Vastine Riistakeskuksen lausuntoon ( ) diaarinumero

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Vastine Juha Juuti PL Lappeenranta sähköposti: puh Itä-Suomen hallinto-oikeus PL Kuopio sähköposti: Vastine Riistakeskuksen lausuntoon ( ) diaarinumero Vastauksena Itä-Suomen hallinto-oikeuden tiedusteluun siitä, koskeeko valituksemme myös räkättirastaita, toteamme, että valituksemme koskee myös räkättirastaita. Pidämme poikkeusluvan sallimaa hävitettävien räkättirastaiden määrää kohtuuttoman suurena ja räkättirastaiden tappamista jo ennen satokauden alkamista kyseenalaisena ja toimimattomana keinona vahinkojen torjuntaan. Vaihtoehtoisia keinoja on todistetusti olemassa. Yleistä Lintudirektiivi sisältää mekanismin poiketa direktiivin rauhoitussäädöksistä nimetyillä eri perusteilla. Lintudirektiivin kansallisesta harmonisoinnista, normihierarkiasta ja tulkintaperiaatteista ei asiassa ole riitaa. Erimielisyys koskee laillisia poikkeuslupaperusteita, joita ei jutussa ole näytetty toteen. Se, että poikkeusluvasta uhkaa syntyä säännönmukainen tapa kiertää lain kielto, ei ole lain tarkoitus. Ennalta varautumisen periaate Riistakeskus on viitannut ennalta varautumisen periaatteeseen. Valittajan käsityksen mukaan sen tai varovaisuusperiaatteen soveltamiselle riistakeskuksen esittämällä tavalla ei ole asiallista tarvetta. EU:n ympäristöpolitiikka sisältää ennalta varautumisen periaatteen. Tiukimmillaan se esiintyy varovaisuusperiaatteena. Ennalta varautumisen periaate pyrkii merkityksellisen haitan ennalta ehkäisyyn esim. silloin, kun riskistä ei ole täyttä tieteellistä varmuutta. EU:n komissio on ohjeissaan tulkinnut ennalta varautumisen periaatetta niin, että sillä on oikeus vahvistaa mm. eläinten ja kasvien suojelun taso kun alustavan tieteellisen arvioinnin perusteella on kohtuulliset perusteet epäillä, etteivät näihin seikkoihin kohdistuvat vaaralliset vaikutukset ehkä ole EU:ssa sovellettavan suojelun mukaisia. 1

2 Varovaisuusperiaatteen mukaan tiettyihin ympäristöä suojeleviin toimenpiteisiin ryhtymistä ei estä täydellisen tieteellisen varmuuden puuttuminen suunnitellun toimenpiteen seurauksista ja etukäteen ryhdytään toimenpiteisiin, joilla vältetään tai vähennetään riskiä tai vaaraa ympäristölle. Varovaisuusperiaatetta ei tule tulkita lintudirektiivin 9 artiklan osalta Suomen riistakeskuksen lausunnossaan esittämällä tavalla. Direktiivin lähtökohtana on luonnonvaraisten lintulajien suojelu erityisesti niiden pesimäaikana, ei niiden aiheuttamien vahinkojen torjunta. Poikkeukset tästä säännöstä on tarkoitettu vakavan tai vastaavan vahingon estämiseksi. Viljelyksille ym. koituvan vakavan vahingon torjumiseksi ei ole tarkoitus ehkäistä vähäisten vahinkojen uhkaa (Liite1, EU:n komission ohjeasiakirja koskien lintudirektiivin mukaisesti harjoitettavaa metsästystä, kohta ). Tarkoitus ei siis ole varovaisuusperiaatetta noudattaen eliminoida kaikkia luonnonvaraisten eläinten aiheuttamia mahdollisia taloudellisia ja muita riskejä. Valittaja katsoo että, jos varovaisuusperiaatteeseen ylipäänsä on tarvetta vedota, on sitä sovellettava juuri päinvastaisella tavalla. Pesimäaikainen rauha on tällöin varovaisuusperiaatteen mukaisesti suojeltava hyvä eikä rauhoituksesta ole perustetta poiketa, jos alustavan tieteellisen arvioinnin perusteella on perusteet epäillä, että toimenpiteeseen liittyy pesimärauhaa uhkaavia riskejä. Tässä tapauksessa riskeistä ei ole edes alustavia epäilyjä, vaan pesimäaikaan kohdistuvat riskit ovat tieteellisesti täysin selvillä ja tieteellisiin tuloksiin perustuu koko lintudirektiivi ja sen säätämä pesimäaikainen rauhoitus. Marjatiloilla aiheutuvat vahingot Räkättirastaiden ampuminen ennen satokauden alkua ei ole vahinkojen estämiseksi perusteltua. Riistakeskus toteaa lausunnossaan, että mansikkasato kypsyy tiloilla aikaisintaan kesäkuun loppupuolella. Räkättirastaiden ensimmäinen pesintä ajoittuu toukokuulle. Pesinnän jälkeen nuoret linnut levittäytyvät laajalle alueelle, ja vanhojen lintujen toinen pesintä tapahtuu yleensä eri alueella kuin ensimmäinen. Heinäkuussa vahinkokohteilla tavattavat nuoret linnut ovat pääosin eri lintuja kuin alueella syntyneet ensimmäisen pesinnän poikaset (Liite 2: Kekki, I. & Metsänen, T. 2013: Räkättirastastutkimus Lahden Kujalassa 2011). Valittaja katsoo, että räkättirastaiden ampuminen ennen satokauden alkua ei ole perusteltua, koska ne eivät aiheuta silloin vahinkoa ja ennen satokautta tapahtuvalla harvennuksella ei voida tehokkaasti vaikuttaa vahinkokohteella satokaudella tavattaviin lintumääriin. Riistakeskus viittaa lausunnossaan KHO:n päätökseen vuodelta Päätös on tehty silloin käytössä olleen oikeudenkäyntiaineiston perusteella, eikä päätös ole vuosikirjapäätös. Käsiteltävässä jutussa on esitetty uutta asiaan vaikuttavaa aineistoa, joka osoittaa, että räkättirastaiden tappaminen ennen satokauden alkua ei ole vahinkojen estämiseksi perusteltua. - Vahingoista, joita marjatiloille esitetään koituvan rastaista ( pilaantuneiden marjojen käsittely yhdellä tilalla ) toteamme, että vahingot ovat kohtuullistettavissa pelottelutoimin, esim. Kesälahdella ja Punkaharjulla on marjatiloilla menestyksellä käytetty kaasutykkejä (ISAVI 93/2011/1 Dnro ISAVI/49/04.08/2011). Yksi mahdollinen, toimivaksi todettu tapa, torjua räkättirastaiden aiheuttamia vahinkoja, on tuulihaukan pönttöjen asentaminen tilan läheisyyteen. Haukat häätävät tehokkaasti rastaat tiloilta ja vähentävät myyrävahinkoja pyytämällä myyriä ravinnokseen. 2

3 - Kommentteja Hedelmän- ja Marjanviljelijäin Liitto ry:n selvityksestä voidaan tarkentaa toteamalla, että esitetyt rastasvahingot (muutama % - 30%) sisältävät kaikki rastaat. Esitetyssä laskelmassa on maksimiarvoin laskemalla saatu jopa vahingot 3ha marjatilalle, mutta minimiarvoin laskemalla (5% hävikki) vahingot ovat noin Mikäli rastaita karkotetaan, hävikit voivat olla hyvin pieniä (Liite 3). Poikkeusluvan myöntäminen tautiriskin perusteella Tautiriskissä kyse on ensisijaisesti elinkeinon harjoittamiseen kohdistuvasta mahdollisesta taloudellisesta riskistä. Komission ohjeasiakirjan mukaan: Kyseessä olevan vahingon on oltava vakava. Tältä osin Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että tämän direktiivin säännöksen tavoitteena ei ole ehkäistä vähäisten vahinkojen uhkaa On kiinnitettävä huomiota kahteen seikkaan: vahinkojen todennäköisyyteen ja niiden laajuuteen. Pelkkä vahinkojen mahdollisuus ei riitä. Jos vahinkoja ei ole vielä nähtävissä, on voitava osoittaa aiempien kokemusten pohjalta, että niiden todennäköisyys on suuri. Lisäksi kyseessä on oltava vakava taloudellisiin etuihin kohdistuva vahinko, mikä osoittaa, ettei artikla kata tavanomaisia häiriöitä tai tavallisia liiketoimintaan liittyviä riskejä. Riistakeskus ei ole voinut osoittaa, että tautien leviäminen on todennäköistä ja että ne olisivat laaja-alaisia. Tätä tukee se tosiasia, ettei tauteja esiinny kuin satunnaisesti, vaikka pääosalla maatiloista ei ammuta rauhoittamattomia lintuja ja yhtä lailla tiloilla esiintyvien ja mahdollisesti tauteja levittävien rauhoitettujen lintujen vähentämiseksi poikkeuslupia ei käytännössä myönnetä. Tautien leviäminen on toki mahdollista, mutta kuten ohjeasiakirjassa todetaan, pelkkä mahdollisuus ei riitä perusteeksi. Valittajan mukaan tautiriskistä tulee olla eläinlääkärin tekemä, lintujen hävittämisen välttämättömyyttä puoltava arvio, jotta poikkeuslupaperusteet täyttyvät. Riistakeskus väittää, että se ei pystyisi pikaisesti myöntämään täytäntöön pantavissa olevaa lupaa, vaan hakemuksesta kuluisi 1,5 kk ennen kuin lupa saataisiin aikaisintaan täytäntöön. Tämä ei pidä paikkaansa. Lupa on hallintolain mukaan myönnettävissä vaikka suullisesti ja täytäntöön pantavissa heti, jos tilanne ja olosuhteet sitä vaativat. Riistakeskus esittelee joukon kohdentamattomia yleisiä tutkimuksia. On itsestään selvää, että kaikkien lintujen, eläinten ja ihmisten ulosteista löydetään erilaisia bakteereita ja verestä virusten vasta-aineita. Hakemuksessa mainittujen lajien bakteeri- ja viruskannat eivät ole sen haitallisempia kuin muidenkaan eläinten tai lintujen. Kun ei olla varmoja, niin aina joudutaan toteamaan, että ao. kohde voi mahdollisesti välittää suoraan tai välillisesti tartuntatauteja. Totuus on kuitenkin, että sika- ja lintuinfluenssaa ei ole todettu Suomessa siirtyneen tuotantoeläimiin. Vastaavaa on todettava mainituista bakteereista, joita esiintyy jätevesissä ja kaivoissa. Ulkona UV-säteily tappaa nopeasti taudinaiheuttajia ja ihmisen ja eläinten vatsahapot estävät bakteeritartuntoja. Tässä yhteydessä ei ole tarvetta esitellä mm. zoonooseista tehtyjä lukuisia tutkimuksia (MMM, Evira ym.). Otettakoon kuitenkin esimerkiksi salmonella, josta Riistakeskus on liittänyt katsaustiivistelmän ja muutamia viitteitä perusteeksi vakavasta uhkasta. Lindquistin väitöstutkimuksessa todetaan, että salmonellaa tuli 1990-luvulla rehun ja ihmisten välityksellä ja tartuntojen määrä on merkittävästi vähentynyt 2000-luvulla. Siitonen et al. yhteenvedossa (Riistakeskuksen lausunto) todetaan, että tuotantoeläimissä yleisin oli kotoperäinen Typhimurium-FT1-faagi. Siileillä ja pikkulinnuilla esiintyneet faagit olivat yleisiä joinakin 3

4 vuosina. Lokeissa ja muissa linnuissa sekä broilereissa ajoittain esiintyneet tyypit tarttuvat harvoin ihmisiin. Salmonellatapauksia ei mainittujen lähteiden perusteella ole paljon. Valtaosa Suomen salmonellatartunnoista saadaan ulkomailla ja jatkotartuntoihin vektorina on siis ihminen. Lajinmääritykseen liittyvät epäilyt Pelloilla yleisesti parvissa esiintyvät lokit ovat kala- ja naurulokkeja, joten esitetyt väitteet vahingollisista harmaalokkiparvista ovat perusteettomia. Harmaalokki ei esiinny parvina pelloilla. Hakija ei perustele harmaalokkien poikkeavaa käyttäytymistä. Metsästysasetus ei vaadi saaliin dokumentointia valokuvin saalisilmoitusten osaksi, mutta tämä olisi täysin mahdollista asettaa täydentäväksi lupaehdoksi. Riistakeskus on kieltäytynyt toistuvasti vaatimasta tarkempaa dokumentointia lajinmäärityksiä kohtaan esitetyistä epäilyistä huolimatta. Selkeä tapa osoittaa epäilyt vääriksi olisi nimenomaan saaliin dokumentointi, eikä tästä ole perustetta kieltäytyä, mikäli lajimääritykseen liittyviä ongelmia ei ole. 4

5 Liitteet Liite1 Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY ( lintudirektiivin ) mukaisesti harjoitettavaa metsästystä koskeva ohjeasiakirja Liite 2 Räkättirastastutkimus Lahden Kujalassa 2011, Ilpo Kekki ja Timo Metsänen Liite Jyväskylän rengastajakokouksessa lokkitutkija Risto Juvasteen (FL) alustus rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupakäytännöistä. Kommenteilla täydennetty Powerpoint on kaikkien luettavissa alla olevissa osoitteissa (23 diaa). Lappeenranta Juha Juuti, puheenjohtaja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Maija-Liisa Laitinen, sihteeri Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 5