PÄIJÄT-HÄMEEN ILMAILU

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN ILMAILU ARKTINEN HYSTERIA 2007 LÄHESTYY lähes liikennelentäjänä Päijät-Häme lentoon kehittämishanke nousussa vastatuulesta huolimatta 2 / 2006

2 Tervetuloa reilun pelin pankkiin. Meiltä saat yksilöllistä palvelua. Lahti Torikatu 3 LAHTI p Mukkula Ritaniemenkatu 13 LAHTI p Padasjoki Keskustie 20 PADASJOKI p Heinola Torikatu 6 HEINOLA p Hollola Kauppakuja 6 HOLLOLA p Nastola Muurarintie 2 NASTOLA p PÄIJÄT-HÄMEEN ILMAILU JULKAISIJA Padasjoen Lentokerho ry TOIMITUSKUNTA Taisto Saarinen Jukka Vepsäläinen Jarmo Raikamaa Risto Pykälä YHTEISTYÖKUMPPANUUDET Jaakko Kyynäräinen ULKOASU Risto Pykälä TOIMITUS PL LAHTI Puh PAINOPAIKKA N-PAINO OY Svinhufvudinkatu 21, Lahti Puh. (03) , fax (03) Kansikuva:Jarmo Raikamaa

3 Padasjoen Laivaranta Etelä-Päijänteen veneilykeskus Vuoden vierassatama 2000 Sinilippusatama MUITA VUODEN 2007 TAPAHTUMIA: su 7.1. Yrityksen 100v hiihdot /START pe Päijänteen Kuutamohiihto ja Kuutamouinti su Päijänteen Postihiihto Bifurkaatio-melonta Nuijamiehen Taiwal pe 6.7. Kelventeen Yömelonta la 7.7. SAHTIMARKKINAT la Päijännepurjehdus la Päijänteen Vesijuoksuretki su Padasjoki-Hölkkä Lisää tapahtumatietoja

4 ARKTINEN HYSTERIA TALVITAPAHTUMA USKOO TULEVAISUUTEEN Arktisen Hysterian syntyhetkien kehitysoptimismin jälkeen on ollut havaittavissa tiettyä toiminnallista notkahtamista. Nyt näyttäisi olevan aika tapahtuman toteuttamisen uudelleen arviointiin. Yhdistyksen piirissä on todettu rajalliset voimavarat Padasjoen kunnan kannalta merkittäväksi tarkoitetun tapahtuman kokonaisvaltaiseen huolehtimiseen. Ehkäpä toiveissa oli alunperin ja on vieläkin koko kunnan voimakkaampi usko ja sitoutuminen tapahtuman kehittämiseen. Tämän vuoden Arktinen Hysteria rakentuu jo vuosi sitten päätetyn strategian mukaiseksi. Se tarkoittaa tapahtuman ilmailulajien harrastajamäärien kasvattamista. Riittävän harrastajamäärän ja aktiviteettien kasvamisen myötä on tarkoitus synnyttää riittävä palvelurakenne perustuen vapaan markkinatalousjärjestelmän motiiviin. Tapahtuman alkuperäinen muoto ja tähtäys kansainvälisyyteen ei ole vieläkään unohtunut. Yhdistyksen piirissä elää edelleen voimakkaana usko tapahtuman erityislaatuisuuteen. Otetaanpa vielä muistin virkistämiseksi ote vuoden 2004 markkinoinnista: Arktiset markkinat ja harrastelajien eksotiikkaa Tapahtuma keskittyy ohjelmallisesti kahteen viikonloppuun. Molempien viikonloppujen päivätapahtumat koostuvat eksoottisten talvisten harrastelajien esittelystä kilpailuin, näytöksin sekä elämysten tarjoamisesta yleisölle. Eksoottisten sikäli, että monet harrastelajeista, kuten varjoliito, aerobic, amerikkalainen jalkapallo, tanssi mielletään suorituspaikkansa osalta aivan muualle kuin Päijänteen jäälakeuksille. Tapahtumassa keskeisinä teemoina olevia ilmailun lajeja; riippuliitoa, purjelentoa, laskuvarjohyppyä, ultrakeveitä moottorikoneita ei myöskään välttämättä osata yhdistää talvisiksi harrastelajeiksi. Arktisen hysterian villitsemälle Padasjoelle tämä kaikki on tietenkin normaalia kahdeksan päivää vuodessa. Tapahtuman yhteydessä, molempina viikonloppuina Laivarannassa toimii padasjokelaisten yrittäjien ja

5 yhteisöjen ylläpitämä Arktiset Markkinat. Markkinat myynti- ja esittelypisteineen ovat padasjokelaisten yrittäjien ja yhdistyksien yhteistyössä rakentama, yleisölle palveluja sekä viihtyvyyttä tuottava foorumi. Tapahtuma-alueen ravintolat sekä myyntipisteet huolehtivat monipuolisesti yleisön fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Viikonlopun iltatapahtumien yhteydessä yleisölle tarjotaan monipuolisia viihde- sekä muita ohjelmallisia ja yleistä hengissä selviämistä edistäviä Arktisten Markkinoiden tarjoamia palveluja. Päivän vieton keväisessä ulkoilmassa voi viimeistellä vaikkapa takkatulen ääressä tapahtuma-alueen rantaravintoloissa tai välittömässä läheisyydessä olevan Padasjoen keskustan Arktiselle Hysterialle teemoitetuissa tapahtumissa ja illanvietoissa. Edellä luetun kaltaisella konseptilla, hyvin toteutettuna, saavutetaan varmasti asema merkittävänä talvitapahtumana Suomessa. Kuitenkin, kuten monissa muissakin asioissa tuotteistaminen edellyttää investointeja. Ensivaiheen investoinnit tulisi kohdistaa itse ydintoimintojen sujuvuuteen ja laatuun. Vain valmista tuotetta kannattaa markkinoida. Varmaankaan kyse ei ole mittavista taloudellisista investoinneista, enemmänkin sitoutumisesta yhteiseen päämäärään ja peruspuitteiden järjestämiseen.. Toisen vaiheen tapahtuman investoinnit voisi jo kohdistua valtakunnalliseen markkinointiin. Tällöin tapahtuma olisi jo selkeästi määritetty osaksi Padasjoen kunnan tunnetuksi tekemisen ja matkailun strategiaa. Tässä vaiheessa voisi myös jo alustavasti rakentaa kansainvälisen tapahtuman ideaa markkinoimalla Arktisen Hysterian eksotiikkaa lähinnä keskieurooppalaisille ilmailijoille. Tämä markkinointi voitaisiin pääosin toteuttaa yhdistyksemme kansainvälisten yhteyksien kautta. Kolmas vaihe tarkoittaisi valmiin tapahtumakonseptin laajempaa kansainvälistä markkinointia ilmailijoita laajemmalle kohderyhmälle. Useasti lienee niin, ettei itselle läheisistä ilmiöistä välttämättä nähdä niiden todellista potentiaalia. Näin varmaan myös ajatellen keväisellä Päijänteen jäällä tapahtuvia monimuotoisia aktiviteetteja. Kun näkökulmaa vaihdetaan ja katsotaan samaa asiaa paikkakunnan ulkopuolisen suomalaisen tai vaikkapa keskieurooppalaisin silmin, on ero todennäköisesti varsin suuri ja eduksi meille. Arktisen Hysterian eksotiikka pelkkänä jäälakeutenakin on eurooppalaisesta näkökulmasta todellinen. Jos Arktisesta Hysteriasta halutaan maalattujen mielikuvien mukainen, tulisi tähtäin asettaa jo vuodelle 2008 vuoden 2007 tapahtuman toimiessa asetetun tavoitteen mukaan harrastajamääriä kasvattavana. Mielikuvien toteutuminen edellyttäisi myös hyvissä ajoin ensi vuoden aikana aloitettavaa suunnittelua ja tapahtuman tulevaisuuden tavoitteiden asettelua. Tässä suunnittelussa tarvittaisiin kunnan eri sektoreiden yhteistyötä. Toimivan yhteistyökokonaisuuden aikaansaaminen edellyttäisi niin padasjokelaisten yhteisöjen ja yritysten kuin Padasjoen kunnankin mukanaoloa. Todellisten ponnistelujen käynnistyessä Padasjoen Lentokerho tulee tietenkin panostamaan vahvasti omalla osaamisen alueellaan, onhan Arktinen Hysteria toimivana tapahtumana yhdistyksen pitkäaikainen haave.

6 LOGIA MODA VIETTI NELJÄ TUNTIA PILOTTINA Lahdessa toimiva Suomen Posti Oyj konserniin kuuluva Logia Moda Oy päätti kokeilla yhteistyötahoillemme kohdennettua ilmailupäiväkokonaisuutta. Logia Moda Oy on muotituotteiden logistiikkapalveluihin erikoistunut yhtiö, joka tarjoaa muotilogistiikan palveluita vaatetusteollisuudelle, maahantuojille ja vähittäiskaupalle. Järjestämiemme ilmailupäivien tavoitteena on tuoda ilmailua tutuksi päijäthämäläisille yrityksille. Sikäli on tietysti ketunhäntä kainalossa, että tavoitteemme on myös tartuttaa vakava ilmailusairaus, joka johtaa myöhemmin lupakirjan lentämiseen. Ilmailupäivä rakentuu ilmailun historiaan tutustumisella Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa, tiiviillä teorialuennolla lentämisen perusteista ja lentosimulaattorilla tuetusta lentosuorituksen harjoittelusta. Yksilön kannalta ilmailupäivän huipentuma on varmasti tutustumiskoululento kevytlentokoneella. Koululentoa odotellessa tutustutaan oikeitten lentokoneiden hallintalaitteistoon ja mittaristoihin koululentoa valmistelevana toimintona. Ilmailupäivä Neljä tuntia pilottina Vesivehmaalla sai osallistujien taholta mairittelevan arvosanan jossa vilahti sana paras. Suhteellisen paljon lentäneenä on aina yhä vaikeampi palauttaa mieleen ensimmäisten lentojen järisyttävä kokemus. Järjestämiemme ilmailupäivien avulla se onnistuu. Katsoessaan vieressä posket innostuksesta punaisena lentävää tutustumiskurssin oppilasta, oivaltaa että lentäminen on jostain syystä monesta muusta nk. elämystuotteesta ainutlaatuisuudessaan poikkeavaa. Ilmailupäivä vietiin jälleen läpi kokeneen taustaryhmän kanssa, johon kuuluivat myös yhteistyökerhojemme Kärkölän Ilmailukerhon ja Ultra Centerin edustajat. Jokaisella ryhmän jäsenellä oli oma rajattu vastuualueensa. Näistä rajatuista vastuualueista tapahtui kuitenkin jonkun verran lipsumisia. Avustajien määrässä oli tiettyä ajoittaista ylikapasiteettia, mikä ilmeni ruuhkana turvavöiden kiinnittä-

7 misen avustustehtävissä. Ruuhkissa oli havaittavissa aina ensiarvoisen tärkeiden turvallisuusnäkökohtien korostamisen lisäksi korrelaatio oppilaiden sukupuolijakautumaan. Valokuvaajamme taltioi lennonjälkeiset tunnelmat jokaisen tutustujan kohdalta sekä muistoksi että kuvan liittämiseksi kurssilaisille myönnettäviin elämyslentolupakirjoihin. Tutustumiskoululentojen pedagogisesta puolesta huolehti yhdistyksemme lennonopettajat. Jotta tutustumiskoululennolla voidaan antaa oppilaalle mahdollisimman paljon ohjausvastuuta lennon kaikissa vaiheissa on se normaalia vaativampi opetustilanne. Tästä johtuen opettajina toimivat koneluokan kokeneimmat lennonopettajamme. Tavallista hiukan suurempi kymmenen hengen ryhmä suoriutui ilmailupäivästä sovitussa neljän tunnin ajassa. Logia Modan viehättävä ja toisesta näkökulmasta myös komea ryhmä hyvästeltiin tapahtuman johtajan kapteeni Saarisen toimesta. Pilotin näköisiksi muuttuneet vierailijat siirtyivät pikkubussiin ja kohti seuraavaa meille tuntematonta määränpäätä lentämisen aikaansaama kestohymy kasvoillaan.

8

9 AUTO- JA KONEKORJAAMO MÄKINEN & KAUREN PUUTAVARALIIKE PELTOLA KY AUTOMAALAAMO Veli-Matti HELVILÄ HÄMEEN MOREENIJALOSTE OY METSÄKONEURAKOINTI ESKO HOIMELA YRITYSPALVELU PIRJO NYLUND MAARAKENNUS- URAKOITSIJA LEO NYLUND METSÄKONEURAKOINTI HÄNNIKÄINEN TERO PALSANTIE KASINIEMI , Metsäkone Munnila Oy MAARAKENTAMINEN JORMA AULIN PADASJOKI MARKKU ENGBERG OY RAKENNUSLIIKE MARTTI RANTANEN OY NIEMISEN LINJAT OY PADASJOEN APTEEKKI Keskustie Padasjoki TOIMINIMI NUPO-PUU NUUTINKULMANTIE VESIJAKO SAHAISTA LIIKKUVALLA KALUS- TOLLA, PUUNKAATOA TONTEILTA YM. Työhevospalvelu Hartman metsätyöt hevosilla perinteisistä moderneimpiin menetelmiin, elämys ajot esim häät syntymäpäivät yms. puh:

10 Päijät-Häme lentoon kehittämishanke nousussa vastatuulesta huolimatta Padasjoen Lentokerhon hallinnoiman ja vetämän kehittämishankkeen perusidea on perustunut toiminnallisuuden voimakkaaseen lisäämiseen. Tämän kautta Lahti-Vesivehmaan lentokentästä saadaan kiinnostava toimintaympäristö niin harraste- ja urheiluilmailulle kuin kentälle kiinnittyville ilmailualan tai siihen kytkeytyville yrityksille. Toiminnallisuuden suhteen kehitys on ollut varsin voimakasta. Vuosien 2005 ja 2006 aikana harrastelentämiseen liittyvä koulutustoiminta on kehittynyt vaatimattomasta muutaman oppilaan vuositasoisesta kouluttamisesta n. 30 oppilaan tasoon. Koulutuksen kasvusta valtaosa on kohdistunut kevytlentokoneisiin (alle 500kg moottorilentokoneet). Koulutuksen lisääntynyt volyymi on tuottanut myös sekä uusia ilmailuyhdistyksiä että voimakkaasti (n. 500 %) lisääntyneen kevytlentokonekannan. Koulutustoiminnan kasvuun on hankkeen tavoitteissa vastattu koulutussuunnittelulla, jossa pääpaino on ollut uusien koulutusmateriaalien ja metodien tuottamisessa sekä uusien lennonopettajien kouluttamisessa. Uusista koulutusmetodeista tällä hetkellä työstetään etäopetusta teoriakoulutusta tukevana menetelmänä. Ensimmäiset etätukeen perustuvat koeluennot on jo toteutettu. Olennainen osa kehitystyötä on myös ollut organisaatioiden toimintaan ja kehittämiseen liittyvä tutkimustyö. Lentokentän käytön lisäämiseksi on myös kehitetty olemassa olevia kilpailutapahtumia ja luotu yksi uusi kansallinen vuosittain toteutettava kilpailutapahtuma. Tulevaisuuden nuorisotyön muodoksi kaavaillulle lentosimulaattorikerhotoiminnalle on luotu ajanmukainen välineistö ja tilat yhteistyössä Vääksyn Yhteiskoulun kanssa. Erityinen paino on kohdistettu myös ilmailun ja sen mahdollisuuksien esiintuomiseen Päijät-Hämeen alueella. Tähän on eri tiedotusvälineiden kautta saadun julkisuuden lisäksi olennaisesti liittynyt yhteistyö maakunnan yrityselämän kanssa. Yrityksille ja yhteisöille hanke on suunnitellut erillisen ilmailupäivä-konseptin. Konseptin tarkoitus on tuoda ilmailu ja sen mahdollisuudet tutuksi elämyksellisen päivän kautta ja näin herättää kiinnostus piilossa olleeseen päijäthämäläiseen voimavaraan. Tulevaisuutta ajatellen, hankkeen täyttyneistä tavoitteista ehkä tärkeimpänä voidaan pitää liikennelentäjän ja lennonjohtajan ammatillisiin opintoihin valmentavaksi profiloidun opintolinjan käynnistyminen Vääksyn Yhteiskoulun lukiossa. Hankkeen osuus tässä on ollut erittäin merkittävä. Hanke on lanseerannut idean, luonut linjalle opetussuunnitelmat sekä vastannut pääosin markkinoinnista, opetuksen toteutuksesta ja kehitystyöstä. Samoin hankeen toimin on yhteistyöhön kiinnitetty yksi alan johtavista ammattikouluttajista, Patria Pilot Training Oy. Alustavaa yhteistyötä on tehty myös Suomen Ilmailuopiston kanssa hankkeen keväällä järjestämien koulukierrosten yhteydessä. Suomen Ilmailuopisto vastaa pääosin liikennelentäjien koulutuksesta Suomessa. Uusien ammatti-ilmailun partnereiden kiinnittäminen hankkeeseen onkin yksi tämän hetken tärkeimpiä tavoitteita. Toinen ajankohtainen tavoite on löytää taloudelliset voimavarat, jotta opintolinja saadaan opiskelijoiden tulevaisuuden ammatillisten odotusten mukaiseksi. Tästä Päijät-Häme lentoon kehittämishanke on jo tehnyt nelivaiheisen suunnitelman ja alustavan selvityksen. Hankkeen toteutus tapahtuisi joko ESR (Euroopan Sosiaalirahasto) tai EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) rahoituksella. Ajatuksena on myös levittää konseptia kansainvälisesti ja saada aikaan kansainvälinen ilmailulukioverkosto. Opintolinjan kova kysyntä on jo nyt luonut realistisen tulevaisuudenkuvan, jossa kolmen vuoden kuluessa tarjotaan 60 aloituspaikkaa ilmailusta ammattina kiinnostuneelle nuorelle Harrastelentolupakirjan lentämisellä osana ilmailulinjan kurssikokonaisuutta, tulee olemaan myös myönteinen vaikutus Lahti-Vesivehmaan lentokenttän toimintaan. Osana yhteistyökuviota Patria Pilot Training Oy:n kanssa on myös tavoitteena yhtiön lentokoulutuksen osioiden kiinnittymisestä Lahti-Vesivehmaan lentokentän toimintaan. Toiminnallisuuden kasvu aiheuttaa luonnollisesti tarpeen kehittää myös rakennuskantaa ja muuta perusinfraa. Kehittämishankkeen näkökulmasta tämä edellyttäisi edes minimitarpeen tyydyttämisen startin vahvistamiseksi. Kasvu luo myös edellytykset ilmailuun kytketyille palveluille kuten ravintola- tai kahvilapalveluille. Kehittämishankkeen ja sen toivottavien jatkotoimenpiteiden idea perustuu toiminnallisuuden rakentamiseen yhteistyössä ilmailun ja sitä lähellä olevan yritystoiminnan sekä harrasteilmailun kanssa. Näin lentokentästä voidaan luoda elinkelpoinen yksikkö, joka palvelee yrityselämää, matkailua, koulutustoimintaa sekä harraste- ja urheiluilmailua.

11 ISÄNNÖINTIPALVELU PÖYSTI KY Kustaankuja Vääksy Puh AUTOKORJAAMO KURREN PAJA osamaalaukset katsastusremontit pakokaasumittaukset Suopellontie Vesivehmaa Puh KULJETUSLIIKE L & H TIMONEN OY Apilakatu Lahti Y METALLI OY Koskelantie Asikkala Puh , AUTOILIJA TOIVOLA MARKKU kappaletavaran kuljetukset Vesivehmaantie 297 B Vesivehmaa Puh , LOKALIIKE J & S LUHTAKALLIO Käpöläntie Viitaila , APILA APTEEKKI Prisma Laune Lahti TMI MEMU - Veskun kioski - Renkomäen kioski - Heinlammin kioski - Lepolan kioski Karjakuja 3, Vääksy media2000.fi/memu/media2000.fi/ypmuhonen GSM Puh/Fax MAALAUSTYÖ T. KUITUNEN OY UUDIS- JA SANEERAUSMAALAUS Puh Auto Fax maalaustyo.tkuitunen@phnet.fi Metsäpekkalantie Lahti VÄÄKSYN TAKSIASEMA PÄIVYSTYS 24 h

12 Koulurakennus ennen siirtoa Länsi Pasilassa Kiinteistöhankeen vastustus yllätti Päijät-Häme lentoon kehittämishanke ideoitiin Padasjoen Lentokerho ry: n toimesta 2004 alkaen. Lahti Vesivehmaan lentokenttä on määritelty yhdeksi Lahden seudun elinkeinostrategian kehittämiskohteeksi. Päijät-Häme lentoon kehittämishanke muovattiin tätä tavoitetta toteuttavaksi startterihankkeeksi. Keskeiseksi partneriksi hankkeeseen tuli LAKES Oy. Hankesuunnitelmaa tarjottiin vuoden 2005 alussa Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiön hallinnoitavaksi. Ajatuksena oli saada kaikki keskeiset tahot mukaan hankkeeseen. Säätiöltä ei myöskään odotettu mitään taloudellista tai muuta resurssointia hankkeeseen. Lentokenttäsäätiö ei kuitenkaan ollut kiinnostunut kustannusarvioltaan :n laajuisesta kehityskokonaisuudesta ja sen mukanaan tuomasta toteuttajayhteisöstä työryhmineen. Hanke käynnistettiin Leader + rahoituksella Padasjoen lentokerhon hallinnoimana Lakes Oy:n toimiessa partneriyhteisönä. Lakes Oy:n taholta todettiin sen olevan keskeinen kentän kehittäjä ja hanke nähtiin tarpeellisena ja ehdottomasti yleishyödyllisenä. Hanke ei myöskään ollut ristiriidassa säätiön mahdollisten kehityspyrkimysten kanssa. Lentokenttäsäätiön taholta olisi kuitenkin toivonut myönteisempää ja kehitystyötä enemmän tukevaa asennetta. Säätiön edustajien toiminta on osin vaikuttanut jopa negatiivisesti niin kentän eri toimijoiden suuntaan kuin tärkeisiin sidosryhmiinkin. Erityisesti elintärkeän tuen puute on vaikuttanut lentokentän rakennetun ympäristön kehittämistavoitteisiin. Hanke käynnisti erillisen kiinteistöhankeen, joka sisälsi kentälle hankittavan 400 m2 koulurakennuksen pystyttämisen. Hyväkuntoisen rakennuksen tarkoitus oli ratkaista puuttuvan perusinfran ongelma luento-, klubi-, koulutus-, ravintola ym. tiloineen. Rakennuskokonaisuus tuotettiin kentälle moduleina kesällä Lupamenettelyt Puolustusvoimien ja Metsähallituksen suuntaan käynnistettiin Lakes Oy:n toimesta välittömästi tavoitteena pystyttäminen syksyllä Hämeen Rykmentistä myönteisenä lähteneen lausunnon kulku Puolustusvoimien rattaissa osoittautui kohtuuttoman hitaaksi johtaen rakennusmoduleitten ennalta aavistamattomaan talvehtimiseen. Tarvittava rahoitus järjestettiin asiaan uskovien ilmailijoiden takauksin. Lakes Oy:n vastuualueena oli mutkikkaaksi osoittautuneet lupamenettelyt. Keväällä 2006 Lakes Oy:ltä saamiemme myönteisten viestien ansiosta odotukset olivat korkealla. Rakennuksen pystyttäminen työvaiheet oli sovittu siihen kiinnittyneiden yhdistysten yhteistyöprojektina. Tarvittavat valmistelut oli jo tehty. Maa-alueen hallinnoijan, Puolustusvoimien edellyttämässä ratkaisevassa katselmustilaisuudessa kuitenkin hämmensi tilaisuuteen mukaan tulleiden lentokenttäsäätiön edustajien esittämät näkemykset. Ne hyvin todennäköisesti johtivat Puolustusvoimien kielteiseen päätökseen. Kieltävän päätöksen yhteydessä Puolustusvoimat totesi myös pitävänsä lentokenttäsäätiötä lentokenttäalueen ainoana virallisena yhteistyötahona. Kehittämishankkeen näkökulmasta on aika vaikea ymmärtää miksi perustavaa laatua olevalle kehitysharppaukselle ei annettu mahdollisuutta. Hiukan yllätyksellisenä koettiin myös Puolustusvoimien näkemys partnerimme Lakes Oy:n asemasta kentän kehittämisvastuun kantajana. Surullisinta prosessissa lienee kuitenkin kehittämiseen uskoville noin kahdellekymmenelle ilmailun harrastajalle koituvat useiden kymmenien tuhansien eurojen henkilökohtaiset taloudelliset tappiot. Nykyisessä tilanteessa rakennusmoduleitten hävittäminen tulee ainoaksi vaihtoehdoksi. Näin kehittämishankkeen vetäjän näkökulmasta välittyy väistämättä kuva selkiytymättömästä kehitysvastuusta ja tietystä perusasetelman ristiriitaisuudesta. Julkisella rahoituksella toimivan Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiön luulisi antavan täyden tuen myös valtaosin julkisella rahoituksella tehtävälle yleishyödylliselle ja vieläpä tulokselliselle kehitystyölle. Jostain syystä näin ei ole tapahtunut. Toivottavasti lentokenttäsäätiöllä on vielä julkaisematon oma kehitysvisio, jossa nyt aikaansaadut tappiot korvataan uusilla loistavilla voitoilla.

13 Kalkkisten 39 Siltatie Kalkkinen Puh LUKKOPALVELUT MYÖS LENTOÄSSILLE! HOLLOLA , LAHTI JASKAN REMMI JA KUMITUS OY Mikkolantie 31, Vääksy Puh./ Fax , Gsm Lahti VÄÄKSYN TILITOIMISTO OY Kustaankuja Vääksy Puh , , Fax VÄÄKSYN SORA OY soralajikkeet murskalajikkeet kivituhka sepelit muuraushiekka multaa luonnonkivilajikkeita maankaivuut maansiirtourakoinnit kuljetukset pyöräkuormaajatyöt tiekarhupalvelut rakaankaluston korjaukset vaihtolavojen vuokraukset PUH. (03) , DAHL KUOPPATIE 2, LOUKKUHARJU, VÄÄKSY PUUTAVARAN MYYNTI SAHATAVARAT - HÖYLÄTAVARAT SIRKKELISAHAUSTA - HÖYLÄYSPALVELUT - myös erikoisprofiilit esim. entisöintiin - myös lehtikuusta laitureihin ja terasseihin ALTTI VARPA Kalliorinteentie 151, Urajärvi, Vierumäki Puh./Fax GSM KAIVINKONEPALVELU ANTTI RUSI Maanrakennustyöt Ojitukset Tienrakennustyöt Pohjatyöt Maa-aineskuljetukset, sora/multa Pyöräkuormaaja Käytössä 22 t:n tela-alustainen kaivinkone Puh Puh./fax (03) antti.rusi@elisa.inet.fi Juokontie 21, Paimela

14 HOTELLI TALLUKKA ILMAILUYHTEISTYÖHÖN Päijät-Häme Lentoon kehittämishanke avasi keskustelun ilmailullisten osioiden kiinnittämisestä sekä hotellin elämykselliseen valikoimaan että kurssitoimintaan. Hotelli Tallukan edustajan Kalevi Granin mukaan Lahti-Vesivehmaan lentokenttä samoin kuin ilmailu harrasteena ovat sitä päijäthämäläistä potentiaalia, jonka hyödyntämistä ei ole vielä täysin ymmärretty. Keskusteluissa konkreettisimpana yhteistyömuotona nähtiin hankkeen tuotteistama Neljä Tuntia Pilottina Vesivehmaalla ilmailupäivä. Ilmailupäiväkonsepti on kohdennettu yrityksille ja yhteisöille ja voisi näin toimia elämyksellisenä lisänä muun hotelliin kohdistuvan kurssi- tai kokoustoiminnan ohessa. Se voi toimia tietenkin myös itsenäisenä osana hotellin elämys- ja kurssitoimintaa. Vaikka varsinainen tutustumiskoululento ja ilmailun historiaan perehtyminen Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa suoritetaankin lentokentällä, jää tärkeitä osioita toteutettavaksi hotellin teknisesti hyvin varustetuissa tiloissa. Hotelli Tallukka tarjoaisi majoituspalveluiden lisäksi erinomaiset puitteet mm. lentosimulaattorien tuella tapahtuvalle harjoittelulle sekä luentomuotoisiin ilmailun teoriaosioihin. Ilmailupäivän kruunaava pilotiksi vihkiminen ja lentämisen aiheuttaman myönteisen stressin purkaminen sijoittuu myös luontevasti Hotelli Tallukan tiloihin. Lentosimulaattori tuo tietenkin jo itsessään mielenkiintoisen lisän jo olemassaolevan golfsimulaattorin rinnalla. Kalevi Gran heittää myös ajatuksen ilmailun peruskoulutukseen liittyvän kurssitoiminnan toteuttamista Hotellin tiloissa. Kehittämishankkeen näkökulmasta asia on ajattelemisen arvoinen. Keskustelujen ohessa sivuttiin myös yhteistyötä Vääksyn Yhteiskoulun ilmailupainotteisen opintolinjan kanssa. Hotelli Tallukan tarjoama yhteistyö muoto voisi liittyä esimerkiksi ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden majoitukseen. Hotellilla on majoituskapasiteettia, josta voi kehittää hintatasoltaan kohtuullisen asumismuodon. Kehittämishankkeen suunnasta tuotiin myös esille idea suomalaisittain poikkeuksellisen vesialueen hyödyntämisestä. Vesilentäminen ilmailun harrastusmuotona on voimakkaasti kasvanut varsinkin uusien kevytlentokoneiden myötä. Hotelli Tallukka voisi sijaintinsa puolesta toimia erinomaisesti kansainvälisenkin vesilentotapahtuman tukikohtana. Kalevi Gran näkee myös selkeän yhteyden uuden golfkentän ja ilmailun välillä. Golfia voitaisiin saapua pelaamaan lentokoneella joko vesitse Tallukaan rantautuen tai Lahti-Vesivehmaalle laskeutuen. Lahti-Vesivehmaan lentokentän merkitys Hotelli Tallukalle on myös liikenteellinen. Kymmenen minuutin matka lentokentälle tarkoittaa käytännössä hotellin yhteydessä olevaa lentokenttää. Kalevi Gran pitääkin kentän kokonaisvaltaista kehittämistä erittäin tärkeänä. Padasjoen Lentokerho 2007 tapahtumat, kilpailut, koulutus Arktinen Hysteria talvitapahtuma Padasjoki Vesivehmaa Open Vesivehmaa Purjelennon Viestilentokilpailu Vesivehmaa International Jämi Vintage Jämijärvi Neljä tuntia pilottina Vesivehmaalla ilmailupäivä yrityksille ja yhteisöille maalis - lokakuu

15 ILMAILUN KOULUTUS, TAPAHTUMAT, KILPAILUT, LENTOKOULUTUS KEVYTILMAILU.NET SYSMÄ - PÄIJÄNTEEN HELMI Mukana nousukiidossa Lahden kaupunkiseudun seutuhallinto Kaivinkone ja purkutyöt tehokkaasti ja edullisesti! Saulin Sekatyö ASIANAJOTOIMISTO KURKI-SUONIO KY PL 163, Mariankatu 12 B, Lahti Puh , Fax LEMMINKÄINEN OYJ Asfaltti- ja erikoispäällysteitä Kivi- ja maarakennustyöt Kerintie Lahti Puh

16 JÄMIN ILMAILUVIIKKO Padasjoen Lentokerho on kaavailemassa etätapahtumansa Jämijärven International Jämi Vintage kehittämistä. Ideana on saada järjestely- ja toteutusyhteistyöhön laajempi pohja ja monipuolistaa tapahtuman antia.. Kaavaillun yhteistyökokonaisuuden muodostaisivat Lomahotelli Jämi, Pohjois- Satakunnan yrittäjät sekä lentokentällä toimivat eri ilmailulajien yhdistykset, Kevytilmailu ry ja Padasjoen Lentokerho. Tapahtuman yhteyteen olisi myös kytketty erillisenä Pohjois-Euroopan suurimmaksikin mainittu Jämi Fly In harrasteilma-alusten ja lentäjien kokoontuminen yhteistyössä. Tapahtuman runkona toimisi vanhojen Vintage - purjelentokoneiden tapahtuma. Koko viikon aikana yleisöllä olisi mahdollisuus kokea lentämisen riemua osallistumalla kevytlentokoneiden ja purjelennon tutustumiskursseille. Tavoitteena on myös liidinlajien ja laskuvarjourheilun vastaavat. Jämiareenan loistaviin tiloihin on kaavailtu harraste- ja urheiluilmailuun liittyvä näyttely sekä muita ilmailun aktiviteetteja lentosimulaattoreineen. Pohjois-Satakunnan yrityksille tullaan tarjoamaan elämyksellistä ilmailupäivää, jossa olennaisena osana on lentokoulutus tutustumiskurssina. Iltojen ratoksi Jämin kuuluisalta terassilta seurattavaksi on kaavailtu lennokkiurheilun monipuolista kirjoa näytöksineen. Vapaamuotoisena viikko toimii kaikkien harrasteilma-alusten kokoontumistilaisuutena. Ilmailuviikko päättyy Jämi Fly In tapahtumaan. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO PAULA MERTSALMI KESKUSTIE PADASJOKI SYRJÄINMÄEN SORA OY JALLINTIE AUTTOINEN METSÄKULJETUS AARTO KY PADASKOSKENTIE AUTTOINEN , KULJETUS JARMO JUHOLA KY JUHOLANTIE MAAKESKI KONEKORJAAMO KARTANO RISTO MAATALOUSKONEIDEN KORJAUS JA HUOLTO, MYÖS PIENKONEET PANNIJOENTIE PADASJOKI , KUORMA-AUTOILIJA SUULLINEN OSMO ROMONTIE PADASJOKI

17 Sähkötie Padasjoki, MAINIEMEN CARAVAN Padasjoki Puh VERHON KARTANO m/s Elbatar Avoinna Arktisessa Hysteriassa Soppatykistä keittoruokaa viikonlopuina Laiva-ravintola avoinna: A-oikeudet Padasjoen Laiva Oy

18 LÄHES LIIKENNELENTÄJÄNÄ EUROOPAN TAIVAALLA Päijät-Häme lentoon kehittämishankkeelle tarjoutui mahdollisuus tutustua liikennelentämisen arkeen Finnairin uuden Embraer 170 konetyypin ohjaamossa. Tutustumisen yhtenä tarkoituksena on hyödyntää saatua kokemusta Vääksyn Yhteiskoulun ilmailupainotteisen opintolinjan kehitystyöhön. Opintolinjan yhtenä keskeisenä tavoitteena on luoda opiskelijoille liikennelentämisessä tarvittavia valmiuksia. Artikkelin kirjoittaja toimii opintolinjan opettajana sekä lennonopettajana harraste- ja urheiluilmailun sektorilla. Varsinkin harrastelentäjäpiireissä tuntuu olevan mielikuva liikennelentämisen poikkeamisesta suurestikin harrastelentämisestä. Liikennelentäminen kuvitellaan usein täysin tietoteknisesti tapahtuvana toimintana, jossa nk. oikeasta lentämisestä ei enää ole varsinaisesti kysymys. Seuratessani ohjausvuorossa olleen perämiehen starttia ja tiettyjen pisteiden kautta reitille hakeutumista, huomasin hänen lentävän ihan oikeasti käsin ohjaamalla. Keskittynyttä ja tarkkaa mittarien avulla lentämistä jatkui paksussa pilvikerroksessa aina lentopinnalle 80 eli n. 2,6 kilometrin korkeuteen. Matkalento-osuudella perämiehen päähuomio kiinnittyy mittariston monitorointiin, reitin muutoksien aiheuttamien tietojen syöttämiseen, muun liikenteen tarkasteluun ja radioliikenteen hoitoon. Tällöin tietotekniikan avulla toimiva autopilotti huolehtii koneen ohjauksesta tiedolla, joka on syötetty ennen starttia ja muutoksien osalta lennon aikana. Laskuun tuloa edeltävien tarkastustoimenpiteiden jälkeen perämies kytkee autopilotin pois päältä ja siirtyy käsiohjauksella tapahtuvaan mittarilentoon. Lähestyminen laskua varten hän aloittaa hakeutumalla tietyn menetelmän mukaisesti korkeutta ja sivusuuntaa määrittävään ILS (Instrument Landing System) liukupolkuun. Perämiehen ajaessa täsmällisesti nestekidenäytön korkeus- ja suuntasäteen mukaisesti hän pyytää samalla kapteenilta tarvittavia nopeuden lisäys tai vähennys ym. tukitoimenpiteitä. Saavumme pilvikerroksesta näkölento-olosuhteisiin Hampurin kiitotien 23 (kiitotien suunta 230 astetta) valojen tullessa samalla näkyviin. Pieni puuskaisuus nk. loivennuksen ja loppuvedon aikana näkyy perämiehen määrätietoisena ja tarkkana ohjaimien käyttönä sekä moitteettoman laskun jälkeen laskukiidossa suunnan säilyttämiseen ja jarruttamiseen. Kapteeni ohjaa rullauksessa perämiehen kanssa konsultoiden (ainoastaan kapteenin puolella olevalla nokkapyö-

19 räohjaimella) koneen asematasolle. Lähes reitin suuntainen ja vastainen n. 80 solmun (n. 150 km/h) jet-virtaus hidasti matkaa sen verran, että paluulennon valmistelut alkavat välittömästi. Noin puolen tunnin valmisteluiden jälkeen nyt lentovuorossa oleva kapteeni avaa tehot kiitotien 23 päässä kohti seuraavaa kohdetta. Näin harrastepuolen lennonopettajana matkalla Helsinki Vantaalta Hampuriin piirtyi kuva konkreettisesta ja erittäin vaativasta lentämisestä. Ero omaan lentämiseen pienemmillä koneilla oppilaan kanssa ilmeni ainakin siinä, ettei ensimmäisenä tullut mieleen antaa lentovuorossa olleen perämiehen selän takaa tyypillisiä lennonopettajan neuvoja: Koitetaan pitää se suunta..., Mitähän se nopeus mahtaa näyttää, Puut on aika suuren näköisiä tyyliin. Ero harrastelentämiseen näkyy ennen kaikkea tarkkuudessa ja saumattoman, tarkkaan määritetyn työnjaon tuomassa järjestelmällisyydessä. Miehistön työskentelyä seuratessa todentuu myös se, miksi kaikista halukkaista ei tule liikennelentäjiä. Kyky monipuoliseen monitorointiin ja useamman yhtäaikaisen toiminnon hallitsemiseen muuttuvine tilanteineen edellyttää tietynlaista ja varsin monipuolista ja motorisesti kehittynyttä sekä painetta sietävää kokonaispersoonallisuutta. Nämä soveltuvuustesteissä kartoitetut perusvalmiudet ja vaativa koulutus pienkoneista kaksimoottoriturbiinikoneitten kautta liikennelentokoneiden tyyppikoulutukseen tuottavat väistämättä tasokkaita pilotteja. Ehkä tälläkin lennolla syy perämiehen oikean lentämisen suureen osuuteen mittariolosuhteissa oli lentotaidon valmiuksien kehittämisen lisäksi yksinkertaisesti se, että ison koneen lentäminen on hienoa puuhaa. Voi olla myös, että harrastelentäjäpiireistä joskus kuultu käsitys liikennelentäjän arjesta iltapäivälehteä lukevana, pitkävetoa pelaavana nintendo -lentäjänä tai bussikuskina perustuukin lähinnä siihen, ettei kommentoijalla itsellään ole ollut edellytyksiä koulutukseen liikennelentäjäksi. Lentäminen keskieurooppalaisessa vilkkaassa ilmatilassa välittyi täysipainoisen tuntuisena työrupeamana. Omassa nk. observerin roolissa oli syytä huomioida varsin tarkkaan, milloin yleensäkin oli sopiva hetki kysyä tai kommentoida haittaamatta miehistön työskentelyä. Miehistö huomioi kuitenkin kiitettävästi läsnäoloni ja sain pyytämättä, aina kun mahdollista, hyvin seikkaperäistä tietoa len-

20 non eri vaiheista toimintoineen sekä koneen järjestelmistä. Mukanaolo vastasi erinomaista koulutustilaisuutta. Tiedon perillemenoa ehkä auttoi jonkun verran vaatimattomat aiemmin omaksutut perustiedot liikennelentämisen menetelmistä. Koneena Embraer 170 edustaa teknologialtaan uusinta sukupolvea. Ulospäin uusi teknologia on ehkä selkeimmin havaittavissa koneen mittaritaulussa. Vanhemmista koneista tuttu mittari- ja nappulaviidakko on keskittynyt visuaalisesti ja ergonomisesti selkeäksi neljän suorakaiteenmuotoisen nestekidenäytön kokonaisuudeksi, kaksi kapteenille ja kaksi perämiehelle. Yksittäinen nestekidenäyttö tarjoaa tarpeen mukaan valittavaksi hillittömän määrän informaatiota. Mittaristo on myös muuttunut yhä konkreettisemmin kuvalliseksi. Lennon eri vaiheissa kaikki tarvittava informaatio näkyy pinta-alallisesti samalla rajatulla alueella vähentäen häiritsevää katseen kiertämistä. Katsetta kiertämättä saa selkeästi ryhmiteltyä ja kuvattua informaatiota mm. koneen asennosta, nopeudesta, korkeudesta, alapuolisesta maisemasta, lähellä olevista muista lentokoneista yksityiskohtaisine etäisyys-korkeustietoineen, reittipisteistä, radiomajakoista ym., ym.. Karkeasti voisi todeta että mittareita ja nappuloita vähentämällä on kuitenkin moninkertaistettu informaation määrä. Tilanteen niin vaatiessa, tarvittava ja yksityiskohtainen informaatio löytyy selkeästi hahmotettavassa muodossa käytännössä kaikista lentokoneen eri järjestelmistä. Tämän kuvittelisi vähentävän esimerkiksi väärien syyseuraus johtopäätösten tekemistä Aikaisemmin pitkälti radiomajakoitten (konkreettisia maalaitteita keskeisillä lentoliikenteen paikoissa) apuun perustuva suunnistaminen on muuttunut GPS pohjaiseksi (satelliittinavigointi) tiettyjen koordinaattien määrittämien pisteiden kautta lentämiseksi. Kuitenkin nestekidenäytössä näkyy tukena vanhat tutut radiomajakoitten NDB/ ADF, VOR viisarinäytöt, tosin graafisesti kokonaisuuteen istuvina. Lentoliikenteessä on jo pitkään eletty tiettyjen lentosuunnistukseen, lähestymiseen ja laskuun liittyvien järjestelmien, mittariston ja menetelmien jäähyväisten aikaa. Sama tendenssi on jo näkyvissä harrasteilmailunkin keveämpien lentolaitteiden lennonvalvonta- ja hallintalaitteiden kehityksessä. Vaikka tietotekniikka ja avaruusteknologia tuottaakin ilmailuun yhä parempia ja ehdottomasti turvallisempia sovelluksia, haikailevat monet nuoremmatkin pilotit pienellä kaiholla nk. vanhoja hyviä aikoja. Ehkäpä korkea teknologia voisi tuottaa hajusteen, jossa edes yhdistyisi vanhan nahan ja kerosiinin tuoksu. Kehityksen tuomista muutoksista huolimatta se olennainen isolla koneella lentämisestä on säilynyt. Yhtä vaikuttava tunne syntyy työnnettäessä tehovivut eteen, vauhdin kiihtyessä, koneen nokan noustessa rotaatioasentoon ja siitä välittömästi omaan elementtiinsä. Liikennelentäminen välittyi ilmailun parissa parhaat vuotensa viettäneelle, kuten olin pelännytkin, sinä täyttymättömänä unelmana. Onneksi omalta kohdaltani riittävä osa unelmasta on kuitenkin täyttynyt geeniperimän kautta. Muistan hyvin Finnairin perämieskurssin päättäjäisissä mainitun varoituksen tuoreille perämiehille: Kun töihin lähtiessänne hyvästelette avo- tai aviopuolisoanne, välttäkää vaikeuksia karsimalla turhaa hymyilyä, ettei välity mielikuva siitä, että töissä on liian kivaa.