Itä-Uudenmaan matkailustrategia Toteuttamissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Uudenmaan matkailustrategia 2007-2013. Toteuttamissuunnitelma 2007-2010"

Transkriptio

1 Itä-Uudenmaan matkailustrategia Toteuttamissuunnitelma

2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Itä-Uusimaa matkailualueena Eteläsuomalainen maakunta Yleistä matkailusta Tilastojen mukaan 6 3. Matkailustrategia Visio Kehittämisen painopisteet Tavoitteet ja seuranta Yhteistyö Suunnitteluyhteistyö Rahoittajayhteistyö Elinkeinoyhteistyö Oppilaitosyhteistyö 9 4. Toimenpiteet Alueorganisaatiotoiminta Innovatiivinen tuotteistaminen Markkinointi ja matkailunedistäminen Tutkimus, koulutus ja laatu Saavutettavuus ja matkailun infrastruktuuri Toteuttamissuunnitelma Alueorganisaatiotoiminta Innovatiivinen tuotteistaminen Markkinointi ja matkailunedistäminen Tutkimus, koulutus ja laatu Saavutettavuus ja matkailun infrastruktuuri Yhteistyön ja toimenpiteiden tehtäväjako Lähteet ja liitteet 18 Matkailustrategian käsitemäärittelyjä 19 Itä-Uudenmaan maakunnan SWOT -analyysi 21 Matkailustrategian vision avaus 22 Kestävä matkailu ja esteettömyys matkailussa 23 Etelä-Suomen matkailun alueorganisaatiokenttä 24 Itä-Uudenmaan matkailuhankkeita vuonna Tilastotietoa Itä-Uudenmaan maakunnasta ja maakunnan matkailusta 28 2

3 1. Johdanto Itä-Uudenmaan matkailustrategia on maakunnan matkailutoimialan kehityksen ohjausta tukeva työkalu. Strateginen suunnittelu parantaa matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä sekä vahvistaa yksityisen ja julkisen sektorin yksituumaisuutta, osaamista, harkintakykyä ja vastuuta matkailutoimialan kehittämistoimissa Itä-Uudellamaalla. Itä-Uudenmaan matkailustrategia muodostuu kahdesta osasta, jotka ovat strategiaosa vuosille sekä toteuttamissuunnitelma vuosille Strategiaosassa linjataan strategiakauden kehittämisen painopisteet, tavoitteet, yhteistyömuodot sekä keskeisimmät toimenpidelinjat. Toteuttamissuunnitelmassa esitetään strategiaosan toteuttamista tukevat toimenpiteet lyhyemmälle aikavälille sekä toimenpiteiden suorittamisen tehtäväjako. Toteuttamissuunnitelman toimenpiteiden edistymistä seurataan jatkuvasti Itä-Uudenmaan matkailutoimikunnassa ja - parlamentissa. Toteutettujen toimien onnistuminen arvioidaan vuonna 2010, jolloin kootaan seuraavan toteuttamissuunnitelman toimenpiteet ja tarkistetaan tehtäväjako. Matkailustrategia ei jaa maakuntaa sektoreihin maaseudun, saariston tai kaupunkien kesken, vaan strategiassa esitetään valittujen kehittämisen painopisteiden mukaisia toimenpidekokonaisuuksia ja teemoja. Strategia kuvaa myös yhteistyömenetelmiä, joiden avulla voidaan vastata jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Matkailustrategian toteuttaminen perustuu elinkeinon yhteistyöhaluun. Strateginen suunnittelu edistää avointa vuoropuhelua Itä-Uudenmaan matkailukentällä. Itä-Uudenmaan matkailustrategia on laadittu yhdessä alueen matkailuelinkeinon ja matkailun sidosryhmien kanssa. Laadintaprosessia on ohjannut Itä-Uudenmaan liiton matkailutoimikunta, joka on Itä-Uudenmaan maakuntahallituksen asettama toimielin. Matkailustrategian laadinnassa on huomioitu yhteydet Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelmaan, maakuntaohjelmaan ja sen toteuttamissuunnitelmaan sekä Suomen valtakunnalliseen matkailustrategiaan. Matkailustrategian liitteissä on esitetty syventävää tietoa eräistä strategian aihealueista, avattu matkailustrategiassa esiintyviä käsitteitä sekä kuvattu eri tilastojen avulla Itä-Uudenmaan matkailun tilaa. 3

4 2. Itä-Uusimaa matkailualueena Itä-Uudenmaan matkailustrategia Eteläsuomalainen maakunta Itä-Uusimaa sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Suomenlahden rannikkovyöhykkeellä Helsinki-Lahti- Kotka -kolmion sisällä valtateiden 6 ja 7 (E18) varrella. Itä-Uusimaa on kaksikielinen kulttuurimaakunta, jossa on Suomen vanhin rakennuskanta ja jonka tunnuspiirteitä ovat vanhat kaupungit, jokilaaksot, rannikko, saaristo, maaseutu, kartanomiljööt, lukuisat kylät ja toimivat saaristoyhteisöt. Maakunta muodostuu Porvoon ja Loviisan seutukunnista ja niiden kymmenestä kunnasta: Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Pernaja, Porvoo, Pukkila, Ruotsinpyhtää ja Sipoo. Itä- Uudenmaan väkiluku vuoden 2005 lopussa oli asukasta. Maakunnan väkiluku kasvaa suhteellisesti ottaen nopeimmin koko Suomessa. Porvoo on maakunnan keskus asukkaallaan. Itäuusmaalaisista n. 33 %:a on ruotsinkielisiä. Vapaa-ajanasuntoja Itä-Uudellamaalla on n Vuoden 2003 tilastojen mukaan Itä-Uudellemaalle on rekisteröitynyt n yritystä ja työpaikkoja maakunnassa on n Itä-Uudenmaan bruttokansantuote asukasta kohden vuonna 2004 oli euroa. Matkailustrategian liitteenä on Itä-Uudenmaan maakunnan SWOT - analyysi. Kuviossa 1 on esitetty maakunnan väestön jakautuminen sekä elinkeinorakenne kunnittain. Kunta Asukkaita 2005 Elinkeinorakenne 2003 (% työpaikoista) Alkutuotanto Jalostus Palvelut 1. Askola Lapinjärvi Liljendal Loviisa Myrskylä Pernaja Porvoo Pukkila Ruotsinpyhtää Sipoo Kuvio 1, Itä-Uudenmaan väestö, elinkeinorakenne ja kartta 2.2. Yleistä matkailusta Matkailullisesti Itä-Uusimaa kuuluu kulttuurialueeseen, jonka muodostavat Turun saaristo ja Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta sekä Suomenlahden rannikkoseutu. Suurin osa Suomen kulttuurivetovoimasta ja kulttuurimatkailusta sijoittuu tälle suuralueelle. Edellisen kerran vuonna 2001 laaditun Itä-Uudenmaan matkailustrategian vision mukaan Itä-Uusimaa on matkailullisesti tunnettu kulttuurihistoriallinen aarreaitta. Itä-Uudenmaan matkailukohteita ovat mm. Porvoo ja Loviisa vanhoine kaupunginosineen, Svartholman merilinnoitus Loviisan edustalla, Ruotsinpyhtään Strömforsin ruukkialue sekä Sipoon ja Pernajan merelliset maaseutukunnat. Maakunnan pohjoisosassa sijaitseville Askolan, Pukkilan, Myrskylän, Lapinjärven ja Liljendalin kunnille luonteenomaista ovat vanhat kylämiljööt ja kirkot sekä maaseutumatkailutarjonta. Lisäksi Itä-Uudellamaalla on suuri määrä matkailutoimintaa harjoittavia kartanoita, kulttuuritapahtumia ja vapaa-ajanasuntoja. 4

5 Pääkaupunkiseudun läheisyyden vuoksi Itä-Uudellemaalle suuntautuvalle matkailulle on ominaista sekä kotimaisten että ulkomaisten päiväkävijöiden suuri osuus. Myös yritysmatkailu on Itä- Uudenmaan matkailuelinkeinolle tärkeää. Itä-Uudenmaan majoitusliikkeiden määrä on pieni sekä naapurimaakuntiin verrattuna että asukasta kohden suhteutettuna. Valtateiden 6 ja 7 (E 18) kauttakulkuliikenne on vilkasta. Tiehallinnon tietilaston mukaan Itä-Uudenmaan valtateiden keskimääräinen liikennemäärä vuonna 2004 oli n autoa vuorokaudessa. Matkailusta arvonlisäystä saavia yrityksiä on Itä-Uudellamaalla laskentatavasta riippuen n Itä-Uudenmaan matkailun alueorganisaatiotoiminnasta vastaa kolmivuotisella sopimuksella vuoden 2007 loppuun saakka matkatoimisto Porvoo tours. Toiminta perustuu ostopalvelusopimukseen, jonka Itä-Uudenmaan liitto on toimijan kanssa tehnyt. Ostopalvelun rahoittavat kahdeksan itäuusmaalaista kuntaa Itä-Uudenmaan liiton projektirahoituksen tuella. Kuntien ostama alueorganisaatiopalvelu on lisännyt toimijan matkailullista aluekehittämisvastuuta ja kehittänyt alueen yhteistyömuotoja. Porvoo tours on yksityinen yritys, joka tarjoaa alueen matkailuyrityksille erilaisia osallistumismahdollisuuksia yhteisiin markkinointitoimenpiteisiin ja myyntiyhteistyöhön sen mukaan, miten kukin yritys haluaa toimintaan panostaa. PremiumVisit -yritykset muodostavat Porvoo toursin keskeisen yhteistyöverkoston, joka tekee sopimuksiin perustuvaa pitkäjänteistä yhteismarkkinointia. PremiumVisit - verkostossa on mukana n. 30 yritystä. Itä-Uudenmaan maaseutumatkailun yhteistyöverkostona ja edunvalvojana toimii Itä-Uudenmaan Matkailu ry. Yhdistyksellä on jäseniä n. 40, jotka ovat pääosin Itä-Uudenmaan maaseutualueella toimivia pieniä matkailuyrityksiä. Yhdistys osallistuu mm. alueellisiin matkailumarkkinointitoimenpiteisiin ja kehittää jäsenistönsä toimintaa. Yhdistyksellä itsellään ei ole liiketoimintaa. Vuonna 2001 laadittu matkailustrategia on kehittänyt yhteistyötä Itä-Uudenmaan matkailutoimialalla. Matkailuyritykset ovat verkostoituneet. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen vuoropuhelu on parantunut. Itä-Uudenmaan matkailuelinkeino on kehittynyt ja kasvanut pääosin luonnollisen matkailukysynnän ja yritysvetoisen tuotteistamisen tuloksena. Hankerahoitus on täydentänyt kehittämistyötä. Itä-Uudenmaan matkailuelinkeinoa palvelevat keskeiset toimijat on esitetty kuviossa 2. Yleisesti matkailutoimialan hyvinvointiin ja asiakaskäyttäytymiseen ovat vaikuttaneet niin alueelliset, valtakunnalliset kuin maailmanlaajuiset tapahtumat, luonnonoikut ja muut ennakoimattomat ilmiöt. Viime vuosina makailualan tulevaisuutta on ryhdytty tutkimaan skenaariotyön avulla. Matkailunedistämiskeskuksen toteuttamassa skenaariotyössä on tutkittu mm. maailmanlaajuisten megatrendien vaikutuksia Suomeen kohdistuvaan matkailun tulevaisuuteen. Muuttuva maailma luo matkailualan kehittymiselle jatkuvasti uusia haasteita ja yllätykselliset maailman tapahtumat ja megatrendit tulevat vaikuttamaan jatkossakin matkailun kehittymiseen. Tällaisilla ilmiöillä on aina heijastusvaikutuksia myös Itä-Uudenmaan matkailun kehittymiseen. 5

6 Toimija Tehtävä Toimintatapa Itä-Uudenmaan liitto strateginen suunnittelu, seuranta, rahoitus matkailutoimikunta, koordinaattori Porvoo tours ryhmämarkkinointi, -myynti, alueorganisaatio yritysverkosto, palveluntuottaja Porvoon & Loviisan kaupungit yleismarkkinointi, matkailunedistäminen, rahoitus matkailutoimistot, matkailuneuvonta Posintra Oy kehittämisyhtiötoiminta, hankkeistus hanketoiminta Helia Porvoo Borgå koulutus ja tutkimus tutkintokoulutus, kurssit, tutkimukset Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma matkailu- ja kulttuurielinkeinojen edistäminen hanketoiminta PremiumVisit -yritysverkosto ryhmämarkkinointi ja tuotekehitys yritysverkosto Itä-Uudenmaan Matkailu ry maaseutumatkailuyhteistyö ja -edunvalvonta yhdistystoiminta Muut toimijat erilliset kehittämistoimenpiteet, rahoitus hanketoiminta Kuvio 2, Itä-Uudenmaan matkailuelinkeinoa palvelevat keskeiset toimijat, tehtävät ja toimintatapa 2.3. Tilastojen mukaan Tilastokeskuksen matkailutilaston mukaan Itä-Uudellamaalla kertyi vuonna 2005 yhteensä rekisteröityä yöpymistä. Vuoden 2001 yöpymismäärästä kasvua on 15,5 %. Koko Suomen yöpymismäärän kasvu vastaavana aikana oli 6,1 %. Naapurimaakuntiin verrattuna Itä-Uudenmaan yöpymismäärien kehitys on ollut myös positiivista vuosien aikana. Matkailulle tyypillisten toimialojen arvonlisäys Itä-Uudellamaalla oli vuonna 2002 n. 69 M. Tarkemmat vertailutilastot ovat matkailustrategian liitteenä. Kuviossa 3 on esitetty taululukkomuodossa eräitä Itä-Uudenmaan matkailun tunnuslukuja. Tiedot perustuvat Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2005 julkaisemaan Matkailun satelliittitilinpito ja aluetaloudelliset vaikutukset -selvitykseen sekä Tilastokeskuksen tilastoihin. Taulukon tiedot perustuvat vuoden 2002 tilanteeseen (ellei toisin ole mainittu). Rekisteröityjä majoitusliikkeitä 16 kpl 626 kpl majoitushuonetta Rekisteröityjä yöpymisiä (2005) kpl 1,6 rekisteröityä yöpymistä / asukas Hotellihuonekäyttöaste (2004) 46,2 % keskihuonehinta 78 (2004) Kotimaisten osuus yöpymisistä 80,2 % viipymä 1,6 vrk Ulkomaisten osuus yöpymisistä 19,8 % viipymä 2,1 vrk Vapaa-ajan matkojen osuus yöpymisistä 56 % vapaa-ajan matkojen os. Suomessa 67 % Ravitsemusliikkeitä 204 kpl 2,2 ravitsemusliikettä / 1000 asukasta Matkailukulutus (koko toimiala, maakunta) 130,3 M kulutus / asukas Matkailutoimialojen kokonaistuotos 132 M tuotos / asukas Matkailutoimialojen arvonlisäys 69 M 3,8 % kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä Matkailutoimialojen työpaikat kpl 4,9 % kaikkien toimialojen työpaikoista Matkailun kehittämishankkeet (2005) 10 kpl hankebudjetit yhteensä Kuvio 3, Itä-Uudenmaan matkailun tunnuslukuja 6

7 3. Matkailustrategia Itä-Uudenmaan matkailustrategia Visio Itä-Uusimaa on helposti saavutettava yhtenäinen ja verkostoitunut matkailualue, joka kehittää ja tarjoaa aitoja ja laadukkaita matkailutuotteita ja -elämyksiä vuoden ympäri sekä yksittäis-, ryhmäettä yritysmatkailijoille. Saariston kehittyneet matkailupalvelut sekä monipuolistunut kulttuuritarjonta alueen perinteisten vetovoimatekijöiden lisäksi kasvattavat Itä-Uudenmaan matkailutuloa. Matkailuelinkeino on kasvanut yhdeksi maakunnan merkittävimmistä elinkeinoista. Visio kuvaa Itä-Uudenmaan matkailun haluttua tulevaisuudenkuvaa vuonna Visio kokoaa yhteen matkailustrategiassa esitetyt painopisteet ja toimenpiteet. Visio on purettu auki matkailustrategian liitteessä Kehittämisen painopisteet Kestävään kehitykseen perustuvat kehittämisen painopisteet strategiakaudelle ovat: - yritysmatkailun kehittäminen - saariston matkailupalveluiden kehittäminen - tapahtumien kehittäminen - sähköisen kauppapaikan luominen Matkailustrategian liitteenä on lisätietoa kestävästä kehityksestä matkailutoimialalla Tavoitteet ja seuranta Matkailustrategialle asetetaan seuraavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet sekä todetaan niiden mittarit ja seurantatavat. Tavoitteet on asetettu vuoteen Määrälliset tavoitteet Mittari (lähtötaso) Seuranta hotellihuonekäyttöaste 57 % majoitustilastot (2004: 46,2 %) tilastokeskus hotellimajoituksen viipymä 2 vrk majoitustilastot (2004: 1,7 vrk) tilastokeskus yritysmatkailun vuosittainen kasvu 7 % yritysmatkailun liikevaihto alueorganisaatio saariston matkailupalvelut kasvu toimijoiden ja palveluiden määrä yrityshaastattelu matkailuyritysten liiketoiminta kasvu liikevaihto ja tulos yrityshaastattelu matkailuyritysten työllistävä vaikutus kasvu henkilöstön määrä yrityshaastattelu matkailusesongin pidentäminen kasvu syksyn, talven ja kevään myynti yrityshaastattelu matkailun kehittämishankerahoitus 2 M hankebudjetit hankeseuranta Laadulliset tavoitteet Mittari Seuranta matkailupalveluiden laadun kehittyminen laatujärjestelmien käyttö yrityshaastattelu kävijätyytyväisyyden lisääntyminen kävijöiden kokemukset kävijätutkimus tapahtumien kehittyminen tapahtumien innovatiivisuus tapahtumajärjestäjien haastattelu Kuvio 4, Itä-Uudenmaan matkailustrategian tavoitteet 7

8 3.4. Yhteistyö Matkailualan suunnitelmallinen toiminta perustuu eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Matkailustrategiassa sovitaan Itä-Uudenmaan matkailualan suunnittelu-, rahoittaja-, elinkeino- ja oppilaitosyhteistyötavoista Suunnitteluyhteistyö Itä-Uudellamaalla matkailun suunnitteluyhteistyön keskeisin toimija on Itä-Uudenmaan liiton matkailutoimikunta, joka on Itä-Uudenmaan maakuntahallituksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan asettama virallinen toimielin. Matkailutoimikunnassa on jäseniä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Matkailutoimikunta: - seuraa matkailustrategian toteutusta sekä koordinoi ja ohjaa kehittämistoimenpiteitä - toimeenpanee vuosittaisen yrityskyselyn, jolla seurataan strategian toteutumista elinkeinon kannalta - laatii matkailustrategian mukaisia hanke-ehdotuksia sekä osallistuu pyydettäessä muiden toimijoiden esittämien matkailuhankeaihioiden kehittämiseen - ohjaa matkailumarkkinointiin osoitettujen julkisten varojen käyttöä Itä-Uudellamaalla - päättää Itä-Uudenmaan liiton toimikunnalle osoittaman matkailumäärärahan käytöstä - edistää matkailualan julkisten toimijoiden välistä tiedonkulkua ja alan yhteistyötä - antaa lausuntoja Itä-Uudenmaan matkailun kehittämisasioissa ja hanke-ehdotuksista sekä rahoittajille että maankäytön ja kaavoituksen viranomaisille - reagoi muuttuvaan toimintaympäristöön ja arvioi strategian ulkopuolisten toimenpiteiden tarpeellisuuden Rahoittajayhteistyö Rahoittajayhteistyöllä tehostetaan julkisten varojen käyttöä Itä-Uudenmaan alueen matkailuhankkeissa. Rahoittajayhteistyömuotoja ovat: - rahoittajien sitoutuminen strategian tavoitteisiin ja toimenpiteisiin: kilpailunäkökohtien huomioiminen - matkailustrategian huomioiminen Itä-Uudenmaan maakuntaohjelmatyössä: maakunnallinen suunnittelu - Itä-Uudenmaan matkailutoimikunnan rooli hanke-ehdotusten arvioijana: päällekkäisyyksien karsiminen - säännöllisesti kokoontuva Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan matkailurahoittajien yhteistyöryhmä: rahoituksen ohjaus Kehittämishankerahoituksen vähimmäistaso Itä-Uudenmaan matkailustrategian toimenpiteiden toteuttamiseen on 2 M. Summa muodostuu julkisin tuin osarahoitettujen kehittämishankkeiden kokonaisbudjeteista. Investointihankkeet eivät sisälly tavoitesummaan. Julkista rahoitusta matkailun kehittämisja investointitoimenpiteisiin on mahdollista saada sisäasiain-, kauppa- ja teollisuus-, ympäristösekä opetusministeriön hallinnonalojen alueellisten viranomaisten kautta, joita Itä-Uudellamaalla ovat Uudenmaan TE-keskus, Itä-Uudenmaan liitto, Etelä-Suomen lääninhallitus ja Uudenmaan ympäristökeskus. Viranomaiset myöntävät rahoitusta sekä kansallisista että Euroopan Unionin rahoitusohjelmista. Sen lisäksi, että julkisin varoin osarahoitettavaksi esitettyjen hanke-ehdotusten tulee täyttää ohjelma- ja viranomaiskohtaiset rahoituksen myöntöehdot, ovat rahoituspäätöksien valmistelussa etusijalla ne hanke-ehdotukset, jotka ovat matkailustrategian toimenpiteiden mukaisia ja täyttävät seuraavat kriteerit: 8

9 - hankkeen pääasiallisen hyödynsaaja / hyödynsaajaryhmä sitoutuu vähintään 30 %:n omarahoitusosuudella hankkeen rahoitukseen - hankkeen keskeiset kumppanit sitoutuvat kirjallisesti hankkeeseen - hankkeen hyödynsaajayritys osoittaa todennettavan ja jatkuvan laadunseurantatavan - hanke sitoutuu edistämään toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita - hanke työllistää, parantaa toiminnan laatua ja kasvattaa alueellista matkailuelinkeinoa - hankkeen tulokset ja / tai käytänteet jäävät osaksi hyödynsaajien toimintaa - mikäli hanke investoi, on investoinnin perustuttava strategiaan ja / tai tutkimukseen - mikäli hanke tekee tuotekehitystä, tulee syntyvien tuotteiden jakelukanava esittää selkeästi Elinkeinoyhteistyö Matkailu on Itä-Uudellamaalla ammattimaista elinkeinotoimintaa. Alueen matkailuyritysten aktiivisuus muodostaa elinkeinoyhteistyön pohjan, joka on myös uudenlaista toimialarajat ylittävää verkostoitumista. Elinkeinoyhteistyö perustuu avoimeen, laajapohjaiseen ja jatkuvaan vuoropuheluun, jolla on alueellinen alusta. Itä-Uudenmaan matkailun alueorganisaatiolla on keskeinen rooli matkailuelinkeinon sisäisen yhteistyön kannalta. Matkailuopetusta ja -tutkimusta järjestävillä oppilaitoksilla on alueellisina toimijoina elinkeinoyhteistyötä vahvistava rooli. Itä- Uudenmaan kunnat, Itä-Uudenmaan liitto sekä Uudenmaan TE-keskus tukevat matkailualan elinkeinoyhteistyötä kehittämällä alan toimintaympäristöä sekä osallistumalla tarpeen mukaan matkailuhankkeiden rahoitukseen ja toteutukseen. Kulttuuri- ja matkailuelinkeino tekevät tuloshakuista liiketoimintayhteistyötä. Kulttuuritapahtumien tuotantoa kehitetään ammattimaisemmaksi, jolloin tapahtumajärjestämisen liiketoimintaosaaminen vahvistuu ja tapahtumat pääsevät tehokkaammin mukaan matkailumarkkinointiin, - tuotteistukseen ja -myyntiin. Matkailualan elinkeinoyhteistyötä tukee vuosittainen alueellinen matkailuparlamenttitilaisuus, jonka tehtävät ovat: - matkailustrategian laadintaan vaikuttaminen, strategian seuranta ja kommentointi - matkailualan ajankohtaisista asioista tiedottaminen ja alan ammattitiedon päivitys - yrittäjien ja muiden toimijoiden yhteistyön tiivistäminen - matkailualan toimintaympäristön muutoksien ennakoiminen Oppilaitosyhteistyö Itä-Uudellamaalla matkailuopetusta antavat toisen asteen oppilaitos Amisto ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Oppilaitokset osallistuvat tasavertaisina kumppaneina toimintaan. Ala on laaja ja monitahoinen, minkä vuoksi verkostojen muodostaminen ja niiltä tuleva panos on merkittävä. Oppilaitokset sitoutuvat matkailutoimialan kehittämiseen. Osaaminen ja painopisteet ovat erilaiset oppilaitoksissa ja sen tähden tehtävät jaetaan ja kohdennetaan selkeästi. Alueellisia tutkimustarpeita kanavoidaan korkeakoulujen kautta erilaisina matkailustrategiaan liittyvinä tutkimusohjelmina ja / tai -projekteina. Opinnäytetyöt ovat yksi keino vastata alueellisiin tutkimustarpeisiin. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun tavoitteena on olla yksi matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin keskeisistä toimijoista osana metropolialueen osaamiskeskusta. Klusterin osaamisalat ovat palvelutuotanto, sisältötuotanto sekä viestintä ja jakelu. Matkailun ja elämystuotannon keskeisiä toimintatapoja ovat tutkimusohjelmat, tuotteistetut yrityspalvelut ja matkailukohdelaboratoriot. Metropolialueen osaamiskeskuksen painopistealat tukevat Itä- Uudenmaan matkailustrategiaa. 9

10 4. Toimenpiteet Matkailustrategian toimenpiteet on jaettu kohdissa viiteen toimenpidekokonaisuuteen, joissa huomioidaan kohdassa 3.2. esitetyt kehittämisen painopisteet. Toteutusta tukee kohdassa 3.4. kuvattu yhteistyörakenne Alueorganisaatiotoiminta Itä-Uudenmaan matkailun alueorganisaatio on maakunnan matkailun tuloksellisen kehittymisen kannalta tärkeä toimija. Alueorganisaation tehtäviä ovat: - toiminta matkailustrategian mukaisesti sekä matkailun taloudellisen kehityksen edistäminen - matkailuelinkeinoyhteistyön koordinointi sekä yrittäjien ja viranomaisten välisenä linkkinä toimiminen - alueen matkailun asiantuntijana ja edunvalvojana toimiminen sekä matkailualan tilasta tiedottaminen - yhteismarkkinoinnin suunnitteleminen ja toteuttaminen, matkailun suuralueyhteistyöhön osallistuminen sekä Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) alueellisena kumppanina toimiminen - myynnin koordinointi alueella yhdessä elinkeinon ja muiden matkailutoimijoiden kanssa - tuotekehityksen, markkinoinnin ja myynnin katkeamattoman ketjun varmistaminen Alueorganisaatio toimii tuloshakuisesti liiketaloudellisin perustein ja on alueellisen matkailun sähköisen kaupan koordinoija ja vastuullinen matkanjärjestäjä. Alueorganisaatiotoiminta vakiintuu Itä- Uudellamaalla. Matkailustrategian liitteenä on kuvaus Etelä-Suomen alueorganisaatiokentästä Innovatiivinen tuotteistaminen Matkailutarjontaa tuotteistetaan toimialarajat ylittäen innovatiivisesti ja määrätietoisesti tavoitteena lisätä matkailun liikevaihtoa ja nostaa tarjonnan laatua. Tuotteistaminen on mukana niin kehittämishanketoiminnassa kuin matkailuyritysten omissa tai yritysryhmien keskinäisissä toimenpiteissä. Kehittämistoimenpiteiden tulokset kaupallistetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään alueen perinteisten matkailusesonkien ulkopuolisten aikojen ja kehittämisen painopisteiden mukaisten tuotteiden synnyttämiseen. Incentive -tuotteiden kehittämisessä huomioidaan matkailualan vallitsevat trendit, kuten esimerkiksi Wellness -teema. Tuotteistamista tehdään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Toiminnassa ja tuotteistamisessa huomioidaan ikääntyvän väestön matkailupalveluille asettamat vaatimukset mm. edistämällä matkailupalveluiden ja -kohteiden käytön esteettömyyttä. Matkailustrategian liitteenä on tietoa kestävän kehityksen ja esteettömyyden käsitteistä matkailualalla Markkinointi ja matkailunedistäminen Päävastuun matkailumarkkinoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta kantavat matkailuyritykset ja matkailun alueorganisaatio. Matkailun edistämistoimenpiteistä pääosin vastaavat Porvoon ja Loviisan kaupungit. Matkailunedistämistoimenpiteitä ovat julkisin varoin toteutettava matkailun yleismarkkinointi sekä muut matkailuelinkeinon toimintaympäristöön vaikuttavat julkishallintovetoiset toimenpiteet. Matkailumarkkinointi ja matkailunedistäminen toteutetaan tiiviissä yhteistyössä parhaan mahdollisen synergian saavuttamiseksi. Matkailutoimikunta koordinoi elinkeinon yhteisiä markkinointi- ja matkailunedistämistoimenpiteitä. 10

11 Matkailumarkkinointi on kohdistettua. Yritysvetoisten yhteismarkkinointitoimenpiteiden painopiste on yritys- ja ryhmämatkailussa. Julkisen sektorin markkinointitoimenpiteet kohdistetaan yksilömatkailijoihin. Alueorganisaation rooli yksilömatkailijoiden palvelussa kasvaa uusien verkkopohjaisten kaupankäyntisovellusten käyttöönoton myötä. Itä-Uudenmaan matkailumarkkinointi- ja matkailunedistämistoimenpiteet kohdistetaan seuraavasti: - kotimaan päämarkkina-alueet: pääkaupunkiseutu, Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Tampere - ulkomaan päämarkkina-alueet: Ruotsi, Venäjä, Saksa Itä-Uudenmaan matkailutoimikunta tarkistaa tarvittaessa päämarkkina-alueet strategiakauden aikana Tutkimus, koulutus ja laatu Matkailustrategia ohjaa alueellista julkisrahoitteista matkailututkimusta. Julkisrahoitteiset laajat tutkimukset tarjotaan ensin maakunnassa toimiville korkeakouluille, HAAGA-HELIA:lle ja Laurealle, joista erityisesti HAAGA-HELIA vastaa matkailuelinkeinon kehittymistä edistävästä tutkimuksesta omien resurssiensa puitteissa. Työvälineinä ovat mm. yhdestä tai useammasta opinnäytetyöstä koostuvat tutkimusprojektit, opintojaksot tai projektityöt. Yrityskohtaisia kehittämishankkeita toteutetaan opinnäytetöinä. Pitkäjänteisen tutkimus- ja kehittämisosaamisen rakentumista sosiaaliseksi pääomaksi tuetaan Itä-Uudellamaalla oppimisverkostomaisella toimintatavalla. Maakunnalliset matkailututkimukset ovat informatiivisia ja niitä toteutetaan toistuvasti Itä-Uudellamaalla tapahtuvan kehityksen seuraamiseksi. Tutkimustuloksista tiedotetaan julkisesti. Matkailustrategian seurannan tehostamiseksi tutkitaan matkailuyritysten ja tapahtumien kehittymistä säännöllisesti. Mahdollisia matkailualan tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyökumppaneita ovat myös metropolialueen muut korkeakoulut. Lisäksi HAAGA-HELIA on mukana toteuttamassa matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin metropolialueen osaamiskeskuksen tavoitteita. Itä-Uudellamaalla toimivat oppilaitokset tyydyttävät maakunnan matkailualan työvoimatarpeen ammatillisista tutkinnoista ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin. Opetussuunnitelmissa huomioidaan maakunnan matkailuyritysten tarpeet. Lisäksi matkailuyritysten osaamista kehitetään tarvittavalla täsmäkoulutuksella. Laatukoulutusta edistetään tukemalla yritysvetoisia laadunkehittämistoimenpiteitä. Matkailuyritysten liiketoimintaosaamista tuetaan kestävän kehityksen mukaisesti Saavutettavuus ja matkailun infrastruktuuri Itä-Uudenmaan matkailupalveluiden saavutettavuutta ja infrastruktuuria kohennetaan. Matkailukohteiden viitoitusta ja kohdeopasteita parannetaan sekä matkailukohteiden aukioloaikoja tarkistetaan. Helposti saavutettavia pysäköintipaikkoja ja -alueita varataan riittävästi sekä henkilöautoille että busseille. Reittien merkitseminen ja ylläpito sekä matkailuelinkeinon toimintaedellytysten huomioiminen maankäytön ja kaavoituksen suunnittelussa huomioidaan. Saariston matkailupalveluiden infrastruktuuriin kuuluvia laitureita, rantautumis- ja retkeilyalueita kehitetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti saaristoalueen toimijoiden ja asukkaiden yhteistyöllä. Majoituskapasiteetin ja kongressitilojen lisäysmahdollisuudet sekä saaristokeskuksen toteutusmahdollisuus tutkitaan. Itä-Uudenmaan arvokasta rakennuskantaa sekä arkeologista kulttuuriperintöä ylläpidetään ja hoidetaan asiamukaisin toimenpitein. Saavutettavuuden parantamiseksi kehitetään sähköisen median sovelluksia. Helsingistä itään suunniteltu raideyhteys HELI -rata parantaa tulevaisuudessa alueen saavutettavuutta. Hankkeen realistinen toteutusajankohta on strategiakauden jälkeen. Matkailuelinkeinon kehittämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista suunnittelua. 11

12 5. Toteuttamissuunnitelma Itä-Uudenmaan matkailustrategia Matkailustrategian kohdassa 4. esitettyjen toimenpiteiden toteutus esitetään toteuttamissuunnitelmassa. Toteuttamissuunnitelman edistyminen tarkistetaan ja sisältö päivitetään strategiakauden puolivälissä vuonna Toteuttamissuunnitelman tehtäväjako on esitetty tehtäväjakotaulukossa kohdassa Alueorganisaatiotoiminta Matkailun alueorganisaatiotoimintaa toteutetaan seuraavin toimenpitein: Sitouttava selvitys Selvitetään millä tavoin Itä-Uudenmaan matkailun alueorganisaatiotoimintaa jatketaan. Tavoitteena on löytää pitkäjänteinen toimintatapa, johon niin matkailuelinkeino kuin myös julkinen sektori sitoutuvat. Alueorganisaation tulee olla kilpailukykyinen toimija Suomen muihin alueorganisaatiotoimijoihin nähden. Toiminnan jatkaminen Jatketaan alueorganisaatiotoimintaa vuoden 2008 alusta lähtien sitouttavan selvityksen johtopäätösten mukaisesti Innovatiivinen tuotteistaminen Innovatiivista tuotteistamista toteutetaan seuraavien teemojen mukaisesti: Yritysmatkailu Kehitetään yritysmatkailu- ja incentive -tuotteita entistä kiinnostavimmiksi, monipuolisemmiksi ja kilpailukykyisemmiksi. Yritysmatkailun tuotteisiin kuuluvat keskeisesti alueen ohjelmapalvelut. Joulu Porvoo & Loviisa Kehitetään alueelle pääkaupunkiseudun vetovoimaisin joulutunnelma. Joulu Porvoo & Loviisa ovat vanhojen pikkukaupunkien jouluisia tapahtumia sekä ostosmahdollisuuksia yksilöllisellä palvelulla. Leirikoulutoiminta Kehitetään leirikoulutuotetta siten, että alue pystyy tarjoamaan sekä sisällöllisesti rikkaita että tilojen puolesta kilpailukykyisiä ja turvallisia vaihtoehtoja leirikoulun järjestämispaikoiksi. Tapahtumat Kehitetään alueen olemassa olevia kulttuuritapahtumia edelleen ammattimaisemmin tuotetuiksi. Tuotteistetaan uusia vetovoimaisia tapahtumia, joita voivat olla esimerkiksi kaupunkifestivaalit sekä lasten ja koko perheen tapahtumat. Perustetaan festivaalitoimisto tapahtumatuotannon tueksi. Kehitetään alueen markkinatapahtumia kuten saaristolaistorit ja kartanomarkkinat. Vuosi 2009 Toteutetaan Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlavuodelle vuonna 2009 kansallisesti näkyviä tapahtumia ja toimintaa, joiden toteutukseen osallistuvat alueen julkinen sektori sekä elinkeinoelämä monialaisesti. Juhlavuoden aikaansaamaa näkyvyyttä hyödynnetään matkailun tuotteistamisessa. Teemareitit Toteutetaan alueella ja alueen kautta kulkevia teemallisia matkailureittejä. Teemareitit tukeutuvat alueen matkailuyritysten verkostona tuottamaan tarjontaan. Teemoja voivat olla esimerkiksi pyöräily-, melonta-, kartano-, ostos-, kulttuuri-, maaseutu- ja saaristoteemat. 12

13 Golf Kehitetään alueen laajasta Golf-tarjonnasta matkailutuotteita. Itä-Uudenmaan alueella sijaitsee lukuisia erilaisia, helposti saavutettavia ja tasokkaita golf -kenttiä, jotka muodostavat tuotteistamisyhteistyön pohjan Markkinointi ja matkailunedistäminen Matkailumarkkinointia ja matkailunedistämistä toteutetaan seuraavin toimenpitein: Yksilömatkailijoiden palvelu Kehitetään yksilömatkailijoiden neuvontapalveluita varmistamalla palvelun monipuolisuus ja laatu. Parannetaan yksilömatkailijoiden tiedonsaantimahdollisuuksia alueen matkailutarjonnasta valikoiduin markkinointiviestinnän keinoin mm. matkailuesitteiden, -messujen ja internet -portaaleiden avulla. Sähköinen kauppapaikka Kehitetään alueen matkailutuotteiden myyntiä sähköisen kauppapaikan avulla. Asiakaskohderyhmänä ovat ensisijaisesti yksilömatkailijat. Myytävä tuotetarjonta kohtaa yksilömatkailijan tarpeet ja tarjoaa asiakaslähtöiset välineet ostamisen helpottamiseksi. Sähköinen kauppapaikka lisää alueen tuotannollisesti kehittyneiden kulttuuritapahtumien myyntiä. Sähköinen kauppapaikkasovellus tuottaa liiketoiminnan seurantatietoja. Matkailun sähköisen kauppapaikan ylläpito on osa matkailun alueorganisaation toimintaa. Viennin edistäminen Kehitetään alueen matkailukohteiden ja -tuotteiden ulkomaanmarkkinointia alueen sisäisin yhteistyömuodoin sekä yhteistyössä Etelä-Suomen alueen muiden alueellisten matkailutoimijoiden ja alueorganisaatioiden kanssa. Toimenpiteet kohdistetaan matkailustrategian päämarkkina-alueille valiten asiakasryhmät tapauskohtaisesti. Vientitoiminnan tukemisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan hankerahoitusta Tutkimus, koulutus ja laatu Matkailututkimusta, -koulutusta ja laadunkehittämistä toteutetaan seuraavin toimenpitein: Yritysten kyselytutkimus Toteutetaan vuosittain Itä-Uudenmaan matkailuyrityksille suunnattu kyselytutkimus. Kyselytutkimuksella tutkitaan yritysten liiketoiminnan kehittymistä, sesongin pidentymistä, arvioita tulevasta kehityksestä ja liiketoiminnan kehittämistarpeista. Tutkimuksen tulokset muodostavat osan matkailustrategian seuranta-aineistosta. Kyselytutkimuksessa käytetään hyväksi sähköisen kauppapaikan tuottamaa myyntitietoa. Tapahtumajärjestäjätutkimus Toteutetaan vuosittain Itä-Uudenmaan tapahtumajärjestäjille kohdistettu haastattelututkimus, jolla seurataan tapahtumien kehittymistä, arvioidaan tapahtumien onnistumista ja tutkitaan niiden kehittämistarpeita. Tietotori Itä-Uudenmaan matkailun tietotori -internetsivustoa kehitetään. Sivuston ylläpitovastuusta sovitaan strategiakauden aikana. Tietotori mahdollistaa matkailuelinkeinon jatkuvan vuoropuhelun ja se tarjoaa reaaliaikaisen alustan ajankohtaisen alueellisten ja valtakunnallisten tutkimustulosten sekä matkailualan tapahtumien ja tilaisuuksien tiedottamiselle. Tietotori tukee myös opinnäytetöiden aiheiden valintaa, toteutusta ja julkaisua. Oppiva alue - Oppimisverkosto Matkailualan Oppimisverkosto -hankkeen (OVE) toiminta juurrutetaan edelleen kehittyväksi osaksi HAAGA-HELIA:n sekä Itä-Uudenmaan matkailuyritysten ja -toimijoiden yhteisiä pysyviä käytänteitä. 13

14 Kävijätutkimus Strategiakauden toteuttamissuunnitelman aikana toteutetaan kahdesti kävijätutkimus. Näin pystytään seuramaan alueella vierailevien matkailijoiden kokemuksia. Tutkimuksen aineisto luo kuvan matkailun tilasta ja tuo esille kehittämistarpeita tulevan kehittämistyön pohjaksi. Laatukoulutus ja matkailuyritysten osaamistason nosto Toteutetaan kolme yritysryhmänä järjestettävää matkailuyritysten laatuvalmennusta. Ryhmien kokoamista koordinoi maakunnan matkailun alueorganisaatio. Yritysryhmävalmennusta tuetaan julkisin kehittämisvaroin. Matkailuyritysten liiketoimintaosaamista tuetaan tarvittaessa myös yritysten tarpeisiin perustuvalla täsmäkoulutuksella, 5.5. Saavutettavuus ja matkailun infrastruktuuri Matkailun infrastruktuuria ja alueen saavutettavuutta kehitetään seuraavin toimenpitein: Saaristomatkailun infrastruktuuri Kehitetään saaristomatkailun edellyttämää infrastruktuuria. Itä-Uudenmaan saaristo on matkailullisesti vetovoimainen, mutta matkailun liiketoiminnan kannalta kehittymätön kohde. Saaristossa matkailuelinkeinotoimintaa harjoittavien toimijoiden tarpeisiin perustuvaa kehittämistyötä tehdään yhdessä saaristoalueen asukkaiden ja muiden elinkeinojen kanssa. Suunnittelussa huomioidaan herkän saaristoluonnon erityispiirteet. Laajojen matkailuinvestointien tarve- ja toteuttamisselvitys Selvitetään ja edistetään alueen matkailuinvestointien toteuttamismahdollisuuksia. Itä-Uudenmaan matkailun kilpailukyky ja kehittyminen edellyttävät merkittäviä investointeja, jotka toteutuakseen tarvitsevat laajaa osallistumista ja rahoituspohjaa. Selvitettäviä kohteita ovat mm. lisämajoituskapasiteetin rakentaminen Porvooseen, Porvoon Taidetehtaan matkailu- ja kulttuurielinkeinoja palveleva toiminta ja tilat sekä Itä-Uudenmaan saaristokeskuksen toteutus. Myös muita kuin edellä mainittuja kohteita otetaan huomioon selvitettäessä mahdollisia matkailuinvestointeja. Selvitysten toteutusajankohdat ja toteuttajat sovitaan tapauskohtaisesti. Maankäyttö ja kaavoitus Edistetään tiedonvaihtoa matkailutoimijoiden sekä alueen maankäytön suunnittelusta vastaavien viranomaisten välillä. Yhteistyötä kehittämällä voidaan maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa huomioida paremmin matkailustrategian painotukset. Rakennuslupaa hakevat matkailuelinkeinon rakennushankkeet eivät ole ristiriidassa matkailustrategian kanssa. Arvokkaan rakennuskannan kunnossapito huomioidaan toimenpiteiden yhteydessä. Pysäköintialueiden riittävyys ja ohjelmapalveluiden toteuttamispaikkatarpeet huomioidaan maankäytön suunnittelussa. Arvokas rakennuskanta ja arkeologinen kulttuuriperintö Matkailuelinkeino tunnistaa Itä-Uudenmaan vanhan rakennuskannan erityispiirteet ja edistää rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä ja asiamukaista käyttöä yhteistyössä mm. rakennusperinteen ja korjausrakennuksen asiantuntijoiden sekä muiden alan sidosryhmien kanssa. Muinaismuistolain piirissä olevien kohteiden erityisvaatimukset sekä alueen arkeologinen kulttuuriperintö huomioidaan matkailun kehittämistoimenpiteissä. Liikenneyhteydet ja opasteet Kehitetään alueen matkailukohteiden opasteita niin liikenneväylillä kuin matkailukohteissa yhteistyössä matkailuelinkeinon, kuntien ja tieviranomaisten kesken. Edistetään kevyenliikenteen väylien, vaellusreittien ja luontopolkujen rakentamista ja ylläpitoa toimialarajat ylittävin yhteistyömuodoin. 14

15 6. Yhteistyön ja toimenpiteiden tehtäväjako Seuraavassa taulukossa on esitetty Itä-Uudenmaan matkailustrategian yhteistyön ja toimenpiteiden toteutuksen tehtäväjako. Rooli -sarakkeessa on kuvaus toimijan roolista kyseisen tehtävän toteutuksessa. Viittaus -sarakkeessa on osoitettu matkailustrategiasta se kohta, jossa toimijan tehtävä ja sen toteutus on kuvailtu. Toteutusaika -sarakkeessa on kuvattu tehtävän toteutuksen suunniteltu ajankohta. Tehtäväjako on suuntaa-antava ja sitä tarkistetaan toimenpidekohtaisesti toteutuksen yhteydessä, viimeistään kuitenkin vuonna 2010, kun uusi toteuttamissuunnitelma laaditaan. Strategian ulkopuoliset toimenpiteet sovitetaan suunnitteluyhteistyön avulla siten, että ne tukevat strategian toteutusta. Toimijat ovat listassa aakkosjärjestyksessä. Toimija Tehtävä Rooli Viittaus Toteutusaika Askolan kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva Etelä-Karjalan liitto - Kaakkois-Suomi Venäjä -Interreg rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva Etelä-Suomen lääninhallitus rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva Finnvera Oyj rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu oppilaitosyhteistyö toteuttaja jatkuva Tietotori toteuttaja 4.4./5.4. jatkuva Oppiva alue Oppimisverkosto toteuttaja 4.4./5.4. jatkuva yritysten kyselytutkimus toteuttaja 4.4./5.4. vuosittain kävijätutkimus toteuttaja 4.4./ , 2010 laatukoulutus ja osaamistason nosto toteuttaja 4.4./5.4. jatkuva Idässä Itää ry, POMO+ rahoitus rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva Itä-Uudenmaan liitto suunnitteluyhteistyö toteuttaja jatkuva rahoittajayhteistyö toteuttaja jatkuva alueorganisaatiotoiminnan sitouttava selvitys toteuttaja maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva Tietotori osallistuja 4.4./5.4. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet osallistuja 4.5./5.5. jatkuva viennin edistäminen osallistuja 4.3./5.3. jatkuva Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma tapahtumien tuotteistaminen toteuttaja 4.2./ tapahtumajärjestäjätutkimus toteuttaja 4.4./5.4. vuosittain Itä-Uudenmaan maakuntamuseo arvokas rakennusk. ja arkeologinen kult.perintö osallistuja 4.5./5.5. jatkuva 15

16 Itä-Uudenmaan Matkailu ry Itä-Uudenmaan matkailun alueorganisaatio alueorganisaatiotoiminta toteuttaja 4.1. jatkuva elinkeinoyhteistyö toteuttaja jatkuva yritysmatkailun tuotteistaminen toteuttaja 4.2./5.2. jatkuva sähköinen kauppapaikka toteuttaja 4.3./ viennin edistäminen toteuttaja 4.3./5.3. jatkuva leirikoulutoiminnan tuotteistaminen toteuttaja 4.2./ teemareittien tuotteistaminen toteuttaja 4.2./ Golf -tuotteistaminen toteuttaja 4.2./ Tietotori osallistuja 4.4./5.4. jatkuva Itä-Uudenmaan Yrityspalvelut Oy matkailuinvestointien tarve- ja toteuttamisselvitys toteuttaja 4.5./ Lapinjärven kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva alueorganisaatiotoiminnan jatkaminen osallistuja 5.1. jatkuva Liljendalin kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva Loviisan kaupunki maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva yksilömatkailijoiden palvelu toteuttaja 4.3./5.3. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri toteuttaja 4.5./ alueorganisaatiotoiminnan jatkaminen osallistuja 5.1. jatkuva matkailuinvestointien tarve- ja toteuttamisselvitys osallistuja 4.5./ Joulu Loviisa -tuotteistaminen osallistuja 4.2./ , 2008 Museovirasto maankäyttö- ja kaavoitus osallistuja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet osallistuja 4.5./5.5. jatkuva arvokas rakennusk. ja arkeologinen kult.perintö osallistuja 4.5./5.5. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri osallistuja 4.5./5.5. jatkuva Myrskylän kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva Pernajan kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri toteuttaja 4.5./ alueorganisaatiotoiminnan jatkaminen osallistuja 5.1. jatkuva Porvoon kaupunki maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva yksilömatkailijoiden palvelu toteuttaja 4.3./5.3. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri toteuttaja 4.5./

17 Porvoon kaupunki (jatkuu edelliseltä sivulta) Joulu Porvoo -tuotteistaminen osallistuja 4.2./ , 2008 alueorganisaatiotoiminnan jatkaminen osallistuja 5.1. jatkuva matkailuinvestointien tarve- ja toteuttamisselvitys osallistuja 4.5./ Posintra Oy Joulu Porvoo & Loviisa -tuotteistaminen toteuttaja 4.2./ , 2008 vuosi 2009 tuotteistaminen elinkeinoyhteistyö toteuttaja osallistuja 4.2./ , 2009 jatkuva Pukkilan kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva Ruotsinpyhtään kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri toteuttaja 4.5./ alueorganisaatiotoiminnan jatkaminen osallistuja 5.1. jatkuva Sipoon kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri toteuttaja 4.5./ alueorganisaatiotoiminnan jatkaminen osallistuja 5.1. jatkuva Uudenmaan liitto rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva Uudenmaan TE-keskus, yritysosasto rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva laatukoulutus ja osaamistason nosto osallistuja 4.4./5.4. jatkuva viennin edistäminen osallistuja 4.3./5.3. jatkuva matkailuinvestointien tarve- ja toteuttamisselvitys osallistuja 4.5./ Uudenmaan TE-keskus, maaseutuosasto rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva Uudenmaan TE-keskus, työvoimaosasto rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva Uudenmaan tiepiiri liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva Uudenmaan ympäristökeskus rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri osallistuja 4.5./5.5. jatkuva maankäyttö- ja kaavoitus osallistuja 4.5./5.5. jatkuva arvokas rakennusk. ja arkeologinen kult.perintö osallistuja 4.5./5.5. jatkuva Varsinais-Suomen liitto Etelä-Suomen Interreg rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva 17

18 7. Lähteet ja liitteet Matkailustrategian ja sen liitteiden lähteinä on käytetty seuraavia julkaisuja ja tietokantoja: - Väestö- ja työpaikkatiedot, Tilastokeskus, Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035, Itä-Uudenmaan liitto, Itä-Uudenmaan matkailustrategia , Posintra Oy, Majoitustilastot, Tilastokeskus, Tietilasto, kuntatilasto, Tiehallinto, Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset, Kauppa- ja teollisuusministeriö, kertomuksia ja selvityksiä 4/ Matkailun satelliittitilinpito ja aluetaloudelliset vaikutukset, Kauppa- ja teollisuusministeriö, rahoitetut tutkimukset 4/ Matkailu vuonna 2020 faktaa ja fiktiota, Matkailunedistämiskeskus, Borg Pekka, Kestävä kehitys -kestävyys matkailussa? Sustainable tourism - sustainability in tourism? Teoksessa Kestävä matkailu. Sustainable tourism publications 1. Kestävän matkailun julkaisuja. Matkailun osaamiskeskus ja Matkailualan verkostoyliopisto, Joensuun yliopisto, Savonlinna. - Vuoristo Kai-Veikko, Matkailun muodot. WSOY, Porvoo. - Itä-Uudenmaan matkailun tietotori -internetsivuston matkailustrategialuonnoksen kommentit, Etelä-Suomen matkailun alueorganisaatiokysely, Itä-Uudenmaan liitto, Kannen kuva: Arto Halttunen, 2005 Matkailustrategiaa on työstetty seuraavissa yleisötilaisuuksissa: - Itä-Uudenmaan matkailuparlamentti, Porvoo, Matkailustrategiaseminaari, Porvoo, Matkailustrategiailta, Porvoo, Itä-Uudenmaan matkailuparlamentti, Porvoo, Matkailustrategian liitteitä ovat: - Matkailustrategian käsitemäärittelyjä - Itä-Uudenmaan maakunnan SWOT -analyysi - Matkailustrategian vision avaus - Kestävä matkailu ja esteettömyys matkailussa - Etelä-Suomen matkailun alueorganisaatiokenttä - Itä-Uudenmaan matkailuhankkeita vuonna Tilastotietoa Itä-Uudenmaan maakunnasta ja maakunnan matkailusta 18

19 Matkailustrategian käsitemäärittelyjä Aluetilinpito kuvaa kansantaloutta koko maan aluetta pienemmillä alueilla; kansantalouden tilinpidon alueellinen laajennus Arvonlisäys (brutto) tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämä arvo; lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut); markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot Bruttokansantuote (BKT), markkinahintaan kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos; voidaan määritellä tuotoksen, tulojen tai loppukäytön kautta Incentive -matka käytetään myös nimeä kannustematka; yrityksen työntekijöilleen järjestämä matka esimerkiksi palkintona hyvästä työpanoksesta, tarkoituksena kannustaa ja motivoida työntekijöitä jaksamaan työssään Infrastruktuuri yhteiskunnan toiminnalle välttämättömät laitteet, järjestelyt, palvelut; esim. valtion ylläpitämää infrastruktuuria ovat tie-, rautatie-, lento-, vesi-, viemäri-, energia- ja tietoliikenneverkot ja -väylät Innovatiivinen voidaan ymmärtää kyvyksi ja haluksi uudistua; muuttaa totuttuja tapoja; ajatella, yhdistellä ja tehdä työtä uudella tavalla Huonekäyttöaste majoitustoiminnan tunnusluku; ilmaisee myytyjen huoneiden osuuden käytettävissä olevasta huoneiden määrästä Matkailuarvonlisäys tärkein matkailun taloudellista merkitystä kuvaava tunnusluku; voidaan verrata käsitteenä kansantalouden tilinpidon bruttoarvonlisäykseen tai perushintaiseen bruttokansantuotteeseen Matkailukulutus käsittää kaikki matkailijan itsensä tai jonkun muun maksamat palveluihin ja tavaroihin kohdistuvat menot matkan aikana; matkailukulutukseen lasketaan kuuluvaksi myös menot ennen ja jälkeen matkan, matkailun kestokulutushyödykkeet esimerkiksi matkalaukut, yritysten matkailumenot ja matkailuun liittyvät sosiaaliset tulonsiirrot Matkailutoimialat jaetaan matkailulle tyypillisiin, liitännäisiin ja ei-ominaisiin toimialoihin; luokittelu perustuu kansantalouden tilinpidossa käytettyyn luokitukseen 19

20 Matkailun alueorganisaatio tietyllä alueella (esimerkiksi suuralue, maakunta, lääni tai talousalue) toimiva organisaatio, jonka tehtäviä ovat matkailumarkkinointi, tuotekehitys, matkailupalvelujen välitys ja myynti sekä matkailun alueellinen suunnittelu; matkailun alueorganisaatio on kohdealueensa matkailun erikoisasiantuntija, toimija ja osaaja Osaamiskeskusohjelma alueiden kehittämislain mukainen määräaikainen erityisohjelma ( ), jolla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen; osaamiskeskusohjelmalla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä; ohjelmassa keskitytään valittujen, kansainvälisesti korkeatasoisten alojen osaamisen hyödyntämiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen Päiväkävijät matkailijoita, jotka eivät yövy matkansa aikana Suuralueyhteistyö usean läänin tai maakunnan kattavaa yhteistyötä kohdealueen matkailutarjonnan ulkomaan markkinoinnin hyväksi Tuotteistaminen erilaisten palveluiden ja/tai tuotteiden kokoamista yhteen myytäväksi tuotteeksi; tuotekehityksen kaupallistamista Verkosto ja verkostoituminen yritys muodostaa sidosryhmiensä kanssa verkon, hakeutumalla keskenään yhteistyöhön verkot muodostavat verkoston, kun verkostot tekevät keskenään yhteistyötä, puhutaan verkostoitumisesta Wellness -matkailu hyvinvointimatkailu; matkailutarjonnan teema, jonka avulla pyritään elämänlaadun kohottamiseen sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia ja terveyttä lisäämällä; laajan yleisnimikkeen "hyvinvointimatkailu" voidaan katsoa jakaantuvan terveys-, tyky- (työkyvyn ylläpito) ja wellness - matkailuun sekä laajempaan hyvinvointia yleensä tukevaan matkailutarjontaan Viipymä matkailijan kohdealueella viettämä aika; majoituksen viipymä saadaan jakamalla majoitusliikkeiden yöpymisten lukumäärä majoitusliikkeisiin saapuneiden vieraiden määrällä 20

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Signaalisessio Matkailu

Signaalisessio Matkailu Signaalisessio Matkailu Matkailuala on epäonnistunut Matkailun vaikutus Matkailun osuus koko Suomen bkt:sta 2,8 % 13,8 miljardia Suurempi kuin maa-ja metsätalous Suurempi kuin pankkisektori Suurempi kuin

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta Antti Korkka MW-Kehitys Oy MATKAILUN KEHITTÄMINEN MW-KEHITYKSEN VETOVASTUULLE Perustana kaupungin konserni- ja strategiaohjaus. Hyötynä suora yhteys

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot