Itä-Uudenmaan matkailustrategia Toteuttamissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Uudenmaan matkailustrategia 2007-2013. Toteuttamissuunnitelma 2007-2010"

Transkriptio

1 Itä-Uudenmaan matkailustrategia Toteuttamissuunnitelma

2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Itä-Uusimaa matkailualueena Eteläsuomalainen maakunta Yleistä matkailusta Tilastojen mukaan 6 3. Matkailustrategia Visio Kehittämisen painopisteet Tavoitteet ja seuranta Yhteistyö Suunnitteluyhteistyö Rahoittajayhteistyö Elinkeinoyhteistyö Oppilaitosyhteistyö 9 4. Toimenpiteet Alueorganisaatiotoiminta Innovatiivinen tuotteistaminen Markkinointi ja matkailunedistäminen Tutkimus, koulutus ja laatu Saavutettavuus ja matkailun infrastruktuuri Toteuttamissuunnitelma Alueorganisaatiotoiminta Innovatiivinen tuotteistaminen Markkinointi ja matkailunedistäminen Tutkimus, koulutus ja laatu Saavutettavuus ja matkailun infrastruktuuri Yhteistyön ja toimenpiteiden tehtäväjako Lähteet ja liitteet 18 Matkailustrategian käsitemäärittelyjä 19 Itä-Uudenmaan maakunnan SWOT -analyysi 21 Matkailustrategian vision avaus 22 Kestävä matkailu ja esteettömyys matkailussa 23 Etelä-Suomen matkailun alueorganisaatiokenttä 24 Itä-Uudenmaan matkailuhankkeita vuonna Tilastotietoa Itä-Uudenmaan maakunnasta ja maakunnan matkailusta 28 2

3 1. Johdanto Itä-Uudenmaan matkailustrategia on maakunnan matkailutoimialan kehityksen ohjausta tukeva työkalu. Strateginen suunnittelu parantaa matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä sekä vahvistaa yksityisen ja julkisen sektorin yksituumaisuutta, osaamista, harkintakykyä ja vastuuta matkailutoimialan kehittämistoimissa Itä-Uudellamaalla. Itä-Uudenmaan matkailustrategia muodostuu kahdesta osasta, jotka ovat strategiaosa vuosille sekä toteuttamissuunnitelma vuosille Strategiaosassa linjataan strategiakauden kehittämisen painopisteet, tavoitteet, yhteistyömuodot sekä keskeisimmät toimenpidelinjat. Toteuttamissuunnitelmassa esitetään strategiaosan toteuttamista tukevat toimenpiteet lyhyemmälle aikavälille sekä toimenpiteiden suorittamisen tehtäväjako. Toteuttamissuunnitelman toimenpiteiden edistymistä seurataan jatkuvasti Itä-Uudenmaan matkailutoimikunnassa ja - parlamentissa. Toteutettujen toimien onnistuminen arvioidaan vuonna 2010, jolloin kootaan seuraavan toteuttamissuunnitelman toimenpiteet ja tarkistetaan tehtäväjako. Matkailustrategia ei jaa maakuntaa sektoreihin maaseudun, saariston tai kaupunkien kesken, vaan strategiassa esitetään valittujen kehittämisen painopisteiden mukaisia toimenpidekokonaisuuksia ja teemoja. Strategia kuvaa myös yhteistyömenetelmiä, joiden avulla voidaan vastata jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Matkailustrategian toteuttaminen perustuu elinkeinon yhteistyöhaluun. Strateginen suunnittelu edistää avointa vuoropuhelua Itä-Uudenmaan matkailukentällä. Itä-Uudenmaan matkailustrategia on laadittu yhdessä alueen matkailuelinkeinon ja matkailun sidosryhmien kanssa. Laadintaprosessia on ohjannut Itä-Uudenmaan liiton matkailutoimikunta, joka on Itä-Uudenmaan maakuntahallituksen asettama toimielin. Matkailustrategian laadinnassa on huomioitu yhteydet Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelmaan, maakuntaohjelmaan ja sen toteuttamissuunnitelmaan sekä Suomen valtakunnalliseen matkailustrategiaan. Matkailustrategian liitteissä on esitetty syventävää tietoa eräistä strategian aihealueista, avattu matkailustrategiassa esiintyviä käsitteitä sekä kuvattu eri tilastojen avulla Itä-Uudenmaan matkailun tilaa. 3

4 2. Itä-Uusimaa matkailualueena Itä-Uudenmaan matkailustrategia Eteläsuomalainen maakunta Itä-Uusimaa sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Suomenlahden rannikkovyöhykkeellä Helsinki-Lahti- Kotka -kolmion sisällä valtateiden 6 ja 7 (E18) varrella. Itä-Uusimaa on kaksikielinen kulttuurimaakunta, jossa on Suomen vanhin rakennuskanta ja jonka tunnuspiirteitä ovat vanhat kaupungit, jokilaaksot, rannikko, saaristo, maaseutu, kartanomiljööt, lukuisat kylät ja toimivat saaristoyhteisöt. Maakunta muodostuu Porvoon ja Loviisan seutukunnista ja niiden kymmenestä kunnasta: Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Pernaja, Porvoo, Pukkila, Ruotsinpyhtää ja Sipoo. Itä- Uudenmaan väkiluku vuoden 2005 lopussa oli asukasta. Maakunnan väkiluku kasvaa suhteellisesti ottaen nopeimmin koko Suomessa. Porvoo on maakunnan keskus asukkaallaan. Itäuusmaalaisista n. 33 %:a on ruotsinkielisiä. Vapaa-ajanasuntoja Itä-Uudellamaalla on n Vuoden 2003 tilastojen mukaan Itä-Uudellemaalle on rekisteröitynyt n yritystä ja työpaikkoja maakunnassa on n Itä-Uudenmaan bruttokansantuote asukasta kohden vuonna 2004 oli euroa. Matkailustrategian liitteenä on Itä-Uudenmaan maakunnan SWOT - analyysi. Kuviossa 1 on esitetty maakunnan väestön jakautuminen sekä elinkeinorakenne kunnittain. Kunta Asukkaita 2005 Elinkeinorakenne 2003 (% työpaikoista) Alkutuotanto Jalostus Palvelut 1. Askola Lapinjärvi Liljendal Loviisa Myrskylä Pernaja Porvoo Pukkila Ruotsinpyhtää Sipoo Kuvio 1, Itä-Uudenmaan väestö, elinkeinorakenne ja kartta 2.2. Yleistä matkailusta Matkailullisesti Itä-Uusimaa kuuluu kulttuurialueeseen, jonka muodostavat Turun saaristo ja Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta sekä Suomenlahden rannikkoseutu. Suurin osa Suomen kulttuurivetovoimasta ja kulttuurimatkailusta sijoittuu tälle suuralueelle. Edellisen kerran vuonna 2001 laaditun Itä-Uudenmaan matkailustrategian vision mukaan Itä-Uusimaa on matkailullisesti tunnettu kulttuurihistoriallinen aarreaitta. Itä-Uudenmaan matkailukohteita ovat mm. Porvoo ja Loviisa vanhoine kaupunginosineen, Svartholman merilinnoitus Loviisan edustalla, Ruotsinpyhtään Strömforsin ruukkialue sekä Sipoon ja Pernajan merelliset maaseutukunnat. Maakunnan pohjoisosassa sijaitseville Askolan, Pukkilan, Myrskylän, Lapinjärven ja Liljendalin kunnille luonteenomaista ovat vanhat kylämiljööt ja kirkot sekä maaseutumatkailutarjonta. Lisäksi Itä-Uudellamaalla on suuri määrä matkailutoimintaa harjoittavia kartanoita, kulttuuritapahtumia ja vapaa-ajanasuntoja. 4

5 Pääkaupunkiseudun läheisyyden vuoksi Itä-Uudellemaalle suuntautuvalle matkailulle on ominaista sekä kotimaisten että ulkomaisten päiväkävijöiden suuri osuus. Myös yritysmatkailu on Itä- Uudenmaan matkailuelinkeinolle tärkeää. Itä-Uudenmaan majoitusliikkeiden määrä on pieni sekä naapurimaakuntiin verrattuna että asukasta kohden suhteutettuna. Valtateiden 6 ja 7 (E 18) kauttakulkuliikenne on vilkasta. Tiehallinnon tietilaston mukaan Itä-Uudenmaan valtateiden keskimääräinen liikennemäärä vuonna 2004 oli n autoa vuorokaudessa. Matkailusta arvonlisäystä saavia yrityksiä on Itä-Uudellamaalla laskentatavasta riippuen n Itä-Uudenmaan matkailun alueorganisaatiotoiminnasta vastaa kolmivuotisella sopimuksella vuoden 2007 loppuun saakka matkatoimisto Porvoo tours. Toiminta perustuu ostopalvelusopimukseen, jonka Itä-Uudenmaan liitto on toimijan kanssa tehnyt. Ostopalvelun rahoittavat kahdeksan itäuusmaalaista kuntaa Itä-Uudenmaan liiton projektirahoituksen tuella. Kuntien ostama alueorganisaatiopalvelu on lisännyt toimijan matkailullista aluekehittämisvastuuta ja kehittänyt alueen yhteistyömuotoja. Porvoo tours on yksityinen yritys, joka tarjoaa alueen matkailuyrityksille erilaisia osallistumismahdollisuuksia yhteisiin markkinointitoimenpiteisiin ja myyntiyhteistyöhön sen mukaan, miten kukin yritys haluaa toimintaan panostaa. PremiumVisit -yritykset muodostavat Porvoo toursin keskeisen yhteistyöverkoston, joka tekee sopimuksiin perustuvaa pitkäjänteistä yhteismarkkinointia. PremiumVisit - verkostossa on mukana n. 30 yritystä. Itä-Uudenmaan maaseutumatkailun yhteistyöverkostona ja edunvalvojana toimii Itä-Uudenmaan Matkailu ry. Yhdistyksellä on jäseniä n. 40, jotka ovat pääosin Itä-Uudenmaan maaseutualueella toimivia pieniä matkailuyrityksiä. Yhdistys osallistuu mm. alueellisiin matkailumarkkinointitoimenpiteisiin ja kehittää jäsenistönsä toimintaa. Yhdistyksellä itsellään ei ole liiketoimintaa. Vuonna 2001 laadittu matkailustrategia on kehittänyt yhteistyötä Itä-Uudenmaan matkailutoimialalla. Matkailuyritykset ovat verkostoituneet. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen vuoropuhelu on parantunut. Itä-Uudenmaan matkailuelinkeino on kehittynyt ja kasvanut pääosin luonnollisen matkailukysynnän ja yritysvetoisen tuotteistamisen tuloksena. Hankerahoitus on täydentänyt kehittämistyötä. Itä-Uudenmaan matkailuelinkeinoa palvelevat keskeiset toimijat on esitetty kuviossa 2. Yleisesti matkailutoimialan hyvinvointiin ja asiakaskäyttäytymiseen ovat vaikuttaneet niin alueelliset, valtakunnalliset kuin maailmanlaajuiset tapahtumat, luonnonoikut ja muut ennakoimattomat ilmiöt. Viime vuosina makailualan tulevaisuutta on ryhdytty tutkimaan skenaariotyön avulla. Matkailunedistämiskeskuksen toteuttamassa skenaariotyössä on tutkittu mm. maailmanlaajuisten megatrendien vaikutuksia Suomeen kohdistuvaan matkailun tulevaisuuteen. Muuttuva maailma luo matkailualan kehittymiselle jatkuvasti uusia haasteita ja yllätykselliset maailman tapahtumat ja megatrendit tulevat vaikuttamaan jatkossakin matkailun kehittymiseen. Tällaisilla ilmiöillä on aina heijastusvaikutuksia myös Itä-Uudenmaan matkailun kehittymiseen. 5

6 Toimija Tehtävä Toimintatapa Itä-Uudenmaan liitto strateginen suunnittelu, seuranta, rahoitus matkailutoimikunta, koordinaattori Porvoo tours ryhmämarkkinointi, -myynti, alueorganisaatio yritysverkosto, palveluntuottaja Porvoon & Loviisan kaupungit yleismarkkinointi, matkailunedistäminen, rahoitus matkailutoimistot, matkailuneuvonta Posintra Oy kehittämisyhtiötoiminta, hankkeistus hanketoiminta Helia Porvoo Borgå koulutus ja tutkimus tutkintokoulutus, kurssit, tutkimukset Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma matkailu- ja kulttuurielinkeinojen edistäminen hanketoiminta PremiumVisit -yritysverkosto ryhmämarkkinointi ja tuotekehitys yritysverkosto Itä-Uudenmaan Matkailu ry maaseutumatkailuyhteistyö ja -edunvalvonta yhdistystoiminta Muut toimijat erilliset kehittämistoimenpiteet, rahoitus hanketoiminta Kuvio 2, Itä-Uudenmaan matkailuelinkeinoa palvelevat keskeiset toimijat, tehtävät ja toimintatapa 2.3. Tilastojen mukaan Tilastokeskuksen matkailutilaston mukaan Itä-Uudellamaalla kertyi vuonna 2005 yhteensä rekisteröityä yöpymistä. Vuoden 2001 yöpymismäärästä kasvua on 15,5 %. Koko Suomen yöpymismäärän kasvu vastaavana aikana oli 6,1 %. Naapurimaakuntiin verrattuna Itä-Uudenmaan yöpymismäärien kehitys on ollut myös positiivista vuosien aikana. Matkailulle tyypillisten toimialojen arvonlisäys Itä-Uudellamaalla oli vuonna 2002 n. 69 M. Tarkemmat vertailutilastot ovat matkailustrategian liitteenä. Kuviossa 3 on esitetty taululukkomuodossa eräitä Itä-Uudenmaan matkailun tunnuslukuja. Tiedot perustuvat Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2005 julkaisemaan Matkailun satelliittitilinpito ja aluetaloudelliset vaikutukset -selvitykseen sekä Tilastokeskuksen tilastoihin. Taulukon tiedot perustuvat vuoden 2002 tilanteeseen (ellei toisin ole mainittu). Rekisteröityjä majoitusliikkeitä 16 kpl 626 kpl majoitushuonetta Rekisteröityjä yöpymisiä (2005) kpl 1,6 rekisteröityä yöpymistä / asukas Hotellihuonekäyttöaste (2004) 46,2 % keskihuonehinta 78 (2004) Kotimaisten osuus yöpymisistä 80,2 % viipymä 1,6 vrk Ulkomaisten osuus yöpymisistä 19,8 % viipymä 2,1 vrk Vapaa-ajan matkojen osuus yöpymisistä 56 % vapaa-ajan matkojen os. Suomessa 67 % Ravitsemusliikkeitä 204 kpl 2,2 ravitsemusliikettä / 1000 asukasta Matkailukulutus (koko toimiala, maakunta) 130,3 M kulutus / asukas Matkailutoimialojen kokonaistuotos 132 M tuotos / asukas Matkailutoimialojen arvonlisäys 69 M 3,8 % kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä Matkailutoimialojen työpaikat kpl 4,9 % kaikkien toimialojen työpaikoista Matkailun kehittämishankkeet (2005) 10 kpl hankebudjetit yhteensä Kuvio 3, Itä-Uudenmaan matkailun tunnuslukuja 6

7 3. Matkailustrategia Itä-Uudenmaan matkailustrategia Visio Itä-Uusimaa on helposti saavutettava yhtenäinen ja verkostoitunut matkailualue, joka kehittää ja tarjoaa aitoja ja laadukkaita matkailutuotteita ja -elämyksiä vuoden ympäri sekä yksittäis-, ryhmäettä yritysmatkailijoille. Saariston kehittyneet matkailupalvelut sekä monipuolistunut kulttuuritarjonta alueen perinteisten vetovoimatekijöiden lisäksi kasvattavat Itä-Uudenmaan matkailutuloa. Matkailuelinkeino on kasvanut yhdeksi maakunnan merkittävimmistä elinkeinoista. Visio kuvaa Itä-Uudenmaan matkailun haluttua tulevaisuudenkuvaa vuonna Visio kokoaa yhteen matkailustrategiassa esitetyt painopisteet ja toimenpiteet. Visio on purettu auki matkailustrategian liitteessä Kehittämisen painopisteet Kestävään kehitykseen perustuvat kehittämisen painopisteet strategiakaudelle ovat: - yritysmatkailun kehittäminen - saariston matkailupalveluiden kehittäminen - tapahtumien kehittäminen - sähköisen kauppapaikan luominen Matkailustrategian liitteenä on lisätietoa kestävästä kehityksestä matkailutoimialalla Tavoitteet ja seuranta Matkailustrategialle asetetaan seuraavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet sekä todetaan niiden mittarit ja seurantatavat. Tavoitteet on asetettu vuoteen Määrälliset tavoitteet Mittari (lähtötaso) Seuranta hotellihuonekäyttöaste 57 % majoitustilastot (2004: 46,2 %) tilastokeskus hotellimajoituksen viipymä 2 vrk majoitustilastot (2004: 1,7 vrk) tilastokeskus yritysmatkailun vuosittainen kasvu 7 % yritysmatkailun liikevaihto alueorganisaatio saariston matkailupalvelut kasvu toimijoiden ja palveluiden määrä yrityshaastattelu matkailuyritysten liiketoiminta kasvu liikevaihto ja tulos yrityshaastattelu matkailuyritysten työllistävä vaikutus kasvu henkilöstön määrä yrityshaastattelu matkailusesongin pidentäminen kasvu syksyn, talven ja kevään myynti yrityshaastattelu matkailun kehittämishankerahoitus 2 M hankebudjetit hankeseuranta Laadulliset tavoitteet Mittari Seuranta matkailupalveluiden laadun kehittyminen laatujärjestelmien käyttö yrityshaastattelu kävijätyytyväisyyden lisääntyminen kävijöiden kokemukset kävijätutkimus tapahtumien kehittyminen tapahtumien innovatiivisuus tapahtumajärjestäjien haastattelu Kuvio 4, Itä-Uudenmaan matkailustrategian tavoitteet 7

8 3.4. Yhteistyö Matkailualan suunnitelmallinen toiminta perustuu eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Matkailustrategiassa sovitaan Itä-Uudenmaan matkailualan suunnittelu-, rahoittaja-, elinkeino- ja oppilaitosyhteistyötavoista Suunnitteluyhteistyö Itä-Uudellamaalla matkailun suunnitteluyhteistyön keskeisin toimija on Itä-Uudenmaan liiton matkailutoimikunta, joka on Itä-Uudenmaan maakuntahallituksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan asettama virallinen toimielin. Matkailutoimikunnassa on jäseniä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Matkailutoimikunta: - seuraa matkailustrategian toteutusta sekä koordinoi ja ohjaa kehittämistoimenpiteitä - toimeenpanee vuosittaisen yrityskyselyn, jolla seurataan strategian toteutumista elinkeinon kannalta - laatii matkailustrategian mukaisia hanke-ehdotuksia sekä osallistuu pyydettäessä muiden toimijoiden esittämien matkailuhankeaihioiden kehittämiseen - ohjaa matkailumarkkinointiin osoitettujen julkisten varojen käyttöä Itä-Uudellamaalla - päättää Itä-Uudenmaan liiton toimikunnalle osoittaman matkailumäärärahan käytöstä - edistää matkailualan julkisten toimijoiden välistä tiedonkulkua ja alan yhteistyötä - antaa lausuntoja Itä-Uudenmaan matkailun kehittämisasioissa ja hanke-ehdotuksista sekä rahoittajille että maankäytön ja kaavoituksen viranomaisille - reagoi muuttuvaan toimintaympäristöön ja arvioi strategian ulkopuolisten toimenpiteiden tarpeellisuuden Rahoittajayhteistyö Rahoittajayhteistyöllä tehostetaan julkisten varojen käyttöä Itä-Uudenmaan alueen matkailuhankkeissa. Rahoittajayhteistyömuotoja ovat: - rahoittajien sitoutuminen strategian tavoitteisiin ja toimenpiteisiin: kilpailunäkökohtien huomioiminen - matkailustrategian huomioiminen Itä-Uudenmaan maakuntaohjelmatyössä: maakunnallinen suunnittelu - Itä-Uudenmaan matkailutoimikunnan rooli hanke-ehdotusten arvioijana: päällekkäisyyksien karsiminen - säännöllisesti kokoontuva Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan matkailurahoittajien yhteistyöryhmä: rahoituksen ohjaus Kehittämishankerahoituksen vähimmäistaso Itä-Uudenmaan matkailustrategian toimenpiteiden toteuttamiseen on 2 M. Summa muodostuu julkisin tuin osarahoitettujen kehittämishankkeiden kokonaisbudjeteista. Investointihankkeet eivät sisälly tavoitesummaan. Julkista rahoitusta matkailun kehittämisja investointitoimenpiteisiin on mahdollista saada sisäasiain-, kauppa- ja teollisuus-, ympäristösekä opetusministeriön hallinnonalojen alueellisten viranomaisten kautta, joita Itä-Uudellamaalla ovat Uudenmaan TE-keskus, Itä-Uudenmaan liitto, Etelä-Suomen lääninhallitus ja Uudenmaan ympäristökeskus. Viranomaiset myöntävät rahoitusta sekä kansallisista että Euroopan Unionin rahoitusohjelmista. Sen lisäksi, että julkisin varoin osarahoitettavaksi esitettyjen hanke-ehdotusten tulee täyttää ohjelma- ja viranomaiskohtaiset rahoituksen myöntöehdot, ovat rahoituspäätöksien valmistelussa etusijalla ne hanke-ehdotukset, jotka ovat matkailustrategian toimenpiteiden mukaisia ja täyttävät seuraavat kriteerit: 8

9 - hankkeen pääasiallisen hyödynsaaja / hyödynsaajaryhmä sitoutuu vähintään 30 %:n omarahoitusosuudella hankkeen rahoitukseen - hankkeen keskeiset kumppanit sitoutuvat kirjallisesti hankkeeseen - hankkeen hyödynsaajayritys osoittaa todennettavan ja jatkuvan laadunseurantatavan - hanke sitoutuu edistämään toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita - hanke työllistää, parantaa toiminnan laatua ja kasvattaa alueellista matkailuelinkeinoa - hankkeen tulokset ja / tai käytänteet jäävät osaksi hyödynsaajien toimintaa - mikäli hanke investoi, on investoinnin perustuttava strategiaan ja / tai tutkimukseen - mikäli hanke tekee tuotekehitystä, tulee syntyvien tuotteiden jakelukanava esittää selkeästi Elinkeinoyhteistyö Matkailu on Itä-Uudellamaalla ammattimaista elinkeinotoimintaa. Alueen matkailuyritysten aktiivisuus muodostaa elinkeinoyhteistyön pohjan, joka on myös uudenlaista toimialarajat ylittävää verkostoitumista. Elinkeinoyhteistyö perustuu avoimeen, laajapohjaiseen ja jatkuvaan vuoropuheluun, jolla on alueellinen alusta. Itä-Uudenmaan matkailun alueorganisaatiolla on keskeinen rooli matkailuelinkeinon sisäisen yhteistyön kannalta. Matkailuopetusta ja -tutkimusta järjestävillä oppilaitoksilla on alueellisina toimijoina elinkeinoyhteistyötä vahvistava rooli. Itä- Uudenmaan kunnat, Itä-Uudenmaan liitto sekä Uudenmaan TE-keskus tukevat matkailualan elinkeinoyhteistyötä kehittämällä alan toimintaympäristöä sekä osallistumalla tarpeen mukaan matkailuhankkeiden rahoitukseen ja toteutukseen. Kulttuuri- ja matkailuelinkeino tekevät tuloshakuista liiketoimintayhteistyötä. Kulttuuritapahtumien tuotantoa kehitetään ammattimaisemmaksi, jolloin tapahtumajärjestämisen liiketoimintaosaaminen vahvistuu ja tapahtumat pääsevät tehokkaammin mukaan matkailumarkkinointiin, - tuotteistukseen ja -myyntiin. Matkailualan elinkeinoyhteistyötä tukee vuosittainen alueellinen matkailuparlamenttitilaisuus, jonka tehtävät ovat: - matkailustrategian laadintaan vaikuttaminen, strategian seuranta ja kommentointi - matkailualan ajankohtaisista asioista tiedottaminen ja alan ammattitiedon päivitys - yrittäjien ja muiden toimijoiden yhteistyön tiivistäminen - matkailualan toimintaympäristön muutoksien ennakoiminen Oppilaitosyhteistyö Itä-Uudellamaalla matkailuopetusta antavat toisen asteen oppilaitos Amisto ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Oppilaitokset osallistuvat tasavertaisina kumppaneina toimintaan. Ala on laaja ja monitahoinen, minkä vuoksi verkostojen muodostaminen ja niiltä tuleva panos on merkittävä. Oppilaitokset sitoutuvat matkailutoimialan kehittämiseen. Osaaminen ja painopisteet ovat erilaiset oppilaitoksissa ja sen tähden tehtävät jaetaan ja kohdennetaan selkeästi. Alueellisia tutkimustarpeita kanavoidaan korkeakoulujen kautta erilaisina matkailustrategiaan liittyvinä tutkimusohjelmina ja / tai -projekteina. Opinnäytetyöt ovat yksi keino vastata alueellisiin tutkimustarpeisiin. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun tavoitteena on olla yksi matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin keskeisistä toimijoista osana metropolialueen osaamiskeskusta. Klusterin osaamisalat ovat palvelutuotanto, sisältötuotanto sekä viestintä ja jakelu. Matkailun ja elämystuotannon keskeisiä toimintatapoja ovat tutkimusohjelmat, tuotteistetut yrityspalvelut ja matkailukohdelaboratoriot. Metropolialueen osaamiskeskuksen painopistealat tukevat Itä- Uudenmaan matkailustrategiaa. 9

10 4. Toimenpiteet Matkailustrategian toimenpiteet on jaettu kohdissa viiteen toimenpidekokonaisuuteen, joissa huomioidaan kohdassa 3.2. esitetyt kehittämisen painopisteet. Toteutusta tukee kohdassa 3.4. kuvattu yhteistyörakenne Alueorganisaatiotoiminta Itä-Uudenmaan matkailun alueorganisaatio on maakunnan matkailun tuloksellisen kehittymisen kannalta tärkeä toimija. Alueorganisaation tehtäviä ovat: - toiminta matkailustrategian mukaisesti sekä matkailun taloudellisen kehityksen edistäminen - matkailuelinkeinoyhteistyön koordinointi sekä yrittäjien ja viranomaisten välisenä linkkinä toimiminen - alueen matkailun asiantuntijana ja edunvalvojana toimiminen sekä matkailualan tilasta tiedottaminen - yhteismarkkinoinnin suunnitteleminen ja toteuttaminen, matkailun suuralueyhteistyöhön osallistuminen sekä Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) alueellisena kumppanina toimiminen - myynnin koordinointi alueella yhdessä elinkeinon ja muiden matkailutoimijoiden kanssa - tuotekehityksen, markkinoinnin ja myynnin katkeamattoman ketjun varmistaminen Alueorganisaatio toimii tuloshakuisesti liiketaloudellisin perustein ja on alueellisen matkailun sähköisen kaupan koordinoija ja vastuullinen matkanjärjestäjä. Alueorganisaatiotoiminta vakiintuu Itä- Uudellamaalla. Matkailustrategian liitteenä on kuvaus Etelä-Suomen alueorganisaatiokentästä Innovatiivinen tuotteistaminen Matkailutarjontaa tuotteistetaan toimialarajat ylittäen innovatiivisesti ja määrätietoisesti tavoitteena lisätä matkailun liikevaihtoa ja nostaa tarjonnan laatua. Tuotteistaminen on mukana niin kehittämishanketoiminnassa kuin matkailuyritysten omissa tai yritysryhmien keskinäisissä toimenpiteissä. Kehittämistoimenpiteiden tulokset kaupallistetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään alueen perinteisten matkailusesonkien ulkopuolisten aikojen ja kehittämisen painopisteiden mukaisten tuotteiden synnyttämiseen. Incentive -tuotteiden kehittämisessä huomioidaan matkailualan vallitsevat trendit, kuten esimerkiksi Wellness -teema. Tuotteistamista tehdään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Toiminnassa ja tuotteistamisessa huomioidaan ikääntyvän väestön matkailupalveluille asettamat vaatimukset mm. edistämällä matkailupalveluiden ja -kohteiden käytön esteettömyyttä. Matkailustrategian liitteenä on tietoa kestävän kehityksen ja esteettömyyden käsitteistä matkailualalla Markkinointi ja matkailunedistäminen Päävastuun matkailumarkkinoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta kantavat matkailuyritykset ja matkailun alueorganisaatio. Matkailun edistämistoimenpiteistä pääosin vastaavat Porvoon ja Loviisan kaupungit. Matkailunedistämistoimenpiteitä ovat julkisin varoin toteutettava matkailun yleismarkkinointi sekä muut matkailuelinkeinon toimintaympäristöön vaikuttavat julkishallintovetoiset toimenpiteet. Matkailumarkkinointi ja matkailunedistäminen toteutetaan tiiviissä yhteistyössä parhaan mahdollisen synergian saavuttamiseksi. Matkailutoimikunta koordinoi elinkeinon yhteisiä markkinointi- ja matkailunedistämistoimenpiteitä. 10

11 Matkailumarkkinointi on kohdistettua. Yritysvetoisten yhteismarkkinointitoimenpiteiden painopiste on yritys- ja ryhmämatkailussa. Julkisen sektorin markkinointitoimenpiteet kohdistetaan yksilömatkailijoihin. Alueorganisaation rooli yksilömatkailijoiden palvelussa kasvaa uusien verkkopohjaisten kaupankäyntisovellusten käyttöönoton myötä. Itä-Uudenmaan matkailumarkkinointi- ja matkailunedistämistoimenpiteet kohdistetaan seuraavasti: - kotimaan päämarkkina-alueet: pääkaupunkiseutu, Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Tampere - ulkomaan päämarkkina-alueet: Ruotsi, Venäjä, Saksa Itä-Uudenmaan matkailutoimikunta tarkistaa tarvittaessa päämarkkina-alueet strategiakauden aikana Tutkimus, koulutus ja laatu Matkailustrategia ohjaa alueellista julkisrahoitteista matkailututkimusta. Julkisrahoitteiset laajat tutkimukset tarjotaan ensin maakunnassa toimiville korkeakouluille, HAAGA-HELIA:lle ja Laurealle, joista erityisesti HAAGA-HELIA vastaa matkailuelinkeinon kehittymistä edistävästä tutkimuksesta omien resurssiensa puitteissa. Työvälineinä ovat mm. yhdestä tai useammasta opinnäytetyöstä koostuvat tutkimusprojektit, opintojaksot tai projektityöt. Yrityskohtaisia kehittämishankkeita toteutetaan opinnäytetöinä. Pitkäjänteisen tutkimus- ja kehittämisosaamisen rakentumista sosiaaliseksi pääomaksi tuetaan Itä-Uudellamaalla oppimisverkostomaisella toimintatavalla. Maakunnalliset matkailututkimukset ovat informatiivisia ja niitä toteutetaan toistuvasti Itä-Uudellamaalla tapahtuvan kehityksen seuraamiseksi. Tutkimustuloksista tiedotetaan julkisesti. Matkailustrategian seurannan tehostamiseksi tutkitaan matkailuyritysten ja tapahtumien kehittymistä säännöllisesti. Mahdollisia matkailualan tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyökumppaneita ovat myös metropolialueen muut korkeakoulut. Lisäksi HAAGA-HELIA on mukana toteuttamassa matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin metropolialueen osaamiskeskuksen tavoitteita. Itä-Uudellamaalla toimivat oppilaitokset tyydyttävät maakunnan matkailualan työvoimatarpeen ammatillisista tutkinnoista ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin. Opetussuunnitelmissa huomioidaan maakunnan matkailuyritysten tarpeet. Lisäksi matkailuyritysten osaamista kehitetään tarvittavalla täsmäkoulutuksella. Laatukoulutusta edistetään tukemalla yritysvetoisia laadunkehittämistoimenpiteitä. Matkailuyritysten liiketoimintaosaamista tuetaan kestävän kehityksen mukaisesti Saavutettavuus ja matkailun infrastruktuuri Itä-Uudenmaan matkailupalveluiden saavutettavuutta ja infrastruktuuria kohennetaan. Matkailukohteiden viitoitusta ja kohdeopasteita parannetaan sekä matkailukohteiden aukioloaikoja tarkistetaan. Helposti saavutettavia pysäköintipaikkoja ja -alueita varataan riittävästi sekä henkilöautoille että busseille. Reittien merkitseminen ja ylläpito sekä matkailuelinkeinon toimintaedellytysten huomioiminen maankäytön ja kaavoituksen suunnittelussa huomioidaan. Saariston matkailupalveluiden infrastruktuuriin kuuluvia laitureita, rantautumis- ja retkeilyalueita kehitetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti saaristoalueen toimijoiden ja asukkaiden yhteistyöllä. Majoituskapasiteetin ja kongressitilojen lisäysmahdollisuudet sekä saaristokeskuksen toteutusmahdollisuus tutkitaan. Itä-Uudenmaan arvokasta rakennuskantaa sekä arkeologista kulttuuriperintöä ylläpidetään ja hoidetaan asiamukaisin toimenpitein. Saavutettavuuden parantamiseksi kehitetään sähköisen median sovelluksia. Helsingistä itään suunniteltu raideyhteys HELI -rata parantaa tulevaisuudessa alueen saavutettavuutta. Hankkeen realistinen toteutusajankohta on strategiakauden jälkeen. Matkailuelinkeinon kehittämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista suunnittelua. 11

12 5. Toteuttamissuunnitelma Itä-Uudenmaan matkailustrategia Matkailustrategian kohdassa 4. esitettyjen toimenpiteiden toteutus esitetään toteuttamissuunnitelmassa. Toteuttamissuunnitelman edistyminen tarkistetaan ja sisältö päivitetään strategiakauden puolivälissä vuonna Toteuttamissuunnitelman tehtäväjako on esitetty tehtäväjakotaulukossa kohdassa Alueorganisaatiotoiminta Matkailun alueorganisaatiotoimintaa toteutetaan seuraavin toimenpitein: Sitouttava selvitys Selvitetään millä tavoin Itä-Uudenmaan matkailun alueorganisaatiotoimintaa jatketaan. Tavoitteena on löytää pitkäjänteinen toimintatapa, johon niin matkailuelinkeino kuin myös julkinen sektori sitoutuvat. Alueorganisaation tulee olla kilpailukykyinen toimija Suomen muihin alueorganisaatiotoimijoihin nähden. Toiminnan jatkaminen Jatketaan alueorganisaatiotoimintaa vuoden 2008 alusta lähtien sitouttavan selvityksen johtopäätösten mukaisesti Innovatiivinen tuotteistaminen Innovatiivista tuotteistamista toteutetaan seuraavien teemojen mukaisesti: Yritysmatkailu Kehitetään yritysmatkailu- ja incentive -tuotteita entistä kiinnostavimmiksi, monipuolisemmiksi ja kilpailukykyisemmiksi. Yritysmatkailun tuotteisiin kuuluvat keskeisesti alueen ohjelmapalvelut. Joulu Porvoo & Loviisa Kehitetään alueelle pääkaupunkiseudun vetovoimaisin joulutunnelma. Joulu Porvoo & Loviisa ovat vanhojen pikkukaupunkien jouluisia tapahtumia sekä ostosmahdollisuuksia yksilöllisellä palvelulla. Leirikoulutoiminta Kehitetään leirikoulutuotetta siten, että alue pystyy tarjoamaan sekä sisällöllisesti rikkaita että tilojen puolesta kilpailukykyisiä ja turvallisia vaihtoehtoja leirikoulun järjestämispaikoiksi. Tapahtumat Kehitetään alueen olemassa olevia kulttuuritapahtumia edelleen ammattimaisemmin tuotetuiksi. Tuotteistetaan uusia vetovoimaisia tapahtumia, joita voivat olla esimerkiksi kaupunkifestivaalit sekä lasten ja koko perheen tapahtumat. Perustetaan festivaalitoimisto tapahtumatuotannon tueksi. Kehitetään alueen markkinatapahtumia kuten saaristolaistorit ja kartanomarkkinat. Vuosi 2009 Toteutetaan Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlavuodelle vuonna 2009 kansallisesti näkyviä tapahtumia ja toimintaa, joiden toteutukseen osallistuvat alueen julkinen sektori sekä elinkeinoelämä monialaisesti. Juhlavuoden aikaansaamaa näkyvyyttä hyödynnetään matkailun tuotteistamisessa. Teemareitit Toteutetaan alueella ja alueen kautta kulkevia teemallisia matkailureittejä. Teemareitit tukeutuvat alueen matkailuyritysten verkostona tuottamaan tarjontaan. Teemoja voivat olla esimerkiksi pyöräily-, melonta-, kartano-, ostos-, kulttuuri-, maaseutu- ja saaristoteemat. 12

13 Golf Kehitetään alueen laajasta Golf-tarjonnasta matkailutuotteita. Itä-Uudenmaan alueella sijaitsee lukuisia erilaisia, helposti saavutettavia ja tasokkaita golf -kenttiä, jotka muodostavat tuotteistamisyhteistyön pohjan Markkinointi ja matkailunedistäminen Matkailumarkkinointia ja matkailunedistämistä toteutetaan seuraavin toimenpitein: Yksilömatkailijoiden palvelu Kehitetään yksilömatkailijoiden neuvontapalveluita varmistamalla palvelun monipuolisuus ja laatu. Parannetaan yksilömatkailijoiden tiedonsaantimahdollisuuksia alueen matkailutarjonnasta valikoiduin markkinointiviestinnän keinoin mm. matkailuesitteiden, -messujen ja internet -portaaleiden avulla. Sähköinen kauppapaikka Kehitetään alueen matkailutuotteiden myyntiä sähköisen kauppapaikan avulla. Asiakaskohderyhmänä ovat ensisijaisesti yksilömatkailijat. Myytävä tuotetarjonta kohtaa yksilömatkailijan tarpeet ja tarjoaa asiakaslähtöiset välineet ostamisen helpottamiseksi. Sähköinen kauppapaikka lisää alueen tuotannollisesti kehittyneiden kulttuuritapahtumien myyntiä. Sähköinen kauppapaikkasovellus tuottaa liiketoiminnan seurantatietoja. Matkailun sähköisen kauppapaikan ylläpito on osa matkailun alueorganisaation toimintaa. Viennin edistäminen Kehitetään alueen matkailukohteiden ja -tuotteiden ulkomaanmarkkinointia alueen sisäisin yhteistyömuodoin sekä yhteistyössä Etelä-Suomen alueen muiden alueellisten matkailutoimijoiden ja alueorganisaatioiden kanssa. Toimenpiteet kohdistetaan matkailustrategian päämarkkina-alueille valiten asiakasryhmät tapauskohtaisesti. Vientitoiminnan tukemisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan hankerahoitusta Tutkimus, koulutus ja laatu Matkailututkimusta, -koulutusta ja laadunkehittämistä toteutetaan seuraavin toimenpitein: Yritysten kyselytutkimus Toteutetaan vuosittain Itä-Uudenmaan matkailuyrityksille suunnattu kyselytutkimus. Kyselytutkimuksella tutkitaan yritysten liiketoiminnan kehittymistä, sesongin pidentymistä, arvioita tulevasta kehityksestä ja liiketoiminnan kehittämistarpeista. Tutkimuksen tulokset muodostavat osan matkailustrategian seuranta-aineistosta. Kyselytutkimuksessa käytetään hyväksi sähköisen kauppapaikan tuottamaa myyntitietoa. Tapahtumajärjestäjätutkimus Toteutetaan vuosittain Itä-Uudenmaan tapahtumajärjestäjille kohdistettu haastattelututkimus, jolla seurataan tapahtumien kehittymistä, arvioidaan tapahtumien onnistumista ja tutkitaan niiden kehittämistarpeita. Tietotori Itä-Uudenmaan matkailun tietotori -internetsivustoa kehitetään. Sivuston ylläpitovastuusta sovitaan strategiakauden aikana. Tietotori mahdollistaa matkailuelinkeinon jatkuvan vuoropuhelun ja se tarjoaa reaaliaikaisen alustan ajankohtaisen alueellisten ja valtakunnallisten tutkimustulosten sekä matkailualan tapahtumien ja tilaisuuksien tiedottamiselle. Tietotori tukee myös opinnäytetöiden aiheiden valintaa, toteutusta ja julkaisua. Oppiva alue - Oppimisverkosto Matkailualan Oppimisverkosto -hankkeen (OVE) toiminta juurrutetaan edelleen kehittyväksi osaksi HAAGA-HELIA:n sekä Itä-Uudenmaan matkailuyritysten ja -toimijoiden yhteisiä pysyviä käytänteitä. 13

14 Kävijätutkimus Strategiakauden toteuttamissuunnitelman aikana toteutetaan kahdesti kävijätutkimus. Näin pystytään seuramaan alueella vierailevien matkailijoiden kokemuksia. Tutkimuksen aineisto luo kuvan matkailun tilasta ja tuo esille kehittämistarpeita tulevan kehittämistyön pohjaksi. Laatukoulutus ja matkailuyritysten osaamistason nosto Toteutetaan kolme yritysryhmänä järjestettävää matkailuyritysten laatuvalmennusta. Ryhmien kokoamista koordinoi maakunnan matkailun alueorganisaatio. Yritysryhmävalmennusta tuetaan julkisin kehittämisvaroin. Matkailuyritysten liiketoimintaosaamista tuetaan tarvittaessa myös yritysten tarpeisiin perustuvalla täsmäkoulutuksella, 5.5. Saavutettavuus ja matkailun infrastruktuuri Matkailun infrastruktuuria ja alueen saavutettavuutta kehitetään seuraavin toimenpitein: Saaristomatkailun infrastruktuuri Kehitetään saaristomatkailun edellyttämää infrastruktuuria. Itä-Uudenmaan saaristo on matkailullisesti vetovoimainen, mutta matkailun liiketoiminnan kannalta kehittymätön kohde. Saaristossa matkailuelinkeinotoimintaa harjoittavien toimijoiden tarpeisiin perustuvaa kehittämistyötä tehdään yhdessä saaristoalueen asukkaiden ja muiden elinkeinojen kanssa. Suunnittelussa huomioidaan herkän saaristoluonnon erityispiirteet. Laajojen matkailuinvestointien tarve- ja toteuttamisselvitys Selvitetään ja edistetään alueen matkailuinvestointien toteuttamismahdollisuuksia. Itä-Uudenmaan matkailun kilpailukyky ja kehittyminen edellyttävät merkittäviä investointeja, jotka toteutuakseen tarvitsevat laajaa osallistumista ja rahoituspohjaa. Selvitettäviä kohteita ovat mm. lisämajoituskapasiteetin rakentaminen Porvooseen, Porvoon Taidetehtaan matkailu- ja kulttuurielinkeinoja palveleva toiminta ja tilat sekä Itä-Uudenmaan saaristokeskuksen toteutus. Myös muita kuin edellä mainittuja kohteita otetaan huomioon selvitettäessä mahdollisia matkailuinvestointeja. Selvitysten toteutusajankohdat ja toteuttajat sovitaan tapauskohtaisesti. Maankäyttö ja kaavoitus Edistetään tiedonvaihtoa matkailutoimijoiden sekä alueen maankäytön suunnittelusta vastaavien viranomaisten välillä. Yhteistyötä kehittämällä voidaan maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa huomioida paremmin matkailustrategian painotukset. Rakennuslupaa hakevat matkailuelinkeinon rakennushankkeet eivät ole ristiriidassa matkailustrategian kanssa. Arvokkaan rakennuskannan kunnossapito huomioidaan toimenpiteiden yhteydessä. Pysäköintialueiden riittävyys ja ohjelmapalveluiden toteuttamispaikkatarpeet huomioidaan maankäytön suunnittelussa. Arvokas rakennuskanta ja arkeologinen kulttuuriperintö Matkailuelinkeino tunnistaa Itä-Uudenmaan vanhan rakennuskannan erityispiirteet ja edistää rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä ja asiamukaista käyttöä yhteistyössä mm. rakennusperinteen ja korjausrakennuksen asiantuntijoiden sekä muiden alan sidosryhmien kanssa. Muinaismuistolain piirissä olevien kohteiden erityisvaatimukset sekä alueen arkeologinen kulttuuriperintö huomioidaan matkailun kehittämistoimenpiteissä. Liikenneyhteydet ja opasteet Kehitetään alueen matkailukohteiden opasteita niin liikenneväylillä kuin matkailukohteissa yhteistyössä matkailuelinkeinon, kuntien ja tieviranomaisten kesken. Edistetään kevyenliikenteen väylien, vaellusreittien ja luontopolkujen rakentamista ja ylläpitoa toimialarajat ylittävin yhteistyömuodoin. 14

15 6. Yhteistyön ja toimenpiteiden tehtäväjako Seuraavassa taulukossa on esitetty Itä-Uudenmaan matkailustrategian yhteistyön ja toimenpiteiden toteutuksen tehtäväjako. Rooli -sarakkeessa on kuvaus toimijan roolista kyseisen tehtävän toteutuksessa. Viittaus -sarakkeessa on osoitettu matkailustrategiasta se kohta, jossa toimijan tehtävä ja sen toteutus on kuvailtu. Toteutusaika -sarakkeessa on kuvattu tehtävän toteutuksen suunniteltu ajankohta. Tehtäväjako on suuntaa-antava ja sitä tarkistetaan toimenpidekohtaisesti toteutuksen yhteydessä, viimeistään kuitenkin vuonna 2010, kun uusi toteuttamissuunnitelma laaditaan. Strategian ulkopuoliset toimenpiteet sovitetaan suunnitteluyhteistyön avulla siten, että ne tukevat strategian toteutusta. Toimijat ovat listassa aakkosjärjestyksessä. Toimija Tehtävä Rooli Viittaus Toteutusaika Askolan kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva Etelä-Karjalan liitto - Kaakkois-Suomi Venäjä -Interreg rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva Etelä-Suomen lääninhallitus rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva Finnvera Oyj rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu oppilaitosyhteistyö toteuttaja jatkuva Tietotori toteuttaja 4.4./5.4. jatkuva Oppiva alue Oppimisverkosto toteuttaja 4.4./5.4. jatkuva yritysten kyselytutkimus toteuttaja 4.4./5.4. vuosittain kävijätutkimus toteuttaja 4.4./ , 2010 laatukoulutus ja osaamistason nosto toteuttaja 4.4./5.4. jatkuva Idässä Itää ry, POMO+ rahoitus rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva Itä-Uudenmaan liitto suunnitteluyhteistyö toteuttaja jatkuva rahoittajayhteistyö toteuttaja jatkuva alueorganisaatiotoiminnan sitouttava selvitys toteuttaja maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva Tietotori osallistuja 4.4./5.4. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet osallistuja 4.5./5.5. jatkuva viennin edistäminen osallistuja 4.3./5.3. jatkuva Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma tapahtumien tuotteistaminen toteuttaja 4.2./ tapahtumajärjestäjätutkimus toteuttaja 4.4./5.4. vuosittain Itä-Uudenmaan maakuntamuseo arvokas rakennusk. ja arkeologinen kult.perintö osallistuja 4.5./5.5. jatkuva 15

16 Itä-Uudenmaan Matkailu ry Itä-Uudenmaan matkailun alueorganisaatio alueorganisaatiotoiminta toteuttaja 4.1. jatkuva elinkeinoyhteistyö toteuttaja jatkuva yritysmatkailun tuotteistaminen toteuttaja 4.2./5.2. jatkuva sähköinen kauppapaikka toteuttaja 4.3./ viennin edistäminen toteuttaja 4.3./5.3. jatkuva leirikoulutoiminnan tuotteistaminen toteuttaja 4.2./ teemareittien tuotteistaminen toteuttaja 4.2./ Golf -tuotteistaminen toteuttaja 4.2./ Tietotori osallistuja 4.4./5.4. jatkuva Itä-Uudenmaan Yrityspalvelut Oy matkailuinvestointien tarve- ja toteuttamisselvitys toteuttaja 4.5./ Lapinjärven kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva alueorganisaatiotoiminnan jatkaminen osallistuja 5.1. jatkuva Liljendalin kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva Loviisan kaupunki maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva yksilömatkailijoiden palvelu toteuttaja 4.3./5.3. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri toteuttaja 4.5./ alueorganisaatiotoiminnan jatkaminen osallistuja 5.1. jatkuva matkailuinvestointien tarve- ja toteuttamisselvitys osallistuja 4.5./ Joulu Loviisa -tuotteistaminen osallistuja 4.2./ , 2008 Museovirasto maankäyttö- ja kaavoitus osallistuja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet osallistuja 4.5./5.5. jatkuva arvokas rakennusk. ja arkeologinen kult.perintö osallistuja 4.5./5.5. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri osallistuja 4.5./5.5. jatkuva Myrskylän kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva Pernajan kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri toteuttaja 4.5./ alueorganisaatiotoiminnan jatkaminen osallistuja 5.1. jatkuva Porvoon kaupunki maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva yksilömatkailijoiden palvelu toteuttaja 4.3./5.3. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri toteuttaja 4.5./

17 Porvoon kaupunki (jatkuu edelliseltä sivulta) Joulu Porvoo -tuotteistaminen osallistuja 4.2./ , 2008 alueorganisaatiotoiminnan jatkaminen osallistuja 5.1. jatkuva matkailuinvestointien tarve- ja toteuttamisselvitys osallistuja 4.5./ Posintra Oy Joulu Porvoo & Loviisa -tuotteistaminen toteuttaja 4.2./ , 2008 vuosi 2009 tuotteistaminen elinkeinoyhteistyö toteuttaja osallistuja 4.2./ , 2009 jatkuva Pukkilan kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva Ruotsinpyhtään kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri toteuttaja 4.5./ alueorganisaatiotoiminnan jatkaminen osallistuja 5.1. jatkuva Sipoon kunta maankäyttö- ja kaavoitus toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri toteuttaja 4.5./ alueorganisaatiotoiminnan jatkaminen osallistuja 5.1. jatkuva Uudenmaan liitto rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva Uudenmaan TE-keskus, yritysosasto rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva laatukoulutus ja osaamistason nosto osallistuja 4.4./5.4. jatkuva viennin edistäminen osallistuja 4.3./5.3. jatkuva matkailuinvestointien tarve- ja toteuttamisselvitys osallistuja 4.5./ Uudenmaan TE-keskus, maaseutuosasto rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva Uudenmaan TE-keskus, työvoimaosasto rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva Uudenmaan tiepiiri liikenneyhteydet ja opasteet toteuttaja 4.5./5.5. jatkuva rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva Uudenmaan ympäristökeskus rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva saaristomatkailun infrastruktuuri osallistuja 4.5./5.5. jatkuva maankäyttö- ja kaavoitus osallistuja 4.5./5.5. jatkuva arvokas rakennusk. ja arkeologinen kult.perintö osallistuja 4.5./5.5. jatkuva Varsinais-Suomen liitto Etelä-Suomen Interreg rahoittajayhteistyö osallistuja jatkuva 17

18 7. Lähteet ja liitteet Matkailustrategian ja sen liitteiden lähteinä on käytetty seuraavia julkaisuja ja tietokantoja: - Väestö- ja työpaikkatiedot, Tilastokeskus, Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035, Itä-Uudenmaan liitto, Itä-Uudenmaan matkailustrategia , Posintra Oy, Majoitustilastot, Tilastokeskus, Tietilasto, kuntatilasto, Tiehallinto, Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset, Kauppa- ja teollisuusministeriö, kertomuksia ja selvityksiä 4/ Matkailun satelliittitilinpito ja aluetaloudelliset vaikutukset, Kauppa- ja teollisuusministeriö, rahoitetut tutkimukset 4/ Matkailu vuonna 2020 faktaa ja fiktiota, Matkailunedistämiskeskus, Borg Pekka, Kestävä kehitys -kestävyys matkailussa? Sustainable tourism - sustainability in tourism? Teoksessa Kestävä matkailu. Sustainable tourism publications 1. Kestävän matkailun julkaisuja. Matkailun osaamiskeskus ja Matkailualan verkostoyliopisto, Joensuun yliopisto, Savonlinna. - Vuoristo Kai-Veikko, Matkailun muodot. WSOY, Porvoo. - Itä-Uudenmaan matkailun tietotori -internetsivuston matkailustrategialuonnoksen kommentit, Etelä-Suomen matkailun alueorganisaatiokysely, Itä-Uudenmaan liitto, Kannen kuva: Arto Halttunen, 2005 Matkailustrategiaa on työstetty seuraavissa yleisötilaisuuksissa: - Itä-Uudenmaan matkailuparlamentti, Porvoo, Matkailustrategiaseminaari, Porvoo, Matkailustrategiailta, Porvoo, Itä-Uudenmaan matkailuparlamentti, Porvoo, Matkailustrategian liitteitä ovat: - Matkailustrategian käsitemäärittelyjä - Itä-Uudenmaan maakunnan SWOT -analyysi - Matkailustrategian vision avaus - Kestävä matkailu ja esteettömyys matkailussa - Etelä-Suomen matkailun alueorganisaatiokenttä - Itä-Uudenmaan matkailuhankkeita vuonna Tilastotietoa Itä-Uudenmaan maakunnasta ja maakunnan matkailusta 18

19 Matkailustrategian käsitemäärittelyjä Aluetilinpito kuvaa kansantaloutta koko maan aluetta pienemmillä alueilla; kansantalouden tilinpidon alueellinen laajennus Arvonlisäys (brutto) tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämä arvo; lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut); markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot Bruttokansantuote (BKT), markkinahintaan kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos; voidaan määritellä tuotoksen, tulojen tai loppukäytön kautta Incentive -matka käytetään myös nimeä kannustematka; yrityksen työntekijöilleen järjestämä matka esimerkiksi palkintona hyvästä työpanoksesta, tarkoituksena kannustaa ja motivoida työntekijöitä jaksamaan työssään Infrastruktuuri yhteiskunnan toiminnalle välttämättömät laitteet, järjestelyt, palvelut; esim. valtion ylläpitämää infrastruktuuria ovat tie-, rautatie-, lento-, vesi-, viemäri-, energia- ja tietoliikenneverkot ja -väylät Innovatiivinen voidaan ymmärtää kyvyksi ja haluksi uudistua; muuttaa totuttuja tapoja; ajatella, yhdistellä ja tehdä työtä uudella tavalla Huonekäyttöaste majoitustoiminnan tunnusluku; ilmaisee myytyjen huoneiden osuuden käytettävissä olevasta huoneiden määrästä Matkailuarvonlisäys tärkein matkailun taloudellista merkitystä kuvaava tunnusluku; voidaan verrata käsitteenä kansantalouden tilinpidon bruttoarvonlisäykseen tai perushintaiseen bruttokansantuotteeseen Matkailukulutus käsittää kaikki matkailijan itsensä tai jonkun muun maksamat palveluihin ja tavaroihin kohdistuvat menot matkan aikana; matkailukulutukseen lasketaan kuuluvaksi myös menot ennen ja jälkeen matkan, matkailun kestokulutushyödykkeet esimerkiksi matkalaukut, yritysten matkailumenot ja matkailuun liittyvät sosiaaliset tulonsiirrot Matkailutoimialat jaetaan matkailulle tyypillisiin, liitännäisiin ja ei-ominaisiin toimialoihin; luokittelu perustuu kansantalouden tilinpidossa käytettyyn luokitukseen 19

20 Matkailun alueorganisaatio tietyllä alueella (esimerkiksi suuralue, maakunta, lääni tai talousalue) toimiva organisaatio, jonka tehtäviä ovat matkailumarkkinointi, tuotekehitys, matkailupalvelujen välitys ja myynti sekä matkailun alueellinen suunnittelu; matkailun alueorganisaatio on kohdealueensa matkailun erikoisasiantuntija, toimija ja osaaja Osaamiskeskusohjelma alueiden kehittämislain mukainen määräaikainen erityisohjelma ( ), jolla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen; osaamiskeskusohjelmalla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä; ohjelmassa keskitytään valittujen, kansainvälisesti korkeatasoisten alojen osaamisen hyödyntämiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen Päiväkävijät matkailijoita, jotka eivät yövy matkansa aikana Suuralueyhteistyö usean läänin tai maakunnan kattavaa yhteistyötä kohdealueen matkailutarjonnan ulkomaan markkinoinnin hyväksi Tuotteistaminen erilaisten palveluiden ja/tai tuotteiden kokoamista yhteen myytäväksi tuotteeksi; tuotekehityksen kaupallistamista Verkosto ja verkostoituminen yritys muodostaa sidosryhmiensä kanssa verkon, hakeutumalla keskenään yhteistyöhön verkot muodostavat verkoston, kun verkostot tekevät keskenään yhteistyötä, puhutaan verkostoitumisesta Wellness -matkailu hyvinvointimatkailu; matkailutarjonnan teema, jonka avulla pyritään elämänlaadun kohottamiseen sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia ja terveyttä lisäämällä; laajan yleisnimikkeen "hyvinvointimatkailu" voidaan katsoa jakaantuvan terveys-, tyky- (työkyvyn ylläpito) ja wellness - matkailuun sekä laajempaan hyvinvointia yleensä tukevaan matkailutarjontaan Viipymä matkailijan kohdealueella viettämä aika; majoituksen viipymä saadaan jakamalla majoitusliikkeiden yöpymisten lukumäärä majoitusliikkeisiin saapuneiden vieraiden määrällä 20

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Botnia-Atlantica

Botnia-Atlantica Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Rahoitustaulukko (EUR) Toimintalinjat EU 60 % Kansallinen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Kohteena Lappi - Lapin matkailun fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen Liisa Mäenpää Lapin matkailun digipalapeli 2-vuotinen kehittämishanke Toteuttaja:

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Matkailun turvallisuus

Matkailun turvallisuus Matkailun turvallisuus Matkailun turvallisuuden kehittäminen kilpailukykytekijänä Pekka Iivari 29.9.2010 Lapin matkailuparlamentti Mitä se on? Matkailun turvallisuus Käsite? Yksilötasolla jokainen meistä

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Perustettu syksyllä 2011 Toiminta-alue Lapin maakunta

Perustettu syksyllä 2011 Toiminta-alue Lapin maakunta Perustettu syksyllä 2011 Toiminta-alue Lapin maakunta Yhdistyksen tarkoituksena on valvoa matkailualalla toimivien yrittäjien yleisiä ja yhteisiä etuja, edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja parantaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan kehittäjäseminaari Hyvä-aluefoorum Turku 10.12.2009 Marika Lähde, Prizztech Oy Hyke-hankkeen tausta ja lähtökohta Strateginen

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Rural Finland aluetilaisuus Pohjois-Pohjanmaa Oulu 14.11.2016 Arja Kortesluoma Matkailu Etelä-Pohjanmaalla www.epmatkailu.fi www.visitpohjanmaa.fi

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot