Lapsen tukeminen kriisissä s Voimaa ja iloa isovanhemmuuteen. ADHD-nuori aikuisuuden. s s /2009. ADHD-liiton jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsen tukeminen kriisissä s. 12-14. Voimaa ja iloa isovanhemmuuteen. ADHD-nuori aikuisuuden. s. 20-23. s. 30-31 2/2009. ADHD-liiton jäsenlehti"

Transkriptio

1 2/2009 ADHD-liiton jäsenlehti Lapsen tukeminen kriisissä s Voimaa ja iloa isovanhemmuuteen s ADHD-nuori aikuisuuden kynnyksellä s /

2 s i s ä l l y s Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus s. 8 ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9 11 Liiton toimisto on suljettuna kesällä Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh. (09) , Järjestösihteeri Liisa Lahermaa Puh. (09) , Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh. (09) , Kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä Puh. (09) , Puheenjohtaja 5 Kolumni: Lapsi kriisissä. Ja aikuinen. 8 Liittokiitoa Tampereella 12 Lapsen tukeminen kriisissä 16 Nolla uhria liikenteessä? 19 Liian lyhyellä yöunella yhteys ADHD-oireisiin 20 Voimaa ja iloa isovanhemmuuteen ADHD-liiton viikonloppukurssilta 26 Jäsenyhdistykset 30 ADHD-nuori aikuisuuden kynnyksellä 32 Kolmen yhdistyksen yhdistyminen eli miten Aksoni syntyy Joensuuhun 33 Lukuvinkkejä s. 30 Kuntoutus- ja koulutussihteeri Tanja Arffman Puh. (09) , Toimistotyöntekijä Arja Salo Puh. (09) POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Aluesihteeri Anu Kippola-Pääkkönen Puh. (08) , ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh s. 12 Voit onnitella 20-vuotiasta ADHD-liittoa tukemalla sen toimintaa Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: Etelä-Suomen lääninhallitus on antanut ADHD-liitto ry:lle rahankeräysluvan numero OKH66A. Lupa on voimassa koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. s /

3 p ä ä k i r j o i t u s Hyvät lukijat, huhtikuun lopulla Tampereella pidetyssä ADHD-liiton kevätkokouksessa ja sitä seuranneessa juhlaseminaarissa nousi esiin huoli nuorten tilanteesta. Maailmalla tapahtuneet taloudelliset mullistukset vaikuttavat meidänkin jokapäiväiseen elämäämme. Hyvinvointipalvelujen saatavuus vaikeutuu entisestään. Nuorten, vasta ammattiin valmistuneiden työllistyminen on erittäin haasteellista, puhumattakaan nuorista, jotka tarvitsevat erityistä tukea työllistymiseensä. Kun pitää säästää, kannattaa ensin miettiä millainen säästäminen on kallista ja välttää kohdentamasta säästötoimenpiteitä pitkällä tai lyhyellä aikavälillä vaikutuksiltaan kalliiksi todettuihin ratkaisuihin. Mielestäni on kallista säästää lapsiperheiden palveluista, niin ehkäisevästä kuin korjaavastakin työstä. Kallista on säästää nuorten työllisyyden tukitoimenpiteistä, kuin myös ikäihmisten hoiva- ja kuntoutuspalveluista. Kalliiksi käy säästää vammais- ja pitkäaikaissairaiden palveluista. Löytyykö edullista säästämistä lainkaan vai onko kaikki säästäminen kallista? Tarpeita ja näkökulmia on monia. Tutkimustietoa löytyy ja asiantuntijuutta myös. Toivottavasti virkamiehet, -naiset ja päättäjät osaavat hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa ja tehdä mahdollisimman oikeudenmukaisia ja oikea-aikaisia esityksiä ja päätöksiä. Järjestöjen rooli korostuu entisestään, mutta resurssien puolella ei vastaavia lisäyksiä ole tiedossa. Mikäli järjestöjen taloudellisista resursseista säästetään, on se myös kallista säästämistä. Järjestöt tarjoavat monille ehkä heidän ainoan osallistumisen mahdollisuutensa. Toivottavasti järjestöjen toimintaedellytykset turvataan tulevaisuudessakin. Tulevaisuuden näkymiä jäin miettimään myös naapuriavun suhteen. Millaisia tavaroita mahdammekaan käydä lainaamassa naapureiltamme kolmenkymmenen vuoden kuluttua? Muistan lapsuusajoiltani, kuinka kylällämme oli luonnollista käydä naapurissa lainaamassa sokeria, kananmunia tai muuta vastaavaa, kun kauppaa ei ollut kohtuullisen kävelymatkan päässä. Joskus lainattiin polkupyörää tai ruohonleikkuria. Onneksi edelleen on mahdollista turvautua naapuriapuun. Mutta mitä ovatkaan ne tavarat, joita nykyisin naapurilta lainataan? Osin varmaan samoja kuin lapsuusaikanani, mutta silloin ei ollut vielä tarvetta tiedustella kannettavan tietokoneen virtajohtoa lainaksi. Toivottavasti myös sinulla on mahdollisuus tutustua naapureihisi. Kohdatessasi naapurin voit myös rohkaista häntä kääntymään puoleesi, jos hän kaipaa apua tai tukea. Myös sinulle pieneltä tuntuvan tehtävän tekeminen voi olla toiselle kovin merkityksellistä tukea. Naapuriapu voi tuoda iloisia hetkiä, molemmille osapuolille. Rohkeasti vaan juttelemaan. Kesä on jo käsillä ja luontokin on puhjennut kauniiseen väriloistoonsa. Liiton toimisto on kesälomien vuoksi suljettuna juhannuksesta heinäkuun loppuun. Toivotan kaikille oikein hyvää ja lämmintä kesää. Virpi Dufva Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Pä ä t o i m i t ta j a Virpi Dufva puh. (09) To i m i t u s s i h t e e r i Jari Hämäläinen puh. (09) To i m i t u sk u n ta Teija Jalanne Virpi Dufva Mikko Laine Riitta Virtanen Rauno Veijanen Jari Hämäläinen Il m o i t uk s e t, t i l a uk s e t ja laskutus ADHD-liitto ry puh. (09) faksi (09) Il m o i t u s h a nk k i j a Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) Pa i n opa ik k a Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Ku vat Futureimagebank.com Il m e s t y m i s a j at Aineistot Ilmestyy 3/ viikko 37 Juhlalehti viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; lisäksi ilmestyy yksi tai kaksi teemanumeroa. Ti l a u s h i n n at Vuosikerta 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: /

4 p u h e e n j o h t a j a Liittokiitoa-juhlavuotemme on edennyt jo melkein puoliväliin. Liiton kevätkokous Tampereella ja Pirkanmaan jäsenyhdistyksen syntymäpäivien vietto samassa yhteydessä aloittivat hienolla tavalla liittomme juhlaputken. Mikään tapahtuma tai juhla ei kuitenkaan synny itsestään; tarvitaan ihmisiä, jotka joko palkattuina tai vapaaehtoisina haluavat saada aikaan mukavia, yhteisiä hetkiä. Jäsenyhdistystemme arkikin koostuu vapaaehtoisten tekemästä arvokkaasta työstä. Aikaa ja voimiaan säästämättä he ovat valmiita tekemään hyviä tekoja, jotka tasoittavat ADHD-oireisten ja heidän läheistensä tietä. Tässä ajassa, jolloin talousnäkymät ovat hieman epävarmat, huoli työpaikoista kasvaa ja kaikenlainen epävarmuus luo ahdistusta, korostuu erityisesti läheisten ja vapaaehtoisten korvaamaton apu ja tuki ammattihenkilöiden työn rinnalla. Mielestäni on tärkeää korostaa sitä, että ammattihenkilöt, läheiset ja vapaaehtoiset tekevät työtä rinta rinnan, yhdessä, kenenkään roolia korostamatta tai väheksymättä. Tavoitteen tulee olla yhteinen, ihmisen kaikenlaisen hyvinvoinnin tukeminen ja parantaminen. Jokaisella meillä on niitä taitoja, joita vapaaehtoistoimijoina tarvitsemme; kaksi korvaa ja yksi suu, tekevät ja auttavat kädet ja jalat sekä kaikista tärkeimpänä, tunteva sydän. Näillä eväillä jokainen meistä pärjää hyvin pitkälle. Virheitä me teemme jokainen, niitä ei tarvitse pelätä, vaan voimme rohkeasti myöntää oman keskeneräisyytemme ja kasvaa yhdessä toisten kanssa. Suhde toisiin ihmisiin antaa meille tunteen siitä, että meillä on turva tuttavissa, ja jokainen meistä saa sen tarvitsemamme päivittäisen ihmisannoksen, erään koulutustilaisuuden erinomaista puhujaa lainatakseni. Päivittäinen ihmisannos ei ole tänä päivänä itsestäänselvyys, joten jokainen vapaaehtoisena tai ammattilaisena ihmisten kanssa työtätekevä henkilö on todellakin arvokas osa tätä yhteiskuntaa, jossa nyt elämme. Kaikkien meidän tulee myös osata päästää irti, ottaa vapaata ja ajatella vain itseään, edes hetken aikaa. Työpöytää siivotessa, kesähiekan jo melkein kuumottaessa varpaanväleissä on syytä antaa itselleen oikein kunnon kiitos aktiivivuoden tehokkuudesta ja päästää kesämieli valloilleen, kukin omalla tavallaan. Rentouttavaa ja leppoisaa kesää kaikille! Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry 2 /

5 k o l u m n i Lapsi kriisissä. Ja aikuinen. Lapsen kriisi on kurja juttu. Se voi tulla hiipien ja johtua asioista, joista aikuisilla ei ole aavistustakaan. Se voi myös tulla rysäyksellä ja johtua asiasta, josta aikuisella on liiankin hyvä aavistus ja lapsi seuraa mukana kuin isoon hinaajaan kiinnittynyt pikku purtilo. Itselleni läheinen käytännön esimerkki on avioero, joka on selvästi tarpeellisenakin selvä kriisin paikka. Kuviot menevät uusiksi. Lapsella voivat seota pasmat pahemman kerran, ja oikein kovassa kriisissä voi samoin käydä vanhemmallekin. Lapset ovat toki suurenmoisia selviytyjiä, mutta ei taipuisin tai kimmoisinkaan lapsi pärjää itsekseen, eikä hyvin tuettunakaan välttämättä napsahda takaisin muotoonsa aivan kädenkäänteessä. Isäni tapasi sanoa, että hitto, kun pienenä tietäisi, miten isona on kivaa. Tokaisun varsinainen sisältö taisi aueta minulle vasta äitiyden myötä. Joskaan ei yksinomaan siitä syystä, että olen erityislapsen äiti, on vanhemmuus toisinaan tuntunut varsinaiselta kriisien kasvatusalustalta. Kuvitelmat superäitiydestä ovat karisseet varsin rivakasti, mutta monet ammoisista kriiseistä ovat jälkeenpäin ajatellen kuitenkin olleet loppujen lopuksi ihan hyviä aikoja. Luulen, että olen myös pikkuhiljaa oppinut jättämään pikkuasioita enemmän omaan arvoonsa ja keskittymään paremmin siihen, mikä on oikeasti tärkeää. Hommahan ei oikeasti ole järin monimutkainen: ei tarvita supervanhemmuutta, ihan tavallinen perusvanhemmuus riittää. Lapsen saatavilla oleminen on oikeasti tärkeää. Lapsen kasvattaminen on oikeasti tärkeää. Rutiinien luominen on oikeasti tärkeää. Lapsen pärjäämisen tukeminen ja itsetunnon vahvistaminen on oikeasti tärkeää. Oikeiden asioiden vaatiminen lapselta on oikeasti tärkeää. Rajojen asettaminen ja toisinaan kovan kovaa vastaan laittaminen on myös oikeasti tärkeää, sillä kaikkein tärkeintä, ihan oikeasti, on auttaa lasta kasvamaan mahdollisimman onnelliseksi ja yhteiskuntakelpoiseksi aikuiseksi. Vaikkei se olisi aina oikeasti kivaakaan. Vaikka se olisi raskasta ja tuskaista ja tuntuisi epäkiitolliselta. Päämäärän tärkeys on auttanut jaksamaan tiukkaakin vääntöä, kerta toisensa jälkeen. Muistan myös joskus kaiken seassa miettineeni, miten oikeasti kamalaa olisi, jos lapseni olisi pahassa pulassa, uisi syvissä vesissä, olisi hukassa ja kadoksissa, enkä pystyisi häntä auttamaan enkä tukemaan. Ja tässä sitä nyt sitten ollaan. Lapseni on rikki, mutta poissa, omasta halustaan. Tukeni ei ole juurikaan kelvannut, puhumattakaan siitä, että lapsi olisi myöntänyt sitä tarvitsevansa tai kaipaavansa. Voi niitä viattomia aikoja, jolloin harmittelin, etten kyennyt supervanhemmuuteen nyt ihan tavallinen perusvanhemmuus kelpaisi paremmin kuin hyvin. Mahdollisuuteni vaikuttaa lapseni käytännön elämään ovat kuitenkin vähäiset. En ulotu hänen arkensa asioihin, en pääse rohkaisemaan pahoissa paikoissa, en pysty vaatimaan. Puhelinsoitot ovat pikaisia eivätkä käy halauksesta. Kiukkua ja vihaa on riittänyt, onneksi jokunen valopilkkukin siellä täällä. Ennen elämään mahtui sentään läjäpäin rätkätystäkin kaiken muun sähellyksen ohessa, nyt nauramme yhdessä enää harvoin. Olemme kaukana toisistamme suurimman osan aikaa. Jospa vain Mutta jossittelu on turhaa, on keskityttävä nykyhetkeen ja siihen, mitä asioille voidaan tehdä nyt. Tällaista on siis etävanhemmuus. En ole kädetön. Voin hoitaa asioita, ihan oikeasti. Voin lähettää sähköposteja, papereita, diagnooseja ja arviointeja. Voin puhua opettajien, rehtoreiden, kuraattoreiden, psykologien, kummitätien, lääkäreiden, isosiskojen ja ystävien kanssa. Voin soittaa eri tahoille ja osallistua erilaisiin prosesseihin ja sitoutua hoitosuunnitelmiin ja suunnitella toimenpiteitä, joilla lapsen elämään saataisiin taas valoa, iloa ja suuntaa. Voin pyytää apua muilta. Sen sijaan en voi laittaa unenpöpperöiselle lapselleni aamupalaa kouluaamuisin, en auttaa koulun jälkeen läksyissä, en kieltää pelaamasta liikaa, en pörröttää tukkaa ohimennen, en jankuttaa hampaidenpesusta kahdesti päivässä, en kannustaa tai kehaista tai vaihtaa nopeita hymyjä kesken kaiken. Kaipaan jopa raikuvia riitojakin nyt sellainenkin tuntuisi ylellisyydeltä. Nyt voin vain kertoa kyläilevälle lapselleni, että rakastan häntä, ihan oikeasti. Voin kertoa, että hänen onnellisuutensa on oikeasti minulle tärkeää. Voin kertoa, että asiat muuttuvat paremmaksi, kun niiden eteen tehdään työtä ja uskotaan valoisampaan tulevaisuuteen. Se on tärkeää, tiedän sen, mutta riittääkö se oikeasti? Sitä minä en tiedä. Tiia Suomivuori Kirjoittaja on kahden pojan äiti. Pian 12-vuotias esikoinen sai ADHD-diagnoosin eskari-iässä. Kymmentä vuotta lähestyvän pikkuveljen kohdalla ei ole ollut aihetta tutkimuksiin. Virtaa molemmissa riittää kiitettävästi äidissä vähemmän. 5 2/

6 VA-KONSULTOINTI Haapakaarto 4 E 6, Haukipudas Puh Kuopion ev. lut Seurakunnat Puh Hyvä Ihme Desing Wintterinraitti 4 A 7, Tampere Erikoishammasteknikko Erkki Hartikainen Vesitorninkatu 2 C, Kotka Puh E-P Karppinen Kievarintie 26, Rajamäki Puh Automaalaamo Jukka & Hytti Oy Mäntysuonkatu 8, Lappeenranta Puh Kaustisten Apteekki Kaustintie 5, Kaustinen Puh Maalausliike Veljekset Tikka Hallitie 4, Savitaipale Puh Lepco Rakennus Ky Omenaharjuntie 14, Varkaus Puh Pekka Tapani Outinen Tmi Kyröntie 179, Mäntyharju Puh Hendell Oy Mikkolantie 20, Helsinki Puh OP-Jousiteos Oy Ojakärsämöntie 2, Tuusula Puh A. Vahvaselkä Ky Vanhamäentie 96, Korpikoski Puh Taivalkosken Pesupalvelu Haaraniementie 4-6, Taivalkoski Puh Taksiliikenne Korkkis Mesimarjankatu 18, Lappeenranta Puh Ilmastointihuolto- ja mittaus A. Hämäläinen Imatra Puh Lämpö Kuningas Oy Polvijärventie 55, Polvijärvi Puh LVI-Jawapipe Tmi Juhani Javanainen Seisakkeenkatu 11, Harjavalta Puh Hyvää Kesää! Viialan JR-Team Heinäsuonraitti 65 a B 2, Viiala Puh Lemström & Kerstam Ky Johtajanpolku 5, Kemiö Puh Lava-Store Oy Juvan teollisuuskatu 25, Espoo Puh HV Sähköasemapalvelut Oy Pirkkalaistie 1, Nokia Puh Proagria Maatalouden Laskentakeskus Oy Urheilutie 6, Vantaa Puh Primafix Tmi Keidaskuja 3, Vantaa Puh Insinööritoimisto Lausaho Oy Vapaalantie 2 B, Vantaa Puh Ilomantsin ev. lut. seurakunta Koivukuja 1, Ilomatsi Puh Taksi Jari Palosaari Saarelantie 9, Pudasjärvi Puh Kuorma-autoilija Matti Haapanen Kirkkosuontie 55, Rusku Puh Kuljetus Risto Salomaa Porraskoskentie 267, Lammi Puh Kuljetus Oy Marko Saarinen Latokuja 12 E 9, Sipoo Puh Kuljetujsliike Tosi Oy Rullakuja 4, Vantaa Puh Kuljetus-Palonen Räikänmaantie 707, Huittinen Puh Kuljetusliike Juha Kiema Oy Mäkimaantie 6, Luhtajoki Puh Kuljetus Järvinen J.P. Tmi Karjalantie 9, Vihti Puh Kortesjärven Apteekki Jääkärintie 53, Kortesjärvi Puh Kokkolan Seurakuntayhtymä Cleansam Kyläojantie 207, Nurmijärvi Puh Itä-Pasilan Pysäköinti Oy Ratapihantie 6, Helsinki Puh Lapväärtin Apteekki Lapväärtintie 729, Lapväärtti Puh Kuljetusliike J & J Oy Puotilantie 480, Vinkkilä Autoyhtymä Jukka Puharinen ja Olavi Roivas Pollenpolku 3, Kuhmo Puh Kuorma-autoilija Alpo Virtanen Alapellontie 1, Vaskio Puh Kuorma-autoilija Matti Leivonen Tmi Ketomaantie 17, Laukaa Puh Sähköhalme Oy Huuhankatu 9, Kuopio Puh Sähkö- ja saneerausurakoiti J. Halava Metsäkorvenkatu 6, Salo Puh Ingo Sjölund Trans Oy Ab Sågbackavägen 36, Degerby Sähköasennus Risto Nurminen Hakapolku 2, Pudasjoki Puh Elektro-Metek Oy Tinurinpolku 3, Ylämylly Puh Sepenius Oy Ilolantie 4, Sumiainen Puh Sero-Siivouspalvelu Joskantie 6, Lieksa Puh Sähkö- ja Rakennuspalvelu Rauno Gyldén Särjenmättääntie 1. Lammi Puh Rakennustyö Jokinen Tmi Hämeentie 68, Lammi Puh Tmi HK Kasauspalvelu Välenojankatu 11 as. 4, Hyvinkää Puh Tilitoimisto Ilkka Kyynäräinen Ky Kauppiaskatu 11 E, Turku Puh Hirsirakennus Artomi Ay Rautalahdentie 245, Särkisalmi Puh Hirsiveisto Puuronen Saikarintie 3507, Niinivesi Puh HM Steel Oy Santamaankatu 1, Kankaanpää Puh Lapin Jälleenrakennus Pahtajankuja 25 B, Rovaniemi Puh Hirvelän Rahti Ky Huonmäentie 4, Voikkaa Puh Taksi Kauko Mäkinen Raivaajantie 2, Ylihärmä Puh LVI-työasennus ja huolto Tmi Vähä-ojalantie 80, Kerkkoo Puh Jyväskylän Tähtirakenne Ky Kennääntie 514, Puuppola Puh JP-Matic Oy Isokatu 27 A 1, Oulu Puh Hammaslääkäri Raija Tahkola Lappastentie 1 A, Pattijoki Puh J-Form Tmi Herttuantie 4 C 40, Vantaa Puh HTM Tilintarkastaja Ari Niemensivu Raatihuoneenkatu 17 A, Hämeenlinna Puh UVJ-Systems Oy Juvan teollisuuskatu 10, Espoo Puh Vehmersalmen LVI-palvelu Oy Mäkitie 5, Vehmersalmi Puh Säynätsalon Apteekki Parviaisentie 3, Säynätsalo Puh Hammaslääkäri Mikko Erävaara Apiankatu 3, Valkeakoski Puh Luhtajoen Ratsutila Hemmintie 30, Luhtajoki Puh Nikkilän Huolto Oy Nikkiläntie 339, Sipoo Puh MKH-Peltityö Fallbackantie 323 D 14, Vantaa Puh Kontiolahden Tilitoimisto Keskuskatu 21, Kontiolahti Puh Mäntylä Yhtiöt Jarrutie 1, Helsinki Puh Tmi Henry Väisänen Niemelänkatu 4 B 3, Suolahti Puh Haapajärven Apteekki Puistokatu 52, Haapajärvi Puh Remppaveljet Oy Pajatie 2 A 4, Kausala Puh Korjaamo Arto Kuusikko Varsahaantie 48, Isokyrö Puh Tmi Pertti Koponen Lammintauksentie 121, Leppävirta Puh Rantalainen & Rekola-Nieminen Postikatu 10 A, Järvenpää Puh Kuljetus Haiko Oy Nastola Puh Kotimaalari Erja Leppävuori Kurvintie 17, Pertteli Puh Kuljetuspalvelu S. Suoknuutti LAHTI Kuljetus Tapio Rajamäki Pajatie 4, Ylistaro Puh Kuljetusliike Esko Kosunen Ky Parkkiniementie 7, Leppävirta Puh MCT-Tech Oy Murskaamontie 1, Jyväskylä Iloisten Selviytyjien Tuki Ry Lähemäenkatu 11, Mikkeli Puh Rengaskisällit Oy Turvesuonkatu 16, Tampere Puh Teline-Esu Oy Hasintie 14, Varkaus Puh Klaukkalan Rakennustyö Oy Myllyrinne 6 A 18, Klaukkala Puh Kivityö Kaseva Oy Hölkkäsuora 4, Kangasala Puh Kiviliike Heikkinen Posantie 5, Oulu Puh Kiinteistöhuolto Robert Wallenstjerna Nikkilänlahdentie 6, Pirkkala Puh Konepalvelu Lammi Ky Rataskatu 18, Seinäjoki Puh Klubitus Pengerkatu 1 B 41, Helsinki Puh Pianonvirittäjä Eero Kupias Liisanpolku 3, Anjalankoski Puh Rautjärven asemanseudun Apteekki Rautjärventie 86, Rautjärvi Puh E-P Karppinen Kievarintie 26, Rajamäki Puh /

7 Kärsämäen Seurakunta Frosteruksenkatu 16, Kärsämäki Puh IJ Rahtikeskus Oy Puronsuunkatu 1 A 2, Joensuu Puh Adato Energia Oy HELSINKI Puh Asianajotoimisto Markku Potinkara Kauppakatu 6, Kuusankoski Puh Jämin Rahapalvelu Oy Puh PK-Huolto Oy Heikinlaaksontie 1 A C 20, Helsinki Puh Martin Apteekki Kupittaankatu 146, Turku Puh Kerimäen Seurakunta Urheilukuja 2, Kerimäki Puh Tmi Lauri Haukkaluoma Hakojärventie 216/40, Parkano Puh Parkettiliike Witick Vanha Nurmijärventie 116, Vantaa Puh Palokan Autohuolto Ky Helmintie 1 C, Jyväskylä Puh Tomi Mannermaa Nuotiotie 12, Vaajakoski Puh LVI J. Vasankari Oy Yliskyläntie 48, Perniö Puh Jusaplast Oy Veivikatu 14, Lahti Puh Auran Seurakunta Sillankorvantie 5, Aura Puh Talohuolto H. Volotinen Rahtikatu 20, Joensuu Puh Yrityspalvelu Harju Oy Jokijalantie 22, Kolari Puh Paloniemen Sora Ky Heinävedentie 78, Liperi Puh Nuohouspalvelu Kari Hämäläinen Linjatie 4, Pattijoki Puh Linnamäki Steel Oy Poikmetsäntie 595, Lammi Puh Imatrankosken Apteekki Helsingintie 9, Imatra Puh Nivala Oy Torikatu 3 A 13, Kouvola Puh Metsäpalvelu Tuomo Turunen Ilomantsintie 3770, Keskijärvi Puh Top Rakennus Toijala Aapiskuja 3, Toijala Puh Tulosmylly Oy Varpiokatu 5, Raisio Puh Tilitoimisto Sandell-Laasonen Syväraumankatu 6, Rauma Puh Tilitoimisto Riitta Hyry Oy Haanpään valtatie 34, Tampere Puh Teuvan Rengas Oy Parkintie 6, Teuva Puh Rakennus- ja Pellitystyöt Toni Hintikka Savutorpantie 9, Palokka Puh Tmi Ilpo Tenhunen Tuoppikuja 2, Vääksy Puh Kainuun Katto Oy Sokatie 117, Kajaani Puh Rent Lift Finland Oy Kokontie 19, Tampere Puh Peipon Apu Ky Liekotie 7 as 2, Piikkiö Puh Tilitoimisto Reijo Mäki Oy Saaristenkatu 14, Hämeenlinna Puh TR-Saumaus Oy Tilakatu 4, Lahti Puh TP-Asennus Oy Lapinniementie 16, Porvoo Puh Metsä Mitronen Nivantie 2, Multia Puh Miilukangas Ky Ruonankatu 1, Raahe Puh ILV-Asennus Oy Ahotie 3, Vantaa Puh Talourakointi Viljanen Esko Sarkatie 6, Hämeenlinna Puh Newspaper Express Finland Oy Helsinki Puh ML-Control Oy Maantiekatu 12, Pori Puh Mavor Oy Kuormatie 3, Nummela Puh Mika K. Niskanen Oy Kauppaniementie 16, Runni Puh JMS-Kaivuu Fatinporintie 18, Kaasmarkku Puh Paroalhon Apteekki Monnankatu 2, Rauma Puh Kaarinan Rakentajat Oy Mattelmäenkatu 8 B 6, Kaarina Puh Saneerauspalvelu Routaneva Itäinen pitkäkatu 10 B 31, Turku Puh Notex-Yhtiöt Oy Hatanpään valtatie 26, Tampere ATK-palvelu Heikki Tikka Vesitorninpolku 9, Kokkola Puh Uusikaarlepyyn Kaupunki Puh Taseura Kellosepänkatu 21, Suolahti Puh MP-Nostot Oy Tanikarintie 9, Kyrönlahti Puh Insinööritoimisto Kai Kakko Ky Simonniityntie 62, Siltakylä Puh Pohjatekniikka Oy Nuijamiestentie 5 B, Helsinki Puh Levin Sähkö Oy Valtatie 2-4, Kittilä Puh Topiron Ky Valkolantie 257, Laukaa Puh Kuljetus Kalle Rahikainen Vanhamäentie 30, Mikkeli Puh Lemonics Ky Petäjätie 5, Anjalankoski Puh Loka- ja urakointipalvelu Lötjönen T Kanaperäntie 11, Haapajärvi Puh Jukanapu Oy Punahiedankuja 20, Sälinkää Puh Lava- ja laitehuolto R. Turta Ky Kakontie 3, Lieto Puh Tuupovaaran Sähkö Tmi Esko Tolvanen Kumputie 5, Tuupovaara Puh Lattiatyö ja remontti J. Forsell Hongistontie 18 J, Kouvola Puh Tmi Jetro Hilakari Karvinmäenkuja 2, Laitila Puh Henno-Invest Ltd Oy Vaakamestarintie 3 B 7, Helsinki Puh Tmi H.K. Härkönen Tuohustie 19 C, Helsinki Puh Huoltamo Teppo Timonen Katajaharjuntie 2, Kuusankoski Puh A-J Kuljetus Oy Kesäniementie 19 A, Porvoo Puh Kyrönlahden Porakaivo Oy Ylöjärvi Puh Metsätikka Tollionmaantie 142, Orivesi Puh Laastilinja Oy Viikalankuja 15, Kerava Puh Lasec Oy Rakentajaintie 10 E 120, Helsinki Puh Lvi-Hämäläinen Oy TURKU Paimion Seurakunta Puh Neuropsykologiapalvelu Frontaali Oy Kauppakatu 3 B, Tampere Puh Team Kantola Oy Tomerontie 14-4, Paimio Puh Tasoliike Jari Viilos Länsituulentie 11, Jyväskylä Puh Tasoite- ja maalaustyöt Nikula Ky Kuntoilijanlenkki 2, Lieto Puh Tapailan Kuljetus Ky Oraskuja 1 A, Tampere Puh Valtimon Sähkötyö Oy Porokylänkatu 30, Nurmes Puh Andritz Hydro Inepar Finland Oy Tampere Puh Tilitoimisto Tilimila Keskuskatu 57, Kankaanpää Puh Talman Lehtopuutarha Martinkyläntie 588, Talma Puh Marttilan Kunta Härkätie 773, Marttila Puh Biohit Oy Laippatie 1, Helsinki Puh Romunkeräys Pulkkinen Käpykatu 1, Suonenjoki Puh Automaalaamo Värikaksikko Oy Tarrankaari 1, Lohja Puh Pilviö Ky Mäkitorpantie 11 A 7, Helsinki Puh PT-Apu Liljantie 8 A 1, Turenki Puh Valtapinnoite Oy Liimaajankatu 3, Lahti Puh Vahva-Sähkö Peikkoahonpolku 19, Kuopio Puh Vesi-Virta Tmi Rantalantie 49, Mynämäki Puh MR HIFI HELSINKI Puh Tmi Teuvo Kylmäniemi Suorannantie 138, Perttula Puh IB Race & Mec Auratie 42, Kokkola Puh Karjalan Osuuspankki Karjalantie 943, Mynämäki Puh Rakentajat Saarikko Oy Padankoskentie 305, Kuohijoki Puh Rakennus- ja peltityö Salonen Arontie 45, Piikkiö Puh Salon Kuljetuspalvelu Oy Ketomäenkatu 3 A 12, Salo Puh /

8 Liittokiitoa Tampereella Tampere näytti aurinkoiset kasvonsa, kun ADHD-liiton väki kokoontui kevätkokoukseen lauantaina Iltapäivällä pidettiin ADHD-liiton 20-vuotisjuhlavuoden ensimmäinen Liittokiitoa-tilaisuus, jossa juhlistettiin myös Pirkanmaan ADHD-yhdistyksen 20-vuotista taivalta. Scandic Rosendahl -hotelliin Pyhäjärven rantamille kokoontui keväisenä lauantaina yhdistysväkeä ympäri Suomea. Aloitimme monipuolisella lounaalla ja ihailimme näkymää, joka avautui järvelle ruokasalin suurista ikkunoista. Sääntömääräisen kevätkokouksen avasi ADHD-liiton puheenjohtaja Teija Jalanne toivottamalla osallistujat tervetulleiksi. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Inka Kolhinoja Pirkanmaan ADHD-yhdistyksestä ja sihteeriksi Anu Kippola-Pääkkönen ADHD-liitosta. Toiminnanjohtaja Virpi Dufva esitteli toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta Hän kertoi, että liitolla oli tuolloin 2520 jäsenperhettä. Työntekijöitä oli seitsemän, joista yksi oli määräaikainen. Liiton talous oli kunnossa. Vuonna 2008 toiminnan painopisteitä olivat perustoimintojen vahvistaminen ja edunvalvonta. Edunvalvontaasiakirjaan koottiin ADHD-teemoja. ADHD oli runsaasti esillä julkisuudessa, joten tiedotukseen panostettiin. Edunvalvontaesitteen lisäksi julkaistiin esitteet alle kouluikäisen ja kouluikäisen ADHD:stä. Lisäksi annettiin lausuntoja sekä julkaistiin yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa kannanotto Perusopetus ja opetuksen tuki tarvitsevat lisää voimavaroja. Vuoden 2008 aikana liitto järjesti ADHD-perheille seitsemän sopeutumisvalmennuskurssia, nuorille itsenäistymiskurssin sekä aikuisille kaksi yksilökuntoutuskurssia ja parisuhdekurssin. ADHD-liiton yhdeksäätoista jäsenyhdistystä tuettiin auttamalla uusien ryhmien perustamisessa ja kouluttamalla ryhmänvetäjiä. Jäsenmäärien kasvattamiseksi jatkettiin jäsenhankintakilpailua. Kuluvan vuoden kehityskohteita Virpi Dufva esitteli myös vuoden 2009 toimintasuunnitelman. Vuoden teemana on Liittokiitoa 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi liitto järjestää yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa ADHD-aiheisia tilaisuuksia. Yksi kehittämiskohde liiton toiminnassa on yhteistyön tiivistäminen muiden järjestöjen kanssa. Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi edunvalvonnassa, koulutuksessa, tiedotuksessa ja varainhankinnassa. ADHD-liiton kumppaneita ovat esimerkiksi muut neurologiset vammaisjärjestöt, mielenterveys- 2 /

9 Inka Kolhinoja piti langat käsissään kokouksen puheenjohtajana, ja Anu Kippola- Pääkkönen toimi sihteerinä. Liisa Lahermaa kertoi tukihenkilöprojektin tilanteesta. Virpi Dufva esitteli vuoden 2008 toimintakertomuksen ja vuoden 2009 toimintasuunnitelman. järjestöt, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry sekä Sosiaalija terveysturvan keskusliitto ry. Toinen kehittämiskohde on jäsenrekisterin hoito. Se suunnitellaan yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa, niin että se palvelee entistä paremmin myös niiden tarpeita. Projektin kuulumisia Järjestösihteeri Liisa Lahermaa kertoi projektin kuulumisista. Vuonna 2007 alkanut Tukiverkostoprojekti voimaa varhaiseen vanhemmuuteen ja lapsuuteen ADHD-perheissä päättyy tänä vuonna. Hanke toteutetaan RAY:n avustuksella. Tukihenkilötoiminta on käynnistetty kolmen pilottiyhdistyksen kanssa. Toiminnan tavoitteita ovat jaksaminen, virkistäytyminen ja arjesta irrottautuminen. Kumppanina projektissa on ollut Suomen Mielenterveysseura, jolla on pitkä kokemus tukihenkilöiden ohjaamisesta ja kouluttamisesta. Nyt pohditaan tukihenkilötoiminnan juurruttamista liiton ja yhdistysten toimintaan. Jäseniltä toivotaan tähän liittyviä ehdotuksia. Jäsenten kannattaa pohtia, mitä on vertaistuki, miten sen voisi toteuttaa ja millaisia tuen tarpeita heillä on. Juhlavuoden tilaisuus Ensimmäinen 20-vuotisjuhlavuoden tilaisuus järjestettiin Tampereella kevätkokouksen jälkeen. Kun kakkukahvit oli juotu, Pirkanmaan ADHD-yhdistyksen puheenjohtaja Merja Saartila toivotti juhlaväen tervetulleeksi. Hän kertoi, että yhdistyksellä on 140 jäsentä ja se toimii 24 kunnan alueella. Neuropsykologi Tytti Riita puhui kasvusta aikuisuuteen, joka oli myös koko tilaisuuden teemana. Riidan mukaan ADHD-nuoren kasvu aikuisuuteen ei periaatteessa eroa muiden nuorten kasvusta, mutta tukea ehkä tarvitaan 9 2/

10 Leena Tirkkonen ja Anni Lausvaara kertoivat ASPAn asumispalveluista. Tytti Riita kuvaili nuoren kasvua aikuisuuteen. Jani Nieminen esitteli oppisopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Merja Saartila toivotti juhlaväen tervetulleeksi ja kertoi Pirkanmaan ADHDyhdistyksen toiminnasta. tavallista enemmän vanhemmilta ja muilta aikuisilta. Jos ADHD-oireet ja niihin mahdollisesti liittyvät vaikeudet on todettu riittävän varhain, on tukitoimetkin voitu aloittaa ajoissa. Tytti Riidan mukaan monet asiat ovat nyt paremmin kuin ennen. Aiemmin ei ollut kunnon diagnoosia, mutta nyt on laadittu selkeät luokituskriteerit. Myös kuntoutusta on kehitetty vastaamaan tarpeeseen entistä paremmin. ADHD-liiton varapuheenjohtaja Marjatta Sievers toi juhlaväelle liiton terveiset. Hän kertoi, että liiton perustavassa kokouksessa 20 vuotta sitten oli mahtava tunnelma. Pirkanmaa on koko liiton olemassaolon ajan ollut vahvasti mukana toiminnassa. Vapaaehtoistyötä on tehty voimia säästämättä. Marjatta Sievers korosti yhdistystoiminnan kolmea Y:tä, jotka ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja ymmärtäminen. Puheenjohtaja Teija Jalanne totesi, että sitoutuminen ei nykyään ole muotia. Tässä tilaisuudessa hän kuitenkin kohtasi sitä: sitoutumista ihmissuhteissa, työelämässä ja vapaaehtoistyössä. Sitoutuminen ADHD-työhön auttaa ADHD-lapsia kasvamaan nuoriksi, joiden siivet kantavat mutta jalat ovat tiukasti maassa. Asumisen ja opiskelun vaihtoehtoja Leena Tirkkonen ja Anni Lausvaara kertoivat Asumispalvelusäätiö ASPAn palveluista. Säätiön omistama ASPA Palvelut Oy tuottaa asumispalveluja eri tavoin vammaisille ihmisille ja mielenterveyskuntoutujille. Kunnat ostavat paljon asumiseen liittyviä palveluja yksityisiltä toimijoilta, sillä kukin organisaatio pyrkii keskittymään omaan perustehtäväänsä. Varsinkaan pienistä kunnista ei löydy osaamista palvelujen tuottamiseen. ASPAn periaatteena on, että kullakin asiakkaalla on oma koti, ei vain huone. Lisäksi käytettävissä on yhteistila, jossa kokoonnutaan ja toteutetaan yhteisöllistä toimintaa. Myös kotikäyntejä asiakkaiden luo tehdään sopimuksen mukaan. Kaikessa toiminnassa on 2 /

11 Tuula Hyvättinen opetti naurujoogaa. Kumpi on parempi, Turku vai Tampere? Marjatta Sieversillä ja Teija Jalanteella on asiasta vankka mielipide. Maria Mäkinen antoi muistolahjat Pirkanmaan ADHD-yhdistyksen perustajajäsenille Anna- Maija Kauppiselle ja Arja Manniselle. kuntouttava työote; asioita ei tehdä asiakkaan puolesta vaan tuetaan häntä tekemään ne itse. Leena Tirkkonen päätti esityksensä Kiroilevan siilin sanoin: Oon erilainen ja ylpeä siitä! Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen kehittämiskoordinaattori Jani Nieminen kertoi oppisopimuskoulutuksesta. Se on ammatillista koulutusta, johon kuuluu työssä oppiminen työpaikalla ja tietopuoliset opinnot oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai hankkia muuta lisäkoulutusta. Nieminen kertoi, että oppisopimuskoulutuksella on pitkät perinteet. Ensimmäiset oppisopimukset tehtiin vuotta sitten. Suomessakin moniin ammatteihin valmistuttiin toimimalla kisällinä mestarin ohjauksessa. Oppisopimusta haluava opiskelija etsii itse sopivan työpaikan tai sopii opiskelun aloittamisesta nykyisen työnantajansa kanssa. Työsuhde on määräaikainen, mutta noin 90 prosenttia opiskelijoista työllistyy kouluttaneeseen yritykseen. Noin 80 prosenttia opiskelijan ajasta kuluu työntekoon ja 20 prosenttia teorian opiskeluun. Työstä maksetaan normaali työehtosopimuksen mukainen palkka. Teoriapäiviltä on mahdollista saada päivärahaa. Tilaisuuden päätti Inka Kolhinoja. Hän nosti esiin nuorten asian ja kehotti miettimään, mitä ADHD-nuorten hyväksi voitaisiin tehdä. Illalla juhlijoilla oli vielä mahdollisuus osallistua naurujoogaan, jonka vetäjänä toimi Tuula Hyvättinen. Näin vaiherikas päivä päättyi iloisiin tunnelmiin. Silva Lehtinen (toiminut ADHD-liiton tiedottajan sijaisena asti) 11 2/

12 Lapsen tukeminen kriisissä Kaikilla meillä on kokemusta stressistä. Lapsi on kehityksen kypsymättömyyden vuoksi haavoittuvaisempi stressille kuin aikuinen, ja kielteisellä stressillä voi olla kauaskantoisia ja haitallisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Aikuisen tuki stressaavien tilanteiden käsittelyssä ja elämän kriiseissä on tärkeää, jotta lapsi löytää myönteisiä selviytymiskeinoja käsitellä kuormittavia asioita. Kriiseiltä ei voida välttyä. Kuitenkin se, miten kriisejä käsitellään ja millaista tukea saadaan, voi vaikuttaa merkitsevästi hyvinvointiin. Vaikeankin kriisin keskellä voidaan pala kerrallaan rakentaa uskoa ja toivoa tulevaisuuteen: Yhdessä tästä selvitään. Stressi on epätasapainoa ulkoisten haasteiden ja omien voimavarojen välillä. 1 Stressi voidaan määritellä ärsykkeeksi tai kokemukseksi, joka tuottaa negatiivisen tunnetilan, kuten pelkoa tai hallinnan menettämisen tunnetta. Psyykkisten oireiden lisäksi stressi aiheuttaa elimistössä erilaisia neurobiologisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti ja pysyvästi lapsen tiedonkäsittelyyn ja muistitoimintoihin. 2, 3 Kaikissa perheissä tapahtuu stressiä aiheuttavia asioita, mutta ne eivät välttämättä merkitse pitkäaikaisten käyttäytymisen tai mielialan ongelmien ilmaantumista. Lasten psyykkiset ongelmat lisääntyvät, jos stressiä aiheuttavia elämäntapahtumia kasautuu. Lapsen yksilöllisten biologisten erojen lisäksi varhaislapsuuden kokemukset ja varhainen vuorovaikutus vaikuttavat merkittävästi lapsen stressinsietokyvyn ja stressioireiden kehittymiseen. 2, 3 Kriisi tarkoittaa ratkaisua, käänteentekevää muutosta, vaarallista taitekohtaa tai mahdollisuutta. Havaittu uhka, menetys tai vaikeus aiheuttaa kriisin. Kriisin liittyy kolme osatekijää: elämää uhkaava vaarallinen tapahtuma, olemassa olleeseen haavoittuvuuteen liittyvä uhka vaistonvaraista tarvetta kohtaan ja kyvyttömyys käyttää sopeutumista auttavia selviytymiskeinoja. 3 Kaikissa stressitilanteissa erilaiset tasapainottavat tekijät voivat saada aikaan tasapainon palautumisen ja kriisin välttämisen. Tällaisia tasapainottavia tekijöitä ovat tapahtuman realistinen havaitseminen, tuen saaminen tilanteessa ja oikeiden ratkaisukeinojen löytäminen. Psyykkisestä kriisistä voidaan puhua, kun aiemmin omaksutut ulkoiseen toimintaan tai mielen sisäisiin tapahtumiin liittyvät ratkaisutavat eivät johda psyykkisen tasapainotilan nopeaan palautumiseen. Psyykkinen kriisi ei ole diagnoosi vaan yleiskäsite, joka kuvaa mielenterveyden reaktiivisia epätasapainotiloja ja niiden kulkua. 1, 3 Kriisit ovat tyypiltään joko kehityksellisiä tai traumaattisia kriisejä. Kehityskriisit liittyvät yksilön normaaliin kehitysprosessiin, eivät ulkoisiin tapahtumiin. Traumaattinen kriisi on tilanne, jossa yksilö kohtaa ulkoisen tapahtuman, joka uhkaa hänen fyysistä olemassaoloaan, sosiaalista identiteettiään ja turvallisuuttaan tai tyydytysmahdollisuuksiaan. Ulkoinen tapahtuma voi olla esimerkiksi väkivallanteko tai vakavan sairauden puhkeaminen. 1, 3 Psykiatrisissa diagnoosiluokituksissa määritellään häiriötiloja, joiden syntyyn vaikuttavat traumaattiset, poikkeuksellisen voimakkaat ja järkyttävät elämäntapahtumat. Äkillinen eli akuutti stressihäiriö on lyhytaikainen häiriötila, johon liittyy kuitenkin vaikea-asteista oireilua. Traumaperäisestä stressihäiriöstä (post-traumatic stress disorder, PTSD) puhutaan, kun trauma aiheuttaa pitempiaikaista vaikeaasteista fyysistä ja psyykkistä oireilua. Molempiin häiriötiloihin liittyy altistuminen traumaattiseen tilanteeseen, jossa ihminen on kokenut voimakasta pelkoa, avuttomuutta tai kauhua. 1, 3 Kriisin yksilölliseen kokemiseen vaikuttaa kriisin puhkeamiseen liittyvä asia tai tapahtuma, lapsen ikä ja kehitystaso, persoonallisuus, perheen ja toisten ihmisten tuki, aikaisemmat kokemukset ja saatu apu. Trauman vaikutuksiin ja vakavuuteen vaikuttaa trauman luonne onko siis kysymys itse koetusta tapahtumasta, tapahtuman todistamisesta paikan päällä vai sen kohtaamisesta televisiosta. Trauman vakavuuteen vaikuttaa merkittävästi se, kohdistuvatko vaikutukset itseen, tuttuun tai tuntemattomaan henkilöön. Perheen sisäisiin asioihin liittyvät kriisit ja traumat (esim. perheenjäsenen itsemurha tai kaltoinkohtelu) ovat lapselle vahingollisempia kuin ulkopuolisen henkilön tai luonnonvoimien aiheuttamat kriisit. 3 Lapsen oireet voivat näkyä hyvin eri tavoin, esimerkiksi hajanaisena käyttäytymisenä, levottomuutena, keskittymiskyvyn vaikeuksina, taantumisena, oman tahdon ja liikkumisen lamaantumisena ja passiivisuuden lisääntymisenä, univaikeuksina, yöllisinä kauhukohtauksina, erilaisina kuvitelmina, psykosomaattisena oireiluna, koulupelkona, kiusaamisena, tunteiden kapeutumisena, pelkoina, ärtyneisyytenä tai säikkymisenä. 3 Lapselle läheisimmät aikuiset, jotka tuntevat lapsen, voivat parhaiten tunnistaa mahdollisen muutoksen lapsessa vertaamalla trauman jälkeistä tilannetta edeltävään tilanteeseen. Lapsen reaktiot voivat vaihdella reaktion puuttumisesta voimakkaisiinkin tunteenpurkauksiin. 3 ADHD ja traumaperäinen stressihäiriö Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) ja traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) on todettu esiintyvän usein samanaikaisesti. Tämän on arveltu selittyvän sekä oireiden päällekkäisyydellä sekä sillä, että ADHD lisää 2 /

13 mahdollisesti alttiutta myöhemmälle traumaperäiselle stressihäiriölle. 4 Haasteellisesti käyttäytyvä lapsi voi altistua herkemmin vahingoittaville kasvatuskäytännöille. Hän voi myös herkemmin ajautua tilanteisiin, joilla on traumatisoivaa vaikutusta. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa erilainen riskikäyttäytyminen, tapaturmat tai kiusatuksi joutuminen. Toisaalta neurologisesti herkkä lapsi voi myös herkemmin stressaantua ja traumatisoitua sellaisistakin ympäristön vuorovaikutustekijöistä, jotka toisille lapsille ovat tavanomaisia eivätkä aiheuta erityistä ylikuormittuneisuutta. Lapsen yksilölliset, synnynnäiset erot aistitiedon käsittelyssä ja säätelyssä vaikuttavat myös osaltaan siihen, miten lapsi reagoi traumaan. Esimerkiksi lapset, jotka reagoivat aliherkästi tunto- ja kuuloaistimuksiin ja hakevat paljon fyysisiä aistimuksia, tulevat usein aggressiivisiksi tai antisosiaalisiksi trauman jälkeen. Lapset, jotka ylireagoivat kosketukseen ja kuuloaistimuksiin, saattavat tulla herkästi ylikuormittuneiksi ja reagoida pelolla ja paniikkireaktioilla. 5 Traumaperäisen stressihäiriön ja ADHD:n suhde on kompleksinen. Traumaperäinen stressihäiriö voi näkyä hajanaisena käyttäytymisenä, levottomuutena, virhetulkintoina, yliärtyvyytenä ja muistihäiriöinä, jotka saatetaan sekoittaa ADHD-oireisiin. Traumaattisten tapahtumien mielestä työntäminen voi viedä energiaa, jolloin lapsen on vaikea keskittyä mihinkään rauhallisesti ja hän vaikuttaa ylivilkkaalta ja rauhattomalta. Traumatisoitunut lapsi tosiasiassa yrittää vain olla kohtaamatta traumojaan. Toisaalta ADHD-oireinen lapsi voi kohdata arkipäivässään paljon pieniä pettymyksiä, jotka kasautuvat ja joita hän yrittää työntää pois tietoisuudesta. Tällöin lapsi voi reagoida epätavallisen voimakkaasti viattomiin ja harmittomiin ärsykkeisiin, mikä hämmentää lähipiiriä. 3 Lapsen tukeminen Lapsuuden traumaattisten kokemusten käsittely on tärkeää, koska nämä kokemukset muovaavat lapsen käsitystä maailmasta ja erityisesti maailman turvallisuudesta, vaarasta, loukkaantumisesta, menetyksestä, suojelusta ja väliintulosta. Käsittelemättömillä traumamuistoilla on negatiivisia vaikutuksia lapsen persoonallisuuden kehitykseen, koska lapsi ei voi rauhassa ja uteliaana keskittyä ympäristön tutkimiseen ja uusien asioiden oppimiseen, vaan hän voi olla koko ajan varautunut kohtamaan uutta traumaa. 3 Lapsuudessa ja nuoruudessa tapahtuneiden psyykkisten traumojen vaikutus mielenterveyshäiriöiden syntymiseen on erittäin suuri, jonka vuoksi niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. 1 Lapsella on luonnostaan monenlaisia selviytymiskeinoja stressiltä suojautumiseen. Selviytymiskeinoja voivat olla itkeminen, vetäytyminen, mielikuvitus, uni, sairaaksi tuleminen, taantuminen, provosoiva käyttäytyminen, altruismi, huumori, ennakointi, kieltäminen ja torjunta. 3 Arjen stressitilanteissa, kun ylikuormitus ei ole lapselle kohtuuton ja hänellä on mahdollisuus käsitellä asioita turvallisen aikuisen kanssa, nämä selviytymiskeinot riittävät usein palauttamaan psyykkisen tasapainon. Vanhemman avoin, myönteinen, ymmärtävä ja hyväksyvä vuorovaikutus lapsen kanssa auttaa lasta käsittelemään mieltä askarruttavia asioita. Vanhempi voi olla kuitenkin esimerkiksi oman hankalan elämäntilanteensa tai traumaattisen tapahtuman vuoksi itse niin stressaantunut, että hänellä ei ole keinoja tukea lasta. Jokainen vanhempi voi jossakin vaiheessa olla stressaantunut terveyteen, perhesuhteisiin tai talouteen liittyvistä ongelmista. 13 2/

14 Vanhemman kokema stressi siirtyy herkästi myös lapsiin. Onkin tärkeää, että vanhempi pysähtyy tarvittaessa arvioimaan omaa tilannettaan ja pohtimaan, millaiset muutokset hänen elämässään edistäisivät sekä hänen että lapsen hyvinvointia. 3 Omien tunteiden tunnistaminen ja tarvittaessa ulkopuolisen avun etsiminen ovat tärkeitä tekijöitä matkalla kohti parempaa hyvinvointia. Pienten lasten on tärkeä saada leikkiä, koska lapset työstävät vaikeitakin asioita leikin avulla. Leikissä lapsi voi olla esimerkiksi voittamaton sankari, jolla on yliluonnollisia kykyjä ja maagisia voimia. Tämä auttaa lasta työstämään omaa haavoittuvuuttaan ja tasapainottamaan negatiivisia tunnetiloja, kuten pelkoa, huolia, epäoikeudenmukaisuutta ja avuttomuutta. Toistamalla menetystä leikeissään lapsi alkaa ymmärtää tapahtunutta ja kestää sitä paremmin. 3 Lasta suojaavat stressiltä riittävän hyvä vanhemmuus ja sosiaaliset taidot. Lasten auttaminen sisältää sosiaalisten taitojen vahvistamista, vanhemmuuden tukemista ja kommunikaation kehittämistä. Turvallisuudentunteen vahvistaminen sekä kriisi-interventiot yksilöllisten tarpeiden mukaan ovat keskeisiä auttamisen menetelmiä. Lapsiin sovelletaan aikuisten kriisiteorioita, koska pelkästään lapsia koskeva, hyväksi osoittautunut kriisiteoria puuttuu. Kriisiteorian mukaan kriisissä olevaa autetaan tunnistamaan ja korjaamaan traumaattisen tapahtuman aiheuttamaa tilapäistä ajattelun, tunne-elämän ja käyttäytymisen vääristymää. 3 Kriisissä olevaa lasta tulee auttaa tunteiden nimeämisessä ja hyväksymisessä. Lapsen on tärkeä saada tietää, että kaikki tunteet ovat hyväksyttyjä ja normaaleja ja kuuluvat asian käsittelyyn. Jos lapsi purkaa tunteitaan tavalla, joka on vahingollinen hänelle itselleen tai ympäristölle, hänelle tulee opettaa rakentavampia tunteiden kanavoimiskeinoja. Kriisissä oleva lapsi tarvitsee tavallista enemmän aikuisen aikaa, läsnäoloa ja fyysistä läheisyyttä. Ne vahvistavat lapsen luottamusta ja turvallisuudentunnetta. Aikuisen tulee antaa lapselle tietoa tapahtuneesta huomioiden hänen ikänsä ja kehitystasonsa. Asioista on hyvä keskustella useita kertoja ja antaa tilaa lapsen kysymyksille. Lasta ei siis saa jättää tietojen pimentoon ja ajatella, että lapsen suojelemiseksi hänen on parasta tietää asiasta mahdollisimman vähän. Aikuisen kertomus voi auttaa lasta selkiinnyttämään traumaattisen kokemuksen yksityiskohtia, ymmärtämään kokemusta ja korjaamaan ajatusten vääristymiä ja väärinkäsityksiä. 3,6 Kriisi-interventiossa kriisien käsittelyyn perehtynyt ulkopuolinen asiantuntija voi auttaa lasta ja vanhempia sekä lapsen lähiyhteisöä, kuten päiväkotia tai koulua, työstämään kriisiä. Interventio voi sisältää jäsenneltyjä keskusteluja, joissa käydään läpi traumaan liittyviä tosiasioita, ajatuksia ja tunteita. Lapsen kehitystä haittaavia kognitiivisia tulkintoja ja vääristyneitä ajatusmalleja voidaan kyseenalaistaa ja arvioida uudelleen samalla kun rohkaistaan lasta tunteiden avoimeen ilmaisuun. 3 Varsinkin pienten lasten kohdalla luovien menetelmien hyödyntäminen voi auttaa trauman käsittelyssä. Isompaa lasta voi auttaa työkirjatyöskentely. Lapsen ylivirittymistä voidaan lievittää vahvistamalla turvallisuuden kokemusta ja käyttämällä erilaisia rauhoittamisja rentousmenetelmiä. Lapsen lamaantumista estetään erilaisilla aktivoivilla menetelmillä. 3 Kriisi-intervention tavoitteena on palauttaa kriisiä edeltänyt toimintataso ja etsiä myönteisiä muutoksen väyliä. Interventio on lyhytkestoista, välitöntä, ratkaisu- ja oirekeskeistä. Interventio voi sisältää psyykkistä ensiapua, itseapuneuvontaa, selviytymistä tukevia keskusteluja, työskentelymalleja ja rituaaleja. Psykoedukaatio on ohjausta ja neuvontaa, joka auttaa lasta ja vanhempia tulemaan tietoisemmiksi selviytymisen haasteista, niiden itsehoidosta, hoidon tarpeen tunnistamisesta ja voimavarojen löytämisestä. Lapsi voi tarvita trauman käsittelyyn myös psykoterapiaa. 3 Kriisin keskellä on tärkeää huolehtia säännöllisen arkirytmin mahdollisimman nopeasta palauttamisesta. Rutiinit, asioiden tuttuus ja ennakoitavuus vahvistavat lapsen turvallisuudentunnetta. Perheen ulkopuolinen auttaja, kuten läheinen ystävä, sukulainen tai perhetyöntekijä, voi auttaa osaltaan arkiaskareiden toteuttamisessa. Kriisitilanteissakin vanhempien on tärkeä pitää johdonmukaisesti kiinni säännöistä ja lupauksista, koska se lisää lapsen luottamusta aikuisiin. 3 Kriisit ovat väistämättömiä kaikkien ihmisten elämässä. Lapselle kriisi, etenkin kriisien kasautuminen tai niiden puutteellinen työstäminen, voi olla uhka hyvinvoinnille, varsinkin jos häneltä puuttuu läheisten ihmisten tuki ja turva. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että traumaattinen kriisikin voi parhaassa tapauksessa vahvistaa lapsen toimintakykyä niin, että hänen selviytymisvoimavaransa ja -kykynsä ovat paremmat kuin sitä ennen. Traumaattiseen kriisiin sisältyy aina siis myös myönteisen kasvun ja kehityksen mahdollisuus. 3 Tässä artikkelissa lähteenä käytetyistä Poijulan ja Dyregrovin teoksista vanhemmat ja lasten parissa työskentelevät ammatti-ihmiset voivat saada yksityiskohtaisimpia vinkkejä siitä, miten lasta voi tukea erilaisissa kriiseissä. Lähteet Anu Kippola-Pääkkönen toimintaterapeutti ADHD-liiton aluesihteeri 1. Henrikson, M. & Lönnqvist, J. (2007). Psyykkiset kriisit, sopeutumishäiriöt ja stressireaktiot. Teoksessa J. Lönnqvist, M., Heikkinen, M., Henriksson, M., Marttunen & T., Partonen (toim.). Psykiatria. Helsinki: Duodecim. 2. Glaser, D. (2003). Lasten pahoinpitelyn ja laiminlyönnin vaikutukset aivoihin kirjallisuuskatsaus. Teoksessa J., Sinkkonen & M., Kalland (toim.). Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. 3. Poijula, S. (2007). Lapsi ja kriisi: selviytymisen tukeminen. Helsinki: Kirjapaja. 4. Moilanen, I., Närhi, V., Olsen, P., Pihlakoski, L., Puustjärvi, A., Savolainen, A., Virkkunen, L. & Voutilainen, A. (2007). Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) hoito. Käypä Hoito. kaypahoito?suositus=hoi (Luettu ) 5. Wieder, S., Greenspan, S., Black, L., Doyle, G., Dunbar, B., Kalmanson, B, Peloquin, L.J., Robinson, R., Salazar, R., Solomon, R., White, R. & Witten, M.R. (2005). Interactive disorder; traumatic stress disorder. Teoksessa Interdisciplinary Council on Developmental and Learning Disorders. Diagnostic Manual for Infancy and Early Childhood. ICDL-DMIC. Bethesda: ICDL. 6. Dyregrov, A. (1993). Lapsen suru. Helsinki: Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2 /

15 Sähkö ja Telesuunnittelu Himmanen Oy Ristipellontie 17, Helsinki Taksi Jorma Klami Koppelonkuja 1, Heinola Puh Ovituote P. Korhonen Oy Urjala Puh Tekplast Oy Jänismaantie 16, Kokkola Puh Team Raefon Oy Auratie 12, Riihimäki Puh Harjavallan Sairaankuljetus Tuomolankatu 44, Harjavalta Puh Minnan Saneeraus Kluvert Oy Siipipyöräkatu 5 B, Seinäjoki Puh Amfi Arkkitehdit Oy Lounaisväylä 8 A 8, Helsinki Puh Automaatiosuunnittelu Mäenpää Taka-alhontie 36, Rauma Puh Jouni Luotonen Tmi Tallaantie 26, karjalohja Puh Lappeenrannan Rakennuslasi Ky Kaakkoiskaari 1, Lappeenranta Puh Fysioterapia Ensiaskel Ky - lasten ja aikuisten fysioterapia P Lappeenranta Rakennuspalvelu T. Lackman Keminmaa Puh Robben Pelti Edentie 116, Pernaja Puh Hekatek Oy Puh webkauppa Specialtrans Komulainen Kajaani Puh ERIKOISKULJETUKSET Salon Torikeidas SALO Puh Sähkö-Asennus Saarelainen Heinola Puh Sähkö O-P Puh Peltityö Paajaste RÄÄKKYLÄ Puh Perussiivous Vehmaa & Hyttinen Ay Tampere Puh Tmi Paju Harri Porvoo, puh Rakennus-, purku- ja homesaneeraus PK-Levy Oy Puh PP LVI-Asennus Lahti Puh Parturi-Kampaamo Sari Saviportintie 3 C 5, Leppävirta Puh Peltisepänliike Hepoaho Ky RUUKKI OKP-Asennus Oy Pirkanmaan Kone- ja Huoltopalvelut PKH Oy PS-Guaranty S.K-Teline Ky JYVÄSKYLÄ Puh Korpein Jukka Oy HAUKIPUDAS Talovire Oy Taipalsaarentie 10, Lappeenranta Asemantaus 2, Imatra Isännöinti Reijo Ylä-Mononen Kirjanpito Virpi Hänninen Kesämies Oy Henkilöstövuokrausta Puh Tmi Rautiainen M.A Karstula Puh Tmi Ossi Holopainen Hamina Puh Erpekon Oy/ Siikajoen Nuorisokoti Karpalotie 7, Siikajoki Puh , Erityispedagoginen koulutus ja konsultaatio - Lasten suojelun sijaishuolto RO-Remonttiapu HAMINA Preta HERBALIFE-TERVEYSTUOTTEET Puh Rahtiapu T. Kukkonen Kuopio Helmi Kodinhoito Lohinta ja porauspalvelu Korhonen Haapamäki Puh Rakennus Tammi Oy Lastentarvike Taikapuoti Kestovaipat, kantoliinat ja unipussit Pyrstöviita 12, Seinäjoki Puh Hinauspalvelu Kari Vauhkonen Rautalammintie 43, Suonenjoki Puh KL-Korjaus Suutarilantie 100, Tarvasjoki Puh Tmi T. Koistinen Losotörmäntie 24, Jormua Puh Koistinvaarin Viulupaja Suvirannantie 21, Leppävirta Puh H. Koivisto Ky Kiertokatu 11, Raisio Puh Kokemäen Grilli-City Maarit Kallinen Haapionkatu 15, Kokemäki Puh JMH-Saneeraus VANTAA S.U. Paajanen Oy HYVINKÄÄ Koneurakointi Ylikarjula Ay Jokiniituntie 82, Ruotsalo Puh Tmi Kotilainen Juha VANTAA Kimmo Laihonen Tmi Simolantie 49, Masku Puh Musti ja Mirri Päivärinteenpolku 4 C, Mäntsälä Puh Tmi Mutanen Tomi Kaarnatie 12, Savonlinna Puh Make on Stage Productions Ky Rantatie 13 G 44, Tampere Puh Rakennus ja Saneeraus S. Halme Ky Tuulihaukantie 21, Siltakylä Puh Roppilan Krouvi Joensuuntie 39, Somero Puh Antton Tallman Service Oy Lähdepolku 2 A 8, Porvoo Puh Eiran Hoitopalvelut Arontie 3 B 8, Nakkila Puh Euran Yritystilit Oy Satakunnankatu 15, Eura Puh Helsingin Taksiautoilijat ry Asesepänkuja 2 B, Helsinki Puh Kissahotelli Vilkkilä Turuntie 1, Hämeenlinna Puh PM Uuniasennus Saastamoisenkatu 10 as 1, Kuopio Puh Porin Laajasaneeraus Oy Raatimiehenkatu 45, Pori Puh Maken Autokoulu Piispansilta 11 A, Espoo Puh TTK Team Ky Metsä-Poltintie 70, Jokela Puh Schiedel Savuhormistot Sinikalliontie 9, Espoo Puh Tiimi Hämäläinen- Männikkö Oy Tasakuja 2, Vanhalinna Puh Tilitoimisto Saija Kärkönen Mustalahdenkatu 1, Tampere Puh Tinttaiita Yrittäjäntie 1, Ylistaro Puh TMO Consulting Oy Pujoparranpolku 1, Espoo Puh Tiinan Kotiapu Rastaantie 3, Vanha-Ulvila Puh Tattoo Cafe Oy Ratatie 4, Vantaa Puh Toimintaterapia Susanna Rissanen Oy Tapsitie 5, Oulu Puh Terästyö Naumanen Hiekkaharjuntie 18 B 21, Vantaa Puh Marek Sound Sulkapolku 3, Helsinki Puh Vimpelin Puu ja Parkki Oy Puusepäntie, Vimpeli Puh Rakennuspalvelu E 2 Oy Maapallonkuja 2 B 41, Espoo Puh Rakennuspalvelu Risto Kulmala Kitlammintie 1 as 10, Häijää Puh Rakennuspalvelu Saneko Oy Kasperintie 306, Kuopio Puh Rakennus ja Remontti Kesti Sanginte 154, Oulu Puh Rakennussaneeraus Reino Setälä Resiinakuja 1, Kuusankoski Puh Nummi Cranes Oy Läkisääteiset nosturi- ja nostintarkastukset Maahantuonti ja myynti Oy Credible Consulting Ltd Hämeentie 155 C, Helsinki Puh Pesula Omin Toimin Peltotie 22, Ulvila Puh PK-Kotityöpalvelu Mikolankuja 14, Luvia Puh Suunnittelu- ja rakennustyö Karjalainen ROVANIEMI Sähköasennus Tuomainen Hannu TOIVALA Kalusteasennus Tmi A. Holopainen PERTTULA Tmi Seppo Rajajärvi TURKU Peltitaite J. Knuutila TUUSULA Someron Talkkari Oy Heikintie 4, Somero Puh Stailimainos Teko Ky Kuukerintie 6, Hartola Puh Pasi Eriksson Tmi Meri-knaapilantie 62, Perniö Puh Tmi Janne Tiainen Sturenkatu K 105, Helsinki Puh Rasimuksen Maatila Ilmeentie 199, Imatra Puh , Rakennusurakointi Raimo Lindh Matolahdentie 6-8 C 11, Luumäki Puh /

16 Ennakoi. Tiedät Liikenneturvan ja sen edeltäjän Taljan julisteet ovat sävähdyttäneet ja herättäneet ajatuksia eri vuosikymmeninä. 2 /

17 Nolla uhria liikenteessä? Liikenneturvallisuus Suomen teillä on jatkuvasti parantunut. Osa kunniasta kuuluu Liikenneturvalle, joka jo 70 vuotta on jakanut liikennevalistusta. Kuitenkin asenteissa on vielä korjaamisen varaa. Erityisesti ADHD-oireisen kannattaa pohtia omaa liikennekäyttäytymistään ja ajotyyliään, sillä tarkkaavuuden ja impulssikontrollin ongelmat voivat aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä. Toukokuussa Liikenneturvan toiminta täytti seitsemänkymmentä vuotta. Järjestö on tehnyt lujasti töitä vähentääkseen onnettomuuksia Suomen teillä, ja tulokset näkyvät. Liikenneturvan toimitusjohtaja Matti Järvinen kertoo, että vielä 1970-luvulla Suomessa kuoli liikenteessä yli tuhat ihmistä vuodessa. Nyt luku on alle 400, vaikka liikenteen määrä on jatkuvasti kasvanut. Kaikkea kunniaa tästä saavutuksesta Järvinen ei kuitenkaan halua ottaa järjestölleen. Liikenneturvallisuustyötä ei koskaan voi laittaa yhden organisaation kontolle. Uhrimäärän lasku tietysti osoittaa, että systemaattisella työllä ja asenteisiin vaikuttamalla on jotain saatu aikaan. Tärkeää on myös se, että liikenneympäristöä on parannettu ja lainsäädäntöä kehitetty. Yksittäisiä Liikenneturvan urotekoja on vaikea mainita, mutta yksi saavutus erityisesti tulee Järvisen mieleen: 1970-luvun kovan autoistumiskauden jälkeen suhtautuminen rattijuopumukseen on muuttunut täysin. Puoliymmärtävästä ajattelusta on tultu siihen, että rattijuoppo on liikenteen pahin roisto. Erityisesti lasten liikenneturvallisuus on kohentunut tuntuvasti. Lapsia menehtyi aikanaan paljon jalankulkijoina ja pyöräilijöinä. Nykyään lapsen suurin riski on kuolla auton matkustajana. Liikenneturvan juhlavuoden teemana on lasten liikenneturvallisuus. ADHD-oireinen liikenteessä Ruotsissa ADHD-diagnoosi on ajokortin saamisen este, kertoo koulutussuunnittelija Olli Seppälä Suomen Autokoululiitosta. Jos kysymyksessä on B- kortti, niin erikoislääkäri voi myöntää poikkeuksen kortin saamiseen, mutta korkeampiin korttiluokkiin ei poikkeustakaan saa. Suomessa ei tällaista määräystä ole, eikä sellaista ole edes suunnitteilla. Täällä ajatellaan, että kaikki ADHDoireiset ovat yksilöitä, eikä voida yleistää, että heistä jokainen aiheuttaisi liikenteessä riskin. ADHD-diagnoosi kuitenkin tarkoittaa, että henkilöllä on tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. Nämä ominaisuudet voivat olla liikenteessä vaarallisia, ellei ihminen oivalla, että hänen tulee kiinnittää erityistä huomiota omaan ajotapaansa. On tärkeää oppia ymmärtämään oman käyttäytymisensä piirteitä ja ottamaan ne huomioon liikenteessä. Matti Järvinen haluaa välttää kaikkea leimaamista, olipa se auton merkin, oireyhtymän tai sairauden pohjalta, sillä se ei vie asioita eteenpäin. Hänen mielestään olisi kuitenkin hyvä, että autokoulunopettaja tietäisi ohjattavansa ADHD-diagnoosin. Silloin hän voisi ottaa sen opetuksessa huomioon. Oleellista on, että oivaltaa oman tilansa ja siihen liittyvät riskit, sitä kai pitäisi opettaa. Järvinen arvelee, että ADHD vaikuttaa liikenneturvallisuuteen eniten nuorilla. Iän myötä useimpien liikennekäyttäytyminen muuttuu rauhallisemmaksi. Liikenneturvan toimitusjohtaja Matti Järvinen haluaa välttää kaikkea leimaamista. 17 2/

18 Pohdittavaa kuljettajalle Tiedostanko, miten helposti auton hallinnan voi menettää? Pidänkö siksi nopeuteni aina tilanteeseen sopivana? Yliarvioinko omia taitojani kuljettajana? Toiminko taitojeni äärirajoilla, jolloin riski auton suistumiseen tieltä on lähellä? Kannanko vastuuni autossa matkustavien ja muiden tienkäyttäjien turvallisuudesta? Menenkö mukaan yllyttäjien vaatimuksiin vai ajanko turvallisesti liikennesääntöjä noudattaen? Olenko omaksunut ennakoivan ajotavan, jolloin varaan itselleni riittävästi pelivaraa aikaa ja tilaa toimia turvallisesti? Vai olenko omaksunut tempoilevan ajotyylin, johon liittyvät kova vauhti, lyhyet ajoetäisyydet, alhainen kynnys lähteä ohitukseen ja valmius rikkoa liikennesääntöjä? Kiinnitänkö aina oman turvavyöni? Huolehdinko siitä, että kaikki muutkin autossa matkustavat tekevät samoin? Tiedostanko, että selkeintä on noudattaa periaatetta jos ajan, en ota, sillä käytetyn alkoholin määrä ja sen palamisaika arvioidaan usein väärin? Pohdittavaa matkustajalle Tiedostanko tuntemattoman kuljettajan kyytiin lähtemiseen liittyvät riskit? Osaanko kieltäytyä tyylikkäästi tarjotusta kyydistä? Suunnittelenko kulkutapani jo hyvissä ajoin? Sovimmeko kavereiden kesken etukäteen, kuka toimii kuljettajana eikä näin ollen käytä alkoholia? Jos kuljettajalla on näyttämisenhalua liikenteessä, osaanko ilmaista selkeästi arvostavani turvallista matkantekoa? Vai yllytänkö kuljettajaa ajamaan kovaa tai toimimaan muuten riskialttiisti liikenteessä? Kiinnitänkö aina turvavyön, myös lyhyillä matkoilla ja takapenkillä? Tiedänkö, että takapenkillä ilman turvavyötä matkustava vaarantaa myös etupenkillä matkustavien turvallisuuden? Estänkö juopuneen lähdön ajamaan? Tiedänkö, että jos muut keinot eivät auta, voin pyytää poliisin apua? Lähde: Liikenneturva Myös ADHD-lasten liikenneturvallisuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sen suurempi vastuu on vanhemmilla, sanoo Järvinen. Olipa lapsella ADHD tai ei, vanhempien valvonta ja huolenpito on kaikkein tärkeintä. Ei pienille lapsille voida asettaa kovin suuria vaatimuksia. Liikenteessä on hyvä muistaa turvavälin säilyttäminen ja turvalaitteiden käyttäminen. Tärkeitä turvalaitteita ovat esimerkiksi kypärä, heijastin, turvaistuin ja turvavyö. Liikenteen riskiryhmät Matti Järvinen kertoo liikennevalistuksen teemoista ja kohderyhmistä: Teemamme kumpuavat pitkälti liikenneturvallisuustilanteesta. Selvästi ydinkohde ovat nuoret ja keski-ikäiset miehet. Ovatko miehet siis liikenteen pahin riskiryhmä? Mielelläni en lähtisi kaikkein vaarallisimpia ryhmiä määrittelemään. Kuitenkin ikäryhmänsä kokoon nähden nuoria kuolee kaikkein eniten. Määrällisesti eniten kuolee keski-ikäisiä miehiä. Nuorille tyypillisiä ovat todella rajut kolarit kesäyön viikonloppuina. Humalainen kuljettaja ajaa kovaa, turvavyöt eivät ole kiinni ja auto suistuu tieltä. Näillä onnettomuuksilla sitten mässäillään lehtien lööpeissä. Nuorten miesten riski kuolla auton kuljettajina on nelinkertainen keski-ikäisiin miehiin verrattuna. Toisaalta liikennevalistuksen painotus siirtyy vähitellen myös iäkkäiden puolelle. Kansakunta ikääntyy, ja silloin myös iäkkäiden riskit tulevat esiin. Iäkkäät ajajat rauhoittavat liikennettä, mutta he ovat myös hyvin hauraita onnettomuustilanteissa. Ikä sinänsä ei ole ongelma liikenteessä, mutta iän myötä tulee sairauksia, jotka vaikuttavat huomiokykyyn ja tekevät ihmisen hauraammaksi, sanoo Järvinen. Jos ihminen dementoituu ja häneltä menee ajan ja paikan taju sekä arviointikyky, silloin ollaan liikenteessä aika heikoilla. Työtä turvallisuuden hyväksi Matti Järvisen mukaan liikenteessä suurin ongelma on minäkeskeisyys, minä minä -tyyppinen ajattelutapa. Ihmisen arvot vaikuttavat hänen liikennekäyttäytymiseensä. Arvot vaikuttavat perusvalintoihin. Arvot syntyvät pitkän ajan kuluessa. Niitä on vaikea lähteä muuttamaan, mutta niistä kumpuaa asenteita, jotka ovat muutettavissakin. Sanotaan, että laman aikana ihmiset tulevat vähän sosiaalisemmiksi, joutuvat ajattelemaan muitakin. Toivottavasti lama vie liikenneturvallisuutta parempaan suuntaan ainakin sen vuoksi liikenne vähenee, jolloin myös kuolemat vähenevät. Taloudellinen kehitys vaikuttaa aika nopeastikin. Liikenneturvan työkenttä ei lopu koskaan, uskoo Järvinen. Tulevaisuudessa huomio kiinnittyy entistä enemmän ikääntyviin ihmisiin. Työ jatkuu, mutta keinot muuttuvat. Kun liikenneturvallisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla kansainvälisesti verrattuna, silloin turvallisuuteen vaikuttavat ratkaisut ovat aika paljon poliittisia päätöksiä. Meilläkin valtakunnan ja kunnan tason poliitikkoihin vaikuttaminen tulee lisääntymään, ja sen merkitys kasvaa. Julkisuus on tärkeää. Kun media pirstoutuu ja asiakasryhmät tiivistyvät, meidän täytyy entistä voimakkaammin olla mediassa esillä. Se vaatii uusia toimenpiteitä. Perinteinen kampanjointi varmaan vähenee, koska se alkaa käydä niin kalliiksi. Rahat eivät riitä kaikkiin medioihin. Siksi paikallisen työn merkitys kasvaa, työ kuntien ja järjestöjen kanssa. Sieltä haemme lisää liikenneturvallisuuden verkostoa. Julkisuus haetaan tapahtumien kaut- 2 /

19 ta, ja pääpaino on paikallisella tasolla. Yleistä huomiota on jatkuvasti hankittava kampanjoilla. Siellä ei pelata volyymillä vaan hyvillä ideoilla. Yksi esimerkki näistä ideoista on ammattioppilaitoksiin rallikuskien kanssa tehtävä kierros. Toinen on Särmänä liikenteessä -kampanja, jonka Liikenneturva toteuttaa yhteistyössä Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton kanssa. Kohderyhmänä on varusmiestä lähipiireineen. Kampanjan tavoitteena on herättää keskustelua varusmiesten liikenneriskeistä ja vahvistaa turvallisia toimintamalleja. Puolustusvoimien kautta tavoitetaan suuri osa nuorista miehistä, jotka tilastojen mukaan kuuluvat liikenteen riskiryhmään. Nollavisio Liikenneturvan tavoitteena on nolla kuolonuhria liikenteessä. Tietysti nolla lienee käytännössä mahdoton, kun ihmiset liikkuvat, mutta nollavisio tähtää siihen, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti. Ideana on kehittää liikennejärjestelmää. Sitten ihmisen velvollisuus on noudattaa sääntöjä ja käyttää turvalaitteita, selittää Järvinen. Nollavisio on eettinen päämäärä. Sitä lähestytään asettamalla konkreettisia tavoitteita sen mukaan, paljonko varoja on käytössä ja mikä on poliittisten päättäjien turvallisuustahto. Koko ajan peilataan, millä askelilla ja kuinka lähelle nollavisiota päästään. Joissakin perheissä ja joillakin työpaikoilla se on jo toteutunut. Vuonna 2008 Suomen liikenteessä kuoli 343 ihmistä eli 34 vähemmän kuin vuonna Tavoitteena on, että kuolleiden määrä vuonna 2010 putoaisi kahteen ja puoleen sataan. Se on kova tavoite, jonka toteutumista me kaikki voimme edistää omilla asenteillamme ja omalla käyttäytymisellämme. Silva Lehtinen (toiminut ADHD-liiton tiedottajan sijaisena asti) Mikä Liikenneturva? Liikenneturva on vapaaehtoisen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö, jonka tehtävä on vaikuttaa ihmisten liikennekäyttäytymiseen. Se huolehtii ennaltaehkäisevästä liikennevalistuksesta tiedottamalla, kampanjoimalla, tukemalla liikennekasvatusta ja kouluttamalla kuljettajia. Liikenneturva hankkii tutkittua tietoa työnsä tueksi ja toimii yhteistyössä alan viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Järjestön palveluksessa on 50 työntekijää ja lähes sata vapaaehtoista kouluttajaa. Toiminta ulottuu koko maahan 12 aluetoimiston kautta. Liikenneturvan edeltäjiä olivat Liikennekulttuurikomitea vuosina ja Talja vuosina Liikenneturva ry perustettiin vuonna Liian lyhyellä yöunella yhteys ADHD-oireisiin Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan lasten liian lyhyt yöuni ja unihäiriöt lisäävät impulsiivisuutta ja keskittymisvaikeuksia. Lasten unen määrä näyttää viime vuosikymmeninä vähentyneen useissa maissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa arvioidaan joka kolmannen lapsen nukkuvan liian vähän. Helsingin yliopiston psykologian laitoksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin, onko lasten lyhyellä yöunella ja unihäiriöillä yhteyttä ADHD:lle tyypillisiin oireisiin, kuten impulsiiviseen käyttäytymiseen tai keskittymisvaikeuksiin. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että ADHD:ssä esiintyy runsaasti unihäiriötä, mutta sitä ei ole tutkittu, liittyykö pelkkään univajeeseen ADHD-tyyppistä oireilua. Vuonna 2006 tehty tutkimus on julkaistu Pediatrics-tiedelehdessä. Tutkimukseen osallistui 280 tervettä pääkaupunkiseudulta kotoisin olevaa lasta, jotka olivat 7 8-vuotiaita. Lasten nukkumisesta ja unen laadusta kerättiin tietoa sekä kyselytutkimuksen että teknisen unirekisteröinnin avulla. Vähän nukkuviksi luokiteltiin lapset, jotka rekisteröinnin perusteella nukkuivat keskimäärin alle 7,7 tunnin yöunet, ja pitkään nukkuviksi ne, jotka nukkuivat keskimäärin yli 9,4 tunnin yöunia. Tulokset osoittivat, että sekä objektiivisesti mitattu unen lyhyt kesto että vanhempien raportoimat univaikeudet liittyivät lisääntyneeseen impulsiivisuuteen ja keskittymisvaikeuksiin. Yhteys säilyi, vaikka tutkimuksessa huomioitiin monien taustatekijöiden vaikutus. Tutkimus osoitti myös, että pelkästään liian vähäinen nukkuminen ilman siihen liittyviä unihäiriöitäkin lisäsi lasten impulsiivisuutta. Tämä on tietääksemme ensimmäisiä tutkimuksia, joissa terveiden lasten objektiivisesti määritetty unen kesto on yhdistetty ADHDtyyppisten oireiden esiintymiseen, sanoo tutkimusprojektin unitutkija, lääketieteen tohtori Juulia Paavonen. Nämä tulokset viittaavat siihen, että käytöshäiriöiden ehkäisemisessä on tärkeää kiinnittää huomiota lasten nukkumiseen ja riittävään unensaantiin. Nyt tarvitaan interventiotutkimuksia, jotta voidaan selvittää, kuinka moni lapsista hyötyisi pidemmistä yöunista, Paavonen toteaa. Lähde: Helsingin yliopiston tiedote /

20 Voimaa ja iloa isovanhemmuuteen ADHD-liiton viikonloppukurssilta Isovanhemmat tekevät tärkeää työtä tukiessaan lastensa perheitä ADHD-lasten hoidossa ja kasvatuksessa. ADHD-liiton järjestämällä isovanhempien kurssilla käsiteltiin monia mieltä askarruttavia kysymyksiä ja saatiin vertaistukea samassa tilanteessa olevilta. Toimiston tohinassa ei ehtinyt huomatakaan kurssiviikonlopun lähestymistä, mutta helmikuisena perjantaina paikan päälle päästyämme ainakin minua alkoi jännittää. Mouhijärven liikenneympyrä oli aamulla peilijäässä pääsisivätkö kaikki tulijat ehjänä perille, vai pitäisikö vielä varoittaa loppumatkan pääkallokelistä tekstiviestillä? Siinä jännityksessä jäi huomaamatta, ettei alkuvuoden nimenmuutos Vammalasta Sastamalaksi ollut riittänyt vaan Hoikan opiston viitassa lukikin Verve. Asia selvisi minulle vasta, kun aloin saada soittoja tulo-ohjeiden tarkentamiseksi. Yksi jos toinenkin ajoi tietenkin tienhaarasta ohi, kun viitan teksti olikin toinen kuin tulokirjeessä mainittu. Kaikki kuitenkin löysivät lopulta perille. Alun ihmettelyn jälkeen nimenmuutoksille voitiin jo nauraa. Seuraava haaste meille ohjaajille oli sovittaa pöydät A-luokkaan siten, että 27 henkilöä sopi istumaan niiden taakse. Eipä ollut ennen yhdelläkään kurssillamme ollut yhtä isoa aikuisten ryhmää. Sinnikkäällä sovittelulla kurssityöntekijä Päivikki Tomminen, kurssilla harjoitteleva Monica Nikula ja minä saimme koko porukan sopimaan luokkaan. Kolmen aikoihin iltapäivällä saimme mukaan viimeisenkin pariskunnan, joka vielä työelämän pyörteistä kiirehti kurssille. Kauimmaiset isovanhemmat Kuusamosta olivat yöpyneet matkan varrella sukulaisissaan. Tutustuminen aloitettiin käymällä läpi, mistä kukin kurssille oli lähtenyt ja minkä ikäisten lastenlasten ansiosta sinne päässyt hakemaan. Kävi ilmi, että lapset olivat aktiivisesti edistäneet isovanhempien kurssille ilmoittautumista he jopa toimivat kotimiehinä. Joukossa oli kuitenkin myös isovanhempia, joiden lapsenlapset perheineen eivät olleet vielä käyneet perhekursseilla. Kaikki eivät siis tienneet, mitä odottaa, koska olivat perheensä ensimmäisiä ADHD-kurssilaisia. Toiveiden kerääminen kurssiviikolle aloitettiin poimimalla Päivikin valikoimasta omiin ajatuksiin sopiva jääkaappimagneetti tai maskotti. Monenlaisia toiveita virisikin omien voimavarojen lisäämisestä aina ADHD-lapsen käyttäytymisen ymmärtämiseen ja vanhemmuuden tukemiseen isovanhemman roolista käsin. Heti alussa keskustelua herätti myös kasvatusvastuun rajaaminen. Mikä on sopivaa ohjaamista tai auttamista, milloin taas astutaan seuraavan sukupolven rajojen sisäpuolelle? Isovanhempanakaan ei ole aina helppo olla, vaikka vanhemman vastuu ei enää paina. Perjantai-iltapäivä hurahti päivälliseen asti vilkkaasti keskustellen kerätessämme ryhmän toiveita fläpille. Päivällispöydässä ajatustenvaihto jatkui luontevasti. Ensimmäisen illan vertaisryhmän aiheena olivatkin kokemukset ADHD-lapsen isovanhemmuudesta. Kokemusten kirjo oli vaihteleva, ja näkemykset herättivät ajatuksia. Vaikka monen perheen lapset ovat nykykäsitysten mukaan vaikeahoitoisia, isovanhempien tarinoista huokui lämpö lastenlapsia kohtaan. Heidät haluttiin nähdä ensisijaisesti ihan tavallisina lapsina, joilla sattuu olemaan erityistä huomiota vaativia piirteitä. Aloituspäivän iltana tarjolla oli vielä mahdollisuus uintiin ja saunomiseen. Sitä mahdollisuutta moni hyödynsikin. Osa säästi uinnin lauantaiaamun piristykseksi. Asiantuntijaluennosta AHAA-elämyksiä Asiantuntijalääkäri Kirsi Karimo aloitti toisen kurssipäivän omalla aamupäivän mittaisella osuudellaan. Näkökulma ADHD:hen oli hyvinkin perhekeskeinen ja käytännönläheinen. Myös diagnosointia, hoitoa ja kuntoutusta käytiin läpi. Kiitettävästi paneuduttiin myös ADHD:n merkitykseen vuorovaikutuksessa perheenjäsenten ja sukulaisten välillä. Suurin AHAA-elämys monelle isovanhemmalle taisi olla varmuus siitä, ettei ADHD johdu kasvatuksesta. Olemassa oleva alttius saa lopullisen ilmiasunsa pitkälti ympäristön vaikutusten mukaan, mutta vanhemmuuden piikkiin ei ADHD:tä pidä laittaa. Ylivilkas ja vaativa lapsi asettaa vanhemman ja mahdollisesti koko lähipiirin jaksamisen koetukselle. Siksi on todella tärkeää, että apujoukkoja arkeen löytyy niin isovanhemmista kuin tarvittaessa ammattihenkilöistäkin. Kirsi sai isovanhemmilta todella lämpimän vastaanoton, ja kiitollisia terveisiä lähti kurssin päättyessä myös meidän Kirsille. Lauantai-iltapäivä jatkui perhekoulun perusperiaatteiden läpikäymisellä. Päivikki selitti toistojen ja johdonmukaisuuden merkitystä arjessa ADHDlasten kanssa. Jokainen isovanhempihan tietää, kuinka mukava olisi hem- 2 /

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014. ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto.

HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014. ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto. HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014 ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto.fi EURA VM-Huoltokeskus Kärjenkuja 5 32700 HUITTINEN p. 010 666 7686 www.vm-huoltokeskus.fi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

Veteraani CUP 25-29 v. 2010

Veteraani CUP 25-29 v. 2010 Veteraani CUP 25-29 v. 2010 1 Toni Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 240 1 2 3 2 Jori Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 210 2 4 2 3 Tuomas Karavirta Kouvolan Hiihtoseura 200 1 1 4 Antti Joutjärvi Kouvolan Hiihtoseura

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com.

Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com. Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com. Kohdetuote Kohdekaupunki Kohdepostinumero energiavaraaja HELSINKI 00660 energiavaraaja HELSINKI 00690 energiavaraaja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 Nimi Osoite 7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi Iso 2488 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Paikalliset kattavuusalueet ja runkoverkkoalueet

Paikalliset kattavuusalueet ja runkoverkkoalueet Paikalliset kattavuusalueet ja runkoverkkoalueet Elisan kapasiteettipalveluiden paikalliset kattavuusalueet Jokainen paikallinen seutu jakaantuu vielä kahteen osaan, Paikallinen runkoverkkoalue 1 ja Paikallinen

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Nordean MS Lync ratkaisu

Nordean MS Lync ratkaisu Nordean MS Lync ratkaisu Miksi yhdistetty viestintäratkaisu Miten matka on edennyt Puheratkaisut Käytön laajuus Kokemuksia & tulevaisuuden odotuksia Olli Mäenpää (olli.maenpaa@nordea.com) Collaboration

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN 106 kplnimi Osoite 7714 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki 0094 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi 2488 ETELÄ-POHJANMAAN

Lisätiedot

Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen. Riihimäki 05800 Hyvinkää 12400 Tervakoski 12240 Hikiä 12310 Ryttylä 12100 Oitti 12540 Launonen 12520 Kormu

Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen. Riihimäki 05800 Hyvinkää 12400 Tervakoski 12240 Hikiä 12310 Ryttylä 12100 Oitti 12540 Launonen 12520 Kormu Local Availability of Capacity Services Elisa Corporation networks local availability of capacity services Capital area (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) Jyväskylä area Joensuu area Lappeenranta area

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOO EURA FORSSA ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki 3 02740 Espoo puh. 09 250 5700

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Pojat 9 40m 6.20 se, pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 60m 8.86 pe Elmer Vauhkonen 2015 12.8. Iisalmi 100m 14.58 pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 150m 21.76

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Tampereen Keilailuliitto Ry 29.09.2012 Kaupin Keilahalli Sivu 1 LUOKKA M-D. SMKJ Naiset, 6 sarjaa eu (29.09.2012) Valvoja:

Tampereen Keilailuliitto Ry 29.09.2012 Kaupin Keilahalli Sivu 1 LUOKKA M-D. SMKJ Naiset, 6 sarjaa eu (29.09.2012) Valvoja: SMKJ Naiset, 6 sarjaa eu (29.09.2012) Valvoja: LUOKKA M-D Nimi Seura Liitto Tulos (tas) (x) (viim.s.) 1. Karhu Tuula Mättäjät Joensuu 1302 (150) 2. Heinonen Marja Pmma Tampere 1262 (186) 3. Saukkonen Eeva

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

SIJA NIMI NRO SEURA JOUKKUE PISTEET

SIJA NIMI NRO SEURA JOUKKUE PISTEET Miehet 1 Etelä-Aho Teemu 265 Lakeuden Urheilukalastajat 3265 2 Niittymaa Ari 52 Viialan perhokalastajat x 3030 3 Ollikainen Juha-Pekka 35 Mikkelin Kalamiehet Mi1 2970 4 Kervinen Esa 169 Iisalmen pilkkijät

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI ESPOO EURA FORSSA HAAPAJÄRVI HARTOLA HELSINKI HYVINKÄÄ KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI ESPOO EURA FORSSA HAAPAJÄRVI HARTOLA HELSINKI HYVINKÄÄ KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti: Magistrate (Meldeämter) in Finnland Register Office of Espoo Itätuulentie 1 P.O.B. 49 02101 ESPOO Tel.: (029) 553 9301 Fax: (029) 553 6326 info.lansi-uusimaa@maistraatti.fi ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15)

URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15) URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15) 1991 Siilinjärvi/Tarinaharju Hcp, 36 reikää 1. Seppo Jolkkonen Porvoo 2. Mikko Juntunen Kuopio 3. Arto Teronen Helsinki 1992 Nokia River Golf 1. Mikko

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy Hallitus 198 10.04.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy H 198 Suomen Terveystalo Oy on pyytänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon ta vi ras tol ta yksityisen

Lisätiedot

Tervetuloa Autoalan Keskusliiton korikorjaamorekisteriin

Tervetuloa Autoalan Keskusliiton korikorjaamorekisteriin Tervetuloa Autoalan Keskusliiton korikorjaamorekisteriin Erityisasiantuntemusta vaativat korikorjaukset tulee kohdistaa niiden suorittamiseen huolellisesti perehtyneille korikorjaamoille. Tämä on toteutettu

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot