Lasten, nuorten ja perheiden. Tietopohja. Niina Halme, Maaret Vuorenmaan, Reija Klemetti, Satu Helakorpi, Outi Kanste, Martta Forsell

Transkriptio

1 Lasten, nuorten ja perheiden Tietopohja Niina Halme, Maaret Vuorenmaan, Reija Klemetti, Satu Helakorpi, Outi Kanste, Martta Forsell Esityksen nimi / Tekijä 1

2 Esityksen nimi / Tekijä 2

3 Maakunta tarvitsee tietoa järjestämiseen Tiedon pitäisi seurata asiakasta Asiakkaalla pitäisi olla tietoa Valtion pitää pystyä valvomaan Tieto pelastaa! Lisäykset Lapetietopohja Esityksen nimi / Tekijä 3

4 Tietoa on paljon Tietoa on hajanaisesti Mikä tieto on merkityksellistä? Tietoa puuttuu Esityksen nimi / Tekijä 4

5 Täydellinen tietopohja

6 Paras mahdollinen

7 Nykytilanne?

8 Nykytilanne

9 Täydentämällä tietoaukkoja

10 Paremmalla raportoinnilla

11 Helpommin hyödynnettävissä

12 Ilmiöpohjainen raportointi Tiedot järjestellään välittämään kokonaiskuvaa. Aineistojen raportointi toissijaista, mutta olennaista Esityksen nimi / Tekijä 12

13 Kouluterveyskyselyssä tietoa tuotetaan ilmiöalueittain 1) Materiaalinen taso 2) Kasvuympäristön turvallisuus 3) Perhe, vapaa-aika ja osallisuus 4) Terveys ja hyvinvointi 5) Koulu ja oppiminen 6) Palvelut ja avunsaanti Tavoitteena on tuottaa tietoa lasten ja nuorten: hyvinvoinnista ja terveydestä palvelujen tarpeista ja tarpeisiin vastaamisesta palvelujen saatavuudesta ja käytöstä Tausta: Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit

14 Esimerkkejä ilmiöiden ali-ilmiöistä 1. Materiaalinen taso i. Taloudellinen tilanne 2. Kasvuympäristön turvallisuus i. Häirintä ja väkivalta ii. Kiusaaminen iii. Tapaturmat 3. Perhe, vapaa-aika ja osallisuus i. Perhe ii. Vapaa-aika iii. Osallisuus 4. Terveys ja hyvinvointi i. Koettu terveys ii. Mielenterveys iii. Ruokatottumukset iv. Liikkuminen ja lepo v. Tupakka vi. Päihteet vii. Seksuaaliterveys viii. Sosiaaliset suhteet ix. Elämään tyytyväisyys x. Elämänmuutokset xi. Arki ja arjen hallinta xii. Toimintarajoitteet 5. Koulu ja oppiminen i. Koulunkäynti ja opiskelu ii. Luokka- ja oppilaitosyhteisö iii. Kouluolot 6. Palvelut ja avunsaanti i. Tuen ja avun saanti ii. Palvelujen käyttö Esityksen nimi / Tekijä 14

15 Tietoja voidaan vertailla eri väestöryhmissä ja alueittain Väestöryhmät: Sukupuoli Kouluaste Alue Äidin koulutus Perhetyyppi Kodin ulkopuolelle sijoitetut Maahanmuuttajataustaisuus Toimintakykyvaje Kulttuuritausta Tietoa tuotetaan eri tasoille: Koko maa Aluehallintovirasto Maakunta Kunta Koulu- tai oppilaitos (salasanallista)

16 Esimerkkejä indikaattoreista ilmiöalueittain Perhe, vapaa-aika ja osallisuus:

17 Sähköinen raportointi Tavoitteet Käyttäjäystävällinen Ilmiölähtöinen Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan THL:n tiiviste- ja kuutiokäyttöliittymän (TIKU) avulla Painopiste käyttäjäystävällisissä tiivisteissä, joissa valmiiksi tehtyjä koosteita ilmiöalueen keskeisistä tiedoista kuutiot mahdollistavat myös tietojen monipuolisemman tarkastelun

18 Raportointijärjestelmän metatietomalli (luonnos ) Määritelmä Indikaattorin muodostamien Päivittäin tupakoivien nuorten osuus (%). Tupakoinnin vähentäminen on yksi merkittävimmistä terveydenedistämisen toimenpiteistä. Suomessa tupakointikokeilut alkavat keskimäärin 14-v Perustuu kysymykseen: "Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten nykyistä tupakointiasi? " Vastausvaihtoehdot: 1) tupakoin kerran päivässä tai useammin, 2) tupakoin.. Luokitukset Tietolähde Tiedonkeruuväli Ajalta Yhteyshenkilöt Asiasanat Sukupuoli: pojat, tytöt, yhteensä. Koulutusaste: peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat, lukio, AOL. Alue: koko maa, maakunta, kunta Kouluterveyskysely (KTK). KTK on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus, joka.. <linkki aineistokuvaukseen> Joka toinen vuosi Kysy lisää xxx@thl.fi Nuoret, elintapa, tupakointi, riippuvuus, sosioekonomiset erot, eriarvoisuus Esiintyy aiheissa Luotettavuus Lainsäädäntö Viitteet/kirjallisuus Päivitysaikataulu Tieto tulee raportointijärjestelmästä Tuloksille on laskettu 95 %:n luottamusvälit, joiden avulla voidaan tulkita ryhmien välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä. Tupakkalaki 549/2016.Saatavissa Savukkeiden, nuuskan ja sähkösavukkeiden aloittamisalttius, käyttö ja hankinta sekä suhtautuminen tekstivaroituksiin nuorilla keväällä Saatavissa pdf-muodossa osoitteessa: Sisältää 3 eri toimintoa (päivitetty X.X.2017, päivitetään joka toinen vuosi, seuraava päivitysaika)

19 Raportointijärjestelmän tulkintatiedon malli (luonnos ) Tulkinta Ilmiöön vaikuttavat tekijät Seuraukset väestön hyvinvoinnille Taloudelliset vaikutukset Ilmiöön vaikuttaminen Nuorten tupakointi on vähentynyt etenkin vuoden 2010 jälkeen, mutta erot tupakoinnin yleisyydessä eri koulutusasteilla ovat suuria. Vuonna 2015 ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä tupakoi päivittäin 33 prosenttia ja pojista 28 prosenttia, kun vastaavat osuudet lukiossa opiskelevista olivat kuusi prosenttia (tytöt) ja viisi prosenttia (pojat). Nuorilla tupakointi on usein yhteydessä alkoholin käyttöön ja muuhun riskikäyttäytymiseen. Tupakointi on vakavien sairauksien kuten keuhkosyövän, keuhkoahtaumataudin ja valtimosairauksien tärkein poistettavissa oleva syy. Tupakointi aiheuttaa haittaa terveydelle ja taloudelle monin eri tavoin. Terveydenhuollon kuormittuminen, tulipalot, sairauspoissaolot, ennenaikaiset kuolemat sekä tulonsiirrot kuten sairauspäivärahat maksoivat vuonna 2012 yhteensä noin 1,5 miljardia. Lähde: Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. Tupakoinnin vähentäminen on yksi merkittävimmistä terveydenedistämisen toimenpiteistä. Suomessa tupakointikokeilut alkavat keskimäärin 14-vuotiaana. Nuorten tupakoinnin vähentämisessä keskeisintä on tupakoinnin aloittamisen ehkäisy

20 Kouluterveyskyselyn tiedonkeruut Toteutetaan joka toinen vuosi Kevät 2017 aikataulu: 1.maaliskuuta alkaen ammatilliset oppilaitokset ja 4. ja 5. luokkalaiset (+huoltajat) Alakoululaisten tiedonkeruu huhtikuun puoleen väliin Huoltajien tiedonkeruu huhtikuun loppuun AOL toukokuun loppuun 3. huhtikuuta alkaen 8. ja 9. luokkalaiset sekä lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijat huhtikuun loppuun

21 Tietoaukot, joita nyt paikataan Alakoululaiset Kouluterveyskysely siis ensimmäistä kertaa 4. ja 5.- luokkalaista Esityksen nimi / Tekijä 21

22 Tietoaukot, joita nyt paikataan Pienet lapset Alle kouluikäisistä lapsista ja heidän perheistään ei säännöllistä ja kattavaa seurantatietoa STM:n toimeksianto THL:lle: kehittää eri-ikäisiä lapsia, nuoria ja perheitä koskevaa tietotuotantoa LTH-tiedonkeruu on osa THL:n väestötutkimuksia Esityksen nimi / Tekijä 22

23 Tietoaukot, joita nyt paikataan Pienet lapset Tarkoituksena: tuottaa tietoa nelikuisten ja nelivuotiaiden lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja terveydestä sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä avun, tuen ja palvelujen saatavuudesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta sekä avun ja tuen riittävyydestä kehittää toimiva ja säännöllisesti toteutettava tiedonkeruumenetelmä muodostaa keskeiset indikaattorit ja arvioida niiden luotettavuutta tuottaa tietoa kuntien, maakuntien ja valtion viranomaisten tarpeisiin Nina Halme, Reija Klemetti, Maaret Vuorenmaa, THL

24 Tietoaukot, joita nyt paikataan Pienet lapset Kohderyhmät Nelikuiset lapset perheineen, jotka osallistuvat neuvolan laajaan 4kk terveystarkastukseen Nelivuotiaat lapset perheineen, jotka osallistuvat neuvolan laajaan 4v. terveystarkastukseen Tiedonantajat Vanhemmat Lastenneuvolan terveydenhoitajat Rekisterit Tulevaisuudessa myös asiakastietojärjestelmät Tieto kerätään tunnisteisena, mikä mahdollistaa tietojen yhdistämisen Nina Halme, Reija Klemetti, Maaret Vuorenmaa, THL

25 Tietoaukot, joita nyt paikataan Pienet lapset Sisältöalueet, joista tuotetaan tietoa yhdistämällä vanhempien kokemustieto sekä terveydenhoitajilta ja rekistereistä saatava tieto Terveys ja toimintakyky mielenterveys, koettu terveys, pitkäaikaissairaudet, toimintarajoitteet, elintavat (ravitsemus, liikunta, uni, päihteet, median käyttö), raskausaika ja synnytys, imetys sekä nelivuotiaan kasvu ja kehitys Hyvinvointi, elinolot ja osallisuus perherakenne, perheen tausta (ml. maahanmuuttajatausta), yksinäisyys, sosiaaliset suhteet, lapsen ja vanhemman välinen suhde, häirintä ja väkivalta, taloudellinen tilanne, elämänmuutokset, elämänlaatu, osallisuus, harrastukset ja vapaa-aika Varhaiskasvatus (ml. kerhotoiminta yms.) ja lapselle iloa ja surua tuottavia asioita: hoitojärjestelyt, avoin varhaiskasvatus, kerhotoiminta, lapsen viihtyminen, lapselle itselleen suunnatut kysymykset Avun saanti ja palvelut palvelujen saatavuus ja riittävyys, palvelujen käyttö, tuen saanti Esityksen nimi / Tekijä 25

26 Tietoaukot, joita nyt paikataan Pienet lapset Aikataulu: 4kk ja 4v tiedonkeruut toteutetaan Joka 4. vuosi Aina yksi kokonainen kalenterivuosi kerrallaan Tulevat tiedonkeruut 10-11/2017: 4kk tiedonkeruun pilotti Vuosi 2018: 4v tiedonkeruu Nina Halme, Reija Klemetti, Maaret Vuorenmaa, THL

27 Tietoaukot, joita nyt paikataan Pienet lapset Tiedonkeruun toteutus: Tiedottaminen (vanhemmat ja ammattilaiset) Terveystarkastus: huoltajien suostumuksen pyytäminen Terveystarkastuksen jälkeen: th kirjaa yhteenvedon THL:lle, vanhemmat vastaavat kyselylomakkeisiin joko sähköisesti tai paperilomakkeella THL: tiedot yhdistetään toisiinsa ja eri rekistereihin kattavan tiedon saamiseksi

28 Tietoaukot, joita nyt paikataan Rekisteritieto Asiakastiedon laajempi hyödyntäminen Erityisesti sosiaalihuollon palvelut, myös neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon tiedot Sote-tieto hyötykäyttöön, sote-uudistus, Kanta-arkisto Jo kerätyn tiedon parempi hyödyntäminen rekistereitä yhdistelmällä Tieteellinen tutkimus: Kohortit 87 ja 97 Tilastoissa: Lapsisto Esityksen nimi / Tekijä 28

29 Tietoa on paljon Tietoa on hajanaisesti Mikä tieto on merkityksellistä? Tietoa puuttuu Esityksen nimi / Tekijä 29

30 Tietoa on paljon

31 Perheet Esityksen nimi / Tekijä 31

32 Esityksen nimi / Tekijä 32

33 Esityksen nimi / Tekijä 33

34 Esityksen nimi / Tekijä 34

35 Esityksen nimi / Tekijä 35

36 Vårdö 4,8% 66,7% Sottunga Esityksen nimi / Tekijä 36

37 Yksinhuoltajaperheet % lapsiperheistä Yhden vanhemman perheiden osuus, 2015 Päijät-Hämeen Päijät-Häme Uudenmaan Uusimaa Kymenlaakson Etelä-Karjalan Lapin Varsinais-Suomen Satakunnan Pohjois-Karjalan Kanta-Hämeen Etelä-Savon Pirkanmaan Ahvenanmaa Keski-Suomen Pohjois-Savon Kainuun Pohjois-Pohjanmaan Pohjois-P Etelä-Pohjanmaan Etelä-P Keski-Pohjanmaan Keski-P Pohjanmaan Pohjanmaa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Lähde: Perheet Tilastokeskus Esityksen nimi / Tekijä 37

38 Tietoa on paljon Tietoa on hajanaisesti Mikä tieto on merkityksellistä? Tietoa puuttuu Esityksen nimi / Tekijä 38