MILLAINEN SOPEUTUMISVALMENNUS VAIKUTTAA VAIKEASTI AFAATTISTEN PUHUJIEN KOMMUNIKOINTIKYKVYN?
|
|
- Jaana Hakala
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puhe ja kieli, 22:2, (2002) 63 MILLAINEN SOPEUTUMISVALMENNUS VAIKUTTAA VAIKEASTI AFAATTISTEN PUHUJIEN KOMMUNIKOINTIKYKVYN? Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida kommunikointiin painottuvien sopeutumisvalmennuskurssien, ns. kommunikaatiokurssien vaikuttavuutta vaikeasti ja keskivaikeasti afaattisten henkilöiden kommunikointikykyyn. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n järjestämien kommunikaatiokurssien tavoitteena on rohkaista vaikean afasian saaneita vähäisenkin puheen käyttöön, aktivoida heitä spontaanien ei-sanallisten kommunikointikeinojen ja myös puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen sekä puhevammaisten tulkkipalvelun käyttöön. Niillä kursseilla, joilla läheinen on mukana, heitä ohjataan tukemaan afaattisen henkilön kommunikointia. Tutkittavat olivat 46 vaikeasti tai keskivaikeasti afaattista henkilöä, jotka osallistuivat erityyppisille kommunikaatiokursseille joko yksin tai läheisensä kanssa. Heidän kommunikointikykyään arvioitiin läheiselle kohdistetulla CETI-kyselyllä (The Communicative Effectiveness Index), joka mittaa toiminnallista kommunikointikykyä ja siinä ajallisesti tapahtuvaa muutosta. Kysely toistettiin kolme kertaa kymmenen kuukauden aikana. Tutkimuksen tulos oli, että afaattisten henkilöiden kommunikointikyky oli tilastollisesti merkitsevästi parempi kolme kuukautta kommunikaatiokurssin jälkeen, mutta muutos ei ollut täysin pysyvä puoli vuotta myöhemmin tehdyn uusintakyselyn mukaan. Kommunikointikyky alkoi ajan mittaan heiketä, mutta ei kuitenkaan laskenut alkumittauksen tasolle. Tuloksen mukaan hyöty kaksiosaisilta kurssei/ta oli parempi kuin yksiosaisi/ta kurssei/ta. Avainsanat: afasiakuntoutus, kuntoutuksen vaikuttavuus, sopeutumisvalmennus. KOMMUNIKAATION KUNTOU TUSKÄYTÄNNÖT MUUTOKSESSA Koska afasian ilmiasuna ovat kielelliset vaikeudet, on afasiakuntouruksessa alusta asti pyritty näiden vaurioituneiden kielellisten Haluan kiirrää ryön ohjauksesta Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen logopedian vr. yliassistentti Anna Maija Korpijaakko-Huuhkaa ja tilastoajoista sekä niitä koskevista neuvoista Turun yliopiston tilastotieteen laitoksen lehtoria Jouko Katajistoa. Yhteystiedot: Pirkko Raurakoski, Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto, PL 35, 0004 Helsingin yliopisto. Puh. (09) , fax. (09) sähköposti: pirkko.raurakoski@pp.iner.fi taitojen kuntoutukseen. Aluksi kuntoutus oli taitojen uudelleen opettamista (Howard & Hatfield, 987). Vähitellen yleistyivät käyttöön stimulaatiomenetelmät. Niiden taustalla oleva teoria käsittelee afasiaa yleisenä kielen häiriönä, joka vaikuttaa kaikkiin kielen modaliteetteihin. Terapian tavoitteena oli taitojen uudelleenaktivointi ja se kohdistettiin sekä puheen ymmärtämisen, puheen tuoton että lukemisen ja kirjoittamisen kuntoutukseen (Howard & Hatfield, 987). Methen ym. (993) mukaan myös Lurian teorian mukainen afasiaterapia, joka perustuu runsaan aktivoinnin aikaansaamaan kie-
2 64 lellisen toiminnan aivotoiminnalliseen uudelleenorganisoitumiseen, voidaan luokitella stimulaatioterapioihin kuuluvaksi. Lingvististen teorioiden kehittyminen vaikutti psykolingvistiikkaan, joka käsittelee kieltä mentaalisina prosesseina. Näiden teorioiden mukaan afasian katsottiin häiritsevän sanastoon ja kielioppiin tai niiden rakenteisiin pääsyä ja tämä muovasi käsitystä afasian luonteesta ja terapeuttisista lähestymistavoista (Lesser & Milroy, 993). Nämä terapiamenetelmät ovat keskittyneet kielen rakenteiden hallintaan kontekstista irrallaan eivätkä ne ole huomioineet afaattisen puhujan kommunikointikykyä todellisissa kommunikointitilanteissa. Tutkimusten mukaan tällaisten terapioiden tulokset ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä ( Robey, 994; Robey, 998), mutta varsinkin vaikeiden afasioiden kohdalla tulokset kroonisessa vaiheessa ovat olleet vähäisiä kielellisillä afasiatesteillä mitattuna. Näissä tutkimuksissa ei myöskään ole selvitettypalautuneiden kielellisten taitojen yleistymistä keskustelutilanteisiin, vaan sekä terapia että kielellisten taitojen testaaminen on tapahtunut irrallaan luonnollisista keskustelutilanteista (Robey, 994; Holland ym., 996; Robey, 998). Näissä interventioissa kuntoutustoimenpiteet on kohdistettu pelkästään afaattiseen henkilöön, niissä ei ole huomioitu keskustelukumppaneiden osuutta. Kognitiivisen neuropsykologian modulaarinen informaation prosessoinnin malli on tuonut afasiakuntoutukseen viime aikoina terapiamenetelmiä, jotka keskittyvät tietyn kielellisen erillistoiminnon kuntoutukseen (Lesser & Milroy, 993). Kuntoutuksessa keskitytään tällöin suoraan tietyn kielellisen prosessoinnin häiriintyneen toiminnon kuntoutukseen kuten esimerkiksi nimeämisen kuntoutukseen (Martin & Laine, 2000). Lingvistiikka toi afasiaterapiaan pragmaattisen näkökulman. Sen tavoitteena oli saa- vuttaa spontaani kielen käyttö todellisissa tilannesidonnaisissa konteksteissaan (Lesser & Milroy, 993) erotuksena psykolingvistiseen otteeseen, joka keskittyi kielen käyttöön laboratorio- tai klinikkaolosuhteissa. Pragmaattisen lähestymistavan periaatteiden mukaan kielellisten erillistaitojen lisäksi kuntoutuksessa alettiin kiinnittää huomiota myös kuntoutujan kokonaiskommunikointikykyyn. 980-luvulla alettiin puhua funktionaalisesta kommunikoinnista (Aten ym., 982; Green, 984; Holland, 982; Penn, 987), jolla tarkoitettiin erilaisista arkipäivän tilanteista selviämistä painottamattapuhutun kielen täydellisyyttä. Maattisen henkilön kommunikointikeinoiksi hyväksyttiin paitsi sanalliset, myös eleillä ja muilla tavoilla esitetyt ilmaukset. Masiaa ei tarkasteltu enää vain kielellisenä häiriönä vaan sen mukaan, miten paljon se haittasi afaattisen henkilön kommunikointikykyä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Tämä kommunikointikyky ei ole verrannollinen perinteisten testitulosten osoittamaan kielellisen häiriön vaikeusasteeseen (Blomert ym. 987; Blomert 990; Herrmann ym. 989; Lomas ym. 989; Penn 988; Sorin-Peters & Behrmann, 995). Perinteisten afasiatestien rinnalle alettiin kehittää mittareita, joilla voitiin paremmin arvioida afaattisten henkilöiden toiminnallista kommunikointikykyä. Näitä ovat mm. Hollandin (980) kehittämä Communicative Abilities in Daily Living (CADL), Pruttingin ja Kirchnerin (987) kehittämä Pragmatic Protocol, Blomertin ym. (987) kehittämä Evetyday Language Test (ELT) ja sen jatkoksi (994) Amsterdam-Nijmegen Everyday Language Test (ANELT) sekä Lomasin ym. (989) kehittämä The Communicative Effectiveness Index (CETI). CADL on haastattelun muotoon rakennettu mittari, jossa mitataan ilmaisua ja ymmärtämistä, kognitiivisia taitoja ja kuvitelluissa kommunikointitilanteissa
3 Sopeutumisvalmennuskurssin vaikuttavuus toimimista. Ilmaisun ei tarvitse olla sanallista vaan multimodaaliset ilmaisutavat hyväksytään. ELT ja ANELT mittareiden tarkoituksena on mitata afaattisen henkilön sanallista kommunikaatiokykyä roolipeleinä toteutettavissa erilaisissa jokapäiväisissä tilanteissa. Kommunikatiivinen tehokkuus mitataan sillä miten ymmärrettävästi afaattinen henkilö ilmaisee asiansa, välittämättä siitä että ilmaukset eivät ole kielellisesti virheettömiä. Pragmatic Protocol sisältää 30 kommunikatiivista käyttäytymistä kuvaavaa parametriä, joita havainnoidaan spontaanista vuorovaikutustilanteesta. Parametrit ovat sanallisia (esim. puheeseen, aiheeseen, vuoron ottamiseen ja sanastoon liittyviä asioita), paralingvistisiä (ymmärrettävyys, äänen voimakkuus, prosodia ja sujuvuus) ja ei-sanallisia (esim. kehon asento, liikkeet, eleet, ilmeet, katse). CETI mittarissa verrataan tämänhetkistä kommunikoinnin tehokkuutta ennen sairastumista vallinneeseen tilanteeseen 6 erilaisessa kommunikointitilanteessa. Nämä tilanteet ovat jokapäiväisiä vuorovaikutustilanteita kotona tai sosiaalisessa ympäristössä. Tällainen pragmaattinen tutkimusote toi afasiakuntoutukseen 990-luvulla vuorovaikutuksen näkökulman (Holland, 99; Manochiopinig ym., 992) ja afasiakeskusteluja alettiin tutkia keskustelunanalyysin keinoin. Sillä voitiin tutkia miten afaattinen henkilö ja hänen keskustelukumppaninsa kommunikoivat todellisissa keskustelutilanteissa erilaisia kommunikointikeinoja ja -strategioita käyttäen. Keskustelunanalyysiä käyttävät tutkimukset ovat osoittaneet, että keskustelu on vastavuoroista sosiaalista toimintaa ja afaattinen henkilö ja hänen keskustelukumppaninsa rakentavat keskustelun yhteistyössä (Klippi, 996). Afaattisten puhujien on todettu käyttävän keskusteluissaan paljon spontaaneja ei-sanallisia keinoja asiansa ilmaisemiseen. Jos keskustelukumppani osaa 65 tulkita niitä, pääsee keskustelu etenemään (Klippi, 996). Keskustelunanalyysiä voidaan käyttää myös intervention pohjana ja sen vaikuttavuuden mittarina, kuten Wilkinson ym. (998) sekä Booth ja Perkins (999) ovat tehneet. Heidän interventioissaan videoitiin afaattisen henkilön ja hänen läheisimmän keskustelukumppaninsa keskustelua ja kiinnitettiin huomiota mm. vuorovaikutusta hankaloittaviin korjausjaksoihin. Keskustelukumppania ohjattiin vähentämään afaattisen läheisensä ilmaisun korjaamista ja keskittymään siihen, miten tukea hänen osallistumistaan vuorovaikutukseen vähimmällä mahdollisella ponnistuksella. Tulokset olivat hyvin myönteisiä. Kuntoutustoimenpiteet eivät enää saisi kohdistua pelkästään afaattiseen henkilöön vaan yhä tärkeämpää on mm. keskustelukumppaneiden ohjaaminen toimimaan niin, että vuorovaikutus onnistuu. Mutta keskustelukumppanikaan ei ole ajatustenlukija ja tästä syystä yksi afasiaterapian suuntauksista on pitkään ollut yritys kompensoida menetettyjä sanallisia taitoja ei-sanallisilla kommunikointikeinoilla. Afaattiset henkilöt pystyvät oppimaan eleiden (Ahlsen, 99; Christopoulou & Bondvillian, 985; Feyereisen ym., 988; Hadar, 99; Hadar ym.,999), kuvien (Bertoni ym., 99) ja piirtämisen (Lyon, 995a; 995b) käyttöä tukemaan vähäistä tai korvaamaan kokonaan puuttuvaa puhettaan. Kirjallisuudesta löytyy myös mainintoja, joissa mm. kommunikointivihkojen, eleiden ja viittomien käyttö ei kuitenkaan yleistynyt terapiahuoneen ulkopuolelle arkipäivän tilanteisiin (Fox, Sohlberg & Fried-Oken, 200; Kraat, 990; Simmons-Mackie & Damico, 997). 990-luvulla alettiin ei-sanallisista kommunikointikeinoista käyttää käsitettä puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot (Augmentative and Alternative Communi-
4 66 cation; AAC-keinot) (Beukelman & Mirenda, 998). Näidenei-sanallisten kommunikointikeinojen käyttöönotto ei ole automaattista, vaan vaatii motivointia, harjaantumista ja läheisten tukea (Beukelman & Mirenda, 998; Kagan & Gailey, 993). Afasia muuttaa koko perheen vuorovaikutuskäytänteitä. Vaikeasti afaattinen henkilö joutuu helposti passiiviseen rooliin sosiaalisessa elämässään, ellei hän saa käyttöönsä uusia kommunikointikeinoja ja elleivät hänen läheisensä saa ohjausta afaattisen henkilön kommunikoinnin tukemiseen. Vaikka keskustelukumppanin roolin tärkeys afasian kuntoutuksessa on havaittu jo kauan sitten (Green, 984; Holland, 99), vasta 990 luvulla tämä tieto alkoi vaikuttaa kuntoutuskäytänteisiin. Vuorovaikutuskäytänteiden ja "yhteispelin" kehittämistä keskustelukumppaneiden kanssa pidetäänkin tällä hetkellä afasiakuntoutuksen olennaisena osana (Kagan & Gailey, 993; Kagan, 998; Lyon ym. 997; Parr, 996; Sorin-Peters & Behrmann,995). Kanadalainen puheterapeutti, Auta Kagan (998) on kehittänyt menetelmän Supported converstion for adults with aphasia, SCA, (Afaattisen aikuisen tuettu keskustelutm), ja juuri tuetusta keskustelusta on kyse silloin, kun keskustelukumppanina on vaikeasti afaattinen henkilö. Häntä ei jätetä keskustelutilanteessa yksin vaan häntä tuetaan ja autetaan ymmärtämään muita ja ilmaisemaan itseään. Se, että vaikeasti afaattinen henkilö pystyy edelleen toimimaan aktiivisena osallistujana sosiaalisessa ympäristössään, vaikuttaa myönteisesti hänen elämänsä laatuun (Kagan & Gailey, 993; Lyon ym. 997; Sorin-Peters & Behrmann, 995). Sen tulisi olla myös kuntoutuksen tavoite. 2. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Aivohalvaus- jadysfasialiitto ry onvuodesta 995 lähtien järjestänyt vaikeasti afaattisille ja myöhemmin myös heidän läheisilleen tarkoitettuja eripituisia ja erisisältöisiä kommunikaatioaiheisia sopeutumisvalmennuskursseja, ns. kommunikaatiokursseja. Kommunikaatiokurssien tuloksellisuuden ja laadun arvioimiseksi sekä kurssien kehittämisryötä varten haluttiin selvittää, miten kurssilaiset hyötyvät näistä kursseista. Lisäksi haluttiin verrata vaihtelevatko tulokset riippuen kurssityypistä. Tutkimus on kuntoutustutkimuksellinen seurantatutkimus. Tällaista tutkimusta tarvitaan, jotta voidaan varmistaa se, että asiakkaiden tarpeet ja tarjotun palvelun sisältö kohtaavat. Tutkimuksen pääkysymykset ovat: Muuttuuko vaikeasti ja keskivaikeasti afaattisten puhujien toiminnallinen kommunikointikyky kommunikaatiokurssin myötä? Onko mahdollinen muutos pysyvä? Onko erilaisilla kurssityypeillä merkitystä kommunikointikyvyn mahdolliseen muutokseen? 3. TUTKIMUSMENETELMÄT 3.. Kommunikaatiokurssit Kommunikaatiokurssin tavoitteena on rohkaista vaikean afasian saaneita vähäisenkin puheen käyttöön, aktivoida heitä spontaanien ei-sanallisten kommunikointikeinojen ja myös tietoisten puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojensekä puhevammaisten tulkkipalvelun käyttöön. Kursseilla annetaan myös tietoa sairauteen liittyvistä asioista ja tuetaan sopeutumista mm. puheterapiaryhmissä käytävien keskustelujen ja vertaistuen keinoin.
5 Sopeutumisvalmennuskurssin vaikuttavuus 67 Niillä kursseilla, joissa läheinen on mukana, on tavoitteena tukea afaattisen henkilön ja hänen läheisensä kommunikoinnin onnistumista, tukea myös läheisen sopeutumista tilanteeseen ja saada vertaistukea muilta läheisiltä. Kursseja on järjestettysekä yksi- että kaksiosaisina. Alkuvuosina afaattiset henkilöt osallistuivat kursseille yksin. Koska käytännön työ osoitti saman kuin tutkimustuloksetkin keskus- telukumppaneiden mukanaolon tärkeydestä afaattisen henkilön kuntoutuksessa (Kagan & Gailey, 993; Kagan, 998; Lyon ym., 997; Parr, 996; Sorin-Peters & Behrmann, 995), muutettiin osa kursseista sellaisiksi, että myös yksi jokaisen kurssilaisen läheinen osallistui kurssille osan aikaa (taulukko ). Tiedot kerättiin kahdeksalta eripituiselta ja toteutustavaltaan erilaiselta kurssilta. Viidellä näistä kursseista oli läheinen mukana -2 TAULUKKO. Kurssityypit vuosina n=3 998 n=6 998 n=7 998 n=6 999 n=7 999 n=6 999 n=5 999 n=6 Koodit:. = Yksiosainen, kesto 8-9 vrk, läheinen ei mukana (3 kurssia), 2. = Kaksiosainen, kesto 6+3 vrk (tauko 3 kk), läheinen mukana ensimmäisen kurssijakson kaksi viimeistä vrk (3 kurssia), 3. = Yksiosainen, kesto 6 vrk, läheinen mukana kaksi viimeistä vrk (l kurssi), 4. = Avokurssi, kesto kaksi päivää viikossa, yht. 0 päivää, läheinen mukana yhden päivän (l kurssi) vuorokautta ja kolme kurssia toteutettiin ilman läheisiä. Kursseistakolme oli kaksiosaisia ja viisi oli yksiosaisia. Avokurssia lukuun ottamatta kurssit toteutettiin internaattikurssina, eli kuntoutujat tulivat eri puolilta Suomea ja yöpyivät kurssipaikalla. Avokurssin osallistujat asuivat kotonaan ja tulivat kurssipaikalle kahtena päivänä viikossa yhteensä 0 kertaa. Koska avokurssi ei ollut yhtä intensiivinen kuin 6-9 päivää yhtäjaksoisesti kestäneet kurssit eikä selvästi kaksi- osainen, määriteltiin se tässä tutkimuksessa yksiosaiseksi kurssiksi. Afaattisten henkilöiden kurssiohjelma koostui pääasiassa neljän hengen pienryhminä toteutetuista puheterapiaryhmistä, kaikkien kurssilaisten kesken toteutetuista kommunikointiryhmistä ja tietokoneavusteisesta kuntoutuksesta. Sen lisäksi kurssiohjelmaan kuului fysioterapia pienryhmissä, luennot ja asiointiharjoittelu kaupungilla. Kurssiohjelma on kuvattu taulukossa 2. TAULUKKO 2. Kurssiohjelma Afaattisten henkilöiden ohjelma Yhteinen ohjelma Läheisten ohjelma Puheterapiaryhmät (4 hlöä) Yhteiset kommunikointiryhmät (8-2 hlöä) Fysioterapiaryhmät Tietokoneavusteinen kuntoutus Luennot afasiasta ja tulkkipalvelusta Asiointiharjoittelu kaupungilla Sosiaalinen yhdessäolo vapaa-aikana Keskustelun tukeminen (pa riharjoitu kset) Neurologin luento Sosiaalityöntek. luento Pu heterapeutin keskusteluryhmä Luento afasiasta Luento puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiokeinoista ja tulkkipalvelusta
6 68 Kommunikointiharjoittelu toteutettiin sekä neljän hengen puheterapiaryhmissä että kaikille kurssilaisille yhteisissä kommunikointiryhmissä, joiden vetäjinä toimi kaksi puheterapeuttia. Puheterapiaryhmissä kommunikointiharjoittelu tapahtui keskustelun yhteydessä. Ryhmissä keskusteltiin sairastumisesta, kurssilaisten taustoista, harrastuksista ym. kurssilaisia kiinnostavista tai ajankohtaisista asioista. Keskusteluissa heille mallitettiin ja heitä kannusettiin mm. karttojen ym. oheismateriaalin, piirtämisen, kirjoittamisen, eleiden ja sanalistojen käyttöön omassa ilmaisussaan. Kaikille yhteisissä kommunikointiryhmissä harjoiteltiin piirtämisen ja eleiden käyttöä asian ilmaisuun vihjekuvia apuna käyttäen (esineet, toimintakuvat, ammatit, harrastukset jne.). Kurssilaisille valmistettiin pienet kommunikointivihot, jotka sisälsivät valokuvia, sanalistoja tai kuvia kurssilaisen tarpeen mukaan. Läheisille annettiin kurssilla tietoa sairauteen, afasiaan ja kommunikointiin liittyvistä asioista. Heitä ohjattiin pariharjoituksissa afaattisen läheisensä kommunikoinnin tukemiseen Tutkittavat Tutkittavat osallistuivat kurssille joko KE LAn, RAYn, oman terveydenhuollon tai vakuutusyhtiön kustantamana. Kursseille osallistui yhteensä 72 kurssilaista, mutta kaikkien kolmen mittauskerran tulokset ja lupa tietojen julkaisemiseen saatiin 46 tutkittavalta. Kaikilla tutkittavilla oli vasemman aivopuoliskon vaurio, jonka syynä oli 4 (89, %) tutkittavalla aivoinfarkti, 4 (8,7 %) tutkittavalla aivoverenvuoto jayhden (2,2 %) henkilön tieto puuttui. Tutkittavien taustatiedot kerättiin kurssin hakupapereista ja mukana olleista lausunnoista, jotka sisälsivät joidenkin osalta hyvin niukasti tietoa. Taustatietoja tutkittavista on esitetty taulukossa 3. TAULUKKO 3. Tutkittavien taustatiedot Naiset, n = 0 ka med kh w Miehet, n = 36 ka med kh w Ikä (v) Ikä sairastuessa (v) Post onset (kk) 6,6 58,7 35,7 63,0 6,5 26,5 4, , , ,6 58,0 5,7 6,0 57,0 3,0 8,5 0,6 69, ka = keskiarvo, med = mediaani, kh = keskihajonta, w = vaihteluväli Tutkittavista oli 2,7 % (0) naisia ja 78,3 % (36) miehiä. Miestutkittavien keski-ikä oli keskiarvona laskien hieman korkeampi kuin naistutkittavien keski-ikä. Koska heidän joukossaan oli nuorempia henkilöitä kuin naistutkittavien joukossa, oli heidän keski-ikänsä mediaani kuitenkin alhaisempi kuin naisten keski-iän mediaani. Miestutkittavat olivat keskimäärin sairastuneet nuorempina ja heidän sairastumisestaan oli kulunut keskimäärin pidempi aika kuin naistutkittavilla. Sopeutumisvalmennuskurssin tiiviin ohjelmanvuoksi tutkittavilleei voitu tehdä laajoja afasiatestejä. Puheterapeutit tekivät kurssilaisille kurssin ensimmäisenä päivänä vain lyhyet tutkimukset, joissa selvitettiin puheen ymmärtämisen, puheen tuoton, muiden kommunikointikeinojen käytön, lukemisen ja kirjoittamisen tasoa. Näillä pyrittiin selvittämään kurssilaisten kommunikointikyky ryhmiin jakoa ja harjoiteltavien kommunikointikeinojen tavoitteiden asetta-
7 Sopeutumisvalmennuskurssin vaikuttavuus 69 mista varten. Tässä lyhyessä tutkimuksessa saatujen tietojen, kurssin aikana tehtyjen havaintojen sekä hakupapereista ja lausunnoista saatujen tietojen perusteella arvioitiin tutkittavien afasiatyyppi jaafasian vaikeusaste. Afasiatyypin luokittelussa oli tyydyttävä karkeaan sujumaton afasia - sujuva afasia -jakoon (Laine ym., 997), sillä tarkkoja tutkimustietoja tutkittavien afasiatyypistä ei ollut lausunnoissakaan. Sujumaton-sujuvaluokittelu on kuitenkin hyvin kuvaava sitä ajatellen, millaisia vaikeuksia tutkittava ja hänen läheisensä mahdollisesti kohtaavat vuorovaikutustilanteissaan. Sujumattomaan afasiaan liittyvät voimakkaampana ilmaisun vaikeudet, vaikka puheen ymmärtämisen vaikeuksiakin on usein mukana. Sujuvassa afasiassa sekä puheen ymmärtämisvaikeudet että oman puheen tuoton vaikeudet haittaavat kommunikointia. Sujumaton afasia oli 28 miestutkittavalla ja 9 naistutkittavalla. Sujuva afasia oli 8 miestutkittavalla ja naistutkittavalla. Afasian vaikeusaste arvioitiin Bostonin diagnostisen afasiatutkimuksen afasian vaikeusasteen (suullinen kommunikointikyky) arviointiasteikon mukaan (Laine ym., 997). Tutkittavien afasian vaikeusaste on kuvattu taulukossa 4 ja lukemisen ja kirjoittamisen taidot taulukossa 5. TAULUKKO 4. Tutkittavien afasian vaikeusaste Bostonin diagnostisen afasiatutkimuksen mukaan. VAIKEUSASTE Yht. SUKUPUOLI Naiset Miehet Yhteensä Tässä asteikossa: o = Ei käyttökelpoista puhetta eikä puheen ymmärryskykyä. = Kaikki kommunikaatio on luonteeltaan katkonaista ilmaisua. Kuuntelijalta vaaditaan paljon päättelyä, kyselyä ja arvaamista. Vaihdettavissa oleva informaation alue on rajoittunut ja keskustelu on kuuntelijan varassa. 2 = Tutuista aiheista voidaan keskustella kuuntelijan avustuksella. Ajatusten välittäminen epäonnistuu useasti, mutta keskustelu ei ole kokonaan kuuntelijan varassa. 3 = Potilas kykenee keskustelemaan lähes kaikista jokapäiväisistä ongelmista vähäisellä avustuksella tai ilman avustusta. Puheen ja/tai ymmärryskyvyn heikentyminen tekee kuitenkin tietyistä aiheista keskustelemisen vaikeaksi tai mahdottomaksi. 4 = Potilaalla on ilmeistä puheen sujuvuuden tai ymmärryskyvyn heikentymistä, mutta tämä ei merkittävästi vaikeuta ajatusten ilmaisuun tai ilmaisumuotoon. 5 = Havaittavissa olevat puheen häiriöt ovat minimaalisia. Potilaalla voi olla subjektiivisia vaikeuksia, joita kuulija ei huomaa.
8 70 Suurella osalla turkittavista oli varsin vaikea afasia. 45,6 % tutkittavista sijoittuu vaikeus- asteluokkiin 0- ja peräti 80,4 % vaikeusasteluokkiin 0-2. TAULUKKO 5. Tutkittavien lukemisen ja kirjoittamisen taidot Ei lainkaan Yksitt. sanoja Jonkin verran Kohtalaisesti Hyvin Puuttuu Lukeminen Kirjoittaminen Tutkittavien lukemisen taidot olivat selvästi paremmat kuin kirjoittamisen taidot. Tästä syystä mm. sanalistojen käyttö kommunikoinnin tukena oli puheterapiaryhmissä yleistä. 3.3 Toiminnallisen kommunikaation tehokkuuden arviointi Tutkimuksessa halurtiin arvioida afaattisten henkilöiden toiminnallista kommunikointikykyä arkitilanteissa, sillä juuri niihin tilanteisiinhan afasiaperheet tarvitsevat apua. Tässä tutkimuksessa päädyttiin mittaamaan afasian saaneiden toiminnallista kommunikointikykyä Lomasin ym. (989) kehittämälläthe Communicative Effectiveness Index eli CETI -arviointimenetelmällä. Se perustuu omaisarvioon ja sen katsotaan mittaavan ajan myötä tapahtuvaa toiminnallisen kommunikointikyvyn muutosta. CETIarviointimenetelmään päädyttiin, koska kommunikaatiokurssien tavoitteena on rohkaista ja aktivoida afaattisia henkilöitä erilaisten kommunikointikeinojen käyttöön, niin että ne yleistyvät myös arkipäivän tilanteisiin. Tästä syystä haluttiin mitata afaattisten henkilöiden toiminnallista kommunikointikykyä luonnollisissa kommunikointitilanteissa, eikä perinteisillä afasiatesteillä mitattavia afasiaoireita. Afaattisen henkilön läheiset ovat itse joko päivittäin, tai jos eivät asu samassa taloudessa, varsin usein vuorovaikutuksessa hänen kanssaan ja tietävät käytännössä miten kommunikointi näissä luonnollisissa kommunikointitilanteissa sujuu. CETI-arviointilomakkeessa arvioidaan 6 erilaisen kommunikointitilanteen sujumista tällä hetkellä verrattuna ennen sairastumista vallinneeseen tilanteeseen. Vain läheiset ihmiset, jotka ovat tunteneet afaattisen henkilön jo ennen sairastumista, voivat tehdä tämän vertailun. Tutkimuksessa käytettiin arviointilomakkeen suomenkielistä versiota Kommunikaation tehokkuuden arviointi (Klippi ym., 994; liite ). Se on osoittautunut validiksi mittariksi nimenomaan silloin, kun tutkittavan afasia on vaikea tai keskivaikea (Takala, 997). Lisäksi Takala ym. (997) toteavat CETI:stä olevan enemmän hyötyä osana pitkittäistutkimusta kuin kerta-arviointina. Myös Pedersenin ym. (200) tutkimus tanskankielisellä versiolla tukee CETI-menetelmän yleistä validiutta toiminnallisen kommunikoinnin mittarina. CETI-lomake sisältää 6 erilaista kommunikointitilannetta, joiden tämänhetkistä onnistumista läheinen vertaa tilanteeseen ennen sairastumista. Arviointi rakentuu nk. visuaalis-analogiselle asteikolle. Vastaus annetaan vetämällä pystyviiva tai rasti 0 cm pitkälle janalle siihen kohtaan, joka kuvaa tämänhetkistä tilannetta parhaiten. Janan ääripäät ovat"ei pysty lainkaan" ja "yhtä hy-
9 Sopeutumisvalmennuskurssin vaikuttavuus 7 vm kuin ennen sairastumista". Arviointi muutetaan pistemääriksi mittaamalla millimetriviivaimella vedetyn viivan paikka väliltä 0-00 mm. CETI:n kokonaispistemäärä, eli nk. kommunikaatioindeksi saadaan laskemalla 6 erilaisen kommunikaatiotilanteen pistemäärien keskiarvo. Maksimipistemäärä on 00 ja minimipistemäärä O. CETI-kyselylomake postitettiin afaattisten kurssilaisten läheisille yhteensä kolme kertaa; ) noin kuukausi ennen sopeutumisvalmennuskurssin alkua, 2) kolme kuukautta tämän kurssiosan jälkeen, jolloin osalle tutkittavista alkoi jatko-osa, ja 3) kuusi kuukautta toisen kyselyn jälkeen. Mittaukset suoritettiin siis kolme kertaa kymmenen kuukauden aikana ja tutkittavat toimivat omina verrokkeinaan. Kyselyyn vastanneiden läheisten asema afaattiseen henkilöön nähden on kuvattu taulukossa 6. TAULUKKO 6. Arvion suorittanut läheinen Puoliso Avopuoliso Lapsi Sisarus Ystävä Ammattihenkilö Itse Yht. Kurssilainen Nainen Mies Koska kaikilla kurssilaisilla ei ollut omaista tai läheistä, läheinen ei jostakin syystä vastannut kyselyyn, vastaukset olivat vain sanallisia tai tietojen julkaisemiseen ei saatu lupaa, saatiin 72 tutkittavan osalta ensimmäisessä kyselyssä käyttökelpoisia CETI-arviointeja 65 ( 90,3 %), toisessa 53 (73,6 %) ja kolmannessa 46 (63,9 %). 3.4 Aineiston käsittely Tilastolliset analyysit CETI -arviointien tulosten erojen merkitsevyyksistä tehtiin niiden 46 tutkittavan tiedoista, joiden läheinen oli täyttänyt CETI-arviointilomakkeen kolme kertaa. Pistemääristä laskettiin keskiarvot ja keskihajonnat sekä tutkittiin eri mittauskertojen mittaustulosten erojen merkitsevyyttä. Toisen ja kolmannen mittauskerran tuloksia verrattiin ensimmäisen mittauskerran tuloksiin. Aluksi testattiin Shapiro Wilk-testillä (koska n<50), ovatko jakaumat normaalijakaumia. Jos jakaumat eivät olleet normaalijakaumia, käytettiin Friedmanin testiä muutosten merkitsevyyserojen löytämiseksi. Jos Friedmanin testi osoitti merkitsevää eroa, jatkettiin analyysiä Wilcoxonin testillä (Wilcoxon Signed Ranks Test) ja selvitettiin, minkä muuttujien välillä merkitsevä ero oli. Jos jakaumat olivat normaalijakaumia, tehtiin merkitsevyysmittaus toistettujen mittausten varianssianalyysillä, jonka jälkeen testattiin eri mittauskertojen erojen merkitsevyys parittaisella t-testillä. CE TI-lomakkeen 6 osiosta ja kommunikaatioindeksistä vain kommunikaatioindeksi meni normaalijakaumaan, joten muiden osioiden kohdalla on käytetty epäparametrisia testejä. Verrattaessa taustamuuttujien, kuten iän, sukupuolen, afasiaryypin, afasian vaikeusasteen ja kurssiryypin vaikutusta tuloksiin merkitsevyystestaukset on suoritettu kaksisuuntaisella anovalla. Merkitsevyystasoksi otettiin p.$ Kaikki tilastolliset analyysit suoritettiin Windows-käyttöjärjestelmälle laaditulla SPSS tilasto-ohjelmalla (versio 9.0; SPSS Ine. 999). CETI-
10 72 arviointilomake ei sisällä avoimia kysymyksiä, mutta vastaajalla on mahdollisuus kirjoittaa lisähuomioitaan lomakkeen kääntöpuolelle. Nämä luokiteltiin laadullisesti sisällöllisin perustein. 4. TULOKSET 4.. Toiminnallisen kommunikaation muutokset Ensimmäisen CETI-mittauksen keskiarvo eli kommunikaatioindeksi (kuva ) oli 44 (keskihajonta 6,5 ja vaihteluväli 5,2-94), toisen mittauksen keskiarvo oli 49,7 (keskihajonta 5,8 javaihteluväli 2,8-82,6) jakolmannen mittauksen keskiarvo oli 46, (keskihajoma 6,7javaihteluväli 6,6-8,4). Keskihajonnat ja vaihteluvälit olivat suuret, eli tutkittavien ryhmä oli heterogeeninen. Eri mittauskertojen välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (F(2, 90)=3,757, p=0.027), mikä johtui ensimmäisen ja toisen mittauskerran merkitsevästä erosta (F(l,45)=7,8, p=o.oll). Ensimmäisen ja kolmannen mittauksen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä UI 50 ~ CD 48 ~ ~Kaikki "0 / ~ ku rssityypit,., c ~ n=46 i= V' w 42 te p=0.0 (.) :co - UI CO co ::l co ::t! - lj) lj) ::t! "ii) lj) - Q) ::t! Q) lj) lj) E - ('')... ::t! ::l ~ ::t! ::l ::l ::t! co ::t! (j) co "0 :t:: «Q) E KUVA. Kolmen mittauskerran kommunikaatioindeksien keskiarvot Ensimmäisessä mittauksessa läheiset arvioivat afaattisten kurssilaisten kommunikoimikeinot kaikkein heikoimmiksi osioissa 4, 5 ja 6. Nämä kaikki kuvaavat kommunikointia keskustelutilanteissa (Pystyy vilkkaaseen keskusteluun, jossa on paljon osallistujia, Pystyy osallistumaan keskusteluun vieraidenkin kanssa, Pystyy kuvailemaan ja keskustelemaan asioistayksityiskohtaisestz). Myös Pedersen ym. (200) saivat samanlaisen tuloksen ja totesivat nämä osiot kaikkein vaikeimmiksi. Läheiset arvioivat afaattisten kommunikointikeinot kaikkein vahvimmiksi osioissa, 3 ja5 (Pystyy kiinnittämään toisen henkilön huomion halutessaan, Pystyy vastaamaan asianmukaisesti sellaisiin kysymyksiin, joihin vastataan vain kyllä tai ei (myös elevastaus hyväksytään), Pystyyosoittamaan, että on ymmärtänyt, mitä hänelle on sanottu). Kahdeksassa CETI:n 6 erilaisessa kommunikoimitilanteessa havaittiin tilastollisesti merkitsevää muutosta parempaan eri mittauskertojen välillä. Nämä osiot olivat 2, 6,
11 Sopeutumisvalmennuskurssin vaikuttavuus 7,,2,4, 5,ja 6eliosio2Pystyyosallistumaan itseään koskevaan ryhmäkeskusteluun (X 2(2)=2,82, p=0.002) ja ero tuli esiin ensimmäisen ja toisen mittauksen välillä (Z=-3,449, p=o.oo), osio 6 Pystyy osallistumaan kahvipöytäkeskusteluunystävien tai naapureiden kanssa (X 2 (2) =0,763, p=0.005) ja ero tuli esiin ensimmäisen ja toisen mittauksen välillä (Z=-2,85, p=0.005), osio 7 Pystyy osallistumaan kahdenkeskiseen keskusteluun teidän kanssanne (X 2(2)= 3,424, p= 0.00) ja ero tuli esiin ensimmäisen ja toisen mittauksen välillä (Z=-3,353, p<o.oo ), osio Pystyy ilmaisemaan itseään muutenkin kuin puheella (X 2 (2)=7,672, p=0.022) ja ero tuli esiin ensimmäisen ja toisen mittauksen välillä (Z=-2,329, p=0.02), osio 2 Pystyy aloittamaan keskustelun muidenkin kuin lähisukulaisten kanssa (x 2 (2)= 0,588, p= 0.005), jossa ero tuli näkyviin sekä ensimmäisen ja toisen mittauksen välillä (Z= -2,693, p=0.007) että ensimmäisen ja kolmannen mittauksen välillä (Z=-2,23, p=0.034), osio 4 Pystyy vilkkaaseen keskusteluun, jossa on paljon osanottajia, jossa ero ei näkynyt päävaikutuksessa mutta ensimmäisen ja toisen mittauksen ero oli merkitsevä (Z=-2, 92, p=0.028), osio 5 Pystyy osallistumaan keskusteluun vieraidenkin kanssa, jossa ero ei myöskään näkynyt päävaikutuksessa mutta ensimmäisen ja toisen mittauksen ero oli merkitsevä (Z=-2,266, p=0.023) ja osio 6 Pystyy kuvailemaan ja keskustelemaan asioista yksityiskohtaisesti, jossa myöskään ei näkynyt merkitsevää eroa päävaikutuksessa mutta sekä ensimmäisen että toisen mittauksen välillä (Z=-2,75, p=0.006) että ensimmäisen ja kolmannen mittauksen välillä (Z=-2,032, p=0.042). Näistä kahdeksasta merkitsevän eron tuottaneesta osiosta seitsemän liittyi keskustelutaitoihin (osiot 2,6,7, 2, 4, 5, ja 6 eli Pystyy osallistumaan itseään koskevaan ryhmäkeskusteluun, Pystyy osallistumaan kah- 73 vipöytäkeskusteluun ystävien tai naapureiden kanssa, Pystyy osallistumaan kahdenkeskiseen keskusteluun teidän kanssanne, Pystyy aloittamaan keskustelun muidenkin kuin lähisukulaisten kanssa, Pystyy vilkkaaseen keskusteluun, jossa on paljon osanottajia, Pystyy osallistumaan keskusteluun vieraidenkin kanssa ja Pystyy kuvailemaan ja keskustelemaan asioista yksityiskohtaisesti. Kahdeksas merkitsevän tuloksen tuottanut osio () kuvasi sitä, että afaattinen henkilö Pystyy ilmaisemaan itseäiin muutenkin kuin puheella. Ainoa kommunikointitilanne, jossa ei ollut tapahtunut lainkaan muutosta, oli osio 5. Se kuvaa sitä, pystyykö afaattinen henkilö osoittamaan, että on ymmärtänyt, mitä hänelle on sanottu. Naisten ja miesten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa CETI-mittauksen kommunikaatioindeksissä, mutta verrattaessa kaikista kolmesta mittauksesta laskettuja kokonaiskeskiarvoja, oli miesten keskiarvo osiossa 3 (Pystyy vastaamaan asianmukaisesti sellaisiin kysymyksiin, joihin voi vastata vain kyllä ja ei (myös elevastaus hyväksytäiin) merkitsevästi korkeampi (F(I,43)=4,76, p= 0.047) kuin naisten keskiarvo ja naisten keskiarvot merkitsevästi korkeammat kuin miesten kesiarvot osioissa 8 (Ollessaan kasvokkain tutun henkilön kanssa, pystyy sanomaan hänen nimensä) (F(l,43)=6,602, p= 0.04) ja 0 (Pystyy aloittamaan ja jatkamaan keskustelua) F(,49)=4,203, p=0.047). Taustamuuttujien vaikutuksia testattaessa tutkittavat luokiteltiin iän perusteella kolmeen luokkaan, ~ 59 v (n=5), v (n=22) ja ~ 70 v (n=9). Eri ikäryhmien tulosten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa kommunikaatioindeksissä tai CETIn eri osioissa. Käytettäessä taustamuuttujina sujumatonta (n=37) ja sujuvaa afasiatyyppiä (n=9), ei ryhmien kommunikaatioindeksien välillä havaittu merkitsevää eroa. Testattaessa erot 6 eri osion välillä, havaittiin tilastollisesti merkitsevä muutos vain yh-
12 74 den osion kohdalla. Osiossa 2 (Pystyyaloittamaan keskustelun muidenkin kuin lähisukulaisten kanssa) havaittiin merkitsevä muutos, (F(2,86)=3,, p=0.05), mikä johtui siitä, että sujuvan afasian ryhmässä tulos oli heikenrynyt merkitsevästi ensimmäisen ja kolmannen mittauksen välillä, (F(l,43)= 7,260, p=o.oi). Verrattaessa kaikista kolmesta mittauskerrasta laskettuja keskiarvoja ryhmien välillä, havaittiin sujumattoman afasian ryhmässä tilastollisesti merkitsevästi korkeampi arvo osiossa 5 (Pystyy osoittamaan, että onymmärtänyt mitä hänelle on sanottu) (F(l,43)=8,096, p=0.007). Läheiset siis arvioivat puheen ymmärtämisen kyvyn paremmaksi tutkittavilla, joilla oli sujumaton afasia kuin mitä he arvioivat olevan henkilöillä, joilla oli sujuva afasia. Käytettäessä taustamuuttujana Bostonin diagnostisen afasiatutkimuksenmukaistaafasian vaikeusastetta, jouduttiin näitä vaikeusasteluokkia yhdistelemään, jotta tutkittavien määrä eri luokissa ei olisi jäänyt kovin pieneksi. Vaikeusasteluokat 0 ja yhdistettiin (n=2), luokka 2 sisälsi riittävästi tutkittavia (n= 6) ja luokat 3 ja 4 yhdistettiin (n=9). Tulokset eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan suoritetuissa kolmessa mittauksessa, mutta verrattaessa kaikista kolmesta mittauksesta laskettuja kokonaiskeskiarvoja ryhmien välillä, havaittiin sekä kommunikaatioindeksissäettä /6 osiossa tilastollisesti merkitsevä ero. Kaikkein vaikeimmin afaattisten ryhmään (luokat 0 ja ) kuuluvien mittaustulokset olivat keskimäärin alhaisemmat kuin muilla ryhmillä ja vaikeusasteluokkiin 3 ja 4 kuuluvien mittaustulokset keskimäärin korkeammat kuin muilla ryhmillä. Näiden vaikeusasteluokkien väliin jäävien ryhmässä (vaikeusasteluokka 2) olivat tulokset joidenkin osioiden kohdalla samansuuntaiset kuin vaikeimmin afaattisten tulokset (osiot 2, 6, 8, 4, 5) ja joidenkin osioiden kohdalla samansuuntaiset kuin lie- vemmin afaattisten tulokset (osiot 4, 7) tai sijoittuivat näiden ryhmien tulosten väliin. Kommunikaatioindeksi oli lievimminafaattisten ryhmässä (vaikeusasteet 3 ja4) merkitsevästi korkeampi (F(2,43)=8,246, p=o.oo ) kuin muissa vaikeusasteluokissa. Kaikkein vaikeimmin afaattisten luokassa (vaikeusasteet 0 ja ) kolmen mittauksen kommunikaatioindeksien keskiarvo oli alhaisin ja vaikeusasteluokkaan 2 kuuluvien ryhmässä kommunikaatioindeksien keskiarvo sijoittui näiden kahden ryhmän tulosten väliin. Osion (Pystyy kiinnittämään toisen henkilön huomion halutessaan) keskiarvo oli lievimmin afaattisten ryhmässä (vaikeusasteet 3 ja 4) merkitsevästi korkeampi (F(2,4)= 5,323, p=0.009) kuin muiden vaikeusasteryhmien keskiarvot. Vaikeimmin afaattisten ryhmän (vaikeusasteet 0 ja ) keskiarvo oli kaikkein alhaisin ja vaikeusasteryhmään 2 kuuluvien ryhmän keskiarvo jäi näiden väliin. Osion 2 (Pystyy osallistumaan itseään koskevaan ryhmäkeskusteluun) keskiarvo oli vaikeusasteluokkiin 3 ja 4 kuuluvien ryhmässä merkitsevästi korkeampi (F(2,42)= 5,453, p=0.008) kuin muihin vaikeusasteryhmiin kuuluvien keskiarvot, jotka noudattelivat samaa linjaa. Osion 4 (Pystyy kuvaamaan omia tunnetilojaan) keskiarvo oli lievimmin afaattisten ryhmässä (vaikeusasteet 3 ja 4) sekä vaikeusasteluokassa 2 samalla tasolla ja nämä olivat merkitsevästi korkeammat (F(2,4l)=7,244, p=0.002) kuin vaikeimmin afaattisten ryhmässä (vaikeusasteet 0 ja ). Osion 6 (Pystyy osallistumaan kahvipöytäkeskusteluun ystävien tai naapureiden kanssa) keskiarvo oli vaikeusasteluokkiin 3 ja4 kuuluvien ryhmässä merkitsevästi korkeampi (F(2,4l)=6,368, p=0.004) kuin muihin vaikeusasteluokkiin kuuluvien ryhmien keskiarvot. Osion 7 (Pystyy osallistumaan kahdenkeskiseen keskusteluun teidän kanssanne) keskiarvo oli vaikeusasteluokkiin 3 ja4 kuuluvien ryhmässäsekä vaikeusaste-
13 Sopeutumisvalmennuskurssin vaikuttavuus 75 luokkaan 2 kuuluvien ryhmässä samalla tasolla ja nämä olivat merkitsevästi korkeammat (F(2,40)=4,909 p=0.02) kuin vaikeimmin afaattisten ryhmässä (vaikeusasteet 0 ja ). Osion 8 (Ollessaan kasvokkain tutun henkilön kanssa, pystyy sanomaan hänen nimensä) keskiarvo oli vaikeusasteluokkiin 3 ja 4 kuuluvien ryhmässä merkitsevästi korkeampi (F(2,42)=4,93, p=0.022) kuin muihin vaikeusasteryhmiin kuuluvien keskiarvot. Osion 0 (Pystyy aloittamaan jajatkamaan keskustelua) keskiarvo oli vaikeusasteluokkiin 3 ja 4 kuuluvien ryhmässä merkitsevästi korkeampi (F(2,39)=5,584, p=0.007) kuin muissa ryhmissä. Osion 2 (Pystyy aloittamaan keskustelun muidenkin kuin lähisukulaisten kanssa) keskiarvo oli vaikeusasteluokkiin 3 ja 4 kuuluvien ryhmässä merkitsevästi korkeampi (F(2,42)=6,022, p< 0.00) kuin muissaryhmissä. Osion 4 (Pystyy vilkkaaseen keskusteluun, jossa on paljon osanottajia) keskiarvo oli vaikeusasteluokkiin 3 ja 4 kuuluvien ryhmässä merkitsevästi korkeampi (F(2,4)=4,207, p=0.022) kuin muissa ryhmissä. Osion 5 (Pystyyosallistumaan keskusteluun vieraidenkin kanssa) keskiarvo oli vaikeusasteluokkiin 3 ja 4 kuuluvien ryhmässä merkitsevästi korkeampi (F(2,4)=8.265, p=o.oo) kuin muissa ryhmissä, jotka olivat samalla tasolla. Tarkasteltaessa yksi- ja kaksiosaisten kurssiryyppien tuloksia (kuva 2) havaittiin, että kaksiosaisten kurssien mittauksissa muutos oli merkitsevä, (F(2,38)=8,35, p=o.oo) ja merkitsevä ero tuli esiin ensimmäisen ja toisen mittauksen välillä (F(l,9)=40,275, p<o.oo ). Vaikka kaksiosaisten kurssien kommunikaatioindeksi oli kolmannella mittauskerralla edelleen parempi kuin ensimmäisellä mittauskerralla, tulos ei ollur enää tilastollisesti merkitsevä. Yksiosaisilla kursseilla merkitsevää muutosta ei havaittu. 54 -, , , ~----- ~ ;~-----""'-..:---- j G) 48 t-----t:::::;:;;;;~:.::---~i'='j-----l 'g 'lrr-"""'" """o.-..;;::----:---l r , ", i= /-' ~ w42+--+'t j (J j ,-----.,---- kurssit, n=26 -e- 2-osaiset kurssit, n=20 * p<0.00 KUVA 2. Yksi- ja kaksiosaisten kurssien kommunikaatioindeksien keskiarvot
14 76 Koska kaksiosaisille kursseille osallistuneiden lähtötaso oli alhaisempi kuin yksiosaisille kursseille osallistuneiden, verrattiin näiden erilaisten kurssityyppien tuloksia keskenään. Kommunikaatioindeksissä ei todettu merkitsevää eroa ryhmien välillä. Verrattaessa CETIn 6 osion tuloksia havaittiin merkitsevää muutosta parempaan päin kaksiosaisilla kursseilla. Osiossa 3 (Ymmärtää kirjoitusta) havaittiin merkitsevä ero (F(2,84)= 3,467, p=0,036), mikä näkyi kaksiosaisten kurssien kohdalla sekä ensimmäisen ja toisen mittauksen merkitsevänä erona (F(l,42)= 4,928, p=0.032) että ensimmäisen ja kolmannen mittauksen merkitsevänä erona (F(l,42)=5,053, p=0.030). Kaksiosaisilla kursseilla havaittiin merkitsevä ero myös osiossa 5 (Pystyy osoittamaan, että on ymmärtänyt mitä hänelle on sanottu) (F(l,43)= 5,46, p=0.024) ja osiossa 0 (Pystyyaloittamaan ja jatkamaan keskustelua) (F(l,4O)= 4,2, p=0.47)), vaikka ero ei näkynyt analyysin päävaikutuksessa. Yksiosaisille kursseille osallistuneiden tuloksissa merkitseviä eroja ei löytynyt. Kolmannella mittauskerralla tulokset olivat selvästi korkeammat ja taso pysyvämpi kaksiosaisille kursseille osallistuneilla 2/6 osiossa, mutta muita kuin edellä mainittuja merkitseviä eroja yksiosaiseen kurssiin verrattuna ei havaittu. fi) ~ CD "C c::: "T t= W o A:- -osainen, läheinen mukana, n=6 --e- -osainen, läheinen ei mukana, n=5 ~ 2-osainen, läheinen mukana, n=20 * p<o *- A\Okurssi, läheinen mukana, n=5 KUVA 3. Erilaisten kurssityyppien kommunikaatioindeksien keskiarvot Neljän erityyppisen kurssin (kuva 3) mittauksissa tilastollisesti merkitsevä ero havaittiin vain kaksiosaisten kurssien kommunikaatioindeksin kohdalla (F(2,38)=8,35, p=o.oo ) ja merkitsevä ero tuli esiin ensimmäisen ja toisen mittauksen välillä (F(l,9)=40,275, p<o. 00). Näille kursseille läheinen osallistui kahden vuorokauden ajan kurssin ensimmäisellä jaksolla. Kolmannella mittauskerralla kommunikaatioindeksin ero ei enää ollut tilastollisesti merkitsevä ensimmäiseen mittaukseen verrattuna, mutta kahden kom-
15 Sopeutumisvalmennuskurssin vaikuttavuus munikaatiotilanteen, eli osion 2 (Pystyy aloittamaan keskustelun muidenkin kuin lähisukulaisten kanssa) ero oli kolmannellakin kerralla tilastollisesti merkitsevä (X 2 (2)= 9,949, p=o.007) ja (Z=-2,502, p=o.02) ja osion 3 (Ymmärtiiii kirjoitusta) ero (X 2(2)= 6,86, p=o.032) ja (Z=-2,637, p=o.008). Yksiosaisten kurssien, joille läheinen osallistui kaksi vuorokautta, kurssilaisten kommunikaatioindeksi parani toisella mittauskerralla, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi. Kolmannella mittauskerralla tulos oli heikompi kuin ensimmäisellä mittauskerralla. Yksiosaisella kurssilla, johon ei kuulunut läheisten osuutta lainkaan, kommunikaatioindeksi parani toisella ja kolmannella mittauskerralla, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Avokurssille läheinen osallistui yhden päivän ajan ja mittauksen mukaan kurssilaisten kommunikointitaidot heikkenivät kahdella viimeisellä mittauskerralla. Verrattaessa eri kurssityyppien tulosten erojen merkitsevyyttä keskenään, havaittiin vain vähäisiä tilastollisesti merkitseviä eroja. Kommunikaatioindekseissä ei havaittu merkitseviä eroja. Osiossa (Pystyy kiinnittämään toisen henkilön huomion halutessaan) havaittiin merkitsevä ero (F(6,80)=2,525, p=0.027), mikä johtui siitä että mittaustulokset heikkenivät avokurssilla ensimmäisen ja kolmannen mittauksen välillä merkitsevästi (F(3,40)=3,328, p=0.029). Osiossa 5 (Pystyy osoittamaan, että on ymmärtänyt, mitä hänelle on sanottu) ei näkynyt merkitsevää eroa päävaikutuksessa, mutta tilastollisesti merkitsevä ero havaittiin yksiosaisilla kursseilla, joilla läheinen ei ollut mukana. Mittaustulokset heikkenivät verrattaessa ensimmäisen ja toisen mittauksen tuloksia (F(3,4l)=3,0 6, p=0.04l). Osiossa 6 (Pystyy osallistumaan kahvipöytäkeskusteluun ystävien tai naapureiden kanssa (sairaalassa tai kotona) ei havaittu merkitsevää eroa päävai- 77 kutuksessa, mutta mittaustulos heikkeni merkitsevästi tutkittavilla, jotka osallistuivat yksiosaiselle kurssille läheisen kanssa ja vahvistui merkitsevästi tutkittavilla, jotka osallistuivat yksiosaiselle kurssille ilman läheistä (F(3,40)=3,52, p=o.024). Osiossa 8 (Ollessaan kasvokkain tutun henkilön kanssa, pystyy sanomaan hänen nimenså) havaittiin merkit- sevä ero (F(6,82)=2,45, p=0.03l), jossa mittaustulos heikkeni merkitsevästi tutkittavilla, jotka osallistuivat yksiosaiselle kurssille läheisen kanssa (F(3,4l)=2,958, p= 0.043). Osiossa 3 (Ymmärtää kirjoitusta) havaittiin merkitsevä ero (F(6,80)=5,87, p<o.ool), jossa mittaustulos heikkeni merkitsevästi tutkittavilla, jotka osallistuivat yksiosaiselle kurssille läheisen kanssa (F(3,40)= 5,83, p=o.002) Avointen vastausten laadullinen analyysi Koska CETI-Iomakkeen avulla saatu tieto rajoittuu vain 6 tietynlaiseen kommunikointitilanteeseen, haluttiin tässä tutkimuksessa hyödyntää kommunikaatiokurssien sisällöllistä jatkokehittelyä varten myös vastaajien vapaasti kertomat huomiot. Ensimmäisen ja kolmannen kyselyn vastaajista 8 ja toisen kyselyn vastaajista 22 oli kirjoittanut lisähuomioitaan vastauslomakkeeseen. Ne analysoitiin luokittelemalla sisällölisin perustein. Avoimet vastaukset näkyvät taulukossa 7. Kaikkien kolmen kyselyn avoimissa vastauksissa toistuivat samantapaiset asiat ja ne jakautuivat neljään luokkaan seuraavasti: A. Kommunikointia ja keskustelua hankaloittavat tekijät B. Kommunikointia ja keskustelua helpottavat tekijät C. Afaattisen henkilön henkinen ja muu hyvinvointi D. Kurssin jälkeise~ muutokset
16 ~ V) ~ ~ ::J & ~ Q 00 r-... TAULUKKO 7. Avoimet vastaukset Vastausluokat Kysely. n = 8 A. Kommunikointia ja keskustelua hankaloittavat tekijät B. Kommunikointia ja keskustelua helpottavat tekijät C. Afaattisen henkilön henkinen ja muu hyvinvointi - sekaannusta aiheuttavat substituutiot. kuten esim. kyllä/ei. mennä/tulla 6 - sananlöytämisvaikeus 2 - selkeä puhe muuttuu epäselväksi 2 - keskustelukumppanin nopea puhe 2 - keskustelijoiden suuti määtä - vaikeat. abstrakrit asiat - toistamisen poisjärtäminen - vaikeudet rahan ja kellonaik. kanssa 2 frekvenssi 7/4 - ilmaisee itseään eleillä - ilmaisee itseään yksittäisillä sanoilla - ilmaisee itseään äänellä - ilmaisee itseään näyttämällä - ilmaisee itseään olemuksellaan - ilmaisee itseään kuvilla -lukee tuttuja nimiä. sanoja. otsikoita -läheinen toimii tulkitsijana muille - tutut tai konkreettiset asiat -huumori - keskustelukumppanin hyvät valmiudet kohdata afaattinen henkilö frekvenssi 20/4 -läheisen huoli sosiaalisten kontaktien vähenemisestä - lukemisharrastuksen menettäminen - huomion hakeminen ja vaaliminen - säilynyt yrittämisenhalu D. Kutssin jälkeiset muutokset frekvenssi 4/4 summafrekvenssi 4 Kysely 2. n = 22 - sekaannusta aiheuttavat substituutiot kuten esim. kyllä/ei. mennä/tulla 4 - vieraiden kanssa keskusteleminen on hankalampaa kuin tuttujen kanssa - hälinä - ilmaisee itseään eleillä - ilmaisee itseään yksittäisillä sanoilla - ilmaisee itseään äänellä - ilmaisee itseään osoittamalla - osallistuu keskusteluun kuuntelemalla ja "omalla tavallaan" - lukeminen hidasta. mutta ymmärtää lukemastaan otsikoita ja sanoja -läheinen toimii tulkitsijana muille -huumori - tuttujen kanssa keskusteleminen frekvenssi 6/ helpompaa kuin vieraiden kanssa frekvenssi 2/39 - läheisen huoli sosiaalisten kontaktien vähenemisestä ja eristyneisyyden vaikutuksesta 3 - ruumiillista ja henkistä väsymistä. etenkin iltapäivisin - sairastuneen valoisa luonne säilynyt frekvenssi 5/ puhe ennallaan - puhe. rohkeus ilmaista ja hoitaa itsenäisesti asioita lisääntynyt 5 - kunto kohentunut. aktivoi liikkumiseen 2 -lehtien lukeminen lisääntynyt - paras kokemus sairastumisen jälkeen - piri kurssista ja toivoo uusia kursseja 5 frekvenssi 6/39 summafrekvenssi 39 Kysely 3. n = 8 - sekaannusta aiheuttavat substituutioc kuten esim. kyllä/ei. mennä/tulla 6 - iltapäivällä ja väsyneenä puhuminen on hankalampaa. "sanat sekaisin" 2 - tunnetilojen näyttäminen vaikeaa frekvenssi 9/25 - ilmaisee itseään eleillä - ilmaisee itseään yksittäisillä sanoilla - tuttujen kanssa keskusteleminen helpompaa kuin vieraiden kanssa frekvenssi 3/25 - läheiset tarvitsisivat ohjeita miten keskustella afaattisen henkilön kanssa (kurssilla ei läheisten osuutta) - huoli sairastuneen ja läheisen omasta jaksamisesta - diagnosoitu myös dementoitumista frekvenssi 3/25 - ei muutoksia - sanat lisääntyneet cai ilmaisee itseään muuten enemmän. rohkeus lisääntynyt 5 - puheen ymmärtäminen helpottunut -lehtien lukeminen ja tiedonsaanti lis. - suositeltu puhcterapiajakso toteutunut - kurssi oli hyvää vaihtelua arkeen frekvenssi 0/25 summafrekvcnssi 25
17 Sopeutumisvalmennuskurssin vaikuttavuus Eniten kommunikointia ja keskustelua hankaloittavia ja helpottavia tekijöitä oli kirjattu ensimmäiseen kyselyyn ja henkiseen ja muuhun hyvinvointiin liittyviä tekijöitä sekä kurssin jälkeisiä muutoksia toiseen kyselyyn. Läheiset kokivat substituutioiden (mennä po. tulla, tänään po. huomenna) ja varsinkin sen, että kyllä/ei-vastaukset eivät olleet luotettavia, hankaloittavan jokapäiväistä keskustelua. Tämä asia mainittiin yhä uudestaan kaikissa kolmessa kyselyssä. Sen lisäksi, että sanat sekaantuivat merkitykseltään päinvastaisiksi afaattisten henkilöiden omassa puheessa, he saattoivat omaisen mukaan myös ymmärtää asian päinvastoin kuin mitä heidän läheisensä oli tarkoittanut. Keskustelua hankaloittavat tekijät liittyivät keskustelukumppaneiden käyttäytymiseen, keskustelutilanteeseen tai keskustelun aiheeseen. Helpointa oli keskustella tutun henkilön kanssa, tutuista aiheista, hiljaisissa olosuhteissa ja kahden kesken tai pienessä ryhmässä. Monien läheisten mukaan kommunikointia ja keskustelua helpottaa se, että afaattinen henkilö ilmaisee asioitaan muutamilla sanoilla, eleillä, äänellä, osoittamalla ja jonkin verran myös kuvilla. Läheiset ovat havainneet monien afaattisten henkilöiden taidon lukea yksittäisiä sanojen tai otsikoita säilyneen, joten mm. lehtien selailu toi sisältöä päivään. Vastauksista kävi ilmi, että hyvin usein afaattinen henkilö keskustelee läheisensä avulla. Hänelle tämä tulkitsijan rooli ei kuitenkaan aina ole helppo, vaan hän kokee joutuvansa toimimaan "ajatustenlukijana". Omaisten kokemus on, että afaattinen henkilö olettaa usein, että läheinen arvaa hänen asiansa jo hyvin pienestä vihjeestä. Omaiset kokevatkin tarvitsevansa neuvoja siihen, miten tällaisessa tilanteessa tulisi toimia, jotta he voisivat tukea afaattista henkilöä keskustelussa paremmin. 79 Läheiset olivat huolissaan muuttuneen tilanteen aiheuttamista seurauksista afaattisen henkilön henkiselle hyvinvoinnille. He olivat havainneet sosiaalisen elämän kaventuneen ja niin keskustelu- kuin harrastusmahdollisuuksienkin rajoittuneen. Muuttuneen tilanteen aiheuttaman eristyneisyyden seuraukset huolestuttivat heitä. Kurssin jälkeen monet läheiset arvioivat, että afaattisen kurssilaisen puhe- ja kommunikointikyky ei ollut muuttunut. He eivät tosin aina olleet odottaneetkaan puheen paranemista, sillä he tiesivät tilanteen vakavuuden. He arvostivatkin kurssin sosiaalista luonnetta, afaattisen henkilön mahdollisuutta tavata muita sairastuneita ja saada keskustella omista asioistaan omia kommunikointikeinojaan käyttäen. Kurssi oli ollut "hyvää vaihtelua varsin samanlaisina toistuviin päiviin ja keino tavata muita ihmisiä varsin eristyneessä elämäntilanteessa". Jotkut läheiset arvioivat, että afaattisen henkilön aktiivisuus, kommunikointirohkeus, rohkeus käyttää vähäistäkin puhetta tai muita kommunikointikeinoja lisääntyivät kurssin jälkeen. Afaattisen henkilön kerrottiin osallistuvan keskustelutilanteisiin aktiivisemmin. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkittavien kommunikointikyvyssä tapahtui tilastollisesti merkitsevää muutosta parempaan verrattaessa alkumittausta ja kolme kuukautta myöhemmin tapahtunutta uusintamittausta. Muutos parempaan päin tapahtui erityisesti keskustelutilanteisiin liittyvissä kommunikointitaidoissa. Kommunikointikyky parani tilastollisesti merkitsevästi myös siinä, miten tutkittavat ilmaisivat itseään muillakin keinoilla kuin vain puheella. Juuri nämä olivat kurssin tavoitteita. Robeyn (998) tekemässä yhteenvedossa eri-
18 80 laisten afasiaterapioiden vaikuttavuudesta todettiin vaikeasti afaattisten henkilöiden hyötyvän akuuttivaiheen jälkeen annetusta terapiasta vain vähän. Tässä tutkimuksessa saatiin myönteisiä tuloksia, vaikka tutkittavien afasia oli vaikea tai keskivaikea ja sairastumisesta oli useimmilla kulunut jo yli vuosi. Tulosta voidaan tulkita niin, että jokin kommunikaatiokutsseissa on saanut aikaan sen, että afaattiset henkilöt ovat kurssin jälkeen osallistuneet aiempaa aktiivisemmin keskustelutilanteisiin. He ovat ehkä rohkaistuneet käyttämään vähäistäkin puhetta ja muita kommunikointikeinoja. He ovat ehkä tulleet aloitteellisemmiksi sen vuoksi, että ovat saaneet kurssilla tukea vertaisryhmästä ja huomanneet pystyvänsä edelleen ilmaisemaan ajatuksiaan, mielipiteitään ja taitojaan. Tätä osoittivat myös läheisten kirjaamat lisäkommentit. Heidän mukaansa monet afaattiset henkilöt olivat jo ennen kurssia ottaneet oma-aloitteisesti käyttöönsä näyttämisen, eleet, äänensävyt ja löytäneet "omia" keinoja itsensä ilmaisemiseen. Tämä tulos on samansuuntainen Christopouloun & Bonvillianin (985), Feyereisenin ym. (988), Ahlsenin (99) ja Hadarin (99) havaintojen kanssa. Kurssien jatkokehittelyä varten tulisi tarkemmin huomioida nämä jo löytyneet kommunikointikeinot ja pyrkiä vahvistamaan niitä kuten emo tutkimuksissa tehtiin. Läheiset eivät raportoineet piirtämisen käyttämisestä puhetta tukevana tai korvaavana kommunikointikeinona, vaikka se oli yksi kurssilla käytetyistä ja harjoitelluista kommunikointikeinoista ja mm. Sacchett ym. (999), Bertoni ym. (99) ja Lyon (995 aja b) ovat todenneet afaattisten henkilöiden käyttävän piirtämistä kommunikointikeinonaan harjoittelun jälkeen. Näin lyhyillä kursseilla piirtämisen harjoittelu jäi ehkä liian vähäiseksi yleistyäkseen käyttöön spontaaneissa keskustelutilanteissa. Myönteinen muutos afaattisten henkilöiden kommunikointitaidoissa saattoi johtua myös siitä, että kurssille osallistuneet läheiset omaksuivat uusia keskustelutapoja. He ehkä pystyivät kurssin jälkeen tukemaan afaattisen puhujan keskustelua paremmin. Hyviä tuloksia keskustelukumppanin kouluttamisesta toimimaan niin, että keskustelu afaattisen henkilön kanssa onnistuu, ovat saaneet mm. Lyon ym., (997); Kagan, (998); Wilkinson ym., (998); Booth & Perkins (999) ja Kagan ym., (200). Mahdollisuus osallistua arkipäivän keskustelutilanteisiin vaikuttaa suuresti afaattisten henkilöiden elämän laatuun (Kagan & Gailey, 993; Lyonym., 997; Sorin-Peters & Behrmann 995). Läheisten avoimista vastauksista kävi ilmi, kuinka hyvin he olivat tämän oivaltaneet. Kommunikaatiokurssien tavoitteena olikin lisätä kutssilaisten aktiivisuutta vuorovaikutustilanteissa ja se tavoite näyttää ainakin osittain toteutuneen. Tutkittavien ikä, sukupuoli, afasiatyyppi tai afasian vaikeusaste eivät osoittautuneet suuresti erotteleviksi tausramuuttujiksi, vaan mahdolliset muutokset olivat samansuuntaiset näissä ryhmissä. Miesten arvioitiin selviytyvän naisia paremmin kyllä/ei -vastauksia vaativista kysymyksistä ja naisten arvioitiin pystyvän aloittamaan ja jatkamaan keskustelua sekä sanomaan keskustelukumppaninsa nimen miehiä paremmin. Tulos saattaa kertoa miesten ja naisten erilaisista tavoista reagoida kommunikointivaikeuksiin. Naiset saattavat olla yritteliäämpiä kommunikointitilanteissa, vaikka eivät heti onnistuisikaan ilmaisussaan. Miehet saattavat tyytyä herkemmin kyllä/ei-vastauksiin ja luovuttaa yrittämästä, jos kokevat kommunikoinnin vaikeaksi tai kokevat epäonnistuvansa. Verrattaessa eri vaikeusasteluokkien CETI-tuloksia saivat lievimmin afaattiset selvästi korkeampia tuloksia kuin vaikeimmin afaattiset, mikä oli odotettavissakin.
19 Sopeutumisvalmennuskurssin vaikuttavuus Myönteinen muutos kommunikointikyvyssä ei kuitenkaan ollut pysyvä. Kolmas mittauskerta, kuusi kuukautta kurssin päättymisen jälkeen osoitti, että läheiset arvioivat tutkittavien kokonaiskommunikointikyvyn heikentyneen edellisestä mittauskerrasta. Se ei kuitenkaan ollut laskenut samalle tasolle kuin mitä se oli ennen sopeutumisvalmennuskurssia, mutta ero ei enää ollut tilastollisesti merkitsevä. Kolmannen mittauksen matalampiin tuloksiin saattoi osittain vaikuttaa tutkittavien terveydellisen tilan heikentyminen. Se, että kommunikointikyky heikkeni pitkäaikaisseurannassa saattaa merkitä joko sitä, että interventio oli liian lyhyt eivätkä kurssilaiset ehtineet oppia uusia taitoja kunnolla tai sitä, että nämä taidot vaativat jatkuvaa ylläpitoa. Kuntoutuksen riittävän keston myönteistä merkitystä tukee myös se, että tässä tutkimuksessa kaksiosaisen kurssin tulokset olivat hieman parempia ja pysyvämpiä kuin yksiosaisten kurssien tulokset, vaikka tilastollisesti merkitsevät erot jäivät vähäisiksi. Yksiosaisilla kursseilla tapahtui merkitsevää heikentymistä joidenkin osioiden kohdalla. Afaattiset henkilöt tarvitsisivatkin mahdollisuuksia jatkuvaan sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa omia kommunikointikeinojaan käyttäen. Myös läheisten avoimissa vastauksissa nousi esiin sosiaalisen elämän kaventuminen ja keskustelumahdollisuuksien väheneminen. Kurssi lisäsi sosiaalista kanssakäymistä muiden kanssa hetkellisesti, mutta kurssilla tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tämä saataisiin siirtymään jollakin tavalla myös kurssin jälkeiseen aikaan. Läheiset tarvitsisivat enemmän ohjausta ja tukea afaattisen henkilön kanssa keskustelemiseen, mikä tuli esille myös avoimissa vastauksissa. Läheiset kokevat "tulkitsijan" roolin välillä raskaaksi. Vaikeasti afaattisten henkilöiden mahdollisuutta hyödyntää pu- 8 hetta korvaavia kommunikointikeinoja keskustelun aiheen esille tuomisessa olisi kehitettävä edelleen keskustelukumppanin roolin helpottamiseksi. Erityisen hankalaksi läheiset kokivat substituutioiden esiintymisen afaattisen henkilön puheessa ja kyllä/ei-vastausten epävarmuuden. Vaikka kyllä/ei-vastausten sujuminen arvioitiin CETI-mittarissa yhdeksi vahvimmista taidoista, tuli vastaamisen vaikeus kuitenkin erittäin selvästi esiin avoimissa kommenteissa. Tulos saattaa merkitä sitä, että monet afaattiset pystyvät vastaamaan luotettavasti kyllä/ei-kysymyksiin, mutta osa ei pysty ja heidän kanssaan keskusteleminen on erittäin vaikeaa. Tämä tulisi huomioida kurssin sisällöissä niin, että puheena olevan asian varmistamiselle ja vahvistamiselle sekä kyllä/ei-vastauksille harjoiteltaisiin kullekin pariskunnalle sopiva keino, jos sellaista ei jo ole ja jos se suinkin on mahdollista. Tämä on olennaista mm. Kaganin (998) kehittämää tuettua keskustelua (SCA ) käytettäessä. Läheisten arviot afaattisten henkilöiden kommunikointitaidoista vaihtelivat sen mukaan, olivatko he itse osallistuneet kurssille vai eivät. Läheiset, jotka eivät osallistuneet kurssille, arvioivat afaattisten henkilöiden kommunikointitaitojen parantuneen koko seurannan ajan. Suuri osa näistä kahdestatoista arvioitsijoista oli puolisoita ja mm. Helmiekin ym. (976) ja Vogelin ja Costellon (985) mukaan puolisoilla on taipumus yliarvioida afaattisen henkilön kommunikointikykyä. Kurssille osallistuneet läheiset arvioivat afaattisen henkilön kommunikointikykyä kriittisemmin. He saivat kurssilla tarkempaa tietoa afasiasta, heidän käsityksensä tilanteesta muuttui ehkä realistisemmaksi ja he näkivät afaattisen läheisensä selviytymistä kotioloja vaativammissa tilanteissa. Mm. Shewanin ja Cameronin (984) sekä Vogelin ja Costellon (985) mukaan afasiaterapiaan osallistuminen lisääkin puolison
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.
LisätiedotTuettu keskustelu afaattisen henkilön kommunikoinnin tukena
Hieman minusta Tuettu keskustelu afaattisen henkilön kommunikoinnin tukena Sillalla-seminaari 5.2.2016 Krista Hoffström, puheterapeutti, FM SCA-kouluttaja Aivoliitto ry Puheterapeutti Aivoliitolla Aivoliitto
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
LisätiedotSopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry
Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen
LisätiedotLiite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!
Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotKommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotKursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %
Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä
LisätiedotSopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 2
Liite 9 LA2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 2 Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssin
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotKansalaiskyselyn tulokset
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset
Lisätiedotviittomat kommunikoinnissa
viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotOPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö
1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön
LisätiedotLiite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.
Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotKommunikaatio ja vuorovaikutus
Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio
LisätiedotTILANNETAULUT AVUKSI KOMMUNIKOINTIIN AFAATTISEN POTILAAN JA HOITAJAN VÄLILLE
Savonia-ammattikorkeakoulu 2013 OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA TILANNETAULUT AVUKSI KOMMUNIKOINTIIN AFAATTISEN POTILAAN JA HOITAJAN VÄLILLE Alaotsikko T E
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 12 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLA2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)
LisätiedotSUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotSopeutumisvalmennuskurssit 2019 Aivoverenkiertohäiriöt
Sopeutumisvalmennuskurssit 2019 Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennus Aivoliitto ry järjestää sopeutumisvalmennuskursseja henkilöille, jotka ovat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön sekä heidän läheisilleen.
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotSIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!
Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,
LisätiedotSopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt
Sopeutumisvalmennuskurssit 2018 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo 9 15) Kurssisuunnittelija
LisätiedotSopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt
Sopeutumisvalmennuskurssit 2016 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo
LisätiedotP5: Kohti Tutkivaa Työtapaa Kesä Aritmeettinen keskiarvo Ka KA. Painopiste Usein teoreettinen tunnusluku Vähintään välimatka-asteikko.
Aritmeettinen keskiarvo Ka KA Painopiste Usein teoreettinen tunnusluku Vähintään välimatka-asteikko x N i 1 N x i x s SD ha HA Kh KH Vaihtelu keskiarvon ympärillä Käytetään empiirisessä tutkimuksessa Vähintään
LisätiedotKYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE
KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan
LisätiedotSopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt
Sopeutumisvalmennuskurssit 2017 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo 9 15) Kurssisuunnittelija
LisätiedotKaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja 1 * Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa useissa lasten kehitysvaikeuksissa (kielellinen erityisvaikeudes,
LisätiedotTil.yks. x y z
Tehtävien ratkaisuja. a) Tilastoyksiköitä ovat työntekijät: Vatanen, Virtanen, Virtanen ja Voutilainen; muuttujina: ikä, asema, palkka, lasten lkm (ja nimikin voidaan tulkita muuttujaksi, jos niin halutaan)
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotPALAUTEANALYYSI v toiminnasta
MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotSopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt
Sopeutumisvalmennuskurssit 2015 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotStruktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti
Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta
LisätiedotKlaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen
Klaara-työpaja Miten selkokieltä puhutaan? 5. 4. 2019 Sari Karjalainen Pilkahduksia puheen ja kielen häiriöiden tutkimuksen kentiltä Logopediassa liikutaan monilla selkokieleen liittyvillä alueilla, mutta
LisätiedotAAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011
AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut
Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut 4.2.2014 Mikko Kesä Minna Joutsen Ari Kurlin 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotLataa Afasia. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Afasia Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Afasia Lataa ISBN: 9789524954402 Sivumäärä: 420 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 10.51 Mb Afasiaksi kutsutaan aikuisiällä syntyneitä kielellisiä häiriöitä, jotka voivat ilmentyä niin puheessa ja sen
LisätiedotPIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?
1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:
LisätiedotVaikeasti afaattisten henkilöiden ja heidän läheistensä kommunikointitaitojen kuntoutuminen: seurantatutkimus
PUBLICATIONS OF THE DEPARTMENT OF SPEECH SCIENCES UNIVERSITY OF HELSINKI HELSINGIN YLIOPISTON PUHETIETEIDEN LAITOKSEN JULKAISUJA * 52 * Vaikeasti afaattisten henkilöiden ja heidän läheistensä kommunikointitaitojen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
Lisätiedot1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet
VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: 1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka
LisätiedotKansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotAfasia. Afasia on kielijärjestelmän häiriö. Kielelliset toiminnot aivoissa
Afasia Afasia Termi afasia viittaa joukkoon erilaisia kielellisiä vaikeuksia, jotka ovat seurausta aivoissa tapahtuneesta vauriosta. Afasia vaikeuttaa kielen vastaanottoa eli puheen ja luetun tekstin ymmärtämistä
LisätiedotVANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset
VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotLukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus
Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen
LisätiedotOPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin
OPAS kommunikoinnin mahdollisuuksiin S i s ä l t ö Kaikilla on tarve kommunikoida 3 Mitä kommunikointi on 3 Jos puhuminen ei suju 4 Kommunikointitarpeet ja kommunikoinnin tukemisen tarpeet vaihtelevat
LisätiedotPsykososiaaliset vaikeudet - Paradise24Fin
Psykososiaaliset vaikeudet - Paradise24Fin Paradise24fin kartoittaa henkilön toimintakykyyn liittyviä vaikeuksia. Lomaketta voi käyttää kerta-arviona tai kokonaistilanteen seurantaan. Lomake soveltuu hyödynnettäväksi
LisätiedotOhjaamojen asiakaspalaute kevät 2018
1 Mirja Määttä Tutkija, VTT, Kohtaamo-hanke Marja Riikonen Assistentti, Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2018 Ohjaamojen asiakaspalaute kevät 2018 Keväällä 2018 Ohjaamojen yhteinen palautteenkeruu toteutettiin
LisätiedotToimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen
Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Henri Leppämäki*, David Oliva, Jukka Hyönä* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio,
Lisätiedot1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet
VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka
LisätiedotHYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:
Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotTampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.
Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto
LisätiedotPsykososiaaliset vaikeudet - Paradise24Fin
Psykososiaaliset vaikeudet - Paradise24Fin Paradise24fin kartoittaa henkilön toimintakykyyn liittyviä vaikeuksia. Lomaketta voi käyttää kerta-arviona tai kokonaistilanteen seurantaan. Lomake soveltuu hyödynnettäväksi
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotLahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma
Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotAsiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta
Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta Taloustutkimus Oy Pasi Holm 1 Yhteenveto seniorikansalaisten kotihoidosta Kotihoidon piirissä vajaat 60.000 seniorikansalaista Yli 74-vuotiaita
LisätiedotLogopedian tutkinto-ohjelma. Oulun yliopisto. Oulun yliopisto
Logopedian tutkinto-ohjelma Kuka ja mistä? Mitä on logopedia? Mitä on puheterapia? Logopedian opiskelu Oulussa Logopedian opiskelijoiden ainejärjestö Communica ry Logopedia = tieteenala Puheterapia = lääkinnällistä
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotFONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotTehtävä 9. (pienryhmissä)
Tehtävä 9. (pienryhmissä) Murtonen Lehtinen Olkinuora 191 Yliopisto-opiskelijoiden näkemykset tutkimustaitojen tarpeellisuudesta työelämässä ja näiden näkemysten yhteys tutkimusmenetelmien oppimisessa
LisätiedotLASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS
LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS Sari Kunnari, Elisa Heikkinen, Soile Loukusa, Tuula Savinainen-Makkonen, Anna-Leena Martikainen & Sini Smolander Child Language
LisätiedotAktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana
Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun
LisätiedotSijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen. SISUKAS-työskentelymallin vaikuttavuuden arviointi. Lisäliite
Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen SISUKAS-työskentelymallin vaikuttavuuden arviointi Lisäliite 2 Tässä raportin lisäliitteessä on jatkettu yksityiskohtaisempia SISUKASlasten kartoitusten tarkasteluja
LisätiedotDialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke
Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Hankkeen koordinoinnista vastasi hanketyöntekijä Marjukka Miettinen Esityksen on koonnut kuntoutuspäällikkö Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs,
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
Lisätiedot... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)
LIITE Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) 1. Johdanto Kerro johdannossa lukijalle, mitä jatkossa
LisätiedotHarjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi
Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
LisätiedotSomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille
SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -toiminta on alkamassa. Ennen toiminnan alkua pyydämme sinua lapsen/nuoren kanssa toimivana
LisätiedotAVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist. Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4
AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4 Aivoviikon alueellinen AVH-koulutuspäivä 13.3.2017 Tarkistuslistan tausta Kehitetty
LisätiedotEI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?
POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut
Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut 9.2.2015 Mikko Kesä Meiju Ahomäki Jari Holttinen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuskokonaisuus muodostui mm. seuraavista aihealueista:
LisätiedotVaikeavammaisten päivätoiminta
Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin
Lisätiedot