UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 Kaupunginhallitus

2 KAUPUNGINHALLITUKSEN ARVIO TAVOITTEIDEN JA STRATEGIAN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä taloudesta Taloudelliset tavoitteet Investoinnit Rahoitustilanne ja lainat Toiminnalliset tavoitteet Muita tapahtumia vuonna Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä Sisäinen valvonta Konserni Kaupunginhallituksen arvio strategian toteutumisesta vuonna Liite 1 Strategian toteutuminen vuonna 2016 Liite 2 Tilastoaineistoa 1

3 KAUPUNGINHALLITUKSEN ARVIO TAVOITTEIDEN JA STRATEGIAN TOTEUTUMISESTA VUONNA YLEISTÄ TALOUDESTA Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen vire ja toimeliaisuus jatkuivat ja työttömyys laski. Uudenkaupungin kaupunki jatkoi vuonna 2016 aktiivista toiminnan kehittämistä. Kaupungilla ei ollut vuoden lopussa kattamatonta alijäämää, ja Elinvoimainen uusi kaupunki 2020 strategian taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Kunnan talous on tasapainossa, jos vuosikate riittää poistoihin ja poistojen määrä kattaa investoinnit. Uudessakaupungissa vuosikate oli vuonna 2016 noin 162 % poistoista ja investointien tulorahoitusprosentti 96. Kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli 571 euroa/asukas. Vuosikate kattoi yli 160 prosenttia omaisuuden kulumista vastaavista poistoista. Investoinnit voitiin lähes kokonaan (96 %) rahoittaa tulorahoituksella. Uudenkaupungin talous oli siis kolmatta vuotta peräkkäin tasapainossa. Tilikauden 2016 ylijäämä oli noin 3,7 miljoonaa euroa ja kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä 7,7 miljoonaa euroa asukkaan kunnissa oli vuoden 2015 lopussa kertynyt ylijäämää 694 euroa/ asukas. Koko maassa taseen ylijäämä oli 1735 euroa asukasta kohden. Uudenkaupungin omavaraisuusaste oli 65,6 %. Se nousi hieman edellisestä vuodesta. Hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta. Vuosi 2016 oli ns. normaali vuosi. Sen aikana ei tapahtunut suuria toiminnallisia muutoksia, ja kaupungin talous oli vakaa. Kaupungin menot ja tulot pysyivät edellisen vuoden tasolla toimintakulut jopa laskivat. Alkuperäisen talousarvion niukka ylijäämä muuttui 3,7 miljoonan euron ylijäämäksi. Kaupungin verotulot pysyivät vuoden 2015 tasolla, kun ne koko maassa kasvoivat 1,5 prosenttia. Vuonna 2017 sekä kuntien että Uudenkaupungin verotulot laskevat kilpailukykysopimukseen liittyvien vähennysten kasvun takia. Kaupungin verotulot ja valtionosuudet eli verorahoitus oli yhteensä 86,1 miljoonaa euroa. Se pysyi edellisen vuoden tasolla. Uudenkaupungin ja liikelaitosten henkilöstömenot laskivat 0,4 prosenttia, euroa. Palkkausmenoja kasvatti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä kaupungille siirtynyt 29 henkilöä ja laski Vehmaan kunnan palvelukseen siirtynyt 26 henkilöä. Menojen lasku oli siis aitoa. Kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaus pienentää sekä vuoden 2016 että 2017 henkilöstömenoja. Vuoden 2016 osuus vähennyksestä oli n euroa. 2

4 2. TALOUDELLISET TAVOITTEET Hallinto- ja kehittämiskeskuksen palkkamenot laskivat 1,1, % ja sosiaalija terveyskeskuksen 1,3 %, mutta sivistyspalvelukeskuksen nousivat 0,8 %. Sairaus- ja äitiyslomansijaisten sekä vuosilomansijaisten palkkamenot laskivat. Eniten nousivat työsuhteisten kuukausipalkat. Kun Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas verrataan muihin kuntiin, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Talous on tasapainossa, jos vuosikate vastaa poistoja ja poistot ovat investointien tasolla. Uudenkaupungin vuosikate, 8,8 miljoonaa euroa, ylitti poistot 3,4 miljoonalla eurolla, ja se lähes kattoi 9,2 miljoonan euron investoinnit. Tilikauden tulos oli 3,4 miljoonaa euroa positiivinen ja ylijäämä 3,7 miljoonaa euroa. Toimintakate parani noin 0,6 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 ja vuosikate 0,3 miljoonalla eurolla. Tulos parani, koska menot laskivat 0,8 prosentilla ja valtionosuudet ja verotulot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Näillä tunnusluvuilla arvioituna kaupungin talous oli vuonna 2016 tasapainossa. Kertynyt ylijäämä 3,7 miljoonaa euroa esitetään siirrettäväksi taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille. Kaupungin taseessa on tämän jälkeen noin 7,7 miljoonan euron ylijäämä. Kuntien osuus työllistämismenoista on viime vuovuosina ollut kasvussa ja esimerkiksi työmarkkinatuen kuntaosuus on noussut. Uudenkaupungin maksuosuus kääntyi aktiivisten toimien takia laskuun vuonna Talousarviossa oli varauduttu euroon vuodessa, mutta maksut jäivät euroon ( euroa vuonna 2015). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa jatkettiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittämistä toimintansa aloittaneiden kahden yhteisosaston toiminta lähti alkuvaikeuksien jälkeen hyvin käyntiin. Järjestelyn seurauksena kaupungin ja erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikat vähenivät yhteensä 26 paikalla. Uudistus osoittautui taloudellisesti järkeväksi: erikoissairaanhoidon hoitojaksojen määrä laski ja erikoissairaanhoidon kustannukset laskivat 1,3 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveystoimen toiminnassa tapahtui monia muutoksia. Mm. pitkäaikaisen laitoshoidon osuutta vähennettiin, kotisairaalatoiminta vakiintui ja muutenkin kotiin annettavien palvelujen määrää lisättiin. Uudet toimintamuodot voitiin ottaa käyttöön ja vanhusväestön määrän ja palvelujen tarpeen kasvun aiheuttama lisäpalvelujen tarve saatiin rahoitettua erikoissairaanhoidossa tulleilla säästöillä. Vanhusten palveluiden, terveyspalvelujen ja erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset jopa laskivat eurolla vuodesta Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten vuoden 2016 käyttötalouden nettomenot (toimintakate + poistot) olivat 82,8 miljoonaa euroa. Ne laskivat 0,8 %, 0,7 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot 3

5 ja rahoitustoiminnan menot) olivat 118,8 miljoonaa euroa, 0,6 miljoonaa euroa edellisvuotta pienemmät. Kaupunki Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) käyttötalouden toimintatuottojen toteutumisaste oli 98,7 prosenttia ja toimintakulujen 98 prosenttia. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) alitti talousarvion 1,9 miljoonalla eurolla. Kaupungin poistot sisältävä alijäämä (nettomenot ilman liikelaitoksia) oli 84,4 miljoonaa euroa, 2,4 miljoonaa talousarviota pienempi. Toimintakate ja poistot sisältävät nettomenot laskivat noin miljoonalla eurolla vuodesta Hallinto- ja kehittämiskeskuksen nettomenot laskivat 6,1 % ja sosiaalija terveyskeskuksen nettomenot 2,0 %. Sivistyspalvelukeskuksen nettomenot nousivat 1,9 %. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen tuloissa ovat mukana Vilissalon tonttien myynnistä saadut noin euron tontinmyyntitulo (n euroa vuonna 2015). Talousarvio toteutui siis kokonaisuutena erittäin tarkasti, rahankäyttö oli jopa alkuperäistä talousarviota pienempää. Palvelukeskusten menot toteutuivat seuraavasti: Hallinto- ja kehittämiskeskuksen toimintakatteen toteutumisaste oli 95,6 % ja tilikauden yli- /alijäämän 74 % talousarviosta. Nettomenot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Sosiaali- ja terveyskeskuksen nettomenot ilman poistoja laskivat yli 1,2 miljoonalla eurolla, 2,1 %. Toimintakatteen toteutumisaste oli 100,4 % ja tilikauden yli-/alijäämän 100,1 %. Sivistyspalvelukeskuksen nettomenot ilman poistoja nousivat lähes 0,5 miljoonalla eurolla, 1,5 %. Toimintakatteen toteutumisaste oli 96,8 % ja tilikauden yli-/alijäämän 6,6 %. Sosiaali- ja terveyskeskuksen osuus kaupungin käyttötalouden alijäämästä oli 65 %. THL:n vuodelta 2015 tekemän selvityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut kustannukset olivat Uudessakaupungissa 11 % yli laskennallisen tarpeen (tarvevakioidut menot indeksi/ Uusikaupunki =111). Ylikäyttö oli samalla tasolla kuin vuonna Uusikaupunki käytti sosiaali- ja terveydenhuoltoon edelleen 5 miljoonaa euroa tarvetta enemmän. Kaupungin tarvevakioitujen menojen odotetaan laskevan vuonna Liikelaitokset Liikelaitokset eivät vuonna 2016 ylittäneet valtuuston hyväksymiä investointi- ja lainatasoja. Vesiliikelaitokset eivät ottaneet kalenterivuoden aikana uutta lainaa, ja niiden lainamäärä laski. Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen toimintavuosi oli liikelaitokselle ennakoitua parempi ja sen kannattavuus oli hyvä. Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen liikevaihto laski edellisestä vuodesta, koska puhdistettavien jätevesikuutioiden määrä jäi 10 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Vaikka liikelaitoksen ylijäämä ja 4

6 kannattavuus heikkenivät ja talousarvioon ei aivan päästy, sen talous oli vakaa. Häpönniemen puhdistamon toiminta ei kaikilta osin täyttänyt ympäristöluvan vaatimuksia ja laitoksen prosessin tehostaminen edellyttää laajennusta, jonka rakentaminen alkaa todennäköisesti syksyllä Hankkeen kustannusarvio on 6,5 miljoonaa euroa. 3. INVESTOINNIT 4. RAHOITUSTILANNE JA LAINAT Kaupungin ja liikelaitosten bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 9,2 miljoonaa euroa. Kaupungin osuus oli tästä 7,8 miljoonaa euroa ja liikelaitosten 1,4 miljoonaa. Investointimenot kasvoivat 2 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Vuoden isoin ja kaupunkikuvassa näkyvin investointi oli Kaupunginlahden reunan kunnostamisen loppuunsaattaminen, euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat yli 3,6 miljoonaa euroa ( ), mutta Vannaksen säätiö rahoitti sitä lähes 2 miljoonalla eurolla ja kaupungin osuus hankkeesta oli 1,6 miljoonaa euroa. Kaupunginlahden lisäksi euromääräisesti isoimmat yksittäiset investoinnit olivat entisen keskuskeittiön tilojen kunnostus kotihoidon käyttöön ( euroa), koulujen pihojen kunnostus ( euroa), Sorvakon urheilukentän huoltorakennus ( euroa), katuvalaistuksen uusiminen ( euroa) ja ns. Agan tontin ostaminen ( euroa). Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen investoinnit olivat noin 1,2 miljoonaa euroa, 86,3 % budjetoidusta, ja Vakka-Suomen Veden vain euroa, 21 % suunnitellusta. Uudenkaupungin Veden merkittävin investointi oli Häpönniemi-Raumantie välisen raakavesilinjan rakentaminen ( euroa). Vakka-Suomen vedellä ei ollut isoja investointeja, koska Häpönniemen puhdistamon tehostamisinvestoinnin aloitus siirtyi vuodelle Kaupungin lainakanta oli vuoden 2016 lopussa 29,7 miljoonaa euroa eli 1927 euroa asukasta kohden. Tästä lähes viidennes, 5,3 miljoonaa, on liikelaitosten lainaa. Lainoissa on mukana Nordean euron laina, jonka korot ja lyhennykset kaupunki laskuttaa Uudenkaupungin Satama Oy:ltä. Kaupunki otti vuoden aikana euroa pitkäaikaista lainaa. Liikelaitokset eivät nostaneet uusia lainoja ja niiden lainamäärä laski. Uudenkaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 29,7 miljoonaa euroa, 1927 euroa/asukas. Lainamäärä laski miljoonalla eurolla. Ennakkotietojen mukaan kuntien lainakanta oli vuoden lopussa 2930 euroa asukasta kohden. Se kasvoi 3,6 % vuodesta Koska lyhyet korot olivat erittäin alhaalla, kaupunki rahoitti toimintaansa myös edullisilla kuntatodistusluotoilla. Lainojen keskikorko laski alle prosenttiin, mutta korkosuojauskustannukset nostivat kokonaiskorkokustannukset 1,7 prosenttiin p/a. Uudenkaupungin konsernin lainakanta oli vuoden lopussa 68 miljoonaa euroa eli 4445 euroa / asukas. Konsernin lainakanta on 2010-luvulla kasvanut erittäin nopeasti, koska kaupungin pääosin omistamat kiinteistöyhtiöt ovat rakentaneet useita toimitiloja yrityksille. 5

7 5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET Kaupunki ei tehnyt vuoden aikana uusia koronvaihtosopimuksia. Voimassa olevia koronvaihtosopimuksia kaupungilla oli 10 miljoonan euron arvosta. Kaupungin rahavarat (sijoitukset ja kassavarat) olivat 10,4 miljoonaa euroa. Ne laskivat 1,5 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Vaikka Uudenkaupungin työllisyystilanne oli parempi kuin koko maassa, kaupungista muutti pois 74 henkeä enemmän kuin tänne saapui. Kaupungin huoltosuhde heikkeni, koska väestö ikääntyy ja kuolleiden määrä ylitti 46:lla syntyneiden määrän. Elinkeinoelämän positiivinen kehitys jatkuu vuonna 2017 ja sen odotetaan näkyvän positiivisena muuttoliikkeenä kaupunkiin. Jos näin tapahtuu, Uudenkaupungin asettama strateginen asukaslukutavoite voi vielä toteutua. Euromääräiset toiminnalliset tavoitteet toteutuivat hyvin ja muut tavoitteet melko hyvin. Joiltakin osin tavoitteiden toteuttaminen siirtyi vuodelle Tavoitteista voidaan mainita joitakin: 6

8 Hallinto- ja kehittämiskeskus tavoitteet mittarit tavoitetaso Toteutuminen 1-12 / 2016 Elinkeinopalvelut Uusien toimipaikkojen perustanta Uusien perustettujen yritysten määrä 35 / vuosi Uusia yrityksiä on perustettu 66, lopettaneita 97, nettovähennys -31. Lopettaneiden määrä sisältää kaupparekisterin poistamia yrityksiä 62 kpl. Uusasukashankinta Uusien asukkaiden määrä Muuttovoitto asukasluku Muuttotappio -74 henkilöä. Syntyneet/kuolleet -46 henkilöä. Nettovähennys yht.-120 henkilöä. Hallinto- ja talouspalvelut Taloushallinnon ja palkanlaskennan kustannusten osuus kaupungin käyttökustannuksista ei nouse. Taloushallinnon ja palkanlaskennan kustannukset % kaupungin ja liikelaitosten käyttötalousmenoista Taloushallinnon ja palkanlaskennan kustannukset ovat max. 0,90 % kaupungin ja liikelaitosten käyttötalousmenoista. Kustannukset olivat 0,75 % kaupungin ja liikelaitoksen käyttötalousmenoista. Sähköisen kokousjärjestelmän laajentaminen Lautakunnat ja valtuusto siirtyvät sähköiseen kokouskäytäntöön Lauta- ja johtokunnat ovat ottaneet käyttöön sähköisen kokouksen vuoden 2016 aikana ja kaupunginvaltuuston siirtyminen sähköiseen kokoukseen on valmisteltu. Johtokunnat ottivat käyttöön 12/2016. Tarkastuslautakunta ja 2 ylikunnallista lautakuntaa ei ottanut käyttöön Kaupunginvaltuuston siirtyminen sähköiseen kokoukseen 6/2017 on selvitetty. 7

9 tavoitteet mittarit tavoitetaso Toteutuminen 1-12 / 2016 Henkilöstöpalvelut Työhyvinvointi Sairauspoissaolot Toistuvien lyhytaikaisten sairauspoissaolojen määrä (alle 4 pv) ei kasva vuoden 2015 tasosta. Toistuvien lyhytaikaisten sairauspoissaolojen määrä on ollut 2675 pv. (Vuonna 2015: 2549 pv) Varhaisen tuen mallin käytön tehostaminen Työttömyyseläkkeiden määrän kasvun hillintä Henkilöstön kokonaisvaltainen jaksaminen työkykyisenä eläkeikään asti. Vuoden 2016 varhemaksun ennakko on Ennakko kuntoutushyvityksestä (vahvistetaan myöhemmin 2017). Varhe-maksujen määrän lasku (Vuoden 2015 lopullinen vahvistettu varhemaksu , saatu kuntoutushyvityksinä takaisin ) Kaupungin työllistäminen palkkatuella painottuu henkilöihin, joiden työttömyysajan työmarkkinatuesta kunnalle aiheutuu kuntaosuus (ns. sakkomaksu.) Työllistettävien määrä Työllistämismäärärahoilla palkataan vuoden aikana noin 50 hlöä siten, että voimassa olevien työsopimusten määrä on keskimäärin 25 kpl. Työllistämismäärärahoilla on palkattu 29 hlöä. Palkkatuella työllistyneistä 21 hlöä on ollut tmt 300 pv tai yli saaneita henkilöitä, (joista aiheutuu kuntaosuus kunnalle) ja 8 hlöä työllistämisvelvoitteen mukaisesti työllistyneitä (lakisääteinen). Työsopimuksia keskimäärin voimassa 14 kpl (työvoimahallinnon määrärahat) Kunnan maksuosuuden kehitys työttömyysajan työmarkkinatuesta Talousarvio ei ylity, maksu max euroa/vuosi Kunnan maksuosuus vuonna 2016 keskimäärin /kk, koko vuosi (V keskimäärin /kk, koko vuosi ). Kaupunkisuunnittelu Uusia asemakaavan mukaisia rakennuspaikkoja luovutettaviksi Asuntotontteja /kpl Teollisuustontteja /kpl yht. 20 kpl/v 10 Maa-alueiden myynti Myyntitulot Maanmyyntitulot /v ,63 8

10 tavoitteet mittarit tavoitetaso Toteutuminen 1-12 / 2016 Tilapalvelut Puhdistuspalvelut Siivouksen käyttötalouden kustannusten seuranta /h/v (keskiarvo) /neliö/v Siivouksen kustannukset ovat vuonna 2016 enintään 27,30 /h ja 28 /neliö Siivouksen kustannukset 26,10 /tunti ja 26,60 /neliö Ruokapalvelut Muutosten vaatiman jatkuvan henkilöstömitoituksen onnistuminen ja työhyvinvoinnin takaaminen Työtyytyväisyyskysely koko ruokapalveluhenkilöstölle vuoden lopulla 2016 Työtyytyväisyys keskimäärin yli keskitason eli asteikolla 1-5 yleisarvosana yli 3. Työtyytyväisyyskyselyn yleisarvosanaksi muodostui Henkilöstön määrän optimointi ja riittävän työtehon ylläpitäminen Työtehon seuranta euroa/tehty työtunti 47,00 /tehty työtunti 40,49 /tehty työtunti Kiinteistöjen ylläpito Talonrakennus Työohjelman toteutuminen Investointimäärärahat Määrärahoja ei ylitetä , valmius 60,14 % Kiinteistöjen hoito Kiinteistöhoidon käyttötalouden kustannusten seuranta /kam² / v Kiinteistöhoidon kustannukset ilman poistoja ovat vuonna 2016 enintään 35,12 /kam² / v 33,76 /kam² / v po. 35,12 /kam² / v * Tekniset infra-palvelut Kunnossapito Työohjelman toteutuminen Aikataulu Työt toteutetaan aikataulussa Jaksolle merkitystä 19:sta työstä on aloitettu tai käynnissä 18 * Katujen ja teiden kunnossapidon kustannustaso /m² 0,55 /m² Katuja ja väyliä n m² 0,62 /m² = 112,72 % Jätehuolto Haja-asutusalueen jätehuollon uudelleen järjestely Aloitusajankohta Valmis vuoden loppuun mennessä 100 % valmis, jätehuoltomääräysten luonnos tehty 9

11 Sosiaali- ja terveyskeskus tavoitteet mittarit tavoitetaso Toteutuminen 1-12 / 2016 Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinto Lean-menetelmän pilotointi Lean-menetelmään koulutetun henkilökunnan lukumäärä Johto ja esimiehet koulutettu pilotointialueella Johto on koulutettu Leanmenetelmään ja terveyspalveluiden esimiehet ja yksiköt ovat perehtyneet menetelmän ideologiaan. Kaikki esimiehet ovat saaneet tietoa menetelmästä. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin turvaaminen. Koulutuspäivien määrä, vähintään 3 pv/hlö. Koulutuspäivien määrä on vähintään vuoden 2015 tasolla. Koulutuspäiviä on ollut 2,7 pv/henkilö. Määrä on 0,7 päivää vähemmän kuin Sairauspoissaolojen määrä on pienempi kuin kuntasektorilla keskimäärin. Sairauspoissaolojen määrä on pienempi kuin vuonna Sairauspoissaolojen määrä on ollut 21 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2016 oli 7958 sairauspoissaolopäivää (2015 oli ). Vanhusten palvelut Vanhusten kotona tai kodinomaisissa oloissa asumista tuetaan. Kotona asuvien osuus (pois lukien ympärivuorokautisen palvelun piirissä olevat). Yli 75-vuotiaista yli 91 % asuu omassa kodissaan/kodin-omaisissa olosuhteissa. Tilanteen mukaan kotona / kodinomaisissa olosuhteissa asui 92,5 % yli 75-vuotiaista. Ikäihmisten perhehoidossa oli 0,1 % yli 75-vuotiaista. Vanhusten palveluiden pääpaino on kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita ovat ne kotihoidon asiakkaat, joilla on tarkastelukuukauden aikana voimassa oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma. Kotihoidon asiakkaiksi lasketaan myös kotihoidon vaihtoehtona palvelusetelin valinneet asiakkaat. (Valtakunnallinen laskentapäivä ) Yli 75-vuotiaista 13 % saa säännöllistä kotihoitoa. Säännöllistä kotihoitoa saavia oli 13 % yli 75- vuotiaista joulukuussa 2016 ja kuukausittainen keskiarvo oli 12,8 % tammi-joulukuussa 2016 (kotihoito ja kotihoidon palvelusetelit). Ympärivuorokautisessa hoidossa on korkeintaan 9 % yli 75- vuotiaista. Ympärivuorokautisessa hoidossa painopistettä siirretään laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen. Ympärivuorokautisen hoidon piirissä ovat ne asiakkaat, jotka tarkastelupäivänä asuvat tehostetussa palveluasumisessa tai ovat pitkäaikaishoitopäätöksellä asukkaina vanhainkodeissa tai vuodeosastoilla. (Valtakunnallinen laskentapäivä ) Ympärivuorokautisessa hoidossa on korkeintaan 8 % 75- vuotta täyttäneistä. Tehostetussa palveluasumisessa on vähintään 5 % ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa korkeintaan 3 % 75-vuotta täyttäneistä. Tilanteen mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa oli 7,5 % (130 hlöä) 75 v. täyttäneistä. Näistä oli tehostetussa palveluasumisessa 4,8 % (83 hlöä) ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 2,7 % (47 hlöä). 10

12 tavoitteet mittarit tavoitetaso Toteutuminen 1-12 / 2016 Sosiaalityö Uuden sosiaalihuoltolain edellyttämien palveluiden järjestäminen (mm. sosiaalinen kuntoutus, sosiaaliohjaus, valvotut tapaamiset) Uusien palveluiden määrä Kaikki sosiaalihuoltolaissa olevat palvelut on asiakkaiden käytettävissä Tavoite on toteutunut ja toimintojen kehittäminen jatkuu vuonna 2017 kotiin vietävien palveluiden osalta. Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisten osastojen toiminnan käynnistäminen Hoitojaksojen määrä Asiakaspalvelujen ostot sairaanhoitopiiriltä vähenevät vuonna miljoonalla eurolla Toteutunut, asiakaspalvelujen ostot vähenivät 1,3 milj. euroa vuodesta Sairaanhoitopiirin eri toimialueiden / erikoisalojen polikliinisten palveluiden mitoittaminen yhdessä perustason kanssa arvioitua tarvetta vastaavaksi Tyks Vakka- Suomen sairaalassa. Toteutumisaste % Valmiina, palveluista käyty läpi 80%. Toteutumisaste 40 %. Terveyspalvelut Palvelujen saatavuus on lainsäädännön (hoitotakuu ja muut säädökset) edellyttämällä tasolla. Hoitotakuun ja asetuksen toteutumisen seuranta. Hoitotakuun ja asetuksen edellytysten täyttyminen. Hoitotakuu ja asetukset toteutuvat. 11

13 Sivistyspalvelukeskus tavoitteet mittarit tavoitetaso Toteutuminen 1-12/2016 Sivistyspalvelukeskuksen hallinto Paikallisten opetussuunnitelmien laadinta ja hyväksyntä ennen ) Esiopetuksen, 2) perusopetuksen ja 3) lukiokoulutuksen kuntakohtaiset opetussuunnitelmat Opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Opetussuunnitelmat on otettu käyttöön alkaen. Opetushenkilöstön tvttaitojen kehittäminen Opetushenkilöstön henkilökohtaiset tvt-taitojen kehittämissuunnitelmat Opetushenkilöstön henkilökohtaisia tvt-taitojen kehittämissuunnitelmia on 10 %:lla em. henkilöstöä. Tvt-taitojen kehittämissuunnitelma on tehty 48 %:lle henkilöstöstä. Varhaiskasvatus Päivähoitopaikkojen määrä vastaa kysyntää Hoitopaikka on voitu osoittaa kahden viikon sisällä, kun tarve on johtunut työllistymisestä tai opiskelusta Kaikki päivähoitoa tarvitsevat saavat hoitopaikan (100 %). Kaikki päivähoitoa tarvitsevat ovat saaneet hoitopaikan. Perusopetuspalvelut Peruskoulun päättötodistuksen saaneet sijoittuvat välittömästi jatkoopintoihin Jatko-opintoihin sijoittuneiden määrä 100 % Kaikki peruskoulun päättötodistuksen saaneet ovat sijoittuneet välittömästi jatko-opintoihin. Lukio Ylioppilastutkintoon osallistuvien hylkäysprosentti on alhainen Ylioppilastutkintolautakunnan puolivuosittaiset koulukohtaiset taulukot Ylioppilastutkintoon osallistuvien koko tutkintoa suorittavien osalta hylkäysprosentti on alle valtakunnallisen keskiarvon Ylioppilastutkintoon osallistuvien hylkäysprosentti Uudenkaupungin lukiossa oli 4 % valtakunnallisen hylkäysprosentin ollessa 6 %. Lukion vetovoimaisuuden lisääminen Prosenttiosuus Uudenkaupungin peruskouluista päättötodistuksen saaneista, jotka valitsevat Uudenkaupungin lukion Prosenttiosuus on korkeampi kuin vuonna 2015 Prosenttiosuus on noussut 10 prosenttiyksikköä vuodesta Uudenkaupungin lukion on valinnut 40 prosenttia Uudenkaupungin peruskouluista päättötodistuksen saaneista. 12

14 tavoitteet mittarit tavoitetaso Toteutuminen 1-12/2016 Nuoriso- ja liikuntapalvelut Uimahallin kävijämäärän nousu Uimahallin kävijätilastot Uimahallin kävijämäärän nousu :een Uimahallin kävijämäärä oli , joka on kävijää vähemmän kuin vuonna Nuorisopalvelujen tilojen käyttöaste ja palveluissa kohdattujen nuorten määrä pysyy korkeana. Nuorisotilojen käyttöpäiväkirja Nuorisotilojen käyttöaste pysyy ennallaan. Tilat ovat olleet käytössä 1.700,75 tuntia, joka on n. 40 tuntia enemmän kuin viime vuonna. Tiloja on käytetty enemmän yksilötyön tarpeisiin. Nuorisopalveluissa kohdattujen nuorten tavoitemäärä on Nuorisopalveluissa kohdattujen nuorten määrä oli , joka on hieman yli nuorta vähemmän kuin vuonna Mitään suurempaa tapahtumaa ei vuonna 2016 järjestetty. 6. MUITA TAPAHTUMIA VUONNA Uudenkaupungin kaupungin lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoalueiden perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi Satama-, telakka- ja Kainpirtin alueen asemakaavan muutos -Uudenkaupungin Satama Oy:n toiminnan kehittämiselle tärkeä, pitkään työn alla ollut satama-alueen kaava vahvistettiin Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä/uudenkaupungin kaupunki ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtuutettujen lukumäärästä päättäminen - valtuutettujen lukumäärä pidettiin ennallaan Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi Kaupunginhallitus selvitti Uudenkaupungin uimahallin perusparannuksen tai uudisrakentamisen vaihtoehtoja. Hallitus selvitti myös Uudenkaupungin yhtenäiskoulun perusparannuksen tai uudisrakentamisen erilaisia toteutustapoja Kaupungin talous- ja henkilöstöhallinnon ohjausjärjestelmä päätettiin uusia. Uudeksi järjestelmäksi kaupunginhallitus valitsi UNIT4 Business Worldin. 13

15 7. MERKITTÄVIÄ RISKEJÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ Rakennemuutokset lainsäädäntö Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen järjestämis- ja tuottamisvastuisiin valmisteilla olevat muutokset aiheuttavat isoja muutoksia kaupungin toimintaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen siirtyy pois kaupungilta ja yli 60 % kaupungin käyttötalousmenoista poistuu kaupungin talousarviosta ja yli 50 % henkilöstöstä siirtyy maakuntaan. Keskeinen kysymys on, miten kaupungille jäävien tehtävien ja siirtyvien palvelujen integraatio ja paikallinen näkökulma voidaan jatkossa turvata. Suunnitelmien mukaan tämä historiallisesti merkittävän suuri uudistus astuisi voimaan nopealla aikataululla, alkaen. Suurena riskinä on, että hallitusohjelman tavoite kuntien palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskeva normien purkamisesta ei etene asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja miljardin euron säästötavoite valtakunnallisella tasolla ei todennäköisesti toteudu. Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yksi sairaala-mallin toteuttaminen, yhteisten vuodeosastojen toiminnan onnistuminen sekä muu yhteistyön onnistuminen ovat suurin yksittäinen kaupungin palvelutuotantoon ja palvelujen kustannuksiin vaikuttava tekijä. Jos kehitys jatkuu vuoden 2016 kaltaisena, kustannusten kehitys on maltillista mutta epäonnistuessaan kustannukset kasvavat merkittävästi. Henkilöstö Kaupungin henkilöstön keski-ikä on korkea, ja lähes 100 henkilöä siirtyy lähivuosina vanhuuseläkkeelle. Avainhenkilöriski on iso, koska kaupunki on pieni ja osaaminen on monella alalla vain yhden tai muutaman henkilön varassa. Toimitilat Kaupungin käytössä olevat toimitilat ovat palvelutarpeeseen nähden liian isot ja niiden korjausvelka on 37 miljoonaa euroa. Tulorahoituksen riittävyys Kuntien verotulojen kasvu on ollut heikkoa ja valtionosuuksiin on jo pitkään tehty leikkauksia. Suunnitelmien mukaan kuntien velvoitteita karsitaan, mutta se tapahtuu hitaasti. Uhkana on, että rahoitusta karsitaan ja pienennetään, mutta velvoitteet jäävät. Kaupunki ei pysty vaikuttamaan velvoitteiden määrään tai niiden laatukriteereihin. Taloussuhdanteet vaikuttavat kaupungin verotuloihin. Prosentin muutos verotuloissa laskee tai nostaa kaupungin tuloja 0,5 miljoonalla eurolla. Sekä työllisyystilanne että koko maan talouden kehitys vaikuttaa nopeasti kaupungin verotuloihin, jotka voivat helposti jäädä 1-2 miljoonaa euroa arvioitua pienemmäksi. Tämän suuruista aukkoa on vaikea kattaa säästöillä. 14

16 Isot investoinnit ja lainakanta Kaupunki on pitkään lykännyt isoja investointejaan, mutta nyt kaupungilla on edessään 30 miljoonan koulu- ja uimahalliinvestoinnit. Ne nostavat kaupungin pääomakustannuksia ja tiukentavat taloutta. Kuntien velvoitteiden karsiminen Kuntien velvoitteita ollaan karsimassa, mutta karsiminen tapahtuu hitaasti. Uhkana on, että kuntien rahoitusta leikataan, mutta velvoitteet jäävät. 8. SISÄINEN VALVONTA Riskienhallinta Investointeihin liittyy isoja riskitekijöitä. Niitä ei ole riittävästi kytketty eri aikajänteillä kaupungin taloudelliseen liikkumavaraan ja rahoitukseen eikä niihin sisälly kokonaisvaltaista riskienarviointia. Asia on tullut aikaisempaa vahvemmin esille suunnitteilla olevien isojen hankkeiden takia. Toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä mainittiin usein juuri henkilöstöön liittyvät riskit ja investointi- ja muiden määrärahojen riittävyys. Kaupungin osalta merkittäviä systemaattisesti arvioitavia riskejä ovat verotulojen väheneminen, muutokset valtionavustuksissa sekä rahoituksen saatavuus ja hinta tulevaisuudessa. Seurantamenettelyt Kaupungin seurantajärjestelmiä tulisi kehittää, ja itsearviointeja ja ulkoisia arviointeja tulisi lisätä. Kehittämiskohteet Kuntalaissa kiinnitetään huomiota sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseen kunnassa ja kuntakonsernissa ja kunnan omistajaohjausta koskevia pykäliä on täsmennetty ja terävöitetty. Palvelukeskusten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioissa tulee esiin osin erilaisia kehittämistarpeita, mutta useimmissa vastauksissa todettiin kehittämistarpeita olevan erityisesti seuraavissa asioissa: - organisaatiorakenne ja sen selkeys - riskienhallintapolitiikka ja toimintaan liittyvien strategisten riskien tunnistaminen ja arviointi sekä siihen liittyvä koulutus ja ohjeistus - henkilöstön palkitsemisjärjestelmä, henkilökunnan riittävyys ja avainasemassa olevien varahenkilöiden puuttuminen - toiminnan ja talouden suunnittelun liian lyhyt aikajänne - investointihankkeisiin liittyvät riskit, kuten investointihankkeiden riskien arviointi ja suunnittelun riittävä kytkentä kunnan taloudelliseen liikkumavaraan - tehtävien häiriöttömyyden, toiminnan vaikuttavuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden näkökulmien huomioon ottaminen taloudellisissa ja toiminnallisissa tavoitteissa - seurantajärjestelmien ja sisäisten ja ulkoisten arviointien tekeminen - raportointijärjestelmien parantaminen 15

17 9. KONSERNI Yleistä Talousarviossa on määritelty yleiset konsernitavoitteet ja tavoitteet merkittävimmille yhteisöille. Alla olevassa taulukossa on arvio joidenkin merkittävimpien tavoitteiden toteutumisesta. tavoitteet mittarit tavoitetaso Toteutuminen 1-12 / 2016 YLEISET TAVOITTEET: Varaudutaan suunnitteilla oleviin kuntauudistuksiin ja seurataan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluuudistuksen etenemistä. Kunnilta edellytetyt toimenpiteet (esim. selvitykset, lausunnot, yhteistyöneuvottelut ja päätökset) Toimenpiteet tehty Toteutunut Kaupungin toimitilojen käytön optimointi ja isojen investointien toteutusaikataulun hyväksyminen Palveluverkkoselvitys Salkutus Kustannusarviot Suunnitelmat ja päätökset tehty isojen investointien osalta toukokuun 2016 loppuun mennessä Kesken YLEISET KONSERNITAVOITTEET: Kaupungin omistajaohjauksen ja konsernijohtamisen parantaminen Ohjeet ja tavoitteet Omistajaohjaukselle on määritelty selkeät tavoitteet ja vastuunjako Kesken Konsernijohdolle asetettujen tavoitteiden toteutuminen / tunnusluvut raportoidaan kerran vuodessa tilinpäätöksen yhteydessä Konsernin vuosikate poistoista Konsernin korolliset lainat enintään /asukas min. 100 % max /asukas Toteutunut Toteutunut Konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien on toimittava taloudellisesti ja itsensä kannattavasti ja niiden tulee Uudenkaupungin kaupungin tavoin tehostaa toimintaansa. Kaupungin maksuosuudet Kaupungin maksettavaksi tulevat käyttömenot ja/tai investoinnit eivät saa reaalisesti kasvaa Toteutunut Kiinteistöyhtiöt eivät saa aiheuttaa kustannuksia kaupungille. Kaupungin tytäryhtiöiden omistamien vuokraasuntojen käyttöaste on hyvä. Tulojen ja menojen suhde Yhtiöt kattavat pääoma- ja käyttökustannuksensa vuokratuloilla. Toteutunut Käyttöaste Käyttöaste 95 % 96 % 16

18 tavoitteet UUDENKAUPUNGIN SATAMA OY mittarit tavoitetaso Toteutuminen 1-12 / 2016 Sataman vuosittainen liikennemäärä ja liikevaihto eivät laske tavaratonni, euromäärä Liikennemäärä pysyy vuoden 2015 tasolla Liikevaihto pysyy vuoden 2015 tasolla Liikennemäärä laski 8 %. Liikevaihto laski 15 %. UKIPOLIS Edistää kaupungin työpaikkatavoitteiden saavuttamista Uudet työpaikat Yhtiön neuvonta- ja kehittämistoiminta on vaikuttanut vähintään 30 työpaikan syntymiseen Uuteenkaupunkiin. 30 Säilyneet/turvatut työpaikat Kehittämistoimien piirissä olleissa yrityksissä on vähintään 30 työpaikkaa. 50 Syntyneet uudet yritykset Neuvonta- ja kehittämistoiminta on vaikuttanut vähintään 25 uuden yrityksen syntymiseen 28 Monipuolistaa valituilla osaamisaloilla kaupungin elinkeinorakennetta Toimialojen kehittämishankkeet Kehittämishankkeita syntyy vähintään 1 kpl. 3 17

19 Olennaiset tapahtumat vuonna 2016 Uudenkaupungin Satama Oy:n kenttäalueen laajennus maalta ja mereltä aloitettiin kesällä 2016 ja tämän, noin 1,4 hehtaarin alueen laajennustyöt jatkuvat keväällä Hankkeen kokonaiskustannus on noin 1,4 miljoonaa euroa. Sataman liikevaihto ja liikennemäärät laskivat vuonna 2016, mutta vuonna 2017 liikennemäärät tulevat nousemaan ja liikevaihto kasvaa. Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Vuokratalot teetti vuonna 2016 parvekeja ikkunaremontit neljään taloon ja kahdessa talossa tehtiin vesijohtosaneeraus. Talojen peruskuntoarviot päivitettiin vuonna Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Yhtiöiden toiminta on ollut asetettujen tavoitteiden mukaista, ja asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Uudenkaupungin Satama Oy:n liikennemäärä laski tilapäisesti, se ei päässyt asetettuun liikevaihtotavoitteeseen Riskit Useimmat kaupungin vuokratalot on rakennettu ja 1970-luvuilla, ja niissä on viimeisen viiden vuoden aikana tehty ja tehdään seuraavan viiden vuoden aikana isoja peruskorjauksia. Koska korjaukset tehdään lainarahalla, ne nostavat vuokria. Tällä hetkellä asuntojen käyttöaste on hyvä ja korkotaso matala, joten yhtiöiden talous on vakaa. Yhtiöiden talous tiukentuu, jos käyttöaste laskee ja/tai korkotaso nousee. Kaupungin yhtiöistä vain Uudenkaupungin Satama Oy:llä on henkilöstöriskejä. Muiden yhtiöiden palveluksessa ei ole vakinaista henkilökuntaa. Sataman hallinto on ohut, mutta vähemmän haavoittuvainen kuin ennen satamamestarin palkkaamista. Sataman talous on ollut vahva ja kannattavuus hyvä, vaikka vuonna 2016 sen liikevaihto ja kannattavuus heikkenivät. Ennusteiden mukaan liikevaihto palautuu kasvu-uralle jo vuonna Kaupungin vuokra-asuntojen omistuksen keskittäminen aikaisempaa isompiin on tuonut synergiaetuja. Mm. korjaukset saadaan edullisemmin kilpailuttamalla useiden rakennuksen korjaukset samanaikaisesti. Kaupungin on nyt myös helpompi valvoa yhtiöiden toimintaa ja rahoitusta. Samalla fuusio toi ennakoitavuutta yhtiöiden talouteen ja vuokriin. Kehittäminen Kaupungin hallintosääntö ja konserniohjeet uusitaan 2017 kuntalain edellyttämällä tavalla. Kuntastrategia tullaan päivittämään ja siinä otetaan huomioon kunnan omistajapolitiikka. Kaupunginhallitus arvioi, tuleeko konserniyhteisössä olevien kaupungin edustajien ohjeistusta lisätä. Lisäksi konserniyhteisöjen edustajat, toimitusjohtajat ja isännöitsijät tulee velvoittaa osallistumaan kaupungin luottamushenkilöille ja työntekijöille mm. sopimus- ja hankinta-asioista järjestämään koulutukseen. Kaupungin talousarvion konsernitavoitteita tarkennetaan vuoden 2018 talousarvioon. 18

20 10. KAUPUNGINHALLITUKSEN ARVIO STRATEGIAN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2016 Elinvoimainen uusi kaupunki 2020 strategiaa toteutettiin vuoden aikana elinkeinopolitiikassa, palveluissa, asumisessa ja talouspolitiikassa. Liitteenä 1 on arvio strategian tavoitteiden toteutumisesta. KEHITTYMISTÄ ARVIOIVAT KEINOT Arvio joidenkin määrällisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta: Sujuvat arjen palvelut Lapsiperheiden määrä on kasvanut: 0-6-vuotiaiden määrä on pysynyt vuoden 2013 tasolla (1 000 lasta) ja työikäisten ( vuotiaiden) määrä ei ole laskenut alle 9 000, huoltosuhde on 0,8 (alle 17 ja yli 64 v. yhtä v. kohti). Toteutuminen: 0-6 -vuotiaiden määrä 995 (1004 v. 2015) vuotiaiden määrä 8768 (8961 v. 2015) Huoltosuhde 0,75 (0,73 v. 2015) 2. asteen opiskelijoiden määrä on kasvanut. Toteutuminen: Ei toteutunut, sillä opiskelijoiden määrä on laskenut 14:lla vuodesta Asukasluvun väheneminen on ennustetta hitaampaa (ennuste n henkilöä vuoteen 2025 mennessä). Toteutuminen: Asukasluku laski 106 hengellä vuodesta Virallinen, vahvistettu asukasluku oli v (15510 v. 2015). Yritysten määrä on kasvanut. Toteutuminen: Uusia yrityksiä on perustettu 66 yritystä, lopettaneita yrityksiä 97, nettovähennys -31. Lopettaneissa on mukana 62 kaupparekisterin rekisteristä poistamaa yritystä. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu vuosikate kattaa poistot ja tulos on ylijäämäinen vuonna 2016 Toteutuminen: Vuosikate kattoi poistot ja tulos oli ylijäämäinen. Taseessa ei ole kattamatonta alijäämää vuonna 2016 Toteutuminen: Taseessa ei ollut kattamatonta alijäämää vuonna