Yritysten kasvu alueellisesti Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysten kasvu alueellisesti Suomessa"

Transkriptio

1 Yritysten kasvu alueellisesti Suomessa Kirsti Sorama ja Matleena Saarakkala Tekesin katsaus 245/2009

2 Yritysten kasvu alueellisesti Suomessa Kirsti Sorama Matleena Saarakkala Marko Järvenpää Marko Kohtamäki Erkki K. Laitinen Aapo Länsiluoto Erkki Petäjä Erno Tornikoski Elina Varamäki Tarja Heikkilä Marja Lautamaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekesin katsaus 245/2009 Helsinki 2009

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Taitto: DTPage Oy Paino: Libris Oy, Helsinki 2009

4 Tekesin esipuhe Kasvuyritykset toimivat alueellisina vetureina ottaen käyttöön uusinta teknologiaa, kehittäen innovaatiotoimintaa sekä luoden kasvua ja työpaikkoja. Tämän hankkeen tarkoituksena oli etsiä yritysaineistojen pohjalta alueellisia kasvuyrityksiä ja selvittää nopeimmin kasvaneiden yritysten menestyksen syitä. Aineisto perustui julkisista lähteistä saataviin yritysaineistoihin sekä Tekesin asiakasyrityksiin, joiden Tekes-projekti päättyi vuosina Lisäksi hankkeessa tehtiin kirjallisuuskatsaus perustuen alueellisten kasvuyritysten kirjallisuuteen sekä tekijöihin alueellisessa toimintaympäristössä, jotka lisäävät yritysten kasvua. Tähän pohjautuen valittiin yritysotos nopeimmin kasvaneista yrityksistä ja selvitettiin kyselyn tai haastattelujen pohjalta kasvun taustoja. Tämän vaiheen tarkoituksena oli myös selvittää, miten Tekes voisi paremmin tarjota palveluja, joilla yritysten kasvukannustimia voitaisiin lisätä. Kiitämme hankkeeseen osallistuneita tutkijoita hyvästä yhteistyöstä ja onnistuneesta lopputuloksesta. Maaliskuussa 2009 Tekes

5 Tekijöiden esipuhe Alkukesästä 2007 alkaneen ja noin puolitoista vuotta kestäneen tutkimushankkeen Yritysten kasvu alueellisesti Suomessa päätavoitteena on ollut tuottaa tietoa kasvuyritysten alueellisesta sijoittumisesta sekä siitä, mitä tekijöitä yritysten kasvun taustalla on ja toisaalta mitä seurauksia kasvulla on yrityksille ollut. Viime vuosina yrittäjyyskeskustelussa on todettu, että yritysten määrää tärkeämpi tekijä on yritysten laatu. Kasvuyritysten suhteellisesti vähäinen määrä Suomessa on pohdituttanut lukuisia työryhmiä. Yleensä Suomessa vähäistä kasvuyritysten määrää perustellaan yritysten kasvuhaluttomuudella, mutta valtaosassa pk-yrityksiä niiden luontainen liiketoimintaperusta ei yksinkertaisesti tue eikä edellytä kasvua. Kasvun toteutuminen edellyttää yrittäjältä ja yritykseltä kasvukykyä ja kasvuhalua sekä ympäristöltä suotuisia mahdollisuuksia. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa yrityksen sijainnilla on havaittu olevan yhteyttä yrityksen kasvuun. Yrityksen sijainnilla on tärkeä merkitys muun muassa kilpailussa parhaista asiakkaista, osaavista työntekijöistä ja yhteistyökumppaneista. Tämän tutkimuksen kautta on haettu valtakunnallisella aineistolla perusteluita alueellisesti nopeiten kasvaneiden yritysten kasvuun ja kasvun seurauksiin. Useita erilaisia empiirisiä osa-alueita sisältänyt tutkimushanke on toteutettu Seinäjoen ammattikorkeakoulun johdolla. Tutkimushankkeessa on ollut mukana peräti yksitoista tutkijaa. Näin mukaan on saatu mahdollisimman monipuolinen asiantuntijaryhmä tarkastelemaan kasvuyritysten eri näkökulmia. Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ovat mukana olleet KTT Kirsti Sorama, KTT Erno Tornikoski (toimii tällä hetkellä apulaisprofessorina EM Lyonissa), KTT Elina Varamäki, KTM Matleena Saarakkala, FM Tarja Heikkilä ja tradenomi Marja Lautamaja, Vaasan yliopistosta KTT Marko Kohtamäki, KTT, professori Erkki K. Laitinen sekä KTT Aapo Länsiluoto, Jyväskylän yliopistosta KTT, professori Marko Järvenpä sekä liikkeenjohdon konsultti Erkki Petäjä Solutum Oy:stä. Haluamme lämpimästi kiittää tutkimushankkeen rahoittajaa ja tilaajaa Tekesiä tutkimushankkeen mahdollistamisesta. Lisäksi haluamme kiittää tutkimuksen kyselyihin ja haastatteluihin osallistuneita yrityksiä ja yrittäjiä heidän uhraamastaan ajasta sekä arvokkaista mielipiteistä ja kokemuksista. Seinäjoella Seinäjoen ammattikorkeakoulu Elina Varamäki yksikön johtaja KTT, dosentti

6 Tiivistelmä Globaalissa, muuttuvassa toimintaympäristössä, jolle ovat ominaisia jatkuvat rakennemuutokset ja kilpailupaineiden lisääntyminen, pk-yrityksistä on tullut yhteiskunnassamme entistä tärkeämpiä työllistäjiä ja keskeisiä toimijoita paikallisten ja alueellisten yhteisöjen hyvinvoinnin kannalta. Pkyritysten panos työllisyyden kasvussa ja taloudellisen hyvinvoinnin lisäämisessä on merkittävä. Tällä hetkellä suurin osa sekä tutkijoista että julkisista edistämisviranomaisista on sitä mieltä, että yrittäjyyden laatu on kansantaloudelle tärkeämpää kuin yritysten määrä. Kasvuyrittäjyyden edistäminen on mm. yrittäjyyden politiikkaohjelman keskeisimpiä teemoja. Kasvuyrityksillä on keskeinen merkitys yhteiskunnalle, taloudelliselle ja alueelliselle kehitykselle. Tutkimuksen mukaan yritykset alkavat rakenteellisesti työllistää merkittävästi kasvaessaan pk-yritysten pienimmästä luokasta isommaksi. Tämän kasvuyritystutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa kasvuyritysten alueellisesta sijoittumisesta sekä siitä, millä tekijöillä on vaikutusta yritysten kasvuun ja millä tavalla kasvu on vaikuttanut yritysten toimintaan. Tutkimuksessa on käytetty erilaisia metodologisia instrumentteja, jotta monitahoinen ilmiö, yrityksen kasvu, siihen vaikuttavat tekijät sekä sen vaikutukset yrityksessä, saataisiin tunnistettua. Tutkimuksen empiria koostuu kolmesta eri osiosta: (1) tilastoihin pohjautuva analyysi, (2) survey-tutkimus alueellisille kasvuyrityksille sekä (3) syventävät teemahaastattelut eri alueilla ja eri kasvustrategioita toteuttaneille kasvuyrityksille. Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin kasvuyrityksiä ja Tekes-asiakasyrityksiä eri tekijöiden suhteen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kasvuyrityksiä on Suomessa kaikilla alueilla, eikä tietty sijainti ole edellytys kasvulle. Alueella on kuitenkin selviä vaikutuksia kasvuun, joka riippuu toimialan, yrityksen toimintatavan ja alueen yhteensopivuudesta. Toimintaympäristö vaikuttaa erityisesti taloudellisen kehityksen tasaisuuteen. Myös yrityksen t&k-toiminnalla on vaikutusta yrityksen kasvuun siten, että kohtuullinen panostus parantaa yrityksen kannattavuutta ja lisää yrityksen taloudellisia resursseja kasvun toteuttamiseen. T&k-toiminta on yrittäjien oman käsityksen mukaan usein ratkaisevassa roolissa kasvussa. Myös kasvustrategialla on merkitystä yrityksen kasvulle. Erityisesti ulkoinen kasvustrategia lisää yrityksen taloudellista menestystä. Yritykset eivät kuitenkaan yleensä tietoisesti valitse kasvustrategiaansa, vaan perusteet valinnalle voivat liittyä mm. tarvittavien resurssien saatavuuteen tai kriittisyyteen. Ulkoisen kasvun ja sisäisen kasvun keinoja käytetään usein rinnakkain. Ulkoinen kasvustrategia vaatii uudenlaista yhteistyöverkostojen johtamisen osaamista, joka vaikuttaa olevan kasvuyrittäjille vieraampaa kuin perinteinen johtaminen. Vaikka kasvu on tavoitteellista, johtaminen tai strateginen suunnittelu ei varsinkaan pienemmissä yrityksissä ole erityisen systemaattista. Strateginen suunnittelu vaikuttaakin kasvuun lähinnä henkilöstön osallistumisen ja sitoutumisen kautta. Tutkimuksessa nousi esiin myös, että menestyvän yrityksen perustamisen haasteet/esteet eivät ole samat kuin yrityksen kasvamisen haasteet/ esteet. Yritystä perustettaessa yrittäjän mielessä on nimenomaan yrityksen perustaminen, mistä johtuen yrittäjän päätökset (kuten sijaintipaikan

7 valinta) pohjautuvat usein henkilökohtaisiin näkökohtiin. Yrityksen kasvattaminen, varsinkin yrityksen kehityksen myöhemmässä vaiheessa, sitä vastoin saattaa tapahtua tilanteessa, jossa yrittäjän keinovalikoima ja resurssit ovat rajatut aikaisemman sijaintipaikan valinnan vuoksi. Tässä tutkimuksessa tutkimuskohteena olivat nimenomaan kasvaneet yritykset. Jatkossa luotettavan tiedon saamiseksi on tärkeää profiloida ja kohdentaa kasvututkimuksia erityyppisiin yrityksiin: yrityksen iän, koon ja toimialan mukaan. Myös kasvustrategian valinta ja t&k-toiminnan mitoitus pitkittäistutkimuksena olisi tärkeää analysoida.

8 Abstract In the global, changing operational environment, which is characterized by constant structural changes and an increase in competitive pressures, SME s have become, in our society, increasingly important employers and key actors for the welfare of local and regional communities. SME s make a significant contribution to the growth of employment and the increase in economic welfare. At present, most researchers and public-sector economic promotion authorities think that, for the national economy, the quality of entrepreneurship is more important than the number of enterprises. The promotion of growth entrepreneurship is one of the key thematic areas of e.g. the Policy Programme for Entrepreneurship. Growth enterprises are of key importance for society, for the economic and regional development. According to the study, enterprises turn into important structural employers as they grow beyond the smallest SME size category. The aim of the present study on growth enterprises is to produce information about the regional location of growth enterprises, the factors influencing company growth, as well as about the impacts of growth on the operations of SME s. In order to recognize the complex phenomenon of company growth, the contributing factors and the impacts of growth on enterprises, various methodological tools were utilized in the study. The empirical framework of the study comprises three different parts: (1) an analysis based on statistics, (2) a survey carried out among regional growth companies, and (3) in-depth semi-structured interviews carried out in different areas and among growth companies that had implemented different strategies of growth. In addition, the customer companies of Tekes and growth companies were compared in relation to different factors. The study shows that growth companies can be found in all the geographic areas in Finland and that location is not a prerequisite for growth. The region, however, does have obvious impacts on growth, depending on compatibility between the branch of business, the company s mode of action and the region. The operational environment has an influence in particular on the regularity of economic development. Also ther&d activities of the SME have an effect on the growth of the SME in such a way that reasonable investment in them improves the SME s profitability and increases the SME s economic resources to achieve growth. In entrepreneurs own view, R& D often plays a decisive role for growth. Also the strategy of growth has importance for company growth. Especially an external strategy of growth contributes to the economic success of the enterprise. Yet, companies do not normally choose their strategies of growth wilfully, but the choice may be based e.g. on the availability or criticalness of the resources needed. Means of external and internal growth are often used side by side. An external strategy of growth requires competency of a new kind in the management of cooperative networks, which growth entrepreneurs appear to be less familiar with than traditional management. Even though growth is target-oriented, management or strategic planning is not particularly systematic, especially in smaller companies. Consequently, strategic planning influences growth mainly through staff participation and commitment.

9 The study also shows that the challenges/obstacles to the establishment of a successful enterprise are not the same as the challenges/obstacles to company growth. While starting a company, the entrepreneur focuses specifically on the start-up, for which reason the entrepreneur s decisions (such as the choice of location) are often based on personal aspects. By contrast, company growth, especially at a later stage of development, may occur in a situation in which the entrepreneur has at their disposal a limited range of means and resources because of the previous choice of location. The present study focused on companies that had experienced growth. In future, in order to obtain reliable data, it is important to profile and to target studies of growth at enterprises of different kinds, on the basis of the age, size and branch of the company. It would be important to analyze, as a longitudinal study, the choice of growth strategy and the dimensioning of R&D activities.

10 Sisällysluettelo Tekesin esipuhe Tekijöiden esipuhe Tiivistelmä Abstract 1 Johdanto Tutkimushankkeen taustaa Tutkimushankkeen tavoitteet ja tutkimuskysymykset Raportin rakenne Yrityksen kasvu monitahoisena ilmiönä Kasvuun vaikuttavat tekijät Yksilöön/yrittäjään liittyvät kasvutekijät Yritykseen liittyvät kasvutekijä Ympäristöön liittyvät kasvutekijät Toteutunut kasvu, kasvun mittarit Kasvun seuraukset Viitekehys yrityksen kasvuun Kasvuyritykset alueellisesti Kasvuyritysten määrät alueellisesti Suomessa Aineistot ja niiden käsittely Alueet Kasvuyritysten määrät TE-keskusalueilla Kasvuyritysten määrät 4-jakoalueella Yhteenveto Kasvuyritysten taloudellinen analyysi Käytettävät tunnusluvut ja tilastolliset menetelmät Taloudelliset tunnusluvut Tilastolliset menetelmät Alueellisen toimintaympäristön vaikutus kasvuyritysten taloudelliseen menestymiseen Toimintaympäristön merkitys Yritysten koko Yritysten kasvu Kasvustrategioiden vaikutus kasvuyritysten taloudelliseen menestymiseen Kasvustrategian merkitys Yritysten koko Yritysten kasvu Tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikutus kasvuyritysten taloudelliseen menestymiseen T&k-toiminnan merkitys Yritysten koko Yritysten kasvu...52

11 4.5 Kasvuyritysten ja Tekes -asiakasyritysten taloudellisen menestymisen vertailu Tekesin asiakkuuden merkitys Yritysten koko Yritysten kasvu Logistinen analyysi Kasvunopeuden vaikutus kasvuyritysten taloudelliseen menestymiseen Kasvunopeuden merkitys Yritysten koko Yritysten kasvu Yhteenveto Kyselytutkimus nopeiten kasvaneille yrityksille Tutkimusaineiston tilastollinen käsittely Kasvuyritysten tutkimustulokset Yrityksen sijainti ja alueellisuus Kasvuhalu Toteutunut kasvu ja ennakoitu kasvu T&k-orientaatio Yrittäjämäinen orientaatio Kansainvälistymisorientaatio Verkostoitumisorientaatio Kasvuyritysten innovaatiostrategiat ja toimintatavat Ympäristön potentiaali Kasvun resurssointi Kasvun seuraukset Strategisen suunnittelun ja kasvun välinen suhde Kuvaileva analyysi Mallin testaus Mallin arviointi ja tulokset Vertailut kasvuyritysten ja Tekes -asiakasyritysten välillä Syventävät teemahaastattelut Tiivistelmät case-yrityksistä Haastatteluaineiston analyysi teemoittain Yritysten kasvu ja alueellisuus Kasvun organisointi Johtaminen kasvuyrityksissä Kasvuyritysten strateginen suunnittelu T&k-toiminnan merkitys, painopiste ja organisointi Kasvun vaikutukset talousohjaukseen Yhteenveto ja johtopäätökset Yhteenveto tutkimustuloksista Tutkimustulosten tulkintaa ja jatkotoimenpide-ehdotuksia Suosituksia Tekesin kasvuyritysten kehittämistoimenpiteiksi Lähteet Liitteet 1 Lomakkeet Aluejakotaulukot Taloudellisen analyysin taulukot...157

12 4 Kyselytutkimuksen tulokset Teemahaastattelujen taulukko Esimerkkiyritys Tutkimuksen yhteenvetotaulukko Tekesin katsauksia Taulukkoluettelo Taulukko Yrittäjän kasvuhalu kasvun selittäjänä Taulukko Yrityksen taustatekijät kasvun selittäjinä Taulukko Yrityksen kasvuorientaatio kasvun selittäjänä Taulukko T&k -orientaatio kasvun selittäjänä Taulukko Yrityksen kansainvälistymisorientaatio kasvun selittäjänä Taulukko Yrityksen käyttämät kasvun lähteet Taulukko Yrityksen verkostoitumisorientaatio kasvun selittäjänä Taulukko Yrityksen kasvukyky kasvun selittäjänä Taulukko Strateginen suunnittelu kasvun selittäjänä Taulukko Yrityksen sijaintipaikka kasvun selittäjänä Taulukko Ympäristön potentiaali kasvun selittäjänä Taulukko Kasvun mittarit tässä tutkimuksessa Taulukko Kasvun seurausten mittaaminen Taulukko Tekes -asiakasyritysaineiston käsittely Taulukko Teollisuuden alan kasvuyritysten määrät eri kasvukategorioissa ja eri ajanjaksoilla Taulukko Rakentamisen alan kasvuyritysten määrät eri kasvukategorioissa ja eri ajanjaksoilla Taulukko KIBS -alan kasvuyritysten määrät eri kasvukategorioissa ja eri ajanjaksoilla Taulukko Kaikkien toimialojen kasvuyritysten määrät eri kasvukategorioissa ja eri ajanjaksoilla Taulukko jakoalueiden >30% liikevaihdon kasvu eri tarkasteluajanjaksoina Taulukko jakoalueiden >20% liikevaihdon kasvu eri tarkasteluajanjaksoina Taulukko jakoalueiden >10% liikevaihdon kasvu eri tarkasteluajanjaksoina Taulukko Tekes-asiakasyritysten ja kasvuyritysten välinen logistinen regressiomalli (vuosi 2006) Taulukko Eri tekijöiden vaikutus yrityksen sijaintiin Taulukko Vastaajien asenne yrityksen kasvuun eri tekijöiden suhteen Taulukko Yrityksen henkilökunnan määrä vuoden 2004 ja 2007 alussa sekä viiden vuoden kuluttua ja yrityksen liikevaihtoarvio viiden vuoden kuluttua.. 68 Taulukko Eri toimijoiden merkitys kasvuyritysten tuotteiden/palveluiden kehittämisessä Taulukko Yritysyhteistyö koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa (% kasvuyrityksistä) Taulukko Vastanneiden kasvuyritysten asenne innovaatioihin Taulukko Osuus liikevaihdosta ulkomaankaupasta v. 2004, v ja v

13 Taulukko Kasvuyritysten suhde asiakkaisiinsa Taulukko Kasvuyritysten yhteistyö muiden yritysten kanssa Taulukko Kasvuyritysten toimintatavat tällä hetkellä Taulukko Yrityksen sijoittuminen suhteessa toimialan muihin yrityksiin Taulukko Liikevaihdon edellyttämän lisäkapasiteetin hankkineiden yritysten osuudet kumulatiivisen kasvuprosentin mukaan Taulukko Kasvuyritykset suhteessa tärkeimpiin kilpailijoihinsa Taulukko Asiakokonaisuudet yritysten arvioidessa suhdetta tärkeimpiin kilpailijoihin Taulukko Kasvun seurausten asiakokonaisuudet Taulukko Strateginen suunnittelu, sitoutuminen strategian implementointiin ja kilpailuetu Taulukko Latenttien muuttujien väliset korrelaatiot Taulukko Latenttien muuttujien vinoudet, huipukkuudet, keskiarvot ja keskihajonnat Taulukko Latenttien muuttujien Cronbachin alpha, composite reliability sekä AVE-arvot Taulukko Tilastollisesti merkitsevät keskiarvoerot euromäärissä ja lukumäärissä Taulukko Tekes -asiakasyritysten ja kasvuyritysten toimialajakaumat Taulukko Teemahaastattelujen yritysten taustatiedot Taulukko Verkostoitumisen avulla kasvamisen edut ja haasteet Taulukko Kasvun haasteet taloushallinnolle Kuvaluettelo Kuva Tutkimuksessa käytetty kasvun viitekehys Kuva Tunnuslukujen mediaanien suhde kaikkien yritysten mediaaniin (profiili) vuonna 2006 eri alueilla Kuva Tunnuslukujen mediaanien suhde kaikkien yritysten mediaaniin (profiili) vuonna 2006 eri kasvustrategioilla Kuva Tunnuslukujen mediaanien suhde kaikkien yritysten mediaaniin (profiili) vuonna 2006 eri t&k-orientaatioilla Kuva Tunnuslukujen mediaanien suhde kaikkien yritysten mediaaniin (profiili) vuonna 2006 Tekes -asiakasyrityksissä ja kasvuyrityksissä Kuva Tunnuslukujen mediaanien suhde kaikkien yritysten mediaaniin (profiili) vuonna 2006 kasvunopeuden eri ryhmissä Kuva Vastanneiden kasvuyritysten alueellinen jakauma Kuva Panostus uusien tuotteiden kehittämiseen Kuva Panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen Kuva Kasvuyritysten panostus tutkimukseen ja kehitystoimintaan sekä vastaavasti henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen suhteessa liikevaihtoon Kuva Kasvuyritysten kasvaneen liikevaihdon edellyttämän lisäkapasiteetin hankinta Kuva Strategisen suunnittelun ja kasvun välinen suhde

14 1 Johdanto Tällä hetkellä suurin osa sekä tutkijoista että julkisista edistämisviranomaisista on sitä mieltä, että yrittäjyyden laatu on kansantaloudelle tärkeämpää kuin yritysten määrä. Kasvuyrittäjyyden edistäminen on mm. yrittäjyyden politiikkaohjelman keskeisimpiä teemoja. Kasvuyrityksillä on keskeinen merkitys yhteiskunnalle, taloudelliselle ja alueelliselle kehitykselle. Tutkimuksen mukaan yritykset alkavat rakenteellisesti työllistää merkittävästi kasvaessaan pk-yritysten pienimmästä luokasta isommaksi. Kansainväliset tilastot kertovat, että EU-maiden työttömyys on lähes suorassa suhteessa sitä suurempaa siellä, missä on työvoimaan nähden suhteellisesti eniten yrityksiä ja alhaisinta taas siellä, missä yrityksiä on vähiten. Yritysten varsinainen määrä siis ratkaisee työllisyydessä varsin vähän; laatu ja kasvutekijät ovat tärkeämpiä. Eri tutkimusten mukaan prosenttia kaikkien uusien yritysten luomista työpaikoista syntyy kasvuyrityksissä (Arenius, Autio & Kovalainen 2005; KTM 2004), ja nimenomaan pienyritysten kasvu on potentiaalisin uusien työpaikkojen lähde (Kirshoff 1994; Reynolds & White 1997). Valtaosa kaikista uusista yrityksistä päätyy kuitenkin työllistämään yrittäjän itsensä lisäksi korkeintaan yhden henkilön (Autio 2004). 1.1 Tutkimushankkeen taustaa Kasvun toteuttaminen edellyttää yrittäjältä ja yritykseltä kasvukykyä ja kasvuhalua sekä ympäristöltä suotuisia mahdollisuuksia. Yleensä Suomessa vähäistä kasvuyritysten määrää perustellaan yritysten kasvuhaluttomuudella, mutta valtaosassa pk-yrityksiä niiden luontainen liiketoimintaperusta ei yksinkertaiseksi tue eikä edellytä kasvua (ks. Laukkanen 2006). Useiden selvitysten mukaan vain noin seitsemän prosenttia suomalaisista yrityksistä on voimakkaasti kasvuhaluisia. Jonkinlaisia kasvuhaluja on noin puolella yrityksistä. Suomalaisissa pk-barometrissä suurin osa yrityksistä perustelee kasvuhaluttomuuttaan yksinkertaisesti sillä, että yritys on jo sopivan kokoinen. Suurin osa suomalaisista yrittäjistä on ns. elämäntapayrittäjiä, joille tärkeintä yrittäjyydessä eivät ole suuret rikkaudet vaan mahdollisuus toimia oman itsensä herrana ja tehdä mielekästä työtä, jossa voi toteuttaa itseään. (Varamäki, Saarakkala & Tornikoski 2007: 13) Kansainvälisessä GEM-yrittäjyystutkimuksessa on havaittu, että kasvu- ja vientihakuisen yrittäjyyden osuus on sitä korkeampi, mitä kehittyneempi on kyseisen maan talous ja innovaatiojärjestelmä. Suomalaisyritysten vähäiset kasvuhalut ovat tähän nähden yllättäviä, sillä Suomen tutkimus- ja kehityspanostukset sekä patenttien määrä ovat maailman kärkeä. Kasvuhaluttomuuden syyt Suomessa ovat muualla kuin innovaatioympäristön kehittyneisyydessä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan pk-yritysten kasvuhaluttomuutta voidaan osittain selittää kasvun odotetuilla seurauksilla. Yrittäjien nimeämiä negatiivisia seurauksia ovat mm.: oma työmäärä ja riskit kasvavat, työntekijöitä pitäisi palkata lisää, mutta ammattitaitoisia on vaikea löytää ja toisaalta työntekijöistä ei pääse tarvittavan nopeasti eroon, organisaatiosta tulee vaikeammin hallittavia, riippuvuus rahoittajista kasvaa, ja työpaikan ilmapiiri saattaa heiketä, kun ihmisiä tulee lisää (mm. Wiklund, Davidsson & Delmar 2003; ks. myös Halttunen 2004). Vaikka kasvuyritysten merkitsevyys tunnetaan, on niitä tutkittu Suomessa varsin vähän. Tähän koetaan vaikuttavan muun muassa sen, että yritysten kasvun tarkastelulle ei ole olemassa selkeää teoreettista viitekehystä taloustieteissä. Tämä johtuu sekä yrityskannan heterogeenisuudesta että kasvuun vaikuttavien tekijöiden moninaisuudesta. Aiemmissa pk-yritysten kasvua käsitelleissä tutkimuksissa kasvuprosessia on yleensä jaettu vaihemalleihin, eklektisiin malleihin ja metaforiin. Suurin osa vaihemalleista on keskit- 1

15 tynyt yrityksen sisäiseen kasvuun. Tällä tarkoitetaan, että yritys kasvattaa omia sisäisiä resurssejaan kuten henkilökuntaa kysynnän kanssa samassa tahdissa. Yhä enemmän on kuitenkin alettu huomioida myös pk-yritysten ulkoisiin resursseihin perustuva kasvustrategia empiiristen esimerkkien lisääntyessä tutkimusten myötä. Ulkoinen kasvustrategia sopii yrityksille, joilla on kasvukykyä, mutta ei kasvuhalua perinteisessä mielessä. Ulkoisten kasvustrategioiden avulla on mahdollista hallita kasvun odotettuja negatiivisia seurauksia sekä poistaa kasvun sisäisiä esteitä. On arvioitu, että kasvuyrityksistä noin 30 prosenttia toteuttaa nimenomaan ulkoista kasvustrategiaa, jollaisesta esimerkkeinä ovat kasvaminen verkostojen kautta, portfolioyrittäjyys, vuokratyövoiman käyttö tai franchising-yrittäjyys. Ulkoisen kasvun etuja ovat muun muassa mahdollisuus säilyttää yrityksen sisäinen stabiliteetti, toiminnan parempi hallittavuus, tehokkuus, joustavuus, käyttöpääoman pienempi tarve, riskin jakaminen verkoston toimijoiden kesken, kustannustietoisuuden paraneminen ja uuden yrittäjyyden synnyttäminen. (Varamäki, Saarakkala & Tornikoski 2007: ) 1.2 Tutkimushankkeen tavoitteet ja tutkimuskysymykset Hankkeen tarkoituksena on etsiä yritysaineistojen pohjalta alueellisia kasvuyrityksiä. Tutkimushankkeessa pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. missä määrin tarkastelujaksolla , eri kasvunopeuksilla (yli 10 %, 20 % ja 30 %), eri alueilla ja eri toimialoilla löytyy kasvuyrityksiä (kasvun indikaattorina liikevaihto)? 2. miten kasvuyritykset ovat menestyneet taloudellisesti? 3. millä tavalla yritykset ovat resurssoineet kasvun ja miten kasvu on vaikuttanut yrityksen johtamiseen? 4. miten yrittäjämäisiä kasvuyritykset ovat toiminnassaan? 5. millainen vaikutus alueella ja yritysten sijainnilla on yrityksen kasvuun? 6. millainen vaikutus yrityksen t&k-toiminnalla on yrityksen kasvuun? 7. millaista on kasvuyritysten strateginen suunnittelu, ja onko sillä yhteyttä kasvuun? 8. miten kasvu vaikuttaa taloushallinnon organisointiin, käytettyihin mittareihin ja talouden ohjaukseen? 9. miten kasvuyritykset ja Tekes-asiakasyritykset eroavat toisistaan? Empiirinen tiedonkeruu toteutettiin kolmivaiheisena. Ensimmäinen vaihe toteutettiin tilastollisiin aineistoihin, lähinnä tilinpäätösanalyyseihin pohjautuen, eri alueiden kasvuyritysten määrästä liikevaihdon eri kasvuasteilla. Tilinpäätöstiedot saatiin Voitto+ -yritysten tilinpäätöstietokannasta. Rajauksena käytettiin toimialaa (teollisuus, rakentaminen ja osaamisintensiiviset yrityspalveluyritykset 1 eli KIBS -yritykset), yrityksen ikää (ennen perustetut) sekä ajanjaksoa ( ). Samaan aineistoon perustuen tehtiin myös analyysi eri kasvuasteen yritysten taloudellisesta menestyksestä. Toinen empiirinen vaihe toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena 30 nopeiten kasvaneelle yritykselle kultakin TE-keskusalueelta. Tässäkin tehtiin edellä mainitut rajaukset yrityksen toimialan, koon, iän ja ajanjakson mukaisesti. Lisäksi kysely postitettiin jokaisen TE-keskusalueen Tekesin asiakasyritykselle. Osion päätavoitteena oli selvittää kasvun keinoja sekä alueen ja innovaatioiden vaikutusta yritysten kasvuun ja verrata onko näiden suhteen löydettävissä eroja kasvuyritysten ja Tekes - asiakasyritysten välillä. Lisäksi haluttiin selvittää strategian vaikutusta yritysten kasvuun sekä kuinka yrittäjämäisiä kasvuyritykset ovat. Lisäksi analysoitiin kasvuyritysten alueellisen toimintaympäristön, kasvustrategian sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikutusta kasvuyritysten taloudelliseen menestymiseen. Kolmannessa vaiheessa suoritettiin syventävät teemahaastattelut 18 yritykselle eri puolella Suomea. Yritykset valittiin kyselytutkimuksen perusteella. Haastateltaviksi haluttiin sekä ulkoisia että perinteisiä kasvustrategioita toteuttaneita 1 Osaamisintensiivisillä yrityspalveluilla tarkoitetaan sellaisia yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluita, joissa asiantuntijatoiminta on erityisen keskeisessä asemassa (Petäjä & Varamäki 2003: 9). 2

16 yrityksiä. Teemahaastatteluja tekivät tutkijaryhmän jäsenet henkilökohtaisesti. Teemahaastattelujen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä nopeiten kasvaneiden yritysten kasvun keinoista ja strategioista sekä niiden vaikutuksista yrityksen toimintaan, johtamiseen ja menestymiseen. Teemahaastattelun teemat olivat: alueellisuus, kasvun edellyttämän kapasiteetin hankinta (sisäinen vs. ulkoinen), toiminnan suunnitelmallisuus, t&k:n merkitys kasvulle, kasvun aiheuttamat muutokset johtamisessa ja organisaatiossa sekä muutokset yrityksen taloudellisessa/rahoituksellisessa asemassa. 1.3 Raportin rakenne Yrityksen kasvu on monitahoinen ilmiö. Osa kasvukirjallisuudesta keskittyy kasvuun vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen, osa pohtii kasvua sekä sen moninaisuutta, ja osa perehtyy kasvun seurauksiin. Luvussa 2 luodaan katsaus kolmeen kasvuteemaan: kasvuun vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen, kasvuun ja sen moninaisuuteen, sekä kasvun seurauksiin. Osiossa 2.1 käydään lyhyesti läpi yrityksen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, osiossa 2.2 kerrotaan toteutuneesta kasvusta ja kasvun mittareista, osio 2.3 käsittelee kasvun seurauksia ja lopuksi osiossa 2.4 viitekehys tiivistää kaiken edellä läpikäydyn. Luvussa 3 esitetään tilastollinen analyysi kasvuyritysten määrästä eri alueilla. Tilastot on koottu pääosin Voitto+ -tietokannasta. Tilastollisessa käsittelyssä tarkastellaan, missä määrin tarkastelujaksolla , eri kasvunopeuksilla (yli 10 %, 20 % ja 30 %) eri alueilla ja eri toimialoilla löytyy kasvuyrityksiä (kasvun indikaattorina liikevaihto). Luvussa 4 esitetään tilinpäätöstietoihin pohjautuva analyysi kasvuyritysten taloudellisesta menestymisestä. Tilinpäätöstietojen perusteella analysoidaan teemoittain yritysten kokoa, kasvua sekä taloudellisia tunnuslukuja (kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta). Näiden perusteella luodaan ko. teeman suhteen yritysten taloudellinen profiili. Analyysissa käytetyt teemat ovat: alueellisen toimintaympäristön vaikutus kasvuyritysten taloudelliseen menestymiseen, kasvustrategioiden vaikutus kasvuyritysten taloudelliseen menestymiseen, tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikutus kasvuyritysten taloudelliseen menestymiseen. Analyysissa vertaillaan myös kasvuyritysten ja Tekes-asiakasyritysten menestymistä sekä kasvunopeuden vaikutusta kasvuyritysten taloudelliseen menestymiseen. Luvussa 5 analysoidaan määrällisen kyselytutkimuksen tuloksia. Luvussa selvitetään kasvuyritysten kasvun keinoja sekä analysoidaan alueen ja innovaatioiden vaikutusta yritysten kasvuun. Lisäksi verrataan, onko näiden suhteen löydettävissä eroja kasvuyritysten ja Tekes-asiakasyritysten välillä. Luvussa analysoidaan myös strategian vaikutusta yritysten kasvuun sekä sitä, miten yrittäjämäisiä kasvuyritykset ovat toiminnassaan. Luvussa 6 esitetään syventävien teemahaastatteluiden tulokset. Ensimmäisenä esitetään tiivistelmät case-yrityksistä. Tiivistelmiin on koottu haastatteluista niitä asioita, jotka liittyvät tutkimuskysymyksiin. Case-tiivistelmien jälkeen analysoidaan teemahaastatteluiden tuloksia teemoittain, joita ovat: yritysten kasvu ja alueellisuus, kasvun organisointi, kasvuyrityksen johtaminen, kasvuyritysten strateginen suunnittelu, t&k-toiminnan merkitys, painopiste ja organisointi kasvuyrityksissä sekä kasvun vaikutukset talousohjaukseen. Luvussa 7 on yhteenveto ja johtopäätökset. Lisäksi esitetään myös kehittämisehdotuksia. 3

17 2 Yrityksen kasvu monitahoisena ilmiönä Yritysten kasvua on selvitetty ja tutkittu paljon kansainvälisesti, mutta määrä ei korvaa laatua. Vaikka tutkijat näyttäisivätkin tiedostavan sen tosiasian, että yritysten kasvuun liittyy monia tekijöitä, ja että kasvuprosessit vaihtelevat yritysten ja tilanteiden mukaan (Delmar, Davidsson & Gartner 2003), ei tämä todellisuuskuva ole kuitenkaan välittynyt tarpeeksi usein kasvututkimusten lähtökohdaksi. Tästä johtuen on tarpeellista etsiä sekä kehittää yhtenäisempää ja kokoavampaa lähestymistapaa, jossa kasvun osatekijät kiinnitetään enemmän yrityksen kehitysprosessin eri vaiheisiin liittyviin kasvun saavuttamisen haasteisiin ja ongelmiin (KTM 2004c: 82 83). Myös Suomessa on viime aikoina enenevässä määrin tehty kasvuun liittyviä tutkimuksia (mm. Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila 2006; Arenius, Autio & Kovalainen 2005; Heinonen 2005; Martikainen & Nikkinen 2005; Halttunen 2004; Varamäki, Saarakkala & Tornikoski 2007a). Kasvuyrittäjyyden tutkimus on haasteellista, koska jo kasvuyritysten tunnistaminen on vaativa tehtävä. Jos aikaisemmalla tutkimuksella ei ole pystytty kiistatta osoittamaan kasvuyrittäjyyteen vaikuttavia tekijöitä, ei aikaisempi tutkimus myöskään ole päässyt yksimielisyyteen kasvuyrityksen kriteeristä. Kasvuyrittäjyystutkijat (esim. Delmar, Davidsson & Gartner 2003) ovat tuoneet esiin sen tosiasian, että tutkimusten tulokset ja niistä vedettävät johtopäätökset ovat suorassa yhteydessä metodeihin, joiden avulla kasvuyrityksiä tunnistetaan. Toisin sanoen tutkimusten tulokset vaihtelevat sen mukaan, mitä metodia kasvuyritysten tunnistamiseksi on käytetty. Tästä syystä metodeihin paneutuminen on kasvututkimuksessa aina ensisijaisen tärkeää, erityisesti suomalaisessa kasvuyritystutkimuksessa, sillä suurin osa kasvuyritystutkimuksesta on tehty ulkomailla. 2.1 Kasvuun vaikuttavat tekijät Yrityksen kasvuun ja kasvun selittämiseen liitetään monia tekijöitä. Tässä luvussa yrityksen kasvutekijät jaetaan kolmeen eri ryhmään: yksilöön/yrittäjään, yritykseen ja ympäristöön liittyviin kasvutekijöihin. Ensin käydään läpi aikaisemmassa kasvututkimuksessa esiin nostettuja yrittäjiin liittyviä kasvutekijöitä Yksilöön/yrittäjään liittyvät kasvutekijät Yrittäjän rooli yrityksen kasvun tekijänä on mielenkiintoinen jo siitä näkökulmasta, että voiko yksittäisellä henkilöllä olla niin paljon vaikutusta yrityksen kehittymiseen, että se näkyy yrityksen kasvuna. Perusteluna yksittäisen henkilön merkitykselle pidetään yleensä sitä, että yrittäjällä on keskeinen rooli yrityksen päätöksenteossa, suuntaviivojen määrittelyssä ja toteutuksessa. Tämä korostuu enemmän pienissä yrityksissä, joissa yritys lähes aina henkilöityy yrittäjän persoonaan. Yrittäjän taustatekijät. Useita yrittäjän taustaan liittyviä asioita yhdistetään yrityksen kasvuun, kuten esimerkiksi yrittäjän aikaisempi kokemus ja koulutustausta. Tilastojen perusteella parhaat kasvun eväät saisi yritys, jonka perustajat ovat pitkälle koulutettuja ja johtamiskokemusta keränneitä toimialan tuntijoita. Esimerkiksi aikaisempi johtamiskokemus (ks. myös Laveren, Limére & Vanbilsen 2003) ja koulutustausta vaikuttavat tilastollisesti merkittävällä tavalla yrityksen kasvuun: aikaisempi johtajakokemus lisää keskimääräistä kasvua ja korkeakoulutus prosenttiyksikköä (Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja no: 197, 2006). Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Ernst & Young selvityksessä (2005) kasvuyrittäjäaineiston yrittäjistä korkeakoulututkinnon suorittaneita on 33 % ja ammattikoulutaustaisia 7 %. Palvelualan 5

18 kasvuyrittäjien koulutustaso todetaan selvityksessä suhteellisesti muita korkeammaksi (Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja n:o 197, 2006). Yrittäjän aikaisemman kokemuksen ja koulutuksen vaikutus kasvuun ei tosin ole aivan kiistaton: esimerkiksi Wiklundin (1999) tutkimuksessa yrittäjän kokemus ja koulutustausta eivät selittäneet yrityksen kasvua. Sen sijaan yrittäjän suhteella yritykseen saattaisi olla yhteyttä kasvuyrittämiseen. Wiklundin (1999) tutkimuksessa iso osa kasvuyrittäjistä oli yrityksen alkuperäisiä perustajia, kun taas hitaammin kasvaneiden yritysten yrittäjien joukossa oli suhteellisesti enemmän yrittäjiä, jotka olivat perineet yrityksen. Yrittäjän iällä näyttäisi olevan vaikutusta yrityksen kasvuun, tosin tässäkin asiassa on kaksi koulukuntaa. Iän mukanaan tuoma relevantti kokemus auttaisi yrittäjää kasvattamaan yritystä, mutta useiden tulosten mukaan yrittäjien kasvumotivaatio heikkenee ikääntymisen myötä (Foley 1984; Davidsson 1989). Grayn (2004) tutkimustulosten mukaan kasvusuuntautuneisuus on suurimmillaan alle 40-vuotiaiden ikäluokassa ja se vähenee iän myötä selvästi. Tärkeä havainto oli kuitenkin myös se, että innovaatiotoiminta ei yleisen uskomuksen mukaan lopu yrittäjän eläkeikään, vaan yli 60-vuotiaista 29 prosentilla oli yhä kasvuaikeita (Gray 2004; ks. myös Laveren ym. 2003; Malinen 2003: 69 71). Varamäen ym. (2007a) tutkimuksessa kasvuyritysten yrittäjät olivat hieman nuorempia kuin vertailuyritysten yrittäjät. He olivat myös olleet vähemmän aikaa ko. yrityksessä kuin vertailuyritysten yrittäjät. Koska iso osa yrittäjän taustaan liittyvistä tekijöistä ja niiden suhteesta kasvuun on saanut ristiriitaisia empiirisiä tuloksia, ja vastakkaisia teoreettisia tulkintoja, Wiklund (1999) toteaa, että nämä taustatekijät vaikuttavat kasvuun ehkä epäsuorasti muiden väliintulevien tekijöiden kautta, kuten yrityksen yrittäjämäinen orientaatio tai yrittäjän kasvuhalu. Näistä edellä mainituista tekijöistä on jo paljon tutkimustietoa, joten tässä tutkimuksessa ne jätetään tilaajan toiveesta vähemmälle huomiolle. Yrittäjän kasvuhalu. Koska yrittäjillä voi olla muitakin tavoitteita kuin yrityksen voitto tai kasvu (Davidsson 1989), on tärkeää analysoida myös yrittäjän kasvuhalua. Monet aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet positiivisen yhteyden kasvuhalun ja toteutuneen kasvun välillä (Kolvereid & Bullvåg 1996; Miner, Smith & Bracker 1994). Halttusen (2004) tutkimus kol- Taulukko Yrittäjän kasvuhalu kasvun selittäjänä. Osa-alue Kasvuhalu Kysymykset Kuvitellaan sellainen tilanne, että seuraavien viiden vuoden aikana yrityksenne kasvaa niin paljon, että työntekijöiden määrä moninkertaistuu tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna ja tuottaa voittoa, joka on suhteellisen hyvä ottaen huomioon yrityksenne kasvanut koko. Olisiko tällainen kasvu mielestänne positiivista vai negatiivista? Kuvitellaan, että seuraavien viiden vuoden aikana palveluidenne ja tuotteidenne määrä moninkertaistuu. Olisiko tällainen kasvu mielestänne positiivista vai negatiivista? Kuvitellaan, että seuraavien viiden vuoden aikana yrityksenne liikevaihdosta yli puolet tulee nykyisen markkina-alueen ulkopuolelta. Olisiko tällainen alueellinen laajentuminen mielestänne positiivista vai negatiivista? Kuvitellaan, että yrityksenne liikevaihto moninkertaistuu seuraavan viiden vuoden aikana. Olisiko tällainen kasvu mielestänne positiivista vai negatiivista? Kuvitellaan, että seuraavien viiden vuoden aikana yrityksenne alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden määrä kaksinkertaistuu. Olisiko tällainen kasvu mielestänne positiivista vai negatiivista? Jos yrityksenne kehittyy suunnitelmienne mukaan, kuinka monta henkilöä yrityksen palkkalistoilla olisi ja mikä olisi liikevaihdon taso 5 vuoden kuluttua? Liikevaihto: euroa Henkilökunnan määrä: henkilöä 6

19 messa teollisessa perheyrityksessä nostaa yrittäjän kasvumotivaation ja -intention merkityksen keskeisimmäksi kasvutekijäksi, ja se korostuu erityisesti yrityksen kehittymisen alkuvaiheessa. Tässä tutkimuksessa käytetään kasvuhalun mittaamisessa Wiklundin (1999) operationalisointia (ks. taulukko 2.1.1) Yritykseen liittyvät kasvutekijät Yritys eri piirteineen sekä toimintatapoineen on yksi tutkituimmista kasvutekijöistä. On luontaista ajatella, että yrityksen kasvu on tulosta yrityksen tekemisestä, eikä esimerkiksi onnesta tai sattumasta. Suurella osalla tähän asiaan perehtyneistä tutkijoista oletuksena onkin, että kasvu on tulosta tietoisesta tekemisestä, ja näitä kasvua selittäviä tekijöitä tutkitaan jatkuvasti. Seuraavassa käydään läpi keskeinen kirjallisuus liittyen kasvua selittäviin, yritykseen liittyviin tekijöihin. Osio etenee yrityksen taustatekijöiden ja erilaisten orientaatioiden (kasvu-, t&k-, verkostoitumis-, ja kansainvälistymis-) kautta kasvukykyyn ja yrityksen strategian suunnitteluun. Yrityksen taustatekijät. Yrityksen taustatekijöistä todennäköisesti eniten kontrolloitu on yrityksen ikä. Keskeinen havainto kirjallisuudessa on se, että mitä vanhempi yritys, sitä hitaampi kasvu ja mitä nuorempi yritys, sitä voimakkaampi kasvu (esim. Martikainen & Nikkinen 2005; Hoogstra & van Dijk 2004; Davidsson, Kirchhoff, Hatemi-J. & Gustavsson 2002; Evans 1987). Johansson (2004) toteaa saman; pienimmät ja uudet yritykset kokevat epätavallisen nopeaa kasvua ja luovat työpaikkoja, kun suuret ja vanhat yritykset samaan aikaan menettävät työpaikkoja. Heinonen ja Pukkinen (2005) toteavat niin sanottujen nopeiden kasvajayritysten olevan muita yrityksiä nuorempia. Myös Varamäen ym. (2007a) tutkimuksessa kasvuyritykset olivat nuorempia kuin vertailuryhmän yritykset. Yrityksen koko yritystoimintaa aloitettaessa näyttää myös olevan yhteydessä kasvuun. Kasvuyrityksillä on todettu olevan suurempi alkupääoma, useampia perustajia ja ne työllistävät jo alkuvaiheessa useampia henkilöitä (Pajarinen & Rouvinen 2006; Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila 2006). Aloitusvaiheen kasvuun vaikuttavista tekijöistä mainittakoon tässä myös se, että kasvuyritysten perustajat ovat muita useammin laatineet selvityksiä kilpailutilanteesta ennen yrityksen perustamista (Pajarinen ym. 2006). Davidssonin ym. (2002) mukaan yrityksen toimialan merkitystä kasvulle on aliarvioitu. Heidän mukaan on paljon tärkeämpää toimia kasvavalla toimialalla, kuin mitä aikaisempi tutkimus osoittaa. Myös Eisenhardt ja Schoonhoven (1990) tuovat esille toimialan uutuuden/kypsyyden vaikutuksen; kirjoittajien mukaan erityisesti teknologiaperusteiset yritykset, jotka on perustettu kasvuvaiheen markkinoille, kasvavat todennäköisemmin isommiksi kuin yritykset, jotka perustetaan kypsille tai nuorille/orastaville aloille. Tutkijat tuovat kuitenkin esille, että kypsillä markkinoilla on usein suurempi absoluuttinen kasvu ja orastavilla markkinoilla suurempi suhteellinen kasvu. Brixyn ja Kohautin tutkimuksen (1999) mukaan energia-, kaivos-, kuljetus-, pankki-, valmistus-, rakennus- ja yrityspalvelualojen yritykset nauttivat huomattavasti enemmän kasvusta kuin kaupallisen alan yritykset. Heinosen ja Pukkisen (2005) mukaan nopean kasvun yritysten osuus Turun seutukunnassa on suurin teollisuudessa ja rakentamisessa. Kasvuyritykset ovat todennäköisemmin suuntautuneita yritysten välisille markkinoille (Pajarinen ym. 2006). Suomessa yritysten kasvu on viime vuosina kiihtynyt etenkin konsultointi- ja henkilöstöpalveluissa (KTM Julkaisuja 2004a: 45). Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti teollisuuden, rakentamisen ja osaamisintensiivisiin yrityspalvelujen toimialoihin. Yrityksen yhtiömuotokin on yhteydessä kasvuun; kasvuyritykset ovat todennäköisesti osakeyhtiömuotoisia (mm. Pajarinen ym. 2006). Nopeasti kasvaneiden yritysten kohdalla kasvun taustalta löytyy myös omistusjärjestelyissä tapahtuneita muutoksia. Omistajanvaihdoksella näyttäisi olevan positiivinen yhteys liikevaihdon kehitykseen, mutta ei välttämättä henkilökunnan kasvuun. Yritykset, jotka ovat päätyneet nykyiselle omistajalleen yrityskaupan kautta, näyttävät kasvattaneen henkilöstöään muita hitaammin, mutta liikevaihto kasvaa muita nopeammin (Mäki-Fräntti 2006). 7

20 Yrityksen johto voidaan nähdä resurssina kasvulle. Resurssit, kuten johtamisosaaminen tai johtajien kapasiteetti mahdollistavat kasvua. Johtajien ajankäyttö voi myös rajoittaa kasvua, sillä kasvu edellyttää resursseihin kohdistuvaa koordinointia ja hallintaa, eli johtajien työtä (Wiklund 1998). Naldi ja Sjöberg (2003) tutkivat toimitusjohtajan, johtajien/johtoryhmän ja hallituksen vaikutusta yritysten kasvuun. Heidän mukaan kasvua tavoittelevilla yrityksillä tulisi olla suuret johtoryhmät, johdolla tulisi olla vapaus tehdä nopeita päätöksiä ja hallituksissa tulisi olla yrityksen ulkopuolisia jäseniä. Viimeksi mainitulla viitataan muun muassa siihen, että yrityksen ulkopuoliset jäsenet tuovat tietoa yrityksen ulkopuolelta, mikä säästää johdon aikaa vapauttaen sitä tärkeämpiin asioihin. Ulkopuolisten jäsenten tuoman informaation on myös todettu vauhditta- Taulukko Yrityksen taustatekijät kasvun selittäjinä. Osa-alue Yrityksen ikä Koko perustamisvaiheessa Toimiala Yhtiömuoto Yrityksen johto Kontrollitekijät Kysymykset Minä vuonna yritys on perustettu? Kuinka monta henkilöä lukeutuu yrityksen perustajiin? 1 yrityksellä on yksi perustaja 2 yrityksen perusti kaksi henkilöä 3 yrityksen perusti kolme henkilöä 4 neljä tai useampi henkilö perusti yrityksen yhdessä Kuinka monta täysipäiväistä työntekijää tarvittiin yrityksen toiminan aloittamiseksi perustajien lisäksi? 1 ei yhtään täyspäiväistä työntekijää 2 yhteensä 1 2 täysipäiväistä työntekijää 3 yhteensä 3 5 täysipäiväistä työntekijää 4 täysipäiväisiä työntekijöitä tarvittiin 6 tai enemmän Kuinka paljon yritykseen sijoitettiin alkupääomaa? Mikä on yrityksenne päätoimiala? 1 teollisuus, alatoimiala: 2 rakentaminen 3 asiantuntijapalvelut, mikä seuraavista (alleviivatkaa vaihtoehto, joka parhaiten vastaa yrityksenne alaa)? 1 tietojenkäsittelypalvelut, 2 tutkimus ja kehittäminen, 3 lainopilliset palvelut, 4 taloudelliset palvelut, 5 mainos- ja markkinointipalvelut, 6 tekniset palvelut, 7 konsultointipalvelut, 8 henkilöstöpalvelut. Mikä on yrityksen yhtiömuoto? Oman arvionne mukaan, kuinka aktiivinen on yrityksenne hallitus-/johtoryhmätyöskentely ollut yrityksenne kehittämisen tukena erityisesti vuosien xx-xx aikana? Kuinka monta ulkopuolista jäsentä yrityksenne hallituksessa on tälllä hetkellä? Mikä seuraavista vaihtoehdoista oli yrityksenne tärkein asiakasryhmä vuoden 2007 alussa? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) 1 kuluttaja-asiakkaat 2 pienet ja keskisuuret yritykset 3 suuryritykset 4 julkinen hallinto 8

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Tilannetietoisuus rajaturvallisuuden johtamisessa

Tilannetietoisuus rajaturvallisuuden johtamisessa Tilannetietoisuus rajaturvallisuuden johtamisessa Kapteeni Mika Suomalainen 25.8.2010 1 Core Concept, Comprehensive Border Security Management 2 Strategic risk analysis 3 National border security strategy

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003

RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003 RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003 Tutkimustuloksia henkilöstötyön tietojärjestelmistä 2003 26.9.2003 jarmo.peltoniemi@paconsulting.com Matka HR-järjestelmien maailmaan Oppi ja suositukset

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group Venäjän kasvuohjelma Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group lyhyesti Nanso Group on 91 vuotta sitten perustettu vaatetusalan perheyhtiö Nanso Groupilla on vahva brändiportfolio, jonka brändeillä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Nykytilanne: Elinkeinoelämä Hanke A Toimialat Pkyritykset Yritysvaikutukset

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 MIKSI YRITYSTEN PAREMPI OSALLISTAMINEN LAINVALMISTELUUN ON TÄRKEÄÄ? Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016

Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Tuija Ypyä TEM 1 Kasvun Kärjet (BCD) ovat kasvun ja uudistumisen painopistevalintoja Lisää jalostusarvoa tuotantoon ja vientiin B

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Ilmansuojeluyhdistys 40-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki 15.4.2016 Tiina Kähö, johtava asiantuntija Aikamme suurin systeeminen haaste

Lisätiedot

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ 1 SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI Aika to 24.1.2013 klo 8:30 15.30 Tutkimus saatavilla: http://www.satamittari.fi ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto KOULUTUSTILAISUUS 18.9.2012 KLO 9-12 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA THE RANGE OF WHAT WE THINK AND DO IS LIMITED BY WHAT WE FAIL

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007 Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007 Kyselytutkimuksen tuloksia Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen 13.2.2009 HENKILÖSTÖN TYÖKYKY JA YRITYKSEN MENESTYMINEN VUOSINA

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? 9.3.2017 Ella Mikkola Selvityksen tausta ja toteutus Osa hanketta "Miten elinkeinoelämän, korkeakoulujen

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Marko Tuomiaro (09) 1734 2705 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Pori 18.11.200911 18.11.2009 A 1 Sisältö: 1. Suhdannetietojen esittely Kuukausittain

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori

Lisätiedot