Arctic Business Design Oktoberfest Enemmän kuin talonmies

Transkriptio

1 Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti Magazine Arctic Business Design Oktoberfest Rikkipäästöt kuriin Digipoliksesta välineitä kansainvälistymiseen FDI-kaksoisagentti Hyvää yhteisvoimin Juristille oppiminen on intohimo s. 4 Kolumni Pelillistäminen - sitouttamisen ja sitoutumisen tulevaisuus s. 11 Enemmän kuin talonmies s. 10

2 Pääkirjoitus Kimmo Heikka Tietokatu 6, Kemi Puh , fax Palvelemme ma-pe klo SIJAINTI 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT toimitiloja n m 2, käyttöaste 86 % (09/2012). uusia toimitiloja suunnitteilla m 2 rakennusoikeutta m 2 YRITYKSET 46 yritystä tai yhteisöä työllistävät noin 450 henkeä toimialat: - teollisuuspalvelut - elektroniikka - tietotekniikka - ympäristöteknologia - yritys- ja koulutuspalvelut - kylmä- ja talviteknologia PALVELUT Toimitilapalvelut tarjoavat: - toimistotilat alkaen 15 m 2 - laboratorio- ja testaustilat - tuotanto- ja varastotilat siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut vartiointi - Securitas Oy kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlöä), koulutusluokka (24 hlöä), 4 neuvotteluhuonetta, (10 17 hlöä), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimediaprojektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton internetyhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut. Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin. Yrityskehityspalvelut Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu Innovaattori Yrityshautomo WelCome-paketti Tutkimus- ja kehityspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Koulutuspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Liiketalous ja tietojenkäsittely Ammattiopisto Lappia, Palvelu- ja tekniikanala TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA YLEISTÄ Tehtävänä on palvella alueen yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa Vuosi 2009: 3,2 milj. euroa, 36 htv TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT Optisen mittaustekniikan laboratorio - Konenäkö, hahmon tunnistus, - Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja visuaalinen ohjaus - Näkyvä valo, infrapuna ja röntgen Kunnossapito - Kunnossapidon prosessit ja tiedonhallinta - Eri teknologioiden soveltaminen kunnossapitoon Materiaalien käytettävyys - Erilaisten materiaalien käytettävyys - Muovaus ja liittäminen - Soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin Palvelutoiminta Testaus- ja mikroelektroniikkalaboratorio - Sähköinen testaus ja karakterisointi - Materiaalitestaus ja vika-analyysi - Luotettavuus - Asiantuntemukseen perustuvat toimeksiannot Muu toiminta - Alueen yritysten tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti toteutettavat tutkimus ja kehittämishankkeet Lisätietoja: Tutkimustoiminta: Kehityspäällikkö, TkT Seppo Saari Puh , seppo.saari@tokem.fi Palvelutoiminta: Suunnittelupäällikkö Tapio Keskimaula Puh OSKE saa mennä, kun INKA tulee Osaamiskeskusohjelma (OSKE) on erillisohjelma, jonka tavoitteena on alueellisen huippuosaamisen hyödyntäminen klustereihin perustuvan toimintamallin avulla. OSKE päättyy vuonna Ohjelmaa toteuttavat 22 eri alueilla sijaitsevaa osaamiskeskusta. Loppuarvioinnin aika on ensi vuonna, joten OSKE-ohjelman saavuttamat tulokset eivät ole vielä tiedossa. OSKEn korvaa INKA vuodesta 2014 alkaen. Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA) jatkanee lukuisten osaamiskeskusohjelmien ja erilaisten innovaatioklustereiden viitoittamaa kansallista perinnettä. INKA-ohjelman tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelma kohdistuu suurille kaupunkiseuduille ja avainsanoja ovat edelläkävijämarkkinat, uudet osaamiseen pohjautuvat kehitysympäristöt. Uudessa ohjelmassakaan ei ole unohdettu aluelähtöistä toimintaa. Se halutaan tiukemmin linjaan kansallisen innovaatiopolitiikan kanssa. INKA-ohjelman mielenkiintoisimpia avauksia on ehkä kuitenkin se, että suurimmilta kaupungeilta odotetaan uusia innovaatioiden kehitys- ja testausympäristöjä maankäytön, asumisen ja liikenteen infrastruktuurihankkeissaan. Innovaatiokeskittymä-ajattelu perustuu kansainväliseen vertailuun maailman vetovoimaisimmista innovatiivisista kaupunkiseuduista. Globaalissa taloudessa innovaatioyhteisöt, verkostot ja ekosysteemit kilpailevat keskenään. Ekosysteemi-mallit on ammennettu ICT-/ohjelmistoteollisuudesta. On syytä epäillä toimiiko innovaatiokeskittymä-ajattelu Suomen kaltaisessa reilun viiden miljoonan ihmisen harvaanasutussa maassa. Innovaatiokeskittymä on kansainvälisesti vetovoimainen monialainen globaalien arvoketjujen solmukohta. Tällaisen kriteerin täyttää ehkä juuri ja juuri pääkaupunkiseutu. Maailma on täynnä Suomea väkirikkaampia monialaisia innovaatioiden solmukohtia. On vaikea kuvitella, että voisimme pärjätä pienenä maana maailman suurimpien keskittymien toimintamalleilla. Mikä olisi sitten tehokkaampi malli? Optimaalisia toimintamalleja on vaikea tunnistaa. Ehkä pieneen maahan mahtuu vain yksi politiikka. Kannattaisi kuitenkin yrittää soveltaa erilaisia malleja. Innovaatiotoimintaa lienee haasteellista täysin hallita ja ohjata. Siispä onkin tärkeää mahdollistaa: vapauttaa ihmiset, yritykset, organisaatiot innovatiiviseen toimintaan. Kun emme voi olla suuria ja voimakkaita, olkaamme pieniä ja ketteriä! Julkaisija Digipolis - Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo Heikka Toimitus: Kati Klaavuniemi ja Teemu Kytövuori Suunnittelu ja toteutus Avalon Oy, Kemi Paino Erweko Oy Paperi Galerie Art Silk 150g/m 2

3 Kuva: Kemin kaupunki Teksti: Laura Hyle Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kunnossapitotiimi (kuvassa Ville Rauhala, Leena Parkkila, Katri Virsu, Aslak Siimes ja Jaana Tarvainen) on mukana 30 osaajaa kokoavassa SULKAhankkeessa. Rikkipäästöt kuriin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on mukana mittavassa hankkeessa kaivosten rikkipäästöjen vähentämiseksi. Hanke yhdistää osaamista yli maakuntarajojen. Rikkiyhdisteitä syntyy kaivoksissa kaikissa toiminnan vaiheissa malmin louhinnasta rikastukseen. Rikkiyhdisteet ovat monien kaivosten aiheuttamien ympäristöhaittojen taustalla. Heinäkuussa alkaneen kaksivuotisen Rikin yhdisteet kaivostoiminnassa (SULKA) -tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tieteellistä tietoa rikkiyhdisteiden ympäristövaikutuksista sekä kehittää nykyisiä ja uusia menetelmiä rikkiyhdisteiden mittaamiseen, seurantaan ja päästöjen minimoimiseen. SULKA-hankkeen toteuttavat yhteistyössä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kanssa Oulun yliopiston useat yksiköt: Oulu Mining School, SkyPro Oulu, prosessi- ja ympäristötekniikan osaston lämpö- ja diffuusiotekniikan laboratorio, CEMIS-Oulu Sotkamon yksikkö ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Lisäksi hankkeen toteuttamiseen osallistuu GTK:n Pohjois-Suomen yksikkö. - Meillä Tekniikan tutkimus- ja kehitysyksikössä ei ole tämän tasoista kemian osaamista juuri ollenkaan, joten tämä hanke on meillekin tutkimuksen ohella oppimishanke, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Aslak Siimes kertoo. Ympäristöasiat tapetilla Yksikään kaivos tai tuotantolaitos ei voi tulevaisuudessa unohtaa näitä asioita Rikkiyhdisteitä esiintyy kaivoksilla sekä kaasuna että nesteeseen ja kiintoaineeseen sitoutuneena. SULKA-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kaasumaisten rikkipäästöjen vähentämiseksi useita menetelmiä, kuten katalyytti- ja adsorbenttimateriaaleihin perustuvia teknologioita. Lisäksi kehitetään geokemiallisia tutkimusmenetelmiä, joilla voidaan arvioida rikkiyhdisteiden vaikutuksia maaperään, pinta- ja pohjavesiin, järvisedimentteihin ja sammaliin. Äkkiseltään voisi ajatella, että ympäristöasioihin panostaminen lisää tuotannon kustannuksia. - Yleinen kriittisyys ympäristöasioita kohtaan on kasvanut. Vaikka ympäristöasioihin satsatut eurot eivät heti näykkään tuotannon tehokkuudessa, asioihin velvoittavat lait ja säädökset, Siimes muistuttaa. Lapin ainutlaatuinen luonto on aika herkkä erilaisille päästöille. Tutkimalla ja kokeilemalla löydetään ympäristöratkaisuja, jotka ovat sekä kustannustehokkaita että ympäristöä säästäviä. - Tavoitteena on luoda uusi menetelmä tuotantolaitteiden kriittisyysluokitteluun ympäristönäkökulmasta. Hankkeessa teemme selvityksiä rikkiyhdisteiden vaikutuksesta prosessilaitteisiin, niiden komponentteihin, apuaineisiin, materiaalivirtoihin, laitteiston ympäristöön ja henkilöihin. Prosesseille tehdään vika-, vaikutus- ja kriittisyysanalyysit tuotannon näkökulmasta. Eli kemian osaaminen tulee Oulusta ja prosessiosaaminen sekä tietämyksenhallinta meiltä. Yhteistyötä yli maakuntarajojen Koolla on kovatasoinen porukka. Tavoitteena on siirtää hankkeessa syntyvä uusi tieto alalla toimivien yritysten ja tutkimustahojen käyttöön ja lisätä niiden osaamista merkittävästi. Tutkimusyhteistyökumppaneina oppilaitosten lisäksi ovat muun muassa Agnico-Eaglen Kittilän kaivos, Outotech Oy, Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ja Sotkamo Silver Oy. - Hankkeessa työskentelee noin 30 tutkijaa ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 1,8 miljoonaa euroa. Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt sille 1,45 miljoonan euron EAKR-rahoituksen. Lisäksi hanketta rahoittaa kymmenkunta alalla toimivaa yritystä. Tavoitteenamme on kehittää menetelmiä, jotka voidaan viedä myös muihin tuotantolaitoksiin, Siimes kiteyttää. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

4 Arctic Business Design Oktoberfest 2012 Jo kuudennen kerran järjestettävän kutsuseminaarin teemana on tuote- ja palvelukehitys sekä kansainvälistyminen. Seminaarin päättävässä Arctic Design Maraton -kilpailussa muotoilun avulla haetaan ratkaisuja, jotka edistävät mukana olevien yritysten kilpailukykyä. Oktoberfest -tapahtuman nimestä on tipautettu Heavy High Tech pois hankkeen päätyttyä, mutta edelleen hyödynnetään hankkeen hyviä kokemuksia Arctic Business Design -projektissa. - Heavy High Tech -aluekeskuskehitysohjelman tavoitteena oli vahvistaa Kemi-Tornion seutukunnan teollista osaamista ja teollisen palveluliiketoiminnan kilpailukykyä sekä kehittymisedellytyksiä. Hankkeen aikana opittiin paljon ja luotiin hyviä yhteistyökuvioita. Olemme hakeneet hankkeelle jatkorahoitusta, mutta päätöksiä ei tässä vaiheessa ole vielä tarjolla, ohjelmapäällikkö Kari Poikela Digipolis Oy:stä kertoo. Poikela jatkaa, että kokemusten jakaminen ja verkostoituminen ovat tärkeitä asioita. Esimerkiksi Oktoberfest-tilaisuus on yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille suunnattu kutsutilaisuus verkostoitumista silmällä pitäen, joka tavoittaa hyvin alueen teollisuusväen. Yritysten toimeksiannot kilpailun aiheena Arctic Design Maratonissa huippumuotoilijoiden tutoroimat monialaiset opiskelijatiimit valmistelevat ehdotukset muutaman yrityksen antaman palvelun tai tuotteen muotoilu- Arctic Business Design -hankkeessa pyritään tiivistämään koko Lapin yhteistyöverkostoa. haasteen pohjalta. Päivi Tahkokallio Tahkokallio Design+ -yrityksestä on ollut mukana kehittämässä konseptia Rovaniemi Design Weekin ja Innomaratonin pohjalta. - Oppilaat sitoutuvat yhdessä yrittäjän kanssa kuukauden mittaiseen muotoilu maratoniin, jonka huipentuma on 24 tunnin loppukiri eli vuorokausi ennen Oktoberfest-tilaisuutta. Tiimien tukena on minun lisäksi joukko huippumuotoilijoita sparraamassa, Tahkokallio valottaa. - Viime vuoden voittaja Mobile Marking Oy on saattanut voittoisan työnsä jo tuotantoon. Toiseksi tulleen Test World Oy:n innovaation kehittämistä on jatkettu Proto Design II -hankkeessa ja kolmanneksi sijoittuneen Oulun Yliopiston idealle on puolestaan löydetty juuri toteuttaja, joten oppilaat tekivät viime vuonna todella hyvää työtä. Kuva ja teksti: Kati Klaavuniemi 4 Digipolis Magazine

5 Oktoberfest Paikkana on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun juhlasali. Tilaisuus alkaa klo Teemana on tuote- ja palvelukehitys sekä kansainvälistyminen. Aivovoimaa liikkeellä Kilpailussa on mukana 3 ryhmää eli yhteensä 19 opiskelijaa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta, Ammattiopisto Lappiasta, Lapin ammattiopistosta ja Lapin Yliopiston teollisen muotoilun laitoksesta. Mukana olevat yritykset ovat Ageos Oy, NWD Technologies Oy ja YIT Oy. Yritysten edustajat pureutuvat oppilaiden kanssa toimeksiantoihin muutaman tapaamisen aikana. Kilpailu on sekä opiskelijoille että yritysten edustajille prosessi. - Hieman hirvittää, että mihin sitä on lupautunut, mutta uskon, että tämä on haasteen lisäksi mahdollisuus. Harvoin opiskelija pääsee jo opiskeluaikana käsiksi tällaisiin aitoihin haasteisiin monialaisissa tiimeissä huippumuotoilijoiden ohjauksessa. Samalla pääsee näyttämään yrittäjille omaa osaamistaan, opiskelijat toteavat. Oktoberfest-tilaisuudessa työt esitellään yleisölle, joka valitsee mielestään parhaan Arctic Design -kriteerit täyttävän ehdotuksen. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

6 Kuvat: Anna Dammert ja Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi Kuvat: Anna Dammert ja Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi Digipoliksesta välineitä kansainvälistymiseen TRIOplus-roadshow päättyi elokuussa Kemiin. Seminaari esitteli hankkeen ja vierailevien luennoitsijoiden kautta kehittämispalveluja erityisesti teknologiateollisuuden pk-yrityksille. Samalla keskusteltiin myös tulevaisuuden näkymistä: mistä löytyvät teollisuuden palveluyritysten menestyksen avaimet? Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKEL ry on teknologiakeskustoiminnan edunvalvoja, asiantuntija ja kehittäjä Suomessa. Yhdessä jäsenkeskustensa kanssa se muodostaa valtakunnallisen TEKEL-verkoston, joka on osa kansallista innovaatiojärjestelmää. Digipolis toteuttaa teknologiakeskuskonseptia alueellaan. Sillä on selkeä teknologinen profiili, paljon yrityskontakteja sekä toimivat yhteydet korkeakoulu- ja yliopistomaailmaan. Teknologiakeskustoiminnan kivijalkoja ovat yrityskehitystoiminta, kehittämisohjelmien suunnittelu ja toteutus sekä toimitilojen ja niihin liittyvien palvelujen tarjoaminen. Oleellista on myös vahvojen verkostoyhteyksien kehittäminen ja tarjoaminen asiakkaille. Digipolis Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Heikka kertoi TRIOplus-roadshowssa, että 70 prosenttia Digipoliksen alueen hankkeista liittyy teollisuutta palvelevan liiketoiminnan kehittämiseen. - Monella yrityksellä kansainvälistyminen on jäänyt puolitiehen, vaikka teollisuudenpalveluliiketoiminta on vahvaa. Edistymistä on tietysti tapahtunut varsinkin kaivostoiminnan lisääntyessä, mutta paljon on edelleenkin tehtävänä. Kaikki pohjoiseen tulleet ja tulevat lähiaikojen suuret investointihankkeet ovat jollakin tavalla kansainvälisiä. Verkostoista haetaan väyliä kansainvälisille markkinoille. Mutta, miten vanhojen konseptien yritykset tässä kuviossa pärjäävät? 6 Digipolis Magazine

7 TEKELin toimitusjohtaja Jaakko Helenius muistuttaa, että TEKELiltä löytyy verkosto, joka yritysten rajapinnassa vie asioita juuri oikeille henkilöille. Verkostossa on voimaa Viime marraskuussa TEKELin toimitusjohtajana aloittanut Jaakko Helenius korosti kansallisen TEKEL-verkoston merkitystä. - Verkostoidea on hyvin johdettu, ketterä ja kykenevä koulutettujen osaajien verkosto myös Euroopan mittakaavassa. Toimillamme olemme ansainneet paikkamme vakavasti otettavana neuvottelijana ja uskottavana toimijana isoissa hankkeissa, Helenius totesi. Verkostossa on vajaa 800 ihmistä ja 29 jäsenkeskusta. TEKEL-verkostossa on voimaa ja mahdollisuuksia tukea sen jäseniään. - Verkoston jäsenet ovat alueensa ykköstekijöitä. Ne ovat erikoistuneet palvelemaan oman alueensa elinkeinoelämää ja niillä on erikoisosaamista, mikä on rikkaus koko verkostolle, ja tekee siitä uskottavan. Helenius korosti, että suorat kontaktit ovat yrityksille tärkeitä. Haetaan sitten osaajia ja rahoitusta rakennus- tai sosiaalisen median hankkeeseen, TEKELiltä löytyy verkosto, joka yritysten rajapinnassa vie asioita juuri oikeille henkilöille. Yritysten asialla Prizzway Oy:n toimitusjohtaja Jari Järnstedtin mielestä TRIOplus on ollut hyvä esimerkki TEKE- Lin toiminnasta. - TRIOplussassa on nyt kolmen vuoden aikana käyty läpi satoja yrityksiä ja synnytetty kymmeniä uusia hankkeita. Tavoitteet täytettiin jo puolitoista vuotta ennen hankkeen päättymistä, joten voidaan sanoa, että verkosto toimii tehokkaasti. TEKELille on tärkeää vaikuttaa yrityksiin. Kansainvälinen kattavuus ja alueelliset kontaktit ovat tässäkin hankkeessa olleet tärkeimmässä roolissa, Järnstedt muistutti. Idean perusta on olla yritysten asialla. - TEKEL voi toimia neuvottelijana esimerkiksi ministeriöiden suuntaan verkoston puolesta. Toinen vahvuus on se, että jos haluat kansainvälistyä, tällaisen toimijan on helpompi luoda yhteydet myös muissa maissa, Helenius jatkoi. Muut pohjoismaat ovat Heleniuksen mukaan luontevia kumppaneita Suomelle. - Esimerkiksi Teknologiakeskusten kv-liiton kokouksessa hahmoteltiin Pohjoismaiden välistä yhteistyötä ja asiaa jatketaan nyt syksyllä. Pohjoismaissa tutkimuksen ja tekemisen ilmapiiri on samanlainen, rakenteet ovat kunnossa ja yhteistyömalleja on jo testattu. TRIOplus-roadshow päättyi Kemiin TRIOplus-hanke tarjosi kehittämispalveluja erityisesti teknologiateollisuuden pk-yrityksille. Tavoitteena oli yritysten menestyksen ja kilpailukyvyn parantaminen myös vaikeana taloudellisena aikana. Hankkeen tarjoamat palvelut jakautuivat kolmeen osaan: kasvun ja kehittämisen toimintalinja, ELY-keskusten tuotteistetut palvelut ja terveyttämispalvelut. Vaikka hanke on päät- tymässä, sen hyvät käytännöt jäävät yrityskehittäjien käyttöön. - TRIOplus käynnistyi syksyllä Hankkeen alkuperäinen tavoite, 600 yrityskäyntiä, ylittyi reilusti, sillä hankkeessa kontaktoitiin peräti 800 yritystä kolmen vuoden aikana ja saatiin käyntiin kymmeniä kehittämishankkeita, Helenius esitteli hankkeen tuloksia. Roadshow-tilaisuudessa Helenius väläytti myös ajatusta siitä, miten luotu malli juurrutettaisiin vielä paremmin yrityskehittäjien käyttöön ja että TRIOplussassa käytetystä Progress-työkalusta muodostuisi Suomen mittakaavassa vallitseva standardi yrityskehitystoiminnalle. - TEM:n kanssa on käynnissä neuvottelut hankkeen jatkorahoituksesta, ja tähän astiset hyvät tulokset ovat vahva pohja keskustella jatkosta. Taantuma Euroopassa laajenemassa Saksaan Hankkeesta vastasi Teknologiateollisuus ry., joka myös kokoaa tarpeita yrityksiltä ja välittää tietoa toimialasta ja aktivointitoimenpiteistä yrityksille. Roadshowssa Teknologiateollisuuden aluevastaava Tuula Sivonen esitteli alan tilannetta. - Euroopan taantuma on pahentunut viime kuukausina. Teollisuuden ja palvelualojen kehitystä kuvaavat ostopäällikköindeksit painuivat touko-, kesä- ja heinäkuussa alimmalle tasolleen sitten finanssi- ja talouskriisin pahimman vaiheen. Ne kertovat bruttokansantuotteen supistumisesta useissa maissa kevään ja kesän aikana. Länsi-Eurooppa on Suomen vahva vientimaa ja se jo taantumassa. Taantuma on nyt tarttumassa myös kilpailukyvyltään vahvaan Saksaan. Ranskassa, Italiassa, Isossa-Britanniassa ja Espanjassa sekä useissa muissakin maissa talouden heikkeneminen on jatkunut kesän aikana. Myös maailmantalous on lisääntyvän epävarmuuden kourissa. Talouskasvun hidastuminen koskee myös valtaosaa kehittyvistä maista. Vaikka Suomi on ainakin toistaiseksi välttänyt talouden supistumisen, riski kasvaa nopeasti. - Tällä hetkellä teollisentuotannon kasvu tehdään Kiinassa, Intiassa, Etelä-Koreassa, Venäjällä ja Brasiliassa, Sivonen summaa. Kilpailukykyä vahvistettava TRIOplus-hanke perustui Tekelin kansallisesti koordinoimaan alueellisten Tekel-keskusten toimintaan. Taloudellisessa murrosvaiheessa olevien yritysten kumppanina hankkeessa toimii TMA Finland. TRIOplus-hankkeen rahoittajat olivat Teknologiateollisuus ry, Uudenmaan ELY-keskus, työja elinkeinoministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto. Sivosen mielestä valtiovallan on haastavassa markkinatilanteessa tuettava teollisuuden ja koko elinkeinoelämän uusiutumista määrätietoisilla päätöksillä. Työmarkkinapolitiikalla yrityksille ja työntekijöille olisi luotava kannusteet tuottavuuden parantamiseen. - Yrityksille ei voi sälyttää enää yhtään ylimääräistä rasitetta. Päinvastoin on kasvuyrittäjyyden edistämistä koskevat linjaukset muutettava päätöksiksi ja saatettava voimaan. TRIOplus-hankkeen yrityksistä 65 prosenttia oli teknologiaalan yrityksiä. - Hankkeen toimintamalli oli ensin tunnistaa yrityksen kehitystarpeet, sitten valita yrityksen tarpeisiin soveltuva asiantuntijapalvelu ja sille rahoituspalvelu kehitystarpeiden toteuttamiseksi. 290 toteutetun kehityshankkeen tulokset puhuvat yritysten halusta viedä toimintaansa eteenpäin. Hankkeessa myös havaittiin, että suurimmat kehitystarpeet näissä, ja todennäköisesti myös muissa, yrityksissä eivät olleet osaamisen puolella vaan johtamisessa, strategiossa ja markkinoimisessa. Näihin asioihin löytyy kyllä ratkaisut, Järnstedt jyrisi. Verkosto, alueelliset yrityskehittäjät ja mallit on nyt kehityshankkeiden läpiviemiseksi. Tulevaisuudessa Heleniuksen mukaan TEKES tulee olemaan entistä enemmän mukana myös rahoitusten hankkimisessa. Tästä on pilotti jo käynnissä. - Meillähän on nyt tämä toimintamalli aika isolla porukalla testattu ja hyväksi havaittu. Tässä on väline, käyttäkää sitä, Helenius muistutti lopuksi. TRIOplus-tyyppistä yrityspalvelua on tarjolla jatkossakin Digipoliksen kautta Pohjois-Suomen pk-yrityksille. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

8 Hankkeen keskeiset toimenpiteet Luodaan ja testataan toimintamalli, jonka puitteissa Lapin seutukunnat saavat projekteille kansainvälistä näkyvyyttä ja sen myötä pilottisijoituksia. Toimintamalli testataan konkreettisilla toimenpiteillä. Kootaan monipuolinen mukaan tulevien seutukuntien ja kuntien investointiportfolio, ns. Lapin sijoitussalkku sitä päivitetään ja markkinoidaan aktiivisesti. Markkinoidaan investointikohteita erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa sijoittajille ja kohteista kiinnostuneille yrityksille Lapissa ja ulkomailla sekä suoraan eri kontaktien kautta. Luodaan yhtenäinen investointikohteiden esittelytapa Lapin kuntien ja seutukuntien käyttöön. Parannetaan yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä sijoitusedellytysten kartoittamiseksi, parantamiseksi ja päätöksenteon nopeuttamiseksi. Avustetaan seutukuntia ja kuntia sijoitussalkun materiaalin keräämisessä, päivittämisessä ja esittelymateriaalin tekemisessä. Kiinnostuitko Invest in Laplandista? Tutustu: Rovaniemenkehitys.fi FDI-kaksoisagentti Hän on Hannu Jauhiainen. Investointiasiantuntija, johon kannattaa tutustua tämän syksyn aikana. Puhelinyhteyden päässä olevan Hannu Jauhiaisen äänestä huokuu tyytyväisyys, sillä toukokuussa startanneessa Invest in Lapland -hankkeessa on päästy rivakasti liikenteeseen. Vaikka hanketta toteutetaan aina seuraaviin jalkapallon MM-kisoihin saakka, kyseessä ei ole kahden vuoden projekti, jonka jälkeen se vaipuu unholaan. - Perimmäinen tarkoitus on käynnistää pitkäjänteinen prosessi, jossa edistetään kansallisten ja kansainvälisten yritysten sijoittumista ja investointeja Lapin alueelle. Kilpailu investoinneista on äärettömän kovaa ja Hannun mukaan Suomi ei vielä ole mukana siinä kärkiporukassa mihin edellytykset ovat olemassa, sillä Suomeen tehtyjen ulkomaisten sijoitusten tuotto on ollut selvästi korkeampi kuin muihin EU-maihin tehtyjen sijoitusten. - Esimerkiksi Ruotsi on pystynyt hankkimaan suoria ulkomaisia investointeja (FDI = Foreign Direct Investment) yli kaksi kertaa enemmän. Vahvat alat korostuvat Itse asiassa tämän päivän globaalissa toimintaympäristössä investointikohteena on koko Suomen ja Lapin tunnettuus sekä kilpailukyky. Hankkeella pyritään nostamaan esille ennen kaikkea Lapin vahvoja aloja: kaivos-, energia- ja prosessiteollisuus sekä teollisuuspalvelut, matkailu ja luovat alat. Hannun vastuualueeseen kuuluu teollisuusinvestoinnit. Rovaniemellä kollega Jaakko Pöykkö huolehtii samassa asiantuntijaroolissa matkailusta ja luovista aloista. - Toki sektorit risteävät usein ja teemme aktiivista ja rajatonta yhteistyötä. Oulusta lähtöisin oleva yhteiskuntatieteiden maisteri kuvailee itseään kaksoisagentiksi. Hannun työkavereita kun löytyy sekä Rovaniemeltä että Kemistä. Päivittäisen kuuden minuutin työmatkansa Digipoliksessa sijaitsevan työpöytänsä ääreen hän taittaa mieluiten kävellen. - Tavallaan minulla on kaksi työyhteisöä, mutta se on vaan mukavaa. Laajojen kokonaisuuksien parissa kaikista mieluiten askarteleva Hannu on kartuttanut kokemustaan toimimalla talouspäällikön tehtävissä eri yrityksissä noin 15 vuoden ajan. Vuonna 2000 hän siirtyi taloushallinnosta myynnin ja markkinoinnin pariin. - Investointiasiantuntijan roolissa pääsen yhdistämään kokemukseni molemmilta alueilta. Syksyn suurkiertue Tämän syksyn osalta suurin hankkeeseen liittyvä uurastus on tehdä Invest in Laplandia ja sen toimijoita tunnetuksi koko Lapin alueelle. Hankkeeseen osallistuvat liki kaikki Lapin kunnat, joten esiteltävää riittää. - Yhteistyötahojamme ovat kunta- ja julkisen sektorin lisäksi yritykset, yrittäjäjärjestöt, kauppakamarit, Finpro, suurlähetystöt, oppilaitokset sekä tietysti sijoittajat ja sijoitusrahastot. Hankkeen puitteissa toteutetaan myös toimintamalli, jonka avulla jokainen kunta pystyy jatkossa itsenäisesti löytämään ja tuomaan houkuttelevasti esille omat investointikohteensa. - Luomme kuntien kanssa yhteistyössä Lapin sijoitussalkun, jossa ala- ja kuntakohtaisesti esitellään konkreettisia sijoituskohteita ja jota luonnollisesti päivitetään säännöllisesti. - Kun se on muodostettu, kartoitamme kohderyhmät, joista investointeja lähdetään kohdennetusti hakemaan, Hannu jatkaa. Hankkeen yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista on nyttemmin Finpron osana toimiva Invest in Finland -palvelu- ja asiantuntijaorganisaatio, jonka laskelmien ja kokemuksen mukaan kestää keskimäärin kahdesta seitsemään vuotta sijoituskohteen markkinoinnin aloittamisesta siihen, ennen kuin kohteeseen investoidaan. Välillisiä hyötyjä Mutta, kun rahahanat vihdoin avautuvat, virrat ovat valtavia. Lapin kauppakamari julkaisi viime helmikuussa European High North Investment -katalogin ja siitä päivitetyn version elokuussa. - He ovat laskeneet, että jos Lapin alueelle suunnitellut niin sanotut kolmen A:n investoinnit toteutuvat seuraavien 10 vuoden aikana, investoinneissa liikkuva summa on yhteensä yli 12 miljardia. Hannu korostaa, että jokaisella sijoituksella on myös huomattavia makrovaikutuksia. - Investointi stimuloi taloudellista kasvua, luo työpaikkoja, lisää tuottavuutta ja vientituloja, tehostaa kilpailua, täydentää pääomamarkkinoiden toimintaa, tuo pääomia tuotekehitykseen sekä lisää kansainvälistä liiketoimintaosaamista ja -verkostoja. Mitä yksi edellä, sitä muut perässä. Sijoittajan investointi jollekin alueelle on selkeä signaali toisille toimijoille. Muutkin reagoivat. - Ja mikä tärkeintä, se on indikaatio myös kotimaisille yrityksille. Ei välttämättä kannata ulkoistaa omaa toimintaansa ulkomaille, jos kotimarkkina-alueelle on tulossa lisää investointeja. Invest in Lapland -hanketta saa osaltaan kiittää hyvistä uutisista, joita saatiin Tukholmassa järjestetystä Nordic Tourism Investment Forumista. Noin 40-henkiselle kansainväliselle sijoittajajoukolle esiteltiin kaikkiaan 12 kiinnostavinta matkailuhanketta Pohjoismaista. Suomesta joukkoon oli valikoitunut neljä hanketta. - Yksi kotimaisista esitellyistä hankkeista oli Keminmaan Hansaranta-matkailuhanke, Hannu iloitsee. 8 Digipolis Magazine Kuva: Susanne Erkinantti Teksti: Teemu Kytövuori

9 Hyvää yhteisvoimin Vajaat puolitoista vuotta kestävässä Pohjoinen hyvinvointikeskus -hankkeessa rakennetaan uusi toimintamalli alueen hyvinvointipalvelujen ja osaamisen edistämiseksi. Vastikään käynnistynyt hanke kokoaa yhteistyökumppanit työpajoihin, joissa toimintamallia ja -tapaa rakennetaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kesken. - Hankkeen toteutusaika on varsin lyhyt, joten haluamme heti alusta asti edetä konkreettisin toimenpitein, ilman että aikaa menisi ylimääräiseen jahkailuun, projektipäällikkö Heidi Pyyny Kemi- Tornion ammattikorkeakoulusta kertoo. Pilottien asema on keskeinen Pohjoinen hyvinvointikeskus -hankkeessa. Niiden kohderyhmää ovat oppilaitokset, opettajat, opiskelijat ja TKI-toimijat sekä Kemi-Tornion pilotissa hyvinvointipalvelujen (erityisesti ikääntyvien palvelut ja työikäisten hyvinvointipalvelut) tuottajat ja järjestäjät (kunnat, yritykset ja järjestöt). - Hankkeessa sovelletaan asiakas- ja käyttäjälähtöistä living lab -mallia ja avoimuutta. Eri asiakasryhmät halutaan mukaan kehitystyöhön heti alusta lähtien, kehityspäällikkö Martti Ainonen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta korostaa. - Lopputuloksena syntyy pilotoitu verkostomainen toimintamalli, Hyvinvointikeskus-konsepti, hyvinvointipalveluprosessien ja -tuotteiden sekä osaamisen kehittämiseksi, Pyyny painottaa. Verkostot kuntoon! Tarkoitus on ensisijaisesti aikaansaada työelämän tarpeisiin paremmin vastaava toimintamalli- ja ympäristö, jossa yhdistetään opetusta, tutkimus- ja kehitystoimintaa aluetta palvelevaksi yhdessä verkoston kanssa suunnitellen ja kehittäen. - Tuloksena on toivottavasti palveluprosessien kehittyminen ja palvelutuottajien verkostoituminen entistä paremmin palvelujen järjestämisessä. Olisi myös hienoa, jos hankkeen ansiosta syntyisi jopa uusia palvelutuotteita. Vaikka hankkeen sisällä toteutettavat pilotit kohdistuvat Meri- Lapin ja Rovaniemen alueille, ajatuksena on miettiä, kuinka malli saataisiin vietyä myös naapurikuntiin ja kauemmaksi. Hyvinvointi on teemana aina ajankohtainen ja hyvässä huudossa. Tälläkin hetkellä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on meneillään Terveys- ja hyvinvointipysäkki pyörille -hanke. Sen ansiosta ensi keväänä pääsee liikkeelle Onni-auto, joka mahdollistaa erilaiset kokeilut sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoamiseksi autosta lähellä palvelujen käyttäjiä. - Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja opettajat voivat lähteä kiertelemään maakuntia ja palvelemaan erilaisia asiakasryhmiä, Ainonen esittelee. Lisäksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikköön rakennetaan oman hankkeen puitteissa simulaatio- ja kehittämisympäristö. - Ympäristö mahdollistaa hoito- ja ohjaustilanteiden simulaatio-opetuksen lisäksi erilaiset kokeilut ja testaukset erilaisilla apuvälineillä ja laitteilla. Miten hyvinvointialan konkarit itse pitävät huolta hyvinvoinnistaan? - Vapaa-ajalla ajatukset pois työstä, mukavat harrastukset ja perheen kanssa ajan viettäminen. Sekin kannattaa muistaa, että mielekäs työ lisää hyvinvointia ja kannattelee omalta osaltaan elämässä, Heidi Pyyny ja Martti Ainonen tuumivat. Kuvat: Shutterstock Teksti: Teemu Kytövuori Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

10 Enemmän kuin talonmies Vaikka sanotaan, että ISS on siivousfirma, on se paljon muutakin. Sillä on käytössä sähkö-, kylmä- ja lvi-miehet, vartijat, siivoojat, lähetit ja saneeraajat vuorokauden jokaisena tuntina. ISS Palvelut tuottaa kiinteistöjen omistajille ja käyttäjille asiakaskohtaisia palveluratkaisuja. - Keskitymme kiinteistön ylläpitoon, siivoukseen, turvallisuus- ja ruokailupalveluihin sekä valittujen asiakassegmenttien tukipalveluihin ja integroituihin kokonaispalveluratkaisuihin, palveluohjaaja Pertti Sahlman luettelee. Työt tehdään pääsääntöisesti tiimeissä, jotta jokainen voi keskittyä oman alueensa erityisosaamiseen. - ISS:n tiimit ovat yksittäisistä palveluista koostuvia monipalvelukokonaisuuksia yrityksen tarpeiden mukaan. Suunnittelussa kuunnellaan palvelun ostajan lisäksi käyttäjää, jonka tukena on myös ympärivuorokautinen päivystys, palveluesimies Jenni Kela jatkaa. Kokenut toimija Sahlman on toiminut teknologiakylän alueella jo yli 20 vuotta. - Alue on kehittynyt näiden vuosien aikana monipuoliseksi kyläksi. Itsekin toimin täällä ensin yrittäjänä, kunnes myin yritykseni ISS Palveluille. Edelleen täällä tapahtuu paljon ja yrityksiä tulee kokoajan lisää. Asiakkaille tärkeää on ollut se, että palvelu on tuotettu lähellä. - Esimerkiksi täällä Digipoliksen alueella olemme toimineet alusta saakka, joten kyllä tässä on itsekin oppinut esimerkiksi sähköasioista. - Meidän tarpeellisuuden asiakas yleensä huomaa vasta sitten, kun sattuu tulipalo tai vesivahinko, mutta parhaimmillaan tätäkään asiakas ei ehdi huomioimaan, kun meidän osaajat ovat jo hoitaneet kohteen kun- toon. Kiinteistönhoitaja on edelleen lähellä asiakasta entisajan talonmiesten tyyliin, vaikka osaamisalueet ovatkin kasvaneet, Kela valottaa ISS:läisten asennetta. Oman työnsä osaajia Kiinteistönhoidosta jää monesti sellainen kuva, että se on vain lumenluontia ja hiekoitusta. - Kiinteistönhoitajankin tutkinto on nykyaikana monipuolinen rakennusten automatisoiduttua. Hommaan ei enää riitä reipas asenne, harava ja lapio. Täytyy hallita asioita sähkö- ja automaatiotekniikasta lähtien, olla palvelualtis ja ystävällinen. Tietysti sitä reipasta asennetta tarvitaan myös edelleen. Tällä hetkellä Kemissä ja Torniossa ISS:läisiä toimii eri kohteissa oppilaitoksista, liikekeskuksista ja asuinrakennuksista teollisuuteen. - Meiltä löytyy kokemusta ja osaamista esimerkiksi elektroniikan puhdastilojen hoitamisesta, jotka ovat leikkaussalejakin steriilimpiä paikkoja, Sahlman muistuttaa. - Kilpailijoihin nähden meillä on monipuolinen tarjonta, henkilökohtainen ote kohteiden hoitoon ja pystymme tarjoamaan kokonaisvaltaisia paketteja. Myös jatkossa asioita on tarkoitus tehdä paikallisesti. Vaikka kasvu löytyy uusista asiakkuuksista, haluamme palvella myös nykyisiä asiakkaita aina vain paremmin, Kela muistuttaa. 10 Digipolis Magazine Kuvat: ISS ja Kati Klaavuniemi Teksti: Kati Klaavuniemi ja Teemu Kytövuori

11 Kaika vastaa ISS:n tavasta toimia Pohjois-Suomen palveluyksikön aluejohtajana kesällä aloittanut Kaika Korhonen korostaa monipalveluosaamisen merkitystä. Rovaniemellä asuva Korhonen on ehtinyt tehdä ISS Palveluiden palveluksessa kattavan yli 15 vuoden uran. - Olin ensin yli 10 vuoden ajan palveluesimiehenä, jonka jälkeen toimin aluepäällikkönä, asiakaspäällikkönä, projektijohtajana ja asiakkuusjohtajana. Kun on kyse ISS Palveluista, puhutaan Suomen kolmanneksi suurimmasta yksityisestä työnantajasta ja maan johtavasta kiinteistö- ja toimitilapalveluyrityksestä. Korhonen on ollut tyytyväinen uraansa suuren yrityksen palveluksessa. Etuihin kuuluu muun muassa se, että yritys tarjoaa henkilöstölleen hyviä koulutusmahdollisuuksia. Monipalvelua asiakaskohtaisesti Korhosen vetämässä Pohjois-Suomen alueyksikön palveluksessa on nelisensataa ammattilaista, joista Kemi-Tornion seudulla työskentelee noin 150 henkilöä. Kemi-Tornion talousalueella ISS:n palvelutarjonta sisältää ruokailupalveluita lukuun ottamatta yrityksen kaikki muut valtakunnallisesti tarjoamat palvelut: kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tukipalvelut, turvallisuuspalvelut ja monipalvelut. Kansainväliseen, yli 50 maassa toimivaan ISS-konserniin kuuluvan ISS Palveluiden vahvoja tukijalkoja ovat jo pitkään olleen siivous- ja kiinteistönhoito. Lisäksi teknisten palveluiden kysyntä kasvaa koko ajan etenkin Kemi-Tornion alueella. - Olemme uskottava ja vakuuttava kumppani myös monelle suurelle toimijalle Pohjois-Suomessa, Korhonen korostaa. Yrityksen tarjonnasta Pohjois-Suomen yksikön osalta puuttuvat henkilöstöravintolat. Mutta alustavia kaavailuja niidenkin osalta on jo olemassa. - Haluamme olla alueellinen monipalvelun tarjoaja ja olla ratkaisemassa asiakkaidemme tarpeita kokonaisuutena. Pelillistäminen - sitouttamisen ja sitoutumisen tulevaisuus? Erilaisten videopelien pelaaminen on hauskaa puuhaa ja itseänikin se kyllä kiinnostaa. Pelaamiselle ei tunnu olevan pahemmin aikaa. Se ei poista kuitenkaan sitä, ettenkö olisi kiinnostunut ongelmanratkaisun haasteista, kilpailemisesta, hauskuudesta ja voittamisen riemusta. Törmäsin sosiaalisessa mediassa tuttavani esille nostamaan pelillistämisen koulutukseen. Kyseessä on kuuden viikon mittainen etäkurssi verkossa, jonka vetäjänä toimii Pennsylvanian yliopiston Whartonkoulun liiketalouden professori. Kurssi sisältää viikoittain julkaistavaa opetusmateriaalia, sekä tehtävät niistä. Päätöksenä kurssilla on luvassa loppukoe, jonka hyväksyttävästi suorittaneille on luvassa kurssitodistus. Viikoittainen 4-8 tunnin iltaopiskelupanostus työn ohessa tuntui mahdolliselta, joten ilmoittauduin mukaan. Pelillistäminen on kasvanut kuumaksi aiheeksi. Kurssin kymmenet tuhannet opiskelijat ympäri maailmaa todistavat sen. Pelillistämisellä tarkoitetaan pelien dynamiikan ja mekaniikan soveltamista ympäristöön, joka ei ole kuitenkaan peli. Tällainen ympäristö voi olla vaikka verkkosivu. Pelillistämisen elementtejä ovat esimerkiksi pisteet, edistyminen, tasot ja vertailu pelaajien välillä. Hyvällä pelillistämisellä voidaan kehittää markkinointia ja myyntiä sekä sitouttaa asiakkaita. Sillä voidaan myös parantaa tuottavuutta sekä saada aikaan muutoksia ihmisten käyttäytymisessä. Microsoft pelillisti muutama vuosi sitten sisäisesti Windows 7 -käyttöjärjestelmänsä lokalisointitestauksen. Tarkoituksena oli karsia käännösbugit pois. Testaamisesta oli tehty helppoa, hauskaa ja kilpailuhenkistä eri maiden välillä. Yrityksen työntekijät pystyivät osallistumaan testaukseen, vaikka se ei olisikaan kuulunut varsinaisesti heidän toimenkuvaansa. Pelillistämisen ansiosta testaukseen osallistui 4500 Microsoftin työntekijää ympäri maailman ja bugeja raportoitiin 6700 kappaletta. Jännittävämpänä esimerkkinä pelillistämisestä on Zombies, Run! -applikaatio, joka on saatavana iphoneen, Androidiin ja Windows Phoneen. Se tekee juoksemisesta hauskaa ja jännittävää. Jopa minä, joka en pidä juoksemisesta, olen ajatellut lähteä juoksemaan. Idea on seuraava. Sen sijaan, että kuuntelisit musiikkia juostessasi, laitatkin Zombies, Run! -applikaation päälle. Tilanne on nyt se, että että zombit ajavat sinua takaa ja kuulet toimintaohjeita korvanapeista. Zombien vaaniessa välillä lähempänä ja välillä kauempana, saat poimittua matkalta erilaisia kuvitteellisia esineitä, jotka auttavat sinua eteenpäin. Ajatus on ihan älytön, ja siksi se kuulostaakin niin hyvältä. Luvassa lienee ainakin hyvää anaerobista liikuntaa ja uusia juoksureittejä. Odotan mielenkiinnolla millaisia ideoita koulutus poikii. Aiheeseen saa ainakin laajaa tietopohjaa. Jos hyvin käy, opin ajattelemaan asioita pelisuunnittelijan näkökulmasta, jossa tarkoitus on saada pelaajat pelaamaan ja pitää heidät pelaamassa. Arto Remes Kehitysjohtaja, Avalon Oy Lue lisää Arton ajatuksia Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

12 Miljardien eurojen hankkeet! Tuo yrityksesi Partnerbookiin. Pohjois-Suomessa toteutetaan lähivuosina yli 7 miljardin euron teollisuusinvestoinnit. Kaivos-, biodiesel- sekä muut hankkeet realisoituvat pohjoisessa juuri nyt. Tuo yrityksesi esille ja osaksi näitä hankkeita Partnerbook-verkkopalvelun kautta. Pyydä esittelypaketti: info@partnerbook.fi Ammattikorkeakoulun kotipaikaksi Rovaniemi Asiaa pohtinut omistajavalmisteluryhmä on päättänyt maakunnan ammattikorkeakoulujen yhdistämisestä. Uuden ammattikorkeakoulun ylläpitäjäksi tulee osakeyhtiö, jossa omistus jakautuu niin, että Rovaniemellä on osakkeista 44 prosenttia, Kemillä 22, Torniolla 22, Kemi-Tornion koulutuskuntayhtymä Lappialla 5, Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä 5 sekä Lapin yliopistolla 2 prosenttia. Yhtiöllä on seitsemänhenkinen hallitus. Rovaniemi on tulossa uuden Lapin ammattikorkeakoulun kotipaikaksi. Samalla sen hallituksen puheenjohtajuus annettaisiin Kemiin. Lapin ammattikorkeakoulu toimii Kemi-Tornion ja Rovaniemen kampuksilla. Se korvaa aikaisemmat erilliset Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut. Myös Tornioon sijoittuvan koulutuksen edellytykset turvataan. Omistajavalmistelutyöryhmän ovat muodostaneet Kemin, Tornion ja Rovaniemen kaupunkien sekä Kemi- Tornion koulutuskuntayhtymän ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän luottamus- ja virkamiesjohdon edustajat. Esitys annetaan kaupunkien, kuntayhtymien ja ammattikorkeakoulujen hallituksen käsittelyyn syyskuun aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuesta neuvotellaan lokakuun alkupuolella. Vapon biodiesellaitos NER 300 -rahoituksen valmistelussa kärkihankkeeksi Vapon biodiesel-projekti Kemin Ajoksessa on asetettu EU:n komission NER-rahojen työlistalla Suomen bioinvestointien kärkihankkeeksi. Hanke on ainoa suomalaiskohde Euroopan komission listalla, jossa on mukana 22 hanketta eri Euroopan maista. Ajoksen biodiesel-tehtaan pääraaka-aineet olisivat puuperäiset polttoaineet, kuten ruokohelpi. Laitos voisi valmistuttuaan tuottaa vuodessa puuraaka-aineesta noin tonnia talviolosuhteisiinkin sopivaa biodieseliä sekä lisäksi biojakeita. Kemiin suunniteltu biodieseltehdas olisi monessa suhteessa edelläkävijä. Vaikka biodieselin valmistuksessa tarvittavat teknologiat ovat jo olemassa, sisältyy kehitettyyn Forest BtL:n tehdaskonseptiin uraauurtavia ratkaisuja, joita patentoidaan. Ilman Euroopan unionin NER 300 -rahoitusta (New Entrants Reserve) jäänyt Neste Oilin ja Stora Enson biodiesel-projekti on päätetty lopettaa. Rahoittajia kaivataan Noin 500 miljoonaa euroa maksavan tehtaan rahoitusmallin rakentaminen on tällä hetkellä käynnissä. Myöntävä päätös Euroopan unionin suunnalta tarkoittaisi noin sadan miljoonan euron tukisummaa Ajokseen. EU tekee lopulliset päätökset vuoden loppuun mennessä. Ajoksen tehtaan tulisi olla tuotantokunnossa viimeistään vuoden 2016 aikana. Turve- ja bioenergiayhtiö Vapo tunnustelee tällä hetkellä sijoittajia Ajokseen kaavaillulle biodieseltehtaalle. Tehdas ylsi heinäkuussa ainoana suomalaisena hankkeena Euroopan komission listalle, jonka perusteella jaetaan rahoitusta uusiutuvia energialähteitä hyödyntäville hankkeille. 12 Digipolis Magazine

13 Uutta voimaa suuremmasta ammattikorkeakoulusta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Digipolis Oy:n yhteistyötä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) on rakennettu intensiivisesti vuosien ajan. Ammattikorkeakoulun osaava henkilökunta yhdistettynä Digipoliksen yritysyhteyksiin, sekä molempien toisiaan täydentävät resurssit ovat luoneet vahvan pohjan menestyksekkäälle maakunnallisen ja myös kansainvälisen tason projektitoiminnalle. Hyviä tuloksia on saavutettu, mutta kehitettävääkin on. Digipoliksen ja KTAMK:n symbioosi on mahdollistanut toiminnan jatkuvan kehittämisen. Opetus- ja kulttuuriministeriön leikkaukset ammattikorkeakoulun aloituspaikkoihin ja rahoitukseen nosti tummia pilviä myös vahvan TKI-työn taivaalle. Miten puolitetuilla resursseilla saadaan kehitettyä toimintaa entistä paremmaksi, tai edes kyetään palvelemaan aluetta ja yrityksiä entiseen tapaan? Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen omistajat ovat päättäneet yhdistää ammattikorkeakoulut ja luoda uuden Lapin ammattikorkeakoulun. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, syntyy Lappiin kahden pienen tilalle vuoden 2014 alusta Suomen mittakaavalla hiukan keskitasoa suurempi ammattikorkeakoulu. Kahden hyvin samankaltaisen ammattikorkeakoulun välillä selkein kulttuuriero on ehkä ollut juuri TKItoiminnassa. Suunniteltu yhdistyminen onkin nostanut esiin huolen toimiviksi todettujen toimintamallien ja kumppanuuksien vaarantumisesta, varsinkin, jos uuden ammattikorkeakoulun pääpaikaksi tulee Rovaniemi. Huoli on turha. Päinvastoin. Lapin ammattikorkeakoulun omistajavalmisteluryhmä on suunnannut neuvotteluissaan, että Lapin AMK:n TKI-toiminnan vetovastuu sijoittuisi Kemi-Tornion kampukselle. Monia yksityiskohtia on vielä sopimatta, mutta mielestäni tämä osoittaa selkeästi, että tulevat omistajat ovat tunnistaneet ja tunnustaneet KTAMK:n TKI-työn vahvuudet ja ovat siksi valmiit suuntaamaan Lapin ammattikorkeakoulun samoille urille, huolimatta pääpaikasta. Jatkossa siis uuden ammattikorkeakoulun yhtenä painopisteenä tulee olemaan alueen ja sen yritysten tarpeisiin panostava, kestäviin kehittämiskumppanuuksiin keskittyvä TKI-toiminta kiinteässä yhteistyössä Digipolis Oy:n kaltaisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Tulevaisuus lupaa mahdollisuuksia myös uusiin avauksiin. KTAMK:n osaamisalueita täydentämään saadaan Rovaniemen ammattikorkeakoulusta mm. rakennustekniikka, luonnonvara-ala ja matkailuala. Yhdistämällä nämä osaksi nykyistä, menestyksekästä kehittämisyhteistyötä voimme luoda yhä paremmin maakuntaa kehittävää TKI-toimintaa, jonka kansainvälinen painoarvo noussee entistä merkittävämmäksi. Jotta tässä onnistuttaisiin, täytyy uuden, suuremman ammattikorkeakoulun säilyttää ketteryytensä ja kuunnella herkällä korvalla alueen toimijoiden toiveita ja tarpeita. Digipolis Oy on merkittävä yhteistyökumppani ja välittäjä juuri näiden tarpeiden esiintuojana. Toivottavasti sen rovaniemeläinen sisarorganisaatio lähtee uuden ammattikorkeakoulun kanssa yhtä hedelmälliseen yhteistyöhön. Kaj Kostiander Hankesuunnittelupäällikkö, TKI-yksikkö, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Innovaattori yrityshautomosta eväät yritystoiminnan alkutaipaleelle Tässä kolumni-sarjassa Kemi-Tornion AMK:n johtoryhmän jäsenet kertovat tuoreita kuulumisia ja pohtivat ilmiöitä eri kanteilta. Lue lisää osoitteesta Innovaattori-yrityshautomossa autetaan alkavia tai uudessa toimintavaiheessa olevia yrittäjiä ja yrityksiä jalostamaan idea kannattavaksi liiketoiminnaksi. Yrityshautomo tarjoaa mutkattoman ja yrittäjähenkisen ilmapiirin, jossa on mahdollisuus oppia, jakaa kokemuksia ja verkostoitua toisten yritysten kanssa. Neuvontaa ja tukea on aina saatavilla. Yrityshautomo auttaa useissa yritystoimintaan liittyvissä asioissa: yrityskehityspalvelut verkostoitumispalvelut rahoituspalvelut markkinointipalvelut yrittäjäominaisuuksien kehittämispalvelut toimitila- ja toimistopalvelut Innovaattoriin ei ole erillistä hakuaikaa ja uusia yrityksiä tai yritystoimintaa suunnittelevia henkilöitä voidaan valita yrityshautomoon joustavasti. Yrityksen toimialalle ei aseteta rajoituksia, mutta liikeidealta edellytetään innovatiivisuutta. Hautomovaiheen kesto on yleensä 1 2 vuotta ja sitä ennen asiakas voi hyödyntää ns. Welcomeesihautomopalvelua. Welcome-palvelu on kestoltaan 4 kuukautta, jossa liikeidea pyritään kirkastamaan konkreettiseksi liiketoiminnaksi. Welcome-palvelu toimiikin hyvänä reittinä varsinaiseen yrityshautomoon. Yrityshautomon fyysiset tilat sijaitsevat Kemin Digipoliksella sekä Tornion Raatihuoneella. Yrityshautomon palveluita voi hyödyntää myös ilman sijoittumista hautomotiloihin. Ota yhteyttä! Jukka Auraneva Yrityskehittäjä p jukka.auraneva@digipolis.fi Tietokatu 6, Kemi Hallituskatu 9, Tornio Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

14 Kuvat ja teksti: Kati Klaavuniemi Juristille oppiminen on intohimo Monen mielikuvissa juristit ovat piinkovia lukutoukkia tai pikkutarkkoja tosikkoja. Tosielämässä lainsoveltajan tulee olla tätä kaikkea: ymmärtää työnsä merkitys myös laajasti, osana oikeusjärjestystä. Yliopisto-opiskelu antaa tähän hyvät valmiudet. Juristeja työskentelee yksityissektorilla, sekä kunnan ja valtion palveluksessa. Heitä löytyy niin tuomioistuimesta, asianajotoimistoista, pankeista, vakuutuslaitoksista kuin verovirastosta, aluehallintovirastossa, ja ely- keskuksessa. Tuula Mäkinen on toiminut juristina jo yli kaksikymmentä vuotta. - Olen valmistunut oikeustieteiden kandidaatiksi Lapin Yliopistosta Varatuomarin arvon sain vuonna 1989 Tornion tuomiokunnassa suorittamani auskultoinnin jälkeen. Pääosan työurastani olen tehnyt kansainvälisen metsäteollisuusyrityksen asiantuntijana ympäristöjuridiikan alalla. Asiantuntija tehtävien ohella Mäkinen hoiti yhtiön lakiasioita yleensä, kuten yritys-, työ- ja työturvallisuusjuridiikkaan, vahingonkorvaus- ja sopimusoikeuteen liittyen. - Tieni yrittäjäksi alkoi, kun työnantaja halusi keskittää lakiasiansa yhdelle paikkakunnalle. Minulla on perhe ja koti Kemissä, joten muutto toiselle puolelle Suomea ei ollut vaihtoehto. Näin kuitenkin alalle työllistymisen alueella haastavana, joten päivitin osaamistani suorittamalla opintoja avoimessa yliopistossa. Viimein päätin ryhtyä yrittäjäksi, sillä minulla on osaamista, jolle yrityksen voisi perustaa. Yrittäjäksi yrityskehittäjän rohkaisemana Yrittäjyyden alkumetreillä Mäkinen koki saaneensa arvokasta apua Alueyrityspalveluiden yrityskehittäjältä. - Tulin yrittäjäksi ihan toisesta maailmasta ja aluksi, kun en tuntenut systeemejä entuudestaan, etsin apua useammasta luukusta. Lopulta löysin tämän Kemin Digipoliksen ja Auranevan Jukan. Ilman hänen rohkaisuaan en varmasti olisi aloittanut yrittäjänä. Mäkisellä on ollut oma toimisto jo miltein kaksi vuotta. Miltä tulevaisuus näyttää? - Juridista osaamista tarvitaan aina. Vaikka sanotaan, että asiat voi lukea netistä, netin tieto on pintapuolista. Juristista on moneksi Lait muuttuvat ja juristin tulee olla niistä ajan tasalla. Hyvän juristin on oltava ehdottoman luotettava, mutta on myös omaksuttava asioita nopeasti ja pystyttävä mukautumaan eteen tuleviin tilanteisiin. Sen lisäksi hyvä juristi tarvitsee esiintymistaitoa ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Mäkisen mielestä juristi haastaa yrittäjänäkin itsensä joka päivä, sillä tällä- kin alalla yrittäjä on yrityksen asiakasmagneetti, markkinointiosasto, työntekijä ja asiantuntija. - Juridiikka on ala, joka vaatii jatkuvaa seuraamista. Oppimiseen täytyy olla intohimo. Juristi omaksuu jo opiskeluaikoina taidon tulkita lakia, soveltaa pykäliä toisiinsa, nähdä ristiriidat ja ennakoida sudenkuopat. - Esimerkiksi sopimukset ovat hyviä työvälineitä, mutta monesti, laajoja, yksityiskohtaisia ja englanninkielisiä. Niiden tulkitseminen voi olla maallikolle haastavaa. Toisaalta myöskään perintöasiat eivät aina ole ihan niin suoraviivaisia kuin luullaan. Huonosti tehdyt asiakirjat hankaloittavat tulevaa. - Juristin on oltava asiakkaansa suuntaan ehdottoman rehellinen, vaikka jotkut saattavatkin pelästyä juristin tapaa puhua suoraan. Hyvä juristi kuitenkin löytää esimerkiksi sopimuksista ne ristiriitaisuudet, jotka saattavat hankaloittaa yhteistyötä, kun esimerkiksi toimitus viivästyy tai vastuut menevät ristiin. Mäkisen asiakkaat koostuvat yritysjuridiikan, perintö- ja perheoikeuden ja ympäristöoikeuden asiakkaista. - Periaatteessa minulla on valmiudet palvella asiakkaitani kaikissa lakiasioissa, Mäkinen lupaa. Tänä vuonna valmistui ennätysmäärä opiskelijoita Ammattikorkeakoulututkinnon saavutti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa peräti 360 opiskelijaa. Valmistuneita juhlittiin toukokuun lopussa Sauvo-salissa Kemissä. 14 Digipolis Magazine