OMENATARHAN PÄIVÄKOTI

Transkriptio

1 OMENATARHAN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2012 (Suunnitelma pohjautuu Länsi-Saimaan kuntien Seudulliseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan) (SeutuVasuun)

2 OMENATARHAN PÄIVÄKOTI Osoite: Muukkolantie 6 C Taipalsaari Leppäkertut (3-5v. ryhmä) Pörriäiset (eskari) Päiväkodin johtaja omenatarha@taipalsaari.fi

3 LEPPÄKERTTUJEN RYHMÄ Paikkoja vuotiaat Lastentarhanopettaja, 2 lähihoitajaa

4 PÖRRIÄISTEN ESIKOULU- Paikkoja 21 RYHMÄ Lastentarhanopettaja, 2 lähihoitajaa, avustaja

5 OMENATARHAN ARVOT TURVALLISUUS KASVATUSTYÖN NÄKÖKULMASTA * Riittävä ammattitaitoinen henkilökunta * Yhteiset säännöt * Säännöllinen tarkoituksenmukainen päivärytmi * Päiväkodilla on oma turvallisuussuunnitelma * Pienryhmien tarkoituksenmukainen kokoaminen * Aikuisen läsnäolo ja kuuntelu * Turvallinen fyysinen ympäristö sisällä sekä ulkona * Sisätossujen käyttö VANHEMPIEN NÄKÖKULMASTA * Lapsi tuodaan ja haetaan aina ryhmän aikuisen kautta * Raportoimme tapaturmat ja vahingot vahinkoilmoituksella * Kirjaamme ylös neuvottelut ja keskustelujen pääsisällöt erityisen tuen tarpeessa olevien lasten kohdalla * Henkilöstön vaitiolovelvollisuus * Avoin ja luottamuksellinen yhteistyö * Ajantasaiset omat ja varahakijan yhteystiedot

6 HENKILÖSTÖN VÄLISEN VUOROVAIKUTUKSEN NÄKÖKULMASTA * Avoin vuorovaikutus * Riittävä ammattitaitoinen henkilökunta * Yhteiset säännöt, joihin työntekijät perehdytetään * Työyhteisön tuki * Lapset ensin, sitten muut askareet * Työterveyshuolto

7 TASA-ARVOISUUS KASVATUSTYÖN NÄKÖKULMASTA * Hoitoon tullessa jokaisella lapsella oma tapa tutustua ryhmään * Jokaisella lapsella on oikeus tasavertaiseen ja kokonaisvaltaiseen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen * Kohtelemme lapsia oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kunkin lapsen kehitystaso, erityiset tarpeet ja kulttuuritausta huomioiden * Kaikilla samat säännöt VANHEMPIEN NÄKÖKULMASTA * Tiedonkulku päiväkodin ja perheiden välillä viikko- ja kuukausikirjeiden avulla * Reissuvihkojen kautta samat viestit kaikille perheille, perheillä mahdollisuus viestittää päiväkodille * Kaikki perheet ovat tasavertaisessa asemassa riippumatta sosiaalisesta asemasta tai syntyperästä * Kasvatuskumppanuus = tasaarvoinen vuorovaikutus vanhempien kanssa * Vanhemmat ovat lapsensa parhaat asiantuntijat

8 HENKILÖSTÖN VÄLISEN VUOROVAIKUTUKSEN NÄKÖKULMASTA * Tiimityöskentely; tiimisopimus määrittelee työtehtäviä tehdään niin kuin on sovittu * Kannustamme jokaista käyttämään omia vahvuuksiaan * Rehellisyys, avoimuus ja pitkäjänteisyys

9 KUNNIOITTAMINEN KASVATUSTYÖN NÄKÖKULMASTA * Jokainen lapsi on arvokas * Jokainen lapsi hyväksytään omana itsenään * Arvostetaan jokaisen omaa tilaa * Toisten huomioonottaminen * Lasten asioista puhuminen tarpeettomasti heidän kuullen * Lapsen näkökulman huomioiminen ja mielipiteen huomioonottaminen VANHEMPIEN NÄKÖKULMASTA * Kunnioitamme vanhempien arvoja ja kasvatusperiaatteita * Kasvatusvastuu on aina vanhemmilla * Huomioimme perheiden kulttuuriperintöä ja uskonnollista vakaumusta * Luomme perheiden ja henkilökunnan välille toisiaan kunnioittavan kasvatuskumppanuuden

10 HENKILÖSTÖN VÄLISEN VUOROVAIKUTUKSEN NÄKÖKULMASTA * Jokainen saa olla oma itsensä * Kunnioitamme toistemme ammattitaitoa ja osaamista * Ristiriidat selvitetään siellä missä ne syntyvät

11 Vanhempainilloissa 7.9. ja teettämämme arvokyselyn perusteella vanhemmille tärkeiksi arvoiksi nousivat: 1. Empatian taidot 2. Rajat lapselle 3. Käytöstavat 4. Itseluottamus 5. Leikkitaidot

12 LAPSI OPPII MONIN TAVOIN: LEIKKIEN LIIKKUEN TAITEEN KEINOIN TUTKIEN. NÄIDEN KEINOJEN AVULLA LAPSI OPPII LUONTAISESTI ITSE JA NÄITÄ KEINOJA VOIMME KÄYTTÄÄ KASVATTAJINA LASTEN KANSSA TUTUSTUESSAMME YMPÄRÖIVÄÄN MAAILMAAN. KIELI ON PERUSTANA OPPIMISELLE JA TUKEE LAPSEN AJATTELUA (Seutuvasu)

13 LEIKKIMINEN Lelupäivä on kerran viikossa koko talossa Mahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin (hyvän leikin voi jättää korjaamatta ja jatkaa seuraavana päivänä tilanteen salliessa) Aikaa ja tilaa lapsen omalle luovalle leikille Mahdollisuus erilaisiin leikkeihin (erilaisia tiloja, välineitä) Aikuinen tarkkailee, havainnoi ja on lapsen saapuvilla, tarvittaessa ohjaa leikkiä Erilaisia, ikätasoon sopivia leikkivälineitä ja pelejä Leikkiessä opetellaan tunteiden käsittelyä ja sosiaalisia taitoja Erilaiset teemat, retket ja vierailijat tukevat lapsen mielikuvitusta ja inspiroivat leikkejä

14 LIIKKUMINEN MINKÄ KEHO TEKEE, SEN AIVOT MUISTAVAT LIIKKUMINEN ON OSA JOKAPÄIVÄISTÄ TOIMINTAA Mahdollisuus liikkua eri tavoin erilaisissa maastoissa Liikkuminen sekä ulkona että sisällä (säännölliset salivuorot) Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään ympäröivää luontoa Sekä ohjattua että oma-aloitteista liikkumista Pienen ryhmän kanssa liikkuminen ja kiipeily eskarin pihalla iltapäiväulkoilun aikana Vuodenaikojen hyödyntäminen Erilaisia hyppyruudukoita hyödynnetään sisällä sekä ulkona Aikuiselta sallivuutta ääntä tuottavaan toimintaan ja erilaiseen sisällä liikkumiseen, erilaisia välineitä käyttöön (mielikuvitusta!) Patjahuoneessa sallitaan riehumisleikit (Leppäkerttujen puolella)

15 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN NÄIN MEILLÄ KOETAAN JA ILMAISTAAN TAIDETTA: Pörriäiset Piirrellään vapaasti Tehdään erilaisia ohjattuja kädentöitä (askarteluja, käsitöitä, kuvallista ilmaisua jne.) eri materiaaleista ja eri välinein Annetaan materiaalia tarjolle lasten saapuville Lepohetkellä lukeminen (erilaisia satukirjoja ja tarinoita) Sadutus (kirjoitetaan lasten omia satuja muistiin) Aikuinen tutustuu ensin itse eri materiaaleihin ja tekniikoihin Musiikkihetket (laululeikit) Roolileikit Pöytä- ja nukketeatteri Leppäkertut 1 krt/vk kädentaitoja (piirretään, maalataan, askarrellaan), 1 krt/vk musiikkia, 1 krt/vk liikuntaa Tehdään teatteriretkiä, tutustutaan näyttelyihin Lapset innostetaan esittämään nukketeatteria ja muita esityksiä

16 TUTKIMINEN Reagoidaan lasten huomioihin Aitoa kuuntelemista, laskeutumista lapsen tasolle Tutkitaan haistellen, maistellen, tunnustellen, katsellen, kuunnellen Ihmetellään itsestäänselvyyksiä Järjestetään luontoretkiä Tarjolle tietoa luontoasioista Luonnon havainnoiminen eri vuodenaikoina Sään havainnointi päivittäin Metsäretket Opetetaan lapsia pohtimaan ja kyseenalaistamaan

17 KIELI JA KOMMUNIKAATIO NÄIN TUEMME LAPSEN KIELEN KEHITTYMISTÄ. Aikuiset käyttävät hyvää ja rikasta kieltä Luetaan lapsille monipuolista kirjallisuutta Sadutetaan (kirjoitetaan lasten omia satuja muistiin) Lorut, riimit, laulut, arvoitukset, tavutaputus Äänisadut Käytetään murretta Harjoitellaan asioiden selittämistä ja neuvottelua Jutustelua ja rupattelua Aikuiselta vaaditaan kiinnostusta kuulemaansa kohtaan Asioiden, esineiden nimeäminen

18 SOSIAALISET TAIDOT Tuttu, turvallinen kasvuympäristö -Tunne siitä, että on tärkeä ja hyväksytty ryhmän jäsen omana itsenään -Oman vuoron odottaminen -Toisten kuuntelu -Yhteisten sääntöjen noudattaminen -Ristiriitatilanteiden hallitseminen -Pettymysten sietäminen -Tunteiden hallinnan opettelu

19 ORIENTAATIOT (SUUNTAUTUMISET) LAPSET POHTIVAT LUONTAISESTI JA LASTEN KIINNOSTUSTA HERÄTELLÄÄN YMPÄRÖIVÄN MAAILMAN ILMIÖITÄ KOHTAAN : MATEMAATTINEN ORIENTAATIO LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO HISTORIALLIS YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO ESTEETTINEN ORIENTAATIO EETTINEN ORIENTAATIO USKONNOLLIS KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO TAVOITTEENAMME ON, ETTÄ LAPSEN KEHITYS ETENEE TASAPAINOISESTI JA HÄN SAA VALMIUKSIA PÄRJÄTÄ ELÄMÄSSA.

20 MATEMAATTINEN ORIENTAATIO LAPSI ON LUONTAISESTI KIINNOSTUNUT MATEMATIIKASTA. NÄIN SE NÄKYY ARJESSA: -kalenterin asiat -lasketaan erilaisia asioita esim.lapsia, tavaroita jne. -ruokailussa määrien laskeminen -kellonaikoja taksien lähtiessä ja kuinka paljon aikaa kun haetaan kotiin -vertailua -pelien pelaaminen (lauta- ja palapelit) -kauppaleikit NÄIN TUEMME LAPSEN KEHITYSTÄ: -Eskarimäen matematiikka -kannustetaan lasta itse ratkaisemaan ja laskemaan

21 LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO NÄIN LUONNON HAVAINNOINTI NÄKYY MEILLÄ: Metsäretket Säähavainnot Luonto eri vuodenaikoina Avaruus Syksyn satoa Aikuisella halua mennä luontoon Luonnon suojelu ( norppatäti ), roskien kerääminen, jätteiden kierrätys (jätejengi) Opetellaan kunnioittamaan luontoa (ei tallata pikkueläimiä)

22 HISTORIALLIS YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO NÄIN KOHTAAMME MENNEEN JA NYKYISYYDEN SEKÄ TULEVAN: Röytyn museoon tutustuminen Viikonlopun tapahtumista kertominen Lapsen omat vauvakuvat yms. perhehistoria Oman nimen historia (tarinat vanhemmilta miksi juuri tämä nimi on minulle valittu) Liikenneturvallisuuskasvatus

23 ESTEETTINEN ORIENTAATIO NÄIN OHJAAMME LAPSIA NÄKEMÄÄN JA ARVOSTAMAAN KAUNEUTTA YMPÄRILLÄÄN: Ihmetellään luonnon kauneutta ja rakennettua ympäristöä Oman päiväkotitilan kaunistaminen ja siisteydestä huolehtiminen Ohjataan lapsia arvostamaan toisten töitä Tutustutaan näyttelyihin mahdollisuuksien mukaan (esim. kunnantalolla olevat näyttelyt)

24 EETTINEN ORIENTAATIO LUOMME LAPSILLE PERUSTURVALLISUUTTA OPETTAMALLA: HYVIÄ KÄYTÖSTAPOJA: -aikuinen hyvänä esimerkkinä omalla käytöksellään -ohjataan lapsia hyvään käytökseen -saman asian toistaminen Kiitos, anteeksi, ole hyvä; hyvän käytöksen kultajyvä. RISTIRIITOJEN RATKAISUA MYÖNTEISELLÄ TAVALLA: -ohjataan lapsia neuvottelemaan asioista -pienistä asioista ei tarvitse loukkaantua OTTAMAAN VASTUUTA OMISTA TEOISTA -ristiriitatilanteet selvitetään osapuolten kesken anteeksi pyytäen ja antaen -syy ja seuraus suhteen opettaminen Yhdessä laadittuja sääntöjä noudattamalla perusturvallisuus säilyy.

25 USKONNOLLIS KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO KUNNIOITAMME PERHEEN OMAA VAKAUMUSTA SEKÄ OPETAMME KUNNIOITTAMAAN MYÖS MUIDEN VAKAUMUSTA. Evankelisluterilainen pyhäkoulu/seurakunnan työntekijän pitämä tuokio kerran kuussa Taipalsaaren seurakunnan toimesta Kirkkovuoden juhliin tutustuminen Joulukirkko, esikoululaisten kouluunsiunaaminen

26 OSALLISUUS Lapsella on oikeus iloita itsestään ja kokea, että muutkin nauttivat hänen läheisyydestään. Lapsen osallisuus kasvaa ympäristössä, jossa hänen tarpeensa huomioidaan. Lapsi saa aikuisilta turvaa ja lohtua, mutta myös mahdollisuuksia oppia uutta. Lapsi saa kokea, että hänen rohkeutensa ilmaista itseään saa aikaan asioita, joista hän itse sekä muut hyötyvät. Osallisuus on myös omatoimisuutta, joka mahdollistetaan sillä, että lapsi saa riittävästi aikaa harjoitella. Osallisuus on lapselle valintojen tekoa, vastuun ottamista ja päätöksiin osallistumista. Lapsi on osa kotia ja kaveriporukkaa sekä ympäröivää yhteiskuntaa ja sen ajankohtaisia tapahtumia. Lapsella on oikeus olla sellaisten aikuisten kasvatettavana, jotka kunnioittavat ja kuuntelevat häntä ja kiinnostuvat lapsen maailmasta yhä uudelleen. Lähde: VKK-Metro, lasten osallisuus pääkaupunkiseudun päivähoidossa

27 OSALLISUUDEN KEINOJA LEPPÄKERTUT: -toiveiden torstai (toiveiden ja mielenkiinnon kohteiden toteuttaminen) -aamu- ja välipalaan liittyviä valintoja (halutessaan maidon kaataminen itse, leivän voitelu, leivänpäällisten valinta) -ulkoliikunnassa leikin valintaa

28 PÖRRIÄISET: -tähtieskarilainen -kalenteriapulainen -leikin valinta -lepohetkisadun valinta -apulainen jakaa lepohetkimateriaalin (hammaspastillit, kynät, paperit, alustat) -lauluhetken laulujen toivominen

29 KASVATUSKUMPPANUUS on henkilöstön ja vanhempien tietoista sitoutumista ja toimimista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi tasavertaisessa vuorovaikutuksessa. YHTEISTYÖSSÄ VANHEMPIEN KANSSA TAKAAMME LAPSEN HYVINVOINNIN. - Aloituskeskustelu ennen päivähoidon aloittamista ilman lasta - Tutustumiskäynti lapsen kotona päivähoidon alkaessa - Lapsen ja vanhemman tutustumisjakso päivähoitoon - Vanhempainillat - Kasvatuskeskustelut, lapsen vasu - Lapsen vastaanottaminen ja saattaminen - Huolen puheeksiottaminen - Vanhemman ja perheen asioiden kunnioittaminen - 5-v.lomakkeella tiedon siirto esiopetukseen - Tiedonsiirtolomakkeella tietoa lapsesta kouluun, keskustelu 1-luokan opettajan kanssa

30 YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ TALON SISÄLLÄ - yhteiset projektit - autetaan ryhmiä vaihtaen henkilökuntaa tarvittaessa, jos pulaa henkilökunnasta - koko talon yhteiset lauluhetket 1 krt/kk vetovastuu ryhmillä vuorotellen YHTEISTYÖ ERI TAHOJEN KANSSA -srk: pyhäkoulu, kouluunsiunaaminen, joulukirkko yms. -terveyskeskus: yhteistyö lapsen asioissa, neuvonta -koulut -poliisi -palokunta -vanhainkoti -erityislastentarhanopettaja -muu päivähoito -luonnonsuojeluliitto YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA -kasvatuskeskustelut -esikoulussa reissuvihko

31 MONIKULTTUURISUUS huomioidaan erilaiset kulttuuritaustat ja äidinkieli - toiminnanohjausta tukitoimien avulla esim. kuvien käyttö sosiaalisten kontaktien tukeminen ryhmässä tulkin käyttö

32 KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN Mitä on kiusaaminen? JA EHKÄISEMINEN Kiusaaminen on hetkellistä, toistuvaa tai pitkään jatkuvaa ja alistavaa ruumiillista tai henkistä väkivaltaa. Kiusaaminen voidaan jakaa epäsuoraan ja suoraan kiusaamiseen. Kiusaaminen voidaan myös eritellä fyysiseen, psyykkiseen, sanalliseen ja sosiaaliseen kiusaamiseen. Sopimaton ja huono käytös on erotettava kiusaamisesta. Yksittäinen kiusanteko ei ole kiusaamista. Yksittäisestä kiusanteosta voidaan käyttää termiä loukkaava kohtelu. Kiusaamisen määritelmä Henkilö on kiusattu, kun hän toistuvia kertoja ja tietyn ajan sisällä joutuu negatiivisten tekojen kohteeksi yhden tai useamman henkilön toimesta (Olweus, 1973) Kiusaaminen on aggressiivista käytöstä, joka vahingoittaa jotakuta fyysisesti tai psyykkisesti ja joka on toistuvaa, tahallista ja kohdistuu puolustuskyvyttömään henkilöön. (Salmivalli, 2003)

33 Kiusaamiseen puuttuminen Kiusaamiseen puuttuu se aikuinen, joka huomaa tilanteen tai saa tiedon asiasta. Kiusaamisen selvittely on aina aikuisten vastuulla. Toimintamalli: pohjana havainto/epäilys tai lapsen/huoltajan huoli keskustelu erikseen kiusatun ja kiusaajan kanssa selvitetään ja varmistetaan tapahtumien kulku etsitään ratkaisua ongelmaan tuetaan ja autetaan ratkaisun muodostumisessa keskustelu yhdessä kiusaajan ja kiusatun kanssa asiasta keskustellaan huoltajien kanssa keskustelu lapsiryhmässä tarvittaessa vahvistetaan kahden kesken tehdyt päätökset seuranta Kiusantekoon ja riitatilanteisiin puuttuminen Toimintamalli 1: sama kuin edellä Toimintamalli 2: pohjana havainto/epäilys tai lapsen/huoltajan huoli keskustelu yhdessä osapuolten kanssa selvitetään ja varmistetaan tapahtumien kulku etsitään ratkaisua ongelmaan tuetaan ja autetaan ratkaisun muodostumisessa asiasta keskustellaan huoltajien kanssa tarpeen mukaan keskustelu lapsiryhmässä tarvittaessa vahvistetaan kahden kesken tehdyt päätökset

34 Kuinka Omenatarhassa ennaltaehkäisemme kiusaamista? Hyvä ilmapiiri aikuisten kesken ja lasten kesken sekä hyvä ilmapiiri aikuisten ja lasten kesken, leikkimielisyys Opetamme lapsia tunnistamaan kiusaamista Opetetaan lapset ymmärtämään kiusaamisen seuraukset Opetetaan lapsille hyviä käytöstapoja Rohkaisemme lapsia kertomaan aikuisille ja tuemme heitä ristiriitatilanteissa Henkilökunta on valppaana ja tietoinen siitä, mitä lapsiryhmässä tapahtuu Puutumme ajoissa lasten riitoihin ja ristiriitatilanteisiin Henkilökunnan tulee olla siellä, missä lapset ovat, ja aikuisten tulee olla tarkkaavaisia Luomme päiväkodistamme turvallisen ympäristön Henkilökunnalla pitää olla johdonmukaiset säännöt Rutiinit ja kärsivälliset aikuiset Teemat, esimerkiksi siitä, millainen on hyvä ystävä? Tunteiden ilmaisuun rohkaiseminen, tunteiden käsittely, empatiataidon kehittäminen Henkilökuntaa koulutetaan kiusaamisesta Erilaisuuden ymmärtäminen Tuetaan lasten välisiä suhteita ja sosiaalisia taitoja Lasten osallisuuden huomioiminen Työyhteisön hyvinvointi Seuranta