Toimenpiteet Pirkanmaan kasvattamiseen kansainvälisenä matkailukohteena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimenpiteet Pirkanmaan kasvattamiseen kansainvälisenä matkailukohteena"

Transkriptio

1 Pirkanmaan elämystalouden strategia Toimenpiteet Pirkanmaan kasvattamiseen kansainvälisenä matkailukohteena

2 1. Toimeksianto ja tavoite Pirkanmaan elämystalouden strategian tavoitteena on vahvistaa liiketoiminnan edellytyksiä ja mahdollisuuksia matkailu- ja elämyspalveluiden, kulttuurin ja luovien alojen sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden toimialoilla. Strategia on työkalu yrityksille, julkiselle sektorille ja muille toimijoille, jotka kehittävät edellä mainittuja toimialoja eri tasoilla. Olennaisinta on vastata strategisella tasolla kysymyksiin, miten Pirkanmaa asemoituu ja saavuttaa kestävän kilpailuedun kävijämarkkinoilla sekä miten yritysten toimintaedellytykset saadaan mahdollisimman hyviksi. Elämystalouden strategia kokoaa yhteen hajanaisten toimialojen muodostaman kokonaisuuden ja tehostaa siten kokonaisuutta palvelevien ratkaisujen löytämistä. Kävijätalous, eli Pirkanmaan ulkopuolelta tulevat kävijät ja liikevaihto, on johtava lähestymistapa kehittämistyössä, mutta toimialojen paikalliset asiakkaat on myös merkittävyydessään huomioitava. Toimialan yritykset kilpailevat globaalissa ympäristössä, mikä on samaan aikaan sekä uhka että mahdollisuus. Yhtäältä paikalliset asiakkaat matkaavat usein muualle nauttiakseen vastaavista palveluista, mitä Pirkanmaalla on tarjota. Toisaalta Pirkanmaalle suuntautuu matkailua eri muodoissa kasvavissa määrin. Strategia on päivitysversio. Sen pohjana ovat vuonna 2009 julkaistu ensimmäinen elämystalouden strategia ja sitä edeltänyt matkailun kärkituotestrategia vuodelta Edellinen strategiaversio luotiin EU-rahoitteisena hankkeena Tampereen kauppakamarin johdolla. Strategiakaudelle asetettiin johtoryhmä, joka vastasi strategian toimenpiteiden toteutumisen seurannasta ja strategian päivittämisestä. Johtoryhmään kuuluvat Sari Järvelin Pirkanmaan yrittäjistä, Tuija Mannila Tampereen kaupungilta, Marko Mäkinen Pirkanmaan liitosta, Harri Ojala Tampereen kauppakamarista, Lasse Paananen Ideone Oy:stä, Pirjo Puukka Tredea Oy:stä sekä Miikka Seppälä Särkänniemestä. Tampereen kauppakamarin matkailu- ja kongressivaliokunta toimii elämystalouden strategisena ohjausryhmänä. 2. Pirkanmaan elämystalouden kokonaisuus ja tausta Elämystalous perustuu kokemuksiin ja kuluttajan haluun maksaa kokemuksesta. Keskivertokuluttaja ostaa elämyspalveluja vähintään neljänneksellä nettotuloistaan, joten toimialalle kumuloituu erittäin suuri liikevaihto. Elämystalous on vahva esimerkki kuluttajalähtöisestä klusterista, jonka kehittäminen perustuu ihmisten elämäntapatiedon kuunteluun ja ymmärtämiseen. Se on lähestymistapana myös keino edistää perinteisen turismin siirtymää kestävän kehityksen puitteisiin, joka tulee korostumaan kansainvälisen kysynnän megatrendinä. Elämystalous koostuu Pirkanmaalla matkailu- ja elämyspalveluiden, kulttuurin ja luovien alojen sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden toimialoista. Näistä liikevaihdoltaan merkittävin on matkailuklusteri, jonka suurimpia osia ovat ravintola- ja majoitusliikkeet, matkatoimistot ja matkanjärjestäjät sekä liikennepalvelut kuten taksiliikenne.

3 Kävijämääriä Pirkanmaan kärkikohteissa vuonna 2011: Särkänniemi Ikaalisten Kylpylä Tampere-talo Tampereen Työväen Teatteri Tampereen Messut Pirkanmaalainen elämystalous ei elä omaa elämäänsä eristyksissä, vaan se on vahvasti linkittynyt ympäröivään yhdyskuntaan, julkiseen sektoriin ja elinkeinoelämään. Esimerkkinä elämystalouden rajapinnasta on kaupan ala: sen tarjonta täydentää olennaisesti klusteria ja toisaalta kauppa on suurimpia hyödyntäjiä elämystaloudesta, erityisesti matkailusta. Rakennushankkeet, kuten Kansi ja keskusareena -projekti Tampereen keskustassa sekä liikennehankkeet, kuten Pietarin Allegroyhteys ja lentoyhteydet vaikuttavat niin ikään suuresti alueen vetovoimaan ja sitä kautta elämystalouden menestykseen. Strategisessa lähestymistavassa tulee huomioida entistä voimakkaammin myös resurssien määrä ja laatu. Esimerkkeinä resursseista ovat aluekehitysrahoitus sekä seudun omat julkiset markkinointipanokset. Kansainvälistä markkinointia pitää näissä puitteissa kohdentaa ja konkretisoida. Kaavio 1. Pirkanmaan elämystalousklusteri. Palvelutarjonta luo elämyksellisen kokonaisuuden, josta nousee muutamia pääasiakasryhmiä kiinnostavia kilpailuetuja. Klusterin menestys riippuu kolmesta tekijästä: myyntivalttien tunnistamisesta, niiden muotoilemisesta myyviksi tuotteeksi sekä asiakkaiden saavuttamisesta.

4 3. Visio ja strategia 3.1 Visio, tavoitteet ja toimenpiteet Visio 2020 Pirkanmaan elämystalous on kannattavasti kasvava, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu toimialaklusteri. Sen vetovoima ja kilpailukyky perustuvat alueen hyvään saavutettavuuteen, vahvoihin kärkiyrityksiin, omaleimaiseen tarjontaan, yhteistyöhön ja liiketoimintamallien aktiiviseen uudistamiseen. Määrälliset strategiset tavoitteet 1. Pirkanmaan elämystalouden liikevaihdon vuotuinen kasvu on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maan keskimääräinen kasvu. Omistajina Tampereen kauppakamari, Tredea Oy, Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto (l. Pirkanmaan Talous) Toimenpiteenä lisäpanostukset yhteismarkkinointiin. 2. Yöpymisten määrä kasvaa Tampereen majoitusliikkeissä vuosittain kaksi prosenttia. Omistajina Tredea Oy ja Pirkanmaan majoitusliikkeet Toimenpiteinä lisäpanostukset matkailumarkkinointiin, tapahtumien hankkiminen ja kasvattaminen, lisälentoyhteyksien saaminen Tampere- Pirkkalaan sekä nopean Pietarin raideyhteyden rakentaminen. 3. Pirkanmaan festivaalit kasvattavat yhteenlaskettua kävijämääräänsä vuosittain neljä prosenttia ja saavuttavat erinomaisen asiakastyytyväisyyden. Omistajana Pirfest ry Toimenpiteinä festivaalijärjestämisen helpottaminen, uusien festivaalien hankkiminen Pirkanmaalle ja lisäpanostukset yhteismarkkinointiin. 4. Tax free -kauppa kasvaa Tampereella neljä prosenttia vuosittain. Omistajana Global Blue Oy Toimenpiteinä erityisesti matkailumarkkinointi Pietarissa, venäjänkielisen palvelun lisääminen Pirkanmaalla ja Tampere-Pietari raideyhteyden nopeuttaminen. Laadulliset strategiset tavoitteet 5. Pirkanmaan elämystalouden kärkiyritysten asiakastyytyväisyydet ovat toimialojensa parhaat Suomessa. Omistajina yli kävijää vuodessa saavuttavat toimijat

5 Toimenpiteenä vahva prosessijohtaminen kärkiyrityksissä. 6. Tampereen tapahtumatoimisto ja Tampere Convention Bureau hankkivat vuosittain merkittäviä kansainvälisiä urheilun ja kulttuurin suurtapahtumia sekä kongresseja järjestettäviksi Tampereella. Omistajina Tampereen kaupunki ja Tampere Convention Bureau Toimenpiteinä aktiivinen vaikuttaminen kansainvälisten tapahtumien yhteydessä tehtävässä päätöksentekoon sekä liikenneyhteyksien ja majoituskapasiteetin koordinointi. 7. Tampereen keskusareenan rakentaminen aloitetaan strategiakaudella. Omistajina Tampereen kaupunki ja Tampereen keskusareena Oy Toimenpiteinä valitusprosessien vauhdittaminen sekä vaikuttamistyö Kannen kaupunginosan ja keskusareenan rakentumisen puolesta. 8. Tampere-Pirkkalan lentoyhteysverkosto kasvaa stabiilisti ja verkoston ytimessä on vähintään yksi tiheän frekvenssin syöttöyhteys suureen eurooppalaiseen hubiin. Omistajana Tampereen kaupunki Toimenpiteinä aktiivinen vuoropuhelu lentoyhtiöiden ja matkanjärjestäjien kanssa. 9. Tampere-Pirkkalan lentoasemalle rakentuu terminaali- ja kiinteistöinfrastruktuuria pitkäntähtäimen suunnitelman (masterplan) mukaisesti. Omistajana Finavia Oyj Toimenpiteenä seudullinen vuoropuhelu Finavian kanssa kentän kehittämisestä, TMP:n lentoyhteyksien markkinointi kotimaassa ja matkailumarkkinointi valituilla ulkomaisilla kohdealueilla. 10. Tampere profiloituu terveysmatkailun keskuksena erityisesti Venäjän markkinoilla. Omistajina Finn-Medi Oy, lääkärikeskukset, Tredea Oy ja TAMK Toimenpiteinä terveyspalveluiden tuotteistaminen, myynnin ja markkinoinnin organisointi ja palvelupakettien tekeminen terveysmatkailijoille. TAMK:n hyvinvointimatkailun kehittämiskeskuksen toiminnan vakiintuminen. 11. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto aktivoituvat kansainvälisen palveluliiketoiminnan edistäjinä tutkimuksen ja professuurin muodossa. Omistajina Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto Yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistoimintamallien lisääminen. 12. Alueen ja sen matkailu- ja elämystuotteiden yhteismarkkinointi- ja myynti on organisoitu ja resursoitu yrityskenttää hyvin palvelevalla tavalla. Omistajana Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan muut kunnat

6 Toimenpiteenä pirkanmaalaisia matkailu- ja elämyspalveluita kootusti välittävän matkailuyhtiön perustaminen ja julkisten markkinointipanosten nostaminen riittävälle tasolle. 13. Tampereelta voi matkustaa Pietariin suoralla Allegro-junayhteydellä. Omistajana VR Toimenpiteinä Riihimäen kolmioraiteen rakentaminen, sujuvan vaihtoyhteyden asettaminen Lahden rautatieasemalla sekä investointi Länsi- Suomen Allegro -kalustoon. 3.2 Toimenpiteiden asettaminen kotimaisille markkinoille Kotimaisten markkinoiden logiikassa erottaudutaan kärkikohteilla, mutta kestävä kilpailuetu tulee palvelu- ja kulttuuritarjonnan kokonaisvaltaisuudesta ja ympärivuotisuudesta. Särkänniemi, Tampereen teollishistoriallinen keskusta ja kaupunkikulttuuri, ostoskohteet, kuten Ideapark, Stockmann, Ikea, keskustan kivijalkakaupat ja maaseudun erikoisliikkeet sekä erilaiset tapahtumat ovat kävijälle syitä vierailla Pirkanmaalla. Tällä hetkellä hyvin moni jättää liittämättä vierailuunsa yöpymistä tai ylipäätään muita elämyspalveluaktiviteetteja. Matkan sisällön monipuolistaminen esimerkiksi palvelupaketein on merkittävä mahdollisuus lisätä elämystalouden liikevaihtoa. VisitTampere.fi on ensimmäisiä vastineita, mihin asiakas törmää etsiessään lisätietoa Pirkanmaan palvelutarjonnasta. Sivuston pitää siksi olla myyvä ja tarjonnaltaan monipuolinen. Kehitettävää on esimerkiksi siinä, että VisitTampere-portaalin tulisi olla ensimmäinen tarjolla oleva sivusto, kun asiakas syöttää hakukoneeseen Tampere -haun. Hakukoneoptimoinnin parantaminen on työn alla ja tuloksia seurataan. Matkan suunnitteluvaihe tapahtuu verkossa, joten sinne suunnataan tiedotusta ja markkinointia. Paperiesitteiden kysyntä verkkosuuntauksesta huolimatta on edelleen suurta, joten niiden tuottaminen on aiheellista. Kaavio 2. Asiakkaiden arvoketju kotimaisilla kävijämarkkinoilla

7 3.3 Toimenpiteiden asettaminen kansainvälisille markkinoille Kansainvälisten markkinoiden logiikka poikkeaa kotimaisista. Siinä missä Suomessa Pirkanmaa ja sen kärkibrändit ovat tunnettuja ja arvostettuja, kansainvälisillä markkinoilla heikko tunnettuus on suuri ongelma. Kansainväliset markkinat voi jakaa Pirkanmaan näkökulmasta kolmeen osaan: Pietarin markkinoihin, Eurooppaan ja erityisesti suoralentokohteisiin kuten Iso-Britanniaan, Saksaan ja Italiaan sekä suuren potentiaalin markkinoihin, kuten Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan. Tämä jako auttaa asemoimaan Pirkanmaan ja määrittämään toimenpiteet sen mukaisesti. Venäjän, erityisesti Pietarin markkinoilla Pirkanmaan vahvuus on maantieteellisen läheisyyden tuoma lähtökohtainen etu. Kilpailuympäristö on samalla haasteellinen, koska muut suomalaiset kaupungit omaavat lähes yhtä suuret resurssit näkyä, ollen samalla yhtä saavutettavissa. Pietarissa on tehty järjestelmällisiä toimenpiteitä parin vuoden ajan, jotta Pirkanmaa ja sen tarjonta tunnettaisiin paremmin. Pietarissa Pirkanmaan vetovoimasta suuri osa on perustunut Ryanairin tarjoamiin halpalentoyhteyksiin muualle Eurooppaan. On hyvin yleistä, että venäläiset matkailijat ajavat Tampere-Pirkkalan lentoasemalle ja jatkavat sieltä lentämällä matkaansa. Liikematkailu Pietarista on myös erittäin merkittävää. Kauempana sijaitsevilla markkinoilla taas Tampereella on kokonsa tuoma mittakaavaetu, jonka kanssa kilpailee suoraan ainoastaan Turku. Helsingillä on luonnollisesta asemastaan ja koostaan johtuva etu tunnettuudessa ja vetovoimassa. Se vie nykyisellään suuren enemmistön Suomeen saapuvista kävijöistä. Toisaalta Helsingin vetovoima on Pirkanmaalle myös kilpailuetu, koska sen kiinnostavuus matkailu- ja muuna kohteena tuo Suomeen paljon kävijöitä, jotka muuten eivät ylipäätään valitsisi Suomea kohteekseen. Helsinki ja Suomen Lappi ovat käytännössä ainoat kansainväliset aluebrändit. Molempien näkyvyys hyödyntää myös Pirkanmaata. Kaavio 3. Asiakkaiden arvoketju kansainvälisillä kävijämarkkinoilla

8 3.4 Elämystalouden toimialojen markkina-analyysi Pirkanmaan elämystalouden markkinoiden neljä peruskiveä ovat kilpailijat, asiakasryhmät, toimintaympäristö ja resurssit. Kilpailijat ovat niitä, jotka taistelevat olemassa olevien ja potentiaalisten asiakkaiden valinnoista pirkanmaalaisen elämystalousklusterin toimijoiden kanssa. Asiakasryhmät ovat ne pääasialliset kohderyhmät, jotka muodostavat kokonaisuuksina merkittävimmän tulopotentiaalin yrityksille ja sitä kautta aluetaloudelle. Toimintaympäristön muodostavat julkisen sektorin toiminta, kiinteistö- ja liikenneinfrastruktuuri, luonto, alueen vetovoima sekä muut tekijät, jotka vaikuttavat yritysten toimintaedellytyksiin. Resurssit tulevat potentiaalisista kehittämisvaroista, henkisestä pääomasta ja sen kartuttamisesta sekä yritysten omista mahdollisuuksista vaikuttaa suoraan oman toimintansa ja toimialansa vahvistamiseen. Pirkanmaan elämystalousklusterin kilpailijat määräytyvät suurimpien asiakaskohderyhmien mukaan. Kansainvälisessä vertailussa Tampere kategorisoituu pohjoiseurooppalaisten keskisuurten kaupunkien joukkoon, johon kuuluvat Tampereen lisäksi esimerkiksi Turku, Göteborg, Malmö, Uppsala, Århus, Odense, Tallinna ja Riika. Pietarista katsoen Tampereella on edellä mainittuihin kaupunkiseutuihin sijainnin tuoma etu, jonka se puolestaan häviää itä- ja keskisuomalaisille kaupungeille. Kaupunkiseuduilla, joista on suora lentoyhteys Tampere- Pirkkalaan kilpailijoita ovat kaikki vastaavanlaiset kohteet. Tämän vuoksi on aiheellista selvittää Tampereen markkinoinnillinen asema näissä kohteissa ja pyrkiä optimoimaan se. Pohjoismaisten pääkaupunkien rooli on Pirkanmaan kilpailuaseman kannalta merkittävä. Jos Helsinki on vetovoimainen ja pärjää esimerkiksi Tukholmalle ja Kööpenhaminalle kansainvälisessä kävijävirrassa, hyödyttää se Pirkanmaatakin, koska alue on helposti saavutettavissa Helsingistä. Merkittävä kilpailija elämystuotteiden tarjoajille on kotona saatavilla oleva viihde, kuten tv ja internet. Erityisesti paikallisten asiakkaiden parissa nämä kilpailevat ihmisten ajasta. Paikallisten asiakkaiden suhteen kilpailijoita ovat niin ikään lähimaakunnat sekä suoralentokohteet Tampere- Pirkkalasta. Asiakasryhmäjako viitoittaa yhteismarkkinoinnin kohdistamista. Yritykset määrittävät itse kohderyhmänsä, mutta seudun markkinoinnissa on huomioitava tärkeimmät ja potentiaalisimmat yhteiset asiakassegmentit, jotta panokset tulevat käytetyksi tehokkaasti. Kansainvälisiä kävijöitä ovat pääasiassa Pietarin seudulla sekä suoralentokohteiden läheisyydessä asuvat. Kansainväliset kohderyhmät muodostuvat sekä nuorista pariskunnista ja ryhmistä, perheistä sekä senioripariskunnista ja -ryhmistä. Business-matkailijat tulevat yritystapaamisiin, messumatkoille sekä konferensseihin. Kotimaisista kohderyhmistä erittäin merkittäviä ovat perheet. Toinen tärkeä segmentti on well-being-matkailijat. Well-being on monimuotoinen kokonaisuus, johon kuuluu sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi. Näin ollen hyvinvointimatkailun päätuotteita ovat lääketieteelliset operaatiot, muut terveyspalvelut, virkistävät ja rentouttavat aktiviteetit sekä kulttuuripalvelut. Toimintaympäristön muodostavat liiketoiminnan fasiliteetit, jotka ovat enemmän tai vähemmän yritysten oman vaikutuspiirin ulkopuolella. Tällaisia ovat esimerkiksi liikenneinfrastruktuuri, seutumarkkinointi sekä alueen yleiset vetovoimatekijät. Liikenneinfrastruktuuri, erityisesti julkisen liikenteen kattavuus ja tarjonta on erittäin merkittävä tekijä alueen saavutettavuuden kannalta. Vetovoimatekijöistä tärkeimpiä ovat tunnetut ja suositut käyntikohteet, kaupunkikulttuuri, luonto ja ihmiset.

9 Resurssit koostuvat toimialojen omista voimavaroista sekä niiden potentiaalisesta rahoituksesta. Rahoitusta ovat pääomitus, lainoitus sekä erilaiset tukimuodot. Pääomitus tai sisäinen lainoitus on keskeistä esimerkiksi kuntaomisteisten yhtiöiden sekä yksityisten tytäryhtiöiden tai liiketoimintayksiköiden investoinneissa. Lisäksi on tärkeää, että start-up-yritykset ja kasvuyritykset löytävät myös oman pääoman ehtoista rahoitusta silloin kun niiden liiketoiminta tarjoaa rahoitukselle edellytykset. Lainarahoitusmarkkinoiden likvidiys ja toimivuus määrittävät niin ikään kasvumahdollisuuksia. Pirkanmaalla aluekehitys- ja rahoitusviranomaisina toimivat Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto. Myös kuntien kautta kanavoituu rahoitusta. Tärkein yksittäinen tukimuoto on EAKRtoimenpideohjelma, jonka suuruus oli esimerkiksi vuonna ,4 miljoonaa euroa. ESRtoimenpideohjelmassa jaettavaa oli noin 5 miljoonaa euroa. Maakunnan kehittämisraha oli vastaavasti 1,2 miljoonaa euroa. Kaavio 4. Pirkanmaan elämystalouden markkinoiden peruskivet 3.5 Strategisten toimenpiteiden priorisointi 1. Matkailumarkkinoinnin resursseja kasvatetaan, markkinoinnista tehdään suunnitelmallista ja systemaattista. Markkinoinnin ja myynnin työvälineeksi perustetaan matkailuyhtiö.

10 2. Edistetään Tampereen kansainvälistä saavutettavuutta nopealla Tampere-Pietariraideyhteydellä sekä tiheän frekvenssin lentoyhteydellä merkittävään eurooppalaiseen verkostohubiin. 3. Tapahtumat nostetaan kävijätalouden veturiksi. Strateginen onnistuminen vaatii markkinoinnin lisäksi Tampereen uuden keskusareenan rakentamista Kannen kaupunginosaan, kaupungin tapahtumatoimiston, Tampere Convention Bureaun ja yliopistojen jatkuvaa työtä tapahtumien hankkimiseksi sekä nykyisten festivaalien ja Pirfest ry:n yhteistoimintaa festivaalien vahvistamiseksi. 4. Strategiakausi Pirkanmaan elämystalouden ensimmäinen strategiakausi käynnistyi hyvin erilaisesta toimintaympäristöstä kuin 2013 käynnistyvä kausi, vaikka kulunut aikajänne on suhteellisen lyhyt. Moni keskeinen prosessi oli vasta suunnitteluvaiheessa tai kokonaan tunnistamatta. Pirkanmaalainen rakennus- ja liikenneinfrastruktuuri kehittyy myös jatkuvasti, mikä vaikuttaa alueen vetovoimaan ja saavutettavuuteen. Edellisessä strategiassa asetettuja toimenpiteitä on toteutettu laajalla rintamalla, mutta myös kehitystä hidastavia asioita on tapahtunut. Esimerkiksi GoTampereen toiminnan lopettaminen on järjestänyt palvelumyyntiä uudelleen. Ennen kaikkea strategiakausi oli kuitenkin menestyksellinen, sillä strategisista toimenpiteistä kaikkia on edistetty. Osa on toteutunut täsmälleen tavoitellulla tavalla ja osassa työ on vielä kesken. Pirkanmaalle luotiin All Bright -teema brändiviestinnän kärjeksi, jonka jalkautuminen on käynnissä. Tapahtumaprosessien puutteisiin puututtiin siten, että Tampereen kaupunki perusti tapahtumatoimiston, joka helpottaa tapahtumanjärjestäjien toimintaa ja hankkii tapahtumia järjestettäväksi Tampereella. VisitTampere-matkailuportaali julkistettiin kesällä 2011 Tredean tilauksesta. Portaalia kehitetään jatkuvasti. Luontomatkailussa nähtiin olevan Pirkanmaalla paljon potentiaalia ja kehittämistarpeita, joten TAMK käynnisti hyvinvointimatkailun kehittämiskeskushankkeen. Hankkeessa vahvistetaan yrittäjäverkostoa, eikä kehittämiskeskusta lopeteta hankkeen päätyttyä. Samaan tematiikkaan kuuluu myös terveysturismi, jonka mahdollistaminen on Tampereella aloitettu Finn-Medi Oy:n johdolla. Muita edistettyjä kokonaisuuksia olivat elämystalouteen liittyvien hankkeiden koordinointi, seutumarkkinointi, tutkimustiedon hankinta, yritysten yhteistyöalustojen luominen sekä palvelujen tuotteistaminen. Hankekoordinaatiota toteutettiin liiton seurannan lisäksi hankeinfopäivällä, jossa esittäytyi erittäin laaja joukko kehityshankkeita. Infon johdosta toimijoille syntyi kattava käsitys eri projekteista ja sitä kautta mahdollisuus yhteistyöhön. Seutumarkkinointi on ollut panoksiin nähden hyvällä tasolla. Johtavana ajatuksena on ollut kansainvälisen medianäkyvyyden saavuttaminen järjestämällä lehdistövierailuja Pirkanmaalle. Tutkimusten saralla erityisesti Tampereen yliopiston Synergos-yksikkö on tehnyt merkittävää työtä Pietarin markkinoiden selvittämiseksi. Tampereen kauppakamarin matkailu- ja kongressivaliokunnassa puolestaan käynnistettiin tuotteistamistyöryhmä, jossa yrittäjät pääsevät suunnittelemaan matkailu- ja elämystuotteidensa yhdistämistä.

11 LIITE 1. Pirkanmaan elämystalouden kehittämiseen liittyviä strategioita Kaupunkiseutujen kasvusopimus Valtio työ- ja elinkeinoministeriön johdolla sekä metropolialue ja suuret kaupunkiseudut sitoutuvat noudattamaan aie- ja kasvusopimuspolitiikkaa vuoden 2014 alusta. Kaupunkiseudut solmivat TEM:n kanssa kasvusopimukset, jossa ne määrittävät omat lähestymistapansa. Tavoitteena on vahvistaa hallitusohjelman linjassa valtion ja kaupunkiseutujen kumppanuutta sekä kannustaa kaupunkiseutuja tekemään strategisia valintoja. Aie- ja kasvusopimuspolitiikka perustuu kolmeen pääteemaan: 1. kaupunkien uudistumis- ja kilpailukyvyn vahvistaminen, 2. sosiaalisen kestävyyden vahvistaminen ja 3. ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen ja eheä yhdyskuntarakenne. Tampereen kaupunkiseudulla on kasvusopimukseen ehdolla edelleen kolme teemakokonaisuutta, jotka nähdään kasvun vetureiksi. Teemat ovat 1. hyvinvointi-/terveysekosysteemi, 2. keskisuuri, toimiva ja viihtyisä yhdyskunta sekä 3. älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät. Elämystalous on sisällytetty kahteen ensimmäiseen teemaan. Elämystalouden strateginen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla on siten tunnustettu keskeiseksi aluetaloudellisen mahdollisuudeksi. Hyvinvointi-/terveysekosysteemi sisältää elämyspalvelut sekä erikseen terveysmatkailun. Terveysmatkailu on Pirkanmaalle merkittävä mahdollisuus, koska sillä voidaan tavoittaa uusia asiakasryhmiä ulkomailla, erityisesti Venäjällä. Terveysmatkailulle on luotu pohja Finn-Medin johtamien toimenpiteiden muodossa. Kaupin kampukselle on rakennettu potilashotelli sekä muita uusia fasiliteetteja. Yksityiset ja julkiset terveydenhuolto-organisaatiot ovat aloittaneet palveluiden muotoilemisen ja varautumisen ulkomaisiin potilaisiin. Elämyspalveluyrittäjät ovat niin ikään osallistuneet kokonaisvaltaisen palveluarvoketjun kokoamiseen ulkomaisille asiakkaille. Lisäksi lääketieteellisille palveluille on suunniteltu myynti- ja markkinointiprosesseja, joiden rakentaminen jatkuu. Elämyspalvelutoimiala tarvitsee strategista lähestymistapaa palvelutuottamiseen, mikä tarkoittaa että toimijoiden on liittouduttava tarkoituksenmukaisesti vetovoimaisten palvelukokonaisuuksien muodostamiseksi ja mittakaavaetujen saavuttamiseksi liiketoiminnassa. Tampereen seudulla on tärkeää, että sosiaali- ja terveysala, terveysmatkailun kokonaisuus ja elämyspalveluyritykset luovat toimintamalleja ja innovaatioalustoja palveluille ja teknologioille. Aluetalouden lisäksi kyseessä on tärkeä osa keskisuuren, toimivan ja viihtyisän yhdyskunnan kehittämisessä. Cool, contrasting, credible, creative Visit Finland on siirtynyt perinteisestä tuotemarkkinoinnista maakuvan ja -brändin hyödyntäjäksi. Matkailun edistämiskeskuksen mukaan brändistrategian tärkeimpänä tehtävänä on saada Suomi mukaan aikaisemmin matkustajan suunnittelu- ja haaveiluprosessiin ja lisätä Suomen tunnettuutta haluttavana matkakohteena. Brändin kulmakivinä ovat neljä C:tä eli cool (rento tai viileä), contrasting (myönteisesti vastakohtainen), credible (luotettava) sekä creative (luova). Brändityön primäärikohderyhmä on modernit humanistit, jotka ovat jo kertaalleen nähneet maailman metropolit. Kohderyhmä koostuu noin 15 prosentista maailman matkailevaa väestöä. Valitsemamme kohderyhmän arvo- ja asennemaailmaan vetoaa matkustaminen Suomen

12 kaltaiseen maahan. He ovat avoimia uusille elämyksille ja itsensä kehittämiselle. He arvostavat ennen kaikkea elämisen laatua ja vastuullisuutta. Pirkanmaa sijoitetaan Visit Finlandin markkinointimateriaalissa Lakeland-kategoriaan, johon kuuluu Suomi Oulun korkeudelta etelään lukuun ottamatta Helsinki ja muuta rannikkoa. Jako neljään alueeseen on tehty, jotta ulkomaalaiselle matkustajalle muodostuisi selkeämpi kuva Suomesta matkailukohteena. Pirkanmaalla voidaan kehittää edelleen keinoja, joilla Visit Finlandin linjaukset saadaan hyödynnettyä ja sovitettua aluemarkkinoinnin kanssa yhteen. Pirkanmaa erottuu esimerkiksi Visit Finlandin matkailuportaalista heikosti. Pirkanmaan oma VisitTampereportaali on myyvä ja toimiva, mutta sen pitää olla nykyistä näkyvämmin esillä Visit Finlandissa. Pirkanmaan All Bright -brändin pohjana on kuitenkin ollut neljä C:tä ja brändin viestintästrategia on harmonisoitu Visit Finlandin linjausten kanssa. Avoin Tampere Avoin Tampere on Tampereen elinkeino-ohjelma, joka käynnistyi vuoden 2012 aikana. Avoin Tampere -hankkeen ydintavoite on luoda Tampereelle kansainvälisesti vetovoimainen yritysympäristö. Tavoitteet saavutetaan panostamalla tuotekehitykseen, suunnitteluun ja innovointiin liittyvän osaamisen kasvuun ja uudistumiseen sekä rakentamalla monialaista kehittämistä ja toimialoista riippumatonta innovaatioiden hyödyntämistä edistävä ympäristö. Ohjelman tavoitteena on synnyttää uusia innovaatioympäristöjä ja yritysryppäiden miniklustereita, jotka tekevät mahdolliseksi satojen tuote- tai palveluprototyyppien synnyttämisen ja innovaatioiden kaupallistamisen. Kaikissa toiminnoissa on kansainvälinen näkökulma: varmistetaan tamperelaisten pääsy kansainvälisiin innovaatiohankkeisiin, ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistyminen seudulla ja yritysten kansainvälistyminen. Ensimmäisen vuoden aikana on tavoitteena synnyttää kymmenen korkean osaamispohjan yritystä ja 35 monialaista innovaatiohanketta, 25 toimivaa tuote- ja palveluprototyyppiä sekä 20 kaupallistettua innovaatiota. Toistaiseksi on muun muassa koottu ensimmäinen kansainväliseen liiketoimintaan tähtäävä yritysverkosto ja muutama yritys on saanut ulkomaisen pääomasijoituksen. Elämystalouden toimialojen näkökulmasta Avoin Tampere on mahdollisuus. Elämystalous sisältää kansainvälistä palvelutoimintaa ja monia yrityksiä, joilla on annettavaa innovaatioprosesseissa. Matkailijoiden käyttämät palvelut ovat palveluvientiä, joka kasvattaa vientituloa ja kansainvälistä liiketoimintaa. Culture Tampere Region Pirfestin hallinnoimassa Culture Tampere Region -hankkeen tavoitteena on tehdä Pirkanmaasta todellinen kulttuurimatkailun kärkimaakunta Suomessa. Hanke on osa Culture Finland -kattoohjelmaa. Projektissa toteutetaan kahdeksan toimenpidettä kesäkuun 2014 loppuun mennessä. Toimenpiteitä ovat tukien kasvattaminen ja koordinointi, suunnittelukalenteri, verkostotapaamiset ja aluetiimit, kävijä- ja kehittämistutkimukset, valokuvaus ja kuvapankki, kehittämisseminaarit, kulttuurimatkojen myyntikanavien monipuolistaminen sekä sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen. Niiden tuloksena kulttuurimatkailutoimijoiden osaaminen kasvaa, syntyy uusia tuotteita, kulttuurimatkailuverkosto vahvistuu ja kulttuurimatkailun alueellinen ja valtakunnallinen merkitys kasvaa. Culture Tampere Region vastaa hyvin tapahtuma- ja kulttuurikokonaisuuden kehittämistarpeisiin Pirkanmaalla ja on siten merkittävä osa elämystalouden strategiaa.

13 LIITE 2. Case-esimerkkejä innovatiivisella tavalla kansainvälistä huomiota saavuttaneista elämyskohteista Yhteistä näille kohteille on se, että ne ovat perustuotteita, jotka ovat nousseet brändiksi ja saavuttaneet maailmanmaineen yksinkertaisella toimivuudellaan ja kiinnostavalla markkinoinnillaan. Vastaavaan pitää pyrkiä Pirkanmaallakin. Pitää löytää omaan identiteettiin pohjaava perustuote ja esitellä se maailmalle tyylikkäällä, kustannustehokkaalla tavalla. Edinburgh Festivals Skotlannin pääkaupunki Edinburgh on itsessään mielenkiintoinen matkailukohde historiansa ja upean kaupunkikeskustansa puolesta, mutta kaupungissa tehdään turismin eteen myös töitä. Edinburghin kaupungin fasilitoima loppukesän festivaalikausi on lisännyt Edinburghin vetovoimaa merkittävästi. Esimerkiksi arvostettu kansainvälinen matkailuinstituutio Lonely Planet nostaa Edinburghin Euroopan toiseksi mielenkiintoisimmaksi kohteeksi ohi Pariisin, Rooman ja Prahan pitkälti nimenomaan festivaalien vuoksi. Edinburghin festivaalikausi koostuu 12 festivaalista, joilla on yli 200 miljoonan euron taloudellinen vaikutus kaupungille. Laskelmien mukaan kaupunki saa näin ollen panostuksilleen 61-kertaisen vastineen. Kävijämäärä on vuosittain kaikkiaan noin neljä miljoonaa asiakasta. Edinburgh Festivals on festivaalien käyttämä sateenvarjobrändi, jolla tapahtumia markkinoidaan ja hallinnoidaan. Edinburgh ei ole jättimäinen metropoli, jolla olisi merkittävästi suuremmat resurssit kuin esimerkiksi Tampereella. Festivaalit on kuitenkin toteutettu ja markkinoitu erittäin hyvin kaupungin resursseilla, mikä maksaa itseään takaisin suurina turisti- ja tulovirtoina. Edinburghissa myös kaupungin muu elinkeino elää aktiivisesti festivaalikauden mukaan. Aukioloaikoja on pidennetty, ravintolat nostavat festivaaleja esiin esimerkiksi juoma- ja ruokalistoillaan sekä tarjouksin. Tämän seurauksena kaupunki kuhisee elämää ja festivaalitunnelmaa niin kaduilla kuin sisätiloissa. Pirkanmaalla festivaalitarjonta on jopa kansainvälisellä tasolla monipuolista ja vetovoimaista. Festivaalit ovat alueella verkostoituneet hyvin. Pirkanmaan festivaalit Pirfest ry on 37 pirkanmaalaisen kulttuurifestivaalin verkosto. Erityisesti Tampereen kaupunki on toiminnallisesti aktiivisesti edistänyt tapahtumien järjestämistä, josta esimerkkinä kaupungin avaama tapahtumatoimisto. Pirfest ry:n teettämän kävijätutkimuksen mukaan kaikki festivaalikävijät käyttävät tapahtuman yhteydessä keskimäärin 142 euroa ja maakunnan ulkopuolelta tulevat kävijät jopa 220 euroa, mikä on kolminkertainen määrä pirkanmaalaisiin kävijöihin verrattuna. Summat ovat myös merkittävästi suurempia kuin Edinburghissa. Nykyiset kävijät ovat tutkimuksen mukaan uskollisia kohdefestivaaleilleen, joten markkinointia voidaan kohdistaa pidemmälle. Edinburghin esimerkkiä noudattaen julkisen sektorin kannattaa Pirkanmaalla panostaa uusien kävijöiden hankkimiseen suurten aluetaloudellisten vaikutusten vuoksi. Myös yksityisen elinkeinosektorin kannattaisi hyödyntää festivaalitarjonnan tuomat teemat ja tunnelma. Yhteistyössä paketoiden ja markkinoiden Tampereen ja koko Pirkanmaan matkailullisen vetovoiman kasvuun on erittäin hyvät mahdollisuudet. Camino de Santiago de Compostela Pohjois-Espanjaan sijoittuva satojen kilometrien mittainen pyhiinvaellusreitti on historiasta kumpuava teemakokonaisuus, joka houkuttelee matkaajia puoleensa. Reitti alkaa useimpien näkemysten mukaan Etelä-Ranskasta ja päättyy Santiago de Compostelan kaupunkiin. Reitin varrelle on kehittynyt palvelutarjontaa, mutta Camino de Santiago ei ole erityisen kaupallistettu tuote. Kyseessä on eksoottinen ja yksinkertainen konsepti, joka kerää kansainvälisesti positiivista

14 huomiota. Camino de Santiago on malliesimerkki hyvästä elämystuotteesta: asiakas rakentaa kokemuksen täysin itse. Sen luominen ei ole vaatinut paikallisilta toimijoilta ponnisteluja, vaan kyseessä on historiasta kumpuava mielikuvatuote. Tarinan mukaan pyhiinvaellusreitin taivaltamalla voi matkaaja saada syntinsä anteeksi. Camino de Santiago osoittaa, että tunteisiin ja mielikuviin vetoamalla voi saavuttaa minkälaisen suosion tahansa. Matkailijoiden määrä reitillä on kasvanut todella nopeasti satoihin tuhansiin vuosittain ja trendi näyttää jatkuvan. Konseptin yksinkertaisuus sopii kaikille: matkaajan ei tarvitse suorittaa mitään tiettyä etappia, vaan matkakokemuksen voi muotoilla täysin itselleen sopivaksi. Pohjois-Espanja tarjoaa tien eli Caminon, kanssavaeltajat ja elämyksen tunteen. Miksei vastaavaa voisi syntyä Suomeen? Queensland The Best Job in the World Australian Queenslandin osavaltio hyödynsi kekseliästä kampanjaa matkailunedistämistoiminnassaan. Se ilmoitti vuonna 2009 etsivänsä työntekijää maailman parhaaseen työpaikkaan. Työnä oli Hamilton Island -nimisen lomasaaren isännöinti kuuden kuukauden ajan euron suuruisella palkkiolla. Tourism Queensland vastaanotti hakemusta käytännössä maailman kaikista maista. Kampanja uutisoitiin laajasti kansainvälisessä mediassa. Rohkea lähestymistapa teki kampanjasta kiinnostavan ja medianäkyvyys kustannustehokkaan. Kampanjan mainosarvo ei loppunut työntekijän löydyttyä, vaan hakijoiden joukosta valituksi tullut britti Ben Southall kirjoitti saaren asioista suositussa blogissa ja hänen puolen vuoden työsuhteen erilaisia käänteitä huomioitaan muutenkin kansainvälisessä lehdistössä. Käytännössä näkyvyyttä sai itse Hamilton saaren lisäksi koko Queenslandin osavaltio ja suuren koralliriutan saaristo. Queenslandin hyödyntämä markkinointikonsepti on kopioitavissa muuallekin. Pirkanmaalle idea on jo monistettu pienemmässä mittakaavassa ja soveltaen. Käytännön toteutus tapahtui siten, että Pietarissa järjestettiin kilpailu nimeltään reportteriksi Pirkanmaalle, jossa etsittiin venäläisiä mediaihmisiä tutustumaan Pirkanmaahan. Valikoituneista muodostettiin kolme retkikuntaa teemoina kalastus, musiikki- ja kulttuurielämä sekä koulutus ja kulttuuri. Retkikunnat vierailivat Pirkanmaalla kesällä Hieman aiemmin toteutettiin markkinointitempaus, jossa suosittuja pietarilaisia blogisteja kutsuttiin Pirkanmaalle vierailulle. Matkan jälkeen blogistit raportoivat sivuillaan Pirkanmaan tarjonnasta ja kokemuksistaan. Queenslandin koralliriutalla on toki täysin erilainen lähtökohta houkutella matkailijoita kuin millään suomalaisella maakunnalla, mutta sen hyvä käytäntö on omaksuttavissa usealla eri tavalla ja eri puolilla maailmaa. Etenkin jos idea osoittautuu toimivaksi Pietarissa, on aiheellista miettiä jatkoa tosissaan.

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan No ordinary Destination / Lapland -- The North of Finland Case 1 Lapland The North of Finland IAB Grand One 2013 seminaari 4.4.2013 Hanna-Mari Pyry Talvensaari,

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot