maaseutu& Teemana matkailun kehittäminen Luontomatkailu tukee muitakin elinkeinoja Saunassa on vetovoimaa Mitä ovat Green Care -palvelut?

Transkriptio

1 maaseutu& Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti Kevät 2010 Teemana Maaseutumatkailuseminaari tulee taas matkailun kehittäminen Luontomatkailu tukee muitakin elinkeinoja Saunassa on vetovoimaa Mitä ovat Green Care -palvelut? Vain kehittäminen takaa tulokset

2 Teemana Sisältö matkailun kehittäminen Pääkirjoitus Hankkeita Kolumni: Hankkeiden kehittämisestä on hyötyä Maaseutumatkailu-seminaari tulee taas Järjestelmällinen kehittäminen takaa tulokset Saunassa on vetovoimaa Green Care -palvelut tervehdyttävät luonnon voimalla Leader-toimintaryhmät tukevat maaseutumatkailua Luontomatkailu tukee muitakin elinkeinoja Esittelyssä: Kimmo Aalto Julkaisija Matkailun teemaryhmä Päätoimittaja Pirjo Räsänen Matkailun teemaryhmä gsm pirjo.rasanen@laurea.fi Ulkoasu peak press Laivurinkatu 2, Loviisa toimitus@peakpress.net Maaseutu & Matkailu -lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa 14. vuosikerta Kannen kuva: MEK

3 Maaseutu & Matkailu 3 Pääkirjoitus Yhteistyössä on voimaa Vuosi on kulunut siitä, kun astuin Matkailun teemaryhmän palvelukseen. Hyppäsin liikkuvaan junaan, liikkeessä itsekin. Uuden työn lisäksi sain uuden kotipaikkakunnan. Eteen tuli hyviä ja vaikeita hetkiä. Teemaryhmä oli ollut täydessä vauhdissa ennen minua jo 15 vuotta. Kulttuurimatkailun kehittäminen oli käynnistynyt vuotta aiemmin. Pääsin lennossa mukaan vuoden 2009 Pyhätunturin kulttuurimatkailufoorumin järjestelyihin. Myöhemmin järjestimme kulttuurimatkailupäivät Järvenpäässä. Molemmista tapahtumista jäi mieleen halu ja into tehdä yhteistyötä yli toimialarajojen. Maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä ja maaseutupolitiikka ovat opettaneet paljon. Vuosien aikana maaseudun kehittämisessä on tehty valtavasti. Itse sain kunnian olla mukana laatimassa ensimmäistä Outdoors Finland -kehittämisohjelmaa, jota sivutaan tässäkin lehdessä. Hanketyöhön liittyy byrokratiaa, mutta se on pienessä roolissa verrattuna yhteisyön vaikuttavuuteen. Se yllätti minut. Teemaryhmäläisenä olen ottanut yhteistyöstä kaiken irti. Niinpä olen sitkeästi roikkunut mukana lähes kaikissa kokouksissa ja kysynyt tyhmiä kysymyksiä. Näin pestini loppusuoralla huomaan, että se on alkanut kantaa hedelmää. tärkeässä projektissa, Visit Finland -portaalissa. Hyvinvointi-teemaryhmän kanssa löysimme yhteistä Green Care -konseptin kehittämisessä. Matkailu on sielläkin mukana. On monia tahoja, ihmisiä ja organisaatioita, joiden kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Laurea-ammattikorkeakoulu, Palvelus Sydämellä -verkosto, Lomalaidun ry, ProAgria, Maa- ja kotitalousnaiset ry, teemaryhmän kätilöimät valtakunnalliset hankkeet ja itse teemaryhmä vain muutamia mainitakseni. Kiitos kaikille yhteistyöstä, mielipiteistä, kannustuksesta, kritiikistä ja koko kuluneesta vuodesta. Toivon sydämestäni, että tulette mukaan vuoden päätapahtumaan, valtakunnalliseen Maaseutumatkailuseminaariin Imatralle Sen jälkeen ja osin jo sitä ennenkin siirryn kohti uusia haasteita. Mutta ennen niitä, tavataan Imatralla! Pirjo Räsänen Matkailun teemaryhmän pääsihteeri Yhteistyö Ruoka-Suomen ja hyvinvointi-teemaryhmien kanssa käynnistyi joulun alla. Ruoka-Suomi on nostanut esiin suomalaisia elintarvikkeita ja ruokaa kansallisesti Lisätietoja aiheesta saat painamalla tästä

4 4 Maaseutu & Matkailu Tietoja hankkeiden etenemisestä voi käydä kirjaamassa sivulla Hanketietoja julkaistaan myös tulevissa Maaseutu & Matkailu -lehden numeroissa. Hankkeita Lehdot suojeluun Nilsiässä Teksti: Timo Toivanen Jos ajat kantatietä 75, parikymmentä kilometriä Siilinjärveltä itään, näkyy vasemmalla suuri rinnealue, Kinahmin selänne. Pohjois- Savon Metsäkeskuksen ja METSOn uusi yhteistoimintaverkostohanke kohdistuu juuri tämän alueen luontoon ja arvokkaisiin lehtokohteisiin. Pienialaiset ja luonnontilaiset lehdot ovat suojeltuja metsälain perusteella. Metsäkeskuksen Kinahmin hankkeessa kartoitetaan lehdot, puronvarsimetsät ja korpialueet. Metsänomistajien kanssa sopimalla luodaan verkosto, jossa arvokohteita säilytetään. Maanomistajille kerrotaan korvausmahdollisuuksista. Lehtoverkostoa voidaan myöhemmin hyödyntää vaikkapa koulujen luonnontiedon opetuksessa tai luontomatkailussa. Paikallisille työmahdollisuuksia Verkoston ytimen muodostavat Kinahmin ja Tahkon seudun luonnonsuojelualueet. Niiden hyödyntämiselle matkailussa on hyvät edellytykset, sillä alueella on valmis polkuverkosto. Verkostohanke käynnistyy täysimittaisesti keväällä. Huomio kohdistetaan alussa lehtokohteiden tunnistamiseen ja rajaamiseen. Hankkeen peruskartoitusvaiheessa mietitään tarvittavat hoitotoimenpiteet. Infrastruktuuria suunnitellaan. Lehtokohteet vaativat usein pitkospuurakennelmia maaston kulumisen takia. Myös alueen pienvesistöjen kunnostustarpeita esimerkiksi kala- tai rapukantojen parantamiseksi tutkitaan. Hanke kestää vuodet Hoitotöissä ja rakenteiden teossa pyritään käyttämään paikallista työvoimaa. Matkailuyrittäjien kesäajan ohjelmatarjontaan verkostohanke voi tuoda uuden luontoulottuvuuden ja luoda lisää työllistymismahdollisuuksia. Tammikuun lopussa maisema Kinahmilla on valkoinen ja hiljainen. Kevään koittaessa, virtaavan veden ääni ja muuttolintujen sirkutus täyttävät metsän. Monet lehtokasvit puhkeavat kukkaan aikaisin keväällä.

5 Maaseutu & Matkailu 5 Verkossa on voimaa Teksti: Tuula Sundberg-Komppa? Kysymyksiä VoimaVerkon yrittäjille: Onko toinen yritys kilpailija vai kannustaja? Voiko kilpailijan kanssa tehdä hyvää yhteistyötä? Kumpi voittaa asenteissa: negatiivinen vai positiivinen kateus? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Etelä-Pohjanmaalla, kuuden kunnan* alueella toimivassa VoimaVerkko-hankkeessa. VoimaVerkon ideana on se, että yrittäjät verkostoituvat toisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Keinoina käytetään opintomatkoja kotimaassa ja ulkomailla. Näin opituista asioista pidetään keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuksia. Suunnitteilla on myös seminaareja ajankohtaisista matkailualaan liittyvistä aiheista. VoimaVerko-hanke käynnistyi yrityksille suunnatun sähköisen tarvekartoituksen toteuttamisella. Hankkeessa on mukana jo 35 yritystä. Helmikuussa avautuivat hankkeen kotisivut, jotka ovat avoimet kaikille kiinnostuneille. Yhteistyö antaa voimavaroja erityisesti pienyrittäjille. Muut oman alan toimijat tukevat liiketoiminnan kehittymistä ja avaavat uusia mahdollisuuksia markkinoinnissa ja tuotteistamisessa. Kun yrittäjille avataan kanavia maaseutumatkailun alueellisiin ja valtakunnallisiin kehittäjiin sekä toimijoihin, jää alueelle hankkeen jälkeenkin uutta osaamista. *Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Lapua ja Vimpeli Mitä odotuksia sinulla on VoimaVerkon suhteen? Mitä VoimaVerkko on jo nyt saanut mielestäsi aikaan? Odotukseni kohdistuvat Järviseudun alueen matkailun edistämiseen ja esille tuomiseen. Odotan, että myös kuntien päättäjät ja muut vaikuttajat vakuutetaan matkailun ja sen kehittämisen tärkeydestä. Haluan tehostaa omaa toimintaa uusilla, hankkeen kautta saatavilla, ideoilla. Hankkeen kautta olen jo tutustunut moniin matkailualan yrittäjiin ja yrityksiin. Olen saanut tietoa alueella toimivista hankkeista ja nähnyt toimintamalleja, jotka ovat laajentaneet kuvaa siitä, mitä kaikkea matkailussa voi toteuttaa. Hanke on antanut jo nyt mahdollisuuden paikalliseen yhteistoimintaan eri tahojen kanssa sekä hankkeiden rahoituksen selvittämiseen ja toteuttamiseen. Reijo Tamminen, mökkiyrittäjä Vimpelin Lakeaharjulta Toivon yhteistyön vahvistamista erilaisten matkailualan yritysten kesken. Yhteistyö voi olla vertaistukea ja yhteistyötä, joka pohjautuu vankkaan luottamukseen ja ammattitaitoon. Alueellisten päättäjien ja rahoittajien kanssa yhteistyön kehittyminen pysyväksi toimintamalliksi on tärkeää. Yhteistyötilaisuuksia on jo järjestetty. Niistä on jäänyt hyvä mieli ja kättä pidempää. Hanke on niin alussa, että pian valmistuva kartoitus antaa varmasti tarkemmat suuntaviivat. Päivi Hautala, kauhavalaisen Jääskän Loma Oy:n majoitusyrittäjä ja Härmänmaan matkailuyrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja

6 6 Maaseutu & Matkailu hankkeita KALASTAJILLE OMA SIVUSTO Teksti: Minna Myyrinmaa Kuva: Ismo Kolari Visitfinland.com/fishing perussivusto esittelee Suomen tärkeimmät vesistöt, kalalajit ja palvelut sekä antaa erilaista taustatietoa helpottamaan kalastusloman suunnittelua. Kalastusmatkalla tarvittavat palvelut voi varata suoraan sivustolta. Portaalin Our Finland -yhteisöosiossa voi kertoa matkan jälkeen muillekin sanoin, kuvin ja videoin, missä päin Suomea tuli paras tärppi tai kenties karkasi se elämän isoin vonkale. Sivusto avautuu suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Jatkossa Suomen kalastustarjonta esittäytyy yhteensä 10 kielellä. Sivusto kertoo Suomesta vetovoimaisena kalastus- kohteena koti- ja ulkomaisille matkailijoille sekä kalastuksen harrastajille. Kalastusportaalista voi etsiä palveluja alueittain, vesistöittäin sekä aihealueiden mukaan. Portaaliin voi lähettää: Kalastusohjelmat ja -paketit Kalastusoppaan palvelut Kartoitetut KalaMökit sekä majoituskohteet, joilla on kalastuspalveluja Kalastusvälineliikkeet Kalatapahtumia (markkinat, messut, kilpailut) Ongintalammikot LisätieDOT: Minna Myyrinmaa Matkailun edistämiskeskus Marjo Ranta-Irwin Matkailun edistämiskeskus Varmistathan omien kalastusmatkailupalvelujesi näkymisen portaalissa.

7 Maaseutu & Matkailu 7 kolumni Reijo Martikainen Hankkeiden kehittämisestä on hyötyä Hankkeet on annettu meille kehittämistyön välineiksi. Niitä moititaan sirpaleisiksi, lyhytjänteisiksi ja tehottomiksi. Mutta valitettavasti muita keinoja ei juuri ole. Kun kuuta ei taivaalta saa, on vain opittava käyttämään annettuja välineitä parhaalla tavalla. Hankemerellä seilaamisessa on yhä oppimista. Pienet hankkeet eivät ole automaattisesti tehottomia. Eivätkä suuret tehokkaita. Pienet ja suuret hankkeet ovat vaikuttavia vain silloin, kun ne toimivat pitkäjänteisesti, toisiltaan oppien ja yhteistyötä tehden. Voimaa verkostoista Maaseudun matkailun kehittämisessä on päästy pitkälle. Matkailun teemaryhmän kätilöimät kattohankkeet, Outdoors Finland ja Kylämatkailun kehittäminen, esitellään tässä lehdessä. Sitä, kuinka ne hakevat voimaa valtakunnan laajuisista kehittämisverkostoista, tullaan seuraamaan jatkossakin. Outdoors Finland on jo miljoonien eurojen kehittämiskokonaisuus. Aktiviteettien kehittämisperheessä on mukana toistakymmentä alueellista ja lukuisia pienempiä hankkeita. Monta maakuntaa on vasta tulossa mukaan. Näin laajaa verkostoa ei ole maaseudun kehittämisohjelmissa ennen nähty. Verkottuneessa kehittämistyössä on monta vahvuutta. Yksi on tehokkuus, jota käytetään kehittämisen raaka-aineen eli tiedon tuottamisessa. Tieto kannattaa hankkia vain kerran. Toinen on verkosto, jota tiedon välittäminen alueille vaatii. Tämä mahdollistaa yritysten kehittämisen niin, että uusin tieto on aina käytettävissä. Matkailussa tiedon kerääminen on erityisen tärkeää. Vain uusimman tiedon varassa kannattaa kehittää. Asiakkaat ovat ympäri maailmaa ja kulutustrendit vaihtuvat. Tuotetta ei voi rakentaa siltä pohjalta, mikä itsestä tuntuisi elämykselliseltä. Edes naapurin näkemys ei riitä. Yritysosaamistakin kehitetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan on luotu väline, joka palvelee ohjelman ydintehtävää, yritysten valmentamista ja kehittämistä, erityisesti matkailun näkökulmasta. Yritysryhmän kehittämishankkeessa yritykset voivat hioa palveluitaan ja osaamistaan. Toisaalta ne voivat valmentautua myös ryhmänä ja kehittää yhteisiä tuotekokonaisuuksia. Yhdessä toimiminen on lähes välttämätöntä menestyksen saavuttamiseen liiketoiminnassa. Yritysten kehittämiseen on käytössä myös yrityskohtaisia välineitä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutusaikaa on jäljellä vajaa kuusi vuotta. Hankkeita voidaan käynnistää vuoden 2013 loppuun asti ja toteuttaa vielä kaksi seuraavaa vuotta. Ehditään siis tehdä isojakin asioita. Meneillään olevista verkostohankkeista saadaan koko ajan tietoa uusien kehittämiskokonaisuuksien käynnistämiseen. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että matkailun kehittämisessä on vielä paljon mahdollisuuksia, erityisesti suomalaisella maaseudulla. Julkisia kehittämisvaroja on käytettävissä vuoden 2013 jälkeen huomattavasti nykyistä niukemmin. Seuraavat vuodet on siis jaksettava ponnistella pysyvien vaikutusten aikaan saamiseksi. Tässäkin saamme yhdessä enemmän aikaan. Reijo Martikainen Matkailun teemaryhmän puheenjohtaja ylitarkastaja, Maaseutuvirasto

8 8 Maaseutu & Matkailu Teksti: Seppo Iisalo ja Mia Jokiniva Maaseutumatkailuseminaari tulee taas Maaseudun matkailuyrittäjät ja koko matkailun toimikenttä kokoontuvat yhdessä valtakunnalliseen seminaariin Imatralle, tällä kertaa teemalla Saimaan sylis Venäjän vieres. Seminaari tarjoaa mahdollisuuden kuulla maaseudun yrittäjien menestystarinoita ja huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja.

9 Maaseutu & Matkailu 9 Luentojen ohella tärkeä osa seminaarin antia tulee olemaan kokemusten vaihtaminen niin vanhojen kuin vasta-aloittaneiden matkailuyrittäjien kanssa. Puhutaan samaa kieltä, nauretaan samoille vitseille ja ymmärretään toisen yrittäjän murheita! Paula Okkola, matkailuyrittäjä, Puumalan Niinisaari, Okkolan Lomamökit Maaseutumatkailua itänaapurin kyljessä Imatralla pidettävän maaseutumatkailuyrittäjien valtakunnallisen seminaarin teemana on Saimaan sylis Venäjän vieres. Kolmen päivän aikana saadaan kuulla rautaisannos yrittäjien kokemuksia alueelta. Seminaarikaupunki Imatra sijaitsee Suomen kaakkoiskulmalla, lähellä venäläisten matkailijoiden kulkureittiä. Alueella on kenties Suomen paras tietämys siitä, millaisia venäläiset matkailijat ovat - bussiryhmistä yksittäisiin perhematkailijoihin. Imatra sijaitsee lähellä venäläistä suurkaupunkia Svetogorskia, jonka asukkaat haaveilevat luonnon puhtaudesta ja vesistöstä. Päivien keskeinen sisältö voidaankin kiteyttää kysymyksiin siitä, mitä maaseutumatkailuyrittäjät myyvät, kenelle ja mihin hintaan, toteaa Suomen maaseutumatkailuyrittäjien hallituksen jäsen Virpi Kivinen. Seminaariin odotetaan noin 150 osallistujaa, joista alan yritysten edustajia on satakunta. Lisäksi paikalle saapuu matkailualan kehittäjiä pohtimaan alan polttavia aiheita. Retki Svetogorskiin Heti maanantaina järjestetään retki rajan itäpuolelle Svetogorskiin, entisen Enson kaupunkiin. Siellä tutustutaan kaupungin matkailun kannalta merkittävimpiin kohteisiin, keskustan lisäksi muun muassa Jääsken siltaan, paikallisten datsha-alueeseen ja Neuvostoliiton entisen pääministerin Aleksei Kosyginin saunaan, jossa myös presidentti Urho Kekkonen on saunonut. Kiertoajelun lomassa saadaan myös vastauksia siihen, millaisia palveluja venäläiset odottavat maaseutumatkailuyrityksiltä. Saimaa on mahdollisuus kalastustuotteille Saimaan puhdas vesistö houkuttelee matkailijoita, ja kalastus- ja ohjelmapalveluyrittäjiä kaivataan alalle lisää. Millaiset ovat Saimaan luomat mahdollisuudet kalastustuotteille? Siitäkin seminaarissa kuullaan tuoretta tietoa. Alueen maaseutumatkailuyrittäjät ovat valmistautuneet kertomaan kokemuksistaan venäläisistä asiakkaina, sanoo Kivinen. Myös lähiruoka on päivien aikana näkyvässä roolissa. Imatralla pääsee maistelemaan palkitun Suomen keittiömestari Ulla Liukkosen Saimaa-teemalla valmistettuja herkkuja: soppaa ja lounasta venäläiseen tyyliin. Iltajuhlassa on tarjolla karjalaisia pitopöydän antimia, joista monet ovat paikallisten pienyrittäjien tuotteita. uusimmat kuulumiset yrittäjille Kuinka löydät perille -teemaan liittyen Tiehallinnon edustaja saapuu kertomaan viimeisimmät kuulumiset merkkimuutoksesta. Opastusmerkit ovat muuttumassa sinisistä ruskeiksi, ja moottoritiet rajoittavat merkkien määrää. Kuka saa merkin ja kuka jää ilman? Visit Finland -maaportaalin käynnistyminenkin kiinnostaa monia, joten seminaarissa käsitellään myös sähköisen opastamisen kehittymistä. Virpi Kivinen korostaa, että tärkeä osa seminaarin antia on muiden matkailuyrittäjien tapaaminen sekä kokemusten vaihtaminen niin vanhojen kuin vasta-aloittaneiden yrittäjien kesken. Tervetuloa mukaan monenkirjavaan joukkoomme! Aika Paikka: Imatran kylpylä Tilaisuus: 36. Valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien seminaari Tausta: Seminaari on osa projektia Elämyksiä Etelä-Karjalasta Lisätietoja:

10 10 Maaseutu & Matkailu 1. Seminaarin luennoitsijoiden joukossa on paikallisten yrittäjien ohella maineikkaita tutkijoita ja matkailualan asiantuntijoita, jotka tarjoavat seminaarilaisille tuoreita tapoja tarkastella ja kehittää omaa työtään. puhujaesittelyt 2. Lappeenrantalaissyntyinen Topiantti Äikäs (1.) on Oulun yliopiston kaupunki- ja aluetutkimuksen dosentti. Äikkään tutkimuskohteet liittyvät kaupunkien ja alueiden imagotyön perusteisiin sekä mielikuvien merkityksiin osana paikallista ja alueellista kehittämistä. Äikäs on myös kokenut Saimaan purjehtija ja työskennellyt aikanaan laiva- ja veneilypalveluiden parissa. 4. Jukka Laitinen (2.) on koulutukseltaan metsätalousinsinööri ja Marie Louise Fant (3.) biologi. Pariskunta tapasi 1990-luvulla Saimaan aalloilla luonto-oppaan töissä. Yhteisen luontomatkailuyrityksen he perustivat vuonna Nykyisin yritys on osa SaimaaHolidayverkostoa. Laitinen ja Fant ovat myös osakkaina kahdessa kiinteistöyrityksessä, joihin kuuluu hotellitoimintaa ja vuokrahuviloita. 3. Maaseutuyrittäjä Paula Okkolan (4.) Okkolan Lomamökit aloitti vuonna 1965 maatilan sivuelinkeinona yhdestä vuokramökistä. Nyt mökkejä on jo parikymmentä ja matkailusta tullut pääelinkeino. Merkittävä osa lomamökkien asiakkaista tulee Venäjältä. Kommelluksia sattuu edelleen, mutta kattavalla kulttuurituntemuksella ja parantuneella kielitaidolla asiat hoidetaan joka vuosi jouheammin. 5. Petri Parkko (5.) on vastoinkäymiset ja onnistumiset kokenut safariyrittäjä. Hän aloitti ohjelmapalveluiden tuottajana 12 vuotta sitten paikassa, missä ei ollut valmiina matkustajavirtaa tai muuta tukitoimintaa. Petrillä oli vain ideoita ja runsaasti uskoa niihin. Nykyisin Salpasafarit työllistää useita henkilöitä ja kuuluu alueen suurimpiin ohjelmapalveluyrityksiin. Lisätietoja ja puhujien täydellinen esittely nettisivuilla

11 Maaseutu & Matkailu 11 Monipuolisilla retkillä pääset näkemään, mitä kaikkea Etelä-Karjalan maaseutumatkailuyrittäjyys tarjoaa: matkailukalastusta, huvila- ja aamiaismajoituksia sekä ruoka- ja kokouspalveluja. Koe yhdessä yrittäjien kanssa niin ilot kuin surutkin. Pekka Sopanen Yritysneuvoja Business Advisor Laatutonni - Palvelua Sydämellä - Tunne Turvaa-ProStart ProAgria Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan Imatralle Seminaarin järjestelyt käynnistyivät välittömästi, kun tieto seminaarin saamisesta Imatralle tuli. Mielenkiintoista, välillä haasteellistakin työtä on ollut paljon, mutta innolla olemme asiaan paneutuneet. Järjestelyt ovat sujuneet mukavasti. Ilmoittautuneita on odotetusti noin 150 henkilöä, kertovat palvelusihteeri Pirjo Reinikainen ja taloussihteeri Maarit Turunen Imatran Seudun Kehitysyhtiöstä. Molemmat kiittävät lämpimästi kaikkia järjestelyihin osallistuneita: Maaseuturyhmän Pirjo Räsästä, Maaseutumatkailuyrittäjien Virpi Kivistä ja Mikko Lindelliä, ProAgria Etelä-Karjalan Pekka Sopasta, Saimian Marjaana Kareista, Imatran Kylpylän väkeä sekä lukuisia muita tahoja arvokkaasta avusta. Lähdimme rakentamaan kokonaisuutta seminaarin teeman Saimaan sylis - Venäjän vieres mukaisesti. Tiistaina ja keskiviikkona suomalaiset ja ulkomaiset huippuasiantuntijat kertovat vesistömatkailun kehittämisestä ja Venäjän markkinoille menemisestä. Yksi odotetuimmista luennoista on moskovalaisen matkatoimisto Labirintin Skandinavian osaston johtajan, Sergei Mikhaylovin, luento. Luentojen lisäksi tutustumisretket paikallisiin yrityksiin avaavat näkymän tämän päivän maaseutuyrittämiseen. Tiistai-iltana heittäydytään iltajuhlan tunnelmiin karjalaisee viisii ja päästään nauttimaan mukavan ohjelman lisäksi Imatran Kylpylän keittiömestarin ja Suomen Keittiömestarit ry:n puheenjohtajan Ulla Liukkosen loihtimia karjalaisia herkkuruokia. Keskiviikkona luentojen lomassa kannattaa käydä tuotetorilla tapaamassa paikallissii tuottajii myymäs herkku- ja kästyötuotteitaa. Olemme täällä Imatralla seminaarin teeman mukaisesti Saimaan sylissä ja Venäjän vieressä, Suomen matkailun syntysijoilla ja eteläkarjalaisessa kulttuurissa valmiina ottamaan vastaan seminaarivieraat karjalaisella vieraanvaraisuudella ja välittömyydellä, Pirjo Reinikainen ja Maarit Turunen vakuuttavat.

12 12 Maaseutu & Matkailu Järjestelmällinen kehittäminen takaa tulokset Kun kehittäminen läpileikkaa kaikki toiminnan tasot ja opittu tieto jaetaan muillekin, matkailu kehittyy parhaiten. Tänä vuonna maaseutumatkailussa otetaan isoja harppauksia eteenpäin, sillä hankkeissa tehdään työtä yhtaikaa tilastotiedon, erikoistuneen tuotekehittelyn ja laajan verkostoitumisen parissa. Hanke: kulttuurin ketju Teksti: Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurikohteetkin tarvitsevat tuotekehittelyä Kulttuurin ketju -hanke edistää kulttuurimatkailun tuotekehitystä. Se rakentaa paraikaa kulttuurikohteille räätälöityä laadun kehittämisohjelmaa. Työ tehdään yhdessä matkailun koulutusta ja tutkimustyötä tekevän Haaga-Perho-instituutin kanssa. Kulttuurien ketjussa autetaan kulttuuri- ja matkailualan yhteistyöverkostoja kehittymään ja luodaan käytännön laatu- ja tuotekehityksen välineitä. Turusta pilottikohteiksi on nimetty Turun linna, Luostarinmäen käsityöläismuseo ja Åbo Svenska Teater. Helsingistä kohteiksi valittiin Ateneum ja kävelykierrokset Helsingissä. Rovaniemen pilottikohteita ovat Rovaniemen taidemuseo, Arktikum ja Lapin kamariorkesteri. Mäntästä kunnian saivat Serlachius-museot Gösta ja Gustaf. Uuden kulttuurikohteille suunnatun Culture DQN -laadunkehittämisohjelman pilotointi käynnistyi yllä mainituissa kohteissa viime kesänä Mystery Shopping- ja asiakastyytyväisyystutkimuksilla, niiden tulokset osoittautuivat erinomaisiksi. Valmennuksia, verkkopalvelua ja verkostoja Kulttuurien ketju -hankkeen työ on vasta alussa ja eri osa-alueita >>

13 Maaseutu & Matkailu 13 Hanke: kylämatkailu Teksti: Susanna Kulmala Kylämatkailu valtakunnalliseksi Valtakunnallinen kylämatkailuhanke etenee 12 pilottikylän voimin. Kylissä on käynnissä kuusi kylien kehittämishanketta ja useita uusia hankkeita suunnitellaan. Tuorein käynnistyneistä hankkeista toimii Ypäjällä. Hankkeen projektipäällikkö Olavi Paavolainen kertoo kylämatkailun olevan Ypäjälle väylä kehittyä. Kylämatkailun ajatus sopii maaseutumaiseen kuntaan. Täällä on ollut jo vuosikaudet merkittäviä matkailukohteita kuten Hevosopisto, LoimijokiGolf ja musikaaleistaan tunnettu Ypäjän kesäteatteri. Paavolainen kertoo, että sijainti keskellä kolmiota Turku Helsinki Tampere on sekin selkeä etu. Koska kylämatkailu on Suomessa vasta kehitysvaiheessa, on ihmisten saaminen mukaan uskomaan tähän asiaan yksi suurista haasteista. Jotkut yrittäjät tulevat tällä hetkellä taloudellisesti hyvin toimeen. Heidän ei ole pakko tehdä kylämatkailun kehittämiselle mitään vielä! Tulevina kehittämistoimenpiteinä Paavolainen mainitsee esimerkiksi hevosmatkailutuotteiden paremman tuotteistamisen. Rakennettuja hevosvaellusreittejä on kymmeniä kilometrejä, mutta selkeitä hevosvaellustuotteita on vain vähän tarjolla. Tärkeää olisi myös se, että matkailijat saataisiin viipymään Ypäjällä pidempään kuin ennen. Lisäksi tarvitaan uusia investointeja majoituskapasiteetin kasvattamiseksi. Inspiraatiota maailmalta Kylämatkailun koordinaatiohanke järjestää opintomatkan Irlannin Ballyhouraan Matkan tarkoituksena on tutustua alueen kylämatkailun kehittämiseen valtakunnan, alueen, kylän ja yrityksien tasolla. Matka on täynnä, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi tiedustella projektipäälliköltä. Seuraava valtakunnallinen kylämatkailuseminaari järjestetään kaksipäiväisenä Vuonislahdella Lieksassa Seminaarin yhteydessä testataan Vuonislahden matkailukylän palveluita ja uutta mobiiliteknologiaa. Koordinaatiohanke on julkaissut selvityksen Irlannin, Itävallan ja Italian kylämatkailumalleista. Aineisto on saatavilla osoitteesta www. lomalaidun.fi. Sivustolta löytyy myös uusin tieto kylämatkailun kehittämisestä. Lisätiedot: Susanna Kulmala, projektipäällikkö Kylämatkailun koordinaatiohanke Kuvateksti (kuva Ypäjä): Kylämatkailun kehittäminen on vuorovaikutusta. Yrittäjät Päivi ja Hannu Paija sekä projektipäällikkö Olavi Paavilainen (toinen vas) pohtivat yhdessä seuraaviin haasteisiin tarttumista. >> halutaan hioa edelleen. Paikallisista kulttuurin ja matkailun avainhenkilöistä kootut laatutiimit suunnittelevat oman alueensa kulttuurimatkailun edistämistä, kun taas tiimien edustajista kootun laatufoorumin näkökulma on valtakunnallinen. Lisäksi yhteistyökohteiden henkilökunnat ovat aloittaneet kulttuuripainotetut Laatutonni-valmennukset. Kulttuurimatkailun tuotekehitysmallia hahmotetaan jo nyt toteutettavien mallien kautta. Ideoita testataan eri yhteyksissä vuoden 2010 ja 2011 aikana. Uusi tuotekehitysmalli rakennetaan niiden pohjalta. Kulttuurien ketju -hanke tuottaa yhdessä Varsinais-Suomen matkailu- ja elämystuotannon osaamiskeskuksen kanssa verkkopalvelun. Kulttuuri- ja matkailualan toimijoille suunnatun yhteisöllisen palvelun osoite on Kirjautumalla sivustolle toimijat voivat verkostoitua, jakaa kokemuksiaan, tutustua oppimiskokonaisuuksiin sekä kehittää erilaisia yhteistyömuotoja ja tuotteita. Kulmat.fi avautuu maaliskuussa Lisätiedot: Anne Karsikas-Järvinen, projektipäällikkö Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto / Hämeen ELY-keskus / OPM Kulttuurien ketju -hanke Hallinnoija: Turku Touring anne.karsikas-jarvinen@turku.fi,

14 14 Maaseutu & Matkailu aellus Teksti: Terhi Hook pastettu vaellus. Tuotteesta on ilmoitettu kirjallisessa nglanninkielisessä (tai kohdemarkkinan ieli) tuotekuvauksessa: reitin pituus (km), kesto (h), ympyräai janareitti soveltuvuus: päiväretki, pitkä vaellus, psiperheille, aloittelijalle, jonkin verran aeltaneelle, harrastajalle, aktiivivaeltalle Ulkomaa- reitin haasteellisuustaso: Suomen Laun ulkoilureittien luokitus ja kuvaushjeen mukaisesti laisia kiinnostaa, mitkä ovat suomalaisia erityispiirteitä ympäröivässä opastuksen palvelukielet tarvittavat varusteet: tuotteeseen sisltyvät, asiakkaan omat markkinoinnillinen ja elämyksellinen äiväohjelman luonnossa. kuvaus: eläimistö, kasviso, maaperä, ilmasto, vesistö, luonnonähtävyydet, kiinnostuksen kohteet Hanke: outdoors finland Outdoors Finland kehittää kesäaktiviteetteja l tuotteeseen sisältyvien majoituskohteiden tyyppi esim. laavu/teltta/b&b/hotelli l matkapuhelimen kuuluvuus Outdoors Finland (OF) on valtakunnallinen kesäaktiviteettien kehittämisohjelma, joka kokoaa pienet ohjelmapalveluyritykset tekemään yhdessä entistä parempia palveluita. l reitin tärkeimmät GPS-koordinaatit: aloitus-, lopetus-, palvelupisteet, risteykset Esimerkiksi vaellus, pyöräily, melonta, kalastus ja hevosmatkailu saavat lisäpotkua Outdoors Finlandin alueellisten kehittämis- ja yritysryhmähankkeiden avulla. Valtakunnallisen projektin ideana on tuottaa apuvälineitä ja informaatiota niitä tarvitseville, mutta myös välittää paikallisesti syntyviä tuotteita MEKin kansainväliseen markkinointiin. Alueellisia hankkeita suunnitellaan parhaillaan muun muassa Lappiin. Outdoors Finland pyrkii suuntamaan kaikkien kesäaktiviteetteja tuottavien yritysten toimintaa niin, että ne toteuttaisivat yhdessä strategisesti tärkeimmiksi määriteltyjä teemoja. 2. Tuotteesta on reittikartta: yleisluontoinen, englanniksi. 3. Ohjaaja on eräopaskoulutuksen tai vastaavat tiedot useamman vuoden kokemuksen kautta omaava henkilö. 4. Tuote toteutetaan reittisuositukset täyttävällä reitillä. Työkaluksi tuotesuositus Outdoors Finland kehittää tuotteita konkreettisten, teemakohtaisten tuotesuositusten avulla. Yrittäjä voi käydä tuotesuosituksia läpi tuotetyöpajoissa ja omatoimisessa tuotekehityksessä tsekkauslistan tapaan. Suositukset on laadittu ulkomaalaisen asiakkaan vaatimusten perusteella. Vaelluksen, melonnan ja pyöräilyn osalta tuotesuositukset on jaettu kolmeen ryhmään: opastettuihin, omatoimisiin ja reitteihin pohjautuviin suosituksiin. Reittisuosituksissa on määritelty ulkomaisen matkailijan kannalta huomioitavat asiat reitistön valinnassa. Niitä ovat reitin saavutettavuus, vetovoimaisuus ja vaativuustaso. Pyöräilyssä ja melonnassa on huomioitava myös reitin turvallisuus. Tärkeänä työkaluna ovat Suomen Ladun hankkeen Poluista reiteiksi tekemät ohjeet ulkoilureittien luokituksiin ja kuvauksiin. Niiden toteutumista edistää nyt myös Outdoors Finland -hanke. Suosituksissa luetellaan tärkeitä asioita, joita tuotekuvauksen tulee sisältää. Ulkomaalaiset asiakkaat haluavat tietää tuotteesta etukäteen esimerkiksi maastotyypin ja sen, mitä näkemisen arvoista reitillä on. Myös se kiinnostaa, mitkä ovat suomalaisia erityispiirteitä ympäröivässä luonnossa, mitkä

15 Vaativa pyörätuolireitti Maaseutu & Matkailu 15 Hanke: matkailun alueelliset tietovarannot Teksti: Outi-Maaria Palo-oja Vaellus Esteettömän reitin suositukset Lisätiedot: Terhi Hook, projektipäällikkö Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi Matkailun edistämiskeskus Jos tuotetta markkinoidaan esteettömänä, tulee se olla luokiteltu seuraavasti: Pyörätuolireitti l reitti kovapintainen, reitillä ei saa olla esteitä eikä kuoppia l pyörätuolireitin pituuskaltevuus enint. 1:20, eli 5 % l sivuttaiskaltevuus enintään 2 % l reitin leveys vähintään 2 m l reitillä on mahdollista liikkua itsenäi- sesti pyörätuolilla kelaten VAELLUS l reitillä vaikeakulkuisia osia tai suurempia kaltevuuksia kuin normaalilla pyörätuolireitillä l tasaisella osuudella voi olla pienehköjä kuoppia tai pehmeähköjä osia l jonossa kuljettava polku vähintään 1,5 metrin levyinen - näillä kapeilla poluilla voi olla ohitus- tai kääntöpaikkoja l rinnakkain kuljettavien polkujen leveys on 2-4 metriä l sivuttaiskaltevuus saa olla enint. 2 % l reitillä varaudutaan liikkumaan avustajan kanssa tai sähköpyörätuolilla l itsenäisesti liikkuville näkövammaisille tarkoitetuilla reiteillä tulee polkujen reunoilla olla kaiteet, reunapuut tai vastaavia näkövammaisten orientoitumista helpottavia rakennelmia varusteet sisältyvät tuotteeseen ja mitkä pitää tuoda itse. Tärkeää informaatiota ovat myös reitin pituus, kesto ja vaativuus. Vaelluksen osalta suosituksia on myös esteettömille reiteille. Omatoimisissa tuotteissa taas kartta on merkittävässä roolissa, samoin kuin tiedot vuokrauksesta. Edellä mainittujen lisäksi tuotesuosituksiin pätevät MEKin yleiset vientikelpoisuuden kriteerit. Nettiportaali vaellusreittien rinnalle Valtakunnallisessa Outdoors Finland -hankkeessa on kehitetty yrityksien apuvälineeksi opetusvideo VisitFinlandTutorial. Opetusvideo luotiin, jotta tuotteiden syöttäminen VisitFinland.com-portaaliin olisi mahdollisimman helppoa. Portaaliin halutaan lisää aktiviteettituotteita. Kolme YouTubessa olevaa opetusvideota on tehty erityisesti ohjelmapalveluyrityksiä ajatellen. Videot opastavat selkeästi tuotetietojen syöttämisen VisitFinland.comportaaliin. Oman tuotteen voi syöttää helposti, kun seuraa yhtä aikaa neuvoja antavaa YouTube-opetusvideota. Sivustolla on VisitFinlandTutorialia täydentämässä malliesimerkki hyvästä aktiviteettituotekuvauksesta. 5 Tieto matkailusta talteen Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksessa käynnistyi keväällä 2009 Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke. Se vastaa pienten matkailuyritysten tarpeeseen matkailutoiminnan tilastollisesta tutkimuksesta. Hankkeeseen osallistuvat Saimaan, Pohjois-Karjalan, Kajaanin ja Mikkelin ammattikorkeakoulut sekä Savonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana määriteltiin ja toteutettiin tekninen tietokanta, johon kerättävät matkailutiedot tullaan tallentamaan. Lisäksi määriteltiin majoitusliiketoimintaa hyvin kuvaavia mittareita. Saimaan ammattikorkeakoulun johdolla hankkeessa on suunniteltu toimintamalli, jossa matkailuun liittyvän tiedon kerääminen integroidaan osaksi ammattikorkeakoulujen opetusta. Toimintamallia testataan kuluvana vuonna. Lahden ammattikorkeakoulu testasi jo syksyllä tietokannan käytännön valmiutta tutkimuksessaan Päijät- Hämeen maaseutumatkailuyrityksistä. Tähän saakka Matkailun alueelliset tietovarannot -hankkeessa on keskitytty majoitustietoihin. Ohjelmapalveluiden mittariston osalta hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Outdoors Finland -hankkeen kanssa. Vuoden kuluessa mittaristo laajentuu kattamaan ohjelma- ja ravitsemispalvelut. Kokonaisuudessaan kaksivuotinen Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke tuottaa tietoa matkailunelinkeinon tilasta ja toimintaympäristöstä. Käytettyjä mittareita ovat muun muassa toimialan avaintunnusluvut, asiakas- ja markkinainformaatio sekä matkailun työllistävyys. Hanke on saanut jatkorahoituksen kevääseen 2011 saakka. Katso opetusvideot internetistä: 1. Aloita tästä -VisitFinlandTutorial yritystietojen lisääminen (sama kaikille tuotevaihtoehdoille): 2. Muun matkailutuotteen tai -palvelun lisääminen VisitFinland portaaliin (ohjelmapalveluyritykset): 3. Majoitustuotteen tietojen lisääminen VisitFinland portaaliin (etuote Maksuttomat perustiedot): Lisätiedot: Outi-Maaria Palo-oja, projektipäällikkö Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke outi-maaria.palo-oja@joensuu.fi TE-keskukset rahoittavat Outdoors Finland -hankkeita Manner-Suomen Maaseudun kehittämisrahastosta.

16 16 Maaseutu & Matkailu Saunassa on vetovoimaa Teksti: Reija Kokkola Kuvat: MEK Sauna ja talvi-illan sininen hetki. Sauna ja keskikesän yötön yö. Lenkille ja saunaan. Saunaan, ja sitten baanalle. Suomalaisille sauna on jokapäiväistä elämää. Ulkomaalaisille sauna taas on eksoottinen kokemus. Oikein tuotteistamalla saunasta saadaan vetoapua matkailun edistämiseen.

17 Maaseutu & Matkailu 17 Saunassa hiljentymisellä on tärkeä merkitys myös mielen hyvinvoinnille. Suomessa saunaan mennään arkena ja juhlana. Saunoja on kaikkialla, niin suurissa kylpylöissä kuin kaupunkiyksiöissäkin. Suomen saunaseuran johtokunnan jäsen, saunaniekaksi itseään tituleeraava Pekka Tommila tietää, että Suomessa tosiaan saunotaan. Karkeasti arvioiden Suomessa saunotaan vuosittain noin puoli miljardia kertaa. Sauna on niin jokapäiväinen asia, ettei sitä välttämättä osata ajatella turismin houkuttelukeinona. Ulkomaalaisille matkailijoille saunassa käynti on kuitenkin eksoottinen, jännittävä, jopa hämmentävä kokemus, Tommila toteaa. Eri taustat, samat löylyt Erilaiset kulttuuritaustat ja uskonnolliset vakaumukset voivat vaikeuttaa saunaan sopeutumista. Tommilan arvion mukaan kuitenkin mahdollisen ensimmäisen hämmennyksen jälkeen noin 99 prosenttia ulkomaalaisista saunojista kokee saunomisen erittäin miellyttäväksi. Matkailun edistämiskeskuksen hyvinvointimatkailuhankkeesta vastaava Liisa Renfors on samaa mieltä. Alastomuuden lisäksi terveysseikat herättävät ulkomaalaisissa kysymyksiä, mutta jälkeenpäin kokemus on yleensä pelkästään positiivinen. He kysyvät usein, onko kuumuus vaarallista terveydelle. Kun sauna on sopivan lämpöinen, ei siis liian kuuma, kokevat myös turistit saunomisen rentouttavaksi ja miellyttäväksi, hän kertoo. Saunassa hiljentymisellä on tärkeä merkitys myös mielen hyvinvoinnille. Tätä seikkaa pitäisi ehdottomasti korostaa markkinoinnissa Renforsin mukaan vieläkin enemmän. Renfors kertoo kerran saunoneensa ulkomaalaisen rouvan kanssa, joka ei luopunut turkistaan edes saunassa. Renforsilla onkin idea, jolla helpottaa niiden saunojien elämää, joille alastomuus ei ole luontaista. Saunan tuotteistamiseen voisi liittää saunapukujen tarjonnan. Ne voisivat olla trikoisia haalareita tai pellavakankaasta valmistettuja kaapuja. Saunapuvut olisivat miellyttävät yllä ja tarpeeksi peittäviä sekä tietenkin hygieenisiä. Suomalaisuus kunniaan Pekka Tommilan mielestä sauna olisi helppo tuotteistaa hyvinkin laajasti. Saunominen on kokonaisvaltainen kokemus, johon kuuluu muutakin kuin kuuma ja kostea huone. Tommila kertoo yrittäjästä, joka hemmotteli ulkomaalaisia asiakkaitaan koko päivän saunaelämyksellä. Päivä aloitettiin saunapuiden pilkkomisella. Saunaa lämmiteltiin yhdessä ihan rauhassa. Sitten lähdettiin kalaan, jonka jälkeen saunottiin pitkään ja leppoisasti. Lopuksi vielä savustettiin kalat. Kalastamisen lisäksi saunomiseen voi liittää marjastusta, sienestystä, samoilua ja monia muita aktiviteetteja, Tommila pohtii. Renforsin mielestä ulkomaalaisille pitäisi kertoa laajemmin suomalaisesta saunakulttuurista ja kylpemisen historiasta. Koska sauna on meille niin arkinen asia, emme ole osanneet markkinoida sitä juuri suomalaisena ilmiönä. Sen sijaan ulkomaiset yritykset painottavat markkinoinnissaan suomalaisuutta, eksotiikkaa. Renforsin mielestä tärkeintä olisi välittää viestiä saunan aitoudesta ilman ihmeellisiä kommervenkkejä. Suomalaisen saunan aitous on avainasia, Yksinkertaiset asiat, kuten makkaran paistaminen saunan yhteydessä, riittävät. Sauna voidaan tuotteistaa tyylikkäästi. Suomalaisesta saunasta ei saa tehdä keinotekoista. Suomessa on käynnistetty hankkeita saunan tuotteistamiseksi. Esimerkiksi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö JYKESissä saunapalveluiden ympärillä tehdään tuotekehittelyä. Hankkeesta on kiinnostunut valtava määrä alueen yrittäjiä. Teossa on muun muassa ulkomaalaisille suunnattu kirja, jossa kerrotaan siitä, miksi sauna on suomalaisille eräänlainen kehon ja mielen temppeli.

18 18 Maaseutu & Matkailu Creen Care -palvelut tervehdyttävät luonnon voimalla Teksti: Katja Ilmarinen (hyvinvointiteemaryhmä), Pirjo Räsänen (Matkailun teemaryhmä) ja Mia Jokiniva Saun on veto Kun työkyvytön osallistuu ammattimaiseen kuntoutusohjelmaan luontoympäristössä, tehdään tuloksia, joista hyötyvät niin kuntoutuja kuin maaseutuyrittäjäkin. Uudet hankkeet selvittävät Green Care -toiminnan mahdollisuuksia Suomessa. Hoitokoteja, parantoloita ja kasvatuskoteja on sijoitettu aina maaseutuympäristöön, sillä luonnon, kasvien, eläinten ja maaseudun arkirutiinien on todettu vaikuttavan positiivisesti ihmisen terveydentilaan. Nykypäivän tutkimushankkeetkin todistavat, että luontoympäristö ja eläimet tosiaan lieventävät ihmisen stressireaktioita ja torjuvat masennusta. (Kts. Yhteenvetotutkimus lopussa) Koska luonto edistää hyvinvointia, on sitä alettu käyttää kuntoutuksen osana myös tietoisesti ja tavoitteellisesti, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkijana työskentelevä Katja Ilmarinen kertoo. Euroopassa Green Care on suuressa suosiossa, mutta Suomessa vielä tuntematonta. Menetelmien ideana on käyttää luonnon lisäarvoja tavoitteellisesti ja pätevän henkilökunnan ohjaamana terveyden edistämiseen ja ylläpitoon, Ilmarinen kuvailee. Mukaan kaikilla kyvyillä Yksi Green Care -sovellus ulkomailla on vajaakuntoisten työllistäminen maatiloilla. Maatila tarjoaa monitasoisia tehtäviä, jotka voidaan sovittaa työntekijän kykyjen mukaisesti. Arkipäivän puitteet rutiineineen ohjaavat kuntoutujaa ja oman kädenjäljen näkeminen tuo itseluottamusta. Työllistäminen ja kuntoutuminen maatiloilla ja maaseudulla tapahtuu yhteistyössä maatilayrittäjän ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten kanssa. Suomessa tämä toiminta ei ole vielä vakiintunutta eikä >>

19 nassa ovoimaa Maaseutu & Matkailu 19

20 20 Maaseutu & Matkailu Luontoympäristössä on matala kynnys toimia. lainsäädännön puitteissa mahdollistakaan, mutta EurooLisätieDOT: Green Care terveyttä ja hyvinvointia maatilalta -julkaisu (MTT, 2009) Walsh, F. (2009). Human-Animal Bonds I: The Relational Significance of Companion Animals. Family Process (4), Katja Ilmarinen, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/ Hyvinvointipalvelut passa toiminnasta on kokemusta. Luontoympäristössä on matala kynnys toimia. Lyhyessä ajassa voi oppia hyväksi ja saada kiitosta. Elävästä olennosta, kasvista tai eläimestä vastuun ottaminen eheyttää. Esimerkiksi puutarhatyöt ovat dementoituneilla vanhuksilla edistäneet aikaan ja paikkaan orientoitumista, Ilmarinen sanoo. Eläin auttaa vuorovaikutustilanteessa, koska kohtaamiset ovat vapaita ihmissuhteisiin liittyvistä jännitteistä ja odotuksista. Eläinten on todettu auttavan esimerkiksi kivunlievityksessä. Työtä yrittäjälle ja kuntoutujalle Italiassa, Hollannissa, Iso-Britanniassa ja Norjassa Green Care -yrittämiselle on jo vakiintuneita yhteiskunnallisia rakenteita. Toimialalla on neuvontaa ja erilaisia rahoitusmuotoja. Yrittäjät ovat verkostoituneet paikallisesti ja tuottavat palveluja yhdessä. Suomessa ei ole käyty vielä keskustelua, jossa määritellään tarkat Green Care -standardit. Nyt se on sateenvarjokäsite menetelmille, joissa tuotetaan luonto- ja eläinavusteista kokemuksellista oppimista, kuntoutusta, hoivaa tai terapiaa. Esimerkkejä ovat puutarhaterapia, ratsastusterapia ja sosiopedagoginen hevostoiminta, Ilmarinen sanoo. Tarkennuksia Green Caren määritelmille ja mahdollisuuksille Suomessa selvitetään paraikaa MTT:n hankkeissa Green Care palveluyrittäjyyden muotona: asiakkuudet ja markkinointi ja Green Care -toiminnan vaikuttavuus (CAREVA). Green Care käsitteenäkin hakee vielä suomenkielistä muotoa. Green Caresta brändi CAREVA-hanke järjesti syksyllä eri puolilla Etelä-Suomea neljä työpajaa, joissa yrittäjät ja tutkijat kokoontuivat Green Caren pariin. Tulevien vuosien tavoitteiksi asetettiin muun muassa luonnon käyttäminen osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Olisi hienoa, jos kunnat voisivat ostaa näitä palveluita maaseutuyrittäjiltä. Green Care voisi olla brändi. Kun luonto ja eläimet valjastetaan valvotusti hyvinvoinnin lähteeksi, saavat kaikki osapuolet vastinetta rahoilleen. Eläinten kunnioittaminen ja mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen on yksi tärkeä toimintaperiaate. Toiminnan yhteyteen voisi kehittää kysyntälähtöisiä palveluja, kuten tyky-toimintaa ja oheispalveluja, jotka toimivat puhtaasti liiketaloudellisin perustein. Sosiaalija terveysala sekä matkailu- ja harrasteyrittäjät voisivat olla yhteistyössä matalan kynnyksen mielenterveys- ja sosiaalityössä, Ilmarinen vinkkaa.