Yritysten kasvu alueellisesti Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysten kasvu alueellisesti Suomessa"

Transkriptio

1 Yritysten kasvu alueellisesti Suomessa Kirsti Sorama ja Matleena Saarakkala Tekesin katsaus 245/2009

2 Yritysten kasvu alueellisesti Suomessa Kirsti Sorama Matleena Saarakkala Marko Järvenpää Marko Kohtamäki Erkki K. Laitinen Aapo Länsiluoto Erkki Petäjä Erno Tornikoski Elina Varamäki Tarja Heikkilä Marja Lautamaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekesin katsaus 245/2009 Helsinki 2009

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Taitto: DTPage Oy Paino: Libris Oy, Helsinki 2009

4 Tekesin esipuhe Kasvuyritykset toimivat alueellisina vetureina ottaen käyttöön uusinta teknologiaa, kehittäen innovaatiotoimintaa sekä luoden kasvua ja työpaikkoja. Tämän hankkeen tarkoituksena oli etsiä yritysaineistojen pohjalta alueellisia kasvuyrityksiä ja selvittää nopeimmin kasvaneiden yritysten menestyksen syitä. Aineisto perustui julkisista lähteistä saataviin yritysaineistoihin sekä Tekesin asiakasyrityksiin, joiden Tekes-projekti päättyi vuosina Lisäksi hankkeessa tehtiin kirjallisuuskatsaus perustuen alueellisten kasvuyritysten kirjallisuuteen sekä tekijöihin alueellisessa toimintaympäristössä, jotka lisäävät yritysten kasvua. Tähän pohjautuen valittiin yritysotos nopeimmin kasvaneista yrityksistä ja selvitettiin kyselyn tai haastattelujen pohjalta kasvun taustoja. Tämän vaiheen tarkoituksena oli myös selvittää, miten Tekes voisi paremmin tarjota palveluja, joilla yritysten kasvukannustimia voitaisiin lisätä. Kiitämme hankkeeseen osallistuneita tutkijoita hyvästä yhteistyöstä ja onnistuneesta lopputuloksesta. Maaliskuussa 2009 Tekes

5 Tekijöiden esipuhe Alkukesästä 2007 alkaneen ja noin puolitoista vuotta kestäneen tutkimushankkeen Yritysten kasvu alueellisesti Suomessa päätavoitteena on ollut tuottaa tietoa kasvuyritysten alueellisesta sijoittumisesta sekä siitä, mitä tekijöitä yritysten kasvun taustalla on ja toisaalta mitä seurauksia kasvulla on yrityksille ollut. Viime vuosina yrittäjyyskeskustelussa on todettu, että yritysten määrää tärkeämpi tekijä on yritysten laatu. Kasvuyritysten suhteellisesti vähäinen määrä Suomessa on pohdituttanut lukuisia työryhmiä. Yleensä Suomessa vähäistä kasvuyritysten määrää perustellaan yritysten kasvuhaluttomuudella, mutta valtaosassa pk-yrityksiä niiden luontainen liiketoimintaperusta ei yksinkertaisesti tue eikä edellytä kasvua. Kasvun toteutuminen edellyttää yrittäjältä ja yritykseltä kasvukykyä ja kasvuhalua sekä ympäristöltä suotuisia mahdollisuuksia. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa yrityksen sijainnilla on havaittu olevan yhteyttä yrityksen kasvuun. Yrityksen sijainnilla on tärkeä merkitys muun muassa kilpailussa parhaista asiakkaista, osaavista työntekijöistä ja yhteistyökumppaneista. Tämän tutkimuksen kautta on haettu valtakunnallisella aineistolla perusteluita alueellisesti nopeiten kasvaneiden yritysten kasvuun ja kasvun seurauksiin. Useita erilaisia empiirisiä osa-alueita sisältänyt tutkimushanke on toteutettu Seinäjoen ammattikorkeakoulun johdolla. Tutkimushankkeessa on ollut mukana peräti yksitoista tutkijaa. Näin mukaan on saatu mahdollisimman monipuolinen asiantuntijaryhmä tarkastelemaan kasvuyritysten eri näkökulmia. Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ovat mukana olleet KTT Kirsti Sorama, KTT Erno Tornikoski (toimii tällä hetkellä apulaisprofessorina EM Lyonissa), KTT Elina Varamäki, KTM Matleena Saarakkala, FM Tarja Heikkilä ja tradenomi Marja Lautamaja, Vaasan yliopistosta KTT Marko Kohtamäki, KTT, professori Erkki K. Laitinen sekä KTT Aapo Länsiluoto, Jyväskylän yliopistosta KTT, professori Marko Järvenpä sekä liikkeenjohdon konsultti Erkki Petäjä Solutum Oy:stä. Haluamme lämpimästi kiittää tutkimushankkeen rahoittajaa ja tilaajaa Tekesiä tutkimushankkeen mahdollistamisesta. Lisäksi haluamme kiittää tutkimuksen kyselyihin ja haastatteluihin osallistuneita yrityksiä ja yrittäjiä heidän uhraamastaan ajasta sekä arvokkaista mielipiteistä ja kokemuksista. Seinäjoella Seinäjoen ammattikorkeakoulu Elina Varamäki yksikön johtaja KTT, dosentti

6 Tiivistelmä Globaalissa, muuttuvassa toimintaympäristössä, jolle ovat ominaisia jatkuvat rakennemuutokset ja kilpailupaineiden lisääntyminen, pk-yrityksistä on tullut yhteiskunnassamme entistä tärkeämpiä työllistäjiä ja keskeisiä toimijoita paikallisten ja alueellisten yhteisöjen hyvinvoinnin kannalta. Pkyritysten panos työllisyyden kasvussa ja taloudellisen hyvinvoinnin lisäämisessä on merkittävä. Tällä hetkellä suurin osa sekä tutkijoista että julkisista edistämisviranomaisista on sitä mieltä, että yrittäjyyden laatu on kansantaloudelle tärkeämpää kuin yritysten määrä. Kasvuyrittäjyyden edistäminen on mm. yrittäjyyden politiikkaohjelman keskeisimpiä teemoja. Kasvuyrityksillä on keskeinen merkitys yhteiskunnalle, taloudelliselle ja alueelliselle kehitykselle. Tutkimuksen mukaan yritykset alkavat rakenteellisesti työllistää merkittävästi kasvaessaan pk-yritysten pienimmästä luokasta isommaksi. Tämän kasvuyritystutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa kasvuyritysten alueellisesta sijoittumisesta sekä siitä, millä tekijöillä on vaikutusta yritysten kasvuun ja millä tavalla kasvu on vaikuttanut yritysten toimintaan. Tutkimuksessa on käytetty erilaisia metodologisia instrumentteja, jotta monitahoinen ilmiö, yrityksen kasvu, siihen vaikuttavat tekijät sekä sen vaikutukset yrityksessä, saataisiin tunnistettua. Tutkimuksen empiria koostuu kolmesta eri osiosta: (1) tilastoihin pohjautuva analyysi, (2) survey-tutkimus alueellisille kasvuyrityksille sekä (3) syventävät teemahaastattelut eri alueilla ja eri kasvustrategioita toteuttaneille kasvuyrityksille. Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin kasvuyrityksiä ja Tekes-asiakasyrityksiä eri tekijöiden suhteen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kasvuyrityksiä on Suomessa kaikilla alueilla, eikä tietty sijainti ole edellytys kasvulle. Alueella on kuitenkin selviä vaikutuksia kasvuun, joka riippuu toimialan, yrityksen toimintatavan ja alueen yhteensopivuudesta. Toimintaympäristö vaikuttaa erityisesti taloudellisen kehityksen tasaisuuteen. Myös yrityksen t&k-toiminnalla on vaikutusta yrityksen kasvuun siten, että kohtuullinen panostus parantaa yrityksen kannattavuutta ja lisää yrityksen taloudellisia resursseja kasvun toteuttamiseen. T&k-toiminta on yrittäjien oman käsityksen mukaan usein ratkaisevassa roolissa kasvussa. Myös kasvustrategialla on merkitystä yrityksen kasvulle. Erityisesti ulkoinen kasvustrategia lisää yrityksen taloudellista menestystä. Yritykset eivät kuitenkaan yleensä tietoisesti valitse kasvustrategiaansa, vaan perusteet valinnalle voivat liittyä mm. tarvittavien resurssien saatavuuteen tai kriittisyyteen. Ulkoisen kasvun ja sisäisen kasvun keinoja käytetään usein rinnakkain. Ulkoinen kasvustrategia vaatii uudenlaista yhteistyöverkostojen johtamisen osaamista, joka vaikuttaa olevan kasvuyrittäjille vieraampaa kuin perinteinen johtaminen. Vaikka kasvu on tavoitteellista, johtaminen tai strateginen suunnittelu ei varsinkaan pienemmissä yrityksissä ole erityisen systemaattista. Strateginen suunnittelu vaikuttaakin kasvuun lähinnä henkilöstön osallistumisen ja sitoutumisen kautta. Tutkimuksessa nousi esiin myös, että menestyvän yrityksen perustamisen haasteet/esteet eivät ole samat kuin yrityksen kasvamisen haasteet/ esteet. Yritystä perustettaessa yrittäjän mielessä on nimenomaan yrityksen perustaminen, mistä johtuen yrittäjän päätökset (kuten sijaintipaikan

7 valinta) pohjautuvat usein henkilökohtaisiin näkökohtiin. Yrityksen kasvattaminen, varsinkin yrityksen kehityksen myöhemmässä vaiheessa, sitä vastoin saattaa tapahtua tilanteessa, jossa yrittäjän keinovalikoima ja resurssit ovat rajatut aikaisemman sijaintipaikan valinnan vuoksi. Tässä tutkimuksessa tutkimuskohteena olivat nimenomaan kasvaneet yritykset. Jatkossa luotettavan tiedon saamiseksi on tärkeää profiloida ja kohdentaa kasvututkimuksia erityyppisiin yrityksiin: yrityksen iän, koon ja toimialan mukaan. Myös kasvustrategian valinta ja t&k-toiminnan mitoitus pitkittäistutkimuksena olisi tärkeää analysoida.

8 Abstract In the global, changing operational environment, which is characterized by constant structural changes and an increase in competitive pressures, SME s have become, in our society, increasingly important employers and key actors for the welfare of local and regional communities. SME s make a significant contribution to the growth of employment and the increase in economic welfare. At present, most researchers and public-sector economic promotion authorities think that, for the national economy, the quality of entrepreneurship is more important than the number of enterprises. The promotion of growth entrepreneurship is one of the key thematic areas of e.g. the Policy Programme for Entrepreneurship. Growth enterprises are of key importance for society, for the economic and regional development. According to the study, enterprises turn into important structural employers as they grow beyond the smallest SME size category. The aim of the present study on growth enterprises is to produce information about the regional location of growth enterprises, the factors influencing company growth, as well as about the impacts of growth on the operations of SME s. In order to recognize the complex phenomenon of company growth, the contributing factors and the impacts of growth on enterprises, various methodological tools were utilized in the study. The empirical framework of the study comprises three different parts: (1) an analysis based on statistics, (2) a survey carried out among regional growth companies, and (3) in-depth semi-structured interviews carried out in different areas and among growth companies that had implemented different strategies of growth. In addition, the customer companies of Tekes and growth companies were compared in relation to different factors. The study shows that growth companies can be found in all the geographic areas in Finland and that location is not a prerequisite for growth. The region, however, does have obvious impacts on growth, depending on compatibility between the branch of business, the company s mode of action and the region. The operational environment has an influence in particular on the regularity of economic development. Also ther&d activities of the SME have an effect on the growth of the SME in such a way that reasonable investment in them improves the SME s profitability and increases the SME s economic resources to achieve growth. In entrepreneurs own view, R& D often plays a decisive role for growth. Also the strategy of growth has importance for company growth. Especially an external strategy of growth contributes to the economic success of the enterprise. Yet, companies do not normally choose their strategies of growth wilfully, but the choice may be based e.g. on the availability or criticalness of the resources needed. Means of external and internal growth are often used side by side. An external strategy of growth requires competency of a new kind in the management of cooperative networks, which growth entrepreneurs appear to be less familiar with than traditional management. Even though growth is target-oriented, management or strategic planning is not particularly systematic, especially in smaller companies. Consequently, strategic planning influences growth mainly through staff participation and commitment.

9 The study also shows that the challenges/obstacles to the establishment of a successful enterprise are not the same as the challenges/obstacles to company growth. While starting a company, the entrepreneur focuses specifically on the start-up, for which reason the entrepreneur s decisions (such as the choice of location) are often based on personal aspects. By contrast, company growth, especially at a later stage of development, may occur in a situation in which the entrepreneur has at their disposal a limited range of means and resources because of the previous choice of location. The present study focused on companies that had experienced growth. In future, in order to obtain reliable data, it is important to profile and to target studies of growth at enterprises of different kinds, on the basis of the age, size and branch of the company. It would be important to analyze, as a longitudinal study, the choice of growth strategy and the dimensioning of R&D activities.

10 Sisällysluettelo Tekesin esipuhe Tekijöiden esipuhe Tiivistelmä Abstract 1 Johdanto Tutkimushankkeen taustaa Tutkimushankkeen tavoitteet ja tutkimuskysymykset Raportin rakenne Yrityksen kasvu monitahoisena ilmiönä Kasvuun vaikuttavat tekijät Yksilöön/yrittäjään liittyvät kasvutekijät Yritykseen liittyvät kasvutekijä Ympäristöön liittyvät kasvutekijät Toteutunut kasvu, kasvun mittarit Kasvun seuraukset Viitekehys yrityksen kasvuun Kasvuyritykset alueellisesti Kasvuyritysten määrät alueellisesti Suomessa Aineistot ja niiden käsittely Alueet Kasvuyritysten määrät TE-keskusalueilla Kasvuyritysten määrät 4-jakoalueella Yhteenveto Kasvuyritysten taloudellinen analyysi Käytettävät tunnusluvut ja tilastolliset menetelmät Taloudelliset tunnusluvut Tilastolliset menetelmät Alueellisen toimintaympäristön vaikutus kasvuyritysten taloudelliseen menestymiseen Toimintaympäristön merkitys Yritysten koko Yritysten kasvu Kasvustrategioiden vaikutus kasvuyritysten taloudelliseen menestymiseen Kasvustrategian merkitys Yritysten koko Yritysten kasvu Tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikutus kasvuyritysten taloudelliseen menestymiseen T&k-toiminnan merkitys Yritysten koko Yritysten kasvu...52

11 4.5 Kasvuyritysten ja Tekes -asiakasyritysten taloudellisen menestymisen vertailu Tekesin asiakkuuden merkitys Yritysten koko Yritysten kasvu Logistinen analyysi Kasvunopeuden vaikutus kasvuyritysten taloudelliseen menestymiseen Kasvunopeuden merkitys Yritysten koko Yritysten kasvu Yhteenveto Kyselytutkimus nopeiten kasvaneille yrityksille Tutkimusaineiston tilastollinen käsittely Kasvuyritysten tutkimustulokset Yrityksen sijainti ja alueellisuus Kasvuhalu Toteutunut kasvu ja ennakoitu kasvu T&k-orientaatio Yrittäjämäinen orientaatio Kansainvälistymisorientaatio Verkostoitumisorientaatio Kasvuyritysten innovaatiostrategiat ja toimintatavat Ympäristön potentiaali Kasvun resurssointi Kasvun seuraukset Strategisen suunnittelun ja kasvun välinen suhde Kuvaileva analyysi Mallin testaus Mallin arviointi ja tulokset Vertailut kasvuyritysten ja Tekes -asiakasyritysten välillä Syventävät teemahaastattelut Tiivistelmät case-yrityksistä Haastatteluaineiston analyysi teemoittain Yritysten kasvu ja alueellisuus Kasvun organisointi Johtaminen kasvuyrityksissä Kasvuyritysten strateginen suunnittelu T&k-toiminnan merkitys, painopiste ja organisointi Kasvun vaikutukset talousohjaukseen Yhteenveto ja johtopäätökset Yhteenveto tutkimustuloksista Tutkimustulosten tulkintaa ja jatkotoimenpide-ehdotuksia Suosituksia Tekesin kasvuyritysten kehittämistoimenpiteiksi Lähteet Liitteet 1 Lomakkeet Aluejakotaulukot Taloudellisen analyysin taulukot...157

12 4 Kyselytutkimuksen tulokset Teemahaastattelujen taulukko Esimerkkiyritys Tutkimuksen yhteenvetotaulukko Tekesin katsauksia Taulukkoluettelo Taulukko Yrittäjän kasvuhalu kasvun selittäjänä Taulukko Yrityksen taustatekijät kasvun selittäjinä Taulukko Yrityksen kasvuorientaatio kasvun selittäjänä Taulukko T&k -orientaatio kasvun selittäjänä Taulukko Yrityksen kansainvälistymisorientaatio kasvun selittäjänä Taulukko Yrityksen käyttämät kasvun lähteet Taulukko Yrityksen verkostoitumisorientaatio kasvun selittäjänä Taulukko Yrityksen kasvukyky kasvun selittäjänä Taulukko Strateginen suunnittelu kasvun selittäjänä Taulukko Yrityksen sijaintipaikka kasvun selittäjänä Taulukko Ympäristön potentiaali kasvun selittäjänä Taulukko Kasvun mittarit tässä tutkimuksessa Taulukko Kasvun seurausten mittaaminen Taulukko Tekes -asiakasyritysaineiston käsittely Taulukko Teollisuuden alan kasvuyritysten määrät eri kasvukategorioissa ja eri ajanjaksoilla Taulukko Rakentamisen alan kasvuyritysten määrät eri kasvukategorioissa ja eri ajanjaksoilla Taulukko KIBS -alan kasvuyritysten määrät eri kasvukategorioissa ja eri ajanjaksoilla Taulukko Kaikkien toimialojen kasvuyritysten määrät eri kasvukategorioissa ja eri ajanjaksoilla Taulukko jakoalueiden >30% liikevaihdon kasvu eri tarkasteluajanjaksoina Taulukko jakoalueiden >20% liikevaihdon kasvu eri tarkasteluajanjaksoina Taulukko jakoalueiden >10% liikevaihdon kasvu eri tarkasteluajanjaksoina Taulukko Tekes-asiakasyritysten ja kasvuyritysten välinen logistinen regressiomalli (vuosi 2006) Taulukko Eri tekijöiden vaikutus yrityksen sijaintiin Taulukko Vastaajien asenne yrityksen kasvuun eri tekijöiden suhteen Taulukko Yrityksen henkilökunnan määrä vuoden 2004 ja 2007 alussa sekä viiden vuoden kuluttua ja yrityksen liikevaihtoarvio viiden vuoden kuluttua.. 68 Taulukko Eri toimijoiden merkitys kasvuyritysten tuotteiden/palveluiden kehittämisessä Taulukko Yritysyhteistyö koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa (% kasvuyrityksistä) Taulukko Vastanneiden kasvuyritysten asenne innovaatioihin Taulukko Osuus liikevaihdosta ulkomaankaupasta v. 2004, v ja v

13 Taulukko Kasvuyritysten suhde asiakkaisiinsa Taulukko Kasvuyritysten yhteistyö muiden yritysten kanssa Taulukko Kasvuyritysten toimintatavat tällä hetkellä Taulukko Yrityksen sijoittuminen suhteessa toimialan muihin yrityksiin Taulukko Liikevaihdon edellyttämän lisäkapasiteetin hankkineiden yritysten osuudet kumulatiivisen kasvuprosentin mukaan Taulukko Kasvuyritykset suhteessa tärkeimpiin kilpailijoihinsa Taulukko Asiakokonaisuudet yritysten arvioidessa suhdetta tärkeimpiin kilpailijoihin Taulukko Kasvun seurausten asiakokonaisuudet Taulukko Strateginen suunnittelu, sitoutuminen strategian implementointiin ja kilpailuetu Taulukko Latenttien muuttujien väliset korrelaatiot Taulukko Latenttien muuttujien vinoudet, huipukkuudet, keskiarvot ja keskihajonnat Taulukko Latenttien muuttujien Cronbachin alpha, composite reliability sekä AVE-arvot Taulukko Tilastollisesti merkitsevät keskiarvoerot euromäärissä ja lukumäärissä Taulukko Tekes -asiakasyritysten ja kasvuyritysten toimialajakaumat Taulukko Teemahaastattelujen yritysten taustatiedot Taulukko Verkostoitumisen avulla kasvamisen edut ja haasteet Taulukko Kasvun haasteet taloushallinnolle Kuvaluettelo Kuva Tutkimuksessa käytetty kasvun viitekehys Kuva Tunnuslukujen mediaanien suhde kaikkien yritysten mediaaniin (profiili) vuonna 2006 eri alueilla Kuva Tunnuslukujen mediaanien suhde kaikkien yritysten mediaaniin (profiili) vuonna 2006 eri kasvustrategioilla Kuva Tunnuslukujen mediaanien suhde kaikkien yritysten mediaaniin (profiili) vuonna 2006 eri t&k-orientaatioilla Kuva Tunnuslukujen mediaanien suhde kaikkien yritysten mediaaniin (profiili) vuonna 2006 Tekes -asiakasyrityksissä ja kasvuyrityksissä Kuva Tunnuslukujen mediaanien suhde kaikkien yritysten mediaaniin (profiili) vuonna 2006 kasvunopeuden eri ryhmissä Kuva Vastanneiden kasvuyritysten alueellinen jakauma Kuva Panostus uusien tuotteiden kehittämiseen Kuva Panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen Kuva Kasvuyritysten panostus tutkimukseen ja kehitystoimintaan sekä vastaavasti henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen suhteessa liikevaihtoon Kuva Kasvuyritysten kasvaneen liikevaihdon edellyttämän lisäkapasiteetin hankinta Kuva Strategisen suunnittelun ja kasvun välinen suhde

14 1 Johdanto Tällä hetkellä suurin osa sekä tutkijoista että julkisista edistämisviranomaisista on sitä mieltä, että yrittäjyyden laatu on kansantaloudelle tärkeämpää kuin yritysten määrä. Kasvuyrittäjyyden edistäminen on mm. yrittäjyyden politiikkaohjelman keskeisimpiä teemoja. Kasvuyrityksillä on keskeinen merkitys yhteiskunnalle, taloudelliselle ja alueelliselle kehitykselle. Tutkimuksen mukaan yritykset alkavat rakenteellisesti työllistää merkittävästi kasvaessaan pk-yritysten pienimmästä luokasta isommaksi. Kansainväliset tilastot kertovat, että EU-maiden työttömyys on lähes suorassa suhteessa sitä suurempaa siellä, missä on työvoimaan nähden suhteellisesti eniten yrityksiä ja alhaisinta taas siellä, missä yrityksiä on vähiten. Yritysten varsinainen määrä siis ratkaisee työllisyydessä varsin vähän; laatu ja kasvutekijät ovat tärkeämpiä. Eri tutkimusten mukaan prosenttia kaikkien uusien yritysten luomista työpaikoista syntyy kasvuyrityksissä (Arenius, Autio & Kovalainen 2005; KTM 2004), ja nimenomaan pienyritysten kasvu on potentiaalisin uusien työpaikkojen lähde (Kirshoff 1994; Reynolds & White 1997). Valtaosa kaikista uusista yrityksistä päätyy kuitenkin työllistämään yrittäjän itsensä lisäksi korkeintaan yhden henkilön (Autio 2004). 1.1 Tutkimushankkeen taustaa Kasvun toteuttaminen edellyttää yrittäjältä ja yritykseltä kasvukykyä ja kasvuhalua sekä ympäristöltä suotuisia mahdollisuuksia. Yleensä Suomessa vähäistä kasvuyritysten määrää perustellaan yritysten kasvuhaluttomuudella, mutta valtaosassa pk-yrityksiä niiden luontainen liiketoimintaperusta ei yksinkertaiseksi tue eikä edellytä kasvua (ks. Laukkanen 2006). Useiden selvitysten mukaan vain noin seitsemän prosenttia suomalaisista yrityksistä on voimakkaasti kasvuhaluisia. Jonkinlaisia kasvuhaluja on noin puolella yrityksistä. Suomalaisissa pk-barometrissä suurin osa yrityksistä perustelee kasvuhaluttomuuttaan yksinkertaisesti sillä, että yritys on jo sopivan kokoinen. Suurin osa suomalaisista yrittäjistä on ns. elämäntapayrittäjiä, joille tärkeintä yrittäjyydessä eivät ole suuret rikkaudet vaan mahdollisuus toimia oman itsensä herrana ja tehdä mielekästä työtä, jossa voi toteuttaa itseään. (Varamäki, Saarakkala & Tornikoski 2007: 13) Kansainvälisessä GEM-yrittäjyystutkimuksessa on havaittu, että kasvu- ja vientihakuisen yrittäjyyden osuus on sitä korkeampi, mitä kehittyneempi on kyseisen maan talous ja innovaatiojärjestelmä. Suomalaisyritysten vähäiset kasvuhalut ovat tähän nähden yllättäviä, sillä Suomen tutkimus- ja kehityspanostukset sekä patenttien määrä ovat maailman kärkeä. Kasvuhaluttomuuden syyt Suomessa ovat muualla kuin innovaatioympäristön kehittyneisyydessä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan pk-yritysten kasvuhaluttomuutta voidaan osittain selittää kasvun odotetuilla seurauksilla. Yrittäjien nimeämiä negatiivisia seurauksia ovat mm.: oma työmäärä ja riskit kasvavat, työntekijöitä pitäisi palkata lisää, mutta ammattitaitoisia on vaikea löytää ja toisaalta työntekijöistä ei pääse tarvittavan nopeasti eroon, organisaatiosta tulee vaikeammin hallittavia, riippuvuus rahoittajista kasvaa, ja työpaikan ilmapiiri saattaa heiketä, kun ihmisiä tulee lisää (mm. Wiklund, Davidsson & Delmar 2003; ks. myös Halttunen 2004). Vaikka kasvuyritysten merkitsevyys tunnetaan, on niitä tutkittu Suomessa varsin vähän. Tähän koetaan vaikuttavan muun muassa sen, että yritysten kasvun tarkastelulle ei ole olemassa selkeää teoreettista viitekehystä taloustieteissä. Tämä johtuu sekä yrityskannan heterogeenisuudesta että kasvuun vaikuttavien tekijöiden moninaisuudesta. Aiemmissa pk-yritysten kasvua käsitelleissä tutkimuksissa kasvuprosessia on yleensä jaettu vaihemalleihin, eklektisiin malleihin ja metaforiin. Suurin osa vaihemalleista on keskit- 1

15 tynyt yrityksen sisäiseen kasvuun. Tällä tarkoitetaan, että yritys kasvattaa omia sisäisiä resurssejaan kuten henkilökuntaa kysynnän kanssa samassa tahdissa. Yhä enemmän on kuitenkin alettu huomioida myös pk-yritysten ulkoisiin resursseihin perustuva kasvustrategia empiiristen esimerkkien lisääntyessä tutkimusten myötä. Ulkoinen kasvustrategia sopii yrityksille, joilla on kasvukykyä, mutta ei kasvuhalua perinteisessä mielessä. Ulkoisten kasvustrategioiden avulla on mahdollista hallita kasvun odotettuja negatiivisia seurauksia sekä poistaa kasvun sisäisiä esteitä. On arvioitu, että kasvuyrityksistä noin 30 prosenttia toteuttaa nimenomaan ulkoista kasvustrategiaa, jollaisesta esimerkkeinä ovat kasvaminen verkostojen kautta, portfolioyrittäjyys, vuokratyövoiman käyttö tai franchising-yrittäjyys. Ulkoisen kasvun etuja ovat muun muassa mahdollisuus säilyttää yrityksen sisäinen stabiliteetti, toiminnan parempi hallittavuus, tehokkuus, joustavuus, käyttöpääoman pienempi tarve, riskin jakaminen verkoston toimijoiden kesken, kustannustietoisuuden paraneminen ja uuden yrittäjyyden synnyttäminen. (Varamäki, Saarakkala & Tornikoski 2007: ) 1.2 Tutkimushankkeen tavoitteet ja tutkimuskysymykset Hankkeen tarkoituksena on etsiä yritysaineistojen pohjalta alueellisia kasvuyrityksiä. Tutkimushankkeessa pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. missä määrin tarkastelujaksolla , eri kasvunopeuksilla (yli 10 %, 20 % ja 30 %), eri alueilla ja eri toimialoilla löytyy kasvuyrityksiä (kasvun indikaattorina liikevaihto)? 2. miten kasvuyritykset ovat menestyneet taloudellisesti? 3. millä tavalla yritykset ovat resurssoineet kasvun ja miten kasvu on vaikuttanut yrityksen johtamiseen? 4. miten yrittäjämäisiä kasvuyritykset ovat toiminnassaan? 5. millainen vaikutus alueella ja yritysten sijainnilla on yrityksen kasvuun? 6. millainen vaikutus yrityksen t&k-toiminnalla on yrityksen kasvuun? 7. millaista on kasvuyritysten strateginen suunnittelu, ja onko sillä yhteyttä kasvuun? 8. miten kasvu vaikuttaa taloushallinnon organisointiin, käytettyihin mittareihin ja talouden ohjaukseen? 9. miten kasvuyritykset ja Tekes-asiakasyritykset eroavat toisistaan? Empiirinen tiedonkeruu toteutettiin kolmivaiheisena. Ensimmäinen vaihe toteutettiin tilastollisiin aineistoihin, lähinnä tilinpäätösanalyyseihin pohjautuen, eri alueiden kasvuyritysten määrästä liikevaihdon eri kasvuasteilla. Tilinpäätöstiedot saatiin Voitto+ -yritysten tilinpäätöstietokannasta. Rajauksena käytettiin toimialaa (teollisuus, rakentaminen ja osaamisintensiiviset yrityspalveluyritykset 1 eli KIBS -yritykset), yrityksen ikää (ennen perustetut) sekä ajanjaksoa ( ). Samaan aineistoon perustuen tehtiin myös analyysi eri kasvuasteen yritysten taloudellisesta menestyksestä. Toinen empiirinen vaihe toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena 30 nopeiten kasvaneelle yritykselle kultakin TE-keskusalueelta. Tässäkin tehtiin edellä mainitut rajaukset yrityksen toimialan, koon, iän ja ajanjakson mukaisesti. Lisäksi kysely postitettiin jokaisen TE-keskusalueen Tekesin asiakasyritykselle. Osion päätavoitteena oli selvittää kasvun keinoja sekä alueen ja innovaatioiden vaikutusta yritysten kasvuun ja verrata onko näiden suhteen löydettävissä eroja kasvuyritysten ja Tekes - asiakasyritysten välillä. Lisäksi haluttiin selvittää strategian vaikutusta yritysten kasvuun sekä kuinka yrittäjämäisiä kasvuyritykset ovat. Lisäksi analysoitiin kasvuyritysten alueellisen toimintaympäristön, kasvustrategian sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikutusta kasvuyritysten taloudelliseen menestymiseen. Kolmannessa vaiheessa suoritettiin syventävät teemahaastattelut 18 yritykselle eri puolella Suomea. Yritykset valittiin kyselytutkimuksen perusteella. Haastateltaviksi haluttiin sekä ulkoisia että perinteisiä kasvustrategioita toteuttaneita 1 Osaamisintensiivisillä yrityspalveluilla tarkoitetaan sellaisia yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluita, joissa asiantuntijatoiminta on erityisen keskeisessä asemassa (Petäjä & Varamäki 2003: 9). 2

16 yrityksiä. Teemahaastatteluja tekivät tutkijaryhmän jäsenet henkilökohtaisesti. Teemahaastattelujen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä nopeiten kasvaneiden yritysten kasvun keinoista ja strategioista sekä niiden vaikutuksista yrityksen toimintaan, johtamiseen ja menestymiseen. Teemahaastattelun teemat olivat: alueellisuus, kasvun edellyttämän kapasiteetin hankinta (sisäinen vs. ulkoinen), toiminnan suunnitelmallisuus, t&k:n merkitys kasvulle, kasvun aiheuttamat muutokset johtamisessa ja organisaatiossa sekä muutokset yrityksen taloudellisessa/rahoituksellisessa asemassa. 1.3 Raportin rakenne Yrityksen kasvu on monitahoinen ilmiö. Osa kasvukirjallisuudesta keskittyy kasvuun vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen, osa pohtii kasvua sekä sen moninaisuutta, ja osa perehtyy kasvun seurauksiin. Luvussa 2 luodaan katsaus kolmeen kasvuteemaan: kasvuun vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen, kasvuun ja sen moninaisuuteen, sekä kasvun seurauksiin. Osiossa 2.1 käydään lyhyesti läpi yrityksen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, osiossa 2.2 kerrotaan toteutuneesta kasvusta ja kasvun mittareista, osio 2.3 käsittelee kasvun seurauksia ja lopuksi osiossa 2.4 viitekehys tiivistää kaiken edellä läpikäydyn. Luvussa 3 esitetään tilastollinen analyysi kasvuyritysten määrästä eri alueilla. Tilastot on koottu pääosin Voitto+ -tietokannasta. Tilastollisessa käsittelyssä tarkastellaan, missä määrin tarkastelujaksolla , eri kasvunopeuksilla (yli 10 %, 20 % ja 30 %) eri alueilla ja eri toimialoilla löytyy kasvuyrityksiä (kasvun indikaattorina liikevaihto). Luvussa 4 esitetään tilinpäätöstietoihin pohjautuva analyysi kasvuyritysten taloudellisesta menestymisestä. Tilinpäätöstietojen perusteella analysoidaan teemoittain yritysten kokoa, kasvua sekä taloudellisia tunnuslukuja (kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta). Näiden perusteella luodaan ko. teeman suhteen yritysten taloudellinen profiili. Analyysissa käytetyt teemat ovat: alueellisen toimintaympäristön vaikutus kasvuyritysten taloudelliseen menestymiseen, kasvustrategioiden vaikutus kasvuyritysten taloudelliseen menestymiseen, tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikutus kasvuyritysten taloudelliseen menestymiseen. Analyysissa vertaillaan myös kasvuyritysten ja Tekes-asiakasyritysten menestymistä sekä kasvunopeuden vaikutusta kasvuyritysten taloudelliseen menestymiseen. Luvussa 5 analysoidaan määrällisen kyselytutkimuksen tuloksia. Luvussa selvitetään kasvuyritysten kasvun keinoja sekä analysoidaan alueen ja innovaatioiden vaikutusta yritysten kasvuun. Lisäksi verrataan, onko näiden suhteen löydettävissä eroja kasvuyritysten ja Tekes-asiakasyritysten välillä. Luvussa analysoidaan myös strategian vaikutusta yritysten kasvuun sekä sitä, miten yrittäjämäisiä kasvuyritykset ovat toiminnassaan. Luvussa 6 esitetään syventävien teemahaastatteluiden tulokset. Ensimmäisenä esitetään tiivistelmät case-yrityksistä. Tiivistelmiin on koottu haastatteluista niitä asioita, jotka liittyvät tutkimuskysymyksiin. Case-tiivistelmien jälkeen analysoidaan teemahaastatteluiden tuloksia teemoittain, joita ovat: yritysten kasvu ja alueellisuus, kasvun organisointi, kasvuyrityksen johtaminen, kasvuyritysten strateginen suunnittelu, t&k-toiminnan merkitys, painopiste ja organisointi kasvuyrityksissä sekä kasvun vaikutukset talousohjaukseen. Luvussa 7 on yhteenveto ja johtopäätökset. Lisäksi esitetään myös kehittämisehdotuksia. 3

17 2 Yrityksen kasvu monitahoisena ilmiönä Yritysten kasvua on selvitetty ja tutkittu paljon kansainvälisesti, mutta määrä ei korvaa laatua. Vaikka tutkijat näyttäisivätkin tiedostavan sen tosiasian, että yritysten kasvuun liittyy monia tekijöitä, ja että kasvuprosessit vaihtelevat yritysten ja tilanteiden mukaan (Delmar, Davidsson & Gartner 2003), ei tämä todellisuuskuva ole kuitenkaan välittynyt tarpeeksi usein kasvututkimusten lähtökohdaksi. Tästä johtuen on tarpeellista etsiä sekä kehittää yhtenäisempää ja kokoavampaa lähestymistapaa, jossa kasvun osatekijät kiinnitetään enemmän yrityksen kehitysprosessin eri vaiheisiin liittyviin kasvun saavuttamisen haasteisiin ja ongelmiin (KTM 2004c: 82 83). Myös Suomessa on viime aikoina enenevässä määrin tehty kasvuun liittyviä tutkimuksia (mm. Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila 2006; Arenius, Autio & Kovalainen 2005; Heinonen 2005; Martikainen & Nikkinen 2005; Halttunen 2004; Varamäki, Saarakkala & Tornikoski 2007a). Kasvuyrittäjyyden tutkimus on haasteellista, koska jo kasvuyritysten tunnistaminen on vaativa tehtävä. Jos aikaisemmalla tutkimuksella ei ole pystytty kiistatta osoittamaan kasvuyrittäjyyteen vaikuttavia tekijöitä, ei aikaisempi tutkimus myöskään ole päässyt yksimielisyyteen kasvuyrityksen kriteeristä. Kasvuyrittäjyystutkijat (esim. Delmar, Davidsson & Gartner 2003) ovat tuoneet esiin sen tosiasian, että tutkimusten tulokset ja niistä vedettävät johtopäätökset ovat suorassa yhteydessä metodeihin, joiden avulla kasvuyrityksiä tunnistetaan. Toisin sanoen tutkimusten tulokset vaihtelevat sen mukaan, mitä metodia kasvuyritysten tunnistamiseksi on käytetty. Tästä syystä metodeihin paneutuminen on kasvututkimuksessa aina ensisijaisen tärkeää, erityisesti suomalaisessa kasvuyritystutkimuksessa, sillä suurin osa kasvuyritystutkimuksesta on tehty ulkomailla. 2.1 Kasvuun vaikuttavat tekijät Yrityksen kasvuun ja kasvun selittämiseen liitetään monia tekijöitä. Tässä luvussa yrityksen kasvutekijät jaetaan kolmeen eri ryhmään: yksilöön/yrittäjään, yritykseen ja ympäristöön liittyviin kasvutekijöihin. Ensin käydään läpi aikaisemmassa kasvututkimuksessa esiin nostettuja yrittäjiin liittyviä kasvutekijöitä Yksilöön/yrittäjään liittyvät kasvutekijät Yrittäjän rooli yrityksen kasvun tekijänä on mielenkiintoinen jo siitä näkökulmasta, että voiko yksittäisellä henkilöllä olla niin paljon vaikutusta yrityksen kehittymiseen, että se näkyy yrityksen kasvuna. Perusteluna yksittäisen henkilön merkitykselle pidetään yleensä sitä, että yrittäjällä on keskeinen rooli yrityksen päätöksenteossa, suuntaviivojen määrittelyssä ja toteutuksessa. Tämä korostuu enemmän pienissä yrityksissä, joissa yritys lähes aina henkilöityy yrittäjän persoonaan. Yrittäjän taustatekijät. Useita yrittäjän taustaan liittyviä asioita yhdistetään yrityksen kasvuun, kuten esimerkiksi yrittäjän aikaisempi kokemus ja koulutustausta. Tilastojen perusteella parhaat kasvun eväät saisi yritys, jonka perustajat ovat pitkälle koulutettuja ja johtamiskokemusta keränneitä toimialan tuntijoita. Esimerkiksi aikaisempi johtamiskokemus (ks. myös Laveren, Limére & Vanbilsen 2003) ja koulutustausta vaikuttavat tilastollisesti merkittävällä tavalla yrityksen kasvuun: aikaisempi johtajakokemus lisää keskimääräistä kasvua ja korkeakoulutus prosenttiyksikköä (Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja no: 197, 2006). Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Ernst & Young selvityksessä (2005) kasvuyrittäjäaineiston yrittäjistä korkeakoulututkinnon suorittaneita on 33 % ja ammattikoulutaustaisia 7 %. Palvelualan 5

18 kasvuyrittäjien koulutustaso todetaan selvityksessä suhteellisesti muita korkeammaksi (Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja n:o 197, 2006). Yrittäjän aikaisemman kokemuksen ja koulutuksen vaikutus kasvuun ei tosin ole aivan kiistaton: esimerkiksi Wiklundin (1999) tutkimuksessa yrittäjän kokemus ja koulutustausta eivät selittäneet yrityksen kasvua. Sen sijaan yrittäjän suhteella yritykseen saattaisi olla yhteyttä kasvuyrittämiseen. Wiklundin (1999) tutkimuksessa iso osa kasvuyrittäjistä oli yrityksen alkuperäisiä perustajia, kun taas hitaammin kasvaneiden yritysten yrittäjien joukossa oli suhteellisesti enemmän yrittäjiä, jotka olivat perineet yrityksen. Yrittäjän iällä näyttäisi olevan vaikutusta yrityksen kasvuun, tosin tässäkin asiassa on kaksi koulukuntaa. Iän mukanaan tuoma relevantti kokemus auttaisi yrittäjää kasvattamaan yritystä, mutta useiden tulosten mukaan yrittäjien kasvumotivaatio heikkenee ikääntymisen myötä (Foley 1984; Davidsson 1989). Grayn (2004) tutkimustulosten mukaan kasvusuuntautuneisuus on suurimmillaan alle 40-vuotiaiden ikäluokassa ja se vähenee iän myötä selvästi. Tärkeä havainto oli kuitenkin myös se, että innovaatiotoiminta ei yleisen uskomuksen mukaan lopu yrittäjän eläkeikään, vaan yli 60-vuotiaista 29 prosentilla oli yhä kasvuaikeita (Gray 2004; ks. myös Laveren ym. 2003; Malinen 2003: 69 71). Varamäen ym. (2007a) tutkimuksessa kasvuyritysten yrittäjät olivat hieman nuorempia kuin vertailuyritysten yrittäjät. He olivat myös olleet vähemmän aikaa ko. yrityksessä kuin vertailuyritysten yrittäjät. Koska iso osa yrittäjän taustaan liittyvistä tekijöistä ja niiden suhteesta kasvuun on saanut ristiriitaisia empiirisiä tuloksia, ja vastakkaisia teoreettisia tulkintoja, Wiklund (1999) toteaa, että nämä taustatekijät vaikuttavat kasvuun ehkä epäsuorasti muiden väliintulevien tekijöiden kautta, kuten yrityksen yrittäjämäinen orientaatio tai yrittäjän kasvuhalu. Näistä edellä mainituista tekijöistä on jo paljon tutkimustietoa, joten tässä tutkimuksessa ne jätetään tilaajan toiveesta vähemmälle huomiolle. Yrittäjän kasvuhalu. Koska yrittäjillä voi olla muitakin tavoitteita kuin yrityksen voitto tai kasvu (Davidsson 1989), on tärkeää analysoida myös yrittäjän kasvuhalua. Monet aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet positiivisen yhteyden kasvuhalun ja toteutuneen kasvun välillä (Kolvereid & Bullvåg 1996; Miner, Smith & Bracker 1994). Halttusen (2004) tutkimus kol- Taulukko Yrittäjän kasvuhalu kasvun selittäjänä. Osa-alue Kasvuhalu Kysymykset Kuvitellaan sellainen tilanne, että seuraavien viiden vuoden aikana yrityksenne kasvaa niin paljon, että työntekijöiden määrä moninkertaistuu tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna ja tuottaa voittoa, joka on suhteellisen hyvä ottaen huomioon yrityksenne kasvanut koko. Olisiko tällainen kasvu mielestänne positiivista vai negatiivista? Kuvitellaan, että seuraavien viiden vuoden aikana palveluidenne ja tuotteidenne määrä moninkertaistuu. Olisiko tällainen kasvu mielestänne positiivista vai negatiivista? Kuvitellaan, että seuraavien viiden vuoden aikana yrityksenne liikevaihdosta yli puolet tulee nykyisen markkina-alueen ulkopuolelta. Olisiko tällainen alueellinen laajentuminen mielestänne positiivista vai negatiivista? Kuvitellaan, että yrityksenne liikevaihto moninkertaistuu seuraavan viiden vuoden aikana. Olisiko tällainen kasvu mielestänne positiivista vai negatiivista? Kuvitellaan, että seuraavien viiden vuoden aikana yrityksenne alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden määrä kaksinkertaistuu. Olisiko tällainen kasvu mielestänne positiivista vai negatiivista? Jos yrityksenne kehittyy suunnitelmienne mukaan, kuinka monta henkilöä yrityksen palkkalistoilla olisi ja mikä olisi liikevaihdon taso 5 vuoden kuluttua? Liikevaihto: euroa Henkilökunnan määrä: henkilöä 6

19 messa teollisessa perheyrityksessä nostaa yrittäjän kasvumotivaation ja -intention merkityksen keskeisimmäksi kasvutekijäksi, ja se korostuu erityisesti yrityksen kehittymisen alkuvaiheessa. Tässä tutkimuksessa käytetään kasvuhalun mittaamisessa Wiklundin (1999) operationalisointia (ks. taulukko 2.1.1) Yritykseen liittyvät kasvutekijät Yritys eri piirteineen sekä toimintatapoineen on yksi tutkituimmista kasvutekijöistä. On luontaista ajatella, että yrityksen kasvu on tulosta yrityksen tekemisestä, eikä esimerkiksi onnesta tai sattumasta. Suurella osalla tähän asiaan perehtyneistä tutkijoista oletuksena onkin, että kasvu on tulosta tietoisesta tekemisestä, ja näitä kasvua selittäviä tekijöitä tutkitaan jatkuvasti. Seuraavassa käydään läpi keskeinen kirjallisuus liittyen kasvua selittäviin, yritykseen liittyviin tekijöihin. Osio etenee yrityksen taustatekijöiden ja erilaisten orientaatioiden (kasvu-, t&k-, verkostoitumis-, ja kansainvälistymis-) kautta kasvukykyyn ja yrityksen strategian suunnitteluun. Yrityksen taustatekijät. Yrityksen taustatekijöistä todennäköisesti eniten kontrolloitu on yrityksen ikä. Keskeinen havainto kirjallisuudessa on se, että mitä vanhempi yritys, sitä hitaampi kasvu ja mitä nuorempi yritys, sitä voimakkaampi kasvu (esim. Martikainen & Nikkinen 2005; Hoogstra & van Dijk 2004; Davidsson, Kirchhoff, Hatemi-J. & Gustavsson 2002; Evans 1987). Johansson (2004) toteaa saman; pienimmät ja uudet yritykset kokevat epätavallisen nopeaa kasvua ja luovat työpaikkoja, kun suuret ja vanhat yritykset samaan aikaan menettävät työpaikkoja. Heinonen ja Pukkinen (2005) toteavat niin sanottujen nopeiden kasvajayritysten olevan muita yrityksiä nuorempia. Myös Varamäen ym. (2007a) tutkimuksessa kasvuyritykset olivat nuorempia kuin vertailuryhmän yritykset. Yrityksen koko yritystoimintaa aloitettaessa näyttää myös olevan yhteydessä kasvuun. Kasvuyrityksillä on todettu olevan suurempi alkupääoma, useampia perustajia ja ne työllistävät jo alkuvaiheessa useampia henkilöitä (Pajarinen & Rouvinen 2006; Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila 2006). Aloitusvaiheen kasvuun vaikuttavista tekijöistä mainittakoon tässä myös se, että kasvuyritysten perustajat ovat muita useammin laatineet selvityksiä kilpailutilanteesta ennen yrityksen perustamista (Pajarinen ym. 2006). Davidssonin ym. (2002) mukaan yrityksen toimialan merkitystä kasvulle on aliarvioitu. Heidän mukaan on paljon tärkeämpää toimia kasvavalla toimialalla, kuin mitä aikaisempi tutkimus osoittaa. Myös Eisenhardt ja Schoonhoven (1990) tuovat esille toimialan uutuuden/kypsyyden vaikutuksen; kirjoittajien mukaan erityisesti teknologiaperusteiset yritykset, jotka on perustettu kasvuvaiheen markkinoille, kasvavat todennäköisemmin isommiksi kuin yritykset, jotka perustetaan kypsille tai nuorille/orastaville aloille. Tutkijat tuovat kuitenkin esille, että kypsillä markkinoilla on usein suurempi absoluuttinen kasvu ja orastavilla markkinoilla suurempi suhteellinen kasvu. Brixyn ja Kohautin tutkimuksen (1999) mukaan energia-, kaivos-, kuljetus-, pankki-, valmistus-, rakennus- ja yrityspalvelualojen yritykset nauttivat huomattavasti enemmän kasvusta kuin kaupallisen alan yritykset. Heinosen ja Pukkisen (2005) mukaan nopean kasvun yritysten osuus Turun seutukunnassa on suurin teollisuudessa ja rakentamisessa. Kasvuyritykset ovat todennäköisemmin suuntautuneita yritysten välisille markkinoille (Pajarinen ym. 2006). Suomessa yritysten kasvu on viime vuosina kiihtynyt etenkin konsultointi- ja henkilöstöpalveluissa (KTM Julkaisuja 2004a: 45). Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti teollisuuden, rakentamisen ja osaamisintensiivisiin yrityspalvelujen toimialoihin. Yrityksen yhtiömuotokin on yhteydessä kasvuun; kasvuyritykset ovat todennäköisesti osakeyhtiömuotoisia (mm. Pajarinen ym. 2006). Nopeasti kasvaneiden yritysten kohdalla kasvun taustalta löytyy myös omistusjärjestelyissä tapahtuneita muutoksia. Omistajanvaihdoksella näyttäisi olevan positiivinen yhteys liikevaihdon kehitykseen, mutta ei välttämättä henkilökunnan kasvuun. Yritykset, jotka ovat päätyneet nykyiselle omistajalleen yrityskaupan kautta, näyttävät kasvattaneen henkilöstöään muita hitaammin, mutta liikevaihto kasvaa muita nopeammin (Mäki-Fräntti 2006). 7

20 Yrityksen johto voidaan nähdä resurssina kasvulle. Resurssit, kuten johtamisosaaminen tai johtajien kapasiteetti mahdollistavat kasvua. Johtajien ajankäyttö voi myös rajoittaa kasvua, sillä kasvu edellyttää resursseihin kohdistuvaa koordinointia ja hallintaa, eli johtajien työtä (Wiklund 1998). Naldi ja Sjöberg (2003) tutkivat toimitusjohtajan, johtajien/johtoryhmän ja hallituksen vaikutusta yritysten kasvuun. Heidän mukaan kasvua tavoittelevilla yrityksillä tulisi olla suuret johtoryhmät, johdolla tulisi olla vapaus tehdä nopeita päätöksiä ja hallituksissa tulisi olla yrityksen ulkopuolisia jäseniä. Viimeksi mainitulla viitataan muun muassa siihen, että yrityksen ulkopuoliset jäsenet tuovat tietoa yrityksen ulkopuolelta, mikä säästää johdon aikaa vapauttaen sitä tärkeämpiin asioihin. Ulkopuolisten jäsenten tuoman informaation on myös todettu vauhditta- Taulukko Yrityksen taustatekijät kasvun selittäjinä. Osa-alue Yrityksen ikä Koko perustamisvaiheessa Toimiala Yhtiömuoto Yrityksen johto Kontrollitekijät Kysymykset Minä vuonna yritys on perustettu? Kuinka monta henkilöä lukeutuu yrityksen perustajiin? 1 yrityksellä on yksi perustaja 2 yrityksen perusti kaksi henkilöä 3 yrityksen perusti kolme henkilöä 4 neljä tai useampi henkilö perusti yrityksen yhdessä Kuinka monta täysipäiväistä työntekijää tarvittiin yrityksen toiminan aloittamiseksi perustajien lisäksi? 1 ei yhtään täyspäiväistä työntekijää 2 yhteensä 1 2 täysipäiväistä työntekijää 3 yhteensä 3 5 täysipäiväistä työntekijää 4 täysipäiväisiä työntekijöitä tarvittiin 6 tai enemmän Kuinka paljon yritykseen sijoitettiin alkupääomaa? Mikä on yrityksenne päätoimiala? 1 teollisuus, alatoimiala: 2 rakentaminen 3 asiantuntijapalvelut, mikä seuraavista (alleviivatkaa vaihtoehto, joka parhaiten vastaa yrityksenne alaa)? 1 tietojenkäsittelypalvelut, 2 tutkimus ja kehittäminen, 3 lainopilliset palvelut, 4 taloudelliset palvelut, 5 mainos- ja markkinointipalvelut, 6 tekniset palvelut, 7 konsultointipalvelut, 8 henkilöstöpalvelut. Mikä on yrityksen yhtiömuoto? Oman arvionne mukaan, kuinka aktiivinen on yrityksenne hallitus-/johtoryhmätyöskentely ollut yrityksenne kehittämisen tukena erityisesti vuosien xx-xx aikana? Kuinka monta ulkopuolista jäsentä yrityksenne hallituksessa on tälllä hetkellä? Mikä seuraavista vaihtoehdoista oli yrityksenne tärkein asiakasryhmä vuoden 2007 alussa? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) 1 kuluttaja-asiakkaat 2 pienet ja keskisuuret yritykset 3 suuryritykset 4 julkinen hallinto 8

PARRA-AKATEMIA, Teuva 9.8.2008. Advisory Board Asiantuntijahallitus perheyrityksen tukena

PARRA-AKATEMIA, Teuva 9.8.2008. Advisory Board Asiantuntijahallitus perheyrityksen tukena PARRA-AKATEMIA, Teuva 9.8.2008 Advisory Board Asiantuntijahallitus perheyrityksen tukena Sisältö -Alustus eteläpohjalaisesta kasvuyrittäjyydestä sekä erilaisista asiantuntijamalleista: KTT, dosentti, yksikön

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Taustaa Tavoitteina vastata kysymyksiin: 1. Kuinka hyvin yritysten kasvustrategiat toteutuvat käytännössä?

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen

METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT Pekka Mäkinen SISÄLTÖ TEORIA lamasta yrittäjyyden mahdollisuuksien lähteistä ja muodoista TODELLISUUS UUDET MUODOT, KASVU Joseph Alois Schumpeter 1883 1950 1911: Theorie

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.05.2009 13.05.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 %

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 % Erkki K. Laitinen, professori, tutkimusjohtaja Yritysnäkökulma: Yrityssaneerauksen onnistumistekijät: kyselytutkimus saneerauksen kokeneille yrityksille Tavoite: Esitellä tuloksia yrityssaneerauksen onnistumisesta

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Patentit Teollisuus Tekniikka 2014 2015 Erikoistyö (salainen), tiivistelmä TkT Kari Koskenhely, PRH 25.6.2015 Helsinki Aalto University Professional Development

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välinen yhteistyö osaamistarpeiden tunnistamisessa ja erikoistumiskoulutuksen kehittämisessä

Työ- ja elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välinen yhteistyö osaamistarpeiden tunnistamisessa ja erikoistumiskoulutuksen kehittämisessä Työ- ja elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välinen yhteistyö osaamistarpeiden tunnistamisessa ja erikoistumiskoulutuksen kehittämisessä Koulutusasioiden päällikkö Mika Tuuliainen Suomen Yrittäjät 1 2 Tilannekuva

Lisätiedot

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpro Foresight Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpron Missio Rakentamassa kansainvälisesti menestyvää Suomea Strategy 2010-2012 / Finpro ry 2 Finpron toiminnan perusta Kilpailukykyä

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Uusiutumisen eväitä etsimässä

Uusiutumisen eväitä etsimässä Uusiutumisen eväitä etsimässä Kasvusopimusehdotusten parhaat palat Markku Sotarauta Muutos on sattumaa ja sählinkiä mutta sattumalle voi luoda tarttumapintoja ja sählinkiä suunnata Huomioita HUOMIO 1 -

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Joulukuu 2014 Vastauksia huomisen kysymyksiin Esityksen tarkoituksena on kertoa tutkimuksesta, jossa selvitettiin uusyritysten kautta perustettujen yritysten henkiinjäämistä.

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Pk-yrityksen kasvutekijät ja kasvun hallinta: viitekehys kasvun haasteiden tunnistamiseksi

Pk-yrityksen kasvutekijät ja kasvun hallinta: viitekehys kasvun haasteiden tunnistamiseksi LTA 1/11 p. 11 32 Erno Tornikoski, Matleena Saarakkala, Elina Varamäki ja Marko Kohtamäki Pk-yrityksen kasvutekijät ja kasvun hallinta: viitekehys kasvun haasteiden tunnistamiseksi TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Mistä tunnet sä kasvajan - kasvuyrityksistä

Mistä tunnet sä kasvajan - kasvuyrityksistä Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A Kirsti Sorama, Elina Varamäki, Sanna Joensuu, Anmari Viljamaa, Erkki K. Laitinen, Erkki Petäjä, Aapo Länsiluoto, Tarja Heikkilä & Tero Vuorinen Mistä tunnet

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Arvoa innovaatioista missä ja miten?

Arvoa innovaatioista missä ja miten? Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?

Lisätiedot

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19 Yritys 1 Oy FI1 213-8-19 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto...4 Yritysvertailun yhteenveto... 5 Toiminnan laajuus...6 Markkinaosuus...7 Liikevaihto... 8 Jalostusarvo... 9 Liikevoitto... 1 Oma

Lisätiedot

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group Venäjän kasvuohjelma Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group lyhyesti Nanso Group on 91 vuotta sitten perustettu vaatetusalan perheyhtiö Nanso Groupilla on vahva brändiportfolio, jonka brändeillä

Lisätiedot