YKKÖSAKSELI RY:N HANKE- JA YRITYSTUKIEN ULKOINEN ARVIOINTI. Ohjelmakausi Eija Eloranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YKKÖSAKSELI RY:N HANKE- JA YRITYSTUKIEN ULKOINEN ARVIOINTI. Ohjelmakausi 2007 2013. Eija Eloranta"

Transkriptio

1 YKKÖSAKSELI RY:N HANKE- JA YRITYSTUKIEN ULKOINEN ARVIOINTI Ohjelmakausi Eija Eloranta

2 Turun yliopiston Brahea-keskuksen julkaisuja 4 Julkaisija: Turun yliopiston Brahea-keskus Ulkoasu ja taitto: Arja Meriluoto ISBN (verkkojulkaisu) ISSN (verkkojulkaisu)

3 Tiivistelmä Tämän Turun yliopiston Brahea-keskuksessa toteutetun arvioinnin tavoitteena oli selvittää Ykkösakseli ry:n päättyneiden hankkeiden toteutusta, tuloksia ja vaikutuksia ohjelmakaudella hankehakijoiden näkökulmasta. Ykkösakseli ry on paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä, joka ohjelmakaudella on toteuttanut laatimaansa Tuumasta teoiksi -paikallista maaseudun kehittämissuunnitelmaa rahoittamalla sen mukaisia yleishyödyllisiä ja yritystukihankkeita. Ohjelmakauden aikana Ykkösakseli käsitteli yhteensä 269 hanketta ja myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin 202. Ykkösakseli ry:n hanke- ja yritystukien vaikuttavuusarviointi toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, henkilökohtaisina haastatteluina ja kirjallisen aineiston analyysina. Kyselyyn ja haastatteluihin vastasi yhteensä 73 hankehakijaa. Ykkösakselin myöntämällä tuella on ollut positiivisia vaikutuksia niin hakijatahoon kuin ohjelman toteutumiseen. Ykkösakselista rahoitusta hakeneet tahot ovat erittäin tyytyväisiä Ykkösakselin toimintaan ja toimistolta saamaansa palveluun. Ykkösakselilta saatu palvelu arvioidaan asiantuntevaksi ja nopeaksi. Tukiprosessin osa-alueet, kuten tuen ja maksun hakeminen, käytetyt asiakirjat sekä ELY-keskuksen ja Leader-ryhmän keskinäinen työnjako eivät hahmottuneet hakijoille täysin selkeästi ohjelmakaudella. Hankkeen suunnittelu, aikataulu sekä tavoitteet ja tulokset ovat toteutuneet hankkeissa hyvin, ja Ykkösakselin neuvonnalla ja rahoituksella on ollut merkittävä rooli hankkeiden toteutumisessa. Tämän tutkimuksen mukaan tukea saaneet tahot kokevat kokonaistilanteensa olevan saadun tuen ansioista parempi. Ykkösakselin myöntämällä tuella on saavutettu kestäviä vaikutuksia. Yritystuilla on ollut positiivinen vaikutus erityisesti yrittäjän motivaatioon sekä yrityksen työpaikkojen säilymiseen. Yleishyödyllisten hanketukien myönteisimmät vaikutukset kohdistuvat virkistysmahdollisuuksiin ja viihtymiseen sekä yhteistyöhön ja osallistumiseen. Hankkeiden toteuttamisessa haastavaa on ollut erityisesti lomakkeiden ja paperityön määrä sekä näiden monimutkaisuus. Haastavaksi koettiin usein myös hankkeen suunnittelu sekä rahoituspäätöksen viipyminen. Yksittäisissä tapauksissa hankkeet eivät toteutukseltaan ja tavoitteiltaan ole onnistuneet toivotulla tavalla. Hankkeita, ja erityisesti yritystukia on myös peruuntunut sekä ennen että jälkeen rahoituspäätöksen. Syyt ovat olleet tapauskohtaisia, ja hankkeen peruuntumiseen tai keskeytymiseen ovat vaikuttaneet tekijät kuten toteutumattomat odotukset liiketoiminnasta, työntekijän irtisanoutuminen, tukiprosessin koettu työläys suhteessa hankkeen hyötyihin, tai se, että yritystoiminta on ehtinyt päättyä tuen hakemisen ja rahoituspäätöksen välissä. Leader-rahoitus ja hankkeiden toteuttaminen kiinnostavat hakijoita tulevaisuudessa ja tuen hakemista pidetään todennäköisenä. Hankehakijat toivovat, että jatkossa Ykkösakseli tiedottaa toiminnastaan ja rahoitusmahdollisuuksistaan aktiivisesti, erityisesti sähköpostilla. Lisäksi toivotaan byrokratian keventämistä ja lomakkeiden selkeyttämistä.

4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmät Tutkimusaineisto 2 2. TUTKIMUSKOHTEEN KUVAUS Ykkösakseli ry Tuumasta teoiksi -paikallinen maaseudun kehittämissuunnitelma Tukimuodot ja tuen hakeminen 7 3. VASTAAJAT Vastaajien taustatiedot Vastaajien tietolähteet HANKKEIDEN TOTEUTUMINEN Tukiprosessin onnistuminen Hankkeiden muutostarpeet Hankkeiden onnistumiset Hankkeiden haasteet Esimerkkejä raportoiduista haasteista TUEN VAIKUTTAVUUS Hakijan kokonaistilanteeseen Ohjelman tavoitteisiin HANKKEIDEN PERUUNTUMINEN Peruuntuneet ja osittain toteutuneet hankkeet Ykkösakselin rooli Toimenpiteiden toteutuminen TULEVAISUUS Osallistuminen Leader-toimintaan Tiedotuskanavat Kehittämisehdotuksia YHTEENVETO 31 Lähteet 35 Liitteet 36

5 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimuskysymykset Tämän Turun yliopiston Brahea-keskuksessa toteutetun arvioinnin tavoitteena oli selvittää Ykkösakseli ry:n päättyneiden hankkeiden toteutusta, tuloksia ja vaikutuksia ohjelmakaudella Ykkösakseli ry on paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä, joita Manner-Suomessa on ohjelmakaudella ollut 55. Leader-ryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Käytännössä Leaderryhmät kehittävät oman alueensa maaseutua laatimalla kehittämissuunnitelman. Suunnitelma toteutetaan rahoittamalla sen mukaisia yleishyödyllisiä ja yrityshankkeita. Lisäksi Leader-ryhmä kouluttaa, tiedottaa, aktivoi ja auttaa avustuksen hakijoita ja hankkeiden toteuttajia hankkeiden valmistelussa, toteuttamisessa ja asioinnissa viranomaisten kanssa. Käytännön toiminnasta vastaa yhdistyksen hallitus ja yhdistyksen palveluksessa oleva henkilökunta. (MMM 2014.) Tutkimuskysymykset olivat: Miten onnistuneena hakijat ovat kokeneet Ykkösakselin Leader-tukiprosessin? Millainen on ollut Leader-tukien vaikuttavuus ja merkitys tukea saaneille? Miksi osa hankkeista, ja erityisesti yritystuista, keskeytyi tai peruuntui? Tavoitteena on siten ollut arvioida ohjelmakauden onnistumisia ja ilmenneitä haasteita rahoitusta hakeneiden tahojen näkökulmasta, sekä tuottaa tietoa kehittämistarpeista työn tilaajan, Ykkösakseli ry:n, tulevaa toimintaa varten. 1.2 Tutkimusmenetelmät Tämä raportti perustuu kolmen menetelmän yhdistelmällä kerättyyn aineistoon: 1) sähköisellä kyselylomakkeella hankehakijoilta kerättyyn aineistoon, 2) puhelinhaastatteluilla yritystukia hakeneilta kerättyyn aineistoon sekä 3) Ykkösakseli ry:n dokumenttiaineistoon. Tutkimustulokset koostuvat survey-menetelmillä 73 hankkeesta saaduista vastauksista sekä kirjallisen aineiston analyysista. Tulokset esitetään teemoittain aineistoja yhdistäen. Survey-tutkimus, suunnitelmallinen kysely- tai haastattelututkimus, perustuu aineiston keräämiseen jäsennellyillä lomakkeilla. (Holopainen et al. 2012:21.) Tämän raportin aineisto koottiin sekä kysely- että haastattelumenetelmin, kyselylomaketta (Liite 2) hyödyntäen. Hankehakijoiden kokemuksia tukiprosessista ja tuen vaikuttavuudesta selvitettiin toteuttamalla sähköinen kysely Leader-tukea Ykkösakselista ohjelmakaudella hakeneille. Sähköinen kysely toteutettiin Webropol-sovelluksella, ja kyselylomake sisälsi strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä. 1

6 Tutkijan näkökulmasta lomakkeen käyttö nopeuttaa tiedon keräämistä, tarkentaa tietojen tallentamista sekä sujuvoittaa tulosten käsittelyä. Vastaajan näkökulmasta lomake takaa tasapuolisuutta vastaajien kesken sekä selkeyttää vastaamista. (Holopainen et al. 2012:42.) Kyselytutkimuksen haasteena taas ovat tavoittamattomuuteen ja vastaamattomuuteen liittyvät virheet (Holopainen et al. 2012:41). Sähköisen kyselyn tavoittamattomuuteen liittyvien virheiden minimoimiseksi Ykkösakselin henkilökunta tarkisti vastaajien sähköpostiosoitteet ennen kyselytutkimuksen toteuttamista. Vastaamattomuudesta johtuvia virheitä pyrittiin minimoimaan kohdentamalla kyselykutsut hanke- ja hakijakohtaisesti. Tavoitteena oli näin lisätä vastaushalukkuutta. Ykkösakselin toiveena oli selvittää hankekohtaisia (vrt. hakijakohtaisia) kokemuksia tukiprosessista ja tukien vaikuttavuudesta. Ykkösakselin hankerekisterin ( ) mukaan 39 hakijaa oli hakenut useammalle kuin yhdelle hankkeelle rahoitusta, ja useimmiten sama henkilö toimi yhteyshenkilönä hakijatahon kaikissa hakemuksissa. Erityisesti tästä syystä kyselyn kutsukirje haluttiin lähettää hankekohtaisesti osoitettuna, ja näin varmistaa että tuloksia saataisiin hankekohtaisesti eriteltyinä. Toisaalta osa vastaanottajista sai näin usean sähköpostin muistutuksineen ja tämä saattoi osaltaan vähentää vastaushalukkuutta. Ykkösakselin henkilökunta osallistui aktiivisesti kyselylomakkeen luonnosteluun. Tämä oli olennaista lomakkeen onnistumisen kannalta, jotta tukiprosessin eri vaiheet ja käytetyt termit saatiin kuvattua Ykkösakselin toimintaa vastaaviksi. Kyselylomaketta testasivat ennen käyttöön ottoa sekä työn tilaaja että toteuttaja. Lisäksi testattiin vastausten raportointi ennen kyselylomakkeen käyttöön ottoa. Näin pyrittiin minimoimaan lomakkeesta johtuvat, vastaamiseen liittyvät virheet. (Holopainen et al. 2012:41.) Ykkösakselia kiinnosti myös selvittää, miksi moni yritystukihanke peruuntui kuluneella ohjelmakaudella. Vastauksia tähän haettiin Webropol-kyselyssä, ja toisena tutkimusmenetelmänä toimi haastattelututkimus, jolla täydennettiin peruuntuneiden hankkeiden ja yritystukien edustusta aineistossa. Webropol-kyselyn tuloksia täydennettiin siis haastattelemalla peruuntuneiden yritystukien hakijoita puhelimitse. Puhelinhaastattelujen runkona toimi Webropol-kyselyn lomake hankkeen peruuntumista käsittelevin osin. Puhelut nauhoitettiin tämän sopiessa haastateltavalle ja valintakysymysten osuudet kirjattiin vastauslomakkeisiin ja avointen kysymysten osuudet litteroitiin analyysia varten. Survey-menetelmin kerättyä aineistoa täydensi kirjallinen aineisto, jota käsiteltiin temaattisesti analysoiden. Tutkimuksen kirjallinen aineisto; survey-tutkimuksen avoimet vastaukset sekä Ykkösakselin kokoama ja toimittama kirjallinen aineisto, käytiin läpi ja luokiteltiin teemoittain tutkimuskysymysten mukaisesti tulkintaa varten Tutkimusaineisto Ykkösakseli ry on ylläpitänyt haetuista hanketuista ja niiden toteumasta hankerekisteriä läpi ohjelmakauden Survey-tutkimuksen lähtökohtana ja yhteystietorekisterinä on ollut tämän hankerekisterin päivätty versio, jossa hankkeita oli 269 kappaletta. Aivan kaikille hankehakijoille ei Ykkösakselilla ollut tiedossa ajantasaista sähköpostiosoitetta tai puhelinnumeroa. Hakijan yhteystiedot olivat esimerkiksi ehtineet muuttua hakuhetkestä, eikä hakija ollut päivittänyt tietojaan Ykkösakselille. Kaksi kolmasosaa näistä hakijoista, joiden yhteystietoja ei voitu käyttää kyselyssä, olivat hakeneet tukea ohjelmakauden alkuvuosina, ennen vuotta

7 Koska sekä sähköinen kysely että puhelinhaastattelut edellyttävät onnistuakseen potentiaalisten vastaajien yhteystietoja, hankerekisteristä jouduttiin rajaamaan yhteystiedottomat hankkeet pois. Tutkimuksen näyte valikoitui siis käytettävissä olevien yhteystietojen perusteella koko hankerekisteristä, eikä kaikilla vastaajilla siksi ollut yhtäläistä mahdollisuutta tulla valituksi tutkimukseen. Näytteen perusteella ei välttämättä voidakaan tehdä yhtä luotettavia ja edustavia johtopäätöksiä koko kohdejoukkoa, tai sen osajoukkoa, koskien kuin mitä otoksen perusteella voitaisiin tehdä (Karjalainen 2010:35). Kyselyllä ja puhelinhaastatteluilla tavoitettiin kuitenkin 73 hanketta, ja tulosten voidaan katsoa edustavan riittävää joukkoa hankehakijoista, jotta tulokset tuottavat Ykkösakselille tietoa ohjelmakauden arvioinnin tueksi ja tulevan toiminnan kehittämiseksi. Sähköisen kyselytutkimuksen aineistoksi rajattiin hankerekisteristä ne hankkeet, jotka kyselyn toteutushetkeen mennessä olivat kirjattu valmiiksi, keskeytyneiksi, päättyneiksi tai peruuntuneiksi. Käynnissä olleet hankkeet rajattiin siis kyselyn ulkopuolelle. Arviointiin soveltuvia hankkeita oli hankerekisterissä yhteensä 215 kappaletta. Näin rajatusta aineistosta poimittiin kyselyyn lopulta mukaan ne hankkeet, joilla oli hankerekisterissä Ykkösakselin tietojen mukaan toimiva sähköpostiosoite. Sähköisen kyselyn näytteeksi rajautui näin 155 hanketta. Kyselyn toteutuksen jälkeen yksi osoitteista osoittautui vääräksi ja lopullinen näyte oli 154 hanketta. Kutsu (Liite 1) vastata kyselyyn lähetettiin sähköpostitse 132 sähköpostiin, yhteensä 155 hankkeelle Osalla hankkeista oli siis sama hakija ja yhteyshenkilö. Muistutusviestejä lähetettiin vastaamattomille kolme kertaa, ja alkuperäistä vastausaikaa jatkettiin siten, että vastausaika päättyi Kyselyyn saatiin 66 vastausta, eli vastausprosentti oli 43 %. Tulokset esitellään hankekohtaisesti (N =66). Jatkossa termi vastaaja viittaa siis tekstissä hankkeeseen. Sähköinen kysely toteutettiin ja vastaukset koottiin Webropol-kyselysovelluksella. Kysely sisälsi kaikille hanketoteuttajille yhteisiä kysymyksiä sekä tukimuodosta ja hankkeen toteumasta riippuen eri vastaajaryhmille eriteltyjä kysymyksiä. Aineisto käsiteltiin Webropol- sovelluksessa kysymyksittäin ja ristiintaulukoimalla haettiin osajoukkojen (eri tukimuodot) vastaukset. Webropol-kyselyn tulokset kuvataan tässä raportissa kaikkien vastaajien yhteenvetona sekä soveltuvin osin kolmeen vastaajaryhmään jaoteltuina: 1) yritystuet (yrityksen investointituki, yrityksen kehittämistuki, yrityksen käynnistystuki eli 1. työntekijän palkkaaminen), 2) yleishyödylliset hankkeet (yleishyödyllinen kehittämishanke, yleishyödyllinen investointihanke, koulutus- ja tiedonvälityshanke, elinkeinojen kehittämishanke, kansainvälinen hanke, alueiden välinen hanke) sekä 3) Elämää kylille -pienet investointihankkeet (koordinaatiohankkeen alahankkeet). Puhelinhaastattelujen yhteystietorekisterinä toimi sähköisen kyselyn tapaan Ykkösakselin hankerekisteri. Hankerekisteristä rajattiin puhelinhaastatteluun kaikki ne hankkeet, jotka olivat tukimuodoltaan yritystukia (3 alatyyppiä) ja jotka olivat peruuntuneet. Tästä 49 hankkeen joukosta rajattiin vielä pois jo Webropol-kyselyyn vastanneet hankkeet, 3

8 sekä ne hankkeet, joilla ei hankerekisterissä ollut yhteystietoja. Näin ollen mahdollisten vastaajien joukoksi saatiin 19 peruuntunutta yritystukihanketta. Soittokierroksen aikana otoksesta rajautui pois vielä 4 hanketta ja puhelimitse tavoiteltiin haastatteluun lopulta 15 peruuntuneen yritystukihankkeen hakijaa. Neljä ei halunnut lainkaan vastata, yhtä ei sovituista haastatteluajoista huolimatta tavoitettu ja kolmea mahdollista vastaajaa ei tavoitettu. Haastattelu toteutettiin 7 vastaajan kanssa. Tutkimuksen kirjallinen aineisto koostui hankerekisterin lisäksi hankkeiden loppuraporteista (92 kappaletta), päättyneiden hankkeiden indikaattorilomakkeista (115 kappaletta) sekä Ykkösakseli ry:n paikallisen kehittämisen ohjelmista kausille ja Kehittämishankkeiden loppuraportit käytiin systemaattisesti läpi hankkeiden toteuttamiseen liittyviä teemoja havainnoiden ja luokitellen. Tulosten kannalta on huomioitava, että tämä aineisto ei kattanut kaikkia yritystukimuotoja, sillä loppuraportti laaditaan kaikissa yleishyödyllisissä hankkeissa, mutta yritystukien osalta ainoastaan yritysten kehittämishankkeissa. Lisäksi näiden yleishyödyllisissä hankkeissa laadittujen loppuraporttien informatiivisuus vaihteli suuresti; osa hanketoteuttajista kuvasi hankkeen toteutusta hyvinkin tarkasti toisten raportoidessa hankkeen lähinnä toteutuneen suunnitelmien mukaisesti. Luokittelemalla raporttien havaintoja voitiin aineistosta kuitenkin tunnistaa tiettyjä hankkeissa toistuvia teemoja. Päättyneiden hankkeiden indikaattorilomakkeita puolestaan hyödynnettiin hankkeiden vaikutusten arviointia tukevana aineistona. 2. TUTKIMUSKOHTEEN KUVAUS 2.1. Ykkösakseli ry Ykkösakseli ry on paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä, joka ohjelmakaudella toimi osittain Uudenmaan ja osittain Varsinais-Suomen maakunnissa, Salon (pois lukien Kuusijoki ja Särkisalo), Vihdin, Karkkilan ja Lohjan alueella. Ykkösakseli ry toteutti ohjelmakaudeksi laatimaansa paikallista maaseudun kehittämissuunnitelmaa Tuumasta teoiksi. (Ykkösakseli 2007:4). Tuumasta teoiksi ohjelman mukaan Ykkösakselin tehtävänä paikallisessa kehittämisessä on herättää kiinnostusta maaseudun kehittämistä kohtaan, tiedottaa kehittämissuunnitelman tavoitteista, aktivoida hankehakijoita ja neuvoa heitä maksuttomasti hankkeiden toteuttamisessa. Kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi Ykkösakseli etsii ja rahoittaa paikallisia hankkeita sekä joitakin omia hankkeitaan, joiden toimenpiteet ovat kehittämissuunnitelman painopisteiden mukaisia. (Ykkösakseli 2007:4). Toimintaryhmien hallituksessa ovat edustettuina yksityishenkilöt, paikallishallinto sekä yhdistykset. Ryhmät saavat vuosittain käyttöönsä tietyn summan julkista rahaa, jolla ne rahoittavat valitsemansa hankkeet omalla toiminta-alueellaan. Alueen kunnat ja kaupungit rahoittavat osaltaan hankkeita, osin niitä rahoitetaan EU:n maaseuturahaston Leader -varoista ja noin kolmannes rahoituksesta on yksityistä rahoitusta ja talkootyötä. (MMM 2014). Ykkösakseli sai Tuumasta teoiksi -kehittämissuunnitelman toteuttamiseen kaudelle julkista rahoitusta euroa, josta toimintarahaa euroa. Yksityistä rahoitusta ohjelman toteuttamiseen sitoutuu noin euroa. 4

9 2.2. Tuumasta teoiksi -paikallinen maaseudun kehittämissuunnitelma Tuumasta teoiksi -kehittämissuunnitelmaan valitut painopisteet ovat kaudella olleet 1) Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, 2) Paikallisen kulttuurin kehittäminen, hyödyntäminen ja tuotteistaminen sekä paikallisuuteen perustuvientuotteiden, palveluiden ja toimintatapojen edistäminen, 3) Maaseutu työteon, yrittämisen ja osaamisen paikkana: osaamisen edistäminen ja osaamispotentiaalin hyödyntäminen sekä 4) Luonnon ja ympäristön hoitaminen sekä luonnon kestävän ja monipuolisen käytön edistäminen (Ykkösakseli 2007:37, Ykkösakseli 2014:4-5). Painopiste HANKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ Tavoite (Arvio toteumasta) OSUUS RAHOITUKSESTA % Tavoite (Arvio toteumasta) KESKENERÄISIÄ HANKKEITA ARVIOINTI- HETKELLÄ, kpl Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Paikallisen kulttuurin kehittäminen, hyödyntäminen ja tuotteistaminen sekä paikallisuuteen perustuvien tuotteiden, palveluiden ja toimintatapojen edistäminen Maaseutu työteon, yrittämisen ja osaamisen paikkana: osaamisen edistäminen ja osaamispotentiaalin hyödyntäminen Luonnon ja ympäristön hoitaminen sekä luonnon kestävän ja monipuolisen käytön edistäminen 78 (75) 46 (33) (29) 19 (20) 4 30 (73) 14 (36) (25) 21 (12) 6 Taulukko 1. Rahoituspäätöksen saaneiden hankkeiden jakautuminen ohjelman painopisteille sekä alustava arvio toteumasta (Ykkösakseli 2014:7, hankerekisteri ) Läpikäyviä teemoja Tuumasta teoiksi -kehittämisohjelmassa ovat puolestaan olleet: 1) Yhteisöllisyys, 2) Yhteistyön edistäminen ja verkottuminen, 3) Kestävä kehitys, 4) Työllistävyys, 5) Innovatiivisuus, 6) Tasa-arvoisuus (sukupuolten, ikä- tai muiden väestöryhmien, alueiden) sekä 7) Kansainvälisyys. (Ykkösakseli 2007:37). 5

10 Tuumasta teoiksi ohjelman mukaiset määrälliset tavoitteet kaudelle olivat: Tavoite Tavoitetaso (suluissa alustava arvio toteumasta , kun hankkeita kesken 54 kpl) Rahoitettavia hankkeita 200 (196) Uusia työpaikkoja htv joista uusia työpaikkoja naisille htv Säilyviä työpaikkoja htv joista säilyviä työpaikkoja naisille htv 60 (39) 32 (17,5) 50 (36,5) 22 (16,25) Hankkeen aikaisia työpaikkoja htv 120 (22,5) Koulutushankkeita 15 (4) Koulutukseen osallistujia 800 (423) Koulutuksissa oppilastyöpäiviä 2800 (3938) Tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia 700 (35) Tiedotus- ja aktivointitilaisuuksiin osallistujia 9500 (600) Uusia yhteistyöverkostoja 50 (50) Kansainvälisiä yhteistyöverkostoja 5 (3) Uusia yrityksiä 47 (5) Kylä- ja mökkitalkkareita 11 (1) Uusia kyläsuunnitelmia 20 (18) Uusia kylä- ja asukasyhdistyksiä 10 (8) Uusia tuotteita 43 (10) Uusia palveluja 48 (77) Uusia tapahtumia 40 (5) Korjattavia rakennuksia 15 (34) Uusia vetovoimakohteita 5 (3) Uusia majoituspaikkoja 50 (0) Uusia matkailureitistöjä tai niiden osia 10 (3) Kunnostettuja maisema- ja luontokohteita 10 (8) Kunnostettuja perinnebiotooppeja ha 50 (10) Uusia kosteikkoja 25 (6) Taulukko 2. Alustava tieto Tuumasta teoiksi -paikallisen kehittämisohjelman määrällisten tavoitteiden toteutumisesta. *Alustava arvio toteumasta tilanteen mukaan. Käynnissä olevien hankkeiden osalta arvioitu (Ykkösakseli 2014:24.) 6

11 Ohjelmakauden laadullisia tavoitteita olivat positiiviset vaikutukset seuraaviin asioihin: ympäristön tilaan (maisemaan, rakennettuun ympäristöön) paikalliskulttuurin säilyttämiseen ja lisäämiseen asumiseen ja elinoloihin tietotaidon ylläpitoon ja lisäämiseen virkistysmahdollisuuksiin ja viihtymiseen yhteistyöhön ja osallistumiseen työ- ja ansiomahdollisuuksien paranemiseen erityisryhmiin: nuoriin, naisiin, työttömiin, maahanmuuttajiin kansainvälisen yhteistyön lisääntymiseen paikallisidentiteetin syventymiseen (Ykkösakseli 2007:62). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli osaltaan selvittää, miten erityisesti ohjelmakaudelle asetetut laadulliset tavoitteet ovat toteutuneet hanketoteuttajien mielestä Tukimuodot ja tuen hakeminen Maaseudun mikroyritykset, eli alle 10 henkilötyövuotta työllistävät yritykset, ovat ohjelmakaudella voineet hakea Ykkösakselin kautta yritystukia. Yritystuki voi olla: 1) yritystoiminnan käynnistystukea, 2) yrityksen investointitukea tai 3) yrityksen kehittämistukea. (Ykkösakseli 2007:43). Hanketukea taas on myönnetty julkisoikeudelliselle tai yksityisoikeudelliselle yhteisölle tai säätiölle 1) yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen, 2) yleishyödylliseen investointihankkeeseen, 3) elinkeinojen kehittämishankkeeseen, 4) koulutus- ja tiedonvälityshankkeeseen, 5) alueiden väliseen hankkeeseen ja 6) kansainväliseen hankkeeseen. (Ykkösakseli 2007:43). Ykkösakselin hallitus on päättänyt ohjeelliset tukiprosentit hanketyypeittäin, joista on hallituksen harkinnan mukaan voitu poiketa tapauskohtaisesti kunkin puolletun hankkeen kohdalla. Lisäksi hankemuotona on ollut pieniä investointeja mahdollistava koordinaatiohanke. Koordinaatiohankkeeseen on sisällyttävä vähintään kolme toteuttamiskelpoista alahanketta, joilla on eri toteuttajat. Ykkösakselin Elämää kylille pienillä investoinneilla -koordinaatiohankkeella on nimensä mukaisesti tuettu kylien pieniä investointeja, ja alahankkeiden tukiprosentti on ollut 60 % (Ykkösakseli 2014). 7

12 Ykkösakselin rahoittamat hankkeet jakaantuvat hanketyypeittäin seuraavasti (Ykkösakselin hankerekisteri ): Taulukko 3. Ykkösakselin hankerekisterissä olleet hankkeet (kpl) hanketyypeittäin (N = 269). Ohjelmakauden aikana hankkeita käsiteltiin Ykkösakselissa 269 kappaletta ja myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin 202. Rahoituksen pääpaino oli erilaisissa kehittämishankkeissa; hankerahoituksesta 80 % kohdistui kehittämishankkeille ja 20 % yritystukiin. Kehittämishankkeista suurin osa oli erilaisia yleishyödyllisiä hankkeita. (Ykkösakseli 2014:4-5). Ohjelmakaudella tukien hakuprosessi eteni seuraavasti: Tehtyään alustavan hankesuunnitelman hakija on ottanut yhteyttä Ykkösakselin henkilökuntaan. Hankesuunnitelman täsmennyttyä hakija on täyttänyt tukihakemukseen tarvittavat lomakkeet ja hakenut tukea toimittamalla tukihakemuksensa Ykkösakselille. Hanke on tullut vireille kun hakemus on saapunut Ykkösakseliin. Tämän jälkeen Leader-ryhmän hallitus on käsitellyt hakemuksen ja antanut siitä lausuntonsa. Hallitus on valinnut rahoitettavat hankkeet sen perusteella, mitkä toteuttavat parhaiten ryhmän laatimaa paikallista maaseudun kehittämissuunnitelmaa, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa sekä Leader-periaatteita. Hallituksen käsittelyn jälkeen Leader-ryhmä on toimittanut hakemuksen lausuntoineen Uudenmaan ELY-keskukseen. ELY-keskus on sitten tarkistanut hankkeen laillisuuden ja tehnyt hankkeesta virallisen päätöksen. Hakijan on suositeltu aloittaa hankkeen toteuttaminen vasta, kun ELY-keskus on antanut virallisen päätöksen hankkeen rahoittamisesta. Omalla riskillä hankkeen on kuitenkin voinut aloittaa jo hakemuksen tultua vireille Leaderryhmässä. (Ykkösakseli 2014). 8

13 3. VASTAAJAT 3.1. Vastaajien taustatiedot Webropol-kyselyn aluksi selvitettiin, millaista tahoa vastaajat edustavat. Vastaajista yli kaksi kolmasosaa, 47 kappaletta (71 %) oli yhdistyksiä, seuroja tai järjestöjä, yrityksiä 14 kappaletta (21 %), kuntia yksi (2 %) ja oppilaitoksia 2 kappaletta (3 %). Lisäksi yksi vastaaja oli säätiö ja yksi elinkeinoyhtiö. Vastanneiden tukimuotoa selvitettiin valintakysymyksellä, jossa vastausvaihtoehtoina olivat Ykkösakselin rahoittamat tukimuodot. Kaikkien vastaajien ei arvioitu muistavan tukimuotoaan, joten vastausvaihtoehdoksi tarjottiin myös En osaa sanoa. Kaksi vastaajaa ei osannut kertoa tukimuotoaan. Tukimuodon perusteella vastaajat ohjattiin jatkossa omaa tukimuotoaan koskeviin kysymyksiin. Kyselytutkimuksen vastaajat jakaantuivat tukimuodoittain siten, että yleishyödyllisiä hankkeita oli 51 kappaletta ja yritystukia hakeneita 13 kappaletta. Vastaajista 2 ei osannut kertoa tukimuotoaan. Taulukko 4. Hankkeet (kpl) tukimuodoittain. (Webropol-kysely, N=66) 9 Sähköisen kyselyn tuloksia käsitellään jatkossa kaikkien vastaajien osalta sekä soveltuvin osin ryhmiteltynä 1) yritystukia (investointituki, kehittämistuki, käynnistystuki) hakeneisiin, 2) yleishyödyllisiä hankkeita (kehittämishanke, investointihanke, koulutus- ja tiedonvälityshanke, elinkeinojen kehittämishanke, kansainvälinen hanke, alueiden välinen hanke) sekä 3) Elämää kylille pientä investointihanketta hakeneisiin.

14 Vastanneiden hankkeista 19 kappaletta oli tullut vireille vuonna Toiseksi eniten vastanneiden hankkeita oli tullut vireille vuonna 2012, yhteensä 15 kappaletta. Muiden ohjelmakauden vuosien osalta vastaukset jakaantuivat tasaisesti: vastanneiden hankkeista 8 oli tullut vireille vuonna 2013, 7 kappaletta vuonna 2008, 5 kappaletta sekä vuonna 2009 ja 2010 ja yksi hanke vuonna Lisäksi kuusi hanketta ei osannut kertoa vireille tulovuottaan. Vuonna 2014 vireille tulleita hankkeita ei vastauksissa mukana ollut. Määrällisesti eniten vastauksia saatiin hankkeista, jotka olivat tulleet vireille Ykkösakseliin vuosina 2011 ja Taulukko 5. Kyselyyn vastanneet hankkeet ja hankerekisterissä olleet hankkeet (kpl) vuosittain. Kyselyyn vastanneista (N=66) 6 kpl ei osannut sanoa hakemusvuottaan. Lähde: Ykkösakselin hankerekisteri Suuri osa vastaajista (72 %) haki ensimmäistä kertaa Leader-tukea ja neljäsosalla vastaajista (27 %) oli aiempaa kokemusta Leader-rahoituksesta Vastaajien tietolähteet Kaikilta sähköisen kyselyn vastaajilta selvitettiin myös, mistä he olivat saaneet tietoa Leader -rahoituksesta. Monivalintakysymyksessä annettiin valmiita vastausvaihtoehtoja, joista vastaaja voi valita haluamansa määrän vastausvaihtoehtoja. Lisäksi oli mahdollista vastata Muualta. Mistä? ja täydentää tekstikenttään vastausta tämän osalta. Keskeisimpänä tietolähteenä vastauksissa korostuu Ykkösakselin henkilökunta, jonka mainitsee tietolähteekseen reilusti yli puolet (59 %) vastaajista. Toiseksi tyypillisin tietolähde hakijoille on ollut Ykkösakselin kotisivut, joilta tietoa on saanut yli kolmannes vastaajista. 10

15 Noin kymmenesosa vastaajista oli saanut tietoa muilta hanketoteuttajilta, tuttavilta, Tuumasta teoiksi kehittämisohjelmasta tai tapahtumassa tai infotilaisuudessa. Yhtä usein tietoa saatiin Uusyrityskeskuksesta tai ELY-keskuksesta. Muualta. Mistä? vaihtoehdon valinneista kaksi kertoi saaneensa tietoa paikallislehdestä ja yksi kertoi saaneensa tietoa luultavimmin netistä. Taulukko 6. Hakijoiden tietolähteet (kpl) yritystukien, yleishyödyllisten hankkeiden ja Elämää kylille pienten investointihankkeiden osalta. (Webropol-kysely, N=64). Kyselyn vastaajista (N=66) 2 kpl ei osannut kertoa tukimuotoaan. Hakijatyypeittäin vastauksia tarkasteltiin yritystukien, yleishyödyllisten hankkeiden sekä Elämää kylille pienten investointihankkeiden osalta omina ryhminään. Yrityshankkeista 6 vastaajaa oli saanut tietoa Ykkösakselin henkilökunnalta. Yhtä usein tietoa oli saatu uusyrityskeskuksesta tai yritysneuvonnasta. Muiden tietolähteiden osuus oli yritysvastaajilla vähäisempi, ja esimerkiksi tapahtumissa tai infotilaisuuksissa ei yksikään vastanneista yrityksistä saanut tietoa Leader-rahoituksesta. Yleishyödyllisten hankkeiden hakijoista kaksi kolmasosaa oli saanut tietoa Ykkösakselin henkilökunnalta. Toiseksi yleisin tietolähde oli Ykkösakselin kotisivut. Muilta hanketoteuttajilta ja tuttavilta tietoa Leader-rahoituksesta saatiin yhtä usein kuin esimerkiksi tapahtumissa ja infotilaisuuksissa. Elämää kylille pienten investointihankkeiden hakijat olivat saaneet tietoa rahoituksesta useimmiten Ykkösakselin henkilökunnalta, Ykkösakselin kotisivuilta sekä tapahtumasta tai infotilaisuudesta. 11

16 4. HANKKEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1. Tukiprosessin onnistuminen Kaikilta vastaajilta selvitettiin sähköisessä kyselyssä myös sitä, miten hanke oli toteutunut. Vastanneista suurin osa (86 %) oli toteutunut kokonaan. Osittain toteutuneita hankkeita vastaajista oli reilusti alle kymmenesosa, samoin toteuttamatta jääneitä hankkeita. Toteutuneista hankkeista enemmistö oli yleishyödyllisiä yhteisöjen hankkeita ja vajaa viidennes yritystukia. Osittain toteutuneista hankkeista taas hieman yli puolet oli yleishyödyllisiä ja hieman alle puolet yritystukia. Toteutumattomista hankkeista puolet oli yritystukia ja puolet yleishyödyllisiä hankkeita. Raportissa käsitellään myöhemmin, luvussa 4.4. peruuntuneita hankkeita erikseen. Taulukko 7. Hankkeen toteutuminen (kpl). (Webropol-kysely, N=66) Kaikkia 66 sähköiseen kyselyyn vastannutta hanketta pyydettiin erilaisin väittämin arvioimaan tukiprosessin onnistumista. Vastaajat arvioivat asteikolla 1-4 tyytyväisyyttään Ykkösakselin palveluun sekä Ykkösakselin toimistolta saadun palvelun asiantuntevuutta ja nopeutta. Lisäksi kaikkia vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten helppo oli hahmottaa Ykkösakselin ja ELY-keskuksen työnjako, miten helppoa oli täyttää asiakirjoja sekä miten selkää oli tuen hakeminen. Ne 62 vastaaja, joiden hankkeet olivat toteutuneet joko kokonaan tai osittain, arvioivat myös sitä, miten selkeää tuen hakeminen maksuun oli ollut. Tyytyväisimpiä vastaajat olivat Ykkösakselilta saamaansa palveluun. Keskiarvoina tarkasteltuina parhaiten pisteytyivät väittämät, jotka koskivat Ykkösakselin toimistolta saatua palvelua. Omana ryhmänään, selkeästi alhaisemmilla keskiarvoilla olivat muut itse tukiprosessiin liittyvät väittämät. 12

17 Taulukko 8. Tukiprosessia koskevien väittämien saamat keskiarvot (Webropol-kysely, N=66). 4 =täysin samaa mieltä, 3= melko samaa mieltä, 2=melko eri mieltä, 1= täysin eri mieltä, 0=en osaa sanoa (ei mukana ka:ssa). *N=62 (vain kokonaan tai osittain toteutuneet arvioivat ko. väittämiä). Suurin osa vastaajista (86 %) oli väittämän perusteella tyytyväisiä Ykkösakselilta saamaansa palveluun. Asiantuntevana Ykkösakselin palvelua piti vielä useampi: yhteensä 92 % oli väittämän kanssa täysin tai melko samaa mieltä. Suurin osa vastaajista (82 %) piti Ykkösakselilta saamaansa palvelua myös nopeana. Kaksi kolmasosaa vastaajista (67 %) oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että tuen hakeminen oli selkää. Lähes yhtä moni (62 %) piti käytettyjä asiakirjoja helposti täytettävinä. Yli puolet vastaajista (53 %) oli väittämän perusteella sitä mieltä, että Ykkösakselin ja ELYkeskuksen työnjako oli helppo hahmottaa. Tuen hakemista maksuun piti selkänä reilusti yli puolet (60 %) vastaajista. Puolet vastaajista piti tukiprosessia kokonaisuutena selkeänä. Ykkösakselin toiminta koettiin siis tähän kysymykseen saatujen vastausten perusteella onnistuneemmaksi kuin itse tukiprosessiin liittyvät toiminnan osa-alueet. 13

18 Taulukko 9. Vastaajien arviot tukiprosessin eri osa-alueista myönteisten arvioiden (3=melko samaa mieltä tai 4=täysin samaa mieltä) mukaan (kpl). (Webropol-kysely, N=66, * N=62). Eos-vastaukset ei mukana. Tyytyväisyys Ykkösakselin toimintaan verrattuna muihin tukiprosessin osa-alueisiin korostuu selkeimmin yritystukien osalta. Yritystukien osalta kukaan vastaajista ei ollut täysin samaa mieltä siitä, että tuen hakeminen olisi ollut selkeää, tai että käytetyt asiakirjat olisivat olleet helposti täytettäviä. Kukaan vastaajista ei myöskään ollut sitä mieltä, että Ykkösakselin ja ELY-keskuksen työnjako olisi ollut helppo hahmottaa, että tuen hakeminen olisi ollut selkää tai että tukiprosessi olisi ollut kokonaisuutena selkeä. Melko tai täysin eri mieltä näistä väittämistä oli yli puolet yritystukia hakeneista vastaajista. Ykkösakselin toimintaa koskevista väittämistä kaksi kolmasosaa yritystukia hakeneista vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä. Yksi kolmasosa oli väittämistä melko tai täysin eri mieltä. Yleishyödyllisistä hankkeista muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki vastanneet olivat täysin tai melko samaa mieltä Ykkösakselia koskeneista väittämistä. Yritystukia hakeneista poiketen tukiprosessin eri osa-alueita koskevista väittämistä oltiin osassa vastauksia täysin samaa mieltä. Suurin osa yleishyödyllisten hankkeiden hakijoista oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että tuen hakeminen oli selkää ja että käytetyt asiakirjat olivat helposti täytettäviä. Reilusti yli puolet vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä myös siitä, että Ykkösakselin ja ELY-keskuksen työnjako oli helppo hahmottaa, että tuen hakeminen maksuun oli selkää ja että tukiprosessi oli kokonaisuutena selkeä. Elämää kylille pienten investointihankkeiden hakijoista lähes kaikki olivat muiden vastaajaryhmien tapaan täysin tai melko samaa mieltä Ykkösakselin toimintaa koskevista väittämistä, eikä yksikään vastaaja ollut niistä täysin eri mieltä. Tukiprosessin eri osa-alueita kos- 14

19 kevista väittämistä pienten investointihankkeiden vastaajista kukaan ei ollut täysin samaa mieltä siitä, että käytetyt asiakirjat olisivat olleet selkeitä, tuen hakeminen maksuun olisi ollut selkeää tai että tukiprosessi olisi kokonaisuutena ollut selkeä. Yli puolet vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että tuen hakeminen oli selkeää. Yli puolet vastaajista oli myös täysin tai melko eri mieltä siitä, että käytetyt asiakirjat olisivat olleet helposti täytettäviä tai että tukiprosessi olisi kokonaisuutena ollut selkeä Hankkeiden muutostarpeet Tukiprosessin etenemistä selvitettiin ensin hankkeiden muutostarpeilla. Vastanneista 62 hankkeesta hieman yli puolet (55 %) edusti hanketta, johon ei toteutusaikana tehty muutoksia. Vastaajista 2 ei osannut vastata kysymykseen ja muihin hankkeisiin oli tehty muutoksia seuraavasti: kustannusarviota muutettiin 12 hankkeessa, toteutusaikaa 13 ja sisältöä 12 hankkeessa. Tukimuodoittain vertailtuna vastauksissa ei ollut merkittäviä eroja: muutoksen kohteet jakaantuivat sekä yritystukiin että yleishyödyllisiin hankkeisiin, samoin muutoksia toteuttaneiden hankkeiden määrä. Hankkeiden muutostarpeet eivät indikaattorina kerro välttämättä siitä, miten hyvin hanke, tukiprosessi tai Ykkösakseli onnistui. Hankkeiden muutostarpeet kuitenkin työllistävät sekä hanketoteuttajaa että rahoittajatahon henkilökuntaa, ja silloin kun mahdollista hankkeen huolellisella suunnittelulla niin toimenpiteiden kuin kustannusten osalta voitaneen jatkossakin vähentää hankkeiden muutostarpeita. Tässä tutkimuksessa saatujen vastausten perusteella hankkeiden muutosten voidaan nähdä kertovan myös hankkeen onnistumisista, tulosten saavuttamisesta sekä tukiprosessin joustavuudesta. Muutoksilla on hankehakijan ja rahoittajan yhteistyönä taattu hankkeiden onnistuminen Hankkeiden onnistumiset Hankkeensa kokonaan tai osittain toteuttaneet arvioivat myös hankkeen eri osa-alueiden toteutumista koskevia väittämiä asteikolla 1-4. Kaikilla kysymyksen osa-alueilla yli puolet vastaajista koki hankkeen onnistuneen erinomaisesti tai hyvin. Keskiarvoina väittämät pisteytyivät keskenään melko tasaisesti välille 3,3 3,7. Korkeimman keskiarvon sai väittämä Ykkösakselin myöntämä rahoitus auttoi hanketta. 15

20 Taulukko 10. Hankkeen eri osa-alueiden toteutuminen keskiarvoina (Webropol-kysely, N=62). 4= täysin samaa mieltä, 3=melko samaa mieltä, 2=melko eri mieltä, 1=täysin eri mieltä, 0=en osaa sanoa (ei mukana ka:ssa). Vastaajista suurin osa eli 52 vastaajaa (83 %) oli täysin samaa mieltä väittämästä Ykkösakselin myöntämä rahoitus auttoi hanketta. Ykkösakselin tuella on siis useimmissa hankkeissa ollut toteutumisen kannalta ratkaiseva rooli. Täysin samaa mieltä oltiin myös siitä, että hankkeella oli ollut myönteinen vaikutus yritykseen tai yhteisöön; tätä mieltä oli 44 vastaajaa (71 %). Yksittäisissä hankkeissa raportoitiin, etteivät tietyt osa-alueet toteutuneet lainkaan. Neljä vastaajaa oli sitä mieltä, ettei rahoitus auttanut hanketta lainkaan. Kolmella hankkeella taas ei ollut lainkaan myönteistä vaikutusta yritykseen tai yhteisöön, eivätkä hankkeen tavoitteet toteutuneet lainkaan. 16

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Tilaisuus: Toimintaryhmien neuvottelupäivät 1.4.2009, Dipoli, Espoo Kirsi Murtomäki, ylitarkastaja,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

toiminta-aluettaan kehittämässä

toiminta-aluettaan kehittämässä toiminta-aluettaan kehittämässä Pirkan Helmi on Akaan, Pälkäneen, Urjalan ja Valkeakosken alueen Leaderryhmä perustettu vuonna 1999 rahoittanut Etelä-Pirkanmaalla hankkeita vuodesta 2001 lähtien ja yritystukia

Lisätiedot

KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET. Koulutus- ja tiedonvälitys. Koulutushanke. Koulutuspäivien lukumäärä (kpl)

KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET. Koulutus- ja tiedonvälitys. Koulutushanke. Koulutuspäivien lukumäärä (kpl) KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET Koulutus- ja tiedonvälitys 3306Cind 1(5) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit Rajupusu Leader ry www.rajupusuleader.fi www.leadersuomi.fi Mikä on teemahanke? Leader-ryhmä hakee Elykeskuksesta tiettyyn teemaan liittyvää teemahanketta Ely-keskus

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät

Lisätiedot

Leader-rahoitusta Ykkösakselilta

Leader-rahoitusta Ykkösakselilta Ykkösakselin tukemia Yrityshankkeita 2007-2013 Leader-rahoitusta Ykkösakselilta Ykkösakseli ry on paikallinen Leader-ryhmä, joka myöntää tukea paikallisiin yleishyödyllisiin ja elinkeinotoimintaa kehittäviin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE 29.9.2010 Ilpo Lehtinen ja Kalevi Welling SISÄLTÖ 1. HAKIJA 3 2. TIIVISTELMÄ 3 3. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 3 4. HANKKEEN TOTEUTUSAIKA JA ORGANISOINTI 4 5. HANKKEEN TOIMIJAT JA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa Maaseutuvirasto Mikä on Hyrrä? Hyrrä on uusi maaseudun tukien verkkopalvelu. Hyrrä opastaa hakijan tukiprosessin alusta loppuun - aina tukihakemuksesta

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystuet Leader

Maaseutuohjelman yritystuet Leader Leader 2014-2020 Maaseutuohjelman yritystuet Leader Rahoitustuki- ja neuvontainfo, Nurmijärvi 3.3.2015 Esko Pietari, EMO ry Mitä on Leader-toiminta? Leader-ryhmät Yritystuet Tuen hakeminen Mitä on Leader-toiminta?

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA

TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 25.5.2012 suunnittelija Taru Niemelä Jatkotoimenpideyksikkö,

Lisätiedot

TUKIHAKEMUS KEHITTÄMIS- JA INVESTOINTIHANKE

TUKIHAKEMUS KEHITTÄMIS- JA INVESTOINTIHANKE TUKIHAKEMUS KEHITTÄMIS- JA INVESTOINTIHANKE Lomake 3306A 1 Uusi hakemus Korjaus/täydennys hakemukseen Muutoshakemus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin

Lisätiedot

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3. Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020 Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.2015 Lahti Esityksen sisältö Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015 Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015 Sivu 1 12.6.2015 Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Rahoitus (EU+valtio)

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA 1(6) RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Uusi hakemus 1. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina 119/54/2007 Jakelussa mainitut 16.4.2014 Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Yritystukien haku 2014-2020

Yritystukien haku 2014-2020 Yritystukien haku 2014-2020 Sähköinen asiointi Janakkala 2.3.2015 Kari Palvaila, rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus Sivu 1 2.3.2015 Esityksen sisältö: Tuen hakeminen Hakemuksen vireilletulo Toimenpidesuunnitelman

Lisätiedot

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 Ohjelma 12.00 Tilaisuuden avaus Ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri Komission monitorointikäynnin tulokset Artsi Alanne SOLID-hankkeiden loppuraportointi Johanna Malmelin ja Artsi

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille 0 Sisällys Maksatushakemuksien täyttäminen sähköisessä järjestelmässä... 2 Ennakkomaksatushakemus... 2 Välimaksatushakemus... 3 Välimaksatushakemus operatiivinen

Lisätiedot

EU-Ohjelmakauden 2007-2013 ajankohtainen hanketilanne Satakunnassa

EU-Ohjelmakauden 2007-2013 ajankohtainen hanketilanne Satakunnassa EU-Ohjelmakauden 2007-2013 ajankohtainen hanketilanne Satakunnassa Jori Sinisalmi 12.12.2013 Kuluvan ohjelmakauden aikana Satakunnassa on rahoitettu yhteensä 210 yrityshanketta, joiden yhteenlaskettu tukimäärä

Lisätiedot

Sopimus yhteensovituksesta

Sopimus yhteensovituksesta Lapin E-ks s 1 1. 02. 2015 Sopimus yhteensovituksesta Lapin ELY- keskus ja Lapin Leader- ryhmät 4.2.2015 1 YHTEISTYÖSPIMUS 04.02.2015 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020 toteutetaan koko

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

ELY-keskuksen kansainvälistymispalvelut. Henri Molander ELY-KESKUS

ELY-keskuksen kansainvälistymispalvelut. Henri Molander ELY-KESKUS ELY-keskuksen kansainvälistymispalvelut Henri Molander ELY-KESKUS 2 3 4 Kehittämisavustus Pääehdot yritykselle Rekisteröity pk-yritys, kasvuhakuisuus ja kykyisyys Luottotiedot & taustatiedot kunnossa /

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Kyselyn tausta ja toteutus Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät yhteistyössä pienten ja

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1 CreaDemo Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus Diges ry 11/2011 1 CreaDemo on kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitusta Tuetaan luovien alojen ja luovan talouden tuote- ja palvelunkehitystoimintaa

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015 Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY Kasvun Portaat Oy JOHDANTO Kasvun Portaat Oy:n asiakastyytyväisyyskysely tehtiin joulukuun aikana kirjekyselynä. Kysely suunnattiin niiden kuntien sosiaalityöntekijöille, joista

Lisätiedot