Ekologisesti kestävä matkailuyritys Opas ympäristövastuullisempaan matkailuyrittäjyyteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekologisesti kestävä matkailuyritys Opas ympäristövastuullisempaan matkailuyrittäjyyteen"

Transkriptio

1 Opinnäytetyö Ekologisesti kestävä matkailuyritys Opas ympäristövastuullisempaan matkailuyrittäjyyteen Sanna Eronen Kestävä kehitys 2008

2 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kestävän kehityksen koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä: Sanna Eronen Työn nimi: Ekologisesti kestävä matkailuyritys - Opas ympäristövastuullisempaan matkailuyrittäjyyteen Ohjaajat: Sirpa Halonen Annikka Kajanen Opinnäytetyön valmistumisajankohta: Kevät 2008 Sivumäärä neljä liitettä Matkailu on maailmanlaajuisesti suosittu vapaa-ajanviettomuoto ja alan suosio kasvaa edelleen. Kasvavat matkailijamäärät aiheuttavat tulevaisuudessa yhä enemmän ympäristövaikutuksia, kuten saastumista ja eroosiota. Ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi ja kestävän kehityksen mukaisen matkailuelinkeinon luomiseksi matkailuyritysten on tärkeää toimia ekologisesti kestävällä tavalla. Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä matkailuyrittäjien ympäristötietoisuutta ja siten parantaa matkailuyritysten ekologista kestävyyttä. Työn tilaajana on Suomen luomumatkailuyhdistys - ECEAT Suomi ry. Työn teoreettisessa viitekehyksessä on käsitelty kestävää matkailua yleisesti, ympäristövastuullista matkailuyrittämistä ja ympäristövastuullisen toiminnan syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Ympäristövastuullinen toiminta edellyttää matkailuyrittäjiltä riittävää tietoa ympäristöasioista, myönteistä ympäristöasennetta, arvoja ja kiinnostusta kokeilla erilaisia käytäntöjä omassa toiminnassaan. Työn pääosana on matkailuyrittäjille suunnattu opas ekologisen kestävyyden kehittämisestä. Opas keskittyy erityisesti energian- ja veden tarkoituksenmukaiseen käyttöön sekä jätteiden vähentämiseen. Ensisijaisesti oppaassa keskitytään niihin keinoihin, joilla matkailuyrittäjät voivat vähentää energian- ja vedenkulutustaan sekä ehkäistä jätteiden syntyä. Lisäksi oppaassa perustellaan, miksi näin toimiminen on tärkeää. Oppaan kehittämiskohteet selvitettiin lähettämällä postikysely ECEAT Suomi ry:n jäsenyrityksille. Tuntumaa kestävän matkailun teoriaan ja ympäristövastuullisesti toimivan matkailuyrityksen käytäntöihin saatiin tutustumalla alan kirjallisuuteen, haastattelemalla alan asiantuntijoita ja yrittäjiä sekä vierailemalla muutamissa esimerkillisesti toimivissa luomumatkailuyrityksissä. Oppaan sisältö on suunniteltu siten, että useimmat vinkeistä sopivat myös matkailijoille. Tällöin yrittäjät voivat hyödyntää opasta matkailijoiden valistamisessa. Arvioinnin helpottamiseksi oppaan ulkoasu on opinnäytetyössä pääpiirteittäin sama kuin yhdistykselle tulevassa versiossa. Hakusanat: ympäristövastuullisuus, matkailuyrittäminen, matkailu, ympäristöopas, ympäristötietoisuus, ympäristötieto Säilytyspaikka: Turun ammattikorkeakoulun kirjasto

3 TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Sustainable Development Author: Sanna Eronen Title: An ecologically sustainable tourist enterprise - A guide to more environmentally responsible entrepreneurship in tourism Instructors: Sirpa Halonen Annikka Kajanen Date: Spring 2008 Total number of pages 132 pages + four appendix Travel and tourism is one of the world s fastest growing economic activities. A lot of environmental damage such as erosion and pollution in tourism areas is caused by the large numbers of travellers. It is, therefore, very important that the whole tourist business should act in an ecologically sustainable way. The purpose of this thesis is to increase entrepreneurs knowledge and consciousness of the environment, so that they could improve the ecological sustainability of their own enterprises. This work was commissioned by the ECEAT Finland Association. The theoretical framework consists of theories of sustainable tourism and tourist business, environmental consciousness and factors influencing it. Many issues have an effect on entrepreneurs behaviour. Acting in an environmentally responsible way requires entrepreneurs to have environmental knowledge, positive environmental attitudes and the right values. They must also have interest in trying out different ecological practices in their own businesses. The main part of the work is a guide to development of ecological sustainability in tourist enterprises. The guide focuses on both energy and water issues and also reduction of waste. The issues to develop in this guide were studied by sending questionnaires via post to the member companies of the ECEAT Finland Association. Specialists were interviewed and literature on the subject was surveyed in order to obtain enough knowledge and experience about sustainable tourism theories and environmentally responsible tourist business. A few exemplary working tourist enterprises were also visited. The guide is designed with tips about ecological sustainability for both entrepreneurs and travellers. Entrepreneurs can also use the guide for the environmental education of their customers. To help the evaluation of this work, the guide layout is the same as in the version given to the Association. Keywords: environmental responsibility, sustainable tourism, tourist business, environmental consciousness, environmental guide Deposit at: Library of Turku University of Applied Sciences

4 SISÄLTÖ OSA I 9 1 JOHDANTO 9 2 KOHTI KESTÄVÄÄ MATKAILUA Matkailu ja kestävä kehitys Matkailun, matkailuelinkeinon ja matkailijan määritelmät Kestävän kehityksen määritelmä Matkailusta kestäväksi matkailuksi Matkailun ympäristövaikutukset Kestävän matkailun synty Kestävän matkailun tavoitteet Matkailun kestävyyden edistäminen Kestävän matkailun suunnittelu ja toteutus Kestävää matkailua edistävät ohjeistukset ja ohjelmat Kestävän matkailun indikaattorit Kestävästä matkailusta on moneksi Kestävä matkailu Suomessa 28 3 YMPÄRISTÖVASTUULLINEN MATKAILUYRITYS Ekologisesti kestävä matkailuyritys Ympäristövastuullisen matkailuyrittäjyyden edistäminen Kriteerit kestävälle matkailuyritystoiminnalle Ongelmat kestävän matkailuyrittäjyyden toteuttamisessa Ympäristölaatu osana vastuullista matkailuyrittämistä Ympäristölaadun merkitys yritystoiminnassa Menetelmät ympäristölaadun parantamiseen Ekotehokkuus matkailuyritysten haasteena Enemmän vähemmästä 42

5 3.3.2 Ekotehokkuuden mittaaminen matkailuyrityksissä Miksi ekotehokkuus kannattaa? Ympäristövastuullisuuden luomat mahdollisuudet 47 4 YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN KAUTTA TOIMINTAAN Ympäristötietoisuus ja sen muodostuminen Ympäristöherkkyys ympäristötietoisuuden edellytyksenä Ympäristökäsitys ympäristötietoisuuden osana Ympäristövastuullisen toiminnan edellytykset Tiedon merkitys ympäristövastuullisen toiminnan syntyyn Arvot ympäristövastuullisen toiminnan taustalla Asenteiden vaikutus ympäristövastuullisen toiminnan syntyyn Ympäristövastuullisen toiminnan esteet Ympäristövastuullisuuteen kannustaminen 60 5 MENETELMÄT OPPAAN SISÄLLÖN MÄÄRITTÄMISEKSI Kyselyn avulla oppaan kehittämiskohteet esiin Tilavierailuin tuntumaa vastuullisen matkailuyrityksen käytäntöihin Tiedon kerääminen haastattelemalla asiantuntijoita Muut menetelmät 67 OSA II 68 1 LUKIJALLE 68 2 ENERGIA Mitä tarkoitetaan energian säästämisellä? Miksi energiaa on tärkeää käyttää säästeliäästi? 70

6 2.3 Energiansäästövinkit Lämmityksessä Pyykkiä ja astioita pestessä Valaistuksessa Sähkölaitteissa Keittiössä Muuta huomionarvoista 80 3 VESI Mitä tarkoitetaan vedensäästämisellä? Miksi vettä on tärkeää käyttää säästeliäästi? Vedensäästövinkit 84 4 JÄTTEET Mitä tarkoitetaan jätteen synnyn ehkäisemisellä? Miksi kannattaa tuottaa vähemmän jätettä? Vinkit jätteen synnyn ehkäisemiseen Kierrätys ja uusiokäyttö Miksi kannattaa kierrättää ja uusiokäyttää? Vinkkejä kierrätykseen ja uusiokäyttöön 96 5 ESIMERKKEJÄ ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ Viikilän merenrantatila Ylä-Tuuhosen luomutila Keuruun Ekokylä LOPUKSI 113 HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ 114

7 KIRJALLISUUTTA 116 OSA III ARVIOINTIA JA POHDINTAA Opinnäytetyön luotettavuuteen vaikuttavat tekijät Matkailuyrittäjien ympäristöoppaan arviointi Oppaan yleisilme ja sisältö Oppaan hyödyntäminen matkailuyrityksissä Suomen luomumatkailuyhdistyksen tuki oppaan toteuttamisessa LOPPUPÄÄTELMIÄ 124 LÄHTEET 126 LIITTEET LIITE 1: Kyselylomake tarvekartoitusta varten LIITE 2: Tarvekartoituksen vastaukset LIITE 3: Kysymykset yrittäjille LIITE 4: Kysymykset asiantuntijoille KUVAT Kuva 1: Aurinkopaneeleilla energiaa. 72 Kuva 2: Tulisijoilla tehoa lämmitykseen. 73 Kuva 3: Lumilyhdyillä valoa talven pimeyteen. 81 Kuva 4: Perinteinen kuivakäymälä. 85 Kuva 5: Kuivakäymälä sisätilaan. 85 Kuva 6: Kaivovettä kannattaa myös käyttää tarkoituksenmukaisesti. 88 Kuva 7: Keräysmetallista ja -lasista saadaan uusioraaka-ainetta. 95 Kuva 8: Vanha muovisanko istutusastiana. 97

8 Kuva 9: Perinteisesti kunnostettu tilan päärakennus. 99 Kuva 10: Punamultamaalilla maalattu kalastajatorppa. 100 Kuva 11: Puuhellalla ruoka valmistuu ekologisesti. 101 Kuva 12: Kierrätetyt huonekalut saavat tilalla uuden elämän. 102 Kuva 13: Tilan rakennukset ovat perinteisin menetelmin kunnostettuja. 104 Kuva 14: Suuressa leivinuunissa pullat paistuvat ekologisesti. 105 Kuva 15: Sauna vanhanajan malliin. 106 Kuva 16: Sisustuksessa noudatetaan ekologisia periaatteita. 107 Kuva 17: Ekokylän maalaisidylliä. 109 Kuva 18: Kylän suuri hyötypuutarha. 110 Kuva 19: Kylässä hyödynnetään auringon energiaa. 111 Kuva 20: Ekologista ja viihtyisää. 112 KUVIOT Kuvio 1: Kestävän matkailun tavoitteet ja periaatteet (Hall 2000, 14). 18 Kuvio 2: Ympäristövastuullisen toiminnan tuomat hyödyt matkailuyrityksille. 47 Kuvio 3: Ympäristöherkkyyden muodostuminen (Wahlström 1997, 4). 50 Kuvio 4: Yrittäjien eri vaihtoehdoille antamien pistemäärien summa. 63 Kuvio 5: Eri vaihtoehdoille lasketut keskiarvot. 63 Kuvio 6: Yrittäjille ennestään tutut aiheet. 64 Kuvio 7: Yrittäjien toivomuksia oppaan sisällöstä. 65 TAULUKOT Taulukko 1: Ympäristövastuullisuutta selittävät tekijät. 51 Taulukko 2: Vesivuotojen aiheuttama lisäkustannus vuodessa. 86 Taulukko 3: Astioiden pesun vedenkulutus tavasta riippuen. 87

9 9 OSA I 1 JOHDANTO Matkailu on nykyään yksi suurimmista ja nopeimmin kasvavista talouden aloista. Kasvavat matkailijamäärät tietävät tulevaisuudessa entistä enemmän matkailun aiheuttamia ympäristöongelmia niin paikallisesti kuin laajemminkin. (Page & Dowling 2002, 148; Borg, Kivi & Partti 2002, 13.) Vasta viime vuosikymmenien aikana on yleisesti alettu ymmärtää maapallon ympäristöongelmien laajuus ja oivallettu, että ympäristön hyvinvointia uhkaaville haittavaikutuksille on tehtävä jotain (Borg 1997, 36). Puhdas ja hyvinvoiva ympäristö on matkailuelinkeinon harjoittamisen perusedellytys ja ympäristön tilan heikkeneminen vaarantaa siten koko elinkeinon olemassaolon. Jos halutaan matkailun suosion kasvavan edelleen, matkailualan toimijoiden on muutettava toimintaansa ympäristöä vähemmän kuormittavaksi. (Silvennoinen, Tahvanainen & Tyrväinen 1997, 16.) Kestävän kehityksen periaatteita noudattava matkailu on maailmanlaajuinen ala. Siksi eri valtioiden, matkailualan toimijoiden ja matkailijoiden välinen yhteistyö on tärkeää edistettäessä vastuullista matkailua. Matkailun suunnan muuttamiseksi on matkailuyrityksille kehitetty muun muassa globaaleja ympäristövastuullisuutta edistäviä sertifiointiohjelmia ja kriteereitä. Näistä merkittävin lienee matkailualan Agenda 21. Monet maailman suurimmista matkailuyrityksistä ovatkin tietoisesti muuttaneet toimintaansa ympäristövastuullisemmaksi. (Mastny 2002, 129, 147, 151.) Nykyään maailman matkailijat ovat yhä ympäristötietoisempia. Huoli ympäristöstä ja maapallomme tulevaisuudesta on muuttanut ihmisten arvomaailmaa (MEK 1995a, 6, 9). Matkailijoiden ympäristötietoisuuden lisääntyessä myös heidän matkailukohteille asettamat vaatimukset tiukentuvat, mikä vaikuttaa myös kohdevalintaan yhä enemmän. Tämä tarkoittaa siis sitä, että menestyäkseen matkailuyrittäjän on saatava asiakkaansa vakuuttuneiksi tuottamansa matkailutuotteen ympäristövastuullisuudesta ja kestävyydestä. (Borg ym. 2002, 42, 11.) Kestävämpien toimintatapojen mukaan

10 10 ottaminen matkailuun tarkoittaa uudenlaista asennoitumista, luovuutta ja tietoa, joilla matkailuelinkeinoon saadaan sisällytettyä kestävän kehityksen ulottuvuus (Borg & Condit 1997, 6). Kestäväksi suunniteltu matkailu voi levittää kestävyyden periaatteita paljon laajemmalle kuin mikään muu toimiala (Borg ym. 2002, 15). Siksi on tärkeää lisätä myös matkailuyrittäjien ympäristötietoisuutta. Vaikka ympäristövastuullinen yrittäminen on nykyään selvästi nousemassa trendiksi, yrityksille suunnattuja yksityiskohtaisempia ohjeita ympäristövastuullisuuden toteuttamisesta yrityksessään on vielä suhteellisen vähän. Tietoa on kyllä saatavilla, mutta usein hajanaisesti. Opinnäytetyöni tarkoituksena on lisätä matkailuyrittäjien ympäristötietoisuutta ja sitä kautta myös heidän ympäristövastuullista käyttäytymistään. Työni kehittämistehtävänä on matkailuyritysten ekologisen kestävyyden edistäminen. Tavoitteena on lisätä matkailuyrittäjien tietoa keinoista, joita toteuttamalla matkailuyrittäjät voivat kehittää yrityksensä toimintaa ekologisesti kestävämmäksi. Olen laatinut matkailuyrittäjille suunnatun oppaan yhteistyössä Suomen luomumatkailuyhdistyksen - ECEAT Suomi ry:n kanssa. Oppaan tarkoituksena on tarjota yrittäjille käytännönläheisiä vinkkejä yrityksensä ekologisen kestävyyden tehostamiseksi. Tarkoituksena on siten myös innostaa yrittäjiä kokeilemaan ekologisia käytäntöjä omassa toiminnassaan. Sisältö on jaettu kolmeen pääteemaan, jotka ovat energia, vesi ja jätteet. Oppaassa kerrotaan muun muassa, mitä energian- ja veden tarkoituksenmukaisella käytöllä sekä jätteiden vähentämisellä käytännössä tarkoitetaan ja perustellaan syitä, miksi näin toimiminen on tärkeää. Käytännön vinkeissä kerrotaan niistä keinoista, joilla yrityksissä voidaan vähentää energian- ja vedenkulutusta sekä ehkäistä jätteiden syntyä. Oppaan lopuksi esitellään vielä muutama ympäristövastuullisesti toimiva matkailuyritys. Opinnäytetyö on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa on teoriaosa, jossa käsitellään kestävän matkailun taustoja ja kehittämistä, ympäristövastuullisesti toimivaa matkailuyritystä sekä ympäristövastuullisen toiminnan edellytyksiä. Opinnäytetyön toinen osa eli käytännön osio sisältää ekologisen matkailuyrittämisen oppaan, jonka ulkoasu on arvioinnin helpottamiseksi suunnilleen sama kuin yhdistykselle tulevassa

11 11 oppaassa. Oppaan rakenteesta on tarkoituksellisesti jätetty pois lähdeviittaukset, sillä ne voisivat helposti heikentää oppaan luettavuutta ja käytännöllisyyttä. Kolmas osa sisältää työn ja oppaan arviointia ja pohdintaa siitä, miten opas tulee matkailuyrittäjiä hyödyttämään. Työni lähteinä olen käyttänyt lähinnä kestävää matkailua ja ympäristövastuullista käyttäytymistä koskevaa kirjallisuutta, verkkomateriaaleja, haastatteluja ja henkilökohtaisia tiedonantoja. Työn kirjoittamisohjeina olen käyttänyt Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyöraportin kirjoitusohjeita (2007 [ Viitattu ]) ja myös teosta Tutki ja kirjoita (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004). Apua työni rakenteen luomiseen olen löytänyt Päivikki Merjamaan opinnäytetyöstä Kohti ympäristövastuullista toimintaa (2005) ja Pauliina Palmgrenin opinnäytetyöstä Ympäristö tutummaksi Luonnossa liikkujan opas (2002). 2 KOHTI KESTÄVÄÄ MATKAILUA Menneen ajan matkailun ja nykyajan matkailun erottaa toisistaan se, että nykyään matkailuun sovelletaan kestävän kehityksen periaatteita. Tässä luvussa tutustutaan aluksi yleisemmin matkailuun ja kestävään kehitykseen. Myöhemmin perehdytään hieman matkailun ympäristövaikutuksiin ja siihen, miten matkailusta tuli kestävää matkailua sekä miten matkailun kestävyyttä edistetään. Lisäksi luvussa esitellään kestävän matkailun muotoja ja lopuksi tarkastellaan vielä kestävän matkailun tilannetta Suomessa. 2.1 Matkailu ja kestävä kehitys Matkailuala on viimeisten vuosikymmenten aikana kasvattanut osuuttaan huomattavasti maailman markkinoilla ja sen tulevaisuus näyttää hyvin myönteiseltä (Silvennoinen ym. 1997, 13). Ensinnäkin matkailuala on merkittävä työllistäjä. Välittömiä matkailutyöpaikkoja oli vuonna 2000 noin 78 miljoonaa. Tämä on 3,1 % maailman kaikista työpaikoista. (Borg ym. 2002, 13.) Toisekseen matkailu on nykyään hyvin suosittu vapaa-ajan viettomuoto, myös kotimaan rajojen ulkopuolella.

12 12 Maailman matkailujärjestön UNWTO (World Tourism Organization 2007a [Viitattu ]) mukaan vuonna 2005 ylitettiin 800 miljoonan kansainvälisen saapumisen raja. Kasvun odotetaan jatkuvan noin neljän prosentin vuosivauhdilla. Miljardin matkailijan rajan odotetaan ylittyvän vuoteen 2010 mennessä ja vuonna 2020 kansainvälisiä matkailijoita arvellaan olevan jo 1,6 miljardia. (World Tourism Organization 2007b [Viitattu ].) Näihin lukuihin ei ole laskettu mukaan kotimaansa rajojen sisäpuolella matkustavia ihmisiä, joten kotimaanmatkailijoiden mukaan lukeminen kasvattaisi määrät paikasta riippuen kertaisiksi (Mastny 2002, 129) Matkailun, matkailuelinkeinon ja matkailijan määritelmät Maailman matkailujärjestö (World Tourism Organization 2007c [Viitattu ]) määrittelee matkailun korkeintaan vuoden, mutta vähintään vuorokauden kestäväksi, vapaa-aikaan, työhön tai muihin tarkoituksiin liittyväksi matkustamiseksi ja oleskeluksi eri paikkakunnalla kuin henkilön tavanomainen elinympäristö. Tavanomaiseen elinympäristöön määritellään kuuluvaksi kohteet, jotka ovat fyysisesti lähellä henkilön kotipaikkaa. Toisaalta myös kohteet, joissa henkilö käy säännöllisesti, kuten esimerkiksi säännöllinen työssäkäynti toisella paikkakunnalla tai työmaa-asuntoloissa asuminen, kuuluvat tavanomaiseen elinympäristöön. Matkailu käsittää kohdemaan mukaan luokiteltuna kotimaassa tapahtuvan matkailun, matkailun ulkomaille ja ulkomaalaisten matkailun kohdemaahan. Ryhmittelyn perustana voivat olla myös monet muut seikat, kuten motiivi, viipymisaika, majoitusmuoto, liikenneväline ja osanottajamäärä. (Silvennoinen ym. 1997, 13.) Matkailuelinkeino voidaan puolestaan määritellä niiden palvelujen tuottamisena, markkinoimisena ja välittämisenä, joita matkailijat tarvitsevat. Tällaisia ovat esimerkiksi majoitus- ja ravitsemispalvelut, ohjelmapalvelut ja matkanjärjestämispalvelut. Matkailu on perinteisistä talouden aloista poikkeava, sillä sen tuotteen valmistus ja kulutus tapahtuu samassa paikassa ja lähes samaan aikaan. (Hemmi, Lehtinen & Vuoristo 1987, 8.)

13 13 Matkailua ei ole ilman matkailijaa. Borg ja Condit (1997, 5) määrittelevät matkailijat ympäristökuluttajiksi, jotka matkustavat tuottajien luokse matkailukohteisiin kuluttamaan tuotetta. Tilastokeskuksen (2007 [Viitattu ]) mukaan matkailija on vähintään yhden yön matkakohteessa viettävä asiakas. Majoitus voi olla maksuton tai maksullinen. Kansainvälisellä matkailijalla tarkoitetaan matkailijaa, joka on vähintään yhden yön kohdemaassa. Kotimaanmatkailija on sen sijaan matkailija, joka viettää ainakin yhden yön kotimaassa sijaitsevassa matkakohteessa. Matkailijan näkökulmasta matkailussa on kysymys henkisestä uudistumisesta ja uusien kokemuksien saamisesta lomansa aikana (Borg 1997, 53) Kestävän kehityksen määritelmä Kestävän kehityksen käsite määriteltiin kansainvälisesti ensimmäisen kerran Yhdistyneiden kansakuntien, YK:n, Ympäristön ja kehityksen maailman komission raportissa Our Common Future eli Yhteinen Tulevaisuutemme vuonna 1987 (Borg 1997, 37; Hemmi 2005, 75). Tämä asiakirja on ollut perustana YK:n myöhemmille toimenpiteille kestävän kehityksen periaatteiden saamiseksi yhteiskuntamme toimintojen, myös matkailun, ohjenuoraksi. Monet kansainväliset järjestöt ovat ottaneet kestävän kehityksen edistämisen jo varhain ohjelmaansa, kuten esimerkiksi WWF, Friends of the Earth, The Ecotourism Society, World Travel and Tourism Council WTTC ja UNWTO. (Borg 1997, 49.) Kestävä kehitys tarkoittaa maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta ja sen päämääränä on turvata ihmiskunnan nykyiset tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia (Ympäristöhallinto 2007 [Viitattu ]). Euroopan yhteisön vuonna 1992 laatiman viidennen toimintaohjelman Kohti kestävää kehitystä mukaan kestävä kehitys luo perustan jatkuvalle taloudelliselle ja sosiaaliselle kehittymiselle vahingoittamatta ympäristöä ja luonnonvaroja (Borg 1997, 37). Kestävän kehityksen ulottuvuudet ovat ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen. Periaatteena on saavuttaa tasapaino kaikkien näiden ulottuvuuksien välille, siten ettei mikään niistä nouse muita hallitsevammaksi. (Borg 1997, 37; Hemmi 2005,

14 ) Hemmi (henkilökohtainen tiedonanto ) määrittelee ekologisen kestävyyden siten, että se kuvaa matkailuelinkeinon toimintaympäristöönsä aiheuttamia ekologisia muutoksia, ja niiden hyväksyttävyyttä pitkällä aikavälillä. Ekologinen kestävyys tarkoittaa siten ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista maapallon luonnonvaroihin sekä luonnon sietokykyyn. Lisäksi se tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Hallituksen kestävän kehityksen ohjelmassa (1998, 9) puolestaan todetaan, että ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi on tärkeää ennaltaehkäistä ympäristön tilan heikkenemistä muun muassa torjumalla haitat jo syntylähteillä, kuten yrityksissä. Kestävä kehitys matkailun yhteydessä korostaa laatua, paikallisuutta, sidosryhmien ennakoivaa huomioonottamista, vähitellen tapahtuvaa pitkän aikavälin kehittymistä ja toiminnan jatkuvaa arvioimista ja parantamista (Borg ym. 2002, 90). Euroopan unionin komission julkaisemassa matkailun Vihreässä kirjassa matkailu nähdään toimialana, joka kykenee erinomaisesti yhdistämään kestävän kehityksen periaatteet taloudelliseen toimintaansa ja voi siten toimia myös esimerkkinä muille toimialoille (Borg 1997, 39). 2.2 Matkailusta kestäväksi matkailuksi Kestäviä periaatteita noudattava matkailu levisi laajempaan tietoisuuteen 1990-luvulla, jolloin myös alettiin yleisemmin käyttää käsitettä kestävä kehitys matkailun yhteydessä (Hynönen 2002, 135). Kasvava matkailuelinkeino ja lisääntyvät matkailijamäärät aiheuttivat entistä enemmän ympäristöongelmia niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin, erityisesti herkissä ekosysteemeissä (Page & Dowling 2002, 148; Borg ym. 2002, 13; MEK 1995a, 70). Lisääntynyt tieto ympäristöasioista, huoli ympäristömme tulevaisuudesta ja matkailuelinkeinon jatkuvuudesta sekä myös matkailijoiden halu kokea puhdas ja alkuperäinen luonto loivat perustaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tuomiseen matkailun käytäntöihin (Silvennoinen ym. 1997, 20). Kestävyyden periaatteiden sisällyttäminen matkailuun on aiheuttanut sen, että perinteisen matkailun periaatteet ja käytännöt ovat käymässä läpi perusteellista muutosta kohti kestävämpiä toimintatapoja (Borg ym. 2002, 11).

15 15 Ollakseen kestävää matkailun on kehityttävä viidellä eri alueella tasapuolisesti niin, ettei mikään niistä nouse hallitsevaksi. Matkailun täytyy edistää taloutta muun muassa lisäämällä työpaikkoja ja parantamalla kansantuotetta, taata matkailijatyytyväisyys, ehkäistä ympäristöhaittoja ja ottaa huomioon kulttuuriin liittyvät asiat sekä turvata sosiaaliset lähtökohdat. (MKTK 1995, 4.) Matkailun ympäristövaikutukset Matkailu perustuu muiden elinkeinojen tavoin luonnonympäristön hyväksikäyttöön, joka pitkällä aikavälillä aiheuttaa monenlaisia haittavaikutuksia ympäristöön (Borg ym. 2002, 44). Matkailuelinkeinon menestys on riippuvaista luonnon resurssien ja rakennetun ympäristön sekä paikallisyhteisöjen ja niiden kulttuurien hyvinvoinnista, kestävästä käytöstä ja hoidosta. Tällöin matkailusta aiheutuvat ympäristövaikutukset vaarantavat koko matkailualan olemassaolon ja menestymisen. (Silvennoinen ym. 1997, 16; Borg ym. 2002, 11.) Matkailusta aiheutuvat ympäristövaikutukset voivat olla välillisiä tai välittömiä, tilapäisiä tai pysyviä ja heikkoja tai voimakkaita (Hemmi 2005, 41). Matkailun haitalliset vaikutukset ympäristöön voidaan karkeasti luokitella joko rakenteista tai matkailijoista itsestään johtuviin ongelmiin. Rakenteista johtuviin ongelmiin lukeutuvat muun muassa päästöt ilmaan ja veteen, melu, maisemavauriot sekä myös matkailun vaatima infrastruktuuri. Matkailijat puolestaan aiheuttavat muun muassa tungosta, liikenneruuhkia ja maaston kulumista. (Borg 1997, 39.) Nämä vaikutukset voivat aiheuttaa jälkikäteen myös muita seurauksia. Esimerkiksi eroosio hävittää kasvillisuutta ja muutokset kasvillisuudessa vaikuttavat puolestaan eläinlajien esiintyvyyteen. (Hemmi 2005, 41, 42.) Lisäksi matkailu kuluttaa luonnonvaroja, kuten energiaa ja vettä. Muun muassa matkailijoiden runsas vedenkulutus voi johtaa kuivemmilla alueilla juomaveden puutteeseen. (Hemmi 2005, 42; MEK 1995a, 9.) Matkailualueiden ympäristö ei voi säilyä yhtä toimivana ja alkuperäisenä kuin ennen matkailun saapumista alueelle, koska ympäristöä on pakostakin muutettava jonkin verran mahdollistaakseen matkailijoiden läsnäolon ja viihtymisen. Kuitenkin matkailualan on pyrittävä toimimaan luonnonvarojen riittävyyden ja luonnon

16 16 uusiutumiskyvyn sallimissa rajoissa siten, että kohde säilyy viehättävänä ja elinvoimaisena. Tärkeää on myös se, että luonnonympäristö pysyy toimintakykyisenä. Ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi matkailuelinkeinon ihannetavoitteena olisi oltava rinnakkaiselo sopusoinnussa luonnon kanssa. (Mero ) Kestävän matkailun synty Kestävä matkailu on saanut nimensä ja sisältönsä kestävästä kehityksestä (Borg & Condit 1997, 5). Yhteinen tulevaisuutemme -raportin pohjalta ryhdyttiin pohtimaan keinoja matkailun ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Vuonna 1992 järjestetyssä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa UNCED määriteltiin puitteet kestävän kehityksen noudattamiselle. Konferenssin seurauksena myös kestävän matkailun periaatteet alkoivat hahmottua. Tämä kokous tunnetaan nimellä Rion kokous. Rion kokouksen tuloksena syntyi Agenda 21, jonka vaatimukset koskettavat myös matkailualaa. (Borg 1997, 37, 23.) Ríon julistuksessa esitetyt suositukset ja Agenda 21 olivat pohjana Lanzarotella pidetyssä Kestävän matkailun maailmankonferenssissa vuonna 1995 (Earth Summit 2002 [Viitattu ]). Seuraavana vuonna Maailman matkailuneuvosto WTTC, Maailman matkailujärjestö UNWTO ja Maailman Neuvosto Earth Council, julkistikin matkailulle oman Agenda 21:n eli Agenda 21 for the Travel and Tourism Industry (Hemmi 2005, 80). Vuonna 2002 Rion seurantakokouksessa Johannesburgissa laadittiin muun muassa kansainvälistä matkailua koskevia kestävyyden tavoitteita (Ympäristöhallinto 2002 [Viitattu ]). Kestävän matkailun kehittyminen tapahtui vaiheittain. Kehityksen alkuvaiheessa laadittiin käyttäytymis- ja menettelytapaohjeita kestävyyden edistämiseksi, esimerkiksi Maailman luonnonsäätiön WWF julkaisu Beyond the Green Horizon. Principles for Sustainable Tourism vuonna Seuraavaksi kehitettiin menetelmiä ja ohjeita matkailun ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Tästä voi mainita esimerkiksi Suomessa toteutetun YSMEK1-prosessin. Kolmannessa vaiheessa keskityttiin ympäristövaikutusten ennaltaehkäisyyn ja laadittiin yritysten ympäristöjohtamisen menetelmiä, kuten esimerkiksi YVA ja EMAS. Tarkoituksena oli kehittää

17 17 matkailuyritysten ympäristöjärjestelmiä ja ympäristövaikutusten arviointia. Esimerkiksi Suomen YSMEK2-prosessissa ympäristöjärjestelmiä kehitettiin ennakoimaan ja ennalta ehkäisemään ympäristöongelmia. (Borg 1997, 50; Hemmi 2005, ) Nykyisin laaditaan globaaleja, alueellisia ja paikallisia matkailun kestävän kehityksen strategioita, ohjelmia, suunnitelmia ja tutkimuksia. (Hemmi 2005, 80). Esimerkiksi eräät järjestöt ovat julkaisseet yleistajuisia ohjeita kestävästä matkailusta, kuten The Green Light 1996 ja Sustainable Rural Tourism 1995 (Borg 1997, 49). Kestävän matkailukehityksen alkuaikoina puhuttiin yleisesti ympäristöä säästävästä matkailusta tai ympäristöystävällisestä matkailusta. Nämä termit todettiin kuitenkin riittämättömiksi kuvaamaan vastuullisempaa matkailua ja pian niiden tilalla ryhdyttiinkin puhumaan vastuullisesta matkailusta ja kestävästä matkailusta. Toisin kuin edeltäjänsä, nämä termit sisältävät myös eettisiä ja toiminnallisia vaateita, jolloin ne vastaavat paremmin tarkoitustaan. (Hemmi 2005, 82.) Kestävän matkailun tavoitteet Kestävän matkailun tavoitteena on tunnistaa matkailun kielteiset vaikutukset ja osoittaa ne toimintamuodot, joita noudattamalla voidaan ehkäistä ympäristölle aiheutuvia seurauksia (Hemmi 2005, 41). Kestävyys ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan yksittäisiä parannuksia ja ympäristövastuullisuutta. Se tarkoittaa koko matkailun uudelleen ajattelemista siten, että ympäristön laatu säilyy, ekologiset prosessit pysyvät toimivina, paikalliset yhteisöt ja yrittäjät hyötyvät ja matkailijat viihtyvät (Borg ym. 2002, 95; Mero ). Lisäksi on tärkeää saada matkailijat valistuksen avulla tietoisiksi ympäristönsuojelun vaatimuksista (Borg 1997, 49). Pohjimmiltaanhan kestävässä matkailussa on kyse juuri siitä, että matkailijat olisivat tietoisia vaikutuksestaan koko planeettaamme ja sen ekosysteemeihin (Mastny 2002, 155). Kestävä matkailu on pitkiin asiakassuhteisiin tähtäävä elinkeino (Borg ym. 2002, 95). Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization 2004 [Viitattu ]) mukaan matkailun on pyrittävä kaikkien voimavarojen hoitoon siten, että täytetään taloudelliset, sosiaaliset ja esteettiset tarpeet samalla ylläpitäen kulttuurista koskemattomuutta ja säilyttäen elämää ylläpitävät ekologiset toiminnot ja biologinen

18 18 monimuotoisuus (Kuvio 1). Kestävä matkailu on matkailutoimintojen järjestämistä siten, että matkailu tyydyttää matkailijoiden, paikallisväestön ja elinkeinon tarpeet sekä säilyttää tulevilla sukupolvilla mahdollisuuden tyydyttää omat tarpeensa (Swarbrooke 1999, 13). Kysymys on prosessista ja menettelytavoista, joita voidaan soveltaa matkailuelinkeinon kaikilla alueilla (Borg 1997, 51). Kuvio 1: Kestävän matkailun tavoitteet ja periaatteet (Hall 2000, 14). Kestävä matkailu koskee kaikkia matkailun muotoja ja kestävyydestä vastaavat kaikki matkailun toimijat asiakkaista matkailuorganisaatioihin. Kestävyydellä tarkoitetaan matkailun ekologisen, kulttuurisen ja taloudellisen kantokyvyn sekä matkailun laadun säilymistä samanaikaisesti. Lisäksi kestävyys tarkoittaa myös suunnittelun kokonaisvaltaisuutta. (Borg 1997, ) Hemmin ( , henkilökohtainen tiedonanto) mukaan kestävässä matkailukehityksessä on kysymys toiminnan jatkuvuudesta pitkällä aikavälillä siten, että matkailijoiden on mahdollista tulevaisuudessakin matkustaa ja matkailuyrittäjien harjoittaa elinkeinoaan. Kestävän matkailun ensisijaisiin periaatteisiin kuuluu, että yrityksissä on toimittava ekotehokkaasti, rakentamisessa on noudatettava paikallisia perinteitä, maisemanhoitoon on kiinnitettävä huomiota ja paikallisia tuotteita sekä palveluja on hyödynnettävä.

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004 Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa.

Lisätiedot

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Rehtori Iso kuva Talouden tasapainotuksessa onnistutaan Markkinavaihtoehto Suurkunnat tilaajina; isot ulkomaisen pääoman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 7/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Maailman matkailujärjestön (WTO) perussäännön irtisanomisen hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta Uusi globaali kestävän kehityksen aikakausi käynnistyi syyskuussa 2015 Agenda2030:n ytimen muodostavat 17 maailmanlaajuista ja toisiinsa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MITÄ SE VASTUULLINEN MATKAILU OIKEIN ON? RESPONSIBLE TOURISM IS ACTUALLY ABOUT. Anu Nylund Matkailualan opettaja, opas ja opiskelija

MITÄ SE VASTUULLINEN MATKAILU OIKEIN ON? RESPONSIBLE TOURISM IS ACTUALLY ABOUT. Anu Nylund Matkailualan opettaja, opas ja opiskelija MITÄ SE VASTUULLINEN MATKAILU OIKEIN ON? RESPONSIBLE TOURISM IS ACTUALLY ABOUT DOING SOMETHING NOT JUST (BLOODY) TALKING Anu Nylund Matkailualan opettaja, opas ja opiskelija 17.04.2010 TUTKIMUKSEN AIHE

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma Seija Tuulentie Luontomatkailun tutkija, YTT Metsäntutkimuslaitos LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI ROVANIEMI 1.10.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

1900-LUVUN RAKENNUSPERINNÖN SUOJELUN PERIAATTEITA, MADRIDIN ASIAKIRJA 2011

1900-LUVUN RAKENNUSPERINNÖN SUOJELUN PERIAATTEITA, MADRIDIN ASIAKIRJA 2011 1900-LUVUN RAKENNUSPERINNÖN SUOJELUN PERIAATTEITA, MADRIDIN ASIAKIRJA 2011 ONKO MODERNILLA VÄLIÄ? Seminaari Oulu 8.5.2014 Yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen ICOMOS ICOMOS on kansainvälinen asiantuntijajärjestö,

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

ALTEn toimintaohjeisto

ALTEn toimintaohjeisto ALTEn toimintaohjeisto Johdanto Vuonna 1994 ALTEn jäsenet tekivät päätöksen tarpeesta luoda virallinen toimintaohjeisto, jossa sekä määriteltäisiin ne standardit, joihin nykyiset ja tulevat jäsenet yksimielisesti

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 10.6.2010 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot