Muistike. Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti 2/2010 (kesä-syksy)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistike. Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti 2/2010 (kesä-syksy)"

Transkriptio

1 Muistike Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti 2/2010 (kesä-syksy)

2 Yhteystiedot Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry Hämeenkatu 9 A Lahti (Maakuntatalo, 5 krs.) Puh/Fax (03) www. ph-dementiayhdistys.fi Puheenjohtaja Merja-Liisa Kerkkä Puh Hallituksen sihteeri Seija Mäkelä Puh Taloudesta vastaava/tilitoimisto Tilitoimisto Talouspro Oy Sirkka Paakkanen Puh. (03) Markkinakahviemäntä Maija Prittinen Puh. (03) Toimistoajat Maanantai ja perjantai klo 9-12 Muistiluotsi-projekti Projektivastaava Eva Koskimaa Puh Projektityöntekijä Leea Siltala Puh LaaVa-tukiprojekti Projektivastaava Virpi Veijanen Puh Projektityöntekijä Puh Markkinakahvi-isäntä Heikki Pajunen Puh Muistike 2/2010

3 Sisällysluettelo Tässä numerossa: Puheenjohtajalta Päätoimittajan tervehdys LaaVan terveiset! Muistiluotsin terveiset! Muistihoitajat tutuksi! Tutkimus tuottaa keinoja Alzheimerin. taudin hoitoon ja ehkäisyyn Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen. 16 Tippaiita Älytalo Runonurkka Aivoterveydestä arkipäivää, osa 1: Uni Iriksen keittiössä Aivojumppa Tapahtumat Vitsinurkka Muistike Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Jäsenmaksu 15 / vuosi. Taitto ja kansikuva: Tuomo Veijanen. Kuvat: Stock.XCHNG Painatus: Tuoterengas, Lahti /2010 Muistike 3

4 Puheenjohtaja Elämää ja erotiikkaa! Arvoisat jäsenet, olemme saaneet ihanan kesän. Elämä on puhjennut luonnossa loistoonsa ja kielot kukkiessaan tuovat erotiikan ja rakkauden tunteet itse kunkin sydämeen. On aika nauttia luonnon loistokkuuksista, ihmeistä ja sadonkorjuusta. Kuulin sienien poiminnan asiantuntijoilta, että korvasienisatoa voi jo korjata ja sato on erittäin runsas. Hyvä alku luonnon sadonkorjuulle. Elämme käärmeen vuotta ja muistetaan luonnossa liikkuessamme tömistellä maastoa. Kesälukemiseksi voisi suositella seuraavia kirjoja: Lisa Genova: Edelleen Alice Miina Savolainen: Maailman ihanin tyttö Mukavia aurinkoisia kesäpäiviä ja uintikelejä meille kaikille. Tapaamisiin syyskuun markkinakahveille omissa tiloissamme, Hämeenkatu 9. Muista tulla mukaan! Terveisin puheenjohtaja Merja-Liisa Kerkkä 4 Muistike 2/2010

5 Päätoimittaja Päätoimittajan tervehdys! Jälleen on saapunut kesä. Ja erityisen ihanalta se tuntuu kylmän ja lumisen talven jälkeen. Toivottavasti saamme nauttia auringosta, leppeästä kesätuulesta ja lämpöisistä kesäsadekuuroista kesän aikana ja Suomen suvi näyttää meille parhaat puolensa. Yhdistyksen uusi nimi, Päijät- Hämeen Muistiyhdistys ry, ei ehtinyt lehden painoon mennessä vielä astumaan virallisesti voimaan. Uusi nimi on kuitenkin piakkoin tulossa ja varmasti syksyn aikana viimeistään saamme sen käyttöön. Uuden nimen alla toimivat kaikki vanhat tutut toiminnot, mutta toki aina pienin uudistuksin. Jäsenille yksi iso muutos on markkinakahvien siirtyminen heti syksystä Invakeskuksen tiloista, yhdistyksemme uusiin tiloihin Hämeenkadulle. Heti syksyn ensimmäisistä syyskuun markkinakahveista alkaen kahvipannu on kuumana toimistollamme ja tutut Maija ja Heikki ovat meitä luotsaamassa, tervetuloa kaikki uudet ja vanhat osallistujat! Muistike-lehti on täynnä syksyn ohjelmaa; lehden takaosan tapahtumapalsta kannattaa lukea tarkkaan ja laittaa päivämäärät ylös kalenteriin. Syksyllä vietetään mm. vanhustenviikkoa se- 2/2010 Muistike 5

6 Päätoimittaja kä muistiviikkoa ja näihin viikkoihin on pyritty tuomaan ohjelmaa mahdollisimman monipuolisesti. Uutena jutturunkona lehdessä aloitetaan Aivoterveydestä arkipäivää -palsta, jossa käymme läpi aivoterveyden peruskiviä; mitkä asiat vaikuttavat aivoterveyteen ja mitä me kaikki voimme itse tehdä aivoterveytemme hyväksi. Tämän juttusarjan aloittaa Uni. Seuraavan runon kera haluan toivottaa teille kaikille rentouttavaa kesää ja puuhakasta syksyä! Kesäterveisin Virpi Nauti uusia perunoita ja voita mansikoita ja makkaroita, Tee saunaan tuore vasta varpaat veteen kasta, Hakkaa liiteriin halkoja oio nurmikolla jalkoja, Ihastele poutapilviä siristele auringossa silmiä, Haista kesän tuoksut unohda turhat juoksut, Muista paljon lekotella laiturilla elämää hekotella, Mieti kivoja juttuja tapaa ystäviä ja tuttuja, Älä murehdi ötököitä vietä rauhallisia kesäöitä! (lähde: positiivarit) 6 Muistike 2/2010

7 Projektit LaaVa-projektin terveiset! Työn- ja ohjelmantäyteinen talvi on takana ja aika siirtyä lomalaitumille hetkeksi! LaaVan talvi on vierähtynyt tuttujen ryhmien parissa ja uuttakin on kokeiltu. Kerran viikossa kokoontunut Muistiryhmä, jonka toiminta on perustunut Instrumental Enrichement-koulutukssa saamaamme oppiin, on ollut asiakkaiden mieleen ja innostusta ja motivaatiota on riittänyt. Ryhmä on ollut niin positiivinen kokemus, että syksyllä se jatkuu ehdottomasti. Timmit aivot on siisti juttu -kampanja on kiertänyt 7-8. luokkalaisten parissa aktiivisesti. Kuulijoina on ollut n vuotiasta 19 oppitunnilla. Kampanja on saanut hyvää palautetta. Oppitunteja jatketaan taas syksyllä aktiivisesti yhteistyökumppani Pulinapaja-hankkeen kera. Koulutusta on järjestetty kovasti niin yleisölle kuin ammattihenkilöstölle. Isona koulutuksena LaaVa järjesti huhtikuussa ammattihenkilöstölle Aivot ja Alkoholi iltapäivän, joka kokosi 130 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista kuulemaan päihdeongelman syntymisestä ja hoidosta sekä alkoholidementiasta. Lisäksi on koulutettu Lahden kaupungin kanssa yhteistyössä kotihoidon ja palvelutalojen henkilökuntaa aivoterveysasioissa. Yleisönä on ollut satakunta hoitajaa kuulemassa oman aivoterveyden ylläpitämisen tärkeydestä. Syksy tuo tullessaan tuttuja toimintoja työikäisenä sairastuneille ja heidän omaisilleen: vertaistukiryhmät sairastuneille ja omaisille, kuntosaliryhmä, Muistiryhmä ja virkistyspäivät. Syksyllä starttaa Pääsky-hankkeen, Muistiluotsin ja Laavan yhteisponnistuksena lisäksi kuntakierros, jossa kuntien terveyskeskuslääkäreille, hoitajilla ja työterveyshuoltojen henkilöstölle viedään tärkeää tietoa työikäisten muistihäiriöiden tunnistamisesta sekä muistisairaan kuntoutussuunnitelmasta. Timmit aivot jatkavat kiertämistä kouluilla ja tietysti ollaan mukana yhdistyksen toiminnoissa aktiivisesti. Yhtenä uudistuksena LaaVan toiminnassa on myös se, että Piritan jäädessä pois, saamme syksystä uuden kasvon joukkoomme LaaVan projektityöntekijäksi elokuun lopusta alkaen. Oikein aurinkoista ja voimaannuttavaa kesää kaikille, nähdään syksyn toiminnoissa! Terveisin Virpi 2/2010 Muistike 7

8 Projektit Kesäinen tervehdys muistiluotsista! Taas on kesä tullut ja suunnistamme kesälaitumille. Muistiluotsia on luotsattu vanhojen toimintojen kera, mutta uusiakin asioita ja toimintatapoja olemme kokeilleet. Yhtenä uutena asiana toteutimme kevättalven aikana vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen. Koulutukseen ilmoittautui 18 henkilöä, joista 15 aloitti koulutuksen ja yhdeltä koulutus keskeytyi. Osallistujia oli Heinolasta ja Lahdesta. Vapaaehtoistoimijoiden koulutuspaketti koostui viidestä 2,5 tunnin kokoontumiskerrasta, jotka pidettiin yhdistyksen toimitiloissa Hämeenkadulla. Koulutuksessa kurssilaiset saivat tietoa yhdistyksestä ja yhdistyksen projektien toiminnasta. Kurssilla käytiin läpi vapaaehtoistoiminnan sääntöjä, periaatteita, oikeuksia ja velvollisuuksia. Lääkärin luento-osuudella oli luennoitsijana geriatrian erikoislääkäri Minna Raivio, joka kävi luennossaan läpi normaalia ikääntymistä ja muistisairauksia. Lisäksi kurssilla käsiteltiin muistisairauden vaikutusta toimintakykyyn, muistisairaan kohtaamista, lääkkeettömiä auttamiskeinoja ja kuntouttavaa työotetta. Myös vapaaehtoistoimijoiden omaa hyvinvointia ja jaksamista sekä vaikeiden tunteiden tunnistamista käsiteltiin diakoniatyöntekijä Tiina Hämäläisen luento-osuudella. Eri luento-osuuksien jälkeen kurssilaiset tekivät ryhmätöitä pienryhmissä ja ryhmätyöt purettiin yhteisessä keskustelussa. Viimeisellä kokoontumiskerralla saimme vierailijaksi yhdistyksessä pitkään vapaaehtoistyötä tehneen Maija Prittisen, joka kertoi työstään vapaaehtoisena. Kaiken kaikkiaan vapaaehtoistoimijoiden koulutus sai erittäin hyvää palautetta. Niinpä Muistiluotsi järjestää todennäköisesti uuden koulutuksen vuoden 2011 kevättalvella. Hyvänä palautteena ja tuloksena pidämme myös sitä, että kolme henkilöä lupautui toimimaan yhdistyksessä vapaaehtoistoimijana kysynnän ja tarpeen mukaan. Muistiluotsin luotsaaminen on ollut hauskaa ja innostavaa sekä palkitsevaa. Positiivarit Ajatusten aamiainen teksti TUKKA PUT- KELLA sanoma sopii myös Muistiluotsin luotsaamiseen. Mitään suurta ei ole koskaan saavutettu ilman innostunutta mieltä. Ellet pysty innostumaan siitä mitä teet, on syytä huolestua jotakin on 8 Muistike 2/2010

9 Projektit pahasti pielessä. Kilpaile itsesi kanssa; käy päättäväiseen hyökkäykseen oman ennätyksesi rikkomisessa. Kukaan ei pysty säilyttämään innostustaan automaattisesti. Kun olet innostunut, päiväsi kuluvat nopeammin. Saat enemmän aikaiseksi ja ihmiset viihtyvät paremmin seurassasi. Vedät myös muita innostuneita ihmisiä puoleesi. He haluavat olla siellä missä tapahtuu ja on hauskaa. Ja siellä samassa osoitteessa viihtyy myös innostus. Jos joskus aiot tulla niin vanhaksi, että et usko pystyväsi innostumaan, olet tosi vanha. Älä koskaan tule ihan niin vanhaksi. Aurinkoista kesää kaikille toivotellen Muistiluotsin tytöt Eva Ja Leea KLT-kirjanpitäjä Tilitoimisto Talouspro Oy Mariankatu 8 A, 5. krs,15110 Lahti p f

10 Muistihoitajat Muistihoitajat tutuksi! Muistihoitaja Sanna Tillaeus-Äijö Nastolan ja Iitin alueelta vastasi kiperiin kysymyksiin ja jatkoi juttusarjaamme, jossa tutustutaan hieman lähemmin alueemme muistihoitajiin! Kerro vähän itsestäsi... 1 Olen Sanna Tillaeus-Äijö, toimin Nastolan ja Iitin muistipoliklinikoilla muistihoitajana. Olen työskennellyt jo ennen muistihoitajana toimimista muistihäiriöisten parissa. Aiempi toimeni oli Nastolassa dementiayksikkö Timontalossa, jossa toimin sairaanhoitajana ja vastaavana hoitajana. Tuona aikana alkoi Päijät-Hämeen alueelle kohdistuva muistihoitajakoulutus, johon osallistuin muistihäiriöistä kiinnostuneena oman kuntani edustajana. Koulutuksen jälkeen jatkoin vielä työtäni dementiayksikössä, mutta samalla käynnistelimme jo muistipoliklinikkatoimintaa. Viime vuoden puolella toiminta vakiintui Nastolan ja Iitin kunnissa niin, että nyt toimin ainoastaan muistihoitajan toimessa, Iitissä maanantaisin ja tiistaisin ja Nastolassa keskiviikkoisin ja torstaisin. 10 Muistike 2/2010

11 Muistihoitajat Millainen on tavallinen päiväsi... 2 Normaali arki työpäiväni aikana kuluu vastaanotolla muistitutkimuksia tehden ja muistisairauksia sairastavien seurantapotilaiden parissa. Toisinaan pakkaan tarvittavan välineistön laukkuuni ja käyn tapaamassa asiakkaita heidän kodeissaan. Kotikäynteihin päädytään usein asiakkaan liikkumisen ongelmien vuoksi. Mikä sinusta on parasta... 3 Mitkä asiat koet tärkeimpinä... 4 Mitä terveisiä... 5 Parasta työssäni ovat mukavat asiakkaat! Työn merkitys asiakkaan elämänlaadun parantamiseksi, sekä yhteiskunnallisesti tärkeänä tehtävänä, lisää myös työn mielekkyyttä. Pienten lasten äitinä koen tärkeänä ennalta ehkäisevässä työssä terveiden elämäntapojen, ravitsemuksen ja liikunnan merkityksen. On helpompaa oppia tekemään asiat alun pitäen oikein, kuin oppia pois vanhoista huonoista tavoista. Terveelliset elämäntavat ovat toki yhtälailla tärkeitä ikää karttuessa. Tällöin merkittäviksi nousevat kuitenkin myös elämäntapasairauksien, kuten diabeteksen, verenpainetaudin ja korkeiden kolestroli arvojen hyvä hoito ja ennaltaehkäisy. Toivotankin kaikille yhdistyksen jäsenille mukavia ulkoilukelejä ja mukavia hetkiä hyvän ruuan parissa! 2/2010 Muistike 11

12 * Muisti-iltamat * Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry järjestää Muistiviikon kunniaksi Muisti-iltamat lauantaina klo Lahden Diakoniasäätiön Betel-salissa, Sibeliuksenkatu 6 B. Sisäänpääsy maksuna kerätään 5 /henkilö, joka sisältää kahvin ja pullan. Lipputulot käytetään yhdistyksen jäsenistön virkistystoimintaan. Ohjelma klo klo klo klo Tervetuloa, Yhdistyksen puheenjohtaja Merja-Liisa Kerkkä Taikuutta, Taikuri Jouko Alho Kahvila aukeaa. Mahdollisuus ostaa arpoja. Nauruhermojen kutkutusta: Muistiplikat, Muotinäytös ja Sketsi klo Tanssia, musiikista vastaa Helga ja Jorma Heinonen klo Arpajaispalkintojen arvonta * Tervetuloa *

13 Yhteistyökumppanit Tutkimus tuottaa keinoja Alzheimerin taudin hoitoon ja ehkäisyyn Alzheimerin tauti on tärkein etenevä muistisairaus ja se on syynä henkisen suorituskyvyn heikentymiseen vähintään 70 prosentilla kaikista sairastuneista. Ikä, sukutausta ja perimä ovat kaikki Alzheimerin taudin riskitekijöitä, mutta kuitenkaan ei vielä tiedetä, mikä oikeastaan käynnistää tautiprosessin. Väestötasolla olisi merkittävää, että Alzheimerin taudin puhkeamista pystyttäisiin viivästyttämään ja taudin pahentumista hidastamaan. Parasta toki olisi, jos Alzheimerin tautiin sairastuminen pystyttäisiin kokonaan estämään tai tauti parantamaan. Nykyään Alzheimerin tautia aletaan epäillä oireiden perusteella, mutta tauti olisi hyvä todeta jo varhaisemmassa vaiheessa. On ole- 2/2010 Muistike 13

14 Yhteistyökumppanit massa tutkimuksia, mm. aivojen magneettikuvaus ja selkäydinnestetutkimukset, jotka mahdollistavat taudin toteamisen jo ennen tyypillisiä muistioireita, mutta niiden luotettavuus tai saatavuus eivät ole vielä niin hyviä, että ne voitaisiin ottaa rutiininomaiseen käyttöön. Tällä hetkellä tärkeintä on osata epäillä muistisairautta ja hakeutua rohkeasti muistiselvityksiin. Alzheimerin taudin syyksi epäillään aivoihin kertyviä amyloidiproteiiniplakkeja. On tutkittu lukuisia lääkeaineita, sekä suun kautta otettavia valmisteita että rokotteita, joiden avulla näitä plakkeja on yritetty poistaa aivoista tai ehkäistä niiden muodostuminen. Valitettavasti tutkimustulokset ovat toistaiseksi olleet huonoja, sillä vaikka esimerkiksi amyloidikertymät ovat vähentyneet, jopa hävinneet aivoista, muistioireet ovat jääneet ja edenneet. Muitakin sairauden kulkua muuttavia Alzheimer-lääkkeitä on tutkittu, mutta tulokset ovat olleet pettymyksiä. Venäjällä on tutkittu aiemmin allergialääkkeenä tunnettua dimebonia, joka oli hyvin siedetty ja vaikutti parantavan sekä muistia että toimintakykyä, mutta josta kuitenkin tarvitaan lisätutkimuksia länsimaisissa tutkimusolosuhteissa. Tällä hetkellä Alzheimerin taudin oireenmukaiseen hoitoon on tarjolla neljä eri lääkeainetta, kolme eri kolinesteraasin estäjää ja memantiini. Ne kaikki ovat yksinään käytettyinä tutkimusten mukaan tehokkaita, mutta käytännössä niiden vaikutus on usein melko vaatimaton. Eri mekanismeilla vaikuttavien lääkkeiden yhdistäminen saattaisi toimia paremmin, ja onkin näyttöä, että yhdistelmähoitoa saaneilla potilailla ajattelun ja itsenäisen toimintakyvyn heiken- 14 Muistike 2/2010

15 Yhteistyökumppanit tyminen oli hitaampaa kuin vain yhtä lääkeainetta saaneilla. Terveillä elintavoilla on monia yleisesti tunnettuja hyödyllisiä vaikutuksia terveydelle, ja laajat väestötutkimukset ovat osoittaneet, että elintavoilla ja perinteisillä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöillä on merkittävä vaikutus myös Alzheimerin taudin kehittymiselle. Lihavuus, korkea kolesteroli, koholla oleva verenpaine, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen liikunta ja vähäinen kalarasvojen ja antioksidanttien määrä ravinnossa lisäävät Alzheimerin taudin riskiä. Jos näihin tekijöihin ei puututa aktiivisesti keski-iässä, lisääntyy sairastumisriski vanhuudessa moninkertaiseksi. Aktiivinen elämänote, aivojen käyttäminen, mieluisat virikkeet, riittävä lepo, fyysisen kunnon ylläpito, hyvä ravitsemus, elämänilo ja positiivisuus puolestaan suojaavat aivoja. Muiden sairauksien, etenkin verenpainetaudin ja diabeteksen asianmukainen hoito, ylläpitävät myös aivoterveyttä. Muistitutkijat suhtautuvat luottavaisesti Alzheimerin taudin lääkehoidon tulevaisuuteen, vaikka toistaiseksi näköpiirissä ei ole mitään mullistavaa Alzheimerin taudin nujertamiseksi. Elintapavalinnoilla keski-iässä, jo huomattavasti ennen ensimmäistäkään muistioiretta, voidaan alentaa riskiä sairastua ja siten edistää mahdollisuutta vireämuistiseen vanhuuteen. Sirkku Lavonius Geriatrian erikoislääkäri Lahden kaupunginsairaalan muistipoliklinikka, Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämiskeskus -hanke Pääsky /2010 Muistike 15

16 Yhteistyökumppanit :/ Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen tervehdyttää Tunteet tulevat ja menevät. Niillä on aina mukanaan tietoa meistä itsestämme. :0 Jos tukahdutamme jatkuvasti tunteitamme, ne kapseloituvat meissä epämääräisiksi ahdistusmöykyiksi, joita on ajan kuluessa yhä vaikeampi tunnistaa ja ymmärtää. Ei ole olemassa kiellettyjä tunteita. Ne ovat aina oikeita minulle ja niiden tuomaa viestiä on tärkeää kuunnella. Miksi olen ärsyyntynyt? Miksi minua suututtaa? Mistä tämä alakuloinen olo on peräisin? Usein se ensimmäinen ja päällimmäinen tunne saattaa olla seurausta jostain muusta tunteesta. En ole tullut kuulluksi tai ymmärretyksi. Olen kokenut, että tarpeitani on vähätelty :D lo : :) :( :1 ;) 8( 16 Muistike 2/2010

17 Yhteistyökumppanit 3[ tai laiminlyöty kokonaan. Koen hylätyksi tulemisen tunnetta. Suojelen itseäni ja tunnen siis vihaa. Tunteet ovat ystäviä, eivät vihollisia. Vaikeat tunteet, kuten viha, ärsyyntyminen ja ahdistus, voivat tuntua pelottavilta, jos niitä ei ole oppinut rakentavasti ilmaisemaan. Ne saattavat vyöryä voimalla, varsinkin jos niitä on pantannut pitkään. Jos tunteita ei tunnista eikä myöskään ilmaise, ne alkavat hallita meitä. Tällöin saatamme myös toimia hallitsemattomasti itseä ja toista vahingoittaen. Jos vaikeita tunteita ei pääse käsittelemään, ne voivat ilmetä meissä myös erilaisina psykosomaattisina sairauksina. Tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista voi opetella. Vaikean tunteen kohdalla voi pysähtyä ja miettiä, mistä tämä nyt oikein kertoo. Mitä siinä tilanteessa tapahtui, kun aloin suuttua? Kuka sanoi ja mitä? Tunnenko jotakin muuta? Mikä tarpeeni on jäänyt kohtaamatta ja täyttämättä? Olenko itse vähätellyt itseäni ja tarpeitani? Tunteiden suora ilmaiseminen ei tarkoita samaa kuin suoraan sanoa töksäyttäminen toista loukaten. Minulla on vastuu omasta käytöksestäni. Tunteiden vastuulliseen ilmaisemiseen kuuluu aina minä-viesti. Minua suututtaa, kun sanoit niin... Minusta tuntui pahalta, kun teit näin... Toisen on helpompi ottaa sanomiseni vastaan, kun en syytä tai hauku, vaan kerron, miltä minusta tuntuu. Omia tunteita voi ilmaista monella tavalla. Puhuminen hyvän ja luotettavan ystävän kanssa auttaa. Puhuminen selkiyttää omia ajatuksia. Hyvä keino on myös kirjoittaminen. Monet ovat kokeneet hyväksi maalaamisen, musiikin, halon hakkuun tai lenkkeilyn. Keinoja on monia. Tärkeää on kuitenkin tunteiden tuomien viestien kuunteleminen, ei tukahduttaminen. Tiina Hämäläinen diakoni Lahden Diakonialaitos :0 :P :) 2/2010 Muistike 17

18 Yhteistyökumppanit Tippaiita Kotihoitopalvelu Tippaiita ky on uusi päijäthämäläinen hyvinvointialan yritys: kotipalveluita ja kotisairaanhoitoa asiakkaille heidän omassa kodissaan, terveyden edistämisen näkökulmasta. Kotipalvelumme avustaa asiakkaita henkilökohtaiseen hoivaan, asumiseen ja tavanomaiseen elämään liittyvissä tehtävissä ja toiminnoissa. Kotisairaanhoitomme tarjoaa ammattitaitoista terveyden- ja sairaanhoitoa ihmisille, joiden hoito on tarkoituksenmukaista järjestää omassa kodissa. Hoidamme esimerkiksi näytteiden otot sekä terveydentilan seurannat asiakkaalle turvallisessa ympäristössä, hänen omassa kodissaan. Tarjoamme myös kotiutuspalvelua sairaalasta kotiutuville. Ideologiamme mukaan terveys ja sen edistäminen on inhimillinen perusarvo. Terveyden edistäminen on 18 Muistike 2/2010

19 Yhteistyökumppanit toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisen mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. Terveyden edistäminen on myös terveydenedellytysten parantamista yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta. Yksilöä ja yhteisöä ei voida erottaa puhuttaessa terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niiden edistämisestä. Yhteisö muodostuu yksilöistä ja yksilö on osa yhteisöä. Tämän me otamme huomioon toiminnassamme arjen areenoilla, ihmisten omissa yhteisöissä. Terveyden edistäminen ei ole vain yhteiskunnan palvelujärjestelmien suorittamaa työtä, vaan kaikkien elämään vaikuttavien tahojen yhteistyötä. Perustavoitteemme on asiakkaan oman suoriutuvuuden ja itsenäisyyden kohentaminen ja ylläpito. Me haluamme tarkastella terveyttä kokonaisvaltaisesti, ei vain parantavasta näkökulmasta. Sairaanhoitajanamme toimii Janne Karvonen sairaanhoitaja amk, Terveyden edistämisen Yamk. Hänellä on kokemusta mm. ensihoidosta Phpela:lta (hoitotason velvoitteet) sekä nykyisestä toimestaan PHSOTEY:n ensihoito- ja päivystyskeskuksesta. Kotipalveluista vastaa allekirjoittanut Elina Karvonen, kotityöpalveluiden koulutusohjelma Koulutuskeskus Salpaus. Olemme PalveluSantran jäsen, ja meidät on hyväksytty Palvelusetelituottajaksi Lahden, Nastolan, Hollolan ja Asikkalan alueilla. Teemme yhteistyötä mm. Päijät-Hämeen Parkinson- yhdistys ry:n, Päijät- Hämeen Dementiayhdistys ry:n, Päijät-Hämeen AVH- yhdistys ry:n sekä Lahden Asukasyhdistys ry:n kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän nykyinen kehityssuunta tukee asiakkaiden omia toiveita saada apua ja tukea kotona selviytymisessä. Sosiaalipalveluissa joudutaan miettimään uusia toteuttamistapoja väestön ikääntyessä, palveluiden tarpeen kasvaessa ja kuntien verotulojen pienentyessä. Yhtälö on vaikea, koska jo edellisen laman aikana sosiaalialan resurssit vedettiin minimiin. 2/2010 Muistike 19

20 Yhteistyökumppanit Tämän päivän ikääntynyt väestö ei ehkä tarvitsekaan niin paljon palveluita tulevaisuudessa. Suomalaiset, mukaan luettuna päijäthämäläiset elävät entistä pidempään ja aiempaa terveempinä. Eliniän pidentyminen ja terveyden paraneminen vähentävät etenkin laitoshoidon tarvetta, jota tarvitaan enää vain viimeisinä elinvuosina. Tutkimukset kertovat siitä, että aiemmin kuolevat vanhukset sairastavat usein pidempään ja tarvitsevatkin sairaalan tai laitoshoidon palveluita, kun taas pidempi ikäiset eivät puolestaan välttämättä tarvitse niitä ollenkaan. Tutkimustuloksista käykin ilmi että, erityisesti terveyttä edistävien kotihoitopalveluiden tarve kasvaa tulevaisuudessa. Kotihoitopalveluiden turvin ikäihmiset selviävät pidempään kotona poissa sairaaloista ja laitoksista. Kotona asuminen pidentää omatoimista elinikää, koska ihminen hallitsee itse omaa elämäänsä. Kotihoito on yhteistyötä, yhdessä tekemistä ja kokemista! Sairaanhoitoa, henkilökohtaista hoivaa ja arkisen elämän apua. Lisää palveluista ja hoivatuotteista p

21 Yhteistyökumppanit Älytalo turvallinen, esteetön ja viihtyisä koti Lahden vanhusten asuntosäätiön tehtävänä on ollut jo vuodesta 1963 tuottaa ikääntyneille sopivaa asumista Lahden kaupungissa. Aika on tuonut uusia määrityksiä sille, mikä on ikääntyvän asumisympäristössä sopivaa. Vielä vuonna 1963 mm. sisävessa oli selkeä lisäarvo monesti heikoista asuinoloista säätiön asuntoihin siir- tyville vanhuksille. Tänä päivänä korostetaan yhä enemmän ympäristön esteettömyyttä ja palvelujen läheisyyttä. Säätiö kuitenkin haluaa olla tästäkin vielä askeleen edellä. 2/2010 Muistike 21

22 Yhteistyökumppanit Paitsi palvelujen läheisyydellä ja esteettömällä rakentamisella sekä peruskorjauksella, Lahden vanhusten asuntosäätiö haluaa tehdä säätiön taloista ikäihmisiä paremmin palvelevan rakentamalla asuntoja, jotka tukevat hyvää elämää kaikissa ikääntymisen vaiheissa. Säätiö voi tukea ikääntyvän asumista kotioloissa mahdollisimman pitkään mm. oikeanlaisen teknologiaympäristön avulla. Säätiöllä vuonna 2008 alkunsa saanut hanke älytalo on osa tätä tavoitetta. Taloa on rakennettu valmistumiseensa kesään 2010 asti Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) investointiavustuksen ja Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) korkotukilainan avulla. Älytalossa on asuntoja yhteensä 36 ja se on ensisijaisesti suunnattu lievää muistihäiriötä sairastaville henkilöille ja heidän läheisilleen. Asunnot ovat kooltaan neliötä. Investointiavustus ja korkotukilaina mahdollistavat kohtuullisen vuokran (12,10 /neliö). Älytalossa on yhteisiä tiloja kattosaunan ja kerhohuoneen verran ja sisätiloissa kulkevan yhdyskäytävän päästä löytyvät Hyvinvointikeskus Wanhan Herran palvelut, kuten mm. ruokapalvelut, fysioterapia, allaskuntoutus, päivätoiminta sekä kauneuden- ja terveydenhoitopalvelut. Älytalon älyllä viitataan mm. kerroksen asukkaan puolesta muistavaan hissiin, turvaliesituulet- 22 Muistike 2/2010

23 Yhteistyökumppanit timiin, jotka sammuttavat alkaneen liesipalon sekä hyvinvointirannekkeisiin, jotka osaavat hälyttää myös silloin kun ikäihminen itse ei siihen kykene. Äly viittaa myös talon matalaenergiaominaisuuksiin, kuten vedensäästöön, ulkoseinien eristykseen ja ikkunalasien energiatehokkuuteen. Asuminen ja siihen liittyvä teknologia eivät kuitenkaan yksin riitä hyvään elämään. Siihen tarvitaan myös mielekästä toimintaa, palveluja ja yhteisöllisyyttä. Yhä enemmän tulevaisuudessa ikääntyneille tähdätyt, säädettävät ja moniaistisuuden ja sen rajoitteet huomioivat tilat suunnitellaan tuottamaan hyvinvointia asukkailleen. Säätiöllä pyritään kohti koko ikääntyvän elämänkaaren mittaista asumista. Tällöin myös tehostetumpaa hoivaa voidaan tulevaisuudessa toteuttaa palvelutaloympäristöissä, joihin tullaan jo virkeinä kuusikymppisinä. Hoivaa lisätään omassa tutussa asumisympäristössä aina tarpeen mukaan kunnon heikentyessä. Tulevissa säätiön kehittämiskohteissa tähän asiaan kiinnitetään vielä enemmän huomiota. Älytalosta sinällään tehdään tulevan rakentamisen peruslähtökohta. 2/2010 Muistike 23

24 Yhteistyökumppanit Säätiö peräänkuuluttaa toiminnassaan ikäihmisten viihtymistä, vireyttä, muistia tukevaa ja hyvinvointia edistävää ajattelua. Säätiö rakentaa asuntokantaansa keskeisille sijoille, keskittäen kokonaisuuksiksi ja keskelle palveluita, samalla kehittäen kodikkaita, viihtyisiä ja ekologisesti kestäviä ympäristöjä. Konservatiivisen ajattelun mukaan ajatellaan samalla tavalla rakentamalla säästettävän kustannuksia. Kuitenkin raikkailla asenteilla, uusilla, toimivuutta ja tulevaisuuteen suuntautuvalla teknologiaa lisäävillä elementeillä saadaan parempi lopputulos ja jopa säästetään kustannuksissa. Ja lopulta asukkaat valitsevat sen mikä toimii ja mikä ei. Sanna Mäkinen Toiminnanjohtaja Lahden vanhusten asuntosäätiö Vääksyn Kanavalla Etelä-Päijänne - Vääksyn kanava Puhelin (03) Olemme avoinna ympäri vuoden! - Näköalaravintola - Terassi - Hissi ravintolasaliin - A-oikeudet - Venehuoltosatama - Sammutinhuolto - Runsas lounas, meheviä pizzoja ja raikkaita salaatteja

25 Runonurkka Yksinäisen ystäväksi Moni yhä yksinäinen. Löytymättä lähimmäinen. Vaikka suuri väkijoukko, yksinäisyys syvä loukko. Arkana on yksinäinen, seurasta pois pysyväinen; yksinoloon vetäytyvä, erillensä etäytyvä. Seurasta ei löydy sijaa. Moni kaipaa kuuntelijaa. Kumppanina kuuntelija: Siinä oisi avun sija. Älä vastuutasi väistä! Tue, auta lähimmäistä! Hänellä huoli, hätä. Älä häntä yksin jätä. Puhujia riittää kyllä. Puhe vain ei apuun yllä. Itsestänsä toinen haastaa, vaikka toista hätä raastaa. Älä omin huolin haasta. Ne on syytä sivuun laasta. Nyt on lähimmäisen sija. Sinä olet kuuntelija. Haihtuu yksinäisen huolet, puhuen pois putoo puolet. Turha huolia on säästää. Paras on ne ulos päästää. Älä moiti, arvostele! Myönteisyys on oiva ele! Moitiskelu mieltä kalvaa. Myötäelo on kuin salvaa. Pahat sanat arven saavat. Hyvä sana hoitaa haavat. Kuuntelijan paikka avoin. Tukea voit tällä tavoin. Apua näin antaessa, toisen taakkaa kantaessa, itsekin saat mielihyvän, sisimpääsi tunnon syvän. Toivo Lyyra 2/2010 Muistike 25

26 Aivoterveys Aivoterveydestä arkipäivää osa 1: Uni Aivojen terveydelle uni on ensiarvoisen tärkeää. Tämän vuoksi jokaisen tulisi pitää hyvää huolta omasta unestaan ja ennen kaikkea varata riittävästi aikaa nukkumiselle. Kiireisessä ja tietoa tulvillaan olevassa nyky-yhteiskunnassamme unen arvo on korostunut: aivot käsittelevät yön aikana kaikkea sitä tietoa mitä on meidän eteemme päivän aikana tullut. Ellei uni ole laadultaan hyvää tai sitä ei ole riittävästi, vaikutukset näkyvät aivojen toiminnassa. Uniliiton mukaan unihäiriöt ovat lisääntyneet ja jopa suomalaista kärsii unihäiriöistä ja 10 % jatkuvasta unettomuudesta. Unettomuudella tarkoitetaan yleensä tyytymättömyyttä unen laatuun tai 26 Muistike 2/2010

27 Aivoterveys pituuteen. Huonosti nukkuvan oireita voi olla mm.: nukahtamisviive on keskimäärin yli 30 minuuttia herääminen yleensä tai joka yö useammin kuin kaksi kertaa yössä aamuärtyisyys päiväaikainen väsymys jokaöinen kuorsaaminen pakonomaista nukahtelua päivällä. Ihminen nukkuu keskimäärin 7-8 tuntia vuorokaudessa, mutta unentarve on hyvin yksilöllistä. Toiset tulevat toimeen 4-5 tunnin unilla, osa tarvitsee 9-10 tuntia unta tunteakseen itsensä levänneeksi ja virkeäksi. Univajeen katsotaan syntyvän jos nukkuu viikon aikana joka yö yli kaksi tuntia vähemmän mikä on henkilökohtainen unentarve. Aikuisen unenpuute ei aiheuta käytännössä koskaan palautumattomia aivotoiminnan muutoksia, sen vaarallisuus syntyy seurannaisvaikutuksista. Väsyneet aivot toimivat huonosti; vireystilan lasku ja päiväväsymys johtavat lisääntyneeseen onnettomuusriskiin. Unenpuute saattaa tutkimusten mukaan heikentää elimistön puolustusjärjestelmää ja sitä kautta lisätä infektioherkkyyttä. Unihäiriöt lisäävät myös sydän- ja verisuonitautien sairastuvuutta. Keskittymiskyky ja reagointikyky heikkenevät unen puutteesta ja tehtävien suorittaminen ja oppiminen heikentyy. Myös ennakointikyky, looginen päättely ja luova toiminta heikkenevät. Pidempään jatkunut unettomuus aiheuttaa mielialan laskua, keskittymisvaikeuksia ja yleisen toimintatarmon ja motivaation laskua. Unen aikana aivoissa luodaan aivosolujen välisiä yhteyksiä ja käsitellään päivän tapahtumia. Erityinen merkitys unella katsotaan olevan muistijälkien kiinnittymisellä: unen aikana muistijälkien aktivoituessa uudelleen analysoimaan päivän tapahtumia, säilytettäviksi valitut asiat tallentuvat säilömuistiin. Samalla kun keho lepää, myös aivot palautuvat päivän kuormituksista; aivot elpyvät unen aikana ja energiavarastot täyttyvät uutta päivää varten. Virkeyden ylläpitämiseen tarvitun unen määrä ei juuri muutu van- 2/2010 Muistike 27

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Lauantaina 23.5. 2015 kesän avaa KesäMäSä

Lauantaina 23.5. 2015 kesän avaa KesäMäSä JÄSENKIRJE 2/2015 1 Aurinkoista kevättä kaikille! Yhdistyksemme vuoden 2015 toinen jäsenkirje, ole hyvä. Kirjeessä vuoden toisen neljänneksen tapahtumat aikatauluineen sekä kerhojemme yhteystiedot. Lauantaina

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Muistike. Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti 2/2009 (kesä-syksy)

Muistike. Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti 2/2009 (kesä-syksy) Muistike Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti 2/2009 (kesä-syksy) Yhteystiedot Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry Aleksanterinkatu 9 B 28 15110 Lahti Puh/Fax (03) 735 1681 toimisto@ph-dementiayhdistys.fi

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille!

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Jäsenkirje 3/2014 Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Vaikka saamme vielä nauttia kesästä, yhdistyksen syyskausi lähtee täysin purjein käyntiin jo elokuussa. Kuukausittaiset jäsenillat kutsuvat omine

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

SYKSY 2011 RYHMÄTOIMINTAA JAALAN ALUEEN IKÄIHMISILLE

SYKSY 2011 RYHMÄTOIMINTAA JAALAN ALUEEN IKÄIHMISILLE Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Sovellettu kuntosali klo. 9-10 sekä klo.10-11. Ohjattua kuntosaliliikuntaa pienryhmässä. Eläkeliiton Jaalan yhdistyksen kerho klo. 12, parittoman viikon

Lisätiedot

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015 Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

KEVÄÄN 2011 RYHMÄTOIMINTAA JAALAN ALUEEN IKÄIHMISILLE

KEVÄÄN 2011 RYHMÄTOIMINTAA JAALAN ALUEEN IKÄIHMISILLE Sovellettu kuntosali klo. 10-11. Terveyskeskuksen jatkoryhmä, ilmoittautuminen. Kuntosaliryhmä klo. 13-14, ei Tasapainoryhmä klo. 14:45-15:45. Monipuolista tasapaino- ja lihasvoimaharjoittelua. Ei Paikka:

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Meidän arkemme. -tehtäväkirja

Meidän arkemme. -tehtäväkirja Meidän arkemme -tehtäväkirja 1 2 Hyvä omaishoitoperhe, Olette saaneet täytettäväksenne Meidän arkemme -tehtäväkirjan. Kirjanen on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajan täytettäväksi. Kirjan alkuosan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TERVETULOA MUKAAN! Taatalakeskus Sulkavuorenkatu 6 Tiedustelut p.050 438 4319 tai katharina.hau@tvpy.fi ESITTELYSSÄ LOKAKUUN RYHMIÄ: YMPÄRISTÖTAIDE-

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:n Muistiluotsintoimintaa keväällä 2013

Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:n Muistiluotsintoimintaa keväällä 2013 Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:n Muistiluotsintoimintaa keväällä 2013 AVOIMET OVET MUISTIYHDISTYKSEN TOIMISTOLLA Keskiviikkona 27.2 klo 12.00 15.00 Kasarmikatu 5 A 1, 3krs. PANNU KUUMANA! TERVETULOA! VERTAISRYHMÄT

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE Sosiaalinen ja henkinen aktiivisuus pitää yllä aivojen kuntoa kaikenikäisillä, ja aivojen hyvinvoinnista huolehtiminen voi auttaa pienentämään riskiä

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Hyvinvoiva Sinä - Kehon ja Mielen vireyttä ja lepoa pe 1.3.- su 3.3.2013 Tervetuloa nauttimaan hyvinvoinnista! Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Mitä voit saada?

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Hyvät jäsenet! Jäsenkirje 1 / 2013

Hyvät jäsenet! Jäsenkirje 1 / 2013 1 Jäsenkirje 1 / 2013 Hyvät jäsenet! Kevät keikkuen tulevi ja tuopi kesän tullessaan. Useimmille meistä auringonvalon lisääntyminen merkitsee uudistumista. Työntäyteisen syksyn ja keskitalven jälkeen tarvitsemme

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Joutsan seudun Parkinsson-kerho

Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Joutsan seudun Parkinsson-kerho PÖYTÄKIRJA Vanhus- ja vammaisneuvosto Aika 26.6.2015 klo: 13.00 14.40 Paikka Palvelukeskus Jousi, Myllytie 14 19650 Joutsa Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Tapio Lankia Taisto

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MUISTILUOTSI Syksy 2010

KANTA-HÄMEEN MUISTILUOTSI Syksy 2010 KANTA-HÄMEEN MUISTILUOTSI Syksy 2010 VISIO Vuoteen 2010 mennessä luodaan maan kattava asiantuntija- ja tukikeskusverkosto, jonka avulla vapaaehtoistyö voimistuu, verkostoyhteistyö vahvistuu ja muistihäiriöisille

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com Omaistuki Jällivaaran kunnassa Valokuva: andreaslundgren.com Julkaisija: Jällivaaran kunnan sosiaalihallinto omaistuen kehittämistä koskevan projektin (2007 2008) puitteissa. Teksti: Ann-Louise Lundgren.

Lisätiedot

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin,

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin, Turun Seudun Epilepsiayhdistys ry TOIMISTO AVOINNA: Vartiokuja 1 20700 TURKU tiistai keskiviikko 9:00 15:00 Puh. (02) 231 9632 torstai 9:00 17:00 e-mail: toimisto@tsey.fi Internetsivut: www.tsey.fi torstaikerhoiltaisin

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot