SISÄLLYS. N:o Laki. Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2007 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1111 Laki Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta Laki maatalousyrittäjän eläkelain 136 :n muuttamisesta Laki kunnallisen eläkelain 132 :n muuttamisesta Laki valtion eläkelain muuttamisesta Tasavallan presidentin asetus Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjan voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Valtioneuvoston asetus patenttilain muuttamisesta annetun lain eräiden säännösten voimaantulosta Valtioneuvoston asetus patenttiasetuksen muuttamisesta Tasavallan presidentin asetus Suomen Egyptin väliaikaisen kauppasopimuksen voimaansaattamisesta annetun asetuksen kumoamisesta Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus lisäaineiden ja muiden aineiden käytöstä luonnonmukaisesti tuotettuina markkinoitavista eläimistä saatavista elintarvikkeista annetun asetuksen kumoamisesta N:o 1111 Laki Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan Eläketurvakeskuksesta 19 päivänä toukokuuta 2006 annetun lain (397/2006) 12 ja muutetaan 1, 2 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta sekä 2 momentin johdantokappale, 5 7, 8 :n 1 momentin 2 kohta ja 3 momentti sekä 9 ja 11 seuraavasti: 1 Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus on työntekijän eläkelain (395/2006) 3 :n 1 momentissa ja 2 momentin 1 6 kohdassa mainituissa työeläkelaeissa tarkoitetun työeläketurvan toimeenpanon ja kehittämisen yhteiselin. 2 Eläketurvakeskuksen tehtävät Eläketurvakeskuksen tehtävänä on: 1) edistää ja yhteensovittaa työeläketurvan toimeenpanoa ja kehittämistä; Eläketurvakeskuksen tehtävänä on lisäksi: HE 53/2007 StVM 13/2007 EV 69/

2 4448 N:o Vastuu Eläketurvakeskuksen kustannuksista Eläketurvakeskuksella on oikeus periä tuottamistaan palveluista toimintokohtaisia palvelumaksuja. Työntekijän eläkelain 3 :n 1 momentissa ja 2 momentin 1 6 kohdassa mainittujen työeläkelakien mukaista eläketurvaa hoitavat eläkelaitokset vastaavat Eläketurvakeskuksen tämän lain mukaisten tehtävien hoitamisesta aiheutuvista kustannuksista siltä osin kuin Eläketurvakeskuksen saamat toimintokohtaiset palvelumaksut ja muut tuotot eivät riitä niitä kattamaan. Eläkelaitosten katettava osuus Eläketurvakeskuksen kustannuksista jaetaan eläkelaitosten kesken kussakin eläkelaitoksessa vakuutettujen työansioiden mukaisessa suhteessa. Eläkelaitoksen kustannusosuutta laskettaessa huomioon otettava vakuutettujen työansioiden osuus määrätään kuitenkin erikseen julkisten alojen eläkelaitoksille, Merimieseläkekassalle ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle sen mukaan, kuinka suuri osuus Eläketurvakeskuksen tuottamista palveluista arvioidaan kohdistuvan näille eläkelaitoksille. Tällöin lasketaan ensin julkisten alojen eläkelaitosten, Merimieseläkekassan ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kustannusosuudet. Sen jälkeen kattamatta jäävä osuus Eläketurvakeskuksen kustannuksista jaetaan muiden yksityisten alojen eläkelaitosten kesken kussakin eläkelaitoksessa vakuutettujen työansioiden mukaisessa suhteessa. Julkisten alojen eläkelaitosten, Merimieseläkekassan ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kustannusosuudessa huomioon otettavasta vakuutettujen työansioiden osuudesta ja tämän osuuden tarkistamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Eläkelaitosten kustannusosuuksien laskemisesta ja täytäntöönpanosta annetaan tarkemmat määräykset sosiaali- ja terveysministeriön työntekijän eläkelain 183 :n 2 momentin nojalla Eläketurvakeskuksen esityksestä vahvistamissa vastuunjakoperusteissa. Eläkelaitosten kustannusosuuksia vahvistettaessa on huolehdittava siitä, että Eläketurvakeskuksen varat riittävät kattamaan Eläketurvakeskuksen tehtävistä ja toiminnasta aiheutuvat menot ja ylläpitämään riittävän maksuvalmiuden. Eläketurvakeskus määrää maksettavaksi eläkelaitosten kustannusosuudet. Eläketurvakeskuksella on oikeus periä eläkelaitosten kustannusosuuksista ennakkoa siten kuin 3 momentissa tarkoitetuissa vastuunjakoperusteissa määrätään. Eläkelaitos voi hakea muutosta Eläketurvakeskuksen tämän lain nojalla määräämästä kustannusosuuden maksuunpanosta siten kuin työntekijän eläkelain 131 :ssä säädetään. Kustannusosuus saadaan periä ilman tuomiota ja päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään. Jollei maksua suoriteta viimeistään eräpäivänä, maksamattomalle pääomalle peritään vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 :ssä tarkoitetun korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta Eläketurvakeskus voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi. 6 Eläketurvakeskuksen hallintoelimet ja päätösvalta Eläketurvakeskuksessa on edustajisto ja hallitus, jotka käyttävät Eläketurvakeskuksen päätösvaltaa. Henkilö ei voi olla samanaikaisesti edustajiston ja hallituksen jäsenenä. 7 Edustajiston nimeäminen ja kokoonpano Sosiaali- ja terveysministeriö nimeää Eläketurvakeskuksen edustajiston enintään kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Edustajistossa on kolmekymmentä jäsentä. Jäsenistä yksi edustaa sosiaali- ja terveysministeriötä ja yksi valtiovarainministeriötä. Muista jäsenistä viisi edustaa yksityisten ja kaksi julkisten alojen työnantajia, seitsemän yksityisten ja julkisten alojen työntekijöitä, kolme maatalousyrittäjiä ja kaksi muita yrittäjiä. Lisäksi edustajistoon kuuluu yhdeksän työeläkelaitoksia edustavaa jäsentä, joista yksi edustaa eläkekassoja, yksi eläkesäätiöitä ja viisi muita yksityisten alojen eläkelaitoksia sekä kaksi julkisten alojen eläkelaitoksia. Edusta-

3 N:o jiston kullekin jäsenelle on nimettävä henkilökohtainen varajäsen. Sosiaali- ja terveysministeriön on edustajiston jäseniä nimetessään määrättävä yksi jäsenistä edustajiston puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi. Sosiaali- ja terveysministeriön on ennen työnantajia ja työntekijöitä edustavien jäsenten nimeämistä varattava yksityisten ja julkisten alojen työnantajien sekä työntekijöiden edustavimmille järjestöille tilaisuus tehdä ehdotuksensa edustajiksi. Samoin ministeriön on ennen maatalousyrittäjiä ja muita yrittäjiä edustavien jäsenten nimeämistä varattava maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien edustavimmille järjestöille tilaisuus tehdä ehdotuksensa edustajiksi. Jos järjestö ei tee ehdotusta ministeriön määräämässä ajassa, ministeriön on kuitenkin nimettävä jäsenet. Jos edustajiston jäsen eroaa kesken toimikauden, hänen tilalleen on nimettävä jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi jäsen edellä säädetyn mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö määrää edustajiston puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja muille jäsenille suoritettavat palkkiot. Mitä tässä laissa säädetään edustajiston jäsenestä, sovelletaan vastaavasti varajäseneen. 8 Edustajiston tehtävät ja päätöksen teko Edustajiston tehtävänä on: 2) valita hallituksen kolmetoista jäsentä sekä kullekin jäsenelle henkilökohtainen varajäsen; Edustajiston kokouksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee puheenjohtajan kannattama mielipide, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee. Tarkemmat säännökset edustajiston tehtävistä ja päätöksenteosta annetaan valtioneuvoston asetuksella. 9 Hallituksen nimeäminen ja kokoonpano Eläketurvakeskuksen hallitus nimetään enintään kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on viisitoista jäsentä, joista sosiaali- ja terveysministeriö määrää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen muut kolmetoista jäsentä valitsee Eläketurvakeskuksen edustajisto. Näistä jäsenistä edustajiston yksityisten alojen työnantajia edustavat jäsenet valitsevat kolme ja julkisten alojen työnantajia edustavat jäsenet yhden sekä yksityisten ja julkisten alojen työntekijöitä edustavat jäsenet yhteensä neljä, maatalousyrittäjiä edustavat jäsenet yhden ja muita yrittäjiä edustavat jäsenet yhden. Edustajiston kaikki jäsenet yhdessä valitsevat kolme muuta hallituksen jäsentä, joista yhden tulee edustaa julkisten alojen eläkelaitoksia. Hallituksen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta hallituksen kullekin jäsenelle on nimettävä henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenellä tulee olla riittävä työeläkealan tuntemus ja hänen on oltava hyvämaineinen. Jäsenenä ei voi olla vajaavaltainen eikä konkurssissa oleva eikä myöskään henkilö, joka on määrätty liiketoimintakieltoon. Jos hallituksen jäsen eroaa tehtävästään kesken toimikauden, hänen tilalleen on nimettävä hallituksen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi jäsen edellä säädetyn mukaisesti. Mitä tässä laissa säädetään hallituksen jäsenestä, sovelletaan vastaavasti varajäseneen. 11 Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Eläketurvakeskuksella on hallituksen nimeämä toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalla tulee olla hyvä työeläkealan tuntemus ja hänen on oltava hyvämaineinen. Toimitusjohtajana ei voi olla vajaavaltainen eikä konkurssissa oleva eikä myöskään henkilö, joka on määrätty liiketoimintakieltoon. Hallitus nimeää toimitusjohtajan sijaisen. Mitä tässä laissa säädetään toimitusjohtajasta, sovelletaan vastaavasti hänen sijaiseensa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Sen estämättä, mitä tämän lain 5 :n 2 momentissa säädetään, vuosina 2008 ja 2009 julkisten alojen eläkelaitosten kustannusosuu-

4 4450 N:o 1111 dessa huomioon otettavan osuuden suuruus eläkelaitoksessa vakuutetuista työansioista on yksi kolmasosa sekä Merimieseläkekassan ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen vastaavan osuuden suuruus kaksi kolmasosaa. Eläketurvakeskuksen edustajisto, jonka toimikausi päättyy 31 päivänä joulukuuta 2007, valitsee tämän lain 9 :ssä tarkoitetut edustajiston valittavina olevat hallituksen kolmetoista jäsentä 1 päivänä tammikuuta 2008 alkavaksi toimikaudeksi. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

5 4451 N:o 1112 Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä toukokuuta 2006 annetun työntekijän eläkelain (395/2006) 168 :n 1 momentti, 169 :n 2 momentti, 180, 182 :n 3 momentti ja 202 seuraavasti: 168 Laskuperusteiden laatiminen Vakuutusmaksujen, vastuuvelan ja eläkevastuun laskuperusteet on laadittava ottaen huomioon ensisijaisesti työntekijöiden ja eläkkeensaajien tämän lain mukaan vakuutettujen etujen turvaaminen ja mitä :ssä sekä Eläketurvakeskuksesta annetun lain 5 :ssä säädetään eläkkeistä aiheutuvan vastuun ja muiden kulujen jakautumisesta. Lisäksi :ssä ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain 5 :ssä tarkoitettujen yhteisesti kustannettavien kulujen suorittamista varten voidaan käyttää ennakolta rahastoivaa menetelmää. 169 Työeläkevakuutusyhtiöille maksettavien vakuutusmaksujen laskuperusteet Työeläkevakuutusyhtiöiden vakuutusmaksun suuruutta määrättäessä otetaan vuosittain huomioon työeläkevakuutusyhtiön osuus :ssä ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain 5 :ssä mainituista yhteisesti kustannettavista kuluista. 180 Eläkelaitosten vastuu Eläketurvakeskuksen kustannuksista Eläketurvakeskuksen kustannuksista vastaavat työntekijän eläkelain 3 :ssä tarkoitettua yksityisten ja julkisten alojen työeläkelakien mukaista eläketurvaa hoitavat eläkelaitokset siten kuin Eläketurvakeskuksesta annetun lain 5 :ssä säädetään. 182 Työttömyysvakuutusrahaston maksu Työttömyysvakuutusrahaston tulee maksaa maksu Eläketurvakeskukselle vuosittain vastuunjakoperusteissa asetetussa määräajassa. Eläketurvakeskus hyvittää maksuna saamansa varat 1 momentissa mainituille eläkelaitoksille eläkelaitoksessa vakuutettujen työansioiden suhteessa siten, että jaetuista varoista ennen hyvitystä vähennetään 1 mo- HE 53/2007 StVM 13/2007 EV 69/2007

6 4452 N:o 1112 mentissa mainittujen eläkelaitosten vastuulla oleva Eläketurvakeskuksen kustannusosuus. Tarkemmat määräykset maksun hyvittämisestä sisältyvät 183 :n 2 momentissa tarkoitettuihin vastuunjakoperusteisiin. 202 Tietojen maksuttomuus Eläkelaitoksella, Eläketurvakeskuksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada maksutta tiedot, jotka niillä on tämän lain mukaan oikeus saada. Jos tiedot tarvitaan tietyssä muodossa ja siitä aiheutuu tietojen luovuttajalle olennaisia lisäkustannuksia, kustannukset on kuitenkin korvattava. Eläketurvakeskuksen oikeudesta periä tuottamistaan palveluista toimintokohtaisia palvelumaksuja säädetään Eläketurvakeskuksesta annetun lain 5 :n 1 momentissa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

7 4453 N:o 1113 Laki maatalousyrittäjän eläkelain 136 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 136 :n 2 momentti seuraavasti: 136 Eläkelaitoksen vastuu palkattomilta ajoilta karttuneesta eläkkeen osasta ja Eläketurvakeskuksen kustannuksista Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen vastuusta Eläketurvakeskuksen kustannuksista säädetään työntekijän eläkelain 180 :ssä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä HE 53/2007 StVM 13/2007 EV 69/2007

8 4454 N:o 1114 Laki kunnallisen eläkelain 132 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 2003 annetun kunnallisen eläkelain (549/2003) 132 :n otsikko ja 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1293/2006, seuraavasti: 132 Valvontamaksu, oikeushallintomaksu, Eläketurvakeskukselle menevät maksut sekä lisäkustannukset ja lisäturvan maksuosuudet Edellä 131 :n 1 momentissa tarkoitettuihin menoihin kuuluviksi luetaan myös vakuutustarkastuksen kustantamisesta annetun lain (479/1944) 1 :n 1 momentin nojalla määrätty valvontamaksu, työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain (677/2005) 16 :n mukainen oikeushallintomaksu sekä Eläketurvakeskuksesta annetun lain (397/2006) 5 :n mukainen kustannusosuus ja toimintokohtainen palvelumaksu. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä HE 53/2007 StVM 13/2007 EV 69/2007

9 4455 N:o 1115 Laki valtion eläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä joulukuuta 2006 annettuun valtion eläkelakiin (1295/2006) uusi 143 a ja 143 b seuraavasti: 143a Valtiokonttorin osallistuminen Eläketurvakeskuksen kustannuksiin ja hallintoon Valtiokonttori vastaa muiden eläkelaitosten kanssa Eläketurvakeskuksen kustannuksista ja maksaa käyttämistään Eläketurvakeskuksen palveluista toimintokohtaista palvelumaksua. Valtiokonttorin kustannusosuudesta ja palvelumaksusta säädetään Eläketurvakeskuksesta annetun lain (397/2006) 5 :ssä. Valtiokonttorin osallistumisesta Eläketurvakeskuksen hallintoon säädetään Eläketurvakeskuksesta annetun lain 7 ja 9 :ssä. 143b Sopiminen yhteistoiminnasta muiden eläkelaitosten kanssa Valtiokonttori voi sopia yhteistoiminnasta ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnallisen eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen sekä muiden eläke- ja vakuutuslaitosten kanssa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN HE 53/2007 StVM 13/2007 EV 69/ /163 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

10 4456 N:o 1116 Tasavallan presidentin asetus Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjan voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä, säädetään: 1 Münchenissä 29 päivänä marraskuuta 2000 tehty Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirja, jonka eduskunta on hyväksynyt 14 päivänä lokakuuta 2005 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 18 päivänä marraskuuta 2005 ja jota koskeva liittymiskirja on talletettu Saksan liittotasavallan hallituksen huostaan 23 päivänä joulukuuta 2005, tulee voimaan 13 päivänä joulukuuta 2007 niin kuin siitä on sovittu. 2 Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 18 päivänä marraskuuta 2005 annettu laki (894/2005) tulee voimaan 13 päivänä joulukuuta Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. 4 Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä joulukuuta Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 93/2007)

11 4457 N:o 1117 Valtioneuvoston asetus patenttilain muuttamisesta annetun lain eräiden säännösten voimaantulosta Annettu Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, säädetään patenttilain muuttamisesta 18 päivänä marraskuuta 2005 annetun lain (896/2005) voimaantulosäännöksen 1 momentin nojalla: 1 Patenttilain muuttamisesta 18 päivänä marraskuuta 2005 annetun lain (896/2005) 1 :n 1 momentti, 2 :n 5 momentti, 6 :n 1 momentti, 24 :n 3 momentti, 7 luvun otsikko, 52 :n 2 ja 4 momentti, 53 :n 1 momentti, 53 a 53 f, 54 :n 1 momentti, 55, 65 :n 1 momentin 2 kohta, 70 m :n 2 momentti, 70 s :n 2 momentti, 70 t, 70 u ja 72 sekä 74 tulevat voimaan 13 päivänä joulukuuta Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä joulukuuta Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2007 Ministeri Mari Kiviniemi Ylitarkastaja Heli Honkapää

12 4458 N:o 1118 Valtioneuvoston asetus patenttiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, muutetaan 26 päivänä syyskuuta 1980 annetun patenttiasetuksen (669/1980) 4 ja 37, 38 a :n 3 momentti, 41 :n 3 momentti, 44, 46 :n 2 ja 4 momentti, 52 q ja 52 r sekä 52 s :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 4 osaksi asetuksessa 674/2000, 37 asetuksessa 246/1997, 38 a :n 3 momentti, 52 q ja 52 r sekä 52 s :n 1 momentti asetuksessa 104/1996, 46 :n 2 momentti asetuksessa 144/2006 ja 46 :n 4 momentti asetuksessa 583/1992, sekä lisätään asetukseen siitä mainitulla asetuksella 246/1997 kumotun 36 :n tilalle uusi 36 ja sen edelle uusi väliotsikko, asetukseen uusi 36 a, 38 a :ään, sellaisena kuin se on osaksi mainituissa asetuksissa 104/1996 ja 246/1997, uusi 5 ja 6 momentti, 52 t :ään, sellaisena kuin se on mainituissa asetuksissa 104/1996 ja 144/2006, uusi 4 momentti, 52 x :ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainituissa asetuksissa, uusi 3 momentti sekä asetukseen uusi 52 z seuraavasti: 4 Patenttivirasto antaa tarkempia määräyksiä niiden asiakirjojen laadusta ja lukumäärästä, jotka patentinhakijan ja -haltijan on annettava virastoon. Patentin rajoittaminen 36 Jos patenttivirasto katsoo, ettei patenttilain 53 a :n 1 momentin mukaisen pyynnön hyväksymiselle ole estettä, patenttiviraston tulee ilmoittaa tästä patentinhaltijalle. Patentinhaltijan on tämän jälkeen toimitettava patenttilain 53 d :n 2 momentissa tarkoitetut asiakirjat patenttivirastolle kahden kuukauden kuluessa. Jos patentinhaltija ei toimita patentin rajoittamisen perusteena olevia asiakirjoja ja suorita patenttilain 53 d :n 2 momentissa tarkoitettua maksua säädetyssä ajassa, rajoittamispyyntö katsotaan peruutetuksi. Kun patenttilain 52 :n 2 momentin mukainen tuomioistuimen päätös patentin rajoittamisesta on saanut lainvoiman, patentinhaltijan on toimitettava rajoitetun patentin selitys, mahdolliset piirustukset ja rajoitetut patenttivaatimukset patenttivirastolle patenttijulkaisua varten patenttiviraston antamassa kahden kuukauden määräajassa. Tämän jälkeen patenttijulkaisun painatus on aloitettava mahdollisimman pian. Patenttiviraston on rajoitettujen patenttivaatimusten toimittamisen jälkeen huolehdittava siitä, että ne ovat tarvittaessa saatavilla suomen ja ruotsin kielellä. 36a Patenttilain 53 d :n 2 momentin mukaisessa patenttijulkaisussa on ilmoitettava: 1) hakemuksen päiväkirjanumero sekä patentin rekisterinumero ja luokat; 2) patentinhaltijan nimi ja osoite; 3) jos patentinhaltijaa edustaa asiamies, tämän nimi, kotipaikka ja osoite; 4) keksijän nimi ja osoite; 5) keksinnön nimitys; 6) perustuuko patentti suomalaiseen, kansainväliseen vai kansalliseksi hakemukseksi muunnettuun eurooppapatenttia koskevaan hakemukseen; 7) jos patentti perustuu suomalaiseen patenttihakemukseen, hakemuksen saapumispäivä ja tekemispäivä;

13 N:o ) jos patentti perustuu kansainväliseen patenttihakemukseen, kansainvälinen tekemispäivä, sekä päivä jona hakemusta on patenttilain 31 :n mukaan jatkettu tai jona hakemus on mainitun lain 38 :n 3 momentin mukaan katsottava tehdyksi, ja kansainvälinen hakemusnumero; 9) jos patentti perustuu kansalliseksi hakemukseksi muunnettuun eurooppapatenttia koskevaan hakemukseen, Euroopan patenttisopimuksen mukainen tekemispäivä ja päivä, jolloin hakemus saapui patenttivirastoon muuntamista varten, sekä eurooppapatenttia koskevan hakemuksen hakemusnumero; 10) jos etuoikeutta on pyydetty, missä etuoikeuden perustaksi ilmoitettu aikaisempi hakemus on tehty, sen tekemispäivä ja hakemusnumero; 11) jos hakemus on aikaansaatu jakamalla tai lohkaisemalla, kantahakemuksen päiväkirjanumero; 12) jos hakemukseen kuuluu biologisen materiaalin talletus, ilmoitus siitä laitoksesta, jossa talletus on, sekä numero, jonka laitos on talletukselle antanut; 13) päivä, jolloin hakemusasiakirjat tulivat julkisiksi; 14) patentin myöntämispäivä; 15) viitejulkaisut; 16) patentin rajoittamista koskevan pyynnön tekemispäivä; sekä 17) päivä, jolloin patentin rajoittaminen on hyväksytty. Edellä 36 :n 2 momentissa tarkoitetun patenttijulkaisun tulee sisältää tämän pykälän 1 momentissa mainitut tiedot lukuun ottamatta sen 17 kohdassa mainittua tietoa ja tieto siitä, milloin tuomioistuin on tehnyt lainvoimaisen päätöksen patentin rajoittamisesta. 37 Patenttivirasto antaa tarkempia määräyksiä patenttihakemuksesta, väitteestä, patentin rajoittamisesta patenttivirastossa ja patentin lakkauttamisesta sekä niiden käsittelystä. 38a Jos Euroopan patenttivirasto on lopullisesti päättänyt, että eurooppapatentti kumotaan, pidetään voimassa muutetussa muodossa tai lakkautetaan, merkitään tämä rekisteriin. Jos patentinhaltija on niissä tapauksissa, joissa patentti ylläpidetään muutetussa muodossa, antanut käännöksen ja suorittanut patenttilain 70 h :n 1 momentin mukaisen maksun, tehdään tästä merkintä rekisteriin. Eurooppapatenttia koskeva Suomessa voimaansaatettu rajoittaminen merkitään rekisteriin, kun Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut eurooppapatentin rajoittamisesta, rajoitetun patentin käännös on annettu ja maksu suoritettu. Rekisteriin merkitään tällöin: 1) päivä, jolloin Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut eurooppapatentin rajoittamisesta; ja 2) päivä, jolloin patenttilain 70 t :n 2 momentin mukainen käännös ja maksu ovat saapuneet sekä päivä, jolloin käännöksestä on kuulutettu. Jos eurooppapatentti kumotaan patenttilain 70 t :n 3 momentin mukaisesti, merkitään tästä tieto rekisteriin. 41 Jos patenttia on rajoitettu patenttivirastossa tai tuomioistuimessa taikka se on lakkautettu patenttivirastossa, on siitä tehtävä merkintä rekisteriin. Jos patenttia on rajoitettu, rekisteriin merkitään päivä, jolloin se on tehty sekä luokat. Jos patentti on lakkautettu, merkitään rekisteriin lakkauttamispäivä. 44 Patenttilain 52 :n 4 momentissa tarkoitettu viranomainen on virallinen syyttäjä, jollei valtioneuvosto erityisestä syystä määrää muuta viranomaista ajamaan kannetta. 46 Kun patenttivirasto toimii kansainvälisiä patenttihakemuksia vastaanottavana viranomaisena, hakijan on suoritettava: 1) patenttiyhteistyösopimuksen sovellutussäännössä 15.1 tarkoitettu kansainvälinen hakemusmaksu kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta; 2) patenttiyhteistyösopimuksen sovellutussäännössä 16.1 tarkoitettu uutuustutkimusmaksu kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta;

14 4460 N:o ) patenttiyhteistyösopimuksen sovellutussäännössä 14.1 tarkoitettu lähettämismaksu kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta; sekä 4) patenttiyhteistyösopimuksen sovellutussäännössä 26bis.3 tarkoitettu etuoikeuden palauttamista koskeva maksu kahden kuukauden kuluessa etuoikeusvuoden päättymisestä. Jollei 2 momentin 1 3 kohdassa tarkoitettua maksua ole suoritettu säädetyssä ajassa tai se on määräajan päättyessä suoritettu riittämättömänä, tulee patenttiviraston kehottaa hakijaa suorittamaan puuttuva maksu kuukauden kuluessa kehotuksen antamisesta. 52q Jos eurooppapatenttia koskeva hakemus annetaan patenttivirastoon, tämän on merkittävä saapumispäivä hakemusasiakirjoihin, annettava hakijalle todistus asiakirjojen vastaanottamisesta sekä tiedotettava asiasta Euroopan patenttivirastolle. Hakemus on toimitettava Euroopan patenttivirastoon Euroopan patenttisopimuksen 77 artiklan mukaisesti, jollei maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annetusta laista (551/1967) muuta johdu. 52r Jos patenttivirastoon saapuu Euroopan patenttisopimuksen 135 artiklan 2 kohdan mukainen pyyntö eurooppapatenttia koskevan hakemuksen muuntamisesta kansalliseksi hakemukseksi, patenttiviraston tulee välittömästi toimittaa pyyntö ja hakemuksen jäljennös pyynnössä nimettyjen valtioiden patenttiviranomaisille. 52s Jos patenttivirastoon saapuu eurooppapatenttia koskeva hakemus, joka on toimitettu sinne muunnettavaksi Euroopan patenttisopimuksen 135 artiklan mukaisesti kansalliseksi patenttihakemukseksi, patenttiviraston on viipymättä ilmoitettava tästä hakijalle. 52t Kun patenttilain 70 t :n 2 momentin mukainen käännös on annettu, merkitään tästä tieto päiväkirjaan. 52x Kuulutuksen, joka koskee patenttilain 70 t :n 2 momentin mukaista käännöstä, tulee sisältää: 1) patentin rekisterinumero ja luokat; 2) patentinhaltijan nimi ja osoite; 3) keksinnön nimitys; 4) patenttihakemuksen tekemispäivä; sekä 5) tieto siitä, milloin Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut patentin rajoittamisesta ja milloin käännös sekä julkaisumaksu saapuivat patenttivirastoon. 52z Patenttilain 70 t :n 2 momentissa tarkoitettu käännös on annettava ja maksu suoritettava patenttivirastolle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun Euroopan patenttivirasto on julkaissut kuulutuksen patentin rajoittamisesta. Edellä 1 momentissa tarkoitetun käännöksen tulee sisältää selitys, mahdolliset piirustukset ja muutetut patenttivaatimukset. Käännökseen on liitettävä tiedot patentin rekisterinumerosta sekä patentinhaltijan nimestä ja osoitteesta. Patenttilain 70 t :n 2 momentissa tarkoitettua käännöstä ei katsota annetuksi, ellei 1 ja 2 momentin säännöksiä noudateta. Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä joulukuuta Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2007 Ministeri Mari Kiviniemi Ylitarkastaja Heli Honkapää

15 4461 N:o 1119 Tasavallan presidentin asetus Suomen Egyptin väliaikaisen kauppasopimuksen voimaansaattamisesta annetun asetuksen kumoamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan Suomen Egyptin väliaikaisen kauppasopimuksen voimaansaattamisesta 20 päivänä kesäkuuta 1930 annettu asetus (259/1930). 2 Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä joulukuuta Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ulkoasiainministerin sijainen Pääministeri Matti Vanhanen

16 4462 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1120 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus lisäaineiden ja muiden aineiden käytöstä luonnonmukaisesti tuotettuina markkinoitavista eläimistä saatavista elintarvikkeista annetun asetuksen kumoamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2007 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan 23 päivänä maaliskuuta 2000 lisäaineiden ja muiden aineiden käytöstä luonnonmukaisesti tuotettuina markkinoitavista eläimistä saatavista elintarvikkeista annettu asetus (773/2000). 2 Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2007 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen Ylitarkastaja Liisa Rajakangas JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2007 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN