6,90. Uusi lehti! 2/10 TEEMA. Perheliikunta: iloa ja elämyksiä. VAU verkostoituu alueilla Esteettömyys ja saavutettavuus. Raha menestyksen takana?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6,90. Uusi lehti! 2/10 TEEMA. Perheliikunta: iloa ja elämyksiä. VAU verkostoituu alueilla Esteettömyys ja saavutettavuus. Raha menestyksen takana?"

Transkriptio

1 2/10 Uusi lehti! 6,90 Perheliikunta: iloa ja elämyksiä TEEMA Raha menestyksen takana? VAU verkostoituu alueilla Esteettömyys ja saavutettavuus

2 VALKKU AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS (40 ov) VALKKU-koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen, työhön sijoittumiseen ja itsenäisen elämän hallintaan. Koulutus on tarkoitettu nuorille, jotka tarvitsevat erityistukea opetuksessaan vammaisuuden, sairauden tai muun syyn vuoksi. Erityisesti se soveltuu nuorille, jotka ovat kiinnostuneita liikunnasta ja vapaa-aikatoiminnasta sekä vammaisurheilijoille VALKKU-koulutus tapahtuu liikuntapainotteisesti. Koulutus sisältää perusopinto- ja koulutuskokeilujaksot Liikuntakeskus Pajulahdessa sekä kolmen viikon työssä oppimisjakson liikunta-alalla. Opiskelijalta edellytetään omatoimisuutta päivittäisessä liikkumisessa ja arkirutiinien hoidossa joko apuvälinein tai ilman. Koulutus ja siihen liittyvä asuminen ja ruokailut ovat opiskelijalle ilmaisia. Koulutuksen maksajana toimii opetusministeriö. Hakuaika päättyy Lisätietoja antavat: Jorma Anttila puh. (03) , ja Virpi Remahl puh , Pajulahdentie 167, Nastola, puh. (03) , Vammaishuippu-urheilua Sopivalla Sykkeellä Yhteistyössä VAU ry ja Kisakallion Urheiluopisto KISAKALLION URHEILUOPISTO 2

3 /10 Sisällys Pääkirjoitus 25 Tilaa lehti 41 Svenska sidor Teema perheliikunta 6 Sallivaa asennetta leikkiin ja liikuntaan 8 Kolumni 9 Unified-lajeissa voi olla mukana koko perhe 11 Kesäksi ulkopelejä koko perheelle 12 Vertailussa ratsastustallit Huipulla 15 Paralympiahopea huipensi Maija Löytynojan kauden 16 Hyvä onnistumisprosentti 17 Lumilautailusta uusi paralympialaji? 17 Tanja Kari Hall of Fameen 18 Selittääkö raha menestystä paralympialaisissa? 20 Joukkuepeliä kotona ja kentällä Sportin iloa 22 VAU:n Sporttiklubi haluaa liikuttaa nuoria! 23 Sporttiklubin Loiskutellen uintileiri 24 Junior Games -kisat Vipanat liikkuvat 26 Leirikesä Vipanavinkki 27 Ohjaajavinkki 28 Urheilumuseo toteutti lapsille Seikkailumatkan paralympialaisiin 29 Tilaa LKL-materiaalia Kuntoillen 30 Alueellisella yhteyshenkilöllä on monta rautaa tulessa 32 VAU verkostoituu alueilla 33 Eräolot, kalastusta, nuotioelämää koe luontoleiri Saimaalla 34 Jenni Blomqvist toimii kolmen vammaisyhdistyksen yhteisenä liikuntakoordinaattorina 36 Kesäliikuntapäivät Turussa 37 Uusi sydän pystyy paljoon 39 Päivän teemat: esteettömyys ja saavutettavuus VAU tiedottaa 44 Uutisia 45 VAU:n toimisto 46 Kilpailukutsuja 50 Lajijaostot 50 VAU:n hallitus 51 Tapahtuma- ja kilpailukalenteri Seuraava lehti ilmestyy 7.7. Teemana Liikunnan apu- ja toimintavälineet 3

4 Aina yksilöllistä kuntoutusta Kuntoutus ORTON tarjoaa monipuolisia lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen palveluja, toimintakykyä. yksilöllisesti suunniteltu kuntoutus kuntoutuskurssit ja -jaksot polikliininen fysio- ja toimintaterapia kipuklinikka ja erikoislääkäreiden vastaanotot Kuntoutus ORTON Oy Tenholantie 10, Helsinki Puh. (09) Välineitä vammaisliikuntaan TÄSSÄ ESIMERKKEJÄ LAAJASTA VALIKOIMASTAMME Jättijalkapallo on todella suuri jalkapallo ja erinomainen esim. pyörätuolijalkapalloon. Koko 10. Ø 46 cm. Pallon paino n g. Reikäpallo on kekseliäs k jalkapallon ll muotoinen pallo, joka on helppo ottaa kiinni tai heittää vaikka yhdellä sormella. Valmistettu kestävästä kumiyhdisteestä, jossa on myös hiukan luonnonkumia. Pallo pitää hyvin muotonsa, mutta on myös joustava. Palloja on kahta kokoa: Ø 11 ja 21 cm. Pienemmän reikäpallon paino on n. 140 g, isompi pallo painaa n. 360 g. Iso pelipallo ll on Mahtavan kokoinen k (halkaisija 40 cm) pallo, joka pomppii hyvin ja siihen on helppo tarttua sen miellyttävän pintamateriaalin vuoksi. Tevella Oy yhteystiedot: Tevellan internetsivut ja verkkokauppa osoitteessa: 4

5 Pääkirjoitus TOIMITUS Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Radiokatu 20, 5. krs., Helsinki puh. (09) PÄÄTOIMITTAJA Nina Jakonen TOIMITUSTIIMI Eeva Paasikari, Aija Saari, Outi Lindroos, Heidi Lehikoinen ULKOASU Mainostoimisto Huima, Huittinen Minna Lehtonen JULKAISIJA Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry toiminnanjohtaja Pertti Pousi puh puheenjohtaja Pekka Hätinen puh Yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. ILMOITUSMYYNTI Scanetto Oy PAINOPAIKKA Edita Oyj, Helsinki Painosmäärä: kpl ISSN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Maija Etholén, puh. (09) ILMESTYMINEN Ilmestyy Aineistot nro 2 ke ke 7.4. nro 3 ke 7.7. ke nro 4 ke ke 8.9. nro 5 ke ke KANNEN KUVA Leikkivarjoilua Lastenlinnan kesäleirillä. Kuva: Anni Korhonen Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, muokata sekä jättää julkaisematta toimitukselle lähetettyjä juttuja. Kisa ja leikki Sunnuntain aamukahvi pääsi jäähtymään, kun pysähdyin Pekka Aaltosen vammaisurheilua koskevan säälikirjoituksen äärelle (HS ). Kuohahdin. Mistä näitä aaltosia oikein tulee? Miehiä, jotka käyttävät valta-asemaansa ilmoittaakseen kuinka vammaisurheilu ei voi olla oikeaa huippu-urheilua? Toisaalta samassa asemassa taisi olla naistenkin urheilu aikanaan. Löysin Kalliossa sijaitsevasta divarista vanhan klassikkoteoksen, Johan Huizingan Leikkivä ihminen vuodelta Urheiluhan on juuriltaan leikkiä. Sillä on tarkoitus itsessään. Se on tässä hetkessä ja nyt, hän muistuttaa. Käytännössä kuitenkin urheilu on etääntynyt juuriltaan. Sille asetetaan yhä enemmän välineellisiä vaatimuksia: sen oletetaan pelastavan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat, syrjäytymisen vaarassa olevat, maahanmuuttajat ja vammaiset. Etenkin vammaisten kohdalla urheilu nähdään usein vain terapiana tai väylänä kuntoon ja uusien kavereiden pariin. Eikö siis ollenkaan iloa ja hauskaa? Välineellisyys ja syyllistäminen kulkevat käsi kädessä. Kansan pitää liikkua pysyäkseen terveempänä, jotta yhteiskunnan terveydenhuoltokulut säästyvät. Kuntoilla, jotta jaksaa työelämässä paremmin. Perheitä syyllistetään sitä, että lapset viettävät liikaa aikaa viihdemedian parissa ja liikkuvat liian vähän. Pitäisikö mieluummin määritellä vähemmän ja tuottaa enemmän mukavia liikuntamahdollisuuksia? Yrittää poistaa esteitä osallistumisen tieltä? Sillä lapsiperheessä liikunnallisen elämäntavan ylläpitäminen on yllättävän haastavaa. Aikuisten työ tuppaa tulemaan kotiin mukaan. Harrastuspaikkoihin on erikseen kuljetettava. Vaikka harrastamiseen jäisi niukasti resursseja, on mahdollista lisätä liikunnallisuutta perheen arkeen. Tarvitaan kykyä olla auttamatta liikaa, jotta lapsi oppii itse tekemään. Ymmärrystä olla puuttumatta, vaikka lapsi tekee väärin. Pitkämielisyyttä, kun olohuone muuttuu temppuradaksi. Samaa asennetta tarvitaan näiden urheilun portinvartijoiden kanssa, jotka ilmoittavat mikä on oikeaa huippu-urheilua ja mikä ei. AIJA SAARI TOIMIALAPÄÄLLIKKÖ NUORISO JA KOULUTUS Lumisen talven luolan rakentamista kuvasi Anne Kotiranta. 5

6 Teema TEKSTI OUTI LINDROOS KUVAT NUOREN SUOMEN ARKISTO, AIJA SAARI Jukka Karvinen kaipaa aikuisilta lasten huomioimista Sallivaa asennetta leikkiin ja liikuntaan Jukka Karvinen on haaveidensa työpaikassa. Nuoren Suomen kehitysjohtaja seuraa lasten ja nuorten liikuntaa ja puhuu sen puolesta. Hänen mielestään lasten omaehtoinen liike pysähtyy nykyään liian usein. 6 Osa suomalaislapsista liikkuu riittävästi ja osallistuu aktiivisesti myös urheiluseurojen toimintaan. Heidän harrastustaan osataan Karvisen mukaan tukea hyvin. Sen sijaan noin kolmasosa lapsista on vaaravyöhykkeellä, koska he liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. - Liikunnallista aktiivisuutta on kaiken kaikkiaan ylläpidettävä. Vähän liikkuvien lasten motoriset taidot eivät kehity. Eikä taitojen harjaantumattomuus ainakaan lisää heidän motivaatiotaan. Ylipainon lisääntyminen jo lapsuusiässä on kansanterveyden suurimpia riskejä tällä hetkellä. Jukka Karvinen kertoo olevansa erityisen kiinnostunut näistä lapsista ja heidän elämänpiiristään. - Lasten arkeen vaikutamme me aikuiset. Nykyajan elämäntyyli istuttaa lapsetkin paikalleen. Seuraamme mediaa ja katsomme televisiota, eivätkä autokyydit harrastuksesta toiseen lisää hyötyliikuntaa. Kieltojen sijaan meidän aikuisten pitää antaa lasten liikkua. Se edellyttää sallivaa asennetta leikkiin ja liikuntaan. On esimerkiksi hyväksyttävä, että lasten liike tuottaa ääntä ja vaatteet saattavat leikkiessä likaantua, kiteyttää Karvinen. Nuori Suomi kannustaa toimimaan yhdessä Vammaisurheilujärjestöjen toteuttama ja jo päättynyt Liikuntaa kaikille lapsille hanke oli lasten liikunnassa uudenlainen avaus. Se onnistui avaamaan inkluusion käsitettä. - On tärkeää kunnioittaa jo olemassa olevaa toimintaa. Minulle LKL-hankeesta jäi käteen työkaluja ja keinovalikoimaa vähän liikkuvien lasten innostamiseksi. Tärkeää on ajatus siitä, ettei lapsia erotella. Liikunnasta nauttiminen kuuluu kaikille lapsille, sanoo Karvinen. - Kilpailullisuus ei motivoi vähän liikkuvia lapsia. Kilpailun sijaan pitäisi löytää yhteistä tekemistä ja yhteistyötä korostavia keinoja lasten liikuntaan. Kaikki Nuoren Suomen päivähoidon ja koulun liikuntakampanjat on rakennettu tukemaan jokaisen lapsen päivittäistä liikuntaa. Nuoressa Suomessa korostetaan, että lasten pitää liikkua useita kertoja päivässä pienistäkin pätkistä voi koota suositusten mukaisen määrän fyysistä tekemistä. Jukka Karvinen muistuttaa, että lasten liikunta on usein spontaania. Se tapahtuu tässä ja nyt. - Lasten aloitteellisuuden huomioiminen ei saa olla näytelmä. Ideoiden kuuleminen ja lasten toiminnan tason löytäminen on tärkeää, sillä lasten liikunta ei ole kopio aikuisten toiminnasta. Lasten oman logiikan ymmärtäminen on loppujen lopuksi pieniä tekoja. Lasten osallistumisen ja huomioimisen paikkoja on monta, kunhan me aikuiset vain löydämme ne. Perheliikuntaan tarkoitetut tapahtumat saavat kehitysjohtajalta pisteitä liikuntainnon herättäjinä. Kohti laadukkaampaa toimintaa Ennen pestiään Nuoressa Suomessa Jukka Karvinen on työskennellyt Kuntoliikuntaliitossa ja Suomen Lentopalloliitossa. Hän tunnustaa kil-

7 paurheilun arvon, mutta puhuu arkisen liikkumisen puolesta. - Vain noin 11% kouluikäisten lasten liikkumisesta tapahtuu urheilun suorituspaikoilla. Lasten liike tapahtuu kotien läheisyydessä ja koulupihoilla. Lasten liikkeen lisäämiseksi tarvitaan suurten rakennusprojektien sijaan toimivia lähiympäristöjä ja monen toimijan välistä yhteistyötä. - Työpaikkani on ainutlaatuinen. Lasten liikunnan kehittäjänä olen seurannut ja saanut vaikuttaa yli 20 vuoden ajan moneen liikunnan yhteiskunnalliseen teemaan; seuratoiminnan kehittämisestä lasten koulupäiviin ja päiväkotien liikunnasta nuorten elämään sekä liikunnan olosuhteisiin, kertoo Nuoren Suomen kehitysjohtaja. Jukka Karvinen pitää omasta kunnostaan mieluiten huolta luonnossa liikkumalla. Tämän päivän yksi keskeinen ongelma on hallinnon rakenteiden ja toimijakentän pirstaleisuus. Pirstaleisuus johtaa siihen, että yksilöt omine tarpeineen unohtuvat helposti. Nuori Suomi sai viime vuonna tilaustyönä valtiolta selvittää fyysisesti inaktiivisten, liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten liikunnan edistämisen keinoja. Siitä liikunnan puolestapuhuja on ilahtunut. - Liikunta on hyvä väline ilon lisäämiseen lapsen ja nuoren elämässä. Etenkin silloin, kun arjessa on muuta murhetta. Toivon, että pikkuhiljaa toiminnan painopistettä siirretään korjaavasta työstä syrjäytymistä ennaltaehkäisevään suuntaan. Liikuntaa myös harrastuksena Liikuntatieteen maisterin perheessä puhutaan myös vapaa-ajalla liikunnasta. Jukka Karvisen Elina-vaimo toimii Ikäinstituutin toimialajohtajana. - Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa käytetään liikuntaa välineenä toimintakyvyn ylläpitämiseen. Minä puhun työssäni motoristen taitojen kehittymisestä ja vaimo näiden taitojen ylläpitämisestä. Pohjimmiltaan kysymys on päivittäisen liikunnan tukemisesta eli samasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä ihmisen ikähaitarin molemmissa päissä, hän summaa.. Näppäile nettiin Suunnittelen liikuntaa -palvelu löytyy osoitteesta Palvelussa on vinkkejä myös liikunnan soveltamiseen. 7

8 KUVA NINA JAKONEN Kolumni ERKKI ALAJA ON MAINOSTOIMISTO PÄHKINÄN TOIMI- TUSJOHTAJA, URHEI- LUMARKKINOINNIN URANUURTAJA JA MONIPUOLINEN URHEILUMIES. Tsau! Olen ollut 35-vuotisen työurani aikana läheisissä tekemisissä yli 20 urheilijan kanssa. Läheisillä tekemisillä tarkoitan urheilijoiden asianhoitoa eli managerointia. Kaikille näille urheilijoille yhteistä on ollut oman perheen vankkumaton tuki. Isät ja äidit, siskot ja veljet ovat seisseet yhteisenä rintamana urheilijan takana. Ja mikä hienointa: nämä ihmiset ovat yleensä aina nöyriä ja vaatimattomia kaikessa esiintymisessä. Mitalikahveilla he asettautuvat mieluiten muiden juhlijoiden taakse, eivätkä he suuna päänä retostele lapsensa saavutuksilla korkeintaan heidän kasvoiltaan voi lukea tyyntä ylpeyttä. Urheilijan ympärille on kyettävä kokoamaan riittävä joukko sellaisia ihmisiä, jotka aidosti ja sydämellä pystyvät tyydyttämään urheilijan erilaisia tarpeita. Ajankohtaisessa huippu-urheilukeskustelussa olisi hyvä päästä kiinni aivan ruohonjuuritason asioihin, joista yksi tärkeimpiä on oman perheen tuki. Urheilijan ympärille on kyettävä kokoamaan riittävä joukko sellaisia ihmisiä, jotka aidosti ja sydämellä pystyvät tyydyttämään urheilijan erilaisia tarpeita. Vanhempien lisäksi näitä ovat mm. valmentaja, lääkäri, psykologi, fysioterapeutti, seuran, liiton ja Olympiakomitean ihmiset, manageri ja muut avainhenkilöt. Kun urheilija saa tuekseen tällaisen, hänen tavoitteisiinsa sitoutuneen ryhmän, ollaan urheilijan kehittämisessä hyvällä tiellä. Vau! Yksi talven ehdottomista Respect-teoista oli Suomen Urheilumuseossa esillä ollut Seikkailumatka Paralympialaisiin -lastennäyttely. Lapset saivat tutustua paralympialajeihin kokeilemalla niitä itse: istumalentopalloa, sovellettua maalipalloa, bocciaa, sisäcurlingia ja keihästä. Esillä oli myös lasten rugbypyörätuoli sekä käsipyörä. Näyttely kannusti lapsia tutustumaan paralympialaisiin sekä suhtautumaan ennakkoluulottomasti erilaisiin tapoihin harrastaa liikuntaa. Mau! Herttainen perhekeskeinen tarinanpätkä loppuun. Juttelin jokin aika sitten Laura Lepistön kanssa kaikkea pientä ja mukavaa. 21-vuotias Laura kertoi asuvansa vielä kotona todeten: On niin kiva tulla harjoituksista kotiin ja istahtaa äidin laittamien lämpimien ruokapatojen ääreen. Ajattelin: Tässä yksi osa Lauran henkistä tasapainoa ja pärjäämistä. 8

9 Teema TEKSTI EEVA PAASIKARI KUVAT ELINA HOLOPAINEN Äiti ja poika kilpailevat purjehduksessa Unified-lajeissa voi olla mukana koko perhe Johanna ja Joni Roivanen tutustuivat purjehdukseen partion kautta ja ovat nyt molemmat mukana samassa purjehdusporukassa. Unified-urheilu on toimintaa, jossa kehitysvammaiset ja vammattomat partnerit muodostavat joukkueen tai yksilölajeissa kilpailuparin. Unified-lajeja on lentopallosta purjehdukseen ja uusimpana projektina etsitään Unified-koripallojoukkueita. Johanna Roivanen on liikuntatoiminnan aktiivi jo pelkästään vammaisurheilun puolella. Hän osallistuu ratsastuksen lajijaostoon ja lajitoimintaan, oli perustamassa Naantalin Voimistelijoihin kehitysvammaisten rytmisen liikunnan ryhmää ja kilpailee Unifiedpartnerina purjehduksessa. Johanna on ammatiltaan liikunnanopettaja Naantalin ammattiopistossa ja Raision kauppaopistossa. Liikunnallinen äiti on kannustanut poikaansa Jonia eri harrastuksiin ja myös kilpapurjehdukseen. - Minulle oli selvää, että haluan kokeilla kilpapurjehdusta. Pidän pur- jehduksessa merellä olemisesta ja mukavasta purjehdusporukasta, kertoo Joni. Purjehduksen lisäksi sähly, ratsastus, partio ja karaoke kuuluvat aktiivisen nuorukaisen arkeen. Johanna ja Joni eivät ole kilpailupari, ja sanovat etteivät he jännitä toistensa suoritusta muita enempää vaikka kyseessä onkin perheenjäsen. Roivaiset kilpailevat samassa tasoluokassa (taso 1), jossa vammainen purjehtija huolehtii keulapurjeesta ja veneen tasapainottamisesta. Partneri on kippari, ja hoitaa veneen pääpurjetta ja veneen ohjaamista. 9

10 Teema - Purjehdus onnistuu, kun kipparin neuvoja kuunnellaan ja veneessä toimitaan nopeasti äkkinäisissä tilanteissa, Johanna selventää. Perheiden rooli Unified-urheilun avulla on tukihenkilöillä ja perheenjäsenillä mahdollisuus harjoitella, valmentua ja kilpailla partnerina yhdessä kehitysvammaisen urheilijan kanssa. Unified-lajeista purjehduksessa riittää koko perheelle tekemistä, kun perheenjäsenet voivat auttaa vaikka purjeveneen kunnostuksessa. - Meillä on hyvä yhteishenki purjehdusporukassa. Joukkueen johto, valmentajat, partnerit, Unified-purjehtijat sekä laituriapu eli vanhemmat ja sisarukset harjoittelemme kaikki kimpassa, kertoo Johanna. Johanna ja Joni kannustavatkin perheitä tai yksittäisiä urheilijoita osallistumaan Unified-lajeihin. - Partneriksi kannattaa lähteä erityisesti, jos osaa jotain Unified-lajia ennestään, mutta jo pelkän positiivisen kokemuksen takia. Unified-urheilijat ovat urheilijoita suurella sydämellä. He ovat hyvin motivoituneita ja ah- keria. Tulkaa mukaan mukavaan urheilutoimintaan!, rohkaisee Johanna. Tähtäimessä voitto Tulevaan kilpailukesään äiti ja poika ovat valmistautuneet monipuolisella harrastamisella ja perheen omakotitalorakennuksilla häärien. Joni toimii rakennusapulaisena taitaen jo monia erilaisia askareita työmaalla. - Rakennuksilla on hyvä olla, kun papu kasvaa. Kisoista tähtäimessä on purjehduksen Special Olympics kilpailut kesällä Espoossa. Sinne lähden voitto mielessä, sanoo Joni hymyillen reippaasti.. Unified-koripallon nuorisoprojekti Special Olympics Finland osallistuu Euroopan Komission tukemaan Unified-koripallon nuorisoprojektiin, jonka tarkoituksena on aloittaa koripallotoiminta kehitysvammaisista ja vammattomista nuorista koostuvissa koripallojoukkueissa. - Tavoitteena on innostaa Suomessa 150 uutta pelaajaa ja partneria. Projekti huipentuu vuonna 2011 järjestettävässä Special Olympics Kesämaailmankisoissa Ateenassa, jonne pyritään myös Suomesta saamaan Unified-koripallon edustusjoukkue, kertoo projektikoordinaattori Sari Mantila. - Unified-koripallon nuorisoprojekti on alkanut vuonna 2010 ja kevään aikana etsitään toiminnasta kiinnostuneita urheiluseuroja, kouluja ja valmentajia kokoamaan joukkueita. Projektissa keskitytään rakentamaan jatkuvaa Unified-koripallotoimintaa paikallisella ja kansallisella tasolla. Projektin avulla nuoret pääsevät kehittämään joukkueessa pelillisiä ja sosiaalisia taitojaan sekä vaikuttavat samalla yhteisöönsä urheilun avulla. Samalla nuoret oppivat reilusta pelistä, tiimityöstä ja tasa-arvoisesta kohtelusta. Purjehdusporukka yhteispotretissa lajin Special Olympics -kilpailuissa viime kesänä. Lisätietoja projektikoordinaattori Sari Mantila, puh , 10

11 TEKSTI JUKKA PARVIAINEN KUVA NINA JAKONEN Kesäksi ulkopelejä koko perheelle Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta SOLIA tarjoaa perinteisten kesävälineiden käsipyörien, nojapyörien ja nokkapyörien lisäksi erilaisia kesän ulkopeleihin sopivia pelejä. Boccia, koulugolf ja puhallustikka sopivat erinomaisesti koko perheen ulkopelailuun tai vaikka kaveriporukan viikonlopun kesämökkikisailuihin, jos perinteiset pihapelit tikanheitosta mölkkyyn alkavat kyllästyttää. Peleihin voivat tasavertaisesti osallistua kaikki vammasta ja iästä riippumatta. Boccia Bocciaa voi pelata samoilla palloilla ulkona ja myös sisällä, jos kesäinen sade sattuu yllättämään. Jos perinteinen peli alkaa kyllästyttää, voi pelata tarkkuusbocciaa, jossa hiekalle voi piirtää erikokoisia ympyröitä ja pisteyttää ne koon mukaan. Esimerkiksi uloimmasta ja isoimmasta rinkulasta saa yhden pisteen, seuraavasta 3 pistettä, toiseksi pienimmästä 5 pistettä ja häränsilmästä 10 pistettä. Bocciasetti sisältää kuusi sinistä ja kuusi punaista Mamakun valmistamaa virallista pelipalloa ja valkoisen maalipallon. SOLIA:lta löytyy myös erilaisia bocciakouruja pelaajille, jotka eivät pysty heittämään tai potkaisemaan palloa. Puhallustikka Puhallustikkaa voi myös pelata sisällä tai ulkona. Perinteisen jousiammuntataulun tilalle voivat perheen pienimmät askarrella eläinaiheisia maaleja. Pahvilaatikon kylkeen piirretty seepra, hirvi tai vaikkapa leijona ovat kivoja maaleja. Puhallustikkasetti sisältää puhallusputken, viisi kappaletta tikkoja, suukappaleita ja maalitaulun. Maalitaulun taakse tarvitaan tausta, johon maalin saa kiinnitettyä. Esimerkiksi pahvilaatikko tai styrox-levy toimivat hyvin. Koulugolf Koulugolfissa voi itse vaikuttaa pelin vaikeusasteeseen. Radan suunnitteluun tarvitaan vain hyvää mielikuvitusta. Radalle voi rakentaa väyliä puita kiertäen, kallioiden yli ja ruohikoiden läpi. Voi tehdä lyhyitä puttipaikkoja tasaiselle hietikolle tai vasta-ajetulle nurmikolle. Esteinä voi käyttää vaikka pihakalusteita, joiden yli pallo täytyy tsipata. Koulugolfsetti sisältää kahdeksan mailaa (3 putteria, 5 rautamailaa), pehmeitä turvapalloja, tavallisia golfpalloja, kahdeksan lyöntialustaa, tuloskortteja, tehtävätauluja, puttikupin ja ohjekirjasen sekä golfin turvallisuuden ja etiketin perusteet. Näppäile nettiin Varaa SOLIA:n välineitä VAU:n verkkopalvelusta osoitteesta (harrasteliikunta -> SOLIA). Boccia sopii sellaisenaan tai sovellettuna koko perheen peliksi. Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta SOLIA on Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n hallinnoimaa toimintaa, joka alkoi projektina vuonna SOLIA:lla on monijärjestöllinen ohjausryhmä, jossa ovat mukana VAU:n lisäksi myös Soveltava Liikunta SoveLi ry, Suomen Paralympiakomitea ry, Kehitysvammaisten tukiliitto ry:n Malike-toiminta ja Pajulahden soveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskus. Toimintaa rahoittavat Raha-automaattiyhdistys ja Opetusministeriö. SOLIA palvelee välinekokeilu ja vuokrausasioissa, neuvoo ja kouluttaa sekä toteuttaa tuotekehittelyä ja tapahtumia. SOLIA:n palvelut ovat avoinna kaikille, ilman järjestö- tai diagnoosirajoja. SOLIA:n liikuntavälinekuvasto, vuokraushinnasto, tarkemmat tiedot välinevuokrauksesta, toimintayksiköiden yhteistiedot ja palveluajat löytyvät VAU:n verkkopalvelusta SOLIA:N TOIMISTO apuvälineneuvoja Jukka Parviainen, puh , Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, Radiokatu 20, 5. krs., HELSINKI SOLIA:N TOIMINTAYKSIKÖT ROVANIEMI SOLIA/Johanna Alppi, puh , SOLIA/Harri Marttinen, puh , SOLIA/Lapin Urheiluopisto, Hiihtomajantie 2, ROVANIEMI MASKU SOLIA/Riikka Stenros ja Anna Hilgren, puh. (02) , SOLIA/Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus, Seppäläntie 90, MASKU HELSINKI SOLIA/Jukka Parviainen, puh , SOLIA/Invalidiliiton Käpylän Kuntoutuskeskus, Nordenskiöldinkatu 18 B, HELSINKI KUOPIO SOLIA/Anu Hämäläinen, puh (päivystys torstaisin klo ), SOLIA/Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron, Kortejoki, KUOPIO 11

12 Teema TEKSTI EEVA PAASIKARI KUVAT TOVE RUUSKANEN, PRESSI Vertailussa ratsastustallit Suomen Ratsastajainliitto hyväksyy ja valvoo ratsastustalleja, joille liitto asettaa tiettyjä perusvaatimuksia. Suomessa on yli 280 hyväksyttyä ratsastuskoulua, harraste- tai yksityistallia. Kaiken kaikkiaan ratsastustalleja on Suomessa tuplasti. Kaikilla ratsastuskouluilla on mahdollisuus tarjota myös vammaisratsastuksen ohjausta, sillä yrittäjät vastaavat omista palveluistaan. Vammaisratsastus on harrastus- ja kilpailutoimintaa, jossa huomioidaan ratsastajan vamma, sairaus tai muu toimintakyvyn heikentyminen ja opetusta sovelletaan ratsastajan mukaan. Vammaisratsastus saatetaan helposti sekoittaa ratsastusterapiaan, johon voi hakea korvausta KELA:lta. Ratsastusterapian tavoitteena ei ole ratsastustaito, vaan kuntoutujan kehon hallinta. Ratsastuksen ohella tallit järjestävät myös matkaratsastusta, lännenratsastusta, vikellystä ja valjakkoajoa. Vammaisratsastusta voi harrastaa ympäri Suomea ja kilpailla kouluratsastuksessa paralympiatasolla asti. Ratsastustallien vertailuun valittiin erilaisia talleja, ja vertailu tehtiin sidosryhmien kautta kerätyillä kokemuksilla. Ratsastustallien vertailu vammaisratsastuksen kautta on haasteellista, sillä yksin ratsastajien tarpeet vaihtelevat. 12

13 Teerisalon tila, Halikko + Verkkopalvelussa kerrottu vammaisratsastuksen mahdollisuuksista ja hinnoista, yhteystiedot on selkeästi esillä. Lisäksi tietoa luiskista, jotka helpottavat hevosen selkään nousua. + Käytettävissä vammaisratsastusohjaajia ja avustajia. + Esteettömyys huomioitu hyvin. Huittisten Ratsastuskeskus, Huittinen + Aktiivista valmennus- ja kilpailutoimintaa varsinkin kehitysvammaisille, järjestää tapahtumia yhteistyössä VAU:n kanssa. + Verkkopalvelussa kerrotaan erityisryhmille tarjolla olevista palveluista. (Läheisyydessä myös Tuorin talli, jossa on hyvät tilat.) Harjun oppimiskeskus, Virolahti + Laadukas leiripaikka hyvillä palveluilla ja hevosilla. + Leireillä oppimiskeskuksen oppilaat ovat avustajia, joten apua riittää erinomaisesti. + Satsattu esteettömyyteen, kuten hyvällä maneesin rampilla. Verkkopalvelussa ei tietoa vammaisratsastuspalveluista. Yhteystiedot kuitenkin selkeästi esillä, johon voi ottaa yhteyttä. Etäisyydet eri rakennusten välillä ovat pitkiä, tosin välimatka on tasaista tietä. Tampereen ratsastuskeskus (Tampereen Ratsastusseura ry) + Suuri ratsastuskeskus, joka järjestää paljon kilpailuja. + Tiloissa on hyvin huomioitu esteettömyys. + Mahdollisuus suorittaa Ratsastusmerkki erityisryhmille. + Verkkopalvelussa maininta vammaisratsastuksesta, mutta ratsastustuntien tietoja oli vaikea löytää. Alavuuden ratsastuskoulu + Harrastajien suosima, jossa on hyvät hevoset, hyvät palvelut ja hyvä tunnelma. Esteettömyydessä on vielä paranneltavaa, varsinkin majoituksen osalta. Verkkopalvelussa ei ole mainintaa vammaisratsastuksesta, mutta yhteystiedot ovat selkeästi esillä, mistä saa lisää tietoa. (Lähellä Lehtimäen opisto, jonka tilat ovat myös loistavat.) Lehtimäen opistolla on jo opiskelijoiden vuoksi huomioitu esteettömyys ja opistolla on erittäin hyvät ratsastusmahdollisuudet. Ypäjällä oleva Hevosopisto on myös hyvä leiripaikka, jossa koulutetaan Suomen Ratsastajainliiton hyväksymiä vammaisratsastusohjaajia.. Näppäile nettiin Suomen Ratsastajainliiton verkkosivuilla (www.ratsastus.fi) ylläpidetään listaa vammaisratsastusohjaajista. Verkkopalvelusta on myös saatavilla ohjekirjasia esim. tallien esteettömyyden parantamiseen. Info Seuraavassa numerossa vertaillaan uimarantoja. Voit lähettää vinkkejä kiinnostavista kohteista sähköpostitse osoitteeseen Näkökulma vammaisratsastukseen: Marko Björs Olen itse nauttinut ratsastamisesta paljon, ja huomannut miten harrastus tuo ihmisen parhaita puolia esille ja samalla saa fyysistä kuntoilua. Harrastaessa ei tarvitse olla kilpailutavoitteita, mutta ne tuovat harjoitte- luun lisämotivaatiota. Näkyvyys ja onnistumiset eri arvokilpai- luissa ovat lisänneet vammaisratsastushar- rastamista. Lajin suosiota selittää varmasti myös vammaisratsastuspalveluiden lisään- tynyt tarjonta, mitä on ilo seurata. Pärjätäkseen ratsastuskilpailuissa tulee urheilijan itse olla aktiivinen ja harjoitella paljon, sillä kilpailu on koventunut. Py- syäkseen kilpailussa mukana pitää saa- da hyviä tuloksia. Valmennuksessa koen tärkeäksi, että pystyy näkemään vamman ohi. Ratsastus on loppujen lopuksi ratsastajan ja hevosen välistä yhteistyötä. Valmentajan pitää myös osata lukea hevosta ja ennakoida sen reaktioita. Kiertämilläni talleilla olen huomannut yleisturvallisuuden puutteita. Tallien käytävät ovat ahtaita ja tilojen esteettömyys on vasta hiljalleen lisääntymässä. Kannustan ratsastustalleja lisäämään vammaisratsastuspalveluitaan, jotta ratsastusta pystyttäisiin tarjoamaan kaikille halukkaille. Kannattaa rohkeasti kokeilla ratsastusta. Hevonen ei syrji ketään se ei tiedä sinusta tai sinun taustoistasi mitään. 13

14 Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry hakee osaavaan ja idearikkaaseen tiimiinsä energistä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry on aloittanut toimintansa SLUtalolla Helsingissä vuoden 2010 alussa. VAU:n taustalla on neljän suomalaisen vammaisurheilujärjestön kaksi vuotta kestänyt yhdistymisprosessi, jonka seurauksena perustettiin uusi toimialajärjestö suomalaiselle vammaisurheilulle. VAU:n myötä liikuntajärjestöjen kentältä poistuvat Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLI ry, Suomen Invalidien Urheiluliitto ry (SIU) sekä Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry (SKLU), jotka kukin lakkautetaan kevään aikana. Näkövammaisten Keskusliitto ry (NKL) on jo siirtänyt urheilu- ja liikuntatoimintansa VAU:lle. VAU on painoarvoltaan varsin mittava suomalaisessa liikuntakentässä. Neljästä järjestöstä uuteen järjestöön siirtyi lähes 20 työntekijää sekä noin 2 miljoonan euron vuosibudjetti. Perustajajärjestöjen jäsenmäärä on noin TOIMINNANJOHTAJAA Uuden järjestön johtaja on näkijä ja tekijä, joka vastaa tehtävässään VAU:n operatiivisesta johtamisesta, hallinnosta ja taloudesta sekä toiminnan kehittämisestä ja markkinoinnista. Tehtävä edellyttää dynaamista, itsenäistä ja aloitteellista työskentelyasennetta, tehtävään soveltuvaa koulutusta, järjestötyön tuntemusta, johtamiskokemusta, yhteistyökykyä sekä kansainvälisen työn taitoja. Vammaisurheilun ja liikunnan tietämys ja kokemus lasketaan eduksi. Tehtävä on tarkoitus täyttää lähtien. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen mennessä: sähköpostitse tai postitse osoitteella Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, Radiokatu 20, 5. krs., Helsinki. Kuoreen merkintä toiminnanjohtaja. Tarkemmat tiedustelut: VAU:n puheenjohtaja Pekka Hätinen, puh VAU:n toiminnanjohtaja Pertti Pousi, puh VAU:n tapahtumakalenteri 2010 on ilmestynyt VAU:n tapahtumakalenterista löydät tietoa VAU:sta ja vuoden 2010 toiminnasta tapahtumineen, kilpailuineen, leireineen, koulutuksineen ja erilaisine muine tapahtumineen. Tapahtumakalenterin sivuilta löytyy myös monipuolisesti eri tahojen yhteystietoja VAU:n työntekijät, laji-ihmiset, kansainväliset vammaisurheilujärjestöt Ja paljon muuta, joten tilaa sinäkin maksuton VAU:n tapahtumakalenteri 2010! Tilaukset: Maija Etholén, puh. (09) , 14

15 Huipulla TEKSTI HEIDI LEHIKOINEN KUVAT SATU BELL Paralympiahopea huipensi Maija Löytynojan kauden Maija Löytynojan silmät kostuivat ilon kyyneleistä, kun hän Whistlerissä tajusi voittaneensa paralympiahopeaa. Ampumahiihdon takaa-ajossa tullut mitali kruunasi Löytynojan loistavan kauden, johon mahtui myös uran ensimmäinen maailmancupin osakilpailuvoitto ja cupin kokonaiskilpailun kolmossija. - Loistava kausi sai hienon päätöksen. Nousujohteistahan tämä on ollut, paitsi viime vuonna. Tuo hopea osoitti, että tämä on meikäläisen laji, ja siinä on mahdollisuudet menestyä, kertoo Löytynoja. Vaikeuksien kautta voittoon Liikuntavammaisten pystyhiihtäjien luokassa kilpaileva 26-vuotias ylivieskalainen oli Whistlerissä paralympialaisissa toista kertaa. Hopea oli hänelle ylipäätään ensimmäinen arvokilpailuissa, sillä aiemmin hän on ollut parhaimmillaan ampumahiihdossa MM-kilpailuissa neljäs. Edelliskausi meni poskelleen harjoituskaudella murtuneen polven vuoksi. Polvi operoitiin toukokuussa 2009, jonka jälkeen Löytynoja pääsi normaaliin hiihtäjän kesäharjoitteluun vasta parin kuukauden kuluttua. - Kyllä se näkyi hiihtovauhdissa tänä vuonna, kun sitä ennen oli takana huono kausi. Paralympialaisissa muut kisat menivät alakanttiin. Hiihtovauhti ei ollut enää parhaassa terässä, Löytynoja miettii kauttaan. Ylivieskalaisen päälaji on ampumahiihto, mutta mitalin tuonut matka ei kuulu suosikkeihin. Silti hän tiesi etukäteenkin, että mitalimahdollisuudet siinäkin ovat hyvät. Uran ensimmäinen maailmancupin osakilpailuvoitto tuli tammikuussa Bessansissa ampumahiihdon 12,5 kilometrin matkalla, joka on enemmän Löytynojan mieleen. Whistlerissä Löytynoja oli ainoa molemmat kilpailut nollille ampunut. Täydellisesti onnistunut ammunta yhdistettynä loistavasti onnistuneeseen huoltoon takasi sen, että jännittävässä kilpailussa tuli mitali. - En tiedä mistä hyvä ammuntavire tulee, kai minulla sitten on lahjoja ammuntaan. Whistlerissä ei tuullut ollenkaan ammuntapaikalla, eihän sellaisessa voi ampua ohi. Olisin ollut äkäinen itselleni, jos olisin ohi ampunut, nauraa Löytynoja. Hän aloitti ammunnan vuonna 2005, mutta sai oman aseen vasta syksyllä Nyt on ensimmäinen vuosi, ettei aseen kanssa ole ollut ongelmia. Täysillä kohti Sotshia Harjoitustunteja tulee tällä hetkellä vuodessa 600. Tarkoitus oli yltää 650:een, mutta polvileikkauksen viivästyttämä harjoituskauden alku pudotti määrää. Yhteistyö useita paralympiamitaleja voittaneen valmentajan Kalervo Pieksämäen kanssa toimii hyvin. - Hän tekee aika lailla viikkokohtaista ohjelmaa, ja minä sitten rytmitän sen päiväkohtaisesti. Puhelimella ollaan paljon yhteydessä. Kyselen, mitä kannattaisi tehdä missäkin tilanteessa, kertoo Löytynoja. Ylivieskalainen haluaa, että hänellä on elämässään myös muuta kuin huippuurheilu ja harjoittelu. Hän on osa-aikatöissä näkövammaisen aikuisen koulunkäyntiavustajana. Taloudellista apua urheilijan arkeen tuo myös opetusministeriön euron urheiluapuraha. Ura jatkuu täysillä kohti Sotshin paralympialaisia. Seuraavana tavoitteena ovat ensi talven MM-kilpailut, joista tavoite on luonnollisesti mitali. - Sitä ennen tavoitteena on ehjä harjoituskausi. Hiihtovauhdin parantaminen on ihan ykkösjuttu, samoin tekniikka vapaalla. Perinteinen on mennyt eteenpäin. Toukokuussa aloitetaan taas harjoittelu, tuumaa Löytynoja.. 15

16 Huipulla TEKSTI HEIDI LEHIKOINEN KUVA SATU BELL Hyvä onnistumisprosentti Suomen pieni joukkue onnistui Vancouverin paralympialaisissa tärkeimmässä tavoitteessaan, paluussa mitalikantaan. Kun viidestä urheilijasta kaksi yltää mitaleille, on se vähintäänkin hyvä saavutus. Suomi palasi kahdeksan vuoden tauon jälkeen mitalikantaan jo ensimmäisenä päivänä, kun Maija Löytynojan täydellinen ammunta ja erinomaisen luistavat sukset siivittivät hänet hopealle ampumahiihdon takaa-ajossa. Toinen mitali tuli päätöspäivänä, kun Ilkka Tuomisto sai pronssisen paralympiamitalinsa sprintissä. Venäjän voittamassa mitalitilastossa Suomi oli sijalla Taustat ja Torinon mitalittomuus huomioiden kokonaistulosta voi pitää kiitettävänä. Joukkueen panokseen pitää olla tyytyväinen, sanoo joukkueenjohtaja Kimmo Mustonen. Kolmen mitalin tavoitteesta jäi uupumaan yksi kultamitali, mutta hieman paremmalla onnella sekin olisi voinut tulla. Tuomisto kärsi päämatkallaan perinteisen kympillä pitämättömistä suksista, mikä pudotti sijoituksen yhdeksänneksi. - Ei ollut pitoa ollenkaan koko matkalla, eikä oikein tasatyönnöllä jaksa pukata noita mäkiä. Ei siitä sitten oikein tullut mitään. Tällaista tämä hiihtourheilu on, monta osa-aluetta pitää olla kunnossa ja jos yksin pettää, se on raaka peli ja tulos huono, Tuomisto totesi pettymyksen jälkeen. - Alpissa tulee tällä hetkellä konkreettisimmin esiin luokittelujärjestelmä, kun paraskaan yksijalkainen ei ole lähelläkään mitaleita. Tiettyjä muutoksia kerroinjärjestelmään on onneksi tulossa, sanoo Mustonen. Haussa suomalaisversio Zebastian Modinista Whistlerissä nähtiin jälleen, että kilpailu vammaisurheilun huipulla kiristyy entisestään. Menestyminen vaatii ammattimaista panostamista ja kaikkien osatekijöiden onnistumista ratkaisevalla hetkellä. Seuraavia talviparalympialaisia ajatellen Mustosen toiveet ja tavoitteet ovat selvät: joukkuelajeihin pitää saada joukkue ja yksilölajien puolella toiveenaon,että Whistlerissä kilpail- leista mahdollisemman moni jatkaa Sotshiin asti. Toistaiseksi vasta molemmat mitalistit ovat jatkostaan ilmoittaneet. - Tärkeää on saada mukaan uusia urheilijoita. Menestyjäksi voi nousta hyvin nopealla aikataululla, kuten 15-vuotias ruotsalainen Zebastian Modin, joka saavutti pronssia näkövammaisten maastohiihdon sprintissä, Mustonen sanoo kisojen nuorimman urheilijan yllätyksestä. Joukkuelajeista lähimpänä talviparalympiaedustusta on pyörätuolicurling-joukkue, joka on viime vuosina kehittynyt nopeasti hyvälle tasolle. Lajia on harrastettu Suomessa vasta kolme vuotta. - Tämän vuoden marraskuussa järjestettävät lajin MM-karsinnat näyttävät ensimmäistä kertaa todellisen tasomme maailmalla. Uskon, että jos kehitys jatkuu samanlaisena tulevina vuosina, tulemme näkemään joukkueen jo Sotshissa. Kelkkajääkiekossa sen sijaan tie on vielä alussa. Tärkeintä on nyt saada lajille lisää harrastajia ja alkaa rakentamaan joukkuetta vähitellen tavoitteena vuoden 2018 paralympialaiset, Paralympiakomitean kehittämispäällikkö Tommi Ojanen sanoo.. Olosuhteet tiedettiin etukäteen haastaviksi, mikä juuri Tuomiston kohdalla koettiin konkreettisesti ja tylysti. Vastaavasti taas saaduissa mitaleissa huollon onnistuminen oli ratkaisevassa roolissa, sillä kilpailu mitaleista on kovaa. Hieman paremmalla onnistumisella alppihiihdossa olisi ylletty pistesijalle, nyt neljä kilpailua laskeneen Katja Saarisen parhaaksi jäi yhdeksäs sija. Yksijalkaisten asema erityisesti naisten alppihiihdossa puhututti Whistlerissäkin. 16 Ilkka Tuomisto juhli Vancouverissa paralympiapronssia.

17 TEKSTI HEIDI LEHIKOINEN Lumilautailusta uusi paralympialaji? Kanada jatkaa aktiivista työtään, että soveltavasta lumilautailusta tulisi paralympialaji mahdollisemman pian. Kovasta yrityksestä huolimatta Vancouveriin laji ei vielä ehtinyt, mutta Whistlerissä asia otettiin taas esille. Lajin tulo paralympiaohjelmaan on keskimäärin seitsemän vuoden prosessi. Toisaalta esimerkiksi olympiaohjelmaan laji tuli Naganoon 1998 hyvin nopealla aikataululla. - Kanada on ollut edelläkävijä lumilautailun eteenpäin viemisessä myös vammaisurheilun puolella. Siellä lajiliitossa soveltava lumilautailu on integroitu, sillä on oma ohjelma ja kilpailuja. En usko, että muualla ollaan näin pitkällä, sanoo Paralympiakomitean valmennuspäällikkö Kimmo Mustonen. Aktiivista toimintaa lajissa on myös lähinnä Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa ja Italiassa. Lumilautailulla on kahdeksan miljoonaa harrastajaa, joten edellytykset myös vammaisurheiluun harrastajien löytymiselle ovat hyvät. Lajilla on kaksi kansainvälistä kattojärjestöä, joista toinen Kansainvälinen lumilautailuliitto WSF on ottanut soveltavan lumilautailun vahvasti asiakseen. - Lumilautailussa kilpailtaisiin lumilautakrossista sovelletussa lajissa, jossa laskettaisiin yksitellen. Periaatteessa hiihtolajien tapaan mukana olisivat pystylaskijat, kelkkalaskijat ja näkövammaiset. Kelkkalaskijoiden ja näkövammaisten osalta toiminta on vielä pientä, sanoo Mustonen. Suomessakin lumilautailu on suosittu laji. Vaikka toiminta painottuu lumikouruun, uskoo Mustonen lajin kiinnostavan eri vammaryhmiä. Toisena uutena lajina keskusteluissa on jo vuodesta 2006 lähtien ollut proteesijääkiekko. Se sopisi hyvin myös Suomelle, sillä lajista löytyy jo menestyvä joukkuekin. TEKSTI ADT WADA koulutti urheilijoita paralympialaisissa suomalaisvoimin Useat urheilijat ja muut joukkueen jäsenet ottivat osaa WADA:n urheilijoiden koulutusohjelmaan vastaamalla dopingvisan kysymyksiin. Parhaat antidopingasiantuntijat palkittiin hatuilla ja huiveilla. - Lähes kaikki Suomen joukkueen jäsenet kävivät vastaamassa kysymyksiin ja tietämys oli kiitettävää. Suomalaisten valkoisia takkeja somistivatkin useat raidalliset kaulaliinat, toteaa ADT:n viestintäpäällikkö Susanna Sokka. WADA:n koulutusprojektia vei paralympialaisissa eteenpäin neljän hengen joukko. Kahden WADA:n työntekijän lisäksi mukana olivat edustajat Suomen Antidopingtoimikunnasta sekä Tšekin antidopingtoimistosta. - Olihan se hieno ja ainutkertainen kokemus. Uskon, että kutsu paralympialaisiin oli WADA:n tapa antaa tunnustusta suomalaiselle antidopingtyölle sekä kannustaa meitä kehittämään omaa Puhtaasti paras ohjelmaamme, kertoo Sokka. TEKSTI HEIDI LEHIKOINEN KUVA SUOMEN PARALYMPIAKOMITEA Tanja Kari valittiin Kansainvälisen Paralympiakomitean Hall of Fameen Maastohiihtäjä Tanja Kari, yhdysvaltalainen alppihiihtäjä Chris Waddell ja saksalainen hiihtovalmentaja Rolf Hettich nimettiin Kansainvälisen Paralympiakomitean Hall of Fameen juhlatilaisuudessa Whistlerissä. Lämminhenkisessä tilaisuudessa kuultiin useita liikuttavia puheita ja kiitoksia sekä nähtiin mm. kahdeksan vuotta sitten uransa lopettaneen Karin voittotunnelmia Salt Lake Cityn kisoista. Karille valinta toisena suomalaisena kyseiseen Hall of Fameen merkitsi paljon. - Tämä tuo takaisin niihin hetkiin, niihin lukuisiin vuosiin mitä olin hiihdon parissa kilpa- ja huippu-urheilijana. Tietyllä tavalla tämä tuntuu kiitoksena sille, mitä minä annoin urheilulle ja vammaisurheilulle, sanoi kiitospuheessaan paikalla ollutta äitiään kiittänyt Kari. Välähdykset Salt Laken paralympialaisista toivat luonnollisesti mieleen hyviä muistoja. - Muistan joka ikisen hetken. Oli kiva nähdä pikku pätkä taas, tiivisti Kari. Vuonna 2006 Hall of Fameen valittiin ensimmäinen suomalainen: maastohiihtäjä Jouko Grip. 17

18 Huipulla TEKSTI TUTKIJA JARI LÄMSÄ, KIHU KUVAT SATU BELL Selittääkö raha menestystä paralympialaisissa? Kansainvälisestä menestyksestä on tullut yhä selvemmin yksi vammaisurheilutoimijoiden keskeinen tavoite. Vammaisurheilijoista on varsin nopealla tahdilla muokattu päämäärätietietoisesti ja ammattimaisesti valmennettuja huippu-urheilijoita. Samanaikaisesti suomalaisen vammaishuippu-urheilun menestys on ollut laskusuuntaista. Talviparalympialaisia on järjestetty vuodesta 1976 lähtien ja Suomi on ollut paralympialaisissa mukana aina. Suomen menestyksen kultaaika ajoittui paralympialaisiin ennen 2000-lukua. Vuosien 1980 ja 1984 paralympialaisissa Suomi sijoittui mitalitaulukossa toiseksi. Mitalisadetta kuvaa se, että vuosina 1980, 1984 ja 1994 suomalaisten paralympiaurheilijoiden voittama mitalimäärä ylitti joukkueen jäsenten lukumäärän. 18 Yhtenäiset piirteet Tietyn kansakunnan menestystä on perinteisesti pyritty selittämään maan vauraudella, väestömäärällä tai yhteiskuntamallilla. Toisaalta on voitu keskittyä yksittäisten urheilijoiden ominaisuuksiin, esimerkiksi perintötekijöihin. Näiden väliin sijoittuu selitysmalli, joka pyrkii vertailemaan eri maiden urheilujärjestelmiä sekä urheilun ohjelmapolitiikkaa. Menestyneiden huippu-urheilumaiden urheilujärjestelmistä löytyy yhtenäisiä piirteitä, kuten mm. KUVIO 1. Suomen, Norjan ja Kanadan sijoitus talviparalympialaisten mitalitaulukossa v Geilo MAAT MITALIT Norja =54 Suomi =34 Itävalta =22 Ruotsi 5+3+8=16 Sveitsi 4+2+3= Lillehammer MAAT MITALIT Norja =64 Saksa =64 USA =43 Ranska =31 Venäjä =30 7. Suomi =25 1) integroitu urheilupolitiikka, jossa eri toimijoiden roolit ovat selkeät ja vuoropuhelu tehokasta, 2) järjestelmä lahjakkuuksien tunnustamiseksi ja kehittämiseksi, 3) hyvin rakennettu kilpailujärjestelmä, 4) huippu-urheilijoiden tarpeisiin soveltuvat olosuhteet ja 5) riittävä rahoitus sekä jokaisen lajin perusteellinen suunnittelu ja kehitysprosessi. Norja on keskittänyt sekä vammaishuippu-urheilun että vammattomien huippu-urheilun kehittämisen vahvasti lajien ja Olympiatoppenin vastuulle. Myös Kanada on 2000-luvulla 2010 Vancouver MAAT MITALIT Venäjä =38 Saksa =24 Kanada =19 Ukraina 5+8+6=19 USA 4+5+4= Suomi 0+1+1=2

19 ottanut isoja askelmia vammaishuippu-urheilun kehittämisessä. Suomessa kyseisiä toimenpiteitä on tehty, mutta ei vastaavissa mittakaavoissa. Suomi ja Norja hiipuivat Ensinnäkin Norja ja Suomi kuuluvat vammaisurheilun ensimmäisen aallon menestyjiin. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kasvu heijastui näissä maissa myös vammaisurheilun asemaan. Suomessa opetusministeriön tuki mahdollisti osallistumisen paralympialaisiin suurella, noin 30 urheilijan joukkueella. Myös hiihtopainotteinen lajivalikoima suosi Pohjoismaita, jotka yhdessä Itävallan ja Saksan kanssa kahmivat merkittävän osuuden mitaleista ja 1980-luvuilla. Suomen menestys hiipui 1990-luvun aikana, kun taas norjalaiset pysyivät mitalitilaston kärjessä 1990-luvullakin. Yhtenä selittävänä tekijänä voidaan pitää Lillehammerin olympia- ja paralympialaisia vuonna Suurten urheilukilpailujen, etenkin olympia- ja paralympialaisten, isännyys vaikuttaa yleensä merkittävästi isäntämaan menestykseen. Kisojen eteen tehdään valtavasti työtä, kansakunta panostaa urheiluun laajasti, uusien ideoita ja yhteistyötä syntyy, kisat innostavat myös urheilijoita. Tällaisista merkittävistä tapahtumista käytetään nimitystä fokusoiva tapahtuma. Myös norjalaiset uudistivat urheilujärjestelmää 1980-luvulta lähtien ja 1990-luvun puolivälistä lähtien vammaisurheilua integroitiin kokonaisuuteen mukaan. Vuoden 2006 jälkeen vammaishuippu-urheilijat ovat olleet mukana täysimääräisesti Olympiatoppenin toiminnassa. Norjaa on Suomessa pidetty vammaisurheilun integraatioprosessin mallina, mutta ainakaan talviurheilun menestyskulttuuria ei Norjassa ole talviurheilussa pystytty heijastamaan paralympiaurheiluun. Onko kyse sukupolven vaihdoksesta, lajikulttuurien muuttumisesta vai laajemmista ongelmista norjalaisessa vammaishuippu-urheilussa jää tämän artikkelin ulkopuolelle. Kanada isännöi juuri päättyneet Vancouverin kisat ja juhli oman fokusoivan tapahtuman jälkeen loistavaa menestystä sekä olympia- että paralympiakisoissa. Vähentyneet luokat (hiihto) ja toisaalta uusien lajien (kelkkajääkiekko, alppilajit) mukaan tulo ovat mahdollistaneet uusien maiden nousun vammaishuippu-urheilun ykkösluokkaan. Toisaalta Kanada on panostanut paljon resursseja myös vammaishuippu-urheilun kehittämiseen. Kanadalaista urheilujärjestelmää on uudistettu vahvasti 1990-luvulta lähtien ja viimeisen vuosikymmenen aikana kehitys on kiihtynyt. Kanadalaisten huippu-urheiluohjelma (own the podium) panosti noin 80 miljoonaa euroa huippu-urheilun kehittämiseen. Rahaa käytettiin valmennukseen, lääketieteellisiin tukitoimiin sekä uuden teknologian hyödyntämiseen top secret ohjelman avulla. Paralympiaurheilu nimenomaan talvilajit hyötyivät ohjelmasta noin 8 miljoonan euron verran kuluneen neljän vuoden aikana. Muun muassa välinekehitys, tuulitunnelit sekä kansainväliset kilpailukontaktit nostivat kanadalaisen vammaishuippu-urheilun uudelle tasolle. Avaintekijänä oman toiminnan kehittäminen Suomessa, kuten monessa muissakin länsimaissa, julkisen sektorin panostus vammaisurheiluun on kasvanut etenkin huippuvammaisurheilun kohdalla. Vammaishuippuurheilu on etsinyt ja löytänyt uusia toimijoita ja yhteistyökumppaneita. Kasvaneet resurssit ja uudet toimintamuodot eivät ainakaan vielä ole jalostuneet menestykseksi. Niinpä rekrytointi ja valmennuksen laadun kohottaminen ovat nousseet paralympiaurheilun suurimmiksi huoliksi ei vain Suomessa, vaan yleisesti koko vammaisurheilun maailmassa. Tässä kehityksessä omien heikkouksien ja vahvuuksien tunteminen sekä muiden maiden toiminnan tarkkailu, vertailu ja oppiminen sekä oman toiminnan jatkuva kehittäminen nousevat avaintekijöiksi.. 19

20 Huipulla TEKSTI OUTI LINDROOS KUVAT NINA JAKONEN, KATJA HEIKKINEN Joukkuepeliä kotona ja kentällä Katja Heikkisen perhe on tiiviisti mukana maalipallossa. Maajoukkuepelaajan puoliso toimii tuomarina ja Mikael-poika seuraa pelejä joskus kentän laidalla. Maalipallon Onnela-turnauksessa tammikuun lopulla pelasivat sekä SM-sarja- että divarijoukkueet. Myös Katjan seurajoukkue Näpäjä Pro 64 osallistui turnaukseen. - Pelaan mielelläni laitapaikkaa. Pystyn vaihtamaan puolelta toiselle ja osaan lukea peliä hyvin. Sen sijaan keskellä Katja ei viihdy niin hyvin. - Keskipaikalla täytyy torjua prosentuaalisesti enemmän. Torjuntojen osuus nousee noin 70 prosenttiin, hän perustelee. Katja kuuluu naismaajoukkueen kokeneeseen pelaajakaartiin. Onnelan turnauksessa yli kymmenen vuotta sitten Katja tapasi tulevan miehensä. - Usein tieto maalipallosta kulkee tuttujen kautta. Sisaret ja avopuolisot ovat todella tervetulleita erilaisiin toimitsijatehtäviin. Maalipalloharrastuksen aloittamiseen tarvitaan sisäpelikengät. Maalipallon sarjatoiminta on keskittynyt isojen kaupunkien ympärille ja kotimaisissa sarjoissa pelataan sekajoukkuein. - Alle 18-vuotiaille pelaajille on oma valmennusryhmänsä, jotta koviin lajin perustaitoihin ja esimerkiksi koviin heittoihin voi totuttautua. Pelikokemusta kannattaa hakea divarijoukkueista, Katja ohjeistaa. Maalipalloa koko perheen voimin Sami Heikkinen jääkiekkoili ja kiinnostui kaverinsa kautta maalipallosta. - Sami toimi pitkään miesten maajoukkueen huoltajana, mutta Mikaelin kasvaessa hän on jäänyt siitä tehtävästä pois. Voin keskittyä pelaamaan, kun Sami pitää huolta perheestä. Aviopari Heikkinen kohtaa toisensa myös pelikentällä, sillä Sami toimii tuomarina. - Arvostan ja kunnioitan hänen tuomioitaan pelikentällä. Samalla kenttäpuoliskolla emme kuitenkaan halua pelata, Katja naurahtaa. Katja Heikkinen (vas.) tositoimissa maalipallojoukkueen kanssa perinteisessä Onnelaturnauksessa Tuusulassa tammikuussa Maalipallon kotimaisissa sarjoissa näkeväkin voi pelata. Lajin sääntöihin kuuluu, että kaikki pelaajat käyttävät läpinäkymättömiä laseja. Pelin alussa tuomari tarkastaa jokaisen pelaajan silmäsuojat. Lastenrattaat kuntolenkillä Mikael-poika matkusti pienenä äitinsä mukana pelireissuilla. - Mikael on matkustanut maajoukkueen mukana Ruotsiin ja USA:han. Hän oli silloin niin pieni, ettei varmasti muista niistä myöhemmin mitään. Viikoittaisen peliharjoituksen lisäksi perheenäidin ohjelmaan kuluu nel-

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

Tervetuloa. ratsastamaan!

Tervetuloa. ratsastamaan! Tervetuloa ratsastamaan! Miksi ratsastus? Hevoset ovat ihania. Siihen kiteytyy, miksi 170 000 suomalaista ratsastaa. Ratsastus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa monin eri tavoin. Hevosen kanssa

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

M-Teamin strategia

M-Teamin strategia M-Teamin strategia 2014-2018 25.8.2014 Toimintaympäristön muutostekijät M-Teamin strategia Salibandyliiton strategia Yhteisöllisyys, vapaaehtoistyö ja seurauskollisuus Kilpailu kunnallisista liikuntapaikoista

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

FC REIPAS. Iloa Innostumista Intohimoa

FC REIPAS. Iloa Innostumista Intohimoa FC REIPAS Iloa Innostumista Intohimoa T09-10 vanhempainilta 8.1.2017 T09-10 vanhempainilta Asialista Lyhyt seuraesittely Kauden toimintasuunnitelma Viestinnän käytännöt Maksut Toimihenkilöt FC REIPAS Iloa

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

FC REIPAS. Iloa Innostumista Intohimoa P09 vanhempainilta 25.11.2015

FC REIPAS. Iloa Innostumista Intohimoa P09 vanhempainilta 25.11.2015 FC REIPAS Iloa Innostumista Intohimoa P09 vanhempainilta 25.11.2015 P09 vanhempainilta Asialista Seuraesittely Kauden toimintasuunnitelma Maksut Toimihenkilöt Viestinnän käytännöt FC REIPAS Iloa, Innostumista,

Lisätiedot

Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille

Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille 1 MATKARAPORTTI SKOTLANNIN SULKAPALLOKOULUTUKSESTA TIIVISTELMÄ Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille Osallistujat: Tero Kallio, Kauko Oksanen,

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi VAMMAISUUDEN KAKSI MALLIA/ FILOSOFIAA Medikaalinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

MALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin

MALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin MALIKE matkalle - liikkeelle - keskelle elämää Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, 33100 Tampere, Puhelin 0206 90 282 Malike aloitti toimintansa 1.12.1997, tukemaan vaikeavammaisen lapsen perheen toimintaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Hallinto Jukka Pohja/17.11.2015 Toimintasuunnitelma 2016 Kokoontuminen Aluejaoston kokouksia pyritään pitämään 4 kertaa. Jaosto harkitsee pidettäväksi joka toinen kuukausi puhelinkokouksen. Sektorit Sektorien

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n. Antidoping- ja eettisen toiminnan ohjelma

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n. Antidoping- ja eettisen toiminnan ohjelma Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n Antidoping- ja eettisen toiminnan ohjelma 2016-2018 1. Ohjelman arvoperusta Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta, VAU:n toiminnan tarkoituksena on monipuolisen

Lisätiedot

Strategia 2015-2020 Pieksämäki Curling ry versio 2

Strategia 2015-2020 Pieksämäki Curling ry versio 2 Strategia 2015-2020 Pieksämäki Curling ry versio 2 1 Johdanto Tämä Pieksämäki Curling Ry:n strategia 2015-2020 ohjaa seuran toimintaa ja antaa suuntaviivat kehitykselle. Käytännössä strategia ohjaa vuosien

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi LEHMO BALLS -96 RY Hirviseläntie 12 80780 KONTIONIEMI Puh: 0440-559 696 E-mail: markus.holopainen@leba96.fi www.leba96.fi PROJEKTI 2011-2014 Polku pelikenttien parhaiksi Projektin taustat Johtokunta on

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2013 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2013 687/12.01.06/2013 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Ratsastuksen 2000-luvun ilmiöt

Ratsastuksen 2000-luvun ilmiöt HEVOSALA WAU! Yhteiskunnan muutos o Väestö ikääntyy ja keskittyy alueellisesti o Yhteiskunta palvelullistuu ja hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa o Some ja digitaalisuus mullistavat vuorovaikutussuhteita

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves, ringette 1. Joukkue, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Ringettekoulu Fjuniorit Ejuniorit Djuniorit Cnuoret Bnuoret 2. Vastaaja

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tervetuloa Hipposuunnistuskouluun! Info vanhemmille 7.4.2014

Tervetuloa Hipposuunnistuskouluun! Info vanhemmille 7.4.2014 Tervetuloa Hipposuunnistuskouluun! Info vanhemmille 7.4.2014 Rastivarsat ry Suunnistuksen erikoisseura Orimattilasta Suunnistuskoulua 80-luvun alkupuolelta asti Vuoden suunnistusseura Suomessa 2008 Sinettiseura

Lisätiedot

Janakkalan Janan D-tytöt 2014-2015

Janakkalan Janan D-tytöt 2014-2015 Janakkalan Janan D-tytöt 2014-2015 Sisällysluettelo 1. D-tyttöjen missio, visio ja arvot 2. D-tyttöjen toiminnan linjaukset ja tavoitteet 3. Joukkueen kasvatuskeinot 4. Reilu peli 5. Joukkueen johtohenkilöiden

Lisätiedot

Vanhempainilta 3.5.2016

Vanhempainilta 3.5.2016 Vanhempainilta 3.5.2016 Perustettu 2006 Palloliiton Grassroots-palkinto Vuoden 2014 harraste- ja kasvattajaseura FC Kangasalan kausimaksut ovat mahdollisimman alhaiset Talkootyö Toiminta kasvaa Etenkin

Lisätiedot

Suomi 100. VNK: Urheiluyhteisö:

Suomi 100. VNK:  Urheiluyhteisö: Suomi 100 Valtioneuvoston kansliassa toimiva Suomi 100 -hanke vastaa juhlavuoden ohjelman kokoamisesta Valo-Olympiakomitea toimii vnk:n yhteystahona ja kumppanina Suomi 100 -ohjelmaan voi päästä mukaan

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme Kesäkausi, täältätullaan Joukkuejako, alkuehdot Poikia 50 kpl Pelaajamäärä kasvanut talvikauden lopussa huomattavasti Röllin suositus pelaajamääräksi otteluun: 10 poikaa Talvikauden kokemus: ilmoittautuneet

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu Erityisryhmien liikunnalla (erityisliikunta, soveltava

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

YSTÄVYYS, SUVAITSEVAISUUS JA KUNNIOITUS

YSTÄVYYS, SUVAITSEVAISUUS JA KUNNIOITUS YSTÄVYYS, SUVAITSEVAISUUS JA KUNNIOITUS Olympiakasvatuksen monialaiset oppimiskokonaisuudet OPS2016 Itä-Suomen Liikkuva koulu seminaari Mikkeli 28.9.2016 Suomen Olympiakomitea Olympiakasvatuksen asiantuntijaryhmä:

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015 1 TEAM FINCHEVAL RY 2 JOHDANTO Toimintalinja on laadittu Suomen Ratsastajainliiton seurakehittämisohjelman mukaisesti vuodelle 2015. Toimintalinjasta käy ilmi asioita, jotka ovat seurallemme tärkeitä ja

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Kuntotapahtumat 7 x Keski-Uusimaa Rastit, 1853 (1827) suoritusta keskimäärin 265 osallistujaa / tapahtuma

Kuntotapahtumat 7 x Keski-Uusimaa Rastit, 1853 (1827) suoritusta keskimäärin 265 osallistujaa / tapahtuma 30.12.2009 1(5) TVV SUUNNISTUS TOIMINTAKERTOMUS 2009 TVV jatkoi TVV2010 projektia, jonka tavoitteena on nostaa seura nuorisosuunnistuksen kärkiseurojen joukkoon Suomessa. Seuran nuoret menestyivät parhaiten

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot 2007 Mihin näitä tarvitaan? Luo suuntaviivat tulevalle ja ohjaa toiminnan kehittämistä Linjaa seuran tavoitteet Linjaa seuran periaatteet Ohjeistaa toimintaa On

Lisätiedot

Miten tekisin yhteistyötä Krikettiliiton kanssa?

Miten tekisin yhteistyötä Krikettiliiton kanssa? Miten tekisin yhteistyötä Krikettiliiton kanssa? Suomalainen kriketti Suomen Krikettiliiton ajankohtaisena tavoitteena on ottaa käyttöön ensimmäinen ainoastaan krikettiä varten rakennettu nurmikenttä ja

Lisätiedot

NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA

NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA URHEILUAKATEMIAOHJELMAN YLÄKOULUSEMINAARI 12.-13.3.2015 #urheiluakatemia #yläkoulu Torstai 12.3.2015 11:30 Lounas + ilmoittautuminen, Varalan Urheiluopisto Tampere

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

EM 2017 projekti Sbl:n junioritoimikunnan suunnitelma Suomen juniorimaajoukkueen valmennukseen ja menestykseen

EM 2017 projekti Sbl:n junioritoimikunnan suunnitelma Suomen juniorimaajoukkueen valmennukseen ja menestykseen Sbl:n junioritoimikunnan suunnitelma Suomen juniorimaajoukkueen valmennukseen ja menestykseen 2014-2018 Alustus Suomen Bridgeliiton junioritoimikunta on tehnyt jo vuosia töitä koululais- ja junioripelaajiemme

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:T.FI ROK KI E2 ILO IRTI URHEILUH HARRASTUKSESTA Urheilu on loistava kasvualusta. Se tarjoaa lapselle mainiot edellytykset voida hyvin ja kehittyä tasapainoiseksi,

Lisätiedot

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista:

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Sulkasato Iisalmi Jäsentiedote 1 /2017 Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Pelivuorot: Sulkasadon pelivuorot pelataan Kirkonsalmen

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 St1 2015-2016 Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 ST1 nuorten maajoukkue 2015-2016 Valmentajat: Jussi Piirainen ja Juho Halonen Urheilijat: Tytöt (6) Jasmi Joensuu (-96) Johanna Matintalo

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008 PÄIVÄKIRJA 26.5.2008 Tyttöjen kausi päättyi muutaman viikon takaisiin harrastesarjojen SM-kisoihin Jyväskylässä. Sijoitus oli hienosti neljäs, tosin harmittavasti 0.05 pisteen päässä pronssi mitalista.

Lisätiedot

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 Toivalan Urheilijat ry ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 PVM: 10.1.2016 1. Joukkueen toimihenkilöt: Valmentajat: Suvi Kankkunen Puh. 050 381 2105, kankkunens@gmail.com Erika Hyttinen Puh.

Lisätiedot

Pieksämäen Tsemppi 82 Toimintakertomus 2015

Pieksämäen Tsemppi 82 Toimintakertomus 2015 Pieksämäen Tsemppi 82 Toimintakertomus 2015 Pieksämäen Tsemppi 82 Lentopalloseura JOHDANTO Toimintavuoden 2015 syksyllä käynnistyi Lentopalloseura Pieksämäen Tsemppi 82:n 34. toimintakausi. Se tietää sitä,

Lisätiedot

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry.

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry. SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA ry. 6. SYYSKUUTA 2016 Suomalaisen keilailun strategia Tämän dokumentin sisältämässä strategiassa linjataan Suomen Keilailuliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka.

Lisätiedot

Vammaishuippu-urheilun tutkimus- ja kehitystyö on Suomessa maailman huippua

Vammaishuippu-urheilun tutkimus- ja kehitystyö on Suomessa maailman huippua Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Vammaishuippu-urheilun tutkimus- ja kehitystyö on Suomessa maailman huippua Henri Lehto, Projektitutkija, LitM www.kihu.fi Sisältö Taustaa KIHU:sta

Lisätiedot

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry KemPa Taustaa Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät Pelaajamäärä Pelipassien määrä 2010-2012 180 160 140 120 100 80 Sarja1 60 40 20 0 2010 2011 toukukuu

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Me yhdessä 2017 Ehdotus syyskokoukselle 29.10.2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Liittomme * 86 jäsenyhdistystä * Jäsenyhdistyksissä on n. 10 työntekijää * Liitolla on 5 työntekijää * 9 aluetta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Larry Gregorwich Ristikatu 2-4 A Nokia

Larry Gregorwich Ristikatu 2-4 A Nokia Larry Gregorwich Ristikatu 2-4 A 1 37100 Nokia larry.g@suomi24.fi Hei Hyvät Henkilöstöyhdistykset, Olemme järjestämässä toisia Sairaaloiden välisiä Curlingin SM-kisoja huhtikuussa 2008. Tällä kerralla

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Juniori KuPS. KuPS Veikkausliigajoukkueella mahdollisuus mitaleille.

Juniori KuPS. KuPS Veikkausliigajoukkueella mahdollisuus mitaleille. JÄSENKIRJE SYYSKUU 2016 Juniori KuPS nyt myös Facebookissa TYKKÄÄ www.facebook.com/juniorikups KuPS Veikkausliigajoukkueella mahdollisuus mitaleille. KuPS seuraavat kotiottelut Savon Sanomat Areenalla

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Tikkurilan Taitoluisteluklubi 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana Ice Melody Ice Sympathy Ice melody Luistelukoulu/ Timantit Ice Sympathy Luistelukoulu

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Agility iloinen, vauhdikas ja hyvinvointia edistävä urheilulaji

Agility iloinen, vauhdikas ja hyvinvointia edistävä urheilulaji 2016 Agility iloinen, vauhdikas ja hyvinvointia edistävä urheilulaji Suomen Agilityliitto www.agilityliitto.fi Mitä agilityon? Agility on ihmisen ja koiran yhteistyöhön perustuva liikuntamuoto, joka sopii

Lisätiedot

Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä

Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä Imago kunnossa: pelaajat haluavat pelata seurassa,

Lisätiedot

Joukkueenjohtajien opas

Joukkueenjohtajien opas Joukkueenjohtajien opas Tervetuloa Palokan Riennon joukkueenjohtajaksi! Tässä oppaassa käsitellään lyhyesti joukkueenjohtajien vastuita ja velvollisuuksia ja heille sekä joukkueelle kuuluvia tehtäviä.

Lisätiedot