qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui"

Transkriptio

1 qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq 0 wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop 2013 Sipoo asdfghjklzxcvbnmqwertyuiopas Liukonen Ritva dfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdf ghjklzxcvbnmqwpasdfghjklzxcv bnasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop asdfghjklzxcvbnmqwertyuiopas dfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdf ghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfgh jklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjkl zxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzx cvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcv bnmrtyuiopasdfghjklzxcvbnmq

2 1 Sisällys Johdanto Asiakkaan vaikutusmahdollisuudet Muistutukset ja kantelut vaikuttamisen välineenä Kohti asiakasraateja ja asiakas osallisuutta Sosiaaliasiamiestyö asiakkaan äänenä rakenteessa Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen Lukumäärät Yhteydenottojen aihealueet koko toiminta-alueella Yhteydenottojen aihealueet Sipoossa Yhteydenottojen syyt Yhteydenottojen syyt Sipoossa Sosiaaliasiamiehen toiminta yhteydenottojen perusteella Sosiaaliasiamiehen toiminta Sipoossa Yhteydenottojen sisällöt ja kehittämisehdotukset Toimeentulotuki...13 Kehittämisehdotukset toimeentulotuesta ja aikuissosiaalityöstä Lastensuojelu ja perheasiat...17 Kehittämisehdotukset lastensuojelu ja perheasioihin liittyen Vammaispalvelut, kehitysvammahuolto ja omaishoito...20 Kehittämisehdotukset vammaispalveluihin ja omaishoidontukeen liittyen Ikääntyneiden palvelut ja kotihoito...22 Kehittämisehdotukset ikääntyneiden palveluihin liittyen Muilta sektoreilta tulleet yhteydenotot...24 Kehittämisehdotukset muihin sektoreihin liittyen...25 Lopuksi...26 Lähteet:...27

3 2 Johdanto Sosiaaliasiamiehenä kirjoitan viidettä kertaa selvitystä kunnanhallituksille. Tänä vuonna selvitystä kirjoitetaan isojen muutosten odotuksessa. Talouden ehdot ja rakenteelliset muutokset muokkaavat sosiaalihuollon kenttää lähivuosina merkittävästi. Viime viikolla on saatu poliittinen ratkaisu sote - järjestämiskuvioon. On myös saatu hallituksen sopeuttamisohjelma, jonka merkitystä ei vielä voida nähdä köyhimpien ja vaivaisimpien elämään. Keskustelussa vilahtelee retoriikkaa jokaisen osuudesta näihin säästötalkoisiin. Hyvinvointivaltion perustan sanotaan olevan kunnossa, mutta isoja uudistuksia tarvitaan. Jokaisen on luovuttava jostain. Sosiaaliasiamiehen ei onneksi tarvitse olla viisaampi, kuin valtakunnan viisaat. Asiakkaitteni äänelläni sanoisin kuitenkin, että hei, kaikilla ei ole mistä luopua. On äärimmäisen tärkeää arvioida muutosten vaikutuksia köyhimmänkin ihmisen elämän kannalta ja turvata elämisen edellytykset. Sosiaaliasiamiehenä olen erityisen kiinnostunut siitä, miltä sosiaalihuollon asiakkaana oleminen tuntuu. Se ei saisi tuntua nöyryytykseltä, lamaannuttaa tai pelottaa. Jokaisen meistä suomalaisista on tulevaisuudessa jaksettava olla entistä enemmän oman onnemme seppiä. Jokaisen on saatava tukea tässä tavoitteessa tarpeen mukaan. Jokaisen kynnelle kykenevän on pystyttävä hoitamaan itseään ja pitämään itsensä mahdollisimman terveenä ja elinvoimaisena. Kun kyse on eriarvoisuuden kasvusta ja terveyseroista, terveydenhuollon keinot eivät yksin riitä. Lisäksi meidän on hoidettava omat läheiset lapset ja ikäihmiset mahdollisimman pienellä ammattilaisavulla omin päin. Sosiaalitoimen ammattilaiset voimaannuttavat, aktivoivat ja neuvovat heitä, jotka sitä tarvitsevat. Lisäksi ammattilaiset toivottavasti jaksavat entistä enemmän myös puhua asiakkaiden puolesta ja tuottaa tietoa heidän ongelmistaan päätöksentekijöille ja julkisuuteen. Sosiaaliasiamiehenä tuon omasta lähtökohdasta näkemyksen tähän keskusteluun ainakin kerran vuodessa, kuten lainsäätäjä on toivonut. Porvoossa Ritva Liukonen

4 3 1. Asiakkaan vaikutusmahdollisuudet 1.1 Muistutukset ja kantelut vaikuttamisen välineenä Sosiaaliasiamieheen yhteyttä ottava asiakas on tilastojen perusteella noin 2/3 tapauksista tyytymätön saamaansa kohteluun, päätökseen, toimintatapaan tai jopa koko sosiaalitoimeen. Jokaisen asiakkaan kanssa yhdessä pohditaan, mikä osa tyytymättömyydestä on sellaista, joka tulisi viestiä eteenpäin työntekijöille ja virkamiehille ja mikä taas piti vain saada jollekin purkaa. Usein asiakas on hyvin ymmärtäväinen yksittäisen työntekijän suhteen ja näkee, että heidän mahdollisuudet tehdä asioita toisin ovat rajallisia. Tyytymättömyys kohdistuukin usein järjestelmään laajemmin. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on kertoa hyvin laajasti ja realistisesti kaikki vaikuttamistavat. Kokemuksen kautta on jo vahvistunut näkemystä siitä, mihin asioihin kannattaa yrittää vaikuttaa muistutuksen tai kantelun kautta ja mitä kannattaa yrittää oikaista vaikkapa yhteisellä palaverilla työntekijän kanssa. Aluehallintovirastot ovat viestittäneet sosiaaliasiamiehille muistutuksen ensisijaisuutta kanteluun nähden. Tätä viestiä on yritetty viedä eteenpäin virkamiehille sekä kertoa hyvän muistutusvastauksen tuntomerkkejä. Asiakkaalle muistutus harvoin on hetken mielijohteesta sutaistu kirjoitus vaan sen laatiminen on saattanut kestää pitkään ja sitä on ehkä jopa yhdessä sosiaaliasiamiehen kanssa mietitty. On myös huomioitavaa, että osa muistutuksista tulee suoraan asiakkaalta, jolloin asiamies ei ole ollut mukana prosessissa millään tavalla. Toiveet siitä, että sillä olisi vaikutusta, ovat asiakkaalla yleensä suuret siitä huolimatta, että realistista kuvaa olisi yritetty asiasta antaa. Yllättävän moni asiakas mainitsee motiivikseen sen, ettei kenellekään muulle kävisi niin kuin hänelle on käynyt. Ajoittain annettu muistutusvastaus lähtee siitä, ettei mitään ole tehty väärin ja asiat on hoidettu lain mukaisesti. Vaikka näin onkin, jotain on asiakkaan näkökulmasta mennyt pieleen, eikä se näkemys muutu siitä, että se hänelle näin virallisella vastineella kerrotaan. Ei voi liikaa korostaa muistutukseen vastaamisessa asiakkaan kokemuksen tunnustamista. Ajoittain on niinkin, ettei asiakkaan asiaa olisi voitu sen paremmin hoitaa ja silti asiakas on tyytymätön. Näistäkin tilanteista meille jää aina jotain opittavaa. Muistutuksia ja kanteluita on perinteisesti laskettu sosiaaliasiamiehen selvityksessä. Muistutuksia oli muutama enemmän, kuin viime vuonna. Kanteluista ei poikkeuksellisesti saatu tietoja Aluehallintovirastosta useasta pyynnöstä huolimatta, joten luvut eivät ole vertailukelpoisia. Muistutuksia 2013 Muistutuksia 2012 Kanteluita 2013 Kanteluita 2012 Peruspalvelukeskus Aava Askola Heinola Lahti Lapinjärvi Loviisa Peruspalvelukeskus Oiva Porvoo Sipoo Yhteensä

5 4 1.2 Kohti asiakasraateja ja asiakas osallisuutta Onneksi sosiaalityön tutkimus- ja kehittämistoiminta on viime vuosina lähtenyt voimallisesti edistämään asiakkaan äänen todellista kuulemista. Samaan aikaan kantelumäärien uutisoidaan kasvaneen voimakkaasti. Miten tyytymättömyys saataisiin kanavoitua niin, että entistä harvemman tarvitsisi turvautua erilaisiin valitus- ja kantelukanaviin? Erilaisia osallisuuden lisäämiseen tähtääviä hankkeita on käynnissä pitkin Suomea. Verson toiminta alueella on jo muutaman vuoden ajan koulutettu kokemusasiantuntijoita ammattilaisten rinnalle päihde- ja mielenterveyspalveluihin (Kokemuksesta voimaa-hanke) ja hyödynnetty kehittäjäasiakkaita aikuissosiaalityössä (Päijät-SOS hanke). Mielenkiintoisen näkökulman tähän keskusteluun tuo myös Sosiaalitoimisto 2.0 ajatukset. Aikuissosiaalityössä yhä harvempi asiakas pääsee sosiaalityön peräkamariin, työntekijän työhuoneeseen, jossa osallisuus omaan asiaan voisi edes teoriassa toteutua. Suurin osa asiakkaista asioi sosiaalitoimistojen aulassa ja kohtaa lähinnä vahtimestarin, jos häntäkään. Keskustelu käydään kirjallisen hakemuksen välityksellä, johon usein liittyy asiakkaan mielestä turhaa lisäselvitysten pyyntöä, pitkää käsittelyaikaa ja kapulakielistä päätöstä. Tämä ei ole sitä apua, jota asiakas lähti anomaan. ( kuinka_teemme_sosiaalitoimistosta_voimautt avan_paikan.5859.news) Asiakkaalla on edelleen ajatus siitä, että sosiaalitoimistosta saa apua, kun hätä on suurin. Moni kokee tämän kirjallisen hakumenettelyn kaikkea muuta kuin auttavana. Samaan aikaan sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työhuoneessa yritetään kaikin tavoin tukea niitä henkilöitä, jotka sinne asti ovat päässeet. Voimavarat eivät kuitenkaan riitä samaan palveluun kaikille, ja työntekijät joutuvat toimimaan avun portinvartijoina. Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen ratkaisusta siirtää perustoimeentulotuki Kelaan, jotta sosiaalitoimi voi keskittyä ihmisten auttamiseen. Ongelma ei liity pelkästään toimeentulotukeen, vaan myös lastensuojelun asiakkailla on kokemuksia siitä, että rehellinen avunpyyntö perheen vaikeassa tilanteessa onkin johtanut tukitoimiin, joita asiakas ei ole itse halunnut. Joskus koetaan rehellisyyden johtaneen jopa huostaanottoon. Sosiaalityöhön liittyy työnä tuen ja kontrollin yhdistelmä. Työ ei aina ole kivaa, jossa tehdään pelkästään mukavia päätöksiä ja käydään rattoisia keskusteluja hyvässä hengessä. Tarvitaan myös asiakkaita viisaasti pysäyttäviä sanoja ja tekoja ja monipuolisia keinoja auttaa asiakkaita. Rakenteellinen sosiaalityö on pitkälti yhteiskunnallista vaikuttamista ja sitä tehdään yhteistyössä asiakkaiden ja asukkaiden kanssa. Rakenteellisessa sosiaalityössä huomioidaan sosiaalityön uusia alueita ja tuodaan keskusteluun ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Epätasa-arvoisuuden kasvu kansallisesti ja kansainvälisesti edellyttää vahvaa rakenteellista orientaatiota, eikä se ratkea yksilöiden ja perheiden kanssa tehtävällä työllä. Murroksen aikakausi edellyttää aikaisempien toimintamallien lisäksi uudenlaista osaamista ja asiantuntijuutta. Informaatioteknologian ja nopean tiedonvälityksen kehittyessä tulee entistä tehokkaampia keinoja ja väyliä eri toimijoiden, kuten sosiaalityöntekijöiden, asiakkaiden, opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden yhteenliittymiselle ja samalla sosiaalisen äänen esiin nostamiselle. (Pohjola, Laitinen, Seppänen 2014, )

6 5 1.3 Sosiaaliasiamiestyö asiakkaan äänenä rakenteessa Oman osaamisen kehittäminen Työvälineen viritys ASIAKASTYÖ Verkostotyö Kohtaamiset SELVITYS Muut kannanotot ja tutkimus työt Tiedotus Ammattitaito Tiedontuotanto Yllä olevaan kuvaan olen yrittänyt hahmotella sosiaaliasiamiehen työn kokonaisuutta. Asiakastyö on osa kokonaisuutta, mutta sen rinnalla on ammattilaisten kanssa toimiminen erilaisten verkostojen avulla. Joskus tarvitaan suoraa kontaktia yhden asiakkaan asiassa hänen omaan työntekijään. Toisinaan on viisasta pyrkiä tavoittamaan isompi joukko työntekijöitä tai esimiehiä kerralla. Uskon vahvasti siihen, ettei työntekijä pääsääntöisesti tee huonoa asiakastyötä tarkoituksella. En myöskään usko silloin siihen, että suora arvostelu tai virheiden etsiminen aiheuttaisi muutosta parempaan. Työtä on kehitettävä jatkuvasti ja sen lähtökohtana on oltava asiakkaan näkökulmasta parempi palvelu. Tästä syystä on erittäin tärkeä nostaa kaikkeen kehittämiseen tähtäävään keskusteluun aina mukaan myös ne tapaukset, joissa ei ole onnistuttu. Sosiaaliasiamieheen ottaa yhteyttä vain jäävuoren huippu asiakkaita. Heidän sanomansa tulee silti viestiä eteenpäin mahdollisimman tarkoin. Iso joukko asiakkaita kokee motiivikseen valittamiselle sen, ettei kukaan toinen joutuisi samaan tilanteeseen. Moni on liian reunalla löytääkseen edes sosiaaliasiamiestä tai muutakaan valituskanavaa. Osana sosiaaliasiamiehen työtä on myös tuottaa vuosittainen selvitys kunnanhallituksille. Se on mielestäni omasta työstä nousevan viestin jalostamista sellaiseen muotoon, jossa se olisi hyödynnettävissä yhtenä tietona kehittämisen paikoista. Näen sen rakenteellisena työnä. Kaikki tieto ei koske kaikkia organisaatioita kaikkina aikoina, mutta jokaisen asian kohdalla voi oman tekemisen tason tarkastaa. Sosiaaliasiamies oli mukana tekemässä mm. kansallista selvitystä ruoka-avusta sekä Porvoossa että Lahdessa. Myös tämä tuotti arvokasta tietoa alueen asukkaista ja ilmiöstä. Sivutuotteena se mahdollisti tiedon välittämistä myös sosiaaliasiamiehen olemassaolosta. Tämä kuuluu asiamiehen tehtävänkuvaan, kun tilaisuus tarjoutuu.

7 6 2. Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen Kaikilla Suomen sosiaaliasiamiehillä on ollut mahdollisuus käyttää yhteistä tilastointilomaketta vuoden 2009 alusta lukien ja se on ollut Versossa käytössä heti asiamiestoiminnan alusta lukien. Tilastoluokat tulevat tästä yhteisestä lomakkeesta. Asiakas on tässä tilastossa: - henkilö, joka käyttää sosiaalihuollon palveluja ja jota päätös/sopimus/kohtelu/etuus koskee - henkilö, joka ottaa yhteyttä toisen puolesta sosiaalihuoltoa koskevassa asiassa (läheinen/edunvalvoja/oikeusavustaja/diakoni ym.) - henkilö, joka yleisellä tasolla ottaa yhteyttä sosiaalihuollon ilmiöistä tai ongelmista - julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon työntekijä, joka ottaa yhteyttä esiin tulleesta ongelmasta tai kysyy sosiaaliasiamiehen neuvoa menettelystä tai laintulkinnasta Asiakkaiden yhteydenotot tilastoidaan asiakastapauksina. Tapaus voi olla yksi yhteydenotto, jossa asiakas saa saman tien vastauksen esittämiinsä kysymyksiin. Tapaus voi sisältää myös useita yhteydenottoja (useilta eri tahoiltakin). Sama asiakas voi myöhemmin ottaa yhteyttä samasta tai eri asiasta. Jos asiakas esittää asiassa jotain uutta selvitettävää asiaa tai kokonaan uuden ongelman, tulee siitä uusi asiakastapaus. Jos yhteydenottaja tiedustelee tai valittaa samalla kertaa kahdesta sosiaalihuollon eri toimialueesta (esim. lastensuojelu ja toimeentulotuki), täytetään molemmista asioista oma yhteydenottolomakkeensa, ja asia kirjautuu kahtena tapauksena. Yhteydenotot voivat tapahtua puhelimitse, kirjeitse, sähköpostitse tai tapaamisella. Asiakastapauksiksi ei kirjata yhteydenottoja: joiden perusteella sosiaaliasiamies ei tee mitään toimenpiteitä sähköpostiyhteydenottoja, joiden johdosta asiamiehen ei oleteta ryhtyvän toimenpiteisiin, häntä on vain tiedotettu asiasta.

8 7 2.1 Lukumäärät Kunnan asukasluku (* Vertailuluku Yhteydenottoja/1000as Asikkala ,7 (2,0) Hollola ,7 (1,1) Hämeenkoski ,4 (0,9) Kärkölä ,3 (0,6) Padasjoki ,9 (0,6) Oiva yhteensä ,6 (1,2) Hartola ,6 (1,5) Iitti ,1 (0,3) Myrskylä (1,5) Nastola ,8 (0,9) Orimattila ,5 (1,3) Pukkila ,5 (2,0) Sysmä ,7 (0,9) Aava yhteensä ,1 (1,1) Lahti ** ,4 (1,1) Sipoo ,8 (1,3) Askola ,4 (1) Heinola ** ,7 (1,4) Porvoo ** ,7 (0,8) Loviisa ja Lapinjärvi (1,4) Yhteensä ,3 (1,1) *) Tilanne 12/2013 Väestörekisterin tietojen mukaan **) Tilasto puolelta vuodelta Yhteydenottojen lukumääristä on joidenkin kuntien kohdalla vertailuaineistoa nyt jo viideltä vuodelta. Yllä olevaan taulukkoon on koottu yhteydenottojen lukumäärät kunnittain, asukasluvut väestörekisterin tilanteen 12/2013 mukaan sekä yhteydenottojen suhdeluku vuodelta 2013 ja Suhdeluku kertoo, kuinka monta yhteydenottoa kunnasta on tullut tuhatta asukasta kohden ja helpottaa kuntien vertailua. Taulukosta huomaamme, että kaikkiaan yhteydenotot ovat hieman kasvaneet viime vuodesta. Asukasluku tarkastelualueella on kasvanut 1252 henkilöllä. Kasvukuntia ovat olleet Lahti, Porvoo, Sipoo, Askola ja Pukkila. Muissa asukasluku on pienentynyt edellisestä tarkastelusta. Eniten suhteellista kasvua yhteydenotoissa on ollut Askolassa (140 %), Sipoossa (46 %) ja Oivan alueella (31 %). Määrällisesti eniten yhteydenottoja on tullut Lahdesta, jossa kasvua viime vuodesta on 24 %. Eniten on pienentynyt Heinolan yhteydenottomäärä, joka tippunut hieman alle puoleen viime vuodesta. Yhteydenottaja on voittopuolisesti sosiaalihuollon asiakas itse, mutta neljännes yhteydenottajista on asiakkaan edustajia useimmiten sukulaisia tai ystäviä. Erityisesti ikääntyneiden palveluissa korostuu omaisten kanssa toimiminen, sillä peräti 70 % yhteydenottajista on omaisia. Henkilökunnan yhteydenottoja on 5 %. Yhteyttä on otettu melko tasaisesti koko vuoden ajalta elokuun ollessa ns. huippukuukausi. Tämä selittyy sekä asiamiesten että kunnan virkamiesten heinäkuun lomilla,

9 8 mikä on ruuhkauttanut elokuussa yhteydenotot. Yhteydenotoista on hoidettu ruotsinkielellä 3 % ja englanniksi 1 yhteydenotto. Erityisesti ulkomaalaisten osuus yhteydenottajista on tällä alueella erityisen vähäinen, mikä vaatinee jatkossa panostusta tiedottamisen suhteen. Naisia on ollut yhteydenottajista 71 %, miehiä 27 % ja perheitä muutama prosentti ja alaikäisiäkin muutama vuodelle % yhteydenotoista on koskenut alueella sijaitsevaa yksityistä palveluntuottajaa. Useimmiten kyse on ollut kunnan ostopalveluna tuotetusta palvelusta. Muihin kuin sosiaalihuollon palveluihin on kohdistunut 5 % yhteydenotoista. Tällöin on useimmiten ollut kyse edunvalvontaan liittyvästä neuvonnasta, toiveesta auttaa Kelan tai vakuutuslaitoksen päätöksestä valittamisessa tai työvoimaviranomaisten toiminnasta. 2.2 Yhteydenottojen aihealueet koko toiminta-alueella Yllä olevasta taulukosta huomaamme, että Yhteydenotoista 46 % on kohdistunut toimeentulotukeen. Viime vuonna vastaava luku oli täsmälleen sama, vaikkakin määrällistä kasvua on tälle vuodelle parillakymmenellä yhteydenotolla. Lastensuojelusta tuli toiseksi eniten yhteydenottoja; 16 % kaikista ja lievää nousua viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 vammaispalveluista tuli vuorostaan hieman enemmän yhteydenottoja kuin ikääntyneiden palveluista, mutta muutokset prosenttiosuuksissa ovat pieniä. Kaikkiaan voi hyvällä syyllä todeta, ettei aihealueissa ole viime vuoteen verrattuna merkittäviä eroja. Kuntakohtainen tarkastelu alla olevassa taulukossa tuo tähän isoon kuvaan paikallisesti erilaisia painotuksia. Oivan ja Lahden alueella toimeentulotuki on hallinnoinut yhteydenottoja. Lastensuojelun suhteellinen osuus on suurin Heinolassa ja Porvoossa. Ikäihmisten

10 9 palveluihin liittyviä yhteydenottoja on suhteellisesti eniten Loviisa-Lapinjärvi alueella ja Aavassa. Vammaispalveluiden osuus on iso Sipoossa, Askolassa ja Aavassa. Kaikki Sipoo Porvoo Oiva Loviisa+Lapinjärvi Lahti Heinola Askola Aava Toimeentulotuki Lastensuojelu Ikääntyneet Vammaispalvelut Keh.vam.huolto Omaishoito Perheasiat Kotihoito Päihdehuolto Päivähoito Muu sosiaalityö Muu palvelu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yhteydenottojen aihealueet Sipoossa Yhteydenottojen lukumäärä Sipoosta kasvoi vuodesta prosentilla. Yhteyttä otettiin suhteessa väkilukuun hieman keskiarvoa enemmän. Yhteydenottoja on tullut pitkin vuotta melko tasaisesti elokuun ollessa huippukuukausi. 60 % yhteydenotoista on tullut asiakkaalta itseltään ja vajaa 40 % asiakkaan edustajalta ja 1 yhteydenotto myös henkilökunnalta. Yhteydenotoista 83 % on hoidettu suomeksi ja loput 17 % ruotsiksi. Yhteydenottajana on ¾ osassa tapauksista ollut nainen. Yhteydenottojen tehtäväalueet on koottu alla olevaan taulukkoon. Kuvasta huomaamme, että toimeentulotuen suhteellinen osuus on kaventunut edellisvuodesta selvästi ja kolme tehtäväaluetta toimeentulotuki, vammaispalvelut ja perheasiat ovat yhtä isoina edustettuna vuoden 2013 tilastossa. Ikääntyneiden palveluista ei ole lainkaan yhteydenottoja, mikä on keskiarvoon verrattuna yllättävää, mutta kylläkin kotihoidosta muutama yhteydenotto.

11 Toimeentulotuki Lastensuojelu Ikääntyneet Vammaispalvelut Keh.vam.huolto Omaishoito Perheasiat Kotihoito Päihdehuolto Päivähoito Muu sosiaalityö Muu palvelu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 2.3 Yhteydenottojen syyt Tyytymättömiä on yhteydenottajista 64 % ja loput 36 % yhteydenotoista on ollut luonteeltaan tiedustelevia. Tähän suhdelukuun ei ole viime vuodesta tullut edes prosenttiyksikön muutosta. Alla olevaan taulukkoon on koottu syiden lukumäärät koko alueelta vuosina 2013 ja Neljä yleisintä syytä yhteydenotolle ovat säilyneet samana viime vuodesta, mutta keskinäinen järjestys on muuttunut. Vuonna 2013 otettiin eniten yhteyttä päätöksiin liittyen. Toisena olivat palvelun toteuttamiseen liittyvät yhteydenotot. Toimeentulotukeen liittyvistä yhteydenotoista yli puolet liittyy juuri päätöksiin, kun esimerkiksi lastensuojelun yhteydenotot painottuvat palvelun toteuttamiseen ja kohteluun. Kohteluun liittyvät yhteydenotot ovat määrällisesti lisääntyneet merkittävästi, sillä luku on kaksinkertaistunut.

12 11 Päätökset, sopimukset Jonotusaika Palvelun toteuttaminen Kohtelu Tietosuoja Maksuasiat ja vahingonkorvaus Itsemääräämisoikeus Yleinen tiedontarve Muu syy 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yhteydenottojen syyt Sipoossa Yhteydenottojen syyt on eritelty seuraavassa taulukossa. Hieman reilut puolet yhteydenotoista on ollut luonteeltaan voittopuolisesti tyytymättömiä eikä tiedustelevia. Verrattuna koko aineistoon tiedustelevia yhteydenottoja on siis keskivertoa enemmän ja tyytymättömyyttä vähemmän. Myös tarkempi syiden erittely todentaa samaa trendiä; yleistä tiedontarvetta on ollut selvästi vuotta 2012 enemmän. Yhteydenoton syistä palvelun toteuttaminen on mennyt selvästi päätökset/sopimukset ryhmän ohi. Tätä selittää paljolti se, että toimeentulotuen yhteydenottojen suhteellinen osuus on laskenut. Toimeentulotuen yhteydenotoissa on hyvin usein kyse päätöksistä. Käsittelyaika on ollut jonkin verran ongelmallinen vuonna 2013, myöskään kohteluun liittyvät yhteydenotot eivät ole vähentyneet vuodesta Päätökset/sopimukset Käsittelyaika Palv.toteuttaminen Kohtelu Tietosuoja Maksuasiat/vahingon korvaus Itsemääräämisoikeus Yleinen tiedontarve Muu syy 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

13 Sosiaaliasiamiehen toiminta yhteydenottojen perusteella Kuunneltu Neuvonta Muistutusneuvonta Kanteluneuvonta Muu oikeusturvaneuvonta Selvittäminen/Sovittelu Vaikuttamistoiminta Muu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yllä olevassa taulukossa on sosiaaliasiamiehen toiminta yhteydenottojen perusteella vuosina 2012 ja 2013 koko toiminta-alueella. Sosiaaliasiamiehen työssä neuvonta on keskeisellä sijalla. Kyseessä on ammatillinen neuvonta, joka työnä sisältää myös tilannearviota asiakkaan tilanteesta ja laajaa arviointia siitä, miten kyseistä asiaa voidaan lähestyä ja onko tilanteessa huomioitu kaikki mahdollisesti kyseeseen tulevat tavat ja tahot auttaa. On huomioitavaa, että asiakkaiden tyytymättömyyteenkin on usein ratkaisuna tämä tilanteen ymmärtävä neuvonta. Voisi hyvällä syyllä myös väittää, että sosiaaliasiamiehet toimivat puskurina organisaatioihin päin niissä tilanteissa, joissa työntekijään ei olla suoraan yhteydessä. Monesti neuvonnan antaminen vaatii myös pitkällistä selvittelyä kirjallisuudesta tai internetin tietovarannoista. Vuoteen 2012 verrattuna 2013 on selvittämisen ja sovittelun suhteellinen osuus kasvanut. Tämä kertoo tapausten haastavuuden lisääntymisestä. Osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehillä on oma verkostonsa, jonka kautta on mahdollista myös saada laajempaa perspektiiviä ja ideoita siitä, miten muualla maassa joitain vaikeita tapauksia on saatu ratkottua Sosiaaliasiamiehen toiminta Sipoossa Sosiaaliasiamiehen toiminta yhteydenottojen perusteella on ollut voittopuolisesti neuvovaa. Selvittämisen ja sovittelun suhteellinen osuus on edellisvuotta pienempi, vaikka sitä määrällisesti onkin tehty hieman enemmän kuin vuonna 2012 ja enemmän kuin osuus koko alueella Koko alue % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Viesti vastaanotettu Neuvonta Muistutusneuvonta Kanteluneuvonta Muu oikeusturvaneuvonta Selvittäminen, sovittelu Vaikuttamistoiminta Muu toimenpide

14 13 3. Yhteydenottojen sisällöt ja kehittämisehdotukset Tässä luvussa käsittelen vuoden mittaan yhteydenottojen kautta nousseita ongelmakohtia. Ne eivät koske kaikkia kuntia, eikä jokaista työntekijää, mutta teemat ovat yhteisiä kahdelle maakunnalle ja kaikille palvelun järjestäjille. Olen pyrkinyt kirjoittamaan asiakkaan lähtökohdasta käsin, sillä asiamiehen lakisääteinen tehtävä on nostaa asiakkaan ääni kuuluviin. Tätä on asiakkaan ääni - työntekijöillä, esimiehillä ja luottamushenkilöillä on omansa Toimeentulotuki Toimeentulotuesta on otettu allekirjoittaneen asiamiehen alueelta eniten yhteyttä, kaikkiaan 90 yhteydenottoa on liittynyt siihen. Toimeentulotuen yhteydenottojen luonne on ollut 68 prosenttisesti tyytymätön. 53 % toimeentulotuen yhteydenotoista allekirjoittaneeseen sosiaaliasiamieheen on liittynyt päätöksiin. Käsittelyaikaa koski 5 % yhteydenotoista, eli ei kovin merkittävä määrä. Kunnat ovat velvollisia raportoimaan siitä säännöllisesti ja sitä seurataan todella tarkasti joka paikassa. Tarvittaessa koko aikuissosiaalityö valjastetaan toimeentulotuen päätösten tekoon, jos käsittelyajat paukkuvat yli. Kohteluun toimeentulotuessa liittyi 9 % yhteydenotoista. Yleistä neuvontaa toimeentulotukeen liittyen joko sen hakemiseen tai päätösten tulkitsemiseen on annettu 18 prosentille yhteydenottajista. 43 % toimeentulotuen yhteydenotoista on pystytty selvittämään neuvomalla asiakasta. 17 prosentille on annettu muuta oikeusturvaneuvontaa, mikä on useimmiten ollut päätöksen oikaisumenettelyssä neuvomista. Vajaassa neljänneksessä tapauksista on ollut syytä olla yhteydessä työntekijään ja selvitellä tilannetta hänen kanssaan. Asiakasta on tavattu joko yksin tai yhdessä työntekijän kanssa 12 kertaa. Vaikuttamistoimintaa on poikkeuksellisen paljon toimeentulotuessa, jossa 7 % yhteydenotoista on ratkottu tällä keinoin. Vaikuttamistoiminta sisältää yleensä sen, että esimiehiin on oltu yhteydessä ja pyydetty tarkastamaan kunnan tulkinnan laillisuutta suhteessa johonkin oikeuskäytäntöön tai muuhun ohjeistukseen. Joskus asiakkaan esiin tuomat epäkohdat ovat myös sisältäneet kehittämisehdotuksia, joten näitäkin olen pyrkinyt viestimään eteenpäin heti niiden ilmennyttyä. Lämmitys- ja taloussähkön huomioiminen tuotti monia yhteydenottoja eri puolilta toimintaaluetta. Sähkön hinta on kallistunut ja sen osuus päivittäisistä menoista on kasvanut kaikilla meillä. Siirtyminen etäluettaviin mittareihin on tuottanut ongelmia varsinkin sähkölämmittäjille. Kun menoerä perustuu kuukausittain vaihteleviin kulutuslukemiin, on taloutta hyvin vaikea suunnitella. Talvella on monella asiakkaalla sitten ylittynyt kohtuullisena pidetyn asumismenon raja, koska lämmityssähkö kuuluu osaksi asumismenoja. Hiljalleen on moni siirtynytkin kuitenkin tasaerä laskutukseen, jotta talouden suunnittelu olisi helpompaa. Vuokralla asuvan on monesti vaikea vaikuttaa oman sähkölaskun suuruuteen. Kodinkoneet ovat vuokranantajan, eikä niitä voi uusia omin päin, vaikka ne veisivät paljon sähköä. Saattaa olla, että kohtuullisen vuokran omaava asunto on myös huonosti eristetty tai mitä milloinkin, ihmisten tilanteet ovat kovin moninaisia. Yllätyksiä sähkö- ja vesilaskujen kanssa on koettu myös siksi, että moni firma on ulkoistanut perinnän perintäfirmalle, eikä erillistä sähkölaitoksen lähettämää sähkön katkaisuilmoitusta ole tullut vaan sähkön katkaisusta on ilmoitettu perintätoimiston kirjeellä. Hallinto-oikeuksien oikeuskäytäntöjä tarkastelleessa selvityksessä todetaan, että kunnat ovat oikeutettuja kohtuullistamaan sähkön ja veden kulutusta ja ohjaamaan asiakkaita kohtuulliseen kulutukseen (STM:n selvityksiä ja raportteja

15 :15). Näin tehdessään he eivät mielestäni saisi kohtuuttomasti vaikeuttaa ihmisen omatoimista selviytymistä. Asumismenojen kohtuullistaminen on vakioaihe, joka aiheuttaa ymmärrettävästi ongelmia sekä muuttotilanteissa että muissa elämäntilanteen muutoksissa. Muuttotilanne on erityisen hankala kohta, sillä silloin asiakkaalla on usein syvä huoli asunnon löytymisestä ja todellisuudessa monen mahdollisuudet asunnon saamiseen ovat rajatut. Kun asunto sitten löytyy, saattaa asiakas ajatella suoriutuvansa kohtuuvuokran ylittävästä osuudesta, mutta kunta ei silti myönnä vakuutta. Yleensä tämä on perusteltuakin, jos on kyse pitkäaikaisesta asiakkaasta, eikä asunnon vaihdolle ole huutavaa tarvetta. Moni asiakas kuitenkin kokee kunnan toiminnan puuttumisena itsemääräämisoikeuteen siinä tilanteessa. Myös kohtuuttoman kalliisti asuvaa saatetaan ohjeistaa hakemaan asuntoa myös sellaisilta alueilta, joille asiakas ei syystä tai toisesta halua muuttaa. Perustuslain mukaan meillä jokaisella on oikeus valita asuinpaikkamme. Siitä huolimatta asiakkaalle tulee antaa realistinen kuva hänen tekemiensä valintojen vaikutuksista toimeentulotuen määrään uudella alueella. Terveydenhuoltomenot ja erityisesti lääkkeet aiheuttavat suurta huolta asiamiehelle. Niukoin varoin elävän asiakkaan elämässä saattaa sattua tilanteita, ettei lääkkeisiin vain ole varaa ja ne jäävät ottamatta. Mielestäni tämä on yhteiskunnan rahojen hukkaamista, jos asiakas ei saa maksusitoumusta sosiaalitoimesta lääkkeisiin tarpeen mukaan. Jos vähäinen lääkemeno sattuu kuun loppuun, voi pienikin summa olla ylivoimainen ja lääke jää hakematta. Reseptivapaata särkylääkettä ja muita itsehoitolääkkeitä varmasti voi ostaa omin rahoin, mutta lääkärin määräämä lääke on mietitty otettavaksi. Matkakulut terveydenhuoltoon muodostuvat ajoittain isoiksi. Kela nosti omavastuuta näistä kustannuksista 9,25 eurosta 14,25 euroon Korotus on mittava köyhälle asiakkaalle. Monesti ongelmallista on sekin, että kustannus pitäisi ensin itse pystyä maksamaan ja sitten se korvataan kuittia vastaan. Sosiaalitoimen neuvo lainata kaverilta näissä tilanteissa saattaa ylittää asiakkaan sietokyvyn. Köyhän ihmisen aivoista osa askartelee koko ajan pakollisista menoista selviämisen kanssa, miten saan ruuan huomenna ja miten pääsen varatulle lääkäriajalle, maksanko puhelinlaskun vai annanko sen mennä kiinni. Joskus tekee mieli hellittää hetkeksi ja elää niin kuin muutkin. Käydä kahvilassa tai ostaa lapselle kerrankin se leluhyllyn äärellä kinuttu lelu tuosta vain. Velkaa on mahdollisesti monelle taholle, luottotiedot menneet, joten pikavippiäkään ei saa. Kavereilta on lainattu ja sukulaisilta. Joku on pystynyt maksamaan takaisin, mutta joku joutuu välttelemään velkojiaan. Ihminen haluaa selvitä omillaan. Leipäjonojen ihmisistä tuntui hyvältä, kun voi itsekin auttaa. (kts. Ruoka-apu selvitykset) Vastikkeeton apu toiselta henkilöltä on vaikea ottaa vastaan ja hyväksyä noin vain. Köyhän syyllistäminen yhtään sen enempää kuin hän jo itse tekee, on suuri este ihmisen voimaantumiselle. Sosiaalityössä köyhän arkea ymmärretään vaihtelevasti. Rakenteellinen sosiaalityö on jo teoreettisessa keskustelussa nousemassa vuosien aktivointimantran tilalle. Sosiaalityö saa taas joukolla nousta puolustamaan köyhiä asiakkaitaan. Asiakkaan ottaessa yhteyttä sosiaalisasiamieheen voi hänellä olla syvä viha niitä kohtaan. Ne ei tee mulle päätöstä, jos en vie sinne sitä ja sitä paperia. Onko niillä oikeus tehdä niin ja mitä voin tässä tilanteessa nyt tehdä? Asiakas kokee työntekijöiden kiusaavan itseään erilaisin asiakirjapyynnöin. Asiamies on yhteydessä työntekijään ja selviää, että asiakasta epäillään jostain. Siitä, ettei hän edes asu kunnassa tai ettei hän ole eronnutkaan miehestään kuten sanoo tai että hänellä on tuloja, joita hän ei kerro. Asiakkaalle tätä epäilyä ei ole kerrottu. Mielestäni kyse on tällöin vilpillisen menettelyn epäilystä ja olisi helpotus työntekijälle ja asiakkaalle, että näihin tilanteisiin

16 15 olisi sovittu toimintakäytäntö, jota noudatetaan aina kun epäilys herää. Vilpillinen toiminta kuuluu poliisin tutkittavaksi, mutta ennen sitä asiakasta tulee kuulla virallisesti asiasta ja antaa hänelle mahdollisuus antaa tarvittavat selvitykset. Osa asiakkaista kokee saamansa toimeentulotukipalvelun yleisesti kyykyttävänä, vaikkei se kohdistu yksittäiseen työntekijään tai palaudu mihinkään tilanteeseen. Tämän totesivat myös sosiaalitoimisto 2.0 selvityksen tekijät. Sosiaalitoimen prosessi on sellaisenaan asiakkaan hallinnan ulkopuolella oleva. Huoneet säilyvät pääsemättöminä ja asiointi tapahtuu aulassa. Aulan maalaaminen iloisilla väreillä ei välttämättä tuo apua tähän tilanteeseen, vaan on madallettava kynnystä työntekijöiden ja asiakkaiden välillä. Toimeentulotuki ei riitä terveelliseen ruokaan tai ruokaan ylipäätään. Osa asiakkaista on neroja saamaan pienet rahat riittämään. He leipovat leivät itse, käyvät sienessä, marjassa ja kalassa. Hyödyntävät leipäjonojen antimet ja säästävät ja kituuttavat. Osa tarvitsisi Marttojen ohjeistusta taloudenpitoonsa. Pienin rahoin on työläämpää syödä terveellisesti kuin silloin, kun monipuolisen aterian voi päivittäin nauttia vaikkapa työpaikan lounaspaikassa. Tällä on vaikutuksensa myös terveyserojen kasvuun. Varsin yleinen neuvontatilanne on sellainen, jossa sosiaalityön tarpeessa olevan henkilön omainen on yhteydessä asiamieheen ja kyselee neuvoa, mitä voisi tilanteessa tehdä. Huolta on saatava jakaa, vaikka voi olla, että asiaa ei pystytä yhtään edistämään ilman itse asiakkaan suostumusta. Aikuisen ihmisen itsemääräämisoikeus on vahva, vaikka hänen elämäntapansa olisikin tuhoisa. Yhteydenottoja tuli liittyen uuden asiakkaan tyytymättömyyteen siihen, ettei hänelle ole kerrottu mahdollisuudesta hakea tukea esim. lapsen harrastusmenoihin tai lapsen tapaamiskuluihin. Ihmisten tietämys sosiaalitoimen mahdollisuuksista on usein vääristynyt ja tässä hallintolaki ja asiakaslaki määritteleekin virkamiehelle mittavan vastuun neuvoa asiakasta siinä, mitä asioita hänen tilanteeseen liittyy ja mihin etuuksiin voisi muodostua oikeus. Asunnottoman perusosa on laskettu yhteistaloudessa asuvan normin mukaan, jos henkilö on majaillut muiden henkilöiden asunnoissa. Päijät-Hämeen tai itäisen Uudenmaan alueella on vähän varsinaista katuasunnottomuutta. Asunnottomuus on useimmiten luonteeltaan sellaista, että henkilö joutuu muuttamaan hetkeksi tuttavien nurkkiin tai jo iäkkäiden vanhempien luo. Perusosan rakenteessa ei mielestäni tänä päivänä ole sellaisia asioita, joissa voisi säästää asumalla yhteistaloudessa toisen kanssa. Kaikilla on oma puhelin, entistä harvempi tilaa lehtiä paperiversiona ja tvlupa on muuttunut veroksi. Ruokamenoissa voi ehkä hitusen säästää, jos voi ostaa kerralla isoja pakkauksia. Mutta onko asunnottoman elämä välttämättä muutenkaan niin suunnitelmallista, että tämä säästö pääsisi toteutumaan? Monesti hän on kovassa kiitollisuuden velassa hänet majoittaneelle henkilölle, joka saattaa koska tahansa heittää asiakkaan myös ulos asunnostaan. Toiminta-alueella on paljon kehittämistä liittyen aikuissosiaalityöhön ja halua asiakkaan äänen paremmalle huomioimiselle on olemassa. Aikuissosiaalityöhön liittyvää kehittämistyötä on tehty Päijät-Hämeessä jo useamman vuoden ajan päättyi parivuotinen Päijät-Sos hanke, jonka aikana kehitettiin mm. erilaisia asiakasosallisuuden tapoja. Hankkeen ansiosta mm. Nastolan työttömät ry sai palkattua joukkoonsa kokemusasiantuntijan neuvomaan asiakkaita ja vaikuttamaan sosiaalityön kehittämiseen. Iitissä saatiin hyviä kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnasta ja Orimattilassa asiakasryhmästä. Peruspalvelukeskus Aavan palvelusuunnitelmatyön

17 16 kehittäminen ja työskentelyn kohdentaminen sekä Peruspalvelukeskus Oivan alkuhaastattelu- ja huoliseulakäytännöillä on vahvistettu palveluprosessia ja edistetty asiakkaiden mahdollisimman nopean avun saamista sekä palveluihin ohjautumista. Alkuhaastatteluiden ja asiakasprofilointien kautta on tuotettu myös paljon tietoa asiakkuuksista. Kehittämistyön kautta on osoitettu, että palveluprosessia kehittämällä on mahdollisuus vahvistaa aikuissosiaalityötä ja sen organisoitumista sekä sujuvoittaa palvelua. Asiakkaiden ohjautumista toimeentulotuesta sosiaalityöhön ja ohjaukseen on parannettu. Päijät-Hämeessä on päästy hyvään alkuun aikuissosiaalityön kehittämisessä. Suunnitelmallinen kehittäminen jatkuu peruspalvelukeskus Aavassa ja Oivassa tulevassa SOS II hankkeessa, jossa keskitytään asiakkaan osallisuutta vahvistaviin työmenetelmiin ja rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen. Kehittämistyöhön pyritään jatkossa saamaan enemmän alueellista yhteneväisyyttä ja suunnitteluun yhteistä keskustelua. ( Porvoossa on aloitettu keväällä 2014 tiistaiaamuisin avoin tapaamismahdollisuus kahvin merkeissä. Sosiaalitoimiston aulassa on tarjolla kahvia asiakkaille ja paikalla on aina muutama aikuissosiaalityön tiimin työntekijä. Heitä voi jututtaa paikan päällä tai sitten tarpeen mukaan voidaan sopia ajanvaraus asioiden tarkemmalle puimiselle. Toimintamalli on otettu hyvin vastaan ja sen toimivuutta arvioidaan. Asiasta kertoi mm. Uusimaa-lehti Kehittämisehdotukset toimeentulotuesta ja aikuissosiaalityöstä Toimeentulotukiohjeistusten yhdenmukaistaminen maakunnittain vähentäisi eriarvoisuutta lain tulkinnassa Sähkö- ja vesilaskujen kohtuullistamisen ei tulisi olla mekaanista vaan perustua siihen, että asiakkaan kulutus on selvästi kohtuuttoman suurta. Tällöinkin tulisi pyytää asiakkaalta selvitystä kulutuksesta, koska vesilaskun määrään saattaa vaikuttaa vaikkapa vuotava putki. Asumismenojen kohtuullistaminen tulisi tehdä osana asiakassuunnitelmaa. Asiakkaan pakkomuutto itselleen haitalliseen ympäristöön kuten hometaloon tai epämieluisalle asuinalueelle ei lisää kokemusta omatoimisesta selviytymisestä. Lisäksi on huomioitava asiakkaan mahdollisuudet tosiasiassa saada muuta asuntoa. Merkitystä on myös sillä, ovatko asumismenot todella kohtuuttomat, vai vain hieman yli sovitun rajan. Toimintamallien sopiminen ja noudattaminen vilppiepäilytilanteissa edistäisi asiakastyön läpinäkyvyyttä. Todelliset vilppiepäilyt tulisi toimittaa poliisin tutkittavaksi. Tosiasiassa asunnottomalle tulisi huomioida täysi perusosa. Mikäli asunnoton joutuu majailemaan tuttavien nurkissa, ei hänen voi katsoa tänä päivänä hyötyvän yhteistalouden mukanaan tuomista säästöistä informaatiomenoissa tms. Päinvastoin on elämä asunnottomana kuluttavaa ja kallista. Lääkehoidon tukeminen täydentävällä toimeentulotuella on yhteiskunnalle halvempi vaihtoehto kuin se, että lääkkeet jäävät hakematta ja tarvitaan entistä järeämpiä hoitomuotoja. Köyhä asiakas tarvitsee useimmiten lääkkeisiin sitoumuksen, koska rahaa niihin ei yksinkertaisesti ole. Asiakkaalle on neuvottava ne etuudet, joihin hän olisi oikeutettu, vaikkei hän ole niitä osannut hakea. Jos nähdään, että hakijalla on alaikäisiä lapsia, tulisi häntä ohjeistaa oikeudestaan hakea tukea esimerkiksi etävanhempana tapaamiskuluihin ja lähivanhempana lapsen harrastusmenoihin.

18 17 Asiakkaan mahdollisuuksia saada työntekijä kiinni tulee lisätä kaikin keinoin. Aikuissosiaalityön yleinen neuvontanumero 9-16 ja esimerkiksi asioimissähköposti olisivat kaikissa kunnissa hyviä ideoita. Lisäksi on jo nyt lupaavia kokemuksia matalan kynnyksen kohtaamisareenoista, niitä tulisi lisätä. Asiakasosallisuutta lisääviä kokeiluja on syytä jatkaa ja vakiinnuttaa 3.2 Lastensuojelu ja perheasiat Lastensuojelusta ja perheasioista tulleita yhteydenottoja tarkastellaan tässä samassa luvussa, sillä usein ne ovat toisiinsa kytköksissä ja joissain kunnissa samat työntekijät tekevät osan työajastaan lastenvalvojan työtä ja osan lastensuojelutyötä. Lastensuojelusta tuli 2013 toiseksi eniten yhteydenottoja, mutta määrällisesti yli puolet vähemmän kuin toimeentulotuesta. Lastensuojeluun liittyvissä asioissa oli harvoin kyse yleisestä tiedontarpeesta, vaan useimmiten jotain oli jo tapahtunut ja yhteys lastensuojeluun oli muodostunut. Kohtelu nousee lastensuojelun yhteydenotoissa päätökset/sopimukset ja palvelun toteuttaminen kohdan kanssa kolmen keskeisen syyn joukkoon, sillä siihen liittyy viidesosa yhteydenotoista. Myös itsemääräämisoikeus on ollut syynä lähes yhtä usein. Tietosuoja puhuttaa lastensuojelussa keskimääräistä enemmän sen sijaan käsittelyaika liittyy harvoin yhteydenoton syyhyn. Sosiaaliasiamiehen toiminnasta hieman yli kolmannes on ollut neuvontaa. Jonkun verran on myös vain kuunneltu, asiakas on itse tiennyt tarkalleen mitä haluaa tehdä, eikä ole tarvinnut neuvontaa tässä. Oikeusturvaneuvontaa ei ole annettu lainkaan, sen sijaan kanteluneuvontaa ja muistutusneuvontaa jonkun verran. Lastensuojeluasioissa asiamiehenä pyrin tuomaan asiakkaalle tiettäväksi hänen oikeuden hankkia itselleen asianajaja, sillä sosiaaliasiamies ei tätä roolia voi ottaa. Selvittämistä/sovittelua on tehty vajaassa neljäsosassa tapauksista, mikä kertoo siitä, että on ollut tarpeen selvittää asiakkaan näkökulman lisäksi työntekijän näkökulmaa. Lastensuojelusta tulleista yhteydenotoista ei voi muodostaa selkeää top kolmea, joista otettaisiin usein yhteyttä. Monesti kyse on kuitenkin tilanteista, joissa perheen itsemääräämisoikeuteen joudutaan puuttumaan. Asiakkaat haluavat varmistusta onko toimittu oikein tai haluavat selvitystä siitä, miten lastensuojelun toimenpiteistä pääsisi irtautumaan. Lastensuojelun päätöksiin sinänsä en sosiaaliasiamiehenä puutu, mutta menettelytavoissa neuvon asiakkaita. Lisäksi neuvon heitä siinä, miten he pystyvät omaa näkemystään tuomaan esille tilanteissa, joissa tunteet saattavat nousta pintaan vahvasti. Vuoden mittaan tulleista yhteydenotoista muutamia asiakokonaisuuksia on syytä nostaa tarkasteluun. Sijaishuoltopaikkoihin liittyviä yhteydenottoja tuli poikkeuksellisen paljon nuorilta itseltään. He olivat aktivoituneet kenties julkisen keskustelun perusteella miettimään, ovatko sijaishuoltopaikan säännöt oikeita. Myös muutama vanhempi on ollut asiaan liittyen yhteydessä, jolloin säännöt ovat vain yksi osa sijaishuoltopaikan toiminnasta, mikä on aiheuttanut tyytymättömyyttä. Laitosten valvonta kuuluu aluehallintoviraston lisäksi myös sijaintikunnalle ja sijoittavalle kunnalle. On ensiarvoisen tärkeää kehittää omavalvontaa näissä asioissa eteenpäin, sillä yksittäisen valvon-

19 18 takäynnin aikana on mahdoton saada kuvaa paikan ongelmista. Nuorten ja lasten kuuleminen osallisena sijaishuollon kehittämisessä on otettu myös vakavasti. Lastensuojelulaitosten, perhekotien ja sijaisperheiden osalta on läsnä aina myös kysymys siitä, onko sijaishuolto varmasti parempi vaihtoehto kotioloille. Vanhemman, joka ei ole hyväksynyt sijoitusta millään tavalla, voi olla todella vaikea uskoa tähän. Myös huostaanoton periaatteessa hyväksyvälle vanhemmalle saattaa sijaishuollon olosuhteet tulla kuitenkin yllätyksenä. Varsinkin nuorten kohdalla on tilanteita, joissa jonkin näköinen pysähdys on tarpeen. Kuitenkin käytännössä se pysähdyspaikka voikin olla laitos, jossa muut ovat samasta syystä, eikä ongelmallinen käyttäytyminen siihen lopukaan. Avohuoltoon sijoittuvia keinoja tukea nuoria tarvitaan lisää ja uudenlaisia innovaatioita siinä, jotta nuoria voitaisiin mahdollisimman usein tukea omassa elinympäristössään. Lastensuojelutyöntekijöiden vaihtuvuus on ikävä ongelma monessa kunnassa. Pätevien sosiaalityöntekijöiden puute on ilmeinen Päijät-Hämeessä, kuten jo edellisvuoden selvityksessä todettiin. Tätä puutetta helpottamaan on kuitenkin alkanut Poimu-hanke, jossa pyritään tukemaan opinnoissa niitä henkilöitä, jotka olisivat valmistumassa sosiaalityöntekijäksi. Mm. tenttimahdollisuuden tuominen Lahteen helpottaa eri puolilla Suomea opiskelevien opintojen edistymistä. Normaaliin työelämään naisvaltaisella alalla kuuluu joka tapauksessa jonkin verran vaihtuvuutta. Asiakkaat kokevat vaihtuvuuden yleensä turhauttavana, koska he joutuvat selittämään samat asiat moneen kertaan. Toisinaan työntekijän vaihdos voi olla hyväksikin, sillä asiakkaat saattavat toivoa toista työntekijää heidän asiaansa käsittelemään. Tietosuoja on erityisen arka asia lastensuojelussa, jossa asiakastietoihin tallentuu erittäin arkaluonteista materiaalia. Asioiden kirjaamisella on myös viime kädessä oikeudellista merkitystä, jos ajaudutaan esimerkiksi huostaanoton valmisteluun. Dokumentointi on taiteenlajinsa, jota varten tulisi varata aikaa mutta myös kehittää uusia tapoja ja hyödyntää uutta teknologiaa. Voisiko olla mahdollista neuvottelun yhdessä kirjaaminen tablettitietokoneella? Voisiko nauhurin käyttö toimia kirjaamisen rinnalla, jotta voitaisiin tarpeen mukaan tarkastaa mitä tuli sanottua? Myös asiointisähköposti on asia, joka saattaisi helpottaa työntekijän ja asiakkaan välistä kommunikointia. Tätä on kokeiltu Porvoon lastensuojelussa joidenkin työntekijöiden toimesta, mutta vielä se ei ole levinnyt kaikille työntekijöille. Kaikkien ei ole helppo osua ytimeen puheessa, sen sijaan hän voi kirjoittaa ajatuksistaan paljon tarkemmin. Asiakkaan näkökulmasta hyvä dokumentti ei sisällä vääriä tietoja isoista eikä pienistä asioista, johdattele lukijaa ymmärtämään asioita rivien välistä, ja se tulee hänelle tarkastettavaksi nopeasti käydyn neuvottelun jälkeen. Omien tietojen tarkastamiseen asiakkaalla on täysi oikeus ja jopa velvollisuus. Usein tallennettuna on paljon vähemmän tietoja kuin asiakas olettaa. Huoltajuusriitoihin liittyviä tietopyyntöjä toisesta puolisosta kysellään jonkun verran. Kysymyksiä on herättänyt vanhemman rooli erityisesti murrosikäisen lapsen lastensuojeluasiassa. Mitä oikeuksia vanhemmalla on tilanteessa ja tuleeko vanhempi riittävästi kuulluksi? Lastensuojelussa on tietoisesti pyritty kääntämään työn painopistettä lapsen kuulemiseen ja hänen tapaamiseensa. Tätäkin tehdään ajoittain liian vähän, mutta myös vanhempi saattaa jäädä esimerkiksi kiireellisessä sijoituksessa syrjään. Lastensuojelun laatusuosituksessa korostetaan kokemusta osallisuudesta ja aidosta yhteistyöstä sekä vastuuta huolehtia palvelujen ja tuen saannista. Kansallisena suosituksena esitetään että lastensuojelun sosiaalityöntekijän työajasta vähintään puolet käytetään lasten ja perheiden kohtaamiseen. Jokaisella asiakkaana olevalla lapsella, nuorella ja van-

20 19 hemmalla tulee olla mahdollisuus saada vähintään 2 tuntia kuukaudessa henkilökohtaista aikaa työntekijältään (Lastensuojelun laatusuositus STM 2013:20). Nykyvanhemmuus on pääsääntöisesti sitoutuvaa. Aina kotikeinot eivät riitä ja nuoret ajautuvat erilaisiin ongelmiin. Heidän kohdallaan on kyse monen sektorin yhteistoiminnan tarpeesta, koska asiakkaat käyvät koulua, ovat usein terveydenhuollon tarpeessa ja ajoittain myös päihde- tai mielenterveyspalveluiden tarpeessa. Lastensuojelun rooliksi saattaa jäädä nuoren pysäyttäminen ja siirtäminen pois kodista, joka sinänsä ei vaaranna hänen kasvuaan. Nuorelle ei välttämättä järjesty riittäviä terapiapalveluita tai hänen päihteiden käyttöä ei saada suitsittua. Oppimishäiriö ei häviä sijoituksessa mihinkään. Viranomaisyhteistyön saaminen toimivaksi on noussut esiin myös lastensuojelun tilaa tarkastelleissa selvityksissä ja myös siihen on otettu kantaa lastensuojelun laatusuosituksessa (STM 2013:20). Siinä ajatuksena on, että jokainen yhteistyötaho vastaa oman toimialansa palveluiden avulla siitä, että lapsi/nuori/vanhemmat saavat tarvitsemansa avun. Aikuisille suunnatuissa palveluissa (esimerkiksi aikuissosiaalityön, päihde- ja mielenterveyspalvelujen) työntekijät osaavat selvittää ja huomioida asiakkaidensa lasten tuen tarpeen ja tarvittavan yhteistyön lastensuojelun kanssa. Perheasioissa yhteydenoton syynä ovat muita useammin maksuasiat, sillä elatusavun laskemiseen liittyvät ongelmat ovat monesti yhteydenoton syynä. Yleistä tiedontarvetta on myös huomattavasti enemmän kuin lastensuojeluun liittyen, sillä lähes 40 % yhteydenotoista on tätä. Palvelun toteuttamiseen liittyi vajaa kolmannes yhteydenotoista. Sosiaaliasiamiehen toiminnasta neuvontaa on perheasioissa ollut noin 70 %. Selvittämistä on tehty viidesosassa tapauksista ja yhtä asiakasta on tavattu näiden asioiden tiimoilta. Perheasioissa on yhteydenottojen lukumäärä sen verran alhainen, ettei voi puhua yleisesti esiin nousevista asioista. Nostan muutaman teeman kuitenkin esiin niiden suuren merkityksen vuoksi. Yhtenä sellaisena teemana nousee erityisesti monen miessoittajan ennakko-oletus tai jopa kokemus naispuolisen työntekijän puolueellisuudesta. Myös jo pelkästään se seikka, että sovittelua vaativissa tilanteissa on paikalla vain yksi työntekijä, aiheuttaa monesti kokemusta työntekijän asettumisesta juuri sen toisen puolelle. Sosiaalialan naisvaltaisuuden tuntien miespuolisia työntekijöitä on vaikea asettaa tässäkään yhteydessä kehittämisehdotukseksi, mutta voisiko tilanteessa olla molemmilla osapuolilla oma työntekijä? Myös erilaisia kokeilevia menetelmiä on eroauttamiseen erikoistuneilla työntekijöillä tiedossa, joiden hyödyntäminen lastenvalvojan arjessa pitäisi mahdollistaa. Isyyslain uudistus siirtäisi neuvoloiden vastuulle isyyden tunnustamisen selkeissä tilanteissa jo ennen lapsen syntymää. Tämä toivottavasti vähentää lastenvalvojan työtaakkaa siten, että painopistettä voi lisätä vaikeampien tilanteiden selvittelyyn. Lastenvalvojien ja perheneuvolan yhteistyö on varmasti ehdottoman suositeltavaa niillä alueilla, joissa se ei jo toimi saumattomasti. Koska vaikeat huoltajuusriidat kuormittavat valtavasti lapsia ja toisaalta koko palvelujärjestelmää, tulisi näitä pyrkiä kaikin tavoin ehkäisemään. Sosiaaliasiamiehen rooli on näissä tilanteissa yhtä vaikea kuin muidenkin sosiaalialan asiantuntijoiden. Asiakas on kulloinkin yhteyttä ottava vanhempi, jonka näkökulman heidän kertomus asiasta avaa. Toista näkökulmaa ei yleensä kuulla, joten on mahdotonta saada kokonaiskuvaa. Sen lisäksi on moraalinen velvollisuus pitää lapsen näkökulmaa tärkeimpänä ohjeita suuntaavana periaatteena. Soittajat kyselevät paljon neuvoja liittyen elatusmaksujen laskemiseen ja esimerkiksi työttömyyden vaikutuksista siihen. Lisäksi asiamieheltä kysytään oikeudellisiakin neuvoja, miten asioissa tuli-

21 20 si edetä. Näitä neuvoja ei asiamies voi oman toimeksiantonsa perusteella kuitenkaan antaa. Oikeusaputoimistosta asiakkaat toivottavasti saavat enemmän juridista arviointia ja neuvontaa. Sosiaaliasiamiehenä useimmiten keskusteluun pyritään nostamaan asioista sopimisen edut pitkällä tähtäimellä. Kehittämisehdotukset lastensuojelu ja perheasioihin liittyen Laitosten omavalvonnan seuranta jokaisella käynnillä lastensuojelulaitoksessa tai perhekodissa Lastensuojelun laatusuositusten ottaminen työn tavoitteeksi Monialaisen yhteistyön kehittäminen varhaisessa tuessa Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuutta on edelleen pyrittävä vähentämään Dokumentointiin reippaasti uutta teknologiaa ja ideoita sen helpottamiseen ja saamiseen asiakkaan oikeusturvan kannalta hyvälle tasolle Vaikeissa huolto- ja tapaamisriidoissa on etsittävä uusia keinoja puolueettomuuden tunteen vahvistamiseksi Eroauttamisen taitoja kaikille sektorin ammattilaisille ja perheneuvolayhteistyön varmistaminen 3.3. Vammaispalvelut, kehitysvammahuolto ja omaishoito Vammaispalveluista, kehitysvammahuollosta ja omaishoidosta tulleet yhteydenotot on koottu tähän lukuun. Omaishoito ei liity pelkästään vammaispalveluihin, sillä omaishoidon asiakkaista osa on kotona ikäihmisiä hoitavia omaisia ja osa hoitaa joko vaikeavammaista tai kehitysvammaista omaistaan. Yhteensä näistä tuli 37 yhteydenottoa, joista pääosa 73 % vammaispalveluista. Yhteydenottoja tuli kaikista kunnista. Yhteydenottojen syyt jakautuvat varsin tasaisesti, noin viidenneksen osuudet ovat yleisellä tiedontarpeella, päätökset/sopimukset kohdalla ja palvelun toteuttamisella. Sen lisäksi 16 % yhteydenotoista on kohdistunut kohteluun ja 9 % käsittelyaikaan. Yhteydenoton syykohtaan saatetaan tilastoida yhdestä yhteydenotosta myös kaksi syytä, jos asiakas on tyytymätön esimerkiksi sekä päätöksen sisältöön että saamaansa kohteluun. Käsittelyajan yhteydenottoja on hieman enemmän kuin toimeentulotuesta tai lastensuojelusta. Toimeentulotuessa on määritelty 7 arkipäivän käsittelyaika toimeentulotukipäätökselle. Vammaispalvelussa aikaa päätöksenteolle on 3 kk. Päätöksenteon prosessi on monesti kuitenkin polveilevampi eikä yksin viranomaisen käsissä, kuten toimeentulotuessa. Päätöksen kustannusvaikutukset ovat vammaispalveluissa monesti moninkertaiset toimeentulotukipäätökseen. Määräaikojen tulo sosiaalihuollon lähes kaikkeen päätöksentekoon on kuitenkin valveuttanut asiakkaat tarkasti seuraamaan päätöksenteon kestoa. Olen sitä mieltä, että keston seuraaminen ei saa tärkeydessä mennä päätösten tarkan harkinnan ja oikeudellisuuden ohi. Mieluummin tarkoin harkittu ja perusteltu päätös vaikka viikon myöhässä kuin hutaisten tehty päätös ajallaan, jota joudutaan kenties jo kuukauden kuluttua muuttamaan.

qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui

qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq 0 wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen. Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti

Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen. Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti 16.2.2017 Miten asumista voidaan tukea Kelasta? Kelasta voi saada rahallista tukea asumiseen eri etuuksien muodossa Yleinen asumistuki

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015 Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 215 Palvelun tuottaja 213 214 215 Kunnan palvelu 541 423 452 Kuntayhtymän sosiaalipalvelu 3 3 Yksityinen kunnan ostopalveluna 2 28 22 Yksityinen sosiaalipalvelu

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen havaintoja 2010

Sosiaaliasiamiehen havaintoja 2010 Sosiaaliasiamiehen havaintoja 2010 Sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä vuoden 2010 aikana kaikkiaan 357 kertaa (edellisenä vuonna 265) ja asiakkaita oli 221 (190). 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA Enonkoski Rantasalmi. Savonlinna Sulkava

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA Enonkoski Rantasalmi. Savonlinna Sulkava SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA 2016 Enonkoski Rantasalmi Savonlinna Sulkava 18.1.2017 Selvityksen laatija: Sosiaali- ja potilasasiamies Heli Korhonen Sosteri/ Itä-Savon

Lisätiedot

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Kristiina Qvintus ja Aini Räisänen 1.9.2015 1. Johdanto Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää asiakkaan

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kaupungin valtuusto Kati Kallimo Toimialajohtaja

Kaupungin valtuusto Kati Kallimo Toimialajohtaja Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 Kaupungin valtuusto 28.9.2015 Kati Kallimo Toimialajohtaja Sosiaaliasiamiestoiminta Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä. ASIAKASPEILI KOKEMUKSENI PALVELUNKÄYTTÄJÄNÄ Asiakaspeilin tavoitteena on saavuttaa aikuissosiaalityön palveluissa parempaa ymmärrystä siitä, miten palvelunkäyttäjä kokee oman tilanteensa, ammattilaisten

Lisätiedot

Sosiaalitoimi tekee lakisääteisen, mutta lähinnä hipaisemalla. 6.11.2012 http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi

Sosiaalitoimi tekee lakisääteisen, mutta lähinnä hipaisemalla. 6.11.2012 http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi Sosiaalitoimi tekee lakisääteisen, mutta lähinnä hipaisemalla. Sosiaalityöntekijät eivät ehdi tehdä työtänsä. Palvelut ovat pirstaloituneita ja säästetään. Ammattilaisia turhauttaa. Sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Salon kaupunki 1550/ /2017 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2016

Salon kaupunki 1550/ /2017 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2016 Salon kaupunki 1550/05.16.00/2017 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2016 Harri Harberg Sosiaaliasiamies-edunvalvoja 31.5.2017 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki Valtakunnalliset lastensuojelupäivät #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki ErinOmainen-hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuulit sä meitä? - Erityislapsiperheiden moninaiset

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen

Lisätiedot

Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille

Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille 1 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille Sosiaaliasiamiehen työ perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000).

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

HUOLEN TUNNISTAMISEN MALLI

HUOLEN TUNNISTAMISEN MALLI HUOLEN TUNNISTAMISEN MALLI PRO SOS -HANKE ESR-hanke (2016 2019) 7 sosiaalialan osaamiskeskusta, 94 kuntaa ja Kuntaliitto Tavoitteena: selkeyttää ja vahvistaa aikuissosiaalityön asemaa varmistaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIESSELVITYS 2018

SOSIAALIASIAMIESSELVITYS 2018 SOSIAALIASIAMIESSELVITYS 2018 Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Sosiaali- ja potilasasiamies Anne-Mari Furu 4.2.2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Yhteydenottojen määrä ja

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi

Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi Salon kaupunki Sosiaalipalveluiden organisaatio 2017 Aikuis- ja vammaissosiaalityö Väestöpohja: Noin 53 000 Vammaissosiaalityö Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

FSHKY:N SOSKU-HANKE Aalto Marianna ja Heino Satu

FSHKY:N SOSKU-HANKE Aalto Marianna ja Heino Satu FSHKY:N SOSKU-HANKE 7.5.2018 Aalto Marianna ja Heino Satu FSHKY:n Sosku-hanke 2015-2018 Kohderyhmänä ovat kuntalaiset, jotka tarvitsevat elämäntilanteessaan runsaasti monia yhtäaikaisia sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere

Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere 16.3.2017 Sarita Alarotu Etuuskäsittelypäällikkö, toimeentulotuki Kela Keskinen vakuutuspiiri Perustoimeentulotuen siirto Kelaan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

LAPSELLA ON OIKEUKSIA LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2013 Kokkola ja Kruunupyy

Potilasasiamiesselvitys 2013 Kokkola ja Kruunupyy Potilasasiamiesselvitys 2013 Kokkola ja Kruunupyy Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria ammattikorkeakoulu 1 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Yhteydenotot... 3 3 Yhteydenottojen syyt... 4 3.1.

Lisätiedot

Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere

Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere 24.1.2017 Sarita Alarotu Etuuskäsittelypäällikkö, toimeentulotuki Kela Keskinen vakuutuspiiri Perustoimeentulotuen siirto Kelaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 1 / 1 1381/00.01.03/2013 121 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle, toimintavuosi 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Unto Ahvensalmi, puh.

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua

Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua Anne Vierelä Sosiaali ja potilasasiamies 31.3.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA ROVANIEMELLÄ JA RANUALLA...

Lisätiedot

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA Kokemuksia vanhuspalveluiden käyttäjäkunnan yhteydenotoista; mikä on hyvin, mitä pitää muuttaa? Ikäihmisten palvelujen ohjaus- ja valvontaryhmä o Tampereen kaupungin ikäihmisten

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Asumisen kustannukset perustoimeentulotuessa

Asumisen kustannukset perustoimeentulotuessa Asumisen kustannukset perustoimeentulotuessa Vuosi 2017 tilastojen ja kokemusten näkökulmasta Venla Saarinen suunnittelija Kela, Etuuspalvelut, Toimeentulotukiryhmä Perustoimeentulotuen saajakotitaloudet

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen toimeentulotuella - täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Asumisen turvaaminen toimeentulotuella - täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Asumisen turvaaminen toimeentulotuella - täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Piia Wallenius, Aikuisten sosiaalipalvelut 1 Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki - Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Lisätiedot

Lapsiperheiden asumisen ongelmien käsittely sosiaalitoimessa

Lapsiperheiden asumisen ongelmien käsittely sosiaalitoimessa Lapsiperheiden asumisen ongelmien käsittely sosiaalitoimessa Antti Sarantaus Ammatillinen lisensiaatintutkimus Jyväskylän yliopisto Sosiaalityö Hyvinvointipalveluiden erikoisala Saimaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013

Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Harri Harberg Sosiaaliasiamies-edunvalvoja 1.10.2014 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

Perustoimeentulotukiuudistuksen sujuvuus diakonian näkökulmasta Jouko Karjalainen & Minna Kivipelto Kysely tehty

Perustoimeentulotukiuudistuksen sujuvuus diakonian näkökulmasta Jouko Karjalainen & Minna Kivipelto Kysely tehty Perustoimeentulotukiuudistuksen sujuvuus diakonian näkökulmasta Jouko Karjalainen & Minna Kivipelto Kysely tehty 26.4 12.5.2017 22.6.2017 Jouko Karjalainen 1 Diakoniatyöntekijät Kela-uudistuksen sujuvuudesta

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kokemuksia kuntien ja Kelan yhteistyöstä käytäntöjen kehittäminen Marja-Leena Valkonen, etuuspäällikkö, etuuspalvelujen lakiyksikkö

Kokemuksia kuntien ja Kelan yhteistyöstä käytäntöjen kehittäminen Marja-Leena Valkonen, etuuspäällikkö, etuuspalvelujen lakiyksikkö Kokemuksia kuntien ja Kelan yhteistyöstä käytäntöjen kehittäminen 10.1.2018 Marja-Leena Valkonen, etuuspäällikkö, etuuspalvelujen lakiyksikkö 1 Vuosi 2017 Kelasta kuntiin lähetettyjen ilmoitusten ja täydentävän

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA Tuija Kautto Kohtaamo Lahti 23.9.2015 MITEN SELVITETTY Ohjaamokierros 2015 Projektisuunnittelijat kiertäneet Suomea Kaikkia Ohjaamoja ei ole vielä tavattu Tapahtumat, esimerkiksi

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

Vuoden menestyjät - Laatu- ja kehittämispalkinto 2017

Vuoden menestyjät - Laatu- ja kehittämispalkinto 2017 Vuoden menestyjät - Laatu- ja kehittämispalkinto 2017 1. Tulosalue ja vyks Tulosalue - Lapsiperhepalvelut Vastuuyksikkö - Lapsiperheiden tuki 2. Kehittämisen kohde vuoden 2017 menestysteoksi - Hyvinvointikuntayhtymän

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Omaishoitajien valmennus. Toimeentulotuki Marja Salminen Johtava sosiaalityöntekijä Pohjoisen aikuissosiaalityö Etuuskäsittely

Omaishoitajien valmennus. Toimeentulotuki Marja Salminen Johtava sosiaalityöntekijä Pohjoisen aikuissosiaalityö Etuuskäsittely Omaishoitajien valmennus Toimeentulotuki Marja Salminen Johtava sosiaalityöntekijä Pohjoisen aikuissosiaalityö Etuuskäsittely Toimeentulotuki Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Perhekeskustyöpaja 23.11.2017 Leena Normia-Ahlsten 27.11.2017 1 Lähtökohdat Palvelujen piiriin voi hakeutua itse halutessaan, ei edellytetä ilmoitusta

Lisätiedot

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari 9.5.2019 Toimintamalli Päijät-Hämeessä Ikääntyminen on koko yhteiskunnan asia Ikääntynyt on aikuinen ihminen elämänsä loppuun saakka Ikääntyneet ovat voimavara Palvelurakenneuudistukset,

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Tavoitteena yhdenvertaisuus toimeentulotukiuudistuksessa - Mission impossible?

Tavoitteena yhdenvertaisuus toimeentulotukiuudistuksessa - Mission impossible? Tavoitteena yhdenvertaisuus toimeentulotukiuudistuksessa - Mission impossible? Paula Saikkonen & Minna Ylikännö 13.-14.6.2017 Pieksämäen kesäkoulu Tackling Inequalities in Time of Austerity Toimeentulotuen

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 % 1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot