Tule ja katso. Seurakunnassa tehdään paljon yhdessä. Raision seurakuntalehti. 1/2015 Helmikuu 25. vsk. Mutta mitä tehdään ja kuka tekee?

Transkriptio

1 Tule ja katso Raision seurakuntalehti 1/2015 Helmikuu 25. vsk Seurakunnassa tehdään paljon yhdessä Mutta mitä tehdään ja kuka tekee?, Sivut 6 7 Yhteisvastuukeräys alkoi, s. 5 Seurakunnassa on hyvä olla, s. 11 Cashia Yhteisvastuulle, s. 12

2 2 Pääkirjoitus Vapaaehtoisesti Vapaaehtoisuuteen liitetään valtavasti positiivisia määreitä. Vapaaehtoisuus on mielekästä, opettavaista ja sosiaalista. Vapaaehtoisuus on yhteisöllisyyttä luovaa ja ylläpitävää. Palkatta ahertavat seurakuntalaiset ovat seurakunnan elinehto. Osallistuminen myös kiinnostaa monia. Olemme kaikki vapaaehtoisesti seurakunnassa; maksamme veromme vapaaehtoisesti, käymme kirkossa vapaaehtoisesti ja uskomme vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisuus seurakunnassa merkitsee kuitenkin myös sitä, että sitoutuu kristittyjen yhteisöön. Haluaa kuulua siihen ja toimia yhteisön sekä sen jäsenten hyväksi. Tutkimusten mukaan, motiivina vapaaehtoistoimintaan osallistumiselle on usein elämänmuutos, osallistumisen ilo ja itsestä huolehtiminen. Iäkkäiden vapaaehtoisten joukko ei ole yhtenäinen, vaan perinteisen auttamisen halun rinnalle on nousemassa omasta hyvinvoinnista huolta pitäminen, muille hyvän tekemisen ohella. Halu auttaa motivoi suurinta osaa seurakunnan vapaaehtoisista. Moni sanookin, että antamalla muille aikaansa ja huolehtimalla muista, saa myös itselleen hyvää oloa. Myös itse toiminta houkuttaa: tekeminen itsessään, tekemisen sisältö ja niiden seuraukset tuntuvat mielekkäiltä. Vapaaehtoisena toimiminen merkitsee useimmiten myös vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Vapaaehtoinen tapaa uusia ihmisiä, on osa ryhmää tai yhteisöä. Sosiaaliset suhteet innostavat osallistumaan. Seurakunnan toimintamuotojen ja vapaaehtoisten tekijöiden kohtaaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa eikä itsestään selvää. Vapaaehtoisia tarvitaan jatkuvasti, mutta aina ei ole tarjolla sopivia tehtäviä niitä haluaville tai sitten ei löydetä sopivia tekijöitä tehtävälle. Vaikka osa toiminnasta vaatii sellaista ammattitaitoa, johon ei harrastuspohjainen vapaaehtoinen toiminta voi vastata, vapaaehtoistyöstä ei saa tulla ammattilaisten työn korvaamista. Muuten motivaatio vapaaehtoisuuteen on taatusti koetuksella. Vapaaehtoisuuden haasteena on myös se, että nykyihmiset tarvitsevat yhä useammin selkeitä paketteja, joihin ei tarvitse sitoutua vuosikausiksi. Vapaaehtoisuuden vapaaehtoisuus eli sopiva, itse valittu etäisyys muista tai itse työstä voi vapaaehtoistoiminnassa muodostua tärkeäksi: tekemisen joustavuus ja oman paikan valitseminen voivat motivoida mukaan. Raision seurakunnan vapaaehtoistoimintaa pyritään kehittämään jatkuvasti. Jo nyt seurakunnassamme toimii satoja vapaaehtoisia eri alueilla; luottamushenkilöistä kuorolaisiin ja vanhusten tanssittajista yhteisvastuukerääjiin. Kerromme tässä lehdessä seurakunnan työaloista, työmuodoista ja toiminnasta vapaaehtoisten tekemän työn kautta. Haluaisitko myös Sinä mukaan? Mitä Sinä tekisit vapaaehtoisesti? Riikka Leskinen Tiedottaja Ajankohtaista KokoNainen päivä sinulle! Raision seurakunnan naisverkkotiimi järjestää KokoNainen päivä sinulle -tapahtuman Raision seurakuntatalolla. Tapahtumassa on tarjolla kokonaisvaltaista hyvinvointia naisille. Suosittu tapahtuma järjestetään jo kolmannen kerran. Päivän ohjelmassa on aamupäivällä gospel-lattareita. Lounaan jälkeen on luovuuteen liittyvää työskentelyä neljässä kanavassa. Päivä huipentuu kaikille avoimeen Anna-Mari Kaskisen juontamaan yhteislaulukonserttiin PT-bändin säestyksellä. Kanavissa kirjailija Anna-Mari Kaskinen luotsaa luovan kirjoittamisen kanavaa ja lääkäri Outi Timonen Tasalan Kamarissa on saatu neljä uutta tietokonetta. Tietokoneet ovat asiakkaiden vapaassa käytössä kahvilan aukioloaikana. Koneiden käyttö on ilmaista. Koneelle ei tarvitse varata aikaa, vaan koneita voi käyttää kun se itselle parhaiten sopii. Tietokoneella voi esimerkiksi maksaa nettipankissa laskuja tai etsiä tietoa internetin ihmeellisestä maailmasta. Tervetuloa viettämään kaikenikäisten rentoa Perusta Sanassa -leiripäivää. Viherlahden leirikeskuksessa järjestettävän leirin teemana on Hengessä mukana! Retkellä tutustutaan Raamattuun ja rukoukseen sekä vietetään aikaa yhdessä. Lapsille on tarjolla omaa ohjelmaa. Leiriläisillä on myös mahdollisuus pulkkamäkeen, luonnossa vaeltamiseen ja saunomiseen. Mukana ovat pastorit Antti Pajunen ja Vesa Siltala. Vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohteena oli saattohoito. Yhteisvastuukeräyksen tuotosta ohjataan aina 10 % keräävän seurakunnan valitsemaan kohteeseen. Raisiossa varat käytettiin saattohoidon vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen mm. kouluttamalla saattohoidon tukihenkilöitä toimimaan sairaalassa ja kodeissa tukihenkilöinä. Syksyn aikana seurakunnassa järjestettiin kaksi eri koulutusta. Koulutuksen jälkeen tukihenkilöiksi sitoutuneet kokoontuivat sopimaan käytännön toimenpiteistä yhdessä sairaalan ja kotisairaanhoidon henkilöstön kanssa. Tukihenkilöiksi ilmoittautui 13 henkilöä, jotka sairaalan osasto kolmosen henkilökunta haastattelee. ohjaa valokuvaterapiaan pohjautuvaa Kutsuvat kuvat -kanavaa. Tarinateatteriohjaaja Outi Haijasen johdolla taas eläydytään bibliodraamaan. Käsityönopettaja Helka Kalajoen vetämässä kanavassa saa innostusta ja ohjeita hyvän tekemisen ja käsitöiden yhdistämiseen. Eri-ikäiset naiset voivat osallistua koko päivään tai vain osaan päivästä ja kaikki tilaisuudet ovat lounasta lukuun ottamatta maksuttomia. Päivän tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Raision seurakunnan nettisivuilta (kohdasta aikuisille naisille). Lisätietoja: Hannele Siltala, puh , hannele.siltala@evl.fi Saattohoidon tukihenkilökoulutusta YV-varoin Uusia tietokoneita Tasalan Kamarissa Hengessä mukana! Kirjailija Anna-Mari Kaskinen juontaa tapahtuman yhteislaulukonsertin. Seurakuntamatka Pyhälle maalle Mariitta Pentti Hannele Siltala Osaston tarvitessa saattohoitopotilaalle vapaaehtoista tukihenkilöä, otetaan osastolta yhteyttä Tasalan Kamarin auttamiskeskukseen. Sieltä soitetaan tukihenkilöille ja ilmoitetaan avuntarpeesta. Tällä hetkellä saattohoidon tukihenkilönä toimii kaksi vapaaehtoista, jotka käyvät vuorotellen potilaan luona. Tämän kevään aikana osasto haastattelee kaikki saattohoidon tukihenkilöt. Työnohjauksen tukihenkilöille järjestää Raision seurakunta. Jokaiseen koneeseen laitetaan käyttöohjeet, sillä koneissa oleva Linux-käyttöjärjestelmä eroaa jonkin verran XP- tai Windows 8.1- käyttöjärjestelmistä. Nettikahvilan vapaaehtoiset ovat paikalla tiistaisin klo ja tarvittaessa neuvovat koneen käytössä. Nettikahvilasta saa apua mihin tahansa tietokoneisiin liittyvään asiaan. Leiri alkaa klo 9 aamiaisella Viherlahdessa ja kotiin lähdetään n. klo 20. Leiripäivä maksaa täysikäisille ja 7 17-vuotiaille 20 euroa, 0 6 -vuotiaat ilmaiseksi. Leirille on yhteislähtö- ja kimppakyytimahdollisuus. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään Antti Pajuselle, antti.pajunen@evl.fi tai Ilmoita myös erikoisruokavaliosi ja jos tarvitset kimppakyydin. Raision seurakunta järjestää seurakuntamatkan Israeliin syksyllä Matkan aikana tutustutaan Raamatun maisemiin ja vieraillaan mm. Galileassa, Gennesaretin järven rannoilla sekä Jerusalemissa. Matkan hinta on euroa ja se sisältää lennot, majoittumisen puolihoidolla (aamiainen ja päivällinen), retket sekä lentokenttäkuljetukset. Matkaan lähdetään perjantaina Helsingistä Tel Aviviin, paluu takaisin Helsinkiin on Matkaisäntinä toimivat opettaja Seppo Niemeläinen ja kirkkoherra Pertti Ruotsalo. Matkan vastuullisena järjestäjänä toimii Kinneret Tours. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Seppo Niemeläinen, puh tai Pertti Ruotsalo, puh

3 3 Kirkon ensimmäinen ympäristökasvatuspalkinto Raision seurakunnalle Kirkon ensimmäisen ympäristökasvatuspalkinnon saa Raision seurakunta ja seurakunnan ympäristöasiantuntija Hannele Siltala. Perusteluna on seurakunnan laaja-alainen, osallistava ja innostava ympäristökasvatus eri-ikäisten seurakuntalaisten parissa. Raision seurakunnassa on ollut kirkon ympäristödiplomi jo vuodesta 2007, kertoo seurakunnan ympäristöasiantuntijana viisi vuotta työskennellyt Siltala. Yhtenä työtehtävänäni on kehittää seurakunnan ympäristökasvatusta. Sen näkyvimpiä ja tavoittavimpia muotoja on lapsilähtöinen luontopolku. Kunniakirjan ja WWF:n lahjoittaman materiaalin ojentaa Hannele Siltalalle piispa Simo Peura Kirkon kasvatuksen päivillä Jyväskylän Paviljongissa Lasten luontopolun kuvataulut jaetaan seurakuntiin Ympäristökasvatuspalkinto räätälöidään palkinnon saajan toiveiden pohjalta. Raision seurakunnassa haluttiin laittaa hyvä kiertämään. Kirkkohallituksen ja WWF:n tuella lasten luontopolun kuvataulut ja idea jaetaan muihin seurakuntiin. Olen saanut seurakunnista yhteydenottoja, joissa on kysytty mahdollisuutta saada luontopolku myös muiden seurakuntien käyttöön. Toistaiseksi se on otettu käyttöön Salon seurakunnassa ja Vivamon lastenkylässä Lohjalla. Palkinnon ansiota voimme monistaa luontopolun kuvataulut ja kouluttaa uusia työntekijöitä, Hannele iloitsee. Osa kirkon ympäristötyötä Kirkkohallitus perusti syksyllä 2014 ympäristökasvatuspalkinnon. Sen ideana on nostaa esiin innovatiivisia ja tuloksellisia ympäristökasvatustekoja ja -käytäntöjä sekä kannustaa seurakuntia ja muita kirkollisia toimijoita aktiivisiksi ympäristökasvattajiksi. Palkinto jaetaan jatkossa joka toinen vuosi. Kirkon ympäristökasvatuspalkinto on osa kirkon ympäristötyötä ympäristödiplomin ja Vihreiden rippikoulujen rinnalla. Vihreille ripareille osallistui noin 3500 nuorta vuonna Alpo Syvänen Piispa Simo Peura ojensi Kirkon ympäristökasvatus palkinnon Raision seura kunnalle ja Hannele Siltalalle. Kevätjuhlien tunnelmaa Kerttulassa Kerttulan liikuntahallissa järjestettävissä kevätjuhlissa on tarjolla ilmaisia ja iloisia tapahtumia kaikenikäisille. Toukokuussa järjestettävässä seurakunnan kaksipäiväisessä kevätjuhlassa vietetään mm. alakoulujen kevätkirkkoja ja päiväkerhon 50-vuotisjuhlia, lauletaan yhteislauluja nuorten bändin johdolla sekä nautitaan Joel Hallikaisen konsertista. Roni Lehti Kevätkirkot Kerttulassa Joka kuudes vuosi alakoulut pitävät Kerttulan liikuntahallissa yhteisen kevätkirkon. Laulu raikuu kattoon saakka, yli tuhat tyttöä ja poikaa kiittää kuluneesta lukuvuodesta ja pyytää siunausta loman ajaksi. Tämä kokemus tulee jokaiselle kerran alakoulun aikana. Laulut ja virret harjoitellaan, lavasteisiin kiinnitetään huomiota ja kanttori vaihtaa urkusäestyksen bändimusiikkiin. Päiväkerhon vuosijuhla Raision päiväkerho täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Puolen vuosisadan aikana useat tuhannet raisiolaislapset ovat nauttineet niin kerhoeväät, kuin elämän eväät leikkikoulun, päiväkerhon ja perhekerhon suojista. Tällä kertaa viisikymppisiä vietetään Jukka Salmisen hauskan, hengellisen ohjelman äärellä. Yhteislauluja bändin johdolla Myös punaista laulukirjaa on seurakunnassamme ripareilla veisattu pian puolen vuosisadan ajan. Mitkä laulut ovat säilyneet isältä pojalle? Tuu mun vaimoksein, Lapsuuden usko, Tilkkutäkki, Tuli kirkkoon mies ja lapsi Vuoden kaikki rippikoululaiset, isoset ja suuri joukko rippikoulumuistoja hakevia aikuisia kokoontuu laulamaan nuorten bändin johdolla kaikkien aikojen veisut. Tätä ei kannata menettää! Raisiolaisten oma Jokke Kerttulan kevätjuhlilla kuullaan myös Joel Hallikaisen, raisiolaisten oman Joken, konsertti. Joel Hallikainen kiertää nykyään gospelmusiikin kanssa Suomea ahkerasti. Kun Joel viimeksi esiintyi Raision seurakunnan järjestämässä tilaisuudessa Kerttulan liikuntahallissa, kaikki 1300 tuolia olivat käytössä. Ja mikä parasta, myös Hallikaisen konsertti on Kerttulan kevätjuhlilla ilmainen. Raision harmonikkakerhon kuvagalleria Toivelaulut soivat Raisiossa Sunnuntaina 1.3. kuullaan, mitkä hengelliset laulut ovat lähinnä raisiolaisten sydäntä. Hengellisiä toivelauluja tahdittavat Raision harmonikkakerho ja Raision seurakunnan kanttori Sini Nieminen. Seurakunnan kahvila- ja kohtaamispaikkaan Tasalan Kamariin sai tammi-helmikuun aikana jättää laulutoiveita. Toiveiden joukossa on paljon nykyisen virsikirjan virsiä. Konsertissa kuullaan myös uudempaa hengellistä musiikkia. Aiempina vuosina toivotuimpia lauluja ovat olleet mm. Jaakko Löytyn säveltämä Uskonkysymyksiä ALFA-kurssilla Haluatko kysyä kristinuskosta? Kiinnostaako sinua tietää mistä uskossa on kyse? ALFAkurssi auttaa sinua pohtimaan elämänkatsomustasi ja etsimään omaa paikkaasi seurakunnassa. Kurssilla pääset pohtimaan omaa suhdettasi seurakuntaan ja hengellisiin asioihin turvallisessa ja avoimessa ilmapiirissä. Alfa-kurssi on johdatus kristillisen uskoon ja auttaa pohtimaan omaa vakaumusta ja paikkaa seurakunnassa. Alfassa saa olla eri mieltä ja sanoa oman mielipiteensä. Iltaan kuuluu kahvi yhdessä, papin lyhyt alustus ja ryhmäkeskustelu. Kurssin teemoina ovat mm. miksi Jeesus kuoli, miten voin olla varma uskostani ja miten Jumala johdattaa meitä? Tämä Alfa on suunnattu erityisesti kiireiselle työikäiselle, jolla on elämässä monta asiaa menossa. Kurssi on vain seitsemän kertaa ja Raision harmonikkakerho tahdittaa toivelauluja Tasalan Kamarissa. Kahden maan kansalainen ja Jukka Salmisen Saviruukku. Pääosa ohjelmasta on yhteislauluja, vaikka myös sooloesityksiä kuullaan. Viiden euron käsiohjelmien myynnillä ja arpajaisilla kerätään tuloja Yhteisvastuukeräykselle, joka auttaa tänä vuonna vähävaraisia Suomessa ja lapsia Haitissa. Hengellisten toivelaulujen konsertti sunnuntaina 1.3. klo 15 Raision seurakuntatalossa kestää vain n. 1,5 tuntia kerrallaan. Ala- tai yläikärajaa ei kurssilla kuitenkaan ole. Kurssi alkaa 5.3. ja loppuu ja se koostuu yhteensä seitsemästä kokoontumiskerrasta. Kokoonnumme torstai-iltaisin klo Tasalan kamarissa, Raision keskustassa. Kurssi on pienryhmäluonteinen ja mukaan voidaan ottaa vain n. 10 osallistujaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: pastori Vesa Siltalalta p tai

4 4 Saattohoidon tukihenkilö kohtaa ihmisen ihmisenä Jokaisesta jää jälki. Yksi saattohoidon tarkoitus on, että ihminen voisi myös lopun lähestyessä kokea hyviä asioita ja muistoja elämästään. Viimeisiin päiviin kuuluu myös iloa ja naurua, pohtii Eliisa Karppinen, yksi Raision seurakunnan saattohoidon tukihenkilöistä. Kun sairaalasta kutsutaan, Eliisa Karppinen kiirehtii hoidettavan tueksi vielä samana päivänä. Koen, että elämässäni on kaikki hyvin ja minulla on vielä rakkautta jäljellä. Haluan antaa lämpöä ja läheisyyttä niin kauan kuin jaksan ja osaan, hän kertoo työnsä vaikuttimista. Eliisa Karppinen on eläkkeellä oleva sairaanhoitaja. Sairaanhoitoalan koulutus ei hänen mielestään ole välttämätön, jotta voisi toimia tehtävässä. Olennaista on taito kohdata ihminen ihmisenä. Jos esimerkiksi työelämässä on ollut paljon erilaisten ihmisten parissa, tähän työhön on hyvät lähtökohdat. Tärkeää on myös sisäinen rauha, hän lisää. Saattohoito voi nostaa esiin rankkojakin käsittelemättömiä asioita oman elämänhistorian varrelta. Hoidettavan ehdoilla Jokainen vapaaehtoinen työskentelee omalla tavallaan, mutta tietyistä periaatteista pidetään hoitotilanteessa tiukasti kiinni. Tärkeintä Eliisa Karppisen mielestä on potilaaseen keskittyminen. Omat asiansa on tapaamisesta jätettävä sivuun. Olemme potilaalle tukena ja turvana. Täytämme hänen viimeisiä toiveitaan ja loppuvaiheessa olemme vain läsnä, hän kuvailee. Joillekin hoidettaville kosketus on tärkeää, mutta kaikki eivät sitä halua. Saattohoitajan taitoa on osata kysyä potilaalta, mikä hänestä tuntuu hyvältä. Kenenkään intimiteettisuojaa ei saa edes hyvää tarkoittaen loukata. Eliisa Karppiselle koskettaminen on helppoa ja mieluisaa. Jos vain potilas sitä haluaa, hän pitää kädestä, silittää tai vaikka kampaa hiuksia. Hän painottaa, että myös keskustelut käydään yksin potilaan ehdoilla. Jos hoidettava ei sitä halua, saattohoitaja ei voi ottaa puheeksi hengellisiäkään asioita. Eliisa Karppinen toteaa, että näissä kysymyksissä omatunto joutuu joskus koville. Olen huomannut, että jos ihminen ei ole pysähtynyt selvittämään itselleen, mihin hän kuoltuaan on menossa, hänelle tulee matkan pään lähestyessä hirveä levottomuus ja hätä siitä, mitä todella tapahtuu. Tukea työparista Saattohoitoa tehdään työpareittain. Eliisa Karppisen työpari on turkulainen Anna-Maija Tuomela. Parin kanssa vuorotellaan hoitotapaamisissa, mikä antaa mahdollisuuden myös voimien mielekkäämpään jakamiseen. Intensiivijakso voi alkaa hyvin lyhyellä varoitusajalla ja se kestää keskimäärin kahdesta kolmeen viikkoon. Työ on tavattoman raskasta varsinkin, jos sitoutuu käymään joka päivä. Tunteita ja ajatuksia purkamaan auttava työpari, tukee myös pidemmän aikavälin jaksamisessa. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on välttämätöntä, jotta herkkyys ja myötäelämisen kyky säilyvät. Asiat on pakko voida heittää mielestään, muuten ei jaksa. Toisinaan vain katson televisiosta jotain, mistä pidän kuten urheilua. Huolena myös omaisten vointi Saattohoitosuositusten mukaan omaisilla ja läheisillä pitää olla mahdollisuus osallistua hoitoon potilaan toivomalla tavalla. Jos hoidettavalla on omaisia, Eliisa Karppisen mukaan ihanteellinen lähtökohta on hoidon aloittaminen yhdessä heidän kanssaan. On ihanaa, jos voi tavata ja keskustella etukäteen ja mahdollisesti jopa tavata potilas ensi kertaa yhdessä omaisen kanssa. Silloin pääsee aivan toisella tavalla työhön sisään. Saattohoitaja alkaa helposti kantaa huolta myös omaisista, vaikka se ei vapaaehtoisen saattohoitajan tehtäviin varsinaisesti kuulukaan. Meillä ei ole velvollisuutta olla yhteydessä omaisiin, mutta käytännössä herää usein kysymys heidän voinnistaan. Jos asiaan jotenkin puuttuu, se täytyy tehdä tavattoman hienovaraisesti. Nämä seikat mietityttävät itseäni parhaillaan kovasti. YV-keräyksellä varoja Raision seurakunta järjesti viime syksynä kaksi koulutusta saattohoidosta kiinnostuneille vapaaehtoisille. Koulutus koostui luennoista ja Karina-kotiin tehdyistä opintokäynneistä. Sen aloitti noin 30 henkeä, joista osa sitoutui vapaaehtoiseksi. Koulutus järjestettiin viime vuoden Yhteisvastuukeräyksestä kertyneillä varoilla. Yhteisvastuukeräyksen turvin saatiin lisäksi kunnostetuksi toinen saattohoitohuone Raision sairaalaan. Jotta se olisi mahdollisimman viihtyisä, Raision seurakunnan Äiti Teresa -kerho on lahjoittanut sinne jo kolme kudottua nimikkopeittoaan ja toiset kolme ovat työn alla. Aikaisemmin tilanne oli paljon huonompi. Onneksi Yhteisvastuu-keräys nosti asian esiin ja siitä on nyt kirjoitettu ja puhuttu paljon, Eliisa Karppinen hymyilee. Ansaittu kahvihetki Tasalan Kamarissa. Eliisa Karppinen on yksi Raision seurakunnan viime syksynä kouluttamista vapaaehtoisista saattohoitajista Kärsimyksen lievitystä ihmisarvon ehdoilla Saattohoito on parantumattomaksi arvioidun, kuolemaan johtavan sairauden loppuvaiheessa tarjottavaa hoitoa. Sen ajatellaan muodostuvan huolenpidosta ja turvallisuudesta ja mahdollisuudesta säilyttää oma elämäntapa ja ihmisarvo mahdollisimman pitkälle. Suomessa saattohoitoa tarvitsee vuodessa noin potilasta. Saattohoito voi tapahtua laitoksissa, mutta jos hoidettava niin tahtoo, myös tämän kotona. Saattohoidossa olennaista on potilaan ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja inhimillisen hoidon tarjoaminen. Hyvän saattohoidon kulmakivi on käytännössä kivun ja kärsimyksen lievittäminen, mutta fyysisten tarpeiden lisäksi, saattohoidossa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon myös hoidettavan henkiset, hengelliset ja sosiaaliset tarpeet. Väestön ikääntyminen on herättänyt viime vuosina Suomessa vilkkaan julkisen keskustelun saattohoidon vakavista resurssiongelmista ja muista puutteista luvulla saattohoidon parantamiseksi on käynnistetty useampia hankkeita ja vuoden 2014 Yhteisvastuu-keräyksellä saadut varat suunnattiin kotimaassa saattohoidon kehittämiseen. Raision terveyskeskuksessa on suunniteltu ja testattu uutta toimintamallia osana vuosina toteutettavaa Palliatiivinen hoito ja sen kehittäminen Varsinais-suomessa -projektia. Kehittämisen kohteena on ollut muun muassa yhteistyö hoidosta vastaavien kesken sekä omaisten kanssa. Lähteet: Hyvä saattohoito Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6. Friedriksen, F. (2013). Saattohoidon kehittäminen terveyskeskuksissa. Opinnäytetyö, YAMK.

5 5 Minna Elo Vapaaehtoisen puheenvuoro Yhteistä hyvää tekemässä ja jakamassa Kirkon suurin vuosittainen keräys, Yhteisvastuukeräys, herättelee ja haastaa meitä vastuuseen lähimmäisistämme lähellä ja kaukana. Raisiossa Yhteisvastuukeräyksen tunnusmerkkeinä ovat tänäkin vuonna vapaaehtoiset lipaskerääjät kauppojen edustalla tai tutuksi tullut seurakunnan vapaaehtoinen kotiovella. Helmikuun alusta alkanut keräys saa kaiken uutistulvankin keskellä positiivista näkyvyyttä ja ennen kaikkea antajalle iloa ja hyvää mieltä. Koulussa opetellaan myös viljelyä. Lapset kylvävät appelsiinin ja papaijan siemeniä. Yhteisvastuu 2015 Tukea vähävaraisille, vapaaehtoistyölle ja lasten koulutukselle Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2015 kotimaisina kohteina ovat vähävaraiset ja Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminta sekä lasten koulutus Haitissa. Tilastokeskuksen mukaan jo vajaat suomalaista, noin 12 prosenttia väestöstä, elää köyhyysrajan alapuolella. Yksin asuvan ihmisen kohdalla tämä tarkoittaa verojen jälkeen euron kuukausituloja. Kahden aikuisen ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perheessä tuloraja on euroa. Pienituloiseksi määritellään henkilö, jonka käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskitulosta. Pahiten köyhyys koettelee yhden huoltajan lapsiperheitä ja työelämän ulkopuolelle jääneitä, pitkään perusturvan varassa eläneitä yksinäisiä ihmisiä. Pienituloisissa perheissä elää noin lasta ja nuorta. Eläkeläisistä pienituloisia on yli Perusturvan taso on jäänyt auttamattomasti jälkeen ansiotulojen kehityksestä. Vuonna 2013 kirkko antoi vaikeuksissa oleville ihmisille suoraa taloudellista apua 7,78 miljoonaa euroa, jakoi ruokakassia ja tarjosi edullista tai ilmaista ruokaa ruokailijalle. Silti apua pyydetään monin paikoin enemmän, kuin sitä pystytään antamaan. Suurella sydämellä Suurella Sydämellä on vapaaehtoisen auttamisen verkkopalvelu, jonka kautta voi ilmoittautua erilaisiin vapaaehtoistehtäviin eri syistä ahdingossa olevien lähimmäisten auttamiseksi. Verkosto kokoaa yhteen eri paikkakunnilla tehtävää vapaaehtoistyötä ja sen kautta voi myös pyytää itselleen apua. Suurella Sydämellä -verkosto toimii tällä hetkellä noin 30 paikkakunnalla. Yhteisvastuuvaroin Suurella Sydämellä -verkoston toimintaa laajennetaan valtakunnalliseksi. Lapset kouluun Haitissa Yhteisvastuun ulkomaisena kohteena on tänä vuonna Haiti, jossa keräysvaroin tuetaan lasten ja nuorten koulutusta sekä koulujen rakentamista. Haitissa vajaat 80 prosenttia lapsista aloittaa koulun. Sen sijaan yläkoulussa jatkaa enää neljännes nuorista. Valtaosa kouluista on yksityisiä ja koulumaksut niin korkeita, ettei köyhillä perheillä ole mahdollisuutta kustantaa lastensa koulunkäyntiä eläähän 80 prosenttia haitilaisista alle kahdella dollarilla päivässä. Moni lapsi joutuu jättämään koulun kesken aivan liian varhain. Ilman koulutusta toivoa paremmasta ei juuri ole. Työttömyys on suuri ongelma, joka uhkaa pahiten kouluttamattomia nuoria. Vuosikymmenet väkivallan, sorron, korruption ja luonnonkatastrofien kourissa kamppaillut haitilaisyhteiskunta haluaa muutosta. Se kaipaa kipeäsi nuoria ja rohkeita osaajia, jotka pystyisivät luomaan maahan tuottavaa yritystoimintaa, palveluja sekä toimivan ja tasa-arvoisen yhteiskuntarakenteen. Riikka Leskinen Vapaaehtoistyötä kehitetään Raisiossa Raision seurakunta on vireä yhteisö, jossa olennainen osa toimintaa on vapaaehtoisten tekemä työ. Tekijöitä on satoja; kuorot ja soittajat, Tasalan Kamarin kahvila ja auttamiskeskus, piirien vetäjät ja messujen avustajat, isoset ja pyhäkoulunopettajat. Jokaisella vapaaehtoisella on sopimus tehtävästä ja työntekijä ohjaamassa tehtävään. Vapaaehtoistyö kasvaa koko ajan ja sen painoarvo seurakunnan työssä lisääntyy. Tulevaisuuden kirkossa pyrkimyksenä on lisätä voimavaroja vapaaehtoistyön tukemiseen. Myös Raision seurakunnan strategiassa on painotettu vapaaehtoistyön kehittämistä. Tulokset näkyvät lisääntyneenä toimintana ja kävijämäärinä. Ympäristöasiantuntija Hannele Siltalan tehtäviin kuuluu jatkossa myös vapaaehtoistyön kehittäminen. Toivon, että saamme laadittua vapaaehtoistyötehtävistä kattavan ja monipuolisen tarjottimen, josta jokainen seurakuntalainen voisi löytää omia lahjojaan ja kutsumustaan vastaavan tehtävän, toteaa Siltala. Siltalan mukaan on myös tärkeä luoda mahdollisuuksia tutustua toisiin vapaaehtoisiin, seurakuntalaisiin ja työntekijöihin. Monesti oman tekemisen kautta on helpompi tulla mukaan ja tutustua muihin. Tutkimusten mukaan toisten auttaminen ja hyvän tekeminen lisää myös omaa onnellisuutta. Tiina Rautiainen Itse lähdin mukaan Yhteisvastuun vapaaehtoiseksi kuutisen vuotta sitten. Olin ollut Tasalan Kamarissa vapaaehtoistoiminnassa sitä ennen, mutta Yhteisvastuusta tiesin oikeastaan vain nimen. Mielenkiintoisinta jokavuotisissa Toivon torstai-koulutuksissa on valtavan tietomäärän saaminen tulevan vuoden Yhteisvastuun sekä kotimaan, että ulkomaan kohteista. Tiedon lisäksi olen tutustunut muiden seurakuntien vapaaehtoisiin ja saanut jakaa ajatuksia ja ideoita heidän kanssaan. Päätehtäväni on osallistua rippikoululaisten toteuttamaan lipaskeräykseen Raision kauppojen edustoilla. Kevään aikana kokoonnumme kuutena torstai- ja perjantai-iltana Tasalan Kamariin, josta lipaskeräys alkaa. Yhdessä seurakunnan yhteisvastuukeräyspäällikön kanssa otamme rippikoulualiset vastaan ja opastamme heitä tulevan keräyksen suhteen. Lipaskeräys on hyvin suosittu rippikoululaisten keskuudessa ja he ovat siihen hyvin innostuneita. Nuoret keräävät pareittain viiden kaupan edustalla ja palaavat tai heidät haetaan tunnin kuluttua takaisin Kamariin, missä heille tarjotaan mehua ja leipää. Monet rippikoululaiset ovat ihmetelleet ventovieraiden halua antaa rahaa lippaaseen ja joku nuorista on kysyttäessä saanut kertoa keräyskohteista. Yhteisvastuutapahtumia Raisiossa on pitkin kevättä, mm. Yhteisvastuukahvila kirjastossa, Raisionseudun Lausujat Tasalan Kamarissa ja hengellisten toivelaulujen yhteislaulukonsertti seurakuntatalolla. Olen itse mukana niin monessa tilaisuudessa kuin mahdollista, sillä vastaan mielelläni kuulijoiden kysymyksiin liittyen keräys- kohteisiin. Myös arpajaiset ja yhteisvastuutuotteiden myynti on osa vapaaehtoisen tehtäviäni eri tapahtumissa. Yhteisvastuukeräyksen tarkoituksena ei ole pelkästään rahan kerääminen. Mitä enemmän jaetaan tietoa keräyskohteista ja ihmisistä, sitä läheisemmäksi ja mielekkäämmäksi monet kokevat antamisen. Yhteisvastuukeräyksen kautta voi sekä antajan että saajan elämä muuttua pysyvästi, sillä hyvän tekemisestä ja toisen auttamisesta seuraa aina jonkinlainen muutos. Martta Hannukainen Mariitta Pentti

6 6 Seurakunnan työmuod kattavat koko elämän Seurakunnan nuorisotoiminnan parhaita puolia on Sini Raittisen mielestä monipuolisuus. Raision seurakunta yhdistää erilaisia ihmisiä, tukee kaikissa elämänvaiheissa ja elämäntilanteissa, antaa mahdollisuuksia, innostaa yrittämään uutta, kasvattaa, kurssittaa ja opettaa, musisoi monipuolisesti ja tuo jopa elinkäisiä ystäviä. Työmuodot koskettavat elämän kaikkia alueita ja lähes kaikkia elämäntilanteita. Isosena kolmatta vuotta toimiva Sini Raittinen: Nuorten toiminta on antanut rohkeutta ja paljon kavereita. Olen pohjimmiltani ujo, mutta seurakunnan nuorten toimintaan osallistuminen on rohkaissut ja kasvattanut, kertoo jokatorstaiseen nuorteniltaan saapunut Sini Raittinen Monopoli-pelin ääreltä yllätettynä. Nuortenilloissa usein pelataan tai lauletaan porukalla ennen yhteistä keskustelua ja iltapalaa. Seurakunnan partiossa sudenpennusta vaeltajaksi kasvanut Sini on nyt jo kolmatta vuotta mukana seurakunnan isostoiminnassa, jonka oli luonteva jatko rippikoululle. Vuoden kokemuksella isosista tulee jatkislaisia ja kolmatta vuotta tai kauemmin mukana olleet ovat sitten X-ryhmää, jossa mukana on yli kaksikymppisiäkin. Isosia on Sinin laskujen mukaan kaikkiaan noin 130, eli iso joukko. Sinin mielestä nuorisotoiminnan parhaita puolia on sen monipuolisuus. Nuorteniltojen lisäksi on keskiviikkoillan vapaamuotoinen Hengari ja tiistain raamikset (raamattupiirit). Lisäksi on kerhoja ja bänditoimintaa, isoskoulutusta unohtamatta. Toiminnan lisäksi täältä löytyy tosi paljon uusia kavereita, ja uudenkin ihmisen on helppo päästä mukaan. Uskon, että täällä on paljon helpompi tutustua toisiin kuin monissa muissa paikoissa. Meitä yhdistää kokemus siitä, että ripari on hyvä juttu. Kaikilla lienee myös jokin suhde uskoon, vaikka tämä ei pelkkää Jeesus-juttua olekaan, Sini pohtii. Sanoisin, että kannattaa tulla katsomaan ja kokeilemaan ilman ennakkoluuloja. Vaikeasta elämäntilanteesta jaloilleen noussut Mia Tuomisto: Tajusin, että seinä voi nousta pystyyn, mutta tukea on saatavilla. Mia Tuomistolla oli pari vuotta sitten tiukka paikka, kun hän eron vuoksi jäi yksin kolmen Mia Tuomistoon teki vaikutuksen se, kuinka paljon diakoniatyöltä sai apua. lapsensa kanssa. Elämäntilanteen mullistus oli lähtölaukaus varsinkin taloudelliselle kriisille, jonka vaikeusastetta kasvattivat Mian pahat selkävaivat ja niistä johtunut leikkaus. Seurakunnan lastenohjaajan palkalla ja sen päälle saaduilla yhteiskunnan tuilla varat riittivät juuri ja juuri yksinhuoltajaperheen välttämättömimpiin menoihin, mutta eivät sen enempään. Totesin, että lasten harrastuskustannuksista en enää selviä, Mia kertoo. Perheen esikoinen, silloin 15-vuotias, oli harrastanut seitsemän vuoden ajan kilpatanssia. Hänelle harrastus ja siihen liittyvät ystävät toivat korvaamatonta jatkuvuutta ja turvaa perheen kriisin keskellä, ja pitkäaikaisen harrastuksen lopettaminen herkässä iässä olisi ollut omiaan mutkistamaan tilannetta. Harrastus on kuitenkin kallis eikä siihen ole mahdollista saada esimerkiksi toimeentulotukea. Mutta juuri siinä tilanteessa diakoniatyöntekijä Leena Nieminen kertoi, että diakoniatyön kautta on mahdollista hakea tukea lasten ja nuorten harrastustoimintaan Tukikummien rahastosta. Leenan kanssa teimme hakemuksen ja kun sitten myös saimme kunnon tukisumman, olin niin helpottunut, että purskahdin itkuun, Mia muistelee. Hakuprosessin myötä perheen tulot ja menot tulivat hyvin kartoitetuiksi, samoin se, millaisiin tukimuotoihin Mialla oli oikeus. Häneen teki suuren vaikutuksen se, kuinka paljon diakoniatyöntekijä oli valmis auttamaan. Se oli täysi vastakohta monille huonoille kokemukselle, joita Mialla oli viranomaisten kanssa asioinnista. Minulle sanottiin, että tuo paperit tänne, jos et itse jaksa täyttää ja asioita selviteltiin puolestani. Avukseni etsittiin vapaaehtoisia ja kuulumisiani kyseltiin oma-aloitteisesti, hän hämmästelee edelleen. Prosessin aikana tuli kerrottua työntekijälle omaa elämäntilannetta, ja sekin osaltaan kevensi oloa. Tajusin, että seinä voi nousta pystyyn, mutta tukea on saatavilla. Kaikki eivät tiedä, että diakonian apua voi hakea aivan kuka tahansa. Riittää, että olet ihminen avun tarpeessa. Kannattaa pyytää apua. Sillä tavalla pääsee paremmin ylös kuin kätkemällä ongelmansa. Tuija Tuokolle musiikkiharrastus tuo hyvinvointia. Muskari on viikon kohokohta ja kuoro pidentää ikää. Se on sitä Katan vetovoimaa, hänen persoonansa ja ammattitaitonsa. Ilman häntä en olisi kuorossa, sanoo seurakunnan Martinuskuorossa runsaat kymmenen vuotta alttoa laulanut Tuija Tuokko. Puhe on seurakunnan kanttorista Katarina Engströmistä. Tuija Tuokko ja Eetu tykkäävät käydä muskarissa. Eetun mielestä on kiva laulaa ja tanssia. Koko kuoro on samaa mieltä. Hän osaa vetää oikeista naruista, on suunnitelmallinen, vaatii sopivasti ja vie kohti onnistumisia. Kuoroon Tuija muistelee liittyneensä alun perin käytännön syistä, äänenavausharjoitusten takia. Opettajana ääni on hänelle työväline, jota on syytä huoltaa. Voisi sanoa niin, että kuoro on minulle äänen käyttöön liittyvää hyvinvointia. Harjoituksetkin tuntuvat enemmän virkistykseltä kuin työltä, niistä lähtee aina pirteänä pois. Kuoro on sosiaalista toimintaa, juuri sitä ikää pidentävää, Tuija kertoo. Neliäänisesti laulavan kuoron ohjelmisto riippuu paljolti jumalanpalvelusten sisällöstä. Mukaan mahtuu vaihdellen myös esimerkiksi passioita ja kevyempää musiikkia. Harjoituksia on kerran viikossa sekä ennen esiintymisiä, joita on runsaat kymmenkunta vuodessa. Maanantai-iltapäivisin Tuija käy kaksivuotiaan Eetu-poikansa kanssa muskarissa. Perheen kuopus Tiia, 4 kk, on sen aikaa isän hoivissa. Siinä ollaan jo vähän kuin äidin jäljillä, sillä Tuija on aikoinaan tullut seurakunnan piiriin päiväkerhon kautta. Eetu osaa jo kertoa, että muskarissa on kivaa. Siellä lauletaan, soitetaan ja tanssitaan, marssitaankin. Aluksi ja lopuksi lauletaan aina samat, tutut laulut, joita Eetu muistaa jo vähän ulkoakin. Muskari on yksi viikon kohokohdista ja Eetu oikein odottaa sitä, Tuija kertoo. Kavereitakin on löytynyt, Anni, Mimi ja Nelli, muistelee Eetu.

7 7 ot kentän Arto ja Riitta Vainisto halusivat osallistua seurakunnan toimintaan ja löysivät vapaaehtoistyön. Raisiomessu oli Arto ja Riitta Vainistolle ovi seurakuntaan. Seurakunnan toiminnassa voi löytää itsestään uusia puolia. Joitakin vuosia sitten Arto ja Riitta Vainistosta alkoi tuntua siltä, että pitkän perhekeskeisen elämänvaiheen jälkeen olisi mukavaa osallistua tavalla tai toisella seurakunnan elämään. Niihin aikoihin seurakunnassa elettiin Raisiomessun alkuvaiheita. Perheille suunnattu, perinteistä vapaamuotoisempi ja musiikillisesti monipuolinen Raisiomessu tuntui heistä niin omalta, että he piankin toimia messussa vapaaehtoisina. Se lähti oivalluksesta, että minähän voisin tehdä jotain. Siitä seurasi, että huomasin osaavani tehdä jotakin aivan uutta. Voi sanoa, että puhkesin kukkaan. Ihminen voi löytää itsestään uusia puolia rakentaessaan seurakuntaa, Riitta kertoo. Usein me seurakuntalaiset odotamme seurakunnan tekevän jotakin meille. Mutta voimme kysyä myös, mitä itse voimme tehdä seurakunnan hyväksi, Arto ehdottaa. Parasta seurakunnassa on Vainistojen mielestä yhteyden kokeminen toisten kanssa. On hienoa olla samassa veneessä, jakaa ilot ja surut. Raisiomessu on ollut meille omiaan tyydyttämään tämän tarpeen. Kun olemme halunneet perehtyä syvemmin Raamattuun, olemme osallistuneet Perusta Sanassa -leirille. Sekin on hieno juttu! Hiljentymistä ja rukousta kaipaavalle he suosittelevat Raisiolla kirkolla tiistai-iltaisin toimivaa Rukouksen Taloa. Siellä voi mietiskellä rauhassa yksinään tai pyytää esirukoilijoita rukoilemaan kanssaan. Se on Jumalan lahja raisiolaisille. Voi mennä isonkin asian kanssa ja lähteä pois huojentuneena, toteaa Arto. Sinne voi paeta kiirettä ja mennä rauhoittumaan omien ajatusten pariin. Kukaan ei häiritse, ellet itse halua rukousta yhdessä toisten kanssa. Voi mennä silloinkin, kun ei yhtään rukoiluta, siellä rukous kyllä helposti tarttuu, Riitta hymyilee. Työalat tukevat eri elämäntilanteissa Diakoniatyön tarkoituksena on auttaa ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa, kun omat keinot ja voimavarat ovat vähissä. Diakoniatyöntekijät antavat muun muassa sielunhoidollista apua, taloudellista tukea, keskusteluapua, ruoka-apua ja kaikenlaista arjen pyörittämisessä tarvittavaa apua. Diakoniatyöllä on joustava toimintatapa, hyvät verkostot yhteiskuntaan ja muihin auttajiin sekä monipuolinen keinovalikoima käytössään. Diakoniatyön apua saa pyytää kuka tahansa avun tarpeessa oleva. Kaikissa tilanteissa diakoniatyöntekijöihin ja pappeihin voi ottaa yhteyttä ja varata ajan henkilökohtaista keskustelua varten. Nuorisotyö paljon mahdollisuuksia hyvässä hengessä Raision seurakunnan nuorisotyö on jo käsite. Niin suosittua se on, eikä ihme, sillä toiminta on todella monipuolista ja reipasta hyvästä hengestä tippaakaan tinkimättä: Tarjolla on esimerkiksi isos- ja jatkoisoskoulutusta, Kirkon- Menoja, nuorteniltoja, raamiksia, bänditoimintaa, kursseja, kerhoja sekä hengailua. Hyvät vetäjät ja iso joukko kivoja kavereita tulee kaupan päälle. Seurakunnassa nuoret ovat tervetulleita myös suunnittelemaan omaa toimintaansa sekä mukaan monenlaiseen vapaaehtoistyöhön. Lapsi- ja perhetyö tukee kristillistä kasvatusta Lapsi- ja perhetyö vastaa seurakunnassa siitä, että lapsille ja koko perheelle on tarjolla runsaasti mielekästä, kristillistä kasvatusta tukevaa tekemistä, kuten päivä- ja perhekerhoja, pyhäkouluja, puuhamessuja, retkiä eri kohteisiin sekä erilaisia tapahtumia. Seurakuntatalon Perhetalossa lapset ja vanhemmat voivat yhdessä laulaa, leikkiä, pelata ja askarrella ja vanhemmat vaihtaa keskenään kuulumisia useampana päivänä viikossa. Jumalanpalveluksista Raisiomessu on erityisen lapsiystävällinen, sillä messun aikana lapsille on omaa lastenohjaajan vetämää toimintaa ja keväästä 2015 alkaen alakoululaisille on lisäksi omat toimintapisteet. Seurakunnassa musisoidaan monipuolisesti Musiikki on oleellinen osa jumalanpalvelusta ja seurakuntaelämää. Sen ytimenä toimivat seurakunnan kuorot ja nuorten bändit, jotka osallistuvat jumalanpalveluksiin ja seurakunnan juhliin, iltakirkkoihin, konsertteihin sekä vierailevat laitoksissa. Seurakunta järjestää vuoden aikana useita konsertteja, joissa kuullaan niin klassista musiikkia kuin gospelia. Yhteislauluja lauletaan Tasalan Kamarissa kerran kuukaudessa. Suosituissa muskariryhmissä vauva-, taapero- ja tenavaikäiset lapset tutustuvat musiikin maailmaan. Muskarit antavat myös uusia virikkeitä vanhemman ja lapsen keskinäiselle vuorovaikutukselle sekä tukevat kristillistä varhaiskasvatusta. Aikuisille toimintaa Alfasta alkaen Eri-ikäisille aikuisille seurakunta tarjoaa niin ikään paljon osallistumisen mahdollisuuksia sekä säännöllisen toiminnan että erilaisten tapahtumien, leirien ja retkien muodossa. Kristinuskon perusteisiin voi tutustua Alfa-kurssilla ja oman paikkansa voi löytää Jumalanpalvelusten ja Raisiomessun lisäksi esimerkiksi seurakuntailloista, pienpiireistä, naisverkosta, miestenilloista, vapaaehtoistoiminnasta tai vaikkapa kuorosta. Aviopareja seurakunta tukee aktiivisesti kurssien ja neuvonnan muodossa. Eväitä hengellisen elämän syventämiseen antaa muun muassa Perusta Sanassa -leiri. Mahdollisuus hiljentymiseen omilla ehdoilla sekä esirukouspalvelu löytyvät nykyisin kirkolla joka tiistai toimivassa Rukouksen Talossa. Seurakuntatoimisto hoitaa viralliset asiat ja neuvoo kysyjää Seurakuntatoimisto palvelee seurakuntalaisia kaikissa virallisluonteisissa asioissa. Tavallisimmin seurakuntatoimistossa asioidaan, kun sovitaan häiden tai hautajaisten järjestelyistä. Seurakuntatoimisto hoitaa myös tilojen vuokraamisen, virkatodistusten ja sukuselvitysten tilauksen, kaste- ja rekisteröintiasiat, muuttoasiakirjat sekä avioliiton esteiden tutkinnan eli niin sanotut kuulutukset. Toimistosta voi myös kysyä seurakunnan muusta toiminnasta ja palveluista. Toimiston työntekijät ohjaavat ja neuvovat tarpeen mukaan eteenpäin. Tällä aukeamalla esitellään vain osa kaikista Raision seurakunnan työmuodoista. Tarkempaa tietoa toiminnasta sekä työntekijät yhteystietoineen löytyvät seurakunnan internet-sivuilta Hilkka-Helena haluaa tuoda erilaiset yhteen Toivon, että seurakunnissa turhat rajaaidat ja pelot murentuisivat ja erilaiset ihmiset löytäisivät toisensa, sanoo vt. diakoniatyöntekijä Hilkka-Helena Katainen. Hän aloitti Raision seurakunnassa vuoden alussa ja näillä näkymin sijaisuus kestää elokuun loppuun. Iloiseksi toimen naiseksi tunnetun Hilkka- Helenan tärkeimmät vastuualueet ovat työ kehitysvammaisten parissa sekä Yhteisvastuukeräyksen koordinointi. Lisäksi hän osallistuu tarpeen mukaan muuhunkin diakoniatyöhön. Meillä kaikki tekevät kaikkea, onneksi! Kehitysvammatyöstä vastaava vs. diakoniatyöntekijä Hilkka-Helena Katainen (vas.) vaihtamassa uusimmat kuulumiset Arja Kauppisen kanssa tehostetun asumisen palvelutalo Kotikullassa. Takaisin meren rantaan Lapsi- ja nuoristotyöntekijäksi, diakoniatyöntekijäksi sekä ammattiaineiden opettajaksi pätevöitynyt Hilkka-Helena on työskennellyt kirkon tai lähiyhteisöjen tehtävissä jo vuodesta Työuransa hän aloitti 12 vuoden rupeamalla Ruotsissa Västeråsin hiippakunnan suomenkielisen lapsi- ja perhetyön kehittäjänä. Suomeen palattuaan Hilkka-Helena on työskennellyt vuosia Aurassa ja Turussa seurakuntien diakoniatyöntekijänä sekä Turun kristillisen opiston lastenohjaajakoulutuksen opettajana. Ennen Raisiota hän toimi lyhyehkön ajan Kosken seurakunnan nuorisodiakonin virassa. Kosken seurakunnassa koko kylä tuli tutuksi vähän samaan tapaan kuin Ruotsissa, Hilkka-Helena nauraa. Aloin kuitenkin kaivata Turun seudun metsiä ja rantoja sekä täällä asuvia sisaruksiani ja päätin muuttaa takaisin. Työ viransijaisena on Hilkka-Helenalle tällä hetkellä mieluisa ja omalta tuntuva ratkaisu. Koen, että nimenomaan sijaisuuksia tehden pystyn antamaan kokemukseni ja kehittäjän taitoni seurakuntien käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla.

8 8 Sana Hätä Sinun silmiesi edessä Lopputyötään valmisteleva opiskelija kyseli meiltä Raision seurakunnan diakoniatyöntekijöiltä, että missä meidän mielestämme hätä on tällä hetkellä suurin? Diakoniatyössä määritellään nimittäin diakoniatyön tavoitteeksi mennä sinne missä hätä on suurin. Olen pitkään miettinyt, kuinka me kirkon diakoniatyössä voimme vastata työmme tavoitteeseen. Tällä hetkellä on paljon hätää niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Kenen tai keiden hätä on suurin? Mikä on tämän päivän hätää? Mikä tänä päivänä saa ihmiset tuntemaan hätää? Uutiset tuovat silmiemme eteen jatkuvana virtana hätää eri puolilla maailmaa kuin myös Suomessa. Mikä on suurinta hätää? Kuka tai ketkä tarvitsevat diakoniatyön apua eniten? Tällä hetkellä diakoniatyön ovat haasteena nuoret ja heidän tulevaisuutensa. Miten tavoitamme ne nuoret, jotka eivät saa elämästä kiinni? Miten valaa toivoa ja uskoa nuoren elämään? Enkeli sanoi paimenille: Älkää pelätkö - ei mitään hätää, menkää lasten ja nuorten luo ja nähkää se hätä, mikä heillä on. Miten me näemme lasten ja nuorten hädän? Raision seurakunnan lehden nimi on Tule ja katso. Lehden nimi kutsuu väkeä seurakuntaan päin, sisälle toimintaan. Seurakunnan on hyvä hengittää myös ulospäin ja lehden nimenä voi myös olla Mene ja näe. Sisällä on hyvä olla, mutta meidät on lähetetty myös tekemään työtä Jeesuksen mallin mukaan sinne, missä lapset ja nuoret ovat. Ortodoksi äiti Gavrilia neuvoo: Rakkaus, tyyneys ja rauha, joita välitämme kaikille, palaavat itsellemme ja Herralle, jolleivät ne tule vastaanotetuiksi. Toisin sanoen niin kuin hengitämme, niin kuin sydämemme lyö tahtomattamme ja ilman, että pystymme sitä pysäyttämään, niin myös rakkauden virtojen Hän lähteenään tulee virrata meistä päivin ja öin kaikkialle ja aina Riippumatta siitä mihin ne menevät. Se on Hänen huolensa. Hilkka-Helena Katainen, vs. diakoniatyöntekijä Luomakunta Liekkejä on monta, valo on yksi, hän on Jeesus Kristus. Liekkejä on monta, valo on yksi. Hän yhdistää meidät. VIRSI 454:1 Henkilöstöuutiset Diakoni Hilkka-Helena Katainen on valittu diakoni Päivi Leinon hoitovapaasijaiseksi ajalle IV kappalainen Tiina Rautiainen on palkattomalla virkavapaalla ja Oheinen kuva on otettu Raision hautausmaan hautakynttiläjätteen keräystalkoista, jossa partiolaiset ja luottamushenkilöt keräsivät pyhäinpäivän jälkeen haudoilta sammuneet muovikynttilät ja lajittelivat niistä metallit erikseen hyötykäyttöön. Hautausmaalla liikkuessaan näkee monenlaisia kynttilöitä ja lyhtyjä. Joku kynttilä palaa kirkkaalla ja vahvalla liekillä. Joku kynttilä palaa puolestaan himmeällä liekillä sammuen pienemmästäkin tuulenvireestä. Pimeässä jokainen liekki luo silti valoa ympärilleen. Kynttilä on Kristuksen vertauskuva maailman valona. Lisäksi palava kynttilä on uskon ja rukouksen vertauskuva. Siksi kynttilän pienikin liekki tuo vahvan toivon sanoman kaikkialla, missä se palaa. Hannele Siltala ympäristöasiantuntija Raision seurakuntalehti ISSN vuosikerta Raision seurakunta Julkaisija Raision seurakunta Postiosoite PL 10, Raisio Toimituksen käyntiosoite Kirkkoherrankuja 2 Puhelin (02) Internet Päätoimittaja Toimituskunta Riikka Leskinen puh. (02) riikka.leskinen@evl.fi Riikka Leskinen Mariitta Pentti Tiina Rautiainen Johanna Salonen Sirpa-Liisa Tuominen Kustantaja Kotimaa Oy Levikki Jakelu Posti Kannen kuvat Raision seurakunnan kuva-arkisto

9 9 Seurakunnassa tapahtuu JUMALANPALVELUSELÄMÄ YHTEISVASTUUTAPAHTUMIA KONSERTTEJA Messu sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 10 kirkossa. PÄÄSIÄISEN AIKA Pääsiäisen ajan tapahtumatiedot julkaistaan Rannikkoseudussa ilmestyvässä seurakunnan isossa ilmoituksessa torstaina 2.4. Pääsiäisen ajan tapahtumaesite ilmestyy Esitteitä on tarjolla seurakuntatalossa, seurakuntakodeissa, kirkossa ja Tasalan Kamarissa. Pääsiäisen tapahtumatiedot löytyvät myös seurakunnan nettisivuilta sekä ilmoitustauluilta. ARKIAAMUN EHTOOLLINEN ke 4.3., 1.4. ja 6.5. klo 8 seurakunta talossa RAISIOMESSUT sunnuntaisin klo 17 seurakuntatalossa 8.3. Puhe Antti Pajunen Puhe Tiina Rautiainen ja Hannele Siltala. Mukana iltaa toteuttamassa naisverkkotiimi. KirkonMenot -MESSU ke 4.3., 1.4. ja 6.5. klo 18 kirkossa KIRKKOKULJETUKSET Joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai. Taksi hakee kotiosoitteesta klo 9.30 ja tuo kirkonmenojen jälkeen kotiin. Kuljetus on ilmainen. Huom! Huhtikuun kirkkokuljetus siirretty kiirastorstaille 2.4. klo 12. Kirkkokuljetusreitit: 1. (BUSSI): Kerttulantie 16 A Kalkelankatu 8 Vaisaaren R-kioski, Karrinkadun ja Kunnaankadun kulma kirkko 2. (BUSSI): Hulvelankatu 24, 22, 20 ja 16 kirkko 3. (STD): Rauhalankatu 5 kirkko Muualta kyytiin tulevat voivat tiedustella kuljetusta diakoniatoimistosta. Yhdyshenkilö diakonissa Erja Andersson, p DIAKONIATOIMISTON PÄIVYSTYSAJAT Vastaanotto toimistolla maanantaisin klo Vastaanotto muina aikoina sopimuksen mukaan. Voit varata keskusteluajan puhelimitse maanantaisin klo numerosta tai suoraan diakoniatyöntekijöiltä. SOPPAA KAVERILLE lauantaina 28.2., ja klo 13 Tasalan Kamarissa Seurakunnan tarjoama keittolounas työttömille ja vähävaraisille raisiolaisille. GOSPEL-LATTARIT maanantaisin klo Vaisaaren yläkoululla Ilmoittautumiset: Lisätietoja: Hannele Siltala, hannele.siltala@evl.fi RUKOUKSENTALO tiistaisin klo kirkossa Tervetuloa hiljentymään kirkkoon! Kanssasi myös rukoillaan aiheesi puolesta, jos sitä toivot. Voit tulla ja lähteä oman aikataulusi mukaan. Ehtoollisenvietto illanpäätteeksi klo Lisätietoja: Vesa Siltala, vesa.siltala@evl.fi Yhteisvastuu ja lippaat esillä kevään aikana seurakunnan kerhoissa ja piireissä. Tietoa YHTEISVASTUUKERÄYKSESTÄ maanantaina 9.2. klo Tasalan Kamarissa Diakoniatyöntekijä Hilkka-Helena Katainen kertoo vuoden 2015 Yhteisvastuukeräyksestä ja sen kohteista. Yhteisvastuutuotteita myynnissä. Tasalan Kamarin päivän tuotto kerätään Yhteisvastuukeräykselle. YSTÄVÄNPÄIVÄNKAHVILA la klo Raision kirjastossa Kotona tehtyjä laskiaispullia, voileipiä, sämpylöitä kahvia, teetä ja mehua sekä yhteisvastuutuotteita Leivonnaisia voi ostaa myös kotiin. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. RUNONLAUSUNTAA ma klo Tasalan Kamarissa Raision Seudun Lausujat lausuvat runoja Yhteisvastuun hengessä. TALVIRIEHA la klo Wanhan Pappilan pihassa. Monenlaista mukavaa talvista tekemistä koko perheelle. Kahvila, rastirata, grillimakkaraa, leikkejä yms. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Hengellisten TOIVELAULUJEN KONSERTTI sunnuntaina 1.3. klo 15 seurakuntatalossa Yhteislaulun tahdittajina Raision harmonikkakerho ja Sini Nieminen. Käsiohjelma 5, sisältää kahvin. Arpajaiset Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Katainen, S. Nieminen RIPARITOIVELAULUJEN ILTA to 5.3. klo 18 seurakuntatalossa Lauletaan nuorten bändin säestyksellä etukäteen toivottuja Nuoren seurakunnan veisuja. Mukana illassa Yhteisvastuukeräyspäällikkö Tapio Pajunen. Ohjelmassa myös Yhteisvastuukeräyksen kohteisiin liittyvää toiminnallista touhua. Yhteisvastuu-tuotteita myynnissä. Iltatee ja sämpylätarjoilu, vapaaehtoinen maksu. Tulot Yhteisvastuu-keräykselle. Toivelauluja voi lähettää viim sähköpostitse osoitteeseen sini.nieminen@evl.fi MIESTEN ILTAJUOKSU ke klo 18. Lähtö seurakuntatalolta. Leppoisa hölkkälenkki (n. 5 km) omaan tahtiin, sauna ja lopuksi papin sana. V. Siltala. Lähetystyön PÄÄSIÄISMYYJÄISET sunnuntaina klo Tasalan Kamarissa Tarjolla leivonnaisia, käsitöitä, askarteluja ja pääsiäiskoristeita. SENIOREILLE Seniorikerho ke18.2, 4.3., 18.3.ja klo 12 Kokinvuoren seurakuntakodissa Kevätretki Kerhoisäntänä Teppo Lummikko. Varttuneiden kerhot to 5.3., ja klo 12 seurakuntatalossa. to 26.2., 12.3., 26.3,9.4 ja klo 12 Vaisaaren seurakuntakodissa Kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelus 2.4. klo 12. Kirkkokuljetus Varttuneiden kerhojen yhteinen kevätjuhla 7.5. klo 12 seurakuntatalossa. Kerhoemäntänä Erja Andersson KITARAKONSERTTI sunnuntaina klo 18 kirkossa. Kitarataiteilija Janne Lehtosen konsertti. Käsiohjelma 5. KAMARIMUSIIKKIKONSERTTI sunnuntaina klo 18 kirkossa Alexander Vinnitski taiteilijaystävineen konsertoi TYKS:n os. UC 10 hyväksi. Ohjelmassa P. Tshaikovskin sävellyksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 5. Seppo Pänkäläisen säveltämä LUUKAS-PASSIO pitkäperjantaina 3.4. klo 18 kirkossa Pyhän Martin Laulajat ja Martinus-kuoro, joht. Katarina Engström LEIREJÄ JA RETKIÄ AKKOJEN LATAUS nyt lähtevät alle 50 v. naiset lataamaan akkujaan ke klo Viherlahden leirikeskukseen. Ulkoilua, keskustelua, saunomista, hiljentymistä ja herkuttelua (iltapalamaksu 5 ). Vietetään mukavaa iltaa rennolla fiiliksellä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Johanna Salonen Laitathan viestiisi yhteystiedot eli osoite ja puhelinnumerosi. Kehitysvammaisten perheiden ja läheisten KEVÄTRETKI lauantaina Viherlahden leirikeskukseen Omin kyydein paikalle, päivä alkaa klo 10 ja päättyy klo Hinta 8, sisältäen lounaan ja päiväkahvin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 27.4.: Hilkka-Helena Katainen puh Kaikenikäisten leiripäivä PERUSTA SANASSA la klo 9 Viherlahden leirikeskuksessa. Raamattua ja rukousta. Lapsille oma ohjelma. Pajunen, V. Siltala. Tiedustelut ja ilmoittautuminen antti.pajunen@evl.fi Seurakuntamatka ISRAELIIN Tule mukaan seurakuntamatkalle Israeliin ! Matkan alustava hinta on euroa, ja se sisältää: lennot, majoittumiset, retket, puolihoidon ja lentokenttäkuljetukset. Matkaisäntinä: Seppo Niemeläinen, Pertti Ruotsalo, Lisätietoja ja matkaohjelma: Naisten tapahtuma KOKONAINEN PÄIVÄ SINULLE! la klo seurakuntatalossa Päivän ohjelmassa on mm. Anna-Mari Kaskisen juontamaan riparilauluja-yhteislaulukonsertti sekä aamupäivällä gospellattareita, kehonhuoltoa ja mahdollisuus saunomiseen. Omakustanteisen keittolounaan jälkeen on ohjelmallinen iltapäivä, jossa on mm. luovuuteen liittyvää työskentelyä eri kanavissa, yhteislaulukonsertti sekä Hetki levolle ja yhteydelle -hartaus. Tule mukaan koko päiväksi tai vain osaksi aikaa. Päivän tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen Internetissä, osoitteessa Lisätiedot: Hannele Siltala, hannele.siltala@evl.fi tai puh TOIMINTAA TASALAN KAMARISSA (Tasalanaukio 5) Kahvila ja lähetyssoppi avoinna ma to klo 10 15, pe klo Lähetyssoppi: Sopesta voit ostaa esim. käsitöitä, kortteja, adresseja. Sieltä voi vuokrata myös kastepukuja. Soppeen otetaan lahjoituksina vastaan mm. lankoja. Joka kuukauden ensimmäinen maanantai koko Tasalan Kamarin tuotto menee Lähetysseuran kautta Angolaan Kamarin kummiluokalle. Auttamiskeskuksen päivystys torstaisin klo 10 14, puh Voit pyytää tilapäistä apua esim. asioiden toimittamiseen, saattajaksi sairaalaan, lukemaan tai juttelemaan. Apu on ilmaista. Säännöllinen toiminta Tuolijumppa maanantaisin klo 11 12: 23.2., 2.3., 23.3., 13.4., 27.4., 4.5. ja Diakoniatyöntekijän vastaanotto tiistaisin klo Nettikahvila tiistaisin klo Opastusta netin käyttöön. Muina Kamarin aukioloaikoina koneet vapaasti asiakkaiden käytössä. Seurapelejä keskiviikkoisin klo Äiti Teresa -peittopiiri torstaisin klo Pastori Antti Pajunen tavattavissa torstaisin klo Sukkakerho torstaisin klo Ohjelmatuokiot ma klo 11 12: Raisionseudun Lausujat esiintyvät Yhteisvastuun hyväksi Raision kaupungin ajankohtaisista asioista kertomassa kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kelan toimintaa valottaa Anne Laine Kelasta Pääsiäishartaus kirkkoherra Pertti Ruotsalo Matkasta Santiago de Compostelaan kertomassa Leena Martikainen Yhteislauluhetket ke25.2., 25.3., ja 6.5. klo Laulattamassa kanttori Sini Nieminen. Kamarissa kokoontuvat piirit: Runopiiri maanantaina 2.3., 6.4., 4.5. klo Raamattuilta maanantaina 23.2., 9.3., 23.3., 6.4., 20.4., 4.5., klo Miehet Sanan äärellä perjantaina 20.2.,6.3., 20.3., klo Mieliryhmä perjantaina 27.2., 20.3., 24.4., klo Raamattupiiri torstaina 19.2 klo Kuukauden pappi: Maaliskuu: Hanna Vuorio Huhtikuu: Vesa Siltanen Toukokuu: Seija Ala-Uotila ALFA-kurssi to 5.3. klo Tasalan Kamarissa Tiivistetty pikakurssi (7 krt) kristinuskon perusasioista kiireisille. Kurssi on suunnattu erityisesti työikäisille, jotka haluavat ottaa selvää kristinuskosta, miettiä vakaumustaan tai seurakunnan toimintaan mukaan tulemista. Kahvi, lyhyt alustus ja ryhmäkeskustelu. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Vesa Siltala p tai vesa.siltala@evl.fi Lisätietoja kevätkauden 2015 tapahtumista löytyy seurakunnan internet-sivuilta sekä Rannikkoseudussa joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina ilmestyvästä seurakunnan isosta ilmoituksesta.

10 10 Lapsille ja perheille Tytöille ja pojille (7-14-vuotiaat) Vauvojen värikylpy -Ihmettelyn iloa ja helliä hetkiä Perhetalossa torstaisin klo lapset 6kk 12kk torstaisin klo lapset 13kk 24kk Ryhmään mahtuu 8 lasta. Hinta 20. Lisätiedot ja ilmoittautumiset johanna.salonen@evl.fi Ilmoittautuessasi kerro lapsen nimi ja ikä, mahdolliset allergiat ja puhelinnumerosi. Leikkipuisto toimintaa 4 5 v. Pappilan perhetalon pihassa (seurakuntatalolla, Kirkkoherrankuja 2) to 9.4., 16.4., 23.4., 30.4., 7.5. klo Mukaan jokaiseen leikkipuistokertaan mahtuu 10 lasta ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen johanna.salonen@evl.fi. Perhetalo on kaikille avoin kohtaamispaikka, jossa lauletaan, leikitään, askarrellaan ja hiljennytään yhdessä. Perhetaloon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Paikalle voi siis tulla aukioloaikoina, milloin se parhaiten itselle sopii. Tarkemmat tiedot Perheiden lauantai klo Pappilan päiväkerhon tiloissa (Kirkkoherrankuja 2) Monenlaista mukavaa tekemistä koko perheelle: mm. askartelua, musiikkia, leikkiä, laulua, hiljentymistä ja pientä purtavaa. Lapsikuoro CHORUS JUNIORUM torstaisin klo Wanhassa Pappilassa Kerhotoiminta Kaikki kerhot on tarkoitettu alakoululaisille. Ilmoittautuminen tapahtuu kerhoissa. Kausimaksu on 10 /lapsi. Maksu kerätään kerhossa. Kokinvuoren seurakuntakoti (Tupa): Näytelmäkerho su klo Tanssi- ja jumppakerho ti klo LEIRIT K-12 leiri Viherlahdessa vuotiaille tytöille ja pojille. Lähde mukaan viettämään hauska viikonloppu Viherlahdessa. Ohjelmassa mm. yhdessäoloa, askartelua, laulamista, saunomista, makkaran paistoa, hulluttelua ja hiljentymistä. Leirimaksu on 40 sisältäen täyshoidon omin lakanoin, matkat ja vakuutuksen. Ilmoittautumiset nettisivuillamme tytoille-ja-pojille/leirit-retket. Ilmoittautuminen ajalla ke Lisätiedot Mialta. Netistä osoitteesta voit tarkastaa mm. onko ryhmässä vielä tilaa tai kokoontuuko ryhmä, mikäli ilma vaikuttaa huonolta esim. vettä sataa kaatamalla J. Tärkeää on sään mukainen vaatetus ja omat pienet eväät. Ohjaajina toimii kaksi lastenohjaajaa. Päiväkerhot Leikin lumoa ja hiljaisuutta Vapaita paikkoja voi tiedustella numerosta /Johanna Salonen tai osoitteesta johanna.salonen@evl.fi Pappilan Perhetalo avoinna Tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9 12 seurakuntatalon alakerrassa, päiväkerhotiloissa. Talvirieha Yhteisvastuun hyväksi la klo Wanhan Pappilan pihassa. Monenlaista mukavaa talvista tekemistä koko perheelle. Kahvila, rastirata, grillimakkaraa, leikkejä yms. Akkojen lataus nyt lähtevät alle 50v. naiset lataamaan akkuja. ke klo Viherlahden leirikeskuksessa. Mukavaa yhdessä tekemistä, jutustelua ja iltapalaa sekä hiljentymistä. Iltapalamaksu 5. Ei yhteiskuljetusta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Johanna Salonen Intiaani-pihaseikkailu la klo 10 Wanhan Pappilan pihassa. Koko perheen toiminnallinen seikkailu. Ohjelmassa monenlaista mukavaa mm. rastirata, laulua ja leikkiä, hiljentymistä sekä mehu ja piparitarjoilu. Viikotoiminta osoitteessa: / lapsille / perheille Keskustan seurakuntatalo: Käsityö- ja askartelukerho ma klo Nurkassa Kokkikerho ti klo Kahviossa Tikanmaan seurakuntakoti: Puuhakerho ti klo Tämä kerho on ilmainen. Kerhoja muualla: Sählykerho ti klo Ihalan koulun salissa. Lennokkikerho la klo Navetan kerhotilassa Lisätietoja Timo Koskensalo p RC- autokerho su klo Raision lukion salissa Lisätietoja Jyri Pausio p iltaisin Kerhoja ei ole koululaisten lomilla eikä Hiljaisella viikolla 14. Lisätietoja kerhoista: nuorisotyönohjaaja Mia Flemming Lasten kesäleiri Viherlahdessa vuotiaille tytöille ja pojille. Leirille otetaan 30 lasta ilmoittautumisjärjestyksessä. Leirimaksu on 50 sisältäen täyshoidon omin lakanoin, kuljetukset ja vakuutuksen. Ilmoittautumiset nettisivuillamme Lisätiedot Mialta. PARTIOLIPPUKUNNAT Kokoontuvat Wanhassa Pappilassa Jokikylän Pojat Lippukunnanjohtaja Mikko-Samuli Kolkkanen, puh Raision KilliNallit Lippukunnanjohtaja Iida Turunen, puh Leikkipuisto Lasten leikkiä ja iloisia ääniä Tänä keväänä Pappilan pihassa voi nähdä iloisen värikkäitä 4 5-vuotiaita ulkoilijoita. Seurakunnassa kokeillaan leikkipuistotoimintaa viitenä torstai-iltapäivänä huhtikuussa. Jokaiseen kertaan ilmoittaudutaan erikseen ja mukaan mahtuu 10 ensin ilmoittautunutta. Kaksi tuntia kestävä ulkoiluhetki sisältää ulkoleikkejä ja pienen hiljentymishetken. Mukaan tulee ottaa omat eväät. Koko leikkipuistoaika ollaan ulkona, joten lapsella pitää olla sään mukainen vaatetus. Vaikka tämän päivän varusteet mahdollistavat ulkoilun säässä kuin säässä, niin leikkipuistohetki on perutaan kaatosateen sattuessa. Seurakunnan nettisivut toimivat kerhon ja kodin viestittely alueena. Sieltä voi tarkastaa onko ohjaajilla jotakin viestiä leikkipuistoon tulijoille. Ohjaajina toimivat lastenohjaajat Arja Aakula ja Unna Waris. Seurakunta pyrkii kehittämään toimintaansa siten, että se palvelee perheiden tarpeita mahdollisimman monipuolisesti. Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat luontevia toimintamuotoja ympäristödiplomin omaavalle seurakunnalle. Toivomme, että ihmiset oppisivat kaiken kiireen keskellä pysähtymään, ihmettelemään ja nauttimaan Taivaan Isän luomasta luomakunnasta, alkavan kevään kauneudesta tai takatalvea puskevista räntäsateista. Ulkoilu on lapsen kehityksen kannalta hyvin tärkeää. Raitis ulkoilma ja liikkuminen ulkona saavat aikaan ruokahalun ja mieli virkistyy. Suurimmat energiat saadaan purettua juoksemalla ja touhuamalla yhdessä muiden lasten kanssa. Ulkona liikutun päivän päätteeksi yöllä uni maistuu. Jokainen pienen lapsen vanhempi voi todeta, että näitä asioita meidänkin perheessä kaivataan. Tätä leikkipuistotoiminta tarjoaa. Tervetuloa mukaan! Johanna Salonen Leikkipuiston lapset Iloiset ilmeet, hymyssä suut. Keinuissa kiikkuu, iloisesti liikkuu. Punaiset posket, touhua täynnä. Ystävät yhdessä onnelliset ollaan. Riikka Leskinen Leikkipuistotoiminta on uutta, mutta seurakuntatalon pihamaalla on monena kesänä ollut vilskettä Pappilan kesäpäivien aikana.

11 11 Nu Nuortenilta torstaisin klo Nuortenbändi torstaisin klo Raamis ti 3.3, 17.3, 21.4, 5.5 klo Hengari keskiviikkoisin klo Kirkonmenot ke 4.3, 8.4, 6.5. klo ja jatkot Nurkassa Isoskoulutus ti 10.2., 24.2., 10.3., ja klo ke 11.2., 25.2., 11.3., ja klo Jatkis/x illat ke ja klo rten tapahtumat Kohtaamisia Taivaan Isä, kato! Äiti, kato, kun mä teen kuperkeikan. Äiti, kato, miten hieno piirustus. Jokainen meistä haluaa tulla huomatuksi. Jokainen kaipaa hyväksyvää katsetta. Pieni lapsi, jota on rakastettu, kehuttu ja kannustettu, osaa vaatia sitä läheisiltään pontevasti. Iän karttuessa itsekritiikki lisääntyy. Joskus syynä on koulukiusaaminen: lapsen tai nuoren ulkonäkö, olemus tai käytös joutuu kiusaajien pilkan kohteeksi. Kun kiusaajat saavat itsetunnon romautettua, omat suoritukset eivät enää tunnukaan niin hienoilta, että niille haluaisi yleisöä. Oma ulkonäkö voi tuntua niin vastenmieliseltä, että on helpompi yrittää piiloutua muiden silmiltä toivoa, ettei kukaan katso. Pahalta tuntuu sekin, jos janoaa toisten katsetta, mutta kukaan ei huomaa tai ole huomaavinaan. Katse käännetään pois. Joskus taas katseessa voi olla ei-toivottua, ahdistavaa, vääränlaista huomaamista. Jumala sen sijaan katsoo meitä lempeästi. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, miten Jumala loi ihmisen kuvakseen ja oli tyytyväinen luomistyönsä tulokseen: Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää. Jumalan silmissä me kaikki olemme kauniita ja kelpaavia. Hänen katseessaan on hyväksyntää, rakkautta ja armoa. Myös nuoret ja aikuiset kaipaavat osakseen hyväksyvää katsetta, mutteivät kehtaa pyytää sitä suoraan niin kuin pieni lapsi. Jumalalta sitä uskaltaa pyytää ilman nolatuksi tulemisen pelkoa. Herran siunauksessakin toivotaan, että Jumala kääntäisi kasvonsa meihin. Toki Jumala näkee meidät, vaikkemme sitä erikseen rukoilisikaan, mutta silloin, kun oikein erityisesti kaipaa hyväksyvää katsetta, voi pyytää: Taivaan Isä, kato! Karoliina Haapakoski Yhteystiedot Yhteystiedot Mia Flemming nuorisotyönohjaaja Stefan Forsström perhetyöntekijä Eeva Lahti nuorisotyönohjaaja Jere Peltonen vs. nuorisotyönohjaaja Karoliina Haapakoski rippikoulu- ja nuorisopastori Mika Tuntsa Tunturi johtava nuorisotyönohjaaja sähköpostiosoitteet: Karoliina Haapakoski Hyvä olla Ei ole olemassa tunnetta, jota minun tarvitsisi piilotella meidän seurakunnassa. Nurkkaan saa mennä naama miten päin tahansa, mutta lähestulkoon aina saan lähteä sieltä suupielet ylöspäin. Nurkkaan on aina helppo mennä. Siellä tuntee kuuluvansa joukkoon, sillä kaikki ovat kutakuinkin samalla aaltopituudella toistensa kanssa. Vaikka Nurkkaan menisi naama aivan ylösalaisin ja tuntuu, että kaikki asiat ovat ihan päin honkia, niin voi olla varma, että siellä on aina joku, joka antaa aikaansa ja kuuntelee huolet, lohduttaa ja saa sinut tuntemaan sinä olet tärkeä. Turvallinen olo Käydessäni läpi vaikeita ja ikäviä asioita, olen saanut tukea aina, kun olen sitä tarvinnut. Välillä en ole itse edes pyytänyt kuuntelevaa korvaa tai olkapäätä jolle itkeä, vaan sitä on tultu tarjoamaan. Se on ihanaa, sillä siitä saa vahvan tunteen siitä, että työntekijät välittävät nuoristaan ihan oikeasti, eikä se ole mielestäni mikään itsestäänselvyys. Janita Sironen Välillä arastelen kertoa rankkoja asioita, sillä pelkään kuormittavani kuuntelijaa jotenkin. On kuitenkin sanottu, että sitä on turha pelätä, sillä niin ei tule käymään. Siitä tulee turvallinen olo. Saadessani hyvää toisilta niin paljon, haluan itse toimia samalla tavalla. Haluaisin vielä jonain päivänä olla samanlainen ihana ihminen nuorille, kuin meidän nuorisotyöntekijämme ovat nyt. Tekemällä saa Seurakunnan toiminnassa mukana oleminen on antanut minulle paljon. Olen muun muassa Seurakunnan leireillä tuntee kuuluvansa yhteen suureen perheeseen, sanoo Janita Sironen. oppinut uusia asioita, saanut uusia ihania ystäviä, ollut tekemässä hyvää, kasvanut ihmisenä ja saanut ihania muistoja esimerkiksi leireiltä. Leireillä ollessa porukka on lähes poikkeuksetta niin tiivis, että tuntuu kuin olisi viikonlopun ajan toisessa, todella suuressa perheessä. Tunne suuresta perheestä on myös hengailuilloissa Nurkassa. Se on kuin toinen olohuone, jossa voi olla yhtä rennosti kuin omalla sohvalla kotona. Siellä nuorisotyöntekijät ovat kuin äiti ja isä, jotka pitävät paketin kasassa nuorten lyödessä viisaat päänsä yhteen. Tulevaisuus ja toivo Hengelliset asiat ovat tulleet minulle merkityksellisiksi ja läheisiksi seurakunnan toiminnan kautta. Välillä voin miettiä niitä asioita jopa tuskastumiseen asti. Yhdellä leirillä verrattiin liikennevaloja siihen, mitä Jumala antaa ja ei anna juuri tällä hetkellä tapahtua, ja mitä myöhemmin tapahtuu. Punainen tarkoitti, että ei vielä, keltainen odota hetki ja vihreä, että nyt on aika. Olin juuri silloin saanut tiedon, että en päässyt haluamaani kouluun opiskelemaan. Aloin hakemaan lohdutusta asiaan hengellisten asioiden kautta. En pystynyt ymmärtämään, että miten niin Jumalan mielestä sen aika ei ole vielä, vaikka juuri nythän se olisi, kun olin päättänyt peruskoulun ja vailla jatko-opiskelupaikkaa. Nyt puoli vuotta myöhemmin ymmärrän, että tälläkin vastoinkäymisellä oli tarkoituksensa. Pääsin opiskelemaan ammattistarttiin, josta olen saanut tarpeellisia taitoja myöhempään elämään, upeita ystäviä ja lisää vahvistavia kokemuksia. Uskon siihen, että Jumala ei ikinä sulje yhtä ovea ilman, että avaisi toista. Jumala, sinä sanot: Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Anna tänäkin vuonna. Auta minua tekemään oma osani. Janita Sironen, seurakunnan isonen

12 12 Cash Only -orkesteri kiertää nyt myös Varsinais-Suomen kirkoissa Johnny Cashin gospel yhdistää yleisön yli ikärajojen Cash Only Tribute to Johnny Cash -orkesteri on viime elokuusta alkaen kiertänyt kirkoissa esittämässä maailman tunnetuimpiin lukeutuvan laulaja-lauluntekijän gospel-tuotantoa. Orkesteria luotsaava Tapio Tatti Vuorinen iloitsee siitä, että Cashin musiikki koskettaa kuulijoita yli ikärajojen ja jopa ikäihmiset seuraavat orkesteria konsertista toiseen. Vuorisen mukaan ilmiö on sama kuin Cashin vielä eläessä myös vanhemmat ihmiset jäivät mielellään kuuntelemaan häntä. Uskon sen johtuneen siitä, että hän lauloi kuin kertoisi kertomusta, jossa on itse mukana. Siinä oli erityinen läsnäolon tuntu. Itse pidän myös siitä, että Cashin lauluissa on valtavasti sanomaa, Vuorinen sanoo. Gospelkonsertit ovat Vuorisen mukaan poikineet poikkeuksellisen paljon palautetta muutenkin. Kuulijat ovat lähettäneet kiitokseksi kukkia ja lahjoja. Semmoista ei ole aikaisemmin tapahtunut, Vuorinen sanoo. Laaja ohjelmisto Country- ja folk-musiikin esittäjänä tunnettu Johnny Cash oli syvästi kristitty ja hänen tuotannostaan huomattava osa, kaikkiaan yhdeksän albumia, oli puhtaasti gospelmusiikkia. Suomessa Cashin gospel-tuotanto on kuitenkin jostain syystä jäänyt muun tuotannon varjoon, hän kummastelee. Cashin gospel- materiaalista (levyiltä) orkesteri on poiminut konserttiin 14 sävellystä, jotka kattavat artistin koko levytysuran 1950-luvulta aina 2000-luvulle. Mukana on toisaalta hyvin hengellisiä kappaleita, mutta myös musiikillisesti kepeämpiä, kuvailee Vuorinen. Ohjelmassa on Cashin oman alkuperäistuotannon lisäksi muun muassa Simon&Garfunkelin Bridge Over Troubled Water sekä Depeche Moden Personal Jesus sekä gospel-ikivihreitä kuten Amazing Grace ja Swing Low Sweet Chariot. Orkesteri on saanut kiitosta muun muassa Amazing Gracen tulkinnastaan. Vähäosaisten ystävä Laulujen lomassa Tapio Vuorinen kertoo niiden taustoista. Hän on lukenut arvostamastaan legendasta niin paljon, että vuosiluvut, henkilöt, tapahtumat ja anekdootit Cashin elämänpolulta putoilevat tarinaan vaivattomasti. Cashin persoonassa Vuorista miellyttää varsinkin se, että tähti onnistui pysymään lähes 50 vuoden uransa ajan omana itsenään. Hän ei välittänyt kategorioista eikä pyrkinyt brändäämään itseään, tai ylipäätään olemaan mitään muuta kuin oli. Vuorinen arvostaa myös Cashin rehellisyyttä ja vilpitöntä halua tehdä hyvää. Hänellä oli köyhä lapsuus, mikä teki hänestä vähäosaisten ystävän. Hänhän jakoi aina kaikki rahat pois taskuistaan, Vuorinen huomauttaa. Kevään kalenteri täynnä Nyt jo maakuntien rajoja ylittävä gospelkiertue sai alkunsa, kun musiikkimiehenäkin tunnettu Kokemäen kirkkoherra Hannu Tomperi ehdotti, että orkesteri esittäisi kirkossa Cashin gospeltuotantoon keskittyvän konsertin. Siitä sana alkoi levitä ja vastaavaa keikkaa oli nopeasti tarjolla enemmänkin. Yhtäkkiä innostusta oli niin paljon, että päätettiin alkaa harjoitella ohjelmistoa. Yhtä keikkaa vartenhan sellaista ei ollut, Vuorinen nauraa. Lukuisten pyyntöjen johdosta kokoonpano on päättänyt tänä vuonna laajentaa kiertuettaan myös Satakunnan ulkopuolelle. Viime vuonna yhtye päätyi yleisön pyynnöstä myös levyttämään gospelkonserttien ohjelmiston pohjalta Spiritual-levyn, jolla se esiintyy Major-T & COO -orkesterin nimellä. Cash Only Tribute -orkesterin keikkakalenteri on tässä vaiheessa buukattu kevään ajaksi. Helmikuussa yhtye vieraili Raisiossa ja Ulvilassa, maaliskuussa yhtye suuntaa Vehmaalle (1.3) ja Sastamalaan, huhtikuussa Turkuun (12.4) ja toukokuussa Poriin. Jatkon suhteen ei toistaiseksi ole tehty päätöksiä. Mahdollisesti soitamme kesällä Pori Jazzissa Kirkkopuiston konsertissa. Ensi syksystä alkaen saatamme kiertää Varsinais-Suomea laajemminkin, Vuorinen ennakoi. Johnny Cash official website Johnny Cash Pienen ihmisen puolustaja Johnny Cash, alun perin J. R. Cash, ( ) oli suosittu yhdysvaltalainen country-, rock- ja folklaulaja ja lauluntekijä. Hän kasvoi Arkansasissa seitsenlapsisessa vähävaraisessa perheessä, jonka elanto oli puuvillankasvatuksen varassa. Perhe oli musikaalinen ja yhteislaulu siivitti usein sisarusten työntekoa pelloilla. Lapsuusajan vaikutteet kuuluvat vahvasti Cashin musiikissa. Johnny Cashin lukuisista levytyksistä yhdeksän on gospelalbumeita. Levy-yhtiöt kuitenkin halusivat Cashin levyttävän mieluummin countrya kuin gospelia, joten hän julkaisi osan gospellevyistä yksityisesti. Cashin kristillinen vakaumus oli joka tapauksessa vahvasti esillä hänen koko tuotannossaan. Hän asettui sanoituksissaan aina pienen ihmisen puolelle. Cash alkoi suosionsa kasvaessa juoda paljon ja käyttää muun muassa amfetamiinia jaksaakseen kiertue-elämän rasituksia paremmin. Vastoin yleistä käsitystä hän ei ole kuitenkaan koskaan ollut vankilassa. Cash on ollut kahdesti naimisissa. Ensimmäisestä, huumeiden ja jatkuvan keikkailun vuoksi päättyneestä avioliitostaan hänellä on neljä tytärtä ja toisesta liitostaan yksi poika. Cashin albumeita on myyty yli 90 miljoonaa kappaletta. Hänen suurimpiin hitteihinsä kuuluvat muun muassa I Walk the Line, Ring of Fire, Folsom Prison Blues ja Ghost Riders in the Sky. Lähteet: Wikipedia, Johnny Cash official website Stemmalaulun taitajat Alkujaan Cash Only on vuonna 2011 perustettu kolmen, myöhemmin neljän hengen countryyhtye, joka esitti Johnny Cashin ja 1960-luvun tuotantoa tilauskeikoilla. Cash Only -orkesterin ydin ovat vokalisti-kitaristi Tapio Vuorinen, hänen puolisonsa laulaja ja huuliharpisti Mirja Vuorinen, basisti Ilkka Soini ja rumpali Timo Hiljanen. Tributegospelkiertueella kvartettia vahvistavat Kirkkojen akustiikka on orkesterille aina haaste, jokainen kirkko on erilainen, sanoo Tapio Vuorinen (oik.), kuvassa valmistautumassa Raision kirkossa 1. helmikuuta pidettyyn konserttiin puolisonsa Mirja Vuorisen kanssa. kosketinsoittaja Mikko Pelkonen ja kitaristi Juha Kormano. Kokoonpanon erityinen vahvuus on neliääninen stemmalaulu. Siinä olemme mielestäni suht hyviä, Vuorinen kehaisee. Yhtye ei ole liikkeellä aivan harrastuspohjalta: Hiljanen on ammattipasunisti, Kormano pitkän linjan muusikko, Pelkonen ammatiltaan kanttori, Soini opiskelee soitinrakennusta ja Mirja Vuorinen on suorittanut klassisen laulun opinnot. Säkylän varuskunnassa palvellut majuri Tapio Vuorinen puolestaan keikkaili ensimmäisen kerran jo 12-vuotiaana 70-luvun puolivälissä rokkibändin kitaristina. Yhtyeen Spiritual-levyä vuodelta 2014 voi kuunnella mm. Spotify-nettipalvelussa.