YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO PYHÄJOEN POLUSJÄRVEN TUULIVOI- MAPUISTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

Transkriptio

1 POPELY/33/07.04/2013 ABO Wind Oy Karl Schultheis Jaakonkatu 3 b Helsinki Greenpower Finland Oy Kimmo Krekilä Hedbergintie Raahe YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO PYHÄJOEN POLUSJÄRVEN TUULIVOI- MAPUISTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA Hankevastaava on toimittanut yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Pyhäjoen Polusjärven tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Sisällys HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY... 2 HANKKEEN KUVAUS JA VAIHTOEHDOT... 3 ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN... 4 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO... 5 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON VALMISTELU... 5 YLEISTÄ JA HANKEKUVAUS... 5 HANKKEEN VAIHTOEHDOT JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 6 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN... 6 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA PÄÄTÖKSET... 7 VAIKUTUSALUEEN RAJAUS... 7 IHMISTEN ELINOLOT, VIIHTYVYYS JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 9 TERVEYS MELU VARJON VILKKUMINEN LIIKENNE LENTOLIIKENNE, TUTKA- JA VIESTIYHTEYDET MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET LUONNON MONIMUOTOISUUS Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto Liito-orava Lepakot POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, OULU Kutsunumero Veteraanikatu OULU Viestikatu OULU Valtakatu YLIVIESKA

2 2/52 Viitasammakko Muu eläimistö NATURA-ALUEET JA MUUT SUOJELUALUEET ILMASTOVAIKUTUKSET TURVALLISUUS JA ONNETTOMUUSRISKIT VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT HANKKEEN ELINKAARI EHDOTUS TOIMIKSI, JOILLA EHKÄISTÄÄN JA RAJOITETAAN HAITALLISIA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA EHDOTUS SEURANTAOHJELMAKSI YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN HANKKEEN JA SEN VAIHTOEHTOJEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNOSTA TIEDOTTAMINEN...37 SUORITEMAKSU...37 MAKSUN MÄÄRÄYTYMISEN PERUSTEET LASKUN LÄHETTÄMINEN OIKAISUN HAKEMINEN MAKSUUN LIITTEET...38 LIITE 1. MAKSUA KOSKEVA OIKAISUVAATIMUSOSOITUS...39 LIITE 2. LAUSUNNOT JA MIELIPITEET...40 HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Hankkeessa vastaavina on ABO Wind Oy, yhteyshenkilönä Karl Schultheis ja Greenpower Finland Oy, yhteyshenkilönä Kimmo Krekilä. YVA-konsulttina on Pöyry Finland Oy, YVA-projektipäällikkönä Hanna Kurtti. Yhteysviranomaisena ympäristövaikutusten arvioinnissa toimii Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), yhteyshenkilönä ympäristöasiantuntija Heli Kinnunen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on päätöksellään päättänyt, että Polusjärven hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista YVA-menettelyä. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki 468/1994, muutos 458/2006) mukaisena yhteysviranomaisena.

3 3/52 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma niistä selvityksistä, joita ympäristövaikutusten arvioimiseksi on tarpeen tehdä sekä siitä, miten arviointimenettely järjestetään. Arviointiohjelman tarkoituksena on mm. esittää tiedot laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä arvioinnissa käytettävistä menetelmistä. Arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella hankkeesta vastaava laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto tulee liittää lupahakemusasiakirjoihin. Hankkeen kuvaus ja vaihtoehdot ABO Wind Oy suunnittelee yhdessä Greenpower Finland Oy:n kanssa tuulivoimapuistoa Pyhäjoen kunnan itäosiin, Liminkakylän koillispuolelle, Polusperän kylän tuntumaan. Tarkasteltavat vaihtoehdot eroavat toisistaan tuulivoimaloiden määrän ja sijainnin sekä tiestön, voimalinjojen ja sähköasemien sijainnin suhteen. Arvioitavat vaihtoehdot Vaihtoehto VE 0: Hanketta ei toteuteta. Vaihtoehto VE 1: Alueelle rakennetaan enintään 12 yksikköteholtaan noin 3-5 MW tuulivoimalaa. Napakorkeus on enintään 169,5 m ja kokonaiskorkeus enintään 235 m. Vaihtoehto VE 2: Alueelle rakennetaan enintään 9 yksikköteholtaan noin 3-5 MW tuulivoimalaa. Napakorkeus on enintään 169,5 m ja kokonaiskorkeus enintään 235 m. Sähkönsiirto Sähkönsiirto toteutetaan sekä voimaloiden välillä että hankealueelta sähköasemalle maakaapelina. Fingridin ( alkaen Elenian) voimalinja kulkee hankealueen länsipuolella. Sähköasema rakennetaan voimalinjan viereen hankealueen lähelle.

4 4/52 ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Yhteysviranomainen tiedotti arviointiselostuksesta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen mukaisesti hankkeen vaikutusalueella ja pyysi kuntien ja muiden keskeisten viranomaisten ja tahojen lausunnot. Vireilläolosta ilmoitettiin sanomalehdissä Kaleva, Raahelainen ja Pyhäjoen kuulumiset. Kuulemiseen varattu aika päättyi Arviointiselostus oli nähtävillä Pyhäjoen kunnanvirastossa ja kirjastossa, Raahen kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa ja kirjastossa sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa (Veteraanikatu 1, Oulu), ja sähköisenä osoitteessa Yhteysviranomainen pyysi arviointiselostuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: Digita Oy Elenia Verkko Oy Finavia Oyj Fingrid Oyj Kalajoen kaupunki, Ympäristöterveydenhuolto Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Ilmatieteen laitos (kirjaamo@fmi.fi) Jokilaaksojen pelastuslaitos Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Limingojan nuorisoseura Liminkakylän kylätoimikunta Luonnonvarakeskus Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Metsänhoitoyhdistys Pyhäjokilaakso MTK Pyhäjoki Nordic Mines Oy Oulun yliopisto Pirttikosken metsästysseura Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Suomen aluehallintovirasto; peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Pro Hanhikivi ry Puolustusvoimat, pääesikunta (kari.ponkilainen@mil.fi, kirjaamo.3logr@mil.fi) Pyhäjoen kunnanhallitus Pyhäjoen Metsästysseura Tarmo Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys Raahen alueen lintuharrastajat Surnia Ry Raahen kaupungin ympäristötoimi

5 5/52 Raahen kaupunginhallitus Raahen Seudun Riistanhoitoyhdistys ry Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Suomen Riistakeskus Oulu Syynimaan Erä Taaleritehtaan pääomarahastot Oy Tornator Oyj Viestintävirasto (Ficora) Näiden lisäksi muilla tahoilla ja kansalaisilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta. Saadut lausunnot ja mielipiteet ovat liitteessä 2. Asiaa koskeva yleisötilaisuus pidettiin Pyhäjoella Keskikylän kylätalolla (Rajalankuja 15). Paikalla oli 18 osallistujaa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Yhteysviranomaisen lausunnon valmistelu Yhteysviranomaisen lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta ylitarkastajat Tuukka Pahtamaa, Heli Törttö, Jaana Rintala ja Jermi Tertsunen, monimuotoisuusasiantuntija Marja-Liisa Seväkivi, ympäristöasiantuntija Heli Kinnunen, arkkitehti Touko Linjama, biologi Anne Laine sekä liikenne- ja infrastruktuuri- vastuualueelta tieinsinööri Päivi Hautaniemi. Yleistä ja hankekuvaus Arviointiselostus sisältää pääpiirteittäin ne asiat, jotka ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 10 :n mukaan kuuluukin esittää. Arviointiselostuksessa tuodaan hyvin esiin YVA-menettelyn kulku ja arviointimenettelyn osapuolet. Tiedot hankkeen tarkoituksesta, hankealueesta ja hankevastaavasta on esitetty. Tekniset tiedot on esitetty pääpiirteittäin. Tiedot tarkentuvat vaikutusten arvioinnin ja suunnittelun edetessä. Esitetty arviointimenettelyn aikataulu on realistinen. Toteutukseen valittavan voimalan yksikköteho on arviointiselostuksen mukaan 3-5 MW ja tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus enintään 235 metriä. Selostuksessa tuodaan esiin, että tuulivoimaloiden tornit rakennetaan joko kokonaan teräksestä tai betonista tai ne voivat olla myös hybriditorneja. Teräsristikkorakenteisen tornin mahdollisuus tuodaan esiin.

6 6/52 Arviointiselostuksen kartat ovat pääosin selkeitä ja niitä on riittävästi. Maa-ainesten ottopaikat eivät ole vielä tiedossa eikä niitä siten ole voitu esittää arviointiselostuksessa. Yhteysviranomainen toteaa, että suunnitelluista tuulivoimaloista on riittävät tiedot ympäristövaikutusten arvioimiseksi YVA-vaiheessa. Tietojen tarkentuessa vaikutusten arviointia on päivitettävä kaavaehdotusvaiheeseen. Hankkeen vaihtoehdot ja vaihtoehtojen vertailu YVA-menettelyn keskeisiin ominaisuuksiin kuuluu vaihtoehtotarkastelu. Vaihtoehtotarkastelun tarkoituksena on tukea päätöksentekoa tuottamalla tietoa hankkeen vaihtoehtoisista ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Lopputuloksena pitäisi olla optimaalisimman vaihtoehdon löytyminen mm. haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Yhteysviranomainen toteaa, että vaihtoehtoja on ollut riittävästi ja vaihtoehtoja on arvioitu riittävän tasapuolisesti. Tosin vaihtoehtojen väliset erot eivät ole muodostuneet kovin suuriksi. Liittäminen sähköverkkoon Tuulivoimayleiskaavoissa kaavoitetaan vain tuulivoimala-alue. Sähkönsiirto tulee tuulivoimarakentamista koskevien erityisten sisältövaatimusten mukaan olla järjestettävissä (MRL 77 b ). Tästä syystä on tärkeää, että YVA-selostus antaa luotettavia vastauksia toteuttamiskelpoisten sähkönsiirtoreittien valintaan niin, että yleiskaava voidaan laatia. Selostuksessa esitetään sähköasemalle ja maakaapelilinjauksille muutama eri vaihtoehto, jotka kulkevat pääasiassa teiden vierustoja. Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj toteaa lausunnossaan, että arviointiselostuksessa esitetyt tuulivoimahankkeen liityntäratkaisut ovat hankkeesta vastaavan ja Fingridin kanssa käytyjen keskustelujen mukaisia. Hankevastaavan tulee sopia liityntäratkaisusta Elenia Oy:n kanssa. Yhteysviranomainen toteaa, että maakaapelilinjausten vaikutuksia on arvioitu kasvillisuuteen ja muinaismuistoihin. Koska kyseessä on maakaapeli, vaikutusarviointia voi pitää riittävänä. Vaihtoehdoista on pyrittävä valitsemaan ympäristölle haitattomin vaihtoehto. Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Arviointiselostuksen luvussa 2.6 on tuotu esille rinnakkain kaavahankkeen kanssa vireillä oleva osayleiskaava. Muut tuulivoimahankkeet on kuvattu yleis-

7 7/52 piirteisesti arviointiselostuksen luvussa sekä kuvassa Arviointiselostuksessa todetaan hankkeiden koon vaihtelevan muutaman voimalan hankkeista voimalan kokonaisuuksiin. Kuvauksesta tai kuvasta ei käy ilmi suunniteltu voimaloiden määrä hankkeittain, eikä sitä pysty myöskään päättelemään hankkeita osoittavasta karttamerkinnästä. Lisäksi yhteysviranomainen toteaa mm. kuvassa numerolla 1 esitetyn ja eri hankkeista muodostuvan kokonaisuuden olevan arviointiselostuksessa esitettyä suurempi. Myös viereisen Oltavan tuulivoimapuiston hankkeen lainvoimainen osayleiskaava mahdollistaa 32 tuulivoimalan rakentamisen, mikä todetaan kyllä toisaalla arviointiselostuksessa. Hankkeiden kuvausta on syytä tarkentaa kokonaisuudessaan sekä hankkeiden ajantasainen tieto mm. suunniteltujen voimaloiden määrästä päivittää kuvan yhteyteen kaavoitusvaiheessa. Muista kuin tuulivoimahankkeista arviointiselostuksen luvussa 2.6. on nostettu esille Hanhikiven niemeen suunnitellun ydinvoimalaitoksen liityntävoimajohto. Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Tuulivoimahanke edellyttää Suomen lainsäädännön mukaan useita lupia. Arviointiselostuksessa on esitetty kattavasti hankkeen edellyttämät luvat ja suunnitelmat sekä niihin rinnastettavat päätökset. Arviointiselostuksessa mainitaan, että Pyhäjoen kunnassa kaikki tuulivoimahankkeet tarvitsevat ympäristöluvan. Puolustusvoimat on antanut lausuntonsa Polusjärven tuulivoimahankkeesta ja Vaikutusalueen rajaus Arviointiselostuksessa tuodaan asianmukaisesti esiin tuulivoimahankkeen kunkin vaikutustyypin erilainen vaikutusalue. Vaikutusalueen rajaukset vaikutustyypeittäin kerrotaan tekstissä ja etäisyysvyöhykkeet yleispiirteisenä karttana. Yhteysviranomainen katsoo vaikutusalueen rajaustarkastelun riittäväksi. Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön liittyvien vaikutusten arviointi on esitetty arviointiselostuksen luvussa 4.7. Hankkeen yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön liittyvät vaikutusmekanismit on tunnistettu arviointiselostuksessa. Hankealueen lähiasutus on kuvattu arviointiselostuksessa riittävällä tavalla. Lähimmät kylät on nimetty ja lähimmät asuinrakennukset on esitetty vaihtoehdoittain arviointiselostuksen kuvissa 4-20 ja Asuinrakennusten määrä etäisyysvyöhykkeittäin on taulukossa 4-9. Yhteysviranomainen toteaa, että taulukossa olisi ollut perusteltua esittää asuinrakennusten määrä myös laajemmalla vaikutusalueella, esimerkiksi 3-5 kilometrin etäisyydellä, koska asumisen

8 8/52 osalta vaikutukset liittyvät suorien vaikutusten lisäksi elinympäristön muuttumiseen. Hankealue sijaitsee selostuksen mukaan yhdyskuntarakenteen ulkopuolella ja on maa- ja metsätalouskäytössä. Metsähallituksen Palosaaren riistatalouden koulutus- ja mallitilan sijoittuminen olisi ollut syytä esittää myös maankäyttöä koskevan osuuden yhteydessä. Metsähallitus on lausunnossaan YVA-selostuksesta todennut, ettei arviointiselostuksesta ilmene se, vaikuttaako hanke Palosaaren kehittämistä. Tältä osin arviointia on tarpeen tarkentaa hankkeen jatkosuunnittelussa. Vaihtoehtojen vertailua koskevassa luvussa ( sekä 6.2.) on arvioitu hankkeen vaihtoehdon 2 maankäytölliset vaikutukset lievemmiksi, koska voimalat sijoittuvat kauemmaksi asuinrakennuksista ja loma-asunnoista. Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijäksi on tunnistettu se, ettei osin hankealueellekin ulottuvista kaivoshankkeista ole riittäviä tietoja vaikutusten arvioimiseksi. Arviointiselostuksessa olisi kuitenkin voinut kuvata enemmän hankkeita käytettävissä olevan tiedon perusteella. Malminetsintälupahakemukset olisi myös ollut hyvä mainita hankkeen liittymistä muihin hankkeisiin käsittelevässä luvussa (luku 2.6). Hankealueen ja lähiympäristön kaavoitustilanne on esitetty vaikutusten arvioinnin kannalta selkeällä tavalla ja riittävällä tarkkuudella. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) on tunnistettu arviointiselostuksessa osana maankäytön suunnittelun kautta vaikuttavaa suunnittelujärjestelmää. Maakuntakaavojen osalta kaavamerkintöjen selitykset on tuotu arviointiselostuksessa esille, mitä yhteysviranomainen pitää hyvänä. Kaavoitustilannetta on tarvittaessa päivitettävä hankkeen toteuttamista edellyttävän osayleiskaavoituksen eri vaiheissa. Arviointiselostuksessa vaikutukset kaavan toteuttamiseen on arvioitu suppeasti. Vaihtoehdoilla ei arvioida olevan merkittäviä eroja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta, mutta kaavojen osalta vertailua vaihtoehtojen välillä ei ole tehty. Arviointia tulee tarkentaa tältä osin. Arvioinnista tulee käydä esille vaihtoehtojen väliset erot. Suhdetta maakuntakaavaan arvioitaessa tulee käyttää niitä kriteerejä, joita on käytetty maakuntakaavallista aluevarausta laadittaessa. Samoin on arvioitava sitä, onko maakuntakaavan laatimisen jälkeen tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden perusteella hankealue voidaan osoittaa maakuntakaavan aluevarausten ulkopuolelle. Paikoin arviointiselostuksessa on viitattu kaavoituksen yhteydessä tehtäviin vaikutusten arviointeihin (esimerkiksi luvussa ) tai siihen, että kaavoituksen yhteydessä varmistetaan jonkun vaikutuksen toteutumattomuus (esimerkiksi voimaloiden sijoittaminen kaavassa riittävän etäälle suunnitellusta ydinvoima-

9 9/52 lan liityntäjohdosta). Yhteysviranomainen toteaa, että kaavoituksen tulee perustua riittäviin vaikutusten arviointeihin. Nämä vaikutusten arvioinnit olisi ollut perusteltua tehdä ja tuoda esille jo YVA-selostusvaiheessa kaavoituksen ratkaisujen pohjaksi. Pohjois-Pohjanmaan liitto on todennut arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossaan, että hankkeen jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, ettei voimaloiden sijoittelu haittaa hankealuetta sijaitsevan ohjeellisen pääsähköjohdon toteuttamista. Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja virkistyskäyttö Alueen virkistyskäyttöä on selvitetty asukaskyselyn ja metsästäjähaastattelujen avulla. Virkistyskäyttöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on huomioitu lisääntyvä liikenne, melu, poistettava metsäala ja tilapäiset liikkumisrajoitteet. Kesäkuussa 2015 on toteutettu asukaskysely tuulivoimapuistohankkeen lähivaikutusalueen vakituisille talouksille ja vapaa-ajan asukkaille. Kysely lähetettiin postitse 5 kilometrin etäisyydellä kaikkiin talouksiin ja 5-15 kilometrin etäisyydellä hankealueesta satunnaisotantana. Kyselylomakkeita (yksi/kotitalous) lähetettiin yhteensä 473 kotitalouteen. Kyselylomakkeita palautui yhteensä 52 kappaletta eli vastausprosentti oli 11 %. Vastaajille tarjottiin mahdollisuus vastata kyselyyn myös internetissä Webropol-kyselytyökalun avulla. Asukaskyselyyn vastanneiden mukaan tärkeimpinä virkistyskäyttömuotoina pidettiin luonnontuotteiden keräämistä (marjat, sienet), luonnon tarkkailua ja kokemista, metsästystä sekä alueen teiden käyttöä. Asukaskyselyssä eniten kielteisiä vaikutuksia arvioitiin kohdistuvan luonnonläheisyyteen ja rauhallisuuteen, maisemaan, linnustoon, lähialueiden kiinteistöjen arvoon sekä virkistyskäyttöön. Eniten myönteisiä vaikutuksia arvioitiin kohdistuvan Pyhäjoen kunnan talouteen ja seudun työllisyyteen. Lisääntyvän liikenteen myötä reittien varrella asuviin arvioidaan kohdistuvan tilapäistä viihtyvyyshaittaa melusta, pölystä ja tärinästä sekä liikenteen hidastumista. Selostuksen mukaan valtaosa hankealueesta kuuluu Pirttikosken Metsästysseura ry:n alueeseen ja lisäksi pienellä alueella toimii Syynimaan Erä. Maanvuokrasopimukset sallivat metsästyksen vuokratuilla alueella jatkossakin. Hankkeen arvioidaan haittaavan metsästystä lähinnä rakentamisaikana, jolloin lisääntynyt ihmistoiminta saattaa tilapäisesti vähentää alueella liikkuvien eläinten määrää. Rakentamisen aikana metsästykselle saatetaan selostuksen mukaan turvallisuussyistä joutua asettamaan tilapäisiä rajoitteita. Toimintavai-

10 10/52 heessa tuulivoimapuisto ei estä alueelle pääsyä ja siten vaikeuta alueen virkistyskäyttöä. Hankealuetta voi hankkeen toteutumisen jälkeen käyttää virkistyskäyttöön entiseen tapaan. Raahen ja Pyhäjoen kuntien rajalla (noin 3,8 kilometrin etäisyydellä) sijaitsee Metsähallituksen eräpalveluiden mallitila, Palosaari. Palosaaren mallitilaan kuuluva riistatalouden koulutus- ja mallialue ulottuu osin hankealueelle ja alueella sijaitseva kota sijoittuu noin 900 metrin etäisyydelle lähimmästä voimalapaikasta. Tuulivoimapuiston toteuttamisella saattaa arviointiselostuksen mukaan olla vaikutuksia Palosaaren koulutus- ja mallialueen virkistyskäytön kokemiseen melu- ja välkevaikutusten myötä. Metsähallitus toteaa lausunnossaan, että Polusjärven tuulivoimahankkeella on väistämättä vaikutuksia riistatalouden koulutus- ja mallialueen erämaisuuteen ja sitä kautta myös alueen käyttäjien virkistyskokemukseen. Metsähallitus korostaa, että mikäli Polusjärven tuulivoimahanke toteutuu yhdessä kaikkien muiden lähistölle suunniteltujen tai jo toteutettujen hankkeiden kanssa, vaarantavat ne Palosaaren alueen kehittämisen jatkossa. Yhteysviranomainen pitää hyvänä toteutettuja asukaskyselyä ja metsästäjähaastatteluja. Metsähallituksen lausunto koskien Palosaaren koulutus- ja mallialuetta tulee jatkosuunnitellussa ottaa huomioon. Terveys Arviointiselostuksessa tuodaan esiin, että tutkimuksissa ei ole löydetty lähialueiden asukkaille aiheutuneita suoria terveysvaikutuksia. Todetaan, että tuulivoimalla voi olla vaikutuksia koetun terveyden alueella. Tuulivoimahanke saattaa aiheuttaa stressiä, jolla on puolestaan suora yhteys fyysiseen terveyteen. Selostuksessa mainitaan, että pientaajuusäänien aiheuttamiin terveysvaikutuksiin tarvitaan suurempia äänenvoimakkuuksia kuin mitä tuulivoimalat tuottavat. Saaduissa mielipiteissä tuodaan esiin tuulivoimaloiden aiheuttamat infraäänet ja todetaan, että voimalamelun aiheuttamia terveyshaittoja ei ole kyetty selvittämään koska niistä ei ole riittävästi Suomessa tutkittua aineistoa. Yhteysviranomainen toteaa, että vuoden 2015 kuluessa tuulivoiman kansalaiskeskustelussa nousi esiin tuulivoimaloiden aiheuttamien infraäänien mahdollinen vaikutus ihmisiin. Viranomaisohjeistusta asiaan ei ole. Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on tehnyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle siitä, onko hallitus tietoinen viime aikoina esiin tulleista tuulivoimaloiden aiheuttamista erittäin vakavista terveyshaitoista? Hallitus vastasi kirjalliseen kysymykseen KKV 193/2016 vp seuraavaa:

11 11/52 Talous ja elinkeinot Hallitus seuraa aktiivisesti tuulivoimarakentamiseen liittyvää tutkimusta ja kansallista keskustelua myös terveydensuojelun näkökulmasta. Hallitukselle on tärkeää, että päätöksenteko perustuu tutkimustietoon, joka kestää kriittisen tarkastelun ja jota voidaan hyödyntää myös viranomaistoiminnassa. Vastauksessa todetaan edelleen seuraavaa: Kansallisen ja kansainvälisen tutkimustiedon seuraamisen lisäksi tehdään myös tutkimusta. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on parhaillaan käynnissä tuulivoimaan liittyvä asuinympäristökysely, jossa selvitetään lähiasukkaiden kokemuksia tuulivoimasta ja sen vaikutuksista useamman tuulivoima-alueen läheisyydessä. Kyselyn perusteella saadaan käsitystä siitä, kuinka paljon ja minkälaisia vaikutuksia tuulivoimalla on lähiasukkaille. Vastauksessa todetaan vielä: THL on laatimassa myös ns. positiopaperia tuulivoiman tuottaman infraäänen terveysvaikutuksista. Asiasta laaditaan artikkeli, joka pyritään julkaisemaan vertaisarvioidussa lääketieteen lehdessä, mikä korostaa artikkelin painoarvoa. Tämän lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee parhaillaan tuulivoimaan liittyviä infraäänimittauksia tuulivoima-alueilla. Syksyllä tehdään tarkempia tutkimuksia yksittäisiin ongelmakohteisiin liittyen. THL:n lisäksi tuulivoimaan liittyvää tutkimusta ovat viimevuosina tehneet Suomessa muun muassa Työterveyslaitos, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei arviointiselostuksen mukaan ole maataloustoimintaa. Metsätalouteen kohdistuvat metsäpinta-alan menetykset arvioidaan vähäisiksi ja niitä kompensoivat maanomistajille maksettavat vuokrat. Polusjärven tuulivoimapuiston työllisyysvaikutuksiksi arvioidaan valitusta voimalakoosta riippuen henkilötyövuotta (VE1) tai henkilötyövuotta (VE2). Arviointiselostuksessa todetaan, että Pyhäjoelle 20 vuoden aikana maksettava kiinteistövero olisi vaihtoehdosta riippuen 2,4 (VE1) tai 1,8 miljoonaa euroa (VE2). Polusjärven tuulivoimapuisto on rekisteröity Pyhäjoen kuntaan ja sen myötä yhteisöverojen kuntaosuus, eli 32 prosenttia yhteisöverosta kohdistuu Pyhäjoelle. Syynimaan Erän ohjelmapalveluihin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiä, sillä alueella liikkumista ei tulla rajoittamaan ja eikä hankealue ole selostuksen mukaan Syynimaan Erän toiminnan kannalta keskeinen. Yhteysviranomainen pitää arviointia riittävänä.

12 12/52 Melu Varjon vilkkuminen Arviointiselostuksessa tuodaan esiin, että Ympäristöministeriön uusi tuulivoimamelun asetus on astunut voimaan Taulukossa on esitetty uuden asetuksen mukaiset keskiäänitason ohjearvot LAeq tuulivoimamelulle päivällä ja yöllä. Melun leviäminen maastoon on havainnollistettu ohjelmistolla Sound Plan 7.3. Laskentaparametrit on esitetty taulukossa ja ne vastaavat ympäristöministeriön meluohjeen YM OH 2/2014 ISO menetelmää (YM, 2014). Hankevaihtoehdossa VE1 on laskettu melun leviäminen suurimmalla voimalamäärällä kahdella vaihtoehtoisella turbiinityypillä 12 x 3 MW ja 12 x 3.45 MW 40 db(a):n keskiäänitason käyrälle asti ylärajamallinnuksena. Hankevaihtoehdossa VE2 on laskettu melun leviäminen voimalamäärällä 9 x 3.45 MW. Melun ylärajalaskentaan perustuvan leviämislaskentatuloksen perusteella kummassakaan hankevaihtoehdossa 40 db(a):n yöajan tuulivoimamelun ohjearvoa LAeq ei ylitetä missään asuin- tai loma-asuinkohteessa kummallakaan turbiinityypillä. Tuulipuiston itäpuolella sijaitseva kodan katsotaan sijaitsevan virkistysalueella, jolloin melun ohjearvo 45 db(a) ei ylity. Tuulivoimalaitosten pientaajuisen melun laskenta on suoritettu käyttäen painottamattomia äänitehotason 1/3 oktaavikaistatietoja. Laskenta on suoritettu Pöyryn kehittämällä ohjelmalla ohjeen DSO 1284 laskentarutiinin mukaisesti. Laskennan perusteella sisätilan pientaajuisen melun ohjearvo todennäköisesti alittuu. Arviointiselostuksessa mainitaan, että melun kokeminen on subjektiivista ja tuulivoimaloiden ääni voidaan kokea häiritsevänä, vaikka ohjearvot eivät ylittyisikään. Yhteysviranomainen huomauttaa, että hankkeen melumallinnuksen raportointi olisi tullut tehdä ympäristöministeriön antaman ohjeistuksen (2/2014) mukaisesti ja meluselvitysraportit olisi tullut liittää arviointiselostukseen. Hankkeen jatkosuunnittelussa on huomioitava, että hankkeen vaihtoehtokuvauksissa voimaloiden yksikkötehoksi on ilmoitettu 3-5 MW, mutta melumallinnukset on tehty 3 MW ja 3.45 MW voimalatyypeille. Tuulivoimapuiston aiheuttaman varjon vilkunnan vaikutuksia on arvioitu laskennallisin menetelmin käyttäen WindPRO-ohjelmiston SHADOW-mallinnusmoduulia. Kun Suomessa ei ole ohjearvoja tuulivoimalan aiheuttaman varjon muodostumisesta, mallinnustuloksia on verrattu esim. Ruotsin ohjearvoihin.

13 13/52 Hankkeesta syntyvän varjon vilkunnan vaikutukset lähialueen asutuskohteissa arvioidaan vähäisiksi. Vilkunnan määrä ei ylitä muiden maiden raja-arvoja. Yhteysviranomainen katsoo vaikutusarvioinnin riittäväksi. Liikenne Arviointiselostuksessa on arvioitu hankkeen suurimmillaan aiheuttamaa liikennemäärä ja verrattu sitä nykyisiin liikennemääriin. Hankkeen aiheuttaman liikenteen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen sekä päästöihin, meluun, tärinään ja pölyämiseen on arvioitu. Lisäksi on tarkasteltu tieverkon soveltuvuutta kuljetuksiin. Selostuksen mukaan hankkeesta aiheutuva liikennemäärä on suurimmillaan tuulipuiston rakentamisen aikana, 1-2 vuoden ajan. Tällöin raskaan liikenteen määrä ja liikenteen aiheuttamat vaikutukset lisääntyvät selvästi lähialueiden teillä. Hankkeen aiheuttamien kuljetusten vaikutuksia liikenneturvallisuuteen on tarkasteltu ja huomioitu erityisesti ns. herkät kohteet (koulut, risteysalueet). Liikenneturvallisuuden osalta on esitetty lieventämistoimia, kuten kuljetusten ajoittamista ja erityistä varovaisuutta asutuksen lähellä. Yhteysviranomainen pitää tärkeänä myös hankkeesta tiedottamista, joka on mainittu selostuksessa. Yhteysviranomainen toteaa, että liikennevaikutuksia koskeva arviointi on riittävää. Mikäli hanke edellyttää yleisille teille parantamistoimenpiteitä, on hankevastaavan syytä huomioida, että perusväylänpidon rahoitus on niukkaa ja siten POP ELY-keskuksen mahdollisuudet toteuttaa parantamistoimenpiteitä ovat hyvin rajalliset. Lentoliikenne, tutka- ja viestiyhteydet Polusjärven tuulivoimapuisto ei arviointiselostuksen mukaan sijoitu Oulun lentoaseman (etäisyyttä noin 60 km) korkeusrajoitusalueilla. Myöskään muiden lähietäisyyden lentopaikkojen (Raahe-Pattijoki, Ylivieska ja Kalajoki) turvallisuus ei selostuksen mukaan vaarannu tuulivoimapuiston vuoksi. Arviointiselostuksessa tuodaan esiin, että Ilmailulain mukaan kaikille yli metriä (korkeus riippuen alueesta) korkeille rakennelmille on haettava lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi). Puolustusvoimat on antanut Polusjärven tuulivoimahankkeesta lausuntonsa ja , joiden mukaan Pyhäjoelle suunniteltu tuulivoimahanke sijoittuu ilmavoimien ilmavalvontatutkien vaikutusalueelle. Pääesikunta toteaa, että hankkeen suunnitelman mukaisilla tuulivoimaloilla ei arvioida olevan mer-

14 14/52 kittäviä vaikutuksia puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista Pyhäjoen Polusjärven alueelle. Arviointiselostukseen Puolustusvoimilla ei ole huomauttamista. Arviointiselostuksen mukaan tuulivoimaloita ei tulisi sijoittaa alle 5 km etäisyydelle säätutkista. Polusjärven tulivoimahankkeen lähinnä oleva Ilmatieteen laitoksen tutka sijaitsee noin 95 km päässä Utajärvellä. Todetaan, että tuulivoimaloiden vaikutuksia säätutkiin ei ole tarpeen selvittää tarkemmin. Tuulivoimapuiston mahdollisista vaikutuksista tv-signaaliin on saatu lausunto Digita Oy:ltä ja heinäkuussa 2015 on suoritettu signaalimittauksia Polusjärven hankealueen ympärillä. Mainitaan, että seurantamittauksia tullaan tarvittaessa suorittamaan projektin edistyessä. Yhteysviranomaisen antamassa lausunnossa tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta todetaan mm. seuraavaa: Digita on antanut lausuntonsa arviointiohjelmasta. Sen mukaan tuulipuistot aiheuttavat useimmiten merkittävää haittaa antenni-tv vastaanottoon ennen kaikkea puiston takana olevissa asuin- ja lomarakennuksissa. Lisäksi tuulivoimalat voivat sijaita Digitan käyttämien radiolinkkijänteiden edessä, jolloin tiedonsiirto lähetysasemille katkeaa. Digitan mukaan on tärkeää tutkia mahdolliset antenni-tv:n näkyvyyskatvealueet sekä Digitan tiedonsiirron linkkijänteiden sijainti. Digitan mukaan ennen tuulivoimayleiskaavan hyväksymistä on tehtävä seuraavaa: - alueilta tehdään tv-, näkyvyysalue ja linkkijännetutkimukset ja ne liitetään taustaselvitysmateriaaleihin - mikäli selvitykset osoittavat antenni-tv:n vastaanotossa häiriöalueita, niin hankevastaavan on esitettävä suunnitelma valtakunnallisen radio- ja tv-verkon häiriöiden poistamiseksi - osayleiskaavassa täsmennetään, että hanketoimija häiriön aiheuttajana on velvollinen huolehtimaan häiriöiden korjaamisesta aiheutuvista kustannuksista. Digita tuo lausunnossaan esiin, että eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on mietinnässään (LiVM 10/2014 vp - HE 221/2013 vp) todennut, että tuulivoimahäiriöissä häiriönaiheuttaja huolehtii tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja myös vastaa kustannuksista. Arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa Digita yhtyy edellä olevaan yhteysviranomaisen lausuntoon ja toteaa, että se tulee kokonaisuudessaan myös arviointiselostuksessa huomioida. Lisäksi Digita korostaa lausunnossaan yhteisvaikutusten arviointia antenni-tv:n vastaanoton osalta. Arvioinnin tärkeyttä tukee muun muassa Digitan Karhukan-

15 15/52 kaan tuulivoimapuistosta antama lausunto. Lausunnon mukaan on hyvin mahdollista, että Karhukankaan alueelle suunnitellut tuulivoimalat tulevat aiheuttamaan häiriöitä antenni-tv:n vastaanottoon. Eniten ongelmia on ennustettavissa alueelle, jossa televisiovastaanotto tapahtuu suoraan suunnitellun tuulivoimapuiston läpi. Tällä alueella, noin kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuiston takana, on 244 vakituista asukasta ja 5 loma-asuntoa. Yhteysviranomainen katsoo, että on perusteltua toimia Digitan lausunnon mukaisesti. Maisema ja kulttuuriympäristö Vaikutusten arviointi maiseman ja kulttuuriympäristön osalta perustuu olemassa oleviin selvityksiin, hankkeen alustavaan suunnitelma-aineistoon, kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin sekä maastokäynteihin. Maisemavaikutuksia on havainnollistettu näkemäalueanalyysin ja valokuvasovitteiden avulla. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisiin kohteista hankkeella todetaan olevan vaikutusta Poluksen pihapiiriin. Poluksen pihapiirit ovat kasvillisuuden osalta avoimia voimaloiden suuntaan. Pohjoissivuilla olevat talousrakennukset antavat jonkin verran suojaa pihalle, mutta maisemalliset vaikutukset arvioidaan silti merkittäviksi. Vaihtoehdon VE2 vaikutukset todetaan jonkin verran pienemmiksi, koska lähimmä voimalat sijaitsevat kauempana. Pohjois-Pohjanmaan museo toteaa lausunnossaan, että hankealueen vaikutusalueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaat maisema-alueet ja perinnemaisemat on huomioitu YYA-selostuksessa. Saadussa mielipiteessä kiinnitetään huomiota siihen, että hankkeen maisemahaitat (ja myös melu- ja välkehaitat) ovat merkittävät erityisesti Polusjärven kylän ja järven ympärillä oleville vapaa-ajan kiinteistöille ja etenkin Polusjärven eteläosien kesämökeille, joilta avautuu järven yli avoimia näkymiä kohti tuulivoimapuistoa. Yhteysviranomainen toteaa, että kuvasovitteiden menetelmäkuvaus on selkeä. Kuvasovitteita on laadittu viidestä kohtaa kahdella polttovälillä ja molemmilla vaihtoehdoilla. On hyvä, että Polusjärven suunnasta on laadittu monta kuvaa, mutta arviointia olisi täydentänyt myös muista lähivaikutusalueen tarkastelusuunnista tehdyt kuvasovitteet. Yhteysviranomainen pitää kuvien kokonaismäärää hankealueen sijainti huomioiden riittävänä. Näkymäanalyysin menetelmäkuvauksesta ei selkeästi käy ilmi, perustuuko korkeusmalli maanmittauslaitoksen aineistoon tai se miten korkeusmalli on

16 16/52 muussa tapauksessa muodostettu. Näkymäanalyysikartasta tai menetelmäkuvauksesta ei ilmene onko kuvassa 4-34 esitetty vain ne alueet, joihin kaikki voimalat näkyvät. Avoimeksi jää myös se, onko analyysi tehty voimaloiden napaja/vai lakikorkeudella. Analyysikartta vaikuttaa yleispiirteiseltä esimerkiksi verrattuna liitteessä 3.1 esitettyihin analyysikarttoihin. Lähivaikutusalueesta olisi ollut hyvä esittää myös tarkempi karttaote laajemman kartan lisäksi. Tarkemmassa karttaotteessa olisi hyvä esittää lähiasutus. Jatkossa näkymäanalyysiä ja menetelmäkuvausta onkin tarkennettava kokonaisuutena. Maisemalliset vaikutukset laajempaan kokonaisuuteen on arvioitu selostuksessa vähäisiksi. Lähialueen vaikutusten arviointi on jaettu eri maisematyyppeihin. Kuvaustapa on hankalasti luettavissa, kun eri maisematyyppien etäisyys vaihtelee ja toisaalta maisematyypeistä muodostuu kokonaisuuksia kuten Polusjärvi ja sen ympäristö. Sanalliset kuvaukset ovat suppeita. Maisemallisista lähivaikutuksista merkittävimmät kohdistuvat Polusjärven suuntaan lyhyen etäisyyden vuoksi. Vaikutuksien arviointia muiden asutuskeskittymien suuntaan olisi tullut tarkentaa. Kulttuuriympäristön kannalta merkittävät kohteet on esitetty arviointiselostuksessa ja sen kuvassa Kuva on havainnollinen, mutta pienessä mittakaavassa. Yhteysviranomainen toteaa, että jatkossa maakunnallisten kulttuuriympäristön osalta on huomioitava sekä voimassa olevan maakuntakaavan että 2. vaihemaakuntakaavan mukainen tilanne, jos nämä poikkeavat toisistaan. Poluksen pihapiiriä lukuun ottamatta kulttuuriympäristökohteet sijaitsevat kohtuullisen etäällä hankealueesta. Poluksen pihapiirin osalta arviointiselostuksessa todetaan vaikutusten olevan merkittävät. Lentoestevalot Pimeällä vuorokauden- ja vuodenajalla maisemallisten vaikutusten mainitaan muodostuvan tuulivoimaloiden lentoestevalaistuksesta, jonka lopullisen määrän ja voimakkuuden määrittää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Todetaan, että vilkkuvat lentoestevalot voidaan kokea häiritsevinä ja pelottavina, kuten asukaskyselyssä osa vastaajista toi esille. Lentoestevalot muuttavat alueen maisemaa ja voivat heikentää asumisviihtyvyyttä. Yhteysviranomainen toteaa, että lentoestevalot muuttavat maisemakuvaa pimeän aikaan monilla alueilla. Muista hankkeista saadun kokemuksen perusteella kiinteä punainen valo vaikuttaisi luovan vähemmän levotonta vaikutelmaa ympäristöönsä kuin valkoinen jatkuvasti vilkkuva valo.

17 17/52 Kiinteät muinaisjäännökset Hankealueella on tehty muinaisjäännösinventaario kesäkuussa Inventoinnissa kartoitettiin 2 uutta muinaisjäännöskohdetta, 1 Maitolampinkangas tervahaudat (3 tervahautaa rykelmässä) ja 2 Maitolampinkangas 2 (tervapirtin kiuas). Lisäksi tarkastettiin vuonna 2014 löydetyt kohteet 3 Maukarinkangas kiukaat ja 4 Maukarinkangas 2 tervahauta. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta muinaisjäännöksiin. Jos maakaapelilinjauksen vaihtoehto VE 1 toteutuu, se olisi selostuksen mukaan sijoitettava Maukarinkankaan kohdalla metsätien eteläpuolelle. Pohjois-Pohjanmaan museo toteaa lausunnossaan, että tuulipuiston alueella todetut kaksi historiallisen ajan kohdetta ovat muinaisjäännösrekisterissä yhtenä kohteena yhdellä aluerajauksella (Maitolampinkangas mj-tunnus ). Kohde jää lausunnon mukaan riittävän etäälle suunnitelluista voimaloista. Yhteysviranomaisella ei ole huomautettavaa muinaisjäännösten vaikutusten arvioinnin osalta. Luonnon monimuotoisuus Kasvillisuus ja luontotyypit Hankealueen kasvillisuutta on selvitetty nykyisillä voimalapaikoilla sekä niille johtavien uusien tie- ja maakaapelilinjojen alueella sekä ja Suunnitellut voimalapaikat on kartoitettu tarkemmin 200 metrin säteellä ja yleispiirteisemmin sitä laajemmalla alueella. Hankealueelta sähköasemalle johtavien maakaapelivaihtoehtojen reitit on kartoitettu noin 50 metrin leveydeltä. Voimalapaikoilta on selvitetty kasvillisuuden yleispiirteet ja kasvillisuustyypit sekä mahdolliset luonnonsuojelulain 29 luontotyypit, vesilain 2:11 vesiluontotyypit, metsälain 10 erityisen tärkeät elinympäristöt ja uhanalaiset luontotyypit sekä muut ympäristöstä erottuvat kohteet. Lisäksi on havainnoitu lajistoa, erityisesti mahdollisia uhanalaisten tai muutoin huomioitavien lajien esiintymiä. Hankealueella sijaitsee selostuksen mukaan muutamia luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavia kohteita. Alueella on Metsäkeskuksen rajaamia metsälakikohteita: Maitolampi ja sen välitön lähiympäristö alueen itäosassa, vähäpuustoinen suo alueen pohjoisosassa, sekä kaksi kalliokkoa alueen eteläosassa ja yksi alueen länsiosassa. Maitolampi on lisäksi vesilain 2:11 vesi-

18 18/52 luontotyyppi (alle 1 ha kokoinen lampi). Metsäkeskuksen rajaamat metsälakikohteet sijoittuvat etäälle hankkeen rakentamistoimista, joten kohteille ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia. Hankealueilla todetaan esiintyvän uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä, jotka keskittyvät edellä mainituille arvokkaille luontokohteille. Voimalapaikkojen 8 (VE1) ja 2 (VE2) sekä voimalalle 10 (VE1) suunnitellun tielinjauksen läheisyydessä on rauhoitetun valkolehdokin esiintymiä. Lähimmillään lajia esiintyy noin 140 metrin etäisyydellä voimaloista ja tielinjauksesta. Etäisyyden takia lajille ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia, kunhan esiintymien sijainnit huomioidaan. Valkolehdokkia esiintyy myös maakaapelin linjausvaihtoehdon 3 varrella. Todetaan, että esiintymä on vaarassa tuhoutua, mikäli maakaapeli kaivetaan sen kohdalle. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan selvitykset kasvillisuuden osalta ovat riittäviä. Kuten on todettukin, alue on pääosin muuttunutta ja talouskäytössä olevaa. Siksi jäljellä olevat ja selvityksissä todetut luontokohteet (etenkin Maitolampi ympäristöineen, pienialaiset kalliokohteet ja valkolehdokin esiintymät) tulee huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa niin, että haitalliset vaikutukset vältetään. Valkolehdokkien osalta voimalalta 8 (VE1) koilliseen rakennettavan uuden tien linjaus kulkee havaintopaikkojen välistä. Vaihtoehtoisen tielinjauksen harkitseminen voimaloille 10, 11 ja 12 on suositeltavaa: jos alueella on laajempi esiintymä, tämän alue tulisi pirstoutumaan. Lisäksi on huomioitava, että esiintymäalueen keskeltä rakennettavat tiet voivat muuttaa kasvupaikkojen olosuhteita siten, että laji häviää, vaikka havaintopaikat eivät jäisikään tien alle (esimerkiksi voimalalta 9 koilliseen lähtevä tie). Linnusto Hankealueen pesimälinnusto on selvitetty vuonna 2014, yhteensä seitsemänä aamuna ja Lisäksi päiväpetolintuja on selvitetty kolmena päivänä ( ). Vuonna 2015 on tehty kanalintujen ja pöllöjen erillisselvitykset. Tie- ja sähkölinjausten linnustoa on selvitetty linjalaskennalla noudattaen silloista suunnitelmaa. Todetaan kuitenkin, että hankealueen pesimälinnustoselvitykset on kokonaisuudessaan tehty riittävällä tarkkuudella, jotta nykyisten suunnitelmien linnustovaikutuksia voidaan arvioida. Lähimmät erityisesti suojeltavien petolintulajien (maakotkan ja muuttohaukan) reviirit sijaitsevat arviointiselostuksen mukaan yli neljän ja viiden kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimalayksiköistä.

19 19/52 Selvitysalueelta löytyi kaksi metson soidinkeskusta ja useita teeren soidinpaikkoja. Lähimmillään suunnitellut voimalapaikat sijaitsevat reilun 100 metrin etäisyydellä soidinpaikoista. Selostuksessa tuodaan esiin, että suositusten mukaan tiedossa olevat metson soidinkeskukset tulisi jättää rakentamistoimien ulkopuolelle. Yhteysviranomainen yhtyy tähän näkemykseen. Lisäksi teeren soidinpaikan turvaamiseksi olisi suositeltavaa siirtää voimalapaikkaa 2 (VE2) kauemmaksi. Sinisuohaukan pesä on löytynyt noin 200 metrin päästä lähimmästä voimalasta. Pesimäreviirille rakennettavien voimaloiden todetaan kasvattavan törmäysriskiä. Mainitaan, että sinisuohaukka lentää saalistaessaan tavallisesti törmäyskorkeuden alapuolella, mutta keväinen soidinlento tapahtuu törmäyskorkeudella. Hankealueella havaitulle viirupöllöille (EU:n lintudirektiivin liitteen I laji) voimaloiden aiheuttama melu voi selostuksen mukaan aiheuttaa häiriötä. Itäisen reviirin viirupöllöille, joiden pesä sijaitsee vain 350 metrin päässä lähimmästä voimalasta, saattaa selostuksen mukaan koitua merkittäviä vaikutuksia. Mainittu voimala sijaitsee kyseisten lintujen saalistusreviirillä. Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistyksen lausunnon mukaan mainitun viirupöllön lisäksi myös lapinpöllö esiintyy säännöllisesti hyvinä myyrävuosina alueella. Yhdistys pitää petolintuselvitystä puutteellisena varsinkin pöllöjen osalta, koska selvitykset tehtiin heikohkoina myyrävuosina, jolloin pöllöjen todellista esiintymistilannetta ei ole saatu selvitettyä. Yhteysviranomainen katsoo kuitenkin, että pöllöjen esiintymiseen liittyvät epävarmuustekijät on selostuksessa tuotu esiin. Voimalapaikka 5 (VE1) sijoittuu lähelle viirupöllöreviiriä, metson soidinaluetta ja linnustolle potentiaalisesti tärkeää elinympäristöä, yhteysviranomainen suosittelee voimalapaikan poistoa tai siirtoa. Muuttolinnusto Syysmuuttoa on tarkkailtu 12 päivänä välisenä aikana yhteensä 74 tuntia. Kevätmuuttoa on puolestaan seurattu välisenä aikana 11 päivänä yhteensä 68,5 tuntia. Polusjärven hankealueen todetaan jäävän selvästi sivuun lintujen keskeisimmästä muuttoreitistä sijoittuessaan lähimmillään noin 20 km päässä rannikolta. Tuodaan kuitenkin esiin, että esimerkiksi metsähanhen muutto voi tuuliolosuhteista johtuen ajoittain olla tavanomaista sisämaan muuttoa runsaampaa. Lisäksi kurkien syysmuuttoreitti kulkee osittain alueen kautta vaikkakin päämuuttoreitti selostuksen mukaan jäänee idemmäksi.

20 20/52 Hankealueen läheisyydessä ei selostuksen mukaan sijaitse lintujen kerääntymisalueita eikä kansallisesti tai kansainvälisesti linnuille tärkeitä FINIBA tai IBAalueita. Maastohavainnoinnin ja sen tuloksista lasketun törmäysmallinnuksen perusteella millekään lajille ei todeta aiheutuvan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia Polusjärven tuulivoimapuistosta. Suurimmat törmäysvaikutukset kohdistuvat metsähanheen ja kurkeen, mutta arvioidut törmäysmäärät jäävät alle yhden yksilön/vuosi. Alle yhdellä vuosittaisella törmäyksellä ei arvioida olevan vaikutusta lajien populaatioihin. Selostuksessa todetaan muuttavien lintujen pääosin kiertävän tuulivoimapuistot, joten puistoista aiheutuva estevaikutus kohdistuu huomattavasti suurempaan osaan muuttavasta linnustosta kuin törmäysvaikutukset. Mainitaan, että estevaikutus ei kuitenkaan tavallisesti ole merkittävä, sillä puiston kiertämisen aiheuttama lisämatka ja sitä kautta energiankulutuksen kasvu ovat hyvin vähäisiä suhteessa muuttavan linnun lentämään matkaan. Yhteysviranomainen toteaa, että Pohjanlahden rannikkoalueelle on rakentumassa kymmeniä tuulivoimahankkeita ja niihin vähintään satoja tuulivoimalaitoksia. Tiettyjen lajien muuttajamäärä edustaa merkittävää osaa muuttoreitin kokonaisyksilömäärästä. Suuri osa linnuista lentää lisäksi törmäyskorkeudella. Polusjärven tuulivoimahanke sijoittuu osin rannikon muuttoreitin ulkopuolelle. Yhteysviranomainen toteaa kuitenkin, että yhteisvaikutusten todentamiseksi ja mahdollisten haitallisten vaikutusten lieventämiseksi linnuston seuranta hankkeen toteutuksen jälkeen on tarpeen. Vaikutusten seurannassa saatavalla tiedolla on keskeinen asema, mikäli tulee tarvetta lieventää mahdollisia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Yhteysviranomainen toteaa, että Polusjärven tuulivoimahanke lisää osaltaan muuttolinnustoon kohdistuvia haitallisia yhteisvaikutuksia, joiden kokonaismerkityksestä ei ole tietoa koko Pohjanlahden rannikkoalueelle jo rakennettujen ja suunniteltujen voimaloiden osalta. Yhteysviranomainen ei pidä poissuljettuna, että joidenkin lajien kohdalla populaatiotason yhteisvaikutukset voivat nousta merkittäviksi. Liito-orava Hankealueelle on tehty liito-oravaselvitys etukäteen tehdyn kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella valituille potentiaalisille lajin elinympäristöille. Hankealueella ei havaittu liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja.

21 21/52 Hankealueella on tehty liito-oravan papanahavainto vuonna 2014 voimalapaikalle numero 6 (VE1) suunnitellun tien pohjoispuolelta, hakkuun keskellä olevalta metsäsaarekkeelta vanhan haavan juurelta. Vuoden 2015 selvityksissä papanoita ei havaittu. Liito-orava on arviointiselostuksen mukaan voinut olla läpikulkumatkalla, käyttäen haapaa ruokailu- ja levähdyspuuna. Todetaan, että hanke ei toteutuessaan aiheuta muutoksia kyseiselle metsäsaarekkeelle, kun saareke huomioidaan tien rakentamisen aikana. Yhteysviranomainen toteaa, että liito-oravan esiintyminen alueella tulee ottaa huomioon toiminnassa ja säilyttää kulkuyhteyksiä teiden rakentamisen yhteydessä. Lisäksi selostuksessa mainitut lajille soveltuvat alueet ja puut (mahdolliset kolopuut, haavat) tulee alueella toimittaessa pyrkiä säästämään, samoin kuin ruokailualueiksi sopivia haapa- ja leppäryhmiä. Lepakot Viitasammakko Lepakkoselvitys on tehty kahdella yöaikaisella käynnillä ja Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen kartoitusohjetta noudattaen. Lepakkoselvityksessä alueella havaittiin muutamia saalistavia pohjanlepakoita, mutta alueelta ei löydetty lepakoiden lisääntymispaikkoja eikä alueella havaittu talvehtimiseen soveltuvia paikkoja. Tuulivoimapuiston ei arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa alueen lepakoille. Selostuksessa mainitaan, että alueella on vain muutama pieni rakennus, joita lepakot voisivat hyödyntää päiväpiilona tai lisääntymispaikkana. Yhteysviranomainen pitää lepakkoselvitystä riittävänä. Lepakoiden esiintyminen läheisissä rakennuksissa tulisi kuitenkin selvittää. Hankealueella viitasammakolle potentiaalisimmiksi kohteiksi arvioiduille Maitolammelle ja siitä noin 400 metriä luoteeseen sijaitsevalle nimettömälle keinotekoiselle lampareelle on tehty viitasammakkoselvitys Kohteilla ei tehty kuulo- tai näköhavaintoja lajista, mutta viitasammakon esiintyminen alueella arvioidaan mahdolliseksi. Hankkeen rakentamistoimista ei pitkästä etäisyydestä johtuen kuitenkaan arvioida kohdistuvan muutoksia Maitolampeen tai sen lähiympäristöön eikä hankkeesta arvioida kohdistuvan vaikutuksia viitasammakolle. Yhteysviranomaisella ei ole huomautettavaa viitasammakkoselvityksen osalta.

22 22/52 Muu eläimistö Paikallisten metsästäjien ja Pöyry Finlandin (2013) mukaan tuulivoimapuiston alue kuuluu laajempaan merkittävään hirvien talvilaidunalueeseen ja hirviä esiintyy alueella ympäri vuoden. Suurpedoista hankealueella on RKTL:n riistahavaintotietojen mukaan havaittu kesän 2015 aikana susi ja ilves ja hankealueen lähialueelta on havaintoja kaikista suurpetolajeista. Toiminnan aikaiset vaikutukset eläimistölle arvioidaan jäävän vähäisiksi ja rakentamistoimien todetaan aiheuttavan väliaikaisia häiriövaikutuksia. Kookkaat lajit, kuten suurpedot ja hirvi, voivat selostuksen mukaan aluksi välttää aluetta, mutta niiden arvioidaan ennen pitkää tottuvan voimaloiden läsnäoloon. Myös lisääntynyt ihmistoiminta voi karkottaa arimpia lajeja etäämmälle tuulivoimapuistoalueesta. Selostuksen mukaan suurpetohavainnoista hankkeen kannalta merkittävin on susien esiintyminen hankealueella ja sen lähiseudulla. Hankealue kuuluu lisääntyvän susilauman reviiriin ja havaintojen perusteella lauman keskeisiin liikkumisalueisiin, mutta tarkempaa tietoa lauman lisääntymisalueesta tai pesäpaikasta ei ole. Hankealueen todetaan kattavan vain pienen osan laajasta susireviiristä, joten hankkeen vaikutukset susille arvioidaan todennäköisesti vähäisiksi. Muiden suurpetojen (ilveksen, karhun ja ahman) elinpiirit ovat laajoja ja alueen metsätaloustoiminta on voimakasta. Tämän perusteella voimalapaikkojen ja tielinjojen rakentamisen ei arvioida merkittävästi muuttavan alueen soveltuvuutta lajeille. Yhteysviranomainen toteaa, että selostukseen on jäänyt epävarmuutta siltä osin, että susilauman lisääntymisalueesta tai pesäpaikasta ei ole tarkempaa tietoa. Kuten selostuksessa tuodaan esiin, susi on luontodirektiivin liitteen IV(a) eläinlaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Jatkosuunnittelussa tulee varmistaa Luken aineistojen ja tietämyksen perusteella, ettei hanke vaaranna sudelle tärkeän lisääntymis- ja levähdyspaikan olemassaoloa. Natura-alueet ja muut suojelualueet Lähin Natura-alue on noin 1,6 kilometriä hankealueesta itään-koilliseen sijaitseva Natura-alue Pitkäsneva (FI ). Metsähallitus on perustanut omalla päätöksellään METSO-ohjelman kohteen Pitkäsnevan suojelumetsä, joka rajautuu Pitkäsnevan Natura-alueen länsi- ja lounaispuolelle. Suojelumetsä sijaitsee hankealueen pohjoispuolella noin 470 metrin etäisyydellä lähimmästä