vastuulliseen anniskeluun

Transkriptio

1 4/2005 SININAUHALIITON TIEDOTUSLEHTI KUVA: ANNIKA TREUTHARDT Ravintolapäällikkö Suvi Pihlajamäki asettaa Casa Toscanassa lapset etusijalle Eettinen ruokalista kouluttaa Lehtori Maarit Lavikainen: Ravintoloissa näkyy lasten hätä Perhetyöntekijä Tarja Sassi: Perheitä tuettava läheisen vankeusaikana Sivu 3 vastuulliseen anniskeluun Lisää aiheesta sivuilla: 4-5

2 Syrjäytymistä voidaan vähentää yhteisellä tahdolla Sininauhaliikkeemme ensi vuoden slogan on Saiskos toivoa. Valtakunnallinen Toivo-kampanja toteutetaan Sininauhaliiton 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Vaikka monet muutkin toimijat ovat liikkeellä toivon nimissä, on Sininauhaliike omiaan puhumaan toivosta päihde-ehtoisen syrjäytymisen ja köyhyyden vastaisessa taistelussa. Väkevien alkoholijuomien kulutuksen kasvun seuraukset, kuten alkoholimyrkytysten ja alkoholikuolemien määrien raju lisääntyminen sekä asiakkaiden elämäntilanteen kokonaisvaltainen huonontuminen, olivat Sininauhaliiton ja sen useiden jäsenyhteisöjen tiedossa jo ennen virallisia päihdetilastoja ja barometreja. Samankaltaisia viestejä tuli myös muilta ruohonjuuritason työtä tekeviltä tahoilta. Päihdeongelmaiset on todettu Sosiaalibarometrissa 2005 kaikkein kiireellisimmin uusia tukitoimia tarvitsevaksi ryhmäksi. Miksi Suomessa puhutaan jatkuvasti pohjoismaisen hyvinvointivaltion säilyttämisestä, kun samalla, verrattuna moniin länsimaihin, Suomi on palvelujen saatavuudessa epätasa-arvoisempi kuin moni muu valtio? Terveyden edistämisen keskuksen Päihdebarometrin julkaisemisen yhteydessä kysyttiin aiheellisesti: Keskitytäänkö päihdehuollossa vain taloudellisesti kannattavaan hoitoon? Nyt tarvitaan vahvaa kansaliikettä sen puolesta, että ihmisellä olisi edelleen oikeus huolenpitoon ja hoidetuksi tulemiseen. Kokemuksellinen tieto Sininauhaliiton jäsenkentältä kertoo, että diakonisissa päiväkeskuksissa hoidetaan yhä enemmän ja enemmän kaikkein syrjäytyneimmän päihdeongelmaisen oikeuksia. Asiakas on yhä huonommassa kunnossa ja hän tarvitsee akuutisti tukea. Ilman diakonista apua monet olisivat jo jääneet hoitamatta. Toivoa ylläpitää tieto uusista toimista alkoholihaittojen vähentämiseksi. Suomen hallituksen asettaman uuden ministerityöryhmän tulisi nyt kuulla riittävän kokonaisvaltaisesti kansalaisjärjestöjen hiljaista tietoa tämän hetkisestä todellisuudesta, kun se valmistelee helmikuussa 2006 esitettäviä toimenpide-ehdotuksia alkoholihaittojen vähentämiseksi. Samalla tulisi varmistaa se, että eri ministeriöt toimivat myös käytännössä yhteistyössä haittojen vähentämiseksi Alkoholiohjelman edellyttämällä tavalla. Kun eri sektoreita haastetaan vastuun kantoon, koetukselle joutuu se, onko alkoholiliberalismin puolesta liputtava suomalainen valmis sosiaalisen vastuun takia tinkimään itsekeskeisyydestään. Individualismi huutaa ihmisten päässä: Minulle alkoholinautinnot eivät ole ongelma. Haluan juoda mahdollisimman helposti, vapaasti ja halvalla. KUVA: ILKKA PARTANEN Arvostan suuresti siinä keskieurooppalaista järjestelmää, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset sitoutuvat lahjoitusten ja sponsoroinnin kautta tukemaan taloudellisesti sitä työtä, jota diakoniset kansalaisjärjestöt tekevät kaikkein heikoimpiosaisten auttamiseksi. Viime keväänä yhden illan hyväntekeväisyyskonsertin aikana kerättiin Saksassa 6,5 miljoonaa euroa diakoniselle hoitotyölle ja kansalaistoiminnalle. Kun meillä Suomessa on yhä enemmän niitä, joilla on taloudellisesti kaikki edellytykset auttaa, toivoisin Suomeenkin uudentyyppistä kannustinjärjestelmää. Alkoholimyynnin tuotoista valtio voisi kohdentaa osan suoraan hoitoja kuntoutustoimintaan. Meidän ei pidä hyväksyä sitä, ettei jatkuvan taloudellisen kasvun ja hyvän kilpailukyvyn aikana Suomessa päihdeongelmaisten hoitoon ja kuntoutukseen ole olemassa taloudellisia resursseja. Kyse on arvovalinnoista. AARNE KIVINIEMI toiminnanjohtaja Kannanotto päihdekuolemiin ja syrjäytymiseen Sininauhaliitto ry:n Lahdessa pidetty vuosikokous pitää välttämättömänä valtiovallan konkreettisia ja nopeita toimia päihdekuolemien ja päihde-ehtoisen syrjäytymisen estämiseksi. Kokous korostaa, että kunnat tarvitsevat lisätukea, joka on kohdistettu päihdehaittojen ehkäisyyn. Sininauhaliiton jäsenjärjestöt, joita on yhteensä sata eri puolilla maata, sitoutuvat toimijoina kantamaan oman vastuunsa, kun niille ohjataan työn tekemiseksi välttämättömät resurssit. Samalla Sininauhaliitto toivoo eri ministeriöiden, järjestöjen, kirkkojen ja yritysten välisen ja eri sektorit ylittävän yhteistyön tehostamista päihde-ehtoisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Kyse on kansanterveydellisesti merkittävästä uhkatilanteesta, jonka torjumiseen on saatava mukaan mahdollisimman monet eri tahot. On kehitettävä tehokkaampi yhteiskunnallinen kan- nustinjärjestelmä, että yritykset ja eri sektoreilla toimivat kansalaisjärjestöt saadaan sitoutettua sosiaaliseen vastuuseen ja näin ehkäisemään päihdehaittoja. Vastuuta ei tule jättää ainoastaan päihdetyölle, vaan siihen tulee sitouttaa yhteiskunnan eri toimijat niiden vaikutusmahdollisuuksien mukaan. Sininauhaliiton syyskokous kannustaa kirkkoja ja seurakuntia kokonaisvaltaiseen strategiseen sitoutumiseen päihde-ehtoisen syrjäytymisen vähentämiseksi. 2 2

3 Perheet tarvitsevat yksilöllistä tukea omaisen vankeusaikana TEKSTI JA KUVA: TUULA HUURRESALO Kun lähiomainen joutuu vankilaan, siviiliin jäävä perhe saattaa kokea kärsivänsä myös osan rangaistuksesta. Asia saatetaan kokea jopa niin hävettäväksi, että perhe salailee viimeiseen asti sitä, että joku sen jäsenistä on vankilassa. Perheiden tuki - projekti haluaa rikkoa salaisuuden verhoa. Toivomme voivamme hälventää ennakkoluuloja ja luoda koko perheen huomioon ottavia tukimalleja, sanoo projektin vastaava perhetyöntekijä, perheterapeutti Tarja Sassi. Työparina hänellä on perhetyöntekijä, sosionomi (AMK) Petra Huhtimo. Perheiden tuki on osa Kriminaalihuollon tukisäätiön Vapautuvien tukiohjelmaa. Sen tarkoituksena on parantaa suomalaista jälkihuoltojärjestelmää. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja siten, että ne vastaisivat nykyistä paremmin niiden kriminaalihuollon asiakkaiden tarpeisiin, jotka pyrkivät rikoksettomaan elämään. Vuoden alussa käynnistynyt hanke kestää kaksi vuotta ja siihen on otettu mukaan kahdeksan perhettä. Projektissa on tilaa vielä yhdelle-kahdelle perheelle. Siviilissä olevien tuen tarve tulee jatkuvasti näkyviin, kun keskustelemme perheiden kanssa. Perheet ovat tavattoman yksin, jopa erossa suvuistaankin. Vankeus saattaa olla joko salattu suvulta tai joskus suku on jopa tuominnut sen, joka on teon tehnyt, eikä halua olla yhteydessä mitenkään, Tarja Sassi sanoo. Yksinäiset linnan lesket Moni nainen kokee olevansa yksinäinen linnan leski ilman ympärillä olevia ihmisiä, jotka ymmärtäisivät. Tästä syystä hankkeen aikana päätettiin kokeilla naisten vertaistukiryhmän toimintaa. Edellytyksenä ryhmään tulolle on naiseus sekä läheinen joka suorittaa ehdotonta vankeusrangaistusta. Vas- Perhetyöntekijät Petra Huhtimo ja Tarja Sassi rakentavat vankilasta vapauteen ulottuvaa perhetyön polkua. taavaa toimintaa ei ole pääkaupunkiseudulla ennestään lainkaan. Ajatus ryhmästä tuli perheleireillä tavatuilta naisilta, sanoo perhetyöntekijä Petra Huhtimo. Kokoonnumme kuukauden välein ja käsittelemme hyvin erilaisia, ryhmäläisten arjesta nousevia aiheita. Ryhmiin voi tulla koko ajan ja kokoontumisajankohdat löytyvät säätiön nettisivuilta. Tarja Sassi sanoo, että vankeus on perheelle aina kriisi. Kotiin jäävät eivät aina tiedä mistä hakea apua hätäänsä. Usein tähän kietoutuu myös päihdeja mielenterveysongelmia. Lapset saattavat oireilla pahastikin ja useimmissa tapauksissa lastensuojelu on jo mukana perheen elämässä. Silti yhden perheenjäsenen, usein isän, vankilaan joutumisesta ei välttämättä uskalleta kertoa edes sosiaaliviranomaisille. Vanhemmat saattavat olla kertomatta asiasta myös koulussa, koska asiaa hävetään sekä pelätään ennakkoluuloja. Tietoa ja mallitusta Perhetyöntekijät ovat huomanneet, että sosiaalipuolella on suhteellisen vähän tietoa siitä, miten jonkun perheenjäsenen vankilaan joutuminen vaikuttaa muihin perheenjäseniin. Hankkeen yhtenä tavoitteena on pyrkiä tekemään viranomaistahoille helposti luettava tietopaketti vankien ja heidän läheistensä problematiikasta. Oppaaseen tulevaa tietoa pyritään keräämään laajalta toimijaverkostolta, viranomaisilta, perheiltä ja vankilasta. Hankkeen päätavoitteena on rakentaa vankilasta vapauteen ulottuvaa perhetyön polkua. Parivaljakkoa huolettaa kuitenkin se, kuka toimintaa jatkaa, kun projekti päättyy. Meidän tehtävämme on löytää tukiverkostoja jo olemassa olevilta tahoilta ja pyrkiä kartoittamaan millaista tukea perhe tarvitsee perheenjäsenen vankeusaikana, vapautumisen ensi metreillä ja siitä eteenpäin, Tarja Sassi toteaa. Ensimmäiset viikot vapautumisen jälkeen ovat osoittautuneet ratkaiseviksi. Tukea antavien verkostojen luominen olisi hyvä aloittaa jo puolta vuotta ennen vapautumista. Sivulle 6 3

4 Eettinen TEKSTI: ANNIKA TREUTHARDT ruokalista merkitsee vastuullista anniskelua KUVA: TAPANI ROMPPAINEN Ravintolaelämässä lapsilähtöinen näkökulma on uutta. Lapset tulevat ravintolaan lähinnä vanhempien kylkiäisinä. Eettinen ruokalista kehiteltiin siksi, että lapsillakin on nähdyksi tulemisen toivo. Sininauhaliiton projekti Nähdyksi tulemisen toivo on Asta Juntusen mukaan tuottanut tulosta. Aikaiseksi on saatu kaksi koulutuspakettia. Palvelualalalle on tehty Kuinka kohtaan päihtyneen asiakkaan. Eettinen ruokalista -koulutuspaketti ravintola-alan ammattilaisille, työpaikoille ja oppilaitoksiin. Eettisen ruokalistan tarkoitus on avata keskustelua alkoholihaitoista ja ravintolatyöntekijän mahdollisuuksista toimia erilaisissa tilanteissa. Oikean etiketin löytyminen ei ole Projektikoordinaattori Asta Juntunen on kehittänyt ravintola-alan ammattilaisille koulutuspaketin, jossa avainajatuksia ovat sosiaalinen vastuu, turvallisuus ja vuorovaikutustaidot. itsestään selvyys juuri lapsiperheiden kohdalla. Ravintola-alan lisäksi koulutuksen piiriin kuuluu sosiaalisen isännöinnin työote kiinteistönhuollossa sekä turvallisen kasvun ohjaajakoulutus. Koulutuspaketin ajatukset kulminoituvat sosiaaliseen vastuuseen, turvallisuuskysymyksiin ja vuorovaikutustaitoihin. Hankkeen rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö ja se on osa Alkoholiohjelmaa. Olemme kaikki vastuussa Koulutuksen työnohjauksellinen ote on Juntusen mukaan ollut hyvä valinta. Työntekijöiden työssä kohtaamat asiat nousevat esiin, jolloin avoimelle keskustelulle on parhaiten tilaa. Valmiita vastauksia ei ole, mutta keskustelevan työskentelyn avulla pyritään yhdessä löytämään toimintalinjauksia. Pohdinta liittyy varsinaisesti työntekijän toiminnan seurauksiin, mitä toiminnasta parhaimmillaan ja pahimmillaan seuraa. Opiskelijoiden joukossa heräsi muun muassa havainto, että lapsia ei ravintolassa tule huomioitua tarpeeksi. Koulutuksen aikana otettiin toisenlainen asenne ja puhuteltiin lapsiasiakkaita, kun he tulivat vanhempien kanssa ravintolaan. Lapsien huomioon ottamisesta oivallettiin uutta. Jos lapsesta näkyy, että kaikki ei ole hyvin, tai vanhemmat käyttävät alkoholia huomattavasti, lapsen kanssa voidaan keskustella. On tärkeää antaa sellainen viesti, että he ovat olemassa. Jo pelkästään lapsen omalla nimellä puhuttelu on merkittävää. Sosiaalinen vastuu koskee kaikkia, joten jokaisen aikuisen on, tilanteen niin vaatiessa, ilmoitettava havainnoistaan lastensuojeluviranomaisille. Leimoja ei kehenkään lyödä, vaan tarkoitus on avata vapaampaa ilmapiiriä ja keskustelua vaikeistakin asioista. Lapsen kohtaaminen on avainasia Ravintola-alan työntekijöillä ei ole ollut selkeää tietoa, miten runsaasti alkoholia nauttinut asiakas saadaan puhumalla yhteistyöhaluiseksi, tai mitä tehdä terassin kulmaan unohtuneille lapsille tai vanhemmille, jotka tarjoavat lapselle omasta lasistaan. Turvallisuus on merkittävää niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin viihtyvyyden kannalta, joten huomiota kiinnitetään myös alkoholiriippuvuuden tunnistamisen taitoon. Koulutuksessa tiivistettiin myös tietoa alkoholismiin liittyvistä hoitopaikoista ja verkostosta. Lapsen persoonaa kunnioittavaan vuorovaikutukseen kuuluu tasavertaisuus, avoimuus ja hyvän tahtominen. Lapsi on aina heikompi osapuoli. Olennaista on nähdä lapsi omana persoonanaan eikä katsella häntä vain aikuisten kautta. Vastuun ottaminen merkitsee sitä, että uskalletaan nähdä mitä ympärillä tapahtuu. 4

5 CASA TOSCANA mukana Eettisessä ruokalistassa Järvenpääläinen ruokaravintola Casa Toscana on sysäissyt liikkeelle lapsien nähdyksi tulemisen toivon. Ravintolapäällikkö Suvi Pihlajamäki on avannut ravintolansa ovet Lasten oikeuksien päivänä hieman poikkeuksellisella tavalla kaikki tehdään lasten ehdoilla. Sinä päivänä ei tarjoiltu alkoholia ollenkaan. Ovella otettiin lapset vastaan puhuttelemalla ensin heitä. Lapset olivat ykkösvieraita. Ohjelmaa ei järjestetty siksi, että aikuiset saisivat syödä rauhassa, vaan ensin syötiin yhdessä ja sitten siirryttiin ohjelman pariin. Suvi Pihlajamäki toivottaa lapset tervetulleiksi perheravintola Casa Toscanaan. TEKSTI JA KUVA: ANNIKA TREUTHARDT Lasten päivänä ei lasten ohitse puhuta Lasten oikeuksien päivään Casa Toscana liittyi Eettisen ruokalistan myötä. Etiikan kurssilta irtosi työvälineitä, sekä selkeämpi kuva siitä, miten reagoida tilanteeseen, jos vanhemmat käyttävät runsaasti alkoholia ja mukana on pieniä lapsia. Periaatepäätöksenä Casa Toscana kieltäytyy ottamasta lasten kanssa asioivaa baarin puolelle. Ruokaravintolan puolelle lapsiperheet ovat tervetulleita mihin vuorokauden aikaan tahansa. Next Hotel Rivoli -ketjussa kiinnitetään nyttemmin huomiota myös kerrostyöntekijöiden toimintaan. Kerroshoitajat koh- taavat paljon tilanteita, jossa vanhemmat käyttävät hotellihuoneessa runsaasti alkoholia, vaikka mukana on pieniä lapsia. Tapauksia on vain muutama tapaus vuodessa, mutta Rivolissa pidetään tärkeänä, että asiaan osataan reagoida oikein. Viihtyvyys tarkoittaa myös lasten huomioimista Eettisen ruokalista kurssin etu oli keskustelun mahdollisuus. Alkoholin haittavaikutukset tulevat esiin varsinkin pikkujouluaikaan, ja se aiheuttaa ylimääräistä stressiä työntekijöille. Ihmiset, jotka eivät muuten juo kovin paljoa, eivät tiedosta omaa tilaansa, Pihlajamäki sanoo. Pihlajamäen ravintolassa lapsilla on aina etusija. Jos he syövät ruokansa reippaasti loppuun, palkinnoksi pääsee ravintolan keittiöön itse tekemään jäätelöannoksen. Lapset ovat asiakkaita siinä missä aikuisetkin. Lasten viihtyvyys vaikuttaa siihen, mihin ravintolaan päätetään mennä. Yritämme luoda sellaista henkeä, että meidän ravintolaan kuuluvat äänet ja elämä, niin kuin italialaiseen kulttuuriin kuuluu, Pihlajamäki avaa. TEKSTI JA KUVA: ANNIKA TREUTHARDT Asennekasvatusta heti opiskeluajasta alkaen Tuusulan ammattiopiston ravitsemisalan lehtori Maarit Lavikainen arvelee asennekasvatuksella olevan suurin osuus alkoholin käytön suhteen. Tärkeintä on opettaa opiskelijoille sosiaalisia taitoja. Hän huomauttaa, että ei aikuistakaan saa jättää heitteille, vaikka tämä joisi liikaa. Maarit Lavikainen Tällä hetkellä ravitsemisalan koulutukseen kuuluu kahden opintoviikon verran alkoholilainsäädäntöä, alkoholin käytöstä työnantajan kannalta ja anniskeluvalvonta. Maarit Lavikaisen mukaan opiskelijat tietävät aika paljon asioista jo ennen kuin tulevat kouluun, vaikka nuorimmat ovat vuotiaita. Tähän saakka käytössä on ollut lähinnä Alkon materiaali. Päihdekasvatus koskee myös opiskelijoi- ta itseään; koulussa on päihdestrategia käytössä, mikä merkitsee alkoholiriippuvaisen opiskelijan passittamista a-klinikalle tai muuhun päihdehoitopaikkaan. Lasten hätä näkyy ravintoloissa Lavikaisen mukaan tunneilla on tullut esiin päihdeperheiden lasten hätä. Se, mikä näkyy ravintolatyössä lasten laiminlyöntinä, on herättänyt paljon keskustelua. Tunnilla arveltiin, että olisi helpompi pyytää ongelma-aikuiselta mieluummin jonkun lähisukulaisen puhelinnumero kuin lastensuojelun numero. Joskin Lavikainenkin painottaa yhteistä vastuuta; on kenen tahansa kansalaisen velvollisuus huolehtia lapsista. 5

6 KUVA: ILKKA PARTANEN Koulutustilaisuus peliriippuvuudesta Jyväskylän pääkirjastossa OHJELMA Koulutustilaisuuden aloitus - toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi, Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Liikaa pelissä - rahapelit ja peliongelma - projektipäällikkö Tapio Jaakkola, Peluuri- projekti, Helsinki Pelaajan läheisenä. - tutkija Mari Pajula, Helsinki Kahvitauko Peliriippuvuudesta irti päässeen stoori Asiantuntijat vastaavat yleisön tekemiin kysymyksiin. - asiantuntijoina projektipäällikkö Tapio Jaakkola, Helsinki, tutkija Mari Pajula, Helsinki, johtaja Jyrki Koskela, Tyynelän Kuntoutuskeskus ja sosiaalityöntekijä Anne-Maria Perttula, Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Aika: Paikka: Jyväskylän pääkirjaston pieni luentosali, Vapaudenkatu 39-41, Jyväskylä Hinta: maksuton Ilmoittautumiset: mennessä osoitteeseen martti.kortelainen@jkl.fi Lisätietoja: tiedottaja Martti Kortelainen, puh , martti.kortelainen@jkl.fi ja diakoni Juha Lappi, puh , juha.lappi@evl.fi Koulutustilaisuus on avoin ja maksuton kaikille asiasta kiinnostuneille Tilaisuuden päätös Perheet tarvitsevat... JATKOA SIVULTA 3 6 Perheleireillä harjoitellaan puhumista Perheet voivat käsitellä asioitaan ja harjoitella vuorovaikutustaitoja teemoitetuilla perheleireillä. Niitä pidetään yhteistyössä Vilppulan vankilan kanssa. Perheleireillä tuetaan mm. vanhemmuutta ja opastetaan myös vaikeidenkin asioiden puheeksi ottamisessa. On hyvin tärkeää esimerkiksi kysyä asiakkaalta, että onko hän jo puhunut lapsille siitä, että isä tai äiti on vankilassa. Uskomme myös, että kun aikuista näin tuetaan, tulee lapsikin enemmän autetuksi. Lapset useinkin tietävät tai ovat kuulleet asiasta puhuttavan, vaikka siitä ei suoranaisesti heille olisikaan kerrottu. He joutuvat kantamaan salaisuutta, kun eivät voi puhua aikuisten kanssa, Petra Huhtimo sanoo. Projektin työntekijät ovat havainneet, että lapsiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ajankohtaisen aiheen herättämänä he ovat suunnitelleet asiantuntijaseminaarin yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin yksikön kanssa. Maaliskuussa 2006 pidettävällä seminaarilla halutaan herättää keskustelua lapsen asemasta vanhemman vankeuden aikana. Jalkautunutta tutkimusta ja tukea Tarja Sassi ja Petra Huhtimo kertovat, että enimmäkseen työtä tehdään siviilissä olevan perheen kanssa. Tarvittaessa tehdään kotikäyntejä ja ollaan yhteistyössä monien eri verkostojen kanssa. Myös vankeudessa olevaa tavataan, mutta harvemmin. Vapauden lähestyessä tapaamisia tihennetään. Vangit ovat kertoneet, että on helpompi suorittaa rangaistusta, kun tietää, että perhe saa tukea ja voi hyvin. Perhettä pyritään tukemaan yksilöllisesti ja kohtaamaan heitä kokonaisena perheenä, vaikka toinen vanhemmista ei olekaan koko aikaa läsnä, olosuhteista johtuen. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tiedon jakaminen verkostoille on onnistunut hyvin ja sitä jatketaan. Meidät on otettu hyvin vastaan toimiessamme siviilin ja vankilan välimaastossa, Tarja Sassi ja Petra Huhtimo toteavat. Perheiden tuki projekti

7 ccccccc Debet , , ,00 Kredit , , , on jäsenjärjestöjen tilitoimisto Kuvassa Sinitilin tiimi: (vas.) Pirjo Heikkilä, Ismo Valkoniemi, Arja Johansson, Hannele Ruotsalo ja Marjut Varhamaa. Kuvasta puuttuu Päivi Soini. TEKSTI JA KUVAT: OLLI KARINIEMI Sininauhaliiton hallitus käynnisti vuoden 2002 keväällä taloushallinnon kehittämistoimet. Jäsenjärjestöille haluttiin tarjota räätälöityjä taloushallinnon palveluja reaaliaikaisesti ja kustannustehokkaasti. Kehittämistoimien seurauksena perustettiin Sinitili tilitoimistopalvelu. Myös vanhan Dos-pohjaisen kirjanpitoohjelman tilalle valittiin nykyaikainen taloushallinnon kokonaisjärjestelmä Fivaldi, kertoo Sininauhaliiton talouspällikkö Ismo Valkoniemi. Fivaldi on helppokäyttöinen ja turvallinen Fivaldilla voi hoitaa osto- ja myyntireskontran, palkanlaskennan, varaston- ja vuokraseurannan sekä tietysti kirjanpidon. Siitä voi tulostaa myös erilaisia graafisia raportteja vaivattomasti. Jos kirjanpito on ajantasalla, raportit antavat reaaliaikaista tietoa järjestön taloudellisesta tilanteesta Seuraavalle sivulle 7

8 Debet Kredit ccccccc Jotkut jäsenjärjestöistä ostavat meiltä kaikki taloushallinnon palvelut avaimet käteen periaatteella ja toiset vain joitakin palveluita. Fivaldi mahdollistaa sen, että jäsenjärjestöt voivat halutessaan hoitaa myös osan taloushallinnon tehtävistään itse. Usein järjestöstä löytyy henkilö, joka jo hoitaa taloutta tai haluaa opetella. Opastamme ohjelman käyttämisessä alkuun ja voimme pyydettäessä myös valvoa sitä, että taloudenhoito menee niin kuin sen pitääkin. Ilman Fivaldia räätälöinti ei olisi mahdollista. Ohjelman käyttäminen on jäsenjärjestöille edullista. Tarvitaan vain toimiva Internet-yhteys ja selain. Muita ohjelmia saati kalliita, vuosittain maksettavia lisenssimaksuja ei enää tarvita. Fivaldin käyttäminen muistuttaa etäisesti erilaisten lomakkeiden täyttämistä ja tallentamista. Jos on joskus osallistunut Internetissä vaikkapa johonkin kilpailuun ja täyttänyt lomakkeen, niin oppii varmasti käyttämään myös Fivaldia. Meillä on asiakkaita myös Sininauhaliiton ulkopuolelta. Tarjoamme heille Sinitilin palveluja Diakoniaosuuskunta Ekodian kautta. Tällöin toimimme täysin yritysmaailman pelisäännöillä ja näistä tuloista Sinitili maksaa veroa kuten muutkin alan yritykset , ,00 Sininauhaliiton hallituksen vuonna 2002 käynnistämä taloushallinnon uudistaminen on saatu tänä syksynä päätökseen, sanoo Ismo Valkoniemi. Rahoituksen saaminen edellyttää taloushallinnolta ammattimaisuutta Sinitilissä osaaminen on pääomaa, josta pidetään hyvää huolta. Osa Valkoniemen työajasta meneekin erilaisissa seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa käymiseen. Olen joskus ihmetellyt sitä, miksi jotkut järjestöt saavat projektirahoitusta ja 123 toiset eivät. Hiljattain olin Raha-automaattiyhdistyksen koulutustilaisuudessa, jossa sivuttiin järjestötaloutta. Luennoitsija mainitsi yhtenä syynä rahoitushakemusten hylkäämiseen sen, ettei järjestön taloushallinto herättänyt luottamusta. Ongelmana ei siis ollut hankkeiden sisältö vaan taloudenhoidon epämääräisyys. RAY edellyttää järjestöjen taloushallinnolta selkeyttä, läpinäkyvyyttä ja avointa tiedon jakamista. Heidän toivomuksensa on, että tietoa tarjotaan mielummin runsaasti kuin niukasti. Sinitili tarjoaa järjestöille taloushallinnon hoitamiseen ammattimaisuutta ja raportointiin täsmällisyyttä. Sinitilin palveluksessa on tällä hetkellä kuusi kokoaikaista työntekijää ja asiakkaita on viisitoista (15). Olemme tänä syksynä saavuttaneet hallituksen taloushallinnon kehittämiselle asettamat tavoitteet, ja kykenemme palvelemaan jäsenjärjestöjä entistä laadukkaammin, Valkoniemi iloitsee. Ismo Valkoniemi puh. (09) , Sinitilin työntekijöiden vastuualueet ja tehtävät Ismo Valkoniemi Sininauhaliiton ja Sininauhasäätiön talouspäällikkö: talouspäällikköpalvelut ja järjestelmien suunnittelu tilitoimistopalveluna. Diakoniaosuuskunta Ekodian toiminnanjohtaja Pirjo Heikkilä pääkirjanpitäjä: palkanlaskenta, kirjanpito, kassa Muu palvelutoiminta: koulutustehtävät Arja Johansson kirjanpitäjä: palkanlaskenta, vuokravalvonta, osto- ja myyntireskontra, kirjanpidon avustavat tehtävät Marjut Varhamaa kirjanpitäjä: kirjanpito, osto- ja myyntireskontra Päivi Soini kirjanpitäjä: Sininauhasäätiön vuokraseuranta, osto- ja myyntireskontra. Hannele Ruotsalo hallintosihteeri: lehtirekisteri, laskutus, asiakastiedot 8

9 Hämeenlinnan Sininauha on Sinitilin asiakas Hämeenlinnan Sininauha on ollut Sinitilin asiakkaana usean vuoden ajan. Tähän asti se on merkinnyt melkoista kuittien lähettelyä Hämeenlinnasta Helsinkiin. Mutta tänä keväänä tilanne muuttui, kun Sinitili otti käyttöön Fivaldi-nimisen taloushallinnon ohjelmiston. Hyvä puoli on se, että yksittäinen järjestö voi joustavasti valita, mitä osia taloushallinnosta hoitaa itse ja mitä ostaa Sinitililtä, sanoo Aake Huurresalo. Keväällä palkkasimme toimistotyöntekijän, jonka yhtenä tehtävänä on kirjata kuitit suoraan kirjanpitoomme. Kuittien lähettely loppui ja työ jää paikkakunnalle. Saamme halutessamme vaikka päivittäin ajantasaiset raportit, kunhan vain kirjaukset on tehty, toteaa Hämeenlinnan Sininauhan toiminnanjohtaja Aake Huurresalo. Huurresalo pitää Sinitilin tarjoamia palveluja nykyisellään hyvinä, sillä yksittäinen järjestö voi joustavasti valita, mitä osia taloushallinnosta hoitaa itse ja mitä ostaa Sinitililtä. Olemme lisänneet taloushallinnon hoitamisessa oman työmme osuutta ja kirjausten lisäksi myös myyntireskontran hoitaminen siirtyy hoidettavaksemme. Hämeenlinnan Sininauhan toimistotyöntekijänä on toiminut keväästä lähtien taloushallinnon merkonomi Jaana Räsänen. Hän hoitaa muun muassa Sininauhan kirjanpidon. Olen käyttänyt työurani aikana useita eri kirjanpito-ohjelmia ja Fivaldi on tuntemistani ohjelmista yksinkertaisin käyttää. Tietysti täytyy tuntea kirjanpidon periaatteet, jotta kirjaukset sujuvat, Räsänen toteaa. Hämeenlinnan Sininauha on keskikokoinen jäsenjärjestö. Sen palveluksessa on kymmenen työntekijää ja eri tukimuodoin työllistettyä asiakasta. Olen saanut Sinitilistä apua ja opastusta ohjelman käyttämisessä, silloin kun olen sitä pyytänyt. Olen tykästynyt ohjelmaan, Räsänen tunnustaa. OLLI KARINIEMI Jaana Räsänen on käyttänyt Fivaldi-nimistä taloushallinnon kirjanpitoohjelmaa keväästä lähtien. Fivaldi on Finnvalli Oy:n kehittämä taloushallinnon ohjelma, joka mahdollistaa tietojen käsittelemisen paikasta ja ajasta riippumatta. 9

10 ccccccc Debet Kredit , ,00 Fivaldin etuja Ei lisensointimaksuja (eikä tuoteversiointia 3-4 vuoden välein). Ei jatkuvia ylläpidon, asennusten ja palvelinjärjestelmän vaatimia kustannuksia. Kiinteä veloitus eli kustannukset ovat tarkasti etukäteen budjetoitavissa. Yksinkertaistunut järjestelmien huolto ja ylläpito. Päivitykset automaattisesti. Kustannustehokas kokonaisratkaisu pitkälle tulevaisuuteen. Ohjelman käyttö mm. kotoa, eri toimipisteistä tai ulkomailta, mistä vain, kunhan käytössä on internetyhteys. Ketjuuntuminen ja laajentuminen helppoa. Vapaus valita myöskin työasemien käyttöjärjestelmä (Linux, Windows, Solaris yms.). Paperiton taloushallinto on todellisuutta. Uudet ominaisuudet käyttöösi nopeasti = Nopea kehitys ja tehokas jakelu. Ei huolta viruksista, laitekapasiteetista, tulipaloista, varkaista, varmistuksista jne ts. tiedot ovat aina turvassa ulkoisilta uhkatekijöiltä Finnvalli on räätälöinyt taloushallinnon ohjelmistot Sinitilin asiakkaiden käyttöön. Sinitili kouluttaa ja neuvoo asiakkaitaan ohjelman käytössä ja pyydettäessä myös seuraa kirjausten sujuvuutta. 10

11 Sininauhaliiton jäsenjärjestöt KUVAT: ILKKA PARTANEN 1. Alajärven päiväkeskusyhdistys ry Rengastie 29, ALAJÄRVI puh. (06) Alkoholisti- ja evankelioimistyö ry (c/o Antti Raittila), Siikaistentie 626, Alahonkajoki puh. (02) , Auttavaiset ry Marttilantie 9, TAAVETTI puh. (05) weppihotelli/auttavaiset_ry/ 4. ETRA-liitto ry Annankatu 7 C 24, HELSINKI (PL 94, TAMPERE) puh. (09) , faksi (09) etra@sdafin.org 5. Evankeliointi ja vankilalähetys ry Herukkapolku 10, PARAINEN puh soile.inkari@mebb.fi 6. Ev.lut. Lähimmäislähetys ry Lehtomäentie 211, NILSIÄ puh. (017) , faksi (017) posti@lehtomaenkoti.net 7. For Life ry Hennalankuja 5 B 16, JYVÄSKYLÄ puh , jarmo.visuri@kolumbus.fi 8. Fossan katukirkko ry Hämeentie 15, FORSSA puh. (03) , (03) Garissim ry Sairashuoneenkatu 24 A 18, Turku puh paivi.lapinjoki@elisanet.fi 10. Haapamäen Katulähetys ry Lääkärintie 2, HAAPAMÄKI puh. (014) Haminan Sininauha ry Notkotie 9, HAMINA puh sinikeidas@jsk.inet.fi 12. Hangon Katulähetys ry Korsmanninkatu 40, HANKO puh. (019) katulahetys@luukku.com 13. Hartolan päiväkeskusyhdistys ry Vuorenkyläntie 35, HARTOLA puh. (03) hernemaki@reppu.net 14. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Alppikatu 2, HELSINKI puh. (09) (vaihde) Helsingin Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys, HNMKY Vuorikatu 17, HELSINKI puh. (09) , (09) Helsingin Vieraskoti ry Suljettu lähtien kuukautta remontin vuoksi. Tilapäinen toimisto: Pursimiehenkatu 15 (nykyisiä tiloja vastapäätä), HELSINKI puh. (09) Hyvinkään Toimari ry Teollisuuskatu 8, HYVINKÄÄ puh hyvinkaan.toimari@co.inet.fi 18. Hämeenlinnan Sininauha ry Markkulantie 3 A, HÄMEENLINNA puh. (03) aake.huurresalo@sininauha.com Ilmajoen Sininauhayhdistys ry Rehukyläntei 122, Nopankylä puh Joensuun Siniristi ry Jääkärinkatu 1, JOENSUU puh. (013) , siniristi.jns@kolumbus.fi 21. Joutsan päiväkeskusyhdistys ry Jousitie 68, JOUTSA puh. (014) ninasiitari@suomi24.fi weppihotelli/joutsan_paivakeskus-yhdistys_ry/ 22. JSK-kellari ry Maariankatu 10, HAMINA puh. (05) , sinikeidas@jsk.inet.fi 23. Juvan päihdeongelmaisten päiväkeskus ry Virpilänniementie 20 B, JUVA puh huttula@juwanet.org Jyväskylän Katulähetys ry Kankitie 10, JYVÄSKYLÄ puh. (014) , erkki.arvaja@kanetti.fi Karhukoti ry c/o Tarmo Majuri, Kankareentie 1 as. 3, HUMPPILA puh Karismakoti ry Karskogintie 418 A, SIUNTIO puh. (09) , faksi (09) karismakoti@kolumbus.fi weppihotelli/karismakoti/ 27. Kauhavan Sininauha ry Roihankuja 5, KAUHAVA puh. (06) , faksi (06) kauhavan.sininauha@suomi24.fi weppihotelli/kauhavan_sininauha_ry/ 28. Keravan Suojakotiyhdistys ry Tuusulantie 40, KERAVA puh. (09) jari.savola@iki.fi 29. Keuruun Ystäväntupa ry Kangasmannilantie 13, KEURUU puh. (014) Kirkkopalvelut ry, Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskus Vilhulantie 251 D, NAARAJÄRVI puh. (015) , faksi (015) kehittamiskeskus@tyynela.fi Kodittomien tuki - Hemlösas Stöd ry Tinatie 5 C, HELSINKI puh. (09) , faksi (09) arja.lankinen@kotiportti.fi Korpikoti ry Vesannontie 790 A, KEITELE puh. (017) korpikoti@co.inet.fi Kouvolan kristillinen jengityö ry Sakaristontie 1, KOUVOLA puh. (05) Kovaosaisten ystävät ry Kalevankatu 19 A, HELSINKI puh , faksi (09) jouni.widell@kovaosaistenystavat.com 35. KRAN rf Krämertintie 2, HELSINKI puh. (09) kran@sininauhaliitto.fi Kriisipalvelu ry PL 170, LAHTI puh , faksi (03) olli.kariste@kriisipalvelu.com kriisipalvelu@kriisipalvelu.com Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö, KAN-yhdistys ry Jääkärintie 81, KORTESJÄRVI puh. (06) info@kan.inet.fi Kristillinen Raittiusliitto ry - Toimintakeskus Katutaso Hämeenkatu 7, LAHTI puh. (03) katutaso@pp.inet.fi - Nuorisokahvila Cafè Katutaso Kauppakatu 3, SEINÄJOKI puh uke@svk.fi - Toivon Portti ry Itsenäisyydenkatu 6, IKAALINEN puh ilkka.klinga@jippii.fi -Toivon Portti ry Jämijärventie 29 B 9, JÄMIJÄRVI puh aki_rantanen@suomi24.fi - Toivon Portti ry Parkanontie 76, PARKANO 39. Kristillinen Terveys- ja Raittiusjärjestö ry, KTR Aapiskuja 2, VIMPELI puh ktr.raittius@luukku.com 40. Lahden Sininauha ry Alpilakatu 8, LAHTI puh. (03) , faksi (03) nousurinne@phnet.fi Lappeenrannan Katulähetys ry Ratakatu 13, LAPPEENRANTA puh. (05) , (pj) lappeenrannan@katulahetys.inet.fi weppihotelli/lappeenrannan.katulahetys.ry/ 42. Lapuan Sininauha ry PL 20, LAPUA puh. (06) snkeskus@suomi24.fi 43. Meijerin Toimintakeskus Seisake ry Juhani Ahon tie 5, LAPINLAHTI puh. (017) meijerin.toimintakeskus@pp.inet.fi weppihotelli/meijerin.toimintakeskus.seisake.ry/ Seuraavalle sivulle 11

12 44. Mikkelin Katutyö ry Nuijamiestenkatu 3, MIKKELI puh. (015) Lisätietoja 45. Myrskylyhty ry Kankaistenkatu 2, Kangasniemi puh Naisten Suojakoti ry Terhokuja 5, TAMPERE puh. (03) Nousevan Auringon Talon huumekuntoutus ry Näsilinnankatu 22 A 36, TAMPERE puh. (03) , faksi (03) paivi.ahtiala@nousevanauringontalo.fi Nuorten Keskus Liisankatu 27 A 5, HELSINKI puh. (09) , faksi (09) toimisto@nuortenkeskus.fi Nuotta, Rovaseudun kristillinen nuorisoyhdistys ry Ainonkatu 4-6, ROVANIEMI puh , faksi nuotta@nuotta.net Nurmon Sininauha ry Pappilantie 1, NURMO puh. (06) , nurmon.sininauha@sissala.inet.fi 51. One Way Mission ry PL 21, ESPOO puh. (09) tapani.suonto@onewaymission.fi Pajatien toimintakeskus Pajatie 2, PIELAVESI puh. (017) Palvelukotiyhdistys Viisi Leipää ei yhteystietoja 54. Pirkanmaan Sininauha ry Riipuksenkatu 13, TAMPERE puh. (03) vesa.lehtela@pirkanmaansininauha.fi Porin Sininauha ry Muistokatu 4, PORI puh. (02) sanni.makela@luukku.com weppihotelli/porin_sininauha_ry/ 56. Pulsan hoitokoti ry Pulsan asematie 13, PULSA puh. (05) info@pulsanhoitokoti.com 57. Päiväkeskus Pysäkki ry Päiviönkatu 42, IISALMI puh. (017) pysakki@co.inet.fi Rauhalan narkomaani- ja jengityökeskus ei yhteystietoja 59. Rauman Seudun Katulähetys ry Lyseokatu 7, RAUMA puh. (02) ulla-maija.nikula@raumanseudunkatulahetys.fi Rovaniemen päiväkeskus ry Kairatie 23, ROVANIEMI puh. (016) paivakeskus@luukku.com - Väärtilän päiväkeskus Riekkotie 2 b 7, Enontekiö puh Karessuvannon päiväkeskus Käsivarrentie 3628, KARESUVANTO puh Päiväkeskus Sininen talo Jeesiönkuja 2, SODANKYLÄ weppihotelli/rovaniemen_paivakeskus_ry/ RuokaApu yhdistys ry Simonkalliontie 9, VANTAA puh ruokaapu@hotmail.com 62. Samaria ry Kirkkotori 9 A 1, PORVOO puh. (019) krister.lindberg@samaria.fi Savo-Karjalan kr. työväenyhdistyksen piiriliitto ry Uukuniementie 1197, UUKUNIEMI puh. (05) , faksi (05) virkistyskeskus@co.inet.fi 64. Seetri ry Urheilukatu 17, Kokkola puh. (06) info@seetri.fi Seinäjoen Katulähetys ry Riihikuja 4, YLISTARO, puh Sininauhasäätiö Hämeentie 62 C 39, HELSINKI puh , faksi (09) sininauhasaatio@sininauhaliitto.fi sininauhasaatio/ 67. Sininen Pysäkki ry Amandantie 10, VIIALA puh. (03) SLEY:n Katulähetys ry Hietalahdenkatu 7 A 18, HELSINKI puh. (09) Sosiaalilähetys ry c/o Matti Niemelä, Viirukuja 2, Hämeenlinna puh Suolahden Ystävän tupa ry Koulukatu 3 A, SUOLAHTI puh , jyrki.muttonen1@luukku.com 71. Suomen poikien ja tyttöjen keskus -PTK ry Partaharjuntie 361, PARTAHARJU puh. (015) ptk@ptk.fi Suupohjan Sininauha ry Keskustie 8 as. K, KAUHAJOKI puh Syty ry ei yhteystietoja 74. Takaisin Elämään ry Rasinkatu 10, VANTAA puh. (09) , faksi info@takaisinelamaan.fi Tampereen Huumeklinikkayhdistys ry Kauppakatu 12 C, TAMPERE puh. (03) , faksi (03) huumeklinikka@huumeklinikka.fi Tampereen Katulähetyksen Tuki ry Ev.lut srk-keskus Kyttälänkatu 1 G, TAMPERE puh , faksi (03) lassi.nahkuri@tampere-evlsrk.fi 77. Teriskotisäätiö Tyriseväntie 139, TOIJALA puh. (03) teriskoti@co.inet.fi weppihotelli/teriskotisaatio/ 78. Toimintayhdistys Leppälintu ry Oksmanintie 5 B, LEPPÄVIRTA puh. (017) leppalintu@co.inet.fi 79. Tornionlaakson Suojapirtti ry PL 15, TORNIO puh. (016) (toimisto), faksi (016) tornionlaakson.suojapirtti@pp.inet.f Turun Katulähetys ry Ruissalontie 19, TURKU puh. (02) , keittiö (02) , toimisto (02) Turun Sininauha ry c/o Kaija Raninen, Katariinantie 2 D20, TURKU 82. Työttömien paluumuuttajalääkäreiden ja - sairaanhoitajien yhdistys ry ei yhteystietoja 83. Uuden Kasvun Yhdistys ry Selintie 510 A, SELKI puh. (09) , faksi (09) palaute@selkikeskus.com Uusi Mahdollisuus ry Leppäkorventie 33 A 1-3, SYSMÄ puh. (03) paivakeskus@uusimahdollisuus.net Uudenkaupungin Diakoniasäätiö Kihukuja 2, UUSIKAUPUNKI puh. (02) satu.pietila@uusikaupunki.fi 86. Uudenkaupungin Katulähetys ry Vesa Riikkilä, Koulukatu 5 as 26, UUSIKAUPUNKI puh. (02) , veriikki@uusikaupunki.fi 87. Vaajakosken Suvanto ry Vaajakoskentie 123 E 2, VAAJAKOSKI puh. (014) suvanto.ry@kolumbus.fi weppihotelli/vaajakosken_suvanto_ry/ 88. Vantaan Nmky PL 67, VANTAA puh. (09) , faksi (09) toimisto@vantaanmky.net Vapautuvien Tuki ry Ratamestarinkatu 11 B 8.krs, HELSINKI puh. (09) , , faksi (09) vaptuki2@saunalahti.fi Vastuunkantajat ry Hämeentie 73, HELSINKI puh. (09) tarpoila@vastuunkantajat.fi Vihreä Keidas ry Vilhonvuorenkatu 7-9, HELSINKI puh. (09) , , faksi (09) mika.villanen@saunalahti.fi weppihotelli/vihrea_keidas_ry/ 92. Virtain Kristillinen Raittiustuki ry Virtaintie 20, VIRRAT puh. (03) , harrastekeskus@surfeu.fi weppihotelli/virtain_kristillinen_raittiustuki_ry/ 93. Väentupa ry Katajamäentie 6, LAUKAA puh. (014) , (014) vaentupa@co.inet.fi Vänstugan i Ekenäs rf Kustaa Vaasan katu 8, EKENÄS tel. (019) Ähtärin Toimela ry Koulutie12, ÄHTÄRI puh. (06) ahtarintoimelary@pp.inet.fi 96. Äänekosken Katulähetys ry Rautatienkatu 11, ÄÄNEKOSKI puh. (014) aanekosken.katulahetys@pp.inet.fi

13 Sininauhaliitolle uusi hallitus ja uudet säännöt Uuden hallituksen koko pieneni kahdeksaan. Valituiksi tulivat: Ulla-Maija Nikula, toiminnanjohtaja (Rauman seudun Katulähetys), Leea Hiltunen, johtava hoitaja (Kristillinen terveys- ja raittiusjärjestö), Risto Kajaste, sosiaalijohtaja (Hämeenlinnan Sininauha), Raimo Leppälä, evankelista (Kristillinen Alkoholisti- ja Narkomaanityö, (KAN)), Vesa Lehtelä, toiminnanjohtaja (Pirkanmaan Sininauha), Risto Närhi, toiminnanjohtaja (Laukaan Väentupa), Johannes Niska-Virta, kehittämispäällikkö (Helsingin Diakonissalaitos) Kari Lahti, toiminnanjohtaja (Vaajakosken Suvanto). Varajäseniksi valittiin talouspäällikkö Erja Moisio-Santamaa (Jyväskylän Katulähetys) ja toiminnanjohtaja Jyrki Koskela (Tyynelän Kuntoutuskeskus). Sininauhaliiton hallitus vaihtui. Keskiviikkona 16. marraskuuta Hollolassa pidetty syyskokous hyväksyi liitolle täysin uudistetut säännöt, jonka johdosta koko hallitus valittiin uudestaan. Uusien sääntöjen mukaisesti hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajan, kun aikaisemmin liiton kokous on tehnyt puheenjohtajan valinnan. Sininauhaliiton uusi hallitus. Kuvassa vasemmalta: Risto Närhi, Risto Kajaste, Ulla-Maija Nikula, Raimo Leppälä, Leea Hiltunen, Johannes Niska-Virta, Kari Lahti, Vesa Lehtelä ja Jyrki Koskela. Kuvasta puuttuu Erja Moisio-Santala. Ulla-Maija Nikula Sininauhaliiton uudeksi puheenjohtajaksi Sininauhaliiton hallitus on valinnut liiton uudeksi puheenjohtajaksi toiminnanjohtaja Ulla-Maija Nikulan Rauman Seudun Katulähetyksestä. Nikula seuraa tehtävässä Helsingin Diakonissalaitoksen lakimies Timo Mutalahtea. Mutalahti toimi puheenjohtajana viisi vuotta ja sitä ennen kaksi vuotta liiton muissa tehtävissä. Nikulalla on pitkä päihde- ja järjestötyön kokemus. Hän on koulutukseltaan psykiatrian erikoissairaanhoitaja ja ammattijohtaja (JET). Hän on Turun Sininauha ry:n puheenjohtaja, Uudenkaupungin seurakuntaneuvoston jäsen, Uudenkaupungin sosiaalilautakunnan varajäsen sekä Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen päihdeosaajat työryhmän jäsen. Rauman Seudun Katulähetyksen johtajana hän on työskennellyt seitsemän vuotta. Sininauhaliiton varapuheenjohtajaksi valittiin Lahden kaupungin sosiaalijohtaja Risto Kajaste. Hänellä on yli kolmenkymmenen vuoden työkokemus kunnalliselta sosiaalisektorilta. Kajaste on myös Hämeenlinnan Sininauhan puheenjohtaja ja toiminut Sininauhaliitossa kehittämispäällikkönä. Sininauhaliitto sai kuusi uutta jäsentä Sininauhaliiton hallitus hyväksyi kuusi uutta jäsentä, jotka ovat Myrskylyhty ry, Haminan Sininauha ry, Ilmajoen Sininauhayhdistys ry, Garissim ry, Ruoka- Apu yhdistys ry ja Vantaan NMKY ry. Myrskylyhdyn kotipaikka on Kangasniemellä ja se ylläpitää päiväkeskusta, tukiasuntolaa ja hoitokotia. Haminan Sininauhalla on päivätyökeskus ja se järjestää myös tuettua asumistoimintaa. Ilmajoen Sininauha suunnittelee päivätoimintakeskuksen ja Pyhärannalla toimiva Garissim narkomaanimiehille tarkoitetun kristillisen, lääkkeettömän hoidon yhteisön perustamista. RuokaApu on Vantaalla toimiva avustusjärjestö, joka jakaa ruokakasseja, järjestää ruokailuja ja tukee päihteettömään elämään. Vantaan NMKY toteuttaa laaja-alaista lapsi- ja nuorisotyötä. Yhdistyksen urheilu- ja liikuntatoiminta on monipuolista ja lajeina ovat muun muassa koripallo, salibandy ja lentopallo. Perinteisen kerhotoiminnan lisäksi työmuotoja ovat leiri- ja seikkailutoiminta. Alavuden päiväkeskusyhdistys ry:n toiminta on lakannut ja se on eronnut liiton jäsenyydestä. Sininauhaliiton jäsenmäärä on näiden muutosten jälkeen

14 Elämälle Kyllä - toipumisoppaat huonosta itsetunnosta läheisriippuvuudesta Uudet painokset! Vääristynyt käsitys omasta itsestä estää täysipainoista elämää. Sisäinen mitättömyyden tunne voi olla vahva kipu, joka ohjailee elämämme valintoja... Läheisriippuvuus saattaa olla selittämättömän henkisen pahoinvoinnin taustalla. Raja itsemme ja toisten ihmisten välillä on hämärtynyt. Se saa meidät kantamaan vastuuta yli voimiemme, väistämään omaa kipuamme ja miellyttämään muita ihmisiä itsemme kustannuksella... Elämälle Kyllä -sarjan toipumisoppaat tarjoavat hyvän välineen sinulle, joka haluat yhdistää kristillisyyden omaan toipumisprosessiisi. Kukin kirjanen koostuu kuudesta jaksosta. Se sisältää ohjeet sekä ryhmäkäyttöön että aiheita yksin työstäville. Ryhmänvetäjille on kirjasissa tarkat ohjeet. Kirjasten hinta 6,50 e / kpl. Sarjassa ilmestyneet toipumisoppaat Täyden palvelun kopiointia KOPIO ESKOLA Oy Viirintie 8, Klaukkala Nuorisodiakonisen työn verkostoa kootaan Sininauhaliiton Värit Elämään -hankken puitteissa kootaan nuorisodiakonisen työn verkostoon sellaisia jäsenjärjestöjä, jotka kohtaavat työssään vuotiaita. Mukaan kutsutaan myös sellaisia toimijoita, jotka haluaisivat tavoittaa tätä ikäryhmää. Liitossa on joitakin selkeästi ko. ryhmän parissa työskenteleviä järjestöjä. Myös monissa aikuisille kohdennetuissa toiminnoissa, esimerkiksi päiväkeskukset, on mukana paljon alle 30-vuotiaita nuoria. Toivon, että laittaisit meille ajatuksiasi sinun järjestösi toiminnasta nimenomaan vuotiaiden parissa. Asiat voivat olla toiminnan esittelyä, huomioita nuorten osallistumisesta, kysymyksiä heidän kanssaan tehtävän työn mahdollisuuksista, ajatuksia työn kehittämisestä, jne. Kokoan verkostoa vuoden lopulla ja alkuvuodesta. Ensimmäinen tapaaminen on keväällä. Ajatuksia, kysymyksiä ja ihmettelyjä toivotaan puhelimitse tai sähköpostitse osoitteella: Riippuvuudesta ISBN Syyllisyydestä ISBN Pelosta ISBN Häpeästä ISBN Merit Lindén, projektikoordinaattori Värit Elämään - sosiaalisen vahvistamisen verkostohanke Sininauhaliitto Puh merit.linden@sininauhaliitto.fi Katkeruudesta ISBN Tilaukset Masennuksesta ISBN Vääristyneistä jumalakuvista ISBN Toipuminen elämän mittainen matka ISBN Sininauhaliitto puh. (09) , faksi (09) , akvaario@sininauhaliitto.fi tai hyvin varustetuista kirjakaupoista. Sininauhaliiton tiedotuslehti Toimituksen osoite: Krämertintie 2, HELSINKI Puh. (09) , faksi (09) uusi.toivo@sininauhaliitto.fi Päätoimittaja: Tuula Huurresalo Toimittaja: Olli Kariniemi Taitto: Terttu Hauhia Painopaikka: Trio-Offset Oy, Helsinki

15 Sininauhaliitto valtakunnallinen kristillisten päihdejärjestöjen yhteistoimintaliitto KUVA: ILKKA PARTANEN Krämertintie 2, HELSINKI puh. (09) , faksi (09) Aarne Kiviniemi (09) , Toiminnanjohtaja Elena Rokala, (09) , Kehitysjohtaja Järjestöpalvelut ja kehittämistoiminta Ari Inkinen, (09) , Päihdetyön kehittämispäällikkö Eija Kilgast, (09) , Päihdetyön kehittämispäällikkö Tukea KaikkiNaisille -hanke Hiltunen Tarja, puh. (014) , projektipäällikkö Virpi Kujala, puh projektityöntekijä Nähdyksi tulemisen toivo kehittämishanke Asta Juntunen, (09) , Projektikoordinaattori Värit elämään hanke, Merit Lindén, (09) tai Projektikoordinaattori M20-hanke, päiväkeskustoimintahanke Hannu Rutanen, Projektipäällikkö Päivi Heimonen, (09) tai Projektisuunnittelija Ikaalisten osaprojekti Juhani Haveri, Suunnittelusihteeri SiniDuuni-välittäjäorganisaatio Paula Välimäki, Hankekoordinaattori Ongelmapelaaja-projekti Elena Rokala, (09) , Vammaisten päihdetyön tukipalvelut (Vapa) Heidi Eriksson, (09) , Koordinaattori Tero Hintsa, (09) , Koordinaattori Liika on aina liikaa ikääntyminen ja alkoholi -hanke Eija Kilgast, (09) , Projektipäällikkö Maria Viljanen, (09) , Projektisuunnittelija Tukiasumisen kehittäminen Sininauhasäätiö, Jorma Soini, Toipumistyön kehittäminen Tuomo Salovuori, Järjestösihteeri (opintovapaalla) Arviointipalvelut Nina K. Hyttinen, (09) , Tutkija Talouspalvelut Ismo Valkoniemi, (09) , Talouspäällikkö Viestinnän palvelut Tuula Huurresalo, (09) , Tiedotuspäällikkö Työnohjaus ja sen kehittäminen Tuula Huurresalo, (09) , Sininauhaliitto ja Sininen aalto kiittävät kaikkia yhteistyökumppaneitaan ja lukijoitaan kuluneesta vuodesta ja toivottavat valoisaa Uutta Vuotta 2006! Uutuuskirja kertoo kristillisen päihdeyhteisön merkityksestä päihteenkäyttäjälle Joulukuun alkupuolella ilmestyi sairaanhoitaja, sosionomi Tarja Lappalaisen uutuuskirja Tie uuteen - kristillisen päihdeyhteisön merkitys päihteenkäyttäjälle. Kirja pohjautuu samannimiseen tutkielmaan, jonka Lappalainen on tehnyt vuonna 2002 opiskellessaan Lahden ammattikorkeakoulussa sosionomiksi. Kirjan on julkaissut Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö (KAN) ry. Uutuuskirja on tutkimus, joka käsittelee kristillisen yhteisön merkitystä päihteidenkäyttäjälle päihteistä vapautumiseen. Tuen tarve kasvaa haittojen kasvaessa Tilastot osoittavat, että Suomessa alkoholin käyttö on noususuunnassa. Kulutuksen kasvaessa myös yhteiskunnalliset haittavai- kutukset lisääntyvät. Tarvitaan erilaisia sektoreita, jotka voivat antaa tukea ja hoitoa päihdeongelmista kärsiville. Kristilliset päihdeyksiköt ovat yksi paikka, mihin päihdeongelmansa kanssa kamppaileva voi hakeutua. Kirjassa entiset päihteidenkäyttäjät kertovat kommenttejaan siitä, mitkä seikat vaikuttivat heidän selviytymiseen päihdekierteestä. Kirjassa kerrotaan myös, miten hakeutua hoitoon. Kirja sopii sosiaalihuollossa työskenteleville, alaa opiskeleville ja päihteidenkäyttäjien omaisille, päihdetyössä oleville ja siitä kiinnostuneille. Kirjaa voi tilata KAN ry:stä Kortesjärveltä numerosta (06) tai sähköpostitse osoitteesta info@kan.inet.fi. Kirjan hinta: 10 c + postituskulut. 15

16 Sininen aalto -lehti Krämertintie HELSINKI Toivon sanoja Elämästä! Lahjaksi Ismo Valkoniemi Seinätön vankila Kirja puhuu ahdingosta, joka on tuhansille suomalaisille arkipäivää. Rohkaisee tarttumaan velkaongelmaan ja pyytämään apua. Toivoa on aina! Kirjoittaja on talousalan ammattilainen, joka on perehtynyt velkaantumisongelmaan. Sid. 128 s., 18,- ISBN LEIKKAA TÄSTÄ Tarja Hiltunen, Kati-Pupita Mattila, Virpi Kujala Näkyvä piilo Kirja käsittelee naisten päihdeongelman taustatekijöitä, kehityskulkua ja vaikutuksia sekä ongelmasta toipumista. Tarkoitettu sekä päihdetyön ammattilaisille että tavallisille lukijoille. Palvelee myös seurakuntien työntekijöitä. Sid. 175 s.,17,- ISBN Kati-Pupita Mattila Avarassa suojassa Emme tiedä, mitä elämä tuo tullessaan. Toisinaan elämä yllättää, ehkä satuttaakin. Jumalan avarassa suojassa voimme luottaa siihen, että tapahtumilla on tarkoitus ja merkitys. Kaunis nelivärikuvitus. Sid. 107 s., 18,- ISBN Lahjaksi Hanna-Maria Vahala Sininen rukouskirja Hanna-Maria Vahala jakaa arjen rukouksiaan niille, jotka etsivät sanoja rukoukseen. Mukana näyttelijä Veikko Ikosen runoja. Hanna-Maria Vahalan kuvitus. Sid., 80 s., 15,- ISBN Elämän kevät Toim. Hanna-Maria Vahala Elämän kevät on käsikirja luovan toiminnan ohjaamiseen asiakastyössä. Kirjan käytännöllisten ohjeiden avulla työntekijät voivat hyödyntää ammatissaan omaa taideosaamistaan. Sid. 130 s., 22,- ISBN Kyllä kiitos! Tilaan kirjat Seinätön vankila kpl à 18,- Näkyvä piilo kpl à 17,- Avarassa suojassa kpl à 18,- Sininen rukouskirja kpl à 15,- Elämän kevät kpl à 22,- Nimi Yhteisö Lähiosoite Postitoimipaikka Puhelin Hintoihin lisätään toimituskulut. Vastauslähetys Sopimus HELSINKI Sininauhaliitto maksaa postimaksun Sininauhaliitto Tilaukset tällä kupongilla (postimaksu maksettu), keskustoimisto@sininauhaliitto.fi, puh. vaihde (09) , faksi (09) , os. Krämertintie 2, HELSINKI