Muistike. Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti 2/2010 (kesä-syksy)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistike. Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti 2/2010 (kesä-syksy)"

Transkriptio

1 Muistike Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti 2/2010 (kesä-syksy)

2 Yhteystiedot Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry Hämeenkatu 9 A Lahti (Maakuntatalo, 5 krs.) Puh/Fax (03) www. ph-dementiayhdistys.fi Puheenjohtaja Merja-Liisa Kerkkä Puh Hallituksen sihteeri Seija Mäkelä Puh Taloudesta vastaava/tilitoimisto Tilitoimisto Talouspro Oy Sirkka Paakkanen Puh. (03) Markkinakahviemäntä Maija Prittinen Puh. (03) Toimistoajat Maanantai ja perjantai klo 9-12 Muistiluotsi-projekti Projektivastaava Eva Koskimaa Puh Projektityöntekijä Leea Siltala Puh LaaVa-tukiprojekti Projektivastaava Virpi Veijanen Puh Projektityöntekijä Puh Markkinakahvi-isäntä Heikki Pajunen Puh Muistike 2/2010

3 Sisällysluettelo Tässä numerossa: Puheenjohtajalta Päätoimittajan tervehdys LaaVan terveiset! Muistiluotsin terveiset! Muistihoitajat tutuksi! Tutkimus tuottaa keinoja Alzheimerin. taudin hoitoon ja ehkäisyyn Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen. 16 Tippaiita Älytalo Runonurkka Aivoterveydestä arkipäivää, osa 1: Uni Iriksen keittiössä Aivojumppa Tapahtumat Vitsinurkka Muistike Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Jäsenmaksu 15 / vuosi. Taitto ja kansikuva: Tuomo Veijanen. Kuvat: Stock.XCHNG Painatus: Tuoterengas, Lahti /2010 Muistike 3

4 Puheenjohtaja Elämää ja erotiikkaa! Arvoisat jäsenet, olemme saaneet ihanan kesän. Elämä on puhjennut luonnossa loistoonsa ja kielot kukkiessaan tuovat erotiikan ja rakkauden tunteet itse kunkin sydämeen. On aika nauttia luonnon loistokkuuksista, ihmeistä ja sadonkorjuusta. Kuulin sienien poiminnan asiantuntijoilta, että korvasienisatoa voi jo korjata ja sato on erittäin runsas. Hyvä alku luonnon sadonkorjuulle. Elämme käärmeen vuotta ja muistetaan luonnossa liikkuessamme tömistellä maastoa. Kesälukemiseksi voisi suositella seuraavia kirjoja: Lisa Genova: Edelleen Alice Miina Savolainen: Maailman ihanin tyttö Mukavia aurinkoisia kesäpäiviä ja uintikelejä meille kaikille. Tapaamisiin syyskuun markkinakahveille omissa tiloissamme, Hämeenkatu 9. Muista tulla mukaan! Terveisin puheenjohtaja Merja-Liisa Kerkkä 4 Muistike 2/2010

5 Päätoimittaja Päätoimittajan tervehdys! Jälleen on saapunut kesä. Ja erityisen ihanalta se tuntuu kylmän ja lumisen talven jälkeen. Toivottavasti saamme nauttia auringosta, leppeästä kesätuulesta ja lämpöisistä kesäsadekuuroista kesän aikana ja Suomen suvi näyttää meille parhaat puolensa. Yhdistyksen uusi nimi, Päijät- Hämeen Muistiyhdistys ry, ei ehtinyt lehden painoon mennessä vielä astumaan virallisesti voimaan. Uusi nimi on kuitenkin piakkoin tulossa ja varmasti syksyn aikana viimeistään saamme sen käyttöön. Uuden nimen alla toimivat kaikki vanhat tutut toiminnot, mutta toki aina pienin uudistuksin. Jäsenille yksi iso muutos on markkinakahvien siirtyminen heti syksystä Invakeskuksen tiloista, yhdistyksemme uusiin tiloihin Hämeenkadulle. Heti syksyn ensimmäisistä syyskuun markkinakahveista alkaen kahvipannu on kuumana toimistollamme ja tutut Maija ja Heikki ovat meitä luotsaamassa, tervetuloa kaikki uudet ja vanhat osallistujat! Muistike-lehti on täynnä syksyn ohjelmaa; lehden takaosan tapahtumapalsta kannattaa lukea tarkkaan ja laittaa päivämäärät ylös kalenteriin. Syksyllä vietetään mm. vanhustenviikkoa se- 2/2010 Muistike 5

6 Päätoimittaja kä muistiviikkoa ja näihin viikkoihin on pyritty tuomaan ohjelmaa mahdollisimman monipuolisesti. Uutena jutturunkona lehdessä aloitetaan Aivoterveydestä arkipäivää -palsta, jossa käymme läpi aivoterveyden peruskiviä; mitkä asiat vaikuttavat aivoterveyteen ja mitä me kaikki voimme itse tehdä aivoterveytemme hyväksi. Tämän juttusarjan aloittaa Uni. Seuraavan runon kera haluan toivottaa teille kaikille rentouttavaa kesää ja puuhakasta syksyä! Kesäterveisin Virpi Nauti uusia perunoita ja voita mansikoita ja makkaroita, Tee saunaan tuore vasta varpaat veteen kasta, Hakkaa liiteriin halkoja oio nurmikolla jalkoja, Ihastele poutapilviä siristele auringossa silmiä, Haista kesän tuoksut unohda turhat juoksut, Muista paljon lekotella laiturilla elämää hekotella, Mieti kivoja juttuja tapaa ystäviä ja tuttuja, Älä murehdi ötököitä vietä rauhallisia kesäöitä! (lähde: positiivarit) 6 Muistike 2/2010

7 Projektit LaaVa-projektin terveiset! Työn- ja ohjelmantäyteinen talvi on takana ja aika siirtyä lomalaitumille hetkeksi! LaaVan talvi on vierähtynyt tuttujen ryhmien parissa ja uuttakin on kokeiltu. Kerran viikossa kokoontunut Muistiryhmä, jonka toiminta on perustunut Instrumental Enrichement-koulutukssa saamaamme oppiin, on ollut asiakkaiden mieleen ja innostusta ja motivaatiota on riittänyt. Ryhmä on ollut niin positiivinen kokemus, että syksyllä se jatkuu ehdottomasti. Timmit aivot on siisti juttu -kampanja on kiertänyt 7-8. luokkalaisten parissa aktiivisesti. Kuulijoina on ollut n vuotiasta 19 oppitunnilla. Kampanja on saanut hyvää palautetta. Oppitunteja jatketaan taas syksyllä aktiivisesti yhteistyökumppani Pulinapaja-hankkeen kera. Koulutusta on järjestetty kovasti niin yleisölle kuin ammattihenkilöstölle. Isona koulutuksena LaaVa järjesti huhtikuussa ammattihenkilöstölle Aivot ja Alkoholi iltapäivän, joka kokosi 130 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista kuulemaan päihdeongelman syntymisestä ja hoidosta sekä alkoholidementiasta. Lisäksi on koulutettu Lahden kaupungin kanssa yhteistyössä kotihoidon ja palvelutalojen henkilökuntaa aivoterveysasioissa. Yleisönä on ollut satakunta hoitajaa kuulemassa oman aivoterveyden ylläpitämisen tärkeydestä. Syksy tuo tullessaan tuttuja toimintoja työikäisenä sairastuneille ja heidän omaisilleen: vertaistukiryhmät sairastuneille ja omaisille, kuntosaliryhmä, Muistiryhmä ja virkistyspäivät. Syksyllä starttaa Pääsky-hankkeen, Muistiluotsin ja Laavan yhteisponnistuksena lisäksi kuntakierros, jossa kuntien terveyskeskuslääkäreille, hoitajilla ja työterveyshuoltojen henkilöstölle viedään tärkeää tietoa työikäisten muistihäiriöiden tunnistamisesta sekä muistisairaan kuntoutussuunnitelmasta. Timmit aivot jatkavat kiertämistä kouluilla ja tietysti ollaan mukana yhdistyksen toiminnoissa aktiivisesti. Yhtenä uudistuksena LaaVan toiminnassa on myös se, että Piritan jäädessä pois, saamme syksystä uuden kasvon joukkoomme LaaVan projektityöntekijäksi elokuun lopusta alkaen. Oikein aurinkoista ja voimaannuttavaa kesää kaikille, nähdään syksyn toiminnoissa! Terveisin Virpi 2/2010 Muistike 7

8 Projektit Kesäinen tervehdys muistiluotsista! Taas on kesä tullut ja suunnistamme kesälaitumille. Muistiluotsia on luotsattu vanhojen toimintojen kera, mutta uusiakin asioita ja toimintatapoja olemme kokeilleet. Yhtenä uutena asiana toteutimme kevättalven aikana vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen. Koulutukseen ilmoittautui 18 henkilöä, joista 15 aloitti koulutuksen ja yhdeltä koulutus keskeytyi. Osallistujia oli Heinolasta ja Lahdesta. Vapaaehtoistoimijoiden koulutuspaketti koostui viidestä 2,5 tunnin kokoontumiskerrasta, jotka pidettiin yhdistyksen toimitiloissa Hämeenkadulla. Koulutuksessa kurssilaiset saivat tietoa yhdistyksestä ja yhdistyksen projektien toiminnasta. Kurssilla käytiin läpi vapaaehtoistoiminnan sääntöjä, periaatteita, oikeuksia ja velvollisuuksia. Lääkärin luento-osuudella oli luennoitsijana geriatrian erikoislääkäri Minna Raivio, joka kävi luennossaan läpi normaalia ikääntymistä ja muistisairauksia. Lisäksi kurssilla käsiteltiin muistisairauden vaikutusta toimintakykyyn, muistisairaan kohtaamista, lääkkeettömiä auttamiskeinoja ja kuntouttavaa työotetta. Myös vapaaehtoistoimijoiden omaa hyvinvointia ja jaksamista sekä vaikeiden tunteiden tunnistamista käsiteltiin diakoniatyöntekijä Tiina Hämäläisen luento-osuudella. Eri luento-osuuksien jälkeen kurssilaiset tekivät ryhmätöitä pienryhmissä ja ryhmätyöt purettiin yhteisessä keskustelussa. Viimeisellä kokoontumiskerralla saimme vierailijaksi yhdistyksessä pitkään vapaaehtoistyötä tehneen Maija Prittisen, joka kertoi työstään vapaaehtoisena. Kaiken kaikkiaan vapaaehtoistoimijoiden koulutus sai erittäin hyvää palautetta. Niinpä Muistiluotsi järjestää todennäköisesti uuden koulutuksen vuoden 2011 kevättalvella. Hyvänä palautteena ja tuloksena pidämme myös sitä, että kolme henkilöä lupautui toimimaan yhdistyksessä vapaaehtoistoimijana kysynnän ja tarpeen mukaan. Muistiluotsin luotsaaminen on ollut hauskaa ja innostavaa sekä palkitsevaa. Positiivarit Ajatusten aamiainen teksti TUKKA PUT- KELLA sanoma sopii myös Muistiluotsin luotsaamiseen. Mitään suurta ei ole koskaan saavutettu ilman innostunutta mieltä. Ellet pysty innostumaan siitä mitä teet, on syytä huolestua jotakin on 8 Muistike 2/2010

9 Projektit pahasti pielessä. Kilpaile itsesi kanssa; käy päättäväiseen hyökkäykseen oman ennätyksesi rikkomisessa. Kukaan ei pysty säilyttämään innostustaan automaattisesti. Kun olet innostunut, päiväsi kuluvat nopeammin. Saat enemmän aikaiseksi ja ihmiset viihtyvät paremmin seurassasi. Vedät myös muita innostuneita ihmisiä puoleesi. He haluavat olla siellä missä tapahtuu ja on hauskaa. Ja siellä samassa osoitteessa viihtyy myös innostus. Jos joskus aiot tulla niin vanhaksi, että et usko pystyväsi innostumaan, olet tosi vanha. Älä koskaan tule ihan niin vanhaksi. Aurinkoista kesää kaikille toivotellen Muistiluotsin tytöt Eva Ja Leea KLT-kirjanpitäjä Tilitoimisto Talouspro Oy Mariankatu 8 A, 5. krs,15110 Lahti p f

10 Muistihoitajat Muistihoitajat tutuksi! Muistihoitaja Sanna Tillaeus-Äijö Nastolan ja Iitin alueelta vastasi kiperiin kysymyksiin ja jatkoi juttusarjaamme, jossa tutustutaan hieman lähemmin alueemme muistihoitajiin! Kerro vähän itsestäsi... 1 Olen Sanna Tillaeus-Äijö, toimin Nastolan ja Iitin muistipoliklinikoilla muistihoitajana. Olen työskennellyt jo ennen muistihoitajana toimimista muistihäiriöisten parissa. Aiempi toimeni oli Nastolassa dementiayksikkö Timontalossa, jossa toimin sairaanhoitajana ja vastaavana hoitajana. Tuona aikana alkoi Päijät-Hämeen alueelle kohdistuva muistihoitajakoulutus, johon osallistuin muistihäiriöistä kiinnostuneena oman kuntani edustajana. Koulutuksen jälkeen jatkoin vielä työtäni dementiayksikössä, mutta samalla käynnistelimme jo muistipoliklinikkatoimintaa. Viime vuoden puolella toiminta vakiintui Nastolan ja Iitin kunnissa niin, että nyt toimin ainoastaan muistihoitajan toimessa, Iitissä maanantaisin ja tiistaisin ja Nastolassa keskiviikkoisin ja torstaisin. 10 Muistike 2/2010

11 Muistihoitajat Millainen on tavallinen päiväsi... 2 Normaali arki työpäiväni aikana kuluu vastaanotolla muistitutkimuksia tehden ja muistisairauksia sairastavien seurantapotilaiden parissa. Toisinaan pakkaan tarvittavan välineistön laukkuuni ja käyn tapaamassa asiakkaita heidän kodeissaan. Kotikäynteihin päädytään usein asiakkaan liikkumisen ongelmien vuoksi. Mikä sinusta on parasta... 3 Mitkä asiat koet tärkeimpinä... 4 Mitä terveisiä... 5 Parasta työssäni ovat mukavat asiakkaat! Työn merkitys asiakkaan elämänlaadun parantamiseksi, sekä yhteiskunnallisesti tärkeänä tehtävänä, lisää myös työn mielekkyyttä. Pienten lasten äitinä koen tärkeänä ennalta ehkäisevässä työssä terveiden elämäntapojen, ravitsemuksen ja liikunnan merkityksen. On helpompaa oppia tekemään asiat alun pitäen oikein, kuin oppia pois vanhoista huonoista tavoista. Terveelliset elämäntavat ovat toki yhtälailla tärkeitä ikää karttuessa. Tällöin merkittäviksi nousevat kuitenkin myös elämäntapasairauksien, kuten diabeteksen, verenpainetaudin ja korkeiden kolestroli arvojen hyvä hoito ja ennaltaehkäisy. Toivotankin kaikille yhdistyksen jäsenille mukavia ulkoilukelejä ja mukavia hetkiä hyvän ruuan parissa! 2/2010 Muistike 11

12 * Muisti-iltamat * Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry järjestää Muistiviikon kunniaksi Muisti-iltamat lauantaina klo Lahden Diakoniasäätiön Betel-salissa, Sibeliuksenkatu 6 B. Sisäänpääsy maksuna kerätään 5 /henkilö, joka sisältää kahvin ja pullan. Lipputulot käytetään yhdistyksen jäsenistön virkistystoimintaan. Ohjelma klo klo klo klo Tervetuloa, Yhdistyksen puheenjohtaja Merja-Liisa Kerkkä Taikuutta, Taikuri Jouko Alho Kahvila aukeaa. Mahdollisuus ostaa arpoja. Nauruhermojen kutkutusta: Muistiplikat, Muotinäytös ja Sketsi klo Tanssia, musiikista vastaa Helga ja Jorma Heinonen klo Arpajaispalkintojen arvonta * Tervetuloa *

13 Yhteistyökumppanit Tutkimus tuottaa keinoja Alzheimerin taudin hoitoon ja ehkäisyyn Alzheimerin tauti on tärkein etenevä muistisairaus ja se on syynä henkisen suorituskyvyn heikentymiseen vähintään 70 prosentilla kaikista sairastuneista. Ikä, sukutausta ja perimä ovat kaikki Alzheimerin taudin riskitekijöitä, mutta kuitenkaan ei vielä tiedetä, mikä oikeastaan käynnistää tautiprosessin. Väestötasolla olisi merkittävää, että Alzheimerin taudin puhkeamista pystyttäisiin viivästyttämään ja taudin pahentumista hidastamaan. Parasta toki olisi, jos Alzheimerin tautiin sairastuminen pystyttäisiin kokonaan estämään tai tauti parantamaan. Nykyään Alzheimerin tautia aletaan epäillä oireiden perusteella, mutta tauti olisi hyvä todeta jo varhaisemmassa vaiheessa. On ole- 2/2010 Muistike 13

14 Yhteistyökumppanit massa tutkimuksia, mm. aivojen magneettikuvaus ja selkäydinnestetutkimukset, jotka mahdollistavat taudin toteamisen jo ennen tyypillisiä muistioireita, mutta niiden luotettavuus tai saatavuus eivät ole vielä niin hyviä, että ne voitaisiin ottaa rutiininomaiseen käyttöön. Tällä hetkellä tärkeintä on osata epäillä muistisairautta ja hakeutua rohkeasti muistiselvityksiin. Alzheimerin taudin syyksi epäillään aivoihin kertyviä amyloidiproteiiniplakkeja. On tutkittu lukuisia lääkeaineita, sekä suun kautta otettavia valmisteita että rokotteita, joiden avulla näitä plakkeja on yritetty poistaa aivoista tai ehkäistä niiden muodostuminen. Valitettavasti tutkimustulokset ovat toistaiseksi olleet huonoja, sillä vaikka esimerkiksi amyloidikertymät ovat vähentyneet, jopa hävinneet aivoista, muistioireet ovat jääneet ja edenneet. Muitakin sairauden kulkua muuttavia Alzheimer-lääkkeitä on tutkittu, mutta tulokset ovat olleet pettymyksiä. Venäjällä on tutkittu aiemmin allergialääkkeenä tunnettua dimebonia, joka oli hyvin siedetty ja vaikutti parantavan sekä muistia että toimintakykyä, mutta josta kuitenkin tarvitaan lisätutkimuksia länsimaisissa tutkimusolosuhteissa. Tällä hetkellä Alzheimerin taudin oireenmukaiseen hoitoon on tarjolla neljä eri lääkeainetta, kolme eri kolinesteraasin estäjää ja memantiini. Ne kaikki ovat yksinään käytettyinä tutkimusten mukaan tehokkaita, mutta käytännössä niiden vaikutus on usein melko vaatimaton. Eri mekanismeilla vaikuttavien lääkkeiden yhdistäminen saattaisi toimia paremmin, ja onkin näyttöä, että yhdistelmähoitoa saaneilla potilailla ajattelun ja itsenäisen toimintakyvyn heiken- 14 Muistike 2/2010

15 Yhteistyökumppanit tyminen oli hitaampaa kuin vain yhtä lääkeainetta saaneilla. Terveillä elintavoilla on monia yleisesti tunnettuja hyödyllisiä vaikutuksia terveydelle, ja laajat väestötutkimukset ovat osoittaneet, että elintavoilla ja perinteisillä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöillä on merkittävä vaikutus myös Alzheimerin taudin kehittymiselle. Lihavuus, korkea kolesteroli, koholla oleva verenpaine, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen liikunta ja vähäinen kalarasvojen ja antioksidanttien määrä ravinnossa lisäävät Alzheimerin taudin riskiä. Jos näihin tekijöihin ei puututa aktiivisesti keski-iässä, lisääntyy sairastumisriski vanhuudessa moninkertaiseksi. Aktiivinen elämänote, aivojen käyttäminen, mieluisat virikkeet, riittävä lepo, fyysisen kunnon ylläpito, hyvä ravitsemus, elämänilo ja positiivisuus puolestaan suojaavat aivoja. Muiden sairauksien, etenkin verenpainetaudin ja diabeteksen asianmukainen hoito, ylläpitävät myös aivoterveyttä. Muistitutkijat suhtautuvat luottavaisesti Alzheimerin taudin lääkehoidon tulevaisuuteen, vaikka toistaiseksi näköpiirissä ei ole mitään mullistavaa Alzheimerin taudin nujertamiseksi. Elintapavalinnoilla keski-iässä, jo huomattavasti ennen ensimmäistäkään muistioiretta, voidaan alentaa riskiä sairastua ja siten edistää mahdollisuutta vireämuistiseen vanhuuteen. Sirkku Lavonius Geriatrian erikoislääkäri Lahden kaupunginsairaalan muistipoliklinikka, Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämiskeskus -hanke Pääsky /2010 Muistike 15

16 Yhteistyökumppanit :/ Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen tervehdyttää Tunteet tulevat ja menevät. Niillä on aina mukanaan tietoa meistä itsestämme. :0 Jos tukahdutamme jatkuvasti tunteitamme, ne kapseloituvat meissä epämääräisiksi ahdistusmöykyiksi, joita on ajan kuluessa yhä vaikeampi tunnistaa ja ymmärtää. Ei ole olemassa kiellettyjä tunteita. Ne ovat aina oikeita minulle ja niiden tuomaa viestiä on tärkeää kuunnella. Miksi olen ärsyyntynyt? Miksi minua suututtaa? Mistä tämä alakuloinen olo on peräisin? Usein se ensimmäinen ja päällimmäinen tunne saattaa olla seurausta jostain muusta tunteesta. En ole tullut kuulluksi tai ymmärretyksi. Olen kokenut, että tarpeitani on vähätelty :D lo : :) :( :1 ;) 8( 16 Muistike 2/2010

17 Yhteistyökumppanit 3[ tai laiminlyöty kokonaan. Koen hylätyksi tulemisen tunnetta. Suojelen itseäni ja tunnen siis vihaa. Tunteet ovat ystäviä, eivät vihollisia. Vaikeat tunteet, kuten viha, ärsyyntyminen ja ahdistus, voivat tuntua pelottavilta, jos niitä ei ole oppinut rakentavasti ilmaisemaan. Ne saattavat vyöryä voimalla, varsinkin jos niitä on pantannut pitkään. Jos tunteita ei tunnista eikä myöskään ilmaise, ne alkavat hallita meitä. Tällöin saatamme myös toimia hallitsemattomasti itseä ja toista vahingoittaen. Jos vaikeita tunteita ei pääse käsittelemään, ne voivat ilmetä meissä myös erilaisina psykosomaattisina sairauksina. Tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista voi opetella. Vaikean tunteen kohdalla voi pysähtyä ja miettiä, mistä tämä nyt oikein kertoo. Mitä siinä tilanteessa tapahtui, kun aloin suuttua? Kuka sanoi ja mitä? Tunnenko jotakin muuta? Mikä tarpeeni on jäänyt kohtaamatta ja täyttämättä? Olenko itse vähätellyt itseäni ja tarpeitani? Tunteiden suora ilmaiseminen ei tarkoita samaa kuin suoraan sanoa töksäyttäminen toista loukaten. Minulla on vastuu omasta käytöksestäni. Tunteiden vastuulliseen ilmaisemiseen kuuluu aina minä-viesti. Minua suututtaa, kun sanoit niin... Minusta tuntui pahalta, kun teit näin... Toisen on helpompi ottaa sanomiseni vastaan, kun en syytä tai hauku, vaan kerron, miltä minusta tuntuu. Omia tunteita voi ilmaista monella tavalla. Puhuminen hyvän ja luotettavan ystävän kanssa auttaa. Puhuminen selkiyttää omia ajatuksia. Hyvä keino on myös kirjoittaminen. Monet ovat kokeneet hyväksi maalaamisen, musiikin, halon hakkuun tai lenkkeilyn. Keinoja on monia. Tärkeää on kuitenkin tunteiden tuomien viestien kuunteleminen, ei tukahduttaminen. Tiina Hämäläinen diakoni Lahden Diakonialaitos :0 :P :) 2/2010 Muistike 17

18 Yhteistyökumppanit Tippaiita Kotihoitopalvelu Tippaiita ky on uusi päijäthämäläinen hyvinvointialan yritys: kotipalveluita ja kotisairaanhoitoa asiakkaille heidän omassa kodissaan, terveyden edistämisen näkökulmasta. Kotipalvelumme avustaa asiakkaita henkilökohtaiseen hoivaan, asumiseen ja tavanomaiseen elämään liittyvissä tehtävissä ja toiminnoissa. Kotisairaanhoitomme tarjoaa ammattitaitoista terveyden- ja sairaanhoitoa ihmisille, joiden hoito on tarkoituksenmukaista järjestää omassa kodissa. Hoidamme esimerkiksi näytteiden otot sekä terveydentilan seurannat asiakkaalle turvallisessa ympäristössä, hänen omassa kodissaan. Tarjoamme myös kotiutuspalvelua sairaalasta kotiutuville. Ideologiamme mukaan terveys ja sen edistäminen on inhimillinen perusarvo. Terveyden edistäminen on 18 Muistike 2/2010

19 Yhteistyökumppanit toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisen mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. Terveyden edistäminen on myös terveydenedellytysten parantamista yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta. Yksilöä ja yhteisöä ei voida erottaa puhuttaessa terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niiden edistämisestä. Yhteisö muodostuu yksilöistä ja yksilö on osa yhteisöä. Tämän me otamme huomioon toiminnassamme arjen areenoilla, ihmisten omissa yhteisöissä. Terveyden edistäminen ei ole vain yhteiskunnan palvelujärjestelmien suorittamaa työtä, vaan kaikkien elämään vaikuttavien tahojen yhteistyötä. Perustavoitteemme on asiakkaan oman suoriutuvuuden ja itsenäisyyden kohentaminen ja ylläpito. Me haluamme tarkastella terveyttä kokonaisvaltaisesti, ei vain parantavasta näkökulmasta. Sairaanhoitajanamme toimii Janne Karvonen sairaanhoitaja amk, Terveyden edistämisen Yamk. Hänellä on kokemusta mm. ensihoidosta Phpela:lta (hoitotason velvoitteet) sekä nykyisestä toimestaan PHSOTEY:n ensihoito- ja päivystyskeskuksesta. Kotipalveluista vastaa allekirjoittanut Elina Karvonen, kotityöpalveluiden koulutusohjelma Koulutuskeskus Salpaus. Olemme PalveluSantran jäsen, ja meidät on hyväksytty Palvelusetelituottajaksi Lahden, Nastolan, Hollolan ja Asikkalan alueilla. Teemme yhteistyötä mm. Päijät-Hämeen Parkinson- yhdistys ry:n, Päijät- Hämeen Dementiayhdistys ry:n, Päijät-Hämeen AVH- yhdistys ry:n sekä Lahden Asukasyhdistys ry:n kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän nykyinen kehityssuunta tukee asiakkaiden omia toiveita saada apua ja tukea kotona selviytymisessä. Sosiaalipalveluissa joudutaan miettimään uusia toteuttamistapoja väestön ikääntyessä, palveluiden tarpeen kasvaessa ja kuntien verotulojen pienentyessä. Yhtälö on vaikea, koska jo edellisen laman aikana sosiaalialan resurssit vedettiin minimiin. 2/2010 Muistike 19

20 Yhteistyökumppanit Tämän päivän ikääntynyt väestö ei ehkä tarvitsekaan niin paljon palveluita tulevaisuudessa. Suomalaiset, mukaan luettuna päijäthämäläiset elävät entistä pidempään ja aiempaa terveempinä. Eliniän pidentyminen ja terveyden paraneminen vähentävät etenkin laitoshoidon tarvetta, jota tarvitaan enää vain viimeisinä elinvuosina. Tutkimukset kertovat siitä, että aiemmin kuolevat vanhukset sairastavat usein pidempään ja tarvitsevatkin sairaalan tai laitoshoidon palveluita, kun taas pidempi ikäiset eivät puolestaan välttämättä tarvitse niitä ollenkaan. Tutkimustuloksista käykin ilmi että, erityisesti terveyttä edistävien kotihoitopalveluiden tarve kasvaa tulevaisuudessa. Kotihoitopalveluiden turvin ikäihmiset selviävät pidempään kotona poissa sairaaloista ja laitoksista. Kotona asuminen pidentää omatoimista elinikää, koska ihminen hallitsee itse omaa elämäänsä. Kotihoito on yhteistyötä, yhdessä tekemistä ja kokemista! Sairaanhoitoa, henkilökohtaista hoivaa ja arkisen elämän apua. Lisää palveluista ja hoivatuotteista p

21 Yhteistyökumppanit Älytalo turvallinen, esteetön ja viihtyisä koti Lahden vanhusten asuntosäätiön tehtävänä on ollut jo vuodesta 1963 tuottaa ikääntyneille sopivaa asumista Lahden kaupungissa. Aika on tuonut uusia määrityksiä sille, mikä on ikääntyvän asumisympäristössä sopivaa. Vielä vuonna 1963 mm. sisävessa oli selkeä lisäarvo monesti heikoista asuinoloista säätiön asuntoihin siir- tyville vanhuksille. Tänä päivänä korostetaan yhä enemmän ympäristön esteettömyyttä ja palvelujen läheisyyttä. Säätiö kuitenkin haluaa olla tästäkin vielä askeleen edellä. 2/2010 Muistike 21

22 Yhteistyökumppanit Paitsi palvelujen läheisyydellä ja esteettömällä rakentamisella sekä peruskorjauksella, Lahden vanhusten asuntosäätiö haluaa tehdä säätiön taloista ikäihmisiä paremmin palvelevan rakentamalla asuntoja, jotka tukevat hyvää elämää kaikissa ikääntymisen vaiheissa. Säätiö voi tukea ikääntyvän asumista kotioloissa mahdollisimman pitkään mm. oikeanlaisen teknologiaympäristön avulla. Säätiöllä vuonna 2008 alkunsa saanut hanke älytalo on osa tätä tavoitetta. Taloa on rakennettu valmistumiseensa kesään 2010 asti Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) investointiavustuksen ja Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) korkotukilainan avulla. Älytalossa on asuntoja yhteensä 36 ja se on ensisijaisesti suunnattu lievää muistihäiriötä sairastaville henkilöille ja heidän läheisilleen. Asunnot ovat kooltaan neliötä. Investointiavustus ja korkotukilaina mahdollistavat kohtuullisen vuokran (12,10 /neliö). Älytalossa on yhteisiä tiloja kattosaunan ja kerhohuoneen verran ja sisätiloissa kulkevan yhdyskäytävän päästä löytyvät Hyvinvointikeskus Wanhan Herran palvelut, kuten mm. ruokapalvelut, fysioterapia, allaskuntoutus, päivätoiminta sekä kauneuden- ja terveydenhoitopalvelut. Älytalon älyllä viitataan mm. kerroksen asukkaan puolesta muistavaan hissiin, turvaliesituulet- 22 Muistike 2/2010

23 Yhteistyökumppanit timiin, jotka sammuttavat alkaneen liesipalon sekä hyvinvointirannekkeisiin, jotka osaavat hälyttää myös silloin kun ikäihminen itse ei siihen kykene. Äly viittaa myös talon matalaenergiaominaisuuksiin, kuten vedensäästöön, ulkoseinien eristykseen ja ikkunalasien energiatehokkuuteen. Asuminen ja siihen liittyvä teknologia eivät kuitenkaan yksin riitä hyvään elämään. Siihen tarvitaan myös mielekästä toimintaa, palveluja ja yhteisöllisyyttä. Yhä enemmän tulevaisuudessa ikääntyneille tähdätyt, säädettävät ja moniaistisuuden ja sen rajoitteet huomioivat tilat suunnitellaan tuottamaan hyvinvointia asukkailleen. Säätiöllä pyritään kohti koko ikääntyvän elämänkaaren mittaista asumista. Tällöin myös tehostetumpaa hoivaa voidaan tulevaisuudessa toteuttaa palvelutaloympäristöissä, joihin tullaan jo virkeinä kuusikymppisinä. Hoivaa lisätään omassa tutussa asumisympäristössä aina tarpeen mukaan kunnon heikentyessä. Tulevissa säätiön kehittämiskohteissa tähän asiaan kiinnitetään vielä enemmän huomiota. Älytalosta sinällään tehdään tulevan rakentamisen peruslähtökohta. 2/2010 Muistike 23

24 Yhteistyökumppanit Säätiö peräänkuuluttaa toiminnassaan ikäihmisten viihtymistä, vireyttä, muistia tukevaa ja hyvinvointia edistävää ajattelua. Säätiö rakentaa asuntokantaansa keskeisille sijoille, keskittäen kokonaisuuksiksi ja keskelle palveluita, samalla kehittäen kodikkaita, viihtyisiä ja ekologisesti kestäviä ympäristöjä. Konservatiivisen ajattelun mukaan ajatellaan samalla tavalla rakentamalla säästettävän kustannuksia. Kuitenkin raikkailla asenteilla, uusilla, toimivuutta ja tulevaisuuteen suuntautuvalla teknologiaa lisäävillä elementeillä saadaan parempi lopputulos ja jopa säästetään kustannuksissa. Ja lopulta asukkaat valitsevat sen mikä toimii ja mikä ei. Sanna Mäkinen Toiminnanjohtaja Lahden vanhusten asuntosäätiö Vääksyn Kanavalla Etelä-Päijänne - Vääksyn kanava Puhelin (03) Olemme avoinna ympäri vuoden! - Näköalaravintola - Terassi - Hissi ravintolasaliin - A-oikeudet - Venehuoltosatama - Sammutinhuolto - Runsas lounas, meheviä pizzoja ja raikkaita salaatteja

25 Runonurkka Yksinäisen ystäväksi Moni yhä yksinäinen. Löytymättä lähimmäinen. Vaikka suuri väkijoukko, yksinäisyys syvä loukko. Arkana on yksinäinen, seurasta pois pysyväinen; yksinoloon vetäytyvä, erillensä etäytyvä. Seurasta ei löydy sijaa. Moni kaipaa kuuntelijaa. Kumppanina kuuntelija: Siinä oisi avun sija. Älä vastuutasi väistä! Tue, auta lähimmäistä! Hänellä huoli, hätä. Älä häntä yksin jätä. Puhujia riittää kyllä. Puhe vain ei apuun yllä. Itsestänsä toinen haastaa, vaikka toista hätä raastaa. Älä omin huolin haasta. Ne on syytä sivuun laasta. Nyt on lähimmäisen sija. Sinä olet kuuntelija. Haihtuu yksinäisen huolet, puhuen pois putoo puolet. Turha huolia on säästää. Paras on ne ulos päästää. Älä moiti, arvostele! Myönteisyys on oiva ele! Moitiskelu mieltä kalvaa. Myötäelo on kuin salvaa. Pahat sanat arven saavat. Hyvä sana hoitaa haavat. Kuuntelijan paikka avoin. Tukea voit tällä tavoin. Apua näin antaessa, toisen taakkaa kantaessa, itsekin saat mielihyvän, sisimpääsi tunnon syvän. Toivo Lyyra 2/2010 Muistike 25

26 Aivoterveys Aivoterveydestä arkipäivää osa 1: Uni Aivojen terveydelle uni on ensiarvoisen tärkeää. Tämän vuoksi jokaisen tulisi pitää hyvää huolta omasta unestaan ja ennen kaikkea varata riittävästi aikaa nukkumiselle. Kiireisessä ja tietoa tulvillaan olevassa nyky-yhteiskunnassamme unen arvo on korostunut: aivot käsittelevät yön aikana kaikkea sitä tietoa mitä on meidän eteemme päivän aikana tullut. Ellei uni ole laadultaan hyvää tai sitä ei ole riittävästi, vaikutukset näkyvät aivojen toiminnassa. Uniliiton mukaan unihäiriöt ovat lisääntyneet ja jopa suomalaista kärsii unihäiriöistä ja 10 % jatkuvasta unettomuudesta. Unettomuudella tarkoitetaan yleensä tyytymättömyyttä unen laatuun tai 26 Muistike 2/2010

27 Aivoterveys pituuteen. Huonosti nukkuvan oireita voi olla mm.: nukahtamisviive on keskimäärin yli 30 minuuttia herääminen yleensä tai joka yö useammin kuin kaksi kertaa yössä aamuärtyisyys päiväaikainen väsymys jokaöinen kuorsaaminen pakonomaista nukahtelua päivällä. Ihminen nukkuu keskimäärin 7-8 tuntia vuorokaudessa, mutta unentarve on hyvin yksilöllistä. Toiset tulevat toimeen 4-5 tunnin unilla, osa tarvitsee 9-10 tuntia unta tunteakseen itsensä levänneeksi ja virkeäksi. Univajeen katsotaan syntyvän jos nukkuu viikon aikana joka yö yli kaksi tuntia vähemmän mikä on henkilökohtainen unentarve. Aikuisen unenpuute ei aiheuta käytännössä koskaan palautumattomia aivotoiminnan muutoksia, sen vaarallisuus syntyy seurannaisvaikutuksista. Väsyneet aivot toimivat huonosti; vireystilan lasku ja päiväväsymys johtavat lisääntyneeseen onnettomuusriskiin. Unenpuute saattaa tutkimusten mukaan heikentää elimistön puolustusjärjestelmää ja sitä kautta lisätä infektioherkkyyttä. Unihäiriöt lisäävät myös sydän- ja verisuonitautien sairastuvuutta. Keskittymiskyky ja reagointikyky heikkenevät unen puutteesta ja tehtävien suorittaminen ja oppiminen heikentyy. Myös ennakointikyky, looginen päättely ja luova toiminta heikkenevät. Pidempään jatkunut unettomuus aiheuttaa mielialan laskua, keskittymisvaikeuksia ja yleisen toimintatarmon ja motivaation laskua. Unen aikana aivoissa luodaan aivosolujen välisiä yhteyksiä ja käsitellään päivän tapahtumia. Erityinen merkitys unella katsotaan olevan muistijälkien kiinnittymisellä: unen aikana muistijälkien aktivoituessa uudelleen analysoimaan päivän tapahtumia, säilytettäviksi valitut asiat tallentuvat säilömuistiin. Samalla kun keho lepää, myös aivot palautuvat päivän kuormituksista; aivot elpyvät unen aikana ja energiavarastot täyttyvät uutta päivää varten. Virkeyden ylläpitämiseen tarvitun unen määrä ei juuri muutu van- 2/2010 Muistike 27

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa hämeenlinnalaisille kotihoidossa oleville ikäihmisille ja

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Ikäneuvola Ruori Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi -hanke Oppaan löydät myös sähköisesti sivulta: www.jns.fi/ruori Sisältö: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com Omaistuki Jällivaaran kunnassa Valokuva: andreaslundgren.com Julkaisija: Jällivaaran kunnan sosiaalihallinto omaistuen kehittämistä koskevan projektin (2007 2008) puitteissa. Teksti: Ann-Louise Lundgren.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

VANH 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 15 VANH 15 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 15

VANH 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 15 VANH 15 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 15 2/2016 25.4.2016 Asiat VANH 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 15 VANH 15 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 15 VANH 16 VANHUSNEUVOSTON VUODEN 2016 TOIMINTASUUNNITELMAN TARKENTAMINEN 16 VANH 17 IKÄIHMISTEN

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Joutsan seudun Parkinsson-kerho

Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Joutsan seudun Parkinsson-kerho PÖYTÄKIRJA Vanhus- ja vammaisneuvosto Aika 26.6.2015 klo: 13.00 14.40 Paikka Palvelukeskus Jousi, Myllytie 14 19650 Joutsa Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Tapio Lankia Taisto

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Hoiva Turva (KukkaTolppa)

Hoiva Turva (KukkaTolppa) Vanhustyö 2016 Hoiva Turva (KukkaTolppa) Ikäihmisten itsenäinen selviytyminen arjessa Seniortek Oy Lauri Munukka www.seniortek.fi Seniortek Oy on riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys toiminut

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy. Ketään ei jätetä yksin

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy. Ketään ei jätetä yksin Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy Ketään ei jätetä yksin TK Palveluneuvonta Olemme läsnä ja saavutettavissa. Kotihoidon palvelut Lyhytaikainen hoiva ja kuntoutus Tehostettu palveluasuminen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

TOIMINTA- KALENTERI Päivitetty

TOIMINTA- KALENTERI Päivitetty TOIMINTA- KALENTERI Päivitetty 10.11.2016 Tuolijumppa Olohuoneessa torstaisin klo 12.00-12.30 vapaaehtoisemme ohjauksessa ja jumpan jälkeen on kahvittelua, ei osall.maksua! Kuntosalivuorot Loimaalla Tuulensuun

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVA PÄIVÄTOIMINTA HÄMEENLINNASSA

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVA PÄIVÄTOIMINTA HÄMEENLINNASSA IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVA PÄIVÄTOIMINTA HÄMEENLINNASSA Päivätoiminta on kotihoidon tukipalvelu, joka on tarkoitettu: hoivaa tarvitseville tai muistisairaille virkistykseksi ja vertaistueksi, toimintakykyä

Lisätiedot

Hyvät jäsenet! Jäsenkirje 1 / 2013

Hyvät jäsenet! Jäsenkirje 1 / 2013 1 Jäsenkirje 1 / 2013 Hyvät jäsenet! Kevät keikkuen tulevi ja tuopi kesän tullessaan. Useimmille meistä auringonvalon lisääntyminen merkitsee uudistumista. Työntäyteisen syksyn ja keskitalven jälkeen tarvitsemme

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin,

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin, Turun Seudun Epilepsiayhdistys ry TOIMISTO AVOINNA: Vartiokuja 1 20700 TURKU tiistai keskiviikko 9:00 15:00 Puh. (02) 231 9632 torstai 9:00 17:00 e-mail: toimisto@tsey.fi Internetsivut: www.tsey.fi torstaikerhoiltaisin

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Mielenvireys ry:n. Jäsentiedote 4/2016

Mielenvireys ry:n. Jäsentiedote 4/2016 Mielenvireys ry:n Jäsentiedote 4/2016 Taas eletään vuoden pimeintä aikaa. Loppuvuosi tuo mukanaan erilaisia tapahtumia ja juhlia. Mielenvireydessä vietämme mm. mielenterveysviikkoa, kynttilätapahtumaa,

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot