Raision kaupungin hyvinvointikertomus 2013

Transkriptio

1 Raision kaupungin hyvinvointikertomus 2013

2 Sisällysluettelo Hyvinvointikertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):... 2 OSA I PÄÄTTYNEEN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI Hyvinvointitieto Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Keskeiset opit ja evästykset päättyneeltä valtuustokaudelta OSA II NYKYISEN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Koko kaupungin strategiaan ( ) sisältyvät linjaukset hyvinvoinnin edistämiseksi valtuustokaudella OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY

3 Hyvinvointikertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Raision kaupungin valtuusto hyväksyy hyvinvointikertomuksen. Raision kaupungin hyvinvointityön johtoryhmä (kaupunginjohtajan johtama) Raision kaupungin Hyve-työryhmä: perhepalveluiden johtaja Mikko Hulkkonen (pj), perhekuraattori Minna Lehtinen (siht), koulupsykologi Tuija Elomäki, rehtori Jaana Juvala, ylihoitaja Reija Pitkänen, osastohoitaja Kaija-Leena Rasimus, kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Tiina Salo, vastaava sosiaalityöntekijä Marja-Leena Borgman, päiväkodin johtaja Tarja Äikäs, päivähoidon johtaja Päivi Rantanen, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Tarja Keskisarja, rehtori Olli Ranta, sosiaalityön johtaja Arja Iho, liikunta- ja nuorisotoimen johtaja Reijo Hakorinta, rehtori Kirsti Heinonen, Ohukainen -hanke Mirva Maine, sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg, sivistysjohtaja Matti Sivonen, tekninen johtaja Antti Korte, seurakunnan nuorisotyönohjaaja Eeva Lahti ja Varsinais-Suomen lastesuojelujärjestön koordinaattori Kirsi Brostrom Työikäisten osuutta käsitellyt työryhmä: sosiaalityön johtaja Arja Iho, sosiaalityöntekijä Matti Matikainen, etuuskäsittelijä Mirka Uusitalo, etuuskäsittelijä Kati Arte, sosiaalityöntekijä Marja Suominen, etuuskäsittelijä Anne Joutsa, sosiaalityöntekijä Laila Poikonen, sosiaalityöntekijä Leena Rousku, etuuskäsittelyn ohjaaja Linnea Mattila, työnjohtaja Timo Korhonen, etuuskäsittelijä Janne Karvonen, kuntoutusohjaaja Eeva Sarola, palvelusihteeri Sari Koivunen, palvelusihteeri Leena Hellstén, sosiaalityöntekijä Pirkko Nygren, ohjaaja Hemmo Selonen, sosiaalityöntekijä Leena Lahti, sosiaalityöntekijä Arja Helenius, vs. palvelusihteeri Sanna Arvela, palvelusihteeri Marjo Nurmi, sosiaalityöntekijä Riina Koski, sosiaalityöntekijä Eija Saramola ja sosiaalityöntekijä Markku Hallikainen. Ikäihmisten osuutta käsitellyt työryhmä: johtava hoitaja Sari Tanninen, muistikoordinaattori Nina Kjeldsen, kotihoidon osastonhoitaja Tuula Nikkilä, tehostetun palveluasumisen osastonhoitaja Satu Jätinvuori, osastonhoitaja / Kerttulakoti Tuire Nikkari, Ruskon tehostetun palveluasumisen apulaisohjaaja Seija Hannula, osastonhoitaja / tk-sairaalan akuuttiosasto Sirkka Johansson, SAS-koordinaattori Anne Ahonen, omaishoidon koordinaattori Tarja Astermo ja geriatrian ylilääkäri Taru Falenius. Kaikkia ikäryhmiä ja väestörakennetta koskeva osuus: suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen 2

4 OSA I PÄÄTTYNEEN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitieto Paketti 1: V1 = Nokia V2 = Naantali V3 = Kaarina V4 = Rusko V5 = Turun seutukunta V6 = Koko maa Muutos-sarake: Nuolen suunta: muutos viiden vuoden takaiseen arvoon verrattuna Alaspäin = Indikaattorin saama arvo on vähentynyt (muutos alaspäin) Ylöspäin = Indikaattorin saama arvo on kasvanut (muutos ylöspäin) Vaakataso = Muutosta ei ole tapahtunut suuntaan eikä toiseen Nuolten määrä Yksi nuoli = Muutoksen suuruus on 5-9,9 prosenttia Kaksi nuolta = Muutoksen suuruus on 10 14,9 prosenttia Kolme nuolta = Muutoksen suuruus on vähintään 15 prosenttia Nuolen väri: Onko muutos myönteinen vai kielteinen asia? Vihreä väri = muutos on arvioitu/arvotettu myönteiseksi asiaksi Punainen väri = muutos on arvioitu/arvotettu kielteiseksi asiaksi Harmaa väri = muutosta ei ole arvotettu kielteiseksi tai myönteiseksi 3

5 Teema Perusindikaattori Raisio V1 Arvo Muutos Noki V2 Naan V3 Kaar V4 V5 Rusk Turu V6 Koko Väestö Huoltosuhde, demografinen 53,8 57,9 56,5 58,1 55,6 51,1 54,3 Väestöennuste ??? Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta 53,2 20,4 14,3 31,8 9,1 60,8 49,2 Lapsiperheet, % perheistä 41, ,9 45,6 39,4 39,5 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Avioeroja vuotiailla / vastaavanikäistä naimisissa olevaa 19,8 16,8 20,7 16,4 12,9 21,8 20,4 39,2 36,1 37,3 31,8 20,6 44,4 41, ,8 16,4 14,2 12,8 17,4 16,2 Työlliset, % väestöstä (2011) 45,2 43,9 45,1 46,1 47,4 44,7 43,6 Koulutustasomittain (2011) Perusindikaattori Raisio V1 V2 V3 V4 V5 V6 4

6 Arvo Muutos Noki Naan Kaar Rusk Turu Koko Työttömät, % työvoimasta 8 10,6 6,4 6,4 5,3 10,1 9,8 Kokonaisnettomuutto Paketti 2: Kaikki ikäryhmät Teema Osallisuus Terveys ja toimintakyky Turvallisuus Perusindikaattori Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2011) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Raisio V1 V2 V3 V4 V5 V6 Arvo Muutos Noki Naan Kaar Rusk Turu Koko 54,4 60,7 65,7 61,2 66,5 57,7 58,2 93,7 100,8 90,2 91,3 86, ,8 6,7 6,6 5,8 3,4 8,1 7,5 50,2 33, ,6 16,6 51,2 43,8 4,5 6,7 3,5 3,4 0,2 12,2 13,2 25,7 24,2 31, ,1-28,5 Toimeentulo Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2011) Turvallisuus Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1000 asukasta Turvallisuus Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus (2011) Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot Asuminen ja ympäristö Asunnottomat yksinäiset / asukasta 2,1 0,2 0,8 1,1-1,1 1,5 10,6 11 9,1 8,3 6,3 15,6 15 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) Kuntalaisten palvelut kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä 38??? (2011) Kuntalaisten palvelut Toimeentulotuki, euroa / asukas Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas (2011) Kuntalaisten palvelut Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 5

7 15,8 14,2 11,8 13, ,9 12, ,4 13,8 14,4 12,3 15,4 16,4 20,6 21,7 19,4 18,9 21,4 19,9 22,3 22,9 27,7 20,4 22,6 19,2 27,5 29,2 Toimeentulo Lasten pienituloisuusaste (2011) Teema Perusindikaattori Raisio V1 V2 V3 V4 V5 V6 Arvo Muutos Noki Naan Kaar Rusk Turu Koko Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (2011) 7,3 8,7 7,6 9,9 5,8 8,1 9,1 Henkinen hyvinvointi 9.-luokan oppilaista (2011) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8.- Terveys ja toimintakyky huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista (2011) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai Turvallisuus Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista (2011) Asuminen ja Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista ympäristö lapsiasuntokunnista 11,1 10,3 8,9 8 5,6 14,8 14,9 Kuntalaisten Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden 56 palvelut aikana / 1000 alle 18-vuotiasta ,9 52, ,1 73,7 lapsiperheet, % lapsiperheistä (2011) Perusindikaattori Raisio V1 V2 V3 V4 V5 V6 Arvo Muutos Noki Naan Kaar Rusk Turu Koko Toimeentulotukea saaneet 9,4 5, ,8 8,4 8,6 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) 7 4,5 4,4 7,3 5,6 7,1 6,7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä 1,3 väestöstä (2011) 1,1 1, ,4 1,4 Lastensuojeluilmoitusten määrä vuoden aikana (2008) 233??? Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset Teema Henkinen hyvinvointi Perusindikaattori Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä Raisio V1 V2 V3 V4 V5 V6 Arvo Muutos Noki Naan Kaar Rusk Turu Koko 0,7 1 0,6 0,7 0,7 0,7 0,9 6

8 26,3-38, ,3 53, ,9 39,4 22, ,8 21 5,5 2,9 2,2 3,5 1,7 2,1 2,9 2,1 1,6-1,9-1,1 1,2 Terveys ja Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, toimintakyky % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, Terveys ja % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden toimintakyky opiskelijoista (2011) Terveys ja Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) toimintakyky 8,6-18,7 15, ,6 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % Terveys ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) toimintakyky Turvallisuus Alioikeuksissa tuomitut 15 vuotta täyttäneet henkilöt / vastaavanikäistä (2011) 15, ,5 12,3 7,6 13,6 13,9 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, Opiskelu ja työ 13,2 % vastaavan ikäisestä väestöstä (2011) 10,8 10,8 11,8 7,4 10,5 11,2 Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Kuntalaisten Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet palvelut vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2011) vuotiaasta työvoimasta Perusindikaattori Raisio V1 V2 V3 V4 V5 V6 Arvo Muutos Noki Naan Kaar Rusk Turu Koko Nuorisotyöttömät, % 14,4 18,3 9,8 13,7 10,1 12,2 12,4 Paketti 5: Työikäiset Teema Henkinen hyvinvointi Perusindikaattori Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Raisio V1 V2 V3 V4 V5 V6 Arvo Muutos Noki Naan Kaar Rusk Turu Koko 21 17,1 22, ,5 19,2 18,7 8,4 7,8 7,9 7 6,3 7,6 8,3 Opiskelu ja työ Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista Terveys ja toimintakyky 3 4,4 2,2 2,2 2,1-4,1 7

9 Toimeentulo Kuntalaisten palvelut Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2011) 2,6 1,6 1,6 1,2 0,3 1,9 2,2 5,9 2,8 3,2 2,4 1,6 4 3,2 Info Perusindikaattori Raisio V1 V2 V3 V4 V5 V6 Arvo Muutos Noki Naan Kaar Rusk Turu Koko Työttömät, % työvoimasta 8 10,6 6,4 6,4 5,3 10,1 9,8 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 17 27,6 16, ,2 Paketti 6: Ikäihmiset Teema Terveys ja toimintakyky Asuminen ja ympäristö Toimeentulo Kuntalaisten palvelut Raisio V1 V2 V3 V4 V5 V6 Perusindikaattori Arvo Muutos Noki Naan Kaar Rusk Turu Koko Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 58,2 63,6 58,2 58, ,9 63,2 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) 90,6 91,3 92,3 88,9 87,6 88,8 89,6 Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet, 1,9 0,7 1,2 0,9-1 1,5 % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7, ,4 13,5 8,4 11,6 11,9 Perusindikaattori Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Raisio V1 Arvo MuutosNoki V2 Naan V3 Kaar V4 V5 Rusk Turu V6 Koko 7,8 3,5 6,3 5,8 5 4,5 4,5 5,2 3,7 2,9 9 10,9 5,6 5,9 8

10 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) 4,1 4,1 4,1 2 1,4 5,4 4,2 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 45, , ,6 48,6 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä (2011) 1814,6 3941,6 1935,4 1474, ,9 2113,5 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 11,8 13,2 12,5 10,8 10,5 11,3 12,1 Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) 0,7 0,6 0,8 0,6 0,6 0,8 0,8 Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneitä 65 vuotta täyttäneitä hoitajia vuoden aikana yhteensä, kunnan kustantamat palvelut Kodinhoitoavun, tukipalvelujen tai omaishoidon tuen piirissä 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 21 28,2 24,1 17,8 17,6 21,2 24,7 2. Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lapsiperheiden määrä on vähentynyt vuodesta 2006 lähtien, mutta kehitys on hidastunut vuosien 2011 ja 2012 välillä. Vertailukuntiin nähden Raisiossa lapsiperheiden määrä on pienin yhdessä Naantalin kanssa, jossa kehitys on ollut samankaltainen ja jopa nopeampi. Raisiossa ja Naantalissa myös yksinhuoltajaperheiden määrä on vertailualueiden korkein. Raisiossa yksinhuoltajaperheiden määrä kuitenkin väheni vuonna 2012, jolloin noin joka viides lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Avioerojen määrä on Raisiossa ja kaikissa vertailukunnissa suunnilleen samalla tasolla. Tärkeimmäksi huomioksi on noussut se, että ehkäiseviä palveluja kuten koulupsykologi- tai koulukuraattoripalvelua on ollut sama määrä luvulta lähtien. Tällä hetkellä on olemassa kaksi koulupsykologia, joiden työpanos on jaettu kuuden alakoulun ja yhden yläkoulun kesken. Sivistyskeskuksessa on taloudellisen tilanteen vuoksi täyttämättä kolmas koulupsykologin vakanssi. Koulupuolella on toiveissa saada kolmas koulupsykologi lisää. Koulukuraattoreja on yksi ja hänen työpanoksensa kohdistuu täysin yläkouluun (noin 900 oppilasta). Alakoulut ovat tällä hetkellä ilman koulukuraattoria. Riittävällä koulupsykologi ja kuraattoriresurssilla on mahdollista vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Huolestuttavaa 9

11 onkin, että kouluterveyskyselyssä näkyy keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden tuntemuksia ja terveydentila koetaan huonoksi 8. ja 9. luokan oppilaiden vastauksissa. Lisäksi yleinen tuntuma kouluissa ja sosiaali- ja terveydenhoitoalalla kunnassa on ollut, että nuorten tilanne ei ole ollut hyvä viime vuosina. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään jatkossa Raisiossa käytössä olleiden seulojen avulla. Nuorisoseula toteutetaan uudelleen ja muita seuloja kehitetään eteenpäin ja toteutetaan säännöllisin väliajoin. Kouluterveyskyselyn mukaan vanhemmuuden puutteesta raportoi noin joka viides nuori vuoden 2011 kyselyssä. Myös vertailukunnissa tilanne on samanlainen. Vastaukset kertovat kyseisestä ikä- ja kehitysvaiheesta, joka on vaikea sekä vanhemmille että nuorille. Tuloksen kuitenkin uskotaan vastaavan todellisuutta. Yhteiskunnassa vallitsee tällä hetkellä oletus itsenäisistä nuorista, joiden elämään ei tarvitse eikä haluta puuttua, mikä muovaa myös kasvatusta. Vastakkaisena ilmiönä samaan aikaan monikulttuurisissa perheissä korostuu vanhempien ja isovanhempien merkitys ja vanhemmuuden läsnäolo. Raisiossa lapsiperheiden pienituloisuusaste on korkeammalla tasolla kuin vertailukunnissa ja tilanne on heikentynyt viime vuosina. Myös toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2007 lähtien. Vuonna 2011 noin yhdeksän prosenttia lapsiperheistä sai toimeentulotukea, mikä on vertailualueisiin nähden paljon. Lapsiperheiden heikko taloudellinen tilanne selittyy ainakin jossain määrin teollisuuden lakkauttamisella, työpaikkojen katoamisella ja työttömyyden lisääntymisellä. Nuorten ja nuorten aikuisten koulutuksen, työttömyyden ja toimeentulotuen käytöstä laaditaan tilannearvio, jossa selvitetään nuorten aikuisten tilannetta tarkemmin. Lastensuojelussa kodin ulkopuolelle tehtyjen sijoitusten määrä on pysynyt tasaisena noin prosentissa 0-17-vuotiaasta väestöstä. Lastensuojelun avohuollon piirissä olleiden lasten määrä on kasvanut selvästi vuodesta 2009 lähtien, mikä on ensisijaisesti hyvä asia. Ongelmiin pystytään vastaamaan avohuollon tukitoimien avulla eikä rajumpiin keinoihin tarvitse ryhtyä. Pienten lasten kanssa tehtävää työtä organisoidaan jatkossa oppilashuollolliseen suuntaan. Peruspalveluja vahvistetaan esim. neuvolan perhetyön laajentamisella kaikkiin päiväkoteihin, uuden koulukuraattorin toimen perustamisella ja Lapset puheeksi -menetelmän juurruttamisella yhteiseksi työkaluksi. Työikäinen väestö Työttömyys kasvoi voimakkaasti vuonna 2008, mutta kasvu on tasoittunut viimeisinä tilastointivuosina. Turun seutukunnassa ja koko maassa työttömyys oli korkeampi kuin Raisiossa vuonna Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vasta vuonna 2009, jonka jälkeen yli vuoden työttömänä olleiden määrä on lisääntynyt tasaisesti. Vuonna 2012 Raision työttömistä 17 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä. Turun seutukunnassa pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli 25 prosenttia vuonna Useat työikäisiä koskevat ilmiöt kulkevat työttömyyden kehityksen mukaisesti. Toimeentulotuen saajien määrä on vaihdellut työttömien määrä mukana. Raisiossa toimeentulotukea yli vuoden ajan saaneiden määrä on kasvanut koko tarkasteluajanjakson ajan. Vuonna 2011 Raision työikäisestä väestöstä 2,6 prosenttia oli saanut toimeentulotukea yli vuoden, kun taas Turun seutukunnassa keskimäärin alle kaksi prosenttia. Ikäihmiset Säännöllisessä kotihoidossa olevien asiakkaiden määrä on ollut tasainen Raisiossa koko tarkasteluajanjakson ajan vuodesta 2007 lähtien. Noin kahdeksan prosenttia yli 75-vuotiaista on ollut kotihoidon piirissä vuosien välillä. Ruskolla kotihoidon asiakasmäärä on vaihdellut jon- 10

12 kin verran. Vuoteen 2010 asti asiakasmäärä laski tasaisesti, mutta kääntyi kasvuun vuonna Ruskolla on päässyt helpommin tehostetun palveluasumisen asiakkaaksi kuin Raisiossa, mikä on vähentänyt kotihoidon asiakkaiden määrää aikaisempina vuosina. Vertailukuntiin nähden säännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrä on Raisiossa hieman pienempi kuin Naantalissa, Kaarinassa ja Nokialla. Valtakunnallisen ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa säännöllistä kotihoitoa saavien osuuden tavoite on prosenttia. Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä on ollut kasvava Raisiossa vuodesta 2006 lähtien. Vuosien 2011 ja 2012 välillä omaishoidon tuen asiakkaiden osuus 75 vuotta täyttäneistä nousi viidestä noin kahdeksaan prosenttiin. Vuonna 2011 omaishoidon resursseja lisättiin ja myös positiivinen suhtautuminen omaishoitoon kasvatti asiakasmääriä. Omaishoidon määrän lisääntymisen myötä omaishoitajien tukipalveluiden on oltava riittävät ja toimivat. Omaishoidon kasvu selittää edellä mainittua kotihoidon määrää, joka oli pienempi kuin vertailukunnissa. Vuonna 2012 omaishoidon 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vertailualueisiin nähden korkein. Ruskolla omaishoidon asiakasmäärissä on vuosittaista vaihtelua, joka saattaa johtua kunnan pienuudesta ja pienestä kohdejoukosta. Valtakunnallisen ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa omaishoidon tuen asiakkaiden tavoite on 5-6 prosenttia. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanut hieman Raisiossa vuosien 2007 ja 2011 välillä. Vuoden 2010 jälkeen omia paikkoja ei ole enää lisätty. Ruskolla tehostetussa palveluasumisessa olevien 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä oli vertailualueiden korkein vuonna 2011 eli noin 11 prosenttia. Raisiossa vastaava luku oli 5,2. Valtakunnallisen ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa tehostetun palveluasumisen asiakkaiden tavoite on 5-6 prosenttia. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on ollut laskeva vuodesta 2007 lähtien. Raision kehitys on samankaltaista kuin koko maan keskiarvon kehitys. Valtakunnallisen ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa pitkäaikaisen laitoshoidon tavoite on kolme prosenttia. Vuonna 2011 Raisiossa 75 vuotta täyttäneestä väestöstä noin neljä prosenttia oli pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Ruskolla vastaava luku oli 1,4. Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmäärien kehitys on ollut toivotunlaista. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrä 75 vuotta täyttäneillä raisiolaisilla on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2008 avattiin oma ympärivuorokautisenhoidon pienryhmäkoti. Sen avulla saatiin Raision terveyskeskussairaalan vuodeosastolta vapautettua hoitopaikkoja erikoissairaanhoidossa jatkohoitopaikkaa odottaville potilaille. Vuodesta 2011 lähtien Raision terveyskeskussairaalan toimintaa on tehostettu vähentämällä siellä hoidettavia pitkäaikaislaitoshoidon asukkaita. Muutoksen myötä sairaalan osastot ovat erikoistuneet hoitamaan tiettyjä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon siirtyviä potilasryhmiä. Lonkkamurtumien määrä yli 65-vuotiailla on vaihdellut vuosittain jonkin verran. Vuonna 2011 lonkkamurtumia oli hieman vajaalla prosentilla 65- vuotiaasta väestöstä. Lonkkamurtumien ennaltaehkäisy on yhtenä toimenpide alueena tulevassa ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa. Asia on tärkeä toimintakykyisten vuosien lisäämiseksi kuntalaisten elämään. Lonkkamurtumien määrän kehitys on samankaltaista myös vertailukunnissa. Ikärakenne ja väestön pääasiallinen toiminta Raisio on varttuneiden keski-ikäisten kaupunki. Suurimmat ikäluokat löytyvät vuotiaista. Raisiossakin väestö ikääntyy, mikä heikentää demografista huoltosuhdetta. Huoltosuhdetta rasittava toinen osatekijä, alle 15 -vuotiaiden lasten määrä on puolestaan pienentynyt Raisiossa vuodesta 2005 alkaen. Luonnollinen väestönkasvu on ollut Raisiossa merkittävin kasvun osatekijä. Syntyneitä on ollut koko 2000-luvun jatkuvasti reilusti kuolleita enemmän. 11

13 Tilastokeskuksen uusimmassa väestöennusteessa Raision väestökehitys on arvioitu kokonaisuudessaan hitaammaksi kuin aiemmassa ennusteessa, esim. vuonna 2040 Raisiossa arvioidaan olevan noin 1200 asukasta vähemmän kuin vanhassa ennusteessa. Lisäksi tuoreimman väestöennusteen mukaan vanhempien ikäluokkien määrä ei kasva Raisiossa tulevaisuudessa niin paljon kuin viime strategiakauden ennusteessa oletettiin. Varttuneiden keski-ikäisten Raisio tulee kuitenkin varmuudella harmaantumaan. Edelleen on odotettavissa, että yksin asuvien vanhusten määrä kasvaa. Vuonna 2012 oli 65 vuotta täyttäneitä 18 % ja ennusteen mukaan vuonna 2035 heidän osuutensa on 30 %. Eläköityminen näkyy myös Raision sosioekonomisessa rakenteessa: eläkeläisten osuus on kasvanut 2000-luvun jälkipuoliskolla 21 %:sta 24 %:iin. Samaan aikaan on tapahtunut suuri muutos myös työntekijöiden lukumäärässä, joka on pienentynyt 1000 henkilöllä. Kieli Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia oli Raisiossa vuoden 2012 lopulla 5,3 % kaikista Raisiossa asuvista. Kymmenen vuotta aiemmin vieraskielisiä oli 2,7 %. Vuonna 2012 suomenkielisten määrä väheni (-107), kuten Varsinais-Suomen kunnista myös Salossa, Uudessakaupungissa, Loimaalla, Naantalissa ja Mynämäellä. Samaan aikaan vieraskielisten määrä kasvoi niin Raisiossa kuin kaikissa em. kunnissa. Vieraskielisiä asuu yhä enemmän myös maakunnan pienissä maalaiskunnissa luvulla väkiluvun kasvusta 48 % on johtunut kotimaisia kieliä puhuvien kasvulla. Muita kieliä puhuvien merkitys väestönkasvun kannalta on voimistunut luvun puolivälin jälkeen. Vuosina väkiluvun kasvusta enää 21 % selittyy kotimaisia kieliä puhuvien kasvulla. Muuttoliike Vilkas muuttoliike on Raisiolle ominaista. Muuttoja Raisioon ja Raisiosta pois on ollut vuosittain yli Ikärakenteen ja työllisyyskehityksen kannalta muuttoliike on Raisiolle edullinen: Raisio saa muuttovoittoa nuorten aktiivi-ikäisten ikäluokissa ja työllisissä. Mutta muuttoliikkeessä on Raision kannalta myös epätasapainottavia piirteitä. Muuttoliikkeen tulokertymävaikutus on Raisiolle epäedullinen, sillä tulomuuttajien keskimääräiset tulot ovat pienemmät kuin lähtömuuttajilla. Viimeisen viiden vuoden aikana Raisio on kokenut muuttotappiota vuotiaiden osalta (vajaat 100 henkilöä), kun edelliseltä 5-vuotisjaksolta Raisio sai ko. ikäryhmässä muuttovoittoa. Poismuutossa on havaittavissa vuodesta 2009 alkaen pientä kasvua myös 65 vuotta täyttäneissä ja selvää notkahdusta on havaittavissa Raisioon muuttaneissa 65 +:ssa vuodesta Tilastokeskuksesta saadun tiedon mukaan Raisio on menettänyt vuotiaita asukkaita eniten Naantaliin ja Turkuun. Muuta Asuntokuntien keskikoko on merkittävästi pienentynyt koko maassa ja Raisiossakin 2000-luvulla. Yhden hengen asuntokunta on Raision yleisin asuntokuntatyyppi: 39,2 % kaikista. Työllisyystilanne on myös Raisiossa vaikeutumassa. Raision lähtötilanne on kuitenkin erilainen: työttömien osuus koko väestöstä oli vuoden 2011 lopussa Raisiossa korkeampi kuin kaupunkiseudun muissa kunnissa, Turkua lukuun ottamatta. Työllisen työvoiman määrä kääntyi laskuun ja työttömien määrä kasvuun vuonna

14 Perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Raisiossa noin 67 % ja vastaava osuus oli vuonna ,4 %. Osuus on kuitenkin selvästi pienempi kuin kaupunkiseudun lähikunnissa. Osallisuus, terveys ja turvallisuus Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa on Raisiossa selvästi vähäisempää kuin koko maassa ja kaupunkiseudulla keskimäärin. Äänestysvilkkaus Raision kuntavaaleissa on ollut vaisua koko 2000-luvun ja se on viime vuosina heikentynyt. Alhainen äänestysaktiivisuus viitannee mm. tarpeeseen vahvistaa kuntalaisten osallisuutta kotikuntansa asioihin. Kelan sairastavuusindeksissä ei ole tapahtunut Raisiossa merkittäviä muutoksia ja taso on selvästi alle maan keskiarvon. Mutta Raisiossa sairastavuus on korkeammalla tasolla kuin vertailukunnissa. Sairastavuusindeksi on yksi Raision uuden strategian seurantamittareista, jonka avulla arvioidaan kaupungin onnistumista terveeseen elämäntapaan kannustamisessa. Terveyden edistämisaktiivisuutta strategisessa johtamisessa mitataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TEA-Viisari kyselyn perusteella. Raision tulos vuodelta 2011 vaikuttaa vaatimattomalta ottaen huomioon kaupungin pitkäjänteiset linjaukset ennalta ehkäisevien palvelujen kehittämiseen. Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrässä on Raisiossa tapahtunut myönteistä kehitystä, mutta taso on paljon korkeampi kuin vastaavan kokoisissa naapurikunnissa, mutta hieman alle kaupunkiseudun keskiarvon. Henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa Raisiossa on myös aleneva trendi ja taso on selvästi alempi kuin seudulla keskimäärin ja vastaavan kokoisissa naapurikunnissa. Päihtyneiden säilöön otossa on aleneva trendi, taso vähän korkeampi kuin naapureilla, mutta huomattavasti alempi kuin kaupunkiseudulla keskimäärin. Tulot Pitkällä aikavälillä raisiolaisten keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ovat kasvaneet, mutta kasvu on ollut hitaampaa kuin esim. Kaarinassa, Naantalissa ja Maskussa. Hyvinvointikertomuksessa käytetty tulonjakoa kuvaava indikaattori ilmaisee asuntokuntien käytettävissä olevien kaikkien rahatulojen jakautumista. Tuloerojen taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, jonka laskennassa on huomioitu asuntokuntien erilaisuudet. Kertoimen arvot esitetään usein sadalla kerrottuna, jolloin kertoimen maksimiarvo on 100. Mitä suurempi arvo, sitä epätasaisempi tulonjako on. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Raisiossa tulonjako on hieman tasaisempaa kuin koko maassa keskimäärin ja samaa suuruusluokkaa olevissa lähikunnissa. Viiden viime vuoden aikana tapahtunut kehitys on lisännyt tulonjaon tasaisuutta. Pienituloisten kotitalouksien osuus (10,6 %) on kasvanut viiden viime vuoden aikana Raisiossa ja on hieman suurempi kuin vastaavan kokoisissa lähikunnissa, mutta selkeästi pienempi kuin kaupunkiseudulla ja koko maassa keskimäärin. Toimeentulo Toimeentulotuen bruttomenot asukasta kohti vuoden 2012 aikana olivat Raisiossa huomattavan korkeat verrattuna naapureihin, koko kaupunkiseutuun ja koko maan keskiarvoon. Lisäksi viiden vuoden aikana toimeentulotukimenoissa tapahtunut kasvu on Raisiossa ollut tuntuvaa, vähin- 13

15 tään 15 % (tarkempaa tietoa ei ole käytettävissä). Pitkää aikaväliä kuvaavia vertailukelpoisia tietoja toimeentulotukea saaneiden määrästä on saatavissa vain vuoteen 2010 asti, jolloin Raisiossa toimeentulotukea saaneita oli 7,4 % väestöstä. Osuus vaihteli välillä 6,8 9,7 % vuosina , minkä jälkeen toimeentulotukea saaneiden osuus pysytteli parin vuoden ajan selvästi alemmalla tasolla. Alimmillaan osuus oli vuonna 2007, jolloin se oli 4,9 % luvun lamavuosina toimeentulotukea sai jopa 11,4 % väestöstä. 3. Keskeiset opit ja evästykset päättyneeltä valtuustokaudelta Kaupunginvaltuusto on vuosittain seurannut väestön hyvinvointiin liittyviä asioita ja suunnitelmia voimaan tulleen terveydenhuoltolain 12 :n mukaisesti mm. lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman sekä hoito- ja hoivapalveluohjelman päivittämisen sekä yleisemmin talousarvion ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Nyt käyttöönotettu sähköinen hyvinvointikertomus kokoaa yhteen ja tiivistää keskeiset väestön hyvinvointiin liittyvät asiat ja suunnitelmat terveydenhuoltolain 12 :n tarkoittamaksi laajemmaksi hyvinvointikertomukseksi. Keskeiset johtopäätökset koskien laaja-alaisen hyvinvointityön kehittämistä viime valtuustokaudelta tiivistyvät kahteen keskeiseen asiakokonaisuuteen: Oppi Kasvuympäristöihin jalkautuvan ehkäisevän työotteen levittäminen ja ylisektorisesti organisoitu hyvinvoinnin edistäminen ovat vaikuttavaa ja kustannustehokasta hyvinvointityötä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Raision kaupungin ensimmäisen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman. Ohjelma edistää perusopetuslain (642/2010), nuorisolain ( /72), lastensuojelulain ( /417), neuvola-, opiskelu- ja kouluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen ( /380) edellyttämien perhelähtöisten toimenpiteiden toteutumista ja ohjaa kuntia kohdentamaan resursseja joustavaan ja suunnitelmalliseen kasvuympäristöissä tapahtuvaan yhteistyöhön. Em. ohjelman ja siinä määritellyn hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteen kautta johdettu työskentely on ehkäisevien palvelumuotojen käyttöönoton ohella ollut yksi keskeinen osa keinoja, joilla on saavutettu valtakunnallisesti poikkeuksellista tulosta perheiden palvelujen osalta: mm. kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on Raisiossa 40 %-yksikköä pienempi kuin kolme vuotta sitten. Evästys Kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aiempaa tiiviimpää ja selkeämmin johdettua ylihallinnollista työskentelyä, jossa eri toimijat toimivat samojen strategisten tavoitteiden suuntaisesti. 14

16 Raision kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmassa määriteltyä yhteistyörakennetta, jonka avulla edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja seurataan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kaupungin organisaation eri tasoilla, on syytä selvittää laajennettavaksi koko hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteeksi. Myös yhteistyörakenteen johtamista, vastuita ja tavoitteita on syytä selventää ja linjata uuden strategian mukaisiksi sekä vastuuttaa kaikkia yhteistyöryhmään kuuluvia jäseniä osallistumaan aiempaa aktiivisemmin ylihallinnolliseen hyvinvoinnin edistämiseen. OSA II NYKYISEN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 1. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Raision kaupungin strategian sisältyy viisi painopistettä (menestystekijää), joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava valtuustokaudella : 1. Tasapainoinen talous Investoinnit kustannetaan keskipitkällä aikavälillä omarahoitteisesti eikä nettovelan määrä kasva. Vuositulos on positiivinen ja eikä yksikään kriisikuntamittareista täyty. 2. Hyvinvointia ja kustannustehokkuutta ennakoivista palveluista Ennakoivilla palveluilla ja ylisektorisella yhteistyöllä Raisio hakee asiakaslähtöisyyttä ja parempaa kustannusten hallintaa palvelutarpeen muutoksiin. Raisio on hyvä ja turvallinen paikka käydä koulua ja opiskella. 3. Houkuttelevat asuinalueet ja vetovoimainen keskusta Raisio pidetään asukkaille vetovoimaisena vaikuttamalla erityisesti tonttitarjontaan, asumisen edellytyksiin ja lähiympäristön viihtyvyyteen. 4. Elinkeinoelämän tarpeet huomioiva kaupunki Raisiossa on kilpailukykyinen yritystonttivaranto ja markkinointiin panostetaan vuosittain. Uusia toimijoita haetaan myös seudun ulkopuolelta. Raisio hyödyntää logistista asemaansa elinkeinopoliittisessa maankäytössä. Liikenneyhteyksien toimivuudesta huolehditaan riittävien investointien, aktiivisen yhteistyön sekä edunvalvonnan kautta. Palveluhenkisyys, nopeus ja tasapuolisuus määrittävät kaupungin toimintatapaa yritysyhteistyössä. 5. Itsenäinen toimija ja aktiivinen vaikuttaja seutuyhteistyössä Raisio on itsenäinen peruskunta, joka tekee yhteistyötä seudun kuntien kanssa ja osallistuu aktiivisesti kaupunkiseutua hyödyttäviin hankkeisiin. Raisio kantaa seudullista vastuuta ja edellyttää sitä myös muilta alueen kunnilta. 15

17 Strategiaraportissa on määritelty kullekin menestystekijälle toimenpidelinjaukset ja tavoitetasot sekä mittarit/seurantatavat 2. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Raision kaupungin strategia Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointikortti Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle Työikäisten päihde- ja mielenterveysohjelma Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoito- ja hoivapalveluohjelma Ota väkivalta puheeksi - Raision malli lähisuhde- ja perheväkivaltaan puuttumisessa Seudullinen kotouttamisohjelma Terveysliikuntaohjelma Asunto-ohjelma Ikäihmisten hyvinvointikortit: Kaatuilu Mielen hyvinvointi Muistisairaudet Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma 3. Koko kaupungin strategiaan ( ) sisältyvät linjaukset hyvinvoinnin edistämiseksi valtuustokaudella Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Ennakoivilla palveluilla ja ylisektorisella yhteistyöllä Raisio hakee asiakaslähtöisyyttä ja parempaa kustannusten hallintaa palvelutar- 1. Ennakoivalla ikäihmisten hoidolla vähennetään ympärivuorokautisen hoidon tarvetta - Tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaislaitoshoidossa olevien yli 75-v. peittävyys --> osuus pienenee 16

18 peen muutoksiin. Raisio on hyvä ja turvallinen paikka käydä koulua ja opiskella 2. Oikea-aikaisilla perusterveydenhuollon palveluilla vähennetään erikoissairaanhoidon käyttöä 3. Ennakoivalla lastensuojelulla vähennetään häiriötilanteista koituvia haittoja ja tarvetta huostaanottoihin 4. Raision kaupunki kannustaa terveeseen elämäntapaan 5. Raisio on liikuntakaupunki 6. Määritellään Raision varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen kehittämiskohteet ja painopisteet 7. Peruskoulun jälkeen jokaisella on opinto- tai työpaikka tai muu jatkosuunnitelma - Erikoissairaanhoidon polikliiniset käynnit ja hoitovuorokaudet --> vähenevä trendi - Erikoissairaanhoidon nettokustannusten kasvu ja perusterveydenhuollon nettokustannusten kasvu - -> hidastuva kasvu - Kodin ulkopuolelle sijoitettujen hoitopäivät --> vähenevä trendi - Päihdekäytön seurauksena tehdyt lastensuojeluilmoitukset --> ilmoitusten määrä vähenee - Ikävakioitu sairastavuusindeksin kehitys --> seurataan tilinpäätöksen yhteydessä - Liikuntapaikkojen käyttö --> seurataan tilinpäätöksen yhteydessä - Laaditaan koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma --> valmis v Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä --> nuoria < 5 - Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys --> työttömyysaste on pienempi kuin Turun seudulla keskimäärin ja nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrä ei kasva 17

19 OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Raision kaupunginvaltuusto käsittelee hyvinvointikertomusta