Tehemä yhessä! Yhteiskehittäminen Essi Kuure TaM, muotoilun tutkija, tohtoriopiskelija, palvelumuotoilija

Transkriptio

1 Tehemä yhessä! Yhteiskehittäminen Essi Kuure TaM, muotoilun tutkija, tohtoriopiskelija, palvelumuotoilija

2 Näillä sosiaalisilla keksinnöillä on edistetty suomalaisen yhteiskunnan jäsenten osallisuutta, toimeentuloa, terveyttä, sivistystä ja muuta hyvinvointia: äitiyspakkaus, ksylitoli, sauna, jokamiehenoikeus, kouluruokailu, astiankuivauskaappi, tekstiviesti, jokaista lasta koskeva päivähoito-oikeus, väestörekisteri, omaishoidon tuki, ilmainen oikeustuki, pyykkilaiturit, maksuton koulutus yliopistoon asti, laaja kunnallinen itsehallinto, koalitiohallitukset ja kolmikanta, naisten ja miesten tasaveroisuus ja kansalaisjärjestön kansalaisyhteiskunta

3 Yhteiskehittämisen kautta on mahdollista siirtyä vain inkrementaalisten eli pienten parannusten tekemisestä kohti palvelujen ja toimintatapojen uudelleen ajattelua ja jäsentämistä. Tarvitaan muutakin kuin vain pelkkää ongelmanratkaisutaitoa, tarvitaan välittömyyttä, kokeilunhalua ja elämistä hetkessä. Tarvitaan asiantuntijakeskeisyyden kyseenalaistamista myös sisältäpäin. Tarvitaan muuttaa asiakkaita ja käyttäjiä passivoiva toimintatapa mahdollistavaksi toimintatavaksi. Tarvitaan uskoa siihen, että voimme ohjautua, luoda palveluita, tehdä työtämme yhteiskehittäen.

4 Yhteiskehittäminen (co-creation, mutta myös co-design, co-production, co-innovation ) on eri sidosryhmien johdonmukaista ja jatkuvaa ottamista mukaan kehittämisprosessiin. Sen sijaan että loppukäyttäjää, asiakasta tai kumppania kuunnellaan esim. fokusryhmin ja paneelein, heille tarjotaan mahdollisuus olla syvällisesti mukana palvelujen, tuotteiden, toimintamallien jne. kehittämisessä. Painopiste siirtyy tuottajakeskeisyydestä käyttäjälähtöisyyteen ja sitä kautta yhteistyöhön. Ajatusmallina on, että ei tehdä käyttäjiä varten, vaan käyttäjien kanssa (with/by).

5 Muutoksen aikaansaaminen ja selkeys Doing outside the box : Paras idea ei aina löydy organisaation omien seinien sisältä, mielenkiintoiset ajatukset ja toiminta voivat tapahtua organisaation seinien ulkopuolella. Yhteiskehittäminen tuo tehokkuutta. Yhteiskehittämisessä on kyse eri osapuolten törmäyttämisestä ja yhteistyösuhteen luomisesta hedelmällisellä tavalla. Eri toimijoiden osaamisen, kokemusten ja tarpeiden huomiointi yhä verkottuneemmassa maailmassa. Tuodaan tietoasiantuntijat ja kokemusasiantuntijat yhteen. Konkreettisten lopputulemien rinnalla tärkeää on kulttuurinen muutos.

6

7 Perinteisestä mallista jossa palvelu nähdään yksipuolisena palvelemisena siirrytään kohti ymmärrystä palvelusta monien toimijoiden yhteisenä vuorovaikutusprosessina. Tämä tarkoittaa useampien toimijoiden osallistamista suunnitteluun, mutta sitä kautta myös laajempia resursseja. Kehittämisessä fokus on usein organisaation sisäisissä prosesseissa ja asiakkaan näkökulma unohtuu tai tulee mukaan vasta myöhäisessä vaiheessa. Tämä on johtanut etenkin suurissa organisaatioissa palveluiden sirpaloitumiseen. Yhteiskehittämisessä suunnittelun näkökulma on asiakkaan kokemuksessa ja palveluiden selkeydessä.

8 Innokylä on avoin innovaatioyhteisö, jonka verkkopalvelu on kaikille avoin ja maksuton yhteisen kehittämisen ja ideoinnin ympäristö. Espoon sivistystoimen työkalupakki. Kehittämisen keskeiseksi näkökulmaksi on nostettu palvelujen käyttäjälähtöisyys. Palvelumuotoilun avulla voidaan löytää uudenlaista otetta kehittämiseen ja sen avulla voidaan osallistaa käyttäjiä palvelujen yhteissuunnitteluun ja -tuottamiseen. Sähköinen opas joka esittelee erilaisia kuntalaisia osallistavia menetelmiä ja työkaluja julkisten palveluiden kehittämiseen ja päätöksentekoon. Tarkoitettu kaikille osallisuuden parissa työskenteleville.

9 Tehemä yhessä 1 Pohdi hetki: Millaisessa yhteiskehittämisessä haluaisit itse olla mukana? Mitä silloin tapahtuisi? Mihin saisit vaikuttaa? Millaisen kokemuksen haluaisit yhteiskehittämisen olevan?

10 - 1 2 Harjoittelijoiden sisääntuloprosessin selkiyttäminen LKS:ssa Hyvä elämä kylissä -kilpailu - + Osallisuus 3 Turvallisuuden kehittäminen sosiaalipalveluiden kotikäynneillä + 4 Kainuu Arjen pelastajat Ajallinen kesto

11 1 Toimeksianto ja tavoitteet Harjoittelijoiden sisääntulovaiheen selkiyttäminen ja yhtenäistäminen Luodaan tervetullut olo harjoitteluun tullessa Keskitytään tekemään prosessista sujuvampi ja yhtenäisempi opiskelijan, ohjaavan opettajan sekä LKS:an välillä Casen toteuttaneet opiskelijat: Katriina Matikainen, Ville Kärki, Elina Parhi Projektin eteneminen Nykyisen palvelupolun määrittäminen Benchmarking (KYS) Palvelupolun vaiheiden tarkastelu ja sen pohjalta alustavien ongelmakohtien määrittäminen Harjoitteluinfoon osallistuminen Tarkkailua ja haastatteluja LKS:lla Määritettyjen ongelmakohtien tarkentaminen Ongelmanratkaisujen ideointi VÄLIPRESENTAATIO Ratkaisujen hiominen Keissin toteuttajat ja ideoiden omistajuus: Lapin yliopiston opiskelijat Katriina Matikainen, Ville Kärki, Elina Parhi sekä LKS:n kehittämisyksikkö

12 Infotilaisuus Harjoittelusta sopiminen soittamalla Sotun vieminen opettajalle henk. koht. Kulkuavainten tilaus paikan päällä Saapuminen LKS Kulkuavaimen hakeminen Tunnusten hakeminen rekrystä Pukuhuoneen löytäminen Yksikköön löytäminen Harjoittelu alkaa RATKAISU 1 RATKAISU 2 Keissin toteuttajat ja ideoiden omistajuus: Lapin yliopiston opiskelijat Katriina Matikainen, Ville Kärki, Elina Parhi sekä LKS:n kehittämisyksikkö

13 Lyhyessä ajassakin voi yhteiskehittää, mutta kaikille täytyy olla selvää miksi ja mihin osallistutaan Voidaan mennä mukaan jo olemassa oleviin tapahtumiin tai tapaamisiin yhteiskehittämään On hyvä lähteä ulos toimistosta oikeaan maailmaan, jossa suunnitelmien vaikutukset voi nähdä konkreettisemmin Jos tilanne on junnannut pitkään paikallaan, voi ulkopuolisen näkökulma sekä yhteiskehittäminen parantaa tilannetta nopeastikin

14 2 Kilpailun tavoitteena oli kehittää Kemijoen jokivarren kyläyhteisöjä yhdessä asukkaiden kanssa. Kilpailun rahoitti Kemijoki Oy ja tuotti Päivi Tahkokallio Rovaniemellä Arctic Design Week 2015 aikana. Kisan aikana haluttiin löytää uusia ideoita hyvän elämän mahdollistamiseksi Lapissa ja laajemminkin arktisella alueella. Kilpailuun osallistuvat opiskelijat muotoilivat palveluita yhdessä kylien asukkaiden kanssa neljässä Kemijokivarren kylässä (Autti, Oikarainen, Hirvas ja Juujärvi). Oma roolini oli toimia opiskelijaryhmien ohjaajana Jonna Häkkilän ja Marja Lempiäisen kanssa. Lisäksi mukana oli muotoilutoimistojen edustajia, median edustajia ja kilpailun jury.

15 Autissa tehty yhteiskehittämisprosessi. Kuvan omistajuus: opiskelijat Annika Heinonen, Anna Kemppainen, Ossi Korhonen, Maija Rautiainen ja Petri Viherkoski

16 Yhteiskehittämisen aiheena oli laaja ja monisyinen hyvä elämä, mutta koska jokainen tiimi sai määrittää sen omalla tavallaan, motivaatio ja sitoutuminen yhteistyöhön kasvoi. Yhteishenki kylissä kasvoi, joissakin kylläkin enemmän kuin toisissa. Yhteiskehittämisen aikana tarvittiin kykyä kuunnella ja olla empaattinen. Yhteiskehittämistä tehtiin kylissä eikä toimistotiloissa. Opiskelijoista tuntui kuin heidät olisi kutsuttu kylään, mikä lisäsi yhteistyöhön lämminhenkisyyttä. Työpajat osoittautuivat hyväksi tavaksi tehdä yhteiskehittämistä.

17 Tehemä yhessä 2 Pohdi parin kanssa: Mitä asioita, prosesseja, toimintamalleja olisi teidän mielestä mahdollista tai tarpeen avata yhteiskehittämiselle sote-palveluissa/sotekeskustelussa? Kirjatkaa ylös ajatuksenne. Vielä ei tarvitse keskittyä siihen onko se mahdollista, keskustelkaa asiasta toiveidenne kautta.

18 3 Yhteistyö toteutettiin Medipro hankkeen aikana, jonka tavoitteena oli kehittää viranomaisviestinnässä käytettävää VIRVE-puhelinta ja siihen liittyviä toimintamalleja. Yhteistyön tarkemman aiheen valitsivat Rovaniemen sosiaalipalveluiden ammattilaiset työssä esiinnousseiden tarpeiden mukaan. Yhteistyön tavoitteena oli: Lisätä turvallisuutta Rovaniemen sosiaalipalveluiden kotikäynneillä Kehittää puhelinta sopivammaksi sosiaalipalveluiden arkeen Tutkia miten yhteiskehittämistä ja simulaatioita voisi hyödyntää sosiaalipalveluiden arjessa

19 Kesäkuu Joulukuu

20 Tässä tapauksessa yhteiskehittämiseen osallistettiin ammattilaisia: Ammattilaiset olivat kotikäyntien turvallisuuden kokemuksen asiantuntijoita Menetelmät tuli sovittaa ammattilaisten arkeen Tapaamisten aikataulutukseen ja kestoon kiinnitettiin erityistä huomiota Yhteiskehittämisen avulla: Purettiin väärinymmärryksiä Tuettiin tiimien välistä yhteistyötä Yhtenäistettiin kotikäynteihin liittyviä toimintamalleja Nostettiin keskusteluun huolenaiheita ja omia mietteitä Saatiin kokemuksia osallistavasta kehittämisen tavasta

21 4 Case oli osa Suomen Kuntaliiton ja Kainuun sote-kuntayhtymän Asiakaslähtöinen lähipalveluiden kehittäminen projektia, joka toteutettiin vuosina Yhteiskehittämisen prosessi oli työtapa lähipalveluiden määrittelyyn ja kehittämiseen. Kehittämisen lähtökohtana oli pohdinta siitä, mitä ovat kuntalaislähtöiset lähipalvelut ja mikä on kunnan rooli lähipalveluiden monituottajamallissa. Mukana yhteiskehittämisessä oli Kainuun pilottikuntien kuntalaisia sekä asiantuntijoita Tampereen yliopistosta, Kuntaliitosta, muotoilutoimistosta, SOSTEsta sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä. Lisätietoa: Kaikki kuvat Kuntaliiton julkaisusta Nieminen, V. & Jäppinen, T. (2017). Arjen pelastajat: Asiakas- ja käyttäjälähtöistä lähipalvelujen kehittämistä Kainuussa yhdessä kuntalaisten kanssa. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. ISBN (pdf). Linkki julkaisun lataamiseen:

22 Suomen Kuntaliitto. Nieminen, V. & Jäppinen, T. (2017).

23 Suomen Kuntaliitto. Nieminen, V. & Jäppinen, T. (2017).

24 on uusi yhteiskehitetty lähipalvelu- ja yhteistyömalli kuntakuntalainen ja järjestöyhteistyössä, jossa nuorista kootaan kuntaan tai yhteisöön joukko, joka tarjoaa lähialueellaan apua vanhemmille ihmisille pienissä arjen askareissa kauppakassin kantamisesta postin hakemiseen ja iltapäiväkävelyseuraan. Suomen Kuntaliitto. Nieminen, V. & Jäppinen, T. (2017).

25 Dialogisuuden lisääminen oli haastavaa, mutta onnistui. Prosessin johtaminen: suunnitteluryhmä ja projektiryhmä erikseen. Yhteiskehittämisprosessin omistajuus on isolla suunnitteluryhmällä, projektiryhmä vastaa analyysistä, profiileista ja muista työkaluista. Tiedotus ja viestintä ovat keskeinen osa prosessia. Yhteiskehittämisprosessin jälkeen joukko kuntalaisia osallistui kaksipäiväiseen yhteisöreportterikoulutukseen. Sosiaaliset investoinnit ovat julkisia panostuksia sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja taloudelliseen kasvuun ja yhteiskehittämisen kautta hyvinvointia voidaan lisätä haavoittuvienkin käyttäjäryhmien arjessa. Tässä tapauksessa päättäjien osallistuminen yhteiskehittämiseen oli ensiarvoisen tärkeää, jotta uudet ideat toteutuivat myös päätöksenteon portaissa. Aidosti käyttäjälähtöinen lähestymistapa haastaa sekä päätöksenteon että muutosten johtamisen kunnissa ja kuntien yhteisissä organisaatioissa.

26 Yhteiskehittämisen tapoja on monia. Parhaita tuloksia syntyy yleensä kun jokainen saa osallistua omalla tavallaan ja oman jaksamisen rajoissa. Tälle täytyy luoda mahdollisuudet. Yhteiskehittämisen prosessiin kannattaa rakentaa tilaa oivalluksille ja uusille suunnille. On hyvä, että ohjelmaa voidaan muuttaa ja muokata matkan varrella yhdessä. Yhteistyö syntyy yhteiskehittäessä. Myös jatkuvuutta olisi hyvä miettiä yhteiskehittämisessä. Yhteiskehittäminen vahvistaa kaikkien identiteettiä toimijana. Tehemä yhessä!

27 Tehemä yhessä 3 Millainen fiilis sinulla on yhteiskehittämisen suhteen juuri nyt? Etsi paikka kaarelta oman fiiliksen mukaan: oletko ihan liekeissä yhteiskehittämisestä, tuntuuko se aika neutraalilta asialta vai oletko vielä epäileväinen koko asian suhteen. Keskustele fiiliksestäsi muutamalla sanalla lähimmän ihmisen kanssa.

28 Kiitos! Essi Kuure Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Yliopistonkatu 8, Rovaniemi e ssi.kuure@ulapland.fi Skype: essi.kuure LinkedIn: