Salla matkailun kehittämisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salla 2020 - matkailun kehittämisohjelma"

Transkriptio

1 Salla matkailun kehittämisohjelma Sallan kunta Kevät 2013

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kehittämisen lähtökohdat 3. Sallan matkailun visio ja imago 4. Toiminnalliset tavoitteet 5. Strategiset painopisteet 6. Markkinasegmentit 7. Kehittämisen painopisteet 7.1 Sijoittajamarkkinointi 7.2 Venäläismatkailun lisääminen 7.3 Kesämatkailun kehittäminen 7.4 Kotimaan talvimatkailun kehittäminen 7.5 Laadun kehittäminen 7.6 Brändin mukaiset tuotteet 7.7 Myynnin ja tiedottamisen tehostaminen 7.8 Saavutettavuuden parantaminen ja edunvalvonta 7.9 Kilpailuedellytyksiä parantavat infrastruktuuri-investoinnit 8. Toimenpideohjelma 9. Ohjelman toteutumisen seuranta 9.1 Seuranta ja päivitys 9.2 Seurantamittarit 9.3 Seurannan toteutus 10. Kehittämissuunnitelman vaikutusten arviointi

3 1. Johdanto Sallatunturi ja koko Salla tarjoaa hyvät puitteet lomanviettoon, erästelyyn, luontoaktiviteetteihin tai vaikka tunturiluonnosta nauttimiseen. Matkailijat ja vapaaajan viettäjät arvostavat erityisesti Sallan rauhallisuutta ja omaleimaisuutta. Edellytykset kehittymiseen ovat hyvät. Sallatunturi on Lapin mittakaavassa suhteellisen pieni keskus. Pienuudella on etunsa, sillä tunturi ei ole sidottu menneiden aikojen ratkaisuihin. Viime vuosina Sallan matkailuelinkeino on elänyt kasvukautta siitä huolimatta, että talous on ollut taantumassa. Salla kehittämisohjelman tavoitteena on luoda toiminnalliset ja infrastruktuuriset edellytykset Sallatunturin ja koko Sallan matkailun omaleimaiseen kasvuun. Kehittämisohjelma pohjautuu nykytila-analyysiin, Sallatunturin nykytila 2005 raporttiin, yritysten ja sidosryhmien edustajien haastatteluihin sekä Sallassa pidettyihin työpajoihin. Kehittämisohjelma valmistui vuonna 2007 ja tämä ensimmäinen päivitetty versio siitä aloitettiin vuonna 2011, jolloin kyettiin tarkastelemaan vuoden 2010 toteumaa ja tavoitteiden täyttymistä. Viime vuosina useat kehittämisohjelmassa määritellyt toimenpiteet on toteutettu. Sallan matkailua on kehitetty ja matkailu on kasvanut entisestään. Kehittämisohjelman valmistumisen jälkeen valmistuneet kommunikaatiostrategia ja brändistrategia ovat olleet etenkin viestinnän ja tunnettuuden kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä ja vieneet Sallan matkailun kasvua eteenpäin. Sallassa avattiin matkailun verkkokauppa vuonna Palvelun laatua mitataan asiakastyytyväisyyskyselyillä jatkuvasti. Sallan matkailun turvallisuussuunnitelma on valmistumassa ja kanta-asiakasohjelmaa on luotu verkkokaupan kehittämisen ohessa. Kehittämisohjelman päivittäminen aloitettiin kartoittamalla nykytilannetta palaverissa Matkalle Sallaan ry:n hallituksen jäsenten kanssa sekä haastattelemalla yrittäjiä ja lähettämällä kyselyjä yrityksiin. Haastatteluista ja kyselyistä saatujen tietojen pohjalta pohdittiin Matkalle Sallaan ry:n hallituksen jäsenten kanssa matkailun kehittämissuuntia ja tarvittavia toimenpiteitä. Päivittämisessä on otettu

4 huomioon niin matkailu- kuin ei-matkailuyritysten mielipiteet. Kehittämisohjelman päivittäminen on tehty yhteistyössä Sallassa toimivien yritysten, matkailukoordinaattori Paula Aspholm-Heimosen, talous- ja elinkeinojohtaja Kirsi Kankaan, elinkeinotoimen harjoittelija ja matkailuassistentti Paula Paavilaisen, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutin kanssa. Lisäksi on hyödynnetty tietoa pidetyn tulevaisuuden muistelu - palaverin annista sekä useista kokoontumisista matkailun ennakontisparraus - hankkeessa ja laatu- ja turvallisuustyöryhmän kanssa. Palaveri oli suunnattu kaikille Matkalle Sallaan ry:n jäsenyrityksille sekä Sallan kunnan henkilökunnalle. Venäjän matkailun osalta saatiin konsultaatiota Kesälahti Consulting Oy:ltä. Kehittämisohjelman päivityksen eri vaiheet: 1. Kehittämisohjelma valmis lokakuu Työpaja Matkalle Sallaan ry:n kanssa elokuu Ohjelman päivittämisen taustatyö ja tiedonkeruu elo-syyskuu Matkailun ennakointisparraus 2011 & Matkalle Sallaan ry:n ja johtoryhmän palaveri Venäjän matkailun konsultaatio maaliskuu Laatu- ja turvallisuustyöryhmä 2012 & Palaveri kehittämisen painopisteistä & toimenpiteistä helmikuu Hyväksyttäminen huhtikuu Kehittämisohjelman päivitys valmis toukokuu 2013

5 2. Kehittämisen lähtökohdat Kehittämisen lähtökohdat eivät ole muuttuneet viime vuosina. Sallan tärkeimmät vahvuudet matkailussa ovat erämaat, toimiva laskettelukeskus ja Venäjän naapuruus sekä alueen etelälaidalla sijaitseva Oulangan kansallispuisto. Sallatunturi on tullut tunnetuksi alppihiihdon harjoittelu- ja kilpailupaikkana. Tunnettuus ja saavutettavuus ovat edelleen haasteina; Salla on vielä tuntematon ja resursseiltaan pieneksi luettava keskus, jonka saavutettavuus ei ole vielä Pohjois-Suomen suurten keskusten tasolla. Vahvuudet Heikkoudet EU:n suurin erämaa ja tunturiluonto Tuntematon kunta ja matkailukeskus Oulangan kansallispuisto Kapea tarjonta Toimiva ja kotoisa matkailukeskus Heikohko saavutettavuus Venäjän raja ja rajan eksotiikka Kilpailutilanne perinteisillä Alppihiihdon harjoittelu- ja markkinoilla liian heikko kilpailupaikka Laajempi yhteistyö ei kiinteytynyt Ulkomaisten matkailijoiden osuus Rajoitettu majoituskapasiteetti Kuntakeskus lähellä Kaupallisten palvelujen suppea matkailukeskusta tarjonta tunturissa Paikalliset työntekijät Paikallishistoria ja kulttuuri Laaja reittiverkosto Mahdollisuudet Uhat Yksituumaisuus ja yhteistyö Kilpailutilanteen jatkuva kiristyminen Aitous ja omaperäisyys Energian ja lentämisen kallistuminen Tuotekehitys Salla-brändi Veturiyritysten väsyminen Myynti Työvoiman saanti Venäjän viisumikäytännön Talouden muutokset vapautuminen Matkailutoimialaan kohdistuvat vero Liikenneyhteyksien paraneminen niin ym. muutokset kotimaassa kuin Venäjälläkin Vapaa-ajan asunnoista kakkosasunnoiksi Suurten investoijien kiinnostuksen herääminen Lumivarmuus ilmaston lämmetessä

6 Sallassa on luotu kokonaisvaltainen Salla-brändi. Brändistrategiassa määritetyt pääpainopisteet määrittyvät brändin ydinteemojen mukaan. Ydinteemoja ovat wildest wilderness, hiihdon alkukoti ja omaperäinen lintukoto, joista Salla haluaa olla tunnettu ja viestittää eri kohderyhmille. Salla on brändin mukaisesti puhdas, villi erämaa, pitkät perinteet omaava hiihtoaktiviteettikohde ja omaperäinen ja muista erottuva Lapin matkakohde. Venäjän rajan avautuminen ja ylipäätään rajayhteistyö on Sallassa suuri mahdollisuus, sillä Venäjän läheisyys on ehdoton vetovoimatekijä ja tuotepotentiaali Sallan matkailulle. Kun liikenneyhteydet Sallaan paranevat ja jos Rovaniemen ja Kantalahden välille syntyy toimiva rautatieyhteys, se luo aivan uuden mahdollisuuden matkailun kannalta. Rautatieyhteyttä korostaa vielä odotettavissa oleva fossiilisten polttoaineiden ja sitä myötä lentämisen voimakas kallistuminen, mikä lisää eittämättä raideliikenteen suosiota. Sallassa tulee kiinnittää huomiota saavutettavuuteen myös omalla autolla saapuvien, etenkin kotimaisten ja venäläisten, matkailijoiden osalta. Lisäksi tulee varmistaa autoilijoiden tarvitsemien palveluiden saatavuus ja niiden mahdollinen kehittäminen. 3. Sallan matkailun visio ja imago Sallatunturi on täyden palvelun matkailukeskus, mistä löytyvät yhdessä kuntakeskuksen kanssa kaikki niin matkailijan kuin vapaa-ajan asukkaankin tarvitsemat tuotteet ja palvelut. Visio Salla on kansainvälinen täyden palvelun matkailukeskus Venäjän naapurissa. Salla luo asiakkaisiinsa kestävän ja aina houkuttelevan suhteen. Sallan menestys riippuu ratkaisevasti ulkomaanmarkkinoista. Venäjällä on merkitystä tuotteena ja imagotekijänä. Kestävä ja aina houkutteleva suhde tarkoittaa hyvää palvelua ja jatkuvasti kehittyviä tuotteita, mikä synnyttää kanta-asiakkuutta.

7 Kasvavana keskuksena Sallan resurssit ovat rajalliset. Kanta-asiakkuus säästää markkinointikustannuksia. Imago Imago lähtee luonnollisesti visiosta: Salla on aitoa Lappia ja säväyttää joka kerran. Kokemukset Sallasta ovat niin myönteisiä, että niistä puhutaan myös muille. 4. Toiminnalliset tavoitteet Kun Sallan matkailu käännetään pysyvään nousuun, vuodepaikkamäärien voimakas lisääminen on avainasemassa. Majoituskapasiteetin kasvu suunnataan erityisesti kaupallisiin vuodepaikkoihin, lähinnä hotellimajoitukseen, sillä loma-asuntojen käyttöasteet jäävät kaupallista majoitusta pienemmiksi. Lisäksi kaupallisessa majoituksessa yöpyvät asiakkaat käyttävät suhteellisesti huomattavasti enemmän rahaa palveluihin. Kaupallisen kapasiteetin kasvu onnistuu, kun Salla hyödyntää optimaalisesti omat mahdollisuutensa ja huolehtii riittävästä tonttivarannosta ja kaava- ja kunnallistekniikasta sekä panostaa aktiivisesti yrittäjien ja investoijien etsimiseen. Tavoitteena kehittämisohjelmassa on ollut kasvattaa Sallan matkailua ohjelman aloitusvuodesta 2007 vuoteen 2020 mennessä kolminkertaiseksi. Kasvun mittareina ovat: rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet matkailun taloudelliset vaikutukset, välitön matkailutulo matkailun verotulovaikutukset vuodepaikat laatu

8 Alkuperäisessä kehittämisohjelmassa oli tavoitteena vuoteen 2010 mennessä lisätä yöpymisten määrää, välitöntä matkailutuloa, verotulovaikutuksia sekä vuodepaikkoja. Vuoden 2010 tavoitteet toteutuivat seuraavanlaisesti: Vuosi 2010 Tavoite Toteuma Rekisteröidyt yöpymiset, vrk Välitön matkailutulo, milj. 11,6 10,3 Verotulovaikutukset¹, milj. 0,7 Vuodepaikat, kpl Välitön matkailutulo pohjautuu MTI:n selvitykseen matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista 12 lappilaisessa kunnassa vuonna 2011 sekä omiin haastatteluihin. Matkailutulo pohjautuu siten Sallan toimialakohtaisiin liikevaihtoihin ja yritysten arvioihin prosentuaalisesta matkailutulosta. Vuosi Rekisteröidyt yöpymiset, vrk Välitön matkailutulo, milj Verotulovaikutukset¹, milj. 0,9 1,5 Vuodepaikat, kpl Vuoden 2015 tavoitteita on laskettu alkuperäisestä n. 17% yleisen talouden taantuman vuoksi. Vuodelle 2020 tavoitteena on kasvattaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Sallan matkailu kolminkertaiseksi kehittämisohjelman valmistumisen lähtötilanteesta vuonna Kasvutavoitteet ovat maltilliset ja kasvun ohessa panostetaan laadun parantamiseen kaikilla matkailun osa-alueilla. Lisäksi seurataan matkailijoiden viipymän muutoksia. Keskiviipymä pyritään pitämään nykyisellä tasolla, mutta esimerkiksi venäläismatkailun lisääntyessä se voi laskea.

9 Palvelun laatu Palvelun laatua mitataan systemaattisesti asiakastyytyväisyyskyselyllä. Palvelun laatua on alueellisesti mitattu keväällä 2010, jolloin asiakastyytyväisyyden tavoite oli kehittämisohjelmassa määritelty 3,6:een asteikolla 1:stä 5:een. Mittauksen perusteella usealla eri osa-alueella on päästy joko lähelle tavoitetta tai useimmissa sen ylikin. Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1:stä 5:een): kesäaktiviteetit 3,26 talviaktiviteetit 3,98 laskettelupalvelut 4,29 hiihtoladut 4,37 ravintolapalvelut 4,3 vierailtavat paikat ja muut palvelut 4,25 Internet-sivustot 4,06. Näiden keskiarvo on n. 4,1. Lisäksi patikkareitteihin oli tyytyväisiä yli 80 %, majoitukseen yli 90 % ja verkkokauppaan hieman vajaa 80 % asiakaskyselyyn vastanneista. Tavoitteena on, että vuonna 2015 asiakastyytyväisyys olisi 4,3 ja vuonna 2020 vähintään 4,5. Oman laatuohjelman valmistuminen lähitulevaisuudessa tulee antamaan entistä paremmat mahdollisuudet laadun tarkkailuun ja parantamiseen. 5. Strategiset painopisteet Strategiset painopisteet ovat säilyneet ennallaan useita vuosia. Perusedellytys matkailun menestyksekkäälle kehittämiselle ja kehittämisohjelman toteutumiselle on yhteistyö, joka on kireässä matkailukeskuskilpailussa menestymisen elinehto. Osaamisen parantamisella hallitaan liiketoimintaa ja laadulla edistetään muun muassa kanta-asiakkuuden syntymistä. Salla-brändi ilmenee asiakaslähtöisesti kehitettyinä brändin mukaisina tuotteina ja palveluina. Brändin syntymistä tuetaan

10 aktiivisella tiedottamisella. Kehittämisohjelmassa painotetaan aktiivista myyntityötä niin koti- kuin ulkomaillekin. Ohjelman kantavana teemana on jalostaa Sallan vahvuudet myytäviksi tuotteiksi Sallalle ominaisille kohderyhmille ja markkinoille. Maankäytön strategiset painopisteet Sallan kunnasta on valittu matkailun kehittämisen painopisteiksi seuraavat vyöhykkeet: 1) Poropuisto-Sallatunturi-kirkonkylä 2) Oulanka-Hautajärvi 3) Naruska-Tuntsa Sallatunturi-Salla alueen osalta maankäyttö keskittyy viiteen osa-alueeseen: Sallan kirkonkylä, Sallatunturi, Pyhäjärvi ja Hangasjärvi sekä Poropuisto. 6. Markkinasegmentit Lähivuosina Sallatunturi keskittyy entistä tiiviimmin nykyisiin vahvoihin asiakasryhmiin. Näitä avainasiakasryhmiä ovat kotimaiset luonnossa ja rauhallisessa laskettelukeskuksessa viihtyvät lapsiperheet ja pariskunnat (+35 -vuotiaat) vetovoimatekijät lapsiperheille 1) pienet lapset: koko perheen yhdessä olo ja tekeminen rauhallisessa ympäristössä ja lappimaisemassa. Muuta harrastetaan lasten ehdoilla. 2) Kun lapset ovat isompia, harrastaminen määrää matkakohteen vetovoimatekijät pariskunnille: rauhallinen luontomatkailukohde, joka sisältää hyvin hoidetut reittiverkostot ja aktiviteettitarjonnan Lapin luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneet ulkomaiset perheet ja pariskunnat (+35 -vuotiaat) vetovoimatekijät: arktisuus, puhtaus, Venäjä, paikallinen elämäntapa, alueen historia sekä sotahistoria ja leppoisat aktiviteetit kotimaiset seniorit

11 vetovoimatekijät: rauhallisuus, harrastaminen luonnossa, sotahistoria alppihiihdon aktiiviharrastajat ja heidän tukijoukkonsa vetovoimatekijät: erinomaiset rinteet ja harjoitteluolosuhteet sekä joustavat ja toimivat oheispalvelut koti- ja ulkomaiset kokous- ja incentive-ryhmät, jotka hakevat Sallasta eksotiikkaa ja yksilöllisiä elämyksiä Sallalle ominaiset vetovoimatekijät: rauhallinen kohde, jossa on myös toimivat palvelut ja aktiviteetit Kotimaisille perheille ja senioreille Sallaa myydään niin matka- kuin vapaaajanviettokohteenakin. Kokous- ja incentive-markkinoilla kilpaillaan Sallan omista vahvuuksista kehitetyillä tuotteilla ja palveluilla. Aktiiviset markkinointi- ja myyntitoimenpiteet kohdistetaan nykyisin tärkeimmille markkina-alueille, joita ovat kotimaan lisäksi ensisijaisesti Venäjä, Alankomaat, Saksa ja saksankielinen Eurooppa sekä Iso-Britannia. Muut markkina-alueet ovat seurannassa ja toimenpiteet riippuvat niiden kehityksestä sekä myynnin yhteistyömahdollisuuksista muiden keskusten kanssa. Ulkomaisista markkinasegmenteistä ovat kasvussa ainakin Espanja ja Japani. 7. Kehittämisen painopisteet 7.1 Sijoittajamarkkinointi Sallassa on matkailijamääriin nähden hyvä ja vajaalla käytöllä oleva palveluvarustus ja -rakenne. Kehittämisen edellytyksenä on liiketoiminnan kasvu. Tähän voidaan vaikuttaa erityisesti kaupallisen majoituskapasiteetin lisäämisellä. Tärkeimmäksi kehittämistoimeksi on sen vuoksi otettava uusien investointien saaminen alueille. Edellytyksiä voidaan luoda kaavoituksella ja maapolitiikalla, mutta on ryhdyttävä myös aktiivisiin toimiin uuden hotelli- ja mökkikapasiteetin saamiseksi. Sijoittajamarkkinointi on Sallan matkailun kannalta erittäin tärkeä kehittämisen

12 painopistealue, koska se tuo lisää resursseja kaikkiin matkailun kehittämisalueisiin. Sallan kunta suuntaa aktiiviset toimet sijoittajille ja suurille rakennusyrityksille². Sijoittajamarkkinoinnilla pyritään majoituskapasiteetin lisäämisen lisäksi kehittämään kaupan palveluita. Kunnan toimesta laaditaan mahdollisille sijoittajille toimiva ja ajankohtainen esittelymateriaali. Rakentajien kanssa pyritään ns. aluerakennussopimuksiin ja hotelli-investoijia haetaan valmiilla konsepteilla. Tämän lisäksi Sallatunturin vapaa-ajan asumista on syytä edistää jatkuvasti. Yksittäisten tonttien myyntiä vauhditetaan omin myyntikampanjoin: varaa tontti nyt, saat lisäetuna. Kunta pitää kaavoituksellaan huolen tonttivarannon riittävyydestä. ² Rakentamisen luonteen muututtua myös monet suuret rakennusyritykset ovat kiinnostuneita pienrakentamisesta. 7.2 Venäläismatkailun lisääminen Salla sijaitsee otollisessa paikassa Barentsin käytävän varrella. Tärkeää venäläismatkailun lisäämisen kannalta on mm. tunnettuuden lisääminen ja mielenkiinnon herättäminen oikein kohdennetulla markkinoinnilla. Salla on vielä suhteellisen vähän tunnettu Venäjällä, mutta mahdollisuudet matkailun kasvattamiseen ovat suuret, etenkin jos viisumikäytännöt saadaan entistä sujuvimmiksi ja palvelutarjontaan panostetaan venäjän kielellä. Myös majoituskapasiteetin hankkiminen ja kaupan palveluiden lisääminen ovat avainasemassa venäläismatkailun kehittämisessä. Venäjän lähialueet ovat potentiaalinen kohde harkitulle tuoteyhteistyölle. 7.3 Kesämatkailun kehittäminen Sallan kuten koko Lapin ongelmana on kysynnän voimakas keskittyminen muutamaan kevätkuukauteen. Kauden jatkamiseksi Sallaan luodaan erityinen sesonkeja jatkava, pitkälti kotimaisille ja Venäjän markkinoille tarkoitettu tuotteisto.

13 Tuotteiston vetovoimana ovat erilaiset lisäpalvelut ja maltillinen (mutta ei ale-) hinnoittelu. Lapin matkailustrategiassa pidetään kesämatkailun kehittämisessä tärkeänä Lapissa sijaitsevia kansallispuistoja. Osittain Sallassa sijaitseva Oulangan kansallispuisto antaa hyvät mahdollisuudet kesämatkailun kehittämiseen. Kesämatkailun tuote- ja palvelutarjonnan kehittämisen lisäksi on tärkeää myös markkinoinnin kehittäminen. Kesäkaudella tarkoitetaan tässä ajankohtaa kesäkuusta elokuuhun. Hiljaisemman ajan tuotteistoon voidaan mahdollisesti kehittää tuotteita ja palveluita esimerkiksi hyvinvointi-, kokous-, kalastus- ja kulttuurimatkailuun sekä sotahistoriaan liittyen. Lisäksi erilaisten tapahtumien kehittäminen ja saaminen alueelle lisäisi matkailua mm. kesällä. Myös erilaiset aktiviteetit ja tempaukset, kuten jo toteutettu Ei tapahdu mitään -viikot, voivat tuoda paljon näkyvyyttä ja kiinnostusta Sallaa kohtaan. 7.4 Kotimaan talvimatkailun kehittäminen Sallassa kotimaan talvimatkailun kehittämisen osa-alueina ovat sekä alppihiihdon ja murtomaahiihdon aktiiviharrastajille että rauhaa hakeville lapsiperheille ja pariskunnille suunnatut tuotteet ja palvelut. Lisäksi talvimatkailun kehittäminen edellyttää markkinointiresurssien lisäystä, mitä toteutetaan uusien jäsenyritysten hankkimisella Matkalle Sallaan ry:hyn sekä sijoittajamarkkinoinnin avulla. Myynti- ja markkinointitoimet pyritään suuntaamaan potentiaalisille kohderyhmille, esimerkiksi alppihiihtoseuroille. Sallatunturi halutaan jatkossa yhä enemmän kisaja harjoittelukäyttöön ja kehitystyössä tulee huolehtia rinnejärjestelmän ja muiden tukipalveluiden riittävyydestä. Talven tuotetarjonta tulee olla myös lapsiperheille houkutteleva, lapsiystävällisiä ja rauhallisia aktiviteetteja sisältävä. Sallatunturi pyritään erilaistamaan muista samantyyppisistä ja sitä lähellä sijaitsevista matkakohteista brändin mukaisten ja omaleimaisten tuotteiden avulla.

14 7.5 Laadun kehittäminen Laadun kehittämisen tärkein työkalu on laatuohjelma, joka tehdään sallalaisten yritysten välisenä sopimuksena laatua edistävistä toimintatavoista ja toimenpiteistä. Laadun osa-alueina käsitellään turvallisuutta asiakastyytyväisyyttä asiakaspalvelua/koulutusta työtyytyväisyyttä ekologisesti kestävää ja ympäristöasiat huomioonottavaa kehitystä (EcoSalla) informaation kulkua sekä reitistöä ja infrastruktuuria. Laatuohjelmassa laaditaan laadun vuosikello, josta ilmenevät tehtävät toimenpiteet joka kuukaudelle erikseen. Sallaan on valmistumassa keväällä 2013 matkailun alueellinen turvallisuussuunnitelma, joka sisältää konkreettiset toimenpiteet alueellisen turvallisuuden kehittämiseen. Asiakastyytyväisyyttä tullaan mittaamaan ainakin asiakaskyselyillä kahdesti vuodessa internetissä, mutta myös yrityskohtaisesti tarvittaessa. Asiakaspalvelua pyritään kehittämään siten, että kaikilla työntekijöillä olisi hyvä aluetuntemus ja koulutusta järjestettäisiin vuosittain tarpeen mukaan. Työtyytyväisyyttä tullaan mittamaan yrityskohtaisesti kyselyillä. Ekologisen matkailun toimenpiteet ja ohjeet kootaan listaksi. Tavoitteena on tehdä informaation kulusta entistä tehokkaampaa varmistaen tiedon kulun nopeasti kaikille sidosryhmille. Tulevaisuudessa panostetaan siihen, että Sallan jokainen yritys on infopiste, josta saa tietoa koko alueen palveluista. Reitistöjen lisäämisen sijaan tullaan panostamaan suuren ja kattavan reittiverkoston huoltoon.

15 Kansainvälistyminen merkitsee kommunikaatiotaidon lisäksi kykyä ymmärtää muualta tulevan ihmisen kulttuuria ja tapoja. Kansainvälistymisen myötä kasvaa tarve erilaisille vieraskielisille esitteille ja opasteille sekä henkilökunnan kielitaitoosaamiselle ja kulttuurituntemukselle. Henkilökoulutuksen ohella kaikki opastusmateriaali ja informaatio on julkaistu vähintään myös englanniksi. Työvoiman saatavuus on nykyhetkellä hyvä, mutta ammattitaitoisen henkilökunnan hankkiminen voi olla haasteellista. Tulevaisuudessa työvoimaa tarvitaan entistä enemmän ja sen saatavuus voi heikentyä. Tämä tiedostetaan jo nyt, jolloin työvoiman hankkimiseen osataan varautua. 7.6 Brändin mukaiset tuotteet Salla-brändi on aikaansaatu tehokkaalla työllä ja brändin mukaisia tuotteita on tullut lisää. Salla-brändi konkretisoituu alueen erämaaluontoon, kulttuuriin ja sotahistoriaan, luontoliikuntaan sekä eränkäyntiin perustuviin tuotteisiin sekä Sallan ainutlaatuiseen asemaan Venäjän rajalla. Brändituotteet perustuvat valittujen kohderyhmien todellisiin tarpeisiin ja niitä viehättäviin vetovoimatekijöihin, sillä venäläistä lomanviettäjää kiinnostavat täysin eri asiat kuin vaikkapa suomalaista eläkeläisryhmää. Tuotekehitys on jatkuvaa ja etenkin hiljaisemman ajan tuotteistolle kaivataan uusia vetovoimaisia tuotteita. Matkailutuotteiden tulee kuvastaa brändin ydinteemoja: wildest wilderness, hiihdon alkukoti ja omaperäinen lintukoto. Wildest wilderness -teema näkyy luontomatkailutuotteissa. Luontoliikunnan imagopohjana on Euroopan suurin erämaa. Tuotteisto ja reitit jakaantuvat alueellisesti neljään osaan: 1. Poropuisto-Sallatunturi-kirkonkylä 2. Oulanka-Hautajärvi 3. Venäjän lähialueet: Kelloselkä-Kutsa, Kelloselkä-Alakurtti-Kantalahti 4. Salla-Naruska-Tuntsa

16 Täyden palvelun tuotteet toteutetaan vuodenajan mukaisesti Sallassa käytetyillä aktiviteeteilla/ulkoilumuodoilla: vaellus, maastohiihto, poro, moottorikelkka, koiravaljakko, mönkijä, maastopyörä, kajakki/kanootti ja hevonen. Luontoliikunta voidaan teemoittaa, voidaan järjestää luonnon katseluhetkiä, lintubongausta tai merkittävät luontokohteet voidaan yhdistää alueen historiallisiin kohteisiin. Lisäksi kehitetään Venäjän eksotiikkaan perustuvia matkailutuotteita. Erilaisten reitistöjen lisäämisen sijaan keskitytään huoltamaan nykyisiä reittejä. Kalastustuotteiden tai - mahdollisuuksien tarjonta on vielä varsin pienimuotoista ja esimerkiksi Kuusamossa tunnetuksi tulleiden kalastuskohteiden tapaisia ei ole. Sallaan tulisi kehittää monipuoliset, valmiit ja ostettavissa olevat kalastustuotteet ja -palvelut. Kalastusmatkailua tulee kehittää selkeyttämällä esimerkiksi kalastuslupakäytäntöä ja mahdollistamalla lohikalojen ohella valkolihaisen kalan kalastus. Hiihdon alkukoti -teeman matkailutuotteet sisältävät erinomaiset ja kattavat hiihto- ja laskettelumahdollisuudet. Sallassa on panostettu hiihtolatuverkoston kattavuuteen ja huoltoon ja laskettelurinteet toimivat jo nyt kisa- ja harjoittelupaikkana kilpalaskettelijoille. Kehittämistarvetta on esimerkiksi opastetuille ja omaperäisille hiihtomatkailutuotteille ja hiihdon historiaa esitteleville sekä hiihdon historiaan pohjautuville tuotteille. Omaperäinen lintukoto -teema kokoaa ympärilleen Sallan paikallisuuteen, kulttuuriin ja historiaan pohjautuvia matkailutuotteita. Kulttuurituotteet esittelevät ensisijaisesti paikallista historiaa ja elämäntapaa pääkohderyhminään erityisesti matkakohteestaan syvällisemmin kiinnostuneet koti- ja ulkomaiset pariskunnat sekä perheet. Tuotteet voivat olla reittejä, kuten Sallan kyläreitti, käyntikohteita, kuten Sallan Sota- ja jälleenrakennusajan museo, opastettuja ohjelmia kulttuurikohteissa tai tutustumista paikalliseen ruokaan esimerkiksi Lappilaisessa kotaillassa. 7.7 Myynnin ja tiedottamisen tehostaminen Myynnin edistäminen

17 Internet on jo tällä hetkellä useimmille matkaa suunnitteleville merkittävin tiedotuskanava, ja myynti verkon välityksellä kasvaa voimakkaasti koko ajan, oli ostajana sitten kuluttaja tai matkatoimisto tai matkanjärjestäjä. Siksi Sallan verkkokaupan myyntiä tehostetaan entisestään, tunnettuutta lisätään ja monipuolistetaan tarjontaa. Sähköinen markkinointi tulee kohdentaa eri markkinasegmenteille eri tavoin. Ulkomaan markkinoilla aktiivinen myyntitoiminta kohdistuu lähinnä matkanjärjestäjiin. Tavoitteena on saada ulkomaan myyntiin vähintään yhden henkilötyövuoden panos käyttökuluineen. Ulkomaan myyntiä tehostetaan osallistumalla mm. messuille ja workshopeihin alueena. Kotimaan myyntityössä suoramyynnin käyttöä tehostetaan entisestään ja osallistutaan workshopeihin. Sallassa halutaan edistää pysyviä asiakassuhteita kanta-asiakasohjelmalla, joka toimii samalla asiakasrekisterinä. Kanta-asiakasohjelman avulla saadaan tavoitettua Sallassa usein matkailleita ja kohdennettua markkinointia heihin tarvittaessa. Kantaasiakkuuden varmistaminen on tärkeää, jotta sekä paikalliset että matkailijat keskittäisivät ostoksiaan enemmän Sallaan. Asiakastyytyväisyyteen panostaminen on tärkeää pysyvien asiakassuhteiden luomisen kannalta, mikä on aina kustannustehokkaampaa, kuin uusien asiakkaiden hankkiminen. Yhteistyö Vienti vie resursseja ja siksi myyntiä voidaan tehdä mahdollisuuksien mukaan myös yhteistyössä eri keskusten ja alueiden kanssa. Yhteistyön lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet. Sallan voimavarat ovat pienet. Jos halutaan kasvaa ja saada aikaan toimiva Salla-brändi, maailmalla tunnettu tuotemerkki, kasvu on rakennettava yhdessä. Toimivaa yhteistyötä tarvitaan niin palvelujen järjestämisessä, markkinointi- ja myyntityössä sekä laajemmissa kehittämishankkeissa. Yhteistyötä tulisi rakentaa myös kiinteät puitteet, sillä kiinteys turvaa pitkäjänteisen työn. Yksinkertaisimmillaan kiinteä yhteistyö voidaan järjestää niin, että kaikki

18 matkailusta hyötyvät yritykset liittyvät Matkalle Sallaan -yhdistykseen. Yhteistyötä ja koko matkailun kehittämistä koordinoi Sallan kunnan oma matkailukoordinaattori. Suuraluetasolla Salla kiinnittyy entistä kiinteämmin Lapin imagon alle ja osallistuu resurssiensa mukaisesti Lapin myynninedistämis- ja markkinointityöhön. Tehokas tiedotus Salla on vielä tuntematon matkailukohde. Lehdistötiedottamisen tehtävänä on tukea myyntityötä: kerrotaan Sallan myönteisistä asioista ja ainutlaatuisista vetovoimatekijöistä erityisesti asiakassegmenttien suosimissa medioissa ja sosiaalisessa mediassa. Tiedottamiseen on tarkoituksena laatia vuosikello, jolloin tiedottaminen selkeytyy sekä tehostuu. Yrityksiä pyritään aktivoimaan tiedottamisen suhteen, jolloin tiedottaminen myös nopeutuu. Lisäksi huolehditaan siitä, että viestinnässä säilyy Sallan yhtenäinen ilme ja että viestintä on brändin mukaista. 7.8 Saavutettavuuden parantaminen ja edunvalvonta Matkailu on Lapille elintärkeäksi kasvanut elinkeino, jonka haasteena on turvata joustava saavutettavuus myös tulevaisuudessa. Sallan matkailun kannalta erittäin tärkeitä ovat toimivat jatkoyhteydet lentokentiltä Rovaniemeltä ja Kuusamosta sekä juna-asemalta Kemijärveltä. Lisäksi on varmistettava edunvalvonnallisin menetelmin, että määritellyistä kohdemaista on sujuvat lento- ja jatkoyhteydet Sallaan. Tärkeää on myös, että ratayhteys Rovaniemi-Kemijärvi-Salla perusparannetaan ja sähköistetään sekä rataosuus Alakurtti-Kelloselkä rakennetaan. Venäjällä juna on perinteisen suosittu matkustusväline. Kun Venäjältä voidaan tulla samalla junalla aina Sallaan saakka, se luo edellytykset venäläismatkailun lisääntymiselle Sallaan.

19 7.9 Kilpailuedellytyksiä parantavat infrastruktuuri-investoinnit Toimiva infrastruktuuri on Sallan kasvun perusedellytys. Keskeisiä Sallatunturin ja koko Sallan kilpailukykyä parantavia infrastruktuuri-investointeja ovat 1. Kevyen liikenteen väylä Sallatunturi-kirkonkylä Väylä on välttämätön jo tiellä liikkuvien turvallisuuden vuoksi. 2. Poropuiston kohdalle alikulku Alikulku mahdollistaa turvallisen siirtymisen tien itäpuolisille reiteille. 3. Liikuntareittien huolto Reitistö on kattava ja sen huoltoon kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota kuin reitistön täydentämiseen. 4. Lisärinteet Rinnekapasiteetin tulee vastata kasvaviin matkailijamääriin. Iso-Pyhätunturille on aloitettu rinteiden suunnittelu. Kaavoituksen tavoitteena on Sallatunturin alueen vahvistaminen luonnonläheisenä, vetovoimaisena ja kansainvälisenä matkailukeskuksena. Tavoitteena on luoda tiivis ja ilmeeltään omaleimainen keskusta, jossa palvelut ovat kävelyetäisyydellä, kuten myös reittien lähtöpisteet ja aktiviteettipalvelut. Tavoitteena on lisäksi kehittää kirkonkylän yhdyskuntarakennetta vetovoimaisena ostos- ja palvelualueena matkailijoille, kirkonkylän asukkaille ja muissa kylissä asuville kuntalaisille. Matkailijoille ostaminen, shoppailu on tärkeä ohjelmanumero. Siksi Sallatunturin ja kuntakeskuksen välillä tulee olla joustava julkinen liikenne erityisesti chartermatkustajille. Lisäksi Sallatunturin alueelle tulee luoda mahdollisuus perustarvikkeiden hankintaan.

20 8. Toimenpideohjelma Seuraavassa esitetään strategiasta johdetut päätoimenpiteet, niiden toteutusaikataulut ja karkeat kustannustasot. Sijoittajamarkkinointi Toimenpiteet Majoituskapasiteetin ja kaupan palveluiden lisääminen 1. Sallan kunta tuottaa materiaalin, jonka avulla aluetta voidaan esitellä investoijille ja tekee sijoittajamarkkinointistrategian. Aika: Kustannukset: Kunta huolehtii sijoittajamarkkinoinnin henkilöstöresursseista. 3. Kunta ja Matkalle Sallaan ry työstävät käytännön markkinointitoimenpiteet yhteistyössä. Aika: 2014 Vastuu: kunta & Matkalle Sallaan ry Tontinmyynti 1. Sallan kunta järjestää vuosina vuosittain tonttien myyntikampanjan esimerkiksi osallistumalla alan myynti- ja markkinointitapahtumiin. Ylläpidetään ajantasaisia tonttiesitteitä ja tonttien myyntikarttaa Internetissä. 2. Rakennusyrityksien ja kiinteistösijoittajien kanssa neuvotellaan suurempien rakennuskohteiden toteuttamisesta. Käytetään asiantuntijoita apuna konseptien kehittämisessä sekä operaattoreiden ja investoijien etsimisessä.

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014 20 Katsauksia tuloksiin 30.10.20 Sisältö 1 Laskettelijasegmentit ja harrastajamäärät 2 Mielipiteet lajista ja hiihtokeskusten toiminnasta 3 Hiihtokeskusten palvelut ja niiden käyttö 4 Tiedotus 5 Toiveita

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puhelin 010 322 1980 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Strategia Vapaa-aikalautakunta

Strategia Vapaa-aikalautakunta Strategia 2016-2020 Vapaa-aikalautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Kohteena Lappi - Lapin matkailun fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen Liisa Mäenpää Lapin matkailun digipalapeli 2-vuotinen kehittämishanke Toteuttaja:

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka

Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka Loviisan sisäänajoväylän alueelle sopivan ratkaisun kehittäminen ja toteuttaminen v. 2015 mennessä. Fredrik Pressler 6.5.2013 1 Kehitettävä alue

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys

Lapin matkailun kehitys Lapin matkailun kehitys 2011-2012 Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Satu Luiro Matkailukoordinaattori Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys Rekisteröityjen yöpymisten kehitys Lapissa ja tavoitteet

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun kehitys 2009-2010 ja matkailustrategia 2011-2014 Matkailuparlamentti 29. 30.9.2010 Satu Luiro, Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys suhteessa tavoitteisiin v. 2009 Rekisteröidyt

Lisätiedot

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Neljä (+ yksi) strategista teemaa Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot