Ekologisesti kestävä matkailuyritys Opas ympäristövastuullisempaan matkailuyrittäjyyteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekologisesti kestävä matkailuyritys Opas ympäristövastuullisempaan matkailuyrittäjyyteen"

Transkriptio

1 Opinnäytetyö Ekologisesti kestävä matkailuyritys Opas ympäristövastuullisempaan matkailuyrittäjyyteen Sanna Eronen Kestävä kehitys 2008

2 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kestävän kehityksen koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä: Sanna Eronen Työn nimi: Ekologisesti kestävä matkailuyritys - Opas ympäristövastuullisempaan matkailuyrittäjyyteen Ohjaajat: Sirpa Halonen Annikka Kajanen Opinnäytetyön valmistumisajankohta: Kevät 2008 Sivumäärä neljä liitettä Matkailu on maailmanlaajuisesti suosittu vapaa-ajanviettomuoto ja alan suosio kasvaa edelleen. Kasvavat matkailijamäärät aiheuttavat tulevaisuudessa yhä enemmän ympäristövaikutuksia, kuten saastumista ja eroosiota. Ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi ja kestävän kehityksen mukaisen matkailuelinkeinon luomiseksi matkailuyritysten on tärkeää toimia ekologisesti kestävällä tavalla. Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä matkailuyrittäjien ympäristötietoisuutta ja siten parantaa matkailuyritysten ekologista kestävyyttä. Työn tilaajana on Suomen luomumatkailuyhdistys - ECEAT Suomi ry. Työn teoreettisessa viitekehyksessä on käsitelty kestävää matkailua yleisesti, ympäristövastuullista matkailuyrittämistä ja ympäristövastuullisen toiminnan syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Ympäristövastuullinen toiminta edellyttää matkailuyrittäjiltä riittävää tietoa ympäristöasioista, myönteistä ympäristöasennetta, arvoja ja kiinnostusta kokeilla erilaisia käytäntöjä omassa toiminnassaan. Työn pääosana on matkailuyrittäjille suunnattu opas ekologisen kestävyyden kehittämisestä. Opas keskittyy erityisesti energian- ja veden tarkoituksenmukaiseen käyttöön sekä jätteiden vähentämiseen. Ensisijaisesti oppaassa keskitytään niihin keinoihin, joilla matkailuyrittäjät voivat vähentää energian- ja vedenkulutustaan sekä ehkäistä jätteiden syntyä. Lisäksi oppaassa perustellaan, miksi näin toimiminen on tärkeää. Oppaan kehittämiskohteet selvitettiin lähettämällä postikysely ECEAT Suomi ry:n jäsenyrityksille. Tuntumaa kestävän matkailun teoriaan ja ympäristövastuullisesti toimivan matkailuyrityksen käytäntöihin saatiin tutustumalla alan kirjallisuuteen, haastattelemalla alan asiantuntijoita ja yrittäjiä sekä vierailemalla muutamissa esimerkillisesti toimivissa luomumatkailuyrityksissä. Oppaan sisältö on suunniteltu siten, että useimmat vinkeistä sopivat myös matkailijoille. Tällöin yrittäjät voivat hyödyntää opasta matkailijoiden valistamisessa. Arvioinnin helpottamiseksi oppaan ulkoasu on opinnäytetyössä pääpiirteittäin sama kuin yhdistykselle tulevassa versiossa. Hakusanat: ympäristövastuullisuus, matkailuyrittäminen, matkailu, ympäristöopas, ympäristötietoisuus, ympäristötieto Säilytyspaikka: Turun ammattikorkeakoulun kirjasto

3 TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Sustainable Development Author: Sanna Eronen Title: An ecologically sustainable tourist enterprise - A guide to more environmentally responsible entrepreneurship in tourism Instructors: Sirpa Halonen Annikka Kajanen Date: Spring 2008 Total number of pages 132 pages + four appendix Travel and tourism is one of the world s fastest growing economic activities. A lot of environmental damage such as erosion and pollution in tourism areas is caused by the large numbers of travellers. It is, therefore, very important that the whole tourist business should act in an ecologically sustainable way. The purpose of this thesis is to increase entrepreneurs knowledge and consciousness of the environment, so that they could improve the ecological sustainability of their own enterprises. This work was commissioned by the ECEAT Finland Association. The theoretical framework consists of theories of sustainable tourism and tourist business, environmental consciousness and factors influencing it. Many issues have an effect on entrepreneurs behaviour. Acting in an environmentally responsible way requires entrepreneurs to have environmental knowledge, positive environmental attitudes and the right values. They must also have interest in trying out different ecological practices in their own businesses. The main part of the work is a guide to development of ecological sustainability in tourist enterprises. The guide focuses on both energy and water issues and also reduction of waste. The issues to develop in this guide were studied by sending questionnaires via post to the member companies of the ECEAT Finland Association. Specialists were interviewed and literature on the subject was surveyed in order to obtain enough knowledge and experience about sustainable tourism theories and environmentally responsible tourist business. A few exemplary working tourist enterprises were also visited. The guide is designed with tips about ecological sustainability for both entrepreneurs and travellers. Entrepreneurs can also use the guide for the environmental education of their customers. To help the evaluation of this work, the guide layout is the same as in the version given to the Association. Keywords: environmental responsibility, sustainable tourism, tourist business, environmental consciousness, environmental guide Deposit at: Library of Turku University of Applied Sciences

4 SISÄLTÖ OSA I 9 1 JOHDANTO 9 2 KOHTI KESTÄVÄÄ MATKAILUA Matkailu ja kestävä kehitys Matkailun, matkailuelinkeinon ja matkailijan määritelmät Kestävän kehityksen määritelmä Matkailusta kestäväksi matkailuksi Matkailun ympäristövaikutukset Kestävän matkailun synty Kestävän matkailun tavoitteet Matkailun kestävyyden edistäminen Kestävän matkailun suunnittelu ja toteutus Kestävää matkailua edistävät ohjeistukset ja ohjelmat Kestävän matkailun indikaattorit Kestävästä matkailusta on moneksi Kestävä matkailu Suomessa 28 3 YMPÄRISTÖVASTUULLINEN MATKAILUYRITYS Ekologisesti kestävä matkailuyritys Ympäristövastuullisen matkailuyrittäjyyden edistäminen Kriteerit kestävälle matkailuyritystoiminnalle Ongelmat kestävän matkailuyrittäjyyden toteuttamisessa Ympäristölaatu osana vastuullista matkailuyrittämistä Ympäristölaadun merkitys yritystoiminnassa Menetelmät ympäristölaadun parantamiseen Ekotehokkuus matkailuyritysten haasteena Enemmän vähemmästä 42

5 3.3.2 Ekotehokkuuden mittaaminen matkailuyrityksissä Miksi ekotehokkuus kannattaa? Ympäristövastuullisuuden luomat mahdollisuudet 47 4 YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN KAUTTA TOIMINTAAN Ympäristötietoisuus ja sen muodostuminen Ympäristöherkkyys ympäristötietoisuuden edellytyksenä Ympäristökäsitys ympäristötietoisuuden osana Ympäristövastuullisen toiminnan edellytykset Tiedon merkitys ympäristövastuullisen toiminnan syntyyn Arvot ympäristövastuullisen toiminnan taustalla Asenteiden vaikutus ympäristövastuullisen toiminnan syntyyn Ympäristövastuullisen toiminnan esteet Ympäristövastuullisuuteen kannustaminen 60 5 MENETELMÄT OPPAAN SISÄLLÖN MÄÄRITTÄMISEKSI Kyselyn avulla oppaan kehittämiskohteet esiin Tilavierailuin tuntumaa vastuullisen matkailuyrityksen käytäntöihin Tiedon kerääminen haastattelemalla asiantuntijoita Muut menetelmät 67 OSA II 68 1 LUKIJALLE 68 2 ENERGIA Mitä tarkoitetaan energian säästämisellä? Miksi energiaa on tärkeää käyttää säästeliäästi? 70

6 2.3 Energiansäästövinkit Lämmityksessä Pyykkiä ja astioita pestessä Valaistuksessa Sähkölaitteissa Keittiössä Muuta huomionarvoista 80 3 VESI Mitä tarkoitetaan vedensäästämisellä? Miksi vettä on tärkeää käyttää säästeliäästi? Vedensäästövinkit 84 4 JÄTTEET Mitä tarkoitetaan jätteen synnyn ehkäisemisellä? Miksi kannattaa tuottaa vähemmän jätettä? Vinkit jätteen synnyn ehkäisemiseen Kierrätys ja uusiokäyttö Miksi kannattaa kierrättää ja uusiokäyttää? Vinkkejä kierrätykseen ja uusiokäyttöön 96 5 ESIMERKKEJÄ ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ Viikilän merenrantatila Ylä-Tuuhosen luomutila Keuruun Ekokylä LOPUKSI 113 HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ 114

7 KIRJALLISUUTTA 116 OSA III ARVIOINTIA JA POHDINTAA Opinnäytetyön luotettavuuteen vaikuttavat tekijät Matkailuyrittäjien ympäristöoppaan arviointi Oppaan yleisilme ja sisältö Oppaan hyödyntäminen matkailuyrityksissä Suomen luomumatkailuyhdistyksen tuki oppaan toteuttamisessa LOPPUPÄÄTELMIÄ 124 LÄHTEET 126 LIITTEET LIITE 1: Kyselylomake tarvekartoitusta varten LIITE 2: Tarvekartoituksen vastaukset LIITE 3: Kysymykset yrittäjille LIITE 4: Kysymykset asiantuntijoille KUVAT Kuva 1: Aurinkopaneeleilla energiaa. 72 Kuva 2: Tulisijoilla tehoa lämmitykseen. 73 Kuva 3: Lumilyhdyillä valoa talven pimeyteen. 81 Kuva 4: Perinteinen kuivakäymälä. 85 Kuva 5: Kuivakäymälä sisätilaan. 85 Kuva 6: Kaivovettä kannattaa myös käyttää tarkoituksenmukaisesti. 88 Kuva 7: Keräysmetallista ja -lasista saadaan uusioraaka-ainetta. 95 Kuva 8: Vanha muovisanko istutusastiana. 97

8 Kuva 9: Perinteisesti kunnostettu tilan päärakennus. 99 Kuva 10: Punamultamaalilla maalattu kalastajatorppa. 100 Kuva 11: Puuhellalla ruoka valmistuu ekologisesti. 101 Kuva 12: Kierrätetyt huonekalut saavat tilalla uuden elämän. 102 Kuva 13: Tilan rakennukset ovat perinteisin menetelmin kunnostettuja. 104 Kuva 14: Suuressa leivinuunissa pullat paistuvat ekologisesti. 105 Kuva 15: Sauna vanhanajan malliin. 106 Kuva 16: Sisustuksessa noudatetaan ekologisia periaatteita. 107 Kuva 17: Ekokylän maalaisidylliä. 109 Kuva 18: Kylän suuri hyötypuutarha. 110 Kuva 19: Kylässä hyödynnetään auringon energiaa. 111 Kuva 20: Ekologista ja viihtyisää. 112 KUVIOT Kuvio 1: Kestävän matkailun tavoitteet ja periaatteet (Hall 2000, 14). 18 Kuvio 2: Ympäristövastuullisen toiminnan tuomat hyödyt matkailuyrityksille. 47 Kuvio 3: Ympäristöherkkyyden muodostuminen (Wahlström 1997, 4). 50 Kuvio 4: Yrittäjien eri vaihtoehdoille antamien pistemäärien summa. 63 Kuvio 5: Eri vaihtoehdoille lasketut keskiarvot. 63 Kuvio 6: Yrittäjille ennestään tutut aiheet. 64 Kuvio 7: Yrittäjien toivomuksia oppaan sisällöstä. 65 TAULUKOT Taulukko 1: Ympäristövastuullisuutta selittävät tekijät. 51 Taulukko 2: Vesivuotojen aiheuttama lisäkustannus vuodessa. 86 Taulukko 3: Astioiden pesun vedenkulutus tavasta riippuen. 87

9 9 OSA I 1 JOHDANTO Matkailu on nykyään yksi suurimmista ja nopeimmin kasvavista talouden aloista. Kasvavat matkailijamäärät tietävät tulevaisuudessa entistä enemmän matkailun aiheuttamia ympäristöongelmia niin paikallisesti kuin laajemminkin. (Page & Dowling 2002, 148; Borg, Kivi & Partti 2002, 13.) Vasta viime vuosikymmenien aikana on yleisesti alettu ymmärtää maapallon ympäristöongelmien laajuus ja oivallettu, että ympäristön hyvinvointia uhkaaville haittavaikutuksille on tehtävä jotain (Borg 1997, 36). Puhdas ja hyvinvoiva ympäristö on matkailuelinkeinon harjoittamisen perusedellytys ja ympäristön tilan heikkeneminen vaarantaa siten koko elinkeinon olemassaolon. Jos halutaan matkailun suosion kasvavan edelleen, matkailualan toimijoiden on muutettava toimintaansa ympäristöä vähemmän kuormittavaksi. (Silvennoinen, Tahvanainen & Tyrväinen 1997, 16.) Kestävän kehityksen periaatteita noudattava matkailu on maailmanlaajuinen ala. Siksi eri valtioiden, matkailualan toimijoiden ja matkailijoiden välinen yhteistyö on tärkeää edistettäessä vastuullista matkailua. Matkailun suunnan muuttamiseksi on matkailuyrityksille kehitetty muun muassa globaaleja ympäristövastuullisuutta edistäviä sertifiointiohjelmia ja kriteereitä. Näistä merkittävin lienee matkailualan Agenda 21. Monet maailman suurimmista matkailuyrityksistä ovatkin tietoisesti muuttaneet toimintaansa ympäristövastuullisemmaksi. (Mastny 2002, 129, 147, 151.) Nykyään maailman matkailijat ovat yhä ympäristötietoisempia. Huoli ympäristöstä ja maapallomme tulevaisuudesta on muuttanut ihmisten arvomaailmaa (MEK 1995a, 6, 9). Matkailijoiden ympäristötietoisuuden lisääntyessä myös heidän matkailukohteille asettamat vaatimukset tiukentuvat, mikä vaikuttaa myös kohdevalintaan yhä enemmän. Tämä tarkoittaa siis sitä, että menestyäkseen matkailuyrittäjän on saatava asiakkaansa vakuuttuneiksi tuottamansa matkailutuotteen ympäristövastuullisuudesta ja kestävyydestä. (Borg ym. 2002, 42, 11.) Kestävämpien toimintatapojen mukaan

10 10 ottaminen matkailuun tarkoittaa uudenlaista asennoitumista, luovuutta ja tietoa, joilla matkailuelinkeinoon saadaan sisällytettyä kestävän kehityksen ulottuvuus (Borg & Condit 1997, 6). Kestäväksi suunniteltu matkailu voi levittää kestävyyden periaatteita paljon laajemmalle kuin mikään muu toimiala (Borg ym. 2002, 15). Siksi on tärkeää lisätä myös matkailuyrittäjien ympäristötietoisuutta. Vaikka ympäristövastuullinen yrittäminen on nykyään selvästi nousemassa trendiksi, yrityksille suunnattuja yksityiskohtaisempia ohjeita ympäristövastuullisuuden toteuttamisesta yrityksessään on vielä suhteellisen vähän. Tietoa on kyllä saatavilla, mutta usein hajanaisesti. Opinnäytetyöni tarkoituksena on lisätä matkailuyrittäjien ympäristötietoisuutta ja sitä kautta myös heidän ympäristövastuullista käyttäytymistään. Työni kehittämistehtävänä on matkailuyritysten ekologisen kestävyyden edistäminen. Tavoitteena on lisätä matkailuyrittäjien tietoa keinoista, joita toteuttamalla matkailuyrittäjät voivat kehittää yrityksensä toimintaa ekologisesti kestävämmäksi. Olen laatinut matkailuyrittäjille suunnatun oppaan yhteistyössä Suomen luomumatkailuyhdistyksen - ECEAT Suomi ry:n kanssa. Oppaan tarkoituksena on tarjota yrittäjille käytännönläheisiä vinkkejä yrityksensä ekologisen kestävyyden tehostamiseksi. Tarkoituksena on siten myös innostaa yrittäjiä kokeilemaan ekologisia käytäntöjä omassa toiminnassaan. Sisältö on jaettu kolmeen pääteemaan, jotka ovat energia, vesi ja jätteet. Oppaassa kerrotaan muun muassa, mitä energian- ja veden tarkoituksenmukaisella käytöllä sekä jätteiden vähentämisellä käytännössä tarkoitetaan ja perustellaan syitä, miksi näin toimiminen on tärkeää. Käytännön vinkeissä kerrotaan niistä keinoista, joilla yrityksissä voidaan vähentää energian- ja vedenkulutusta sekä ehkäistä jätteiden syntyä. Oppaan lopuksi esitellään vielä muutama ympäristövastuullisesti toimiva matkailuyritys. Opinnäytetyö on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa on teoriaosa, jossa käsitellään kestävän matkailun taustoja ja kehittämistä, ympäristövastuullisesti toimivaa matkailuyritystä sekä ympäristövastuullisen toiminnan edellytyksiä. Opinnäytetyön toinen osa eli käytännön osio sisältää ekologisen matkailuyrittämisen oppaan, jonka ulkoasu on arvioinnin helpottamiseksi suunnilleen sama kuin yhdistykselle tulevassa

11 11 oppaassa. Oppaan rakenteesta on tarkoituksellisesti jätetty pois lähdeviittaukset, sillä ne voisivat helposti heikentää oppaan luettavuutta ja käytännöllisyyttä. Kolmas osa sisältää työn ja oppaan arviointia ja pohdintaa siitä, miten opas tulee matkailuyrittäjiä hyödyttämään. Työni lähteinä olen käyttänyt lähinnä kestävää matkailua ja ympäristövastuullista käyttäytymistä koskevaa kirjallisuutta, verkkomateriaaleja, haastatteluja ja henkilökohtaisia tiedonantoja. Työn kirjoittamisohjeina olen käyttänyt Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyöraportin kirjoitusohjeita (2007 [ Viitattu ]) ja myös teosta Tutki ja kirjoita (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004). Apua työni rakenteen luomiseen olen löytänyt Päivikki Merjamaan opinnäytetyöstä Kohti ympäristövastuullista toimintaa (2005) ja Pauliina Palmgrenin opinnäytetyöstä Ympäristö tutummaksi Luonnossa liikkujan opas (2002). 2 KOHTI KESTÄVÄÄ MATKAILUA Menneen ajan matkailun ja nykyajan matkailun erottaa toisistaan se, että nykyään matkailuun sovelletaan kestävän kehityksen periaatteita. Tässä luvussa tutustutaan aluksi yleisemmin matkailuun ja kestävään kehitykseen. Myöhemmin perehdytään hieman matkailun ympäristövaikutuksiin ja siihen, miten matkailusta tuli kestävää matkailua sekä miten matkailun kestävyyttä edistetään. Lisäksi luvussa esitellään kestävän matkailun muotoja ja lopuksi tarkastellaan vielä kestävän matkailun tilannetta Suomessa. 2.1 Matkailu ja kestävä kehitys Matkailuala on viimeisten vuosikymmenten aikana kasvattanut osuuttaan huomattavasti maailman markkinoilla ja sen tulevaisuus näyttää hyvin myönteiseltä (Silvennoinen ym. 1997, 13). Ensinnäkin matkailuala on merkittävä työllistäjä. Välittömiä matkailutyöpaikkoja oli vuonna 2000 noin 78 miljoonaa. Tämä on 3,1 % maailman kaikista työpaikoista. (Borg ym. 2002, 13.) Toisekseen matkailu on nykyään hyvin suosittu vapaa-ajan viettomuoto, myös kotimaan rajojen ulkopuolella.

12 12 Maailman matkailujärjestön UNWTO (World Tourism Organization 2007a [Viitattu ]) mukaan vuonna 2005 ylitettiin 800 miljoonan kansainvälisen saapumisen raja. Kasvun odotetaan jatkuvan noin neljän prosentin vuosivauhdilla. Miljardin matkailijan rajan odotetaan ylittyvän vuoteen 2010 mennessä ja vuonna 2020 kansainvälisiä matkailijoita arvellaan olevan jo 1,6 miljardia. (World Tourism Organization 2007b [Viitattu ].) Näihin lukuihin ei ole laskettu mukaan kotimaansa rajojen sisäpuolella matkustavia ihmisiä, joten kotimaanmatkailijoiden mukaan lukeminen kasvattaisi määrät paikasta riippuen kertaisiksi (Mastny 2002, 129) Matkailun, matkailuelinkeinon ja matkailijan määritelmät Maailman matkailujärjestö (World Tourism Organization 2007c [Viitattu ]) määrittelee matkailun korkeintaan vuoden, mutta vähintään vuorokauden kestäväksi, vapaa-aikaan, työhön tai muihin tarkoituksiin liittyväksi matkustamiseksi ja oleskeluksi eri paikkakunnalla kuin henkilön tavanomainen elinympäristö. Tavanomaiseen elinympäristöön määritellään kuuluvaksi kohteet, jotka ovat fyysisesti lähellä henkilön kotipaikkaa. Toisaalta myös kohteet, joissa henkilö käy säännöllisesti, kuten esimerkiksi säännöllinen työssäkäynti toisella paikkakunnalla tai työmaa-asuntoloissa asuminen, kuuluvat tavanomaiseen elinympäristöön. Matkailu käsittää kohdemaan mukaan luokiteltuna kotimaassa tapahtuvan matkailun, matkailun ulkomaille ja ulkomaalaisten matkailun kohdemaahan. Ryhmittelyn perustana voivat olla myös monet muut seikat, kuten motiivi, viipymisaika, majoitusmuoto, liikenneväline ja osanottajamäärä. (Silvennoinen ym. 1997, 13.) Matkailuelinkeino voidaan puolestaan määritellä niiden palvelujen tuottamisena, markkinoimisena ja välittämisenä, joita matkailijat tarvitsevat. Tällaisia ovat esimerkiksi majoitus- ja ravitsemispalvelut, ohjelmapalvelut ja matkanjärjestämispalvelut. Matkailu on perinteisistä talouden aloista poikkeava, sillä sen tuotteen valmistus ja kulutus tapahtuu samassa paikassa ja lähes samaan aikaan. (Hemmi, Lehtinen & Vuoristo 1987, 8.)

13 13 Matkailua ei ole ilman matkailijaa. Borg ja Condit (1997, 5) määrittelevät matkailijat ympäristökuluttajiksi, jotka matkustavat tuottajien luokse matkailukohteisiin kuluttamaan tuotetta. Tilastokeskuksen (2007 [Viitattu ]) mukaan matkailija on vähintään yhden yön matkakohteessa viettävä asiakas. Majoitus voi olla maksuton tai maksullinen. Kansainvälisellä matkailijalla tarkoitetaan matkailijaa, joka on vähintään yhden yön kohdemaassa. Kotimaanmatkailija on sen sijaan matkailija, joka viettää ainakin yhden yön kotimaassa sijaitsevassa matkakohteessa. Matkailijan näkökulmasta matkailussa on kysymys henkisestä uudistumisesta ja uusien kokemuksien saamisesta lomansa aikana (Borg 1997, 53) Kestävän kehityksen määritelmä Kestävän kehityksen käsite määriteltiin kansainvälisesti ensimmäisen kerran Yhdistyneiden kansakuntien, YK:n, Ympäristön ja kehityksen maailman komission raportissa Our Common Future eli Yhteinen Tulevaisuutemme vuonna 1987 (Borg 1997, 37; Hemmi 2005, 75). Tämä asiakirja on ollut perustana YK:n myöhemmille toimenpiteille kestävän kehityksen periaatteiden saamiseksi yhteiskuntamme toimintojen, myös matkailun, ohjenuoraksi. Monet kansainväliset järjestöt ovat ottaneet kestävän kehityksen edistämisen jo varhain ohjelmaansa, kuten esimerkiksi WWF, Friends of the Earth, The Ecotourism Society, World Travel and Tourism Council WTTC ja UNWTO. (Borg 1997, 49.) Kestävä kehitys tarkoittaa maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta ja sen päämääränä on turvata ihmiskunnan nykyiset tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia (Ympäristöhallinto 2007 [Viitattu ]). Euroopan yhteisön vuonna 1992 laatiman viidennen toimintaohjelman Kohti kestävää kehitystä mukaan kestävä kehitys luo perustan jatkuvalle taloudelliselle ja sosiaaliselle kehittymiselle vahingoittamatta ympäristöä ja luonnonvaroja (Borg 1997, 37). Kestävän kehityksen ulottuvuudet ovat ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen. Periaatteena on saavuttaa tasapaino kaikkien näiden ulottuvuuksien välille, siten ettei mikään niistä nouse muita hallitsevammaksi. (Borg 1997, 37; Hemmi 2005,

14 ) Hemmi (henkilökohtainen tiedonanto ) määrittelee ekologisen kestävyyden siten, että se kuvaa matkailuelinkeinon toimintaympäristöönsä aiheuttamia ekologisia muutoksia, ja niiden hyväksyttävyyttä pitkällä aikavälillä. Ekologinen kestävyys tarkoittaa siten ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista maapallon luonnonvaroihin sekä luonnon sietokykyyn. Lisäksi se tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Hallituksen kestävän kehityksen ohjelmassa (1998, 9) puolestaan todetaan, että ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi on tärkeää ennaltaehkäistä ympäristön tilan heikkenemistä muun muassa torjumalla haitat jo syntylähteillä, kuten yrityksissä. Kestävä kehitys matkailun yhteydessä korostaa laatua, paikallisuutta, sidosryhmien ennakoivaa huomioonottamista, vähitellen tapahtuvaa pitkän aikavälin kehittymistä ja toiminnan jatkuvaa arvioimista ja parantamista (Borg ym. 2002, 90). Euroopan unionin komission julkaisemassa matkailun Vihreässä kirjassa matkailu nähdään toimialana, joka kykenee erinomaisesti yhdistämään kestävän kehityksen periaatteet taloudelliseen toimintaansa ja voi siten toimia myös esimerkkinä muille toimialoille (Borg 1997, 39). 2.2 Matkailusta kestäväksi matkailuksi Kestäviä periaatteita noudattava matkailu levisi laajempaan tietoisuuteen 1990-luvulla, jolloin myös alettiin yleisemmin käyttää käsitettä kestävä kehitys matkailun yhteydessä (Hynönen 2002, 135). Kasvava matkailuelinkeino ja lisääntyvät matkailijamäärät aiheuttivat entistä enemmän ympäristöongelmia niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin, erityisesti herkissä ekosysteemeissä (Page & Dowling 2002, 148; Borg ym. 2002, 13; MEK 1995a, 70). Lisääntynyt tieto ympäristöasioista, huoli ympäristömme tulevaisuudesta ja matkailuelinkeinon jatkuvuudesta sekä myös matkailijoiden halu kokea puhdas ja alkuperäinen luonto loivat perustaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tuomiseen matkailun käytäntöihin (Silvennoinen ym. 1997, 20). Kestävyyden periaatteiden sisällyttäminen matkailuun on aiheuttanut sen, että perinteisen matkailun periaatteet ja käytännöt ovat käymässä läpi perusteellista muutosta kohti kestävämpiä toimintatapoja (Borg ym. 2002, 11).

15 15 Ollakseen kestävää matkailun on kehityttävä viidellä eri alueella tasapuolisesti niin, ettei mikään niistä nouse hallitsevaksi. Matkailun täytyy edistää taloutta muun muassa lisäämällä työpaikkoja ja parantamalla kansantuotetta, taata matkailijatyytyväisyys, ehkäistä ympäristöhaittoja ja ottaa huomioon kulttuuriin liittyvät asiat sekä turvata sosiaaliset lähtökohdat. (MKTK 1995, 4.) Matkailun ympäristövaikutukset Matkailu perustuu muiden elinkeinojen tavoin luonnonympäristön hyväksikäyttöön, joka pitkällä aikavälillä aiheuttaa monenlaisia haittavaikutuksia ympäristöön (Borg ym. 2002, 44). Matkailuelinkeinon menestys on riippuvaista luonnon resurssien ja rakennetun ympäristön sekä paikallisyhteisöjen ja niiden kulttuurien hyvinvoinnista, kestävästä käytöstä ja hoidosta. Tällöin matkailusta aiheutuvat ympäristövaikutukset vaarantavat koko matkailualan olemassaolon ja menestymisen. (Silvennoinen ym. 1997, 16; Borg ym. 2002, 11.) Matkailusta aiheutuvat ympäristövaikutukset voivat olla välillisiä tai välittömiä, tilapäisiä tai pysyviä ja heikkoja tai voimakkaita (Hemmi 2005, 41). Matkailun haitalliset vaikutukset ympäristöön voidaan karkeasti luokitella joko rakenteista tai matkailijoista itsestään johtuviin ongelmiin. Rakenteista johtuviin ongelmiin lukeutuvat muun muassa päästöt ilmaan ja veteen, melu, maisemavauriot sekä myös matkailun vaatima infrastruktuuri. Matkailijat puolestaan aiheuttavat muun muassa tungosta, liikenneruuhkia ja maaston kulumista. (Borg 1997, 39.) Nämä vaikutukset voivat aiheuttaa jälkikäteen myös muita seurauksia. Esimerkiksi eroosio hävittää kasvillisuutta ja muutokset kasvillisuudessa vaikuttavat puolestaan eläinlajien esiintyvyyteen. (Hemmi 2005, 41, 42.) Lisäksi matkailu kuluttaa luonnonvaroja, kuten energiaa ja vettä. Muun muassa matkailijoiden runsas vedenkulutus voi johtaa kuivemmilla alueilla juomaveden puutteeseen. (Hemmi 2005, 42; MEK 1995a, 9.) Matkailualueiden ympäristö ei voi säilyä yhtä toimivana ja alkuperäisenä kuin ennen matkailun saapumista alueelle, koska ympäristöä on pakostakin muutettava jonkin verran mahdollistaakseen matkailijoiden läsnäolon ja viihtymisen. Kuitenkin matkailualan on pyrittävä toimimaan luonnonvarojen riittävyyden ja luonnon

16 16 uusiutumiskyvyn sallimissa rajoissa siten, että kohde säilyy viehättävänä ja elinvoimaisena. Tärkeää on myös se, että luonnonympäristö pysyy toimintakykyisenä. Ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi matkailuelinkeinon ihannetavoitteena olisi oltava rinnakkaiselo sopusoinnussa luonnon kanssa. (Mero ) Kestävän matkailun synty Kestävä matkailu on saanut nimensä ja sisältönsä kestävästä kehityksestä (Borg & Condit 1997, 5). Yhteinen tulevaisuutemme -raportin pohjalta ryhdyttiin pohtimaan keinoja matkailun ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Vuonna 1992 järjestetyssä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa UNCED määriteltiin puitteet kestävän kehityksen noudattamiselle. Konferenssin seurauksena myös kestävän matkailun periaatteet alkoivat hahmottua. Tämä kokous tunnetaan nimellä Rion kokous. Rion kokouksen tuloksena syntyi Agenda 21, jonka vaatimukset koskettavat myös matkailualaa. (Borg 1997, 37, 23.) Ríon julistuksessa esitetyt suositukset ja Agenda 21 olivat pohjana Lanzarotella pidetyssä Kestävän matkailun maailmankonferenssissa vuonna 1995 (Earth Summit 2002 [Viitattu ]). Seuraavana vuonna Maailman matkailuneuvosto WTTC, Maailman matkailujärjestö UNWTO ja Maailman Neuvosto Earth Council, julkistikin matkailulle oman Agenda 21:n eli Agenda 21 for the Travel and Tourism Industry (Hemmi 2005, 80). Vuonna 2002 Rion seurantakokouksessa Johannesburgissa laadittiin muun muassa kansainvälistä matkailua koskevia kestävyyden tavoitteita (Ympäristöhallinto 2002 [Viitattu ]). Kestävän matkailun kehittyminen tapahtui vaiheittain. Kehityksen alkuvaiheessa laadittiin käyttäytymis- ja menettelytapaohjeita kestävyyden edistämiseksi, esimerkiksi Maailman luonnonsäätiön WWF julkaisu Beyond the Green Horizon. Principles for Sustainable Tourism vuonna Seuraavaksi kehitettiin menetelmiä ja ohjeita matkailun ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Tästä voi mainita esimerkiksi Suomessa toteutetun YSMEK1-prosessin. Kolmannessa vaiheessa keskityttiin ympäristövaikutusten ennaltaehkäisyyn ja laadittiin yritysten ympäristöjohtamisen menetelmiä, kuten esimerkiksi YVA ja EMAS. Tarkoituksena oli kehittää

17 17 matkailuyritysten ympäristöjärjestelmiä ja ympäristövaikutusten arviointia. Esimerkiksi Suomen YSMEK2-prosessissa ympäristöjärjestelmiä kehitettiin ennakoimaan ja ennalta ehkäisemään ympäristöongelmia. (Borg 1997, 50; Hemmi 2005, ) Nykyisin laaditaan globaaleja, alueellisia ja paikallisia matkailun kestävän kehityksen strategioita, ohjelmia, suunnitelmia ja tutkimuksia. (Hemmi 2005, 80). Esimerkiksi eräät järjestöt ovat julkaisseet yleistajuisia ohjeita kestävästä matkailusta, kuten The Green Light 1996 ja Sustainable Rural Tourism 1995 (Borg 1997, 49). Kestävän matkailukehityksen alkuaikoina puhuttiin yleisesti ympäristöä säästävästä matkailusta tai ympäristöystävällisestä matkailusta. Nämä termit todettiin kuitenkin riittämättömiksi kuvaamaan vastuullisempaa matkailua ja pian niiden tilalla ryhdyttiinkin puhumaan vastuullisesta matkailusta ja kestävästä matkailusta. Toisin kuin edeltäjänsä, nämä termit sisältävät myös eettisiä ja toiminnallisia vaateita, jolloin ne vastaavat paremmin tarkoitustaan. (Hemmi 2005, 82.) Kestävän matkailun tavoitteet Kestävän matkailun tavoitteena on tunnistaa matkailun kielteiset vaikutukset ja osoittaa ne toimintamuodot, joita noudattamalla voidaan ehkäistä ympäristölle aiheutuvia seurauksia (Hemmi 2005, 41). Kestävyys ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan yksittäisiä parannuksia ja ympäristövastuullisuutta. Se tarkoittaa koko matkailun uudelleen ajattelemista siten, että ympäristön laatu säilyy, ekologiset prosessit pysyvät toimivina, paikalliset yhteisöt ja yrittäjät hyötyvät ja matkailijat viihtyvät (Borg ym. 2002, 95; Mero ). Lisäksi on tärkeää saada matkailijat valistuksen avulla tietoisiksi ympäristönsuojelun vaatimuksista (Borg 1997, 49). Pohjimmiltaanhan kestävässä matkailussa on kyse juuri siitä, että matkailijat olisivat tietoisia vaikutuksestaan koko planeettaamme ja sen ekosysteemeihin (Mastny 2002, 155). Kestävä matkailu on pitkiin asiakassuhteisiin tähtäävä elinkeino (Borg ym. 2002, 95). Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization 2004 [Viitattu ]) mukaan matkailun on pyrittävä kaikkien voimavarojen hoitoon siten, että täytetään taloudelliset, sosiaaliset ja esteettiset tarpeet samalla ylläpitäen kulttuurista koskemattomuutta ja säilyttäen elämää ylläpitävät ekologiset toiminnot ja biologinen

18 18 monimuotoisuus (Kuvio 1). Kestävä matkailu on matkailutoimintojen järjestämistä siten, että matkailu tyydyttää matkailijoiden, paikallisväestön ja elinkeinon tarpeet sekä säilyttää tulevilla sukupolvilla mahdollisuuden tyydyttää omat tarpeensa (Swarbrooke 1999, 13). Kysymys on prosessista ja menettelytavoista, joita voidaan soveltaa matkailuelinkeinon kaikilla alueilla (Borg 1997, 51). Kuvio 1: Kestävän matkailun tavoitteet ja periaatteet (Hall 2000, 14). Kestävä matkailu koskee kaikkia matkailun muotoja ja kestävyydestä vastaavat kaikki matkailun toimijat asiakkaista matkailuorganisaatioihin. Kestävyydellä tarkoitetaan matkailun ekologisen, kulttuurisen ja taloudellisen kantokyvyn sekä matkailun laadun säilymistä samanaikaisesti. Lisäksi kestävyys tarkoittaa myös suunnittelun kokonaisvaltaisuutta. (Borg 1997, ) Hemmin ( , henkilökohtainen tiedonanto) mukaan kestävässä matkailukehityksessä on kysymys toiminnan jatkuvuudesta pitkällä aikavälillä siten, että matkailijoiden on mahdollista tulevaisuudessakin matkustaa ja matkailuyrittäjien harjoittaa elinkeinoaan. Kestävän matkailun ensisijaisiin periaatteisiin kuuluu, että yrityksissä on toimittava ekotehokkaasti, rakentamisessa on noudatettava paikallisia perinteitä, maisemanhoitoon on kiinnitettävä huomiota ja paikallisia tuotteita sekä palveluja on hyödynnettävä.

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Kestääkö matkailu Kestääkö maailma matkailua. Kestävää matkailua meillä ja muualla Anu Nylund

Kestääkö matkailu Kestääkö maailma matkailua. Kestävää matkailua meillä ja muualla Anu Nylund Kestääkö matkailu Kestääkö maailma matkailua Kestävää matkailua meillä ja muualla Anu Nylund Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiokulttuurisesti kestävää matkailua Suunnittelu on tärkeää Kantokykyluokitus

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen KESMA II Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen Päivän kulku 12.15 12.30 13.00 13.30 14.00 16.00 Aloitussanat Eteläsavolaisten

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. Kainuun ympäristöohjelma 2020

Projektisuunnitelma. Kainuun ympäristöohjelma 2020 Projektisuunnitelma Kainuun ympäristöohjelma 2020 28.4.2011 (täydennetty) Kainuun maakunta kuntayhtymä 1 Sisältö TIIVISTELMÄ... 2 1. TAUSTAA... 3 2. PROJEKTIN KUVAUS... 3 2.1. Kesto ja rajaus... 3 2.2.

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Global Warming Images / WWF-Canon Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 Kunnat ja muutos Kuntien tulee uudistaa toimintatapoja kestävämpään suuntaan huomioiden taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen näkökulma Kuntien elinvoima

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 7/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Maailman matkailujärjestön (WTO) perussäännön irtisanomisen hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Laura Pennanen, Liikennevirasto Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari, 5.5.2015 Liikenneviraston strategia Visio vuoteen 2025 Fiksut väylät

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014 NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO Satu Selvinen 6.2.2014 ELÄMYKSEN ELEMENTITI Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO AINUTKERTAISUUS AITOUS TARINA MONISAISTISUUS KONTRASTI VUOROVAIKUTUS Hyvä tarina antaa

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä. Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi

Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä. Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi Jos puu kaatuu, eikä kukaan ole kuulemassa, lähteekö siitä ääntä? Jos puu kaadetaan laittomasti Amazonin sademetsässä,

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto Osahankkeet ja vastuuorganisaatiot MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa Matkailijoiden ympäristöarvot

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä Tutkimusjohtaja, HTT, YTM, dosentti Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Kestävä talous Edellyttää

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot