Salla matkailun kehittämisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salla 2020 - matkailun kehittämisohjelma"

Transkriptio

1 Salla matkailun kehittämisohjelma Sallan kunta Kevät 2013

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kehittämisen lähtökohdat 3. Sallan matkailun visio ja imago 4. Toiminnalliset tavoitteet 5. Strategiset painopisteet 6. Markkinasegmentit 7. Kehittämisen painopisteet 7.1 Sijoittajamarkkinointi 7.2 Venäläismatkailun lisääminen 7.3 Kesämatkailun kehittäminen 7.4 Kotimaan talvimatkailun kehittäminen 7.5 Laadun kehittäminen 7.6 Brändin mukaiset tuotteet 7.7 Myynnin ja tiedottamisen tehostaminen 7.8 Saavutettavuuden parantaminen ja edunvalvonta 7.9 Kilpailuedellytyksiä parantavat infrastruktuuri-investoinnit 8. Toimenpideohjelma 9. Ohjelman toteutumisen seuranta 9.1 Seuranta ja päivitys 9.2 Seurantamittarit 9.3 Seurannan toteutus 10. Kehittämissuunnitelman vaikutusten arviointi

3 1. Johdanto Sallatunturi ja koko Salla tarjoaa hyvät puitteet lomanviettoon, erästelyyn, luontoaktiviteetteihin tai vaikka tunturiluonnosta nauttimiseen. Matkailijat ja vapaaajan viettäjät arvostavat erityisesti Sallan rauhallisuutta ja omaleimaisuutta. Edellytykset kehittymiseen ovat hyvät. Sallatunturi on Lapin mittakaavassa suhteellisen pieni keskus. Pienuudella on etunsa, sillä tunturi ei ole sidottu menneiden aikojen ratkaisuihin. Viime vuosina Sallan matkailuelinkeino on elänyt kasvukautta siitä huolimatta, että talous on ollut taantumassa. Salla kehittämisohjelman tavoitteena on luoda toiminnalliset ja infrastruktuuriset edellytykset Sallatunturin ja koko Sallan matkailun omaleimaiseen kasvuun. Kehittämisohjelma pohjautuu nykytila-analyysiin, Sallatunturin nykytila 2005 raporttiin, yritysten ja sidosryhmien edustajien haastatteluihin sekä Sallassa pidettyihin työpajoihin. Kehittämisohjelma valmistui vuonna 2007 ja tämä ensimmäinen päivitetty versio siitä aloitettiin vuonna 2011, jolloin kyettiin tarkastelemaan vuoden 2010 toteumaa ja tavoitteiden täyttymistä. Viime vuosina useat kehittämisohjelmassa määritellyt toimenpiteet on toteutettu. Sallan matkailua on kehitetty ja matkailu on kasvanut entisestään. Kehittämisohjelman valmistumisen jälkeen valmistuneet kommunikaatiostrategia ja brändistrategia ovat olleet etenkin viestinnän ja tunnettuuden kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä ja vieneet Sallan matkailun kasvua eteenpäin. Sallassa avattiin matkailun verkkokauppa vuonna Palvelun laatua mitataan asiakastyytyväisyyskyselyillä jatkuvasti. Sallan matkailun turvallisuussuunnitelma on valmistumassa ja kanta-asiakasohjelmaa on luotu verkkokaupan kehittämisen ohessa. Kehittämisohjelman päivittäminen aloitettiin kartoittamalla nykytilannetta palaverissa Matkalle Sallaan ry:n hallituksen jäsenten kanssa sekä haastattelemalla yrittäjiä ja lähettämällä kyselyjä yrityksiin. Haastatteluista ja kyselyistä saatujen tietojen pohjalta pohdittiin Matkalle Sallaan ry:n hallituksen jäsenten kanssa matkailun kehittämissuuntia ja tarvittavia toimenpiteitä. Päivittämisessä on otettu

4 huomioon niin matkailu- kuin ei-matkailuyritysten mielipiteet. Kehittämisohjelman päivittäminen on tehty yhteistyössä Sallassa toimivien yritysten, matkailukoordinaattori Paula Aspholm-Heimosen, talous- ja elinkeinojohtaja Kirsi Kankaan, elinkeinotoimen harjoittelija ja matkailuassistentti Paula Paavilaisen, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutin kanssa. Lisäksi on hyödynnetty tietoa pidetyn tulevaisuuden muistelu - palaverin annista sekä useista kokoontumisista matkailun ennakontisparraus - hankkeessa ja laatu- ja turvallisuustyöryhmän kanssa. Palaveri oli suunnattu kaikille Matkalle Sallaan ry:n jäsenyrityksille sekä Sallan kunnan henkilökunnalle. Venäjän matkailun osalta saatiin konsultaatiota Kesälahti Consulting Oy:ltä. Kehittämisohjelman päivityksen eri vaiheet: 1. Kehittämisohjelma valmis lokakuu Työpaja Matkalle Sallaan ry:n kanssa elokuu Ohjelman päivittämisen taustatyö ja tiedonkeruu elo-syyskuu Matkailun ennakointisparraus 2011 & Matkalle Sallaan ry:n ja johtoryhmän palaveri Venäjän matkailun konsultaatio maaliskuu Laatu- ja turvallisuustyöryhmä 2012 & Palaveri kehittämisen painopisteistä & toimenpiteistä helmikuu Hyväksyttäminen huhtikuu Kehittämisohjelman päivitys valmis toukokuu 2013

5 2. Kehittämisen lähtökohdat Kehittämisen lähtökohdat eivät ole muuttuneet viime vuosina. Sallan tärkeimmät vahvuudet matkailussa ovat erämaat, toimiva laskettelukeskus ja Venäjän naapuruus sekä alueen etelälaidalla sijaitseva Oulangan kansallispuisto. Sallatunturi on tullut tunnetuksi alppihiihdon harjoittelu- ja kilpailupaikkana. Tunnettuus ja saavutettavuus ovat edelleen haasteina; Salla on vielä tuntematon ja resursseiltaan pieneksi luettava keskus, jonka saavutettavuus ei ole vielä Pohjois-Suomen suurten keskusten tasolla. Vahvuudet Heikkoudet EU:n suurin erämaa ja tunturiluonto Tuntematon kunta ja matkailukeskus Oulangan kansallispuisto Kapea tarjonta Toimiva ja kotoisa matkailukeskus Heikohko saavutettavuus Venäjän raja ja rajan eksotiikka Kilpailutilanne perinteisillä Alppihiihdon harjoittelu- ja markkinoilla liian heikko kilpailupaikka Laajempi yhteistyö ei kiinteytynyt Ulkomaisten matkailijoiden osuus Rajoitettu majoituskapasiteetti Kuntakeskus lähellä Kaupallisten palvelujen suppea matkailukeskusta tarjonta tunturissa Paikalliset työntekijät Paikallishistoria ja kulttuuri Laaja reittiverkosto Mahdollisuudet Uhat Yksituumaisuus ja yhteistyö Kilpailutilanteen jatkuva kiristyminen Aitous ja omaperäisyys Energian ja lentämisen kallistuminen Tuotekehitys Salla-brändi Veturiyritysten väsyminen Myynti Työvoiman saanti Venäjän viisumikäytännön Talouden muutokset vapautuminen Matkailutoimialaan kohdistuvat vero Liikenneyhteyksien paraneminen niin ym. muutokset kotimaassa kuin Venäjälläkin Vapaa-ajan asunnoista kakkosasunnoiksi Suurten investoijien kiinnostuksen herääminen Lumivarmuus ilmaston lämmetessä

6 Sallassa on luotu kokonaisvaltainen Salla-brändi. Brändistrategiassa määritetyt pääpainopisteet määrittyvät brändin ydinteemojen mukaan. Ydinteemoja ovat wildest wilderness, hiihdon alkukoti ja omaperäinen lintukoto, joista Salla haluaa olla tunnettu ja viestittää eri kohderyhmille. Salla on brändin mukaisesti puhdas, villi erämaa, pitkät perinteet omaava hiihtoaktiviteettikohde ja omaperäinen ja muista erottuva Lapin matkakohde. Venäjän rajan avautuminen ja ylipäätään rajayhteistyö on Sallassa suuri mahdollisuus, sillä Venäjän läheisyys on ehdoton vetovoimatekijä ja tuotepotentiaali Sallan matkailulle. Kun liikenneyhteydet Sallaan paranevat ja jos Rovaniemen ja Kantalahden välille syntyy toimiva rautatieyhteys, se luo aivan uuden mahdollisuuden matkailun kannalta. Rautatieyhteyttä korostaa vielä odotettavissa oleva fossiilisten polttoaineiden ja sitä myötä lentämisen voimakas kallistuminen, mikä lisää eittämättä raideliikenteen suosiota. Sallassa tulee kiinnittää huomiota saavutettavuuteen myös omalla autolla saapuvien, etenkin kotimaisten ja venäläisten, matkailijoiden osalta. Lisäksi tulee varmistaa autoilijoiden tarvitsemien palveluiden saatavuus ja niiden mahdollinen kehittäminen. 3. Sallan matkailun visio ja imago Sallatunturi on täyden palvelun matkailukeskus, mistä löytyvät yhdessä kuntakeskuksen kanssa kaikki niin matkailijan kuin vapaa-ajan asukkaankin tarvitsemat tuotteet ja palvelut. Visio Salla on kansainvälinen täyden palvelun matkailukeskus Venäjän naapurissa. Salla luo asiakkaisiinsa kestävän ja aina houkuttelevan suhteen. Sallan menestys riippuu ratkaisevasti ulkomaanmarkkinoista. Venäjällä on merkitystä tuotteena ja imagotekijänä. Kestävä ja aina houkutteleva suhde tarkoittaa hyvää palvelua ja jatkuvasti kehittyviä tuotteita, mikä synnyttää kanta-asiakkuutta.

7 Kasvavana keskuksena Sallan resurssit ovat rajalliset. Kanta-asiakkuus säästää markkinointikustannuksia. Imago Imago lähtee luonnollisesti visiosta: Salla on aitoa Lappia ja säväyttää joka kerran. Kokemukset Sallasta ovat niin myönteisiä, että niistä puhutaan myös muille. 4. Toiminnalliset tavoitteet Kun Sallan matkailu käännetään pysyvään nousuun, vuodepaikkamäärien voimakas lisääminen on avainasemassa. Majoituskapasiteetin kasvu suunnataan erityisesti kaupallisiin vuodepaikkoihin, lähinnä hotellimajoitukseen, sillä loma-asuntojen käyttöasteet jäävät kaupallista majoitusta pienemmiksi. Lisäksi kaupallisessa majoituksessa yöpyvät asiakkaat käyttävät suhteellisesti huomattavasti enemmän rahaa palveluihin. Kaupallisen kapasiteetin kasvu onnistuu, kun Salla hyödyntää optimaalisesti omat mahdollisuutensa ja huolehtii riittävästä tonttivarannosta ja kaava- ja kunnallistekniikasta sekä panostaa aktiivisesti yrittäjien ja investoijien etsimiseen. Tavoitteena kehittämisohjelmassa on ollut kasvattaa Sallan matkailua ohjelman aloitusvuodesta 2007 vuoteen 2020 mennessä kolminkertaiseksi. Kasvun mittareina ovat: rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet matkailun taloudelliset vaikutukset, välitön matkailutulo matkailun verotulovaikutukset vuodepaikat laatu

8 Alkuperäisessä kehittämisohjelmassa oli tavoitteena vuoteen 2010 mennessä lisätä yöpymisten määrää, välitöntä matkailutuloa, verotulovaikutuksia sekä vuodepaikkoja. Vuoden 2010 tavoitteet toteutuivat seuraavanlaisesti: Vuosi 2010 Tavoite Toteuma Rekisteröidyt yöpymiset, vrk Välitön matkailutulo, milj. 11,6 10,3 Verotulovaikutukset¹, milj. 0,7 Vuodepaikat, kpl Välitön matkailutulo pohjautuu MTI:n selvitykseen matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista 12 lappilaisessa kunnassa vuonna 2011 sekä omiin haastatteluihin. Matkailutulo pohjautuu siten Sallan toimialakohtaisiin liikevaihtoihin ja yritysten arvioihin prosentuaalisesta matkailutulosta. Vuosi Rekisteröidyt yöpymiset, vrk Välitön matkailutulo, milj Verotulovaikutukset¹, milj. 0,9 1,5 Vuodepaikat, kpl Vuoden 2015 tavoitteita on laskettu alkuperäisestä n. 17% yleisen talouden taantuman vuoksi. Vuodelle 2020 tavoitteena on kasvattaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Sallan matkailu kolminkertaiseksi kehittämisohjelman valmistumisen lähtötilanteesta vuonna Kasvutavoitteet ovat maltilliset ja kasvun ohessa panostetaan laadun parantamiseen kaikilla matkailun osa-alueilla. Lisäksi seurataan matkailijoiden viipymän muutoksia. Keskiviipymä pyritään pitämään nykyisellä tasolla, mutta esimerkiksi venäläismatkailun lisääntyessä se voi laskea.

9 Palvelun laatu Palvelun laatua mitataan systemaattisesti asiakastyytyväisyyskyselyllä. Palvelun laatua on alueellisesti mitattu keväällä 2010, jolloin asiakastyytyväisyyden tavoite oli kehittämisohjelmassa määritelty 3,6:een asteikolla 1:stä 5:een. Mittauksen perusteella usealla eri osa-alueella on päästy joko lähelle tavoitetta tai useimmissa sen ylikin. Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1:stä 5:een): kesäaktiviteetit 3,26 talviaktiviteetit 3,98 laskettelupalvelut 4,29 hiihtoladut 4,37 ravintolapalvelut 4,3 vierailtavat paikat ja muut palvelut 4,25 Internet-sivustot 4,06. Näiden keskiarvo on n. 4,1. Lisäksi patikkareitteihin oli tyytyväisiä yli 80 %, majoitukseen yli 90 % ja verkkokauppaan hieman vajaa 80 % asiakaskyselyyn vastanneista. Tavoitteena on, että vuonna 2015 asiakastyytyväisyys olisi 4,3 ja vuonna 2020 vähintään 4,5. Oman laatuohjelman valmistuminen lähitulevaisuudessa tulee antamaan entistä paremmat mahdollisuudet laadun tarkkailuun ja parantamiseen. 5. Strategiset painopisteet Strategiset painopisteet ovat säilyneet ennallaan useita vuosia. Perusedellytys matkailun menestyksekkäälle kehittämiselle ja kehittämisohjelman toteutumiselle on yhteistyö, joka on kireässä matkailukeskuskilpailussa menestymisen elinehto. Osaamisen parantamisella hallitaan liiketoimintaa ja laadulla edistetään muun muassa kanta-asiakkuuden syntymistä. Salla-brändi ilmenee asiakaslähtöisesti kehitettyinä brändin mukaisina tuotteina ja palveluina. Brändin syntymistä tuetaan

10 aktiivisella tiedottamisella. Kehittämisohjelmassa painotetaan aktiivista myyntityötä niin koti- kuin ulkomaillekin. Ohjelman kantavana teemana on jalostaa Sallan vahvuudet myytäviksi tuotteiksi Sallalle ominaisille kohderyhmille ja markkinoille. Maankäytön strategiset painopisteet Sallan kunnasta on valittu matkailun kehittämisen painopisteiksi seuraavat vyöhykkeet: 1) Poropuisto-Sallatunturi-kirkonkylä 2) Oulanka-Hautajärvi 3) Naruska-Tuntsa Sallatunturi-Salla alueen osalta maankäyttö keskittyy viiteen osa-alueeseen: Sallan kirkonkylä, Sallatunturi, Pyhäjärvi ja Hangasjärvi sekä Poropuisto. 6. Markkinasegmentit Lähivuosina Sallatunturi keskittyy entistä tiiviimmin nykyisiin vahvoihin asiakasryhmiin. Näitä avainasiakasryhmiä ovat kotimaiset luonnossa ja rauhallisessa laskettelukeskuksessa viihtyvät lapsiperheet ja pariskunnat (+35 -vuotiaat) vetovoimatekijät lapsiperheille 1) pienet lapset: koko perheen yhdessä olo ja tekeminen rauhallisessa ympäristössä ja lappimaisemassa. Muuta harrastetaan lasten ehdoilla. 2) Kun lapset ovat isompia, harrastaminen määrää matkakohteen vetovoimatekijät pariskunnille: rauhallinen luontomatkailukohde, joka sisältää hyvin hoidetut reittiverkostot ja aktiviteettitarjonnan Lapin luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneet ulkomaiset perheet ja pariskunnat (+35 -vuotiaat) vetovoimatekijät: arktisuus, puhtaus, Venäjä, paikallinen elämäntapa, alueen historia sekä sotahistoria ja leppoisat aktiviteetit kotimaiset seniorit

11 vetovoimatekijät: rauhallisuus, harrastaminen luonnossa, sotahistoria alppihiihdon aktiiviharrastajat ja heidän tukijoukkonsa vetovoimatekijät: erinomaiset rinteet ja harjoitteluolosuhteet sekä joustavat ja toimivat oheispalvelut koti- ja ulkomaiset kokous- ja incentive-ryhmät, jotka hakevat Sallasta eksotiikkaa ja yksilöllisiä elämyksiä Sallalle ominaiset vetovoimatekijät: rauhallinen kohde, jossa on myös toimivat palvelut ja aktiviteetit Kotimaisille perheille ja senioreille Sallaa myydään niin matka- kuin vapaaajanviettokohteenakin. Kokous- ja incentive-markkinoilla kilpaillaan Sallan omista vahvuuksista kehitetyillä tuotteilla ja palveluilla. Aktiiviset markkinointi- ja myyntitoimenpiteet kohdistetaan nykyisin tärkeimmille markkina-alueille, joita ovat kotimaan lisäksi ensisijaisesti Venäjä, Alankomaat, Saksa ja saksankielinen Eurooppa sekä Iso-Britannia. Muut markkina-alueet ovat seurannassa ja toimenpiteet riippuvat niiden kehityksestä sekä myynnin yhteistyömahdollisuuksista muiden keskusten kanssa. Ulkomaisista markkinasegmenteistä ovat kasvussa ainakin Espanja ja Japani. 7. Kehittämisen painopisteet 7.1 Sijoittajamarkkinointi Sallassa on matkailijamääriin nähden hyvä ja vajaalla käytöllä oleva palveluvarustus ja -rakenne. Kehittämisen edellytyksenä on liiketoiminnan kasvu. Tähän voidaan vaikuttaa erityisesti kaupallisen majoituskapasiteetin lisäämisellä. Tärkeimmäksi kehittämistoimeksi on sen vuoksi otettava uusien investointien saaminen alueille. Edellytyksiä voidaan luoda kaavoituksella ja maapolitiikalla, mutta on ryhdyttävä myös aktiivisiin toimiin uuden hotelli- ja mökkikapasiteetin saamiseksi. Sijoittajamarkkinointi on Sallan matkailun kannalta erittäin tärkeä kehittämisen

12 painopistealue, koska se tuo lisää resursseja kaikkiin matkailun kehittämisalueisiin. Sallan kunta suuntaa aktiiviset toimet sijoittajille ja suurille rakennusyrityksille². Sijoittajamarkkinoinnilla pyritään majoituskapasiteetin lisäämisen lisäksi kehittämään kaupan palveluita. Kunnan toimesta laaditaan mahdollisille sijoittajille toimiva ja ajankohtainen esittelymateriaali. Rakentajien kanssa pyritään ns. aluerakennussopimuksiin ja hotelli-investoijia haetaan valmiilla konsepteilla. Tämän lisäksi Sallatunturin vapaa-ajan asumista on syytä edistää jatkuvasti. Yksittäisten tonttien myyntiä vauhditetaan omin myyntikampanjoin: varaa tontti nyt, saat lisäetuna. Kunta pitää kaavoituksellaan huolen tonttivarannon riittävyydestä. ² Rakentamisen luonteen muututtua myös monet suuret rakennusyritykset ovat kiinnostuneita pienrakentamisesta. 7.2 Venäläismatkailun lisääminen Salla sijaitsee otollisessa paikassa Barentsin käytävän varrella. Tärkeää venäläismatkailun lisäämisen kannalta on mm. tunnettuuden lisääminen ja mielenkiinnon herättäminen oikein kohdennetulla markkinoinnilla. Salla on vielä suhteellisen vähän tunnettu Venäjällä, mutta mahdollisuudet matkailun kasvattamiseen ovat suuret, etenkin jos viisumikäytännöt saadaan entistä sujuvimmiksi ja palvelutarjontaan panostetaan venäjän kielellä. Myös majoituskapasiteetin hankkiminen ja kaupan palveluiden lisääminen ovat avainasemassa venäläismatkailun kehittämisessä. Venäjän lähialueet ovat potentiaalinen kohde harkitulle tuoteyhteistyölle. 7.3 Kesämatkailun kehittäminen Sallan kuten koko Lapin ongelmana on kysynnän voimakas keskittyminen muutamaan kevätkuukauteen. Kauden jatkamiseksi Sallaan luodaan erityinen sesonkeja jatkava, pitkälti kotimaisille ja Venäjän markkinoille tarkoitettu tuotteisto.

13 Tuotteiston vetovoimana ovat erilaiset lisäpalvelut ja maltillinen (mutta ei ale-) hinnoittelu. Lapin matkailustrategiassa pidetään kesämatkailun kehittämisessä tärkeänä Lapissa sijaitsevia kansallispuistoja. Osittain Sallassa sijaitseva Oulangan kansallispuisto antaa hyvät mahdollisuudet kesämatkailun kehittämiseen. Kesämatkailun tuote- ja palvelutarjonnan kehittämisen lisäksi on tärkeää myös markkinoinnin kehittäminen. Kesäkaudella tarkoitetaan tässä ajankohtaa kesäkuusta elokuuhun. Hiljaisemman ajan tuotteistoon voidaan mahdollisesti kehittää tuotteita ja palveluita esimerkiksi hyvinvointi-, kokous-, kalastus- ja kulttuurimatkailuun sekä sotahistoriaan liittyen. Lisäksi erilaisten tapahtumien kehittäminen ja saaminen alueelle lisäisi matkailua mm. kesällä. Myös erilaiset aktiviteetit ja tempaukset, kuten jo toteutettu Ei tapahdu mitään -viikot, voivat tuoda paljon näkyvyyttä ja kiinnostusta Sallaa kohtaan. 7.4 Kotimaan talvimatkailun kehittäminen Sallassa kotimaan talvimatkailun kehittämisen osa-alueina ovat sekä alppihiihdon ja murtomaahiihdon aktiiviharrastajille että rauhaa hakeville lapsiperheille ja pariskunnille suunnatut tuotteet ja palvelut. Lisäksi talvimatkailun kehittäminen edellyttää markkinointiresurssien lisäystä, mitä toteutetaan uusien jäsenyritysten hankkimisella Matkalle Sallaan ry:hyn sekä sijoittajamarkkinoinnin avulla. Myynti- ja markkinointitoimet pyritään suuntaamaan potentiaalisille kohderyhmille, esimerkiksi alppihiihtoseuroille. Sallatunturi halutaan jatkossa yhä enemmän kisaja harjoittelukäyttöön ja kehitystyössä tulee huolehtia rinnejärjestelmän ja muiden tukipalveluiden riittävyydestä. Talven tuotetarjonta tulee olla myös lapsiperheille houkutteleva, lapsiystävällisiä ja rauhallisia aktiviteetteja sisältävä. Sallatunturi pyritään erilaistamaan muista samantyyppisistä ja sitä lähellä sijaitsevista matkakohteista brändin mukaisten ja omaleimaisten tuotteiden avulla.

14 7.5 Laadun kehittäminen Laadun kehittämisen tärkein työkalu on laatuohjelma, joka tehdään sallalaisten yritysten välisenä sopimuksena laatua edistävistä toimintatavoista ja toimenpiteistä. Laadun osa-alueina käsitellään turvallisuutta asiakastyytyväisyyttä asiakaspalvelua/koulutusta työtyytyväisyyttä ekologisesti kestävää ja ympäristöasiat huomioonottavaa kehitystä (EcoSalla) informaation kulkua sekä reitistöä ja infrastruktuuria. Laatuohjelmassa laaditaan laadun vuosikello, josta ilmenevät tehtävät toimenpiteet joka kuukaudelle erikseen. Sallaan on valmistumassa keväällä 2013 matkailun alueellinen turvallisuussuunnitelma, joka sisältää konkreettiset toimenpiteet alueellisen turvallisuuden kehittämiseen. Asiakastyytyväisyyttä tullaan mittaamaan ainakin asiakaskyselyillä kahdesti vuodessa internetissä, mutta myös yrityskohtaisesti tarvittaessa. Asiakaspalvelua pyritään kehittämään siten, että kaikilla työntekijöillä olisi hyvä aluetuntemus ja koulutusta järjestettäisiin vuosittain tarpeen mukaan. Työtyytyväisyyttä tullaan mittamaan yrityskohtaisesti kyselyillä. Ekologisen matkailun toimenpiteet ja ohjeet kootaan listaksi. Tavoitteena on tehdä informaation kulusta entistä tehokkaampaa varmistaen tiedon kulun nopeasti kaikille sidosryhmille. Tulevaisuudessa panostetaan siihen, että Sallan jokainen yritys on infopiste, josta saa tietoa koko alueen palveluista. Reitistöjen lisäämisen sijaan tullaan panostamaan suuren ja kattavan reittiverkoston huoltoon.

15 Kansainvälistyminen merkitsee kommunikaatiotaidon lisäksi kykyä ymmärtää muualta tulevan ihmisen kulttuuria ja tapoja. Kansainvälistymisen myötä kasvaa tarve erilaisille vieraskielisille esitteille ja opasteille sekä henkilökunnan kielitaitoosaamiselle ja kulttuurituntemukselle. Henkilökoulutuksen ohella kaikki opastusmateriaali ja informaatio on julkaistu vähintään myös englanniksi. Työvoiman saatavuus on nykyhetkellä hyvä, mutta ammattitaitoisen henkilökunnan hankkiminen voi olla haasteellista. Tulevaisuudessa työvoimaa tarvitaan entistä enemmän ja sen saatavuus voi heikentyä. Tämä tiedostetaan jo nyt, jolloin työvoiman hankkimiseen osataan varautua. 7.6 Brändin mukaiset tuotteet Salla-brändi on aikaansaatu tehokkaalla työllä ja brändin mukaisia tuotteita on tullut lisää. Salla-brändi konkretisoituu alueen erämaaluontoon, kulttuuriin ja sotahistoriaan, luontoliikuntaan sekä eränkäyntiin perustuviin tuotteisiin sekä Sallan ainutlaatuiseen asemaan Venäjän rajalla. Brändituotteet perustuvat valittujen kohderyhmien todellisiin tarpeisiin ja niitä viehättäviin vetovoimatekijöihin, sillä venäläistä lomanviettäjää kiinnostavat täysin eri asiat kuin vaikkapa suomalaista eläkeläisryhmää. Tuotekehitys on jatkuvaa ja etenkin hiljaisemman ajan tuotteistolle kaivataan uusia vetovoimaisia tuotteita. Matkailutuotteiden tulee kuvastaa brändin ydinteemoja: wildest wilderness, hiihdon alkukoti ja omaperäinen lintukoto. Wildest wilderness -teema näkyy luontomatkailutuotteissa. Luontoliikunnan imagopohjana on Euroopan suurin erämaa. Tuotteisto ja reitit jakaantuvat alueellisesti neljään osaan: 1. Poropuisto-Sallatunturi-kirkonkylä 2. Oulanka-Hautajärvi 3. Venäjän lähialueet: Kelloselkä-Kutsa, Kelloselkä-Alakurtti-Kantalahti 4. Salla-Naruska-Tuntsa

16 Täyden palvelun tuotteet toteutetaan vuodenajan mukaisesti Sallassa käytetyillä aktiviteeteilla/ulkoilumuodoilla: vaellus, maastohiihto, poro, moottorikelkka, koiravaljakko, mönkijä, maastopyörä, kajakki/kanootti ja hevonen. Luontoliikunta voidaan teemoittaa, voidaan järjestää luonnon katseluhetkiä, lintubongausta tai merkittävät luontokohteet voidaan yhdistää alueen historiallisiin kohteisiin. Lisäksi kehitetään Venäjän eksotiikkaan perustuvia matkailutuotteita. Erilaisten reitistöjen lisäämisen sijaan keskitytään huoltamaan nykyisiä reittejä. Kalastustuotteiden tai - mahdollisuuksien tarjonta on vielä varsin pienimuotoista ja esimerkiksi Kuusamossa tunnetuksi tulleiden kalastuskohteiden tapaisia ei ole. Sallaan tulisi kehittää monipuoliset, valmiit ja ostettavissa olevat kalastustuotteet ja -palvelut. Kalastusmatkailua tulee kehittää selkeyttämällä esimerkiksi kalastuslupakäytäntöä ja mahdollistamalla lohikalojen ohella valkolihaisen kalan kalastus. Hiihdon alkukoti -teeman matkailutuotteet sisältävät erinomaiset ja kattavat hiihto- ja laskettelumahdollisuudet. Sallassa on panostettu hiihtolatuverkoston kattavuuteen ja huoltoon ja laskettelurinteet toimivat jo nyt kisa- ja harjoittelupaikkana kilpalaskettelijoille. Kehittämistarvetta on esimerkiksi opastetuille ja omaperäisille hiihtomatkailutuotteille ja hiihdon historiaa esitteleville sekä hiihdon historiaan pohjautuville tuotteille. Omaperäinen lintukoto -teema kokoaa ympärilleen Sallan paikallisuuteen, kulttuuriin ja historiaan pohjautuvia matkailutuotteita. Kulttuurituotteet esittelevät ensisijaisesti paikallista historiaa ja elämäntapaa pääkohderyhminään erityisesti matkakohteestaan syvällisemmin kiinnostuneet koti- ja ulkomaiset pariskunnat sekä perheet. Tuotteet voivat olla reittejä, kuten Sallan kyläreitti, käyntikohteita, kuten Sallan Sota- ja jälleenrakennusajan museo, opastettuja ohjelmia kulttuurikohteissa tai tutustumista paikalliseen ruokaan esimerkiksi Lappilaisessa kotaillassa. 7.7 Myynnin ja tiedottamisen tehostaminen Myynnin edistäminen

17 Internet on jo tällä hetkellä useimmille matkaa suunnitteleville merkittävin tiedotuskanava, ja myynti verkon välityksellä kasvaa voimakkaasti koko ajan, oli ostajana sitten kuluttaja tai matkatoimisto tai matkanjärjestäjä. Siksi Sallan verkkokaupan myyntiä tehostetaan entisestään, tunnettuutta lisätään ja monipuolistetaan tarjontaa. Sähköinen markkinointi tulee kohdentaa eri markkinasegmenteille eri tavoin. Ulkomaan markkinoilla aktiivinen myyntitoiminta kohdistuu lähinnä matkanjärjestäjiin. Tavoitteena on saada ulkomaan myyntiin vähintään yhden henkilötyövuoden panos käyttökuluineen. Ulkomaan myyntiä tehostetaan osallistumalla mm. messuille ja workshopeihin alueena. Kotimaan myyntityössä suoramyynnin käyttöä tehostetaan entisestään ja osallistutaan workshopeihin. Sallassa halutaan edistää pysyviä asiakassuhteita kanta-asiakasohjelmalla, joka toimii samalla asiakasrekisterinä. Kanta-asiakasohjelman avulla saadaan tavoitettua Sallassa usein matkailleita ja kohdennettua markkinointia heihin tarvittaessa. Kantaasiakkuuden varmistaminen on tärkeää, jotta sekä paikalliset että matkailijat keskittäisivät ostoksiaan enemmän Sallaan. Asiakastyytyväisyyteen panostaminen on tärkeää pysyvien asiakassuhteiden luomisen kannalta, mikä on aina kustannustehokkaampaa, kuin uusien asiakkaiden hankkiminen. Yhteistyö Vienti vie resursseja ja siksi myyntiä voidaan tehdä mahdollisuuksien mukaan myös yhteistyössä eri keskusten ja alueiden kanssa. Yhteistyön lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet. Sallan voimavarat ovat pienet. Jos halutaan kasvaa ja saada aikaan toimiva Salla-brändi, maailmalla tunnettu tuotemerkki, kasvu on rakennettava yhdessä. Toimivaa yhteistyötä tarvitaan niin palvelujen järjestämisessä, markkinointi- ja myyntityössä sekä laajemmissa kehittämishankkeissa. Yhteistyötä tulisi rakentaa myös kiinteät puitteet, sillä kiinteys turvaa pitkäjänteisen työn. Yksinkertaisimmillaan kiinteä yhteistyö voidaan järjestää niin, että kaikki

18 matkailusta hyötyvät yritykset liittyvät Matkalle Sallaan -yhdistykseen. Yhteistyötä ja koko matkailun kehittämistä koordinoi Sallan kunnan oma matkailukoordinaattori. Suuraluetasolla Salla kiinnittyy entistä kiinteämmin Lapin imagon alle ja osallistuu resurssiensa mukaisesti Lapin myynninedistämis- ja markkinointityöhön. Tehokas tiedotus Salla on vielä tuntematon matkailukohde. Lehdistötiedottamisen tehtävänä on tukea myyntityötä: kerrotaan Sallan myönteisistä asioista ja ainutlaatuisista vetovoimatekijöistä erityisesti asiakassegmenttien suosimissa medioissa ja sosiaalisessa mediassa. Tiedottamiseen on tarkoituksena laatia vuosikello, jolloin tiedottaminen selkeytyy sekä tehostuu. Yrityksiä pyritään aktivoimaan tiedottamisen suhteen, jolloin tiedottaminen myös nopeutuu. Lisäksi huolehditaan siitä, että viestinnässä säilyy Sallan yhtenäinen ilme ja että viestintä on brändin mukaista. 7.8 Saavutettavuuden parantaminen ja edunvalvonta Matkailu on Lapille elintärkeäksi kasvanut elinkeino, jonka haasteena on turvata joustava saavutettavuus myös tulevaisuudessa. Sallan matkailun kannalta erittäin tärkeitä ovat toimivat jatkoyhteydet lentokentiltä Rovaniemeltä ja Kuusamosta sekä juna-asemalta Kemijärveltä. Lisäksi on varmistettava edunvalvonnallisin menetelmin, että määritellyistä kohdemaista on sujuvat lento- ja jatkoyhteydet Sallaan. Tärkeää on myös, että ratayhteys Rovaniemi-Kemijärvi-Salla perusparannetaan ja sähköistetään sekä rataosuus Alakurtti-Kelloselkä rakennetaan. Venäjällä juna on perinteisen suosittu matkustusväline. Kun Venäjältä voidaan tulla samalla junalla aina Sallaan saakka, se luo edellytykset venäläismatkailun lisääntymiselle Sallaan.

19 7.9 Kilpailuedellytyksiä parantavat infrastruktuuri-investoinnit Toimiva infrastruktuuri on Sallan kasvun perusedellytys. Keskeisiä Sallatunturin ja koko Sallan kilpailukykyä parantavia infrastruktuuri-investointeja ovat 1. Kevyen liikenteen väylä Sallatunturi-kirkonkylä Väylä on välttämätön jo tiellä liikkuvien turvallisuuden vuoksi. 2. Poropuiston kohdalle alikulku Alikulku mahdollistaa turvallisen siirtymisen tien itäpuolisille reiteille. 3. Liikuntareittien huolto Reitistö on kattava ja sen huoltoon kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota kuin reitistön täydentämiseen. 4. Lisärinteet Rinnekapasiteetin tulee vastata kasvaviin matkailijamääriin. Iso-Pyhätunturille on aloitettu rinteiden suunnittelu. Kaavoituksen tavoitteena on Sallatunturin alueen vahvistaminen luonnonläheisenä, vetovoimaisena ja kansainvälisenä matkailukeskuksena. Tavoitteena on luoda tiivis ja ilmeeltään omaleimainen keskusta, jossa palvelut ovat kävelyetäisyydellä, kuten myös reittien lähtöpisteet ja aktiviteettipalvelut. Tavoitteena on lisäksi kehittää kirkonkylän yhdyskuntarakennetta vetovoimaisena ostos- ja palvelualueena matkailijoille, kirkonkylän asukkaille ja muissa kylissä asuville kuntalaisille. Matkailijoille ostaminen, shoppailu on tärkeä ohjelmanumero. Siksi Sallatunturin ja kuntakeskuksen välillä tulee olla joustava julkinen liikenne erityisesti chartermatkustajille. Lisäksi Sallatunturin alueelle tulee luoda mahdollisuus perustarvikkeiden hankintaan.

20 8. Toimenpideohjelma Seuraavassa esitetään strategiasta johdetut päätoimenpiteet, niiden toteutusaikataulut ja karkeat kustannustasot. Sijoittajamarkkinointi Toimenpiteet Majoituskapasiteetin ja kaupan palveluiden lisääminen 1. Sallan kunta tuottaa materiaalin, jonka avulla aluetta voidaan esitellä investoijille ja tekee sijoittajamarkkinointistrategian. Aika: Kustannukset: Kunta huolehtii sijoittajamarkkinoinnin henkilöstöresursseista. 3. Kunta ja Matkalle Sallaan ry työstävät käytännön markkinointitoimenpiteet yhteistyössä. Aika: 2014 Vastuu: kunta & Matkalle Sallaan ry Tontinmyynti 1. Sallan kunta järjestää vuosina vuosittain tonttien myyntikampanjan esimerkiksi osallistumalla alan myynti- ja markkinointitapahtumiin. Ylläpidetään ajantasaisia tonttiesitteitä ja tonttien myyntikarttaa Internetissä. 2. Rakennusyrityksien ja kiinteistösijoittajien kanssa neuvotellaan suurempien rakennuskohteiden toteuttamisesta. Käytetään asiantuntijoita apuna konseptien kehittämisessä sekä operaattoreiden ja investoijien etsimisessä.

Sallatunturi 2020 - kehittämisohjelma

Sallatunturi 2020 - kehittämisohjelma Sallatunturi 2020 - kehittämisohjelma Sallatunturi 2020 - kehittämisohjelma Sallan kunta Salla 2008 Sallan kunta Pöyry Environment Oy, Oulu 2007 Haaga-Perhon raportteja, Savonlinna 2007 Kannen kuva: Sallan

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Maakuntaohjelma 2018 2021 Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Aluekehittäminen Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti Keski-Suomen liitto

Lisätiedot

Visit Tampere sopimusseuranta 1-8/2017

Visit Tampere sopimusseuranta 1-8/2017 Visit Tampere sopimusseuranta 1-8/2017 TAVOITE MITTARI SEURANTA TOTEUMA 1-8/2017 edistetään aluetalouden positiivista kehittymistä Matkailijoiden määrän kehitys Tampereella (kotimaiset, ulkomaiset) Matkailijatilastot

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Strategia Päivitetty

Strategia Päivitetty Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus Jämsän tarina 2035 Arvomme ovat Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus 2 Visio 2035 Jämsä Himoittu osaamisen, yrittämisen ja matkailun kaupunki 3 Toiminta-ajatus Jämpsän aktiiviset äijät ja ämmät

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Kittilä puhdasta kultaa. Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto

Kittilä puhdasta kultaa. Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto Kittilä puhdasta kultaa Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto 20.8.2018 Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto hyväksyi Kittilän kuntastrategian 20.8.2018 Kyseessä on kunnan ensimmäinen,

Lisätiedot

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN Sitoutuneet osapuolet Keuruun kaupunki Keulink Seurakunta, Kamanan matkailuyrittäjät Fontana Hotel Keurusselkä Haapamäen Höyryveturipuisto Osarahoittajana Keski Suomen Liitto

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Mika Tenhunen Elinkeinokoordinaattori Sodankyläntie Pelkosenniemi

Mika Tenhunen Elinkeinokoordinaattori Sodankyläntie Pelkosenniemi Mika Tenhunen Elinkeinokoordinaattori Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi www.pelkosenniemi.fi ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Kuntatason strategiat ja ohjaus www.pelkosenniemi.fi Elinkeinoelämän kehittäminen

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen:

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: TAHKO ACTION PLAN Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: 1. Markkinointi Tahkon yhteismarkkinoinnista vastaa Kuopio-Tahko markkinointi Oy. Yhtiön vuotuinen markkinointibudjetti

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

MASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova

MASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova MASTER PLAN Rositsa Bliznakova etela-konnevesi.fi/master-plan/ suunniteltiin Rautalammin Konneveden matkailualueen palveluvarustusta, sekä otettiin suuntaa tulevaisuuden matkailullisiin ja virkistyskäytöllisiin

Lisätiedot

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Matkailun toimialaraportin julkistamisseminaari Rovaniemi 10.12.2014 Heli Mende, Visit Finland / Finpro Matkailuyrityksen systemaattinen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Lapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa)

Lapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Lapuan elinkeinostrategian 2014 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Kaikissa hallintokunnissa otetaan käyttöön yritysvaikutusten arviointilomakkeet, punaisella tärkeimmiksi arvioidut

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

Koulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle Tulokset

Koulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle Tulokset Koulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle Tulokset 3.5.2018 Susanna Harvio & Tuomas Santasalo, WSP Finland Oy Selvityksen tavoite ja toteutus Työn toteutus: 01-04/2018 Toteuttaja: WSP

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Rural Finland Matkailun kehittäjien tapaaminen Suvi Ahonen

Rural Finland Matkailun kehittäjien tapaaminen Suvi Ahonen Rural Finland Matkailun kehittäjien tapaaminen 29.11.2017 Suvi Ahonen 1 Koko maassa yöpymiset lisääntyivät tammi-syyskuussa 5,1 %. Kasvua tuli kotimaasta 1,4 % ja ulkomailta 14,8 %. Keski-Suomen majoitusliikkeiden

Lisätiedot

Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä 11.10.2018 I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkimuksen tausta Kansainvälisen matkailun kasvu Vuonna

Lisätiedot

Luontomatkailun kohdealueen valinta

Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatkailun kohdealueen valinta Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia -seminaari 9.11.2005 Maija Huhtala Helsingin yliopisto Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatka: Yöpymisen sisältävä kotimaassa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue Kaupunginhallitus 248 08.09.2015 Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue 795/02.30/2015 KH 08.09.2015 248 Hankkeen taustat: Pohjois-Pohjanmaan nykyisen matkailustrategian

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Sivusto avattiin 11.4. Monipuolinen ja laaja yritysnäkyvyys Sivusto avattiin 11.4. Varaamo eri tuoteryhmille; esim.

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia  Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1 Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia www.outdoorsfinland.com Lisätietoja: Pirjo Räsänen pirjo.rasanen@lamk.fi 044 708 1242 Skype: pirjorasanen1 1 2 3 21.10.2015 2 21.10.2015 3 Liiketoimintapoten tiaali

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04-05 % % % % % % % % Lappi Teollisuus (D) - - - - 10 9 9 9 9 9 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 12 12 12 12 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot