6,90. Uusi lehti! 2/10 TEEMA. Perheliikunta: iloa ja elämyksiä. VAU verkostoituu alueilla Esteettömyys ja saavutettavuus. Raha menestyksen takana?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6,90. Uusi lehti! 2/10 TEEMA. Perheliikunta: iloa ja elämyksiä. VAU verkostoituu alueilla Esteettömyys ja saavutettavuus. Raha menestyksen takana?"

Transkriptio

1 2/10 Uusi lehti! 6,90 Perheliikunta: iloa ja elämyksiä TEEMA Raha menestyksen takana? VAU verkostoituu alueilla Esteettömyys ja saavutettavuus

2 VALKKU AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS (40 ov) VALKKU-koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen, työhön sijoittumiseen ja itsenäisen elämän hallintaan. Koulutus on tarkoitettu nuorille, jotka tarvitsevat erityistukea opetuksessaan vammaisuuden, sairauden tai muun syyn vuoksi. Erityisesti se soveltuu nuorille, jotka ovat kiinnostuneita liikunnasta ja vapaa-aikatoiminnasta sekä vammaisurheilijoille VALKKU-koulutus tapahtuu liikuntapainotteisesti. Koulutus sisältää perusopinto- ja koulutuskokeilujaksot Liikuntakeskus Pajulahdessa sekä kolmen viikon työssä oppimisjakson liikunta-alalla. Opiskelijalta edellytetään omatoimisuutta päivittäisessä liikkumisessa ja arkirutiinien hoidossa joko apuvälinein tai ilman. Koulutus ja siihen liittyvä asuminen ja ruokailut ovat opiskelijalle ilmaisia. Koulutuksen maksajana toimii opetusministeriö. Hakuaika päättyy Lisätietoja antavat: Jorma Anttila puh. (03) , ja Virpi Remahl puh , Pajulahdentie 167, Nastola, puh. (03) , Vammaishuippu-urheilua Sopivalla Sykkeellä Yhteistyössä VAU ry ja Kisakallion Urheiluopisto KISAKALLION URHEILUOPISTO 2

3 /10 Sisällys Pääkirjoitus 25 Tilaa lehti 41 Svenska sidor Teema perheliikunta 6 Sallivaa asennetta leikkiin ja liikuntaan 8 Kolumni 9 Unified-lajeissa voi olla mukana koko perhe 11 Kesäksi ulkopelejä koko perheelle 12 Vertailussa ratsastustallit Huipulla 15 Paralympiahopea huipensi Maija Löytynojan kauden 16 Hyvä onnistumisprosentti 17 Lumilautailusta uusi paralympialaji? 17 Tanja Kari Hall of Fameen 18 Selittääkö raha menestystä paralympialaisissa? 20 Joukkuepeliä kotona ja kentällä Sportin iloa 22 VAU:n Sporttiklubi haluaa liikuttaa nuoria! 23 Sporttiklubin Loiskutellen uintileiri 24 Junior Games -kisat Vipanat liikkuvat 26 Leirikesä Vipanavinkki 27 Ohjaajavinkki 28 Urheilumuseo toteutti lapsille Seikkailumatkan paralympialaisiin 29 Tilaa LKL-materiaalia Kuntoillen 30 Alueellisella yhteyshenkilöllä on monta rautaa tulessa 32 VAU verkostoituu alueilla 33 Eräolot, kalastusta, nuotioelämää koe luontoleiri Saimaalla 34 Jenni Blomqvist toimii kolmen vammaisyhdistyksen yhteisenä liikuntakoordinaattorina 36 Kesäliikuntapäivät Turussa 37 Uusi sydän pystyy paljoon 39 Päivän teemat: esteettömyys ja saavutettavuus VAU tiedottaa 44 Uutisia 45 VAU:n toimisto 46 Kilpailukutsuja 50 Lajijaostot 50 VAU:n hallitus 51 Tapahtuma- ja kilpailukalenteri Seuraava lehti ilmestyy 7.7. Teemana Liikunnan apu- ja toimintavälineet 3

4 Aina yksilöllistä kuntoutusta Kuntoutus ORTON tarjoaa monipuolisia lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen palveluja, toimintakykyä. yksilöllisesti suunniteltu kuntoutus kuntoutuskurssit ja -jaksot polikliininen fysio- ja toimintaterapia kipuklinikka ja erikoislääkäreiden vastaanotot Kuntoutus ORTON Oy Tenholantie 10, Helsinki Puh. (09) Välineitä vammaisliikuntaan TÄSSÄ ESIMERKKEJÄ LAAJASTA VALIKOIMASTAMME Jättijalkapallo on todella suuri jalkapallo ja erinomainen esim. pyörätuolijalkapalloon. Koko 10. Ø 46 cm. Pallon paino n g. Reikäpallo on kekseliäs k jalkapallon ll muotoinen pallo, joka on helppo ottaa kiinni tai heittää vaikka yhdellä sormella. Valmistettu kestävästä kumiyhdisteestä, jossa on myös hiukan luonnonkumia. Pallo pitää hyvin muotonsa, mutta on myös joustava. Palloja on kahta kokoa: Ø 11 ja 21 cm. Pienemmän reikäpallon paino on n. 140 g, isompi pallo painaa n. 360 g. Iso pelipallo ll on Mahtavan kokoinen k (halkaisija 40 cm) pallo, joka pomppii hyvin ja siihen on helppo tarttua sen miellyttävän pintamateriaalin vuoksi. Tevella Oy yhteystiedot: Tevellan internetsivut ja verkkokauppa osoitteessa: 4

5 Pääkirjoitus TOIMITUS Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Radiokatu 20, 5. krs., Helsinki puh. (09) PÄÄTOIMITTAJA Nina Jakonen TOIMITUSTIIMI Eeva Paasikari, Aija Saari, Outi Lindroos, Heidi Lehikoinen ULKOASU Mainostoimisto Huima, Huittinen Minna Lehtonen JULKAISIJA Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry toiminnanjohtaja Pertti Pousi puh puheenjohtaja Pekka Hätinen puh Yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. ILMOITUSMYYNTI Scanetto Oy PAINOPAIKKA Edita Oyj, Helsinki Painosmäärä: kpl ISSN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Maija Etholén, puh. (09) ILMESTYMINEN Ilmestyy Aineistot nro 2 ke ke 7.4. nro 3 ke 7.7. ke nro 4 ke ke 8.9. nro 5 ke ke KANNEN KUVA Leikkivarjoilua Lastenlinnan kesäleirillä. Kuva: Anni Korhonen Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, muokata sekä jättää julkaisematta toimitukselle lähetettyjä juttuja. Kisa ja leikki Sunnuntain aamukahvi pääsi jäähtymään, kun pysähdyin Pekka Aaltosen vammaisurheilua koskevan säälikirjoituksen äärelle (HS ). Kuohahdin. Mistä näitä aaltosia oikein tulee? Miehiä, jotka käyttävät valta-asemaansa ilmoittaakseen kuinka vammaisurheilu ei voi olla oikeaa huippu-urheilua? Toisaalta samassa asemassa taisi olla naistenkin urheilu aikanaan. Löysin Kalliossa sijaitsevasta divarista vanhan klassikkoteoksen, Johan Huizingan Leikkivä ihminen vuodelta Urheiluhan on juuriltaan leikkiä. Sillä on tarkoitus itsessään. Se on tässä hetkessä ja nyt, hän muistuttaa. Käytännössä kuitenkin urheilu on etääntynyt juuriltaan. Sille asetetaan yhä enemmän välineellisiä vaatimuksia: sen oletetaan pelastavan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat, syrjäytymisen vaarassa olevat, maahanmuuttajat ja vammaiset. Etenkin vammaisten kohdalla urheilu nähdään usein vain terapiana tai väylänä kuntoon ja uusien kavereiden pariin. Eikö siis ollenkaan iloa ja hauskaa? Välineellisyys ja syyllistäminen kulkevat käsi kädessä. Kansan pitää liikkua pysyäkseen terveempänä, jotta yhteiskunnan terveydenhuoltokulut säästyvät. Kuntoilla, jotta jaksaa työelämässä paremmin. Perheitä syyllistetään sitä, että lapset viettävät liikaa aikaa viihdemedian parissa ja liikkuvat liian vähän. Pitäisikö mieluummin määritellä vähemmän ja tuottaa enemmän mukavia liikuntamahdollisuuksia? Yrittää poistaa esteitä osallistumisen tieltä? Sillä lapsiperheessä liikunnallisen elämäntavan ylläpitäminen on yllättävän haastavaa. Aikuisten työ tuppaa tulemaan kotiin mukaan. Harrastuspaikkoihin on erikseen kuljetettava. Vaikka harrastamiseen jäisi niukasti resursseja, on mahdollista lisätä liikunnallisuutta perheen arkeen. Tarvitaan kykyä olla auttamatta liikaa, jotta lapsi oppii itse tekemään. Ymmärrystä olla puuttumatta, vaikka lapsi tekee väärin. Pitkämielisyyttä, kun olohuone muuttuu temppuradaksi. Samaa asennetta tarvitaan näiden urheilun portinvartijoiden kanssa, jotka ilmoittavat mikä on oikeaa huippu-urheilua ja mikä ei. AIJA SAARI TOIMIALAPÄÄLLIKKÖ NUORISO JA KOULUTUS Lumisen talven luolan rakentamista kuvasi Anne Kotiranta. 5

6 Teema TEKSTI OUTI LINDROOS KUVAT NUOREN SUOMEN ARKISTO, AIJA SAARI Jukka Karvinen kaipaa aikuisilta lasten huomioimista Sallivaa asennetta leikkiin ja liikuntaan Jukka Karvinen on haaveidensa työpaikassa. Nuoren Suomen kehitysjohtaja seuraa lasten ja nuorten liikuntaa ja puhuu sen puolesta. Hänen mielestään lasten omaehtoinen liike pysähtyy nykyään liian usein. 6 Osa suomalaislapsista liikkuu riittävästi ja osallistuu aktiivisesti myös urheiluseurojen toimintaan. Heidän harrastustaan osataan Karvisen mukaan tukea hyvin. Sen sijaan noin kolmasosa lapsista on vaaravyöhykkeellä, koska he liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. - Liikunnallista aktiivisuutta on kaiken kaikkiaan ylläpidettävä. Vähän liikkuvien lasten motoriset taidot eivät kehity. Eikä taitojen harjaantumattomuus ainakaan lisää heidän motivaatiotaan. Ylipainon lisääntyminen jo lapsuusiässä on kansanterveyden suurimpia riskejä tällä hetkellä. Jukka Karvinen kertoo olevansa erityisen kiinnostunut näistä lapsista ja heidän elämänpiiristään. - Lasten arkeen vaikutamme me aikuiset. Nykyajan elämäntyyli istuttaa lapsetkin paikalleen. Seuraamme mediaa ja katsomme televisiota, eivätkä autokyydit harrastuksesta toiseen lisää hyötyliikuntaa. Kieltojen sijaan meidän aikuisten pitää antaa lasten liikkua. Se edellyttää sallivaa asennetta leikkiin ja liikuntaan. On esimerkiksi hyväksyttävä, että lasten liike tuottaa ääntä ja vaatteet saattavat leikkiessä likaantua, kiteyttää Karvinen. Nuori Suomi kannustaa toimimaan yhdessä Vammaisurheilujärjestöjen toteuttama ja jo päättynyt Liikuntaa kaikille lapsille hanke oli lasten liikunnassa uudenlainen avaus. Se onnistui avaamaan inkluusion käsitettä. - On tärkeää kunnioittaa jo olemassa olevaa toimintaa. Minulle LKL-hankeesta jäi käteen työkaluja ja keinovalikoimaa vähän liikkuvien lasten innostamiseksi. Tärkeää on ajatus siitä, ettei lapsia erotella. Liikunnasta nauttiminen kuuluu kaikille lapsille, sanoo Karvinen. - Kilpailullisuus ei motivoi vähän liikkuvia lapsia. Kilpailun sijaan pitäisi löytää yhteistä tekemistä ja yhteistyötä korostavia keinoja lasten liikuntaan. Kaikki Nuoren Suomen päivähoidon ja koulun liikuntakampanjat on rakennettu tukemaan jokaisen lapsen päivittäistä liikuntaa. Nuoressa Suomessa korostetaan, että lasten pitää liikkua useita kertoja päivässä pienistäkin pätkistä voi koota suositusten mukaisen määrän fyysistä tekemistä. Jukka Karvinen muistuttaa, että lasten liikunta on usein spontaania. Se tapahtuu tässä ja nyt. - Lasten aloitteellisuuden huomioiminen ei saa olla näytelmä. Ideoiden kuuleminen ja lasten toiminnan tason löytäminen on tärkeää, sillä lasten liikunta ei ole kopio aikuisten toiminnasta. Lasten oman logiikan ymmärtäminen on loppujen lopuksi pieniä tekoja. Lasten osallistumisen ja huomioimisen paikkoja on monta, kunhan me aikuiset vain löydämme ne. Perheliikuntaan tarkoitetut tapahtumat saavat kehitysjohtajalta pisteitä liikuntainnon herättäjinä. Kohti laadukkaampaa toimintaa Ennen pestiään Nuoressa Suomessa Jukka Karvinen on työskennellyt Kuntoliikuntaliitossa ja Suomen Lentopalloliitossa. Hän tunnustaa kil-

7 paurheilun arvon, mutta puhuu arkisen liikkumisen puolesta. - Vain noin 11% kouluikäisten lasten liikkumisesta tapahtuu urheilun suorituspaikoilla. Lasten liike tapahtuu kotien läheisyydessä ja koulupihoilla. Lasten liikkeen lisäämiseksi tarvitaan suurten rakennusprojektien sijaan toimivia lähiympäristöjä ja monen toimijan välistä yhteistyötä. - Työpaikkani on ainutlaatuinen. Lasten liikunnan kehittäjänä olen seurannut ja saanut vaikuttaa yli 20 vuoden ajan moneen liikunnan yhteiskunnalliseen teemaan; seuratoiminnan kehittämisestä lasten koulupäiviin ja päiväkotien liikunnasta nuorten elämään sekä liikunnan olosuhteisiin, kertoo Nuoren Suomen kehitysjohtaja. Jukka Karvinen pitää omasta kunnostaan mieluiten huolta luonnossa liikkumalla. Tämän päivän yksi keskeinen ongelma on hallinnon rakenteiden ja toimijakentän pirstaleisuus. Pirstaleisuus johtaa siihen, että yksilöt omine tarpeineen unohtuvat helposti. Nuori Suomi sai viime vuonna tilaustyönä valtiolta selvittää fyysisesti inaktiivisten, liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten liikunnan edistämisen keinoja. Siitä liikunnan puolestapuhuja on ilahtunut. - Liikunta on hyvä väline ilon lisäämiseen lapsen ja nuoren elämässä. Etenkin silloin, kun arjessa on muuta murhetta. Toivon, että pikkuhiljaa toiminnan painopistettä siirretään korjaavasta työstä syrjäytymistä ennaltaehkäisevään suuntaan. Liikuntaa myös harrastuksena Liikuntatieteen maisterin perheessä puhutaan myös vapaa-ajalla liikunnasta. Jukka Karvisen Elina-vaimo toimii Ikäinstituutin toimialajohtajana. - Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa käytetään liikuntaa välineenä toimintakyvyn ylläpitämiseen. Minä puhun työssäni motoristen taitojen kehittymisestä ja vaimo näiden taitojen ylläpitämisestä. Pohjimmiltaan kysymys on päivittäisen liikunnan tukemisesta eli samasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä ihmisen ikähaitarin molemmissa päissä, hän summaa.. Näppäile nettiin Suunnittelen liikuntaa -palvelu löytyy osoitteesta Palvelussa on vinkkejä myös liikunnan soveltamiseen. 7

8 KUVA NINA JAKONEN Kolumni ERKKI ALAJA ON MAINOSTOIMISTO PÄHKINÄN TOIMI- TUSJOHTAJA, URHEI- LUMARKKINOINNIN URANUURTAJA JA MONIPUOLINEN URHEILUMIES. Tsau! Olen ollut 35-vuotisen työurani aikana läheisissä tekemisissä yli 20 urheilijan kanssa. Läheisillä tekemisillä tarkoitan urheilijoiden asianhoitoa eli managerointia. Kaikille näille urheilijoille yhteistä on ollut oman perheen vankkumaton tuki. Isät ja äidit, siskot ja veljet ovat seisseet yhteisenä rintamana urheilijan takana. Ja mikä hienointa: nämä ihmiset ovat yleensä aina nöyriä ja vaatimattomia kaikessa esiintymisessä. Mitalikahveilla he asettautuvat mieluiten muiden juhlijoiden taakse, eivätkä he suuna päänä retostele lapsensa saavutuksilla korkeintaan heidän kasvoiltaan voi lukea tyyntä ylpeyttä. Urheilijan ympärille on kyettävä kokoamaan riittävä joukko sellaisia ihmisiä, jotka aidosti ja sydämellä pystyvät tyydyttämään urheilijan erilaisia tarpeita. Ajankohtaisessa huippu-urheilukeskustelussa olisi hyvä päästä kiinni aivan ruohonjuuritason asioihin, joista yksi tärkeimpiä on oman perheen tuki. Urheilijan ympärille on kyettävä kokoamaan riittävä joukko sellaisia ihmisiä, jotka aidosti ja sydämellä pystyvät tyydyttämään urheilijan erilaisia tarpeita. Vanhempien lisäksi näitä ovat mm. valmentaja, lääkäri, psykologi, fysioterapeutti, seuran, liiton ja Olympiakomitean ihmiset, manageri ja muut avainhenkilöt. Kun urheilija saa tuekseen tällaisen, hänen tavoitteisiinsa sitoutuneen ryhmän, ollaan urheilijan kehittämisessä hyvällä tiellä. Vau! Yksi talven ehdottomista Respect-teoista oli Suomen Urheilumuseossa esillä ollut Seikkailumatka Paralympialaisiin -lastennäyttely. Lapset saivat tutustua paralympialajeihin kokeilemalla niitä itse: istumalentopalloa, sovellettua maalipalloa, bocciaa, sisäcurlingia ja keihästä. Esillä oli myös lasten rugbypyörätuoli sekä käsipyörä. Näyttely kannusti lapsia tutustumaan paralympialaisiin sekä suhtautumaan ennakkoluulottomasti erilaisiin tapoihin harrastaa liikuntaa. Mau! Herttainen perhekeskeinen tarinanpätkä loppuun. Juttelin jokin aika sitten Laura Lepistön kanssa kaikkea pientä ja mukavaa. 21-vuotias Laura kertoi asuvansa vielä kotona todeten: On niin kiva tulla harjoituksista kotiin ja istahtaa äidin laittamien lämpimien ruokapatojen ääreen. Ajattelin: Tässä yksi osa Lauran henkistä tasapainoa ja pärjäämistä. 8

9 Teema TEKSTI EEVA PAASIKARI KUVAT ELINA HOLOPAINEN Äiti ja poika kilpailevat purjehduksessa Unified-lajeissa voi olla mukana koko perhe Johanna ja Joni Roivanen tutustuivat purjehdukseen partion kautta ja ovat nyt molemmat mukana samassa purjehdusporukassa. Unified-urheilu on toimintaa, jossa kehitysvammaiset ja vammattomat partnerit muodostavat joukkueen tai yksilölajeissa kilpailuparin. Unified-lajeja on lentopallosta purjehdukseen ja uusimpana projektina etsitään Unified-koripallojoukkueita. Johanna Roivanen on liikuntatoiminnan aktiivi jo pelkästään vammaisurheilun puolella. Hän osallistuu ratsastuksen lajijaostoon ja lajitoimintaan, oli perustamassa Naantalin Voimistelijoihin kehitysvammaisten rytmisen liikunnan ryhmää ja kilpailee Unifiedpartnerina purjehduksessa. Johanna on ammatiltaan liikunnanopettaja Naantalin ammattiopistossa ja Raision kauppaopistossa. Liikunnallinen äiti on kannustanut poikaansa Jonia eri harrastuksiin ja myös kilpapurjehdukseen. - Minulle oli selvää, että haluan kokeilla kilpapurjehdusta. Pidän pur- jehduksessa merellä olemisesta ja mukavasta purjehdusporukasta, kertoo Joni. Purjehduksen lisäksi sähly, ratsastus, partio ja karaoke kuuluvat aktiivisen nuorukaisen arkeen. Johanna ja Joni eivät ole kilpailupari, ja sanovat etteivät he jännitä toistensa suoritusta muita enempää vaikka kyseessä onkin perheenjäsen. Roivaiset kilpailevat samassa tasoluokassa (taso 1), jossa vammainen purjehtija huolehtii keulapurjeesta ja veneen tasapainottamisesta. Partneri on kippari, ja hoitaa veneen pääpurjetta ja veneen ohjaamista. 9

10 Teema - Purjehdus onnistuu, kun kipparin neuvoja kuunnellaan ja veneessä toimitaan nopeasti äkkinäisissä tilanteissa, Johanna selventää. Perheiden rooli Unified-urheilun avulla on tukihenkilöillä ja perheenjäsenillä mahdollisuus harjoitella, valmentua ja kilpailla partnerina yhdessä kehitysvammaisen urheilijan kanssa. Unified-lajeista purjehduksessa riittää koko perheelle tekemistä, kun perheenjäsenet voivat auttaa vaikka purjeveneen kunnostuksessa. - Meillä on hyvä yhteishenki purjehdusporukassa. Joukkueen johto, valmentajat, partnerit, Unified-purjehtijat sekä laituriapu eli vanhemmat ja sisarukset harjoittelemme kaikki kimpassa, kertoo Johanna. Johanna ja Joni kannustavatkin perheitä tai yksittäisiä urheilijoita osallistumaan Unified-lajeihin. - Partneriksi kannattaa lähteä erityisesti, jos osaa jotain Unified-lajia ennestään, mutta jo pelkän positiivisen kokemuksen takia. Unified-urheilijat ovat urheilijoita suurella sydämellä. He ovat hyvin motivoituneita ja ah- keria. Tulkaa mukaan mukavaan urheilutoimintaan!, rohkaisee Johanna. Tähtäimessä voitto Tulevaan kilpailukesään äiti ja poika ovat valmistautuneet monipuolisella harrastamisella ja perheen omakotitalorakennuksilla häärien. Joni toimii rakennusapulaisena taitaen jo monia erilaisia askareita työmaalla. - Rakennuksilla on hyvä olla, kun papu kasvaa. Kisoista tähtäimessä on purjehduksen Special Olympics kilpailut kesällä Espoossa. Sinne lähden voitto mielessä, sanoo Joni hymyillen reippaasti.. Unified-koripallon nuorisoprojekti Special Olympics Finland osallistuu Euroopan Komission tukemaan Unified-koripallon nuorisoprojektiin, jonka tarkoituksena on aloittaa koripallotoiminta kehitysvammaisista ja vammattomista nuorista koostuvissa koripallojoukkueissa. - Tavoitteena on innostaa Suomessa 150 uutta pelaajaa ja partneria. Projekti huipentuu vuonna 2011 järjestettävässä Special Olympics Kesämaailmankisoissa Ateenassa, jonne pyritään myös Suomesta saamaan Unified-koripallon edustusjoukkue, kertoo projektikoordinaattori Sari Mantila. - Unified-koripallon nuorisoprojekti on alkanut vuonna 2010 ja kevään aikana etsitään toiminnasta kiinnostuneita urheiluseuroja, kouluja ja valmentajia kokoamaan joukkueita. Projektissa keskitytään rakentamaan jatkuvaa Unified-koripallotoimintaa paikallisella ja kansallisella tasolla. Projektin avulla nuoret pääsevät kehittämään joukkueessa pelillisiä ja sosiaalisia taitojaan sekä vaikuttavat samalla yhteisöönsä urheilun avulla. Samalla nuoret oppivat reilusta pelistä, tiimityöstä ja tasa-arvoisesta kohtelusta. Purjehdusporukka yhteispotretissa lajin Special Olympics -kilpailuissa viime kesänä. Lisätietoja projektikoordinaattori Sari Mantila, puh , 10

11 TEKSTI JUKKA PARVIAINEN KUVA NINA JAKONEN Kesäksi ulkopelejä koko perheelle Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta SOLIA tarjoaa perinteisten kesävälineiden käsipyörien, nojapyörien ja nokkapyörien lisäksi erilaisia kesän ulkopeleihin sopivia pelejä. Boccia, koulugolf ja puhallustikka sopivat erinomaisesti koko perheen ulkopelailuun tai vaikka kaveriporukan viikonlopun kesämökkikisailuihin, jos perinteiset pihapelit tikanheitosta mölkkyyn alkavat kyllästyttää. Peleihin voivat tasavertaisesti osallistua kaikki vammasta ja iästä riippumatta. Boccia Bocciaa voi pelata samoilla palloilla ulkona ja myös sisällä, jos kesäinen sade sattuu yllättämään. Jos perinteinen peli alkaa kyllästyttää, voi pelata tarkkuusbocciaa, jossa hiekalle voi piirtää erikokoisia ympyröitä ja pisteyttää ne koon mukaan. Esimerkiksi uloimmasta ja isoimmasta rinkulasta saa yhden pisteen, seuraavasta 3 pistettä, toiseksi pienimmästä 5 pistettä ja häränsilmästä 10 pistettä. Bocciasetti sisältää kuusi sinistä ja kuusi punaista Mamakun valmistamaa virallista pelipalloa ja valkoisen maalipallon. SOLIA:lta löytyy myös erilaisia bocciakouruja pelaajille, jotka eivät pysty heittämään tai potkaisemaan palloa. Puhallustikka Puhallustikkaa voi myös pelata sisällä tai ulkona. Perinteisen jousiammuntataulun tilalle voivat perheen pienimmät askarrella eläinaiheisia maaleja. Pahvilaatikon kylkeen piirretty seepra, hirvi tai vaikkapa leijona ovat kivoja maaleja. Puhallustikkasetti sisältää puhallusputken, viisi kappaletta tikkoja, suukappaleita ja maalitaulun. Maalitaulun taakse tarvitaan tausta, johon maalin saa kiinnitettyä. Esimerkiksi pahvilaatikko tai styrox-levy toimivat hyvin. Koulugolf Koulugolfissa voi itse vaikuttaa pelin vaikeusasteeseen. Radan suunnitteluun tarvitaan vain hyvää mielikuvitusta. Radalle voi rakentaa väyliä puita kiertäen, kallioiden yli ja ruohikoiden läpi. Voi tehdä lyhyitä puttipaikkoja tasaiselle hietikolle tai vasta-ajetulle nurmikolle. Esteinä voi käyttää vaikka pihakalusteita, joiden yli pallo täytyy tsipata. Koulugolfsetti sisältää kahdeksan mailaa (3 putteria, 5 rautamailaa), pehmeitä turvapalloja, tavallisia golfpalloja, kahdeksan lyöntialustaa, tuloskortteja, tehtävätauluja, puttikupin ja ohjekirjasen sekä golfin turvallisuuden ja etiketin perusteet. Näppäile nettiin Varaa SOLIA:n välineitä VAU:n verkkopalvelusta osoitteesta (harrasteliikunta -> SOLIA). Boccia sopii sellaisenaan tai sovellettuna koko perheen peliksi. Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta SOLIA on Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n hallinnoimaa toimintaa, joka alkoi projektina vuonna SOLIA:lla on monijärjestöllinen ohjausryhmä, jossa ovat mukana VAU:n lisäksi myös Soveltava Liikunta SoveLi ry, Suomen Paralympiakomitea ry, Kehitysvammaisten tukiliitto ry:n Malike-toiminta ja Pajulahden soveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskus. Toimintaa rahoittavat Raha-automaattiyhdistys ja Opetusministeriö. SOLIA palvelee välinekokeilu ja vuokrausasioissa, neuvoo ja kouluttaa sekä toteuttaa tuotekehittelyä ja tapahtumia. SOLIA:n palvelut ovat avoinna kaikille, ilman järjestö- tai diagnoosirajoja. SOLIA:n liikuntavälinekuvasto, vuokraushinnasto, tarkemmat tiedot välinevuokrauksesta, toimintayksiköiden yhteistiedot ja palveluajat löytyvät VAU:n verkkopalvelusta SOLIA:N TOIMISTO apuvälineneuvoja Jukka Parviainen, puh , Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, Radiokatu 20, 5. krs., HELSINKI SOLIA:N TOIMINTAYKSIKÖT ROVANIEMI SOLIA/Johanna Alppi, puh , SOLIA/Harri Marttinen, puh , SOLIA/Lapin Urheiluopisto, Hiihtomajantie 2, ROVANIEMI MASKU SOLIA/Riikka Stenros ja Anna Hilgren, puh. (02) , SOLIA/Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus, Seppäläntie 90, MASKU HELSINKI SOLIA/Jukka Parviainen, puh , SOLIA/Invalidiliiton Käpylän Kuntoutuskeskus, Nordenskiöldinkatu 18 B, HELSINKI KUOPIO SOLIA/Anu Hämäläinen, puh (päivystys torstaisin klo ), SOLIA/Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron, Kortejoki, KUOPIO 11

12 Teema TEKSTI EEVA PAASIKARI KUVAT TOVE RUUSKANEN, PRESSI Vertailussa ratsastustallit Suomen Ratsastajainliitto hyväksyy ja valvoo ratsastustalleja, joille liitto asettaa tiettyjä perusvaatimuksia. Suomessa on yli 280 hyväksyttyä ratsastuskoulua, harraste- tai yksityistallia. Kaiken kaikkiaan ratsastustalleja on Suomessa tuplasti. Kaikilla ratsastuskouluilla on mahdollisuus tarjota myös vammaisratsastuksen ohjausta, sillä yrittäjät vastaavat omista palveluistaan. Vammaisratsastus on harrastus- ja kilpailutoimintaa, jossa huomioidaan ratsastajan vamma, sairaus tai muu toimintakyvyn heikentyminen ja opetusta sovelletaan ratsastajan mukaan. Vammaisratsastus saatetaan helposti sekoittaa ratsastusterapiaan, johon voi hakea korvausta KELA:lta. Ratsastusterapian tavoitteena ei ole ratsastustaito, vaan kuntoutujan kehon hallinta. Ratsastuksen ohella tallit järjestävät myös matkaratsastusta, lännenratsastusta, vikellystä ja valjakkoajoa. Vammaisratsastusta voi harrastaa ympäri Suomea ja kilpailla kouluratsastuksessa paralympiatasolla asti. Ratsastustallien vertailuun valittiin erilaisia talleja, ja vertailu tehtiin sidosryhmien kautta kerätyillä kokemuksilla. Ratsastustallien vertailu vammaisratsastuksen kautta on haasteellista, sillä yksin ratsastajien tarpeet vaihtelevat. 12

13 Teerisalon tila, Halikko + Verkkopalvelussa kerrottu vammaisratsastuksen mahdollisuuksista ja hinnoista, yhteystiedot on selkeästi esillä. Lisäksi tietoa luiskista, jotka helpottavat hevosen selkään nousua. + Käytettävissä vammaisratsastusohjaajia ja avustajia. + Esteettömyys huomioitu hyvin. Huittisten Ratsastuskeskus, Huittinen + Aktiivista valmennus- ja kilpailutoimintaa varsinkin kehitysvammaisille, järjestää tapahtumia yhteistyössä VAU:n kanssa. + Verkkopalvelussa kerrotaan erityisryhmille tarjolla olevista palveluista. (Läheisyydessä myös Tuorin talli, jossa on hyvät tilat.) Harjun oppimiskeskus, Virolahti + Laadukas leiripaikka hyvillä palveluilla ja hevosilla. + Leireillä oppimiskeskuksen oppilaat ovat avustajia, joten apua riittää erinomaisesti. + Satsattu esteettömyyteen, kuten hyvällä maneesin rampilla. Verkkopalvelussa ei tietoa vammaisratsastuspalveluista. Yhteystiedot kuitenkin selkeästi esillä, johon voi ottaa yhteyttä. Etäisyydet eri rakennusten välillä ovat pitkiä, tosin välimatka on tasaista tietä. Tampereen ratsastuskeskus (Tampereen Ratsastusseura ry) + Suuri ratsastuskeskus, joka järjestää paljon kilpailuja. + Tiloissa on hyvin huomioitu esteettömyys. + Mahdollisuus suorittaa Ratsastusmerkki erityisryhmille. + Verkkopalvelussa maininta vammaisratsastuksesta, mutta ratsastustuntien tietoja oli vaikea löytää. Alavuuden ratsastuskoulu + Harrastajien suosima, jossa on hyvät hevoset, hyvät palvelut ja hyvä tunnelma. Esteettömyydessä on vielä paranneltavaa, varsinkin majoituksen osalta. Verkkopalvelussa ei ole mainintaa vammaisratsastuksesta, mutta yhteystiedot ovat selkeästi esillä, mistä saa lisää tietoa. (Lähellä Lehtimäen opisto, jonka tilat ovat myös loistavat.) Lehtimäen opistolla on jo opiskelijoiden vuoksi huomioitu esteettömyys ja opistolla on erittäin hyvät ratsastusmahdollisuudet. Ypäjällä oleva Hevosopisto on myös hyvä leiripaikka, jossa koulutetaan Suomen Ratsastajainliiton hyväksymiä vammaisratsastusohjaajia.. Näppäile nettiin Suomen Ratsastajainliiton verkkosivuilla (www.ratsastus.fi) ylläpidetään listaa vammaisratsastusohjaajista. Verkkopalvelusta on myös saatavilla ohjekirjasia esim. tallien esteettömyyden parantamiseen. Info Seuraavassa numerossa vertaillaan uimarantoja. Voit lähettää vinkkejä kiinnostavista kohteista sähköpostitse osoitteeseen Näkökulma vammaisratsastukseen: Marko Björs Olen itse nauttinut ratsastamisesta paljon, ja huomannut miten harrastus tuo ihmisen parhaita puolia esille ja samalla saa fyysistä kuntoilua. Harrastaessa ei tarvitse olla kilpailutavoitteita, mutta ne tuovat harjoitte- luun lisämotivaatiota. Näkyvyys ja onnistumiset eri arvokilpai- luissa ovat lisänneet vammaisratsastushar- rastamista. Lajin suosiota selittää varmasti myös vammaisratsastuspalveluiden lisään- tynyt tarjonta, mitä on ilo seurata. Pärjätäkseen ratsastuskilpailuissa tulee urheilijan itse olla aktiivinen ja harjoitella paljon, sillä kilpailu on koventunut. Py- syäkseen kilpailussa mukana pitää saa- da hyviä tuloksia. Valmennuksessa koen tärkeäksi, että pystyy näkemään vamman ohi. Ratsastus on loppujen lopuksi ratsastajan ja hevosen välistä yhteistyötä. Valmentajan pitää myös osata lukea hevosta ja ennakoida sen reaktioita. Kiertämilläni talleilla olen huomannut yleisturvallisuuden puutteita. Tallien käytävät ovat ahtaita ja tilojen esteettömyys on vasta hiljalleen lisääntymässä. Kannustan ratsastustalleja lisäämään vammaisratsastuspalveluitaan, jotta ratsastusta pystyttäisiin tarjoamaan kaikille halukkaille. Kannattaa rohkeasti kokeilla ratsastusta. Hevonen ei syrji ketään se ei tiedä sinusta tai sinun taustoistasi mitään. 13

14 Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry hakee osaavaan ja idearikkaaseen tiimiinsä energistä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry on aloittanut toimintansa SLUtalolla Helsingissä vuoden 2010 alussa. VAU:n taustalla on neljän suomalaisen vammaisurheilujärjestön kaksi vuotta kestänyt yhdistymisprosessi, jonka seurauksena perustettiin uusi toimialajärjestö suomalaiselle vammaisurheilulle. VAU:n myötä liikuntajärjestöjen kentältä poistuvat Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLI ry, Suomen Invalidien Urheiluliitto ry (SIU) sekä Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry (SKLU), jotka kukin lakkautetaan kevään aikana. Näkövammaisten Keskusliitto ry (NKL) on jo siirtänyt urheilu- ja liikuntatoimintansa VAU:lle. VAU on painoarvoltaan varsin mittava suomalaisessa liikuntakentässä. Neljästä järjestöstä uuteen järjestöön siirtyi lähes 20 työntekijää sekä noin 2 miljoonan euron vuosibudjetti. Perustajajärjestöjen jäsenmäärä on noin TOIMINNANJOHTAJAA Uuden järjestön johtaja on näkijä ja tekijä, joka vastaa tehtävässään VAU:n operatiivisesta johtamisesta, hallinnosta ja taloudesta sekä toiminnan kehittämisestä ja markkinoinnista. Tehtävä edellyttää dynaamista, itsenäistä ja aloitteellista työskentelyasennetta, tehtävään soveltuvaa koulutusta, järjestötyön tuntemusta, johtamiskokemusta, yhteistyökykyä sekä kansainvälisen työn taitoja. Vammaisurheilun ja liikunnan tietämys ja kokemus lasketaan eduksi. Tehtävä on tarkoitus täyttää lähtien. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen mennessä: sähköpostitse tai postitse osoitteella Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, Radiokatu 20, 5. krs., Helsinki. Kuoreen merkintä toiminnanjohtaja. Tarkemmat tiedustelut: VAU:n puheenjohtaja Pekka Hätinen, puh VAU:n toiminnanjohtaja Pertti Pousi, puh VAU:n tapahtumakalenteri 2010 on ilmestynyt VAU:n tapahtumakalenterista löydät tietoa VAU:sta ja vuoden 2010 toiminnasta tapahtumineen, kilpailuineen, leireineen, koulutuksineen ja erilaisine muine tapahtumineen. Tapahtumakalenterin sivuilta löytyy myös monipuolisesti eri tahojen yhteystietoja VAU:n työntekijät, laji-ihmiset, kansainväliset vammaisurheilujärjestöt Ja paljon muuta, joten tilaa sinäkin maksuton VAU:n tapahtumakalenteri 2010! Tilaukset: Maija Etholén, puh. (09) , 14

15 Huipulla TEKSTI HEIDI LEHIKOINEN KUVAT SATU BELL Paralympiahopea huipensi Maija Löytynojan kauden Maija Löytynojan silmät kostuivat ilon kyyneleistä, kun hän Whistlerissä tajusi voittaneensa paralympiahopeaa. Ampumahiihdon takaa-ajossa tullut mitali kruunasi Löytynojan loistavan kauden, johon mahtui myös uran ensimmäinen maailmancupin osakilpailuvoitto ja cupin kokonaiskilpailun kolmossija. - Loistava kausi sai hienon päätöksen. Nousujohteistahan tämä on ollut, paitsi viime vuonna. Tuo hopea osoitti, että tämä on meikäläisen laji, ja siinä on mahdollisuudet menestyä, kertoo Löytynoja. Vaikeuksien kautta voittoon Liikuntavammaisten pystyhiihtäjien luokassa kilpaileva 26-vuotias ylivieskalainen oli Whistlerissä paralympialaisissa toista kertaa. Hopea oli hänelle ylipäätään ensimmäinen arvokilpailuissa, sillä aiemmin hän on ollut parhaimmillaan ampumahiihdossa MM-kilpailuissa neljäs. Edelliskausi meni poskelleen harjoituskaudella murtuneen polven vuoksi. Polvi operoitiin toukokuussa 2009, jonka jälkeen Löytynoja pääsi normaaliin hiihtäjän kesäharjoitteluun vasta parin kuukauden kuluttua. - Kyllä se näkyi hiihtovauhdissa tänä vuonna, kun sitä ennen oli takana huono kausi. Paralympialaisissa muut kisat menivät alakanttiin. Hiihtovauhti ei ollut enää parhaassa terässä, Löytynoja miettii kauttaan. Ylivieskalaisen päälaji on ampumahiihto, mutta mitalin tuonut matka ei kuulu suosikkeihin. Silti hän tiesi etukäteenkin, että mitalimahdollisuudet siinäkin ovat hyvät. Uran ensimmäinen maailmancupin osakilpailuvoitto tuli tammikuussa Bessansissa ampumahiihdon 12,5 kilometrin matkalla, joka on enemmän Löytynojan mieleen. Whistlerissä Löytynoja oli ainoa molemmat kilpailut nollille ampunut. Täydellisesti onnistunut ammunta yhdistettynä loistavasti onnistuneeseen huoltoon takasi sen, että jännittävässä kilpailussa tuli mitali. - En tiedä mistä hyvä ammuntavire tulee, kai minulla sitten on lahjoja ammuntaan. Whistlerissä ei tuullut ollenkaan ammuntapaikalla, eihän sellaisessa voi ampua ohi. Olisin ollut äkäinen itselleni, jos olisin ohi ampunut, nauraa Löytynoja. Hän aloitti ammunnan vuonna 2005, mutta sai oman aseen vasta syksyllä Nyt on ensimmäinen vuosi, ettei aseen kanssa ole ollut ongelmia. Täysillä kohti Sotshia Harjoitustunteja tulee tällä hetkellä vuodessa 600. Tarkoitus oli yltää 650:een, mutta polvileikkauksen viivästyttämä harjoituskauden alku pudotti määrää. Yhteistyö useita paralympiamitaleja voittaneen valmentajan Kalervo Pieksämäen kanssa toimii hyvin. - Hän tekee aika lailla viikkokohtaista ohjelmaa, ja minä sitten rytmitän sen päiväkohtaisesti. Puhelimella ollaan paljon yhteydessä. Kyselen, mitä kannattaisi tehdä missäkin tilanteessa, kertoo Löytynoja. Ylivieskalainen haluaa, että hänellä on elämässään myös muuta kuin huippuurheilu ja harjoittelu. Hän on osa-aikatöissä näkövammaisen aikuisen koulunkäyntiavustajana. Taloudellista apua urheilijan arkeen tuo myös opetusministeriön euron urheiluapuraha. Ura jatkuu täysillä kohti Sotshin paralympialaisia. Seuraavana tavoitteena ovat ensi talven MM-kilpailut, joista tavoite on luonnollisesti mitali. - Sitä ennen tavoitteena on ehjä harjoituskausi. Hiihtovauhdin parantaminen on ihan ykkösjuttu, samoin tekniikka vapaalla. Perinteinen on mennyt eteenpäin. Toukokuussa aloitetaan taas harjoittelu, tuumaa Löytynoja.. 15

16 Huipulla TEKSTI HEIDI LEHIKOINEN KUVA SATU BELL Hyvä onnistumisprosentti Suomen pieni joukkue onnistui Vancouverin paralympialaisissa tärkeimmässä tavoitteessaan, paluussa mitalikantaan. Kun viidestä urheilijasta kaksi yltää mitaleille, on se vähintäänkin hyvä saavutus. Suomi palasi kahdeksan vuoden tauon jälkeen mitalikantaan jo ensimmäisenä päivänä, kun Maija Löytynojan täydellinen ammunta ja erinomaisen luistavat sukset siivittivät hänet hopealle ampumahiihdon takaa-ajossa. Toinen mitali tuli päätöspäivänä, kun Ilkka Tuomisto sai pronssisen paralympiamitalinsa sprintissä. Venäjän voittamassa mitalitilastossa Suomi oli sijalla Taustat ja Torinon mitalittomuus huomioiden kokonaistulosta voi pitää kiitettävänä. Joukkueen panokseen pitää olla tyytyväinen, sanoo joukkueenjohtaja Kimmo Mustonen. Kolmen mitalin tavoitteesta jäi uupumaan yksi kultamitali, mutta hieman paremmalla onnella sekin olisi voinut tulla. Tuomisto kärsi päämatkallaan perinteisen kympillä pitämättömistä suksista, mikä pudotti sijoituksen yhdeksänneksi. - Ei ollut pitoa ollenkaan koko matkalla, eikä oikein tasatyönnöllä jaksa pukata noita mäkiä. Ei siitä sitten oikein tullut mitään. Tällaista tämä hiihtourheilu on, monta osa-aluetta pitää olla kunnossa ja jos yksin pettää, se on raaka peli ja tulos huono, Tuomisto totesi pettymyksen jälkeen. - Alpissa tulee tällä hetkellä konkreettisimmin esiin luokittelujärjestelmä, kun paraskaan yksijalkainen ei ole lähelläkään mitaleita. Tiettyjä muutoksia kerroinjärjestelmään on onneksi tulossa, sanoo Mustonen. Haussa suomalaisversio Zebastian Modinista Whistlerissä nähtiin jälleen, että kilpailu vammaisurheilun huipulla kiristyy entisestään. Menestyminen vaatii ammattimaista panostamista ja kaikkien osatekijöiden onnistumista ratkaisevalla hetkellä. Seuraavia talviparalympialaisia ajatellen Mustosen toiveet ja tavoitteet ovat selvät: joukkuelajeihin pitää saada joukkue ja yksilölajien puolella toiveenaon,että Whistlerissä kilpail- leista mahdollisemman moni jatkaa Sotshiin asti. Toistaiseksi vasta molemmat mitalistit ovat jatkostaan ilmoittaneet. - Tärkeää on saada mukaan uusia urheilijoita. Menestyjäksi voi nousta hyvin nopealla aikataululla, kuten 15-vuotias ruotsalainen Zebastian Modin, joka saavutti pronssia näkövammaisten maastohiihdon sprintissä, Mustonen sanoo kisojen nuorimman urheilijan yllätyksestä. Joukkuelajeista lähimpänä talviparalympiaedustusta on pyörätuolicurling-joukkue, joka on viime vuosina kehittynyt nopeasti hyvälle tasolle. Lajia on harrastettu Suomessa vasta kolme vuotta. - Tämän vuoden marraskuussa järjestettävät lajin MM-karsinnat näyttävät ensimmäistä kertaa todellisen tasomme maailmalla. Uskon, että jos kehitys jatkuu samanlaisena tulevina vuosina, tulemme näkemään joukkueen jo Sotshissa. Kelkkajääkiekossa sen sijaan tie on vielä alussa. Tärkeintä on nyt saada lajille lisää harrastajia ja alkaa rakentamaan joukkuetta vähitellen tavoitteena vuoden 2018 paralympialaiset, Paralympiakomitean kehittämispäällikkö Tommi Ojanen sanoo.. Olosuhteet tiedettiin etukäteen haastaviksi, mikä juuri Tuomiston kohdalla koettiin konkreettisesti ja tylysti. Vastaavasti taas saaduissa mitaleissa huollon onnistuminen oli ratkaisevassa roolissa, sillä kilpailu mitaleista on kovaa. Hieman paremmalla onnistumisella alppihiihdossa olisi ylletty pistesijalle, nyt neljä kilpailua laskeneen Katja Saarisen parhaaksi jäi yhdeksäs sija. Yksijalkaisten asema erityisesti naisten alppihiihdossa puhututti Whistlerissäkin. 16 Ilkka Tuomisto juhli Vancouverissa paralympiapronssia.

17 TEKSTI HEIDI LEHIKOINEN Lumilautailusta uusi paralympialaji? Kanada jatkaa aktiivista työtään, että soveltavasta lumilautailusta tulisi paralympialaji mahdollisemman pian. Kovasta yrityksestä huolimatta Vancouveriin laji ei vielä ehtinyt, mutta Whistlerissä asia otettiin taas esille. Lajin tulo paralympiaohjelmaan on keskimäärin seitsemän vuoden prosessi. Toisaalta esimerkiksi olympiaohjelmaan laji tuli Naganoon 1998 hyvin nopealla aikataululla. - Kanada on ollut edelläkävijä lumilautailun eteenpäin viemisessä myös vammaisurheilun puolella. Siellä lajiliitossa soveltava lumilautailu on integroitu, sillä on oma ohjelma ja kilpailuja. En usko, että muualla ollaan näin pitkällä, sanoo Paralympiakomitean valmennuspäällikkö Kimmo Mustonen. Aktiivista toimintaa lajissa on myös lähinnä Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa ja Italiassa. Lumilautailulla on kahdeksan miljoonaa harrastajaa, joten edellytykset myös vammaisurheiluun harrastajien löytymiselle ovat hyvät. Lajilla on kaksi kansainvälistä kattojärjestöä, joista toinen Kansainvälinen lumilautailuliitto WSF on ottanut soveltavan lumilautailun vahvasti asiakseen. - Lumilautailussa kilpailtaisiin lumilautakrossista sovelletussa lajissa, jossa laskettaisiin yksitellen. Periaatteessa hiihtolajien tapaan mukana olisivat pystylaskijat, kelkkalaskijat ja näkövammaiset. Kelkkalaskijoiden ja näkövammaisten osalta toiminta on vielä pientä, sanoo Mustonen. Suomessakin lumilautailu on suosittu laji. Vaikka toiminta painottuu lumikouruun, uskoo Mustonen lajin kiinnostavan eri vammaryhmiä. Toisena uutena lajina keskusteluissa on jo vuodesta 2006 lähtien ollut proteesijääkiekko. Se sopisi hyvin myös Suomelle, sillä lajista löytyy jo menestyvä joukkuekin. TEKSTI ADT WADA koulutti urheilijoita paralympialaisissa suomalaisvoimin Useat urheilijat ja muut joukkueen jäsenet ottivat osaa WADA:n urheilijoiden koulutusohjelmaan vastaamalla dopingvisan kysymyksiin. Parhaat antidopingasiantuntijat palkittiin hatuilla ja huiveilla. - Lähes kaikki Suomen joukkueen jäsenet kävivät vastaamassa kysymyksiin ja tietämys oli kiitettävää. Suomalaisten valkoisia takkeja somistivatkin useat raidalliset kaulaliinat, toteaa ADT:n viestintäpäällikkö Susanna Sokka. WADA:n koulutusprojektia vei paralympialaisissa eteenpäin neljän hengen joukko. Kahden WADA:n työntekijän lisäksi mukana olivat edustajat Suomen Antidopingtoimikunnasta sekä Tšekin antidopingtoimistosta. - Olihan se hieno ja ainutkertainen kokemus. Uskon, että kutsu paralympialaisiin oli WADA:n tapa antaa tunnustusta suomalaiselle antidopingtyölle sekä kannustaa meitä kehittämään omaa Puhtaasti paras ohjelmaamme, kertoo Sokka. TEKSTI HEIDI LEHIKOINEN KUVA SUOMEN PARALYMPIAKOMITEA Tanja Kari valittiin Kansainvälisen Paralympiakomitean Hall of Fameen Maastohiihtäjä Tanja Kari, yhdysvaltalainen alppihiihtäjä Chris Waddell ja saksalainen hiihtovalmentaja Rolf Hettich nimettiin Kansainvälisen Paralympiakomitean Hall of Fameen juhlatilaisuudessa Whistlerissä. Lämminhenkisessä tilaisuudessa kuultiin useita liikuttavia puheita ja kiitoksia sekä nähtiin mm. kahdeksan vuotta sitten uransa lopettaneen Karin voittotunnelmia Salt Lake Cityn kisoista. Karille valinta toisena suomalaisena kyseiseen Hall of Fameen merkitsi paljon. - Tämä tuo takaisin niihin hetkiin, niihin lukuisiin vuosiin mitä olin hiihdon parissa kilpa- ja huippu-urheilijana. Tietyllä tavalla tämä tuntuu kiitoksena sille, mitä minä annoin urheilulle ja vammaisurheilulle, sanoi kiitospuheessaan paikalla ollutta äitiään kiittänyt Kari. Välähdykset Salt Laken paralympialaisista toivat luonnollisesti mieleen hyviä muistoja. - Muistan joka ikisen hetken. Oli kiva nähdä pikku pätkä taas, tiivisti Kari. Vuonna 2006 Hall of Fameen valittiin ensimmäinen suomalainen: maastohiihtäjä Jouko Grip. 17

18 Huipulla TEKSTI TUTKIJA JARI LÄMSÄ, KIHU KUVAT SATU BELL Selittääkö raha menestystä paralympialaisissa? Kansainvälisestä menestyksestä on tullut yhä selvemmin yksi vammaisurheilutoimijoiden keskeinen tavoite. Vammaisurheilijoista on varsin nopealla tahdilla muokattu päämäärätietietoisesti ja ammattimaisesti valmennettuja huippu-urheilijoita. Samanaikaisesti suomalaisen vammaishuippu-urheilun menestys on ollut laskusuuntaista. Talviparalympialaisia on järjestetty vuodesta 1976 lähtien ja Suomi on ollut paralympialaisissa mukana aina. Suomen menestyksen kultaaika ajoittui paralympialaisiin ennen 2000-lukua. Vuosien 1980 ja 1984 paralympialaisissa Suomi sijoittui mitalitaulukossa toiseksi. Mitalisadetta kuvaa se, että vuosina 1980, 1984 ja 1994 suomalaisten paralympiaurheilijoiden voittama mitalimäärä ylitti joukkueen jäsenten lukumäärän. 18 Yhtenäiset piirteet Tietyn kansakunnan menestystä on perinteisesti pyritty selittämään maan vauraudella, väestömäärällä tai yhteiskuntamallilla. Toisaalta on voitu keskittyä yksittäisten urheilijoiden ominaisuuksiin, esimerkiksi perintötekijöihin. Näiden väliin sijoittuu selitysmalli, joka pyrkii vertailemaan eri maiden urheilujärjestelmiä sekä urheilun ohjelmapolitiikkaa. Menestyneiden huippu-urheilumaiden urheilujärjestelmistä löytyy yhtenäisiä piirteitä, kuten mm. KUVIO 1. Suomen, Norjan ja Kanadan sijoitus talviparalympialaisten mitalitaulukossa v Geilo MAAT MITALIT Norja =54 Suomi =34 Itävalta =22 Ruotsi 5+3+8=16 Sveitsi 4+2+3= Lillehammer MAAT MITALIT Norja =64 Saksa =64 USA =43 Ranska =31 Venäjä =30 7. Suomi =25 1) integroitu urheilupolitiikka, jossa eri toimijoiden roolit ovat selkeät ja vuoropuhelu tehokasta, 2) järjestelmä lahjakkuuksien tunnustamiseksi ja kehittämiseksi, 3) hyvin rakennettu kilpailujärjestelmä, 4) huippu-urheilijoiden tarpeisiin soveltuvat olosuhteet ja 5) riittävä rahoitus sekä jokaisen lajin perusteellinen suunnittelu ja kehitysprosessi. Norja on keskittänyt sekä vammaishuippu-urheilun että vammattomien huippu-urheilun kehittämisen vahvasti lajien ja Olympiatoppenin vastuulle. Myös Kanada on 2000-luvulla 2010 Vancouver MAAT MITALIT Venäjä =38 Saksa =24 Kanada =19 Ukraina 5+8+6=19 USA 4+5+4= Suomi 0+1+1=2

19 ottanut isoja askelmia vammaishuippu-urheilun kehittämisessä. Suomessa kyseisiä toimenpiteitä on tehty, mutta ei vastaavissa mittakaavoissa. Suomi ja Norja hiipuivat Ensinnäkin Norja ja Suomi kuuluvat vammaisurheilun ensimmäisen aallon menestyjiin. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kasvu heijastui näissä maissa myös vammaisurheilun asemaan. Suomessa opetusministeriön tuki mahdollisti osallistumisen paralympialaisiin suurella, noin 30 urheilijan joukkueella. Myös hiihtopainotteinen lajivalikoima suosi Pohjoismaita, jotka yhdessä Itävallan ja Saksan kanssa kahmivat merkittävän osuuden mitaleista ja 1980-luvuilla. Suomen menestys hiipui 1990-luvun aikana, kun taas norjalaiset pysyivät mitalitilaston kärjessä 1990-luvullakin. Yhtenä selittävänä tekijänä voidaan pitää Lillehammerin olympia- ja paralympialaisia vuonna Suurten urheilukilpailujen, etenkin olympia- ja paralympialaisten, isännyys vaikuttaa yleensä merkittävästi isäntämaan menestykseen. Kisojen eteen tehdään valtavasti työtä, kansakunta panostaa urheiluun laajasti, uusien ideoita ja yhteistyötä syntyy, kisat innostavat myös urheilijoita. Tällaisista merkittävistä tapahtumista käytetään nimitystä fokusoiva tapahtuma. Myös norjalaiset uudistivat urheilujärjestelmää 1980-luvulta lähtien ja 1990-luvun puolivälistä lähtien vammaisurheilua integroitiin kokonaisuuteen mukaan. Vuoden 2006 jälkeen vammaishuippu-urheilijat ovat olleet mukana täysimääräisesti Olympiatoppenin toiminnassa. Norjaa on Suomessa pidetty vammaisurheilun integraatioprosessin mallina, mutta ainakaan talviurheilun menestyskulttuuria ei Norjassa ole talviurheilussa pystytty heijastamaan paralympiaurheiluun. Onko kyse sukupolven vaihdoksesta, lajikulttuurien muuttumisesta vai laajemmista ongelmista norjalaisessa vammaishuippu-urheilussa jää tämän artikkelin ulkopuolelle. Kanada isännöi juuri päättyneet Vancouverin kisat ja juhli oman fokusoivan tapahtuman jälkeen loistavaa menestystä sekä olympia- että paralympiakisoissa. Vähentyneet luokat (hiihto) ja toisaalta uusien lajien (kelkkajääkiekko, alppilajit) mukaan tulo ovat mahdollistaneet uusien maiden nousun vammaishuippu-urheilun ykkösluokkaan. Toisaalta Kanada on panostanut paljon resursseja myös vammaishuippu-urheilun kehittämiseen. Kanadalaista urheilujärjestelmää on uudistettu vahvasti 1990-luvulta lähtien ja viimeisen vuosikymmenen aikana kehitys on kiihtynyt. Kanadalaisten huippu-urheiluohjelma (own the podium) panosti noin 80 miljoonaa euroa huippu-urheilun kehittämiseen. Rahaa käytettiin valmennukseen, lääketieteellisiin tukitoimiin sekä uuden teknologian hyödyntämiseen top secret ohjelman avulla. Paralympiaurheilu nimenomaan talvilajit hyötyivät ohjelmasta noin 8 miljoonan euron verran kuluneen neljän vuoden aikana. Muun muassa välinekehitys, tuulitunnelit sekä kansainväliset kilpailukontaktit nostivat kanadalaisen vammaishuippu-urheilun uudelle tasolle. Avaintekijänä oman toiminnan kehittäminen Suomessa, kuten monessa muissakin länsimaissa, julkisen sektorin panostus vammaisurheiluun on kasvanut etenkin huippuvammaisurheilun kohdalla. Vammaishuippuurheilu on etsinyt ja löytänyt uusia toimijoita ja yhteistyökumppaneita. Kasvaneet resurssit ja uudet toimintamuodot eivät ainakaan vielä ole jalostuneet menestykseksi. Niinpä rekrytointi ja valmennuksen laadun kohottaminen ovat nousseet paralympiaurheilun suurimmiksi huoliksi ei vain Suomessa, vaan yleisesti koko vammaisurheilun maailmassa. Tässä kehityksessä omien heikkouksien ja vahvuuksien tunteminen sekä muiden maiden toiminnan tarkkailu, vertailu ja oppiminen sekä oman toiminnan jatkuva kehittäminen nousevat avaintekijöiksi.. 19

20 Huipulla TEKSTI OUTI LINDROOS KUVAT NINA JAKONEN, KATJA HEIKKINEN Joukkuepeliä kotona ja kentällä Katja Heikkisen perhe on tiiviisti mukana maalipallossa. Maajoukkuepelaajan puoliso toimii tuomarina ja Mikael-poika seuraa pelejä joskus kentän laidalla. Maalipallon Onnela-turnauksessa tammikuun lopulla pelasivat sekä SM-sarja- että divarijoukkueet. Myös Katjan seurajoukkue Näpäjä Pro 64 osallistui turnaukseen. - Pelaan mielelläni laitapaikkaa. Pystyn vaihtamaan puolelta toiselle ja osaan lukea peliä hyvin. Sen sijaan keskellä Katja ei viihdy niin hyvin. - Keskipaikalla täytyy torjua prosentuaalisesti enemmän. Torjuntojen osuus nousee noin 70 prosenttiin, hän perustelee. Katja kuuluu naismaajoukkueen kokeneeseen pelaajakaartiin. Onnelan turnauksessa yli kymmenen vuotta sitten Katja tapasi tulevan miehensä. - Usein tieto maalipallosta kulkee tuttujen kautta. Sisaret ja avopuolisot ovat todella tervetulleita erilaisiin toimitsijatehtäviin. Maalipalloharrastuksen aloittamiseen tarvitaan sisäpelikengät. Maalipallon sarjatoiminta on keskittynyt isojen kaupunkien ympärille ja kotimaisissa sarjoissa pelataan sekajoukkuein. - Alle 18-vuotiaille pelaajille on oma valmennusryhmänsä, jotta koviin lajin perustaitoihin ja esimerkiksi koviin heittoihin voi totuttautua. Pelikokemusta kannattaa hakea divarijoukkueista, Katja ohjeistaa. Maalipalloa koko perheen voimin Sami Heikkinen jääkiekkoili ja kiinnostui kaverinsa kautta maalipallosta. - Sami toimi pitkään miesten maajoukkueen huoltajana, mutta Mikaelin kasvaessa hän on jäänyt siitä tehtävästä pois. Voin keskittyä pelaamaan, kun Sami pitää huolta perheestä. Aviopari Heikkinen kohtaa toisensa myös pelikentällä, sillä Sami toimii tuomarina. - Arvostan ja kunnioitan hänen tuomioitaan pelikentällä. Samalla kenttäpuoliskolla emme kuitenkaan halua pelata, Katja naurahtaa. Katja Heikkinen (vas.) tositoimissa maalipallojoukkueen kanssa perinteisessä Onnelaturnauksessa Tuusulassa tammikuussa Maalipallon kotimaisissa sarjoissa näkeväkin voi pelata. Lajin sääntöihin kuuluu, että kaikki pelaajat käyttävät läpinäkymättömiä laseja. Pelin alussa tuomari tarkastaa jokaisen pelaajan silmäsuojat. Lastenrattaat kuntolenkillä Mikael-poika matkusti pienenä äitinsä mukana pelireissuilla. - Mikael on matkustanut maajoukkueen mukana Ruotsiin ja USA:han. Hän oli silloin niin pieni, ettei varmasti muista niistä myöhemmin mitään. Viikoittaisen peliharjoituksen lisäksi perheenäidin ohjelmaan kuluu nel-

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Yhdessä ja erikseen Polkuja urheilun ja liikunnan maailmaan

Yhdessä ja erikseen Polkuja urheilun ja liikunnan maailmaan Yhdessä ja erikseen Polkuja urheilun ja liikunnan maailmaan Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry VAU suunnittelee, toteuttaa ja kehittää liikunta-, näköja kehitysvammaisten henkilöiden sekä elinsiirtoväen

Lisätiedot

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

KILPAURHEILUN JA HARRASTETOIMINAN STRATEGIA Laji: Vammaisratsastus

KILPAURHEILUN JA HARRASTETOIMINAN STRATEGIA Laji: Vammaisratsastus KILPAURHEILUN JA HARRASTETOIMINAN STRATEGIA Laji: Vammaisratsastus TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Loistava kilpailu- ja harrastustarjonta Vammaisratsastus on merkittävä suomalainen urheilulaji,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Mäntsälän Voimistelijat

Mäntsälän Voimistelijat 1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1/2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 YLEISTÄ Lielahden Kipinä ry:n toiminta perustuu ihmisten omatoimisuuteen ja vapaehtoiseen osallistumiseen. Toiminta on jatkunut menestyksellisesti jo vuodesta 1929.

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi VAMMAISUUDEN KAKSI MALLIA/ FILOSOFIAA Medikaalinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

GOLF. Harrastuksena. Tietoa vanhemmille. Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA

GOLF. Harrastuksena. Tietoa vanhemmille. Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA GOLF Harrastuksena Tietoa vanhemmille Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA 2 SisälTÖ Golf on edullinen harrastus Golfia voi mennä kokeilemaan Miksi golf on hyvä harrastus? Golf Hieno harrastus koko perheelle

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

FC REIPAS. Iloa Innostumista Intohimoa P09 vanhempainilta 25.11.2015

FC REIPAS. Iloa Innostumista Intohimoa P09 vanhempainilta 25.11.2015 FC REIPAS Iloa Innostumista Intohimoa P09 vanhempainilta 25.11.2015 P09 vanhempainilta Asialista Seuraesittely Kauden toimintasuunnitelma Maksut Toimihenkilöt Viestinnän käytännöt FC REIPAS Iloa, Innostumista,

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

SC VANTAA. Jäsenkirje 3/2014

SC VANTAA. Jäsenkirje 3/2014 SC VANTAA Jäsenkirje 3/2014 1. Katsaus joukkuevoimistelijoiden kevääseen... 2 2. Mukaan joukkuevoimisteluun... 3 3. Harrasteliikuntaryhmiin ilmoittautuminen alkanut... 3 4. Valmentajaksi tai ohjaajaksi

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Hallinto Jukka Pohja/17.11.2015 Toimintasuunnitelma 2016 Kokoontuminen Aluejaoston kokouksia pyritään pitämään 4 kertaa. Jaosto harkitsee pidettäväksi joka toinen kuukausi puhelinkokouksen. Sektorit Sektorien

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO OPETTAJAN MM- KISAVIHKO 2013 TYTTÖJEN ALLE 18-VUOTIAIDEN JÄÄKIEKON MM-KISAT Vierumäki ja Heinola 29.12.2012-5.1.2013 Sytytä tähti Light up a Star! Sisällys TYTTÖJEN MM-KISAT... 2 OPETTAJAN MM-KISAVIHKO...

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Mäkäräinen 10. joukkoon, Laukkanen pisteillä ja miehet (2) pisteillä

Mäkäräinen 10. joukkoon, Laukkanen pisteillä ja miehet (2) pisteillä 1. HARJOITUKSELLISET TEEMAT - Lihaskestävyys - Lajinomaisuus - Vauhti / vauhtireservi - Kesän Cup-kuukausi ; rutiinia 2. TULOSTAVOITTEET - Naiset ja miehet MM viestissä 8 parhaan joukkoon - MM-kilpailuissa

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu Erityisryhmien liikunnalla (erityisliikunta, soveltava

Lisätiedot

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2013 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2013 687/12.01.06/2013 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

Ilkka Tuomisto tähtää Vancouverin paralympialaisiin 1/10. Sporttiklubi innostaa liikkumaan ja urheilemaan. Uusi lehti!

Ilkka Tuomisto tähtää Vancouverin paralympialaisiin 1/10. Sporttiklubi innostaa liikkumaan ja urheilemaan. Uusi lehti! 1/10 Uusi lehti! 6,90 VALOKEILASSA Ilkka Tuomisto tähtää Vancouverin paralympialaisiin Sporttiklubi innostaa liikkumaan ja urheilemaan SOLIA:sta väline talviliikuntaan Hiihtokeskukset vertailussa VALKKU

Lisätiedot

Strategia 2015-2020 Pieksämäki Curling ry versio 2

Strategia 2015-2020 Pieksämäki Curling ry versio 2 Strategia 2015-2020 Pieksämäki Curling ry versio 2 1 Johdanto Tämä Pieksämäki Curling Ry:n strategia 2015-2020 ohjaa seuran toimintaa ja antaa suuntaviivat kehitykselle. Käytännössä strategia ohjaa vuosien

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 NUORTEN HARRASTAMISEN KULMAKIVET! Harrastamisen on oltava HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Hauskuuden ja haasteisiin tarttumisen

Lisätiedot

Jokelan Kisa jalkapallo

Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa tarjoaa kaikille Jokelan ja lähialueen asukkaille laadukasta jalkapalloharrastusta ikään ja tasoon katsomatta. Teemme yhteistyötä lähiseurojen kanssa tarjotaksemme

Lisätiedot

Ratsastus. - koko elämän harrastus

Ratsastus. - koko elämän harrastus Ratsastus - koko elämän harrastus Nouse ratsaille! Ratsastus on luonnonläheinen, tasa-arvoinen ja monipuolinen liikuntamuoto, joka sopii lähes kaikille ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Ratsastusta

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy JOUKKUE 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00Pojat salibandy YHTEISTYÖKUMPPANI Tutustu lisää klikkaamalla logoa! KAUSIKATSAUS 2011-2012 Uutta pelikautta

Lisätiedot

SEURASEMINAARI 30.11.2014

SEURASEMINAARI 30.11.2014 SEURASEMINAARI 30.11.2014 Seurakäynnit 2015 / haku OKM:n seuratuki ja työllistämistuki Liiton tuet kaudelle 2014 2015 Ringetteviikko 24.1. 1.2.2015 Tie huipulle -tapahtuma MM-kisat ja Ringette Festivaali

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016 10.12.2015 Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippuurheilun tehostamistukipäätökset 2016 Yleiset lähtökohdat: Kesäolympiadilla 2013 2016 käytössä olevat

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

Vanhempainilta 3.5.2016

Vanhempainilta 3.5.2016 Vanhempainilta 3.5.2016 Perustettu 2006 Palloliiton Grassroots-palkinto Vuoden 2014 harraste- ja kasvattajaseura FC Kangasalan kausimaksut ovat mahdollisimman alhaiset Talkootyö Toiminta kasvaa Etenkin

Lisätiedot

Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille

Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille 1 MATKARAPORTTI SKOTLANNIN SULKAPALLOKOULUTUKSESTA TIIVISTELMÄ Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille Osallistujat: Tero Kallio, Kauko Oksanen,

Lisätiedot

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015 MuurY P07 Futis Vanhempainkokous 8.4. 2015 Agenda Urheilun säännöt Joukkueentoimihenkilöt Harjoitukset ja pelit Budjetti Urheilun Pelisäännöt kaudelle 2015 MuurY P07 Futis joukkueen säännöt Nämä säännöt

Lisätiedot

2. luento hallinnollinen näkökulma

2. luento hallinnollinen näkökulma JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Tavoite: Huippu-urheilun menestyksen, osaamisen ja arvostuksen nostaminen pitkällä aikavälillä (2020) Kansainvälisen kilpailukyvyn nostaminen

Lisätiedot

Tervarit-j Juventus 04. Vanhempain palaveri 3.11.2011

Tervarit-j Juventus 04. Vanhempain palaveri 3.11.2011 Tervarit-j Juventus 04 Vanhempain palaveri 3.11.2011 Asialista Mennyt kausi Yhteenveto kuluneesta kaudesta Tulevan kauden suunnitelmat Harjoittelu Päätapahtumat Varustehankinnat Budjetti, varainkeruu Keskustelua,

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

Jaguars Spirit Athletes ry

Jaguars Spirit Athletes ry Jaguars Spirit Athletes ry JAGUARS!S!P!I!R!I!T!!!!A!T!H!L!E!T!E!S Jäsentiedote 1/2015 Kausi 2015 on startannut, Tervetuloa mukaan toimintaamme kaudelle 2015. Tulet jatkossa saamaan kaikille jäsenillemme

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - B-tytöt, speed - Replay - B-tytöt - f-juniorit - Puma Volley - D-pojat - Hobby - A 2 tytöt - E-pojat

Lisätiedot

NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA

NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA URHEILUAKATEMIAOHJELMAN YLÄKOULUSEMINAARI 12.-13.3.2015 #urheiluakatemia #yläkoulu Torstai 12.3.2015 11:30 Lounas + ilmoittautuminen, Varalan Urheiluopisto Tampere

Lisätiedot

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme Kesäkausi, täältätullaan Joukkuejako, alkuehdot Poikia 50 kpl Pelaajamäärä kasvanut talvikauden lopussa huomattavasti Röllin suositus pelaajamääräksi otteluun: 10 poikaa Talvikauden kokemus: ilmoittautuneet

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 St1 2015-2016 Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 ST1 nuorten maajoukkue 2015-2016 Valmentajat: Jussi Piirainen ja Juho Halonen Urheilijat: Tytöt (6) Jasmi Joensuu (-96) Johanna Matintalo

Lisätiedot

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015 1 TEAM FINCHEVAL RY 2 JOHDANTO Toimintalinja on laadittu Suomen Ratsastajainliiton seurakehittämisohjelman mukaisesti vuodelle 2015. Toimintalinjasta käy ilmi asioita, jotka ovat seurallemme tärkeitä ja

Lisätiedot

Seuratoiminta tulevaisuudessa Lasten urheilun seuratoiminta- ja valmentajaseminaari

Seuratoiminta tulevaisuudessa Lasten urheilun seuratoiminta- ja valmentajaseminaari Seuratoiminta tulevaisuudessa Lasten urheilun seuratoiminta- ja valmentajaseminaari Lappeenranta 26.4.2014 Janne Mellin Janne Mellin 43-vuotias (s. 1971) Rehtori, Tuusula KJT Hockey ry:n hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

F-, E- ja D-tytöt Yleisesti valmennuksestaja ja treenamisesta Mitä ja miten salilla tehdään

F-, E- ja D-tytöt Yleisesti valmennuksestaja ja treenamisesta Mitä ja miten salilla tehdään F-, E- ja D-tytöt Yleisesti valmennuksestaja ja treenamisesta Mitä ja miten salilla tehdään JP Laamanen / E-tytöt ONNEKSI OLKOON 1. Olette valinneet teknisesti HAASTAVAN lajin lapsellenne 2. Lapsenne ovat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Lasten ja nuorten urheilu Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Urheilun harrastaminen Urheiluseurassa harrastaminen iän mukaan Lähde: kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 70 60 50 45 50 52 58 53

Lisätiedot

Voimistelu- ja urheiluseura Elise

Voimistelu- ja urheiluseura Elise Voimistelu- ja urheiluseura Elise Perustettu vuonna 1921 Jäseniä 871 Voimistelun erikoisseura Akrobatiavoimistelu Joukkuevoimistelu Rytminen voimistelu Sinettiseura Voimisteluliiton huippuvoimisteluseura

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Marja-Vantaa -turnaus

Marja-Vantaa -turnaus Keimolan Kaiku ry Turnausohje Marja-Vantaa -turnaus 12.-13.2.2011 Myyrmäkihalli Vantaa Kiitoksia ilmoittautumisestanne Marja-Vantaa -turnaukseen. Tervetuloa Vantaan Myyrmäkeen viettämään iloinen turnausviikonloppu!

Lisätiedot

Syksy 2014 TERVETULOA!

Syksy 2014 TERVETULOA! Syksy 2014 TERVETULOA! Yleiskatsaus seuran toimintaan Junioritoiminnan esittely ja toimintatavat Vanhempien toimintamahdollisuudet Ajankohtaiset asiat Yleisurheilua ajassa perinteitä kunnioittaen Vuonna

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Pieksämäen Tsemppi 82 Toimintakertomus 2015

Pieksämäen Tsemppi 82 Toimintakertomus 2015 Pieksämäen Tsemppi 82 Toimintakertomus 2015 Pieksämäen Tsemppi 82 Lentopalloseura JOHDANTO Toimintavuoden 2015 syksyllä käynnistyi Lentopalloseura Pieksämäen Tsemppi 82:n 34. toimintakausi. Se tietää sitä,

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Miten tekisin yhteistyötä Krikettiliiton kanssa?

Miten tekisin yhteistyötä Krikettiliiton kanssa? Miten tekisin yhteistyötä Krikettiliiton kanssa? Suomalainen kriketti Suomen Krikettiliiton ajankohtaisena tavoitteena on ottaa käyttöön ensimmäinen ainoastaan krikettiä varten rakennettu nurmikenttä ja

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008 PÄIVÄKIRJA 26.5.2008 Tyttöjen kausi päättyi muutaman viikon takaisiin harrastesarjojen SM-kisoihin Jyväskylässä. Sijoitus oli hienosti neljäs, tosin harmittavasti 0.05 pisteen päässä pronssi mitalista.

Lisätiedot

Janakkalan Janan D-tytöt 2014-2015

Janakkalan Janan D-tytöt 2014-2015 Janakkalan Janan D-tytöt 2014-2015 Sisällysluettelo 1. D-tyttöjen missio, visio ja arvot 2. D-tyttöjen toiminnan linjaukset ja tavoitteet 3. Joukkueen kasvatuskeinot 4. Reilu peli 5. Joukkueen johtohenkilöiden

Lisätiedot

Tervetuloa Hipposuunnistuskouluun! Info vanhemmille 7.4.2014

Tervetuloa Hipposuunnistuskouluun! Info vanhemmille 7.4.2014 Tervetuloa Hipposuunnistuskouluun! Info vanhemmille 7.4.2014 Rastivarsat ry Suunnistuksen erikoisseura Orimattilasta Suunnistuskoulua 80-luvun alkupuolelta asti Vuoden suunnistusseura Suomessa 2008 Sinettiseura

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves, ringette 1. Joukkue, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Ringettekoulu Fjuniorit Ejuniorit Djuniorit Cnuoret Bnuoret 2. Vastaaja

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Kysymys ka. 1 2 3 4 5

Kysymys ka. 1 2 3 4 5 Kausikyselyn tarkoituksena oli selvittää pelaajien kehitystarpeita ja tavoitteita. Lisäksi kysyttiin osallistumisinnkuutta turnauksiin ja Eerikkilän leirille. Vastausten pohjalta kehitetään joukkueen toimintaa

Lisätiedot

Saaristomeren Melojat ry TIEDOTE kesäkuu 2015

Saaristomeren Melojat ry TIEDOTE kesäkuu 2015 Saaristomeren Melojat ry TIEDOTE kesäkuu 2015 /Nuorisojaosto Ajankohtaista: Oletko kiinnostunut lähtemään yhden yön retkelle syyskuun viikonloppuna? Mukaan sunnuntain 28.6. Gullö Rundiin Tammisaareen?

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

Valmentaminen. Minun näkökulma. Mikael Kotkaniemi 2014

Valmentaminen. Minun näkökulma. Mikael Kotkaniemi 2014 Valmentaminen Minun näkökulma Mikael Kotkaniemi 2014 Ura valmentajana 2006-2009: Ässät A-nuoret - apuvalmentaja 2009-2011: Ässät B-juniorit - päävalmentaja 2011-2013: Ässät SM-liiga - apuvalmentaja 2013-2014:

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot