YKKÖSAKSELI RY:N HANKE- JA YRITYSTUKIEN ULKOINEN ARVIOINTI. Ohjelmakausi Eija Eloranta
|
|
- Teija Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YKKÖSAKSELI RY:N HANKE- JA YRITYSTUKIEN ULKOINEN ARVIOINTI Ohjelmakausi Eija Eloranta
2 Turun yliopiston Brahea-keskuksen julkaisuja 4 Julkaisija: Turun yliopiston Brahea-keskus Ulkoasu ja taitto: Arja Meriluoto ISBN (verkkojulkaisu) ISSN (verkkojulkaisu)
3 Tiivistelmä Tämän Turun yliopiston Brahea-keskuksessa toteutetun arvioinnin tavoitteena oli selvittää Ykkösakseli ry:n päättyneiden hankkeiden toteutusta, tuloksia ja vaikutuksia ohjelmakaudella hankehakijoiden näkökulmasta. Ykkösakseli ry on paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä, joka ohjelmakaudella on toteuttanut laatimaansa Tuumasta teoiksi -paikallista maaseudun kehittämissuunnitelmaa rahoittamalla sen mukaisia yleishyödyllisiä ja yritystukihankkeita. Ohjelmakauden aikana Ykkösakseli käsitteli yhteensä 269 hanketta ja myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin 202. Ykkösakseli ry:n hanke- ja yritystukien vaikuttavuusarviointi toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, henkilökohtaisina haastatteluina ja kirjallisen aineiston analyysina. Kyselyyn ja haastatteluihin vastasi yhteensä 73 hankehakijaa. Ykkösakselin myöntämällä tuella on ollut positiivisia vaikutuksia niin hakijatahoon kuin ohjelman toteutumiseen. Ykkösakselista rahoitusta hakeneet tahot ovat erittäin tyytyväisiä Ykkösakselin toimintaan ja toimistolta saamaansa palveluun. Ykkösakselilta saatu palvelu arvioidaan asiantuntevaksi ja nopeaksi. Tukiprosessin osa-alueet, kuten tuen ja maksun hakeminen, käytetyt asiakirjat sekä ELY-keskuksen ja Leader-ryhmän keskinäinen työnjako eivät hahmottuneet hakijoille täysin selkeästi ohjelmakaudella. Hankkeen suunnittelu, aikataulu sekä tavoitteet ja tulokset ovat toteutuneet hankkeissa hyvin, ja Ykkösakselin neuvonnalla ja rahoituksella on ollut merkittävä rooli hankkeiden toteutumisessa. Tämän tutkimuksen mukaan tukea saaneet tahot kokevat kokonaistilanteensa olevan saadun tuen ansioista parempi. Ykkösakselin myöntämällä tuella on saavutettu kestäviä vaikutuksia. Yritystuilla on ollut positiivinen vaikutus erityisesti yrittäjän motivaatioon sekä yrityksen työpaikkojen säilymiseen. Yleishyödyllisten hanketukien myönteisimmät vaikutukset kohdistuvat virkistysmahdollisuuksiin ja viihtymiseen sekä yhteistyöhön ja osallistumiseen. Hankkeiden toteuttamisessa haastavaa on ollut erityisesti lomakkeiden ja paperityön määrä sekä näiden monimutkaisuus. Haastavaksi koettiin usein myös hankkeen suunnittelu sekä rahoituspäätöksen viipyminen. Yksittäisissä tapauksissa hankkeet eivät toteutukseltaan ja tavoitteiltaan ole onnistuneet toivotulla tavalla. Hankkeita, ja erityisesti yritystukia on myös peruuntunut sekä ennen että jälkeen rahoituspäätöksen. Syyt ovat olleet tapauskohtaisia, ja hankkeen peruuntumiseen tai keskeytymiseen ovat vaikuttaneet tekijät kuten toteutumattomat odotukset liiketoiminnasta, työntekijän irtisanoutuminen, tukiprosessin koettu työläys suhteessa hankkeen hyötyihin, tai se, että yritystoiminta on ehtinyt päättyä tuen hakemisen ja rahoituspäätöksen välissä. Leader-rahoitus ja hankkeiden toteuttaminen kiinnostavat hakijoita tulevaisuudessa ja tuen hakemista pidetään todennäköisenä. Hankehakijat toivovat, että jatkossa Ykkösakseli tiedottaa toiminnastaan ja rahoitusmahdollisuuksistaan aktiivisesti, erityisesti sähköpostilla. Lisäksi toivotaan byrokratian keventämistä ja lomakkeiden selkeyttämistä.
4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmät Tutkimusaineisto 2 2. TUTKIMUSKOHTEEN KUVAUS Ykkösakseli ry Tuumasta teoiksi -paikallinen maaseudun kehittämissuunnitelma Tukimuodot ja tuen hakeminen 7 3. VASTAAJAT Vastaajien taustatiedot Vastaajien tietolähteet HANKKEIDEN TOTEUTUMINEN Tukiprosessin onnistuminen Hankkeiden muutostarpeet Hankkeiden onnistumiset Hankkeiden haasteet Esimerkkejä raportoiduista haasteista TUEN VAIKUTTAVUUS Hakijan kokonaistilanteeseen Ohjelman tavoitteisiin HANKKEIDEN PERUUNTUMINEN Peruuntuneet ja osittain toteutuneet hankkeet Ykkösakselin rooli Toimenpiteiden toteutuminen TULEVAISUUS Osallistuminen Leader-toimintaan Tiedotuskanavat Kehittämisehdotuksia YHTEENVETO 31 Lähteet 35 Liitteet 36
5 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimuskysymykset Tämän Turun yliopiston Brahea-keskuksessa toteutetun arvioinnin tavoitteena oli selvittää Ykkösakseli ry:n päättyneiden hankkeiden toteutusta, tuloksia ja vaikutuksia ohjelmakaudella Ykkösakseli ry on paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä, joita Manner-Suomessa on ohjelmakaudella ollut 55. Leader-ryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Käytännössä Leaderryhmät kehittävät oman alueensa maaseutua laatimalla kehittämissuunnitelman. Suunnitelma toteutetaan rahoittamalla sen mukaisia yleishyödyllisiä ja yrityshankkeita. Lisäksi Leader-ryhmä kouluttaa, tiedottaa, aktivoi ja auttaa avustuksen hakijoita ja hankkeiden toteuttajia hankkeiden valmistelussa, toteuttamisessa ja asioinnissa viranomaisten kanssa. Käytännön toiminnasta vastaa yhdistyksen hallitus ja yhdistyksen palveluksessa oleva henkilökunta. (MMM 2014.) Tutkimuskysymykset olivat: Miten onnistuneena hakijat ovat kokeneet Ykkösakselin Leader-tukiprosessin? Millainen on ollut Leader-tukien vaikuttavuus ja merkitys tukea saaneille? Miksi osa hankkeista, ja erityisesti yritystuista, keskeytyi tai peruuntui? Tavoitteena on siten ollut arvioida ohjelmakauden onnistumisia ja ilmenneitä haasteita rahoitusta hakeneiden tahojen näkökulmasta, sekä tuottaa tietoa kehittämistarpeista työn tilaajan, Ykkösakseli ry:n, tulevaa toimintaa varten. 1.2 Tutkimusmenetelmät Tämä raportti perustuu kolmen menetelmän yhdistelmällä kerättyyn aineistoon: 1) sähköisellä kyselylomakkeella hankehakijoilta kerättyyn aineistoon, 2) puhelinhaastatteluilla yritystukia hakeneilta kerättyyn aineistoon sekä 3) Ykkösakseli ry:n dokumenttiaineistoon. Tutkimustulokset koostuvat survey-menetelmillä 73 hankkeesta saaduista vastauksista sekä kirjallisen aineiston analyysista. Tulokset esitetään teemoittain aineistoja yhdistäen. Survey-tutkimus, suunnitelmallinen kysely- tai haastattelututkimus, perustuu aineiston keräämiseen jäsennellyillä lomakkeilla. (Holopainen et al. 2012:21.) Tämän raportin aineisto koottiin sekä kysely- että haastattelumenetelmin, kyselylomaketta (Liite 2) hyödyntäen. Hankehakijoiden kokemuksia tukiprosessista ja tuen vaikuttavuudesta selvitettiin toteuttamalla sähköinen kysely Leader-tukea Ykkösakselista ohjelmakaudella hakeneille. Sähköinen kysely toteutettiin Webropol-sovelluksella, ja kyselylomake sisälsi strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä. 1
6 Tutkijan näkökulmasta lomakkeen käyttö nopeuttaa tiedon keräämistä, tarkentaa tietojen tallentamista sekä sujuvoittaa tulosten käsittelyä. Vastaajan näkökulmasta lomake takaa tasapuolisuutta vastaajien kesken sekä selkeyttää vastaamista. (Holopainen et al. 2012:42.) Kyselytutkimuksen haasteena taas ovat tavoittamattomuuteen ja vastaamattomuuteen liittyvät virheet (Holopainen et al. 2012:41). Sähköisen kyselyn tavoittamattomuuteen liittyvien virheiden minimoimiseksi Ykkösakselin henkilökunta tarkisti vastaajien sähköpostiosoitteet ennen kyselytutkimuksen toteuttamista. Vastaamattomuudesta johtuvia virheitä pyrittiin minimoimaan kohdentamalla kyselykutsut hanke- ja hakijakohtaisesti. Tavoitteena oli näin lisätä vastaushalukkuutta. Ykkösakselin toiveena oli selvittää hankekohtaisia (vrt. hakijakohtaisia) kokemuksia tukiprosessista ja tukien vaikuttavuudesta. Ykkösakselin hankerekisterin ( ) mukaan 39 hakijaa oli hakenut useammalle kuin yhdelle hankkeelle rahoitusta, ja useimmiten sama henkilö toimi yhteyshenkilönä hakijatahon kaikissa hakemuksissa. Erityisesti tästä syystä kyselyn kutsukirje haluttiin lähettää hankekohtaisesti osoitettuna, ja näin varmistaa että tuloksia saataisiin hankekohtaisesti eriteltyinä. Toisaalta osa vastaanottajista sai näin usean sähköpostin muistutuksineen ja tämä saattoi osaltaan vähentää vastaushalukkuutta. Ykkösakselin henkilökunta osallistui aktiivisesti kyselylomakkeen luonnosteluun. Tämä oli olennaista lomakkeen onnistumisen kannalta, jotta tukiprosessin eri vaiheet ja käytetyt termit saatiin kuvattua Ykkösakselin toimintaa vastaaviksi. Kyselylomaketta testasivat ennen käyttöön ottoa sekä työn tilaaja että toteuttaja. Lisäksi testattiin vastausten raportointi ennen kyselylomakkeen käyttöön ottoa. Näin pyrittiin minimoimaan lomakkeesta johtuvat, vastaamiseen liittyvät virheet. (Holopainen et al. 2012:41.) Ykkösakselia kiinnosti myös selvittää, miksi moni yritystukihanke peruuntui kuluneella ohjelmakaudella. Vastauksia tähän haettiin Webropol-kyselyssä, ja toisena tutkimusmenetelmänä toimi haastattelututkimus, jolla täydennettiin peruuntuneiden hankkeiden ja yritystukien edustusta aineistossa. Webropol-kyselyn tuloksia täydennettiin siis haastattelemalla peruuntuneiden yritystukien hakijoita puhelimitse. Puhelinhaastattelujen runkona toimi Webropol-kyselyn lomake hankkeen peruuntumista käsittelevin osin. Puhelut nauhoitettiin tämän sopiessa haastateltavalle ja valintakysymysten osuudet kirjattiin vastauslomakkeisiin ja avointen kysymysten osuudet litteroitiin analyysia varten. Survey-menetelmin kerättyä aineistoa täydensi kirjallinen aineisto, jota käsiteltiin temaattisesti analysoiden. Tutkimuksen kirjallinen aineisto; survey-tutkimuksen avoimet vastaukset sekä Ykkösakselin kokoama ja toimittama kirjallinen aineisto, käytiin läpi ja luokiteltiin teemoittain tutkimuskysymysten mukaisesti tulkintaa varten Tutkimusaineisto Ykkösakseli ry on ylläpitänyt haetuista hanketuista ja niiden toteumasta hankerekisteriä läpi ohjelmakauden Survey-tutkimuksen lähtökohtana ja yhteystietorekisterinä on ollut tämän hankerekisterin päivätty versio, jossa hankkeita oli 269 kappaletta. Aivan kaikille hankehakijoille ei Ykkösakselilla ollut tiedossa ajantasaista sähköpostiosoitetta tai puhelinnumeroa. Hakijan yhteystiedot olivat esimerkiksi ehtineet muuttua hakuhetkestä, eikä hakija ollut päivittänyt tietojaan Ykkösakselille. Kaksi kolmasosaa näistä hakijoista, joiden yhteystietoja ei voitu käyttää kyselyssä, olivat hakeneet tukea ohjelmakauden alkuvuosina, ennen vuotta
7 Koska sekä sähköinen kysely että puhelinhaastattelut edellyttävät onnistuakseen potentiaalisten vastaajien yhteystietoja, hankerekisteristä jouduttiin rajaamaan yhteystiedottomat hankkeet pois. Tutkimuksen näyte valikoitui siis käytettävissä olevien yhteystietojen perusteella koko hankerekisteristä, eikä kaikilla vastaajilla siksi ollut yhtäläistä mahdollisuutta tulla valituksi tutkimukseen. Näytteen perusteella ei välttämättä voidakaan tehdä yhtä luotettavia ja edustavia johtopäätöksiä koko kohdejoukkoa, tai sen osajoukkoa, koskien kuin mitä otoksen perusteella voitaisiin tehdä (Karjalainen 2010:35). Kyselyllä ja puhelinhaastatteluilla tavoitettiin kuitenkin 73 hanketta, ja tulosten voidaan katsoa edustavan riittävää joukkoa hankehakijoista, jotta tulokset tuottavat Ykkösakselille tietoa ohjelmakauden arvioinnin tueksi ja tulevan toiminnan kehittämiseksi. Sähköisen kyselytutkimuksen aineistoksi rajattiin hankerekisteristä ne hankkeet, jotka kyselyn toteutushetkeen mennessä olivat kirjattu valmiiksi, keskeytyneiksi, päättyneiksi tai peruuntuneiksi. Käynnissä olleet hankkeet rajattiin siis kyselyn ulkopuolelle. Arviointiin soveltuvia hankkeita oli hankerekisterissä yhteensä 215 kappaletta. Näin rajatusta aineistosta poimittiin kyselyyn lopulta mukaan ne hankkeet, joilla oli hankerekisterissä Ykkösakselin tietojen mukaan toimiva sähköpostiosoite. Sähköisen kyselyn näytteeksi rajautui näin 155 hanketta. Kyselyn toteutuksen jälkeen yksi osoitteista osoittautui vääräksi ja lopullinen näyte oli 154 hanketta. Kutsu (Liite 1) vastata kyselyyn lähetettiin sähköpostitse 132 sähköpostiin, yhteensä 155 hankkeelle Osalla hankkeista oli siis sama hakija ja yhteyshenkilö. Muistutusviestejä lähetettiin vastaamattomille kolme kertaa, ja alkuperäistä vastausaikaa jatkettiin siten, että vastausaika päättyi Kyselyyn saatiin 66 vastausta, eli vastausprosentti oli 43 %. Tulokset esitellään hankekohtaisesti (N =66). Jatkossa termi vastaaja viittaa siis tekstissä hankkeeseen. Sähköinen kysely toteutettiin ja vastaukset koottiin Webropol-kyselysovelluksella. Kysely sisälsi kaikille hanketoteuttajille yhteisiä kysymyksiä sekä tukimuodosta ja hankkeen toteumasta riippuen eri vastaajaryhmille eriteltyjä kysymyksiä. Aineisto käsiteltiin Webropol- sovelluksessa kysymyksittäin ja ristiintaulukoimalla haettiin osajoukkojen (eri tukimuodot) vastaukset. Webropol-kyselyn tulokset kuvataan tässä raportissa kaikkien vastaajien yhteenvetona sekä soveltuvin osin kolmeen vastaajaryhmään jaoteltuina: 1) yritystuet (yrityksen investointituki, yrityksen kehittämistuki, yrityksen käynnistystuki eli 1. työntekijän palkkaaminen), 2) yleishyödylliset hankkeet (yleishyödyllinen kehittämishanke, yleishyödyllinen investointihanke, koulutus- ja tiedonvälityshanke, elinkeinojen kehittämishanke, kansainvälinen hanke, alueiden välinen hanke) sekä 3) Elämää kylille -pienet investointihankkeet (koordinaatiohankkeen alahankkeet). Puhelinhaastattelujen yhteystietorekisterinä toimi sähköisen kyselyn tapaan Ykkösakselin hankerekisteri. Hankerekisteristä rajattiin puhelinhaastatteluun kaikki ne hankkeet, jotka olivat tukimuodoltaan yritystukia (3 alatyyppiä) ja jotka olivat peruuntuneet. Tästä 49 hankkeen joukosta rajattiin vielä pois jo Webropol-kyselyyn vastanneet hankkeet, 3
8 sekä ne hankkeet, joilla ei hankerekisterissä ollut yhteystietoja. Näin ollen mahdollisten vastaajien joukoksi saatiin 19 peruuntunutta yritystukihanketta. Soittokierroksen aikana otoksesta rajautui pois vielä 4 hanketta ja puhelimitse tavoiteltiin haastatteluun lopulta 15 peruuntuneen yritystukihankkeen hakijaa. Neljä ei halunnut lainkaan vastata, yhtä ei sovituista haastatteluajoista huolimatta tavoitettu ja kolmea mahdollista vastaajaa ei tavoitettu. Haastattelu toteutettiin 7 vastaajan kanssa. Tutkimuksen kirjallinen aineisto koostui hankerekisterin lisäksi hankkeiden loppuraporteista (92 kappaletta), päättyneiden hankkeiden indikaattorilomakkeista (115 kappaletta) sekä Ykkösakseli ry:n paikallisen kehittämisen ohjelmista kausille ja Kehittämishankkeiden loppuraportit käytiin systemaattisesti läpi hankkeiden toteuttamiseen liittyviä teemoja havainnoiden ja luokitellen. Tulosten kannalta on huomioitava, että tämä aineisto ei kattanut kaikkia yritystukimuotoja, sillä loppuraportti laaditaan kaikissa yleishyödyllisissä hankkeissa, mutta yritystukien osalta ainoastaan yritysten kehittämishankkeissa. Lisäksi näiden yleishyödyllisissä hankkeissa laadittujen loppuraporttien informatiivisuus vaihteli suuresti; osa hanketoteuttajista kuvasi hankkeen toteutusta hyvinkin tarkasti toisten raportoidessa hankkeen lähinnä toteutuneen suunnitelmien mukaisesti. Luokittelemalla raporttien havaintoja voitiin aineistosta kuitenkin tunnistaa tiettyjä hankkeissa toistuvia teemoja. Päättyneiden hankkeiden indikaattorilomakkeita puolestaan hyödynnettiin hankkeiden vaikutusten arviointia tukevana aineistona. 2. TUTKIMUSKOHTEEN KUVAUS 2.1. Ykkösakseli ry Ykkösakseli ry on paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä, joka ohjelmakaudella toimi osittain Uudenmaan ja osittain Varsinais-Suomen maakunnissa, Salon (pois lukien Kuusijoki ja Särkisalo), Vihdin, Karkkilan ja Lohjan alueella. Ykkösakseli ry toteutti ohjelmakaudeksi laatimaansa paikallista maaseudun kehittämissuunnitelmaa Tuumasta teoiksi. (Ykkösakseli 2007:4). Tuumasta teoiksi ohjelman mukaan Ykkösakselin tehtävänä paikallisessa kehittämisessä on herättää kiinnostusta maaseudun kehittämistä kohtaan, tiedottaa kehittämissuunnitelman tavoitteista, aktivoida hankehakijoita ja neuvoa heitä maksuttomasti hankkeiden toteuttamisessa. Kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi Ykkösakseli etsii ja rahoittaa paikallisia hankkeita sekä joitakin omia hankkeitaan, joiden toimenpiteet ovat kehittämissuunnitelman painopisteiden mukaisia. (Ykkösakseli 2007:4). Toimintaryhmien hallituksessa ovat edustettuina yksityishenkilöt, paikallishallinto sekä yhdistykset. Ryhmät saavat vuosittain käyttöönsä tietyn summan julkista rahaa, jolla ne rahoittavat valitsemansa hankkeet omalla toiminta-alueellaan. Alueen kunnat ja kaupungit rahoittavat osaltaan hankkeita, osin niitä rahoitetaan EU:n maaseuturahaston Leader -varoista ja noin kolmannes rahoituksesta on yksityistä rahoitusta ja talkootyötä. (MMM 2014). Ykkösakseli sai Tuumasta teoiksi -kehittämissuunnitelman toteuttamiseen kaudelle julkista rahoitusta euroa, josta toimintarahaa euroa. Yksityistä rahoitusta ohjelman toteuttamiseen sitoutuu noin euroa. 4
9 2.2. Tuumasta teoiksi -paikallinen maaseudun kehittämissuunnitelma Tuumasta teoiksi -kehittämissuunnitelmaan valitut painopisteet ovat kaudella olleet 1) Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, 2) Paikallisen kulttuurin kehittäminen, hyödyntäminen ja tuotteistaminen sekä paikallisuuteen perustuvientuotteiden, palveluiden ja toimintatapojen edistäminen, 3) Maaseutu työteon, yrittämisen ja osaamisen paikkana: osaamisen edistäminen ja osaamispotentiaalin hyödyntäminen sekä 4) Luonnon ja ympäristön hoitaminen sekä luonnon kestävän ja monipuolisen käytön edistäminen (Ykkösakseli 2007:37, Ykkösakseli 2014:4-5). Painopiste HANKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ Tavoite (Arvio toteumasta) OSUUS RAHOITUKSESTA % Tavoite (Arvio toteumasta) KESKENERÄISIÄ HANKKEITA ARVIOINTI- HETKELLÄ, kpl Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Paikallisen kulttuurin kehittäminen, hyödyntäminen ja tuotteistaminen sekä paikallisuuteen perustuvien tuotteiden, palveluiden ja toimintatapojen edistäminen Maaseutu työteon, yrittämisen ja osaamisen paikkana: osaamisen edistäminen ja osaamispotentiaalin hyödyntäminen Luonnon ja ympäristön hoitaminen sekä luonnon kestävän ja monipuolisen käytön edistäminen 78 (75) 46 (33) (29) 19 (20) 4 30 (73) 14 (36) (25) 21 (12) 6 Taulukko 1. Rahoituspäätöksen saaneiden hankkeiden jakautuminen ohjelman painopisteille sekä alustava arvio toteumasta (Ykkösakseli 2014:7, hankerekisteri ) Läpikäyviä teemoja Tuumasta teoiksi -kehittämisohjelmassa ovat puolestaan olleet: 1) Yhteisöllisyys, 2) Yhteistyön edistäminen ja verkottuminen, 3) Kestävä kehitys, 4) Työllistävyys, 5) Innovatiivisuus, 6) Tasa-arvoisuus (sukupuolten, ikä- tai muiden väestöryhmien, alueiden) sekä 7) Kansainvälisyys. (Ykkösakseli 2007:37). 5
10 Tuumasta teoiksi ohjelman mukaiset määrälliset tavoitteet kaudelle olivat: Tavoite Tavoitetaso (suluissa alustava arvio toteumasta , kun hankkeita kesken 54 kpl) Rahoitettavia hankkeita 200 (196) Uusia työpaikkoja htv joista uusia työpaikkoja naisille htv Säilyviä työpaikkoja htv joista säilyviä työpaikkoja naisille htv 60 (39) 32 (17,5) 50 (36,5) 22 (16,25) Hankkeen aikaisia työpaikkoja htv 120 (22,5) Koulutushankkeita 15 (4) Koulutukseen osallistujia 800 (423) Koulutuksissa oppilastyöpäiviä 2800 (3938) Tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia 700 (35) Tiedotus- ja aktivointitilaisuuksiin osallistujia 9500 (600) Uusia yhteistyöverkostoja 50 (50) Kansainvälisiä yhteistyöverkostoja 5 (3) Uusia yrityksiä 47 (5) Kylä- ja mökkitalkkareita 11 (1) Uusia kyläsuunnitelmia 20 (18) Uusia kylä- ja asukasyhdistyksiä 10 (8) Uusia tuotteita 43 (10) Uusia palveluja 48 (77) Uusia tapahtumia 40 (5) Korjattavia rakennuksia 15 (34) Uusia vetovoimakohteita 5 (3) Uusia majoituspaikkoja 50 (0) Uusia matkailureitistöjä tai niiden osia 10 (3) Kunnostettuja maisema- ja luontokohteita 10 (8) Kunnostettuja perinnebiotooppeja ha 50 (10) Uusia kosteikkoja 25 (6) Taulukko 2. Alustava tieto Tuumasta teoiksi -paikallisen kehittämisohjelman määrällisten tavoitteiden toteutumisesta. *Alustava arvio toteumasta tilanteen mukaan. Käynnissä olevien hankkeiden osalta arvioitu (Ykkösakseli 2014:24.) 6
11 Ohjelmakauden laadullisia tavoitteita olivat positiiviset vaikutukset seuraaviin asioihin: ympäristön tilaan (maisemaan, rakennettuun ympäristöön) paikalliskulttuurin säilyttämiseen ja lisäämiseen asumiseen ja elinoloihin tietotaidon ylläpitoon ja lisäämiseen virkistysmahdollisuuksiin ja viihtymiseen yhteistyöhön ja osallistumiseen työ- ja ansiomahdollisuuksien paranemiseen erityisryhmiin: nuoriin, naisiin, työttömiin, maahanmuuttajiin kansainvälisen yhteistyön lisääntymiseen paikallisidentiteetin syventymiseen (Ykkösakseli 2007:62). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli osaltaan selvittää, miten erityisesti ohjelmakaudelle asetetut laadulliset tavoitteet ovat toteutuneet hanketoteuttajien mielestä Tukimuodot ja tuen hakeminen Maaseudun mikroyritykset, eli alle 10 henkilötyövuotta työllistävät yritykset, ovat ohjelmakaudella voineet hakea Ykkösakselin kautta yritystukia. Yritystuki voi olla: 1) yritystoiminnan käynnistystukea, 2) yrityksen investointitukea tai 3) yrityksen kehittämistukea. (Ykkösakseli 2007:43). Hanketukea taas on myönnetty julkisoikeudelliselle tai yksityisoikeudelliselle yhteisölle tai säätiölle 1) yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen, 2) yleishyödylliseen investointihankkeeseen, 3) elinkeinojen kehittämishankkeeseen, 4) koulutus- ja tiedonvälityshankkeeseen, 5) alueiden väliseen hankkeeseen ja 6) kansainväliseen hankkeeseen. (Ykkösakseli 2007:43). Ykkösakselin hallitus on päättänyt ohjeelliset tukiprosentit hanketyypeittäin, joista on hallituksen harkinnan mukaan voitu poiketa tapauskohtaisesti kunkin puolletun hankkeen kohdalla. Lisäksi hankemuotona on ollut pieniä investointeja mahdollistava koordinaatiohanke. Koordinaatiohankkeeseen on sisällyttävä vähintään kolme toteuttamiskelpoista alahanketta, joilla on eri toteuttajat. Ykkösakselin Elämää kylille pienillä investoinneilla -koordinaatiohankkeella on nimensä mukaisesti tuettu kylien pieniä investointeja, ja alahankkeiden tukiprosentti on ollut 60 % (Ykkösakseli 2014). 7
12 Ykkösakselin rahoittamat hankkeet jakaantuvat hanketyypeittäin seuraavasti (Ykkösakselin hankerekisteri ): Taulukko 3. Ykkösakselin hankerekisterissä olleet hankkeet (kpl) hanketyypeittäin (N = 269). Ohjelmakauden aikana hankkeita käsiteltiin Ykkösakselissa 269 kappaletta ja myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin 202. Rahoituksen pääpaino oli erilaisissa kehittämishankkeissa; hankerahoituksesta 80 % kohdistui kehittämishankkeille ja 20 % yritystukiin. Kehittämishankkeista suurin osa oli erilaisia yleishyödyllisiä hankkeita. (Ykkösakseli 2014:4-5). Ohjelmakaudella tukien hakuprosessi eteni seuraavasti: Tehtyään alustavan hankesuunnitelman hakija on ottanut yhteyttä Ykkösakselin henkilökuntaan. Hankesuunnitelman täsmennyttyä hakija on täyttänyt tukihakemukseen tarvittavat lomakkeet ja hakenut tukea toimittamalla tukihakemuksensa Ykkösakselille. Hanke on tullut vireille kun hakemus on saapunut Ykkösakseliin. Tämän jälkeen Leader-ryhmän hallitus on käsitellyt hakemuksen ja antanut siitä lausuntonsa. Hallitus on valinnut rahoitettavat hankkeet sen perusteella, mitkä toteuttavat parhaiten ryhmän laatimaa paikallista maaseudun kehittämissuunnitelmaa, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa sekä Leader-periaatteita. Hallituksen käsittelyn jälkeen Leader-ryhmä on toimittanut hakemuksen lausuntoineen Uudenmaan ELY-keskukseen. ELY-keskus on sitten tarkistanut hankkeen laillisuuden ja tehnyt hankkeesta virallisen päätöksen. Hakijan on suositeltu aloittaa hankkeen toteuttaminen vasta, kun ELY-keskus on antanut virallisen päätöksen hankkeen rahoittamisesta. Omalla riskillä hankkeen on kuitenkin voinut aloittaa jo hakemuksen tultua vireille Leaderryhmässä. (Ykkösakseli 2014). 8
13 3. VASTAAJAT 3.1. Vastaajien taustatiedot Webropol-kyselyn aluksi selvitettiin, millaista tahoa vastaajat edustavat. Vastaajista yli kaksi kolmasosaa, 47 kappaletta (71 %) oli yhdistyksiä, seuroja tai järjestöjä, yrityksiä 14 kappaletta (21 %), kuntia yksi (2 %) ja oppilaitoksia 2 kappaletta (3 %). Lisäksi yksi vastaaja oli säätiö ja yksi elinkeinoyhtiö. Vastanneiden tukimuotoa selvitettiin valintakysymyksellä, jossa vastausvaihtoehtoina olivat Ykkösakselin rahoittamat tukimuodot. Kaikkien vastaajien ei arvioitu muistavan tukimuotoaan, joten vastausvaihtoehdoksi tarjottiin myös En osaa sanoa. Kaksi vastaajaa ei osannut kertoa tukimuotoaan. Tukimuodon perusteella vastaajat ohjattiin jatkossa omaa tukimuotoaan koskeviin kysymyksiin. Kyselytutkimuksen vastaajat jakaantuivat tukimuodoittain siten, että yleishyödyllisiä hankkeita oli 51 kappaletta ja yritystukia hakeneita 13 kappaletta. Vastaajista 2 ei osannut kertoa tukimuotoaan. Taulukko 4. Hankkeet (kpl) tukimuodoittain. (Webropol-kysely, N=66) 9 Sähköisen kyselyn tuloksia käsitellään jatkossa kaikkien vastaajien osalta sekä soveltuvin osin ryhmiteltynä 1) yritystukia (investointituki, kehittämistuki, käynnistystuki) hakeneisiin, 2) yleishyödyllisiä hankkeita (kehittämishanke, investointihanke, koulutus- ja tiedonvälityshanke, elinkeinojen kehittämishanke, kansainvälinen hanke, alueiden välinen hanke) sekä 3) Elämää kylille pientä investointihanketta hakeneisiin.
14 Vastanneiden hankkeista 19 kappaletta oli tullut vireille vuonna Toiseksi eniten vastanneiden hankkeita oli tullut vireille vuonna 2012, yhteensä 15 kappaletta. Muiden ohjelmakauden vuosien osalta vastaukset jakaantuivat tasaisesti: vastanneiden hankkeista 8 oli tullut vireille vuonna 2013, 7 kappaletta vuonna 2008, 5 kappaletta sekä vuonna 2009 ja 2010 ja yksi hanke vuonna Lisäksi kuusi hanketta ei osannut kertoa vireille tulovuottaan. Vuonna 2014 vireille tulleita hankkeita ei vastauksissa mukana ollut. Määrällisesti eniten vastauksia saatiin hankkeista, jotka olivat tulleet vireille Ykkösakseliin vuosina 2011 ja Taulukko 5. Kyselyyn vastanneet hankkeet ja hankerekisterissä olleet hankkeet (kpl) vuosittain. Kyselyyn vastanneista (N=66) 6 kpl ei osannut sanoa hakemusvuottaan. Lähde: Ykkösakselin hankerekisteri Suuri osa vastaajista (72 %) haki ensimmäistä kertaa Leader-tukea ja neljäsosalla vastaajista (27 %) oli aiempaa kokemusta Leader-rahoituksesta Vastaajien tietolähteet Kaikilta sähköisen kyselyn vastaajilta selvitettiin myös, mistä he olivat saaneet tietoa Leader -rahoituksesta. Monivalintakysymyksessä annettiin valmiita vastausvaihtoehtoja, joista vastaaja voi valita haluamansa määrän vastausvaihtoehtoja. Lisäksi oli mahdollista vastata Muualta. Mistä? ja täydentää tekstikenttään vastausta tämän osalta. Keskeisimpänä tietolähteenä vastauksissa korostuu Ykkösakselin henkilökunta, jonka mainitsee tietolähteekseen reilusti yli puolet (59 %) vastaajista. Toiseksi tyypillisin tietolähde hakijoille on ollut Ykkösakselin kotisivut, joilta tietoa on saanut yli kolmannes vastaajista. 10
15 Noin kymmenesosa vastaajista oli saanut tietoa muilta hanketoteuttajilta, tuttavilta, Tuumasta teoiksi kehittämisohjelmasta tai tapahtumassa tai infotilaisuudessa. Yhtä usein tietoa saatiin Uusyrityskeskuksesta tai ELY-keskuksesta. Muualta. Mistä? vaihtoehdon valinneista kaksi kertoi saaneensa tietoa paikallislehdestä ja yksi kertoi saaneensa tietoa luultavimmin netistä. Taulukko 6. Hakijoiden tietolähteet (kpl) yritystukien, yleishyödyllisten hankkeiden ja Elämää kylille pienten investointihankkeiden osalta. (Webropol-kysely, N=64). Kyselyn vastaajista (N=66) 2 kpl ei osannut kertoa tukimuotoaan. Hakijatyypeittäin vastauksia tarkasteltiin yritystukien, yleishyödyllisten hankkeiden sekä Elämää kylille pienten investointihankkeiden osalta omina ryhminään. Yrityshankkeista 6 vastaajaa oli saanut tietoa Ykkösakselin henkilökunnalta. Yhtä usein tietoa oli saatu uusyrityskeskuksesta tai yritysneuvonnasta. Muiden tietolähteiden osuus oli yritysvastaajilla vähäisempi, ja esimerkiksi tapahtumissa tai infotilaisuuksissa ei yksikään vastanneista yrityksistä saanut tietoa Leader-rahoituksesta. Yleishyödyllisten hankkeiden hakijoista kaksi kolmasosaa oli saanut tietoa Ykkösakselin henkilökunnalta. Toiseksi yleisin tietolähde oli Ykkösakselin kotisivut. Muilta hanketoteuttajilta ja tuttavilta tietoa Leader-rahoituksesta saatiin yhtä usein kuin esimerkiksi tapahtumissa ja infotilaisuuksissa. Elämää kylille pienten investointihankkeiden hakijat olivat saaneet tietoa rahoituksesta useimmiten Ykkösakselin henkilökunnalta, Ykkösakselin kotisivuilta sekä tapahtumasta tai infotilaisuudesta. 11
16 4. HANKKEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1. Tukiprosessin onnistuminen Kaikilta vastaajilta selvitettiin sähköisessä kyselyssä myös sitä, miten hanke oli toteutunut. Vastanneista suurin osa (86 %) oli toteutunut kokonaan. Osittain toteutuneita hankkeita vastaajista oli reilusti alle kymmenesosa, samoin toteuttamatta jääneitä hankkeita. Toteutuneista hankkeista enemmistö oli yleishyödyllisiä yhteisöjen hankkeita ja vajaa viidennes yritystukia. Osittain toteutuneista hankkeista taas hieman yli puolet oli yleishyödyllisiä ja hieman alle puolet yritystukia. Toteutumattomista hankkeista puolet oli yritystukia ja puolet yleishyödyllisiä hankkeita. Raportissa käsitellään myöhemmin, luvussa 4.4. peruuntuneita hankkeita erikseen. Taulukko 7. Hankkeen toteutuminen (kpl). (Webropol-kysely, N=66) Kaikkia 66 sähköiseen kyselyyn vastannutta hanketta pyydettiin erilaisin väittämin arvioimaan tukiprosessin onnistumista. Vastaajat arvioivat asteikolla 1-4 tyytyväisyyttään Ykkösakselin palveluun sekä Ykkösakselin toimistolta saadun palvelun asiantuntevuutta ja nopeutta. Lisäksi kaikkia vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten helppo oli hahmottaa Ykkösakselin ja ELY-keskuksen työnjako, miten helppoa oli täyttää asiakirjoja sekä miten selkää oli tuen hakeminen. Ne 62 vastaaja, joiden hankkeet olivat toteutuneet joko kokonaan tai osittain, arvioivat myös sitä, miten selkeää tuen hakeminen maksuun oli ollut. Tyytyväisimpiä vastaajat olivat Ykkösakselilta saamaansa palveluun. Keskiarvoina tarkasteltuina parhaiten pisteytyivät väittämät, jotka koskivat Ykkösakselin toimistolta saatua palvelua. Omana ryhmänään, selkeästi alhaisemmilla keskiarvoilla olivat muut itse tukiprosessiin liittyvät väittämät. 12
17 Taulukko 8. Tukiprosessia koskevien väittämien saamat keskiarvot (Webropol-kysely, N=66). 4 =täysin samaa mieltä, 3= melko samaa mieltä, 2=melko eri mieltä, 1= täysin eri mieltä, 0=en osaa sanoa (ei mukana ka:ssa). *N=62 (vain kokonaan tai osittain toteutuneet arvioivat ko. väittämiä). Suurin osa vastaajista (86 %) oli väittämän perusteella tyytyväisiä Ykkösakselilta saamaansa palveluun. Asiantuntevana Ykkösakselin palvelua piti vielä useampi: yhteensä 92 % oli väittämän kanssa täysin tai melko samaa mieltä. Suurin osa vastaajista (82 %) piti Ykkösakselilta saamaansa palvelua myös nopeana. Kaksi kolmasosaa vastaajista (67 %) oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että tuen hakeminen oli selkää. Lähes yhtä moni (62 %) piti käytettyjä asiakirjoja helposti täytettävinä. Yli puolet vastaajista (53 %) oli väittämän perusteella sitä mieltä, että Ykkösakselin ja ELYkeskuksen työnjako oli helppo hahmottaa. Tuen hakemista maksuun piti selkänä reilusti yli puolet (60 %) vastaajista. Puolet vastaajista piti tukiprosessia kokonaisuutena selkeänä. Ykkösakselin toiminta koettiin siis tähän kysymykseen saatujen vastausten perusteella onnistuneemmaksi kuin itse tukiprosessiin liittyvät toiminnan osa-alueet. 13
18 Taulukko 9. Vastaajien arviot tukiprosessin eri osa-alueista myönteisten arvioiden (3=melko samaa mieltä tai 4=täysin samaa mieltä) mukaan (kpl). (Webropol-kysely, N=66, * N=62). Eos-vastaukset ei mukana. Tyytyväisyys Ykkösakselin toimintaan verrattuna muihin tukiprosessin osa-alueisiin korostuu selkeimmin yritystukien osalta. Yritystukien osalta kukaan vastaajista ei ollut täysin samaa mieltä siitä, että tuen hakeminen olisi ollut selkeää, tai että käytetyt asiakirjat olisivat olleet helposti täytettäviä. Kukaan vastaajista ei myöskään ollut sitä mieltä, että Ykkösakselin ja ELY-keskuksen työnjako olisi ollut helppo hahmottaa, että tuen hakeminen olisi ollut selkää tai että tukiprosessi olisi ollut kokonaisuutena selkeä. Melko tai täysin eri mieltä näistä väittämistä oli yli puolet yritystukia hakeneista vastaajista. Ykkösakselin toimintaa koskevista väittämistä kaksi kolmasosaa yritystukia hakeneista vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä. Yksi kolmasosa oli väittämistä melko tai täysin eri mieltä. Yleishyödyllisistä hankkeista muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki vastanneet olivat täysin tai melko samaa mieltä Ykkösakselia koskeneista väittämistä. Yritystukia hakeneista poiketen tukiprosessin eri osa-alueita koskevista väittämistä oltiin osassa vastauksia täysin samaa mieltä. Suurin osa yleishyödyllisten hankkeiden hakijoista oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että tuen hakeminen oli selkää ja että käytetyt asiakirjat olivat helposti täytettäviä. Reilusti yli puolet vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä myös siitä, että Ykkösakselin ja ELY-keskuksen työnjako oli helppo hahmottaa, että tuen hakeminen maksuun oli selkää ja että tukiprosessi oli kokonaisuutena selkeä. Elämää kylille pienten investointihankkeiden hakijoista lähes kaikki olivat muiden vastaajaryhmien tapaan täysin tai melko samaa mieltä Ykkösakselin toimintaa koskevista väittämistä, eikä yksikään vastaaja ollut niistä täysin eri mieltä. Tukiprosessin eri osa-alueita kos- 14
19 kevista väittämistä pienten investointihankkeiden vastaajista kukaan ei ollut täysin samaa mieltä siitä, että käytetyt asiakirjat olisivat olleet selkeitä, tuen hakeminen maksuun olisi ollut selkeää tai että tukiprosessi olisi kokonaisuutena ollut selkeä. Yli puolet vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että tuen hakeminen oli selkeää. Yli puolet vastaajista oli myös täysin tai melko eri mieltä siitä, että käytetyt asiakirjat olisivat olleet helposti täytettäviä tai että tukiprosessi olisi kokonaisuutena ollut selkeä Hankkeiden muutostarpeet Tukiprosessin etenemistä selvitettiin ensin hankkeiden muutostarpeilla. Vastanneista 62 hankkeesta hieman yli puolet (55 %) edusti hanketta, johon ei toteutusaikana tehty muutoksia. Vastaajista 2 ei osannut vastata kysymykseen ja muihin hankkeisiin oli tehty muutoksia seuraavasti: kustannusarviota muutettiin 12 hankkeessa, toteutusaikaa 13 ja sisältöä 12 hankkeessa. Tukimuodoittain vertailtuna vastauksissa ei ollut merkittäviä eroja: muutoksen kohteet jakaantuivat sekä yritystukiin että yleishyödyllisiin hankkeisiin, samoin muutoksia toteuttaneiden hankkeiden määrä. Hankkeiden muutostarpeet eivät indikaattorina kerro välttämättä siitä, miten hyvin hanke, tukiprosessi tai Ykkösakseli onnistui. Hankkeiden muutostarpeet kuitenkin työllistävät sekä hanketoteuttajaa että rahoittajatahon henkilökuntaa, ja silloin kun mahdollista hankkeen huolellisella suunnittelulla niin toimenpiteiden kuin kustannusten osalta voitaneen jatkossakin vähentää hankkeiden muutostarpeita. Tässä tutkimuksessa saatujen vastausten perusteella hankkeiden muutosten voidaan nähdä kertovan myös hankkeen onnistumisista, tulosten saavuttamisesta sekä tukiprosessin joustavuudesta. Muutoksilla on hankehakijan ja rahoittajan yhteistyönä taattu hankkeiden onnistuminen Hankkeiden onnistumiset Hankkeensa kokonaan tai osittain toteuttaneet arvioivat myös hankkeen eri osa-alueiden toteutumista koskevia väittämiä asteikolla 1-4. Kaikilla kysymyksen osa-alueilla yli puolet vastaajista koki hankkeen onnistuneen erinomaisesti tai hyvin. Keskiarvoina väittämät pisteytyivät keskenään melko tasaisesti välille 3,3 3,7. Korkeimman keskiarvon sai väittämä Ykkösakselin myöntämä rahoitus auttoi hanketta. 15
20 Taulukko 10. Hankkeen eri osa-alueiden toteutuminen keskiarvoina (Webropol-kysely, N=62). 4= täysin samaa mieltä, 3=melko samaa mieltä, 2=melko eri mieltä, 1=täysin eri mieltä, 0=en osaa sanoa (ei mukana ka:ssa). Vastaajista suurin osa eli 52 vastaajaa (83 %) oli täysin samaa mieltä väittämästä Ykkösakselin myöntämä rahoitus auttoi hanketta. Ykkösakselin tuella on siis useimmissa hankkeissa ollut toteutumisen kannalta ratkaiseva rooli. Täysin samaa mieltä oltiin myös siitä, että hankkeella oli ollut myönteinen vaikutus yritykseen tai yhteisöön; tätä mieltä oli 44 vastaajaa (71 %). Yksittäisissä hankkeissa raportoitiin, etteivät tietyt osa-alueet toteutuneet lainkaan. Neljä vastaajaa oli sitä mieltä, ettei rahoitus auttanut hanketta lainkaan. Kolmella hankkeella taas ei ollut lainkaan myönteistä vaikutusta yritykseen tai yhteisöön, eivätkä hankkeen tavoitteet toteutuneet lainkaan. 16
HANKE- JA L E A D E R Y K K Ö S A K S E L I
HANKE- JA YRITYSTUKIEN VAIKUTTAVUUS- ARVIOINTI L E A D E R Y K K Ö S A K S E L I Q? D 2 H K F m b B h l z S : h A h l z l z h p H B ` p B Q B M i B h S Y S Y l z S : h A h S : Y k Y l z S O b 0 3 h H c
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotPeräpohjolan kehitys ry
Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen
LisätiedotTeemahankeinfo. Neuvontaa toteuttajille Jaana Joutsen
Teemahankeinfo Neuvontaa toteuttajille 28.2.2018 Jaana Joutsen Mikä teemahanke? Ykkösakselin hakema hanke, joka kokoaa yhteen pieniä yleishyödyllisiä kehittämistoimia tai investointeja Teemana voi olla
LisätiedotViisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014
Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:
LisätiedotLeader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä
LisätiedotMaaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020
Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu
LisätiedotMANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN
MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto
Lisätiedoton rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään
LisätiedotMaaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020
Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotLeader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry
Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden
LisätiedotKEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net
KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät
LisätiedotLeader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry
Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten
LisätiedotHanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä
Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Tilaisuus: Toimintaryhmien neuvottelupäivät 1.4.2009, Dipoli, Espoo Kirsi Murtomäki, ylitarkastaja,
LisätiedotRahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
Lisätiedottoiminta-aluettaan kehittämässä
toiminta-aluettaan kehittämässä Pirkan Helmi on Akaan, Pälkäneen, Urjalan ja Valkeakosken alueen Leaderryhmä perustettu vuonna 1999 rahoittanut Etelä-Pirkanmaalla hankkeita vuodesta 2001 lähtien ja yritystukia
LisätiedotYRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA
1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Noormarkku
Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta
LisätiedotPohjois-Satakunta Ikaalinen
Pohjois-Satakunta Ikaalinen 19.3.2015 41700 asukasta Satakunta 25 450 Pirkanmaa 16 250 Toiminta-alue Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden
LisätiedotMaaseuturahasto syksyn hakuteemat
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin
LisätiedotKEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET. Koulutus- ja tiedonvälitys. Koulutushanke. Koulutuspäivien lukumäärä (kpl)
KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET Koulutus- ja tiedonvälitys 3306Cind 1(5) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotAloituskoulutus Leena Karjalainen
Aloituskoulutus 13.3.2018 Leena Karjalainen Missä olemme nyt: Nuoret tekijät - Hallitus puoltanut rahoitusta 5 hankkeelle 25.1.2018 - Tuensiirtosopimukset allekirjoitettu - Alahankkeisiin liittyvät dokumentit
LisätiedotELY- Laajakaistahankkeet
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat
LisätiedotLinnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys
Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys Leader toiminta koostuu kolmesta osa-alueesta Leader-rahoitus Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta.
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotRAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille
RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen
LisätiedotLinnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys
Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys Linnaseutu ry ja Leader-rahoitus Linnaseutu ry ja Leader-rahoitus Linnaseutu toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Myöntää rahoituksia
LisätiedotYleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotKylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella
Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen
LisätiedotPirityiset ry Sivu
Pirityiset ry Sivu 1 21.11.2016 Rahoitusta ja toimintaa vuodesta 1997 Hyvin olisi vaikka jokainen metsäperäläinen tarvinnut tontun taikka pirityisen, joka muutamilla isoisilla rikkailla tiedettiin olevan...
LisätiedotIisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot
Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden
LisätiedotToimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotPIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...
LisätiedotTEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit
TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit Rajupusu Leader ry www.rajupusuleader.fi www.leadersuomi.fi Mikä on teemahanke? Leader-ryhmä hakee Elykeskuksesta tiettyyn teemaan liittyvää teemahanketta Ely-keskus
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet
LisätiedotRAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE
RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden ajankohtaisia asioita Mavista Susanna Ollila ja Merja Uusi-Laurila
27.3.2018 Kansainvälisten hankkeiden ajankohtaisia asioita Mavista Susanna Ollila ja Merja Uusi-Laurila Kansainvälisen toiminnan muodot Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 1. Varsinaiset kansainväliset
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
Lisätiedot1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2
TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.
LisätiedotOhjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia
Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM
LisätiedotMaaseuturahasto syksyn hakuteemat
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusinfo 13.9.2019 Maaseuturahaston hankerahoitus Yritysten rahoitus Tässä rahoitusinfossa ei käydä läpi yksittäisen yrityksen kehittämiseen
LisätiedotIhmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille
Ihmisen kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa?? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille 2 Ihmisen kokoisia loppuraportteja Loppuraportti on mahdollisuus Hankkeen
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin
LisätiedotKehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali
Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus
LisätiedotMaaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan
LisätiedotTilannekatsaus 9 / 2016
Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9
LisätiedotKoulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria
Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotNUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI
NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen
LisätiedotJanette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu
Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään
LisätiedotTukirahoitusinfo- ja keskusteluilta
Tukirahoitusinfo- ja keskusteluilta Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Jaana Paananen, toiminnanjohtaja Siilinjärven kyläparlamentti 11.1.2018 Yrityskeskus Innocum SIILINJÄRVI Rahoituksen 4,6 M jakautuminen
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,
LisätiedotRAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE
RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE 29.9.2010 Ilpo Lehtinen ja Kalevi Welling SISÄLTÖ 1. HAKIJA 3 2. TIIVISTELMÄ 3 3. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 3 4. HANKKEEN TOTEUTUSAIKA JA ORGANISOINTI 4 5. HANKKEEN TOIMIJAT JA
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2012
TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä
LisätiedotKYLÄTOIMIJAKOULUTUS Ruovesi Kaisa Vihinen/PoKo ry
KYLÄTOIMIJAKOULUTUS Ruovesi 24.5.2016 Kaisa Vihinen/PoKo ry PoKo ry:n Navigaattorikehittämisstrategia Paikalliseen kehittämistyöhön paikallisella harkinnalla Yhteisöjen hankkeet Yritysten tukeminen Työnjakoa
LisätiedotTAPAHTUMAKARTOITUS 2013
TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn
LisätiedotKylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet
Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien
LisätiedotLeader-rahoitusta Ykkösakselilta
Ykkösakselin tukemia Yrityshankkeita 2007-2013 Leader-rahoitusta Ykkösakselilta Ykkösakseli ry on paikallinen Leader-ryhmä, joka myöntää tukea paikallisiin yleishyödyllisiin ja elinkeinotoimintaa kehittäviin
LisätiedotLEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä
LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
LisätiedotTUKIHAKEMUS KEHITTÄMIS- JA INVESTOINTIHANKE
TUKIHAKEMUS KEHITTÄMIS- JA INVESTOINTIHANKE Lomake 3306A 1 Uusi hakemus Korjaus/täydennys hakemukseen Muutoshakemus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin
LisätiedotMaaseutuohjelman yritystuet. KEUKE rahoitusinfo Krapi
Maaseutuohjelman yritystuet KEUKE rahoitusinfo 24.4.2019 Krapi Yleistä 1/2 Maaseutuohjelman rahoitusta sekä ELYkeskusten että Leader-ryhmien kautta molemmilla samat säädökset Leader-ryhmät rahoittavat
LisätiedotKyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö
Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen
LisätiedotMaaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014
Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa
LisätiedotKansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet
LisätiedotYleistä & ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info
Yleistä & ajankohtaista maaseutuohjelmasta Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Hakujen alkaminen 11.5.2015 haettavaksi ovat avautuneet: o Yritystuet
LisätiedotRAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala
RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille
LisätiedotKansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotTyötä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen
Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotMaaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotAsiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014
2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus
Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotLeader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valintamenettely. Leader-työn tulokset Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valintamenettely Leader-työn tulokset 2013 Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.5.2014 Esityksen sisältö 1. Valintamenettely - aikataulu -
LisätiedotPALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA
PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3
LisätiedotPAIKAL Kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen Turussa, Raisiossa, Kaarinassa ja Salossa Päähakija ja hankkeen hallinnoija
PAIKAL Kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen Turussa, Raisiossa, Kaarinassa ja Salossa Päähakija ja hankkeen hallinnoija Salon alueen koordinaattori/tuensiirron saaja Hankeprosessi Hankkeen
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotMaaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.
Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020 Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.2015 Lahti Esityksen sisältö Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset
LisätiedotAjankohtaista maksatuksessa. Raija Mikkonen ja Kati Niemilä
Ajankohtaista maksatuksessa Raija Mikkonen ja Kati Niemilä 1 KEHA-keskus Hoitaa ELY-keskusten ja TE-toimistojen hallinto-, maksatus- ja yleiset kehittämistehtävät Hoitaa ja kehittää AVIen ja maistraattien
LisätiedotNAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet
NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi
LisätiedotTiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!
HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön
LisätiedotTARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 25.5.2012 suunnittelija Taru Niemelä Jatkotoimenpideyksikkö,
LisätiedotUUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!
LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät
LisätiedotMaksatuksen terveiset
Maksatuksen terveiset Ajankohtaista Työtilanne (tilanne 4.12.2013) - Kehittämishankkeet: Maksuhakemuksia vireillä 55 kpl Maksuhakemuksia käsitelty 203 kpl - Yritystuet: Maksuhakemuksia vireillä 8 kpl Maksuhakemuksia
LisätiedotASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2015
ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 1. Taustatiedot 2. Hakemusprosessi 3. www-sivut 4. Sähköinen asiointi 5. Tyytyväisyys palveluun rahastossa 6. Tiivistelmä Palosuojelurahaston asiakastyytyväisyyskysely lähetettiin
LisätiedotTukea yrityksille Maaseuturahastosta
Tukea yrityksille 2014-2020 Maaseuturahastosta Ykkösakseli ry lyhyesti Leader-ryhmä alueella Karkkila, Lohja, Salo, Vihti Alueella maaseutualueen asukasmäärä vajaa 140 000 Hallitus käsittelee hankkeet
LisätiedotHyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto
Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa Maaseutuvirasto Mikä on Hyrrä? Hyrrä on uusi maaseudun tukien verkkopalvelu. Hyrrä opastaa hakijan tukiprosessin alusta loppuun - aina tukihakemuksesta
Lisätiedot