Tullikamarin uudet kuviot

Transkriptio

1 02 Helmikuu 2015 Tullikamarin uudet kuviot Sakari taitaa puutyöt

2 2 Pääkirjoitus Pieni valinta suuri vaikutus Pirkanmaan ja koko maan talouden suhdanteet näyttävät heikentyneen edelleen viimeisimmän pk-barometrin mukaan. Toimintaympäristössämme on epävarmuustekijöitä, joihin emme itse voi vaikuttaa. Meillä on kuitenkin asioita, joita voimme tehdä ja sitä kautta vaikuttaa taloutemme tervehtymiseen. Näin vaalien alla kaikkialla on noussut esille yrittäjyyden merkitys työllistäjänä ja yhtenä ratkaisijana tämän heikon suhdannetilanteen korjaajana. Tämä varmasti pitääkin paikkansa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana uusia työpaikkoja on syntynyt pk-yrityksiin yli , kun vastaava työpaikkojen määrä on suurissa yrityksissä ollut yli Maamme uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Lienee itsestään selvää, että pkyritysten toimintaedellytyksiä pitää edelleen kehittää. Pk-yrittäjät näkivät viimeisimmän pk-barometrin mukaan suurimmiksi työllistämisen esteiksi palkan sivukuluja ja kysynnän riittämättömyyttä. Monelle yritykselle työn sivukulut ja niiden vaikutus yrityksen kilpailukykyyn on suuri, Suomessa maksetaan paljon tekemättömästä työstä erilaisten lisien ja korvausten muodossa. Myös perhevapaiden merkitys pk-yritykselle on kohtuuton. Usein ainoa tekijä, jolla yrittäjä voi parantaa yrityksensä hintakilpailukykyä, on joustaa omasta toimeentulostaan ja sosiaaliturvastaan. Olisi kohtuullista, että yrittäjäriskistä myös voitaisiin kohtuullisesti palkita. Tämä kannustaisi yrittäjyyteen. Verotuksen kannustavuudesta on myös keskusteltu. Jos yrityksen voitosta edes osa voitaisiin jättää yritykseen verottamatta, se mahdollistaisi investoinnit ja yrityksen kehittämisen. Veroaste ei kannusta yrittäjyyteen. Palkan sivukulujen ja kannustavan verotuksen rinnalla me kaikki voimme valinnoillamme vaikuttaa työllistämiseen. Pirkanmaalaiset yrittäjät ovat tarttuneet toimeen ja yhdessä tuumin kannustavat meitä kaikkia käyttämään pirkanmaalaisia tuotteita ja palveluita. Jos jokainen meistä ostaisi kuukaudessa lisää 10 eurolla paikallisia tuotteita tai palveluita, saisimme Pirkanmaalle uutta työpaikkaa vuodessa. Tällaisella pienellä valinnalla on suuri vaikutus. Pasi Mäkinen päätoimittaja HELMIKUU 2015 SISÄLTÖ Katse tulevaisuuteen s. 4 Maksikirjemuutoksesta iso päänvaiva s. 7 Työuralla mittaa jo 45 vuotta s. 8 9 Ministeri Viitanen yrittäjien vieraana s. 10 Lounasvieraana Heikki Paavilainen s : Muovityö Hiltusen sukupolvenvaihdoksesta 13 vuotta s Vasken hautajaiset mietityttävät Etelä-Pirkanmaalla s Sakari jatkaa työuraansa käsityöyrittäjänä s. 22 Lahtisten perhe tuntee Aasian s Lielahteen kaivataan liikenneympyröitä s s. 8 9 s. 10 s. 17 s Kerran kuukaudessa ilmestyvä talouselämän ja yritteliäisyyden erikoislehti Jakelulevikki kpl Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy Suomen Posti Oyj Toimitus Vastaava päätoimittaja Pasi Mäkinen Toimitussihteeri Ville Kulmala ville.kulmala@py-lehti.fi Markkinointi Ilmoitusmyynti Media-Linkki Oy Seppo Salovaara (03) medialin@sci.fi Yrityspalvelusivut Alueteemat Opasmedia Oy Sumeliuksenkatu 18 B Marjo Onnela marjo.onnela@opasmedia.fi Ulkoasu Ilmoitukset Ylö-Taitto Oy Hannu Husu Sivutaitto Resoluutiopiste Oy Jarmo Mäkinen Julkaisija Pirkanmaan Yrittäjä Oy Toimitusjohtaja Pasi Mäkinen Painopaikka Alma Manu Oy, Tampere 2015

3 Kiinaan menevä tuote, olipa kyseessä mikä tahansa, kannattaa paketoida luksusmielikuvaan ja hinnoitella reippaasti yläkanttiin. Se on selvä, että suomalaisyritys ei voi kilpailla hinnalla Kiinassa. Pirkanmaan Yrittäjät ry:n julkaisu HELMIKUU 2015 Sonja Lahtinen Avaintulos Oy Kuluttajalla on suuri valta Pieni valinta suuri merkitys. Niin lukee Pirkanmaan Yrittäjien tarrassa, jotka postitettiin viikko sitten paikallisyhdistysten puheenjohtajille. Kampanjan ideologian oivasti kiteyttävä tarra on osa aluejärjestön tammikuussa käyntiin potkaisemaa Pidetään Pirkanmaa avoinna -kampanjonka ideana on saada k uluttajia suosimaan oman maakunnan tuotteita ja palveluita. Sekä tarran että kampanjan idean toivotaan löytävän paikkansa mahdollisimman monen yrittäjän liikkeeseen. Pirkanmaan Yrittäjät haluaa kampanjallaan tähdentää sitä, että joka ikinen voi omalla ostokäyttäytymisellään vaikuttaa Pirkanmaan taloudelliseen kehitykseen. Se, että ostoeurot jäävät omaan maakuntaan, tukee paikallisten yritysten kasvua ja sitä kautta myös yritysten mahdollisuutta työllistää, mikä taas yli työttömän Suomessa on enemmän kuin tärkeä asia. Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkisen mukaan Pidetään Pirkanmaa avoinna -kampanjan tavoitteena on positiivinen kasvun k ierre, jossa yksittäisten ostopäätösten aiheuttamat purot muodostavat yhdessä jo aikamoisen virtauksen. Kuluttajan kymppi kuukaudessa lisää pirkanmaalaisiin tuotteisiin luo vuodessa 1000 uutta työpaikkaa, tiivistää toimitusjohtaja Pasi Mäkinen. Paikallisyhdistykset avainasemassa Vuodenvaihteessa aluejärjestön vetovastuun vastaanottanut Mäkinen lanseerasi kampanjan virallisesti käyntiin Valkeakoskella järjestetyssä tilaisuudessa, jonne olivat kutsuttuna Pirkanmaan Yrittäjien kaikkien 44 paikallisyhdistyksen edustajat. Kampanjan onnistumisen kannalta juuri paikallisyhdistyksillä on keskeinen rooli idean jalkauttamisessa alueensa yrityksiin. Se, että mukaan saadaan mahdollisimman monta yrittäjää, on taas kaiken A ja O, kun viestiä lähdetään rummuttamaan sen päällimmäiselle kohderyhmälle eli lähes p uolelle miljoonalle pirkanmaalaiselle kuluttajalle. Juhani pisti tuulemaan Oriveden Yrittäjien puheenjohtaja Juhani Viitaniemi ainakin aikoo tehdä kaikkensa, jotta mahdollisimman moni orivesiläinen on ensi kuussa tietoinen kampanjasta. Hän itse pisti viestikapulaa eteenpäin jäsenistölle viime viikolla järjestetyssä aamukahvitilaisuudessa, joka pidettiin yhdessä Juupajoen Yrittäjien kanssa komeassa Kopsamon kylätalossa. Lisäksi Viitaniemi oli jo ennen tätä vinkannut asiasta muutamalle tutulle yrittäjälle sekä tietysti myös Oriveden Yrittäjien hallituksen jäsenille. Se ainakin on hyvä merkki, että ne yrittäjät ja ka uppiaat, joiden kanssa olin jo asiasta aiemmin keskustellut, ovat olleet erittäin innostuneita. Lisäksi paikallislehti on luvannut kirjoittaa asiasta artikkelin, Viitaniemi tuumaa. Halvin ei ole aina huokein Viitaniemi on koko kampanjan onnistumisen suhteen optimisti, koska hän pitää sen perusideaa loistavana. Se, että paikallisten palveluiden ja tuotteiden suosiminen kannattaa, on yleisesti tunnustettu asia, mutta näen tämän kampanjan hyvänä keinona muistuttaa siitä, että yksittäisellä ostopäätöksellä on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hyvinvointivaltio kun toimii vain, jos meillä on menestyvää yritystoimintaa ja työpaikkoja, hän kertoo. Myös ajoitus on hänen mukaansa hyvä. Tässä ajassa, kun eurot ovat muutenkin kireällä, tuijotetaan ymmärrettävästi hintaa, mutta koko totuuttahan se ei kerro. Kun kuluttaja ostaa tuotteen kansainvälisestä verkkokaupasta, siitä ei jää Pirkanmaalle tai Suomeen senttiäkään,viitaniemi toteaa ja muistuttaa, että tämän hintaeron kuluttaja kyllä mak- saa myöhemmin takaisin joko veronkorotuksina tai karsittuina palveluina. Oriveden Yrittäjien puheenjohtaja Juhani Viitaniemi on jo pistänyt tuulemaan Pirkanmaan Yrittäjien tuoreen kampanjan suhteen. Hänen tavoitteenaan on, että mahdollisimman moni orivesiläinen tuntee seuraavan kuukauden loppuun mennessä, mistä hommassa on oikein kyse. Perinteisemmän printtinäkyvyyden lisäksi Pidetään Pirkanmaa avoinna -kampanja on vahvasti esillä myös digitaalisessa maailmassa. Kampanjalla löytyy jo nyt oma Facebook-sivustonsa, minkä lisäksi sosiaalisen median kanavista aiotaan hyödyntää vahvasti myös Instagramia. Sen kautta on tulossa muun muassa kuluttajille suunnattuja kilpailuja. Yrittäjät voivat jo nyt ilmoittautua mukaan kampanjaan osoitteessa Tästä kannattaa ottaa koppi Puheenjohtaja toivoo, että tämä koko kampanja pistää asiakkaat todella puntaroimaan omaa käytöstään. Monestihan se menee niin, että asiakas käy kivijalkaliikkeessä sovittamassa esimerkiksi kenkiä tai vaatteita ja menee sitten tilaamaan samat tuotteet verkkokaupasta, hän tuskailee. Hän toivoo, että myös muissa paikallisyhdistyksissä hyvästä kampanjaideasta otetaan nyt koppi. Mitä enemmän kampanja näkyy jäsenliikkeissämme, sitä enemmän se ruokkii sen onnistumista. Tässä tarvitaan kaikkien meidän panoksemme, hän muistuttaa.

4 4 Kahden kerroksen väkeä Suomalainen teollisuus on pääosin kahden kerroksen väkeä. Yhtäällä meillä on veturiyritysten taakse r yhmittyneet alihankintayritykset ja toisaalla Salaiset menestyjät -tyyppiset oman, korkean jalostusasteen tuotteen vientiyritykset ja sitten startup-yritykset. Karkealla tasolla voidaan todeta, että ravintoketjusta riippuvaiset alihankintayritykset ovat heikommin kannattavia ja riskial ttiimpia kuin vientiriippuvaiset veljensä. Suomen kansantalous on täysin riippuvainen perusteollisuusyrityksistä, joita em. ryhmät edustavat. Startupit edustavat tulevaisuutta, mutta lyhyellä aikavälillä niiden merkitys on kansantaloudessa marginaalinen. Oikeilla toimilla vanhasta perusteollisuudesta voidaan jalostaa digitalisaation, automaation ja r obotiikan sekä teknologiakehityksen avulla yhtä hyvin kuin liiketoimintakonseptien ja ma rkkinoinnin uudistamisella hyvinkin mielenkiintoisia ja e nnenkaikkea kilpailukykyisiä yrityksiä. Keskittymällä startupeihin yritämme täyttää sorakuoppaa lusikalla. Voimme nousta takaisin menestyvien teollisuusmaiden joukkoon, mutta se edellyttää rajuja muutoksia. Poliittisten päättäjien ja vira n- omaisten pitää herätä luomaan innostava ja kannustava liiketoimintaympäristö, ayliikkeen pitää suostua joustaviin työmarkkinoihin, mutta yhtä hyvin yritysten avainhenkilöiden pitää katsoa peiliin ja ottaa kohtalo omiin käsiin, käynnistää pakottavat muutokset ja pistää yrityksen kilpailupalikat järjestykseen. Yritysten pitää opetella menestymään markkinoilla, jotka eivät kasva. On opittava voittamaan kilpailijat, valtaamaan markkinaosuuksia ja/tai sitten on operoitava niin kapeilla niche-markkinoilla, että kilpailua on vain rajallisesti. Markkinointi- ja myyntitaidot ovat erittäin tärkeitä stabiileilla markkinoilla. Avainsanoja pk-yrityksen kehitystyössä ovat digitalisaatio, robotiikka ja a utomaatio. Menetelmät ja toimialat, joita pitää seurata, ovat uusi energiatuotanto, bioteknologia, geeniteknologia, nano- ja muut materiaaliteknologiat, terveysteknologia, cleantechmaailma, logistiikka. Hyvinvointi- ja elämys- sekä senioripalvelujen kysyntä kasvaa. Edellisten rinnalla p uhdas luonto ja matkailu, puhdas vesi ja vesiteknologia, puhdas ruoka, bio-energia ja m uu puun uusiokäyttö, ekosysteemipalvelut ja koko pohjoinen ulottuvuus valtavine mahdollisuuksineen tulevat mieleen. Cleantechissa jättipotti Cleantech pitää sisällään Työja Elinkeinoministeriön määrittelyn mukaan uusiutuvan energian, energiatehokkuuden, materiaalitehokkuuden KOLMIKANNASTA KANSANVALTAAN Pk-yrittäjät mukaan päätöksentekoon YRITYSVEROUUDISTUS VÄLTTÄMÄTÖN mallia uudistukseen Virosta Olli-Pekka Tuomi pienyrittäjä, työnantaja, valtuuston varap, kansanedustajaehdokas Ruovesi ja kierrätyksen, älykkään kaupungin, veden ja ka i- vannaisteollisuuden tuotteita, palveluja ja prosesseja, joiden ansiosta ympäristö kuormittuu nykyistä vähemmän. Cleantech on megatrendi, josta löytyy hyvin monelle suomalaiselle pkyritykselle leipää, kunhan vain ideoi ja kehittää omaa toimintaansa joko oman tuotteen kehittämiseksi tai ah-palvelujen tuottamiseksi alan isommille toimijoille. Kun metsäteollisuus kehittää biotalouteen perustuvaa liiketoimintaa, on pk-yritysten oltava hereillä ja etsittävä yhdessä päämiestensä kanssa uusia tuotteita ja palveluja. Mahdollisuus on erittäin suuri, mutta se edellyttää pk-yrityksissä nopeaa ja t ehokasta uudistumista isojen toimijoiden mukana, liittymistä niiden digi-pohjaisiin liiketoimintakonsepteihin ja inno vaatioprosesseihin. Se on kova haaste pk-yrityksille, mutta ei miss ään nimessä mahdoton. Pk-yrityksillä on paljon mahdollisuuksia Teknologiateollisuutemme pk-yritysten tulevaisuus edellyttää onnistumista muutamassa asiassa: 1) Pk-yritysten on kyettävä kehittämään kilpailukykyisiä tuotteita, jotka istuvat kotimaisten ja erityisesti globaalien asiakkaiden arvoketjuihin. 2) Pksektorin on kyettävä luomaan tehokkaita palvelukonsepteja, joiden ansiosta parannamme kilpailukykyämme paikallisia halpatoimijoita vastaan. 3) Tuotteiden jalostusastetta on nostettava rajusti. 4) Tuottavuus on nostettava vientimarkkinoiden kilpailijoita paremmaksi. 5) Vahvaa asiakaspinnan ymmärrystä ja markkinointitaitoja tarvitaan joka päivä enemmän. Vain pk-yritys, joka ymmärtää asiakkaansa ajattelua, ansaintalogiikkoja ja t oimintaprosesseja, pystyy kehittämään tuotteita ja palveluja, jotka ovat täsmäaseita asiakkaan arvoketjuihin. 6) Pk-yrityksen on opittava markkinoimaan ja myymään markkinoilla, jotka eivät kasva. 7) Pk-yrityksen on kyettävä synnyttämään järkevän kustannustason tuotantoja hyödyntämällä automaatiota, robotiikkaa, digiteknologioita. 8) Uudenlaista johtajuutta tarvitaan, jotta kaikki edellä kuvattu voi toteutua. Heikki Lindevall sarjayrittäjä, kehitysveturi Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan selonteko 4/2013 (Risto Linturi, Osmo Kuusi ja Toni Ahlqvist) kuvaa suomalaisen teollisuuden painopisteitä lähitulevaisuudessa (VTT 2010): Kestävä energia: Ratkaisut ilmastomuutokseen; energiatehokkuus; uusiutuvat energialähteet Hyvinvointia edistävät teknologiat: Terveyttä edistävät elintarvikeratkaisut, lääkekehitys ja diagnostiikka, terveyden ICT-ratkaisut Uudet materiaalit: Biomassapohjaiset tuotteet; teolliset biomateriaalit; funktionaaliset materiaalit; uudistuva paperi Elektroniikan erikoistuotteet: Suorituskykyiset mikrosysteemit; painettu älykkyys; optiset instrumentit Ekotehokas rakennettu ympäristö: Ekotehokas liikenne ja yhdyskuntarakenne; ICT:n hyödyntäminen Älykkäät tuotteet ja tuotanto: Digitaalinen tuote-prosessi; globaali hajautettu tuotanto; älykkäät koneet ja materiaalit Älykäs ympäristö: Digitaaliset palvelut; verkotetut laitteet ja ympäristöt; ihminen-teknologia vuorovaikutus ICT-teknologiat: Kognitiiviset viestintäjärjestelmät; uuden sukupolven Internet; tietoturva

5 5

6 6 Nämä koulutustalkoot aloitetaan leffateatterissa Pirkanmaalla on tällä hetkellä noin vuotiasta nuorta, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Heistä osa työskentelee osa- tai kokoaikaisesti pääasiassa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Ainakin toistaiseksi. Tulevaisuudessa pelkkä töiden ohella hankittu ammattitaito ei välttämättä enää riitä. Kilpailu työmarkkinoilla kiristyy, ja tutkinto saattaa olla edellytys uuden työn löytymiselle. Teksti: Pekka Äijälä ja Johanna Vuorenmaa Kuva: Finnkino Monelta kohderyhmän nuorelta löytyy jo tutkintoon vaadittava osaaminen. Se on hankittu esimerkiksi juuri työpaikalla tai harrastusten kautta. Varsinainen tutkinto on kuitenkin syystä tai toisesta jäänyt suorittamatta. Näyttötutkinnon avulla kertynyt osaaminen on helppo muuttaa tutkinnoksi, ja tarvittavat opinnot räätälöidään jokaiselle nuorelle erikseen. Ja mikä p arasta, tutkinnon voi hankkia kätevästi työn ohella. Luvattomasta mainoksesta sakot Poliisi päätti joulun alla puhdistaa kaupungin luvattomista mainoksista. Tässä rytäkässä rapsahti monelle yrittäjälle liikkeen edessä seisovasta pahviplakaatista tai A-mainoksesta sakot. Poliisin mukaan sakkolinjalle oli pakko lähteä, koska ilmoitukset eivät hävinneet katukuvasta huomautuksista huolimatta. Yleiselle paikalle pystytettävään mainokseen ja ilmoitukseen vaaditaan kaupungin kiinteistöosastolta. Näin määrätään kaupungin järjestyssäännön kolmannen luvun kahdeksannessa pykälässä. Seuraava pykälä taas antaa poliisille valtuudet määrätä luvaton ilmoitus poistettavaksi. Luvanalaiseksi paikaksi katsotaan Alkuun leffaillalla Nao-Pirkanmaa (Nuorten aikuisten osaamisohjelma) järjestää 5. maaliskuuta klo 18 elo kuvateatteri Plevnassa kohderyhmää edustaville nuorille ilmaisen elokuvaillan. Kotimaisen Luokkakokous-elokuvauutuuden katselun yhteydessä kannustetaan nuoria pohtimaan koulutusta ja sen merkitystä sekä esitellään lyhyesti mahdollisuuksia ammatillisen tutkinnon suorittamiseen näyttötutkinnon avulla. Kohderyhmän edustajia löytyy Pirkanmaan alueelta melkoinen määrä. Uskomme, että tuossa joukossa on monia nuoria, joilla on palo kehittyä ja hankkia alansa koulutus. Tapahtuma on siis loistava tilaisuus heille, markkinoivat NAO-elokuvailta projektia luotsaavat Johanna Vuodenmaa ja Pekka Äijälä. Avunpyyntö yrittäjille He myöntävät suoraan, että kohderyhmän tavoittaminen on todella haastavaa. Toivommekin tähän apua erityisesti pirkanmaalaisilta yrittäjiltä ja yrityksiltä. Jos yrityksessänne työskentelee kohderyhmää edustava aktiivinen ja k ehittymishaluinen nuori, ilmianna hänet meille, niin kutsumme hänet henkilökohtaisesti myös oma tontti, jos se on yleisessä käytössä. Lupa siis t arvitaan eikä si tä kaupungin apulaistonttipäällikkö Esko Nurmen mukaan myönnetä kuin erikoistapauksissa. Plakaatin pystyttämiseen saa luvan vain muutamaksi päiväksi esimerkiksi teemapäiviä tai liikkeen syntymäpäiviä vietettäessä. Nurmen sanojen mukaan sallitaan näiden erikoispäivien aikana sitten melkein mitä vaan. - Periaatteemme on täysin käytännön sanelema. Rajanveto on mahdotonta, joten kiellon on oltava ehdoton. Lupien myöntäminen kaikille johtaisi pian katujen täyttymiseen kaikennäköisistä plakaateista. Pirkanmaalla on tällä hetkellä noin vuotiasta nuorta, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Heitä koetetaan saada mukaan elokuvateatteri Plevnassa järjestettävään elokuvailtaan. Tarkoitus on, että katselun yhteydessä kannustetaan nuoria pohtimaan koulutusta ja sen merkitystä sekä esitellään lyhyesti mahdollisuuksia ammatillisen tutkinnon suorittamiseen näyttötutkinnon avulla. mukaan tapahtumaan. Osallistuminen ei sido n uorta mihinkään, vaan pahimmassa tapauksessa hän nauttii mukavan elokuvaillan ystävänsä kanssa, kertoo Vuorenmaa. Kuka tahansa voi ilmiantaa kohderyhmään sopivan vuotiaan nuoren tapahtumaan ja kä ynnistää positiivisen lumipalloefektin Nao- Pirkanmaan osoitteessa naopirkanmaa.wordpress.fi. Tapahtumaan mahtuu 108 nuorta, ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Nao on nuorten aikuisten osaamisohjelma, joka on tarkoitettu niille vuotiaille nuorille, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto tai sen suorittaminen on jäänyt kesken. Tarkoitus on tukea ja kannustaa nuoria hankkimaan ammatillinen tai erityisammattitutkinto. Pirkanmaalla osaamisohjelmassa ovat mukana Ahlmanin ammattiopisto, SASKY (Sastamalan koulutuskuntayhtymä), TAKK (Tampereen Aikuiskoulutuskeskus), TREDU aikuiskoulutus ja ty öelämäpalvelut ja TRE- DU:n oppisopimuskeskus sekä Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, VAAO. Kaikki yrittäjät eivät ole kaupungin ja p oliisin periaatteisiin tyytyväisiä. - Olin t odella yllättynyt, kun kuulin, että poliisi on lähtenyt sakottamaan yrittäjiä. Mainosten pitäisi olla mielestäni sallittuja siellä, missä ne eivät häiritse yleistä elämänmenoa. Aktiivinen mainostaminenhan vain piristää katukuvaa, sanoo Tammerkosken Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Pekka Kainulainen. Pispala-Pyynikin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Vesa Violanen puolestaan kehottaa kaupunkia harkitsemaan tarkkaan, onko yhden, kahden päivän aikarajoitus mainoksen pitämiseen esim. teemapäivien aikana tarpeellinen. Suklaata ja muita karkkeja Eihän tämän nyt niin vaikeaa pitäisi olla. Samaa mieltä valtakunnan asioista kaikki puolueet. Paitsi tietysti Vasemmistoliitto (ennen: Suomen Kommunistinen Puole), jonka puheenjohtaja Arhinmäki hurrasi Kreikassa vaalit voittaneen Syriza-puolueen kannattajien joukossa, että velkoja ei kannata takaisin maksaa. Sinänsä Syrizan ja herra Arhinmäen ajatukset sopisivat hyvin omiinkin ajatuksiini, mutta pankinjohtajani tuntuu olevan asiasta eri mieltä. Alvariinsa niitä kuponkejaan lähettelee. Mutta vaalit alkavat olla lähellä, ja kisa näyttää käyvän jännittäväksi. Josko voittajina maaliin pääsevät ensimmäisinä maalaiset vai kaupunkilaiset. Tällä hetkellä kisaa näyttää johtavan maalaiset: Maalaisliitto, myöhemmin Kepu, ja Suomen Maaseudun Puolue, myöhemmin Persut. Agraariväestö lienee lisääntymään päin? Mutta on sitä taistoa muillakin rintamilla. Aikaa on kulunut pari vaalikautta siitä, kun tv-mainoksessa yrittäjää esittävä Oiva Lohtander heitteli kanankoipia ja läskin siivuja pitkin seiniä herkkuja notkuvasta pöydästään. SAK:han se siinä halusi kertoa, että yrittäjällä sitä on varaa sikailla ja heitellä liikoja eväitään vaikka pitkin seiniä. Mutta sen verran oli kansalaisilla sentään älliä, ettei tainnut ihan mennä SAK:n aatteet putkeen. Niinpä piti kampanja pikaisesti poistaa näkyvistä. Nykyään on jo käyty sen verran kouluja, että tiedetään, että yritykseen sisään ostetun raaka-aineen ja ulos myydyn jalostetun tuotteen välinen hinnan erotus ei välttämättä olekaan se yrityksen voitto. On kuulemma siinä joitakin muitakin tekijöitä välimaastossa. Mutta kaikki puolueet, ehkä sitä Arhinmäen poppoota lukuun ottamatta, ovat nyt sitä mieltä, että juuri sille yrityksen välimaastolle olisi jotakin tehtävä. Muuten ei homma pelitä, ei palkata uutta väkeä, ja vanhaakin on mahdotonta pidellä. Ainakaan nykyisillä pelisäännöillä.yhtäkkiä yrittäjästä onkin tehty koko nykyisen surkean valtakunnan taloustilanteen ratkaisija. Eivätkä siinä lainkaan väärässä olekaan. Istuva hallitus on tilanteeseen havahtunut jo aikoja sitten, ja oppositio tietysti näin vaalien alla. Olisi siis kuvitellut, että oikeita ratkaisujakin olisi ollut helppo näin suuren yksimielisyyden vallitessa myös ratkaista. Ehkä sitä Arhinmäen poppoota siis lukuuottamatta. Mutta ei. Yksimielisyyden vallitessa niin hallituspuolueissa kuin oppositiossakin vaaleihin mennään kunkin puolueen julistaessa yrittäjyyden tärkeyttä työllisyyden hoitamiseksi. Työpaikkoja kun syntyy vain, jos yritykset palkkaavat lisää väkeä. Kepu ilmoitti muutama päivä sitten vaalipuheissaan tavoitteekseen u uden työntekijän työllistämisen kymmenen vuoden aikana. Samaan lukuun on päätynyt myös Vihreät. Hienoa kuulla. Kun molemmat lupaavat , niin sehän on jo kohta puoli miljoonaa. Mutta tällainen köyhä yrittäjä rohkenee kysellä, että herra Sipiläkö ne oikein palkkaa, ja herra V. Niinistö samoin, vai miten? Kun mielestäni niitä työntekijöitä palkkaavat lähinnä yritykset eivätkä niinkään puolueiden puheenjohtajat. Se tiedetään, että valtion ja kuntien piikki alkaa olla siltä osin kasassa. Julkisen sektorin työllistämisen kun maksaa yrittäjä ja se tavallinen palkansaaja veroissaan. Ja eiköhän se rasite ala jo olla harjakorkeudessa. Demarit ja Kokkarit eivät sentään ole ihan tarkkoja lukuja uskaltaneet valehdella, ja Kristillisetkin ovat tyytyneet vain sanomaan, että yrittäjyydellä Suomi nousuun. Demareilla on asiasta viimeksi kokemustakin: edellisissä vaaleissa he lupasivat uutta työpaikkaa, mutta lopputulos oli, että väheni. Kokoomukselle on näköjään ollut tärkeintä, että hallitusta johtaa kokoomuslainen, ja onhan sieltä sitten löytynytkin vihreämpiä oksia puoleen pampuille. Soinilla tuntuu olevan vaikeuksia pitää persunsa edes jollakin tapaa kasassa, siinä määrin luovaa yrittämistä puolueensa väki edustaa. Jotenkin sitä vaan on aistinut, että on helpompi puolustaa yrittäjyyttä periaatetasolla, kuin tehdä päätöksiä käytännössä. Mutta nyt tehdyistä vaalilupauksista ja tavoitteista voisi päätellä, että niin ei ole tällä kertaa enää vallien jälkeen. Eihän? Eihän? Nyt siis tiedämme kaikki, että yrittäjyys ja sen edellytysten parantaminen on ainoa tapa nousta tästä suosta. Ja nyt sen ovat huomanneet siis myös kaikki puolueet. Sitä Arhinmäkeä ehkä lukuun ottamatta. Kun kaikki puolueet, sitä Arhinmäen poppoota lukuun ottamatta, ovat samaa mieltä, että yrittämisen edellytyksiä on parannettava, niin silloinhan on samantekevää mitä puoluetta äänestämme. Lopputulos on sama: yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan työllisyyden saamiseksi nousuun, laman kukistamiseksi ja v erotulojen kasvattamiseksi sitä kautta. Vai olisinkohan kuullut tuon viimeisen säkeen jo aikaisemminkin? Pahaa pelkään, että taitaa se taas vaan jäädä siihen herkkupalojen jakamiseen ennen vaaleja. Demarit ne jakelivat suklaakonvehteja yrittäjille firmasta firmaan. Ja karkkeja tyrkitään kaikkien puolueiden vaalikopeilla. Jotenkin niin symbolista. Pitäkää te vaan ne o mat suunne makiana, ja työntäkää ne suk laakonvehtinne vaikka hanuriinne. Suklaalle on nyt pirun vähän käyttöä. Josko joku nyt lopulta tekisi asialle jotakin. Pirkanmaa saavutti puolen miljoonan asukkaan rajan vuonna 2013 ja kasvu jatkuu edelleen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan meitä pirkanmaalaisia on vuonna 2040 jo Kehitysnäkymien kannalta tämä on erinomainen merkki. Kun työntekijän lapsi sairastuu, lapsen äiti tai isä voi jäädä kotiin hoitamaan lasta ilman, että hänen ansionsa tippuvat. Yrittäjäperheessä lapsen sairastuminen tarkoittaa automaattisesti myös rahanmenetyksiä. Pahimmillaan yrittäjän on laitettava lappu luukulle lapsen sairauden ajaksi tai sitten lasta hoidetaan firman takahuoneessa, Suomen Yrittäjänaiset muistuttavat.

7 7 Yrittäjälehden lukijakilpailu Etsi Ykä Yrittäjä Voit voittaa Lapuan Kankureiden pellavaiset laudeliinat kahdelle. Tammikuun numeron Ykä-visassa mukana pidettävän Aktiivisuusmittarin voitti Pirkko Mikkola Kangasalta Tammikuun vastaukset olivat: s.18 Varalan Urheiluopisto, s. 18 Ai-Ai Fysikaalinen Hoitolaitos ja s. 36 Ollikainen Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä hahmoa. jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen. Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa 1.Ykä löytyi sivu/ilmoitus 2.Ykä löytyi sivu/ilmoitus postimerkki 3.Ykä löytyi sivu/ilmoitus nimi: osoite: postino: puhelin: Pirkanmaan Yrittäjät ry PL Tampere

8 8 Tällaiseen työuraan ei moni Nekalassa toimivalla Muototerä Oy:llä jaettiin marraskuussa kaikkea muuta kuin tavanomainen kunniamerkki. Perheyrityksen tekninen johtaja Juha Salminen sai nimittäin kauppakamarin myöntämän tunnustuksen 45 vuoden yhtäjaksoisesta palveluksesta samalla työnantajalla. Teini-iässä taloon tulleella Juhalla on nyt ikää 64 vuotta, mutta eläkkeelle hänellä ei ole vieläkään kiire. Ihminen oli käynyt kuussa ensimmäisen kerran vain muutama kuukausi ennen kuin Juha Salminen aloitti työnsä Muototerä Oy:n palveluksessa. Mahdollisesta työpaikasta ammattikoulusta valmistunut mies oli kuullut kummitädin pojalta. Sain työpaikan, vaikka alkuun minulle ei pystytty lupaamaan töitä kuin tulevaksi jouluksi saakka, Juha muistelee. Nyt liki päivälleen 45 vuotta myöhemmin voidaan todeta, että hommia riitti pikkuisen pidemmäksi aikaa kuin pariksi kuukaudeksi. Isoja muutoksia Vaikka työnantaja on pysynyt samana, on sekä miehen oma toimenkuva että yrityksen toiminta ehtinyt muuttaa muotoaan useampaankin otteeseen. Kyllähän myös työympäristö on nykyään kokolailla erilainen kuin ennen. Kun tulin taloon, se oli enemmänkin sellainen sepän paja leijailevine savuinen ja nokisine seinineen. Meillä oli silloin vielä ihan perinteisiä takoseppiä takomassa, Juha muistelee. Hän ei tosin t ullut takomishommiin. Juha oli läpikäynyt viilaaja koneistajan ammattikoulun, ja niinpä hänen toimenkuvansa löytyi alusta asti konepuolen työtehtävistä. Käytännössä Juha pääsi siirtymään konehommiin heti alkumetreiltä, sillä toimintansa kenkäteollisuuden leikkuuterien valmistuksella aloittanut Muototerä oli siirtynyt myös koneenrakennukseen vasta pari vuotta ennen k uin Juha tuli remmiin. Minun ensimmäinen työmaani oli Kenkärastin tehtaalla Pispalan Rantatiellä. Muistan kun kannoimme sinne toiseen kerrokseen 600 kiloa meistikoneen osia, Juha kertoo. Nykypäivänä Juha asuu Tampereella, mutta ensimmäiset kolme vuotta hän ehti käydä töissä kotikunnastaan Pälkäneeltä. Aamuviideltä oli herättävä ja iltakuudelta sitä oli sitten kotona. Hovipiirtäjä Sittemmin Juhan työnkuvaan on kuulunut tiiviisti myös koneiden suunnittelu. Juha oli silloisen toimitusjohtajan Sakari Patjaksen luottomies, kun suunnitelmia piti saada paperille. Isällä oli hyvä mielikuvitus, mutta piirroksia hän ei osannut tehdä. Juha taas oli erinomainen pistämään paperille isän visiot, kertoo perheyritystä isänsä jälkeen jatkanut Pekka Patjas. Ei Juhakaan piirroshommiin ollut mitään virallisia kouluja käynyt. Itse asiassa asuin noihin aikoihin yhden Tekun opiskelijan kanssa, joka kuitenkin viihtyi turhankin hyvin Tillikassa. Minä sain rahaa, kun tein hänen harjoitustöitään. Samalla opin kyllä teknisen piirtämisen ihan mukiinmenevästi, Juha kertoo. Esimieshommiin Juha ylennettiin 1979, kun hänet määrättiin työnjohtajaksi. Nykyistä teknisen johtajan titteliä Juha on kantanut 80-luvun lopulta. Juha Salminen on ollut töissä Muototerä Oy:ssä jo 45 vuotta. Teini-ikäisenä alkanut ura jatkuu edelleen, eikä miehellä ole mikään kiire eläkkeelle. Omassa työssä parasta on ollut vapaus sekä se, että hän on selvästi kokenut voivansa vaikuttaa asioihin. Myötä- ja vastamäessä Juha on elänyt yrityksen matkassa niin ylä- kuin alamäetkin. Erityisen kovaa meni 80-luvulla. Tilauksia tuli ovista ja ikkunoista. Vuonna 1978 Nekalaan muuttanutta tehdastakin ehdittiin laajentaa pariin otteeseen. Tosin 90-luvun lama olikin sitten kova kolaus. Yritystä kovasti 80-luvulla työllistänyt kenkäteollisuus oli ajautunut valtaviin ongelmiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Sekään ei auttanut asiaa, että tehdasta oli laajennettu 80-luvulla kolmeen otteeseen. Viimeisin investointi oli tyystin uusi lankasaha, joka oli ajan tapaan rahoitettu valuuttalainalla. Se maksoi miljoona markkaa, mutta tuli sitten devalvaation myötä maksamaan huomattavasti enemmän, kertoo yrityksen hallituksen puheenjohtaja Pekka. Uuteen nousuun Muototerä ei edes synkimmässä lamassa irtisanonut ketään, mutta lomautuslappuja satoi koko porukalle. Myös Juhalle. Siitä mies antaa työnantajalleen hatunnoston, että leikkaukset koskettivat myös omistajia. Se jäi mieleen, että tuolloin toimitusjohtajana toiminut Sakari Pat- Vapaus on tärkeää Juhalla on nyt mittarissa ikää 64 vuotta, mutta eläkkeelle hänellä ei ole mikään kiire. Ei minun työmotivaationi aikanaan mihinkään kadonnut ole. Kyllä sitä löytyy edelleen, jos vain terveys säilyy tällaisena, eli jatkan mielelläni vielä työntekoa täällä. Juhan vastaus kysymykseen siitä, mikä omassa työssä on kaikista parasta, on sama, mikä on totuttu kuulemaan monen yrittäjän suusta. Se on se vapaus. Täällä ei ole turhaan takerruttu pikkuasioihin, vaan päätöksiä on saanut tehdä varsin itsenäisesti ja ilman byrokratiaa. Lisäksi olen aina kokenut, että olen saanut olla mukana vaikuttamassa päätöksentekoon niin, että minun mielipiteilläni on ollut oikeasti painoarvoa. Hyvä yhdistelmä Juha ei ole ainoa Muototerässä pitkään viihtynyt työntekijä. Vasta viime vuo nna eläkkeelle jäi yrityksestä yksi yli 40 ja toinen reilut 30 vuotta talossa ollut työntekijä. Muutenkin luvut puhuvat puolestaan. Muototerällä tänä päivänä työskentelevästä 26 työntekijästä seitsemän on ollut töissä yli 30 vuotta ja kuusi yli kymmenen vuotta, joskin meillä on kyllä vastapainoksi myös 90- luvulla syntyneitä työntekijöitä, kertoo toimitusjohtajaksi kaksi vuotta sitten valittu Risto Kallio. Hän edustaa yrityksessä jo neljättä polvea, hän nimittäin kuuluu perheeseen avioliiton kautta. Nykyinen toimitusjohtaja korostaa nuoruuden ja kokemuksen yhdistelmän olevan yritykselle selvä vahvuustekijä. Nuoruuden into ja uudet ideat sekä vankka käytännön kokemus ovat erinomainen yhdistelmä, joka auttaa meitä myös haastavimmissa taloustilanteissa. Täällä sen h uomaa arkipäiväisessä työssä.

9 9 yllä Juha Salminen aikana toimitusjohtajakin on ehtinyt vaihtua jo kolmesti. Kuvassa Juhan kanssa poseeraavat yrityksen entinen toimitusjohtaja, nykyinen hallituksen puheenjohtaja Pekka Patjas sekä kaksi vuotta sitten toimitusjohtajaksi nimitetty Risto Kallio. jas ilmoitti olevansa töissä ilman minkäänlaista korvausta, Juha kertoo. Pelastus oli, että Muototerä oli jo 80-luvun aikana laajentanut toimintaansa myös muille teollisuuden aloille. Jo 1988 yri tys esimerkiksi valmisti, ensimmäisenä suomalaisena, vesileikkauskoneen. Niiden valmistuksesta onkin sittemmin tullut yksi yrityksen vahvimmista tukijaloista. Tänä päivänä yritys onkin koko Euroopan merkittävimpiä vesileikkaussovellusten valmistajia.

10 10 Ministeri oli odotettu vieras Eevaliisa Pentin mukaan ministerin vierailua oli odoteltu talossa jo pidemmän aikaa. Ja kieltämättä ministeri-audin kaartaessa pihaan tunnelma oli hieman s amankaltainen kuin joulupukkia odotettaessa. Viitasen sisääntulo sujui juhlavissa merkeissä, sillä hänen s aapuessaan seniorikodin asukkaat kajauttivat ilmoille maakuntalaulun. Vaikka talon 14 asukkaan keski-ikä onkin lähempänä 90 ikä vuotta, Kesäpäivä Kangasalla kuulosti komealta. Pirkanmaan Yrittäjät on pyrkinyt viime vuosina en tistä tiiviimpään yhteyteen maakunnan kansanedustajien kanssa, joista jokaiselle on nimetty nyt oma yhteistyöhenkilö aluejärjestön työvaliokunnasta. Ideana on ollut vaihtaa kuulumisia suuntaan ja toiseen muutaman kerran vuodessa. Piia Viitasen yhteyshenkilönä toimiva Eevaliisa Pentti kertoi, että Viitasen noustua ministeriksi yhteisen ajan löytäminen ei ole ollut kovin helppoa. Nyt toteutuvaa tapaamista alettiin kaavailla ja s ovitella aikatauluunne jo syksyllä, mutta sitä hienompaa on, että teiltä löytyi kuin löytyikin nyt kalenterissanne tilaa tulla tänne, sanoi Viitasen tervetulleeksi toivottanut yrittäjä. Tehokasta ajankäyttöä Nyt löytynyt tunti käytettiinkin sitten tehokkaasti. Ensin puhuttiin tovi yrittäjyydestä, jonka jälkeen ministeri pääsi vaihtamaan kuulumisia talon asukkaiden kanssa. Pentti kävi ensi alkuun lyhyesti läpi yrittäjyyden merkitystä sekä Kangasalla että Suomessa. Esimerkiksi Kangasalla yritykset tuottivat viime vuonna valtion kirstuun 16 miljoonaa euroa ja kunnalle jopa 23 miljoonaa euroa, Pentti huomautti ja korosti myös työllistävää vaikutusta. Meillä Kangasalla suurin työnantaja on kunta, mutta heti seuraavana tulevat Kangasalan Yrittäjät, sillä meidän jäsenyrityksissämme Kangasalan Yrittäjät saivat ministeritason vieraan tammi helmikuun vaihteessa, kun kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen kävi tutustumassa Kangasalan Yrittäjien puheenjohtaja Eevaliisa Pentin pyörittämään seniorikoti Villa Steniin ja sen asukkaisiin. Lisäksi paikalla oli kymmenkunta paikallista yrittäjää. Ministeri pääsi kuulemaan myös senioritalon asukkaiden ajatuksia. Kuvassa hän vaihtaa kuulumisia Sanni Liimataisen kanssa. Heti ei uskoisi, että rouva on syntynyt samana vuonna kuin Suomi, sillä hän täytti tänä vuonna jo 98 vuotta. on täällä 1900 ty öpaikkaa, Pentti huomautti ja muistutti ministeriä, että niin K angasalla kuin koko maassakin uusista työpaikoista läpi koko 2000-luvun ovat vastanneet juuri pk-yritykset. Villa Stenissä on yhteensä 15 asiakaspaikkaa. Ministeritapaamisessakin käytössä ollut olohuone on koko talon sydän, jonka kodinomaisuus on saanut nyt kehut myös ministeriltä. Mahdollisuuksien Suomi Viime vuonna metallialan yrittäjästä seniorikodin pyörittäjäksi yhdessä aviomiehensä Matin kanssa ryhtyneen Eevaliisa Pentin ykkösviesti ministerille oli se, että Suomeen kaivataan nyt lisää toimeliaisuutta, ja sitä taas saadaan aikaan vain ja ainoastaan yhteistyöllä. Niin kunta, valtio, yritykset kuin ammattiyhdistykset pitäisi saada tavoittelemaan yhdessä sitä, että meillä on toimeliaisuutta ja tekemistä tässä maassa, Pentti tiivisti. Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Kiili oli samoilla linjoilla. Oma toiveeni sinne Arkadianmäen suuntaan on, että lainsäädännöstä tässä maassa tehtäisiin sellainen, että se ei p oissulje vaan mahdollistaa kehitystä. Silloin me saamme aikaan mahdollisuuksien Suomi, Kiili totesi. Hän otti kantaa myös siihen, että Suomessa on tuoreiden uutisten mukaan peräti ihmistä, jotka eivät edes hae työpaikkaa. Tämä on se yhteiskuntamme nurja puoli, josta minun mielestäni keskustellaan tällä hetkellä aivan liian vähän, Kiili kommentoi. Työtä tarvitaan Varsin vilkkaan, noin puolituntisen keskustelun aikana yrittäjiä ja ministeriä puhututtivat myös sote-, sekä kuntakokoasiat, sääntelyyn liittyvät asiat sekä tietysti Kangasala-talo, jota ministeri oli lähdössä vihkimään vielä samana iltana. Keskustelun päätteeksi ministeri Viitanen totesi pitäneensä aina tärkeänä kuunnella kussakin aiheessa niitä, jotka asian parhaiten tuntevat. Ja tässä tapauksessa tarkoitan juuri teitä yrittäjiä, sillä kukaanhan ei tiedä, miten yrittäjyyttä voitaisiin saada paremmalle tolalle kuin yrittäjät. Arvostan kovasti, että sain kuulla teiltä, mihin meidän tässä ja toivottavasti tulevassakin hallituksessa pitäisi kiinnittää huomiota, ministeri tiivisti. Suomi nousee ainoastaan työtä tekemällä, ja tässä yhtälössä yrittäjillä on iso rooli, hän summasi. Yrittäjien lisäksi myös senioritalon asukkaat pääsivät vaihtamaan kuulumisia ministerin kanssa. Täällä asuvien seniorien vahva viesti oli, että tämä on hyvä ja kodikas paikka olla. Etenkin se, että täällä ei tarvitse olla yksin, tuntui olevan tärkeää, kommentoi ministeri Pirkanmaan Yrittäjä -lehdelle. Oli senioreilta tullut ministerille myös vinkkejä maan asioiden hoitamiseen. Kovasti minulle toivoteltiin onnea työhön näinä vaikeina aikoina. Eduskunnan kyselytunnit kuulemma katsotaan täällä tarkkaan, ja sen kyllä huomasi. Erittäin hyvin he olivat asioista perillä, ministeri summasi.

11 11 LAKILAARI LAURA HAGMAN Talenom Konsultointipalvelut Oy Olen kuullut, että yhtiön edustuskulujen vähennyskelpoisuuteen on tullut muutos. Olen aika vasta aloittanut yrittäjänä ja haluaisin tietää, miten menee käytännössä rajanveto sen suhteen, milloin kyseessä on yrityksen edustusmeno? Voidaanko esimerkiksi yhtiön työntekijöille merkkipäivän johdosta annettavaa tavanomaista lahjaa pitää edustusmenona? Vuoden 2014 verotuksessa edustuskulut eivät olleet vähennyskelpoisia. Yritysten edustusmenojen 50 %:n vähennyskelpoisuus tuloverotuksessa on palannut vuoden 2015 alusta lukien. Yrityksen edustusmenoista saa siis jatkossa jälleen vähentää tuloverotuksessa puolet. Arvonlisäverotuksessa edustusmenot kuitenkin säilyvät edelleen vähennyskelvottomina. Näin ollen verotus palautuu tältä osin samaan tilanteeseen, mitä se oli vuoden 2013 loppuun saakka. Verohallinnon antaman ohjeen Edustusmenot tuloverotuksessa mukaan voidaan pääpiirteisesti todeta, että edustusmenoina pidetään yrityksen elinkeinotoimintaan liittyviä, yrityksen ulkopuolisiin henkilöihin, kuten asiakkaisiin tai liiketuttaviin kohdistuvia vieraanvaraisuudesta tai huomaavaisuudesta aiheutuneita menoja. Edustamisella pyritään liiketoiminnan edistämiseen ja esimerkiksi uusien liikesuhteiden ja asiakkuuksien luomiseen sekä entisten säilyttämiseen tai parantamiseen. Yksi edustusmenojen tunnusmerkeistä on se, että ne kohdistuvat yrityksen ulkopuolisiin tahoihin. Näin ollen yrityksen omaan henkilökuntaan kohdistuvia menoja ei pidetä edustusmenoina, eivätkä työntekijöille merkkipäivän johdosta annettavat lahjat siis ole luonteeltaan edustusmenoja. Lisäksi yrittäjänä kannattaa huomioida, että jos yksittäiseen edustusmenoon sisältyy elinkeinotoimintaan kuulumatonta osuutta, ei se ole elinkeinotoiminnan tulosta vähennyskelpoinen, koska yksityismenot eivät ole liikkeen menoja. Riippuen yritysmuodosta, voi tällöin olla kyse vähennyskelvottomasta yksityismenosta tai peitellystä osingonjaosta. SEURAAVA PIRKANMAAN YRITTÄJÄ ILMESTYY Varaa ilmoitustilasi (03) ASIANAJOTOIMISTOJA * Asianajajat Asianajotoimisto ACTAS Oy Väinölänkatu 1, TAMPERE Apiankatu 3, VALKEAKOSKI Puistokatu 16 A, SASTAMALA puh Mika Allén*, Risto Tuori*, Toni Välimäki, Antti Malinen Asianajotoimisto Alfa Oy Hämeenkatu 20 A, 6. krs, TAMPERE puh. (03) Ilkka Miettinen*, Heikki Taulaniemi*, Tiina Koskinen-Tammi*, Peter Rasmussen*, Leena Laurila*, Elisa Ilmoniemi*, Marjaana Lehtonen Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy Hatanpään valtatie 24, TAMPERE Pirkkalaistori 4 A, NOKIA puh. (03) , fax. (03) , Mika Ala-Uotila*, Ismo Sillanpää*, Hanna Suutari-Pitkänen Asianajotoimisto JB Eversheds Oy Pyhäjärvenkatu 5 B, TAMPERE puh , fax Timo Jarmas*, Tiina Koivisto*, Jukka Reilin*, Sinikka Turkki*, Vesa Turkki*, Iikka Sainio*, Salla Pyymäki*, Terhi Holkeri* Asianajotoimisto Dunder&Dunder Ky Hämeenkatu 17 A, TAMPERE puh. (03) , fax (03) etunimi@dunder.fi Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder* Asianajotoimisto Klingendahl Oy Eteläpuisto 2 C, TAMPERE puh. (03) , fax (03) Asianajotoimisto Lehtinen, Sinivaara & Syrjänen Oy Hämeenkatu 3 A 6, TAMPERE puh. (03) , fax (03) etunimi.sukunimi@lss-oy.com Heikki Lehtinen*, Markku Sinivaara*, Ilkka Syrjänen*, Jukka Salomaa*, Mika Miesmäki*, Jouko Juntunen*, Anna Lauri Asianajotoimisto Asianajotoimisto Isotalo Oy Lindblad & Co Oy Aittalahdenkatu 6, SASTAMALA Hämeenkatu 18 A 6, TAMPERE puh. (03) , fax (03) Mikkolantie 1 3, YLÖJÄRVI jyrki@asianajoisotalo.fi puh.(03) , fax (03) Jyrki Isotalo* tampere@lindblad.fi Markku Lindblad*, Minna Romu*, Asianajotoimisto Merilampi Oy Keskustori 5 C, TAMPERE puh. (03) , fax (03) etunimi.sukunimi@merilampi.com Lassi Kettula*, Heli Piksilä-Rantanen*, Jussi Lampinen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tommi Härmä, Meri-Tuuli Vuotari Asianajotoimisto Tempo Oy Hämeenkatu 15 B, TAMPERE puh. (03) , fax (03) etunimi.sukunimi@tempolaw.fi Jarkko Lehtokannas*, Pekka Paldanius*, Hanna Räihä- Mäntyharju*, Riitta Sommarberg*, Janne Vuorilahti*, Pekka Warjus*, Iiris Kukkonen Asianajotoimisto Jarmo Vuori Soppeentie 2, YLÖJÄRVI puh , fax (03) jarmo.vuori@lakitsto.fi

12 12 Tullikamarin kiikarissa yritys Kerrotaan ensin otsikkoa säikähtäneille hyvä uutinen. Sekä artistien että yleisön arvostama Tullikamari on nimittäin jatkossakin vahvasti kulttuurin kehto, mitä se on toki ollutkin aina 80-luvun lopulta saakka. Erityisen hyvin Tullikamari tunnetaan konserttipaikkana, ja vuosien saatossa siellä on esiintynyt kotimaisten kärkibändien ohella myös kansainvälisiä orkestereita Black Sabbathia ja Ramonesia myöten. Nyt tilaa halutaan entistä aktiivisemmin myös yrityskäyttöön. Tampereen parhaan keikkapaikan maineessa olevassa Tampereen Tullikamarissa puhaltavat uudet tuulet. Taustalla on kaupungin viime kesänä tekemä päätös antaa myös Pakkahuoneen hallinta jo entuudestaan Tullikamarilla Klubia pyörittäneen Tampereen Kulttuurikamari Oy:n hoidettavaksi. Joustavuus on tärkeää Tampereen Kulttuurikamari Oy:n yrittäjä Tero Viikari oli luonnollisesti iloinen kaupungin päätöksestä. Olen ty ytyväinen, että pystymme nyt hyödyntämään vaivattomasti koko talon potentiaalia. Sekä Klubilla että Pakkahuoneella on vahvuutensa, jotka saamme nyt parhaalla mahdollisella tavalla esiin yhdessä tai erikseen, Viikari kertoo. Talo on hänelle erittäin tuttu, sillä hän on vastannut Klubista ja sen ohjelmasta jo vuodesta Hänen mukaansa se, että myös Pakkahuoneen vuokraustoiminta pyörii nyt heidän kauttaan, yksinkertaistaa monia asioita. Aikaisemmin meidän piti toiminnassa ottaa huomioon kunnallinen byrokratia ja esimerkiksi kunnallinen työaikalainsäädäntö, joka nyt ei välttämättä ole se paras yhdistelmä, kun pyöritetään toimintaa, jossa joustavuus on tärkeää, Viikari asettaa sanansa. Tullikamari on aina toiminut ja toimii yhä musiikin ytimessä, mutta nyt haluamme yhä vahvemmin tuoda esille rakennuksen monipuolisuutta, kertovat Pakkahuoneen myynti- ja markkinointipäällikkö Anu Aittoniemi sekä ohjelmapäällikkö Tero Viikari. Nyt saa metelöidä Toinen selkeä muutos on se, että markkinointiin aiotaan nyt panostaa aivan erilailla. Vanhat verkkosivut pistettiin uusiksi helmikuun alussa, ja muutenkin Tullikamari aikoo nyt pitää enemmän meteliä itsestään. Tästä vastaa organisaatioon viime kesän loppupuolella palkattu Anu Aittoniemi. Pesti sopi hänelle kuin nenä päähän, sillä Aittoniemi siirtyi tehtäväänsä Musiikki & Median organisaatiosta ja omaa työhistoriaa myös Tampereen Messuilta. Nykytyössä yhdistyvät mukavasti molemmissa saatu oppi. Klubi on viihdyttänyt juhlakansaa jo liki 15 vuotta. Pakkahuone on jo maankuulu konserttipaikka, mutta jatkossa myös yhä enemmän messujen, yritysjuhlien ja erilaisten näyttämöesitysten estradi, Aittoniemi visioi ja kertoo olevansa hyvin innostunut työstään. Tämä oli sellainen tarjous, jota ei joutunut pitkään miettimään, hän pohjustaa. Kulttuuria ei unohdeta Sekä Aittoniemi että Viikari painottavat, että musiikkia ja muuta kulttuuritoimintaa ei missään nimessä olla unohtamassa. Se olisi i tse asiassa mahdotontakin, sillä tilan omistajan eli ka upungin kanssa tehdyssä sopimuksessa paikalle on asetettu tietty kulttuurituotantovelvoite, joka määrittelee, kuinka suuri osa tapahtumista pitää olla kulttuuria. Enkä p uhu pelkästään musiikista vaan yhtälailla tähän kuuluu myös esimerkiksi tanssia, stand-upia ja muuta näyttämötaidetta hän täsmentää. Viikarin mukaan tavoitteena on kuitenkin laajentaa toimintaa uusille urille. Tullikamarilla on vahva maine keikkapaikkana, mutta haluamme korostaa sen ominaisuuksia myös muunlaisena tapahtumatilana. Koko ja sijainti etuina Käyttöasteen nostamisessa eniten potentiaalia Tullikamarilla nähdään juuri yrityspuolella. Toki tilassa on järjestetty yritystapahtumia jo nytkin, mutta jatkossa niiden osuutta aiotaan selvästi kasvattaa. Tilat kun taipuvat moneen tarpeeseen. Meillä voi olla täällä yhtälailla parinsadan hengen seminaari kuin yli tuhannen ihmisen yritysjuhla. Itse näen, että vaikkapa joku pörssiyhtiö voisi pitää täällä yhtiökokouksensa; kokous voidaan välittää ympäri maailmaa reaaliaikaisesti internetin kautta, Aittoniemi ehdottaa. Koon lisäksi hän näkee Musiikki vei punkkaridiplomi -insinöörin mukanaan Tampereen Tullikamarilla sijaitsevan Klubin pyörittäminen on ollut Tero Viikarin päätyö vuodesta 2001, mutta itse asiassa hän oli ensimmäistä kertaa töissä Tullikamarilla jo Niihin aikoihin alle 20-vuo tilaalle taattiin työtä kolmen kuukauden sisällä ja minutkin ohjattiin tänne työvoimatoimistolta vahtimestari-valvojaksi kesällä 1988, hän taustoittaa. Silloinen pesti jäi muutamaan kuukauteen, koska mies pääsi opiskelemaan Tampereen teknilliseen korkeakouluun. Musiikki kuitenkin säilyi harrastuksena, sillä Tero oli opiskelujensa ohella aktiivisesti mukana Tampereen elävän musiikin yhdistyksen toiminnassa. Teekkarivuosina hän päätyi myös tuomaan ulkomaisia artisteja Suomeen. Itse pidin punkista ja totesin, että ei niitä artisteja tänne Suomeen saada jos ei niitä joku tuo, hän kertoo. Yhteensä noin parikymmentä bändiä tänne tuonut mies sai esimerkiksi 90-luvulla erittäin suositun Offspring-yhtyeen visiitille Suomeen Tero Viikari on koulutukseltaan ympäristötekniikan diplomi-insinööri, mutta alan hommia hän ole omien sanojensa mukaan tehnyt päivääkään. Paperit sain ulos 1999, mutta heti seuraavana vuonna aloitin täällä, kun voitin yhdessä ravintoloitsija Perttu Mäkelän kanssa kaupungin tilasta järjestämän kilpailutuksen. Kulttuuri vei siis v oiton, mies nauraa.

13 13 asiakkaat Tullikamarilla on ikää jo kunnioitettavat 114 vuotta. valttikorttina myös sijainnin aivan rautatieaseman kupeessa. Meille on helppo tulla mistäpäin Suomea tahansa. Meillä käy jo nyt keikoilla varsin mukavasti väkeä myös Tampereen ja Suomen ulkopuolelta, Viikari kertoo ja lisää, että siitäkään ei ole varsinaista haittaa, että aivan vierestä löytyy nyt kaikkiaan kuusi hotellia. Asiakas saa halutessaan apua myös tilaisuuden suunnitteluun, sillä talosta löytyy runsaasti osaamista niin tapahtumajärjestämisestä kuin tekniikasta. Me tarjoamme asiakkaillemme mahdollisimman helppokäyttöisen ja palvelevan kokonaisuuden, jonka myötä palvelemme sekä konserttiasiakkaita että ulkopuolisia tapahtumajärjestäjiä tehokkaasti ja ammattitaitoisesti, Aittoniemi lupaa. Kovat kävijäluvut Itse asiassa se edellä mainittu käyttöaste on jo nyt varsin hyvä, sillä vuositasolla Tullikamarilla on ollut noin kävijää, ja esimerkiksi tämän vuoden osalta kevät- ja syyskauden kaikki viikonloput on jo varattu. Ja viikonloppujen osalta olemme m yyneet pitkälle jo myös ensi vuotta, markkinointipäällikkö toteaa. Niin, ja nyt olemme siis vasta toden teolla aloittamassa markkinointiamme. Vielä en ole itse soittanut ainuttakaan myyntipuhelua, hän hymyilee. Manserockille merkityksellinen palaveri Tampereen Tullikamarin 114-vuotias kiinteistö on ollut kulttuurin tyyssija vuodesta Vanhassa tullin käytössä se kävi tarpeettomaksi, kun tulli muutti uusiin tiloihin Etelä-Tampereelle. Vuoden t alvikaudella Tullikamari tuurasi remontissa ollutta Tampereen teatteria, jonka jälkeen se valjastettiin elävän musiikin käyttöön. Koska kaupunginjohtajan kanssa tuolloin asiasta käytyyn aamupalaveriin osallistuivat muiden muassa Juice Leskinen, Pate Mustajärvi ja Epe Helenius, ei liene väärin otaksua, että ottamalla arvokiinteistö kulttuurikäyttöön, tuo yksittäinen aamupalaveri on ollut erinomaisen tärkeä virstapylväs myös Manserokin historiassa.

14 14

15 Restamaxin kevätkampanja laskee edustustilaisuuksien hintaa merkittävästi Suomen hallitus päätti palauttaa yritysten edustuskulujen 50 prosentin verovähennysoikeuden vuodenvaihteessa yhden vuoden tauon jälkeen. Tamperelainen ravintolayhtiö Restamax on päättänyt juhlistaa asiaa kampanjalla, jonka myötä se myöntää reilun alennuksen isompiin yritystilaisuuksiin kaikissa sen 95 ravintolassa. 15 Vuoden 2014 alusta toteutettu yritysten edustuskulujen verovähennysten poisto lisäsi synkkiä pilviä ravintola-alalla entisestään, koska vaivoina olivat muutenkin jo valmiina huonohko taloudellinen tilanne, kuluttajien ostovoiman heikkeneminen ja kysynnän hiipuminen. Vuosi sitten oli erilaiset tunnelmat Viime vuonna pörssiin listautuneen Restamax Oyj:n toimitusjohtaja Markku Virtanen kertoo, että päätös edustuskulujen peruuttamisesta oli erittäin epätoivottu yllätys. Itse istuin Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön MaRan hallituksessa viime vuonna, ja asia t uli silti minulle täysin puskasta. Sen tiedän, että ravintola-alalta ei kyllä kysytty minkäänlaista mielipidettä. Yhdessä nykyisen taloustilanteen kanssa tämä oli todella huono asia, Virtanen tuumaa. Nyt näyttää kuitenkin paremmalta, sillä vaikka taloustilanne ei olekaan vielä oleellisesti petraantunut, ainakin edustuskulujen vähentämisoikeus palautettiin vuoden tauon jälkeen entiselle tasolleen. Ravintola-alalla päätös on otettu vastaan hyvillä mielin, sillä sen perustellaan tukevan matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntää ja lisäävän työllisyyttä. Selvää säätöä Tamperelaisyritys pisti hyvän päätöksen kunniaksi pystyyn kampanjan, jonka toivotaan lisäävän yritysasiakkaiden ravintolakäyttäytymistä. Tammi toukokuun 2015 aikana Ravintola.fi -ravintoloissa toteutettavien tai vahvistettujen yritystilaisuuksien ja -ruokailujen verovähennyskelvottomasta osuudesta ravintolayhtiö tarjoaa vielä mojovan 50 p rosentin alennuksen, Virtanen kertoo. Käytännössä kampanja koskee isompia yritystilaisuuksia, sillä alennus myönnetään vähintään 2000 euron laskuista. Toimitusjohtaja antaa esimerkin. Jos yrityksen edustustilaisuuden hinta on euroa plus arvonlisävero, me myönnämme tästä 25 p rosentin alennuksen. Silloin yrityksen maksettavaksi jää euroa sekä arvonlisävero. Tästä euroa eli 50 % arvonlisäverollisesta hinnasta on vähennyskelpoista yrityksen tuloverotuksessa, Virtanen ynnää. Kampanja-aika on helmikuusta toukokuun loppuun, ja se koskee kaikkia sinä aikana tehtyjä varauksia. Eli tämä koskee yhtälailla myös toukokuun loppuun mennessä varattuja pikkujoulutilaisuuksia, joten tämä tarjoaa yrityksille jo a ikamoisen hinnanalennuksen, Virtanen vinkkaa. Meteliä haluttiin pitää Virtasen mukaan kampanjalla halutaan ensisijaisesti muistuttaa asiakkaita vuodenvaihteessa toteutuneesta muutoksesta. Me haluamme alleviivata sitä, että yrityksissä viime vuoden poikkeustilanne ei missään nimessä jää päälle, Virtanen kertoo. Kampanjasta tehtiin päätös yrityksen johtoryhmässä alkuvuodesta. Siellä päätettiin, että tehokkain keino pitää meteliä asiasta on se, että annamme vielä nyt palautetun vähennysoikeuden lisäksi ylimääräisen alennuksen, hän kertoo. Laaja valikoima tasoitti tilannetta Virtanen arvioi, että eniten verotemppuilusta ovat joutuneet kärsimään kalliimman hintatason ruokaravintolat. Heille vaikutus on ollut dramaattinen. Kaikkia tär- Markku Virtasen oma työhuone löytyy viime vuoden loppupuolella Restamaxin pääkonttoriksi ostaman matkailutalon yläkerrasta. Virtasen oma huone on nyt entisessä verkatehtaan johtajan huoneessa. Siellä ikkunapintaa on paljon. Syy siihen on, että Verkatehtaan johtaja sai siten katsoa kankaiden sävyt luonnonvalossa, Virtanen kertoo. keitä illallisia ei tietenkään ole jätetty väliin, mutta keskiostos on selvästi mennyt alaspäin, hän kertoo. Virtanen myöntää, että verovähennysten poisto on näkynyt myös heidän ravintoloissaan, joskin yrityksen laaja ravintolaskaala on lieventänyt sen merkitystä. Se, että meillä hyvin monipuolinen portfolio, on tasannut vaikutusta, mutta esimerkiksi pikkujoulukaudella asia oli selvästi nähtävissä, Virtanen tuumaa. Maakunnallisesti suurin kärsijä on ollut Virtasen mukaan Lappi, jossa on hänen tietämyksensä mukaan nähty isojakin muutoksia huonompaan suuntaan.. Fine Dining -ravintoloiden lisäksi myös elämyskohteet ovat olleet tämän takia hankaluuksissa, hän kertoo. Takana ensimmäinen pörssivuosi Restamax teki viime vuonna historiaa, sillä siitä tuli ensimmäinen Suomessa pörssiin listautunut ravintolayhtiö. Tällä hetkellä yritys on myös ainoa pohjoismainen pörssilistautunut ravintolayhtiö. Markku Virtasen mukaan pörssitielle lähdettiin, koska yrityksen kasvutavoitteiden kannalta se oli välttämätön päätös. Restamaxin ensimmäinen pörssivuosi sekä on että ei o le mennyt odotusten mukaisesti. Jouduimme antamaan vuoden aikana kaksi t ulosvaroitusta, mutta ne johtuivat lähinnä siitä, että olimme asettaneet omat vuositavoitteemme liian tiukalle. Ennustaminen on sinänsä ollut ainoa asia, missä olemme ep äonnistuneet, sillä kannattavuutemme on säilynyt erittäin hyvin korkealla, Virtanen kertoo. Yritys on jo aiemmin kertonut tavoitteekseen sen, että tämän vuoden lopulla yrityksen liikevaihto olisi noussut sataan miljoonaan. Muuten vuosi jatkunee maltillisen kasvun merkeissä. Tosiasia on, että yhtä isoja yrityskauppoja kuin viime vuosina olemme tehneet, ei välttämättä tulla näkemään. Sanoisin, että tänä vuonna keskitymme ostettujen ja olemassa olevien yhtiöiden laittamiseksi osaksi Restamaxia, mutta varmasti yrityskauppojakin tullaan tekemään. Itse asiassa olemmekin jo ostaneet tämän vuoden puolella kaksi yökerhoa Oulusta ja yhden Porista.

16 16

17 17 Kuvat : Esko Lounamaa Lounasvieras: Heikki Paavilainen, teatterijohtaja, ohjaaja, näytelmäkirjailija Asuu: Lempäälässä Perhe: vaimo ja kolme lasta, yksi lapsenlapsi Harrastukset: Mökkeily ja kirjoittaminen Ruokapaikka: Ravintola Stella, Valkeakoski Vieraamme valitsi listalta Rose paistettua lampaan kareeta ja ka ritsanmakkaraa, sinapinsiemenkastiketta. Jälkiruoaksi lämmin päärynätorttu ja valkosuklaajäätelöä sekä kuppi kahvia. Kotikokkaaja Paavilainen Heikki Paavilainen kertoo kokkaavansa kotonaan lähes päivittäin, vaikka vaimo Mervikin viihtyy hyvin keittiössä. Viimeaikoina Heikki on perehtynyt chilin syvimpään olemukseen ja muu perhe siinä sivussa. Kesäaikana kalastus kuuluu mökkeilevän perheen ohjelmaan, joten Mallasveden kuhat päätyvät usein myös ruokapöytään. Mieliruokana Heikillä on makkara. Oman teatterin synty Pitkän teatteri- ja elo kuvauran jälkeen vieraamme perusti Suomen Kesäteatteri Oy:n Valkeakoskelle kolme vuotta sitten. Sysäys asialle tuli siitä, että syntymäkaupunki tarjosi tällaisen mahdollisuuden, toteaa vieraamme. Kesäteatteri on vetänyt hyvin, ja tulevan kesän esityksen Pätkä pääroolissa lipunmyynti on käynnistynyt ennätysvilkkaana. Vieraamme muistuttaa, että yrittäjäyhdistyksille on vielä hyvin tilaa varata liput oman jäsenistönsä teatterimatkaa varten. Kiirettä pitää Oman teatterin pyörittämisen lisäksi Heikki ohjaa Turun Kaupunginteatterissa elokuussa ensi-iltaan tulevaa Anna-Leena Härkösen Kaikki oikein -teosta. Seuraavat ohjaustyöt odottavat Porin ja Vaasan kaupunginteattereissa. Lisäksi työn alla on käsikirjoituksia. Eli kiirettä pitää. Nopeat Erittäin maistuvan ja onnistuneen ruoan jälkeen nautimme raikkaasta jälkiruoasta hyvän kahvin kera, ja samalla vieraamme sai vastata lyhyisiin nopeisiin kysymyksiin: Haka - nyrkkeily Kesän huippuhetki - kun täysi 850 hengen katsomo seisaaltaan osoittaa suosiotaan Tanssi - tango Nainen - vaimo Yrittäjyys - energiaa antavaa Ravintoloitsija chef Petri Kerkkänen kuvailee ravintolaansa: Rusticheriassa emme hienostele turhia vaan perustamme filosofiamme puhtaisiin makuihin. Rustiikisti, talonpoikaistyyliin. Pääruoka maisteltiin lampaan kareeta ja karitsanmakkaraa ja sinapinsiemenkastiketta Jälkiruokana oli lämmin päärynätorttu ja valkosuklaajäätelöä.

18 18 Pojasta polvi parani Hiltusten perheessä riittää yritystä ja toisessa polvessa. Muovityö Hiltunen Oy:n jo 1969 perustanut Matti Hiltunen voi olla tyytyväinen siihen, että päätyi luovuttamaan elämäntyönsä poikansa Esan käsiin vuosituhannen vaihteen tienoilla. Nuorempi Hiltunen on nimittäin kasvattanut perheyritystä komeaa vauhtia, vaikka taloudellisesti ajat eivät olekaan viime vuosina olleet parhaat mahdolliset. alkaen. Viestinvaihdolta saamaan palveluun olen todella tyytyväinen. He löysivät meille asiantuntijat, joita tuskin olisimme muuten raaskineet palkata, Matti Hiltunen kommentoi. Muovityö Hiltusen hallissa paiskitaan töitä täysillä. Isot, katossa olevat nosturit ovat ahkerassa käytössä, kun yrityksessä valmistettavia tuotteita, kuten kemikaalisäiliöitä ja prosessiputkistoja siirrellään työvaiheesta toiseen tai toimitettavaksi asiakkaille. Yhdessä nurkassa pyörii halkaisijaltaan varmasti parimetrinen muovilieriö, joka saa pyöriessään pintaansa uuden lujitemuovikerroksen. Työn alla o leva laimean rikkihapon säiliö ei kuitenkaan ole koottavista tuotteista edes isoimmasta päästä, sillä on tehtaalla kasattu halkaisijaltaan jopa seitsenmetrisiä muoviosia. Tässä hallissa valmistuvat osat päätyvät lähes sataprosenttisesti teollisuuskäyttöön. Oikea ajoitus Muovityö Hiltusella vuonna 2001 toteutettu sukupolvenvaihdos sujui kuin oppikirjassa. Ehkä juuri tästä syystä Matti Hiltunen onkin käynyt esittämässä yrityksen kapulanvaihtotarinan liki 30 yri ttäjätilaisuudessa ympäri Suomea. Matti Hiltusen mukaan sukupolvenvaihdoksen onnistumiseen vaikutti monta seikkaa, joista yksi tärkeimmistä on ajoitus. Hänellä itsellään olisi ollut 2000-luvulle tultaessa vielä monta työvuotta jäljellä, mutta hän ha lusi kuitenkin toteuttaa vaihdoksen hyvissä ajoin. Siitä olen takuuvarma, että itse en olisi s aanut yritystä kasvatettua nykyistä tahtia, kun Esalla taas oli selvästi nuoruuden nälkää siihen, hän kommentoi. Sen verran kova hän oli kyseenalaistamaan asioita, että olisi varmaan perustanut oman yrityksen, jos tilanteeseen ei olisi saatu selvyyttä, Matti jatkaa. Professori ja Viestinvaihto antoivat vauhtia Sukupolvenvaihdokseen oli Muovityöllä teetetty jo 90-l uvun loppupuolella yksi ulkopuolisen konsultin tekemä ehdotus. Siinä Matti olisi lahjoittanut yrityksen osuudet noin kymmenessä eri os assa pojilleen ja lapsenlapsilleen. Se oli nokkela ehdotus, joka olisi kyllä vähentänyt maksamamme verot minimiin, mutta oli siinä ainakin se vika, että minulle ei t uossa ratkaisussa jäisi elämäntyöstäni yhtään rahaa, Matti hymyilee ja lis ää että yrityksen jakaminen niin p ieniksi siivuiksi olisi ollut hankala myös johtamisen kannalta. Samoihin aikoihin valkeakoskelainen yrittäjyysprofessori Matti Koiranen oli kirjoittanut sukupolvenvaihdoksia käsitelleen Juuret ja S iivet -kirjan, jonka hän toimitti myös kaimalleen. Se avasi silmäni siitä, kuinka paljon erilaisia vaihtoehtoja sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen oikeastaan onkaan, hän taustoittaa. Vauhtia prosessiin antoi myös omistajanvaihdoksiin keskittynyt Viestinvaihto-hanke, joka on tarjonnut apua sukupolvenvaihdostilanteissa Pirkanmaalla jo 90-luvun lopusta Kaksi omistajaa Omistajanvaihdos toteutettiin lopulta normaalina liiketoimintakauppana. Se koski Muovityö Hiltunen Oy:n liiketoimintaa, mutta kiinteistöt jäivät edelleen Matin omistukseen. Esan lisäksi omistajanvaihdoksen yhteydessä osakkaaksi otet- Yrityksen perustaja Matti Hiltunen(kesk.) on seurannut tyytyväisenä häneltä yrityksen ostaneiden Esa Hiltusen(oik.) sekä osakkaaksi omistajanvaihdoksen yhteydessä nostetun Jari Vatkan touhuja. He ovat kasvattaneet yritystä hyvää vauhtia myös taantumassa. Parhaillaankin yrityksen nettisivuilla rekrytoidaan uusia muovialan osaajia tällä hetkellä 25 henkeä työllistävään yritykseen. Muovityö Hiltusen hallissa on tekemisen meininki. Jussi Latva-Kiskola kelaa kuvassa säiliön jäykisterenkaita.

19 19 Raimo Kolmosella ja Raino Lähteisellä on työn alla kuljetussäiliön päädyn korroosiokerroksen laminointi. tiin myös yrityksessä vuodesta 1996 työskennellyt Jari Vatka. Siinä missä Esa tunsi tuotantopuolen, oli Jari ollut minun oikea käteni myyntipuolella. Se, että avainhenkilöt saatiin näin sitoutettua mukaan, oli mielestäni myös erittäin tärkeää, Matti taustoittaa. Parhaiten sukupolvenvaihdoksen onnistumisesta kertoo kuitenkin yrityksen nykytola. Viimeisen 14 vuoden aikana yritys on reilusti tuplannut liikevaihtonsa ja työntekijämäärä on kasvanut kymmenestä 25:een. Toimitilat uusiksi Muovityö Hiltunen on toiminut parin vuoden Lempäälään tehtyä syrjähyppyä lukuun ottamatta koko historiansa ajan Valkeakoskella. Nykyisin sen toimitilat löytyvät Holmin 2000-luvulla perustetulta teollisuusalueelta. Sinne yritys muutti 2003, vain pari vuotta sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Syy siihen oli, että vanhassa paikassa toiminta alkoi olla kuin shakkipeliä. Osia ja työmiehiä piti koko ajan olla siirtämässä paikasta toiseen, ja tämä alituinen järjestely esti tehokkaan työnteon, kertoo nykyinen yrittäjä Esa Hiltunen. Uusi halli keskellä lamaa Muutto laajensi käytössä olevaa tilaa merkittävästi, sillä vanhassa paikassa, Lumikorven teollisuusalueella käytössä ollut 1600 neliön tila laajeni kertaheitolla 2500 neliöön. Senkin jälkeen tosin on tarvinnut laajentaa vielä kerran. Neljä vuotta sitten keskellä taantumaa yritys otti ja nykäisi pystyyn toisen reilun tuhannen neliön toimitilan. Syy tähän oli, että päätimme tuolloin panostaa entistä vahvemmin 2000-luvun alussa aloitettuun rekka-autojen kuljetussäiliöiden tuotantoon, Esa kertoo. Aikaisemmin olimme tehne et kuljetussäiliöitä projektiluontoisesti, mutta sittemmin pistimme suunnittelun uusiksi ja teimme sii tä asiakkaalle selvän yksittäisen tuotteen, hän jatkaa. Tänä päivänä Muoviteollisuus Ry:n Vuoden Lujitemuovituote -palkinnon vuonna 2008 voittanutta tuotetta myydään sitä varten 2010 perustetun Admor Composites Oy:n toimesta. Siinä pääomistajina toimivien Vatkan ja Hiltusen lisäksi osakkaina ovat myös yrityksen työntekijät Antti Tapola ja Olli Timlin. Monipuolisuus auttaa Kuljetussäiliöihin satsaaminen on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi, sillä perinteisen teollisuuden vähentäessä ainakin loivasti tilauksiaan, on kuljetussäiliöistä saatu tarvittua kasvua. Nykyään niiden osu us yritysten yhteenlasketun reilun kahden miljoonan euron liikevaihdosta on jo noin puolet. Yrittäjä katsoo tulevaisuuteen varsin luottavin silmin. Se johtuu kyllä pitkälti siitä, että meillä on monipuolinen asiakaskunta. Jos joku asiakas karsi tilauksia, tilalle kyllä löytyi korvaavaa työtä, hän kertoo. Nykyisen toimipisteensä Holmin teollisuusalueelle Muovityö Hiltunen rakennutti pian omistajanvaihdoksen jälkeen. Kuvan oikeassa reunassa näkyy myös vuonna 2010 rakennettu uusi halli. Isänsä poika Sekä Matti että Esa Hiltusella on ollut kauppamiehen vikaa jo pienestä pitäen. Matti esimerkiksi perusti yrityksensä välittömästi armeijan jälkeen, kun hän kävi tiedustelemassa parista yrityksestä, olisiko heillä tarjota hänelle toimeksiantoja. Säästössä tuolloin olleet 2000 markkaa mies o li kerännyt kasaan tekemällä autokauppoja. Niillä rahoilla ostin sitten lasikuitumattoja ja hartsia, jotta pääsin aloittamaan toiminnan kotitalomme kellarissa, hän taustoittaa. Kolme vuotta myöhemmin mies ra kennutti yhdessä toisen yrittäjän kanssa ensimmäisen tuotantohallinsa. Myös Esa osoitti liikemiestaipumuksia jo nuorena poikana. Yläasteella toin Kiinasta ja Taiwanista esimerkiksi langattomia mikrofoneja, diskovaloja ja kelloja, joita myin sitten luokkakavereilleni, hän kertoo. Perheyrityksessä hän on työskennellyt koko ikänsä lukuun ottamatta muutamaa opiskeluajan kesätyötä.

20 20 RIP Vaske Seudullisen elinkeinoyhtiön Valkeakosken, Akaan ja U rjalan seudullisena kehitysyhtiönä toimineen Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n, tuttavallisemmin Vasken, toiminta päättyy heinäkuussa. Pääasiassa alueen kuntien omistaman kehitysyhtiön hallitus teki päätöksen kehitysyhtiön alasajosta tammikuun 14. päivänä. Paikalliset yrittäjät pelkäävät tämän heikentävän elinkeinopalveluiden asemaa Etelä-Pirkanmaalla. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti selvitti, millä mielellä päätös Vasken alasajosta on otettu vastaan yrittäjien piirissä. Neljän kysymyksen patteristoon vastasivat sekä Toijalan, Viialan, Kylmäkosken, Urjalan että Valkeakosken paikallisyhdistysten puheenjohtajat. Kysymykset: 1. Oliko Vasken alasajo mielestäsi Etelä-Pirkanmaan kannalta hyvä vai huono päätös? 2. Mitä riskejä/mahdollisuuksia näet asiassa? 3. Miten uskot tämän vaikuttavan alueesi yrittäjiä tukeville palveluille? 4. Kehitysyhtiön toiminta loppuu jo heinäkuussa. Mitä mieltä olet aikataulusta? Marja Pönni, Valkeakosken Yrittäjät 1. Etelä-Pirkanmaan kokonaisuuden ja yhteistyön kannalta pelkään sen olevan huono päätös. Taloudellisesti ajatellen ymmärrän sen, koska maailma ympärillä on muuttunut, mutta pelkään, että yrityskenttää koskeva yhteistyö kuntien kesken vähenee ja tiedon kulku huononee. Samoin voi aiheutua kilpailua, mikä ei t ietenkään aina ole huono asia. Toisaalta taas, periaatteessa muutos tuo aina uusia mahdollisuuksia toivottavasti. 2. Hyvät yhteiset toimintatavat saattavat katketa. Vaske on ollut kauan parhaiden joukossa verrattaessa kehitysyhtiöiden toimintaa ja yritysilmapiiriä yrittäjien arvioimana. Pelkään, että kaupunki ei ota tarpeeksi yrittäjiä mukaan kehittämään toimintoja, jolloin yrittäjät saattavat passivoitua eivätkä hyödynnä avautuvia mahdollisuuksia. Toisaalta jos yrittäjiä otetaan enemmän mukaan jo kaupungin erilaisten alueiden kehittämiseen, niin se avaa nykyisillekin yrityksille aivan uusia mahdollisuuksia, ja riskinottokyky kasvaa k orkeammaksi. Se taas kasvattaa nykyisten yritysten kokoa ja vahvuutta ja tuo veroeuroja paikkakunnalle. 3. Uskon, että peruspalvelut uusille yrittäjille säilyvät edelleen nä in kaupungin johto on meille luvannut. Samoin uskon, että yritysasiamiesten tarjoamat palvelut yrityksille säilyvät edelleen. 4. Valkeakosken kaupunki on tässä asiassa ollut aktiivinen toimeenpanija. Monet asiat ovat juuri nyt olleet sopivassa vaiheessa tehdä muutoksia, minkä takia asian selvittely ja toimeenpano kannatti aloittaa nyt. Sirkka Koivuniemi, Toijalan Yrittäjät 1. Me Toijalan Yrittäjissä olemme ymmällämme tästä päätöksestä. Vaske on tehnyt alueellamme tulosvastuullista ja h yvää työtä kaikilla mittareilla mitattuna. Toki erilaisten hankkeiden vähenemisen myötä työnkuva on muuttunut, mutta organisaatiota keventämällä ja yhtiön sisäisellä uudistetulla työnjaolla toiminta olisi voinut jatkua. 2. Suurimpana riskinä näen Akaassa sen, että palveluita ei o le saatavissa tai ne eivät ole oikein kenenkään hallinnassa Vasken nopeutetun alasajon jälkeen. Uusi organisaatio ei synny hetkessä, ja mahdollisiin uusiin elinkeinovirkoihin tulevien perehtyminen esimerkiksi paikalliseen kysyntään ottaa sekin aikansa. Esimerkiksi yritysneuvonta ja kehittäminen, toimitila-asiat, yritystonttien rekisterit ja myynti sekä kehitysalueet ja alueen markkinointi ovat kaikki tärkeitä asioita, mutta jäävät varmasti odottamaan tekijäänsä. 3. Palveluiden saatavuus yrityksille olisi pitänyt turvata, ennen kuin Vasken ennenaikaisesta alasajosta tehtiin päätös. 4. Vasken alasajo olisi voitu tehdä myös hallitusti käyttäen alkuperäinen sopimusaika loppuun ja rakentaa samalla uutta elinkeinopalvelua vanhan tilalle. Emme ole kyselyistä huolimatta saaneet infoa syistä nopeaan alasajoon, emmekä myöskään ole kuulleet suunnitelmia siitä, miten palvelut jatkossa tuotetaan. Kalle Formisto, Viialan Yrittäjät 1. Olin m uutama vuosi si tten ajamassa Vaskesta eroamista, koska meillä oli silloin Akaassa yksi yritysasiamies eikä muuta henkilöstöä. Kaupunki oli kuitenkin valmis satsaamaan enemmän palveluihin, ja saimme tänne näyttävän konttorin, 1,4 yritysasiamiestä, uusyritystuen sekä muuta henkilöstöä. Kun edellistä sopimuskautta uusittiin, lupasin antaa työrauhan ja olla kritisoimatta, ja mielestäni Vaske on onnistunut toiminnassaan nyt erittäin hyvin. Se onko tämä hyvä vai huono päätös, en oikein osaa sanoa, mutta se on varma, että tämä on uuden alku. 2. Näen riskinä sen, että Akaan kaupunki säästää itsensä hengiltä, eikä osaa panostaa elinkeinoelämän kehitykseen. Pahimmassa tapauksessa kaupunkiin palkataan yksi halvimmalla töihin tuleva yritysasiamies ja sijoitetaan hänetkin Kylmäkosken kunnantalolle, ettei ole silmissä. Mutta on tässä mahdollisuuksiakin, jos kaupunki on valmis satsaamaan. Toivon, että kaupunkiin saataisiin elinkeino- /kehitysjohtaja, jonka alaisuudessa elinkeinotoimi olisi. Hänen vastuulleen voisi laittaa myös esimerkiksi matkailun ja yleisen alueen kehittämisen, jota myös Vaske on osittain tehnyt. 3. Siihen on vaikea sanoa tässä vaiheessa mitään, kun ei ole mitään tietoa, miten palvelut jatkossa hoidetaan. 4. Aikataulu on täysin järjetön. En käsitä miksei yhtiö voinut jatkaa vuoden loppuun, johon saakka oli voimassa olevat sopimuksetkin. On täysin järjetöntä aloittaa tällaisella aikataululla noin suuret muutokset, varsinkaan kun Akaalla ei ole edes vielä suunnitelmia julkistettu. Vesa Peltola, Kylmäkosken Yrittäjät 1. Mielestäni tämä oli huono päätös. Vaatii kunnilta paljon, jotta saadaan lähes vastaava palvelutaso säilymään. 2. Yrityksien yhteistyö yli kuntarajojen tulee heikkenemään, ja elinkeinopolitiikka keskittyy kunnan tarpeisiin. Mahdollisuutena on hyvillä henkilövalinnoilla saada vuoropuhelu kunnan ja yrittäjien välillä pa remmaksi. 3. Uskon, että palvelut tulevat huononemaan. 4. Kun jokin toiminta päätetään lopettaa, niin sen alasajoa ei ka nnata määräänsä enempää pitkittää. Raimo Turunen, Urjalan Yrittäjät 1. Uskon ja t oivon, että tehty päätös oli hyvä. Urjalassa yrittäjät ovat jo pitkään toivoneet oman yritysasiamiehen palkkaamista. 2. Yhteistyötä voi tehdä yli kuntarajojen myös jatkossakin ja mielellään useampaan suuntaan. Näen vain mahdollisuuksia, kun Urjalassa on oma yritysasiamies. 3. Verkostoitumista ja yhteistyötä tehdään jatkossakin. 4. Tähän varmaankin paremmin pystyvät vastaamaan ne, jotka asioista ovat päättäneet.