Nro 1-2 Tammikuu 2013 ISSN vuosikerta VESANTO - TERVO - RAUTALAMPI - SUONENJOKI - KONNEVESI.

Transkriptio

1 Nro 1-2 Tammikuu 2013 ISSN vuosikerta VESANTO - TERVO - RAUTALAMPI - SUONENJOKI - KONNEVESI Uusi tilitoimisto Rautalammille 3 Lukijamatkalla Gambiassa 4-5 Harrastekiekkoilijoilla hyvä kausi 6 KYLÄLÄINEN s. 8-9 Puotipiika palvelee Kerkonkoskella 13 Ari Hänninen Painos aina vähintään kappaletta

2 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Marja Kämppi on jo tuttu kasvo osalle rautalampilaisista. Jatkossa hän palvelee Rautalampilehden ilmoitusasiakkaita. Rautalampilehdelle uusi myyntipäällikkö Rautalampilehden asiakkaita palvelee jatkossa uusi kasvo. Marja Kämppi aloittaa lehden myyntipäällikkönä tällä viikolla. Varkautelaislähtöinen Kämppi on jo ennestään tuttu ainakin osalle rautalampilaisista, sillä hän oli yksi kolmesta Onhan tässä tullut viime kesänä Kerkon oltua Rautalammilla jo vuoden päivät kyläkauppaa enemmän ja vähemmän. pitäneestä nuoresta yrittäjästä. Hän oli mukana myös Uusi maaseutu mahdollistajana -hankkeessa, jonka puitteissa Rautalammilla pidettiin työosuuskunta-pajaa sekä järjestettiin Business Forum -yrittäjyyskurssi lukion opiskelijoille. - Onhan tässä tainnut tulla jo vuoden päivät oltua Rautalammilla enemmän ja vähemmän, Kämppi naurahtaa. Kämppi on opiskellut ensin restonomiksi ja myöhemmin tradenomiksi Jyväskylän ammattikorkeakouluun kuuluvassa Tiimiakatemiassa. Lehtiala ei Kämpille ole entuudestaan tuttu, mutta asiakkaiden kohtaamista hän odottaa jo innolla. - Otan uudet tehtävät vastaan jännittynein ja innostunein mielin. Lähden heti tällä viikolla tapaamaan yrittäjiä, en halua jäädä vain toimistoon vaan tavata kasvotusten, Kämppi kertoo. Lehden myyntipäällikkönä toiminut Carita Toivola siirtyy nyt uusien haasteiden pariin. Hänen mukaansa Rautalampilehti on saanut erittäin hyvää palautetta pitkin vuotta, ja hän toivottaakin uudelle myyntipäällikölle onnea tehtävässään. - Marjalle sekä koko En halua jäädä Rautalampilehden poru- vain toimistoon vaan tavata yrittäjiä koille onnea kasvotusten. ja menestystä tuleville vuosille. Haluan myös kiittää ihania asiakkaita yhteistyöstä ja toivottaa menestystä jatkossa, Toivola sanoo. Marja on tavoitettavissa lehden toimituksessa HUB Rautalammin tiloissa. 2 facebook.com/ rautalampilehti twitter.com/rautalampilehti

3 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen LYHYESTI Rautalampia viedään takaisin maailmankartalle Satu Tikkasen toimisto löytyy entisen valtion virastotalon alakerrasta, jonne helpoiten löytää talon alapihan oven kautta. Satu Tikkanen perusti tilitoimiston Rautalammille Rautalammin kunnan esille nostama Rautalampi takaisin maailman kartalle! -lausahdus on nostattanut monen kulmakarvoja lähiviikkoina. Tavoite on lauseen mukainen: Nostaa Rautalampi todellakin maailman kartalle uudestaan. Vuonna 1626 Rautalampi oli vielä Pohjois-Euroopan kartalla suurin kirjaimin emäpitäjänä. Ensimmäinen yhteinen askel kohti yhteistä haavetta on tapaaminen tiistaina klo HUB Rautalammin tiloissa. Tilaisuudessa on tarkoitus keskustella yhdessä siitä, mitä Rautalampi on nyt, mitä sen tulisi olla tulevaisuudessa ja mikä kunnassa on parasta. Tällä hetkellä Rautalampi on tarkoitus viedä Helsinkiin kesällä Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Etenkin yrittäjiä toivotaan paikalle runsaasti. Satu Tikkasella oli jo pidemmän aikaa pyörinyt mielessä ajatus oman yrityksen perustamisesta. Ajatus kävi toteen ja Tiliapu Satu Tikkanen palvelee nyt asiakkaita entisen valtion virastotalon alakerrassa. Sisäänkäynti toimistoon on talon alapihan kautta. Tmi Tiliapu Satu Tikkasen palveluihin kuuluu kirjanpito, palkanlaskenta sekä taloushallinnon henkilöstövuokraus. Tikkanen on lähtöisin Suonenjoelta. Yli 20-vuotisen kirjanpitäjän uransa aikana Tikkanen on työskennellyt niin yritysten kuin kunnallistenkin organisaatioiden palveluksessa. Viimeisimmäksi kuuden vuoden ajan kirjanpitäjänä, palkanlaskijana ja EU-projektien maksatusten käsittelijänä Sisä- S a v o n Luotettava seutuyhtymässä. asiakassuhde on ja toimiva kirjanpitäjän työssä E n n e n kaiken A ja O. t u o t a hän toimi kymmenen vuotta pääkirjanpitäjänä Vaalijalan kuntayhtymässä. Työ julkisella ja yksityisellä puolella on erilaista, ja Tikkanen kertoi halunneensa takaisin liike-elämän puolelle. - Joillekin olen varmaan tuttu vielä reilun viidentoista vuoden takaa, kun oli töissä tilitoimistossa Suonenjoella, Tikkanen arvelee. Toiminta-alueena yrityksellä on koko Sisä-Savo. Tikkanen toivoo yrittäjien ottavan reilusti yhteyttä ja kertoo, että luotettava ja toimiva asiakassuhde on kirjanpitäjän työssä kaiken A ja O. Henkilöstövuokrausta taloushallintoon Normaalien tilitoimistopalveluiden lisäksi Tiliavun palveluihin kuuluu henkilöstövuokraus yritysten taloushallintoon. - Olen kuulostellut yritysten tilanteita, ja usein ammattitaitoisen väen saaminen taloushallintoon on vaikeaa, eikä monilla yrittäjillä ole mahdollisuutta palkata kokoaikaista työntekijää. Voin tulla työskentelemään sovittuina aikoina asiakkaan tiloissa, jossa on jo valmiiksi laitteet ja ohjelmat käytössä, Tikkanen kertoo palvelustaan. Tietenkin myös hänellä itsellään on tilistoimistotyössä tarvittavat laitteet ja välineet, jotka tarvittaessa voi ottaa mukaan myös asiakkaan luokse. Toisena ammattina luonto-ohjaaja Satu on kiinnostunut luonnosta ja hevosista, ja hän valmistui luontoohjaajaksi vuonna Mielessä liikkuukin, kuinka kirjanpitotyön ja luonto-ohjaajan työn voisi yhdistää. Aputoiminimenä yrityksellä onkin Sadun luontoretket ja toiminnan laajentaminen elämyspuolelle kiinnostaa tulevaisuudessa. - Olen seurannut kansallispuistohanketta ja kehitelllyt ajatusta ohjelmapalveluista. Olin myös Matkamessuilla esittelijänä Rau- Toivon, että kirjanpitäjän ja talam- min ja luonto-ohjaajan työt olisivat joku päivä Konneveden yhdistettävissä. kuntien osastolla. - Kirjanpitotyötä olen kuitenkin aina tehnyt, joten se edellä lähden ehdottomasti liikkeelle. Toivon, että kirjanpitäjän ja luonto-ohjaajan työt olisivat joku päivä yhdistettävissä luvun nuoret tapaavat Ylitsyllä Kahvila-ravintola Kaleva järjestää tapaamisen 70-luvun entisille nuorille lauantaina 23. helmikuuta kello 19 alkaen. 70-luvun nuoria pyydetään vetämään niskaan vanhat kuteet ja lähtemään lahkeet lepattaen tapaamaan tuttuja, kuuntelemaan levyltä purkkaa ja jytää sekä verestämään vanhoja muistoja. 6 euron hintaisen pääsylipun voi ostaa ennakkoon Ylitsyltä (Kahvila-Ravintola Kaleva). Kello 22 jälkeen ilta jatkuu karaoken merkeissä, karaokeen on vapaa pääsy. Makrofagi Rautalampilainen Makrofagi LivESavo Bändikisassa Rautalampilainen Makrofagi kilpailee LivESavo bändikisassa, jossa etsitään levytyssopimusta vailla olevaa bändilupausta. Yleisöäänestys tapahtuu Facebookissa ja äänestysaikaa on saakka. Finaaliin pääsee neljä eniten ääniä saanutta bändiä sekä yksi tuotantotiimin valitsema bändi. Voittajille tarjolla on keikat kesän 2013 Jurassic Rockissa sekä Kuopio RockCockissa. Toiselle ja kolmannelle sijalle tulleet bändit saavat palkinnoksi studioaikaa. 3

4 Afrikan punaista hiekkaa Rautalampilehti järjesti tammikuussa hyväntekeväisyysmatkan Gambiaan. Matkan järjestelyistä vastasi Tjäreborg, mutta ryhmällämme oli ilo nauttia gambialaisen, nykyisin Rautalammilla asustavan Bakary Ndow n asiantuntevasta ja lämminhenkisestä opastuksesta. 23 matkalaista pääsi tutustumaan paikkoihin, joita tavallinen turisti ei ehkä kohtaa. 4 Gambia on varsin pieni, Senegalin ympäröimä valtio, jonka ilmasto on miellyttävä, kuiva ja lämmin. Helsingistä Las Palmasin kautta lento päättyy maan pääkaupunkiin Banjuliin. Matkalla kohti Kombo Beach hotellia sitten ihmettelimme vuohia, aaseja, savimajoja ja ylväästi päänsä päällä astioita kuljettavia naisia, joilla tavaroiden lisäksi saattoi olla liinaan kääritty lapsi selässään. Naisten vaatteiden väriloisto hämmästytti. Ensimmäisenä iltana skoolasimme Rautalampilehden tervetuliais-pinacoladoin, eli gambiaksi: lama-lama ja saimme käytännön vinkkejä Bakaryltä esimerkiksi rahanvaihdosta ja puhelinkorteista. Gambiassa suurin seteli on 100 dalasia. Yhden euron ollessa noin 40 dalasia saattoi setelinippu saattoi olla rahanvaihdon jälkeen kymmenen senttiä paksu. Raha myös kului sujuvasti, kun joka välissä oli voideltava, jotta matkanteko eteni. Hotellin henkilökunta oli ystävällistä. Huoneet tilavat ja siistit, tosin sähkökatkoja oli päivin sekä öin. Taskulamput tulivat muutenkin tarpeeseen, sillä katuvaloja ei paljoa ollut. Ensimmäinen aamu valkeni, meri pauhasi ja minareeteista kuului kutsu rukoukseen. Aamiaiselle malarialääkkeet mukana ja sitten uimaan. Tarvittavat rokotukset oli otettu jo Suomessa, mutta malarian estolääkettä oli otettava koko viikon. Rantahiekassa kävellessä löytyi simpukoita ja iloiset gambialaiset emännät kauppasivat hedelmiä. Yhteisiä retkiä mielenkiintoisiin kohteisiin Joka toinen päivä oli mahdollisuus lähteä yhteiselle retkelle. Ensimmäinen suuntautui pääkaupunkiin Banjuliin ja ainoastaan presidentin (Yahya Jammeh) käyttämälle kadulle, jota reunustivat katsomot. Tosin vuohet saivat käyskennellä kadulla ja niitä näkyikin joka puolella. Kadun alussa oli huikean korkea rakennelma, Arch 22. Sieltä korkeuksista saattoi nähdä koko kaupungin. Ylhäällä oli museo, jossa paikallisiin asuihin puettuja hahmoja sekä JUJU ja, taikakaluja, jotka suojelevat vaikkapa ongelmilta. Sunnuntaisin paikallisella torilla on kuulemma rauhallista, mutta astuttuamme bussista alkoi meteli ja tungos. Kojuista löytyi suja, kankaita, mausteita, hedelmiä, vihanneksia ja kaloja. Pysähtyä ei voinut, sillä muuten olisi eksynyt joukosta. Lapset, mummot, savukalat ja tuoreet olivat sulassa sovussa kärpästen kanssa. Kaipasimme raikasta merituulta. Satamassa kalastajat korjailivat verkkojaan, koiralau- Onneksi autossa oli ilmastointi, josta kylläkin jouduimme matkan aikana maksamaan taas ylimääräistä. Lukijamatkalaiset yhteiskuvassa Bali Mandinkan koulun edustalla. Avustustarvikkeet jaettiin suoraan koululaisille Bali Mandinkassa. mat juoksentelivat autonrenkaiden ja rojun keskellä. Nuotiot savusivat ja saalista perattiin. Matkalaisia lastattiin Gambiajoen ylitykseen puuveneisiin aivan liian täyteen. Saimme havaita, että aaltopelti on varsin yleinen rakennusmateriaali niin taloissa kuin aidoissakin ja selvästi syrjäyttämässä saven. Seuraava kohde oli batiikkitehdas: puun varjossa opiskelijapoika piirteli kuvia kankaalle. Antoi meidän kokeilla ja kertoi hyvällä englanninkielellä, kuinka työ etenee. Tiistaiksi olimme sopineet kokopäivän retken. Aamun pimeydessä suuntasimme bussilla kohti Banjulin satamaa. Bakary oli jo edellisenä päivänä hoitanut meille ilmastoidun bussin sekä pakolliset voitelut, jotta pääsemme ensimmäisellä klo 7 lautalla ylittämään Gambia-joen. Auringon noustessa selvisi, miten täyttä lautalla oli: väenpaljouden lisäksi kauhakuormaajia, kuorma-autoja ja meidän bussi. Ennen ensimmäistä etappiamme joen toisella puolella lastasimme bussin katolle 250 kiloa riisiä. Juffureh-nimisessä kylässä vierailua ei voi koskaan unohtaa. Se on tunnettu Alex Haleyn kirjasta Juuret, joka kertoo Kunta Kinten tarinan. Kuulemamme kuvaus orjakaupasta ja orjien kuljettamisesta läheiseen St. James in saareen odottamaan orjalaivaa oli varsin järkyttävä. Kaikkiaan Amerikkaan vietiin noin kolme miljoonaa orjaa luvuilla. Orjakaupan päätyttyä saarelle jääneet orjat vapautettiin ja he saivat luvan uida rantaan. Kaikki hukkuivat muutaman kilometrin matkalla. Matkamme jatkui pölyistä pikkutietä pitkin. Onneksi autossa oli ilmastointi, josta jouduimme kylläkin matkan aikana maksamaan taas ylimääräistä. Iltapäivällä saavuimme Bali Mandinkaan, kylään, jossa Bakary oli viettänyt lapsena aikaa isovanhempiensa luona. Odotettuja vieraita oli vastassa koko kylä Koko kylä oli odottamassa meitä tanssien, laulaen ja rumpujen säestämänä. Muutamat äidit laittoivat syliimme pienet vastasyntyneet, selvästi keskosvauvat. Vastaanotto oli mitä sydämellisin. Kylän koulun pihalla

5 Teksti: Anneli Jalkanen Kuvat: Erika Sivonen Viimeisen illan yhteiset juhlat hotellin rannalla. Bakary ja hotellin virallinen tulenkohentaja rannalla. juoksi pieniä lapsia ilman kenkiä. Äidit odottivat jännittyneenä, mitä laukuistamme löytyy. Päätimme jakaa kaikki koulutarvikkeet suoraan oppilaille. Kynät kumit, vihot, pikkulahjat ja namut saivat kiitollisen vastaanoton. Kaikilla kylän lapsilla ei ollut varaa käydä koulua. Muut tuliaisemme jaettiin hyvässä järjestyksessä, eli vaatteet, kengät, saippuat, hammasharjat, sakset, värityskirjat ja jalkapallot. Elämänsä ensimmäiset lenkkitossut saivat pienen pojan onnelliseksi. Pienimmille oli varattu n. 200 lelua ja kun laitoimme avonaisen matkalaukun maahan, niin muutamassa sekunnissa se tyhjeni punaisen hiekan vain pöllytessä. Kylän vanhimman johdatuksella jaettiin viisi säkillistä riisiä. Koulun rehtori Kebba Fatty oli valmistautunut tapaamiseemme ja yhdessä opettajien kanssa he olivat laatineet kiitoskirjeen, jonka liitteenä oli toivomuslista heille tärkeistä asioista. Tärkeimpänä kai taloudellinen tuki niille, jotka eivät kouluun pääse. Avun tarve on valtaisa ja jo matkan aikana mietimme vaihtoehtoja, kuinka voisimme auttaa. Tähän löytynee organisoitu malli esim. Lions järjestön kautta. Kiitospuheiden jälkeen meille esiteltiin itse kylää. Saimme vierailla kodeissa, jotka olivat osittain savitiilisiä aaltopeltitaloja, myös savimajoissa asuttiin. Yhteiskeittiöt olivat pimeitä ja savuisia, keskellä keittiötä porisi hiilien päällä pata...ja vuohet juoksentelivat vapaina. Kylän kauppa oli hämyinen ja myytävänä oli 14 eri tuotetta. Seuraava etappi oli taas lautta, jota kuumuudessa odottelimme. Kauppiaat piirittivät meidät. Tarjolla oli kankaita, kenkiä, juomia ja ties mitä. Bakarya tarvittiin hätistelemään innokkaat pois. Oranssi aurinko laski ja illan pimeydessä saavuimme hotelliin monta näkemystä viisaampana. Viimeinen ilta kokosi porukkamme rannalle nuotion tekoon. Paikalliset ihmettelivät valkokylkisiä koivuhalkojamme. Hotellin hyvin virallinen tulensytyttäjä vahti nuotiota uskollisesti puku päällä ja solmio kaulassa, kunnes viimeisetkin kekäleet olivat palaneet. Tuona iltana kokosimme tuntemuksiamme pieneen vihkoon ruokailun lomassa. Viimeiset rummutukset ja tanssiesitykset inspiroivat koko ihastuttavan joukkomme hurjaan tanssiin. Afrikan hiekka pöllysi taas. Itketti ja nauratti. Kiitos avun tuojille yhteisistä hetkistä. 5

6 Teksti ja kuva: Petri Virta Peliharjoituksissa ei tuomaria tarvita. Aloituksessa kiekon pudottaa jäähän joku pelaajista. Junioritoiminta käynnistetään vuosien tauon jälkeen Harrastekiekkoilijoilla hyvä kausi 6 HELPOMMIN JUHLAKSI ARKESI AVUKSI jolta saat juhliisi tai muihin tilaisuuksiisi suunnittelupalvelun, pitopalvelun, tarjoilun tai kokkauksen, kun niitä tarvitset! Ota yhteyttä! helionjuhlapalvelu.fi Heli Matilainen Kulunut talvi on ollut suosiollinen jääkiekkoharrastajille. Luonnonjäillä pelatessa liian kova pakkanen tai lumisade voivat olla este pelaamisella, mutta tänä talvena harjoitukset ovat sään takia jääneet välistä vain pari kertaa. Rautalammilla harrastekiekkoa pelataan kolme kertaa viikossa, puolitoistatuntia kerrallaan. Keskimäärin pelimiehiä on kaukaloon luistellut parisenkymmentä illassaan. Hokkarit on vetänyt jalkaan myös moni sellainen kiekkoilija kenellä edellisestä kerrasta on saattanut vierähtää vuosia tai jopa kymmeniä vuosia. Kaikentasoiset ja kaikenikäiset ovat mahtuneet hyvin samaan kaukaloon, pelaajien ikähaitari onkin yli 30 vuotta, kun kokeneimmat pelimiehet ovat jo pitkälle yli viisikymppisiä. Rautalammin Urheilijoiden liikunnanohjaaja Janne Mensonen arvelee koko talven pelaajamäärän nousevan yli viidenkymmenen. Pelit päästiin aloittamaan joulukuussa ja kausi jatkuu niin kauan kuin jäitä riittää. RaKoKi pyörittää toimintaa Vielä 90-luvun loppupuolella miesten edustusjoukkue pelasi virallisia sarjapelejä. Entiset Rautalammin Urheilijoiden aktiivipelaajat halusivat jatkaa harrastustaan ja niin syntyi yli 35-vuotiaille tarkoitettu oma harrastekiekkojoukkue Rautalammin Konkarikiekkoilijat eli RaKoKi. Harrastekiekossa esimerkiksi taklaukset ja lyöntilaukaukset eli lämärit ovat kiellettyjä. Nyt parisen kymmentä vuotta myöhemmin joukkue jatkaa edelleen toimintaansa ja mukana on edelleen muutamia alkuperäisiä pelimiehiä, varsinaisia konkareita siis. Joukkue ei enää pelaa, mutta vastaa viikottaisten peliharjoitusten järjestämisestä. Aktiivisimmilta vuosilta suurin saavutus on vuodelta 1998, jolloin joukkue pääsi Savo-Karjala-aluesarjan voitettuaan harrastekiekon SM-lopputurnaukseen Loimaalle. RaKoKi oli turnauksen ainoa luonnonjäiltä tuleva joukkue. Erään tamperelaisjoukkueen pelaajat kyselivät hieman ylimielisesti ennen peliä, että missä päin tuommonen Rautjärvi oikein on. Sanavalmiit savolaiset vastasivat heidän pelin jäläkeen tietävän. Peli päättyi RaKoKin voittoon. Turnauksen päätteeksi rautalampilaisjoukkueen kaulaan ripustettiin SM-pronssimitalit. Vaikka vastassa oli monia liigakiekkoilijoitakin, kuten Pekka Marjamäki ja Timo Susi oli RaKo- Kin vahvuus yhteispeli, sillä suurin osa joukkueesta pelannut yhdessä jo 70-luvulta lähtien. Junioritoimintaa käynnistetään Usean vuoden tauon jälkeen tänä talvena käynnistyi kiekkokoulu 3-7 luokkalaisille lajin harrastajille Janne Mensosen vetämänä. Viikottaisissa harjoituksissa on käynyt harjoittelemassa ja pelailemassa nuorta. Ensi talveksi on tarkoitus saada kasaan myös toinen harjoitusryhmä. Aktiivipelaamisesta kiinnostuneet käyvät pelaamassa naapurikaupungin puolella Suonenjoen Kiekkokarhuissa. Mensonen arvioi, että SuKiKan riveissä eri juniorijoukkueissa ja edustusjoukkueessa kiekkoilee tällä kaudella noin 15 rautalampilaista. Jääkiekkokausi huipentuu Rautalammin urheilukentällä perinteiseksi muodostuneeseen Talviklassikko -turnaukseen, jossa mestaruudesta kamppailevat kaksi joukkuetta Rautalammilta, yksi Suonenjoelta ja yksi Vesannolta. Turnaus alkaa paikallisjoukkueiden kohtaamisella perjantaina klo Muut turnauksen ottelut pelataan lauantaina klo alkaen.

7 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Teksti ja Kuva: Iiro Lyytinen Erkki Hänninen, Heikki Korhonen ja Raija Hänninen työväentalon kahviossa. Leipätiimi sai alkunsa viikottain kokoontuvasta rukouspiiristä. Helga Hukkasella on kädessään kauha, joka johdatti hänet ruuanjakamistyöhön. Työväenyhdistys toivoo käyttöä Työväentalolle Leipätiimi sai alkunsa yhteiskristillisestä rukouspiiristä Rautalammin työväentalon vanhin osa on rakennettu jo vuonna Työväenyhdistykselle talo ostettiin viime vuosisadan alussa Aina 1940-luvulle saakka talossa toimi kauppa. Työväenyhdistys toivoo käyttöä talolle, joka toimii erinomaisesti esimerkiksi juhlatilana. Yhdistyksen omaa bingoa on pelattu jo 40 vuotta. Työväentalo on oivallinen paikka juhlien ja tapahtumien järjestämiseen. Rautalammilla toimiva leipätiimi sai alkunsa reilu vuosi sitten yhteiskristillisestä rukouspiiristä. Tiimi järjestää kerran kuukaudessa lähimmäisen ruokapäivän, joka kerää kymmeniä osallistujia. - Ehkä meidän motto voisi olla rukoile ja työtä tee, leipätiimissä aktiivisesti toimiva Tuija Mäkinen pohtii. Hän kertoo leipätiimin työn olevan puhetta. Sen jälkeen on keittoruoka ja kahvit. Lopuksi jaetaan leipä- ja vaateapua sekä hengellistä kirjallisuutta. Mäkisen mukaan tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Niin ikään vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet ovat Työlle on enemmän tervetulleita näkyä kuin meillä on mukaan toimintaan. resursseja. hengellistä työtä. Työhön vauhtia on - Työl- - Mukavasti meillä on tilaisuuksia kailuun sopivaa astiastoa talolta löytyy saatu myös siitä, että suuri kotimainen le on näkyä ollut, mutta lisääkin mahtuisi. Talo on noin sadalle hengelle. leipomo on alkanut lahjoittaa leipää va- enemmän melkoinen taloudellinen rasite pieneh- Korhonen ja yhdistyksessä aktiivi- paaehtoistyössä jaettavaksi. kuin resursseja. Etenkin tekeviä työmie- kölle yhdistykselle, puheenjohtaja Heik- sesti toimivat Erkki ja Raija Hänninen - Olemme ehkä hieman saaneet kri- hiä tarvittaisi, Pirkko Johnson toteaa. ki Korhonen toteaa. innostuvat muistelemaan menneitä vuo- tiikkiäkin, sillä olemme jakaneet leipää - Toimintamme puitteissa haluai- Työväentalolla pelataan sunnuntai- sikymmeniä. myös sellaisille, jotka eivät sitä välttä- simme päästä kohtaamaan myös lapset sin bingoa, eläkkeensaajien kerho ko- - Tansseihin tuli aikanaan porukkaa mättä tarvitse. Meidän periaate on kui- ja nuoret, Mäkinen kaavailee. koontuu viikottain ja usein siellä järjes- linja-autolla Pieksämäeltä ja Varkaudes- tenkin, että lahjana saatu leipä kuuluu Helga Hukkanen on aktiivinen toi- tetään myös huutokauppoja. Niin ikään ta asti. Minä muistan senkin kun pihal- kaikille, kuten evankeliumikin. mija paitsi rukouspiirissä myös leipätii- talo toimii jokakesäisen Runon ja Lau- la oli hevospuomit ja ulkovessat, Erkki Kerran kuussa järjestettävät lähim- missä. Siinä toimimiseen hänellä onkin lun Rautalampi -tapahtuman keskeisenä Hänninen kertoilee. mäisen ruokapäivät alkoivat reipas vuo- erityinen johdatus. näyttämönä. - Tansseja oli paljon, ja niitä edelleen si takaperin kirjaston kivijalassa. Tila - Jumala puhui minulle yöllä unessa. - Saliin mahtuu 250 henkeä, eipä toivotaa. Katsotaan jos sellaiset vaikka on kuitenkin Siinä unessa minulla oli valtavan suuri taida tällä kylällä montaa vastaavaa tilaa saataisi järjestymään, Korhonen mietis- tällä hetkellä kauha. Tästä unesta tietämättä ystäväni olla, Korhonen arvelee. kelee. koulun väis- lahjoitti minulle kauhan, joka on täsmäl- Talo on ulkopuolelta remontoitu perusteellisesti vuonna Kuitenkin sisätilat kaipaisivat kunnostusta, mutta toteuttamiseen tarvittaisi rahaa. Kipeim- Raimo Halisen aikanaan käynnistämä bingo on järjestetty viikottain jo 40 vuoden ajan. Vastuu bingon järjestämisestä on hiljattain siirtynyt vanhalta pol- tötilana ja lähimmäisen ruokapäiviä on järjestet- Lahjana saatu leipä kuuluu kaikille, kuten evankeliumikin. leen samanlainen kuin unessa, Hukkanen kertoo unestaan. Mäkisen mukaan yhteiskunnassa eletään vaikeita aikoja ja arvot ovat ko- min remonttia kaipaisi keittiö. velta nuoremmille. ty Kalevassa, vat. - Jos käyttöä saataisi enemmän ja - Tupa on täynnä kun kinkkubingot Grilli Rauta- - Ihmisillä on monenlaisia haasteita sitä myötä tuloja yhdistykselle, voisim- alkaa syksyllä ennen joulua, Heikki Kor- pannussa sekä viimeksi eilen Mortonis- ja ihan puutettakin. Haluamme muis- me tulevaisuudessa remontoida talon honen naurahtaa. sa. tuttaa, että jokainen on arvokas ja rakas keittiön, sanoo Korhonen. Kahvikalustoa, laseja ja keittoruo- - Päivä alkaa lyhyellä hengellisellä osiolla, joka sisältää musiikkia, laulua ja Jumalalle, eikä siinä kysytä menestystä. 7

8 Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Ari Hännisen perhealbumi KYLÄLÄINEN Urheilukentällä, kavereiden kesken Vesitorninmäen areenalla on tullut vietettyä kodin jälkeen toiseksi eniten aikaa, Ari Hänninen kertoo. Kakkinen on pisimmillään ollut pois Rautalammilta kahdeksan kuukautta Rautalampilainen henkeen ja vereen 8 - Paljonhan sitä on 47 vuodessa kerenny tekemään. Melkein kaikki polut ja kivet ja kannot on tullut koluttua. Rautalampi on ihan ykköspaikka ja paljon pitäisi asioiden muuttua, että täältä pois lähtisin. Pisin aika, jonka vuonna 1966 syntynyt Ari Kakkinen Hänninen on ollut pois Rautalammilta on kahdeksan kuukautta. Tuolloin hän oli suorittamassa asevelvollisuuttaan. Yläasteen jälkeen nuoren miehen tie vei vuodeksi metsäkouluun Tervoon. Ala ei kuitenkaan tuntunut omalta ja opiskelut saivat jäädä, kun töitä löytyi Rautalammin kunnasta. Aikaisemmin Ari oli kiertänyt isänsä Kalle Hännisen mukana nuohoamassa. Myös hänen isoisänsä oli nuohooja. - Vähän minusta odotettiin jatkajaa siihen nuohoushommaan, mutta ei se ollut minun juttu. 18-vuotiaana pääsin Rautalammin Paljon pitäisi asioiden muuttua, että minä täältä pois lähtisin. kunnalle töihin, tein kaikenlaisia hommia mitä siihen aikaan kunnassa oli: ajoin kuorma-autoa, leikkasin nurmikkoa ja tein polttopuita Oikarin liiterillä. Armeijan jälkeen Hänninen oli töissä Rautalammin kirjaston rakennustyömaalla ja heti sen jälkeen rakentamassa laskettelukeskusta Rämäkkävuorelle. - Ja pari ensimmäistä talvea olin siellä kun toiminta käynnistyi. Yöt lumetettiin ja päivät oltiin hissillä tai milloin missäkin. Rautalampi on ihan ykköspaikka Isän mukana nuohoamassa kiertäessä Rautalammin paikat ja ihmiset tulivat tutuiksi. - Ja tämä on edelleen se sama emäpitäjä, mikä minun mielessä on aina ollut. Nuorisoa ei enää kaikkia tunne, mutta oman ikäiset ja vanhemmat tunnen melkein kaikki, Hänninen arvelee. Lapsuudessa kesien ykkösjuttu oli uimalaitos. - Kun ei ollut kännyköitä, niin ei vanhemmat soitellut perään. Siellä uimalaitoksella tien maisemista. Parin vuoden kuluttua vuonna 1999 syntyi heidän esikoisensa Eetu ja 2002 Elsa. se kesä meni, välillä käytiin kotona syömässä ja tultiin äkkiä takaisin. Ikävämpi puoli elämästä Hänninen oli työskennellyt viisitoista Roudari ja autonkuljettaja Hänninen on erittäin ylpeä siitä, että hänet pyydettiin 1980-luvun lopulla roudariksi ja autonkuljettajaksi legendaariselle Grand Merlin vuotta PTI-Metallilla, kunnes hän vuonna 2004 aloitti nykyisessä työssään Suonenjoen Kone ja Rauta Oy:ssä. Saman vuoden syksyllä hän huomasi tasapainonsa alkaneen -yhtyeelle. - Kaikilla kovilla rockbändeillä oli autonkuljettajat ja roudarit erikseen. Minä kuskasin poikia pitkin pitäjiä. Kaikilla kovilla rockbändeillä oli autonkuljettajat ja roudarit erikseen. heitellä. - Portaissa oli hankala hahmottaa mihin jalka piti laittaa, saatoin jopa kaatua. Joulun alla ajattelin, että pakko on mennä lääkäriin, Traditioksi muodostui, että Hänninen hiippaili lavalle Vodkaa alla kuun -kappaleen ajaksi lausuakseen kappaleeseen kuuluvan puhekohdan. - Hienoja muistoja nuoruudesta, Hänninen naurahtaa. Hänninen vihittiin kesällä 1997 vaimonsa Mian (os. Nikulainen) kanssa. Samana syksynä he ostivat talon Ala- ja onneksi paikallisen terveyskeskuksen lääkäri laittoi tutkimuksiin KYS:iin. Kuukauden ajan Hänninen kävi useissa eri testeissa neurologian poliklinikalla. Viimein selkärangan magneettikuvissa paljastui tulitikkulaatikon kokoinen kasvain selkäydinkanavassa. - Olin töissä, kun lääkäri soitti ja kehotti istumaan, sillä hänellä olisi huono-

9 Nuorena miehenä. Rinnassa Eppu Normaalin, Pelle Miljoonan ja Popedan rintamerkit. Viimeinen sarjapeli vuonna Tytär Elsa on mukana kuvassa. Alkuvuosina Rämäkän laskettelukeskuksen yläasemalla piti istua hätäkatkaisimen vieressä siltä varalta, että joku kaatuu hissistä poistuessa. ja uutisia. Se oli tosi pelottava juttu. Paikka oli erittäin vaikea ja halvaantumisen riski kasvaimen poistossa suuri. 24. helmikuuta 2005 kahdeksalta aamulla alkanut leikkaus kesti viisi tuntia. Suurin osa kasvaimesta saatiin onnistuneesti poistettua. - Pieni pala sinne jäi, mitä kirurgi ei uskaltanut poistaa ja se muistuttaa olemassaolostaan pienellä selkäkivulla, mutta sen kanssa olen oppinut elämään ja pientä se on sen rinnalla, että istuisi pysyvästi pyörätuolissa. Rakas harrastus jalkapallo Sairaudesta ei jäänyt pysyviä rajoitteita elämään, kirurgin mukaan itse on tiedettävä milloin pitää sanoa ei. - Kyllä konkarikiekkoilijat aina pyytää mukaan pelaamaan, mutta siihen en ole uskaltanut lähteä. En tiedä kävisikö siinä mitenkään, mutta en halua että Selkäkipu on pientä sen rinnalla, että istuisi pysyvästi pyörätuolissa. vaikkapa kaatuessa selässä joku liikahtaisi. Jalkapallo on Hännisen harrastuksista rakkain, ja toisinaan hän käy edelleen maalissa seisomassa. Hänninen toimii RautU:n edustusjoukkueen johtajana, ja kesät kuluvat ympäri Savoa pelejä kiertäen luvun puolella, kun vitosdivari aloitettiin, RautU oli ihan ylivoimainen. Muistan pelejä, jotka päättyivät lukemiin 15-0 ja Tapparan lippis päässä kesät talvet Hänninen tunnetaan kovana Tapparafanina. Fanius juontaa juurensa 1970-luvulla Rautalammilla pelattuun jääkiekon kortteliliigaan. - Joka joukkueella piti olla nimi. Siellä oli esimerkiksi Rauman Lukko, Tappara, Boston Bruins ja Winnipeg Jets. Ja minä en päässyt Tapparaan vaan jouduin Rauman Lukkoon, ja se suututtii hirveesti, vaikken silloin edes niin kova Tappara-fani ollut. Mutta silloin päätin, että olen Tapparan mies aina ja sitä on nyt kestänyt 35 vuotta. - Minusta se logokin oli niin hieno, kaksiteräinen kirves. Hänninen kertoo seuraavansa RautU:n jääkiekkojoukkue oli Nilsiässä pelaamassa Nilsiän Kiekkoa vastaan ja Hänninen oli mukana kakkosmaalivahtina. - Vastustajan maalivahti esitti aivan uskomattomia torjuntoja, ja lopussa palkintojenjaossa kuulutettiin, jokaisen liigakier- roksen, ja kun Tappara on KalPaa vastassa Kuopiossa, suuntautuu matka Niiralan Monttuun. Joku huusi vierestä, että meillähän on samanniminen maalivahti. Siitä lähtien olen ollut että Nilsiän Kiekosta palkitaan maalivahti Ari Kakkinen. Minun vierestä joku huusi, että meillähän on saman niminen maalivahti. - Täällä on paljon Kakkinen. Se nimi on seurannut minua KalPa-faneja, siitä saa hirmu mukavasti ja äkkiä pienen väittelyn siitä lähtien, enkä minä ole siitä pahoillaan ollut. aikaan, niin kuin urheilusta yleensäkin, RautU:n jalkapalloedustusjoukkueesta Hänninen naurahtaa. palkitaan vuosittain kauden päät- täjäisissä yksi pelaaja Ari Kakkis -säätiön Säätiön päämies Rautalammilla monet tunnetaan ristimänimeään paremmin lempinimellä, eikä Ari Hänninen tässä suhteessa kalpene muille. Kakkisena paremmin tunnetun miehen nimi juontaa niin ikään juurensa urheiluharrastuksen pariin ja 1980-luvulle. palkinnolla. - Joskus ehdotin, että miksei voitais omasta porukasta aina kauden päätteeksi palkita joku. Ja kun minä olin hommannut pokaalin, niin kaverit päätti, että minä saan myös valita palkittavan. Toistaiseksi viimeisen sarjapelinsä Hänninen pelasi itse vuonna

10 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen 10 KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, Rautalampi Puh TAPAHTUMAT LA Retki Avalanche -kristilliseen rinnetapahtumaan Kasurilassa, hinta 20 euroa, alle 12-vuotiaat huoltajan seurassa. Ilm. ja tied. Helena Korhonen p SU Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Kirkkokuoro. TI Seurakuntamme lähetystyön tilannekatsaus- ja tiedotusilta seurakuntatalolla klo 18. KE Vaajasalmen kinkerit Leila ja Ahti Kärkkäisellä klo 18. SU 3.3. Tänä vuonna 60 vuotta täyttävien kirkkopyhä, messu kirkossa klo 10. Juhla seurakuntatalolla. TI-KE Yöseukkari 2-4 luokkalaisille seurakuntatalolla. Mukaan mahtuu 20 ensiksi ilmoittautunutta. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Helena Korhonen, p SU Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Hankamäen kinkerit Majalla klo 14. MA Viron pyhäkoulutyön ilta seurakuntatalolla klo 18. SU Marianpäivän messu kirkossa klo 10, saarnaa Maili Kuivalainen, Kipinät, Rautalammin Marttojen 50-vuotisjuhla seurakuntatalolla. Tulossa sunnuntaina 7.4. klo 14 SPIRITUALS-KONSERTTI Deep River Esiintyjänä Kuopion Nuorisokuoro joht. Jussi Mattila Solisteina Jorma ja Ursula Hynninen Pianisti Ilmari Räikkönen Ohjelma 10 Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet löydät seurakunnan nettisivuilta ja Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan kuukausitiedotteen sähköpostiisi. Listakerääjänä toimiva Antti Koskinen ja Yhteisvastuukeräyksestä vastaava Antti Kaipiainen tapasivat Kaisa Pöntysen kylänraitilla. Myös Pöntynen on aikanaan toiminut kerääjänä Yhteisvastuukeräyksessä. Keräys on kaikkien yhteinen asia Yhteisvastuu auttaa yksinäisiä vanhuksia Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen kynttilänpäivänä 3.2. Keräyksen tiimoilta seurakunnassa riittää tapahtumia huhtikuun lopulle asti. - Keräyslistat on jaettu kylille ja keräys jatkuu huhtikuun loppuun saakka. Listakeräyshän on koko Yhteisvastuukeräyksen kivijalka ja meidän seurakunnassa kerääjiä on noin 50, keräyksen vastuuhenkilö Antti Kaipiainen kertoo. Antti Koskinen on toiminut kerääjänä Yhteisvastuukeräyksessä joka vuosi sen jälkeen, kun jäi eläkkeelle seurakunnasta. Hän kertoo aloittavansa keräysurakkansa Pappilanpellon alueella ja Vaajasalmentien varrella tällä viikolla. - Olen halunnut kantaa oman korteni kekoon hyvän asian puolesta, Koskinen kertoo. Myös Kaipiainen itse osallistuu keräykseen tekemällä listakeräystä Toholahden haja-asutusalueella. Sekä Kaipiainen että Koskinen kertovat, että keräyksen ohessa on tärkeää antaa tarvittaessa aikaa. - Yksi tärkeä syy on, että pääsen tapaamaan naapureita. Elinpiirit on nykyään laajoja, eikä naapureita välttämättä tule nähtyä. Monissa paikoissa vaihdetaan kuulumiset molemmin puolin, ja silloin keräys on parhaimmillaan, Kaipiainen kertoo. Tänä vuonna keräysvaroilla avustetaan yksinäisiä vanhuksia kotimaassa sekä Kambodžassa. 10% keräyksen tuotosta jää käytettäväksi omassa seurakunnassa. Kotimaassa keräysvaroin etsitään koteihinsa yksin jääneitä heikko-osaisia vanhuksia, selvitetään heidän tilanteensa ja ohjataan palvelujen piiriin. Kambodžassa keräys tukee syrjäisten ja köyhien maaseutualueiden kehityshanketta. Kylien elinolosuhteiden kokonaisvaltainen parantaminen helpottaa myös vanhusten arkea. - Luterilaisen kirkon järjestämä yhteisvastuukeräys on kaikkien asia. Meillä on kerääjinä myös ortodokseja eikä avustuksen saajiltakaan kysytä uskontokuntaa, Kaipiainen kertoo. Lauantaina 23. maaliskuuta on tulossa perinteinen yhteisvastuutempaus Kerkonkoskella. Tarjolla on hernekeittoa, pannukakkua ja uunijuustoa, jota voi tilata myös kotiin soittamalla Olli Markkaselle (p ). Samaa kautta järjestyy tarvittaessa myös kyyti paikan päälle tempaukseen. Arpajaisissa pääpalkintona on Törmälä-viikonloppu. Kirkonkylällä päästään keskiviikkona 27. maaliskuuta nauttimaan eräkahvilasta kirkkopuiston kahden kuusen alla. Kahvin lisäksi tarjolla on rantakalaa. Huhtikuun viimeisenä päivänä samalla paikalla on keräyksen päättävä vappubaari, josta simaa ja munkkeja voi ostaa myös kotiin vietäväksi. Osallistuminen yhteisvastuukeräykseen Listakeräyksen lisäksi yhteisvastuukeräykseen voi osallistua osallistumalla tapahtumiin sekä tilisiirrolla: Nordea FI tai OP-Pohjola FI Rautalammin seurakunnan viitenumero:

11 Kuutinharjussa tanssittiin valtakunnallisena kehitysvammaisten päivänä Teksti ja kuvat: Juho Pahajoki Kuutinharjun palvelukeskuksen henkilökunta ja Rautalammin kehitysvammaisten tukiyhdistys järjestivät valtakunnallisen kehitysvammaisten päivän kunniaksi tanssit Kuutinharjun palvelukeskuksessa. Tarjolla oli kahvia makean ja suolaisen kera sekä arpajaiset. Kehitysvammaisten päivää vietetään joka vuosi tammikuun viimeisenä sunnuntaina. Tapahtuma keräsi Rautalammin ja Suonenjoen alueelta yli 70 asumisyksiköiden asukasta sekä muita toiminnan piirissä olevia. Tapahtumasta osavastuussa oleva tukiyhdistyksen puheenjohtaja Ritva Jaamalainen kertoo, että vastaavia tapahtumia pyritään järjestämään jokunen vuodessa. Hän on ollut mukana tukiyhdistyksen toiminnassa jo yli neljäkymmentä vuotta. Kuutinharjun ohjaaja Jaana Puranen kehuu tukiyhdistyksen toimintaa todeten, että se estää kehitysvammaisten syrjäytymistä ja on linkkinä eri toimijoiden välillä. Toiminta on kuitenkin Jaamalaisen mukaan hiljentynyt viime vuosina ja uutta verta kelpuutetaan ilomielin mukaan. Iltapäivätanssien artistina toimii Duo Mauriset, joka koostuu vesantolaisesta Mauri Haapamaasta ja karttulalaisesta Niina Ruunista. Kaksikko on soittanut keikkoja yhdessä jo vuosia. Myös kehitysvammaiset ovat heille yleisönä tuttuja. Haapamaa on vetänyt myös kehitysvammaisten musiikkikerhoa Vesannolla. - Ei yleisö juurikaan eroa tavallisen keikkapaikan väestä. Ihmiset ovat iloisia ja tanssivat innolla, Haapamaa toteaa - Yleisöä pitää osata tulkita ja rockia pitää olla, hän jatkaa. Yleisö kehuu tapahtumaa mukavaksi ja musiikkia hyväksi. Useimmat ovat käyneet tanssimassa. Matti Ylösen suosikkitanssi on jenkka. Kierinnimessä asuvan Ulla Hoffrenin mielestä sen sijaan meno on vähän lällyä ja hän kaipailisi enemmän rokkia. Hoffren on käynyt myös Kuopiossa Nuorisokeskuksella tanssimassa. Tanssisalin ulkopuolella käytävässä tapaan kaksi tyylikästä herrasmiestä, Aleksi Kemppaisen ja Markus Kuosmasen. He ovat pitäneet menosta. Suonenjoelta oleva Kuosmanen kertoo viihtyneensä. - Tanssikavereita on riittänyt. Kahvilassa istun pöytään suonenjokilaisen Liisa Sallisen kanssa. Hän kertoo viihtyneensä ja käyneensä jo tanssimassa. Sallinen opiskelee taidetta Agricola-koulussa Pieksämäellä. Musiikin lisäksi hän kertoo nauttivansa tapahtumissa tuttujen tapaamisesta ja kahvittelusta. Arpajaisiinkin hän osallistui, mutta jäi ilman voittoa. Markus ja Aleksi nauttivat menosta. Duo Mauriset liikutti väkeä Kuutinharjussa. Ulla Hoffren kaipasi rokkia. Suonenjokelainen Liisa viihtyi huonosta arpaonnesta huolimatta. Matti Ylösen suosikkitanssi oli jenkka. Kyliltä kuultua: Lääkäri Hellsten maantiellä Lääkäri Hellstenin auto postikortissa vuodelta Kortti on Raimo Jalkasen kokoelmasta. Mikäli joku tunnistaa autossa näkyvät henkilöt, Jalkanen on asiasta kiinnostunut. Elettiin 1910-lukua. Noin 25-vuotias Julius Heiskanen oli muutaman miehen mukana tietöissä Suonenjoen ja Pieksämäen välisellä maantiellä. Uusittavana oli lahonnut puinen maantierumpu. Hevosmiehiä varten oli varattu muutamia leveitä lankkuja. Kapea rumpuoja oli juuri saatu kaivettua auki, kun tiesuoran päästä lähestyi kovaa vauhtia ennennäkemätön ihme, henkilöauto. Miehet hyppäsivät tielle aikoen käsiä huiskuttamalla pysäyttää auton ennen ojakaivantoa. Merkeistä piittaamatta auto lähestyi kovaa vauhtia ja miesten täytyi hypätä tieltä sivuun. Kuului vain rysäys, kun auto ylitti ojan ja jatkoi pysähtymättä matkaa. Se ol liäkär Hellsteen Raatalammilta, kertoi Julius Heiskanen v ollessaan veistämässä hirsisaunaa kotonani Pörölänmäen Hirvolassa. Olin silloin 11-vuotias. Pestuumarkkinoilla katselin Rautalammin Mobilistien valokuvanäyttelyä Koulukeskuksessa. Siellä silmiini osui valokuva Rautalammin ensimmäisestä henkilöautosta, jonka oli omistanut silloinen lääkäri Ossian Hellsten. Valokuva on kopio rovasti Raimo Jalkasen omistamasta valokuvakortista, joka oli postitettu v Nähtyäni valokuvan, muistin edellä kertomani tapahtuman. Täytyy ihailla oheisen kuvan auton lujia jousia ja pyörien ripustusta, kun kestivät noin reipasta ajoa. Erikoista tuon ajan autoissa oli kuvassa näkyvät karbidilyhdyt, jotka aina täytön jälkeen valaisivat tietä 3-4 tuntia. Tapahtuman kertonut Julius Heiskanen asui Suonenjoen Pörölänmäen kylällä. Aarne Hirvonen 11

12 RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA Valtuustossa yli puolet uusia Avointa ja keskustelevaa päätöksentekoa Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi kutsuu järjestöt yhteiseen tapaamiseen Rautalammin kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi kutsuvat kaikki rautalampilaiset järjestöt yhteiseen tapaamiseen kunnanviraston valtuustosaliin torstaina 28. helmikuuta kello 18. Tapahtumassa on vierailijoita muun muassa Pohjois-Savon poliisilaitokselta ja Mansikka ry:stä ja tarjolla on tärkeää tietoa esimerkiksi tapahtumien lupa- ja turvallisuusasioista sekä järjestöjä koskevista avustuksista. Esillä on myös ajantasaisen yhdistysluettelon kokoaminen kunnan internetsivuille sekä tapahtumista tiedottaminen. - Olisi hyvä, jos jokaisesta yhdistyksestä saataisi ainakin yksi hallituksen tai johtokunnan jäsen paikalle, kulttuurisihteeri Seija Vuorimaa toivoo. Tapaamiseen pyydetään ilmoittautumaan etukäteen mennessä sähköpostitse seija.vuorimaa@rautalampi.fi tai puhelimitse numeroon tai Jorma Kukkonen, Tiina Puranen ja Juho Pahajoki tulivat kaikki valituiksi uusina jäseninä Rautalammin kunnanvaltuustoon. He haluavat edistää avointa ja keskustelevaa päätöksentekoa. Yli puolet Rautalammin kunnanvaltuustosta on sellaisia, jotka eivät edellisellä kaudella valtuustossa istuneet. Valtuuston uusiutumisesta on tullut kansalaisilta hyvää palautetta. Valtuuston puheenjohtajana toimiva Jorma Kukkonen on aikaisemmin istunut kaksi kautta Kuopion kaupunginvaltuustossa sekä yhden kauden Suomen eduskunnassa. Rautalammilla hän on yksi kolmestatoista uudesta valtuutetusta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hänellä ei kuitenkaan ole ollut yhteiskunnallisia luottamustoimia. - Lähes puolet maan nykyisen hallituksen ministereistä on minulle tuttuja luvulla olin kulttuuriministerin erityisavustajana, joten tunnen valtionhallinnon ja virkamiesten toimintatavat. Toivon, että tästä kokemuksesta voisi olla hyötyä valtuutetun tehtävissä, Kukkonen valtuutettujen tarvitse tuijottaa toistensa pohtii. selkiä. Puitteiden muuttaminen Kukkonen kertookin kaipaavansa on yksi askel kohti avoimempaa päätöksentekoa, poliittisen uransa ajalta juuri ihmisiä. Sekä poliittisen kokemuksensa että pitkän uransa Kukkonen kertoo. Valtuuston 21 jäsenen joukosta löytyy niin nuoria kuin kirkon työntekijänä hän uskoo auttamaan ymmärtämään kunnallista Toivottavasti nuorempiakin kuntalaisia alkaisi vanhojakin eri ammattikuntien edustajia. - Porukka vaikuttaa päätöksentekoa ainakin kiinnostaa yhteinen hyvältä niin valtuustossa kuin lautakunnis- teknisellä tasolla. päätöksenteko. Myös Tiina Puranen ja Juho Pahajoki ovat tuoreita valtuutettuja. Puranen on myös valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja, Pahajoki puolestaan johtaa teknistä lautakuntaa. Kaikki haluaisivat viedä päätöksentekoa avoimempaan ja keskustelevampaan suuntaan. sakin. Isoja asioita on edessä, mutta uskon niitä myös saatavan eteen päin, Pahajoki pohtii. Kukkonen pitää tärkeänä, että nuoret lapsiperheet ovat edustettuina valtuustossa, mikä hänen mukaansa täydentää konkarien vankkaa kokemusta. - Avoimuus ja keskustelevuus - Toivottavasti nuorempiakin ovat yksi tärkeimmistä asioista, joita haluaisin edistää, sanoo Pahajoki. - Istumajärjestystä valtuustosalissa kuntalaisia alkaisi kiinnostaa yhteinen päätöksenteko, Tiina Puranen toivoo. laitetaan ainakin uusiksi niin, ettei Kouluun ilmoittautuminen päättyy Kouluun ilmoittautuminen tapahtuu sähköisellä lomakkeella, joka löytyy Matti Lohen koulun ja Kerkonjoen koulun sivuilta, esikoulun ilmoittautumislomake on sekä koulujen että päivähoidon sivuilla. Ilmoittautuminen päättyy Liikuntakysely kuntalaisille Rautalammin kunnan liikuntatoimi toteuttaa liikuntakyselyn kuntalaisille. Kyselyn avulla pyritään kartoittamaan työikäisten (16-64 v.) liikuntaaktiivisuutta ja liikuntatottumuksia sekä mittaamaan liikuntapalveluiden asiakastyytyväisyyttä. Kyselyyn voi vastata kunnan kotisivuilla tai täyttämällä paperisen kyselylomakkeen kunnanvirastolla, kirjastossa, uimahallilla tai terveyskeskuksen odotusaulassa. Vastausaikaa on asti. Vapaa-aikatoimen toiminta- ja kohdeavustukset haettavissa Vuoden 2013 kulttuuri-, liikunta- sekä nuorisotoimen avustukset ovat haettavina mennessä. Hakemuslomakkeita saa kunnan neuvonnasta, kirjastosta sekä kunnan internetsivuilta. Hakemukset osoitetaan asianomaiselle toimelle osoitteella Rautalammintie 4, Rautalampi. Lisätietoja saa toimialojen viranhaltijoilta, puh AAMUKAHVIT Kaikille rautalampilaisille yrittäjille, elinkeinonharjoittajille ja itse itsensä työllistäville. HUB RAUTALAMMIN tiloissa torstaina klo 9.00 Mukana kunnanjohtaja ja elinkeinoasiamies. Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kahvit tarjoaa Rautalammin kunta. Keskiviikkona Kunnanmestaruushiihdot Latsinmäen valaistulla ladulla Ilmoittautuminen klo Hiihdot alkavat klo Kaikki palkitaan, kolmelle parhaista jaetaan mitalit. Keskiviikkona 6.3. LASKETTELURETKI HIMOKSELLE tai shoppailemaan Jyväskylään Ilm. ke klo 16 mennessä Retken hinta 0-6 v tai pelkkä kyyti v. 26, yli 11 v. ja aik tai minna.laitinen@rautalampi.fi Kesätreffikyselyn tuloksia Kesätreffeillä 2012 tehtiin kirjaston ja VASTA:n kysely kirjastopalveluiden kehittämiseksi. Kaikkien vastanneiden kesken on nyt arvottu kirjapalkinnot: Osmo Utriaiselle Kuopiosta Emäpitäjä ajan virrassa: Rautalampi 450 vuotta. Eeva Tossavaiselle Rautalammilta ja Maarit Pekkolalle Jyväskylästä Pieni Maastokirja: linnut. Kirjasto ja VASTA kiittävät kaikkia kyselyyn vastanneita.

13 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Kosken Puotipiika -kaupassa yrittäjinä toimivat Tanja Heimonen, Pirjo Kekkonen ja Piia Holopainen. Kauppakiinteistön remontti on pitänyt naisia alkuvuoden kiireisinä. Kosken Puotipiika avataan Tarmon päivänä Kerkonkosken kauppa avautuu jälleen. Kosken Puotipiika -niminen kauppa kuuluu Tarmoketjuun, ja avajaiskahveja nautitaankin Tarmon päivänä 6. maaliskuuta. Vetovastuussa kaupasta on kolme energistä naista, Piia Holopainen, Tanja Heimonen ja Pirjo Kekkonen. Holopainen ja Kekkonen ovat sisaruksia, Heimonen puolestaan heidän serkkunsa. Varsinaisen vetovastuun ottavat Holopainen ja Heimonen, Pirjo Kekkonen tuuraa kauppiaita vapaapäivinä. Naiset ostivat kaupan kiinteistön edelliseltä yrittäjältä ja parhaillaan menossa on remontti. - Lattia on laitettu uusiksi. Seinät ja kylmiöiden ovet on maalattu ja varastoa rempataan. Kahvion keittiökalusteet uusitaan ja tuulikaappi on purettu, että kaupasta saataisi avarampi, Holopainen luettelee. Myös kylmälaitteita on tulevaa kesää sekä energiatehokkuutta silmällä pitäen uusittu. Kyläläiset ovat olleet mukana talkoissa kiitettävästi. - Kyläläiset ovat auttaneet meitä paljon, joten iso kiitos kuuluu Matilaisen Taistolle sekä kaikille muille kyläläisille. Myös palaute on ollut äärimmäisen positiivista, naiset kiittelevät. Varsinaisen kaupan lisäksi Puotipiian yhteyteen tulee kahvio. Lähituotteet tulevat olemaan tärkeässä asemassa, kuten viime kesänä Kerkolla toimineessa Kyläkauppa Mainiossakin. - Tarmo-ketju mahdollistaa lähituottajien tuotteet. Kyläläisten toivomat Keskin rinkelit, Koskelon munkit ja Mannisen leipä tulevat kuulumaan kaupan tuotevalikoimaan, Heimonen lupaa. Ketjuun kuuluminen turvaa kaupalle kilpailukykyiset hinnat. Myös markkinointiin ja esimerkiksi myymäläsuunnitteluun kauppiaat ovat saaneet apua Tarmoketjun kautta. Alkuun kauppa palvelee arkisin kello 9-18 ja lauantaisin kello Kesällä aukioloaikoja tullaan pidentämään. KAIVINKONETYÖT tonnin pyörä- ja telakoneilla Koneurakointi Sami Lehmonen Rautalampi Psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen Vastaanotto: Kuopiontie 22, Rautalampi Ajanvaraus maanantaisin klo Puh IMUAUTOPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET Jari Pietiläinen nuohooja.pietilainen@hotmail.fi Soita Sami Lehmonen Sisä-Savon Nuohouspalvelu Oy Konnekoskentie 251 B Rautalampi OSTETAAN / NOUDETAAN Rauta- ja peltiromua Autot, maatalouskoneet ym. Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini) Romutustodistukset Renkaiden vastaanotto T:mi HM Korhonen Herrantie 1073, Rautalampi Tero Hiltunen nuohooja.hiltunen@hotmail.fi JT PARKETTITYÖT Hionta, lakkaus, petsaukset Asennus- ja korjaustyöt Sisäremontit, sauna- ja suihkuremontit Asuntoautovuokraus Soita Jarmolle Ympäristöluvan omaava yritys 13

14 Rautalampilehti on ympäristömerkitty painotuote Rautalampilehti on ympäristömerkitty painotuote. Rautalampilehteä painava seinäjokelainen I-Print Oy on saanut joutsenmerkin käyttöoikeuden. Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkki painottaa kestävää kehitystä. Merkin avulla kannustetaan tarjoamaan ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja. - Olen iloinen, että painotalomme kuuluu nyt Joutsenmerkki-perheeseen. Tämä on osoitus pitkäjänteisestä työstä, mitä olemme tehneet alalla. Logistiset ratkaisut, materiaalit ja monet muut asiat on mietitty niin, että luontoa säästyy, I-Printin toimitusjohtaja Seppo Lahti kertoo. Rautalampilehti saatavilla myös seuraavissa paikoissa: Rautalampi Artteli Neste Vanha Peura Piilopirtti Morton P-k Hilla Kunnanvirasto Kirjasto Suonenjoki Koskelon matkailukeskus Kahvila Aurora Lisäksi Teboil Vesanto ABC Tervo POP Pankki Konnevesi Näköislehti ja PDF-lehti ladattavissa Roba Otsikon 12-osainen TV-sarja pyörähti käyntiin Kuvausympäristö on minulle kovin tuttu, sillä olen työskennellyt po. poliisiasemalla yhteensä 24 vuotta. Väki talosta poistui kevään mittaan ja viimeinen mies sammutti valot Itse olin Eteläisen poliisipiirin viimeinen päällikkö lokakuun 1. päivästä 2005 huhtikuun alkuun Näyttelijävalinnat lisäsivät selkeästi katsojien kiinnostusta. Kaupallinen kanava hamstrasi nipun tuttuja naamoja. Tunnetut koomikot rakensivat nyt pääsääntöisesti vakavaa draamaa. Sivusta seuraten ennakkovalmistelut tehtiin huolellisesti. Poliisimme opastivat näyttelijöitä käytännön asioissa. Kävipä joukko ihmettelemässä minun virkahuonettani ja siellä sijainnutta appiukon tekemää keinutuolia. Minä en näytä olleen esimerkkinä, kun piirin päällikön henkilökuvaa on muovattu. Tai sitten en tunne lainkaan itseäni. Tositeeveehen verrattuna vauhti luonnollisesti on vinhempaa ja tapahtumia vajaan tunnin jaksoon osuu mahdottoman paljon enemmän kuin oikeassa elämässä. Eipä näitä muuten kukaan jaksaisi katsella. Otokset ovat kuitenkin kaikki tosia, vuosien saatossa sattuneita. Eivät jokainen Helsingin keskustassa, mutta yllättävän moni kuitenkin. Keikkaa tulee kadonneen henkilön etsinnästä, lasten ja nuorten käsistä karanneista kotibileistä tai heidän ulkosalla tapahtuvasta juhlinnastaan, ase- ja pommimiehen kiinniottamisesta neuvotteluineen, raiskausepäilyistä, mielisairaan kanssa asioimisesta, koulukiusaamista, siis ylipäätään elämän kirjo koottuna. Sattumuksista on tehty näytelmää, niitä alleviivataan, korostetaan sekä ammutaan tarkoituksellisesti yli. Oikeassa elämässä ei naljaileva poliisi välty päivittäisiltä painiotteluilta, kyse on enimmäkseen puhumalla tehtävästä sovittelutyöstä. Virkakunnan kahvihuonepuheet ovat menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin yhteiskunnassa ajateltiin vähistä ulkomaalaisista toisella tavalla. Maahanmuuttajataustaiset ovat tarkkoja kohtelustaan siinä missä suomalaisetkin, poliisi pääsee helpoimmalla käyttäytymällä kaikkien asioita setviessään neutraalisti. Myöskään naispuolisia kollegoita ei juuri ollut kuulolla vuonna 1976, jolloin itse aloittelin. Viittaukset korruptioon ovat utopiaa. Ketään ei myöskään hakata nurkan takana, vaikka tämä sanoisi tai uhkaisi kuinka lahjakkaasti. Toimintayksikön johtaja ei työnny sotkemaan tuloksentekijöittensä työskentelyä. Ne ajat, jolloin kentän osaamista vielä oli, ovat kaukana menneisyydessä. Joskus ihminen siirretään vastoin omaa tahtoaan toisiin tehtäviin. Usein syynä on organisaatiomuutos. Vaihdosta edellyttävät poikkeuksetta neuvottelut ja sopivaa polkua yritetään hakea yhdessä. Ketään ei heitetä yllättäen uuteen hommaan. Arkea maalataan mallikkaasti. Johtamisjärjestelmä ylikonstaapeliin saakka kuvataan oikein. Tehtävänjaot menevät osapuilleen kohdalleen. Keikkojen käsikirjoitukset ovat lähellä totuutta. Parisuhde- ja perhejutuissa on kovin yleistä, ettei asianomistaja halua edistää syystä tai toisesta rikoksen selviämistä. Työkaverit ovat pääsääntöisesti siskoja ja veljiä keskenään. Pahat keikat puidaan yhdessä ja menetyksiä surraan. Silloin tällöin syntyy voimankäyttötilanteissa fyysisiä vammoja. Jotkut tehtävät saattavat mennä ihon alle ja ne kiinnostavat syystä tai toisesta ensipartion jäsentä tavallista enemmän. Kovia kokenutta työyhteisön jäsentä ei päästetä lähtemään yksin ennen kuin tapahtumat on käyty läpi. Kyse on nykyisin hyvällä tasolla olevasta vertaistuesta. Tarpeen niin vaatiessa työterveyshuolto ottaa asiasta kopin. Salilla käydään ja oluella myös, saunailtakulttuuri tosin on katoamassa. Kotona odottavat omat murheet ja ilonaiheet. Monesti on läheisten kannalta parempi, ettei kaikkea työssä tapahtunutta vie kotiin aiheuttamaan turhaa pohdintaa äidin tai isän töistä. Saattaapa puoliso joskus väittää työparin tuntevan siipan häntä paremmin. Pitkään alalla - molemmilla puolilla - olleet ovat etunimituttuja keskenään. Joku juttu voi selvitä sitä kautta, turhilta väännöiltä vältytään. Poliisi eksyy välillä kaidalta polulta ja tuomitaan. Aina tulee myös virkamiesoikeudellinen sanktio, miltä siviilit pääsääntöisesti välttyvät. Kun virkaveli osuu kohdalle syyllistyttyään rikokseen, esitutkinnan tekevät muut kuin omat työkaverit myös pikkujutuissa. Kuten olemme lehdistä lukeneet, myös ylimmät poliisiviranomaiset saavat silloin tällöin ylinopeussakkoja siinä missä me muutkin. Vakavamman epäilyn kohdistuessa poliisiin tutkinta tehdään toisessa poliisilaitoksessa syyttäjän toimiessa tutkinnanjohtajana. Julkista valtaa käyttävät kunnan ja valtion virkamiehet ajautuvat hekin joskus pientareelle. Nykyään hyvä veli -järjestelmä ei enää pelaa heidän kohdallaan, jos joskus sellaista on ollut. Osien esittäjät osaavat hommansa - näyttelijäntyön erittäin hyvin. Ahdistunut ja leipääntynyt ylikonstaapeli, hänen hymytön partiokaverinsa, kiusattu vahvan itsetunnon omaava naispuolinen yksinhuoltaja, itsetietoinen nuori kolli, epävarma piirin johtaja, kurkkuharjaa antava poliisipäällikkö, väsynyt apupäivystäjä, itseoppinut psykologi sekä partainen kaiken tietävä mutta myös taitava tutkija. Mainioita tyyppejä kaikki, muistuttavat joiltakin osin oikeita ammattitaitoisia poliiseja. Tosielämässä olisivat tosin melko pian köydenjatkona tai hullujenhuoneella käyttäytyessään sarjassa esitetyllä tavalla. Ei nimittäin kestäisi pää. Sarjaa piti katsoa pari jaksoa huomatakseen koomikoiden olevan erinomaisia näyttelijöitä. Maikkarin nettisivuilla kommentoi jokaisen jakson jälkeen yksi Helsingin parhaista kenttäjohtajista, ylikonstaapeli Esa Martikainen. Esan viisaat ja kiihkottomat sekä ehdottoman asialliset kannanotot kannattaa lukea sieltä. Olen joskus sanonut työmme olevan erinomaisia näyttelijäsuorituksia joka tasolla. Sinun on oltava vakuuttava, vahva, empaattinen ja joskus kova sekä peittää tunteesi. Kun puhut jotakin missä hyvänsä tilanteessa, Sinua yleensä kuunnellaan, joten sanomasi pitää saada menemään perille. Sanaton viestintä saattaa lopputuloksessa näkyä enemmän kuin vuorosanat. Onpa käynyt niinkin, että hyvä suoritus palkitaan aplodeilla. Juuristaan ylpeä Rautalammilla syntynyt Jussi-Pekka Lämsä on Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö. 14 Uutiset suoraan omalle Facebooktai Twitter-sivulle! rautalampilehti rautalampilehti

15 Päätoimittajan palsta Kun pelkäät muutosta, odotat sen huonontavan asioita. Kun toivot muutosta, odotat sen parantavan asioita. Hyvin usein odotuksesi palkitaan. Muutos on varmaankin ainoa asia, jota voi sanoa pysyväksi. Muu on enemmän tai vähemmän väliaikaista. Muutoksen edessä voi lamaantua tai sen voi nähdä mahdollisuutena. Aivan erinomaisia sopeutujia muutoksen edessä ovat yrittäjät. Yrittäjät eivät säädä lakeja ja säädöksiä, vaan elävät sopeutuen niiden muutoksiin. Joskus lainmuutos voi vavisuttaa kokonaista toimialaa. Silloinkin ne, jotka hyväksyvät muutoksen ja elävät sen mukaisesti, ovat vahvimmilla. He voivat jopa kääntää Rautalampilehden kamera kiertää Rautalammin kulttuuriseura lahjoitti julkaisemiaan kirjoja ja cd-levyjä eläkeläisjärjestöille. Kuvia lehden toimitukseen voi lähettää osoitteella Liitä mukaan pieni tarina tapahtumasta sekä kuvaajan nimi. Parhaat julkaistaan tällä palstalla. Muutos on pysyvää Rautalammin lukion abit penkkariajelulla. muutoksen eduksi itselleen, kun muut vielä haikailevat vanhan perään. Muutoksen pelkääminen on luonnollista ja ymmärrettävää, mutta usein valitettavan haitallista. On muutoksessa sekin kiistattoman hyvä puoli, että ilman muutosta emme koskaan pääsisi muistelemaan, miten hyvin asiat ennen olivat. Menestymisen avaimet ovat kuitenkin kädessä niillä, jotka uskovat tulevaisuuteen. Iiro Lyytinen päätoimittaja Wanhojen tanssien pukuloistoa. Perinteisten tanssien lisäksi vanhat esittelivät, kuinka irtoaa Gangnam Style. Oma tanssinumero alkoi agenttiseikkailun hengessä, kun lavalle saapui seitsemän James Bondia. Vesannon kirjastolla voi bongata muotokuvan tutusta henkilöstä. Jarmo Pasanen löysi omansa. Valokuvanäyttely on avoinna helmikuun ajan. Kirsi Hautsalo ja Pasi Lievonen tutkivat syyssävväyksessä otettua muotokuvaansa. Rautalammin Marttojen 50-vuotisjuhlanäyttely on avoinna kirjaston näyttelytilassa helmikuun loppuun saakka. Esillä on esimerkiksi Hilkka Hirvosen työtovereilta eläkkeellejäämislahjaksi saama tilkkutyö, josta voi löytää Rautalammin yläasteen opettajat vuodelta Rautalampilehti 1-2/2013 Painos: kpl Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi Osoitteeton jakelu, Itella Painopaikka: I-Print, Seinäjoki Kustantaja: Viestirauta Oy Toimitus: Kuopiontie Rautalampi Päätoimittaja: Iiro Lyytinen Myyntipäällikkö: Marja Kämppi Ilmoitusvalmistus: Tarja Kovero Painotuote 15

16 16