Toimenpiteet Pirkanmaan kasvattamiseen kansainvälisenä matkailukohteena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimenpiteet Pirkanmaan kasvattamiseen kansainvälisenä matkailukohteena"

Transkriptio

1 Pirkanmaan elämystalouden strategia Toimenpiteet Pirkanmaan kasvattamiseen kansainvälisenä matkailukohteena

2 1. Toimeksianto ja tavoite Pirkanmaan elämystalouden strategian tavoitteena on vahvistaa liiketoiminnan edellytyksiä ja mahdollisuuksia matkailu- ja elämyspalveluiden, kulttuurin ja luovien alojen sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden toimialoilla. Strategia on työkalu yrityksille, julkiselle sektorille ja muille toimijoille, jotka kehittävät edellä mainittuja toimialoja eri tasoilla. Olennaisinta on vastata strategisella tasolla kysymyksiin, miten Pirkanmaa asemoituu ja saavuttaa kestävän kilpailuedun kävijämarkkinoilla sekä miten yritysten toimintaedellytykset saadaan mahdollisimman hyviksi. Elämystalouden strategia kokoaa yhteen hajanaisten toimialojen muodostaman kokonaisuuden ja tehostaa siten kokonaisuutta palvelevien ratkaisujen löytämistä. Kävijätalous, eli Pirkanmaan ulkopuolelta tulevat kävijät ja liikevaihto, on johtava lähestymistapa kehittämistyössä, mutta toimialojen paikalliset asiakkaat on myös merkittävyydessään huomioitava. Toimialan yritykset kilpailevat globaalissa ympäristössä, mikä on samaan aikaan sekä uhka että mahdollisuus. Yhtäältä paikalliset asiakkaat matkaavat usein muualle nauttiakseen vastaavista palveluista, mitä Pirkanmaalla on tarjota. Toisaalta Pirkanmaalle suuntautuu matkailua eri muodoissa kasvavissa määrin. Strategia on päivitysversio. Sen pohjana ovat vuonna 2009 julkaistu ensimmäinen elämystalouden strategia ja sitä edeltänyt matkailun kärkituotestrategia vuodelta Edellinen strategiaversio luotiin EU-rahoitteisena hankkeena Tampereen kauppakamarin johdolla. Strategiakaudelle asetettiin johtoryhmä, joka vastasi strategian toimenpiteiden toteutumisen seurannasta ja strategian päivittämisestä. Johtoryhmään kuuluvat Sari Järvelin Pirkanmaan yrittäjistä, Tuija Mannila Tampereen kaupungilta, Marko Mäkinen Pirkanmaan liitosta, Harri Ojala Tampereen kauppakamarista, Lasse Paananen Ideone Oy:stä, Pirjo Puukka Tredea Oy:stä sekä Miikka Seppälä Särkänniemestä. Tampereen kauppakamarin matkailu- ja kongressivaliokunta toimii elämystalouden strategisena ohjausryhmänä. 2. Pirkanmaan elämystalouden kokonaisuus ja tausta Elämystalous perustuu kokemuksiin ja kuluttajan haluun maksaa kokemuksesta. Keskivertokuluttaja ostaa elämyspalveluja vähintään neljänneksellä nettotuloistaan, joten toimialalle kumuloituu erittäin suuri liikevaihto. Elämystalous on vahva esimerkki kuluttajalähtöisestä klusterista, jonka kehittäminen perustuu ihmisten elämäntapatiedon kuunteluun ja ymmärtämiseen. Se on lähestymistapana myös keino edistää perinteisen turismin siirtymää kestävän kehityksen puitteisiin, joka tulee korostumaan kansainvälisen kysynnän megatrendinä. Elämystalous koostuu Pirkanmaalla matkailu- ja elämyspalveluiden, kulttuurin ja luovien alojen sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden toimialoista. Näistä liikevaihdoltaan merkittävin on matkailuklusteri, jonka suurimpia osia ovat ravintola- ja majoitusliikkeet, matkatoimistot ja matkanjärjestäjät sekä liikennepalvelut kuten taksiliikenne.

3 Kävijämääriä Pirkanmaan kärkikohteissa vuonna 2011: Särkänniemi Ikaalisten Kylpylä Tampere-talo Tampereen Työväen Teatteri Tampereen Messut Pirkanmaalainen elämystalous ei elä omaa elämäänsä eristyksissä, vaan se on vahvasti linkittynyt ympäröivään yhdyskuntaan, julkiseen sektoriin ja elinkeinoelämään. Esimerkkinä elämystalouden rajapinnasta on kaupan ala: sen tarjonta täydentää olennaisesti klusteria ja toisaalta kauppa on suurimpia hyödyntäjiä elämystaloudesta, erityisesti matkailusta. Rakennushankkeet, kuten Kansi ja keskusareena -projekti Tampereen keskustassa sekä liikennehankkeet, kuten Pietarin Allegroyhteys ja lentoyhteydet vaikuttavat niin ikään suuresti alueen vetovoimaan ja sitä kautta elämystalouden menestykseen. Strategisessa lähestymistavassa tulee huomioida entistä voimakkaammin myös resurssien määrä ja laatu. Esimerkkeinä resursseista ovat aluekehitysrahoitus sekä seudun omat julkiset markkinointipanokset. Kansainvälistä markkinointia pitää näissä puitteissa kohdentaa ja konkretisoida. Kaavio 1. Pirkanmaan elämystalousklusteri. Palvelutarjonta luo elämyksellisen kokonaisuuden, josta nousee muutamia pääasiakasryhmiä kiinnostavia kilpailuetuja. Klusterin menestys riippuu kolmesta tekijästä: myyntivalttien tunnistamisesta, niiden muotoilemisesta myyviksi tuotteeksi sekä asiakkaiden saavuttamisesta.

4 3. Visio ja strategia 3.1 Visio, tavoitteet ja toimenpiteet Visio 2020 Pirkanmaan elämystalous on kannattavasti kasvava, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu toimialaklusteri. Sen vetovoima ja kilpailukyky perustuvat alueen hyvään saavutettavuuteen, vahvoihin kärkiyrityksiin, omaleimaiseen tarjontaan, yhteistyöhön ja liiketoimintamallien aktiiviseen uudistamiseen. Määrälliset strategiset tavoitteet 1. Pirkanmaan elämystalouden liikevaihdon vuotuinen kasvu on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maan keskimääräinen kasvu. Omistajina Tampereen kauppakamari, Tredea Oy, Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto (l. Pirkanmaan Talous) Toimenpiteenä lisäpanostukset yhteismarkkinointiin. 2. Yöpymisten määrä kasvaa Tampereen majoitusliikkeissä vuosittain kaksi prosenttia. Omistajina Tredea Oy ja Pirkanmaan majoitusliikkeet Toimenpiteinä lisäpanostukset matkailumarkkinointiin, tapahtumien hankkiminen ja kasvattaminen, lisälentoyhteyksien saaminen Tampere- Pirkkalaan sekä nopean Pietarin raideyhteyden rakentaminen. 3. Pirkanmaan festivaalit kasvattavat yhteenlaskettua kävijämääräänsä vuosittain neljä prosenttia ja saavuttavat erinomaisen asiakastyytyväisyyden. Omistajana Pirfest ry Toimenpiteinä festivaalijärjestämisen helpottaminen, uusien festivaalien hankkiminen Pirkanmaalle ja lisäpanostukset yhteismarkkinointiin. 4. Tax free -kauppa kasvaa Tampereella neljä prosenttia vuosittain. Omistajana Global Blue Oy Toimenpiteinä erityisesti matkailumarkkinointi Pietarissa, venäjänkielisen palvelun lisääminen Pirkanmaalla ja Tampere-Pietari raideyhteyden nopeuttaminen. Laadulliset strategiset tavoitteet 5. Pirkanmaan elämystalouden kärkiyritysten asiakastyytyväisyydet ovat toimialojensa parhaat Suomessa. Omistajina yli kävijää vuodessa saavuttavat toimijat

5 Toimenpiteenä vahva prosessijohtaminen kärkiyrityksissä. 6. Tampereen tapahtumatoimisto ja Tampere Convention Bureau hankkivat vuosittain merkittäviä kansainvälisiä urheilun ja kulttuurin suurtapahtumia sekä kongresseja järjestettäviksi Tampereella. Omistajina Tampereen kaupunki ja Tampere Convention Bureau Toimenpiteinä aktiivinen vaikuttaminen kansainvälisten tapahtumien yhteydessä tehtävässä päätöksentekoon sekä liikenneyhteyksien ja majoituskapasiteetin koordinointi. 7. Tampereen keskusareenan rakentaminen aloitetaan strategiakaudella. Omistajina Tampereen kaupunki ja Tampereen keskusareena Oy Toimenpiteinä valitusprosessien vauhdittaminen sekä vaikuttamistyö Kannen kaupunginosan ja keskusareenan rakentumisen puolesta. 8. Tampere-Pirkkalan lentoyhteysverkosto kasvaa stabiilisti ja verkoston ytimessä on vähintään yksi tiheän frekvenssin syöttöyhteys suureen eurooppalaiseen hubiin. Omistajana Tampereen kaupunki Toimenpiteinä aktiivinen vuoropuhelu lentoyhtiöiden ja matkanjärjestäjien kanssa. 9. Tampere-Pirkkalan lentoasemalle rakentuu terminaali- ja kiinteistöinfrastruktuuria pitkäntähtäimen suunnitelman (masterplan) mukaisesti. Omistajana Finavia Oyj Toimenpiteenä seudullinen vuoropuhelu Finavian kanssa kentän kehittämisestä, TMP:n lentoyhteyksien markkinointi kotimaassa ja matkailumarkkinointi valituilla ulkomaisilla kohdealueilla. 10. Tampere profiloituu terveysmatkailun keskuksena erityisesti Venäjän markkinoilla. Omistajina Finn-Medi Oy, lääkärikeskukset, Tredea Oy ja TAMK Toimenpiteinä terveyspalveluiden tuotteistaminen, myynnin ja markkinoinnin organisointi ja palvelupakettien tekeminen terveysmatkailijoille. TAMK:n hyvinvointimatkailun kehittämiskeskuksen toiminnan vakiintuminen. 11. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto aktivoituvat kansainvälisen palveluliiketoiminnan edistäjinä tutkimuksen ja professuurin muodossa. Omistajina Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto Yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistoimintamallien lisääminen. 12. Alueen ja sen matkailu- ja elämystuotteiden yhteismarkkinointi- ja myynti on organisoitu ja resursoitu yrityskenttää hyvin palvelevalla tavalla. Omistajana Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan muut kunnat

6 Toimenpiteenä pirkanmaalaisia matkailu- ja elämyspalveluita kootusti välittävän matkailuyhtiön perustaminen ja julkisten markkinointipanosten nostaminen riittävälle tasolle. 13. Tampereelta voi matkustaa Pietariin suoralla Allegro-junayhteydellä. Omistajana VR Toimenpiteinä Riihimäen kolmioraiteen rakentaminen, sujuvan vaihtoyhteyden asettaminen Lahden rautatieasemalla sekä investointi Länsi- Suomen Allegro -kalustoon. 3.2 Toimenpiteiden asettaminen kotimaisille markkinoille Kotimaisten markkinoiden logiikassa erottaudutaan kärkikohteilla, mutta kestävä kilpailuetu tulee palvelu- ja kulttuuritarjonnan kokonaisvaltaisuudesta ja ympärivuotisuudesta. Särkänniemi, Tampereen teollishistoriallinen keskusta ja kaupunkikulttuuri, ostoskohteet, kuten Ideapark, Stockmann, Ikea, keskustan kivijalkakaupat ja maaseudun erikoisliikkeet sekä erilaiset tapahtumat ovat kävijälle syitä vierailla Pirkanmaalla. Tällä hetkellä hyvin moni jättää liittämättä vierailuunsa yöpymistä tai ylipäätään muita elämyspalveluaktiviteetteja. Matkan sisällön monipuolistaminen esimerkiksi palvelupaketein on merkittävä mahdollisuus lisätä elämystalouden liikevaihtoa. VisitTampere.fi on ensimmäisiä vastineita, mihin asiakas törmää etsiessään lisätietoa Pirkanmaan palvelutarjonnasta. Sivuston pitää siksi olla myyvä ja tarjonnaltaan monipuolinen. Kehitettävää on esimerkiksi siinä, että VisitTampere-portaalin tulisi olla ensimmäinen tarjolla oleva sivusto, kun asiakas syöttää hakukoneeseen Tampere -haun. Hakukoneoptimoinnin parantaminen on työn alla ja tuloksia seurataan. Matkan suunnitteluvaihe tapahtuu verkossa, joten sinne suunnataan tiedotusta ja markkinointia. Paperiesitteiden kysyntä verkkosuuntauksesta huolimatta on edelleen suurta, joten niiden tuottaminen on aiheellista. Kaavio 2. Asiakkaiden arvoketju kotimaisilla kävijämarkkinoilla

7 3.3 Toimenpiteiden asettaminen kansainvälisille markkinoille Kansainvälisten markkinoiden logiikka poikkeaa kotimaisista. Siinä missä Suomessa Pirkanmaa ja sen kärkibrändit ovat tunnettuja ja arvostettuja, kansainvälisillä markkinoilla heikko tunnettuus on suuri ongelma. Kansainväliset markkinat voi jakaa Pirkanmaan näkökulmasta kolmeen osaan: Pietarin markkinoihin, Eurooppaan ja erityisesti suoralentokohteisiin kuten Iso-Britanniaan, Saksaan ja Italiaan sekä suuren potentiaalin markkinoihin, kuten Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan. Tämä jako auttaa asemoimaan Pirkanmaan ja määrittämään toimenpiteet sen mukaisesti. Venäjän, erityisesti Pietarin markkinoilla Pirkanmaan vahvuus on maantieteellisen läheisyyden tuoma lähtökohtainen etu. Kilpailuympäristö on samalla haasteellinen, koska muut suomalaiset kaupungit omaavat lähes yhtä suuret resurssit näkyä, ollen samalla yhtä saavutettavissa. Pietarissa on tehty järjestelmällisiä toimenpiteitä parin vuoden ajan, jotta Pirkanmaa ja sen tarjonta tunnettaisiin paremmin. Pietarissa Pirkanmaan vetovoimasta suuri osa on perustunut Ryanairin tarjoamiin halpalentoyhteyksiin muualle Eurooppaan. On hyvin yleistä, että venäläiset matkailijat ajavat Tampere-Pirkkalan lentoasemalle ja jatkavat sieltä lentämällä matkaansa. Liikematkailu Pietarista on myös erittäin merkittävää. Kauempana sijaitsevilla markkinoilla taas Tampereella on kokonsa tuoma mittakaavaetu, jonka kanssa kilpailee suoraan ainoastaan Turku. Helsingillä on luonnollisesta asemastaan ja koostaan johtuva etu tunnettuudessa ja vetovoimassa. Se vie nykyisellään suuren enemmistön Suomeen saapuvista kävijöistä. Toisaalta Helsingin vetovoima on Pirkanmaalle myös kilpailuetu, koska sen kiinnostavuus matkailu- ja muuna kohteena tuo Suomeen paljon kävijöitä, jotka muuten eivät ylipäätään valitsisi Suomea kohteekseen. Helsinki ja Suomen Lappi ovat käytännössä ainoat kansainväliset aluebrändit. Molempien näkyvyys hyödyntää myös Pirkanmaata. Kaavio 3. Asiakkaiden arvoketju kansainvälisillä kävijämarkkinoilla

8 3.4 Elämystalouden toimialojen markkina-analyysi Pirkanmaan elämystalouden markkinoiden neljä peruskiveä ovat kilpailijat, asiakasryhmät, toimintaympäristö ja resurssit. Kilpailijat ovat niitä, jotka taistelevat olemassa olevien ja potentiaalisten asiakkaiden valinnoista pirkanmaalaisen elämystalousklusterin toimijoiden kanssa. Asiakasryhmät ovat ne pääasialliset kohderyhmät, jotka muodostavat kokonaisuuksina merkittävimmän tulopotentiaalin yrityksille ja sitä kautta aluetaloudelle. Toimintaympäristön muodostavat julkisen sektorin toiminta, kiinteistö- ja liikenneinfrastruktuuri, luonto, alueen vetovoima sekä muut tekijät, jotka vaikuttavat yritysten toimintaedellytyksiin. Resurssit tulevat potentiaalisista kehittämisvaroista, henkisestä pääomasta ja sen kartuttamisesta sekä yritysten omista mahdollisuuksista vaikuttaa suoraan oman toimintansa ja toimialansa vahvistamiseen. Pirkanmaan elämystalousklusterin kilpailijat määräytyvät suurimpien asiakaskohderyhmien mukaan. Kansainvälisessä vertailussa Tampere kategorisoituu pohjoiseurooppalaisten keskisuurten kaupunkien joukkoon, johon kuuluvat Tampereen lisäksi esimerkiksi Turku, Göteborg, Malmö, Uppsala, Århus, Odense, Tallinna ja Riika. Pietarista katsoen Tampereella on edellä mainittuihin kaupunkiseutuihin sijainnin tuoma etu, jonka se puolestaan häviää itä- ja keskisuomalaisille kaupungeille. Kaupunkiseuduilla, joista on suora lentoyhteys Tampere- Pirkkalaan kilpailijoita ovat kaikki vastaavanlaiset kohteet. Tämän vuoksi on aiheellista selvittää Tampereen markkinoinnillinen asema näissä kohteissa ja pyrkiä optimoimaan se. Pohjoismaisten pääkaupunkien rooli on Pirkanmaan kilpailuaseman kannalta merkittävä. Jos Helsinki on vetovoimainen ja pärjää esimerkiksi Tukholmalle ja Kööpenhaminalle kansainvälisessä kävijävirrassa, hyödyttää se Pirkanmaatakin, koska alue on helposti saavutettavissa Helsingistä. Merkittävä kilpailija elämystuotteiden tarjoajille on kotona saatavilla oleva viihde, kuten tv ja internet. Erityisesti paikallisten asiakkaiden parissa nämä kilpailevat ihmisten ajasta. Paikallisten asiakkaiden suhteen kilpailijoita ovat niin ikään lähimaakunnat sekä suoralentokohteet Tampere- Pirkkalasta. Asiakasryhmäjako viitoittaa yhteismarkkinoinnin kohdistamista. Yritykset määrittävät itse kohderyhmänsä, mutta seudun markkinoinnissa on huomioitava tärkeimmät ja potentiaalisimmat yhteiset asiakassegmentit, jotta panokset tulevat käytetyksi tehokkaasti. Kansainvälisiä kävijöitä ovat pääasiassa Pietarin seudulla sekä suoralentokohteiden läheisyydessä asuvat. Kansainväliset kohderyhmät muodostuvat sekä nuorista pariskunnista ja ryhmistä, perheistä sekä senioripariskunnista ja -ryhmistä. Business-matkailijat tulevat yritystapaamisiin, messumatkoille sekä konferensseihin. Kotimaisista kohderyhmistä erittäin merkittäviä ovat perheet. Toinen tärkeä segmentti on well-being-matkailijat. Well-being on monimuotoinen kokonaisuus, johon kuuluu sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi. Näin ollen hyvinvointimatkailun päätuotteita ovat lääketieteelliset operaatiot, muut terveyspalvelut, virkistävät ja rentouttavat aktiviteetit sekä kulttuuripalvelut. Toimintaympäristön muodostavat liiketoiminnan fasiliteetit, jotka ovat enemmän tai vähemmän yritysten oman vaikutuspiirin ulkopuolella. Tällaisia ovat esimerkiksi liikenneinfrastruktuuri, seutumarkkinointi sekä alueen yleiset vetovoimatekijät. Liikenneinfrastruktuuri, erityisesti julkisen liikenteen kattavuus ja tarjonta on erittäin merkittävä tekijä alueen saavutettavuuden kannalta. Vetovoimatekijöistä tärkeimpiä ovat tunnetut ja suositut käyntikohteet, kaupunkikulttuuri, luonto ja ihmiset.

9 Resurssit koostuvat toimialojen omista voimavaroista sekä niiden potentiaalisesta rahoituksesta. Rahoitusta ovat pääomitus, lainoitus sekä erilaiset tukimuodot. Pääomitus tai sisäinen lainoitus on keskeistä esimerkiksi kuntaomisteisten yhtiöiden sekä yksityisten tytäryhtiöiden tai liiketoimintayksiköiden investoinneissa. Lisäksi on tärkeää, että start-up-yritykset ja kasvuyritykset löytävät myös oman pääoman ehtoista rahoitusta silloin kun niiden liiketoiminta tarjoaa rahoitukselle edellytykset. Lainarahoitusmarkkinoiden likvidiys ja toimivuus määrittävät niin ikään kasvumahdollisuuksia. Pirkanmaalla aluekehitys- ja rahoitusviranomaisina toimivat Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto. Myös kuntien kautta kanavoituu rahoitusta. Tärkein yksittäinen tukimuoto on EAKRtoimenpideohjelma, jonka suuruus oli esimerkiksi vuonna ,4 miljoonaa euroa. ESRtoimenpideohjelmassa jaettavaa oli noin 5 miljoonaa euroa. Maakunnan kehittämisraha oli vastaavasti 1,2 miljoonaa euroa. Kaavio 4. Pirkanmaan elämystalouden markkinoiden peruskivet 3.5 Strategisten toimenpiteiden priorisointi 1. Matkailumarkkinoinnin resursseja kasvatetaan, markkinoinnista tehdään suunnitelmallista ja systemaattista. Markkinoinnin ja myynnin työvälineeksi perustetaan matkailuyhtiö.

10 2. Edistetään Tampereen kansainvälistä saavutettavuutta nopealla Tampere-Pietariraideyhteydellä sekä tiheän frekvenssin lentoyhteydellä merkittävään eurooppalaiseen verkostohubiin. 3. Tapahtumat nostetaan kävijätalouden veturiksi. Strateginen onnistuminen vaatii markkinoinnin lisäksi Tampereen uuden keskusareenan rakentamista Kannen kaupunginosaan, kaupungin tapahtumatoimiston, Tampere Convention Bureaun ja yliopistojen jatkuvaa työtä tapahtumien hankkimiseksi sekä nykyisten festivaalien ja Pirfest ry:n yhteistoimintaa festivaalien vahvistamiseksi. 4. Strategiakausi Pirkanmaan elämystalouden ensimmäinen strategiakausi käynnistyi hyvin erilaisesta toimintaympäristöstä kuin 2013 käynnistyvä kausi, vaikka kulunut aikajänne on suhteellisen lyhyt. Moni keskeinen prosessi oli vasta suunnitteluvaiheessa tai kokonaan tunnistamatta. Pirkanmaalainen rakennus- ja liikenneinfrastruktuuri kehittyy myös jatkuvasti, mikä vaikuttaa alueen vetovoimaan ja saavutettavuuteen. Edellisessä strategiassa asetettuja toimenpiteitä on toteutettu laajalla rintamalla, mutta myös kehitystä hidastavia asioita on tapahtunut. Esimerkiksi GoTampereen toiminnan lopettaminen on järjestänyt palvelumyyntiä uudelleen. Ennen kaikkea strategiakausi oli kuitenkin menestyksellinen, sillä strategisista toimenpiteistä kaikkia on edistetty. Osa on toteutunut täsmälleen tavoitellulla tavalla ja osassa työ on vielä kesken. Pirkanmaalle luotiin All Bright -teema brändiviestinnän kärjeksi, jonka jalkautuminen on käynnissä. Tapahtumaprosessien puutteisiin puututtiin siten, että Tampereen kaupunki perusti tapahtumatoimiston, joka helpottaa tapahtumanjärjestäjien toimintaa ja hankkii tapahtumia järjestettäväksi Tampereella. VisitTampere-matkailuportaali julkistettiin kesällä 2011 Tredean tilauksesta. Portaalia kehitetään jatkuvasti. Luontomatkailussa nähtiin olevan Pirkanmaalla paljon potentiaalia ja kehittämistarpeita, joten TAMK käynnisti hyvinvointimatkailun kehittämiskeskushankkeen. Hankkeessa vahvistetaan yrittäjäverkostoa, eikä kehittämiskeskusta lopeteta hankkeen päätyttyä. Samaan tematiikkaan kuuluu myös terveysturismi, jonka mahdollistaminen on Tampereella aloitettu Finn-Medi Oy:n johdolla. Muita edistettyjä kokonaisuuksia olivat elämystalouteen liittyvien hankkeiden koordinointi, seutumarkkinointi, tutkimustiedon hankinta, yritysten yhteistyöalustojen luominen sekä palvelujen tuotteistaminen. Hankekoordinaatiota toteutettiin liiton seurannan lisäksi hankeinfopäivällä, jossa esittäytyi erittäin laaja joukko kehityshankkeita. Infon johdosta toimijoille syntyi kattava käsitys eri projekteista ja sitä kautta mahdollisuus yhteistyöhön. Seutumarkkinointi on ollut panoksiin nähden hyvällä tasolla. Johtavana ajatuksena on ollut kansainvälisen medianäkyvyyden saavuttaminen järjestämällä lehdistövierailuja Pirkanmaalle. Tutkimusten saralla erityisesti Tampereen yliopiston Synergos-yksikkö on tehnyt merkittävää työtä Pietarin markkinoiden selvittämiseksi. Tampereen kauppakamarin matkailu- ja kongressivaliokunnassa puolestaan käynnistettiin tuotteistamistyöryhmä, jossa yrittäjät pääsevät suunnittelemaan matkailu- ja elämystuotteidensa yhdistämistä.

11 LIITE 1. Pirkanmaan elämystalouden kehittämiseen liittyviä strategioita Kaupunkiseutujen kasvusopimus Valtio työ- ja elinkeinoministeriön johdolla sekä metropolialue ja suuret kaupunkiseudut sitoutuvat noudattamaan aie- ja kasvusopimuspolitiikkaa vuoden 2014 alusta. Kaupunkiseudut solmivat TEM:n kanssa kasvusopimukset, jossa ne määrittävät omat lähestymistapansa. Tavoitteena on vahvistaa hallitusohjelman linjassa valtion ja kaupunkiseutujen kumppanuutta sekä kannustaa kaupunkiseutuja tekemään strategisia valintoja. Aie- ja kasvusopimuspolitiikka perustuu kolmeen pääteemaan: 1. kaupunkien uudistumis- ja kilpailukyvyn vahvistaminen, 2. sosiaalisen kestävyyden vahvistaminen ja 3. ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen ja eheä yhdyskuntarakenne. Tampereen kaupunkiseudulla on kasvusopimukseen ehdolla edelleen kolme teemakokonaisuutta, jotka nähdään kasvun vetureiksi. Teemat ovat 1. hyvinvointi-/terveysekosysteemi, 2. keskisuuri, toimiva ja viihtyisä yhdyskunta sekä 3. älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät. Elämystalous on sisällytetty kahteen ensimmäiseen teemaan. Elämystalouden strateginen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla on siten tunnustettu keskeiseksi aluetaloudellisen mahdollisuudeksi. Hyvinvointi-/terveysekosysteemi sisältää elämyspalvelut sekä erikseen terveysmatkailun. Terveysmatkailu on Pirkanmaalle merkittävä mahdollisuus, koska sillä voidaan tavoittaa uusia asiakasryhmiä ulkomailla, erityisesti Venäjällä. Terveysmatkailulle on luotu pohja Finn-Medin johtamien toimenpiteiden muodossa. Kaupin kampukselle on rakennettu potilashotelli sekä muita uusia fasiliteetteja. Yksityiset ja julkiset terveydenhuolto-organisaatiot ovat aloittaneet palveluiden muotoilemisen ja varautumisen ulkomaisiin potilaisiin. Elämyspalveluyrittäjät ovat niin ikään osallistuneet kokonaisvaltaisen palveluarvoketjun kokoamiseen ulkomaisille asiakkaille. Lisäksi lääketieteellisille palveluille on suunniteltu myynti- ja markkinointiprosesseja, joiden rakentaminen jatkuu. Elämyspalvelutoimiala tarvitsee strategista lähestymistapaa palvelutuottamiseen, mikä tarkoittaa että toimijoiden on liittouduttava tarkoituksenmukaisesti vetovoimaisten palvelukokonaisuuksien muodostamiseksi ja mittakaavaetujen saavuttamiseksi liiketoiminnassa. Tampereen seudulla on tärkeää, että sosiaali- ja terveysala, terveysmatkailun kokonaisuus ja elämyspalveluyritykset luovat toimintamalleja ja innovaatioalustoja palveluille ja teknologioille. Aluetalouden lisäksi kyseessä on tärkeä osa keskisuuren, toimivan ja viihtyisän yhdyskunnan kehittämisessä. Cool, contrasting, credible, creative Visit Finland on siirtynyt perinteisestä tuotemarkkinoinnista maakuvan ja -brändin hyödyntäjäksi. Matkailun edistämiskeskuksen mukaan brändistrategian tärkeimpänä tehtävänä on saada Suomi mukaan aikaisemmin matkustajan suunnittelu- ja haaveiluprosessiin ja lisätä Suomen tunnettuutta haluttavana matkakohteena. Brändin kulmakivinä ovat neljä C:tä eli cool (rento tai viileä), contrasting (myönteisesti vastakohtainen), credible (luotettava) sekä creative (luova). Brändityön primäärikohderyhmä on modernit humanistit, jotka ovat jo kertaalleen nähneet maailman metropolit. Kohderyhmä koostuu noin 15 prosentista maailman matkailevaa väestöä. Valitsemamme kohderyhmän arvo- ja asennemaailmaan vetoaa matkustaminen Suomen

12 kaltaiseen maahan. He ovat avoimia uusille elämyksille ja itsensä kehittämiselle. He arvostavat ennen kaikkea elämisen laatua ja vastuullisuutta. Pirkanmaa sijoitetaan Visit Finlandin markkinointimateriaalissa Lakeland-kategoriaan, johon kuuluu Suomi Oulun korkeudelta etelään lukuun ottamatta Helsinki ja muuta rannikkoa. Jako neljään alueeseen on tehty, jotta ulkomaalaiselle matkustajalle muodostuisi selkeämpi kuva Suomesta matkailukohteena. Pirkanmaalla voidaan kehittää edelleen keinoja, joilla Visit Finlandin linjaukset saadaan hyödynnettyä ja sovitettua aluemarkkinoinnin kanssa yhteen. Pirkanmaa erottuu esimerkiksi Visit Finlandin matkailuportaalista heikosti. Pirkanmaan oma VisitTampereportaali on myyvä ja toimiva, mutta sen pitää olla nykyistä näkyvämmin esillä Visit Finlandissa. Pirkanmaan All Bright -brändin pohjana on kuitenkin ollut neljä C:tä ja brändin viestintästrategia on harmonisoitu Visit Finlandin linjausten kanssa. Avoin Tampere Avoin Tampere on Tampereen elinkeino-ohjelma, joka käynnistyi vuoden 2012 aikana. Avoin Tampere -hankkeen ydintavoite on luoda Tampereelle kansainvälisesti vetovoimainen yritysympäristö. Tavoitteet saavutetaan panostamalla tuotekehitykseen, suunnitteluun ja innovointiin liittyvän osaamisen kasvuun ja uudistumiseen sekä rakentamalla monialaista kehittämistä ja toimialoista riippumatonta innovaatioiden hyödyntämistä edistävä ympäristö. Ohjelman tavoitteena on synnyttää uusia innovaatioympäristöjä ja yritysryppäiden miniklustereita, jotka tekevät mahdolliseksi satojen tuote- tai palveluprototyyppien synnyttämisen ja innovaatioiden kaupallistamisen. Kaikissa toiminnoissa on kansainvälinen näkökulma: varmistetaan tamperelaisten pääsy kansainvälisiin innovaatiohankkeisiin, ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistyminen seudulla ja yritysten kansainvälistyminen. Ensimmäisen vuoden aikana on tavoitteena synnyttää kymmenen korkean osaamispohjan yritystä ja 35 monialaista innovaatiohanketta, 25 toimivaa tuote- ja palveluprototyyppiä sekä 20 kaupallistettua innovaatiota. Toistaiseksi on muun muassa koottu ensimmäinen kansainväliseen liiketoimintaan tähtäävä yritysverkosto ja muutama yritys on saanut ulkomaisen pääomasijoituksen. Elämystalouden toimialojen näkökulmasta Avoin Tampere on mahdollisuus. Elämystalous sisältää kansainvälistä palvelutoimintaa ja monia yrityksiä, joilla on annettavaa innovaatioprosesseissa. Matkailijoiden käyttämät palvelut ovat palveluvientiä, joka kasvattaa vientituloa ja kansainvälistä liiketoimintaa. Culture Tampere Region Pirfestin hallinnoimassa Culture Tampere Region -hankkeen tavoitteena on tehdä Pirkanmaasta todellinen kulttuurimatkailun kärkimaakunta Suomessa. Hanke on osa Culture Finland -kattoohjelmaa. Projektissa toteutetaan kahdeksan toimenpidettä kesäkuun 2014 loppuun mennessä. Toimenpiteitä ovat tukien kasvattaminen ja koordinointi, suunnittelukalenteri, verkostotapaamiset ja aluetiimit, kävijä- ja kehittämistutkimukset, valokuvaus ja kuvapankki, kehittämisseminaarit, kulttuurimatkojen myyntikanavien monipuolistaminen sekä sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen. Niiden tuloksena kulttuurimatkailutoimijoiden osaaminen kasvaa, syntyy uusia tuotteita, kulttuurimatkailuverkosto vahvistuu ja kulttuurimatkailun alueellinen ja valtakunnallinen merkitys kasvaa. Culture Tampere Region vastaa hyvin tapahtuma- ja kulttuurikokonaisuuden kehittämistarpeisiin Pirkanmaalla ja on siten merkittävä osa elämystalouden strategiaa.

13 LIITE 2. Case-esimerkkejä innovatiivisella tavalla kansainvälistä huomiota saavuttaneista elämyskohteista Yhteistä näille kohteille on se, että ne ovat perustuotteita, jotka ovat nousseet brändiksi ja saavuttaneet maailmanmaineen yksinkertaisella toimivuudellaan ja kiinnostavalla markkinoinnillaan. Vastaavaan pitää pyrkiä Pirkanmaallakin. Pitää löytää omaan identiteettiin pohjaava perustuote ja esitellä se maailmalle tyylikkäällä, kustannustehokkaalla tavalla. Edinburgh Festivals Skotlannin pääkaupunki Edinburgh on itsessään mielenkiintoinen matkailukohde historiansa ja upean kaupunkikeskustansa puolesta, mutta kaupungissa tehdään turismin eteen myös töitä. Edinburghin kaupungin fasilitoima loppukesän festivaalikausi on lisännyt Edinburghin vetovoimaa merkittävästi. Esimerkiksi arvostettu kansainvälinen matkailuinstituutio Lonely Planet nostaa Edinburghin Euroopan toiseksi mielenkiintoisimmaksi kohteeksi ohi Pariisin, Rooman ja Prahan pitkälti nimenomaan festivaalien vuoksi. Edinburghin festivaalikausi koostuu 12 festivaalista, joilla on yli 200 miljoonan euron taloudellinen vaikutus kaupungille. Laskelmien mukaan kaupunki saa näin ollen panostuksilleen 61-kertaisen vastineen. Kävijämäärä on vuosittain kaikkiaan noin neljä miljoonaa asiakasta. Edinburgh Festivals on festivaalien käyttämä sateenvarjobrändi, jolla tapahtumia markkinoidaan ja hallinnoidaan. Edinburgh ei ole jättimäinen metropoli, jolla olisi merkittävästi suuremmat resurssit kuin esimerkiksi Tampereella. Festivaalit on kuitenkin toteutettu ja markkinoitu erittäin hyvin kaupungin resursseilla, mikä maksaa itseään takaisin suurina turisti- ja tulovirtoina. Edinburghissa myös kaupungin muu elinkeino elää aktiivisesti festivaalikauden mukaan. Aukioloaikoja on pidennetty, ravintolat nostavat festivaaleja esiin esimerkiksi juoma- ja ruokalistoillaan sekä tarjouksin. Tämän seurauksena kaupunki kuhisee elämää ja festivaalitunnelmaa niin kaduilla kuin sisätiloissa. Pirkanmaalla festivaalitarjonta on jopa kansainvälisellä tasolla monipuolista ja vetovoimaista. Festivaalit ovat alueella verkostoituneet hyvin. Pirkanmaan festivaalit Pirfest ry on 37 pirkanmaalaisen kulttuurifestivaalin verkosto. Erityisesti Tampereen kaupunki on toiminnallisesti aktiivisesti edistänyt tapahtumien järjestämistä, josta esimerkkinä kaupungin avaama tapahtumatoimisto. Pirfest ry:n teettämän kävijätutkimuksen mukaan kaikki festivaalikävijät käyttävät tapahtuman yhteydessä keskimäärin 142 euroa ja maakunnan ulkopuolelta tulevat kävijät jopa 220 euroa, mikä on kolminkertainen määrä pirkanmaalaisiin kävijöihin verrattuna. Summat ovat myös merkittävästi suurempia kuin Edinburghissa. Nykyiset kävijät ovat tutkimuksen mukaan uskollisia kohdefestivaaleilleen, joten markkinointia voidaan kohdistaa pidemmälle. Edinburghin esimerkkiä noudattaen julkisen sektorin kannattaa Pirkanmaalla panostaa uusien kävijöiden hankkimiseen suurten aluetaloudellisten vaikutusten vuoksi. Myös yksityisen elinkeinosektorin kannattaisi hyödyntää festivaalitarjonnan tuomat teemat ja tunnelma. Yhteistyössä paketoiden ja markkinoiden Tampereen ja koko Pirkanmaan matkailullisen vetovoiman kasvuun on erittäin hyvät mahdollisuudet. Camino de Santiago de Compostela Pohjois-Espanjaan sijoittuva satojen kilometrien mittainen pyhiinvaellusreitti on historiasta kumpuava teemakokonaisuus, joka houkuttelee matkaajia puoleensa. Reitti alkaa useimpien näkemysten mukaan Etelä-Ranskasta ja päättyy Santiago de Compostelan kaupunkiin. Reitin varrelle on kehittynyt palvelutarjontaa, mutta Camino de Santiago ei ole erityisen kaupallistettu tuote. Kyseessä on eksoottinen ja yksinkertainen konsepti, joka kerää kansainvälisesti positiivista

14 huomiota. Camino de Santiago on malliesimerkki hyvästä elämystuotteesta: asiakas rakentaa kokemuksen täysin itse. Sen luominen ei ole vaatinut paikallisilta toimijoilta ponnisteluja, vaan kyseessä on historiasta kumpuava mielikuvatuote. Tarinan mukaan pyhiinvaellusreitin taivaltamalla voi matkaaja saada syntinsä anteeksi. Camino de Santiago osoittaa, että tunteisiin ja mielikuviin vetoamalla voi saavuttaa minkälaisen suosion tahansa. Matkailijoiden määrä reitillä on kasvanut todella nopeasti satoihin tuhansiin vuosittain ja trendi näyttää jatkuvan. Konseptin yksinkertaisuus sopii kaikille: matkaajan ei tarvitse suorittaa mitään tiettyä etappia, vaan matkakokemuksen voi muotoilla täysin itselleen sopivaksi. Pohjois-Espanja tarjoaa tien eli Caminon, kanssavaeltajat ja elämyksen tunteen. Miksei vastaavaa voisi syntyä Suomeen? Queensland The Best Job in the World Australian Queenslandin osavaltio hyödynsi kekseliästä kampanjaa matkailunedistämistoiminnassaan. Se ilmoitti vuonna 2009 etsivänsä työntekijää maailman parhaaseen työpaikkaan. Työnä oli Hamilton Island -nimisen lomasaaren isännöinti kuuden kuukauden ajan euron suuruisella palkkiolla. Tourism Queensland vastaanotti hakemusta käytännössä maailman kaikista maista. Kampanja uutisoitiin laajasti kansainvälisessä mediassa. Rohkea lähestymistapa teki kampanjasta kiinnostavan ja medianäkyvyys kustannustehokkaan. Kampanjan mainosarvo ei loppunut työntekijän löydyttyä, vaan hakijoiden joukosta valituksi tullut britti Ben Southall kirjoitti saaren asioista suositussa blogissa ja hänen puolen vuoden työsuhteen erilaisia käänteitä huomioitaan muutenkin kansainvälisessä lehdistössä. Käytännössä näkyvyyttä sai itse Hamilton saaren lisäksi koko Queenslandin osavaltio ja suuren koralliriutan saaristo. Queenslandin hyödyntämä markkinointikonsepti on kopioitavissa muuallekin. Pirkanmaalle idea on jo monistettu pienemmässä mittakaavassa ja soveltaen. Käytännön toteutus tapahtui siten, että Pietarissa järjestettiin kilpailu nimeltään reportteriksi Pirkanmaalle, jossa etsittiin venäläisiä mediaihmisiä tutustumaan Pirkanmaahan. Valikoituneista muodostettiin kolme retkikuntaa teemoina kalastus, musiikki- ja kulttuurielämä sekä koulutus ja kulttuuri. Retkikunnat vierailivat Pirkanmaalla kesällä Hieman aiemmin toteutettiin markkinointitempaus, jossa suosittuja pietarilaisia blogisteja kutsuttiin Pirkanmaalle vierailulle. Matkan jälkeen blogistit raportoivat sivuillaan Pirkanmaan tarjonnasta ja kokemuksistaan. Queenslandin koralliriutalla on toki täysin erilainen lähtökohta houkutella matkailijoita kuin millään suomalaisella maakunnalla, mutta sen hyvä käytäntö on omaksuttavissa usealla eri tavalla ja eri puolilla maailmaa. Etenkin jos idea osoittautuu toimivaksi Pietarissa, on aiheellista miettiä jatkoa tosissaan.

Pirkanmaan elämystalouden strategia 2013 2015

Pirkanmaan elämystalouden strategia 2013 2015 Pirkanmaan elämystalouden strategia 2013 2015 Hyödynnettävissä maailman suurin elinkeino: Toimenpiteet Pirkanmaan kasvattamiseen kansainvälisenä matkailukohteena Sisällysluettelo 1. Toimeksianto ja tavoite...

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Järvi-Suomen matkailun alueprofiili

Järvi-Suomen matkailun alueprofiili Järvi-Suomen matkailun alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Esityksen tavoitteena kuntien sitouttaminen yhteiseen kehittämiseen 1. Millainen on kuntien tahtotila

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

TAHTOTILA VUOTEEN 2017

TAHTOTILA VUOTEEN 2017 TAHTOTILA VUOTEEN 2017 TREDEAN FOKUS 2015: Omistajan näkemys seuraaviin kokonaisuuksiin 1. Toimijakentän kokonaisuus alueen kehitysyhtiöiden roolit 2. Seudun markkinoinnin kokonaisuus 3. Matkailun rooli

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

11/11/2014. Kohdemaa: Venäjä

11/11/2014. Kohdemaa: Venäjä Kohdemaa: Venäjä 1 Näkyvyys venäjänkielisessä Tampere blogissa Fontanka.fi sivustolla Kohderyhmä: Venäjänkieliset Fontanka uutissivuston lukijat (pääasiallisesti Pietarin alueella), joita kiinnostavat

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY D I F F E R O O Y 28.6.2010 Työpaketti 1 SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

18.11.2014 ONLINE. Tampere All Bright!

18.11.2014 ONLINE. Tampere All Bright! ONLINE Tampere All Bright! 1 Visittampere.fi -verkkosivusto Visittampere.fi on Tampereen seudun virallinen matkailusivusto. Sivuston ydinsisältö koostuu suosituksista ja tapahtumien, kohteiden ja paikkojen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

26.1.2015 Ari Hiltunen

26.1.2015 Ari Hiltunen 26.1.2015 Ari Hiltunen Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus Selonteko Jyväskylän valtuustolle 26.1.2015 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 2. Jyväskylän Yritystehdas 3. Tehokkaat

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Millainen osaaminen saa uudet yritykset siirtymään Tampereelle?

Millainen osaaminen saa uudet yritykset siirtymään Tampereelle? Millainen osaaminen saa uudet yritykset siirtymään Tampereelle? Oula Välipakka / Tredea Oy Nääsvillen oliopäivät 02.12.2015 Tredea Oy Elinkeinokehityksen kokoava voima Toiminta käynnistyi 1.1.2009 Osakkaat:

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI

HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI AIKATAULU 05/2014 03/2015 04/2015 05/2015 ESISELVITYS BRÄNDITYÖ MASU + BUDJETTI YHTEISMARKKINOINTI MALLI + SITOUMUKSET TOIMINTA ALKAA TOIMEKSIANTO Kaupunginjohtajan aloitteesta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Stopover Finland HELI MENDE

Stopover Finland HELI MENDE Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA?

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? Toimitusjohtaja Petri Luukkonen, BusinessVercco Oy Taustaa BusinessVERCCO

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012)

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) Cursor Oy Jouko Luode 1.10.2012 1 E18-infotilaisuus 13.6.2012 E18-kasvukäytävä ohittamaton mahdollisuus yrittäjälle! Infotilaisuus yrittäjille

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot