JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sivu 40 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Aika klo 15:00-19:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 40 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 41 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 42 Tulevaisuusrahaston varainhoitaja 6 43 Kaupunginvaltuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano 8 44 Päivähoidon jonotilanne saakka Vastaaminen Sinkkolan aluetta koskeviin aloitteisiin ja vetoomukseen 46 Toimitilainvestontien toteuttamisen periaateratkaisu vuosille III kaupunginosan korttelia 48 koskeva maankäyttösopimus ja kiinteistökaupan esisopimus Noljakan vuokrapäiväkotihankkeen hyväksyminen Nepenmäen koulun hankesuunnitelman ja kustannusarvion hyväksyminen 50 Päivähoitotilojen vuokraaminen Kaislakadulta Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymältä 51 Joensuun kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 52 Vastaus valtuutettu Krista Mikkosen ynnä muiden valtuustoaloite koulujen ja palvelutalojen yli jääneiden ruoka-annosten myynnistä kuntalaisille 53 Vastaus valtuutettu Marko Haakanan ynnä muiden valtuustoaloite ylijäämäruoan ilmaisjakelumahdollisuuksien selvittämisestä 54 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten sekä vaalipäivän äänestyspaikkojen ja ennakkoäänestyspaikkoina toimivien sairaanhoidon ja sosiaalihuollon toimintayksiköiden määrääminen Osku Timosen eronpyyntö vammaisneuvoston jäsenyydestä Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Ilmoituksia lähiajan tapahtumista ja tilaisuuksista Tiedoksi merkittävät asiat 53

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 54

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Läsnä Kauppinen Markku puheenjohtaja Heikura Aino jäsen Heinonen Eila jäsen Järvinen Anni jäsen Keskisalo Pentti jäsen Paukku Saara jäsen Räty Heino jäsen Räty Marjatta jäsen Tahvanainen Roope jäsen saapui klo Törmälä Anssi jäsen Wihonen Jussi jäsen poistui klo Mustonen Juha kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Horttanainen Jari kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Väänänen Risto talous- ja strategiajohtaja läsnä klo Näätänen Anu tekninen johtaja läsnä klo Korhonen Timo tilakeskuksen johtaja läsnä klo Huurinainen Ilpo kaupunginkamreeri läsnä klo Poissa Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Allekirjoitukset Markku Kauppinen puheenjohtaja Jari Horttanainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Anni Järvinen pöytäkirjan tarkastaja Saara Paukku pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä konsernihallinnon hallintoyksikössä (Rantakatu 20, Joensuu) kello 9.00 alkaen. Pöytäkirjanpitäjä Jari Horttanainen

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 40 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi. Kokouksen alussa oli kuultavana Jaana Timonen Seligson & Co -yhtiöstä. Roope Tahvanainen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH 41 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Anni Järvisen ja Saara Paukun. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Tulevaisuusrahaston varainhoitaja 2618/ /2014 KH 42 Tulevaisuusrahaston varoja hoitaa kaksi varainhoitajaa, Evli Pankki Oyj ja Deutsc he Bank. Evlin hallinnoitavana olevan varallisuuden markkina-arvo oli noin 32,6 milj. euroa vuoden 2013 lopussa. Deutsche Bankin hallinnoitavana olevan varallisuuden markkina-arvo oli vastaavasti noin 27 milj. euroa. Deutsche Ban kin hallinnoimasta osuudesta kaupunki nosti vajaat 2,1 milj. euroa vuonna 2013 talousarviossa määritettyihin tarkoituksiin, mikä pienensi yhtiön hoi det tava na olevaa varallisuutta vastaavalla summalla. Varainhoitajien toimintaa ohjaa kaupunginhallituksen hyväksymä yk si tyis koh tainen sijoitussuunnitelma. Omaisuudenhoitajat raportoivat kaupungille va ral li suuden kehityksestä kuukausittain ja käyvät säännöllisin väliajoin raportoimassa myös kaupunginhallitukselle. Kaupunginvaltuustolle rahastojen kehityksestä rapor toi daan osavuosikatsausten yhteydessä. Tulevaisuusrahaston varainhoitajien toiminnan, raportoinnin ja tuloskehityksen seu ran nan perusteella on päädytty siihen, että sopimussuhde Deutsche Bankin kans sa on tarkoituksenmukaista päättää. Uuden varainhoitajan valintaa valmisteltaessa on kiinnitetty huo mio ta mm. varain hoi ta jan toimintamalliin, raportointiin, sijoitusfilosofiaan, kus tan nus ten lä pinä ky vyy teen ja kustannustehokkuuteen siten, että valinta toisi li sä ar voa va rainhoi don kokonaisuuteen. Valmistelussa on päädytty ehdottamaan uudeksi varainhoitajaksi si joi tus pal ve luyri tys Seligson & Co -yhtiötä. Seligson & Co on vuonna 1997 perustettu it se näinen suomalainen sijoituspalveluyritys, jonka toiminnan tavoitteena on mah dol lisim man hyvä pitkän aikavälin tuotto asiakkaalle. Yhtiön sijoitusfilosofia pe rus tuu mm. yksinkertaisiin työkaluihin ja alhaisiin kustannuksiin. Yhtiön fokus on pelkäs tään va rain hoi dos sa eikä se ole riippuvainen arvopaperivälittäjistä. Sen toimin nan ydintä ovat kustannustehokkaat indeksirahastot ja edullinen ra has to jen ko ko nais va li koi ma. Seligson & Co:n rahastot ovat menestyneet verraten hy vin ra has to jen tuottover tai lus sa. Yhtiö on allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja toimii ak tiivi ses ti niitä Suomessa edistävässä FINSIF-järjestössä. Yhtiö tarjoaa varainhoitoa kiinteällä vuosipalkkiolla, joka on 7200 vuodessa seu raa van 4 vuoden ajan. valmistelijat: kaupunginkamreeri, talous- ja strategiajohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valtuuttaa talous- ja strategiayksikön irtisanomaan Deutsche Ban kin kanssa tehdyn varainhoitosopimuksen sopimusehtojen mukaisesti ja sol mi maan uuden so-

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus pi muk sen Seligson & Co:n kanssa tulevaisuusrahastoon kuuluvien noin 27 milj. eu ron varojen hoidosta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Keskustelun aikana Marjatta Räty esitti päätösehdotuksesta poiketen, että 27 miljoonan varainhoitosopimus Deutsche Bankin kanssa irtisanotaan. Varat siirrtetään väliaikaisesti kaupungin tilille. Asian lopullinen jatkosuunnitelma varojen käytöstä esim. tuleviin kiinteistöinvestointeihin siirretään tehdyn sijoitussopimuksen mukaisesti valtuuston päätettäväksi. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Kirjattiin pöytäkirjaan Marjatta Rädyn eriävä mielipide. Jakelu Talous- ja strategiayksikkö

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano 38/ /2013 KH 43 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää todeta, että kaupunginvaltuuston päätökset ovat syntyneet lainmukaisessa järjes tyk ses sä, ja että ne ovat täytäntöönpanokelpoisia. Samalla kaupunginhallitus päättää panna ne täytäntöön ja tehdä sitä varten seuraa vat toimenpiteet ja ilmoitukset: 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pykälät 1 ja 2 eivät aiheuta toimenpiteitä. 3 Kahden jäsenen ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä va linta sosiaali- ja terveyspalveluiden tilaajajaostoon Ilmoitetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tilaajajaostolle ja asianosai sil le sekä teh dään merkintä luottamushenkilörekisteriin. 4 Lautamiehen valinta Pohjois-Karjalan käräjäoikeuteen Ilmoitetaan Pohjois-Karjalan käräjäoikeudelle ja asian osai sel le sekä tehdään merkintä luot ta mus hen ki lö re kis te riin. 5 Osavuosikatsaus Ilmoitetaan talous- ja strategiayksikölle. 6 Lisäys vuoden 2014 toimintavaltuuksiin Ilmoitetaan talous- ja strategiayksikölle, tilakeskuksen johtajalle, alu eel li sel le jätelautakunnalle ja Joensuun seudun han kin ta toi melle. 7 Joensuun kaupungin tarkastussäännön päivittäminen Ilm0itetaan tarkastuslautakunnalle ja lisätään sääntökokoelmaan. 8 Joensuun kaupungin ilmasto-ohjelma Ilmoitetaan rakennus- ja ympäristölautakunnalle. 9 Vastaus valtuutettu Matti Pesosen ynnä muiden val tuus to aloit teeseen Niinivaaran terveysaseman pysäköinnistä

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Vastaus valtuutettu Pertti Ahtiaisen ynnä muiden val tuus to aloittee seen Joensuun kaupungin lukioiden hallinnon yhdistämisestä 11 Vastaus Joensuun Perussuomalaisten valtuustoryhmän val tuus toky sy myk seen paikallisten pienyritysten kokemien han kin ta kil pailut ta mi sen ongelmakohtien korjaamisesta eivät aiheuta toimenpiteitä. 12 Vastaus kuntajakoselvittäjä Ossi Revon tekemään ehdotukseen kun ta jaon muuttamisesta Ilmoitetaan Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven kun nil le sekä kuntajakoselvittäjä Ossi Revolle ja valtiovarainministeriölle. 13 Valtuutettu Hannu Holopaisen ynnä muiden valtuustoaloite toimin nan järjestämisestä Hammaslahden alueen nuorille Lähetetään vapaa-aikalautakunnan valmisteltavaksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Hallintoyksikkö

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kaupunginhallitus Päivähoidon jonotilanne saakka 2403/ /2014 VARKOLK Päivähoitojonossa on tilanteen mukaan Helmikuussa sijoitettavia lapsia - KaNi-Pyhäselkä -alueella 34 lasta - KeNo -alueella 13 lasta - MuRu -alueella 18 lasta Yhteensä 65 lasta Maaliskuussa sijoitettavia lapsia - KaNi-Pyhäselkä -alueella 14 lasta - KeNo -alueella 10 lasta - MuRu -alueella 6 lasta Yhteensä 30 lasta Huhtikuussa sijoitettavia lapsia - KaNi-Pyhäselkä -alueella 10 lasta - KeNo -alueella 4 lasta - MuRu -alueella 4 lasta Yhteensä 18 lasta Eno-vaarat -alueen lapsia on jonossa 9. Heidät saadaan sijoitettua olemassa oleviin ryhmiin. Yhteensä toukokuun loppuun mennessä sijoitettavia lapsia on 126 lasta. Päivähoitojonon purkaminen yritetään toteuttaa kolmella eri tavalla: - lisäämällä päiväkotipaikkoja - rekrytoimalla uusia perhepäivähoitajia ja - laajentamalla yksityistä päivähoitoa. Päiväkotipaikkojen lisääminen tehdään perustamalla väliaikainen yksikkö esimer kik si 1-2 sisarusryhmälle heti, kun sopiva tila löytyy. Tiloja etsitään kau pungin tilakeskuksen lisäksi myös yrittäjiltä ja koulutuskuntayhtymältä sekä yk si tyisil tä markkinoilta. Ensisijaisena vaihtoehtona on väliaikaisen ryh mä per he päi vähoi to yk si kön perustaminen. Uusien perhepäivähoitajien löytämiseksi järjestetään perhepäivähoitajien rekrytointitilaisuus yhdessä TE-toimiston kanssa. Yk si tyi sen päivähoidon laajentamiseksi on neuvoteltu valtakunnallisten päi vä ko ti ket ju jen kanssa heidän mahdollisuudestaan perustaa yksityinen päiväkoti Joen suu hun. Myös nykyisiltä Joensuussa toimivien yksityisten päiväkotien yrit tä jil tä on tiedusteltu kiinnostusta toiminnan laajentamiseen. Helmikuussa hoitopaikkaa jonottaneista lapsista valtaosa saadaan sijoitettua päi vä ko tei hin ja perhepäivähoitoon vapautuneille paikoille. Tällä hetkellä hel mikuus sa vailla paikkaa on 10 lasta. Maalis-toukokuun lapsille ei vielä ole paikkoja

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kaupunginhallitus jär jes tet ty. Valmistelija: päivähoidon johtaja Päivi Liuski Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyy päivähoitojonon purkamiseksi suun ni tel lut toimenpiteet. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös laitetaan tiedoksi myös kaupunginhallitukselle ja tuottajanneuvottelukunnalle KH 44 Tilaajajohtaja Janna Puumalainen: Päivähoidon jonotilannetta seurataan päivähoitopalveluissa alueittain seuraavasti: KaNi-Pyhäselkä tarkoittaa Karsikko Niinivaaran Pyhäselkä alueen suuntaa, KeNo tarkoittaa keskusta-noljakka-marjala suuntaa ja MuRu Mutala-Rantakylä-Utra suuntaa. Päivähoitopalvelujen jonotilanteeseen ja uusiin tiloihin liittyen tuotannon ja tilaajan viranhaltijat tekevät tiivistä yhteistyötä. Mahdolliset ratkaisuehdotukset tuodaan päätettäväksi hallintosäännön ja talousarvion toimeenpano-ohjeiden mukaisesti heti kun sellaisia löydetään. Jonotilanteen vaikutus tilauksen suuruuteen ja talousarvion toteutumiseen on vuoden 2014 osalta vielä hyvin epäselvä. Vuonna 2013 asiakaskohtaisten kustannusten kasvua päivähoidossa on onnistuttu hillitsemään, mikä osaltaan hillitsee myös kustannusten kasvua, vaikka asiakasmäärät kasvavatkin. Perhepäivähoitajien uudentyyppisen rekrytointikampanjan avaus on saanut hyvin julkisuutta. Osana kampanjaa on luotu nettisivulinkki sivun kautta löytyy lisätietoja perhepäivähoitajan työstä ja siihen hakeutumisesta. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Vastaaminen Sinkkolan aluetta koskeviin aloitteisiin ja vetoomukseen 2266/ /2013 KRAKLK Noljakan asukasyhdistys ry on tehnyt Joensuun kaupungille kuntalaisaloitteen Sink ko lan kotieläinpihan laidunmaiden kaavamuutoksesta ja päiväkodin si jainnis ta Yhdistys on toimittanut kaupungille edellistä täydentävän kunta lais aloit teen Lisäksi yhdistys on toimittanut kaupungille ve toomuk sen Sinkkolan kotieläinpihan laidunalueiden säilyttämiseksi Vetoo muk ses sa on noin 1200 allekirjoittajaa. Lisäksi yhdistys on kutsunut kau pungin hal li tuk sen jäsenet Sinkkolaan kuulemaan asukkaiden ja yhdistyksen nä kemyk siä asiasta. Aloitteet ja vetoomus ovat hyvin samansisältöisiä. Keskeinen sisältö on, että Sink ko lan alueella tulisi sallia vain Sinkkolan nykyinen toiminta ja sen ke hit tä minen nykyiseltä pohjalta; kotieläinpiha, kesäteatteri, virkistys- ja asukastoiminta. Ase ma kaa va tulisi muuttaa vastaamaan tätä tavoitetta. Päiväkodin to teut ta mista Sinkkolan kortteliin vastustetaan. Päiväkoti esitetään sijoitettavaksi muualle, esi mer kik si Erkinpellon urheilukentälle. Aloitteet ja vetoomus ovat liitteinä. Sinkkolan osalta on ratkaistava, voivatko aluetta käyttää sekä päivähoito että Sink ko lan vakiintunut vapaa-ajan toiminta rinnakkain vai onko alue varattava vain tai pääosin jommankumman toiminnan käyttöön. Molemmat ovat tar peel lisia toimintoja. Tämän vastauksen perusajatuksena on pyrkiä sovittamaan molem mat toiminnat Sinkkolan korttelialueelle, korttelialuetta jonkin verran laajen taen. Kun asukasyhdistyksen päiväkodin toteuttamista vastustava kanta on tullut tietoon, on laadittu luonnossuunnitelmia siitä, miten päiväkoti voitaisiin sijoittaa Sink ko lan alueelle siten, että kotieläinpihalle, Sinkkolalle ja kesäteatterille aiheu tu va haitta olisi mahdollisimman vähäinen ja voitaisiin löytää myös mo lemmin puo li sia hyötyjä. Asukasyhdistyksen edustajien kanssa on käyty kes kus te luja, joissa on käsitelty sekä päivähoidon että Sinkkolan kotieläinpihan tarpeita. Neu vot te lui den tarkoituksena on kaupungin puolelta ollut löytää ratkaisu, jossa ko ti eläin pi ha, Sinkkola ja kesäteatteri voisivat säilyä nykyistä pienemmällä, noin yh den hehtaarin alueella, ja samalla alueelle voitaisiin toteuttaa päiväkoti 4- tai 7-osas toi se na. Neuvottelut eivät ole johtaneet selvään ratkaisuun. Eteneminen asiassa on tarpeen linjata kaupunkirakennelautakunnassa ja kaupun gin hal li tuk ses sa. Sinkkolan nykyisestä toiminnasta Sinkkolan toiminta kotieläinpihoineen ja kesäteattereineen on osoittautunut me nes tyk sek si. Toiminnan juuret ovat 1990-luvun lopulla. Sinkkolaa käytetään ny kyi sin ympäri vuoden, mutta näkyvin toiminta painottuu kesäajalle. Keskeinen koh de ryh mä ovat erityisesti lapsiperheet. Toiminta on vakiintunut osaksi joensuu lais ta matkailutarjontaa. Toiminnasta vastaa Joensuun kaupungin nuo risotoi mi yhteistyössä kolmannen sektorin kumppaneiden kanssa. Rakennukset

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus omis taa kaupunki ja niiden isännöinnistä ja ylläpidosta vastaa tilakeskus. Sinkkola tarjoaa ilmaisen mahdollisuuden tutustua maatilan eläimiin ja elämään, viet tää kesäpäivää, osallistua Sinkkolapajan askarteluihin, tutustua maatilan van hoi hin tapoihin ja tavaroihin. Vierailijamäärät ovat olleet kesäkautena noin henkilöä. Vierailijat ovat pääosin lapsiperheitä. Sinkkolan kotieläinpiha on Suomessa ainutlaatuinen kohde. Kotieläinpihassa pidetään kesän aikana 5-7 lam mas ta, 2 vasikkaa, 2-3 ponia, 2 possua, 2 vuohta ja 4-8 kukkoa ja kanaa. Viime kesänä Sinkkola oli avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 9-17 vä li se nä aikana. Talvella Sinkkola on avoinna nuorisotalona keskiviikosta perjantai hin yhteensä 17 tuntia viikossa. Lisäksi Sinkkolassa järjestetään erilaista asu kas toi min taa. Talvikuukausina avoimeen nuorisotoimintaan Sinkkolassa osal lis tuu kuukausittain eri-ikäistä nuorta. Karttapiirros Sinkkolan nykyi sis tä lai dun alueis ta on liitteenä. Päivähoitopaikkojen tarve Noljakassa Tällä hetkellä koko kaupungissa on noin 120 lasta odottamassa päi vä hoi topaikkaa. Yleistilannetta koko kantakaupungin alueella kuvaavat kasvavat asiakas mää rät ja pula päivähoitopaikoista. Ennusteiden mukaan kysyntä tulee jatkumaan korkeana myös tulevaisuudessa. Perhepäivähoitajien eläköityminen lisää en ti ses tään painetta päiväkotipalveluille. Noljakassa on syntymässä alueellinen, samansuuruinen päivähoitopaikkojen puu te. Joensuun Kodit Oy:n vuokra-asunnoista on poistettava neljä päi vä kotiryh mää kesäkuun 2015 loppuun mennessä kohteiden ARA-rahoitukseen liittyvien vaatimusten vuoksi. Päivähoidon tiloja ei voi sijaita kohteissa, joiden raken ta mi seen on käytetty ARA-tukea. Lisäksi Siilin päiväkodin pe rus kor jaus tarpeet ovat osoittautuneet niin suuriksi, että siitä on päätetty luopua rakennuksen tek ni sen käyttöiän päättyessä. Tästäkin syntyvä vaje on korvattava. Siilissä on kol me päiväkotiryhmää. Noljakan päivähoitopaikkojen vajaukseksi on muodostumassa 7 päi vä ko ti ryhmää eli noin 120 lasta. Tämä lisää myös koko kaupungin päivähoidossa olevaa va jaus ta vastaavasti. Päivähoitopalvelujen näkökulmasta Noljakan tilaratkaisulle on akuutti tarve, koska uusien tilojen pitäisi olla käytettävissä jo elokuussa Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen tavoitteena on alun perin ollut toteuttaa 7-osas toi nen päiväkoti Sinkkolan kortteliin. Päiväkodin suunnittelu on käyn nisty nyt tästä lähtökohdasta ja päiväkodin tarpeesta. Tällä mallilla on ollut tar koitus ratkaista Noljakan suunnan päivähoito pitkälle tulevaisuuteen. Noljakan keskuksen ja Sinkkolan alueen asemakaavoitus Noljakan kaupunginosa on asemakaavoitettu ja sen rakentaminen aloitettu pääosin 1980-luvulla. Kaupunginosa on pääosin valmiiksi rakennettu ja vakiintunut. Kaavat ovat kaupungin suunnitelmallisen kasvun ja muutoksen hallinnan työkalu. Vaikka kaavoja myös muutetaan, ne ensisijaisesti toteutuvat varsin nopeas ti ja alkuperäisen sisältönsä mukaisina. Toteutumattomat julkisten pal ve luiden alu eet ovat sitä varantoa, jota käytetään hyödyksi suunniteltaessa kau pun-

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus gin pal ve lu verk koa ja sen muutoksia. Kaavojen pitää sisältää jonkin verran pal velu alue va ran toa, jolla kaavan laadintavaiheessa ei ole yksiselitteistä, välitöntä käyt tö tar vet ta. Tällä varaudutaan tuleviin, ennakoimattomiin muutostarpeisiin. Nol ja kan alueen kaavoittamisen jälkeinen, palveluihin ja puheena olevaan päi väko ti hank kee seen liittyvä muutos on ollut esimerkiksi subjektiivinen oikeus päi vähoi toon. Tämä on vaikuttanut merkittävästi päivähoidon kysyntään kau pun gissa. Asemakaavoilla varaudutaan sekä välittömiin rakentamisen tarpeisiin että tuleviin, toistaiseksi tuntemattomiin tarpeisiin. Sinkkolassa on suojeltu his to riallises ti arvokas pihapiiri ja samalla varattu rakentamismahdollisuus kaupungin omil le pal ve luil le keskeiseltä paikalta Noljakan kaupunginosaa. Viereinen Nol jakan ala kou lu on toteutettu, Sinkkolan korttelin asemakaava on jäänyt pääosin to teut ta mat ta tähän asti. Sijainti on kuitenkin edelleen erinomainen palveluille. Sinkkolan kortteli on laajuudeltaan noin 1,75 hehtaaria. Kortteli on varattu julkisil le palveluille käyttötarkoitusmerkinnällä Y-4 (yleisten rakennusten kort telialue). Sinkkolan välitön pihapiiri rakennuksineen on suojeltu, samoin pihaan joh ta va koivukuja. Asemakaavan mukainen rakennusoikeus on noin k-m 2. Ra ken nus oi keu des ta on käytetty vain murto-osa (Sinkkolan piha-piirin raken nuk set). Kortteli on alun perin 1980-luvun ensimmäisessä asemakaavassa varattu en sisijas sa koulukäyttöön, vaikka asemakaavaan kirjattu käyttötarkoitus on jätetty avoi mek si julkisen palvelun tarkemman luonteen osalta. Myöhemmin asemakaa vaa on muutettu vuonna 1992, jolloin Sinkkolan korttelialuetta on laajennet tu ja rakennusoikeutta lisätty merkittävästi. Voimassa oleva asemakaava mer kin töi nen ja määräyksineen on liitteenä. Noljakan alueella ei ole asemakaavoitettuna ja rakentamattomana sellaista toista korttelialuetta, johon voitaisiin toteuttaa päiväkoti. Ratkaisuesitys Sinkkolan kortteliin esitetään sijoitettavaksi 4-osastoinen päiväkoti Sinkkolan kort te li alu een koilliskulman alueelle. Tässä laajuudessa päiväkoti täyttää vä littömim män tarpeen ja samalla säilytetään riittävä tila Sinkkolan toiminnalle. Päivä ko ti toimii arkipäivisin ja on kiinni sydänkesän ajan heinäkuussa. Sijaintipaikka on tontin yhteiskäyttöä paremmin palveleva kuin aiemmin esillä ollut sijainti kou lun ja Sinkkolan välissä Noljakankaaren varressa. Korttelin ja lähiympäristön asemakaavaa muutettaisiin. Päiväkodin pi ha-alu eeksi varattaisiin korttelialueen itäosa, jota laajennettaisiin ympäröivään polustoon as ti. Sinkkolalle kotieläinpihoineen varattaisiin alue nykyisen korttelin län si osasta. Korttelia laajennettaisiin kaikkineen niin, että sekä Sinkkolalle että päi vä kodil le saataisiin molemmille noin hehtaarin kokoinen alue. Samalla lisättäisiin pysä köin ti paik ko ja Pesolantien päähän sekä Sinkkolan että päiväkodin käyttöön. Mahdollisuus k-m 2 suuruiseen rakentamiseen poistettaisiin ase makaavas ta. Rakennusoikeutta varattaisiin niin, että päiväkoti voidaan toteuttaa ja

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Sink ko lan pihapiirissä voidaan mahdollistaa pienet, toiminnan kannalta välttämät tö mät rakentamiset. Rakennusoikeuden suuruusluokka olisi k-m 2 ja se tarkentuisi kaavaprosessin aikana. Päiväkodin pihan yhteyteen toteutetaan erityisesti lapsille suunnattu lä hi liikunta- ja leikkipaikka, joka olisi niin päiväkodin kuin alueen asukkaiden käytössä. Osas ta päiväkodin sisätiloja tehdään yhteiskäyttöisiä ja myös asukastoimintaan so vel tu via, toimintamallin esimerkkinä Marjala-talo. Päiväkodin rakentamisen yh tey des sä tehdään Sinkkolan rakennuksille ja lähiympäristölle tarpeellisia paran ta mis toi mia. Päiväkodin ja Sinkkolan piha-alueet sekä päiväkodin yh teiskäyttö ti lat suunnitellaan monipuolisen yhteistoiminnan ja asukaskäytön mah dol lista vik si ja tukemaan Sinkkolan päiväleiritoimintaa kesäisin. Päiväkodin ulkoasulle ase te taan kaavassa erityisvaatimuksia, lähtökohtana puurakentaminen ja sopeut ta mi nen ympäristöön. Pesolantien päähän kaavoitetaan Sinkkolaa ja päi väko tia palveleva pysäköintialue joko erillisenä tai osana päiväkodin kiinteistöä. Asemakaavan muuttaminen käynnistetään välittömästi, jos tämä ratkaisuesitys hy väk sy tään. Samoin käynnistetään välittömästi päiväkodin toteuttamiseen täh tää vät toimet nykyisen asemakaavan pohjalta ja niin, että päiväkoti voi olla käy tös sä elokuun 2015 alussa. Alustavat luonnokset päiväkodin sijoittamisesta Sinkkolan kortteliin ovat liitteenä. Ratkaisuesityksen perustelut Sinkkolan korttelin sijainti on Noljakan asutukseen nähden erittäin keskeinen ja sik si erinomainen päivähoidolle. Paikka on hyvin saavutettavissa jalan ja pyörällä tur val li sia reittejä puistoalueiden halki. Saavutettavuus on hyvä myös hen ki löautol la ja linja-autollakin. Palvelukorttelin sijainti on aikanaan Noljakkaa ase makaa voi tet taes sa suunniteltu saavutettavaksi. Erityisen tärkeä tekijä päivähoidon toiminnan kannalta on Noljakan koulun välitön läheisyys ja se, että Sinkkolan ja Noljakan koulun välillä ei tarvitse ylittää ainoa ta kaan katua. Koululle voivat ohjatut lapsiryhmät kulkea turvallisesti ja nopeas ti jalan. Lapsille toteutuu yhtenäinen ja turvallinen kasvun polku, kun he voivat siirtyä tutusta päiväkodista aivan vieressä sijaitsevaan kouluun. Lisäetuna päiväkodin sijoittamisessa Sinkkolan kortteliin ovat Sinkkolan pi hapiirin ja kotieläinpihan välitön läheisyys ja seurakunnan tilojen läheisyys nekin ovat lyhyen, turvallisen kävelymatkan päässä. Päiväkodin toteuttaminen Sinkko lan kortteliin avaa myös Sinkkolan toimintaan uusia mahdollisuuksia sisä- ja pi ha ti lo jen yhteiskäytön muodossa. Lisäksi sijainti mahdollistaa päi vä ko ti toiminnan sisällöllisen profiloimisen ympäristökasvatuksen ja Sinkkola -yhteistyön suun taan. Yllä kuvatuista syistä ei ole käynnistetty vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen etsintää ja vertailua. Voimassa olevassa kaavassa alue on varattu palveluille, sillä on riit tä väs ti pinta-alaa ja rakennusoikeutta ja sijainti on harkittu ja erittäin hyvin saa vu tet ta va. On epätarkoituksenmukaista käynnistää vaihtoehtoisen si jain-

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus tipai kan etsintä, koska voimassa olevassa, lainvoimaisessa asemakaavassa on tar koi tuk seen erinomaisesti soveltuva sijaintipaikka. Sinkkolan taloon ja pihapiiriin sijoittuva toiminta voi pysyä entisellään. Ke säteatte rin toiminta voi jatkua nykyisessä sijainnissa pääosin entisin edellytyksin. Ko ti eläin ten laidunalueet pienenevät, koska päiväkoti toteutetaan lam mas aitauk sen koh dal le ja suurempien eläinten aitausta joudutaan jonkin verran pienen tä mään. Lam pai den ja suurempien eläinten kohdalla joudutaan tekemään muu tok sia ja va lin taa. Pieneläinten pitoon ratkaisulla ei ole vaikutusta. Ko ti eläinpi han toi min nan edellytykset eivät poistu. Toiminnat voivat hyötyä toisistaan ja elää rinnakkain. Samoin kuin ta lo hankkeissa on myös alueiden käytössä syytä etsiä ja toteuttaa sellaisia hankkeita, joilla pa ran ne taan alueiden monikäyttöisyyttä ja tehostetaan niiden käyttöä - ympä ri vuo ro kau den, viikon ja vuoden. Päiväkotikäyttö vilkastaa Sinkkolan tal vikäyt töä ja tuo alueelle uusia mahdollisuuksia piha- ja sisätilojensa mo ni käyt töisyy den kaut ta. Hyvänä ja läheisenä esimerkkinä tästä on Marjala-talo sisä- ja ulko ti loi neen. Valmistelija: kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se päättää antaa edellä kirjoitetun vastauksen Noljakan asukasyhdistykselle sen aloit tei siin ja vetoomukseen sekä välittömästi käynnistää Sinkkolan alueen asemakaavan muuttamisen ja Sink kolan päiväkotihankkeen edellä kirjatuin linjauksin kuitenkin siten, että Sinkkolan piha-alueesta muodostetaan mahdollisimman laaja kotieläinpihan toiminnan turvaamiseksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti muutetun päätösehdotuksen mukaisesti. KH 45 Kaupunginhallitukselle on järjestetty mahdollisuus vierailla Sinkkolassa ja tavata Noljakan asukasyhdistyksen edustajia tiistaina 4. helmikuuta klo Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää jättää asian pöydälle. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Tekninen johtaja Anu Näätänen ja tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen olivat kokouksessa kuultavana. Liitteet Liite 1 Kuntalaisaloite Sinkkolan kotieläinpihan laidunmaiden kaavamuutoksesta ja päiväkodin sijainnista Liite 2 Kuntalaisaloite Sinkkolan kotieläinpihan säilyttämisestä nykyisellä

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus tontilla Liite 3 Sinkkolan nykyiset laitumet 2013 Liite 4 Sinkkolan alueen ajantasainen asemakaava (1992) määräyksineen Liite 5 Alustavat luonnokset päiväkodin sijoittamisesta Sinkkolaan Liite 6 Sinkkola, luonnos korttelin jaosta Jakelu Asianomaiset

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Toimitilainvestontien toteuttamisen periaateratkaisu vuosille /02.02/2014 KH 46 Joensuun kaupungilla on poikkeuksellisen mittava toimitilojen hankintatarve lä hivuo si na. Vuosina myös kuntatekniikan investoinnit ovat poik keuk selli sen korkeat. Kaupungin lainakannan ja siitä aiheutuvien korkomenojen hal lit semi sek si osa hankkeista tulisi toteuttaa muutoin kuin kaupungin omistukseen ja lisää mäl lä velkataakkaa. Vuosille suunniteltujen ja käytännössä välttämättömiksi todettujen kau pun gin omistukseen rakennettavien investointien ko ko nais sum ma on noin 100 milj. euroa. In ves toin nit ja niiden kustannusarviot milj. euroina ovat seu raavat: Siilaisen terveysasema 38 milj. Nepenmäen koulu 23 milj. Uimaharjun koulu 8 milj. (valmis 12/2014) Papinkadun lukio 8 milj. (valmis 8/2015) Karhunmäen koulu, arvio 9 milj. Tikkarinne, AMK 19 milj. (valmis 2014) Niinivaaran päiväkoti 4 milj. (valmis 11/2014) Nepenmäen koulun hankesuunnittelman käsittely on kesken ja Karhunmäen koulus ta ei ole vielä laadittu hankesuunnitelmaa. Edellä olevien lisäksi heti vuoden 2018 jälkeen on tarve laajentaa koulutiloja Pa taluo don ka tu 2:ssa, kustannusarvio 8-9 milj.. Päiväkotitiloista on akuutti tarve kasvavan ky syn nän, korvaavien tilojen han kin tatar peen ja perhepäivähoitajien elä köi ty mi sen vuoksi. Päivähoitopaikka on jär jestet tä vä keväällä 2014 vajaalle 130 lapselle. Li säk si useita ryhmiä toimii vä li ai kai sissa tai kuntonsa puolesta haasteellisissa ti lois sa. Perhepäivähoitajien rekrytointia py ri tään edistämään erillisellä hankkeella. Vuosille suunniteltuja päiväkotihankkeita ovat: Sinkkolan päiväkoti Noljakassa (tarve 08/2015) Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa neuvoteltu 4-osas - toi ses ta päiväkotiratkaisusta Kaislakadulle (kuntayhtymä tekisi muu tos työn, kaupunki vuokraisi tilat, tarve 2014/2015 vuoden vaihde) Karhunmäen päiväkoti Pataluodon päiväkoti, arvio runsaat 4 milj. Pataluodon päiväkoti on tarkoituksenmukaista tehdä kaupungin omaan ta seeseen, sillä päiväkoti sijoittuu koulukeskukseen. Karhunmäen päiväkoti on tar koitus toteuttaa yksityisenä hankkeena sekä toiminnan että tilojen osalta. Sinkkolan

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus osas toi nen päiväkoti on suunniteltu toteutettavaksi vuokrahankkeena ehdolla, et tä vuokrataso muo dos tuu kilpailukykyiseksi. Edellä mainitut, kaupungin taseeseen rakennettavaksi aioitut investoinnit ja muut kau pun gin investoinnit (yhdyskuntatekniikka, koneet- ja laitteet, lii ke lai tok set) yhteen laskien lainakanta nousee yli 3000 euroon/asukas vuonna 2018, jos tu los laskel mas sa on 0-tulos vuosina Vuonna 2012 lainakanta oli 1542 euroa/asu kas. Talonrakennuksen poistot ovat runsaat 8 milj. vuodessa. Tämä olisi ta lon ra kennuk sen kestävä investointitaso, joka ei kasvattaisi kaupungin velkaa. Edellä olevan in ves toin ti oh jel man mukainen rahoitustarve on runsaat 20 milj. vuodessa, mikä mer kit see velkamäärän kasvua noin 60 milj. eurolla ja 800 eurolla/asukas. Kor kome no jen lisäys (tasalyhenteinen 10 vuoden laina) vuosina on yh teensä runsaat 4 milj. euroa, jos koroksi arvioidaan 2 % tai vajaat 9 milj., jos korkona käy te tään 4 %. Kunkin hankkeen toteuttamisesta tehdään erillinen päätös hallintosäännön ja talous ar vion määräysten mukaisesti. Kaupunginvaltuusto hyväksyy ta lon ra ken nuksen investointiohjelman seuraavan kerran vuoden 2015 talousarviossa, jossa hank keet ajoitetaan. Valmistelijat: talous- ja strategiajohtaja, varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja, ti laaja joh ta ja (varko), tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että vuosille suunnitteilla olevat päiväkotihankkeet, Nepenmäen koulu ja Kar hun mäen koulu voidaan valmistella toteutettavaksi selostusosassa esitetyllä ta val la. Päätös: Keskustelun aikana Anssi Törmälä esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi niin, että taloustoimikunnan tulee tehdä kokonaisarvio tästä periaatepäätöksestä. Jussi Wihonen kannatti Törmälän esitystä Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Törmälän esityksen. Jakelu Tilakeskus

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus III kaupunginosan korttelia 48 koskeva maankäyttösopimus ja kiinteistökaupan esisopimus 2208/ /2013 KRAKLK Joensuun kaupungin III:n kaupunginosan korttelissa 48 on Joensuun keskustan osa yleis kaa vas sa (2012) määritetty suojeltavaksi kaksi puurakenteista liikerakennusta osoitteissa To ri ka tu 10 ja 12. Yleiskaavasta on valitettu Kuopion hallinto-oikeuteen, mutta va li tuk set eivät koske korttelia 48. Rakennukset tullaan asemakaavan muu tok sel la suojelemaan kaupunginvaltuuston yleiskaavassa tekemän päätöksen mu kai ses ti. Korttelin 48 suunnittelua on ideoinut ja tehnyt kaupungille ostotarjouksen yrittä jis tä koottu ryhmä, jonka muodostavat Martti Aittapelto, Samuli Sallinen, Miika Sunikka ja Jami Tammi. Tämä ryhmä on luonnostellut kortteliin 48 rat kaisun, jossa suojellut puurakennukset peruskorjattaisiin täydellisesti liike- ja toimis to käyt töön ja näiden rakennusten väliin rakennettaisiin uusi olemassa olevien puutalojen tyyliä noudattava puurakenteinen liikerakennus. Torikadun puo lel le saataisiin näin muodostumaan yhtenäinen puutalorivi. Korttelin sisälle ra ken net tai siin kerrostalo, jonne kulku tapahtuisi Torikadulta. Perustettava yhtiö ot tai si vastuulleen puutalojen peruskorjauksen. Korvauksena kaupunki osoittaisi yh tiöl le myytävälle korttelin osalle uutta rakennusoikeutta kerrostalon ra ken ta mis ta varten. Hankkeen valmistelu ja neuvottelujen käyminen kaupungin puolelta annettiin työ ryh män Timo Korhonen, Juha-Pekka Vartiainen ja Timo Lajunen tehtäväksi. Neuvottelujen pohjalta on laadittu sopimusluonnos, jonka työryhmä esittää hyväk syt tä väk si. Sopimusluonnoksen on tarkistanut kaupunginlakimies. Sopimuksen perustelut: Idean hakkeesta on esittänyt ostajaryhmä, jolla on hyvä osaaminen vaativissa kau pun ki ra ken nus koh teis sa. Siksi tontin luovutus sopimusneuvottelulla on katsot tu tarkoituksenmukaiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään kaupan esi sopi mus, ja asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman lopullinen kauppa. Rakennusoikeuden määrä ja sen sijainti voidaan ratkaista vasta asemakaavan vuo ro vai kut tei ses sa laatimisprosessissa, mutta sopimuksen perustana olevat yksik kö hin nat päätetään nyt. Luovutettavan korttelin osan pinta-ala on noin 4600 m² ja lopullinen kauppa tulee vastamaan muodostettavien tonttien rajoja. Tavoitteena on osoittaa luo vutet ta val le korttelin osalle uutta rakennusoikeutta k-m². Uusi ra kennus oi keus hinnoitellaan 420 / k-m². Lisäksi ostaja korvaa kaupungille vanhojen puu ra ken nus ten tasearvon euroa. Näin lasketusta kauppahinnasta vähen ne tään luovutettavilta tonteilta poistettavien rakennusten arvioidut pur kamis kus tan nuk set euroa. Ostaja ottaa vastatakseen suojeltavien vanhojen puutalojen täydellisen pe ruskor jauk sen (Torikatu 10 ja 12) ja rakentaa näiden rakennusten väliin uuden puu-

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus ra ken tei sen liikerakennuksen. Rakennusten peruskorjauksen kustannusarvio euroa pe rus tuu kaupungin aiemmin teettämään arvioon. Pe rus kor jattu ina suojelurakennusten markkina-arvo on noin euroa. Kaupunki hy vittää tonttien kauppahinnassa näiden summien erotuksena euroa. Tämä summa hyvitetään uudisrakennusoikeuden hinnassa. Ostajataho osallistuu korvauksetta asemakaavan luonnosten laatimiseen ja vaih to eh to jen suunnitteluun. Varsinaisen asemakaavan laatii kau pun ki ra ken neyk sik kö. Valmistelija: kaupungingeodeetti Timo Lajunen Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se päättää hyväk syä liitteenä olevan Joensuun kaupungin sekä toimestaan perustettavan yhtiön lukuun Martti Aittapellon, Samuli Sallisen, Miika Sunikan ja Jami Tammen kans sa allekirjoitettavaksi III kaupunginosan korttelin 48 osaa koskevan maankäyt tö so pi muk sen ja kiinteistökaupan esisopimuksen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. KH 47 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Joensuun kaupungin sekä toimestaan perustettavan yh tiön lukuun Martti Aittapellon, Samuli Sallisen, Miika Sunikan ja Jami Tammen kanssa allekirjoitettavaksi III kaupunginosan korttelin 48 osaa koskevan maan käyt tö so pi muk sen ja kiinteistökaupan esisopimuksen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 7 Maankäyttösopimus ja kiinteistökaupan esisopimus (III kaupunginosa, kortteli 48) Jakelu Asianomaiset Kaupunginlakimies Sopimukset

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Noljakan vuokrapäiväkotihankkeen hyväksyminen KH 48 Tilakeskuksen johtokunta päätti luopua Siilin päi vä ko ti kiin teistös tä osoitteessa Leilitie 4 toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattamattoman pe rus kor jauk sen johdosta. Kiinteistön jäljellä olevaksi käyttöiäksi on arvioitu 5-10 vuotta. Lisäksi johtokunta esitti päiväkodin uudeksi sijoituspaikaksi Sinkkolan ko ti eläin pi han ja Noljakan koulun välittömässä läheisyydessä olevaa kaupungin tont tia. Noljakassa on Joensuun Kodit Oy:ltä vuokratuissa asunnoissa neljä päi vä ko ti ryhmää. Vuokratalot ovat rakennettu ARA-lainoituksen turvin. Lainoituksiin liittyy tie tyt aravarajoitukset. Kohteet on lainoitettu vuokra-asuntokäyttöön ja muusta käy tös tä on saatava asuntoviranomaisen lupa sekä Aran hyväksyntä. Kunnan on il moi tet ta va asiasta Aralle, joka voi periä niin halutessaan asuntoa vastaavan osan aravalainasta takaisin. Tilapäisellä luvalla asuinkäyttöön tarkoitettuja tiloja on voitu käyttää päi vä ko ti tiloi na. ARA-rahoitukseen liittyvien ehtojen vuoksi määräaika päättyy kesäkuun 2015 lopussa, jolloin kaupungilla pitäisi olla korvaavat tilalle neljälle päi vä ko ti ryhmäl le. Uusien päiväkotitilojen akuutti tarve Noljakan alueella johtuu pääosin pakosta luo pua asunnoissa sijaitsevista pienistä päiväkotitiloista ja alueen kasvaneesta päi vä hoi to tar pees ta. Siilin päiväkotia käytetään sen teknisen käyttöiän loppuun, jo ten tämän hetkiseen Noljakan alueen päivähoidon tilatarpeeseen se ei vaikuta. Tilaajajohtaja (sivistyspalvelut) on lausunut Noljakan vuoropäiväkotihankkeesta seu raa vaa: Päivähoitopaikkaa tarvitsevien lasten määrä on kasvanut erityisesti Joensuun kan ta kau pun gin alueella johtuen mm. lasten määrän kasvusta ja vanhempien työllis ty mi ses tä (Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta ). Maankäytön to teut ta mis oh jel man (MATO-20) yhteydessä laadittujen väestöennusteiden mukaan päivähoitoikäisten määrä on edelleen kasvussa kantakaupungin alueella, myös Noljakka-Marjala alueella päivähoitoikäisten määrän ennustetaan kas vavan hiukan nykytasosta (KV ). Perhepäivähoitajien eläköityminen lisää entisestään painetta päiväkotipalveluille, vaikka rekrytointia tehostetaankin eril li sel lä kampanjalla. Tällä hetkellä koko kaupungissa on noin 126 lasta odottamassa päivä hoi to paikkaa. Joensuun Kodit Oy:n vuokra-asunnoista on poistettava neljä päiväkotiryhmää ke sä kuun 2015 loppuun mennessä. Lisäksi Siilin päiväkodin peruskorjaustarpeet ovat osoittautuneet niin suuriksi, että siitä on päätetty luopua rakennuksen tek nisen käyttöiän päättyessä. Tästäkin syntyvä vaje on aikanaan korvattava. Siilissä on kolme päiväkoti-ryhmää. Päivähoitopalvelujen näkökulmasta Noljakan ti la ratkai sul le on akuutti tarve, koska uusien tilojen pitäisi olla käytettävissä jo elokuussa Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen tavoitteena on alun perin ollut toteut taa 7-osastoinen päiväkoti Sinkkolan kortteliin. Päiväkodin suunnittelu on käyn nis ty nyt tästä lähtökohdasta ja päiväkodin tarpeesta. Tällä mallilla on ollut tar koi tus ratkaista Noljakan suunnan päivähoito pitkälle tulevaisuuteen. 4-osas toisel la päiväkodilla kyetään ratkaisemaan akuutein päivähoitopaikkojen tarve alu-

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus eel la. Sinkkolan korttelin sijainti on Noljakan asutukseen nähden erittäin keskeinen ja sik si erinomainen päivähoidolle. Paikka on hyvin saavutettavissa jalan ja pyörällä tur val li sia reittejä puistoalueiden halki. Saavutettavuus on hyvä myös hen ki lö autol la ja linja-autollakin. Erityisen tärkeä tekijä päivähoidon toiminnan kannalta on Nol ja kan koulun välitön läheisyys ja se, että Sinkkolan ja Noljakan koulun välillä ei tar vit se ylittää ainoatakaan katua. Koululle voivat ohjatut lapsiryhmät kulkea turval li ses ti ja nopeasti jalan. Lapsille toteutuu yhtenäinen ja turvallinen kasvun polku, kun he voivat siirtyä tutusta päiväkodista aivan vieressä sijaitsevaan kouluun. Päi vä hoi don näkökulmasta lisäetuna päiväkodin sijoittamisessa Sinkkolan kort teliin ovat Sinkkolan pihapiirin ja kotieläinpihan välitön läheisyys ja seurakunnan tilo jen läheisyys nekin ovat lyhyen, turvallisen kävelymatkan päässä. Päiväkodin to teut ta mi nen Sinkkolan kortteliin avaa myös Sinkkolan toimintaan uusia mah dolli suuk sia sisä- ja pihatilojen yhteiskäytön muodossa. Lisäksi sijainti mahdollistaa päi vä ko ti toiminnan sisällöllisen profiloimisen ympäristökasvatuksen ja Sinkkola yh teis työn suuntaan. Asiasta on käyty neuvotteluja sekä päivähoidon johtajan että varhaiskasvatus- ja kou lu tus joh ta jan kanssa, kaikkien näkemyksen mukaisesti päiväkotitilojen saa minen koulun ja Sinkkolan välittömään läheisyyteen olisi erittäin toivottavaa. Tilojen tu li si olla käytettävissä elokuussa Tilapäiset siirtotilat ovat käyttäjälle huomat ta vas ti kalliimpia kuin normaalit vuokratilat. Käyttäjän näkökulmasta sillä ei ole merkitystä, kuka tilan rakennuttaja tai omistaja on, kunhan vain tilojen kunto ja vuok ra ta so ovat kilpailukykyiset. Sinkkolan kortteli on laajuudeltaan noin 1,75 hehtaaria. Kortteli on varattu jul kisil le palveluille. Sinkkolan välitön pihapiiri rakennuksineen on suojeltu. Päi vä kodin sijainpaikaksi Sinkkola puoltaa sen sijainti keskeisellä alueella Noljakassa, kou lun läheisyyttä sekä että se on hyvien kulkuyhteyksien varrella. Tätä on kuvat tu tarkemmin kaupunkirakennelau-takunnan asiaan liittyvässä käsittelyssä Tilakeskus on teettänyt alustavia luonnoksia päiväkodin sijoitusvaihtoehdoista ton til le, jotta varmistetaan niin päiväkodin kuin Sinkkolan kotieläinpihan toi minta edel ly tyk set. Parhaaksi vaihtoehdoksi tilankäytöllisesti on osoittautunut liitteen mukainen 4-osastoinen vaihtoehto. Tilakeskuksen viime vuosina kilpailuttamat vuokrakohteet on vuokrattu kohtees ta riippuen 15 tai 20 vuodeksi. Rakennusten omistajavastuulle kuuluvat velvoit teet kunnossapito mukaan lukien kuuluvat kaikissa sopimuksissa aina ra kennuk sen omistajalle. Vuokralaiselle kuuluu perusvuokran lisäksi ainoastaan kiinteis tön hoi to, lämpö, vesi, sähkö ja tontinvuokra (tontit omistaa kaupunki). Vuok ra koh tei den keskimääräinen kokonaisvuokra käyttösähköä lukuun ot tamat ta on 17,58 /m2/kk (alv 0 %). Käytäntö on osoittanut, että vuokraamalla saa daan vuokratiloja sinne missä niitä tarvitaan ja kilpailukykyiseen hintaan. Parhaillaan käynnissä oleva Niinivaaran vuoropäiväpäiväkoti toteutetaan omana in ves toin ti na. KVR-hankkeen kustannusarvio on Sisäisen vuok rauksen laskentaperiaatteilla vuokra on tällöin 15,52 /m2/kk (ei sisällä käyt tö sähköä). Omistajariskiä ja siitä mahdollisesti aiheutuvaa kustannusta ei ole huo mioi-

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus tu. Edellä esitetyn ja kaupunginhallituksen tekemän periaatepäätöksen (käsittelyssä kh ) lähivuosien in ves toin tien rahoittamiseksi mukaisesti tilakeskus esittää, että Noljakan päi vä ko ti toteutetaan Sinkkolan kortteliin muodostettavalle tontille vuok ra hank kee na 20 vuoden vuokrasopimuksella. Vuokratarjoukset kilpailutetaan kevättalvella 2014 siten, että esisopimus tarjouskilpailun voittaneen kanssa voitaisiin solmia ke vääl lä 2014 ja vuokratila olisi käyttöönotettavissa syyskuussa Arvioitu kokonaisvuokra 20 vuoden vuokra-ajalta ilman vuotuisia in dek si tar kistuk sia on , josta vuokranantajalle maksettava vuokran osuus on Vuokrana on käytetty vuokrapäiväkotien keskimääräistä ko ko nais vuokraa 17,58 /m2/kk (alv 0 %). Valmistelija: Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Noljakan päiväkotihankkeen toteuttamisen vuok ra päi vä ko ti na Sink kolan kortteliin ehdolla, että vuokrataso on kilpailukykyinen suhteessa uusien päivä ko tien vuokratasoon. Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi kunnes toimitilainvestointien periaatepäätös on hyväksytty kaupunginhallituksessa. Liitteet Liite 8 Sinkkolan tontinkäyttöluonnos Jakelu Tilakeskus

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Nepenmäen koulun hankesuunnitelman ja kustannusarvion hyväksyminen KH Tilakeskuksen johtokunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja päät tä nyt palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kau pun gin hal lituk sel le esitetään, että kouluverkkokokonaisuus tarkastellaan uudelleen. Sa malla edellytetään selvitettäväksi miten koulupalvelut voidaan turvata Niiinivaara - Ne pen mä en alueella, mikäli Nepenmäen koulun hankkeen toteuttamista jou dutaan taloudellisten syiden vuoksi lykkäämään useilla vuosilla. Yleistä Nepenmäen koulu sijaitsee Joensuun kaupungin 15. kaupunginosassa, kort te lissa 1502 ja tontilla 2. Asemakaavassa tontti on merkitty opetustoimintaa pal ve levien rakennusten korttelialueeksi (YO). Tontin pinta-ala on m 2 ja te hokkuus lu ku e=0,3. Nepenmäen koulun vanhin osa on valmistunut vuonna Vuonna 1978 ton tille tehtiin erillinen lisärakennus, jossa sijaitsee mm. liikuntasali. Koulun käytössä on tällä hetkellä tilaa n kem 2. Nykyisin koulussa toimii n. 350 oppilaan alakoulu. Oppilasmäärät ovat kasvaneet si ten, että kesän 2013 aikana koulun pihalle hankittiin tilaelementtejä neljää luok kaa varten. Jatkossa tilaelementtejä jouduttaneen hankkimaan vielä lisää. Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutustoimen pal ve lu verk ko suun nitel mas sa on linjattu Nepenmäen koulu yhtenäiskouluksi. Niinivaaran kirjasto sijaitsee nykyisin osoitteessa Suvikatu 16, Joensuu. Lii ke toi min nan johtokunta on päättänyt luopua Suvikadun kiinteis tös tä sen huonokuntoisuudesta johtuen. Kirjastopalveluista vastaava vapaa-ai ka kes kus ja keskuksen tilaajajohtaja ovat linjanneet, että uuden Nii ni vaaran kirjaston paras sijaintipaikka on Nepenmäen koulun yhteydessä. Nykyisen koulun kunto Koulun vanhalla ja uudella osalla ei ole tehty vuosien varrella suuria pe rus korjauk sia. Korjaustyöt ovat olleet kunnossapitoluonteisia esim. ve si kat to kor jauksia. Vuonna 1982 uudemman osan tasakatto muutettiin lapekatoksi ja piha korjat tiin 2000-luvun puolivälissä. Kohteesta on tehty useita kuntoarvioita ja sisäilmaselvityksiä. Viimeisin kun to arvio vuodelta 2012 keskittyi vuonna 1978 valmistuneeseen rakennukseen. Koko kiin teis tön kattavia kuntoarvioita on tehty vuosina 2003 ja Hankesuunnittelun käynnistyessä pidettiin yhtenä vaihtoehtona sitä, että viimek si rakennettu osa säilytettäisiin ja vain vanhin osa purettaisiin. Vii mei simmän kuntoarvion sekä arvioidun korjaus- ja muutostyökustannusten jälkeen tästä vaihtoehdosta on kuitenkin luovuttu. Uudemman rakennuksen peruskorjaaminen ei ole taloudellisesti eikä toi min nalli ses ti järkevää. Vanha rakennus rajoittaisi suuren laajennusosan toimivaa ja järke vää sijoittamista.

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Vanhojen rakennusten teknisiä puutteita ovat mm: rakennuksessa on riskirakenteita, jotka voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia uudemman rakennuksen yläpohjan siporex-laatasto on pahoin haljennut ja se jou dut tai siin uusimaan peruskorjauksen yhteydessä LVI-tekniikka on käyttöikänsä päässä ja joudutaan uusimaan lähes kokonaan (ra ken nus ten ikä 53 ja 35 vuotta) sähköjärjestelmät eivät täytä nykymääräyksiä ja ne joudutaan uusimaan tiloihin joudutaan rakentamaan uusi av- ja turvalaitetekniikka. Toiminnallisia puutteita ovat mm: teknisen työn tilat ovat alimitoitettuja siinä määrin, että oppilaiden työ tur valli suus ei ole nykymääräysten mukaisella tasolla liikuntatilat ovat liian pienet uudelle oppilasmäärälle opetustilat eivät täytä nykyisille opetustiloille asetettuja vaatimuksia ruokailu- ja keittiötilat ovat ahtaat ja epäkäytännölliset opettajien työtilat osin puuttuvat tai ovat hankalasti käytettävissä oppilaiden ja henkilöstön sosiaalitilat ovat alimitoitettuja vanhalla osalla lattian korkeuserot haittaavat tilojen esteetöntä käyttöä. Uuden rakennuksen tilat Uusi koulu tulee olemaan ns. yhtenäiskoulu, jossa on perusopetuksen 1-9 luokkien lisäksi esiopetus. Oppilaita on n. 700 ja henkilökuntaa n Kouluun tulee luok ka ti lat 37 perusopetusryhmälle, joiden mitoituksellinen koko pe rus ope tus tilois sa on 25 oppilasta. Koulun tilat pyritään samaan pedagogisesta näkökulmasta joustaviksi ja mo nikäyt töi sik si. Tämän päivän koulumaailmaan kuuluvat myös mediateekkitilat ja uu del la teknologialla varustetut erikoisluokkatilat. Suuri oppilasmäärä aiheuttaa omat vaatimuksensa erityistilojen suhteen. Esimer kik si liikuntasaleja joudutaan kouluun rakentamaan 2 kpl, joista pienempi sali palvelee lähinnä alakoulun tarpeita. Koulun tilat suunnitellaan toimivaksi aamuvarhaisesta iltamyöhään, jolloin ti lojen käyttöaste saadaan maksimoitua. Aamulla talon käyttö alkaa koulun normaa lil la toiminnalla. Iltapäivällä koulun päättyessä käynnistyvät rinnan kir jas topal ve lut. Rakennukseen tullaan sijoittamaan myös Niinivaaran kirjaston tilat. Niinivaaran kir jas ton asiakaskunta on laajentunut ja tulee laajenemaan Penttilän, Veh ka lahden ja Karhunmäen suuntaan. Tämä tukee osaltaan kirjaston tilojen sijoittamista Ne pen mä en koulun yhteyteen. Kirjaston sijainti koulun yhteydessä parantaa kou lun, kirjaston ja nuorisotoimen yhteistyötä ja tuo synergiaetua tilojen yh teiskäy tön suhtaan. Laajuustiedot Uudisrakennuksen hyötyala on n hym 2 ja kokonaishuoneistoala n hum2. Niinivaaran kirjastolle varatut omat tilat ovat n. 250 hum 2. Tontin nykyinen rakennusoikeus ei riitä, vaan yhtenäiskoulun rakentaminen