TÄSMÄLLISYYSJOHTAMISMALLI

Transkriptio

1 Projektiryhmän avauskokous TÄSMÄLLISYYSJOHTAMISMALLI VR:n pääkonttori, kokoushuone

2 Asialista 1. Kokouksen avaus 2. Projektin organisointi 3. Projektisuunnitelman läpikäynti; tarkennusten ja painotusten tekeminen Tausta ja tavoite Viitekehys ja aikaisemmat tutkimukset Menetelmät ja toteutus Mallin osa-alueet: tavoitteet ja esimerkit Raportointi ja aikataulu 4. Alustava osallistumissuunnitelma 5. Projektiryhmän toiminta jatkossa 6. Ohjausryhmälle vietävien asioiden toteaminen 7. Kokouksen päättäminen

3 Projektin organisointi Ohjaus- ja projektiryhmien kokoonpanot ja tehtävät Tutkimusryhmä Sopiminen

4 Projektiryhmä Jäsenet Jari Paavilainen (täsmällisyysjohtaja / VR) Egon Blomqvist (täsmällisyysanalyysit / VR) Antti Kylkilahti (henkilöliikenne / VR) Tero Kosonen (tavaraliikenne / VR) Ari Marjamäki (kunnossapito / VR) Heli Mattila (Liikenteen palvelut -osasto / Liikennevirasto) Pertti Tapola (Liikenteen palvelut -osasto / Liikennevirasto) Antero Kaukonen (Kunnossapito-toimiala / Liikennevirasto) Maria Torttila (Rakennuttamisosasto / Liikennevirasto) Anu Kruth (Liikennejärjestelmä-toimiala, Liikennevirasto) Hannu Kuikka (Liikenne- ja väylätieto -osasto / Liikennevirasto) Jouni Paavilainen (projektipäällikkö / TTY) Tommi Mäkelä (tutkija / TTY) Tehtävät: Projektiryhmä kokoontuu ennen ohjausryhmän kokouksia ja lisäksi tarpeen mukaan Tärkeimpänä tehtävänä olla tutkijoiden käytettävissä esimerkiksi haastatteluita, keskusteluita ja tietoaineistojen hankintaa varten

5 Ohjausryhmä Jäsenet: Anne Herneoja (Liikenneviraston Liikennejärjestelmä-toimialan ylijohtaja) Tiina Tuurnala (Liikenneviraston Liikenteenhallinta-toimialan ylijohtaja) Raimo Tapio (Liikenneviraston Kunnossapito-toimialan ylijohtaja) Harri Yli-Villamo (Liikenneviraston Rakennuttamisosaston johtaja) Heli Mattila (Liikenneviraston Toiminnan ohjaus ja verkon käyttö -yksikön päällikkö) projektiryhmän edustaja ohjausryhmässä Pertti Saarela (VR:n Palvelut ja tuotanto -divisioonan johtaja) Antti Korhonen (VR:n Matkustajaliikenteen kehitysjohtaja ja Lähiliikenteen vt. johtaja) Rolf Jansson (VR:n kehitysjohtaja ja Logistiikka-divisioonan vt. johtaja) Jari Paavilainen (VR:n täsmällisyysjohtaja, Palvelut ja tuotanto -divisioona) projektiryhmän edustaja ohjausryhmässä Jorma Mäntynen (TTY:n liikenne- ja kuljetustekniikan professori) Ohjausryhmä kokoontuu työn aikana kolme kertaa: Tavoitteiden asettaminen ( ) Väliseuranta (maaliskuu-huhtikuu 2012) Tulosten hyväksyminen (syyskuu-lokakuu 2012)

6 Tutkimusryhmä Professori Jorma Mäntynen Tutkimuksen vastuullinen johtaja Projektipäällikkö, DI Jouni Paavilainen Tutkimuksen päätoteuttaja 7 htkk (+ väitöskirja, josta ei aiheudu kustannuksia asiakasorganisaatioille) Tutkija, DI Tommi Mäkelä Erityisesti rautatieinfraan ja sen käytettävyyteen liittyvät osa-alueet 2 htkk Tutkija, DI Riikka Salkonen Erityisesti mittaamiseen ja asiakasnäkökulmaan liittyvät osa-alueet 2 htkk

7 Sopiminen TTY:n, VR:n ja Liikenneviraston lakimiehet valmistelleet tutkimussopimuksen Allekirjoituksia vaille valmis Sisältää tarvittavat NDA:t Yhteyshenkilöinä Jouni Paavilainen / TTY Heli Mattila / Liikennevirasto Jari Paavilainen / VR Sopimuksen allekirjoittajat? Pertti Saarela / VR Liikennevirasto?

8 Projektisuunnitelman läpikäynti Tarkennusten ja painotusten tekeminen

9 Haaste Täsmällisyys on yksi kriittisimpiä tekijöitä rautatieliikenteen toiminnan ja laadun kannalta Viime vuosina täsmällisyyden taso on ollut laskussa Erityisesti kaksi viimeistä talvea ovat olleet ongelmallisia Arvioiden mukaan epätäsmällisyydestä aiheutui vuonna 2010 yli 10 miljoonan euron suorat kustannukset liikennöitsijä VR:lle Kustannuksia yhtä lailla lähi-, kauko- ja tavaraliikenteelle Potentiaalisen myynnin menetykset ovat olleet samaa suuruusluokkaa Haaste on yhteinen liikennöitsijä VR:n ja radanpitäjä Liikenneviraston kesken: kummankin vastuulla on karkeasti ottaen yhtä paljon viiveitä

10 Tavoite Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on luoda koko rautatiesektorin kattava strategisen tason täsmällisyysjohtamismalli, joka pohjautuu laatujohtamisen keskeisille ajatuksille Täsmällisyyden kokonaisvaltainen parantaminen ja ylläpitäminen; täsmällisyydestä turvallisuuden kaltainen perusominaisuus Nykyisten ja tulevien toimijoiden erillisten roolien ja tavoitteiden huomioiminen Tutkimuksen toisena tavoitteena on edistää muodostetun täsmällisyysjohtamismallin juurtumista organisaatioiden toimintaan Mallin muodostamiseen ja jalkauttamiseen osallistetaan VR:n ja Liikenneviraston keskeisimpien päätoiminta-alueiden johdot Rautatieliikennejärjestelmä Tieto Päätökset Päätöksentekijät

11 Teoreettinen viitekehys Laatujohtaminen Johtamismalli, jossa laatua pyritään hallitsemaan ja johtamaan strategisesti Sisältää useita erilaisia johtamisen työkaluja Täsmällisyysjohtamismallin koostamisessa sovelletaan näitä työkaluja mahdollisimman ennakkoluulottomasti Turvallisuusjohtamisen parhaat käytännöt? Laatujohtamisen työkaluja - JIT (Just-In-Time) - TBM (Time Based Management) - Ydinosaaminen - Benchmarking - Lean-ajattelu - QFD (Quality Function Deployment) - Aivoriihi ja tuplatiimi - TOC (Theory of Constraints) - Balanced Scorecard - Laadunvalvonta, mittaaminen - Asiakaskeskeisyys - Toiminnan ja prosessien kehittäminen - Työntekijöiden osallistaminen - Laatukustannusten välttäminen New institutional theory Teoria tarkastelee, kuinka organisaatio omaksuu uusia malleja Mitkä ovat onnistuneen jalkautuksen edellytykset; miten mallin elementit luodaan, levitetään ja omaksutaan, eri aikajänteillä? Mikä johtaa elementtien hylkäämiseen? Teoriaa hyödynnetään sekä mallin muodostamisessa että sen jalkauttamisessa

12 Projektissa hyödynnettävät aikaisemmat tutkimukset Riikka Salkonen, Jouni Paavilainen, Tommi Mäkelä: Rautatieliikenteen täsmällisyystutkimuksen kirjallisuuskatsaus, RHK 2009 Riikka Salkonen: Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen, RHK 2008 Riikka Salkonen, Tommi Mäkelä: Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaamisen ja seurannan käytännöt eri maissa, Liikennevirasto 2010 Jouni Paavilainen, Riikka Salkonen, Tuuli Rantala: Rautatieliikenteen täsmällisyyteen liittyvät tietotarpeet, Liikennevirasto 2011 Jouni Paavilainen, Arttu-Matti Matinlauri: Täsmällisyystiedon jalostaminen kehittyneen data-analytiikan keinoin, Liikennevirasto 2011 Jouni Paavilainen, Tommi Mäkelä, Riikka Salkonen: Rataverkon kunnon ja sen liikenteellisten vaikutusten visualisoinnin lähtökohdat, RHK 2009 Jouni Paavilainen, Tommi Mäkelä: Helsingin seudun lähijunaliikenteen luotettavuuden kehittäminen, HSL, Liikennevirasto ja VR, 2011 Jouni Paavilainen, Tommi Mäkelä: Talvi Suomen rautateillä tapahtumat ja johtopäätökset, Liikennevirasto

13 Tutkimusmenetelmä Ongelman muotoilu yhdessä organisaation kanssa Peilaus teoriaan Päätutkimusmenetelmänä on toimintatutkimus (Action Design Research) Ideana on, että pelkän observoinnin sijaan pyritään kehittämään kohdeorganisaatioita osallistumalla niiden arkipäivän toimintaan Osallistuminen ongelman ratkaisuun Lopullinen, jalkautettu malli Tutkijat osallistuvat aktiivisesti täsmällisyyttä käsittelevien foorumeiden toimintaan, tarkoituksenaan oppia prosesseista, tarjota niihin asiantuntemustaan sekä kehittää niitä Menetelmä takaa työlle tieteellisen uutuusarvon lisäksi parhaan mahdollisen käytännön hyödyn Menetelmä ei yksinään takaa mallin jalkautumista, mutta edesauttaa sitä Oppiminen

14 Täsmällisyysjohtaminen eri näkökulmista Täsmällisyysjohtaminen leikkaa läpi rautatieliikennejärjestelmän eri osa-alueiden Mallin muodostamiseen ja jalkauttamiseen osallistetaan: Liikennejärjestelmä-toimiala (Livi) Liikenteenhallinta-toimiala (Livi) Kunnossapito-toimiala (Livi) Investointi-toimiala (Livi) Matkustajaliikenne-divisioona (VR) Logistiikka-divisioona (VR) Palvelut ja tuotanto -divisioona (VR) Infrarakentaminen-divisioona (VR) RAUTATIELIIKENNEJÄRJESTELMÄ Infrastuktuuri Junakalusto Liikennöinti Kehittäminen Kunnossapito Kehittäminen Kunnossapito Suunnittelu Toteutus MATKA-/KULJETUSMUOTO #1 MATKA-/KULJETUSMUOTO #2 MATKA-/KULJETUSMUOTO #3 TÄSMÄLLISYYSJOHTAMINEN Häiriösietoisuuden parantaminen Poikkeustilanteiden hallinta Viestintä ja informoniti

15 Mallin osa-alueet Täsmällisyysjohtamismallin muodostamisessa on neljä osakokonaisuutta: Täsmällisyyteen liittyvät strategiset päämäärät Täsmällisyyteen liittyvät mittarit ja tavoitteet Täsmällisyystyön organisointi Täsmällisyystyötä tukevat prosessit Periaatekuva: laadun parantamisen kustannukset suhteessa huonon laadun aiheuttamiin kustannuksiin; sovellettuna täsmällisyyteen Osa-alueiden konkreettiset sisällöt ja keskinäiset painotukset tarkentuvat tutkimuksen kuluessa, toimintatutkimuksen luonteen mukaisesti Karkeat painotukset jo tässä kokouksessa Kussakin osa-alueessa tarkastellaan täsmällisyysjohtamista sekä rautatieliikennejärjestelmän tasolla että kohdeorganisaatioiden erillisten roolien ja tavoitteiden näkökulmasta

16 Esimerkkejä osa-alueesta 1: Täsmällisyyteen liittyvät strategiset päämäärät Osakokonaisuuden tavoitteena on muodostaa koko rautatiejärjestelmän kattavat täsmällisyyteen liittyvät strategiset päämäärät, sekä juurruttaa ne organisaatioihin Yleinen osa Helsingin ratapihan liikenteen sujuvoittaminen; edellyttää toimia niin radanpitäjältä kuin liikennöitsijältäkin asiaan liittyvä tahtotila oltava yhteinen Radapitäjäkohtainen osa Investointi-toimialalla tavoite häiriösietoisuudesta tiiviimmin mukaan suunnitteluprosesseihin Liikennöitsijäkohtainen osa Junakaluston häiriösietoisuuden parantaminen ja varakaluston riittävyyden varmistaminen

17 Esimerkkejä osa-alueesta 2: Täsmällisyyteen liittyvät mittarit ja tavoitteet Osakokonaisuuden tavoitteena on edistää täsmällisyyteen liittyvien mittareiden ja niihin sidottujen tavoitteiden määrittelyä ja käyttöönottoa Yleinen osa Viivesyiden käsittelyn kokonaisvaltainen kehittäminen, esim. viivesyiden nykyistä kattavampi ja luotettavampi kohdistaminen vastuullisille tahoille Radapitäjäkohtainen osa Rataverkon käytettävyyttä tulisi voida arvioida nykyistä paremmin; käytettävyys ilmaisisi, kuinka todennäköisesti verkolla voidaan liikennöidä suunnitelman mukaan Liikennöitsijäkohtainen osa Matkustajaliikenteessä tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota matkustajamääriin ja matkustajien kokemaan täsmällisyyteen

18 Esimerkkejä osa-alueesta 3: Täsmällisyystyön organisointi Osakokonaisuuden tavoitteena on olla kehittämässä rautatieorganisaatioita toiminnallisesti sellaisiksi, että ne kykenevät mahdollisimman tehokkaaseen täsmällisyystyöhön Yleinen osa Organisaatioiden välisen työnjaon ja yhteistyöfoorumeiden määrittely sekä organisaatioiden sitoutumisen varmistaminen Radapitäjäkohtainen osa Koko toiminnan läpileikkaavan täsmällisyystyön sovittaminen nykyiseen toimialamalliin; esim. liikenteenhallinnan ja kunnossapidon välinen yhteistyö Liikennöitsijäkohtainen osa Eri täsmällisyysfoorumeiden työnjaon, vastuiden ja valtuuksien kirkastaminen

19 Esimerkkejä osa-alueesta 4: Täsmällisyystyötä tukevat prosessit Osakokonaisuuden tavoitteena on edistää rautatieorganisaatioiden prosessien kehittämistä sellaisiksi, että ne palvelevat täsmällisyystyötä parhaalla mahdollisella tavalla Yleinen osa Organisaatioiden välisten suorituskannuste- ja sanktiojärjestelmien kehittäminen Radapitäjäkohtainen osa Täsmällisyystoimenpiteiden vaikutusten arvioinnin ja seurannan saattaminen nykyistä kattavammalle ja systemaattisemmalle tasolle Liikennöitsijäkohtainen osa Täsmällisyysjohtamisprosessin jatkuvan kehittämisen varmistaminen

20 Raportointi ja aikataulu Työaikainen raportointi Toimintatutkimuksen luonteen mukaisesti työn välituloksia esitellään organisaatioille jatkuvasti (mm. PP-esitykset) Loppuraportti Tutkimuksesta laaditaan tarkoituksenmukainen loppuraportti, jonka tavoitteena on kuvata täsmällisyysjohtamismalli mahdollisimman selkeästi ja yksiselitteisesti Yleinen osa & organisaatiokohtaiset osat Loppuraportin muoto päätetään työn edetessä Väitöskirjan muodostaminen Tutkimuksen tieteellisen uutuusarvon takaa projektipäällikkö Jouni Paavilaisen laatima väitöskirja tutkimusprosessista ja sen tuloksista Tästä osuudesta ei aiheudu kuluja kohdeorganisaatioille Syys-marraskuu 2011 Projektointi ja aloitus OHRY: tavoitteet Lokakuu toukokuu 2012 Toimintatutkimus Maaliskuu 2012 Väliraportointi Maalis-huhtikuu OHRY: väliseuranta Touko-syyskuu 2012 Loppuraportointi Syys-lokakuu OHRY: tulokset Talvi Väitöskirja

21 Alustava osallistumissuunnitelma Tutkijoiden osallistuminen täsmällisyysfoorumeiden toimintaan

22 Tutkijoiden osallistuminen täsmällisyysfoorumeille Tähän asti ovat olleet esillä: Täsmäryhmä (VR) Tuotannonsuunnittelu- ja ohjausprosessi (VR) Täsmällisyysprojektin ohry (VR) Operaatiokeskuksen jory (VR) Lila-ryhmät (VR, esim. Tampere) Infratäsmäryhmä (Livi) Alueelliset infraryhmät (Livi) HSL-yhteistyö? Ratatöiden ja liikenteen yhteensovitus -ryhmä/prosessi? Muuta, mitä (erityisesti Livi)?

23 Projektiryhmän toiminta jatkossa Yhteiset tapaamiset Organisaatiokohtaiset tapaamiset Muu toiminta

24 Projektiryhmän toiminta jatkossa Projektiryhmä kokoontuu ennen ohjausryhmän kokouksia (3 krt) Muut tapaamiset? Organisaatiokohtaiset tapaamiset? Tärkeimpänä tehtävänä olla tutkijoiden käytettävissä esimerkiksi haastatteluita, keskusteluita ja tietoaineistojen hankintaa varten

25 Projektiryhmän avauskokous KIITOS! VR:n pääkonttori, kokoushuone

26 Projektia tukeva tutkimus (1/2): matkustajien kokema täsmällisyys Tavoitteet Selvittää, mikä on matkustajien kokema, olettama ja vaatima täsmällisyys erilaisissa tilanteissa Mitkä asiat (mm. matkan tarkoitus, matka-aika, demografiset seikat) vaikuttavat täsmällisyyskokemukseen ja miten Millaisia matkustajaryhmiä em. tietojen perusteella voidaan muodostaa Mikä on täsmällisyyden arvo eri toimijoiden näkökulmasta; miten täsmällisyyskokemus vaikuttaa kulkutavan valintaan Menetelmät ja eteneminen Kyselytutkimus, joka vastaa tämän päivän tarpeisiin Toteutuneeseen täsmällisyyskokemukseen perustuva osuus ja kuvitteellisten täsmällisyystilanteiden osuus Internet-kysely ja sitä täydentävä lomakekysely junissa Kattava otos henkilökaukoliikenteen matkustajista tulosten luotettavuuden takaamiseksi Projektista neuvottelut käynnissä VR:n kanssa Kyselyn toteutus kevättalvella

27 Projektia tukeva tutkimus (2/2): rataverkon käytettävyyden mittarit Tavoitteet Käytettävyyden mittarien avulla voidaan tarjota helposti ymmärrettävä tapa havaita ja esittää rataverkon palvelukykyä, ongelmakohtia ja arvioida kehittämistoimien kohdentamista Kyse on monelta osin olemassa olevan tiedon koostamisesta, kiteyttämisestä ja havainnollistamisesta Mitä nämä mittarit voisivat olla? Mitä niiden avulla voidaan esittää? Käytettävyyden osa-alueet Käyttökelpoisuus: miten rata vastaa ominaisuuksiltaan ja kunnoltaan liikenteen, matkustajien ja kuljetusasiakkaiden tarpeita Käytettävissä olo: rataverkon tehokas ja täsmällinen käyttö Eteneminen Projektista ja sen suuntaamisesta aletaan neuvotella Liikenneviraston kanssa Lähtölaukauksena työlle esitys RATA seminaarissa Alkuvuodesta kartoitetaan tarpeet eri tahojen (radanpito, liikenne, asiakkaat) näkökulmasta Keväällä käsitys, mistä lähtökohdista mittarit tulisi rakentaa