OHJELMAESITYS. INKA - Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan

Transkriptio

1 OHJELMAESITYS INKA - Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan MATERIAALI- TEHOKKUUS VESI- TEHOKKUUS YMPÄRISTÖ- TEHOKKUUS Kajaanin kaupunki Kokkolan kaupunki Mikkelin kaupunki

2 2(23) Sisällys TIIVISTELMÄ Kehittämisohjelman tarve ja kysyntälähtöisyys Kaupunkiverkoston yhteinen tahtotila Ohjelman painopiste (teema) Ohjelman visio Kansallinen visio Kaupunkiverkoston visio Vision sisältämä liiketoimintapotentiaali Askeleet uuden liiketoiminnallisen vision saavuttamiseksi Vision toteutumiseen liittyvät välitavoitteet ja niiden mittaaminen Keskeiset toimenpiteet Ekotehokkuuden BAT-verkosto (EkoBAT) WITERA-ohjelman osateemoihin liittyvän TKI-toiminnan aktivointi Kestävä vesien käyttö ja kierrätys Materiaalien hyötykäyttö ja kierrätys Uusiutuva energia ja uudet tuotteet Kaivosteollisuuden ympäristövaikutusten hallinta WITERA-ohjelman rooli teemojen kehittämisessä Yritysten aktivointi ekotehokkaan liiketoiminnan kehittämiseksi Kaupunkiverkoston aktivointi ekotehokkuuteen ja edelläkävijämarkkinoiden avaamiseen Kansallisen ja EU-rahoituksen kanavointi WITERA-ohjelman toteuttamiseen Hankkeen valmistelu Kaupunkiverkoston osaamiskärjet Kestävä vesien käyttö ja kierrätys Materiaalien hyötykäyttö ja kierrätys Uusiutuva energia, tuotteet ja prosessit Kaivosteollisuuden ympäristövaikutusten hallinta Tutkimusympäristöt Verkostot Yhteistyö Cleantech Finlandin ja Team Finlandin kanssa Kärkiyritykset Kansalliset ja kansainväliset tutkimusverkostot Ohjelman kytkeytyminen kansallisiin ja paikallisiin strategioihin Kansalliset strategiat Alueelliset strategiat... 20

3 3(23) 9. Kehitysohjelman toteutus Raamiaikataulu Organisaatio Budjetti Riskianalyysi... 22

4 4(23) TIIVISTELMÄ WITERA eli Vihreämmän teollisuuden ratkaisut on Kajaanin, Kokkolan ja Mikkelin kaupunkien yhteinen kehittämisohjelma, joka tähtää omien teollisten ja osaamisintensiivisten työpaikkojen määrän, viennin ja teollisuusyritysten tuottavuuden kasvuun yritysten ekotehokkuutta lisäämällä. Ohjelma keskittyy alueiden ekotehokkuuden ja siihen liittyvään teknologian osaamisen kasvuun, jonka seurauksena Suomessa voidaan saavuttaa jopa seitsemän miljardin euron säästöt. Samalla teollisesta toiminnasta ympäristölle aiheutuvaa kuormaa voidaan hallita ja minimoida. Säästöjen ja ympäristön puhdistumisen rinnalla ohjelma synnyttää uusia tuotteita ja palvelukonsepteja kansainvälisille vientimarkkinoille ja siten vahvistaa Suomen cleantech-toimintaa ja uudistaa kaupunkien roolia uudistuvan teollisuuden tukijana. WITERA -ohjelman keskeisiä teemoja ovat kestävä vesiresurssien käyttö, materiaalitehokkuuden lisääminen kierrätyksellä, biopohjaisen energian, tuotantoprosessien ja tuotteiden kehitys sekä kaivosteollisuuden ympäristövaikutusten hallinta. WITERA ohjelman avulla parannetaan kaupunkiverkoston alueella toimivan teollisen yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä aktivoimalla ekotehokkuuden lisäämiseen tähtäävää tutkimusta, koulutusta ja yrityskehityshankkeita. Ohjelma synnyttää uusia innovaatioita ja start-up yrityksiä. Ohjelmaan sitoutunut kaupunkiverkosto luo omilla julkisilla hankinnoillaan ja suunnittelullaan ekotehokkuutta edistävälle yritystoiminnalle resurssiensa puitteissa edelläkävijämarkkinoita ja tukee pilotointi- ja demonstrointihankkeiden käynnistymistä. WITERA-ohjelma kokoaa myös ekotehokkuuden kehittämistä tukemaan kansallisen EkoBAT-verkoston, jolla vahvistetaan myös ohjelman kansainvälisten verkostojen toimintaa. Ekotehokkuuden osaamisen vahvistumisen kautta syntyviä hyviä käytäntöjä on tarkoitus soveltaa koko Suomen teollisuudessa. WITERA-kaupunkiverkostoon arvioidaan syntyvän ohjelmakaudella jopa uutta teollista työpaikkaa. Tavoitteena on 400 miljoonan euron säästöjen saavuttaminen maakuntien teollisissa yrityksissä niiden ekotehokkuutta parantamalla. WITERA-ohjelma on keskeinen osa kaupunkiverkoston yhteisesti valtiolle tekemää teemakohtaista teollisuuden ekotehokkuutta edistävää kasvusopimusehdotusta. Kasvusopimus ja WITERA-ohjelma yhdistävät kaupunkiverkoston erikoistuneen osaamisen suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi ja alan uusien edelläkävijämarkkinoiden synnyttämiseksi. WITERA-kaupunkiverkoston tavoitteena on synnyttää 300 miljoonaa euroa cleantechliiketoimintaa, josta pääosa kohdistuu vientiin.

5 5(23) 1. Kehittämisohjelman tarve ja kysyntälähtöisyys Teollisuuden uudet tehokkuusratkaisut eivät ole vain mahdollisuus vaan välttämättömyys. Kansallisesti teollisuuden kilpailukyky halutaan säilyttää luonnonvarojen kestävään käyttöön yhdistettynä. Globaalisti kyse on luonnonvarojen kiistämättömän ja edelleen kiihtyvän ylikulutuksen hidastamisesta ja pysäyttämisestä. Siksi Vihreämmän teollisuuden ratkaisut kehittämisohjelmassa (WITERA) tavoitteeksi asetetaan koko suomalaisen teollisuuden uudistaminen niukkaresurssisuuden ja ekotehokkuuden osaamisen ja niitä tukevien teknologiaratkaisujen näkökulmasta. Yksi merkittävimmistä tehostamiskohteista on vesienkäytön hallinta, jonka ajavina voimina ovat niukkaresurssisuuden ja vesi- ja hiilijalanjälkien lisäksi uudet päästödirektiivit ja -maksut. Elinvoimainen, uudistuva ja kestävän kehityksen periaatteella toimiva teollisuus ja pk-yritykset ovat Suomen kilpailukyvyn tukirankaa. Hallitusohjelman ja Eurooppa 2020-strategian linjaukset kestävästä, älykkäästä ja osallistavasta kasvusta ja hyvinvoinnista edellyttävät myös teollisuuden uudistumista ja kilpailuedun kehittymistä. Nämä teollisen toiminnan ja Suomen kilpailukyvyn kannalta välttämättömät tavoitteet edellyttävät, että niin raaka-aineiden kuin energian käyttöä tehostetaan samalla päästöt ja ympäristövaikutukset minimoiden. Tuotannollisten yritysten säästöpotentiaali esimerkiksi materiaaleissa ja energiassa voi olla yli 20 %, Suomen tasolla jopa seitsemän miljardin euron luokkaa vuodessa. Kaupunkiverkoston alueella toimivassa teollisuudessa on ohjelmakaudella saavutettavissa noin kahden miljardin euron säästöt teollisuuden ekotehokkuutta parantamalla. Samalla kehitystoiminta tukee uusien, innovatiivisten yritysten ja prosessien paremman hallinnan mahdollistamien teknologiaratkaisujen syntymistä ja markkinoille pääsyä. Materiaali- ja energiatehokkuuden lisääminen ja sitä kautta saavutettava teollisuuden arvonnousu on tämän kaupunkikonsortion kehittämisohjelman keskeinen tavoite. WITERA-kehittämisohjelma, joka toteutetaan yhteistyössä Suomen johtavien asiantuntijaorganisaatioiden kanssa (mm. VTT, Motiva, Suomen ympäristökeskus) ja alan kansainvälisiin huippuosaajiin verkostoituen, vastaa samalla hakijakaupunkien (kaupunkiverkosto) tarpeeseen teollisten työpaikkojen määrän säilyttämisestä, uudistamisesta ja kasvusta. Liiketoimintojen vahvistaminen ja uusien yritysten syntyminen on kaupunkiverkoston keskeinen elinkeinopoliittinen tavoite. Tämä edellyttää olemassa olevan teollisuuden kilpailukyvyn parantamista. Kehitettävät ja käyttöönotettavat innovatiiviset ratkaisut keskittyvät teollisuuden päästöjen ennaltaehkäisyyn energiatehokkaammilla ja suljetuimmilla tuotantoprosesseilla, päästöjen hallintaan paremmilla mutta vähemmän energiaa kuluttavilla ja jätettä tuottavilla puhdistusprosesseilla, kilpailukykyisten uusien materiaalien ja energialähteiden tuottamiseen uusiutuvista raaka-ainelähteistä sekä kemikaalien ja tuotteiden riskinhallintaan. WITERA-ohjelmassa toteutetaan merkittäviä edelläkävijäinnovaatioita, joilla voidaan konkreettisesti edistää taloudellista kasvua ja tukee myös Ympäristöministeriön tavoitteita niin teollisuuden resurssitehokkuuden parantamisen kuin myös julkisten hankintojen suhteen. Julkisissa hankinnoissa ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen tukee pitkän aikavälin taloudellista kehitystä sekä kansallisella että globaalilla tasolla, ja se on strategisesti tärkeä toimintamuoto julkiselle sektorille yleisen edun turvaamisen kannalta. Ohjelman tarvetta korostavat monet alueelliset ja kansalliset yleiset kehitystavoitteet. Näitä ovat yritysten kasvun ja viennin vauhdittaminen, parhaiden kotimarkkinoiden luominen tunnistettaville EKM-yrityksille, siirtyminen ekotehokkaaseen, ilmastonmuutokseen sopeutuvaan talouteen ja alueiden vetovoimaisuuden kasvattaminen ja kehityksen turvaaminen. Ohjelma tukee oleellisesti Horisontti 2020 ohjelman hyödyntämismahdollisuuksia ja se mahdollistaa edelläkävijämarkkinaketjulle uudenlaisen profiloitumisen ohjelman toimijoina.

6 6(23) WITERA-ohjelma jalkauttaa Suomen cleantech-ohjelmaa aluetasolle sekä pk-teollisuuden että kunnallisen päätöksenteon hyödynnettäväksi. Ohjelma on käytännönläheinen ja siihen liittyy alusta alkaen useita pilottikohteita, joissa elinkaariajattelun menettelytapoja otetaan käytäntöön. Kaupunki- tai aluevetoiset pilottikohteiden avaukset toimivat muun teollisuuden kannustimina ja tarjoavat mahdollisuuden kansallisiin referenssimarkkinoihin. 2. Kaupunkiverkoston yhteinen tahtotila Kajaanin, Kokkolan ja Mikkelin keskuskaupunkien muodostama kaupunkiverkosto on tehnyt yhteisen teemakohtaisen kasvusopimusehdotuksen teollisuuden ekotehokkuutta edistäväksi kasvusopimukseksi. Sopimuksessa kaupunkiverkosto sitoutuu toteuttamaan yhteisen laajan Vihreämmän teollisuuden ratkaisut -kehittämisohjelman ohjelmakaudella Ohjelman tavoitteena on suomalaisen teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyvyn tukeminen sen vesi-, materiaali- ja energiatehokkuutta parantamalla. Kaupungit ovat sopineet tekevänsä kehittämisohjelmasta yhteisen ohjelmaesityksen INKA-ohjelmaan. Kaupunkiverkostolla on yhteinen tahto elinkeinopolitiikan uudistamiseen sekä suomalaisen teollisuuden viennin edistämiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Tämä edellyttää korkeatasoista osaamista valituilla kärkialueilla. Hakijakaupungit ovat maakuntiensa keskuskaupunkeja yliopistokeskuksineen, joita kohdennettu ekotehokkuuteen suunnattu osaamisen säilyttäminen ja parantaminen vahvistaa merkittävästi. Kaupunkiseuduilla on aito halu luoda positiivista näkyvyyttä pioneereina uusissa teollisuuden vihreissä ratkaisuissa maailmanlaajuisestikin. Yhteisenä visiona on älykäs, teollinen innovaatioalusta kaupunkiseuduille, joiden avaintoimijoiden (yritykset, teolliset alueet, kuntien infrastruktuuripalvelut) ekologista toimivuutta ja tehokkuutta voidaan jatkuvatoimisesti seurata ja parantaa. Kaupunkiverkostoa täydentävät merkittävinä yhteistyökaupunkeina Etelä-Savossa Savonlinna ja Pohjanmaalla Pietarsaari, jotka kaupunkiseututoimijoina vahvistavat merkittävästi ohjelmassa mukana olevan teollisuuden pohjaa. Liitteessä 1 on esitetty luettelo ohjelman valmisteluun osallistuneista yrityksistä ja muista yhteistyökumppaneista. Liitteissä 2a-2k on yliopistojen, korkeakoulujen ja yrityksiä edustavien järjestöjen WITERA-ohjelmaa koskevat puoltolausekkeet. 3. Ohjelman painopiste (teema) Tässä kehitysohjelmassa on yksi painopistealue: Vihreämmän teollisuuden edelläkävijäratkaisut. Kansallista vaikuttavuutta haetaan alueen erikoisosaamisen ja vahvuuksien näkökulmasta erityisesti vesi-intensiivisten teollisten prosessien tehokkuuden parantamisesta uusilla prosesseilla, mittaus- ja monitorointiratkaisuilla sekä älykkäillä ja tietointensiivisillä palvelukonsepteilla. Paikallisesti ja alueellisesti ohjelmassa käynnistetään myös toimenpiteitä materiaali- ja energiatehokkuutta parantavien edelläkävijäinnovaatioiden kehittämiseen ja käyttöön erityisesti kaivannais-, metallurgia-, kemian-, metsä- ja bioenergiateollisuudessa. Teollisuuden ekotehokkuuden parantaminen tarkoittaa tässä kehittämisohjelmassa yrityksen materiaali-, energia- ja vesitehokkuuden parantamista taloudellisesta kilpailukyvystä huolehtien ja haitalliset ympäristövaikutukset minimoiden. Ohjelma keskittyy suomalaisen teollisuuden uudistamiseen, edelläkävijämarkkinoiden avaamisen (ts. asiakastarpeiden tunnistamisen ja pilotoinnin) avulla ja teollisuuden ekotehokkuutta parantamalla sekä tunnistamalla ja edistämällä uusia innovatiivisia tuote-, teknologia- ja ICT-pohjaisia palveluratkaisuja painopistealueella. Keskeisinä keinoina ovat osaamis- ja yrityslähtöisten merkittävien innovaatiohankkeiden käynnistäminen ja ohjelmaan sitoutuneiden kaupunkien alueilla sijaitsevien kehitys- ja demonstrointiympäristöjen vahvistaminen ja mahdollisimman laaja-alainen hyödyntäminen yritysten ja kehitysorganisaatioiden innovaatioalustana.

7 7(23) Ohjelmassa käytettävä termi ekotehokkuus vastaa täysin sisällöllisesti niukkaresurssisuusvaatimuksia ja kestävän talouskehityksen tavoitteisiin, joissa tuotannon luonnonvaratehokkuus tulee moninkertaistaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä (Euroopan unionin ekotehokkuusaloite 1997).. WITERA-TULOKSIA Viennin kasvu Kannattavuus Raakaaineet Puolivalmisteet Lopputuotteet IMAGO Energiatehokkuus Materiaalitehokkuus Vesitehokkuus Uusi palveluliiketoiminta Uusi vienti Ekoinnovaatiot Tutkimus Innovaatioaihiot Kehitysalustat Kuva 1. Vihreämmän teollisuuden ratkaisut -ohjelman viitekehys: WITERA-ohjelman toimenpiteillä uudistetaan teollisuutta ja sitä palvelevaa infrastruktuuria tutkimusta, uutta teknologiaa ja ekotehokkuusosaamista hyödyntämällä. 4. Ohjelman visio Kansallinen visio Finland Booster for Greener Industry Vihreämmän teollisuuden ratkaisut -ohjelman (WITERA) avulla Suomeen on syntynyt merkittävä määrä ekotehokasta, älykästä ja kestävää teollisuutta ja sen myötä globaalisti kilpailukykyisen vientiteollisuuden volyymi on kasvanut. Edellinen tarkoittaa sitä, että ekotehokkuuden ja elinkaariajattelun hyödyntäminen Suomessa teollisuudessa on globaalisti tunnustettua, teollisuuden taloudellinen kilpailukyky ja imago ovat parantuneet, on syntynyt uutta palveluliiketoimintaa siihen, miten ratkaisuja on viety teollisuuteen, ekotehokkaita ratkaisuja tuottavat pk-yritykset ovat uudistuneet ja kasvaneet ja edelläkävijämarkkinoiden avulla on syntynyt uutta teknologiaa ja uusia liiketaloudellisesti kannattavia ratkaisuja.

8 8(23) 4.2 Kaupunkiverkoston visio WITERA-alue tunnetaan kansainvälisesti älykkäästi toimivasta teollisuudestaan, jossa räätälöidyn ja mukautuvan TKI-ympäristön avulla varmistetaan erikoisosaamisen hyödyntäminen ekotehokkaassa taloudessa. Työllisyys, vienti ja niitä tukeva palveluliiketoiminta ovat jatkuvassa kasvussa. Se tarkoittaa, että on luotu vetovoimainen ja omaleimainen toimintaympäristö osaajille, kaupunkien teollisuustyöpaikkojen määrä on kasvussa. Kasvu tulee innovatiivisista ja älykkäistä teollisista järjestelmistä ja palveluista. Kaupungit tarjoavat teollisuudelle vetovoimaisia ja omaleimaisia toimintaympäristöjä ja edelläkävijäyritysten investoinnit ovat tuoneet kasvua ja dynaamisuutta WITERA-alueen kaupunkeihin. Ekotehokkuusosaaminen ja sen kautta saavutettu teollisuuden arvonnousu on kaupungeissa toimivissa yrityksissä maan huippuluokkaa. WITERA-alueet toimivat esimerkkeinä muille alueille ja kaupunkiseudut hyödyntävät toistensa osaamista ja verkostoja tehokkaasti. Lisäksi yritysten, yrityskehittäjien, opetus- ja tutkimuslaitosten sekä hallintoviranomaisten yhteistyö on saumatonta. 4.3 Vision sisältämä liiketoimintapotentiaali Tuotannollisissa yrityksissä materiaali- ja energiakustannuksien osuus muuttuvista kustannuksista on yli puolet. Saksassa on arvioitu, että maan pk-sektorin tuotantoyritysten säästöpotentiaali materiaaleissa voi olla jopa 20 %. Tämä tarkoittaa noin 100 miljardin euron säästöä vuodessa. Mikäli suomalaisissa yrityksissä materiaalikäytön tehokkuus olisi samaa suuruusluokkaa, vuosittainen säästöpotentiaali olisi noin seitsemän miljardin euron luokkaa 1. Vuonna 2010 Suomen teollisen tuotannon arvo oli 81 miljardia euroa. Motivan tähän mennessä toteuttamien materiaalikatselmusten mukaan yksittäisten yritysten säästöpotentiaali on ollut /vuosi. Materiaalitehokkuuden lisääminen johtaa väistämättä yleiseen ekologiseen tehokkuuteen, joka on tämän kaupunkikonsortion kehittämisohjelman keskeinen tavoite. Kaikilla alueilla tavoitteena on lisätä teollisuuden kilpailukykyä ja vientiä tuntuvasti. Kaupunkiverkostojen edustamien maakuntien alueella teollisuuden tuotannon arvo vuonna 2010 oli yhteensä runsaat kuusi miljardia euroa ja sitä vastaava säästöpotentiaali voisi olla yli 600 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaan uutta liiketoimintaa on odotettavissa teollisuuden sivu- ja jätevirtojen entistä tehokkaammasta hyödyntämisestä (kierrätys, talteenotto ja jalostus) sekä ekopalveluliiketoiminnasta: energia-, materiaali- ja laskentatehokkuuspalveluista, ympäristön mittaus- ja monitorointipalveluista, uusista ympäristötehokkaammista prosesseista ja laitteista sekä bioenergiaa ja biomateriaaleja tuottavista tuotantolaitoksista ja arvoketjuista. Tavoitteena on 300 miljoonaa euron edestä uutta cleantech-liiketoimintaa, josta pääosa kohdistuu vientiin. 5. Askeleet uuden liiketoiminnallisen vision saavuttamiseksi 5.1 Vision toteutumiseen liittyvät välitavoitteet ja niiden mittaaminen Ohjelman keskeisin tavoite on lisätä kaupunkiverkoston vaikutusalueella toimivan teollisuuden toimintaedellytyksiä, vetovoimaisuutta ja tuottavuutta siten, että teollisten työpaikkojen kokonaismäärä kasvaa vuoden 2020 loppuun mennessä nykytasosta työpaikalla. 1 Motiva, Paula Eskola

9 9(23) Yritysten toiminnan ekotehokkuuden paraneminen vaikuttaa suoraan niiden tuottavuuteen ja toisena keskeisenä ohjelman mittarina onkin ohjelmaan osallistuvien yritysten tuottavuuden suhteellinen paraneminen yli 10 prosentilla verrattuna vastaavien toimialojen keskimääräiseen tuottavuuskehitykseen. Ekotehokkuuden kasvuun liittyvä TKI-työ luo edellytyksiä uusille teknologiaratkaisuille ja synnyttää uusia palveluinnovaatioita. Ohjelman tavoitteeksi asetetaankin yli 60 uuden innovatiivisen yrityksen syntyminen vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman yrityskohtaisten toimenpiteiden tavoitteena on saavuttaa vähintään kansallisesti asetetut energian (-20 %), CO 2 -päästöjen (-14 %) ja veden (-50 %) säästötavoitteet. Ohjelman edellä kuvatuista numeerisista tavoitteista johdetaan koko ohjelmakaudella seurattavat vuosittaiset osatavoitteet. Ohjelman keskeisin laadullinen tavoite on suomalaisen teollisuuden tuottavuuden parantaminen ekotehokkuusosaamisella. Tämä edellyttää ensimmäisessä vaiheessa parhaiden ekotehokkuustyöskentelymenetelmien kokoamista ja kehittämistä siten, että teollisuus pystyy hyödyntämään niitä laajasti ja kustannustehokkaasti omassa toiminnassaan. Teollisuuden ekotehokkuusosaamisen kasvu tukee suoraan Suomen tavoitteita saavuttaa johtavan cleantech-maan asema globaalisti. Merkittävä kaupunkiverkoston ohjelmalle asettama laadullinen tavoite on myös kaupunkien oman vetovoimaisuuden ja toiminnan yritysystävällisyyden lisääntyminen, mikä on ehdoton edellytys teollisten työpaikkojen säilymiselle ja tavoitteena olevalle kasvulle. Ohjelma tukee myös kaupunkiverkoston kehittymistä omien alueidensa aktiivisina kehittäjinä tuomalla kaupunkeihin edelläkävijämarkkinoiden synnyttämiseen liittyvää osaamista. WITERA-EKOSTEPS 2014 WITERA-alue ekotehokkuus - pilottialueena käynnistyy Kaupunkiverkoston EKM hankinnat Yritysten ekotehokkuuskoulutusohjelma Kansallinen ekotehokkuusverkosto EkoBAT Ekotehokkuuskampanja osallistuvaa yritystä Ekotehokkuusviikko 5 uutta demonstraatiohanketta/-alustaa osallistuvaa yritystä 600 uutta työpaikka 200 M säästöt osallistuvaa yritystä: 400 M säästöt: Energia: - 20 % CO 2 : -14 % Vesienotto: - 50 % 300 M uusia tuotteita ja palveluita 1000 uutta teollista työpaikkaa Kuva 2: WITERA-ohjelman tavoitteiden saavuttaminen Liitteessä 3 on hahmoteltu vielä yksityiskohtaisemmin WITERA-ohjelmalle asetettavia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita ja niiden esittämistapaa. Lopulliset, yksityiskohtaiset tavoitteet esitetään varsinaisessa ohjelma-asiakirjassa.

10 10(23) 5.2 Keskeiset toimenpiteet WITERA-ohjelman puitteissa aktivoidaan, kootaan, koordinoidaan ja uudistetaan ohjelman osateemoihin liittyvää tutkimusta, tuotekehitystä ja yrittäjyyttä Ekotehokkuuden BAT-verkosto (EkoBAT) Ohjelmassa kootaan WITERA-toimintaa tukemaan kansallisesti ekotehokkuuden johtavista asiantuntijoista ja soveltajayrityksistä koostuva BAT-verkosto. Tämä suuntaa ja ohjaa ensisijaisesti kaupunkiverkoston ja sen yritysten ekotehokkuuden parantamiseen tähtääviä toimintoja. Työssä tunnistetaan ekotehokkuuden eri osa-alueiden yrityskohtainen vaikuttavuuspotentiaali ja kehitetään työkaluja, joilla pystytään käytännönläheisesti viemään ekotehokkuusajattelu erityyppisten ja -kokoisten yritysten kehittämistyökaluksi. EkoBat verkosto on keskeisessä roolissa arvioitaessa tutkimuksen ja uuden teknologian mahdollisuuksia teollisuuden uudistamisessa ekotehokkuutta lisäävällä tavalla. Ohjelmassa työstetään liiketaloudellisen vaikuttavuuden ja potentiaalin arviointimenetelmiä erityisesti ekotehokkuuteen tähtäävien investointien tueksi. Synnytettyä arviointiosaamista hyödynnetään niin teollisuuden liiketaloudellisten kuin kansantaloudellisen kokonaisvaikutuksen näkökulmista. EkoBAT-verkosto tukee etenkin pk yrityksille liittyvän ekotehokkuuden täydennyskoulutuksen käynnistämistä ohjelman pysyvien vaikutusten varmistamiseksi. EkoBAT-verkosto paneutuu kehittämisen kohteena olevan kaupunkiverkoston oman ekotehokkaamman toiminnan kehittämiseen. Kaupunkiverkosto ja siihen liittyvät maakunnat ja alueiden yritykset toimivat ekotehokkuuden kehittämisen laajana pilottialueena, mikä mahdollistaa kansallisesti ja kansainvälisesti hyödynnettävän osaamisen laaja-alaisen kertymisen. Kansallisen EkoBAT-verkoston toiminnan kehittämiseen haetaan yhteinen, toimijat yhdistävä ja kansallista uutta osaamista synnyttävä hanke. EkoBat-verkoston keskeisiä, toimintaan jo alustavasti lupautuneita toimijoita ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, VTT, Suomen Ympäristökeskus, Motiva Oy, Kemianteollisuus ry, CEMIS-keskus, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus ja Puhtaiden tuotantotekniikkojen tutkimusryhmä, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria ammattikorkeakoulu ja Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutti. Verkostoon kuuluvat toimijat ovat jo nyt kansainvälisesti hyvin verkostoituneita WITERA-ohjelman osateemoihin liittyvän TKI-toiminnan aktivointi WITERA-ohjelma tukee teollisuuden uudistamista ekotehokkuutta parantamalla painottaen neljää valittua osateemaa. Valituilla osateemoilla on kansallisesti merkittävä kehittämispotentiaali. Seuraavassa on lyhyesti käsitelty sitä, miksi nämä teemat on valittu teollisuuden ekotehokkuuden lisäämisen erityisteemoiksi. Samalla esitetään teemakohtaisesti uusia kärkihankeavauksia. Ohjelman tunnistetut kärki- ja referenssihankkeet on koottu kattavammin liitteeseen 4.

11 11(23) Kestävä vesien käyttö ja kierrätys Teollisuus, joka tuottaa metalleja, puuta, paperia, kemikaaleja, öljytuotteita ja lähes kaikkia muita tuotteita, käyttää vettä tuotantoprosesseissaan raaka-aineena, liuottimena, jäähdytysaineena, siirtoaineena ja myös energialähteenä. On ennustettu, että vuosittainen veden käyttö nousee ilman toimenpiteitä vuoteen 2025 mennessä yli 1100 km 3 :iin, kun se oli noin 750 km 3 vuonna Veden käyttöä seuraa myös hiilijalanjäljen ja ympäristökuorman kasvu. Veden ja erityisesti puhtaan käyttöä on siten rajoitettava ja tehostettava. Teollisuuden vesipäästöjen mukana karkaa myös valtava määrä energiaa ja ravinteita, jotka tulee ottaa talteen. Veden käytön suhteellisen määrän alentaminen suljetumpia prosessikiertoja kehittämällä (veden käytön eliminointi) teollisuudessa onkin keskeinen sen ekotehokkuutta parantava tekijä. Kärkihankeavauksia: Yhdyskuntavesien käsittelyjärjestelmien tehostaminen on kansallinen intressi ja ajankohtainen kaikkien osallistuvien kaupunkiseutujen toimijoilla. Mikkelin ja Kajaanin vesilaitokset valmistelevat uusinvestointeja. Käyttäjien ja ratkaisukehittäjien yhteistyönä kehitetään BAT-tietämystä ja alueellisia referenssimarkkinoita sovellettavaksi mm. Kokkolan ja Pietarsaaren UPM:n uusilla vesilaitoksilla. Teollisuusalueiden puhtaitten, korkea- ja matalalämpötilaisten jäähdytysvesien energiasisältöjen hyödyntäminen lämmön, kylmän ja sähkön tuottamisessa on yksi merkittävimmistä merkittävistä säästökohteista teollisuudessa alueiden lämpöhuollossa Materiaalien hyötykäyttö ja kierrätys Suomessa jätettä tuotettiin vuonna ,35 kiloa henkilöä kohden päivässä, kun EUmaiden keskiarvo oli 1,85 kiloa. Teollisuus tuottaa yli 61 % suomalaisjätteistä, selvästi enemmän kuin muissa EU-maissa. Teollisuuden materiaalitehokkuuden lisäykselle on siis suuri tarve. Paremmat materiaalit ja kierrätys johtavat raaka-aineista lopputuotteisiin menevän materiaaliosuuden kasvuun. Materiaalien kulutuksessa suurin säästö saadaan korvaamalla prosesseja tehokkaammilla ratkaisuilla. Seuraavassa vaiheessa voidaan materiaalien käyttöä pienentää eli optimoida tuotantoprosesseja. Kierrätystä ja materiaalin talteenottoa tehostamalla voidaan edelleen pienentää lopulliseen hävitykseen menevän jätteen määrää. Teollisuuden materiaalitehokkuuden kehittämisessä oleellista on materiaalivirtojen tehokkaampi seuranta ja monitorointi. Materiaalien oikeaan valintaan ja kierrätykseen liittyvä osaaminen on haastava ohjelman osa-alue ja sitä edistetään erityisesti ohjelmassa toteutettavalla laajalla pilotoinnilla. jossa otetaan huomioon teolliseen symbioosiin liittyvä kansallinen tutkimustoiminta ja -erillisohjelmat. Kärkihankeavauksia: Arvokkaiden metallien talteenotto ja kierrätys sivuvirroista uusilla teknologioilla ja uusien metallisten materiaalien valmistus muun teollisuuden raaka-aineeksi, esimerkkinä koboltin talteenotto biomassakatalyyteistä, ovat uusia avauksista. Kyseessä on teollinen symbioosi bioenergia- ja kaivannaisteollisuudesta kemianteollisuuteen ja akkuteollisuuteen sekä loppukäyttäjiin. Hiilidioksidin talteenotto In-Line -täyteaineprosessilla savukaasuista ja kierrätys raaka-aineeksi on WITERA-alueen toimijoiden kehittämien innovaatioiden perusteella kannattava vaihtoehto mm. kemiallisen metsäteollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseksi.

12 12(23) Uusiutuva energia ja uudet tuotteet Keskeinen ekotehokkuuteen liittyvä hiilidioksidipäästöjen säästötavoite liittyy uusiutuvan energian käytön lisäämiseen merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus Suomen energiantuotannosta nousee vuoden ,5 %:sta 38 %:iin. Tämä vastaa noin 40 TWh:n lisäystä, mistä noin puolet on tarkoitus saada aikaan metsähakkeen lisäkäytöllä energiantuotannossa. Tämä vajaan 20 TWh:n lisäys vastaa noin 10 milj. k-m 3 :n puumäärää. Biopolttoaineiden käyttötavoitteeksi vuonna 2020 on asetettu 7 TWh, mistä merkittävä osa on tarkoitus tuottaa metsäpohjaisesta raakaaineesta. Puupohjaiset tuotteet ovat myös merkittävä vaihtoehto korvamaan rakentamisessa uusiutumattomiin luonnonvaroihin perustuvia materiaaleja. Puun merkittävä käytön lisääminen mahdollistaa myös täysin uusien tuotteiden (kemikaalit, lisäaineet jne.) tutkimisen ja kehittämisen osana syntyviä jalostusprosesseja. Kansallinen hiilidioksidipäästöjen alentaminen edellyttää laajaa uusiutuvien energiamuotojen ja erityisesti metsäpohjaisen energian ja muiden tuotteiden kehittämistä. Kärkihankeavauksia: Bioöljyn tuotantoinvestointi uusiutuvan nestemäisen biopolttoaineen tuotantoon metsähakkeesta edistää merkittävästi kehittämisteeman tavoitteiden toteuttamista vuoteen 2016 mennessä. Tuotantomittakaavan biohiiliprosessin kehittäminen: Kivihiilen käyttöä suoraan korvaavan biohiilen valmistusprosessin kehittäminen ja kaupallistaminen teollisuuden ja tutkimuslaitosten välisenä yhteistyönä tavoitteena ensimmäisen tuotantomittakaavan biohiilitehtaan toiminnan käynnistyminen vuonna Kaivosteollisuuden ympäristövaikutusten hallinta Kaivannaisteollisuus nähdään viime vuosien nopeasta kasvusta ja prosessien kompleksisuudesta huolimatta edelleen erittäin potentiaaliseksi kasvualaksi. Vuonna 2011 alan liikevaihto Suomessa oli 1,48 miljardia euroa ja Fraser-instituutin vertailun mukaan Suomi oli Euroopassa toiseksi potentiaalisin kaivannaisteollisuuden kasvumaa. Suunniteltuja investointeja noin vuoteen 2018 mennessä arvioitiin tehtävän noin 3,2-3,7 miljardia euroa. Teollisuudenala on erittäin raaka-aine- ja vesi-intensiivinen ja prosessien hallittavuudessa on hyvin suurta hajontaa kaivosten, raaka-aineiden ja lopputuotteiden välillä. Ympäristövaikutusten hallinnan merkitystä osana toimialakokonaisuutta ei ole vielä tunnistettu, joten ko. investointien ansaintalogiikka on ollut haastava. Kaivannaisteollisuuden ympäristövaikutusten hallinta edellyttää 1) uusien prosessiteknologioiden käyttöönottoa, 2) tuotantoprosessien monitoroinnin kehittämistä, 3) ympäristön monitorointimenetelmien teknologiakehitystä ja niiden myötä 4) kaivosprosessien ja ympäristövaikutusten teknis-taloudellisen kokonaisuuden hallintaa osana kaivosten elinkaarisuunnittelua. Näitä edistetään pilotoinneilla ja EkoBAT-verkoston tuottamalla osaamisella. Kärkihankeavauksia: On-line-mittausratkaisujen validointiprosessien kehittäminen edistää cleantech-alan markkinoiden kasvua lainsäädännöllisen/velvoitetarkkailun kehittymisen ja nykyistä paremman prosessien hallinnan kannalta. Ohjelman tukemana keskitytään nesteiden on-line -mittausratkaisujen validointiin, millä tuetaan vesi-intensiivistä teollisuutta ja ympäristövaikutusten hallintaa erityisesti kaivannaisteollisuudessa ja biotalousprosesseissa. Aiheesta valmistellaan mm. TEKESin strategista avausta.

13 13(23) Kaivosteollisuuden prosessien kehittämisessä hyödynnetään erityisesti WITERAohjelman osallistujien yhteistä nesteiden analytiikkamenetelmien kehitysosaamista, erityisesti metallien ja orgaanisten ainesten analytiikkaa ja käyttöympäristön olosuhdesietoisuuden kehittämistä. Toimintamallia rakennetaan mm. rikin yhdisteiden vaikutusta kaivostoiminnassa selvittävässä TEKES-rahoitteisessa SULKA hankkeessa sekä CLEENin Mining Pilot ohjelmassa, joihin molempiin osallistuu useita WITERAohjelman toimijoita WITERA-ohjelman rooli teemojen kehittämisessä Ohjelman puitteissa seurataan teemojen asiakaslähtöistä kehittämistarvetta ja uuden tutkimuksen ja teknologian ekotehokkuuden parantamiseen tähtääviä ratkaisumalleja. Ohjelman erityiset toimenpiteet: Hanke-aihioiden odotettavissa olevien tulosten arviointi ekotehokkuuden ja uuden liiketoimintapotentiaalin näkökulmasta Yritysten aktivointi oman toimintansa kehittämiseen ja uusien ratkaisujen käyttöönottoon Laajempien tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden kokoaminen ja koordinointi Verkottuminen kansallisten ja kansainvälisten TKI toimijoiden kanssa Valittujen kehittämishankekokonaisuuksien toteutuksen koordinointi Yleinen teemaan liittyvä tiedottaminen Yritysten aktivointi ekotehokkaan liiketoiminnan kehittämiseksi WITERA -ohjelman keskeinen tehtävä on uusien ekotehokkuutta edistävien Vihreämmän teollisuuden ratkaisujen synnyttäminen ja käyttöönoton edistäminen. Tässä työssä ohjelman toimintamuotoja ovat: Teollisuuden ekotehokkuutta parantavien teknologioiden ja tuoteinnovaatioiden tunnistaminen. Uusien ratkaisujen pilotointi ja kaupallistaminen; edelläkävijämarkkinoiden (EKM) kytkeminen osaksi kaupallistamisprosessia Teollisuuden omien prosessien uudistamisen tukeminen Uusien palveluinnovaatioiden tunnistaminen ja niiden kaupallistumisen tukeminen WITERA-ohjelman keinoja yritysten aktivoimiseksi ovat niiden ekotehokkuutta parantavien hankkeiden kannattavuuden laskentamenetelmien kehittäminen EkoBAT-verkoston kanssa ja siten toiminnasta saavutettavissa olevan taloudellisen hyödyn osoittaminen. Keskeisen aktivointitavan muodostavat myös teollisuuden ja kaupunkiverkoston yhteistyöllä tehtävät edelläkävijämarkkina-avaukset Kaupunkiverkoston aktivointi ekotehokkuuteen ja edelläkävijämarkkinoiden avaamiseen WITERA-ohjelman avulla aktivoidaan kaupunkiverkoston suunnittelu- ja hankintaorganisaatioita tavoitteena ekotehokkuuden parempi huomioiminen kaupunkisuunnittelun ja erityisesti teollisuusalueiden suunnittelun ja ylläpidon kriteereissä. Kaupunkiverkosto toteuttaa yritystarpeista lähteviä Business Lab -kehitysympäristöjä uusien teknologioiden synnyttämiseksi ja kaupallistamiseksi ja hankkii valmiudet edelläkävijämarkkinat -toimintamallin (EKM) hyödyntämiseen.

14 14(23) Yhdistämällä yritysten resurssitehokkuuden parantaminen kaupunkiverkoston toimintaan saavutetaan ekotehokkaasti toimivia teollisuusalueita, mistä saatavaa osaamista voidaan hyödyntää myös laajemmin muilla alueilla. Kaupunkiverkosto tukee myös omalla toiminnallaan kansallisesti merkittävän yritysten ekotehokkuuden parantamiseen tähtäävän, laajan erilaisten toimenpiteiden pilotointialueen syntymistä. Tarkoituksena on myös käynnistää teolliseen symbioosiin tähtääviä yritys- ja yritysryhmäkohtaisia hankkeita Kansallisen ja EU-rahoituksen kanavointi WITERA-ohjelman toteuttamiseen Vuonna 2014 käynnistyvän Horisontti ohjelman nykyistä voimakkaampi suuntaus pk-yritystoiminnan hyväksi ja eurooppalaisen teknologiaedelläkävijyyden saavuttamiseksi globaalilla tasolla luovat vahvan mutta haastavan pohjan suomalaisen osaamisen nykyistä vahvemmalle kansainväliselle verkottamiselle. Horisontti-ohjelma tukee vahvasti Eurooppa 2020-strategian mukaista pyrkimystä niukkaresurssisuuteen, mikä tukee WITERAohjelman teemavalintoja osana Suomen cleantech-kokonaisuutta. WITERA-ohjelman keskeinen tavoite on osaltaan koota ja koordinoida osateemoihin liittyviä tutkimusavauksia suomalaisille toimijoille. Tässä keskeisenä tahtotilana on verkottaa suomalaisia, erityisesti pk-yrityksiä ja alueellisia laadukkaita tutkimustoimijoita osaksi eurooppalaisia kehitysyhteisöjä. Ohjelmassa kehitettävää edelläkävijämarkkinatoimintaa ja pilotointia tavoitellaan tehtäväksi myös kansainvälisissä hankkeissa, erityisesti Horisontti hankkeissa. Tavoitteena on osallistua ohjelman aikana vähintään yhdeksään Horisontti 2020 hankkeeseen. Myös kehitettävälle kansalliselle EkoBAT-verkostolle tavoitellaan roolia 2-3:ssa Horisontti hankkeessa ekotehokkuuden menetelmäosaamisen ja vaikuttavuusarvioinnin osaajana. Näissä suomalaisille toimijoille haetaan tunnistettavaa, innovatiivista ja vetovoimaista roolia pilotointien suunnittelussa ja toteutuksessa. Ohjelman tavoitteena on vuoteen 2016 mennessä käynnistää vähintään kaksi Horisontti 2020 rahoitteista demonstrointia. Kansallisesti Tekesin ohjelma-avaukset edelläkävijämarkkinoiden tukemiseen sekä SHO- Kit (erityisesti CLEEN ja FIBIC) tarjoavat vahvan kansallisen kehitysalustan, joiden toimintaa ohjelma tukee kokoamalla ja koordinoimalla osateemoihin liittyvää tutkimusta ja tuotekehitystä erityisesti pk-sektorilla. Rakennerahastojen uusi ohjelmakausi tarjoavaa kiinnostavia mahdollisuuksia osaamisen ja toimintaverkon kehittämiseen erityisesti INKAohjelmalle allokoitavan valtakunnallisen EAKR-osuuden myötä. Siihen ja muuhun kansalliseen rahoitukseen ja edelleen alueelliseen EU-rahoitukseen suunnattavia ohjelman toimenpiteitä ovat toimialapilotit, toimialojen kärkihankkeet ja ekotehokkuuden menetelmäosaamisen kasvattamiseen tähtäävä EkoBAT-verkosto. Lisäksi tavoitteena on muodostaa kansainvälinen keskuskaupunkivetoinen ekotehokkuusteemaverkosto. 5.3 Hankkeen valmistelu WITERA-hankkeen taustalla on elinkeinoelämän tarpeet. Kokkolassa pidetyssä kansainvälisyysseminaarissa toukokuussa 2012 tuotiin selvästi esille, että teollisuuden osalta halutaan yhteisiä toimenpiteitä ja kehittämistä sellaisten prosessien osalta, jotka eivät ole välttämättä teollisuuden ydinosaamisalueilla. Näitä ovat erityisesti alueiden yhteiset ympäristöasiat, vesien ja energian käyttö, alueturvallisuus, uudet materiaalit ja logistiikka. WITERA-hanke on myös jatkoa Osaamiskeskusohjelmalle, jossa kaikki keskeiset toimijat ja valmistelussa mukana olleet asiantuntijat ovat olleet aktiivisia. Tiivistä yhteistyötä on tehty esimerkiksi uusiutuvan metsän ja nanoteknologian osaamisklusterien puitteissa.

15 15(23) Mikkelin, Kokkolan ja Kajaanin edustajat totesivat yhteisinä tavoitteina teollisuuden elinkaarihallinnan parantaminen, jolla saavutetaan niin kustannustehokkuutta yrityksille kuin ympäristötehokkuutta alueelle. Osallistuvien kaupunkien kannalta elinkaari- ja tehokkuusajattelu on kehittymishaaste, joka sitoisi kaupungit yhteiseen tekemiseen. Valmistelussa ovat olleet mukana aktiivisesti edustajat hakijakaupunkien hallinnosta, teknologiakeskuksista Miktech, Ketek ja Measurepolis, yliopistokeskuksista ja ammattikorkeakouluista sekä Savonlinnan, Pietarsaaren ja Kannuksen kehitysyhtiöistä. Lisäksi hankkeen tavoiteasetannassa on ollut mukana lukuisia suurteollisuus- ja pk-yrityksiä alueilta (liite 1). Yhteisten kokousten lisäksi hanketta on valmisteltu yhteisessä Dropboxsynkronointisovelluksella keväästä 2012 lähtien. Kaupunki- ja WITERA-osaamiskonsortio käynnisti tammikuussa 2013 TEM:n rahoittaman OSEKMA-erillishankkeen, jolla luodaan osallistuvien kaupunkiseutujen toimintaympäristöihin prosessi, jolla tunnistetaan, validoidaan ja toteutetaan potentiaalinen alueellinen edelläkävijämarkkinoiden avaus. Tällä erillishankkeella pohjustetaan yhteisiä toimintamalleja Mikkelissä, Kajaanissa ja Kokkolassa ja näitä kaupunkeja tukevissa verkostoissa. Hanketta on esitelty ja muokattu monien toimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Näistä voidaan mainita Työ- ja elinkeinoministeriö, Ympäristöministeriö, SYKE, Motiva, VTT, Kemianteollisuus ry, Lahden tiedepuisto, Merinova, BusinessOulu, Kuopio Innovation, maakuntien maakuntaliitot ja ELY-keskukset. 6. Kaupunkiverkoston osaamiskärjet WITERAn teema-alueille liittyvää asiantuntijaosaamista on julkisissa tutkimusyksiköissä yhteensä yli 400 htv:n verran. Tätä täydentää teollisuusyritysten laajat tutkimusresurssit. Osaamispohjan yksityiskohtaisemmat tiedot on esitetty liitteissä 5a, 5b ja 5c. 6.1 Kestävä vesien käyttö ja kierrätys Ohjelman toteuttajaverkostolla on vahvaa globaalia osaamista ja käynnissä olevaa tutkimusprojekteja teollisuuden ja erityisesti metsäteollisuuden vedenkäytön ja käsittelymenetelmien tutkimisessa ja tuotekehityksessä Uusilla konsepteilla ja nesteiden on-line mittausja -monitorointiosaamisella tehostetaan teollisuuden prosesseja pienentämällä merkittävästi prosessiveden tarvetta, mikä alentaa samalla vedenkäytöstä johtuvan energian ja kemikaalien käyttöä huomattavasti. On-line monitorointiosaamisen tukena ovat hajautetut ja langattomat sensoriverkot, joita sovelletaan esimerkiksi ympäristömittauksiin, päästöjen tarkkailuun ja teollisuuden huolto- ja prosessimittauksiin. Yhteistyössä teollisuuden kanssa tehostetaan prosessivesien puhdistusta uusilla tekniikoilla, joilla minimoidaan biologisten ja kemiallisten epäpuhtauksien määriä ja mahdollistetaan mm. raskasmetallien ja ravinteiden talteenotto ja kierrätys. Yhdyskuntavesien käsittelyn puolelle otetaan myös käyttöön uusia vihreän kemian puhdistusratkaisuja, joilla hallitaan lisääntyvän kemikalisoinnin vaikutuksia ja vesijalanjälkeä.

16 16(23) 6.2 Materiaalien hyötykäyttö ja kierrätys Ohjelman toteuttajaverkostolla on laaja kokemus materiaalivalintojen optimoinnista ja uusista korvaavista, ekotehokkaammista materiaaleista. Tätä tukee materiaalivirtojen kierrätyksen ja talteenoton tehostamiseen liittyvä osaaminen. Verkoston korvaavien materiaalien osaaminen liittyy mm. metallien, puun ja kerta- ja kestomuovien käyttöön. Verkostolla on kansainvälisesti huipputason osaamista myös materiaalien uusien ominaisuuksien kehittämisestä esim. pinnoitustekniikoilla. Teollisuuden kanssa yhteistyössä toteutetaan merkittävää kehitystyötä erityisesti energiantuotantoprosesseissa syntyvän hiilidioksidin talteen ottamiseksi ja kierrättämiseksi uudelleen paperi-, kartonki- ja biokomposiittiteollisuuden raaka-aineeksi ja välituotteeksi. Suunnitelmissa on hyödyntää tekniikkaa myös kaivos- ja mineraaliteollisuuden eko- ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Myös tutkimusta tuhkan hyötykäytön tehostamiseksi toteutetaan. Materiaalitutkimuksessa painotetaan myös kiinteää yhteistyötä alueiden vientivetoisten suurteollisuusyritysten kanssa erityisesti alueilla, jotka liittyvät metallien talteenottoon, kierrätykseen ja metallikemikaalien valmistukseen akkuteollisuuden käyttöön. Jätemateriaalien hyötykäytön tutkimus- ja kehitystyössä on yhteispohjoismaisessa yhteistyössä kehitetty prosesseja, joissa biopohjaisia materiaaleja ja luonnonkuituja käytetään hyväksi kevyiden komposiittien valmistuksessa. Muidenkin teollisuuden alojen (lujitemuoviteollisuus, nahkateollisuus, rakennustarviketeollisuus) jätteenkäsittelylle ja prosessoinnille on haettava kestäviä ratkaisuja. 6.3 Uusiutuva energia, tuotteet ja prosessit Teema-alueen osaamisen ydin on metsäpohjaisen bioenergian ja biotuoteteollisuuden arvoketjujen kehittämisessä ja niihin liittyvien ympäristötehokkaiden tuotantoprosessien ja uusien tuotteiden (esim. nanoselluloosa, komposiittimateriaalit, kemikaalit) kehittämisessä. Strategisen huippuosaamisen keskittymä FIBIC Oy:n kanssa työstetään suuren mittakaavan metsäteollisuusprosessien tehostamista ja uudistamista erityisesti pk-sektorin ja alueen erikoisosaamisen lähtökohdista. Korkean tason osaamiskärkenä on esimerkiksi nesteiden on-line monitorointiratkaisujen kehittäminen, minkä avulla bioenergian tuotantoprosesseja kehitetään paremmin hallittaviksi ja energiatehokkaiksi. Osaamisella on vahva teollisuusvetoinen puunjalostusteollisuuden (neste)analytiikan pohjaosaaminen, mikä on muuntunut paperi- ja selluteollisuuden ratkaisuista bioenergian tuotantoprosessien ratkaisuihin. Työssä, joka tähtää bioenergian ja raaka-aineiden kokonaislogistiikan hallintaan, hiilidioksidin talteenottoprosessin kehittämiseen ja integrointiin metsäteollisuuden prosessikiertoihin sekä funktionaalisten katalyyttien käyttöön biomassan kaasutuksessa, kansallinen ja yhteispohjoismainen yhteistyö on avainasemassa jatkossakin. Biopohjaisten ratkaisujen kehittämisen rinnalla alueella on erikoisosaamista mm. kalliolämmön monipuoliseen hyödyntämiseen, energian hajautettuun hybridituotantoon perustuvien järjestelmien kehittämiseen (ml. aurinkoenergia) ja kaupallistamiseen sekä energianvarastointiin. Kansainvälisestikin merkittävänä erikoisosaamiskärkenä on energian varastointiin liittyvä akkumateriaalien tutkimus ja kehitys.

17 17(23) 6.4 Kaivosteollisuuden ympäristövaikutusten hallinta Kaivosala on kasvanut nopeasti uudeksi kansallisesti merkittäväksi klusteriksi. Teollisuudenalalla on suuri potentiaali ekotehokkuusosaamisen kautta saatavaan arvonnousuun, mikäli prosessien ja samanaikaisesti ympäristöriskien hallintaa pystytään parantamaan. Alan osaamistarve on suuri johtuen nopeasta kasvusta. Kaivosteollisuuden ympäristövaikutusten hallinnan kehittämistoiminnan vahvana painopisteenä on kaivoksen prosessi- ja jätevesien hallinta. Osaamisella on vahva puunjalostusteollisuuden nesteanalytiikkaan pohjautuva teollisuuspohja. Tässä vedenkäsittelyn ja - puhdistuksen kemia ja teknologiat auttavat suoraan ympäristön kuormituksen hallinnassa. Toinen osaamiskärki, on-line sensoriratkaisut vedenlaadun ja määrän mittaukseen ja monitorointiin, auttavat sekä prosessin hallittavuuden ja niukkaresurssisuuden kehittymisessä. Myös tässä ennakoivan kunnossapidon järjestelmien ja hajautettujen sensoriverkkoratkaisujen osaaminen kehittää prosessin kokonaishallintaa. Lisäksi WITERAn toiminta ja osaamisperusta kaivossektorilla sisältävät tuotantotaloudellisten ja liiketaloudellisten vaikutusten analysointitoimintaa sekä tehokkaiden kaivosvesien puhdistusmenetelmien kehittämistä. 6.5 Tutkimusympäristöt Jokaisella osallistuvalla kaupunkiseudulla on merkittäviä tutkimusympäristöjä alueen teemoihin liittyen. Nämä tutkimusympäristöt on kuivattu liitteissä 5a-c. CEMIS-Oulu, Kajaani: mittaustekniikan tutkimusympäristöt erityisesti nestemittauksiin Centria, Kokkola: kemian koetehdas (ChemPlant) Jyväskylän yliopisto. Chydenius, Kokkola: langattomat sensoriverkot MAMK, Savonlinna: Savonlinnan kuitulaboratorio Metla, Kannus: bioenergia- ja raaka-ainelogistiikka MIKES, Kajaani: virtausmittausten mittanormaalilaboratorio KAMK, Kajaani: Liikkuva kaivannaisteollisuuden kehitys- ja analyysiympäristö (MOPEDI) Ketek, Kokkola: komposiittimateriaalien testauslaboratorio LUT-Savo, Mikkeli: Vihreän kemian laboratorio LUT-Savo, Mikkeli: ASTRaL-pinnoituslaboratorio OY/Chydenius, Centria, Kokkola: akkutestaus- ja katalyysilaboratorio Oulun Yliopisto: Oulu Mining School, Minipilot -rikastamo VTT Kajaani: sensoriverkkojen, paikannuksen ja energianharvestoinnin ympäristöt 7. Verkostot 7.1 Yhteistyö Cleantech Finlandin ja Team Finlandin kanssa Cleantech Finlandin tavoitteena on kehittää Suomesta paras kotimarkkina cleantech-yrityksille, joka luo vahvan perustan menestykselle kansainvälisillä markkinoilla. WITERAohjelma toimii vuorovaikutteisessa yhteistyössä ja tukee strategisessa vaikuttamisessa vahvasti Cleantech Finlandin biotalousstrategiaa, materiaalitehokkuusohjelmaa ja valtioneuvoston periaatepäätöstä uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Kestävän kaivannaistoiminnan ja erityisesti sen vesienkäsittelyn edistäminen on myös WITERA-ohjelman painopistealue. Molempien ohjelmien keskeisinä tavoitteina on vientivetoisen teollisuuden kehittäminen. Ohjelmalla myötävaikutetaan osaltaan Cleantech Finlandin tavoitteiden toteuttamiseen: uutta puhtaan teknologian työpaikkaa ja suomalaisten cleantech-yritysten liikevaihdon kasvattaminen nykyisestä 20 miljardista 50 miljardiin vuoteen 2020 mennessä.

18 18(23) WITERA-ohjelman toinen tärkeä yhteistyölinkki on Team Finland -verkosto, jolla edistetään suomalaisten yritysten kansainvälistymistä. Tavoitteena on tuoda yhteen näiden alojen keskeisiä viranomaistahoja ja organisaatioita, tehostaa niiden välistä yhteistyötä sekä helpottaa siten yritysten siirtymistä globaaliin yritystoimintaan ja pääsyä laajaan palvelukokonaisuuteen Kärkiyritykset Verkoston ytimenä on vahva, osaamisintensiivinen ja uudistumishaluinen kärkiyritysten joukko. Alla kuvattujen yritysryhmien (ratkaisujen luojat, hyödyntäjät ja edistäjät) yhteistyönä voidaan kehittää mittavia teollisia uudistuksia, joille haetaan referenssimarkkinoita edelläkävijä/pilottitoiminnalla. Toimintaan ja pilotteihin osallistumista ei ole rajattu em. sitoutuneisiin yrityksiin, vaan toiminnassa pyritään ajantasaiseen, kattavaan ja uudistuvaan osaamisintensiivisen yritysjoukon palveluun. Esimerkkejä tunnistetuista yhteistyöketjuista/-mahdollisuuksista: Tehdasympäristön kaasujen valvonta: Environics (anturi) - Metso (järjestelmä) - Boliden (käyttäjä), Biojalostamon prosessivalvonta: KPM (anturi) - Andritz (järjestelmä) - UPM biojalostamo (käyttäjä) Jätevesien puhdistaminen: Aquaminerals (materiaaliratkaisu) Metso (mittausratkaisu) - OMG Kokkola Chemicals (käyttäjä) Ratkaisujen luojat: ovat yrityksiä, joissa syntyy uusia teknologioita ja kokonaisratkaisuja ekotehokkuuden parantamiseksi. Tämä yritysryhmä toimii oman teknologiakehityksensä lisäksi järjestelmäintegraattoreina, ja on kykenevä laajamittaisiin toimituksiin ja itsenäiseen teknologiavientiin. Esimerkkejä tunnistetuista ja sitoutuneista toimijoista: Apex Automation, Aquaminerals, Andritz, Aquaflow / Veolia Environment, CrisolteQ, Environics, Metso, Mipro, Savcor Group, Scancool, Wetend Technologies, Woikoski, Savcor Forest. Hyödyntäjät: ovat loppukäyttäjiä, kuten teollisia tuottajia ja julkisia palvelutuottajia, jotka ovat valmiita ottamaan käyttöön omassa toiminnassaan uusia teknologioita ja toimintaprosesseja ekotehokkuuden parantamiseksi. Esimerkkejä tunnistetuista ja sitoutuneista toimijoista: Ahlstrom, Alholmens Kraft, Boliden, Cabb, ESE; Exel, Jetta-Talo, Kajaanin Vesi, Metsäsairila, KWH, Mikkelin Vesilaitos, Mirka, OMG, OR-Group, Pohjanmaan Biokaasu, Pouttu, Suur-Savon Sähkö, Talvivaara, Tetra Chemicals, UPM, Yara Edistäjäyritykset: ovat konsultointia tuottavia palveluyrityksiä, joilla on tunnistettua osaamista ja vähintään kansallisen tason vaikuttaja-asema ohjelman teema-alueilla. Esimerkkejä tunnistetuista ja sitoutuneista edistäjäyrityksistä: Andritz Pulp and Papermill Service, Gaia Consulting, Golder Associates, Maintpartner, Pöyry, Ramboll, Rejlers, Savcor Forest, KETEK, Measurepolis Development, Miktech

19 19(23) 7.3 Kansalliset ja kansainväliset tutkimusverkostot Ohjelman ytimessä toimiva t&k-kehittäjäverkosto muodostuu kolmen tyyppisistä toimijoista; tutkimuslaitoksista ja verkostoituneesta tutkimusyhteistyöstä, toimialafoorumeista ja kansallisen/kansainvälisen tason kehitysohjelmista. Tutkimuslaitosten yhteistyöverkostot ovat avainasemassa luomassa uusia menetelmiä ja menetelmätietoutta. Keskeisiä ja sitoutuneita kansainvälisiä tutkimusyhteistyöverkostoja: Kokkolan, Oulun, Turun, Pekingin ja Shengyangin sopimuksellinen yhteistyöverkosto, DTI (Tanska), Kokkola-Mikkeli-Kajaani-Alberta verkosto, Kokkola-Mikkeli-Piteå-TTY -komposiittiverkosto, Cranfieldin yliopisto, Rooman yliopisto (Tor Vergata), Toronton yliopisto (Lassonde Institute of Mining), Silesian teknillinen yliopisto, Paul Scherrer -instituutti Sveitsissä, Heidelbergin yliopisto, LUT-Savo Sustechin n. 60 ulkomaisen yliopiston tutkimusyhteistyöverkosto, LUT-Savo ASTRalin NanoMend 14 partnerin konsortio ja muut vastaavat, Etelä-Savon Venäjä-sopimukselliset yhteistyökumppanit: Pietarin Polyteknisen yliopisto, Pietarin Valtionyliopisto ja ITMO, AALTO-yliopiston Pienyrityskeskuksen Venäjä yhteyksien verkosto. Toimialafoorumit ja teknologiset verkostot ovat merkittävässä roolissa tiedon välittäjinä, ajantasaisen toimialalle kohdistetun markkinatiedon tuottajina ja viestinnän toteuttajina. Tunnistettuja ja sitoutuneita toimialafoorumeita ja teknologisia verkostoja: ECSPP - European Chemical Site Promotion Platform, Greennet Finland (ympäristötekniikka / Cleen-ohjelmatoiminta), Kemianteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Finnish Water Forum, Oulu Water Alliance, TEKEL ry 8. Ohjelman kytkeytyminen kansallisiin ja paikallisiin strategioihin 8.1 Kansalliset strategiat Kansalliset kehitysohjelmat ovat pitkäjänteisen kehittämistoiminnan toteuttamisen ja näkyväksi tekemisen välineitä. Kehitysohjelma tukee vahvasti TEM:n strategisia tavoitteita edelläkävijämarkkinatoiminnan kehittymisestä ja jalkauttaa TEM:n Suomi kestävän kehityksen kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -ohjelmaa. Edellisten kanssa yhtenevästi TEM on luonut Cleantechin strategisen ohjelman, jonka tavoitteena on kehittää Suomesta paras kotimarkkina cleantech-yrityksille taaten samalla vahvan perustan menestykselle kansainvälisillä markkinoilla. WITERA-kehitysohjelman edelläkävijämarkkinoita avaava toimintamalli tukee ja jalkauttaa vahvasti tätä tavoitetta. Samoin ohjelma myötävaikuttaa Ympäristöministeriön Hinku-ohjelmassa asetettuun tavoitteeseen hiilineutraaleista kunnista. Ohjelma tukee Europe strategiassa merkittävässä asemassa olevaa resurssitehokkuuden parantamiseen tähtäävää linjausta A resource-efficient Europe Flagship initiative under the Europe 2020 Strategy'.

20 20(23) Vihreämmän teollisuuden edelläkävijät -teemaohjelma toimii vahvassa vuorovaikutuksessa valmisteilla olevien INKA-innovaatiokeskittymien, erityisesti Oulun, Kuopion ja Lahden innovaatiokeskittymien kanssa. Yhteinen tahtotila on ilmaistu sopimuksilla Kuopion ja Oulun kanssa. Keskeisimmät yhteistyöohjelmat: Cleantech Finland, Team Finland, CLEEN, FIBIC, FIMECC, TEKES / Green Mining, TEKES / Fiksu Kaupunki, TEKES / Edelläkävijämarkkinat, Tekes / Green Growth, YM / Hinku 8.2 Alueelliset strategiat Kehittämisohjelman ja sen rinnalle luotavaan kasvusopimusehdotuksen teemat ovat vahvasti kunkin osallistuvan alueen strategisina osaamiskärkinä ja tulevan kehitystoiminnan avainalueina. Kehittämisohjelman lisäksi osallistuvat kaupunkiseudut ovat sitoutuneet kasvusopimuksessa tukemaan ekotehokkuuden parantamista tukevia osaamisen rakenteita, alueellisten innovaatiojärjestelmien vahvistamista ja toimintamallien kehittämistä. Verkosto sitoutuu myös kehittämään yhdessä teollisuusyrityksille tarjottavaan infrastruktuuriin liittyviä palveluja erityisesti ekotehokkuuskriteerit huomioiden. Yhteiseen ohjelmaan ovat sitoutuneet alueiden innovaatiopoliittiset toimijat ja keskeiset yritykset. Osallistuvilla alueilla on muodostettu yhteinen näkemys innovaatiotoiminnan ja elinkeinojen kehittämisen kärjistä, joiden kehittämiseen toimijat ovat ilmoittaneet sitoutuvansa. Alueelliset ja toimialoille kohdistuvat kehitystavoitteet on kuvattu tarkemmin kasvusopimuksessa. Kukin keskuskaupunki on käynyt kehittämisohjelman ja kasvusopimusvalmistelun aikana neuvottelut alueensa ELY-keskusten ja maakuntaliittojen kanssa yhteisen kehittämisteeman perusrakenteiden tukemiseksi ja sitä toteuttavan kehittämisohjelman aikaansaamiseksi. Kaupunkien maakuntien ELY-keskukset ja maakuntaliitot ovat valmiita tukemaan kaupunkiverkoston kasvusopimuksen toteuttamista, mikäli sopimus tehdään.

21 21(23) 9. Kehitysohjelman toteutus 9.1 Raamiaikataulu WITERA-ohjelman toteuttamisen karkea aikataulutus on kuvattu alla olevassa kuvassa. Tämä tarkentuu etenkin vuosien osalta lopulliseen ohjelmaan yksityiskohtaiseksi toimintasuunnitelmaksi. Kuva 3: WITERA-ohjelman raamiaikataulu 9.2 Organisaatio WITERA-kehittämisohjelma toimii joustavana, verkottuneena tuntosarvena, joka hakee uusia sovellus- ja parannuskohteita teollisuuden ekotehokkuudelle. Kehittämisohjelman organisaatio on mahdollisimman dynaaminen ja kehitystoiminnan tarpeisiin muokattavissa. Alustavan suunnitelman mukaan ohjelman toteuttamisesta vastaa kaksi kokopäivätoimista henkilöä, ohjelmajohtaja ja ekotehokkuusosaamisen menetelmäpäällikkö. Näiden rinnalla ja tukena on adaptiivinen ja interaktiivinen ryhmä, jossa varsinaista ohjelmatyötä toteuttavat neljä osaaikaista teemojen vetäjää ja tarpeen mukaan muokkautuvat teemakohtaiset pop-up - työryhmät. Ohjelman hallinnoinnista vastaa ohjausryhmän valitsema alueen keskuskaupungin teknologiakeskus. Kuva 4: WITERA-ohjelman organisoitumisen periaatemalli