Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä

Transkriptio

1

2

3 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä Hankekorit ja toimenpideohjelma erikoiskuljetusverkon parantamiseksi Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 46/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

4 Kansikuva: Tuomas Peltonen, Ramboll Finland Oy ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2006 Julkaisua saatavana: Uudenmaan tiepiiri Pohjakartta-aineisto Affecto Genimap Finland Oy, Lupa L7052/07 Kartan esitystyyli Oy Eniro Finland Ab TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Peltonen Tuomas: Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä, hankekorit ja toimenpideohjelma erikoiskuljetusverkon parantamiseksi. Helsinki Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 46/ s. + liitt. 44 s. ISSN X, TIEH Asiasanat: erikoiskuljetus, tieverkko, katuverkko, kunnat, sopimukset, sillat, tavoitteet Aiheluokka: 12 (erikoiskuljetukset) TIIVISTELMÄ Tässä työssä on koottu aiemmissa selvityksissä esitettyjä erityiskuljetusverkon parantamistoimenpiteitä selkeiksi hankekoreiksi. Lisäksi on tutkittu keinoja ja laadittu ehdotuksia erikoiskuljetusverkon toiminnan turvaamiselle ja kehittämiselle. Erikoiskuljetusverkon ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii yhteistyötä infrahankkeiden suunnittelun ja rakentamisen toimijoiden välillä. Koska erikoiskuljetukset käyttävät myös katuverkkoa, on kuntien ajantasaisten reitti- ja muiden rekisteritietojen saaminen Tiehallinnon järjestelmiin välttämätöntä. Vastaavasti kunnat tarvitsevat tiedot nykyisistä ja suunnitelluista erikoiskuljetusreiteistä ja niiden mitoitusarvoista. Erikoiskuljetusverkosto on nähtävä valtakunnallisena kokonaisuutena, joten tiepiirien välinen yhteistyö on välttämätöntä, samoin yhteistyö Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen välillä. Erikoiskuljetusverkon ongelmat kulminoituvat etenkin liittymiin, joissa suuren kuljetuksen on mahduttava kääntymään. Kuljetusten sujuva liikkuminen ja toisaalta liittymien pitäminen ahtaan tuntuisina nopeuksien hillitsemiseksi vaatii uusia kehitysideoita. Ratkaisuina tällaiseen pylväsvapaaseen suunnitteluun ovat erilaiset sivuun käännettävät ulokeportaalit tai ajoesteet, mutta jo pylväiden sijoittelun tarkemmalla suunnittelulla ja niiden irrotusmekanismien kehittelyllä voidaan saada huomattavaa parannusta aikaan. Eritasoliittymissä, joissa ylikorkea kuljetus kulkee alimenevää tietä pitkin, paras tyyppi on ns. rombinen liittymä, jonka suoria ramppeja erikoiskuljetukset voivat käyttää haittaamatta juurikaan muuta liikennettä. Muut liittymätyypit edellyttävät järeämpiä erikoisratkaisuja, kuten omia erikoiskuljetusramppeja, mikäli halutaan välttyä vaarallisilta ja hankalilta keskikaistaylityksiltä ja vasten liikennevirtaa ajolta. Erikoiskuljetukset vaativat oman suunnitteluohjeen ja kokeiluohjelman, jossa uusia ratkaisuja etenkin liittymien osalta tutkittaisiin. Uudenmaan tiepiirin nykyisen erikoiskuljetusverkon parantamistoimenpiteet on koottu reittisuuntien mukaisiin hankekoreihin alustavaan tärkeysjärjestykseen. Tärkeimmiksi katsottuja reittejä ovat yhteydet Vuosaareen ja muihin Helsingin satamiin, valtakunnalliset runkoreitit Uudenmaan tiepiirin alueella sekä ongelmallinen Kehä III:n suuntainen reitti etenkin Vantaan alueella. Ongelmallisten liittymien lisäksi parannustoimia vaativat mm. heikot tai kantavuustiedoiltaan puutteelliset sillat sekä matalalla riippuvat johdot ja kaapelit.

6

7 ALKUSANAT Tässä työssä on koottu aiemmissa selvityksissä esitettyjä erityiskuljetusverkon parantamistoimenpiteitä selkeiksi hankekoreiksi. Lisäksi on tutkittu keinoja ja laadittu ehdotuksia erikoiskuljetusverkon toiminnan turvaamiselle ja kehittämiselle. Selvitys on tehty Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin toimeksiannosta. Tilaajan puolelta työtä on ohjannut Pasi Jääskeläinen. Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, josta työhön ovat osallistuneet Tuomas Peltonen ja Ralf Granlund. Helsinki, joulukuu Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri

8

9 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 7 Sisältö 1 JOHDANTO Taustatietoa Nykytila Perusteita erikoiskuljetusverkon ylläpitämiselle ja kehittämiselle Tämän selvityksen tavoitteet 11 2 TIETO- JA SOPIMUSJÄRJESTELMIEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN Reitti- ja rekisteritietojen ylläpito ja kehittäminen Tulevaisuuden varaukset Valtakunnallinen ja piirien välinen yhteistyö Yhteistyö Ratahallintokeskuksen kanssa Yhteistyö kuntien kanssa 15 3 SUUNNITTELUOHJEET JA UUDET RATKAISUT Kanavoidut liikennevaloliittymät Kiertoliittymät Eritasoliittymät 19 4 TOIMENPIDEOHJELMA Nykyisten erikoiskuljetusreittien hankekorit Varausluettelot Suunnitteluratkaisuiden kokeiluohjelma 22 LÄHDELUETTELO 24 LIITTEET 25 LIITTEET 1-7. HANKEKORIT 25 LIITE 8. SEKV:N VARAUSLUETTELO JA KOKEILUOHJELMA 25 LIITE 9. SILTALUETTELO 25

10 8 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä

11 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Taustatietoa Tielaitoksen johtokunta on vuonna 1998 määritellyt suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon (SEKV) ja päättänyt verkolle vaaditut tavoitteet. SEKV on tarkoitettu mitoiltaan ja painoiltaan tavanomaista suurempien erikoiskuljetusten tarpeisiin. Johtokunnan päätöksen mukaisesti suurten erikoiskuljetusten tarpeet täytyy huomioida liikennejärjestelmää kehitettäessä. Hallinnollisesti suurten erikoiskuljetusten verkkoon kuuluu yleisiä teitä, katuja ja yksityisiä teitä. Taajamien ulkopuolella reitit kulkevat yleensä pääteitä ja niiden rinnakkaisteitä pitkin. Toiminnallisesti SEKV on luokiteltu kolmeen tärkeysluokkaan: suurmuuntajareitit (S), runkoreitit (R) ja muut SEKV:n tavoitearvojen mukaiset reitit (M). Lisäksi ovat näitä täydentävät reitit ja paikallisreitit (P). /1/ Tielaitoksen johtokunta täsmensi perustavoitteet, jotka tulisi täyttyä koko erikoiskuljetusverkolla. Perustavoitteiden mukaisella yleisellä tiellä voidaan kuljetukselle sallia ulottuma, joka on korkeudeltaan ja leveydeltään maksimissaan 7 metriä. SEKV:n suurmuuntaja- ja runkoreittien osana olevalla katuverkolla on samat perustavoitteet, muiden reittien katuosuuksilla leveystavoite on 6 metriä. Erikoiskuljetusverkolla olevien siltojen tulee täyttää kantavuusluokkien LK1 ja EK1 mukaiset arvot. /1/ Edellä mainitut perustavoitteiden mukaiset arvot tieverkolla eivät yksin takaa erikoiskuljetusten sujuvaa liikkumista. Etenkään vapaata leveyttä ei ole määriteltävissä yksiselitteisesti paikoissa, joissa erikoiskuljetus joutuu kääntymään kuten liittymissä. Tällöin tulisi käyttää termiä vapaa kääntymistila, jossa tulee huomioida ison ajoneuvon kääntymiseen vaadittavat toimenpiteet kuten ennakointi eli poikkeava ajolinja ennen kääntymistä. Liittymät, joissa erikoiskuljetukset joutuvat kääntymään, tulisi suunnitella tarpeeksi avariksi käyttäen apuna mitoitusajoneuvoyhdistelmien ajouramalleja. Lisäksi pitkillä (ja kapeilla) linjaosuuksilla, joilla leveät kuljetukset joutuvat käyttämään osittain vastaantulevaa ajokaistaa, tulisi olla väistöpaikkoja n. 1-2 km välein. /1/

12 10 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä JOHDANTO Kuva 1. Ahtaiden liittymien ja matalien portaalien takia erikoiskuljetukset joutuvat usein käyttämään vastaan tulevien kaistaa. 1.2 Nykytila Tiehallinto on teettänyt HTU-yhteistyönä määrittelyn ja nykytilaselvityksen suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkosta (SEKV) Uudenmaan tiepiirin alueella syksyllä Vastaavat selvitykset on tehty tai teetetty myös muissa piireissä. Työn tavoitteena oli määritellä suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkko, selvittää verkolla olevat ongelmakohteet sekä määritellä toimenpideohjelma ongelmien poistamisesta. Tätä täydentämään on tehty selvitykset Vuosaaren sataman ja Vantaan alueen erikoiskuljetusreiteistä /4/. Yleisesti voidaan todeta Uudenmaan tiepiirin erikoiskuljetusverkon ongelmien kulminoituvan moniin ahtaisiin liittymiin, useaan heikkoon siltaan sekä muutamaan, yhä vaarallisemmaksi muuttuvaan keskikaistan ylityspaikkaan. Ongelmapaikkoja uhkaa jatkuvasti muodostua lisää vilkkaan rakennustoiminnan myötä, joten tieto erikoiskuljetusreiteistä ja niiden vaatimuksista täytyy kulkea niin eri suunnittelijaryhmille kuin rakennuttajillekin. Lisäksi katuverkkoosuuksilla ulottumarajoitustietojen ja siltojen käyttökelpoisten kantavuustietojen puuttuminen hankaloittavat verkon käyttöä ja lupien myöntämistä. Niin Tiehallinnon kuin kuntienkin tiukasta taloudellisesta tilanteesta johtuen yksittäisiä erikoiskuljetusverkon parannustoimenpiteitä on vaikea saada hankeohjelmiin mukaan. Lukuisia hankkeita priorisoitaessa tällaiset parannustoimenpiteet jäävät helposti suurten rakennusprojektien varjoon, sillä erikoiskuljetusverkon ongelmia ei osata ottaa tarpeeksi vakavasti. On tietysti perusteltua, että erikoiskuljetusverkon kehittämistä tehdään vähitellen suurempien projektien yhteydessä. Usein käy kuitenkin niin, että suurissa, lukuisia sidosryhmiä sisältävissä projekteissa erikoiskuljetusasiat unohtuvat viimeistään rakennusvaiheessa, vaikka näillä toimenpiteillä ei juuri olisikaan vaikusta projektin kustannuksiin tai toteutumiskelpoisuuteen.

13 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 11 JOHDANTO 1.3 Perusteita erikoiskuljetusverkon ylläpitämiselle ja kehittämiselle Toimiva erikoiskuljetusverkko on yksi suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä. Aikaa vievä askarointi esim. ahtaissa liittymissä sekä pitkät kiertomatkat nostavat jo sinänsä arvokkaiden kappaleiden kuljetuskustannuksia. Laatutason ja kilpailukykyisen hinnan takaaminen vaatii ns. jakamattomia kappaleita, joita ovat mm. paineastiat, muuntajat, koneet, paperikoneen osat, laivan moottorit ja potkurit sekä voimalaitostilaelementit. Laitteiden kokoaminen kohdemaassa on usein hankalaa ja erittäin kallista. Useimmat erikoiskuljetukset ylittävät vain niukasti normaaliliikenteessä sallitut maksimimitat. Tyypillisiä tällaisia kuljetuksia ovat rakennuselementit ja erilaiset rakennustyökoneet. Näiden kuljetusten sujuva liikkuminen erikoiskuljetusverkolla vähentäisi niiden muulle liikenteelle ja ympäristölle aiheuttamaa haittaa. Myös liikenneturvallisuus kärsii, kun joudutaan käyttämään poikkeavia ajosuuntia ja linjoja. Erityisen vaarallisia ovat keskikaistaylitykset ja vastoin normaalia liikennesuuntaa ajaminen korkealuokkaisilla (ja korkean nopeustason) väylillä. Kustannusten karsimiseksi kuljetusyrityksillä saattaa olla suuri houkutus jättää varoitusauto ja liikenteenohjaajat pois, mikä lisää entisestään turvallisuusriskejä. Vilkkaimpina aikoina muu liikenne ei välttämättä kunnioita edes liikenteenohjaajia ja varoitusautoja, koska "keltaiset vilkkuvalot ovat kärsineet inflaation". Suomessa suoritettiin vuonna 1999 kaikkiaan noin erikoiskuljetusta. Lupia myönnettiin noin 9 000, josta puolet myönsi Uudenmaan tiepiiri. Kuljetuksista noin 75 % oli korkeudeltaan alle normaalin minimialikulkukorkeuden eli 4,80 m. Korkeudeltaan alle 6,0 m oli noin 97 % erikoiskuljetuksista. Vuonna 1999 erikoiskuljetusten keskimääräinen korkeus oli 4,66 m, leveys 3,85 m, pituus 27,4 m ja kokonaismassa 72,4 t. /2/ 1.4 Tämän selvityksen tavoitteet Tässä työssä tavoitteena on koota aiemmissa selvityksissä esitettyjä erityiskuljetusverkon parantamistoimenpiteitä selkeiksi hankekoreiksi. Lisäksi tarkoitus on miettiä keinoja ja luoda toimenpideohjelmaa erikoiskuljetusverkon toiminnan turvaamiselle ja kehittämiselle. Erikoiskuljetusreitit sekä SEKV:n ja ERIKU:n tieto- ja sopimusjärjestelmä muodostavat kokonaisuuden, jonka osia on vaikea käsitellä erillisinä.

14 12 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä TIETO- JA SOPIMUSJÄRJESTELMIEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN 2 TIETO- JA SOPIMUSJÄRJESTELMIEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN Erikoiskuljetusverkon ylläpitäminen ja kehittäminen sekä sen tarkoituksenmukainen hyötykäyttö vaatii saumatonta yhteistyötä Tiehallinnon erikoiskuljetuksista vastaavien henkilöiden, suunnittelijoiden, rakennuttajien, kuntien, Ratahallintokeskuksen ja muiden suunnitteluun ja rakennustoimintaan vaikuttavien tahojen välillä. Seuraavassa on esitetty muutamia keinoja ERIKUja SEKV-toiminnan kehittämiseksi valtakunnallisesti. 2.1 Reitti- ja rekisteritietojen ylläpito ja kehittäminen Tiehallinnossa on käytössä erikoiskuljetusten ERIKU-reitinhakuohjelma, joka pitkälle perustuu olevien silta- ja tierekisterin tietojen hyödyntämiseen. Rekistereissä on runsaasti puutteita ja vanhentuneita tietoja esim. siltojen alikulkukorkeuksista ja portaaleista. Toisena esimerkkinä siltarekisterissä on edelleenkin satoja tuntemattomia siltoja, joiden suunnittelukuormasta tai rakenteista ei ole tietoa. Suurin ongelma lupien myöntämisessä liittyy erikoiskuljetusverkkojen katuosuuksiin. Katuverkkojen ulottumarajoituksista ja siltojen kantavuuksista ei ole systemaattisesti kerättyä rekisteritietoa. Mapeissa oleva (sopimus)tieto on vanhentunutta, koska sopimusreiteille on usein rakennettu erikoiskuljetuksia huomattavasti hankaloittavia rakenteita. Reittien soveltuvuus erilaisille erikoiskuljetuksille on suurelta osin luvankirjoittajan muistin, tarkkuuden ja kokemuksen varassa. Siltatiedot - jos niitä on - ovat siinä määrin ylivarovaisia, ettei niillä ole käyttöarvoa. Pelkästään rakennepiirustusten tai suunnittelukuormien pohjalta ei vanhempien siltojen kantavuutta voida arvioida. Hyvät kuntotiedot tai sillan erikoistarkastus on välttämätön. Niin itse erikoiskuljetusreittien kuin niihin liittyvien karttojen ja muiden tietojen ylläpito ja inventointi vaatii voimavaroja. Erikoiskuljetukset ja siihen liittyvä tiedonhallinta on hieman muista erillistä työtä, joka vaatii laaja-alaisen kokemuksen ja perehtymisen erikoiskuljetusasioihin. Tiehallinnon henkilöstön vähentyessä on palveluja tilattava konsulteilta, mutta erikoiskuljetuksiin perehtyneistä henkilöistä on pulaa niin konsulttien kuin tilaajankin puolella. 2.2 Tulevaisuuden varaukset Uudet, erikoiskuljetusreiteille sijoittuvat rakennushankkeet ovat monesti uhkana toimivalle erikoiskuljetusverkolle. Uudenmaan tiepiirissä on muutamassa erikoiskuljetusselvityksessä tehty luetteloja tällaisista tulevaisuuden hankkeista eli ns. varausluetteloja. Niissä on listattu hankkeittain ne kohteet, joissa on säilytettävä nykyinen SEKV-reitti tavoitearvojen mukaisena tai etsittävä ja kunnostettava samantasoinen korvaava yhteys. Toisaalta myös asutusta häiritsevän tai muuten hankalan erikoiskuljetusreitin parantaminen tai korvaaminen on sisällytettävä varausluetteloihin, mikäli se isomman hankkeen yhteydessä käy sujuvammin. /1/

15 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 13 TIETO- JA SOPIMUSJÄRJESTELMIEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN 2.3 Valtakunnallinen ja piirien välinen yhteistyö Erikoiskuljetusreitit on nähtävä maanlaajuisina kokonaisuuksina, joten yhteistyöhön ja yhteisen toimintatavan luomiseen eri tiepiirien välillä on syytä panostaa. Reittitietojen ylläpito-, täydennys ja kehittämisinventointeihin ja - työhön tulisi osoittaa riittävästi konsulttimäärärahoja ja tilaajan vastuuhenkilöitä myös valtakunnallisesti. Erikoisosaamista vaativaa toimintaa ei kannata opetella alusta asti jokaisessa tiepiirissä ja konsulttitoimistossa. Varausluettelot ja hankekorit tulisi tehdä kussakin tiepiirissä esim. Uudenmaan tiepiirin mallien pohjalta. 2.4 Yhteistyö Ratahallintokeskuksen kanssa Ratojen sähköistyshankkeet ovat sulkeneet ja uhkaavat edelleenkin erikoiskuljetusreittejä, jotka risteävät radan kanssa tasossa. Tällainen tilanne on esim. Hanko-Hyvinkää radalla useammassakin kohdassa. Ajojohdin riippuu yleensä noin 6 metrin korkeudella (minimi 5,6 m), joten korkeimmat erikoiskuljetukset eivät sen ali mahdu. Lisäksi yli 4,5 m korkuiset kuljetukset vaativat yleensä virran katkaisun. Ratkaisuna olisi ns. virta-aukko eli virrattoman osuuden jättäminen tasoliittymän kohdalle. Ratkaisujen kehittelyyn ja kustannusten jakamiseen tarvitaan yhteistyötä Tiehallinnon ja RHK:n välillä. Tällaisen virta-aukon kustannukseksi on arvioitu noin euroa. Sähköjohtimien lisäksi tasoristeyksissä pienimaavaraisille kuljetuksille ongelmia aiheuttaa usein ylityskohdan jyrkkä kupera taite. SEKV:llä tällaiset riskitasoristeykset tulee korjata tai kiertää. Riskitasoristeykset tulee inventoida laajemminkin ja ottaa huomioon, kun laaditaan erilaisia reitistölupia ja erityisesti suositusreittejä tai paikallisreittejä kunnissa. /3/

16 14 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä TIETO- JA SOPIMUSJÄRJESTELMIEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN Kuva 2. Periaatekuva erikoiskuljetusten huomioimisesta radan tasoristeyksissä (TIEL 1992a, liite 7). Toinen asia, joka vaatii yhteistyötä Tiehallinnon ja RHK:n välillä, ovat erikoiskuljetusreiteillä olevien RHK:n siltojen ERIKU-kantavuuslaskennat. Yleisten teiden sillat ovat Tiehallinnon hoidossa, kun taas RHK:n hallinnassa on runsaasti katuverkon ylikulkusiltoja, joita kunnat eivät ole ottaneet vastuulleen. Useimmiten sillat arvioidaan tai yleistetään jo laskettujen samantyyppisten siltojen mukaan. Ryhmittely ja luokittelu edellyttää, että RHK:n katuverkkojen ylikulkusiltojen perustiedot ja kuntotiedot ovat Tiehallinnon siltarekisterissä.

17 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 15 TIETO- JA SOPIMUSJÄRJESTELMIEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN 2.5 Yhteistyö kuntien kanssa Koska erikoiskuljetukset käyttävät myös kuntien katuverkkoa, on yhteistyö Tiehallinnon ja kuntien välillä välttämätöntä. Kuljetuslupien käsittelijänä Tiehallinnolla on oltava tiedot reittien osana toimivien katujen ja kuntien siltojen kunnosta, kantavuuksista, suunnitelmista ym. Esimerkiksi Uudenmaan tiepiirissä Vantaan erikoiskuljetusreittien jatkoselvityksessä arvioitiin ja laskettiin siltojen ERIKU-kantavuusarvoja. Selvityksessä tutkittiin vain neljää ns. testikuormituskaaviota (14:sta) ja arvioitiin näiden perusteella yleisesti, täyttääkö kyseinen silta SEKV:n tavoitearvot. Tiehallinnossa on tekeillä Erikoiskuljetusverkko kunnissa sopimusmalli, jossa määritellään toimintaperiaatteita ja vastuujakoa reittien ja reittitietojen ylläpidolle ja kehittämiselle. Tätä entiseltä nimeltään kadunkäyttösopimusta tai kuntasopimusta on kehitelty ja pohjustettu Vantaan kanssa, joka on erikoiskuljetusverkon kannalta keskeinen ja ongelmallinenkin alue. Malliin sisältyy teknisiä alisopimuksia. Nykyiset kuntasopimukset ovat siinä määrin vanhentuneita (15-20 v), että käytännössä vallitsee sopimukseton tila. Mallia tullaan luonnollisesti soveltamaan muidenkin kuntien kanssa. Yhteisiä palavereja Tiehallinnon ja kuntien kesken on syytä järjestää vähintään vuosittain, ja kuntien sisäisissäkin palavereissa erikoiskuljetusasiat on syytä ottaa säännöllisesti käsiteltäväksi asiaksi. /5/ Erikoiskuljetusreitit ja niiden varaukset on syytä merkitä kuntien yleiskaavoihin, kuten esim. Vantaalla on tehty. Tämä on tärkeä ja tiedonkulkua edistävä asia, jolla pyritään estämään uusien erikoiskuljetusten kulkua haittaavien tai estävien rakennelmien syntyminen. On tyypillinen tilanne, että rakennussuunnitelmavaiheessa karsitaan kustannuksia erikoiskuljetusten kustannuksella, esim. tingitään siltojen alikulkukorkeudet minimiin.

18 16 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä SUUNNITTELUOHJEET JA UUDET RATKAISUT 3 SUUNNITTELUOHJEET JA UUDET RATKAISUT Yksi ongelma erikoiskuljetusten kannalta on selkeän suunnitteluohjeen ja testattujen malliratkaisujen puuttuminen. Asiaan vihkiytymättömän on hankala hahmottaa kaikkia erikoiskuljetusten tarpeita, etenkin liittymät rakennetaan usein eriloiskuljetuksille liian ahtaiksi, vaikka korkeussuunnassa tilaa olisikin jätetty. Suunnitteluohjeessa tulisi olla tyyppikuvia liittymien toteuttamisesta erikoiskuljetusreiteillä sekä vinkkejä ja esimerkkejä hyvin toteutetuista kohteista. Uusia innovaatioita kaivataan etenkin liittymien pylväsviidakon karsimiseksi. Näiden löytämiseksi tarvittaisiin kokeiluohjelma, johon voisi kuulua julkaisu onnistuneista ratkaisuista esim. Tiehallinnon Tietoa tiensuunnitteluun sarjassa. Lisäksi erikoiskuljetuksille tulisi antaa merkittävämpi osa myös muissa tiensuunnittelun ohjeissa. 3.1 Kanavoidut liikennevaloliittymät Liittymien tekeminen riittävän avariksi erikoiskuljetuksille liikenneturvallisuutta heikentämättä vaatii erityistoimenpiteitä ja myös aivan uudenlaisia ratkaisuja. Liikennemerkkien teko irrotettaviksi sekä korokkeiden viistämiset ovat esimerkkejä tällaisista pienistä mutta tärkeistä toimenpiteistä. Kuva 3. Pelkkä portaalien nosto ei riitä muuten ahtaassa liittymässä.

19 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 17 SUUNNITTELUOHJEET JA UUDET RATKAISUT Kuva 4. Terävät reunakivet aiheuttavat ylimääräistä askarointia liittymissä. Haastetta tällaisten toimenpiteiden suunnitteluun tuo se, että liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja nopeuksien hillitsemiseksi liittymät on kuitenkin tehtävä ahtaan tuntuisiksi. Tätä tarkoitusta palvelisi esim. sivuun käännettävä ulokeportaali, johon voitaisiin kiinnittää liikennemerkkejä, liikennevaloja ja valaisimia. Toinen vaihtoehto olisi koko ajoradan yli ulottuva kokoportaali, jonka jalat olisivat tarpeeksi etäällä tienreunasta ja jonka orteen kiinnitettävät liikennemerkit, opasteet, liikennevalot ym. voidaan tarvittaessa kääntää ylös. Kuva 5. Uusia ideoita pylväiden ym. poiskääntämiseksi (Tieliikelaitos). Tällaisten uusien ideoiden kokeilu tulisi toteuttaa valtakunnallisena, esimerkiksi HTU-piirien yhteistyönä. Uusien ratkaisujen tilaaminen yhteistyössä sopivien hankkeiden (esim. liittymän perusparannus) yhteydessä ei rasittaisi kohtuuttomasti yksittäistä piiriä.

20 18 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä SUUNNITTELUOHJEET JA UUDET RATKAISUT 3.2 Kiertoliittymät Kiertoliittymissä tulevat esille pitkälti samat ongelmat ja kehitystarpeet kuin muissakin liittymissä. Etenkin sellaisissa kiertoliittymissä, joissa erikoiskuljetukset kulkevat useampiin suuntiin, täytyy kiertotila tehdä osin tai kokonaan yliajettavaksi. Henkilöautojen oikaisun tehokkaaksi eliminoinniksi tulisi esimerkiksi kiertotilan ympäri asentaa helposti sivuun käännettäviä puomeja, jolloin kiertoliittymässä säilyisi ahtaan tilan vaikutelma. Vuonna 2002 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan kuljetusliikkeet pitivät kiertoliittymien parantamista kiireellisimpänä toimenpiteenä erikoiskuljetusreittien parantamiseksi. /3/ Kuva 6. Erikoiskuljetusten läpiajoa helpottava ratkaisu kiertoliittymässä (kuvat eri liittymistä).

21 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 19 SUUNNITTELUOHJEET JA UUDET RATKAISUT 3.3 Eritasoliittymät Erikoiskuljetusten kannalta paras ja luontevin eritasoliittymätyyppi on ns. rombinen liittymä, jonka suoria ramppeja pitkin ylikorkeat kuljetukset voivat ohittaa matalan risteyssillan. Monesti on vähintään yksi ramppi toteutettu silmukkaramppina, jolloin ylikorkeat kuljetukset eivät voi kulkea eritasoliittymän läpi normaalin liikenteen suuntaisesti. Eritasoliittymän muotoa suunniteltaessa tulee huomioida erikoiskuljetukset, jotka ovat rombista ratkaisua tukevana tekijänä esim. tilansäästön ja joukkoliikennejärjestelyjen ohella. Mikäli erikoiskuljetukset eivät voi käyttää ramppeja, ratkaisuina ovat mm. mitoiltaan avaramman kiertoreitin tekeminen viereiseen silta-aukkoon tai erillinen erikoiskuljetusramppi. Paras ratkaisu: Hankala (vaarallinen) ratkaisu: Huonoin (sulkeva) ratkaisu: Kuva 7. Eritasoliittymän perustyypit erikoiskuljetusten kannalta. Ratkaisevin tekijä eritasoliittymän toimivuudelle on kuitenkin sen käytännön toteutus. Eritasoliittymää suunniteltaessa on aina pyrittävä siihen, ettei erikoiskuljetusten tarvitsisi kulkea vasten normaalia liikennevirtaa. Ajo ramppeja vasten liikennevirtaa ja huoltoaukon kautta on huono mutta edullisin ja monesti ainoa ratkaisu. Sen vaarallisuutta voidaan minimoida sijoittamalla huoltoaukot niin lähelle liittymää, että päätiellä vasten liikennettä kulku olisi mahdollisimman lyhyt. Mikäli erikoiskuljetukset joudutaan viemään keskikaistan huoltoaukon kautta, tulisi kyseisellä kohdalla olla kaksi kaistaa molempiin suuntiin riittävän kääntymistilan aikaansaamiseksi. Sillan alittavalle silmukkarampille voidaan tarvittaessa tehdä tavanomaista suurempi alikulkukorkeus, jolloin ylikorkeat kuljetukset voisivat kiertää sen kautta (vrt. viereisen siltaaukon kiertoreitti).

22 20 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä TOIMENPIDEOHJELMA 4 TOIMENPIDEOHJELMA 4.1 Nykyisten erikoiskuljetusreittien hankekorit Hankekorit on muodostettu reittisuunnittain ja arvioitu alustavaan tärkeysjärjestykseen. Hankekorien sisällä voidaan erottaa eri kokonaisuuksia omiksi hankkeikseen ja vastaavasti samankaltaisia toimenpiteitä eri reittien välillä voidaan yhdistellä. Tällaisia selkeästi erityyppisiä kokonaisuuksia ovat mm. liittymät ja portaalit, johtojen nostamiset sekä sillat. Ongelmalliset liittymät ja portaalit Liittymät ja portaalit on jaettu kahteen kiireellisyysluokkaan. Kiireellisimmät kohteet (luokka 1), jotka haittaavat oleellisesti erikoiskuljetustoimintaa, on syytä parantaa välittömästi. Luokkaan 2 kuuluvat kohteet (kuten helposti kierrettävät puoliportaalit) voidaan parantaa muun parannustoiminnan yhteydessä. Johdot ja kaapelit Johtojen nostamiset on syytä toteuttaa sarjatyönä samassa tahdissa reitin muiden parannustöiden kanssa. Yleensä puhelin- ja pienjännitekaapelit ovat alempana kuin mitä nykyohjeet edellyttävät. Kun samassa pylväässä on useita johtoja, joudutaan usein kaikki nostamaan johtuen kaapelien omista suojaetäisyyksistä. Muutaman suur- ja keskijännitejohdon nostaminen voisi olla myös oma hankkeensa. Johdon, jonka alikulkukorkeus on alle 8 m, tiedot tulee siirtää ERIKU-järjestelmään. Sillat Siltojen erikoistarkastukset ja kantavuusarvioinnit voidaan myös tehdä sarjatyönä. Normaalit siltatarkastukset pidetään yleensä noin viiden vuoden välein. Varsinaiset siltaremontit ovat yksittäisiä hankkeita, jotka toteutetaan yleensä sillan mennessä muutenkin remonttiin. Siltojen osalta suurin ongelma on se, että lukuisten erikoiskuljetusreiteillä olevien siltojen tiedot puuttuvat tietojärjestelmistä. Luettelo silloista on liitteessä 9. Muut ongelmat Näitä ovat esimerkiksi puuttuvat ohituspaikat, raitiotiejohdot, sähköradat, sataman kapea portti tai parkkeeratut autot jne.

23 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 21 TOIMENPIDEOHJELMA Reittisuunnan mukaiset hankekorit Reittisuunnan mukaiset hankekorit ovat seuraavat (tärkeysjärjestyksessä): 1. Erikoiskuljetusreitti mt 140:n (Lahdentie) suunnalta Vuosaareen Maantie 140 on erikoiskuljetusten runkoreitti ja pääyhteys muualta Suomesta Vuosaaren satamaan. 2. Erikoiskuljetusreitti välillä Mäntsälä Lapinjärvi Maantiet 162 ja 174 Mäntsälän ja Lapinjärven välillä ovat osa valtakunnallista itä-länsi suuntaista erikoiskuljetusten runkoreittiä, joka muodostaa tärkeän yhteyden mm. Länsi-Suomen satamien ja itäisen Suomen kaupunkien välillä. 3. Mt 120:n suuntainen erikoiskuljetusreitti Espoon ja Vihdin alueilla Maantie 120 on kokonaisuudessaan erikoiskuljetusten runkoreitti. Muutamien heikkojen siltojen takia osa erikoiskuljetuksista joutuu käyttämään hankalia kiertoreittejä Vihdin tai Klaukkalan keskustan kautta (vt25 vt2 Vihdin keskusta tai mt1324 mt132 mt130 vt25). 4. Erikoiskuljetusreitti Helsingin (mt 120) suunnalta Vuosaareen Reitti kulkee Vihdintieltä (mt 120) Hakamäentien ja Viikintien kautta Itäväylälle ja siitä edelleen Vuosaaren satamaan. Se on tärkeä yhteys Pitäjänmäen teollisuusalueelta Vuosaareen ja muihin Helsingin satamiin. Lisäksi se toimii syöttöreittinä muualta Suomesta ja Kehä III:n kautta tuleville kuljetuksille Helsingin satamiin ja mm. Messukeskukselle. 5. Kehä III:n suuntainen erikoiskuljetusreitti Vantaan alueella Kehä III:n suunta on tärkeä mutta melko ongelmallinen erikoiskuljetusreitti. Kuljetukset yhä vilkkaammalla ja korkeatasoisemmalla Kehä III:lla aiheuttavat haittaa ja vaaratilanteita muulle liikenteelle. Toisaalta erikoiskuljetukset eivät sovi Tikkurilan keskustaan tai Askiston ja Ylästön tyyppisille tiiviille asutusalueille. Erikoiskuljetuksia on syytä ohjata Kehä III:n (teollisuusalueiden) rinnakkaiskaduille, kuten Tikkurilantielle ja Tulkintielle sekä kohta valmistuville Koivukylänväylälle ja Juvan teollisuuskadulle. 6. Kehä III:n suuntainen erikoiskuljetusreitti Espoossa ja Kirkkonummella Kuten Vantaalla myös Espoossa ja Kirkkonummella pyritään erikoiskuljetukset pitämään poissa Kehä III:lta ja muilta vilkasliikenteisiltä pääteiltä. Tämä alue ei ole niin ongelmallinen erikoiskuljetusten kannalta kuin Vantaan alue. 7. Mt 186 ja kt 51 suuntainen erikoiskuljetusreitti Tämä on tärkeä erikoiskuljetusreitti Varsinais-Suomen suunnalta pääkaupunkiseudulle. 8. Erikoiskuljetusreitti vt 6:n suunnalta Kotkan ja Loviisan satamiin 9. Vt 3:n ja st 130:n suuntainen erikoiskuljetusreitti

24 22 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä TOIMENPIDEOHJELMA 10. Vt 25:n suuntainen erikoiskuljetusreitti Vt 25 on kokonaisuudessaan erikoiskuljetusreitti. Sen toimintaa uhkaa Hanko Hyvinkää radan sähköistys etenkin Hangossa ja Tammisaaressa. 11. Mt 110:n ja vt 1:n suuntainen erikoiskuljetusreitti Tätäkin reittiä uhkaa Hanko Hyvinkää radan sähköistys. 12. Kt 52 ja Salon katuverkko 13. Kt 45:n suuntainen erikoiskuljetusreitti 14. Erikoiskuljetusreitit Porvoon suunnalle Hankekorit 1-7 on esitetty tarkemmin liitteissä, muut on selvitettävä erikseen. 4.2 Varausluettelot Liitteessä 8 on esitetty SEKV:n varausluettelo ja aiemman varausluettelon toteutuma. 4.3 Suunnitteluratkaisuiden kokeiluohjelma Lähinnä liittymien parantamiseen liittyviä uusia suunnitteluratkaisuja tulisi kehitellä valtakunnallisena (esim. HTU) yhteistyönä. Seuraavassa on esitetty luettelo kokeiltavista uusista ratkaisuista: 1. Liittymän pylväsvapaa suunnittelu - liikennemerkit, opasteviitat, liikennevalot ja valaisimet sivuun käännettävään puoliportaaliin tai koko ajoradan yli ulottuvaan portaaliin, jonka jalat ovat tarpeeksi etäällä - yksittäisten pylväiden sijoittelu, esim. jalankulkuvalonappi jalkakäytävän taakse - liikennemerkkien irrotusmekanismin kehittäminen (täysin yliajettava, ei terävää tumppia ) 2. Jakajantehostinmerkki yliajettavan keskikorokkeen yhteyteen 3. Oikaisu-ura kiertoliittymän kiertosaarekkeen läpi 4. Sivuun käännettävät tai irrotettavat oikaisuesteet yliajettavan kiertosaarekkeen tai korokkeen yhteyteen 5. Täristävä koroke yliajettavan kiertosaarekkeen tai korokkeen yhteyteen

25 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 23 TOIMENPIDEOHJELMA Lisäksi seuraaviin ongelmiin tarvittaisiin ratkaisuideoita: 6. Vastavirtaan ajo lohenpyrstö-liittymässä 7. Vapaata kääntymistilaa rajoittavat sillan kaiteet 8. Vapaan kääntymistilan lisääminen korkealla penkereellä

26 24 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä LÄHDELUETTELO LÄHDELUETTELO /1/ Tiehallinto. Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkko Uudenmaan tiepiirissä, nykytilaselvitys ja toimenpideohjelma. ISBN /2/ Vahlberg, P. Tielaitoksen erikoiskuljetustoiminta vuonna Tielaitoksen selvityksiä 43/2000, ISBN /3/ Setälä, Hanna. Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta. Tiehallinnon selvityksiä 4/2003, ISBN X /4/ Tiehallinto. Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys, tavoitetieverkko Vantaalla sekä Kehä III:n järjestelyt Espoossa ja Kirkkonummella. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 18/2004, ISSN X /5/ Tiehallinto. Erikoiskuljetusverkko kunnissa sopimusmalli. Luonnos, 2006

27 Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä 25 LIITTEET LIITTEET LIITTEET 1-7. HANKEKORIT LIITE 8. SEKV:N VARAUSLUETTELO JA KOKEILUOHJELMA LIITE 9. SILTALUETTELO

28 Erikoiskuljetusreitti mt 140:n (Lahdentie) suunnalta Vuosaareen Liite sivuinen hanketiivistelmä 1 / 5 Uudenmaan tiepiiri HANKEKORTTI NYKYTILA JA ONGELMAT Maantie 140 on suurten erikoiskuljetusten runkoreitti ja pääyhteys Vuosaaren satamaan. Erikoiskuljetukset aiheuttavat haittaa ja turvallisuusriskejä muulle liikenteelle, erityisesti vilkkaalla Kehä III:lla, jossa joudutaan ajamaan pitkiä matkoja vasten liikennettä. Reitin suurimpina ongelmina erikoiskuljetusten kannalta ovat muutama heikko silta, muutama ahdas liittymä, muutama liian matala portaali sekä lukuisat matalat johdot. HANKE Tavoitteena on, että erikoiskuljetusten runkoreitti mt 140:lta Vuosaareen kulkisi mt 148:n (tai mt 1521:n), st 11689:n ja mt 170:n kautta (reitti 1). Runkoreitin ollessa poikki esim. korjaustöiden takia hätävarareittinä toimii suoraan Kehä III:n kautta kulkeva reitti (reitti 2). Runkoreitin varsinaisena varareittinä toimii yhteys Kehä III:lta Vihdintien, Hakamäentien ja Viikintien kautta Vuosaareen (erillinen hankekortti). Reitti 1 (runkoreitti) Reitti 1 tulee tehdä runkoreitiksi ja saada sen edellyttämään kuntoon. Seuraavassa on esitetty vaadittavia toimenpiteitä: Sillat Reitillä on viisi heikkoa siltaa, jotka on tarkistettava, vahvistettava tai uusittava. Kiireellisimpiä (kiir.luokka 1) ovat: U-347 (Brobölen silta, Sipoo) U-75 (Sipoonjoen silta, Sipoo) U-584 (Porvoon radan ylikulkusilta, Kerava) Brobölen silta on näistä heikoin ja siksi kiireellisin. Muut heikot sillat (kiir.luokka 2) ovat: U-70 (Krabbäckin silta, Sipoo) U-72 (Kvarnbäckin silta, Sipoo) Porvoon radan ylikulkusillan vahvistaminen poistaisi raskaat erikoiskuljetukset Lahden moottoritieltä Järvenpään ja Keravan välillä. Silloille tulee tehdä erikoistarkastukset ja arvioida tai laskea niiden kantavuusarvot tarkemmin. Siltoja on käsitelty tarkemmin erillisessä SEKVI:n siltahankeluettelossa. Lisätietoja: Tiehallinto, Hämeen tiepiiri / Pasi Jääskeläinen Puhelin

29 Erikoiskuljetusreitti mt 140:n (Lahdentie) suunnalta Vuosaareen Liite sivuinen hanketiivistelmä 2 / 5 Uudenmaan tiepiiri Liittymät ja portaalit Reitillä on kahdeksan ahdasta liittymää, jotka on avarrettava siten, että erikoiskuljetukset mahtuvat niissä kääntymään (liite 1a): L125 (Itäväylän ja Kallvikint. liikennevaloliittymä) L122 (Mikonkorven liikennevaloliittymä) L123 (Keravan etl:n itäiset rampit) L124 (Keinukallion liikennevaloliittymä) L126 (Mt:n ja 170 tasoliittymä) L139 (Brobölen kanavoitu liittymä) Lindkullan eritasoliittymä Itäsalmen etl:n itäpuolinen kiertoliittymä L125 on näistä tärkein ja kiireellisin ja se tulisi saada Vuosaaren sataman rakennustöiden takia pikaisesti kuntoon. Erikoiskuljetukset on luonnollisesti otettava huomioon myös uuden liittymän suunnittelussa, jossa uudentyyppiset pylväsratkaisut ovat tarpeen. Reitillä on yhdeksän portaalia, jotka on korotettava (ja mahd. siirrettävä) 7,3 metriin (liite 1b): P292, puoliportaalin korotus P290, puoliportaalin korotus P289, puoliportaalin korotus P278, kokoportaalin korotus P279, puoliportaalin korotus P369, puoliportaalin korotus ja siirto P370, puoliportaalin korotus ja siirto P325, kokoportaalin korotus P326, kokoportaalin korotus Johdot Reitillä on 37 johtoa, vaijeria tai kaapelia, jotka tulee korottaa. Ne on esitetty liitteessä 1c. Reitti 2 (varareitti) Reitistä 2 tulee varareitti, jota käytetään, jos muualta ei päästä. Reitin hankalin osuus on Kehä III välillä Lahdentie Itäväylä, joka vaatii seuraavia toimenpiteitä: Johdot Reitillä on 5 johtoa, vaijeria tai kaapelia, jotka tulee korottaa. Ne on esitetty liitteessä 1c. HANKKEEN VAIKUTUKSET + Toimenpiteet sujuvoittavat erikoiskuljetuksia huomattavasti pienentäen samalla niiden muulle liikenteelle aiheuttamia haittoja ja turvallisuusriskejä. + Reitin 1 kuntoon laittamisella vältytään suuremmilta liikennehäiriöiltä (esim. vastavirtaan ajo) vilkkaalla Kehä III:lla. + Toimiva erikoiskuljetusverkko parantaa kotimaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä Hankkeen kustannusarvio on euroa (arvioitu vuoden 2007 kustannustaso), josta reitin 1 osuus on euroa ja reitin 2 osuus euroa. Kustannusarvio eriteltynä: Reitti 1: Sillat euroa U euroa U euroa U euroa U euroa U euroa Liittymät Portaalit Johdot euroa euroa euroa Reitti 2: Keskikaistan huoltoaukot (2 kpl) euroa Liittymä (L121) euroa Johdot euroa Keskikaistan huoltoaukot ja sähköportit Kehä III:lle Hakunilan etl:n itäpuolelle sekä Itäväylän etl:n pohjoispuolelle tulisi saada keskikaistan huoltoaukot, joiden avulla vältyttäisiin tarpeettoman pitkältä vastavirtaan ajolta. Liittymät Reitillä on yksi ahdas liittymä, joka on avarrettava siten, että erikoiskuljetukset mahtuvat siinä kääntymään (liite 1a): L121 (Lahdent. ja Kehä III:n rampin kanavoitu liittymä) Lisätietoja: Tiehallinto, Hämeen tiepiiri / Pasi Jääskeläinen Puhelin

30 Erikoiskuljetusreitti mt 140:n (Lahdentie) suunnalta Vuosaareen Liittymät Liite 1a 3 / 5 Uudenmaan tiepiiri Tunnus Este Kunta Tie Tieosa PL Lisätiedot Parannusehdotus Kustannus Kiir.lk. Vert.pist. Tienpitäjä Reitti 1 L122 Kanavoitu liikennevalotasoliittymä L123 Kanavoitu liikennevalotasoliittymä Tuusula Mikonkorven kanavoitu liikennevaloliittymä mt 140/145. "Keppihelvetti". Kulku mt 140:ltä pohjoisesta /-een 145:lle /-ltä. Mt140 suunnasta puuttuu opastus mt 145:lle. Kerava Keravan eritasoliittymän itäinen ramppiliittymä 4/148. Liikennevalot kääntymisen tiellä. Huoltoliittymässä etl:n eteläpuolella sähköinen puomi. Viitta mt 145:lle pohjoisesta. EKramppi ohi valopylväiden tai kääntöja ennakointitilaa kevytliikenneväylän puolelta. Kaistan yhdistämistaulu siirto ja mt 148 keskiojan täyttö yliajettavaksi n. 20 m matkalta, jolloin kummaltakin rampilta tulevilla olisi tilaa kääntyä ,8 TIEH ,8 TIEH L124 Kanavoitu liikennevalotasoliittymä Kerava Keinukallion tasoliittymä (k-lv-tl). Liittymä 148/140. Hyvin ahdas liikennevaloliittymä. Kääntyminen 140:ltä 148:lle => v.e. ajo suoraan140: ä Kääntyminen148:lta 140:lle => v.e. ajo suoraan (ajo suoraan 148=portti) ERIKU- ohjelmaan Puoliportaalin parantaminen ,8 TIEH L125 Kanavoitu liikennevalotasoliittymä L126 Kanavoitu tasoliittymä L139 Kanavoitu tasoliittymä Helsinki Itäväylä / Kallvikintie. Hyvin ahdas kanavoitu liikennevaloliittymä. Korkeat reunatuet. KORJATTAVA VÄLITTÖMÄSTI! Liikennevalopylväät sivuun käännettäviksi puoliporttaaleiksi. Reunatuet yliajettaviksi. Asemakaavan mukaan liittymä siirretään m itään. VAATII ERITYISEN TAITAVAA JA LUOVAA SUUNNITTELUA! Sipoo Tasoliittymä :ltä 170:lle. Tolppa oikaisun tiellä. EK-ramppi sisänurkkaan. Pylväsvapaata suunnittelua ,8 TIEH ,8 TIEH Sipoo Brobölen liittymä. Korokkeet yliajettavaksi ,6 TIEH L? Eritasoliittymä Sipoo Lindkullan eritasoliittymä, mt 148 / Matalat puoliportaalit ja valaisinpylväs kääntymisen tiellä, ei kiertomahdollisuutta. Vrt. portaalit P369 ja 370. L? Kiertoliittymä Vantaa Itäsalmen etl:n itäpuoli. Erikoiskuljetusten todella hankalaa ajaa liittymän läpi. Portaalien nosto ja siirto kauemmaksi, valaisinpylvään siirto. Lisää vapaata käänt.tilaa. Pylväsvapaata suunnittelua. Koko kiertosaareke yliajettavaksi tai oikaisutilaa. Reitti 1 yht TIEH TIEH Reitti 2 L121 Kanavoitu tasoliittymä Vantaa Kanavoitu liittymä st 140 / kt 50 pohjoisrampin alaliittymässä. Ahdas. St 140 keskikoroke pois (=>muu kulkueste). Oikaisu rampille. KVLväylän ja rampin ajoradan välipainanteen täyttö kantavalla materiaalilla (ja mahdollisesti kiveys) ,6 TIEH Reitti 2 yht Lisätietoja: Tiehallinto, Hämeen tiepiiri / Pasi Jääskeläinen Puhelin

31 Erikoiskuljetusreitti mt 140:n (Lahdentie) suunnalta Vuosaareen Portaalit Liite 1b 4 / 5 Uudenmaan tiepiiri Tunnus tyyppi Alik. korkeus Ylälev. Sijainti Tie Tieosa Paalu Paikka Sähkö Kiertomahdollisuus Kustannus Kiir.lk. Vert.pist. Reitti 1 P278 Kokoportaali 6,85 20 Vantaa Koko tien yli X Ei kiertomahdollisuutta Korotus ,6 TIEH P279 Puoliportaali 5 Vantaa Oikealla puolella X Vasten liikennevirtaa Korotus ,8 TIEH P289 Puoliportaali 5,4 Järvenpää Oikealla puolella X Vasten liikennevirtaa Korotus ,8 TIEH P290 Puoliportaali 5,5 Järvenpää Vasemmalla puolella X Vasten liikennevirtaa Korotus ,8 TIEH P292 Puoliportaali 5,5 Mäntsälä Vasemmalla puolella Vasten liikennevirtaa Korotus ,8 TIEH P325 Kokoportaali 6,3 9 Sipoo Vasemmalla puolella X Vasten liikennevirtaa Korotus ,6 TIEH P326 Kokoportaali 6 9 Sipoo Vasemmalla puolella Vasten liikennevirtaa Korotus ,8 TIEH P369 Puoliportaali 5,5 Sipoo Oikealla puolella Vasten liikennevirtaa Korotus / ,8 TIEH siirto? P370 Puoliportaali 5,6 Sipoo Vasemmalla puolella Vasten liikennevirtaa Korotus / ,8 TIEH siirto? Reitti 1 yht Parannusehdotus Tienpitäjä Lisätietoja: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri / Pasi Jääskeläinen Puhelin

32 Erikoiskuljetusreitti mt 140:n (Lahdentie) suunnalta Vuosaareen Johdot Liite 1c 5 / 5 Uudenmaan tiepiiri Tunnus Tie Tieosa PL Korkeusrajoitustyyppi Alik.kork eus Muu korkeus Johdinten määrä Lisätiedot Huom! Kaikki selvityksessä esitetyt korkeudet ovat todellisia, eivätkä sisällä turvaetäisyyksiä. Kustannus EUR REITTI 1 J77z Keskijännitejohto 8, Muu korkeusorkeus = 110 kv suurjännitelinja TIEH J78z Keskijännitejohto TIEH J589z Pienjännitejohto 6, TIEH J591z Pienjännitejohto 7,8 9,5 2 Muu korkeus = keskijännitejohdin. Lis puh TIEH J593p Puhelin- tai telekaapeli 7, Muu korkeus = pienjännitejohdin TIEH J594p Puhelin- tai telekaapeli 6, TIEH J595z Puhelin- tai telekaapeli 7,6 8,8 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin TIEH J599z Keskijännitejohto 9, TIEH J600z Maadoitusjohdin 6,8 9 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin TIEH J601p Puhelin- tai telekaapeli 7,2 9,7 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin pienjännitejohdin 2 kpl TIEH J604z Keskijännitejohto 8, TIEH J605z Keskijännitejohto 7, TIEH J610p Puhelin- tai telekaapeli 6, TIEH J614z Keskijännitejohto TIEH J708z Pienjännitejohto 6, TIEH J710p Puhelin- tai telekaapeli 6, TIEH J712p Puhelin- tai telekaapeli TIEH J713h Harusvaijeri 6, TIEH J715z Pienjännitejohto 6, TIEH J716p Puhelin- tai telekaapeli 7, TIEH J718p Puhelin- tai telekaapeli TIEH J719p Puhelin- tai telekaapeli 6, TIEH J722p Puhelin- tai telekaapeli 7, TIEH J723p Puhelin- tai telekaapeli 7, TIEH J724p Puhelin- tai telekaapeli 6, TIEH J725p Puhelin- tai telekaapeli 6,9 7,5 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin TIEH J726p Puhelin- tai telekaapeli TIEH J727p Puhelin- tai telekaapeli 7,15 7,8 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin TIEH J728p Puhelin- tai telekaapeli TIEH J730p Puhelin- tai telekaapeli TIEH J733m Ukkosjohdin 6, TIEH J1034p Puhelin- tai telekaapeli 6,7 7,8 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin TIEH J1035z Keskijännitejohto 9, TIEH J1039z Pienjännitejohto 7,4 9,95 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin TIEH J1040p Puhelin- tai telekaapeli 6, TIEH J1446p Puhelin- tai telekaapeli 7,25 7,5 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin TIEH J1449z Pienjännitejohto 7,25 11,8 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin TIEH REITTI 1 YHT REITTI 2 J588z Suurjännitelinja 110 kv 9,3 0 1 Fingridin 110 kv ja tuntemattoman omistajan 110 kv. Ei varmaa TIEH tietoa täyttääkö 7,3 m korkealle kuljetukselle asetetut vaatimukset J986h Harusvaijeri 7,45 9,24 1 Koivukylänväylä 400 TIEH J987z Pienjännitejohto 7, Koivukylänväylä TIEH J1493p Puhelin- tai telekaapeli 6,4 0 1 Vanha Porvoontie 600 VANTAA J988z Keskijännitejohto 9, Koivukylänväylä. Muu korkeus = keskijännitejohdin TIEH REITTI 2 YHT KAIKKI YHT Tienpitäjä Lisätietoja: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri / Pasi Jääskeläinen Puhelin

33 Valtakunnallinen erikoiskuljetusreitti välillä Mäntsälä Lapinjärvi Liite sivuinen hanketiivistelmä 1 / 2 Uudenmaan tiepiiri HANKEKORTTI HANKKEEN VAIKUTUKSET + Toimenpiteet sujuvoittavat erikoiskuljetuksia huomattavasti pienentäen samalla niiden muulle liikenteelle aiheuttamia haittoja ja turvallisuusriskejä. + Toimiva erikoiskuljetusverkko parantaa kotimaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä. Hankkeen kustannusarvio on euroa (arvioitu vuoden 2007 kustannustaso). Kustannusarvio eriteltynä: NYKYTILA JA ONGELMAT Maantiet 162 ja 174 Mäntsälän ja Lapinjärven välillä ovat osa valtakunnallista itä-länsi suuntaista erikoiskuljetusten runkoreittiä, joka muodostaa tärkeän yhteyden mm. Länsi-Suomen satamien ja itäisen Suomen kaupunkien välillä. Reitillä on kaksi siltaa, jotka ovat liian heikkoja suurimmille erikoiskuljetuksille. Lisäksi reitillä on liian vähän väistöpaikkoja, kaksi liian matalaa portaalia sekä muutamia matalia johtoja. Osa erikoiskuljetuksista kuljetetaan valvottuina siltojen yli, mikä aiheuttaa viivytyksiä ja turvallisuusriskejä muulle liikenteelle. Sillat: U euroa U euroa Väistöpaikat: euroa (2 kpl) Portaalit euroa Johdot euroa HANKE Sillat Vahvistettavat sillat ovat: U-418 (Torpin silta, Pukkila) U-972 (Artjärven ylikulkusilta, Myrskylä) Silloille tulee tehdä erikoistarkastukset ja arvioida tai laskea niiden kantavuusarvot tarkemmin. Siltoja on käsitelty tarkemmin erillisessä SEKVI:n siltahankeluettelossa. Torpin sillan molemmille puolille tulisi rakentaa väistöpaikat. Portaalit Korotettavat portaalit ovat (liite2a): P322, kokoportaalin korotus P323, puoliportaalin korotus Johdot Reitillä on 9 johtoa, vaijeria tai kaapelia, jotka tulee korottaa. Ne on esitetty liitteessä 2a. Lisätietoja: Tiehallinto, Hämeen tiepiiri / Pasi Jääskeläinen Puhelin

34 Valtakunnallinen erikoiskuljetusreitti välillä Mäntsälä Lapinjärvi Portaalit ja johdot Liite 2a 2 / 2 Uudenmaan tiepiiri Tunnus tyyppi Alik. korkeus Sijainti Tie Tieosa Paalu Paikka Sähkö Kiertomahdollisuus Parannusehdotus Kustannus Kiir.lk. Vert.pist. P322 Kokoportaali 5,75 Pukkila Vasemmalla puolella X Vasten liikennevirtaa Korotus ,8 TIEH P323 Puoliportaali 5,7 Pukkila Oikealla puolella X Vasten liikennevirtaa Korotus ,8 TIEH YHT Tunnus Tie Tieosa PL Korkeusrajoitustyyppi Alik.kork eus Muu korkeus Johdinten määrä Lisätiedot Huom! Kaikki selvityksessä esitetyt korkeudet ovat todellisia, eivätkä sisällä turvaetäisyyksiä. Kustannus EUR Tienpitäjä Tienpitäjä J429z Pienjännitejohto 7,3 10,15 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin TIEH J426h Harusvaijeri 7, TIEH J690z Keskijännitejohto TIEH J698z Keskijännitejohto 9, TIEH J702p Puhelin- tai telekaapeli 6, TIEH J822p Puhelin- tai telekaapeli 7, TIEH J823p Puhelin- tai telekaapeli TIEH J826p Puhelin- tai telekaapeli 7, TIEH J828z Keskijännitejohto 9, TIEH Yht Lisätietoja: Tiehallinto, Hämeen tiepiiri / Pasi Jääskeläinen Puhelin

35 Mt 120:n suuntainen erikoiskuljetusreitti Vihdin ja Espoon alueilla Liite sivuinen hanketiivistelmä 1 / 2 Uudenmaan tiepiiri BHANKEKORTTI Johdot Reitillä on 22 johtoa tai kaapelia, jotka tulee korottaa. Ne on esitetty liitteessä 3a. HANKKEEN VAIKUTUKSET + Siltojen vahvistaminen sujuvoittaa erikoiskuljetuksia huomattavasti pienentäen samalla niiden muulle liikenteelle aiheuttamia haittoja ja turvallisuusriskejä. + Toimiva erikoiskuljetusverkko parantaa kotimaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä Hankkeen kustannusarvio on euroa (arvioitu vuoden 2007 kustannustaso). Kustannusarvio eriteltynä: NYKYTILA JA ONGELMAT Maantie 120 on kokonaisuudessaan suurten erikoiskuljetusten runkoreitti. Reitillä on vt 2:n ja Kehä III:n välillä kaksi siltaa, jotka ovat liian heikkoja erikoiskuljetuksille. Lisäksi yhden sillan kantavuus on tutkittava koekuormituksella. Tämän takia suurimmat erikoiskuljetukset joutuvat kiertämään pitkiä matkoja mt 130:n, Hyvinkään ja Vihdin keskustan kautta. Osa erikoiskuljetuksista kuljetetaan valvottuina siltojen yli, mikä aiheuttaa viivytyksiä ja turvallisuusriskejä muulle liikenteelle. Lisäksi reitillä on korotettavia johtoja ja kaapeleita. Sillat U-264 U-272 U-509 Johdot euroa euroa euroa euroa euroa HANKE Sillat Vahvistettavat sillat ovat: U-264 (Otalammen ylikulkusilta, Vihti) U-272 (Saukonkosken silta, Vihti) Silloille tulee tehdä erikoistarkastukset ja arvioida tai laskea niiden kantavuusarvot tarkemmin. Siltoja on käsitelty tarkemmin erillisessä SEKVI:n siltahankeluettelossa. Sillalle U-509 (Vihtijoen silta, Vihti) on tehtävä koekuormitus vahvistamistarpeen selvittämiseksi. Siltojen U-261 (Lakistonjoen silta, Espoo) ja U-263 (Härkälänjoen silta, Vihti) kantavuusarvoja voidaan tehtyjen tutkimusten perusteella nostaa. Lisätietoja: Tiehallinto, Hämeen tiepiiri / Pasi Jääskeläinen Puhelin

36 Mt 120:n suuntainen erikoiskuljetusreitti Vihdin ja Espoon alueilla Johdot Liite 3a 2 / 2 Uudenmaan tiepiiri Tunnus Tie Tieosa PL Korkeusrajoitustyyppi Alik. korkeus Muu korkeus Johdinten määrä Lisätiedot Huom! Kaikki selvityksessä esitetyt korkeudet ovat todellisia, eivätkä sisällä turvaetäisyyksiä. Kustannus EUR Tienpitäjä J500z Pienjännitejohto 7,4 10,85 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin TIEH J501z Pienjännitejohto 7, TIEH J503z Pienjännitejohto TIEH J505z Pienjännitejohto 7,2 10,88 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin TIEH J507z Pienjännitejohto 7, TIEH J508p Puhelin- tai telekaapeli TIEH J509p Puhelin- tai telekaapeli 6,9 7,6 2 Muu korkeus = pienjännitejohdin TIEH J510p Puhelin- tai telekaapeli 7, TIEH J511p Puhelin- tai telekaapeli TIEH J512p Puhelin- tai telekaapeli 7, TIEH J513p Puhelin- tai telekaapeli 7, TIEH J514p Puhelin- tai telekaapeli 7, TIEH J516p Puhelin- tai telekaapeli 7,2 7,6 1 Muu korkeus = pienjännitejohdin TIEH J517z Keskijännitejohto 9, TIEH J519p Puhelin- tai telekaapeli 7, TIEH J520p Puhelin- tai telekaapeli 6, TIEH J521p Puhelin- tai telekaapeli 7, TIEH J526z Keskijännitejohto 8, TIEH J527z Pienjännitejohto 6, TIEH J529z Keskijännitejohto 8, TIEH J532p Puhelin- tai telekaapeli 7, TIEH J534z Pienjännitejohto 7,55 10,09 1 Muu korkeus = keskijännitejohdin TIEH J535p Puhelin- tai telekaapeli 7, TIEH Yht Lisätietoja: Tiehallinto, Hämeen tiepiiri / Pasi Jääskeläinen Puhelin