VALKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) VALKOM DAGHEMS PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

Transkriptio

1 VALKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) VALKOM DAGHEMS PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Yhteystiedot/kontaktuppgifter: Valkon päiväkoti/valkom daghem Valkolammentie 29/Valkomträskvägen VALKO/VALKOM puh/tel: (019)

2 Sisältö Yleistä... 2 Lapselle ominainen tapa toimia Kielellinen kehitys... 3 Leikkiminen... 4 Liikkuminen... 5 Tutkiminen... 6 Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu... 7 Orientaatiot Matemaattinen ja looginen ajattelu... 8 Estetiikka... 9 Etiikka Luonnontieteellinen orientaatio Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Uskonnollinen tai katsomuksellinen orientaatio Kasvatuskumppanuus Monikulttuurisuus Moniammatillinen yhteistyö Liitteet: Päiväohjelma

3 -2Tämä on Valkon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma, joka pohjautuu Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan, vasuun. Valkon päiväkoti on loviisalainen päiväkoti joka on aloittanut toimintansa Päiväkotimme on kaksikielinen. Päiväkodissa toimii kaksi lapsiryhmää, suomenkielinen sekaryhmä Tenavat ja ruotsinkielinen sisarusryhmä Nallarna. Lasten ikäjakauma on 1-6 v. Lapsiryhmät koostuvat osa- ja kokopäivälapsista, sekä esikoululaisista, jotka ovat aamu- ja iltapäivähoidossa. Lapset jaetaan päivittäin pienryhmiin lapsen ikä ja toiminta huomioiden. Tavoitteenamme on tarjota lapselle turvallista, virikkeellistä ja kodikasta päivähoitoa. Lapsen kehitystä tuetaan erityisesti minäkuvan vahvistamisella sekä huomioimalla lapsen vahvat puolet omaa ikää ja kehitystasoa vaalien. Päivämme koostuu turvallisista, toistuvista arkipäivän rutiineista ja toimintahetkistä. Pidämme tärkeänä lasta arvostavan, myönteisen ilmapiirin luomista, jossa on mahdollisuus iloita lapsuusajan leikeistä. Päiväkodin sijainti Päiväkoti sijaitsee 8 km Loviisan keskustasta. Päiväkodin sijainti luo ihanteelliset edellytykset erilaisiin luonnossa tapahtuviin toimintoihin. Meri ja metsä ovat välittömässä läheisyydessä, lisäksi luistinradan, hiihtolatujen, leikkipuiston sekä liikuntahallin ja kirjaston sijainnit kävelymatkan päässä tuovat monipuolisuutta ulkoiluun ja liikuntaan.

4 -3Lapselle ominainen tapa toimia Kielellinen kehitys Rohkaisemme lasta aktiiviseen kertovaan puheeseen. Lapselle on tärkeää että hänet ymmäretään oikein. Päivittäisiin toimintoihin kuuluvat sadut, lorut, runot ja riimit. Kuuntelemme lasta ja tavoitteenamme on myös saada lapsi kuuntelemaan aikuista ja muita lapsia.harjoittelemme vuorovaikutusta. Kielenkehityksen tukena käytämme esim. tukiviittomia ja kuvia. Kaksikielisistä perheistä tulevien lasten kohdalla on tärkeää huomioida päivähoito-ja tulevan koulukielen vahvistaminen.

5 -4Leikkiminen Leikki on lapsen työtä. Leikillä on tärkeä osuus lapsen elämässä. Lapsi saa leikistä iloa ja on leikin kautta vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Leikissä lapsi käsittelee kokemuksiaan ja tunteitaan. Mielikuvitus, luovuus ja ongelmaratkaisutaidot kehittyvät leikin kautta. Lapsi oppii myös kunnioittamaan toisten leikkiä. Päiväkodissa pyrimme huomioimaan lasten tarpeet ja toiveet. Järjestämme aikaa ja tilaa leikille, ohjaamme myös leikkiä tarvittaessa. Kannustamme lapsia yhteisleikkeihin ja kaverisuhteisiin. Havainnoimme ja tuemme lasta yksilöllisesti leikkitilanteissa. Järjestämme myös ohjattuja leikkitilanteita, jossa opetamme lapsille mm. perinneleikkejä sekä muita liikunta-ja laululeikkejä.

6 -5Liikkuminen Lapselle pitää antaa mahdollisuus päivittäisiin ja monipuolisiin liikuntamuotoihin. Useampi tunti ulkoilua päivässä tukee luonnollista liikkumista. Pihalla on mahdollisuus juoksemiseen, kiipeilyyn, keinumiseen, hyppimiseen, tasapainoiluun, roikkumiseen jne. Metsäretket ja kävelyt puistoon antavat lapselle mahdollisuuden liikkua maastossa. Hiihtoladut ja luistelukenttä ovat päiväkodin läheisyydessä ja ne antavat perustan liikunnalliselle elämänasenteelle. Viikko-ohjelmaan kuuluu ohjattuja liikuntatuokioita joko sisällä tai ulkona. Liikkuminen on hauskaa! Liikuntaleikit vahvistavat lapsen itsetuntoa ja minäkuvaa. Leikkivälineet ovat helposti saatavilla ja leikkiympäristö on liikuntaan houkutteleva.

7 -6Tutkiminen Kokemalla oivaltaa ja kokemuksilla hankittu tieto säilyy. Pieni lapsi kokee maailmansa tutkimalla ja kokemalla kaikin aistein. Lapselle annetaan mahdollisuus ja kannustetaan luontaiseen tutkimiseen, ihmetykseen ja oivaltamiseen. Leikki on sekä tutkimista että oivaltamista. Leikissä vallitsee lasten omaehtoinen vuorovaikutus, riemu ja toiminnan ilo. Aikuisen tulee turvata tämä mahdollisuus sekä antaa tilaa ja aikaa. Aikuisen rooli on toimia pedagoogisena kehittäjänä, kasvatusympäristön rakentajana ja lapsen toiminnan tukijana. Aikuinen auttaa ja kannustaa lasta luomalla ilmapiirin joka sekä haastaa että innostaa kokeilemaan ja etsimään selityksiä. Mitä herkemmin havaitsee sitä enemmän havaitsee ja ihmettelee.

8 -7Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu Tavoitteena on antaa lapselle monipuolisia kokemuksia taiteen ja ilmaisun alueilta. Aikuisen tehtävänä on innostaa ja tukea lapsen mielikuvitusta ja ilmaisua. Käytännössä kynäotetta harjoitellaan piirtämisen, värittämisen ja maalaamisen avulla. Sorminäppäryyttä kehitetään leikkaamisella, askartelulla ja muovailulla. Lapselle annetaan mahdollisuus tutustua erillaisiin materiaaleihin. Ilmaisua toteutetaan musiikkia kuuntelemalla, laulamalla, soittamalla ja tanssimalla. Jokainen lapsi on luova. Tärkeintä on tekemisen ja luomisen ilo ja innostus - ei itse lopputulos.

9 -8Matemaattinen ja looginen ajattelu Päiväkodissa matemaattisia asioita harjoitellaan päivittäin leikinomaisesti, konkreettisesti ja luovasti arkipäivän tilanteissa tuttujen välineiden avulla. Lapsi laskee esimerkiksi: Kuinka monta lasta on paikalla?kuinka monta punaista autoa?kiviä?käpyjä? Lautapeleissä lasketaan nopan luku ja edetään sen mukaan. Pienikin lapsi vertailee onko toinen lapsi nuorempi tai vanhempi. Luokittelua lapsi toteuttaa leikeissä esim.niin että leikkiautoja laitetaan järjestykseen koon, värin tai muun ominaisuuden mukaan. Geometriset muodot, kuten ympyrät, neliöt ja kolmiot lapsi havaitsee ympärillä olevasta tilasta. Lukujonot 1-5 tai 1-10 ovat hallinassa usein jo 4-5 vuotiailla. Matematiikkaan liittyvät termit pituus, paino, mittaaminen tulevat tutuksi arkipäivän tilanteissa. Lapselle välitetään ajatusta että matematiikka on helppoa,hauskaa ja arkipäivään liittyvää.

10 -9Estetiikka Esteettiset kokemukset avautuvat lapselle havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen ja luomisen avulla. Päiväkodissa pyrimme aikuiset ja lapset yhdessä pitämään oppimisympäristön siistinä ja tavarat omilla paikoillaan.lapsi oppii siivoamaan leikkinsä ennen kuin siirtyy seuraavaan leikkiin tai toimintaan. Tavarat laitetaan kauniisti esille ja huomioimme myös juhlallisemmat hetket. Pysähdymme aistimaan luonnon kauneuden kaikilla aisteilla.

11 - 10 Etiikka Mikä on oikein ja väärin? Keskustelemme mitä saa tehdä ja mitä ei.käymme yhdessä läpi päiväkodin säännöt ja miksi meillä on säännöt. Mietimme miltä toisesta tuntuu ja mitä me itse tunnemme. Mitä me voisimme tehdä, jotta kaikilla olisi hyvä olla. Opimme kunnioitusta ja erillaisuuden hyväksymistä. Kunnioitamme toisia ihmisiä, eläimiä ja luontoa. Tavoitteena on elää kultaisen säännön mukaan: Kaikkea mitä haluat että toiset tekevät sinulle, niin sinun tulee tehdä myös heille.

12 - 11 Luonnontieteellinen orientaatio Tutustumme luontoon, luonnon ilmiöihin, eläimiin ja kasveihin eri vuodenaikoina. Tavoitteena on herättää kiinnostus ja kunnioitus luontoa ja luonnonvoimia kohtaan. Ulkoilemme niin paljon kuin mahdollista eri sääolosuhteissa. Millaista on olla ulkona kun sataa vettä?paljonko vettä mahtuu yhteen ämpäriin? Miten voin kerätä vettä?miksi vesi imeytyy hiekkaan? Entä kauniina lämpimänä kesäpäivänä? Tai talvipäivänä?onko silloin vettä?mistä lumi tulee?mitä sille tapahtuu? Havannoimme miten luonto muuttuu eri vuodenaikoina: Eläimet? Kasvit? Maailma on täynnä kysymyksiä miksi? On tärkeä löytää ja säilyttää ihmettelyn ja liikkumisen ilo sekä omaksua aktiivinen, iloinen ja avoin elämänasenne.

13 - 12 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Tutustutaan menneisyyteen ja nykyisyyteen. Rakennetaan kuvaa menneisyydestä lapsen omasta kasvuympäristöstä, hänen omasta ja perheen kokemuksista sekä henkilöhistoriasta mm. kertomalla kertomuksia ja katselemalla kuvia edellisistä vuosista päiväkodissa. Miten pieni olitkaan kuin aloitit täällä päiväkodissa.muistatko kuin meillä oli tämä tapahtuma viime syksynä? Ja omasta perheestä millaista oli silloin kuin äiti tai isä olivat pieniä? Entä isovanhemmat? Voimme myös tehdä retkiä lähiseudun historiallisiin kohteisiin esim. museoon, kirkkoon, kirjastoon jne. Opimme myös miten liikutaan liikenteessä.opimme hyvää liikennekäyttäytymistä tekemällä pieniä kävelymatkoja lähiympäristöön.

14 - 13 Uskonnollinen tai katsomuksellinen kasvatus Suurimmat kirkolliset juhlapyhät huomioidaan kuten adventti, joulu ja pääsiäinen. Huomioimme perinteet ja tavat näiden ympärillä. Seurakunnan työntekijä tulee kertomaan raamatun tapahtumista lapsen ikä huomioon ottaen. Perheen elämänkatsomus ja toiveet otetaan huomioon.

15 - 14Kasvatuskumppanuus Vanhemmat ovat oman lapsensa asiantuntijoita. Tavoitteiden saavuttamiseksi on avoin ja rehellinen yhteistyö ensiarvoisen tärkeää! Vastuu lapsesta ja hänen kehityksestään on ensisijaisesti vanhemmilla. Päiväkodin henkilökunnan tehtävänä on auttaa ja tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään, parhaan mahdollisen kasvatuskäytännön löytämiseksi. Tärkeä yhteistyömuoto on vanhempainvartit. Niissä keskustellaan vanhempien kanssa juuri heidän lapsestaan, siitä missä kehitysvaiheessa hän on, miten kotona menee sekä miten lapsi toimii ryhmässä ja pärjää päiväkodissa. Keskustellaan mitkä ovat lapsen vahvoja puolia ja missä asioissa kenties tarvittaisiin harjoitusta ja tukea. Vanhemmat voivat esittää toiveitaan ja tuoda esiin omat lastaan koskevat huolenaiheensa. Yhdessä keskustelemalla yritämme löytää parhaat mahdolliset tavat toimia lapsen hyväksi. Kun lapsi täyttää 4v täytetään vanhempien kanssa neljävuotiskaavake, joka toimitetaan neuvolaan neljävuotistarkastuksen yhteydessä. Kaikki yhdessä sovitut asiat kirjataan lapsen omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan, joka päivitetään lapsen kasvaessa ja kehittyessä.lapsen oma vasu seuraa lapsen mukana kouluikään asti. Päivittäiset keskustelut ja ajatuksen vaihdot viestittävät lapsen päivän kulusta ja myös siitä, jos jotain erikoista on tapahtunut. Lapselle läheisten aikuisten toimiva yhteistyösuhde turvaa ja tukee lapsen elämää ja arkea kodin ja päiväkodin kasvuympäristöissä. Yhteiset vanheimpainillat ovat tärkeä osa yhteistyötämme. On mukavaa tavata muitakin vanhempia.toimintakauden alussa, elo-syyskuussa järjestämme yleensä yhteisen vanhempainillan. Joulukuussa järjestämme perinteisen pienen joulujuhlan ja toukokuun loppupuolella on kevätjuhlien aika.

16 - 15 Monikulttuurisuus Toiminnassa tuetaan lapsen suomen/ ruotsinkielen oppimista. Autetaan lasta sopeutumaan päiväkotiin ja kannustetaan solmimaan kaverisuhteita päiväkodin toisiin lapsiin. Monikulttuuriset perheet perehdytetään päiväkodin toimintatapoihin ja kasvatuskäytäntöihin. Päiväkodin henkilökunta kunnioittaa monikulttuurisen perheen äidinkieltä, kulttuuria ja uskonnollisia näkemyksiä.

17 - 16 Moniammatillinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen yhteistyötahot: Erityislastentarhanopettaja Esikoulu ja koulu Kulttuuri ja vapaa-aikatoimi Loviisan seudun seurakunnat Erityislastentarhanopettaja Lastensuojelu, perhetyö Loviisan psykiatrinen poliklinikka lasten ja nuorten vastaanotto Lastenneuvola, psykologi, lasten ja nuorten psykiatrinen sairaanhoitaja, perheneuvola, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti Lastenlinna, folkhälsan Eteva, Kårkulla

18 Liite Päiväohjelma klo 6.00 Päiväkoti avataan klo Aamupala klo 8.30 Ohjattua toimintaa (askartelua,musiikkia,liikuntaa,metsäretki..) Leikkiä klo Ulkoilua klo Lounas klo Päivälepo (satuhetki) Heräilyä ja leikkiä klo Välipala klo Leikkiä Ulkoilua klo Päiväkoti suljetaan