selvitetään paraikaa MTT:n hankkeissa Green Care palveluyrittäjyyden muotona: asiakkuudet ja markkinointi ja Green Care -toiminnan vaikuttavuus (CAREVA). Green Care käsitteenäkin hakee vielä suomenkielistä muotoa. Green Caresta brändi CAREVA-hanke järjesti syksyllä eri puolilla Etelä-Suomea neljä työpajaa, joissa yrittäjät ja tutkijat kokoontuivat Green Caren pariin. Tulevien vuosien tavoitteiksi asetettiin muun muassa luonnon käyttäminen osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Olisi hienoa, jos kunnat voisivat ostaa näitä palveluita maaseutuyrittäjiltä. Green Care voisi olla brändi. Kun luonto ja eläimet valjastetaan valvotusti hyvinvoinnin lähteeksi, saavat kaikki osapuolet vastinetta rahoilleen. Eläinten kunnioittaminen ja mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen on yksi tärkeä toimintaperiaate. Toiminnan yhteyteen voisi kehittää kysyntälähtöisiä palveluja, kuten tyky-toimintaa ja oheispalveluja, jotka toimivat puhtaasti liiketaloudellisin perustein. Sosiaalija terveysala sekä matkailu- ja harrasteyrittäjät voisivat olla yhteistyössä matalan kynnyksen mielenterveys- ja sosiaalityössä, Ilmarinen vinkkaa.

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU ja sauvakävely TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET Outdoors Finland on valtakunnallinen kesäaktiviteettien kehittämisohjelma, jonka päätavoitteena on koota pienten ohjelmapalveluyritysten kenttä yhteen kehittämään

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Kartoitetaan olemassa oleva Green Care -toiminta Levitetään tietoa Green Care toiminnasta Lisäksi: Kartoitetaan tutkimus- ja koulutustarjonta Selvitään tutkimus-

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011

KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011 KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011 Osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN

HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN (Minulla on unelma...) Reijo Martikainen Matkailun teemaryhmän puheenjohtaja ylitarkastaja (haaveileva maaseutuvirkamies) Maaseutuvirasto Kokemuksia tältä

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Matkailualan aamu 11.02.2015

Matkailualan aamu 11.02.2015 Matkailualan aamu 11.02.2015 Ohjelma Haukkalan juhlatiloissa klo 8.15 11 klo 8.15 klo 8.30 klo 8.45 aamukahvia ja suolaista Tervetuloa Haukkalan juhlatiloihin yrittäjät Mikko ja Eija Halkilahti Ajankohtaisia

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen Klo 08.30-09.00 Klo 09.00-09.10 Klo 09.10-10.00 Klo 10-11.00 Klo 11.00-12.00 Aamukahvi Aloitus. Esittelyt ja

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Esityksen runko 1. Hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja kohderyhmät. 2.

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI KEHITTÄJÄT, TUTKIJAT, RAHOITTAJAT JA ALAN TOIMIJAT KUTSUTTU YHTEEN Hallitus: Lapin ammattiopisto Helsingin yliopisto

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011 1 OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN Pirjo Räsänen 2011 Liite Outdoors Finland Melontareittien suunnitteluoppaaseen (MEK 2011, Karttunen) Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman

Lisätiedot

Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta

Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta Juha Rutanen Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmän sihteeri, Helsingin yliopisto, Ruraliainstituutti, Seinäjoki / Suomen luontoyrittäjyysverkosto

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rural Finland - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kotimaan matkailijat suurin matkailijaryhmämme Lähimatkailun odotetaan kasvavan

Lisätiedot

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA?

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? Toimitusjohtaja Petri Luukkonen, BusinessVercco Oy Taustaa BusinessVERCCO

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot