Tuntureita ja dyynejä

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Pohjanmaan viimeinen vuosi Merivoimien lippulaiva eläköityy vuoden loppuun mennessä uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 51. vuosikerta n:o 14 (1125) verkossa > Tuntureita ja dyynejä Rovajärven ampuma-alue sekä siellä pidetyt harjoitukset herättävät varusmiesten keskuudessa monenlaisia ajatuksia. Lapin eksoottinen luonto sekä vaihtelevat maasto-olosuhteet tekevät Rovajärvestä upean paikan harjoituksille. Vattajanniemellä sijaitsevan Lohtajan harjoitusalueen hiekkadyynit luomoavat kauneudellaan. Hietikot ovat yksi Euroopan laajimmista yhtenäisistä rantadyynialueista ja mahdollistavat eri aselajijärjestelmien yhtäaikaisen käytön. uutiset, sivu 3 Libyalaiset toivovat levottomuuksien pian loppuvan maailmalla, sivu 6 Pohjoismyrsky keräsi joukot Rovaniemelle reportaasi, sivu 7 Kuva: Lauri Paju Mitä on mentalismi, Noora Karma? vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 14/2013 pääkirjoitus Intohimojen puolustuspolitiikka nurkka Tasa-arvoa vai matematiikkaa? Harva asia herättää kansalaisissa tai poliitikoissa niin suuria intohimoja kuin puolustuspolitiikka. Oltiin sitten Suomessa tai vaikka Turkissa, muutokset, tai edes muutoksen mahdollisuus puolustuspolitiikassa saavat osakseen suurta huomiota. Sitä ei ole voinut olla kevään aikana huomaamatta, kun lehtiotsikoissa on spekuloitu Suomen ja Ruotsin puolustusliitolla ja väännetty Islannin ilmavalvontaoperaatiosta, joka lopulta typistyi vain harjoitukseksi. Kansallinen kiinnostus puo- Varsinkin Suomessa kansalaiset ovat ilmaisseet mielipiteensä ylikansallisista projekteista hyvin selväsanaisesti. lustus- poli- tiik- kaan ei ole muuttunut mihinkään, vaikka Suomenkin harjoittama politiikka on sidoksissa etenkin Euroopan unionin omiin linjavetoihin, jotka tosin ovat kaikuneet jäsenmaiden kuuroille korville. Euroopan unionin yhteisen tornitouhua puolustuspolitiikan kehittyminen on hidastunut jäsenmaiden ollessa haluttomia luovuttamaan päätösvaltaansa ylikansallisille tahoille. Varsinkin Suomessa kansalaiset ovat ilmaisseet mielipiteensä ylikansallisista projekteista hyvin selväsanaisesti. Nykyinen yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuva järjestelmä nauttii edelleenkin kansalaisten, ja tietyin varauksin myös poliitikkojen,selvää suosiota,eikä Natoon tai mihinkään muuhunkaan ylikansalliseen puolustusratkaisuun luoteta. Pohjoismaisen yhteistyön suosio tekee tosin poikkeuksen, mutta senkään ei katsota korvaavan kansallista asevelvollisuusarmeijaa. Pohjoismaisen yhteistyön saama huomioarvo niin mediassa kuin poliitikkojen puheissa on kuitenkin selvä ilmentymä Euroopassa tapahtuvasta kehityksestä. *** Puolustusmäärärahat ovat tiukassa kaikkialla, ja eurooppalaisen puolustusratkaisun puuttuessa monet jäsenmaat ovat hakeneet vertaistukea naapureistaan. Harjoitus- ja kalustohankintayhteistyöllä on haettu säästöjä ja toiminnan tehostamista. Suorituskykyjen yhdistäminen on joidenkin maiden kesken ollut esillä, mutta esimerkiksi Pohjoismaissa niin tiivis yhteistyö on poissuljettu.tiivis, mutta sopivalla etäisyydellä harjoitettava lähialueyhteistyö onkin ollut useissa jäsenmaissa kansalaisille mieluisempi vaihtoehto kuin sitoutuminen entistä tiukemmin Euroopan unioniin. Kansalaisten myönteinen kanta on luonnollisesti nostanut asian hyväksyttäväksi myös poliitikkojen agendalle. *** Yhdestä asiasta kaikki ovat kuitenkin samaa mieltä: Euroopan sisäinen hajaannus täytyy korjata. Ja nyt, talouskriisin hallittua unionin asialistaa jo vuosia, jotain on vihdoin tapahtumassa. Joulukuussa pidettävä Eurooppa-neuvoston kokous on pyhitetty turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle, ja kokoukselle onkin ladattu paineita ja odotuksia jo hyvän aikaa. Selkeille linjavedoille onkin nyt erittäin suuri tilaus. Jonkin täytyy muuttua. Muussa tapauksessa unionin uskottavuus kansainvälisenä toimijana saa jälleen uuden ja painavan iskun. > Naiset armeijaan! Eipäs, armeija on miehiä varten. No, jokin kansalaispalvelus nyt kuitenkin naisille! Julkisuudessa on viime aikoina käyty kiivasta keskustelua naisten asevelvollisuudesta. Keskustelu sai tulta alleen, kun Norjan parlamentti äänesti kesäkuussa sukupuolineutraalin asevelvollisuuden puolesta. Äänekkäimmät ovat vaatineet Suomeen samaa, tasa-arvoista asevelvollisuutta. Ajatus Suomesta, jossa naisilla on paitsi samat oikeudet, myös samat velvollisuudet kuin miehillä, on kannatettava. Asiassa on vain pieni ongelma: kukaan naisten asepalveluksen kannattajista ei ole kertonut, miten homma käytännössä toteutettaisiin. Vuosittain asepalveluksen suorittaa noin miestä ja vapaaehtoista naista. Jos naisille säädettäisiin täysin samanlainen asevelvollisuus kuin miehille, asepalveluksen suorittavien määrä tuplaantuisi. Samoin kävisi kuluille varusmiesvuorokauden hinta oli viime vuonna 49 euroa. Puolustusvoimauudistus on parhaillaan käynnissä, ja sen myötä sodanajanjoukot pienenevät sotilaasta :een. Olisiko järkevää kouluttaa tuplasti enemmän sotilaita asevoimiin, joka pienentää vahvuuttaan? *** Suuremmat saapumiserät vaatisivat myös enemmän varuskuntia, joita päinvastoin lakkautetaan. Lisää henkilökuntaakin tarvittaisiin kouluttamaan kaksinkertainen alokasmäärä. Norjassa tilanne on eri. Siellä on yleinen asevelvollisuus, mutta palvelukseen poimitaan jokaisesta ikäluokasta noin 9000 parasta ja motivoituneinta miestä. Sukupuolineutraali asevelvollisuus Norjassa ei siis tarkoita sitä, että kaikki naiset suorittavat asepalveluksen. Se tarkoittaa, että nämä 9000 uutta sotilasta voidaan vuosittain valita vapaasti miesten ja naisten joukosta. Norjan armeijan tavoite on nostaa naisten määrä armeijassa 20 prosenttiin. Täysin tasa-arvoista ei siitäkään armeijasta siis tule. Sukupuolineutraali asevelvollisuus olisi taloudellisesti, ja noin käytännönkin kannalta, melko mahdoton toteuttaa. Ellei sitten haluttaisi mennä Norjan malliin: Asepalveluksen suorittaisi edelleen sama määrä ihmisiä, mutta kutsuntojen kautta voitaisiin vapaasti valita myös naisia. *** Sukupuolineutraali asevelvollisuus ei saa Suomen kansalta suurta kannatusta. Alma Median Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan vain 13 prosenttia suomalaisista kannattaa naisten asevelvollisuutta. Sen sijaan yli puolet kannattaa jonkinlaista kansalaispalvelusta myös naisille. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö on pohtinut, että kolmen kuukauden pakollinen kansalaispalvelus voisi olla hyvä vaihtoehto naisille. Palveluksen aikana opetettaisiin esimerkiksi erilaisiin kriisitilanteisiin liittyvää toimintaa. Ehdotus on sinänsä ihan hyvä, mutta Niinistö ei ole tarkentanut, mistä rahat tällaisen koulutuksen järjestämiseen otettaisiin. Helena Hyvönen Tuotantosihteeri Reservin alikersantti kysymys mielipide Punkissa puutteita Lepo on varusmiesten arjessa yksi tärkeimmistä asioista, sillä hyvin nukutun yön jälkeen palveluksessa jaksaa paremmin. Ihmettelenkin, että miksi armeijan punkissa on niin paljon eroja. Meidän yksikössä on ainakin kolmenlaisia punkkia: leveitä (toiselta nimeltään Cadillac), normaalikokoisia (Mersu) ja todella kapeita punkkia (Lada). Yritäppä nukkua Ladassa, kun vieressä kehrää tyytyväinen Mersun omistaja! Varusmiehet eivät siis ole tasa-arvoisessa asemassa. Miksi nämä ohuet ja kapeat punkat ovat vielä käytössä? On yhtä tuskaa nukkua Ladassa, kun jalat tulevat ulos päädystä, patja on paperinohut ja pää hakkaa ikävästi kulmarautoihin. Myös patjat, peitot ja tyynyt ovat paikoin todella heikkolaatuisia. Esimerkiksi erään tupakaverini tyyny on niin ruskea, että siinä nukkuminen olisi ainakin minulle todella vastenmielistä. Onneksi kaveria ei tunnu haittaavan. Likainen tyyny on turvallisuusriski ja voi aiheuttaa terveyshaittoja. Maastossa nukkuminen on tietenkin asia erikseen. Kasarmioloissa varusmiehillä tulisi kuitenkin olla yhtälaiset mahdollisuudet hyvään uneen. Ladamies Edellisessä lehdessä kysyimme: Onko veteraani-nimitys sopiva käytettäväksi kriisinhallintatehtävissä palvelleista? Kyllä 48% 52% Ei Seuraava kysymys: Onko palveluksen aikana riittävästi maastopäiviä? Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TOIMITUSSIHTEERI Ossian Hartig Puh ossian.hartig@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Helena Hyvönen Puh helena.hyvonen@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Eetu Heino Puh ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Kokelas Taneli Kontiainen Puh Alikersantti Janne Erola Puh Alikersantti Riikka Karppinen Puh Alikersantti Olli Rytkönen Puh Kaartinjääkäri Joonas Lehtonen Puh Kaartinjääkäri Olli Tuominen Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Joonas Kyöstilä graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Keränen Puh Kaartinjääkäri Lasse Perkkiö Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2013 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 14/2013 uutiset 3 Harjoitusalueet mahdollistavat koulutuksen Noin puolet maavoimien saapumiserästä harjoittelee Rovajärven alueella jossain vaiheessa palvelustaan. Natura-ohjelmalla suojeltu Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue on ollut puolustusvoimien käytössä jo yli 60 vuotta. Olli Rytkönen Parhaat armeija-ajan muistot syntyvät Rovajärvellä. Tai ainakin ne mieleenpainuvimmat. Näin toteaa alikersantti Meri Eskola Kainuun Prikaatista. Eskolan tavoin tuhannet palvelustaan suorittavat varusmiehet harjoittelevat vuosittain sodan ajan tehtäväänsä legendaarisella Rovajärven harjoitusalueella. Parhaimmillaan siellä voi harjoituksien aikaan olla yhtäaikaisesti yli taistelijaa. Rovajärven ampuma-alue, tuttavallisemmin Rova, perustettiin vuonna 1949 korvaamaan Pariisin rauhansopimuksessa menetettyä Perkjärven ampuma-aluetta. Pinta-alaltaan se on noin neliökilometriä, mikä tekee siitä läntisen Euroopan suurimman yhtenäisen sotilasharjoitusalueen. Alue on käytössä noin 200 vuorokautena vuosittain. Puolustusvoimille Rovajärvi on valtakunnan tärkein harjoitus- ja ampuma-alue, kertoo Jääkäriprikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Jari Osmonen. Alueella ammutaan noin 130 vuorokautena vuodessa. Perinteikäs Rova Rovajärven maisemia hallitsevat korkeat vaarat ja selänteet. Lapin luonto sekä vaihtelevat maastoolosuhteet tekevät siitä ainutlaatuisen paikan harjoituksille. Olin ensimmäistä kertaa Rovalla nyt toukokuun alussa. Lunta oli keväästä huolimatta varmaan napaan asti, alikersantti Meri Eskola Kainuun Prikaatista kertoo. Harjoitusten päätyttyä Lapissa oli ennätyshelteet ja hirveästi hyönteisiä, hän naurahtaa. Alueella järjestetyt raskaat harjoitukset ovat monille paitsi palveluksen haastavinta, myös jälkeenpäin ajateltuna parasta aikaa. Seiniin raapustetut leiripäivitykset kertovat omaa tarinaansa aikaisempien saapumiserien tunnoista. Vanhin löytämäni TJ-päivitys taisi olla 70-luvulta, Eskola muistelee. Ympäristötietoisuus tärkeää Kuva: Miska Reuhkala Rovajärvi on puolustusvoimille valtakunnan tärkein harjoitus- ja ampuma-alue. Ympäristönsuojelulain mukaan puolustusvoimien on oltava tietoinen toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista, joten Puolustushallinnon rakennuslaitos on teettänyt Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueesta ympäristöselvityksen. Sen mukaan alueen tunnistettavin päästö on melu. Muita havaittuja päästöjä ovat muun muassa maalialueen räjähteistä syntyvät haitta-aineet sekä sirpaleet. Vuosittain alueella majoittuvat tuhannet varusmiehet tuottavat paljon jätettä, joten toimiva jätehuolto on tärkeässä roolissa alueen siisteyden kannalta. Ympäristön on säilyttävä moitteettomassa kunnossa. Luontoon ei jätetä mitään. Alueet jätetään aina siistimpään kuntoon kuin sinne tultaessa, everstiluutnantti Jari Osmonen kertoo. Rovajärvellä harjoitetaan myös porotaloutta. Maanpuolustustoiminnasta johtuen porotöiden aiheuttamat kustannukset alueella ovat muuta Lappia korkeammat, joten puolustusvoimat maksaa Pyhä-Kallion paliskunnalle vuosittain noin euron suuruisen haittakorvauksen. Vattajan dyynit hiekkarantaa silmänkantamattomiin Vattajanniemi on puolustusvoimien harjoituskäytössä oleva Natura-ohjelmalla suojeltu hiekkadyynialue Keski-Pohjanmaalla. Sen yli 15 kilometriä pitkä yhtenäinen hiekkaranta mahdollistaa useiden eri asejärjestelmien käytön yhtäaikaisesti. Alueen vahvuuksia ovat myös laaja ampumasektori meren suuntaan sekä hyvät liikenneyhteydet. Pro-yhdistykset ajavat yksityiskäyttäjien etua Olli Rytkönen Pro Rovajärvi on vuonna 2006 perustettu yhdistys, jonka tehtävänä on valvoa Rovajärven harjoitusalueen yksityisten käyttäjien ja maanomistajien etua. Yhdistyksen perustaminen tuli tarpeelliseksi, kun puolustusvoimien toiminta alueella muutui maanomistajien kannalta aggressiiviseksi, toteaa Pro Rovajärvi ry:n puheenjohtaja Jukka Korpivuoma. Puolustusvoimien tekemään meluselvitykseen vedoten viranomaiset eivät enää myönnä rakennuslupia, hän kertoo. Everstiluutnantti Jari Osmonen ei väitettä allekirjoita. Jos alueelle halutaan rakentaa, se on täysin siviiliviranomaisten päätettävissä. Tässä toimitaan normaalin kaavamenettelyn mukaan, hän sanoo. Alueen käyttöön liittyviä kiistoja ratkaisemaan perustettiin vuonna 2010 Rovajärven alueen yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on kartoittaa alueen käytöstä johtuvia ongelmia sekä esittää ratkaisu niiden korjaamiseksi. Ryhmää johtaa puolustusvoimien edustaja. Pro Rovajärvi ei ole ainoa puolustusvoimien toiminnasta vastareaktiona syntynyt pro-liike. Pro Vattaja ry on perustettu edistämään ja turvaamaan Vattajan harjoitusalueen luontoarvojen suojelua sekä sen virkistyskäytön Suurin alueella järjestettävä harjoitus on Valtakunnallinen ilmapuolustusharjoitus, johon osallistuvat yhteistoiminnassa niin maa-, meri-, kuin ilmavoimatkin, kertoo harjoitus- ja lentolaitesektorin johtaja, kapteeni Mikko Kuusisto. Alueen luontoarvot otetaan harjoituksissa vakavasti huomioon. Esimerkiksi alueella majoittuminen tapahtuu vain sille käsketyillä paikoilla. Sama koskee luonnollisesti myös liikkumista sekä ajoneuvojen säilyttämistä, Kuusisto toteaa. jatkumista myös tulevaisuudessa, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Tero Nissilä. Pro Vattaja on esittänyt kansallispuiston perustamista alueelle. Alueen muuttaminen kansallispuistoksi olisi hankalaa. Huomionarvoista on, että jo nykytilassa puolustusvoimat tekee työtä luontoarvojen puolesta yhteistyössä muiden viranomaisten ja paikallisten kanssa, puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Jyrki Heinonen toteaa. Asiantuntevuudesta plussaa, verkkosivuista miinusta Puolustusvoimien asiantuntijoiden tasoa pidettiin kyselyssä hyvänä, kunhan kieli pysyi ymmärrettävänä. Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Mika Peltonen toimittajan haastateltavana Kultarannassa kesäkuussa. Kuva: Henri Keränen Olli Tuominen Suomalaistoimittajat ovat jälleen arvioineet puolustusvoimien viestinnän tasoa. Parhaat arviot tulivat viestinnän asiantuntevuudesta ja luotettavuudesta. Eniten petrattavaa puolestaan on viestinnän oma-aloitteisuudessa ja verkkosivuissa. Toisaalta arviot menivät monessa kohtaa myös voimakkaasti ristiin. Viestinnän merkitys julkisuuskuvan muovaajana on kasvanut. Silloin on kuunneltava yhteiskunnan ääntä, puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara pohtii kyselyyn osallistumisen syitä. Selvitys toi esiin sen, että viestinnässä pitäisi painottaa entistä enemmän tavallisen kansalaisen näkökulmaa ja selittää tehtyjen päätösten vaikutusta ihmisten arkielämään. Puolustusvoimat koskettaa jokaista suomalaista perhettä. Jokaisella on puolustusvoimista mielipide, oli sitten käynyt intin tai ei, Karhuvaara korostaa. Verkkosivuissa kehittämisen varaa Negatiivisesta palautteesta moni liittyi verkkosivujen toimintaan. Erityisesti yhteystietojen ja oikean henkilön löytymistä pidettiin hankalana. Karhuvaaran mukaan verkkosivujen kehittämiseksi tehdään määrätietoisesti töitä. Se on ehdottomasti sellainen asia, jota meidän pitää kehittää ja jota kehitetään, hän painottaa. Erityisesti huomiota kiinnitetään helppokäyttöisyyteen, yksinkertaisuuteen ja sivujen sisältöön. Suunnitteilla on virtuaalialuetoimisto-nimellä kulkeva hanke, jossa asevelvollisen asiointi aluetoimistossa pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi ja interaktiiviseksi, Karhuvaara esittelee. Keväällä toteutetussa Julkishallinnon Mediabarometrissä oli mukana 162 toimittajaa, joista 40 antoi puolustusvoimista tarkennetun arvion. Kyselyssä tutkittiin yhteensä 16 julkishallinnon organisaation mediaviestintää toimittajien näkökulmasta.

4 4 uutiset ruotuväki 14/2013 lyhyesti SoMa-harjoitus kokoaa naisia Rovajärvelle Valtakunnallisen SoMa harjoituksen tavoitteena on koota noin 200 vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta kiinnostunutta naista Rovajärvelle MPK:n järjestämässä harjoituksessa ovat mukana myös Maanpuolustusnaisten liitto ja Sotilaskotiliitto. Harjoituksen aikana osallistujat suorittavat yhden tarjolla olevista seitsemästä kurssista. MPK:n Lapin koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Yrjö Säkkinen kertoo, että suosituimmaksi on osoittautunut Luonnonmuonaa ja maastoruokaa -kurssi, joka on jo täynnä. Ilmoittautuminen harjoitukseen päättyy OTu Maanpuolustus kiinnostaa myös Facebookissa Ruotuväen Facebook-sivu ylitti heinäkuussa 500 tykkääjän rajan. Sivu on suosittu erityisesti varusmiesikäisten miesten keskuudessa, mutta herättää eniten keskustelua muissa ikäryhmissä. Uutisaiheet koskettavat ehkä enemmän vanhempia maanpuolustusihmisiä, verkkotoimittaja, kaartinjääkäri Olli Tuominen pohtii. Sivulle nostetaan mielenkiintoisia otteita Ruotuväen verkkouutistarjonnasta sekä toimitustyöstä kulissien takana. Tykkääjät voivat myös ottaa osaa kilpailuihin. Toimintaa pyritään kehittämään juuri päättyneen verkkopalvelututkimuksen avulla. Ruotuväen löydät osoitteesta JLe Suomalaiskopterit RIAT-näytöksessä Maavoimien NH90-helikopteri esiintyi Royal International Air Tattoo -näytöksessä (RIAT) Fairfordissa Englannissa heinäkuuta. Utin Jääkärirykmentti lähetti paikalle kaksi kopteria. NH90 herätti paljon kiinnostusta, ja se valittiin 20 "kauneimman" joukkoon kaiken kaikkiaan viidestäsadasta ilmaaluksesta. Näytös ja 12 tunnin mittaiset siirtolennot olivat kaikilta osin onnistuneita, sanoo toisen näytöslennon lentänyt kapteeni Mikko Honkasalo. Maailman suurin sotilasilmailutapahtuma RIAT keräsi yleisöä molempina näytöspäivinä noin henkeä. TKo Tuubakilpailun voitto Kaartiin Kaartin Soittokunnan tuuban äänenjohtaja Miika Jämsä on voittanut Lieksan vaskiviikkojen kansainvälisen tuubakilpailun. Toinen sija meni Espanjaan ja kolmas Itävaltaan. Kilpailuun osallistui 45 tuubistia 16 eri maasta. Heistä neljä oli suomalaisia. Toholammilta kotoisin oleva Jämsä on soittanut Kaartin Soittokunnassa vuodesta Hänet valittiin vuoden sotilasmuusikoksi vuonna Tuubisti soittaa virkatyönsä ohella perustamassaan Helsinki Brass Quartetissa. Lieksan vaskiviikot on vuosittainen vaskimusiikkifestivaali, joka kiinnostaa musiikin ystäviä myös kansainvälisesti. JLe Miinalaiva Pohjanmaa poistuu käytöstä 34 vuotta käytössä ollut miinalaiva Pohjanmaa poistuu käytöstä tämän vuoden loppuun mennessä. Pohjanmaan lisäksi käytöstä poistuu muitakin aluksia. Silti operatiivinen valmius säilyy. Riikka Karppinen Miinalaiva Pohjanmaa on palvellut puolustusvoimissa jo 34 vuoden ajan. Pohjanmaan taival tulee päätökseensä tämän vuoden loppuun mennessä, kun alus poistetaan käytöstä. Sen jälkeen vaihtoehtoina ovat joko myynti, museointi tai romuttaminen. Vuonna 1979 käyttöön otettuun Pohjanmaahan on sota-aluksille tavanomaisen elinkaarensa aikana tehty yksi eliniän jatkamiseen tähtäävä peruskorjaus vuosina Pohjanmaa ei suinkaan ole ainoa alus, jonka palvelus merivoimissa lähitulevaisuudessa päättyy. Merivoimien Esikunnan materiaaliosaston päällikkö, komentaja Veli-Pekka Heinonen kertoo, että luopumissuunnitelman mukaisesti käytöstä poistetaan myös ilmatyynyalus Tuuli ja vartioveneet Kiisla ja Kurki. Poistolistalla myös Tuuli, Kiisla ja Kurki Ilmatyynyalus Tuuli otettiin käyttöön prototyyppinä 2000-luvun alussa. Tuolloin alus täytti sille asetetut suorituskykyvaatimukset. Hankkeen aikana merivoimien tehtävien painotusta kuitenkin tarkistettiin, jolloin todettiin perinteisen alustyypin vastaavan paremmin täsmennettyihin suorituskykyvaatimuksiin. Vuonna 2003 ilmatyynyalushanke keskeytettiin ja hankkeen rahat kohdennettiin Hamina-luokan alusten lisähankintaan ja Hämeenmaa-luokan miinalaivojen peruskorjaukseen. Rajavartiolaitokselle 1980-luvulla rakennetut Kiisla ja Kurki sen sijaan luovutettiin merivoimille vartioveneiksi 2000-luvun puolivälissä. Nyt kaikkien kolmen aluksen on aika poistua merivoimien käytöstä. Alukset ovat olleet myynnissä vuosia ja ne on päätetty romuttaa tämän vuoden kuluessa. Niistä riisuttava materiaali hyödynnetään Joonas Lehtonen Pääosin Joensuuhun sijoittuvalle Puolustusvoimien Palvelukeskukselle on löytynyt toimitilat. Palvelukeskus perustetaan lähelle kaupungin keskustaa, Joensuun Tiedepuistoon. Sen eduiksi nähtiin etenkin keskeinen sijainti, tarkoituksenmukaiset tilaratkaisut sekä oheispalvelut. Tiedepuiston tarjous oli myös kustannuksiltaan kilpailukykyinen, lisää Palvelukeskuksen suunnitteluryhmän johtaja, everstiluutnantti Timo Viinikainen. Vaikka keskus aloittaa virallisesti toimintansa vasta vuoden 2015 alusta, tapahtuu Joensuussa jo tänä syksynä paljon. Uudet tilat saadaan käyttöön melkein heti niiden joulukuussa tapahtuvan luovuttamisen jälkeen, sillä puitteet ovat hyvin nykyaikaiset. Keskuksessa aloittaakin vuodenvaihteessa joukko ihmisiä, "Palvelukeskuksen runko", jonka Miinalaiva Pohjanmaa johti ja otti vastaan Helsingissä järjestetyn The Tall Ships Races -tapahtuman lähtöpäivän paraatin. varaosina merivoimien muilla aluksilla, Heinonen kertoo. Alusluopumiset ovat kuitenkin luonnollinen osa merivoimien toimintaa. Varsinaisten taistelualusten lisäksi merivoimat luopuu myös vuosittain vanhenevista kuljetusja apualuksista. Ne yleensä kuitenkin löytävät ostajansa yksityissektorilta, hän jatkaa. "Ei vaikutusta operatiiviseen valmiuteen" Heinosen mukaan alusluopumisilla ei ole vaikutusta merivoimien operatiiviseen valmiuteen. Tosin miinalaiva Pohjanmaasta luovuttaessa merivoimilta poistuu koululaiva ja myös valtameritoimintakyky. keskeisenä tehtävänä on valmistella keskuksen perustamista. Ensi vuoden alussa Joensuussa toimii jo yli 40 henkilöä täysipäiväisesti. Tehtäviin kuuluu esimerkiksi uuden toimintamallin ja tietojärjestelmien testaamista sekä ohjeistuksen laatimista ja tarkentamista. Joukon rooli on keskeinen myös uuden henkilöstön vastaanottamisessa ja perehdyttämisessä, Viinikainen valaisee. Sijainti haasteena rekrytoinnissa Heinonen kertoo, että kaikki merivoimien alusluopumiset tapahtuvat kuitenkin suunnitellusti. Kun on käynyt ilmeiseksi, että aluksilla ei ole enää operatiivista Riikka Karppinen Merivoimien Esikunnan materiaaliosaston päällikkö, komentaja Veli-Pekka Heinonen kertoo, ettei nyt poistettavien alusten tilalle ole tulossa uusia. Hänen mukaansa poistoilla ei kuitenkaan ole vaikutusta merivoimien operatiiviseen valmiuteen, sillä alusten määrä on suhteutettu merivoimien tehtäviin. tarvetta, niistä luovutaan. Aluksista luopuminen tuo luonnollisesti myös taloudellisia säästöjä. Mikäli aluksia ei enää voida Ei uusia aluksia tilalle Aluksia riittävästi valmiuden turvaamiseen Vuoden loppuun mennessä käytöstä poistettavan miinalaiva Pohjanmaan suorituskyvyt korvataan kehittämisohjelmassa olevalla Laivue hankkeella, jonka ideointivaihe on käynnissä. Nimensä mukaisesti uuden alustyypin pitäisi olla merivoimien käytössä 2020-luvun puolivälissä. Palvelukeskuksen uudet tilat joutuvat heti testiin Puolustusvoimien Palvelukeskus sijoittuu Joensuun Tiedepuiston ensimmäisen osan kolmanteen ja neljänteen kerrokseen. Kuva: Olli Rytkönen hyödyntää merivoimissa, tarkoituksenmukaista on tällöin päästä eroon myös alusten aiheuttamista ylläpitokustannuksista, hän sanoo. Ensi vuoden alussa merivoimilla on käytössään kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa, neljä Hamina-luokan ohjusvenettä, neljä Rauma-luokan ohjusvenettä, kolme Pansio-luokan miinalauttaa ja kaksi Katanpää-luokan miinantorjunta-alusta. Edellä mainittujen taistelualusten lisäksi merivoimilla on käytössään useita apualuksia ja nopeita kuljetusaluksia. Kaiken kaikkiaan Palvelukeskus tulee Joensuussa työllistämään 120 työntekijää. Yli kaksi kolmasosaa paikoista on täytetty puolustusvoimien omalla henkilöstöllä. Esimerkiksi tämän vuoden lopussa lakkautettavasta Pohjois-Karjalan Prikaatista on saatu lähes 30 osaajaa Palvelukeskukseen. Vielä avoinna on useita eritasoisia talous- ja matkapalveluiden sekä tiedonhallinnan tehtäviä. Muutamia keskeisiä paikkoja pyritään täyttämään avoimella haulla jo tänä vuonna, mutta suurin osa laitetaan hakuun vasta ensi keväänä. Myös puolustusvoimien henkilöstöllä on mahdollisuus hakeutua tehtäviin avoimessa haussa, Viinikainen korostaa. Hän myöntää, että Palvelukeskuksen sijainti on tarjonnut haasteensa työntekijöiden rekrytoinnille. Vaikka tehtävät ovat mielenkiintoisia ja haastavia, kaikki eivät ole valmiita siirtymään uudelle paikkakunnalle. Luotan kuitenkin, että saamme rekrytoitua tarvittavan henkilöstön, Viinikainen sanoo. Suurimmat epäilyt toiminnan keskittämisen toimivuudesta ovat hänen mukaansa hälvenemässä. Valitulla henkilöstöllä on pääosin positiivinen, innostunut asenne; olemme tekemässä jotain uutta. Kuva: Olli Tuominen

5 ruotuväki 14/2013 uutiset 5 Keuruun metsissä käy mylläkkä tähtäimessä Mitä tarkoittavat jälki-auk ja jälki-ruk? Olli Rytkönen Keuruun Pioneerirykmentin harjoitusalueella käy meteli ja mylläkkä. Kaivinkoneet kaivavat maasta jättimäisiä betonielementtejä ja puuta, maa pöllyää ja rekat ajavat teillä edestakaisin kuormanaan tonneittain erilaista maa- ja jäteainesta. Kyse on vuonna 2014 lakkautettavan Keuruun Pioneerirykmentin harjoitusalueiden puhdistus- ja ennallistamisprojektista. Käytännössä kaikki se, mitä 50 vuoden aikana on rakennettu, on purettava. Suunnittelut alkoivat tämän vuoden helmikuussa. Pioneerirykmentti poistuu täältä vuonna 2014, ja siihen mennessä on oltava valmista, kapteeni Ilkka Voutila kertoo. Tavoitteenamme on, että alue on jäljiltämme turvallinen niin ihmisille kuin eläimillekin, hän jatkaa. Ympäristö merkitsee Maasta nousee kasoittain metallia ja kyllästettyä puuta. Kaikki maastosta löytyvä metalli, betoni, puu sekä muu kierrätettävä jäte tuodaan lajitellusti yhdelle alueelle, josta ne aikanaan jatkavat matkaansa kohti uusiokäyttöä. Käyttökelvoton betoni murskataan ja sitä käytetään muun muassa maanparannusaineena. Ongelmajätteet, kuten kyllästetty puu, lajitellaan metallista, jonka jälkeen sen jatkokäsittelystä vastaavat ammattilaiset, Voutila toteaa. Maanalaisista korsuista löytyvät valtavat betonielementit nostetaan maasta ehjinä. Ne ovat kuin isojen poikien legoja. Niitä voidaan jatkokäyttää koulutuskäytössä jopa 10 kertaa, Voutila opastaa. Kokemusta intistä Alueella on satoja metrejä korsuja, linnoitteita sekä vallihautoja. Apuna ennallistamisprojektissa toimivat varusmiehet, joiden pioneerikoulutusta tehtävä tukee. Olenhan minä näitä konehommia melkein koko ikäni tehnyt. Ehkä 10-vuotiaasta lähtien, pioneeri Ville Pirttimäki summaa. Paljon mieluummin me täällä näitä hommia tehdään kuin kasarmilla pyöritään, lisää pioneeri Eemeli Asunmaa. Kokemus todellakin näkyy. Taistelijoiden käsittelyssä valtava linnoite maassa häviää hetkessä. Työn jälki on tarkkaa, liikkeet ripeitä ja motivaatio silminnähden korkealla. Muisto vain jää Ennallistamisprojektin yhteydessä pala Keuruun historiaa häviää. Alueella on harjoiteltu yli 50 vuotta. Tämä aiheutta osaltaan haasteita. Ei täysin tiedetä, mitä missäkin on 1960-luvun jälkeen tehty. Minäkään en ollut syntynyt vielä silloin, toteaa luutnantti Ville Mannonen. Raivauksen jälkeisestä alueen jatkökäytöstä päättää Metsähallitus. Alue on rikas marjastus- ja sienestysalue. Tieverkostokin on hyvä. Nähtäväksi jää, millaiseen käyttöön alue päätyy, kapteeni Voutila päättää. Kuva: Henri Keränen Janne Erola Täydennyshaku aliupseeri- ja reserviupseerikursseille mahdollistaa AUK:n tai RUK:n käymisen seuraavan saapumiserän kanssa. Jälkikäteen suoritettava johtajakoulutus voi vaikuttaa palvelusajan pituuteen. Miksi haitte jälki-auk:uun, alikersantti Ricardo Ruha (RR)? Entä mikä viehätti jälki- RUK:ssa, upseerioppilas Eemi Lamberg (EL)? RR: Sotilasuraa silmällä pitäen johtajakoulutus on pakollinen, joten jälki-auk oli ainut vaihtoehto. Eikä tietenkään veljeä alempiarvoiseksi voi jäädä. Johtajakoulutus ja uusien kavereiden saaminen ovat huippujuttuja. Suosittelen tuleville saapumiserille. Oikealla asennoitumisella asiat suorastaan huvittavat enemmän kuin ottavat päähän. EL: Kadettikouluun pääsemiseksi on hyvä olla reserviupseerikoulun käynyt. Toisekseen halusin päästä entistä paremmin selville omasta aselajistani, tiedustelulinjasta. Mielestäni täällä reserviupseerikoulussa kaikki on uutisia muualta Sotatalous kukoistaa paljon järkevämmin suunniteltu. Asioihin pureudutaan eri tavalla. Tuleeko teille palveluspäiviä enemmän? RR: Ensin minun piti olla yhdeksän kuukauden mies, jolloin päiviä olisi kertynyt 255. AUK:uun mentyäni palvelen täydet 347 päivää. EL: 36 lisäpalveluspäivää tulee, eli yhteensä päiviä tulee mittariin 383. Miten jälkikursseille voi hakea? EL: Ilmoittamalla halukkuudestaan oman joukkueen kouluttajalle, joka välittää asian eteenpäin komppanian päällikölle. Minun tapauksessani joukkueeni kouluttaja seurasi työskentelyäni apukouluttajana, mikä oli tärkeä osa prosessia. RR: Jälki-AUK:uun piti täyttää hakemus yhdessä kouluttajani kanssa, joka välitti hakemukseni eteenpäin. Sitten tuli vain odoteltua, kunnes portilla vartiovuorossa ollessani komppaniani päällikkö tuli onnittelemaan AUK:uun pääsyn johdosta. Brodeeratut arvomerkit kokeiluun ensi vuonna Riikka Karppinen Riikka Karppinen Vasemmalla puolustusvoimilla vielä käytössä oleva metallinen kersantin arvomerkki ja oikealla Varustelekan brodeerattu malli samasta arvosta. Puolustusvoimat aloittaa brodeerattujen arvomerkkien kokeilukäytön vuoden 2014 alussa. Vuoden kestävä kokeilu koskee kotimaan palveluksessa olevaa kantahenkilökuntaa ja toteutetaan vain maastosuojavaatetuksen m05 pukineisiin. Kapteeni Mika Lund Länsi- Suomen Huoltorykmentin Talousvarikolta kertoo, että kokeilun taustalla ovat niin taloudelliset kuin käytännöllisetkin syyt. Brodeeratut arvomerkit kestävät käytössä metallisia merkkejä paremmin. Brodeeratuissa merkeissä ei ole irtoavia osia, jotka rikkoutuessaan aikaansaavat puolustusvoimille muun muassa lisäkustannuksia. Lund kehuu brodeerattujen arvomerkkien hyvää laatua ja selkeitä yksityiskohtia. Niiden avulla sellaisetkin arvot, kuten vaikkapa luutnantti ja everstiluutnantti, erottuvat selkeämmin toisistaan. Nato puhutti SuomiAreenalla Suomen Atlantti-Seura järjesti NATO salarakas? -keskustelun SuomiAreenalla keskiviikkona 17. heinäkuuta. Keskustelemassa olivat seuran puheenjohtaja, Euroopan parlamentin jäsen Liisa Jaakonsaari (sd.), Sadankomitealiiton puheenjohtaja Ville Hulkkonen, puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen ja Talouselämä-lehden päätoimittaja Reijo Ruokanen. Salarakas-teemaan tartuttiin heti keskustelun aluksi. Ihmiset eivät tiedä Suomen ja Naton suhteesta tarpeeksi, Jaakonsaari totesi. Keskustelijat huomauttivat, että vielä vähemmän muut valtiot osaavat hahmottaa, missä tilassa Suomi Nato-asiassa kelluu. Aihe on jälleen ajankohtainen, sillä Suomessa vastikään vierailleen Yhdysvaltain apulaispuolustusministeri James T. Townsendin mukaan Naton ovet ovat edelleen Suomelle avoimet. Karoliina Honkanen muistutti, että Suomella vaadittavat kriteerit täyttyvät vain kansalaisten tuki puuttuu. Naton rauhankumppanuusohjelmaan Suomi on kuulunut vuodesta 1994 lähtien. Erot jäsenyyden ja kumppanuuden välillä ovat kuitenkin suuret: esimerkiksi päätöksenteko ja turvatakuu eivät koske Suomea. Kuva: Varusteleka Kulutuskestävyys testissä Vuoden mittaisen kokeilun aikana selvitetään merkkien käyttö- ja kulutuskestävyyttä. Joukko-osastot antavat brodeeratuista arvomerkeistä palautteen, jossa selvitetään muun muassa rikkoutuneiden tai kuluneiden merkkien määrä sotilasarvoittain, nimetään yleisimmin ilmenevät viat, vertaillaan uusien ja vanhojen merkkien käyttökelpoisuutta keskenään sekä annetaan mahdolliset parannusehdotukset uusista merkeistä. Mikäli kokeilu osoittautuu onnistuneeksi, brodeeratut arvomerkit on tarkoitus ottaa varusmieskäyttöön niin pian kuin mahdollista. Aikaisintaan tämä tarkoittaa vuotta Brodeeratut merkit sivuuttaisivat metalliset edeltäjänsä niin maasto- kuin lomapuvuissa. Uusia uhkia Suomen turvallisuutta vaarantaviksi tekijöiksi keskustelijat nimesivät muun muassa Venäjän, erilaiset kansainväliset konfliktit, luonnonkatastrofit ja uusimpana kyber-uhat. Puolustuskyvyn turvaamiseksi tulevaisuudessa ehdotettiin niin liittoutumia, kansainvälistä yhteistyötä, Natoa kuin viranomaiskeinojakin. Talouselämä uutisoi verkkosivuillaan vuoden 2012 olleen ennätyksellinen puolustus- ja lentokoneteollisuudelle. Deloitten globaalin tutkimuksen mukaan ala kasvoi 5,9 prosenttia ja suhteellinen liikevoitto oli 8,6 prosenttia. Puolustusmenot laskivat maailmanlaajuisesti 1,3 prosenttia. Suurin syy tähän oli Yhdysvaltojen budjettileikkaukset. Yhdysvallat vastaa lähes puolesta maailman puolustusmenoista. Esimerkiksi Lockheed ja Boeing ovat mukana niin puolustusvälineteollisuudessa kuin lentokoneteollisuudessakin. Lentokoneteollisuus kasvoi huimat 16,2 prosenttia viime vuoden aikana. Talouselämä Syyriassa suomalainen kuolonuhri Syyrialaiskapinallisten joukoissa taistellut turkulaismies on kuollut, kertoo Turun Sanomat. Mies menetti henkensä taistelussa Aleppon kaupungissa kesäkuun lopulla. Mies matkasi viime kesänä suomalaisen vaimonsa kanssa Turkin kautta Syyriaan. Syyriassa hän liittyi kapinallistaistelijoihin ja osallistui sotatoimiin Aleppon alueella. Suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorvan mukaan virallista tietoa kuolemasta ei ole. Hän kertoo, ettei tällaisissa tilanteissa tieto kuolemasta kulje viranomaisteitä. Turun Sanomat Kiinan armeija mukana videopelissä Helsingin Sanomat kirjoittaa Kiinan armeijan tukeneen videopeliä, jossa pelaajan tarkoituksena on valloittaa Japanille kuuluva saarialue, Diaoyusaaret. Peliä mainostavassa videossa on käytetty otoksia Japanin uudesta pääministeristä Shinzo Abesta. Sitä mainostetaan iskulauseella suojele Diaoyusaaria. Kiinan armeija on tarjonnut tukeaan esimerkiksi pelien äänien saamiseksi autenttiseksi. Pelin suunnittelijat kertoivat saaneensa jo miljoonia pelin ennakkotilauksia. Peliä käytetään myös henkilöstön värväämiseen armeijaan ja sotilaiden kouluttamiseen. Helsingin Sanomat Toimittanut Eetu Heino

6 6 maailmalla ruotuväki 14/2013 lyhyesti Venäjällä pidettiin yllätyssotaharjoitus Venäjä suoritti heinäkuuta suuren sotaharjoituksen Kaukoidässä. Uutistoimisto Ria Novostin mukaan kyseessä oli suurin Venäjän järjestämä yllätysharjoitus sitten Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Sen mukaan harjoitukseen osallistui muun muassa sotilasta ja panssaroitua taisteluajoneuvoa. Venäläinen sotilasanalyytikko Aleksander Colts arvioi tuoreeltaan, että harjoituksiin osallistui noin sotilasta. Myöhemmin toimittaja Aleksei Nikolskii kertoi joukkojen määräksi sotilasta. Harjoitusta pidettiin onnistuneena. Suurimmat ongelmat koskivat joukko-osastojen yhteistyötä, kertoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija. (Helsingin Sanomat 13.7.) JEr Rap rekrytoinnin tueksi Venäjällä Miten saada nuoret miehet innostumaan armeijasta ja lähtemään ilolla palvelemaan maataan? Venäjällä puolustusministeriö on keksinyt ongelmaan ratkaisuksi rap-videon, jolla valtion virkamies Anton Gubankov riimittelee armeijan iloista. 2,5-minuuttisella musiikkivideolla tv-persoonallisuutenakin tunnetun Gubankovin taustalla nähdään yleviä videoita sotilasparaateista ja hävittäjistä. Batman sisältä ja Rambo ulospäin, sellaisia ovat miehemme ja upseerimme, juuri näin! Gubankov räppää. Venäjällä syksyn saapumiserä astuu vuodeksi palvelukseen syyskuussa. (BBC 25.7.) JLe Japani tehostamassa aluevalvontaa? Japanin puolustusministeriön tekemässä raportissa arvioidaan, että kaukaisten alueiden valvontaan tarvitaan lisää miehittämättömiä lennokkeja ja nopeita maihinnousujoukkoja. Raportin mukaan Japanilla olisi hyvä olla samanlaisia maihinnousujoukkoja kuin Yhdysvalloilla. Tarvetta perustellaan ennen kaikkea kiistanalaisten Senkakusaarten valvonnalla. Japani on pitkään kiistellyt kiinalaisten kanssa saarten hallinnasta. Kiinan rajavartioston alukset liikkuivat hiljattain saarten lähistöllä ja Japanin mukaan alukset tulivat sen aluevesille. (Iltalehti 30.7.) OTu Yhdysvallat tutkii ilmastonmuokkausta Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA on tilannut maan kansalliselta tiedeakatemialta tutkimuksen mahdollisuudesta ohjailla säätä. Yhdysvaltojen erikoispalveluiden kiinnostus ilmastonmuokkausta kohtaan on Venäjän Äänen mukaan herättänyt huolen, että yhdysvaltalaiset haluavat kehittää hyökkäyksessä käytettävän ilmastoaseen. CIA on myöntänyt tutkimukseen dollaria. Tutkimuksen on tarkoitus kestää 21 kuukautta, ja sen aikana selvitetään ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa sääoloihin sekä ilmastonmuokkauksen uhkia kansalliselle turvallisuudelle. (Venäjän Ääni ) RKa Ei vanhan vallan paluuta Libyalaiset toivovat levottomuuksille loppua. Maa pyrkii tasapainoon ja kehitykseen. Riikka Karppinen Vuosi 2011 oli Pohjois-Afrikassa sijaitsevalle Libyalle suurien mullistusten vuosi. Helmikuussa 2011 puhjenneet mielenosoitukset kärjistyivät pian sisällissodaksi, joka johti yli neljä vuosikymmentä Libyaa hallinneen Muammar Gaddafin surmaan lokakuussa Parin vuoden takainen sisällissota on laantunut maassa jatkuvaksi epätasapainoksi ja levottomuuksiksi. Suomen Tunisian ja Libyan suurlähettiläs Tiina Jortikka-Laitinen kuvailee maan elävän nyt muutosten aikoja. Tällä hetkellä valtaa pitää väliaikainen, heikko ja varsin kiistanalainen parlamentti, joka joutuu toimimaan jatkuvien paineiden alla. Parlamentin tehtäväksi annettu perustuslain laatiminen on edelleen alkutekijöissään. Alueelliset ja eri ryhmien väliset ristiriidat jarruttavat kehitystä. Kansan keskuudessa vahvistuu yhteinen tahto siitä, että maan tilanne tasaantuisi. Pitkään jatkuneen epätasapainon seurauksena on syntynyt yleinen väsymystila. Kansan toive on, että asioissa viimein edettäisiin. Kilpailua vallasta Taneli Kontiainen Japanin puolustusvoimien koulutuslaivueen lippulaiva JDS Kashima vieraili Suomessa Ankkuroituminen Helsingin Katajanokalle oli historian ensimmäinen Japanin laivastovierailu Suomeen. Tällä kertaa Japanin suurlähetystö oli aktiivinen ja vierailu saatiin onnistumaan, Merisotakoulun johtaja, kommodori Sakari Martimo kertoo. Hänen mukaansa vieraiden ohjelma oli monipuolinen. Kadetit tutustuivat tällä vierailulla Merisotakoulun toimintaan ja saimme oppia toisiltamme Libyalaiset osoittivat mieltään Washingtonissa, Yhdysvalloissa vuonna 2011 ja vaativat muutosta. Nyt Gaddafin valta on historiaa, mutta muutosta he vaativat vieläkin. Gaddafin vallan kukistuttua lokakuussa 2011 Libya putosi tyhjyyteen. Maa oli mellakoinut itsensä ulos vuosikymmenien yksinvallasta, mutta vapautta ei osattu vielä käsitellä. Erinäiset hajanaiset joukot alkoivat haalia otetta itselleen, eivätkä poliisi ja armeija kyenneet hallitsemaan tilannetta. Valtion virallisten turvallisuusrakenteiden perustaminen on vasta alussa. Koska maan poliisi ja armeija ovat heikkoja, valtio joutuu Jortikka-Laitisen mukaan pelaamaan "kaksin kortein". Tämä tarkoittaa maan viranomaisten ja erinäisten epävirallisten joukkojen yhteistyötä. Gaddafin kannattajat ovat pääosin vetäytyneet hiljaisuuteen. Muun muassa lainsäädännön avulla heidät halutaan syrjäyttää kaikesta poliittisesta ja julkisesta toiminnasta. Jortikka-Laitinen kertoo, että Libyan lisäksi esimerkiksi Tunisiasta löytyy edelleen Gaddafin paenneita kannattajia. Yhteentörmäyksiä vastustajien kanssa tapahtuu vieläkin. Maaseudulla ja pikkukaupungeissa levottomuudet ovat hiipuneet, mutta tilanne jatkuu epävakaana erityisesti Libyan itäosissa ja etelässä. Suuremmissa kaupungeissa erityisesti epävirallisten turvajoukkojen kapinamieli elää edelleen. Teollisuuteen toivotaan uudistuksia Teollisuus on pysynyt Libyassa pitkälti ennallaan. Sen pääpaino on öljyntuotannossa. Vaikka ala pitää maan varoissaan, libyalaiset kaipaavat uudistuksia tuotannon laatuun ja määrään. Tiina Jortikka-Laitinen kuvailee Libyan öljyntuotannon olevan vanhanaikaista. Modernisoimista kaipaavat niin laitteisto kuin öljyvarojen taloudellinen hyödyntäminen. kadettikoulutuksesta, Martimo toteaa. Laivue on parhaillaan vuotuisella, viiden kuukauden pituisella koulutuspurjehduksellaan. Ministeriä kiinnosti kansainvälinen toiminta Laivastovierailun yhteydessä Suomessa vieraili myös Japanin puolustusministeri Itsunori Onodera. Ministeri tutustui lippulaivan toimintaan ja purjehduksen sujumiseen. Tapaamisella puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Rädyn kanssa päivitettiin ajankohtaiset tiedot maiden välisiin suhteisiin liittyen. Erityisesti keskusteltiin kansainvälisestä toiminnasta, josta Japani on tähän asti pidättynyt. Suomen toiminta sotilasliittoon kuulumattomana maana kansainvälisessä toiminnassa ja sotilaallisessa kriisinhallinnassa kiinnostaa japanilaisia, puolustusministerin adjutantti, komentajakapteeni Anssi Munkki kertoo. Onodera tapasi vierailullaan myös pääministeri Jyrki Kataisen. Libyalaiset toivovat, että öljyä jalostettaisiin maassa pidemmälle ja tuloja hyödynnettäisiin älykkäämmin. Hallinnon tulisi kyetä ohjaamaan öljyvaroja aiempaa tehokkaammin valtion rakentamiseen ja eri hallinnonalojen uudistusten toteuttamiseen. Nyt suuri osa varallisuudesta karkaa ulkomaille, Jortikka-Laitinen sanoo. Libyan armeija ja poliisi joutuvat tekemään yhteistyötä maassa vaikuttavien epävirallisten joukkojen kanssa, sillä yksin ne eivät kykene ylläpitämään valtion järjestystä. Kuvassa kapinallisia osoittamassa mieltään lokakuussa Kahinaa naapurissa Japanin laivastovierailu oli historiallinen Koulutuslaivueen lippulaiva JDS Kashiman myötä vieraaksi saatiin Japanin puolustusministeri. JDS Kashimalla palvelee viiden kuukauden koulutuspurjehduksen aikana kaiken kaikkiaan 350 henkilöä, joista 120 on opintojaan suorittavia merikadetteja. Yleisö pääsi tutustumaan alukseen perjantaina. Kuva: Magharebia Egyptin levottomuudet heijastuvat myös Libyaan. Yhteisen rajan lisäksi mailla on paljon yhteistyötä, minkä vuoksi mielenilmaukset kantautuvat naapurimaasta Libyaan asti. Niin kauan kuin naapurimaissa kuohutaan, lähimaidenkaan ei ole helppoa vakiintua, Jortikka- Laitinen tiivistää. Libyan rajoilla liikenne ja kauppa käyvät vilkkaina. Erityisesti laittomia aseita ja salakuljetuksia virtaa rajojen yli. Käynnissä olevassa EU:n johtamassa rajanvahvistamisoperaatiossa tilanteeseen pyritään puuttumaan. Viimeksi kesäkuussa Libyassa vieraillut Jortikka-Laitinen kertoo Libyan katukuvan rauhoittuneen. Öiset ammuskelut ovat vähentyneet ja yhteenottoja tapahtuu harvemmin. Tie tasapainoon on kuitenkin vielä pitkä, mutta yhteinen tahto sen saavuttamiseksi vie tavoitteessa eteenpäin. Kuva: Mark Taylor Kuva: Lasse Perkkiö

7 ruotuväki 14/2013 reportaasi 7 Kuvat: Henri Keränen Apumekaanikot valmistelevat Hornetia lähtökuntoon maantietukikohtaa simuloivalla huoltopaikalla. Ilmatorjunta varmistetaan maassa Pohjoismyrsky-harjoitus kokosi ilmavoimien joukot Rovaniemelle. Harjoituksessa yhdistyivät kokemus ja nuoruuden into. Olli Tuominen Operaatiokeskusta suojaava lentosotamies Markus Lahtinen 1. suojauskomppaniasta viettää kaikessa rauhassa evästaukoa. Ympärillä näyttää rauhalliselta. Yhtäkkiä alkaa kuitenkin tapahtua: keskuksen itäpuolelta alkaa kuulua ammuskelua ja vihollisen taistelijoita näkyy erään kontin takana olevassa metsikössä. Nopeasti taistelijat särmäävät varustuksen ja siirtyvät sähäkästi aukealta metsän reunaan suojaan, jonka jälkeen alkaa suunnitelmallinen eteneminen kohti vihollista, maastoa hyväksi käyttäen. Ilmavoimien Pohjoismyrskypäättöharjoitus Rovaniemellä keräsi paikalle joukkoja kaikista ilmavoimien joukko-osastoista. Viisipäiväisessä harjoituksessa testattiin muun muassa uuden taistelutukikohdan kokeilukokoonpanoa. Tavoitteena on vakiinnuttaa siirrettävän taistelutukikohdan kokoonpano ja siirtää se joukkotuotantoon 2015, harjoituksen projektiupseeri, kapteeni Pekka Hytönen Lapin Lennostosta kertoo. Päättöharjoitus tarjoaa mahdollisuuden harjoitella omaa sodan ajan tehtäväänsä todenmukaisessa ympäristössä, Hytönen tiivistää harjoituksen idean. Oman SA-tehtävän harjoittelua Lentoteknillisen komppanian komentopaikalla meidät ottaa vastaan tilanneupseerina toimiva upseerikokelas Petteri Kangasluoma Satakunnan Lennostosta. Hän vastaa tilannekuvan luomisesta sekä toimii päällikön apulaisena. Harjoituksessa näkee oikeasti, miten kaikki toimii oikeassa sodan ajan organisaatiossa, Kangasluoma pohtii harjoituksen hyötyjä. Alaisena on helppo olla, kun kokelaatkin tietävät niin paljon. Kesäkuussa kotiutuneet apumekaanikot harjoittelivat harjoituksessa koneiden tankkausta ja huoltoa maantietukikohtaa simuloivissa olosuhteissa, ja toinen joukkue puolestaan vastasi koneiden aseistuksesta. Koneiden tankkauksista huolehtivat laivuekuljettajat, joiden päivään harjoitus ei tuo suuria muutoksia. Isoimpana erona on se, että illallakin voi tulla tankkauksia ja heti pitää olla valmis lähtemään liikenteeseen, korpraali Ville Korhonen Lapin Lennostosta kertoo. Pääosassa lentokoneet Ilmavoimien harjoituksessa lentopalveluksen johtopaikka on keskeisessä roolissa, sillä siellä seurataan ilmatilannekuvaa ja jaetaan tehtävät neljästä koneesta koostuvalle Hornet-parvelle. Itse tehtävät tulevat lentäjille ylemmältä tasolta ja taistelunjohtajan tehtävänä on jakaa ne edelleen parvelle. Johtopaikalla Hornet-pilotit vaihtuvat. Tauolle tulevat ja taivaalle lähtevät vaihtavat tietoa. Tässä harjoituksessa ilmataisteluja on harjoiteltu Rovaniemestä koilliseen olevalla harjoitusalueella ja paluumatkalla koneet ovat tehneet maalilentoja ilmatorjuntajoukoille. Viestimies ottaa rennosti Aamupäivällä 2. suojauskomppanian komentopaikalla on hiljaista. Paikalla pimennetyssä kontissa on vain radion ääressä päivystävä lentosotamies Anssi Kiviaho Ilmasotakoulusta Kauhavalta. Tehtävä ei kaikessa leppoisuudessaan kuitenkaan miestä täysin miellytä. Ennemmin olisin metsässä ryynäämässä. Aika tylsää, kun on vain täällä ollut, hän harmittelee. Lääkintäteltassa harjoiteltiin yön tunteina polvensa loukanneen sotilaan hoitoa. Positiivista on sen sijaan ollut, että harjoituksen aikana on päässyt nukkumaan riittävästi. Kolmen tunnin päivystysvuoroa seuraa aina kuuden tunnin lepojakso. Kesken keskustelun radion kautta tulee viesti. Kahden joukon on pitänyt kohdata, mutta toista ei näy missään. Kiviaho kuuntelee viestin, laskee luurin alas ja pohtii hetken hiljaa. Mitähän tähän nyt vastaisi, hän tokaisee lopulta. Kantahenkilökunnan aliupseerit kokelaiden johdettavina Viestikomppaniassa kokeiltiin Tulitaistelu vaatii toisinaan myös uhreja. harjoituksessa uudenlaista organisaatiota, kun upseerikokelaiden johtamat ryhmänjohtajat olivatkin kantahenkilökunnan aliupseereita. On hyvä, että alaiset ovat osaavia, jolloin heidät on helppo laittaa eri tehtäviin, arvioi upseerikokelas Niclas Lakonen alaisiaan. Alaisena on helppo olla, kun kokelaatkin tietävät niin paljon, kehuu kersantti Joni Vainikainen. Myös Viestikomppanian pääkouluttaja, kapteeni Pentti Kormano yhtyy kehuihin: Käytännön kokemuksen ja nuoruuden innon yhdistämällä saatiin aikaan toimiva malli. Palaute molemmista suunnista on ollut vain positiivista. Viestikomppanian tehtävänä on ylläpitää tarvittavat viestiyhteydet joukkojen tiedonkulun varmistamiseksi. Työtä on paljon ennen harjoitusta, mutta viestiyhteyksien valmistuttua tehtävät painottuvat niiden ylläpitoon. Järjestelmiin tulee ihan oikeita vikoja, joita korjataan. Lisäksi on pelattuja vikoja, joilla testataan toiminnan laatua, Kormano kertoo. Parasta harjoituksessa on se, kun tilanne on päällä. Mahdollisimman paljon härdelliä, niin riittää tekemistä, Lakonen tuumaa.

8 8 EUROOPAN PUOLUSTUS ruotuväki 14/2013 Kuka puolustaisi Eurooppaa? Teksti: Tommi Eskola Taitto: Joonas Kyöstilä Kuvitus: Lasse Perkkiö Kymmenen pisteen tietokilpailukysymys: mitä ovat Visegrad, Weimar, Northern Group ja Baltnet? Jokainen edellä mainituista yhdistelmistä on kehys, jonka sisällä ja välillä Euroopan maat järjestävät omaa puolustuspolitiikkaansa ja harjoittavat siinä samalla myös turvallisuus- ja ulkopolitiikkaa. Kun soppaan lisätään vielä Euroopan puolustusvirasto, Lissabonin sopimuksen pykälät ja Eurooppaneuvosto, alkaa toimijoiden määrä mennä jo yli hilseen. Viime vuosina sekametelisopan isoimmat sattumat ovat olleet alueellisen yhteistyön järjestöt, jotka ovat ottaneet näkyvän roolin puolustusyhteistyön saralla. Esimerkiksi suomalaisittain katsottuna lähinnä oleva Nordefco (Nordic Defence Cooperation) perustettiin virallisesti marraskuussa 2009, ja nyt se kattaa käytännössä kaiken Pohjoismaiden välisen puolustusyhteistyön, joista näkyvimpiä ovat tietenkin yhteiset sotaharjoitukset. Myös Baltian maat ovat aktiivisesti kehittäneet omaa alueellisen puolustusyhteistyön järjestöään, joka toimii läheisesti muun muassa sa Pohjoismaiden kanssa. Miksi tällainen trendi on niin selkeä, vaikka Euroopan unionilla on omat viitekehyksensä puolustuspolitiikan toteuttamiseen? Huono taloustilanne on yksi keskeisimmistä syistä, miksi puolustuspolitiikka spolitiikka on jäänyt unionin agendalla alemmas, toteaa Jean fessori Hanna Ojanen n Tampereen yliopistosta. Monnet-pro- Toisaalta Ojasen mukaan nurina litiikan hitaasta kehityksestä on jo osoitus puolustuspo- siitä, että aiheeseen liittyy kuitenkin kunnianhimoa. Talouden lisäksi ongelmana on myös ulko-, puolustus- ja turvallisuuspolitiikan tärkein kehys, vuonna 2003 voimaan tullut Lissabonin sopimus. Lissabonin sopimukseen liittyy jäsenmaiden kesken erinäisiä ristiriito-itoja, jotka haittaavat puolustuspolitiikan kehittämistä, selventää Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen erikoistutkija Tommi Koivula. Hän myös muistuttaa unionin kehittyneen valtavan nopeasti 2000-luvun 00-luvun alussa. Kehitys johti ähkyyn. Sen lisäksi jäsenmaat eivät ole luovuttaneet tarpeeksi valtaa unionin nin uudelle linnolle, jotta se voisi i toimia niin kuin on tar- ulkosuhdehalkoitettu. Lissabonin sopimukseen liittyy jäsenmaiden kesken erinäisiä ristiriitoja, jotka haittaavat puolustuspolitiikan kehittämistä. Lissabonin sopimus on ratifioitu jokaisessa jäsenmaassa, joten teoriassa se myös sitoo jäsenmaita. Talouskriisi on kuitenkin pahasti hidastuttanut käytännön kehitystyötä. Toinen syy on isojen jäsenmaiden, kuten Ranskan ja Iso-Britannian, haluttomuus panostaa kehitystyöhön. Ne tukivat aikanaan voimakkaasti yhteistä politiikkaa, mutta ovat ajan mittaan menettäneet kiinnostuksensa takkuavaan yhteistyöhön. Sotilaallisen vipuvarren puute Euroopan unionia on koko historiansa ajan pidetty hampaattomana suurvaltana johtuen selkeästi yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puutteesta. Esimerkiksi Irakin sota vuonna 2003 ja parin vuoden takainen Libyan kriisi ovat osoittaneet unionin kykenemättömyyden näyttää yhtenäiseltä ulospäin. Jäsenmaat ovat toteuttaneet omaa politiikkaansa ja vaikuttamiskeinot ovat jääneet pehmeän vaikuttamisen, soft powerin varaan. Unioni on kuitenkin osoittanut, että soft power on myös toimiva työkalu. Perinteinen so- tilaallinen voimankäyttö ei siis ole mikään vält- tämättömyys, Koivula puolustaa. Soft power on termi, joka pitää sisällään muut kuin sotilaalliset vaikuttamiskeinot, kuten siviilikrii- sinhallinnan tai rauhanvä- lityksen. Koivula kuitenkin myöntää, että yhteiseu- rooppalaisen sotilaallisen vipuvarren puuttuminen on ajoittain halvauttanut unionin toimintakyvyn lähialueen konflikteissa. Se on ollut ongelma jo 1990-luvulla Balka- nilla, sittemmin esimerkiksi Irakissa ja Libyassa. Sama ongelma näkyy nyt myös Syyriassa. Huolimatta siitä, että unioni ei ole onnistunut lähialueidensa kriisien vakauttamisessa, soft po- wer on kuitenkin saanut hyväksytyn statuksen niin unionin sisä- kuin ulkopuolellakin. Niinpä Naton pääsihteeri, tanskalainen Anders Fogh Rasmussen aiheuttikin toukokuussa hämmen- nystä toteamalla Euroopan unionin parlamentin ulkoasiainkomitean kokouksessa, että meidän eurooppalaisten on ymmärrettävä, että soft po- wer ei ole valtaa lainkaan ilman todellisia vai- kuttamisen keinoja sen tukena. Rasmussenin huoli on ilmeinen, sillä Naton jäsenmaista 27 on

9 ruotuväki 14/2013 EUROOPAN PUOLUSTUS 9 myös Euroopan unionin jäsenmaita. Siten talousvaikeudet unionissa heijastuvat suoraan Naton toimintaan muun muassa jäljessä laahaavien aavi tai kokonaan puuttuvien kalustohankintojen kautta. a. Entä jos Euroopan unionilla olisi todellista ta sotilaallista voimaa oman armeijan muodossa? Olisiko täysin mahdotonta kuvitella kansallisten al list sten tunnusten tilalle Euroopan tähtilippua? Ei se mitenkään mahdoton ajatus ole. Esimerkiksi yhteiset ilmavoimat on joillekin valtioille vain käytännöllinen asia. Toiset puolestaan lähestyvät asiaa turvallisuusriskien näkökulmasta. Muutokset ovat aina riski. Esimerkiksi Pohjoismaissa monelle voi olla vaikea ajatella, että yhteinen puolustus ulottuisi aina Maltan saarelle asti, Ojanen analysoi. Tälläkin hetkellä monet unionin maat kuitenkin tekevät käytännön yhteiseurooppalaista sotilaallista yhteistyötä kriisinhallinnan saralla. Esimerkiksi EUTM Malissa (EU Training Mission in Mali) suomalaiset, ruotsalaiset ja liettualaiset sotilaat kouluttavat yhdessä Malin armeijalle sotilaita. Alueellinen yhteistyö Euroopassa Vaikka edellä mainittiin, että alueellinen yhteistyö on lisääntynyt viime vuosina, ei se kuitenkaan ole uusi ilmiö Euroopassa. Yhteistyö periytyy osittain jo kaukaisesta historiasta. Esimerkiksi Tsekin, Slovakian, Unkarin ja Puolan muodostama Visegrad-ryhmä on alun perin perustettu jo vuonna Nykyinen yhteistyöjärjestö on perustettu vuonna 1991, joten sekin on jo vanhempi kuin nykymuotoinen Euroopan unioni. Lisäksi unionin kehitys on aina edennyt kahdella raiteella, osin tarkoituksellisesti. Puolustuspolitiikankin ustuspolitiikankin saralla eri tahtiin etenevä kehitys on nähty teisenä. Nopeammin kehittyvät auttavat myös hitaampia kehittymään, ja myön- se puolestaan tukee kokonaiskehitystä, Ojanen selventää. Ojanen kuitenkin myöntää, että nykyinen alueellisuus saattaa tulevaisuudessa olla haaste unionille. Tällä hetkellä siltä ei näytä, mutta asian an suhteen on hyvä olla varuillaan. Ojanen peräänkuuluttaa selkeitä toimia unionin sisältä: Euroopan tolta (European Defence Agency) sekä poliittisilta päättäjiltä. tä. Hänen mukaansa EDA:n pitäisi olla kartalla eri alueellisista virityksistä ja samalla uni- puolustusvirasonin kokonaiskehityksestä omalla toimialallaan. Poliitikoilta ta Ojanen puolestaan haluaa ideoita ja ohjausta siitä, itä, mihin suuntaan yhteistä politiikkaa tulisi kehittää. Yksi mielenkiintoinen näkökulma alueellistumisen lisääntymiseen liittyy sekin jo unionin ja koko Euroopan vanhaan ongelmaan: tuuriseen erilaisuuteen. Eurooppa, ja etenkin kult- Euroopan unioni, on ollut historiansa aikana jakautunut pohjoiseen ja etelään. Jakolinja on vain Esimerkiksi Irakin sota vuonna 2003 ja parin vuoden takainen Libyan kriisi ovat osoittaneet unionin kykenemättömyyden näyttää yhtenäiseltä ulospäin. vahvistunut talouskriisin myötä, kun erityisesti Välimeren maat ovat ajautuneet pahimpiin ongelmiin. Samalla jotkin maat ovat kyseenalaistaneet velvollisuuteensa auttaa hädässä olevia maita. Samanaikaisesti alueellinen puolustusyhteistyö on lisääntynyt Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Yksi selitys asialle voi olla juuri kulttuurin merkitys. Maantieteellisen sijainnin lisäksi esimerkiksi Pohjoismaiden on helppo toimia keskenään, kun pelisäännöt ja työskentelytavat ovat tuttuja kaikille. Koivula allekirjoittaa väitteen. Tämänhetkinen kehitys vahvistaa kyllä väitteen. On kuitenkin hyvin hankala sanoa mihin ja kuinka pitkälle alueellistuminen tulee etenemään. Se on vielä niin uusi asia. Toistaiseksi alueellinen yhteistyö on koskenut pääasiassa materiaalihankintoja. Se on luonnollista, sillä kasvavat materiaalikustannukset ja vähenevät määrärahat ovat valitettava, mutta todellinen yhdistelmä erittäin monessa maassa. Pohjoismaissa innokkaimmat ovat haikailleet jopa uusien taisteluhävittäjien yhteisostoa. Valoa tunnelin päässä Vaikka puolustuspolitiikka on talouskriisin myötä valunut unionin agendalla alaspäin, asiaan saattaa tulla jo tänä vuonna muutos. Unionin sisällä nimittäin odotetaan varovaisen toiveikkaana joulukuussa pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta, jonka asialistalla on yksinomaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Eurooppaneuvosto on ikään kuin Euroopan unionin hallitus, joka määrittelee unionin yleiset poliittiset suuntaviivat. Siellä kokoontuvat jäsenmaiden valtion- tai hallituksen päämiehet. Sen vuoksi odotukset kokouksen suhteen ovat kovat. Jäsenmailla on intressi saada enemmän irti puolustuspolitiikasta. Kokouksessa pyrittäneen hakemaan todellista kehitystä rakenteellisten muutosten myötä, Koivula arvioi. Vaarana on myös, että jo pitkään odotetulle kokoukselle kasataan liikaa onnistumisen paineita. Jos merkittäviä linjavetoja ei synnykään, saattaa se aiheuttaa lisää kritiikkiä unionin päätöksentekoa kohtaan. Toisaalta on kuitenkin tärkeää, että huippukokousta pidetään jo nyt esillä, jotta asia pysyy päättäjien mielessä, Ojanen pohtii. Kuten jokainen hyvin tietää, liian monta kokkia pilaa hyvän sopan. Se tuntuu juuri tällä hetkellä olevan tilanne Euroopan unionissa, jonka raskas byrokratia ja seisova kehitys ovat ajaneet jäsenmaat etsimään kumppaneita lähempää. Sama tilanne on myös Natossa, joka Yhdysvaltojen vetämänä etsii toiminnalleen suuntaa. Samalla lähialueiden kriisipesäkkeet Syyriasta Egyptiin vaativat huomiota ja yhteisiä päätöksiä. Joulukuun huippukokoukselle on siis syystä asetettu onnistumisen paineita.

10 10 kentällä ruotuväki 14/2013 lyhyesti Uusilta A-hepatiittitartunnoilta vältytty Karjalan Prikaatissa todettiin tiistaina 23. heinäkuuta varusmiehellä A-hepatiittitartunta. Lehden mennessä painoon tietoa uusista tartunnoista ei ollut tullut. Päällikkölääkäri Mika Mattisen mukaan sairastunut varusmies toipuu hyvin. Tartunnan lähde ei vielä ole selvillä. Ei voida myöskään olla varmoja siitä, tuleeko uusia tartuntoja. Taudin itämisaika kun on vuorokautta, Mattinen sanoo. A-hepatiittivirus aiheuttaa maksatulehduksen, joka ei ole hengenvaarallinen perusterveelle ihmiselle. Sairaudesta toipuminen voi kuitenkin kestää pitkään. TKo Venäjä suoritti valvontalentoja Suomessa ja Virossa Heinäkuun puolessavälissä tehdyt valvontalennot olivat normaaleja rutiinitarkastuksia. Ne olivat osa 34 maan Open Skies - sopimusta. Suomi liittyi mukaan vuonna Open Skies- eli Avoin taivas -sopimuksen tavoitteena on edistää avoimuutta ja turvallisuutta Euroopassa, totesi tarkkailulennon suomalainen tehtävänjohtaja, everstiluutnantti Kimmo Juutilainen. Hän totesi Helsingin Sanomille, että tarkkailijat saattavat olla kiinnostuneita puolustusvoimien tekemistä supistuksista, ja lentävät lakkautettujen varuskuntien yllä. Lennoille osallistui 18 tarkkailijaa Venäjältä,Virosta ja Suomesta. JEr Finn-Savotta Oy:lle miljoonatilaus Puolustusministeri Carl Haglund on valtuuttanut puolustusministeriön tekemään lähes 8 miljoonan euron hankintasopimuksen Finn-Savotta Oy:n kanssa. Hankinnan kohteena on kantolaitejärjestelmä M05, joka koostuu taisteluliiveistä taskuineen sekä kahdenkokoisista repuista. Varusteet tulevat maavoimien käyttöön vuoteen 2016 mennessä. Järjestelmään kuuluvia liivejä tilataan noin kappaletta taskuineen. Kyseessä on aivan normaali puolustusvoimien hankinta. On hienoa, että se meni kotimaiselle toimijalle, toteaa hallitussihteeri Iikka Marttila puolustusministeriöstä. ORy palautetta rikastuttaa SA-kuvaarkistoa Puolustusvoimat on päivittänyt suositun sa-kuvat.fi-sivuston. Kuviin saatiin lisätietoja ja tarkennuksia sivuston kautta tulleesta palautteesta, jota on kertynyt tuhannen viestin verran. Palautteen mukana tulee esimerkiksi erilaisia tarkennuksia, tietoja kuvien henkilöistä, paikoista ja kalustosta sekä korjauksia, mikäli kuvatiedoissa oli jokin virhe. Uudet tiedot ovat rikastuttaneet kuva-arkistoa, toteaa projektipäällikkö, komentajakapteeni Pasi Leskinen Maanpuolustuskorkeakoulusta. TKo Merivoimat tuki suuria purjealuksia The Tall Ships' Racesin tavoitteena on koota yhteen nuoria eri puolilta maailmaa. Merivoimien rooli tapahtuman järjestämisessä oli merkittävä. Olli Tuominen Merivoimat oli aktiivisesti mukana järjestelyissä, kun purjelaivojen The Tall Ships' Races Helsinki tapahtuma valtasi Helsingin Hietalahden Tämänvuotinen The Tall Ships' Races alkoi Tanskan Århusista sunnuntaina 7.7. Tanskasta Helsinkiin kulkeneen kilpailuetapin ajan tapahtumia valvoi merivoimien operoima öljyntorjunta-alus Louhi, joka otti johtoaluksen tehtävän vastaan Tanskan merivoimilta Bornholmin saaren lähettyvillä. Yleensä se maa, johon kilpailu päättyy, lähettää sotalaivan. Kustannussyistä asia neuvoteltiin tanskalaisten kanssa niin, että he tulisivat puoleen väliin vastaan, merivoimien edustajana tapahtumassa toiminut komentaja Juha Harjunpää kertoo. The Tall Ships Races kilpailun johtaja Christer Samuelsson ja kilpailunjohtaja Paul Bishop kilpailun järjestävästä Sail Training Internationalista kuvailevat merivoimien roolia tapahtuman onnistumisessa merkittäväksi. Erityisesti yhteysupseeritoiminta saa kaksikolta paljon kiitosta. Harjoitusta reserviläisille Harjunpää kertoo, että tapahtumaa on edeltänyt merivoimissa yli kolmen vuoden suunnittelu. Merivoimat vastasi tapahtumassa satamakeskuksen toiminnan pyörittämisestä. Johtokeskuksen päällikkö, kapteeniluutnantti Samu Rautio kertoo, että satamakeskus vastasi liikenteenohjauksesta satamaalueella, yhteysupseerien toiminnan koordinoinnista sekä alushuollon järjestämisestä. Johtokeskuksessa palvelleet reserviläiset saivat harjoitusta tilannekuvan kokoamisesta, Rautio pohtii. Tapahtumaa oli mahdollistamassa merivoimista noin 130 henkeä, joista viitisenkymmentä oli reserviläisiä. Heille tapahtuma oli vapaaehtoinen kertausharjoitus. Tähän harjoitukseen vapaaehtoisia oli helppo löytää, Rautio naurahtaa. Yhteysupseerina toimiville reserviläisille kertausharjoitus toi mahdollisuuden päästä kertaamaan kansainvälisessä ympäristössä, mutta silti kotimaassa. kolumni Meksikon merivoimien 90-metrinen koululaiva, parkki Cuauhtémoc vastasi ruotsalaisen Götheborg-replikan ohella kilpailun näyttävimmästä sisääntulosta ja lähdöstä. Niin saapumisen kuin lähdönkin aluksen oppilaat seisoivat aluksen raaoilla laulaen meksikolaisia lauluja. Savuttomuuden huumassa Savuttomuuteen tulee kannustaa. Kansainvälinen yhteistoiminta ja erilaisten alusten kanssa toimiminen ovat varmasti suurimpia harjoituksen hyötyjä, Rautio pohtii. Bishop kertoo, että yleensä satamavaltion merivoimat tarjoaa muutamia vapaaehtoisia yhteysupseereita, pääsääntöisesti merivoimien koululaivoille. Helsingissä yhteysupseereja oli liki yhtä paljon kuin laivoja. Merivoimat oli tuonut tapahtumaan myös Jurmo-luokan miehistönkuljetusveneitä, joita käytettiin muun muassa saapuvien purjelaivojen tunnistamiseen merellä sekä satama-alueen sulkemiseen. Tapahtumaan osallistui myös Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta, joka tahditti miehistöparaatia ja esiintyi myös tapahtuman päälavalla tapahtuman päätöspäivänä lauantaina. Älypuhelin tehostaa toimintaa Joukko lenkkarijalkaisia nuoria miehiä istuu tupakkapaikalla. Pojat ovat kolmatta viikkoa palveluksessa rööki näyttäisi maistuvan. Paikalla on myös kaksi alikersanttia, jotka sauhuttelun lomassa jakavat neuvojaan alokkaille. Tunnelma on rento ja vapautunut. Tumpit on viskattava katoksen keskellä olevaan tynnyriin. Jos tumppi ei osu astiaan, tulee maasta kerätä kolme tumppia lisää. Alokkaat opetetaan heti alusta alkaen talon tavoille. Tupakoinnin lomassa nämä lenkkarijalkaiset alokkaat tulevat osaksi ikivanhaa traditiota. Tupakkaan liittyvä maskuliinisuus, aikuisuus sekä itsenäisyys sopivat hyvin sotilaan imagoon. Tupakointikulttuuri voi ja elää hyvin armeijassa. Puolustusvoimien kannalta tämä on ongelmallista. Tupakointi kun on paha tapa. Sen haittavaikutuksia lienee turha tässä yhteydessä edes listata. Itselleni tupakointi on ollut osa elämää jo vuosia palveluksen alkaessa sauhuttelun tahti vain kiihtyi. Näin armeijan ikään kuin poikkeustilana, jolloin tupakan polttoa on lähes mahdotonta rajoittaa. Kuten nuo alokkaat tupakkapaikalla, myös minut aikoinaan opetettiin tupakoitsijan etuihin ja tapoihin. Tupakointi armeijassa kun ei ole pelkästään mekaanista nikotiinitankkausta. Tupakkatauko antaa tervetulleen vapautuksen kasarmin käytävillä vallitsevasta totalitäärisestä kurista ja järjestyksestä. Sauhuttelun lomassa tutustuu uusiin ihmisiin ja kuulee tuoreimmat puheenaiheet heti ensimmäisenä. Tupakkapaikasta muodostuu nopeasti taistelijoiden oma tila. Tässä onkin ongelman ydin: tupakointi armeijassa on hauskaa. Tupakoinnin varjolla voi myös näppärästi vältellä nakkihommia tai saada taukoja, joita muut eivät saisi. Kuluneen vuoden alusta käynnistynyt puolustusvoimien tupakoimattomuuskampanja pyrkii tekemään asiaan muutoksen. Sen yksi tärkeimmistä tavoitteista on katkaista tupakkatuotteiden käytön salliva ilmapiiri varuskunnissa ja samalla rohkaista varusmiehiä lopettamaan tupakointi. Kuva: Olli Tuominen Tapahtumaa varten oli luotu oma, varta vasten tapahtumaan räätälöity tietojärjestelmä, jonka käyttö oli mahdollista myös älypuhelimella. Paikalla ollut reserviläinen koodasi koko tapahtuman ajan järjestelmään päivityksiä, kun uusia tarpeita tai vikoja ilmeni. Helsingin kaupunki jakoi kaikille yhteysupseereille omat älypuhelimet, jolloin he pystyivät olemaan reaaliaikaisesti yhteydessä järjestelmään ja tekemään esimerkiksi aluksen muonatäydennystilauksen suoraan alukselta. Paraatin takana on paljon suunnittelua Helsingissä alusten lähtö päätöspäivän eli lauantain purjeiden paraatiin oli poikkeuksellinen, sillä alukset järjestettiin paraatijärjestykseen heti satama-altaassa eikä vasta merellä. Tämä oli ensimmäinen kerta The Tall Ships' Racesin historiassa, kun alukset irrotetaan tällä tavalla, kertoo Harjunpää. Syynä poikkeavaan paraatilähtöön oli sekä vilkas huvivene- että kauppa-alusliikenne Jätkäsaaren edustalla. Arvioimme, että meitä odottaisi huvivenettä, joten tiedettiin, ettei perinteinen järjestely toimi, Harjunpää taustoittaa. Jotta paraatijärjestys saatiin kuntoon jo satama-altaassa, jouduttiin alusten irrotusta varten tekemään tiukka aikataulu. Joka 50. sekunti pitää yhden aluksen liittyä jonon jatkoksi, jotta kaikki menee suunnitelmien mukaan, hän valaisee. Paraati lähti liikkeelle lauantaina venäläisen koululaiva Mirin johdolla. Suomenlinnan edustalla johtopaikan otti miinalaiva Pohjanmaa, joka johti 12 merimailin pituisen paraatiletkan Harmajan kautta Kasuunille, jossa Pohjanmaa otti paraatin vastaan. 12 merimailin mato mitoitettiin siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa kauppamerenkululle, Harjunpää kertoo. Nyt Länsisatamaan osui paraatin lähtöaikaan vain yhden matkustajaaluksen saapuminen. The Tall Ships Races The Tall Ships' Races järjestetään Itämerellä neljän vuoden välein. Tänä vuonna kilpailuun osallistui 112 alusta, joiden mukana purjehti noin purjehtijaa. Toinen kilpailuosuus purjehdittiin Latvian Riikasta Puolan Szczeciniin Viimeksi purjelaivat rantautuivat Helsinkiin vuonna Edellisen kerran kilpailun suomalaisena isäntäkaupunkina toimi Turku vuonna Olli Rytkönen > toimittajat.ruotuvaki@mil.fi Hankkeen myötä puolustusvoimat on päivittänyt kantansa tupakointiin vastaamaan muuta yhteiskuntaa. Suuntaus on oikea. Kuka tietää, vaikka tulevaisuudessa tupakoimattomuus olisi yksi niistä parhaista lahjoista, jonka armeijalta voi saada? Savuttomuuden huumassa täytyy kuitenkin muistaa, että sotilaat ovat aikuisia miehiä ja naisia. Savuttomuuteen tulee kannustaa, ei pakottaa. Kun päätös tupakoimattomuudesta tulee yksilöltä itseltään, sen vaikutukset jatkuvat suuremmalla todennäköisyydellä kauas reserviin.

11 ruotuväki 14/2013 kentällä 11 "Seis! Sä palat!" palveluksessa Ilmavoimat kouluttaa valmiusyksikköä kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Yksikössä on mukana niin varusmiehiä, reserviläisiä kuin kantahenkilökuntaakin. Eetu Heino Karjalan Lennoston harjoitusalueella Rissalassa käy kuhina. Yliluutnantti kaataa palavan hahmon maahan ja levittää sammutuspeitteen tiiviisti päälle. Onneksi kyseessä on vain harjoitus. Suomi on ilmoittanut Ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) RFP-joukkopooliin vuodeksi Yksikön koulutus ja harjoittaminen toimintavalmiuteen on juuri aloitettu. Koulutus tapahtuu Naton TA- CEVAL-ohjelman mukaisesti. Hyväksytty valmiusjoukko on ensi vuoden ajan 60 vuorokauden valmiudessa lähtemään kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Osallistuminen edellyttäisi kuitenkin Suomelta kansallista operaatiokohtaista päätöstä. Yksikön mahdollisia tehtäviä voisivat olla esimerkiksi suljetun ilmatilan valvominen ja tankkauskoneen suojeleminen. Suurin osa jäsenistä on vapaaehtoisia. Ensimmäistä kertaa koulutukseen osallistuu henkilökunnan ja reserviläisten lisäksi myös varusmiehiä. Henkilöstöä yksikössä on aina Lapin Lennostosta Karjalan Lennostoon. Koulutuksella on paljon tarjottavaa ruotuväki 40 vuotta sitten Diplomi-insinööri Martti Salusjärvi keräsi aineistoa puolustusvoimain liikenteestä ja sen turvallisuudesta vuosilta ja syötti aineiston tietokoneeseen. Tuli tuloksia, tuli ehdotuksia epäkohtien korjaamiseksi. Sotaväki kolaroi keskimäärin 11,5 kertaa miljoonaa ajokilometriä kohti. 88 prosenttia törmäilyistä johti materiaalivahinkoihin, 11 prosenttia loukkaantumisiin ja 1 prosentti kuolemaan. Tutkimusten mukaan kolaritilastoja lisäävät eniten peräänajot ja risteyskolarit. Peräänajot seuraavat Joonas Lehtonen Utin Jääkärirykmentin komentaja, eversti Heikki Välivehmas aloitti 1.8. valtakunnallisten maanpuolustuskurssien johtajana. Olen toiminut aiemmin muun muassa apulaissotilasasiamiehenä Washingtonissa, pataljoonan komentajana Karjalan Prikaatissa ja sektorin johtajana Pääesikunnan suunnitteluosastolla. Puolustusvoimien järjestämisvastuulla olevat valtakunnalliset maanpuolustuskurssit on foorumi, jossa eri alojen toimijoille ja päättäjille annetaan kuva yhteiskuntamme kokonaisturvallisuuden kaistanvaihtoa, peruuttamista ja pysähtymistä. Risteyksissä kolaroidaan erityisesti suoraan ajettaessa ja vasemmalle käännyttäessä. Peräänajot ja risteyskolarit tapahtuivat pääasiassa keskikaupunkialueilla. Tutkija toteaa ilahtuneena, että henkilöautojen kolarit eivät ole lisääntyneet vuosien mittaan. Sen sijaan paketti- ja kuorma-autojen kolarit ovat lisääntyneet Salusjärven mielestä hälyttävästi. Kolarien seuraukset ovat lisäksi vuosien mittaan muuttumassa vakavammiksi myös henkilövaurioiden osalta. Martti Salusjärvi esittää erilaisia Upseerioppilas Santeri Variksen mielestä koulutuksesta monipuolista tekee juuri se, että joukosta löytyy niin henkilökunnan lentäjiä, varusmiespalvelustaan suorittavia alikersantteja kuin myös reservin lentosotamiehiä. Valmiusyksikköön kuuluu neljän F-18 Hornet-hävittäjän parvi varakoneineen sekä 240 sotilasta, joista 70 on reserviläisiä tai varusmiehiä. Henkilöt jakautuvat tehtäviensä mukaisesti hävittäjä-, suojaus- ja logistiikkalentueisiin. Kolmessa eri lentueessa on tarjolla useita eri tehtäviä, onhan valmiusjoukkojen tehtävänä saada lentokoneet turvallisesti ilmaan, maahan ja kaikki siltä väliltä. Perusteellinen koulutus tukee ja kehittää myös kotimaan puolustusta. Lapin Lennostosta Rissalaan saapunut sotilaspoliisi Lauri Kuumonen tulee toimimaan suojauslentueessa. Valmiusjoukkojen koulutus tuo lisää haasteita ja kokemuksia, kehuu Kuumonen. Koulutus huipentuu Naton evaluointiin tulevana syksynä. Tuolloin Rissalaan saapuu satakunta kansallista ja kansainvälistä evaluaattoria arvioimaan yksikön toimintaa. Se tarkoittaa liki yhtä valvojaa kahta koulutukseen osallistuvaa kohden. Evaluointi on siis tiukkaa yksityiskohtiin ja henkilötason suorituksiin paneutumista. Osaamisen on oltava moitteetonta, sillä esimerkiksi hävittäjälentokoneen aseistamisen täytyy tapahtua turvallisesti kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Onnettomuudet lisääntyneet SA-liikenteessä eteenpäin Koulutuksen alkuvaiheessa keskityttiin taistelijan perustaitoihin, kuten ensisammutukseen. Tilaisuus vaikuttaa ja verkostoitua osatekijöiden merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Kursseilla pohditaan myös valtion johtamista poikkeusoloissa. Se on samalla tilaisuus verkostoitua eri alojen edustajien kesken. Maneesissa järjestetään vuosittain neljä maanpuolustuskurssia, jotka kestävät noin kolme ja puoli viikkoa. Tämän lisäksi kurssin käyneille järjestetään lyhyempiä jatkoja täydennyskursseja sekä muita opetustilaisuksia. Kurssien välillä valmistellaan tulevia tapahtumia. Jokainen uusi tehtävä on aikamoinen oppimisprosessi, joka toivottavasti jalostaa ihmistä. Olen saanut olla oppilaana maanpuolustuskursilla, joten on mielenkiintoista nähdä, miten paljon taustatöitä niin hyvän paketin kasaaminen edellyttää. Sekä edellisessä että tulevassa tehtävässäni ollaan erittäin paljon tekemisissä ihmisten kanssa. En halua vaatimattomana hämäläisenä ryhtyä arvioimaan vahvuuksiani tai heikkouksiani. Aina pitää laittaa itsensä sopivalla tavalla likoon. Hyvät tulokset tehdään yhteistyöllä, ja toivon pärjääväni uusien työkavereiden kanssa. Jokaisessa tehtävässä oppii tuntemaan työhönsä vakavuudella suhtautuvia ammattilaisia. Ihmisiä sitä loppupeleissä jää aina kaipaamaan. Näin käy jokaisen siirron yhteydessä. suunitelmia liikenneturvan parantamiseksi. Koulutuksen olisi hänen mielestään palveltava rauhan ajan kuljetuksia ja kuljettajiksi olisi valittava persoonallisuudeltaan tasapainoisia ja rauhallisia varusmiehiä, jotka olisivat mahdollisimman iäkkäitä ja omistaneet ajokortin jo pitkään. Eversti Heikki Välivehmaan työpaikka siirtyi kuun alussa Utista Helsinkiin. Kuva: Henri Keränen Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Taneli Granat, lentosotamies 24 TOIMENKUVA Laivuekuljettaja PALVELUSPAIKKA Lapin Lennosto, Rovaniemi KOULUTUS Ylioppilas, lentokoneasentaja Olli Tuominen Lapin Lennostossa laivuekuljettajana palveleva Taneli Granat mietti pitkään, hakeako apumekaanikoksi vai laivuekuljettajaksi. Valinta osui lopulta laivuekuljettajaan. Aikaisemmin palvelleet samanikäiset kaveritkin ehdottivat laivuekuljettajan tehtävää, Granat kertoo. Pitkä kotimatka Rovaniemeltä Espooseen ei seudulta kotoisin olevaa lentosotamiestä harmita. Lomamatkathan sujuu siivillä ja kotiin ehtii noin parissa tunnissa, hän iloitsee. Laivuekuljettajat ovat ilmavoimien sotilaskuljettajakurssin käyneitä varusmiehiä, jotka toimivat kurssin jälkeen lennostoissa säiliöautokuljettajina ja lentokoneiden tankkaajina. Kahdesti vuodessa järjestettävälle kurssille haetaan erikoisjoukkohaun kautta. Lentokoneasentajan tutkinnon suorittanut Granat arvelee taustasta olleen hyötyä tehtävään hakiessa. Ehkäpä myös ammattikoulun työharjoittelut Lapin Lennostossa edesauttoivat valintaa, hän pohtii. Itsenäistä työskentelyä Laivuekuljettajien päivä alkaa aamulla kuuden jälkeen, kun he saapuvat kasarmilta laivueeseen. Aamurutiinit alkavat kahvinkeitolla, jonka jälkeen varsinaiset työtehtävät alkavat polttoainenäytteiden ottamisella, eli tuttavallisemmin vesittämisellä. Näytepetrolin ottamisella varmistetaan, ettei tankkiautossa olevassa polttoaineessa ole epäpuhtauksia tai kondensoitunutta vettä. Tässä hommassa puhtaus on puoli ruokaa, Granat toteaa. Tankkiauton perässä olevaa putki-, kahva- ja mittariviidakkoa katsellessa ei voi kuin ihailla kuljettajien varmaa työskentelyä. Alkuunhan se kaikki näytti ASUINPAIKKA JOTAIN MUUTA, MITÄ? Päivä kerrallaan... Espoo Itsenäisyys motivoi tosi monimutkaiselta. Äkkiä asiat kuitenkin omaksuu ja sen jälkeen sitten helpottaa, Granat pohtii. Näytteenoton jälkeen tehdään tarkastuskoeajo. Siinä simuloidaan tankkaustilannetta ja varmistetaan, että polttoainetta tulee tankista riittävällä paineella. Rento työilmapiiri Tämän jälkeen matka jatkuu pumppukärryjen luokse. Niillä hoidetaan polttoaineen pumppaaminen kenttäalueella oleviin koneisiin. Kärryille tehdään silmämääräinen tarkastus, minkä lisäksi kokeillaan, että ne lähtevät käyntiin. Kärryjen jälkeen tarkistetaan maanalaisten polttoaineputkien tarkastuskaivot, joista kolmeen tehdään myös vesitys. Parasta näissä hommissa on ehdottomasti rento työilmapiiri ja tietynlainen vapaus. Kun teet käsketyt tehtävät moitteettomasti, ei kukaan henkilökunnasta ole hiillostamassa niskaasi, hän pohtii. Kun aamun pakollinen kierros on suoritettu, on loppupäivän ohjelma vapaampi. Toisinaan aika voi käydä välillä vähän pitkäksikin. Etenkin, jos kaikki kuskit ovat paikalla ja lentotoimintaa ei ole. Oma-aloitteinen saa ja pitääkin olla, jotta sen hiljaisemmankin päivän saa kulumaan, Granat toteaa. Säiliöautokuskiksi siviiliin? Laivuekuljettajaksi valitut koulutetaan Ilmasotakoulussa yhdistelmäajoneuvokuljettajiksi, eli palveluksen päätyttyä heillä on takataskussaan BECE-kortti. Lisäksi laivuekuljettajat saavat muun muassa vaarallisten aineiden kuljettamiseen oikeuttavan ADR-luvan sekä perustason ammattipätevyyskoulutuksen. Aikomus olisi ajella rekkaa intin jälkeenkin, mutta saapa nähdä. Siihen kun menee vielä tovi! joulukuussa kotiutuva Granat naurahtaa.

12 12 kentällä ruotuväki 14/2013 Hiljaa hyvä tulee Puhdistusajoneuvolla huolehditaan lentokenttäalueen puhtaudesta. Auton rattiin pääsevät myös varusmiehet. Olli Tuominen Keltainen lakaisuautoa muistuttava ajoneuvo matelee pitkin lentokenttäaluetta keulan vesisuihkujen pureutuessa kentän asfalttiin. Auton ohjaamossa istuu laivuekuljettaja, lentosotamies Taneli Granat. Lennoston käytössä olevalla puhdistusajoneuvolla huolehditaan siitä, että lennoston asematasot ja rullaustiet pysyvät puhtaina, hän kertoo. Nopeus ei puhdistusajossa päätä huimaa, sillä puhdistettaessa se on kävelyvauhtia, neljästä kahdeksaan kilometriä tunnissa. Monipuolinen laite Puhdistusajoneuvossa on tehokas imuri, harjat ja vesisuihkut, joilla asfaltin pintaan jäänyt pöly, hiekka ja muut epäpuhtaudet saadaan tehokkaasti poistettua. Auton edessä olevia suihkuja voi säätää ja näin kohdistaa suihkun halutulle alueelle. Useimmiten ajetaan vesisuihkulla ja imulla. Harjaa käytetään yleensä silloin, kun maassa on paljon likaa, Granat kertoo. Pääasiassa Lapin Lennoston käytössä olevalla autolla harjataan lennoston käytössä olevaa asematasoaluetta ja rullausteitä. Valtion lentoasemayhtiö Finavia puolestaan vastaa itse Rovaniemen lentoaseman kiitotien puhdistuksesta. Silloin tällöin varusmiehet saattavat kuitenkin päästä puhdistamaan myös Finavialle kuuluvia alueita, mutta tällöin mukana on aina joku kantahenkilökuntaan kuuluva valvomassa. Ensimmäisiä kertoja tällä ajaessa tuntui, että nappuloita on valtavasti. Kun aikansa tekee, niin kaiken kyllä omaksuu, Granat vakuuttaa. Äkkiseltään katsottuna puhdistusajoneuvo muistuttaa tavallista lakaisuautoa. Tarkemmin katsottaessa akselien välistä erottuu lakaisuautosta puuttuva imuri, joka on puhdistusajoneuvossa harjoja tärkeämmässä roolissa. Kuva: Henri Keränen Pienestä kiinni Lentokoneiden käyttämien alueiden puhdistaminen on tärkeää, sillä kiitotiellä oleva pienikin roska voi aiheuttaa suuria vaurioita, jos se päätyy vaikkapa Hornetin moottoriin. Hävittäjien moottorit sijaitsevat niin matalalla, että kiitotien pinnassa oleva lika voi imeytyä moottorin imuaukkoihin ja näin lyhentää sen käyttöikää. Puhdistusajoneuvoa ohjataan tavallisessa ajossa normaalein hallintalaittein aivan kuten tavallista kuorma-autoa. Puhdistusajossa autoa sen sijaan hallitaan puhdistusjärjestelmän hallintapaneelista, josta nappia painamalla valitaan ajosuunta ja pyörylästä säädetään haluttua ajonopeutta. Auton omia polkimia tai vaihteita ei siis tarvitse käyttää. Puhdistusajossa, hydrostaattisen vedon ollessa kytkettynä, tapahtuu kaikki puhaltimen ja ajon voimansiirto hydraaliöljyn avulla, selventää yliluutnantti Jukkapekka Valle Lapin Lennostosta. Puhdistuslaitteisto saa voimansa hydraalipumpusta, jota pyörittää auton moottori vaihdelaatikon välityksellä, hän jatkaa. Rovaniemellä ilmavoimien käytössä on kaksi puhdistusajoneuvoa, joista pääsääntöisesti käytetään kuvan keltaista ajoneuvoa. Talvella autot seisotetaan lämpimässä hallissa, eikä niitä käytetä. Puhdistusajoneuvo Vuosimalli: 2000 Alusta: Scania P94 GB 4x2 NZ 310 Teho: 310 hv Huippunopeus: ajossa 80 km/h, imuroinnissa hitaalla puolella 10 km/h, nopealla 33 km/h Vesisäiliön tilavuus: litraa huomio! verkossa Sotilasmusiikkia Spotifyssa Lattialta kuuluu pölisevää ääntä. Lähetä meille osoitteeseen kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Lasse Perkkiö Olli Tuominen Suomalainen sotilasmusiikki on vihdoin ja viimein löytämässä tiensä myös netissä toimiviin musiikkipalveluihin, kuten Spotifyyn ja itunesiin. Sotilasmusiikkialan intendentti Markus Virtala Pääesikunnasta kertoo, että yhteensä musiikkia tulee saataville seitsemään musiikkipalveluun. Valitut palvelut ovat sellaisia, joilla on voimassa oleva sopimus Teoston kanssa tekijänoikeusmaksujen maksamisesta, Virtala kertoo. Kaikkea ei voi julkaista Helsingin varuskuntasoittokunta tunnetaan nykyisin nimellä Kaartin Soittokunta. Nimi vaihtui 1990-luvulla, intendentti Markus Virtala taustoitaa. Jo aiemmin Spotifystä on löytynyt sotilasmusiikkia Kaartin Combon ja Helsingin Varuskuntasoittokunnan levyjen muodossa, mutta ne on ladattu palveluun levy-yhtiön kautta. Nyt palveluihin ilmestyneet levyt on ladattu puolustusvoimien toimesta julkaisuyhtiön kautta. Virtala kertoo, että tarkoitus on vähitellen siirtää suurin osa levytetystä tuotannosta palveluihin, mikäli tekijänoikeusasiat eivät jonkun levyn kohdalta sitä estä. Joidenkin levyjen julkaisun esteenä on se, että ne on julkaistu levy-yhtiön kautta, eikä puolustusvoimilla ole näin oikeutta levyn julkaisuun. Näissä tapauksissa tiedustelemme levy-yhtiöltä, olisiko sillä halukkuutta julkaista levy, Virtala kertoo. Sotilassoittokunnat ovat julkaisseet 20 vuoden aikana noin 50 levyä, joten julkaistavaa riittää. Musiikki kaikkien saataville Kuva: Henri Keränen Virtala kertoo, että suurin syy sotilasmusiikin viemiselle nettiin on selkeä: Netin musiikkipalveluista musiikki on helposti saatavilla ja hintakin pysyy kohtuullisena. Virtala pohtii, että perinteisten cd-levyjen myynnissä haasteena on ollut tarjonnan hajanaisuus. Koko sotilasmusiikin kenttä ei ole pannut voimavarojaan yhteen levyyn, jolloin albumeita on ollut vaikea tarjota levykaupoille ja myynti on jäänyt pieneksi. Puolustusvoimien kannalta netin levymyynnistä saatava pieni rahavirta ei ole ongelma. Sotilasmusiikkialan tehtävänä ei ole tuottaa suuria voittoja, Virtala muistuttaa. Kirjoitushetkellä kaikista seitsemästä palvelusta on ladattavissa Kaartin Soittokunnan alun perin vuonna 2006 ilmestynyt levy Soi raikuen torvet ja rummut. 7 Digitalista, Rdiosta ja Sony Music Unlimitedista, Spotifysta ja Xbox Musicista löytyy myös Mikkelin ja Helsingin Varuskuntasoittokuntien tuotantoa. Ranskalaislähtöisestä Deezeristä puolestaan löytyy viisi Helsingin Varuskuntasoittokunnan vanhempaa, luvuilla äänitettyä levyä. Sotilasmusiikkia voi ladata seuraavista palveluista: 7 Digital Deezer itunes Rdio Sony Music Unlimited Spotify Xbox Music

13 ruotuväki 14/2013 vapaalla 13 Kuvat: Henri Keränen Matias Paulamäen potkut ovat puhuneet Euroopan mestaruuden arvoisesti. Matias Paulamäki rautakimpale Veri, hiki ja kyyneleet ovat kickboxingin taitajalle arkea. Janne Erola Potkunyrkkeily on Suomessa vielä melko tuntematon laji, mutta muiden kamppailulajien tavoin se on saamassa koko ajan lisää nostetta. Ruotuväki tapasi yhden Santahaminan kovimmista jätkistä, upseerikokelas Matias Paulamäen. Rakkaudesta kamppailulajeihin Paulamäki aloitti potkunyrkkeilyn vasta neljä vuotta sitten, elokuussa Sen lisäksi hän on nyrkkeillyt kolme vuotta saavutuksenaan muun muassa junioreiden suomenmestaruuskilpailujen pronssimitali. Potkunyrkkeilyssä kiehtoo lajin monipuolisuus ja kovuus. Pystyn treenaamaan nopeutta, voimaa, koordinaatiota ja aerobista kuntoa, Paulamäki kertoo. Tutussa paikassa tutun henkilön kanssa 75-kiloisissa otteleva Viherlaakson lukion kasvatti ei lähtenyt urheilujoukkoihin, koska sieltä ei erillistä potkunyrkkeilyvalmentajaa löydy. Hänen mielestään on parempi, kun pääsee oman valmentajan, Petteri Maunun kanssa harjoittelemaan omalla kotisalilla Espoon Niittykummussa. Santahamina on hyvä paikka urheilijoille. Pääsen neljä kertaa viikossa harjoitusvapaille. Lisämausteensa tuovat tietysti pitkät ja Matias Paulamäki on raamikas upseerikokelas, joka taitaa potkunyrkkeilyn. raskaat päivät. Yritän tehdä aina päivittäin jonkun harjoituksen, hän toteaa. Toisaalta halusin myös, että armeijasta jää minulle jotain käteen. Enkä tietenkään halunnut hävitä veljelleni sotilasarvossa, siksi minulle oli tärkeää päästä Reserviupseerikouluun asti, Espoon Kehähaiden nyrkkeilijä lisää. Suomesta löytyy maailman eliittiä Lajin harrastajia löytyy Suomesta noin 4000, mutta kilpailijoita on hyvin vähän. Suomen parhaat lukeutuvat myös maailman eliittiin, vaikka pelkästään Pietarissa on yhtä paljon harrastajia kuin Suomessa yhteensä. Tosin Paulamäki toteaa heti perään, että Venäjältä tulee myös loistavia ottelijoita. Kun mikään ei riitä Potkunyrkkeilyn saralla Paulamäen palkintokaapista löytyy nuorten Euroopan mestaruus. Hän on ensimmäinen suomalaisjuniori, joka on yltänyt päätyyn saakka. Kamppailupiireissä se on erittäin arvostettu voitto. Laakereilleen Paulamäki ei kuitenkaan jää lepäämään, sillä miehen voitontahdosta kertoo jotain tapa, jolla hän puhuu mestaruuksista miesten sarjoissa. Onhan se nuorten EM-kulta kova juttu, mutta olisihan se tietysti vieläkin kovempi asia voittaa äijissä mestaruuksia. Siellä on kuitenkin ottelijoita monesta eri ikäluokasta, ja he ovat kokeneempia taistelijoita, Paulamäki myhäilee. EM-mestarin mielestä kymmenen ottelua vuodessa on hyvä tahti. Hänen mukaansa on myös tärkeää, että otteluiden väliin jää riittävästi aikaa treenaamiselle. Paulamäki on sopivan kunnianhimoinen kaveri. Mies huokuu ison vartensa edestä itseluottamusta. Sitä todellakin tarvitaan, kun puhutaan potkunyrkkeilystä. Lajia ei ole tarkoitettu kaikkein heikoimmille. Tulevaisuudessa haluan olla maailman huipulla. Aion harjoitella kovaa ja sitä kautta kehittää omaa ottelemistani, iso mies toteaa. Paulamäki on sen tason taistelija, josta kuulemme vielä oli sitten kyse varusmiespalveluksesta tai potkunyrkkeilyn MM-loppuottelusta. tupavisa 1. Mikä on Ruotsin suurimman järven nimi? 2. Mistä patentista Samuel Colt tunnetaan parhaiten? 3. Kuinka monta studiolevyä rockyhtye Muse on julkaissut? 4. Minä vuonna Unkari liittyi Euroopan unioniin? 5. Missä maassa Bagdadin kaupunki sijaitsee? 6. Minkä kunnan alueella piispa Henrikin uskotaan kuolleen? 7. Kuinka monta painoluokkaa miesten kreikkalais-roomalaisessa painissa on? 8. Mikä kunta tunnetaan myös nimellä Pogosta? 9. Mikä valmistaja hallitsee rallin maailmanmestaruussarjaa? 10. Kuka tunnettu kitaristi käyttää kuvassa näkyvää symbolia? vastaukset 1. Vänern 2. Revolveri 3. Kuusi Irak 6. Köyliö 7. Seitsemän 8. Ilomantsi 9. Citroen 10. Jimmy Page

14 14 vapaalla ruotuväki 14/2013 elokuvat näyttely Pain & Gain Ohjaus Michael Bay Pääosissa Mark Wahlberg, Dwayne The Rock Johnson, Anthony Mackie, Tony Shalhoub Ensi-ilta 9.8. Floridan lämmössä Sun Gym - punttisalilla työskentelevä personal trainer Daniel Lugo (Mark Wahlberg) haluaa parantaa elämänlaatuaan nopeasti ja helposti, ja tuttuun tapaan rikoksen kautta löytyvät avaimet onneen. Bodaamiselle elämänsä omistanut Lugo saa kerättyä itselleen rikoskumppanit Paul Doylen (Dwayne "The Rock" Johnson) ja Adrian Doorbalin (Anthony Mackie) samalta kuntosalilta. Steroideilla pumpatuilta lihapäiltä löytyy kuitenkin enemmän voimaa kuin älyä, ja jengin johtaja joutuu hajoamaan apureidensa puuhiin useaan otteeseen. Hauistreenin ääreltä löytyy myös uhri, Victor Kershaw (Tony Shalhoub), jonka miljoonaomaisuus herättää rosvojen kiinnostuksen. Kidnappaus, kiristäminen ja kiduttaminen sujuu salihirmuilta, mutta viimeistely ontuu pa- Kekkonen tulee! Ohjaus Marja Pyykkö Pääosissa Wilma Rosenqvist, Merja Larivaara, Marjaana Maijala Ensi-ilta hasti. Tästä syystä poliisi pääsee vielä kolmikon jäljille, vaikka seksileluilla pieksevien ninjaasuisten bodaajien olemassaoloa on kenen tahansa vaikea uskoa. Alokasmaiset virheet eivät lopu ja töhöyden uskomattomalle määrälle saa nauraa reippaasti. Erikoisinta elokuvassa on tositapahtumiin perustuminen, tottakai hieman värittäen. Tarina on erittäin viihdyttävä ja Michael Bay on onnistunut ohjaamaan elokuvan action-kohtauksiltaan erittäin nopeiksi ja jännittäviksi. Välillä mennään jopa niin läheltä kuvattuna, että katsoja tuntee juoksevansa itsekin poliiseja karkuun. Henri Keränen Näyttelypäällikkö Pirkka Turja muistelee huvittuneena museon alkuaikoja. Silloin soittelimme tutun tutun kummin kaimoille, joilla tiedettiin olevan jotain tekemistä jonkin kaivatun esineen kanssa. Parempi ettette tiedä, kuka olen Kuva: Henri Keränen 70-luku, pieni tuppukylä Lapissa. Presidentti Urho Kekkonen on tulossa vierailulle, mikä sekoittaa koko kylän. Uuden kotimaisen tarina ei ole kummoinen, mutta naurattaa senkin edestä. Elokuva tarjoilee aidon kuvauksen kauniista Pohjois-Suomen maisemista korostamatta epookkia liikaa. Historian ystävä löytää pohdittavaa ajankuvasta ja presidentti Kekkosen sokeasta palvonnasta, mutta ennen kaikkea elokuva on hämmentävän viihdyttävä komedia. Näyttelijöiksi on löydetty sopiva sekoitus isoja nimiä ja hienosti onnistuvia tuoreita kasvoja. Turhan usein sivurooleihin unohdettu Merja Larivaara revittelee hulvattomasti ronskina Allina. Elokuvan juju on lyhyissä episodeissa, joita sen runsaslukuinen joukko sivuhahmoja tähdittää. Erityismaininnan ansaitsee Kristiina Elstelän näyttelemä kylähullu, jonka listojen luettelusta soisi tulevan Putoushokemien kaltainen koko kansan ilmiö. Käsikirjoittaja Elias Koskimiehen kädenjälki näkyy. Lopputulos tuo paikoin mieleen miehen parin vuoden takaisen Likaisen pommin, joka jakoi vahvasti yleisön mielipiteet. Outoudessa on jotain kiehtovaa, mutta välillä tämäkin teos lipsahtaa kryptiseksi. Kekkonen tulee! ei varmaankaan tule menestymään ulkomailla, mutta onkin rikkaus, että Suomessa tehdään myös tällaista elokuvaa. Lienee lopulta ihan mukavaa huomata, että on tarpeeksi hullu ja suomalainen ymmärtääkseen filmin huumoria. Joonas Lehtonen Miekkoja kävelykepeissä, nauhureita rannekelloissa, kameroita linnunpöntöissä. Esineistö Suomen Vakoilumuseossa Tampereella on kuin suoraan James Bond -elokuvista. Tiettyyn mittakaavaan asti vakoilu onkin aika bondmaista. Olihan Bond-kirjailija itsekin vakooja, museon näyttelypäällikkö Pirkka Turja naurahtaa. Paljon on kuitenkin muuttunut jo siitä, kun tänä vuonna 15-vuotisjuhlaansa viettävä Vakoilumuseo perustettiin. Kaikki eläminen on siirtynyt verkkoon ja vakoilu on seurannut perässä. Vakoilussa kone ei silti korvaa ihmistä, kuten muilla aloilla tuntuu tapahtuvan, Turja sanoo. Maailman ensimmäinen, Euroopan ainoa Vuonna 1998 perustettu Vakoilumuseo on ensimmäinen vakoilua käsittelevä erikoismuseo maailmassa. Ajatus syntyi, kun Teppo Turja halusi keksiä käyttöä Kangasalle tyhjilleen jääneelle ilmatorjuntapatteriston kasarmille. Museon teeman ideointi kulki sota-asioista ilmatiedustelun kautta vakoiluun. Myöhemmin Tampereen keskustaan muuttaneessa museossa käy nykyään maksavaa asiakasta vuodessa. Heistä puolet on ulkomaalaisia, ennen kaikkea venäläisiä. Kiinnostuksen ymmärtää jo siksi, että Vakoilumuseo on edelleen ainoa laatuaan Euroopassa. Koko maailmastakin vastaavanlainen kohde löytyy vain Yhdysvalloista; Kiinan vakoilumuseo on avoin vain kiinalaisille. Meidän museota on kehuttu tietopohjaisesti paremmaksi, Pirkka Turja kehaisee. Sen voi hyvin uskoa, sillä seiniä kiertävät kattavat esittelyt historian tunnetuimmista vakoojista. Biografioista oppii, kuinka merkittävä osa historiaa vakoilu onkaan. Richard Sorgen hankkimat tiedot olivat jopa ratkaisevia toisen maailmansodan lopputuloksen kannalta. Vladimir Vetrov oli puolestaan ensin urkinnallaan pelastaa Neuvostoliiton ja sitten vaikutti sen kaatumiseen. Esineistö laajenee jatkuvasti Esillä on konkreettisesti vakoilukäytössä ollutta tavaraa ja mielenkiintoisia laitteita, joihin liittyy loputtomasti jännittäviä tarinoita. Näytillä on myös puolustusvoimien käyttämää laitteistoa. Taitava voi löytää näyttelytilasta myös salahuoneen. Etenkin lapsia ja lapsenomaisia ilahduttaa se, että kävijä voi museossa itse esimerkiksi kirjoittaa viestejä näkymättömällä musteella, hakkeroida sähköposteja ja muuntaa ääntään. Hauskassa agenttitestissä pääsee testaaman omat kykynsä vakoojan ammatissa. Taitava voi löytää näyttelytilasta myös salahuoneen. Kehittääkseen näyttelyä on museo hiljattain lanseerannut verkkosivuilleen etsintäkuulutusosion, jossa listataan henkilökunnan jo pitkään tuloksetta etsimiä esineitä. Toisinaan lahjoituksia tulee aivan pyytämättäkin. Mustekynäksi naamioitu myrkkyase saapui aikoinaan museoon keltaisessa kirjekuoressa täysin nimettömänä, saatteenaan vain lyhyt kirje: "On kaikille parempi, ettette tiedä, kuka olen." Äskettäin pinnalle tulleet vakoiluasiat, Edward Snowdenin paljastukset etunenässä, eivät ole ainakaan vielä aiheuttaneet merkittävää lisäystä lähetyksiin tai ryntäystä museoon. Mutta jos ovat vakoiluasiat otsikoissa nyt, niin museossa huomaa, että on sitä ennenkin osattu. Tulevaisuudessa vakoilu ei tule ainakaan vähenemään. Oli kyse mistä yhteiskuntaelämän alasta tahansa: politiikka, armeija, yritysmaailma tai urheilu, on toisen salaisuuksien tietäminen tavoittelemisen arvoinen, epäreilu etu, Turja korostaa. Joonas Lehtonen konsolipelit Resident Evil: Revelations PS3 Capcom Pelattuani Resident Evil -pelisarjan pelejä minua on aina jäänyt jäytämään pelin hankala ohjaus ja suppea taisteluala. Vielä muutama vuosi sitten tämän sarjan peleissä oli luksusta, mikäli pystyi edes tähtäämään ja liikkumaan samaan aikaan. Mutta mikä olisi parempi tapa aiheuttaa ahdistusta lähestyvistä zombiehirviöistä kuin klaustrofobinen ja jäykkä taistelusysteemi? Puutteistaan ja sekavasta juonestaan huolimatta joudun myöntämään, että tämä on se Resident Evil -peli, joka sai minut viimein nauttimaan selviytymistaistelusta japanilaiseen tyyliin. Ehkä tunteitteni Resident Evil -pelejä kohtaan piti vain kypsytellä hetken. Ehkä minun piti pysähtyä ja arvostaa näitä pelejä omana lajityyppinään eikä liikaa verrata toisiin peleihin, jotka osaavat aivan tavallisen taistelun mielestäni paremmin. Joka tapauksessa tämä on hyvä sauma melkein kenelle tahansa hypätä mukaan kokeilemaan, mistä ressuissa on kyse. Revelations on hyvännäköinen peli, sekä samalla jännittävä ja kiinnostavan vaihteleva. Toisaalta juoni on parhaimmillaankin sekava ja hahmot kovin arkisia, huonosti samaistuttavia taistelijoita. Vaarallinen virus tekee ainakin tehtävänsä pelin taustamotivaattorina juonen kuljettamisessa eri henkilöiden välillä. Minulle pelin juoni paljasti vain, kuinka pihalla itse olen koko sarjasta tältä voi tuntua monesta muustakin. Suomalaisille pelaajille on tarjolla harvinaista herkkua, sillä aivan yllättäen yksi pelin ympäristöistä sattuu olemaan suomenkielinen. Mitään selitystä sille, miten aivan selkeä suomenkielinen sanapari on voinut päätyä nimeksi lentokentälle keskelle korkeita vuoria, ei tule vastaan. Onko kyseessä japanilaisten sisäpiirin vitsi vai yksinkertainen virhe eksoottisen nimen kanssa? Olli Pietiläinen Tiger Woods PGA Tour 14 XBox 360 EA Sports Suomalaisen golfarin Mikko Ilosen kansainvälisen menestyksen innoittamana on pakko ottaa käsittelyyn uusin markkinoilla oleva golf-peli. Kevään alussa on ilmestynyt golf-pelisarjoista parhaimman uusin versio, joka kulkee tämän vuosituhannen menestyneimmän golfarin, Tiger Woodsin nimellä. EA Sportsin peli on äärimmäisen tarkasti tehty, pelaajat ja etenkin kentät ovat erittäin realistisen näköisiä. 18 reiän kiertäminen merenrantakentällä onkin mukavaa katseltavaa, varsinkin jos lyönnit osuvat kohdilleen. Pallon läiskiminen tuntuu aluksi todella vaikealta ja onnistuneita driveja on lähes mahdotonta saada, puttaamisesta puhumattakaan. Oikeilla ja valmiilla huippugolfareilla pelaaminen on suhteellisen mielekästä hommaa ja peruslyönnit sujuvat hyvin. Harmittavasti pienet lipsahdukset lyöntisuorituksessa johtavat pallon lentämiseen metsähallituksen puolelle, kuten oikeassa elämässäkin. Täydelliset lyönnit antavat mahtavia elämyksiä. Avauslyönnissä saa jännittää mahdollista hole-in-onea, ja vaikka pallo ei ihan perille vierisikään, venyttää se suupielet mukavalle hymylle loistosuorituksesta. Pelissä on mahdollista lähteä luomaan omaa uraa kohti Mastersturnauksia, mutta menestymisen tavoitteleminen edes pienissä turnauksissa on hyvin haastavaa ja turhauttavaa. Ominaisuuksiltaan aluksi heikolla pelaajalla on jopa raivostuttavan vaikeaa yrittää saada minkäänlaisia onnistumisia aikaan. Palloa saa kaivella useaan otteeseen bunkkerista ja välillä edessä siintää uintireissu kenttää reunustavalle merelle. Kärkikymmenikköön pääseminen ei tunnu onnistuvan ainakaan näillä golf-taidoilla ja jatkuvien epäonnistumisten sarja pakottaa laittamaan pelikonsolin kiinni. Henri Keränen

15 ruotuväki 14/2013 VAPAALLA 15 Teksti: Joonas Lehtonen Kuvat: Lasse Perkkiö, Henri Keränen Taitto: Joonas Kyöstilä Noora Karma helähtää hyväntahtoiseen nauruun, kun kysyn haastattelun aluksi, pystyisikö hän lukemaan kysymykseni ajatuksistani. Kaikenlaista kuulee, mutta kaikki temppuni ovat suunniteltuja. Jotkut eivät uskalla katsoa minua silmiin, etten vaan hypnotisoisi heitä, Karma naurahtaa. Hän on Suomen tunnetuimpia mentalisteja. Omien sanojensa mukaan hän päätyi alalle aivan vahingossa. Karma pohti nuoruudessaan psykologin ammattia, mutta luovemmat alat veivät voiton. Opiskelin Lontoossa musiikkiteatteria. Opetin hetken musiikkia ja tein teatterihommia, mutta kyllästyin siihen, Karma kertoo. Tarot-korteista lukemista harrastanutta Karmaa alkoi kiinnostaa, mikä alalla oikeasti on mahdollista ja mikä ei. Kirjojen avulla mentalismiin tutustunut nainen huomasi pian löytäneensä uuden alansa. Tässä työssä pystyn yhdistämään musiikin, teatterin, taikuuden ja psykologian, Karma listaa. Mentalismia voi hänen mielestään oppia kuka tahansa, mutta on eri asia, miten tiedot ja taidot esittää. Naiset ovat alalla edelleen selvä vähemmistö, mutta se on osaltaan helpottanut Karman erottumis- ta ja uralla etenemistä. Työ onkin sittemmin vienyt hänet esiintymään sheikeille, kuninkaallisille ja maailmantähdille eri puolille maailmaa. Mieltämme hallitaan kaiken aikaa JOTKUT EIVÄT USKALLA KATSOA MINUA SILMIIN, ETTEN VAAN HYPNOTISOISI HEITÄ. Mentalismi on Karman mukaan psykologista manipulointia, taikuutta ja viihdettä. Vaikka ala on suurelle yleisölle mystiikan peitossa, ei siinä oikeasti ole mitään yliluonnollista. Sellaiselta vaikuttavaa siitä kuitenkin tehdään käyttämällä erilaisia tekniikoita. Mentalisti kykenee sekä manipuloimaan ihmistä toimimaan tietyllä tavalla että lukemaan ihmisestä, miten tämä tulee käyttäytymään. En lue kadulla vastaantulevien ajatuksia, mutta uskon, että se on mahdollista tietyille ihmisille, Karma paljastaa. Mielenhallintaa käytetään myös yhteiskunnassa, sekä kriisi- että normaalitilanteessa, paljonkin. Esimerkiksi media ja mainokset ovat Karman mukaan tällä saralla pelottavan voimakkaita. Ne manipuloivat ihmisiä psykologisesti mennen tullen. Niissä käytetään samoja juttuja kuin minä käytän esityksissäni. Huomaan kyllä ne kikat, jos kiinnitän mainoksiin enemmän huomiota, mentalisti sanoo. Karma ei gonahda Muiden mielten lisäksi Karma kertoo hallitsevansa hyvin myös omat ajatuksensa. Hän pystyisikin kuvittelemaan itsensä esimerkiksi armeijaan. Pystyisin psyykkaamaan itseni tiettyihin asioihin, joita siellä pitää tehdä. En tiedä, kestäisikö kunto, mutta pää kestäisi, Karma vakuuttaa. Hänen mielestään myös intissä on ehdottomasti hyötyä mielenhallinnan kyvyistä. Omaan ja toisen mieleen voi vaikuttaa positiivisella asenteella ja pienellä hymyllä. Karma naurahtaa kuullessaan gonahtamisen määritelmän ja toteaa, että sitä voisikin varmasti estää mentalismin keinoin. Ihmisiin voi oikeasti vaikuttaa olemalla positiivinen ja empaattinen. Sitä ei tarvitse edes näyttää kuin pienillä asioilla. Toinen alkaa peilikuvana käyttäytymään samalla tavalla, Karma neuvoo. Kotiutuuko II/13 koskaan? Taikurikeikkojakin tekevä Karma tunnetaan julkisuudessa näyttävistä tempauksistaan. Kaikki on mahdollista taikuudessa ja se onkin tässä hienoa. Mutta se maksaa aikaa ja rahaa. Taikuus on viihdettä ja temppu aina iso projekti, Karma kertoo. Parhaillaan hän on mukana parissakin tv-projektissa, joista toisessa hän suunnittelee toteuttavansa klassisen luodinpysäytystempun. Siinä joku ampuisi aseella Karmaa kohti luodin, jonka hän nappaisi kiinni suullaan. Temppua yrittäessä on kuollut useita taikureita. Voihan näissä käydä huonosti, nämä ovat stuntteja. Ajatukset ja ajoitukset pitää olla kunnossa, Karma sanoo. Lopuksi on tullut aika laittaa Karman ennustajantaidot totiseen testiin. Pyydän naista katsomaan tulevaisuuteen ja ratkaisemaan yhden perinteisimmistä armeijaan liittyvistä kysymyksistä: kotiutuuko saapumiserä II/13 koskaan? Musta tuntuu, että jokaikinen teistä jää armeijaan loppuelämäksi, Karma sanoo vakava ilme kasvoillaan. Taustat tuntien en aluksi tiedä, miten ennustukseen pitäisi suhtautua. Jälleen heleä nauru paljastaa kuitenkin naisen ja huokaisen helpotuksesta. Muistan taas, että kyseessä on ihan tavallinen perheenäiti Porvoosta - jolla on omien sanojensa mukaan vähän erikoinen työ. Ihka oikeaa taikuutta Minun täytyy selvittää mysteeri Karman taikojen takana. Pyydän häntä näyttämään minulle jonkin pienen taikatempun. Kun pääsen todistamaan temppua näin läheltä, minun on löydettävä jokin selitys sille, miten taikuri tekee taikansa. Karma selaa korttipakkaa ja pyytää minua valitsemaan siitä minkä tahansa kortin. Sormeni tarttuu herttakutoseen, jonka katsottuani tungen sen takaisin satunnaiseen kohtaan pakan väliin. Kirjoitan kortin numeron pienelle paperinpalaselle, jonka rypistän mytyksi. Karma ottaa mytyn ja yllättäen sytyttää sen tuleen pienessä tuhkakupissa. Tieto valitsemastani kortista haihtuu kirjaimellisesti savuna ilmaan. Taikuri kaataa paperista syntyneen tuhkan käsivarrelleen, pyytää minua ajattelemaan korttiani ja hieroo samalla tuhkaa käteensä. Ilmeeni on varmasti näkemisen arvoinen, kun Karman käsivarteen ilmestyy hiljalleen numero 6 ja herttamaan sydänsymboli. Karma on tehnyt kaiken nopeasti, mutta silti pitänyt minut ajan tasalla tempun etenemisestä. Minulla ei ole aavistustakaan siitä, miten hän jutun teki. Taikuri ei tietenkään paljasta salaisuuksiaan. Minua lähinnä hämmentävät Karman sanat siitä, ettei taikuuteen liity mitään yliluonnollista. Nainen huijaa minua tavalla tai toisella päin naamaa, mutta se ei haittaa. Koko juttu tuntuu ihka oikealta taikuudelta.

16 16 takakansi ruotuväki 14/2013