NAANTALIN KAUPUNGIN MATKAILUSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAANTALIN KAUPUNGIN MATKAILUSTRATEGIA"

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNKI MATKAILUSTRATEGIA 1 NAANTALIN KAUPUNGIN MATKAILUSTRATEGIA

2 NAANTALIN KAUPUNKI MATKAILUSTRATEGIA 2 Johdanto Strategiaan kirjatun visionsa mukaan Naantali on itsenäinen, kestävästi kasvava, yhteistyökykyinen ja lisäarvoa Suomelle ja Turun seudulle tuottava toimija Turun kaupunkiseudulla. Naantalin perinteisten elinkeinojen vahvuutta täydentävät saariston monimuotoiset palvelut. Matkailun edellytyksiä luotaessa visio tarkoittaa pyrkimystä hyödyntää ainutlaatuisen saaristoalueen tarjoamia mahdollisuuksia olemassa olevia kärkituotteita tukevana sekä toisaalta kokonaan uusia mahdollisuuksia tarjoavana kokonaisuutena yhteistoiminnassa kaupunkiseudun muiden matkailualan toimijoiden, erityisesti Turku Touringin, kanssa. Matkailustrategia, joka kuuluu keskeisimpien kaupungin toimintaa ohjaavien asiakirjojen joukkoon, toteuttaa osaltaan visiota. Matkailustrategiaan kirjatut tavoitteet ja linjaukset on yhteen sovitettu kaupungin saaristo-ohjelman ja elinkeinopoliittisen ohjelman kanssa siten, että ne yhdessä pyrkivät muodostamaan toimivan kokonaisuuden. Suomen matkailustrategiaan 2020 on kirjattu neljä hyvää syytä, joiden nojalla matkailutoimintojen kehittymistä on aihetta edistää: - matkailu on taloudellisilta kerrannaisvaikutuksiltaan merkittävä toimiala - matkailu on voimakkaasti työllistävä ala - matkailu tuo alueille vaurautta ja hyvinvointia - matkailulla on potentiaalia kasvaa Naantalin matkailustrategia pyrkii osaltaan toteuttamaan Varsinais- Suomen liiton matkailustrategiassa ja maakuntaohjelmassa esitettyjä yleisiä tavoitteita kaupunkiseudun ja koko maakunnan matkailun edistämiseksi. Naantalissa arvioidaan käyvän noin puoli miljoonaa matkailijaa joka vuosi. Matkailu sekä näkyy kaupunkikuvassa että tuo huomattavan määrän tuloa kaupungin elinkeinoelämälle. Vuonna 2010 Naantalin Musiikkijuhlat tilastoi kävijää, vierassatamassa kirjattiin yöpymistä, leirintäalueella yöpymisvuorokautta. Kultarannassa kävijöitä oli , Muumimaailmassa Naantalin kylpylässä yöpymisiä oli Kaupungin alueen golfkentät kirjasivat yhteensä pelikierrosta. Naantalin kaupungin matkailustrategiaa on käsitelty kaikkiaan kolmessa työpajassa, joissa käytyjen keskustelujen perusteella valmistelua varten asetettu työryhmä on koonnut neljä painopistealuetta. Kunkin painopisteen alle on kirjattu työn aikana keskeisiksi katsottuja tavoitteita ja toimenpiteitä, joita toteuttamalla Naantalin matkailullista asemaa pyritään entisestään vahvistamaan.

3 NAANTALIN KAUPUNKI MATKAILUSTRATEGIA 3 1. Kaupungin yritysten, päättäjien ja asukkaiden sitoutuminen matkailualan kehittämiseen Kaupungin päättäjien sitoutuminen on tärkeää erityisesti infrastruktuurin ja elinkeinojen kehittämistä koskevissa päätöksissä. Matkailun ja Elämystuotannon osaamiskeskuksen (OSKE) yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun kanssa kehittämää mittaristoa käyttämällä saadaan vertailukelpoisia tuloksia mm. Turun seudun, Vaasan, Kokkolan ym. samaa mittaristoa käyttävien kuntien tulosten kanssa. Mittaristoon voitaneen liittää Naantalin kohdalla merkittävä päiväkävijöiden taloudellinen merkitys. Tarvitaan yritysten sitoutuminen matkailutulon kasvattamiseen viipymää pidentävillä ja rahankäyttöä lisäävillä palveluilla. Kanta-Naantalin ja saaristoalueen yritysten yhteistyön edistäminen on yksi kasvun ehdoista. Sisäinen markkinointi kaupungin asukkaille matkailualan kehittämisestä ja taloudellisista vaikutuksista tukee tarvittavien panostusten hyväksytyksi tulemista. Tulisi löytää viestit, miksi matkailun kehittäminen on tärkeää (liittyen matkailutuloon, työllisyyteen jne.). Esimerkiksi matkailijoiden mukanaan tuomat asiakasryhmät tuovat oman lisänsä palvelujen käyttäjiin ja turvaavat osaltaan yritysten työllistämismahdollisuuksia. Naantalin lukiossa pidetään yllä matkailuopintojen linja, jonka toimintaa kehitetään yhteistyössä kaupungin ja yrittäjien kanssa. Naantali-brändin kehittäminen on kaikkien etu. Kaupunki tukee brändin kehittämistä kokoamalla kaupungin matkailuyrityksiä, kulttuuripalvelujen tuottajia ja muita aloilla toimivia yhteen ja kehittämällä yhteisesti tarjontaa ja markkinointia. Tavoitteena on eri osa-alueiden integroituminen, tarjonnan monipuolistaminen sekä markkinointiyhteistyön lisääminen. Käytännön toiminnan tulee olla yritysvetoista, koska yrittäjät parhaiten tietävät niin asiakkaittensa tarpeet kuin omat mahdollisuutensa. Kaupungin tulee erityisesti järjestää julkiset edellytykset toiminnalle. Naantalin matkailullisen maineen kannalta keskeistä on, että idyllisen vanhan kaupungin kadut, jalkakäytävät, puistot, valaistukset ja julkiset rakennukset ovat alueiden arvon mukaisessa kunnossa. Vuonna 2007 julkaistiin tutkimus Naantalin matkailun taloudelliset vaikutukset vuonna Tutkimuksen mukaan vuonna 2005 Naantalin kaupungin välitön matkailutulo oli 37,3 miljoonaa euroa, asukasta kohti Työllisyysvaikutukset olivat 424 henkilötyövuotta. Matkailun ostot muilta toimialoilta eli välilliset matkailutulot olivat noin 20 miljoonaa euroa, kokonaismatkailutulo oli siten 57,3 miljoonaa. Verotulovaikutus oli kaikkiaan 2,2 miljoonaa euroa. Sisäisen markkinoinnin taustatiedoksi ja päätöksenteon pohjaksi tehdään vuonna 2012 selvitys matkailun taloudellisesta ja työllistävästä merkityksestä Naantalin kaupungil-

4 NAANTALIN KAUPUNKI MATKAILUSTRATEGIA 4 le. Tietojen vertailukelpoisuus edellisen kartoituksen kanssa varmistetaan. Kaupungin tiedotuslehti Nastassa julkaistaan matkailuun liittyviä teemakirjoituksia vuoden 2012 ajan. 2. Kaupungin infrastruktuurin rakentaminen matkailualan kehittämiseksi Kanta-Naantalissa tärkeimmällä sijalla ovat keskustan liikenne- ja paikoitusjärjestelyt (kesän kantokyky, vanhan kaupungin kauppakatu, ranta- ja kävelyalueet). Keskustan kehittämissuunnitelma toimii yhtenä työkaluna. Vierassatamatoimintojen kehittämiseksi tulisi tutkia mahdollisuuksia yksityisen palvelutoiminnan osuuden kasvattamiseksi esimerkiksi kaupungin ylläpitämien laiturien ja vierasvenesatamatoimintojen siirtämisellä yritysten hoidettavaksi. Venepaikat, huoltokysymykset, veneiden säilytys ja veneilijöiden palvelut ovat kehittämisen kannalta keskeisiä asioita. Vierassatama -kysymys on tärkeä Naantalille. Veneilijämäärän kasvutavoitteen kannalta olisi olennaista, että vanhankaupungin rantaan palautettaisiin mahdollisuus päästä kaiken kokoisilla veneillä. Siksi pyritään varmistamaan Särkänsalmen avattavan sillan / ponttoonin rakentaminen. Mikäli läppäsilta -asiaa ei saada ratkaistua, tulee tarkastella yhtenä vaihtoehtona siirtää satamatoiminnot tai osa niistä muualle. Vierassataman uudet hyvinvointipalvelut vaatisivat panostusta, palveluiden tulisi olla laadukkaita. Matkailusesongin lyhyt kesto on kuitenkin huomioitava suunnitelmissa. Matkailijoiden viipymän pidentymisen kannalta lisäpalveluiden saaminen vierassatamaan olisi tärkeää. Hyvinvointipalveluiden tuominen vierassatamaan on tutkimisen arvoinen asia. Kaavallisesti asia on huomioitu jo 1970-luvulla. Huoltoasemapalveluiden nykyaikaistaminen satamassa on oleellinen kysymys. Saaristossa on tärkeää keskeisten ranta-alueiden kohentaminen ja niiden palveluvarustuksen kehittäminen. Tällaisia alueita ovat Merimaskun kirkonkylän alue, Rymättylässä Kirkkolahden ranta ja Röölä sekä Velkuan Teersalon ranta. Keskustelua on käyty Pakinaisten saaressa sijaitsevan kaupungin omistaman maa-alueen käytöstä. On esitetty, että Pakinaisiin voisi laatia kokonaiskäyttösuunnitelman ja miettiä löytyisikö alueelle halukkaita investoijia. Pakinainen on sijainniltaan edullisessa paikassa vesiliikennereittien varrella. Saaristoalueiden laajakaistayhteyksien kehittäminen osana etätyömahdollisuuksien parantamista tarjoaa myös matkailualan yrityksille paranevia toimintamahdollisuuksia. Saariston rengastien puitteissa tapahtuva saaristoalueiden yhteistyö tuottaa konkreettista hyötyä erityisesti saariston pienyrityksille. Saariston rengastien kehittäminen, kevyen liikenteen väylien jatkorakentami-

5 NAANTALIN KAUPUNKI MATKAILUSTRATEGIA 5 nen, ympärivuotisen yhteysalus- ja lauttaliikenteen turvaaminen (ottaen huomioon kaluston riittävä kantavuus ja jäissäkulkuominaisuudet) ovat sekä matkailuelinkeinon että saariston asukkaiden kannalta keskeisiä liikennehankkeita. Kulkuyhteydet (linjaliikenne) ovat olennainen osa saariston kehittymistä, sillä ne mahdollistaisivat eri käyttäjäryhmien (matkailijat, työntekijät jne.) kulkemisen saaristoalueille. Matkailijoiden piirissä on ollut kysyntää saaristokierroksille (lähtö Naantalista, ruokailu matkan varrella, kauniin saariston läpi Merimaskun kautta takaisin Naantaliin). Tällaisen palvelun kehittäminen olisi tärkeää. Kuparivuori on kohde, jonka kehittäminen tulisi miettiä kokonaisvaltaisesti, mahdollisesti erillisen kokonaissuunnitelman avulla. Sellaisen laatiminen on kuitenkin raskas kokonaisuus yksinomaan matkailun tarpeita ajatellen. Suunnitelmassa tulisi tarkastella asioita asumisen, kaupungin palvelurakenteen, vapaa-ajan palveluiden jne. kannalta. Yhtenä ideana on esitetty tapahtumatarjonnan, arkkitehtuurin ja tilan käytön yhdistämistä Kuparivuoreen. Tila palvelisi näyttelyitä ja ryhmiä monikäyttötilana ja olisi aito, vetovoimainen kohde. Asiaa on tutkittu ja sijainti olisi erinomainen, mutta ongelmana on löytää hankkeen toteuttamiseen halukkaita sijoittajia. Tavoitteena on kaupungin omistuksessa olevien vierassatamien ja venelaitureiden siirtäminen yrittäjävetoiseksi. Samalla pyritään turvaamaan satamien palveluvarustus mukaan lukien huoltoasemapalvelut. 3. Kohderyhmien mukaisten matkailubrändien luominen ja matkailukauden pidentäminen ympärivuotiseksi Aurinkoinen Naantali, jonka katsotaan sisältävän kotimaan matkailun, lapsiperheet, matkailun kärkituotteet, vanhan kaupungin, saariston, kesän on ehkä perinteisin brändi. Saaristossa matkailua tukevien tapahtumien kehittäminen on tärkeää. Tällaisia ovat mm. saaristomusiikin festivaalit, sadonkorjuujuhla ja Rymättylän silli- ja perunatapahtuma. Perinteisen saaristokulttuurin vaaliminen on tärkeää myös matkailun kannalta. Harmoninen Naantali voisi ajatuksellisesti sisältää edellisten lisäksi lisää ryhmämatkailua ja ympärivuotisuuden tavoittelua. Ympärivuotisuus on matkailualalla suuri ongelma ja siihen tarvittaisiin kokonaisvaltaista suunnitelmallisuutta ja innovatiivisuutta. Miten Naantali kiinnostaisi matkailijoita ympärivuotisesti? Kysymykseen vastauksen etsiminen saattaisi edellyttää kaupunkivetoista yrittäjälähtöistä kehittämisprojektia. Matkailukauden pidentäminen edellyttää myös koulujen alkamisajankohdan siirtämistä myöhemmäksi. Näin turvattaisiin kausityövoiman riittävyys ja samalla opiskelijat saisivat työkokemusta ja tulonhankkimismahdollisuuksia.

6 NAANTALIN KAUPUNKI MATKAILUSTRATEGIA 6 Ympärivuotisen matkailun kannalta haasteeksi on koettu houkuttimien löytäminen esimerkiksi bussiryhmille, jotka tällä hetkellä ovat pääosin senioriryhmiä. Tarvittaisiinkin vetonaula, jonka ympärille ryhmille voitaisiin rakentaa ohjelmaa. Erityisesti loka-helmikuussa olisi tarvetta saada Naantaliin lisää ryhmiä. Yhtenä mahdollisuutena voisivat olla uudet tai uudelleen käynnistettävät urheilu- ja kulttuuritapahtumat. Työ- ja harrastajaperustaisen matkailun kehittäminen voisi tuoda Naantaliin nopeimmin lisää matkailijoita. Harrastajaryhmissä olisi potentiaalia, sillä ne liikkuvat myös siihen aikaan, kun muut matkailijat eivät. Kalastus ja ratsastus ovat esimerkkejä harrastusmatkailun kehittämismahdollisuuksista. Kalastusmatkailulla ja ammattikalastuksella voisi olla huomattavia yhteistyömahdollisuuksia. Lupakysymykset ovat kalastusasioissa ongelma. Tilanne johtuu omistuksen pirstaloitumisesta ja omistajatietojen puutteellisesta hallinnoinnista. Voimavaroja on mahdollista saada lisää myös seudullisen yhteistyön kautta. On tärkeää miettiä, mitä kaupunkiseudulla kokonaisuudessaan on tarjottavana. Turku Touringilla on tärkeä rooli aluekehityksessä, mutta se ei ole ideamoottori, joka lähtee vetämään paikallista kehittämistä. Ideoiden tulee syntyä Naantalissa. Naantali Wellness saattaisi olla työnimenä brändille, joka suuntaa markkinointia kotimaahan ja ulkomaille painottaen nimensä mukaisesti kaupunkia hyvinvointipalvelujen tarjoajana. Moomin Town lisää edelliseen ehkä selkeämmin lapsiperheet, luonnosta huolehtimisen ja merellisyyden. 4. Matkailumarkkinoinnin ja myynnin tehostaminen Matkailukauden pidentämiseksi ja tapahtumamatkailun kehittämiseksi aloitetaan vuonna 2011 yhteistyö kaupungin vapaa-aikatoimen, Naantalin Matkailu Oy:n ja naantalilaisten yhdistysten kesken. Naantalin Matkailu Oy:n omistus- ja organisaatiojärjestelyt Naantalin Matkailu Oy:n hallitus on tärkeä säilyttää jatkossakin toimivana. Ammattimainen hallitus on keskeisessä roolissa toiminnan kehittymisen kannalta. Olennaista on, että yrittäjät sitoutuvat Naantalin Matkailu Oy:n toimintaan taloudellisesti (markkinointitoimenpiteet jne.). Kaupunki suhtautuu myönteisesti yhtiön omistuspohjan laajentamiseen ja oman omistusosuutensa supistumiseen. Keskusvaraamo- ja tapahtumayksikkötoimintojen käynnistäminen Keskusvaraamojärjestelmällä pystyttäisin tehostamaan myyntiä ja palvelemaan asiakkaita paremmin. Naantalin ja Turun seudulla on paljon yrittäjiä, joilla on haasteita myynnin kanssa. Kun keskusvaraamojärjestelmä saadaan, voitaisiin ottaa haltuun koko saariston yritykset Naantalin lisäksi. Naantalin Matkailu Oy:n rooli keskusvaraamoyksikkönä tuntuisi järkevältä. Käyttöön tulevan keskusvaraamojärjestelmän tulee olla

7 NAANTALIN KAUPUNKI MATKAILUSTRATEGIA 7 Strategian seuranta yhteensopiva Turku Touringin käytössä olevan varaamojärjestelmän kanssa. Näin voitaisiin huomattavasti lisätä myyntityötä ja tarjota yrityksille paranevia sähköisen kaupan palveluja. Kehittämisen tuki yritysten ympärivuotiselle ja korkealaatuiselle palvelutarjonnalle sekä Kanta-Naantalissa että saaristoalueella Naantalin Matkailu Oy:ssä voisi tulevaisuudessa olla matkailun kehittämisestä vastaava henkilö. Vahvemmilla resursseilla voitaisiin toimia pitkäjänteisemmin esimerkiksi kokoamalla matkailualan yrittäjiä ideoimaan ja pohtimaan alan mahdollisuuksia. Kokemusten mukaan tämän tyyppistä toimintaa on vaikea saada aikaan yritysvetoisesti. Myös yritysten verkostoitumisen edistämisessä on kehitystyötä runsaasti tehtävänä mm. erilaisten tuotepakettien ja alihankintamahdollisuuksien parantamisessa. Naantalin Matkailu Oy:n keskusvaraamopalvelun toteuttaminen on vaikuttavin toimenpide, jolla matkailun myyntiä ja markkinointia tehostetaan. Keskusvaraamotoiminta tarjoaa mahdollisuuksia laajentaa yhteistyötä koko saaristoalueella. Toteuttamisvastuu hankkeessa on Naantalin Matkailu Oy:llä. Matkailustrategian toteutumista ja matkailuelinkeinon asioita yleisemminkin on tarkoituksenmukaista seurata osana kaupungin yleistä elinkeinopoliittista toimintaa ja seurantaa kaupunkisuunnittelujaoston antaessa poliittisen ohjauksen ja elinkeinotyöryhmän toimiessa valmistelevana elimenä. Matkailuasioita käsiteltäessä työryhmän kokouksiin osallistuu Naantalin Matkailun toimitusjohtaja. Tarvittavaa sekä numeerista että pehmeää tietoa saadaan Naantalin Matkailu Oy:n kautta.

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Signaalisessio Matkailu

Signaalisessio Matkailu Signaalisessio Matkailu Matkailuala on epäonnistunut Matkailun vaikutus Matkailun osuus koko Suomen bkt:sta 2,8 % 13,8 miljardia Suurempi kuin maa-ja metsätalous Suurempi kuin pankkisektori Suurempi kuin

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

Naantalin kaupungin elinkeino-ohjelma

Naantalin kaupungin elinkeino-ohjelma Naantalin kaupungin elinkeino-ohjelma Naantalin kaupunki Elinkeino-ohjelma 2 1. Johdanto Kaupunki harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa tavoitteenaan luoda Naantalissa toimiville ja toimintaansa laajentaville

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

LUONNOS 7.10.2013 NAANTALIN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA

LUONNOS 7.10.2013 NAANTALIN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA LUONNOS 7.10.2013 NAANTALIN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA ELINKEINO-OHJELMA 2 1. Johdanto Kaupunki harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa tavoitteenaan luoda Naantalissa toimiville ja toimintaansa laajentaville

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Matti Eskola, FinnMedi Oy, 13.10.2010 Muutkin toimialat ovat kansainvälistyneet - miksi muka myös terveys- ja hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA.

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. MENESTYKSEN TARINA Jämsän seudun matkailun menestystarina on syntynyt Hiihtokeskus Himosvuori

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI - STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 Matkailu maakunnan yksi strategisista elinkeinoista ja toiseksi suurin työllistäjä

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI

HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI AIKATAULU 05/2014 03/2015 04/2015 05/2015 ESISELVITYS BRÄNDITYÖ MASU + BUDJETTI YHTEISMARKKINOINTI MALLI + SITOUMUKSET TOIMINTA ALKAA TOIMEKSIANTO Kaupunginjohtajan aloitteesta

Lisätiedot

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa Savonlinnan kaupungin matkailualueet Tausta-aineistoa Savonlinnan matkailun kehittämisen lähtökohdat Savonlinna on Suomen järvimatkailun pääkaupunki Matkailu kehittyy myönteisesti ja kiinnostaa myös sijoittajia

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailun kvmarkkinointikonttori

Keski-Suomen matkailun kvmarkkinointikonttori Keski-Suomen matkailun kvmarkkinointikonttori Projektisuunnitelman valmistelu Tiina Mäntyharju, Leena Pajala, Tiia Valkama, Miikka Raulo ja Jussi Rekonen MATKAILUPARLAMENTTI 12.11.2013 REVONTULI HANKASALMI

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Myynti ja markkinointi verkossa seminaari 23.9.2014 Karoliina Korpela. Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region

Myynti ja markkinointi verkossa seminaari 23.9.2014 Karoliina Korpela. Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Myynti ja markkinointi verkossa seminaari 23.9.2014 Karoliina Korpela Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region TouNet hanke 2012-2014 Tourism Development in Co-opetition

Lisätiedot

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma 27.8.2009 Toiminta-ajatus Rautavaaran kunta, Rautavaaran Yrittäjät Ry ja MTK Rautavaara Visio edistävät ja tukevat paikallista yrittäjyyttä. Kunnan alueella kehitetään aktiivisesti

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle?

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? TIEDOTE 26.08.2013 Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? - Mikä ihana matka, mikä jumalainen järviluonto, yksi maailman ihmeistä, ylistivät kansainväliset höyrylaivamatkailijat

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN

STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN VENÄJÄÄ EDELLÄKÄVIJÖILLE: RUCOLA+ Miikka Raulo Matkailun ja elämystuotannon OSKE Miksi? Matkailu Venäjältä kasvoi 27% vuonna 2011, markkina, jonka saavutettavuus paranee edelleen.

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin tarjoamat palvelut ideoiden jatkotyöstöön Lisää liikevaihtoa ja uusia asiakkaita venäläisistä

Lisätiedot

Yhteismarkkinointi 2.0 Yhteistyöehdotus vuodelle 2011

Yhteismarkkinointi 2.0 Yhteistyöehdotus vuodelle 2011 Yhteismarkkinointi 2.0 Yhteistyöehdotus vuodelle 2011 Vahvuudet Keskeinen sijainti, hyvät yhteydet Monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta Vehreä luonto ja hyvät harrastusmahdollisuudet Hyvä elämänlaatu

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

gosaimaa yhteismarkkinointi

gosaimaa yhteismarkkinointi gosaimaa yhteismarkkinointi Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta Yhteinen viesti kaikessa markkinoinnissa Syöttöpeliä

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Case Archipelago Tours

Case Archipelago Tours Case Archipelago Tours SELVITYS YHTEISTYÖVERKOSTON TILASTA Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Suvi Pätsi Forssa 8.5.2007 JOHDANTO Turun saaristolla ja rannikkoseudulla on matkailullista vetovoimaa,

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

Vuoden 2012 toiminnan arviointi

Vuoden 2012 toiminnan arviointi Vuoden 2012 toiminnan arviointi Alatyöryhmien toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

2015-2020 Aktiivinen matkailupalveluista tiedottaminen; Internet, sosiaalinen media, sähköposti, tiedotustilaisuudet.

2015-2020 Aktiivinen matkailupalveluista tiedottaminen; Internet, sosiaalinen media, sähköposti, tiedotustilaisuudet. matkailuohjelma: Toimintasuunnitelman toteuttaminen ja osallistujat Liite 1. Toimenpiteet tarkistetaan vuosittain käytettävissä olevien resurssien mukaan. Toteuttamisaika Toimenpide Osallistujat tunnettuuden

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10. TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.2013 Karoliina Korpela TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern

Lisätiedot

Häme markkinointi 2.0. Päättäjätilaisuus 22.02.2010

Häme markkinointi 2.0. Päättäjätilaisuus 22.02.2010 Häme markkinointi 2.0 Päättäjätilaisuus 22.02.2010 AGENDA 08.30 Aamukahvi 08.50 Avauspuheenvuoro Maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Johannes Koskinen 09.00 Häme-markkinointi uudella vuosikymmenellä

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 KESKI-SUOMEN SUOMEN MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 Keski-Suomen matkailun nykytila Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutus K-S v. 2002 oli yht. 361 milj.,

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot