Hallitusohjelman toimeenpano teknisen toimen kannalta

Transkriptio

1 Hallitusohjelman toimeenpano teknisen toimen kannalta Teknisen johdon päivät Pääekonomisti Minna Punakallio Tilannekuva: Suomi on näivettymisen kierteessä monista vahvuuksista huolimatta BKT:n kasvu-% 2015 Euroopassa EU:n komission mukaan Suomi merkitty punaisella Suomen julkinen sektori : Nettoluotonanto kansantalouden tilinpidon mukaan Lähde: Euroopan komissio Lähde: Tilastokeskus 1

2 180 Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 2010 hinnoin indeksoituna, 2000=100 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Koko kansantalous Yritykset Paikallishallinto Kotitaloudet Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit vuosina käyvin hinnoin, mrd. (Kuntien kirjanpidon mukaan. Sisältää liikelaitokset, mutta ei yhtiöitä) ,29 0,90 0,39 0,38 0,140, ,41 0,96 0,40 0,42 0,180, ,32 1,11 0,38 0,49 0,27 0, ,47 1,40 0,36 0,54 0,23 0, ,49 1,35 0,36 0,40 0,21 0, * 1,56 2,00 0,38 0,57 0,34 0, ,64 1,27 0,40 0,53 0,27 0, ,69 1,31 0,44 0,49 0,27 0, ,70 1,31 0,37 0,55 0,26 0,52 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet 1) Koneet, kalusto, kuljetusvälineet Muut poistonalaiset investoinnit 2) Maa- ja vesialueet Osakkeet ja osuudet 3) * Vuoden 2010 luvuissa on mukana HSY:n perustamiseen liittyviä eriä 1) Mm. kadut, tiet, sillat, pysäköintialueet, puistot, vesi- ja viemäriverkostot 2) Sisältää ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat. 3) Esim. kunnallisia palveluja tuottavien yhteisöjen osakkeet ja osuudet, asunto-osakkeet, kuntayhtymien peruspääoman korotus. Lähde: Tilastokeskus 2

3 Kaiken kaikkiaan kuntatalous on selviytynyt viime vuosien haasteista varsin hyvin. Hidas talouskasvu pienentää tuloja ja kasvattaa menoja Ikärakenteen muutos Lisääntyneet tehtävät ja velvoitteet Valtionosuusleikkaukset Elinkeinoelämän rakennemuutokset Korkeana pysyneet investointitarpeet» korjausvelka Muuttoliike Kansantalouden tilinpidon mukaan kuntatalouden alijäämä, nettoluotonotto, 1,7 miljardia euroa v Hallituksen talous- ja finanssipolitiikan tavoitteet Työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin Velkaantumisen taittaminen vaalikauden loppuun mennessä Julkisen talouden vahvistaminen 6 mrd. eurolla vuoteen 2021 mennessä. Tehdään vaalikaudella päätökset tarvittavista säästöistä ja rakenteellisista uudistuksista koko 10 mrd. kestävyysvajeen kattamiseksi Veroaste ei nouse vaalikauden aikana, verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta haittaveroihin 3

4 Hallituksen säästö- ja rakenneuudistusohjelman vaikuttavuus Hallituskauden finanssipolitiikan säännöt Julkisen talouden suunnitelman rahoitusasematavoitteet 2019 mennessä: 1. Valtiontalouden alijäämä korkeintaan ½ suhteessa BKT:hen 2. Kuntatalouden alijäämä korkeintaan ½ suhteessa BKT:hen, mikä merkitsee runsaan miljardin euron sopeutustarvetta vaalikauden loppuun mennessä 3. työeläkerahastojen ylijäämä noin 1 % suhteessa BKT:hen 4. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema tasapainossa» Kuntatalouden menorajoite: vähintään -540 milj. Valtion tulee alentaa v mennessä kuntatalouden toimintamenoja vähintään 540 milj. eurolla verrattuna hallituskautta edeltäneeseen ns. tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 % ja velka enintään 60 prosenttia suhteessa BKT:een Julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman muutoksen keskipitkän aikavälin tavoite (MTO): -0,5 % suhteessa BKT:een Minna Punakallio 4

5 Välittömät sopeutustoimet (hallitusohjelmassa 4 mrd. euroa) Hallitusohjelmaan kirjattu 4 mrd. euron menoleikkausten ja maksutulokorotusten nettomääräinen vaikutus on tarkentunut 3,5 mrd. euroon vuoden 2019 tasolla Hallitusohjelmassa sovitut sopeutustoimet on pääsääntöisesti sisällytetty JTS:aan» Kuntatalouden sopeutustoimet 700 milj. v tasolla, kehyksessä sisällä noin 500 milj.» Kuntatalouden sopeutus ei osu tekniseen toimeen Sen sijaan tekniseen toimeen kohdistuvat muut hallitusohjelman linjaukset: sote, asuntopolitiikan toimet sekä erityisesti valtion ja kuntien rakentamisen normitalkoot Taustaa: Kuntiin kohdistuvat välittömät sopeutuspäätökset milj. euroa KUNNAT YHTEENSÄ josta: Opetus, tiede, kulttuuri Sosiaali- ja terveyspalvelut Asiakasmaksut Sosiaalietuudet Indeksijäädytykset Minna Punakallio Lähde: hallitusohjelma 5

6 Suomi 2025 yhdessä rakennettu Kestävä kasvu ja julkinen talous» Leikkausten ohella panostukset kärkihankkeisiin ja korjausvelan vähentämiseen Työllisyys ja kilpailukyky Osaaminen ja koulutus Hyvinvointi ja terveys Biotalous ja puhtaat ratkaisut Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen Rakennepoliittiset uudistukset EU-linjaus Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Sisä- ja oikeusasiat sekä maahanmuuttopoliittinen linjaus Toimeenpano teknisen toimen kannalta 6

7 Poimintoja hallitusohjelman kirjauksista Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin ratkaisuihin Puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä Suunnataan julkisia investointeja perustienpitoon, rataverkkoon sekä terminaaleihin Yhdyskuntajätteen kierrätystä nostetaan vähintään 50 prosenttiin Jätevesiasetusta lievennetään huomattavasti Kohtuullistetaan kierrätyspohjaisten ratkaisujen ominaisuuksiin liittyvää sääntelyä Säädetään kierrätyskelpoiselle jätteelle kaatopaikkakielto vuodesta 2025 lähtien Jätelain muuttaminen siten, että kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden. Tekninen toimi näkyy myös digitalisaation, kokeilujen ja normien purun yhteydessä Edesautetaan innovaatio- ja palvelualustojen syntyä sektoreille, joilla julkishallinnolla on rooli markkinoiden toimivuuden kannalta: liikenne Sujuvoitetaan lupa- ja valitusprosessit ja annetaan niitä koskeva palvelulupaus Viranomaisten keskinäisten valitusten määrä minimoidaan esim. ennakkoneuvottelumenettelyllä 7

8 Tekninen toimi esillä laajasti myös hallitusohjelman liite 4:ssä Lukuisia toimia liittyen mm. tonttituotannon edistämiseen ja rakentamisen kustannusten alentamiseen» Kuntien kaavoitusvallan ja vastuun korostaminen valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita selventämällä ja ELY keskusten ohjaavan roolin keventäminen» Kaavoituksen sujuvoittaminen mm. luopumalla maakuntakaavojen alistuksesta» Valitusten vähentäminen ja etenkin valitusprosessien nopeuttaminen» Poikkeamisten siirtäminen kuntiin ja kevennykset rakentamisvaatimuksiin tukevat täydennysrakentamista Ympäristönormeja puretaan ja säädöksiä sujuvoitetaan» Ennakkoluvista luopuminen lisää työlästä jälkivalvontaa kunnissa» Jälkivalvonnan resurssikustannukset on arvioitava luotettavasti ja korvattava hallitusohjelmakirjausten mukaisesti Valtion tukemaan asuntotuotantoon muutoksia» Hallitusohjelma ei edistä pysyvästi kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa, koska valtiontuki kohdistetaan markkinaehtoiseen vuokra-asuntotuotantoon» ARA asuntojen asukasvalintaan esitetyt 5-vuotistarkistukset johtavat hallinnollisesti raskaaseen prosessiin ja vuokra-asuminen polarisoituu» Tyhjien asuntojen ongelmaan luvataan etsiä ratkaisuja, mikä vähentää kuntien tarvetta rahoittaa alijäämäisiä vuokrataloyhtiöitään Hallitusohjelman kirjaukset ovat edenneet kärkihankkeiksi: työllisyys ja kilpailukyky Kärkihankkeisiin panostetaan kertaluonteisesti 1,0 mrd. euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Viisi painopistealuetta (poikkihallinnollisia), joiden sisällä 26 kärkihanketta 1. Työllisyys ja kilpailukyky 170 milj. Useita liittymiä tekniseen toimeen, mm. Isojen teollisten investointihankkeiden lupamenettelyjen uudistaminen Valtion ja kuntien välisten MAL sopimusten uudistaminen Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduilla (75 milj. infra- ja käynnistysavustukset, ei kärkihankerahoitusta) Asuntorakentamista lisätään (ei kärkihankerahoitusta) 2. Osaaminen ja koulutus 300 milj. 3. Hyvinvointi ja terveys 130 milj. 8

9 Sopeutusten ohella kärkihankkeet: biotalous ja digitalisaatio Viisi painopistealuetta (poikkihallinnollisia), joiden sisällä 26 kärkihanketta 4. Biotalous ja puhtaat ratkaisut 300 milj. Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon: Valmistellaan kierrätystä edistävää sääntelyä ja ratkaisuja (1 milj. ) Uudistettu maanrakentamisen asetus annetaan 3/2016 Vaikutusarviointi kuntien jätehuollon yksinoikeuksien rajaamisesta ja muut tarvittavat selvitykset toteutetaan, HE annetaan 2016 VN periaatepäätös valtakunnallisesta jätesuunnitelmasta valmis 12/2016 Lainsäädäntömuutokset toteutettu Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen ja maaaineskierrätyksen kokeiluohjelma (5 milj. ) Taustaa: Kunnallisen jätehuollon vastuujakoa muutetaan Kuntaliitto kannattaa hallitusohjelman linjausta, että jäteveroa ei uloteta jätteen energiahyödyntämiseen. Jätelakia ei tule muuttaa kuntavastuun osalta Julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan sekä sosiaali-, terveys- ja koulutustoiminnan jätteet muodostavat noin % jätelaitosten nykyisestä liikevaihdosta (merkittävää). Kunnat investoineet hyödyntämis- ja kierrätysratkaisuihin sekä varanneet vastuunjakoon perustuvan kapasiteetin pitkillä toimitusajoilla Lainsäädännön tulee olla johdonmukaista investointien kannalta ja toiminnan jatkuvuus edellyttää nykyisen vastuunjaon säilyttämistä Sovitut kustannusvastuut pysyvät jätevirtojen pienentyessäkin Haitankärsijöinä ja kustannusten maksajina kuntalaiset Toteutettu kuntainfra pyörisi vajaalla teholla Pienten jätteenkuljetusyritysten toiminta hankaloituisi maakunnissa Kunnalliset jätelaitokset toimivat kiertotalouden vetureina ja kehittävät jätteenkäsittelyalueitaan monipuolisiksi cleantech alueiksi 9

10 Sopeutusten ohella kärkihankkeet: biotalous ja digitalisaatio Viisi painopistealuetta (poikkihallinnollisia), joiden sisällä 26 kärkihanketta 5. Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen 100 milj. Hallinnonalat ja kunnat sitoutetaan digitalisoimaan toimintatapansa asiakaslähtöisesti (rahoitus toimintamenoista) Rakennetaan liikenteen digitaalisten palveluiden kasvuympäristö Sujuvoitetaan säädöksiä: Perataan säädökset, puretaan turhaa sääntelyä ja uudistetaan tarvittavat säädökset: rakentamisen normitalkoot, rakennusvalvonnan kehittäminen Sujuvoitetaan lupa- ja valitusprosessit ja annetaan niitä koskeva palvelulupaus: arvioidaan lupa- ja valitusprosessit (2/2016), kehitetään sähköisiä palveluja prosessien helpottamiseksi (2016), ilmoitusmenettelyyn siirtyminen (2017) Viranomaisten keskinäisten valitusten määrä minimoidaan: Osana normitalkoita käydään läpi valitusprosessit, tehdään tarvittavat säädösmuutokset (6/2016), toimenpiteet toteutettu 12/2018 Liikenneverkon korjausvelan pienentäminen Korjausvelan kasvun pysäyttämiseen ja sen hallittuun vähentämiseen on käytettävissä rahoitusta kertaluonteisesti 600 milj. euroa vuosina Summasta käytetään 100 milj. euroa vuonna 2016.» Teiden korjausvelka on 2,5 miljardia euroa, korjausvelka kasvaa arviolta sata miljoonaa euroa vuosittain Korjauskohteiden ja toimenpiteiden valinta tehdään asiantuntijavirastossa poliittisesti päätettyjen kriteereiden mukaisesti» Vehviläinen: Rahoitusta niin teille, rautateille kuin vesireiteillekin, ei uusille tiehankkeille» Korjausvelan vähentämisessä otetaan huomioon väylän merkitys asiakkaalle, väylien elinkaaritehokkuus Hallitus kohdentaa perusväylänpitoon ja yksityisteiden avustuksiin vuosina lisäksi 364 milj. euroa. Rahoitus otetaan liikennehankkeista, Lisäksi kehittämishankkeiden rahoitukseen kohdistuu vuosina yhteensä 240 milj. euron säästö. Henkilökuljetusten uudistusta jatketaan. Kunnille tärkeänä tavoitteena tehokkuuden ja koordinoinnin lisääminen sekä kaikille avoimen joukkoliikenteen hyödyntäminen. 10

11 Rakennusten korjausvelan pienentäminen on jäänyt. Vastuu kunnilla. Rakennusten korjausvelan pienentäminen puuttuu hallitusohjelmasta (vrt. hometalkoot)» Korjausvelkaa kunnilla on yhteensä yli viisi mrd. euroa. Korjausvelan kasvuun vaikuttaa rakennuskannan määrä ja ikä, valtaosa kuntien kiinteistöistä on luvuilta» Kunnat omistavat noin kymmenen prosenttia Suomen rakennuslannasta» Toimitilarakentamisella on myös hyvin työllistävä vaikutus. Lähde: Ympäristö-lehti 1/2015 KORJAUSVELKA 22 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma 11

12 Homevaurioiden terveyshaittojen taloudellinen merkitys Homevaurioiden aiheuttamien astmojen kustannukset n. 45 milj. /v Homevaurioiden aiheuttamien hengitystieoireiden kustannukset n. 400 milj. /v Homevaurioiden aiheuttamien työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset n. 250 milj. /v Lisäksi tuottavuus- ym. menetykset Sairauspoissaolon hinta keskimäärin n. 200 /pvä 0-10 vuotiaan lapsen sairaus aiheuttaa yleensä myös toisen vanhemman työstä poissaolon (päiväkodit ja koulut) Esim työntekijää, 1 sairauspoissaolopäivä maksaa n Homevaurioiden korjaus ei ole siis pelkkä kustannus, vaan sillä saadaan myös säästöjä! 23 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma Vielä muutamia nostoja hallitusohjelmasta Liikenteen rahoitusta muutetaan Joukkoliikenteen valtion tukea vähennetään 15 milj. vuodessa. Valtion osallistuminen vähenee liikenteen rahoitukseen vähenee entisestään. Palvelujen ylläpito kaatuu kuntien maksettavaksi. Henkilökuljetusten uudistusta jatketaan. Kunnille tärkeänä tavoitteena tehokkuuden ja koordinoinnin lisääminen sekä kaikille avoimen joukkoliikenteen hyödyntäminen Kuntien viranomaistoiminnan kustannusvastaavuutta tavoitellaan Kuntatalouden tasapainon ja palvelujen laadun ja sujuvuuden turvaamisen kannalta on tärkeää, että edetään kustannusvastaavuuden suuntaan Rakennusvalvonnan maksuilla katetaan nyt keskimäärin 80 %, ympäristönsuojelun valvonta- ja lupamaksuilla noin 30 % ja terveysvalvonnan noin 10 %. Työllistävien haittailmoitusten valvontaa ei voida kattaa asiakasmaksuilla Paikallista päätöksentekoa lisätään ympäristö- ja luontoasioissa Kuntien ympäristöluvitus on todettu tehokkaaksi Siirrettäessä esim. ympäristöluvitusta aiempaa enemmän kuntiin, tulee luvituksen ja lupien valvonnan aiheuttaman työmäärän ja resurssitarpeen lisääntyminen arvioida ja kattaa kustannukset hallitusohjelman mukaisesti tai vähentää muita tehtäviä lisääntyvää työmäärää vastaavasti 12

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus eli ns. sote-uudistus Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 13

14 Itsehallintoalueiden tehtäviä uudistuksen jälkeen Maan hallituksen julkaisemien linjausten perusteella Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 27 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 28 14

15 Kiitos mielenkiinnosta! Lisäinfoa kunnista ja Kuntaliitosta: 15