Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamisopas 2017

Transkriptio

1 Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamisopas 2017

2 Käyttäjälle Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamisopas on laadittu helpottamaan työehtosopimuksen käytännön soveltamista. Soveltamisoppaaseen on koottu työehtosopimuksen soveltamista koskevia keskeisiä ohjeita. Soveltamisopas antaa vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, mutta kaikkia yksittäistapauksia ei voida erikseen käsitellä. Epäselvissä tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen INFRA ry:n aluetoimiston toiminnanjohtajaan tai keskusliiton lakimiehiin. Oppaasta julkaistaan uusia painoksia työehtosopimuksen määräysten ja lainsäädännön muuttuessa. Tämä painos perustuu voimassa olevaan työehtosopimukseen ja voimassa olevaan lainsäädäntöön. Oppaaseen on päivitetty voimaan tulevat tes-muutokset. Oppaan ovat päivittäneet työmarkkinapäällikkö Mika Kortene ja lakimies Tiina Olin. Kehitämme opasta sisällöllisesti jäsentemme tarpeiden mukaisesti. Toivomme, että lukijamme ovat aktiivisia ja antavat meille ehdotuksia oppaan kehittämiseksi. Soveltamisoppaan lopussa on tärkeimpiä työsuhdetta koskevia lomakkeita. Nämä lomakkeet löytyvät myös INFRA ry:n extranet-sivuilta osoitteesta Helsinki, joulukuu 2016 INFRA ry

3 1 TYÖSUHDE TYÖSUHDETTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖEHTOSOPIMUSJÄRJESTELMÄ Lainsäädäntö Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus Työehtosopimukset Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamisala Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen liitesopimukset Työehtosopimukseen sidottujen velvoitteet Työehtosopimuksen määräykset henkilöstötiloista, työkalujen säilyttämisestä ja turvavarusteista Paikallinen sopiminen Paikallisesti sovittavat asiat Paikallisen sopimuksen tekeminen Neuvottelujärjestys Työnjohto-oikeus Järjestäytyminen TYÖSOPIMUS Työsopimuksen tekeminen Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Määräaikainen työsopimus Työkokeilusopimus Työsopimuksen sisältö Työsopimuksen hiljainen pidentyminen Koeaika Työkunta Työyhteenliittymä TYÖAIKA TYÖAJAN MÄÄRITTELY Yleistä Työajan määritelmä Matka-ajat Lepoajat Varallaolosta SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA Pääsääntö: 8 h / pvä, 40 h / vko Paikallisesti sovittu keskimääräinen työaika Keskimääräisen työaikajärjestelyn tarkoitus Keskimääräisen työajan käyttäminen edellyttää paikallista sopimista Työajan tasoitusjärjestelmä Max 10 h/vrk ja 50 h/vko Poikkeuksellisesti pidempi työaika Liittojen vahvistus Työajoista johtuvat lisät Lomautus tai työsuhteen päättäminen Palkanmaksu Matkakustannusten korvaukset Korvauspalkat ja ansionmenetysten korvaukset Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo Työaikojen muutokset Jaksotyö Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo jaksotyössä Työajan siirtäminen Ylityömääräykset jaksotyössä Keskimääräinen viikkotyöaika kolmivuorotyössä TYÖAJAN SIJOITUS Työvuorokauden ja työviikon alkaminen Työajan sijoittaminen

4 2.3.3 Työvuoroluettelo Poikkeavien työaikojen korvaaminen Varsinainen vuorotyö Ilta- ja yötyö Yötyökielto RUOKA- JA VIRKISTYSTAUOT SEKÄ MOOTTORIAJONEUVON KULJETTAJAN TAUOT JA LEPOAJAT Tauot säännöllisenä työaikana (12 ) Ruokailutauko Kahvitauko Tauot ylityössä Vuorokautinen ylityö Viikoittainen ylityö Moottoriajoneuvon kuljettajien työ-, ajo- ja lepoaikoja koskevat erityismääräykset Määräysten soveltaminen Työ- ja ajoajat Tauot Lepoajat VUOROKAUSI- JA VIIKKOLEPO Vuorokausilepo Viikkolepo Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen ja viikkolepokorvaus SUNNUNTAITYÖ, VAPAAPÄIVÄT JA ARKIPYHÄKORVAUKSET Sunnuntaityö Arkipyhäkorvaus Itsenäisyyspäivä Palkanmaksu niille työntekijöille, jotka eivät ole työssä itsenäisyyspäivänä Palkan suuruus Palkanmaksu itsenäisyyspäivänä työssä oleville YLITYÖ Lisätyö Vuorokautinen ylityö Viikoittainen ylityö Ylityön teettäminen Laki ratkaisee ylityön alkamisen Molemminpuolinen suostumus ylityölle Ns. ylityökiintiöt Työaikakirjanpito (TAL 37 ) Hätätyö Ylitöiden korvaaminen Poikkeussäännös vuorokautisen ylityön korvaamisesta Ylitöiden antaminen vapaana Sopimus ylityökorvausten vaihtamisesta vapaaksi Ylityömääräykset kolmivuorotyössä, paikallisesti sovittua keskimääräistä työaikaa käytettäessä ja hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksiä käytettäessä Ylityön korvaaminen TYÖAJAN LYHENTÄMINEN Yleistä Työajan lyhentämisen soveltamisala Työajan lyhennyksen enimmäismäärä Vapaan kertyminen Työajan lyhentämismääräykset ja osa-aikatyö Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa Vapaan antaminen Ansionmenetyksen korvaaminen Muita määräyksiä Pekkaset kerryttävät vuosilomaa Työajan lyhentämisen seuranta Työajan lyhennyskorvausta ei voi sopia sisältyväksi palkkaan Lyhennyskorvauksen eritteleminen palkkakuitissa

5 2.9 TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITESOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET Hoidon alueurakoinnin työaikamääräykset Työaika Lepoaika Työvuoroluettelo Ilta- ja yötyölisä Varallaolo Päivittäiset matkakustannukset Palkanmaksu Tulospalkkaus Jatkuvan kaksi- ja keskeytymättömän kolmivuorotyön työaika Soveltamisala Työaika Arkipyhät Ansionmenetyksen korvaaminen Vuosiloma Toisin sopiminen Ilta- ja yövuorolisät Ruoppauksen työajat MUITA MÄÄRÄYKSIÄ Vanhentumisajat Poikkeusluvat Nuoret työntekijät ja heidän työaikansa Mitä työtä voi teettää Vaaralliset työt Opetus- ja ohjaustyö PALKKAUSJÄRJESTELMÄ AIKAPALKKAJÄRJESTELMÄN PÄÄPIIRTEET JA KÄSITTEET PALKKARYHMÄN MÄÄRÄYTYMINEN Palkkaryhmittely Ryhmittely työsopimuksen solmimisen yhteydessä Palkkaryhmän muuttaminen Virhe ryhmittelyssä Palkkaryhmän korottaminen Palkkaryhmän alentaminen Muutosten vaikutus palkkaan PALKKARYHMITTELYMÄÄRITELMÄT Palkkaryhmittelystä yleensä Palkkaryhmä I Palkkaryhmä II Palkkaryhmä III Palkkaryhmä IV Palkkaryhmä V Palkkaryhmä VI Soveltamisohje kiviaines- ja murskausalan palkkaryhmittelyksi Palkkaryhmä I Palkkaryhmä II Palkkaryhmä III Palkkaryhmä IV Palkkaryhmä V Palkkaryhmä VI Perustuntipalkat Alaikäiset, opiskelijat ja oppisopimusoppilaat TYÖKOHTAISESTA PALKASTA JA TYÖKOHTAISESTA LISÄSTÄ SOPIMINEN Työkohtainen lisä A. Määräaikainen tai työkohdetta koskeva työkohtainen lisä B. Toistaiseksi voimassa oleva työkohtainen lisä C. Työsopimuksella sovittu palkkaehto

6 3.4.2 Yrityksessä tehty palkkasopimus Työkohtaista lisää korottavat tekijät Työpaikkaohjaaja Ajoneuvonosturin-, nostokoriauton ja kurottajankuljettajat Tehollinen työaika Ajoneuvonosturinkuljettajan työkohtainen lisä koneen teholliselta työajalta Nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan työkohtainen lisä koneen teholliselta työajalta TUOTANTOPALKKIOPALKKAUS URAKKAPALKKAUS PALKKIOPALKKAUS KORVAUSPALKAT ODOTUSAJAN PALKKA HÄLYTYSRAHA SOPIMUSPALKKA PALKANMAKSU MAKSUVÄLINE PALKAN MAKSAMINEN Maksukausi Laskenta-aika Lopputilin maksaminen Erääntyminen pyhä- ja eräinä muina päivinä Maksupaikka ja tapa PALKKAENNAKKO URAKKATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET VUOSILOMA YLEISTÄ VUOSILOMALAKIIN SISÄLTYVÄT PERUSKÄSITTEET Lomanmääräytymisvuosi Lomanmääräytymiskuukausi Lomavuosi Lomakausi LOMAN PITUUDEN MÄÄRÄYTYMINEN Lomapäivien lukumäärä Täysi lomanmääräytymiskuukausi Työssäolon veroinen aika Sairauslomapäivät Perhevapaat Lomautus Työajan lyhennysvapaat Muut työssäolon veroiset päivät VUOSILOMAPALKKA Yleistä Lomanmääräytymisvuoden ansio Lomanmääräytymisvuoden ansion jakaminen työpäivien lukumäärällä Vuosilomapalkan laskenta Vuosilomapalkan laskentaesimerkki Vuosilomapalkan maksaminen VUOSILOMAN ANTAMINEN Pääsääntö vuosiloman antamisessa Kausiluontoinen työ Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen työsuhteen kestäessä Vuosiloman siirtäminen LOMAKORVAUS TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ Poikkeusperusteiset lomapalkat ja -korvaukset Osa-aikaiset, vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevät työntekijät Vuosiloman ansainta Kuukausityötuntisäännöksen toissijaisuus

7 Työtuntien veroiset tunnit Lomapalkka ja -korvaus Muut poikkeusperusteiset lomakorvaukset LOMARAHA Lomarahan maksaminen vuosiloman yhteydessä Lomaraha lopputilin maksamisen yhteydessä Lomarahan maksaminen lakisääteiselle eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle ja vakinaiseen palvelukseen astuvalle työntekijälle SAIRAUSAJAN PALKKA JA LÄÄKÄRINTARKASTUKSET MÄÄRITELMÄT SAIRAUSAJAN PALKAN MAKSUAJANJAKSO ODOTUSPÄIVÄ SAIRAUSAJAN PALKAN MÄÄRÄ TYÖKYVYTTÖMYYDEN TODENTAMINEN Työnantajan hyväksymä todistus Lääkärintodistus Sopiminen työntekijän ilmoitukseen perustuvasta menettelytavasta Paikallisessa sopimuksessa sovittavat asiat Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet YRITYKSEN TYÖTERVEYSPALVELUT SAIRAUSPOISSAOLOSTA ILMOITTAMINEN SAIRAUSAJAN PALKAN MAKSAMATTA JÄTTÄMINEN TYÖKYVYTTÖMYYDEN UUSIUTUMINEN Sama sairaus tai eri sairaus Sairastuminen työkyvyttömänä ollessa SAIRAUSPÄIVÄRAHA TAI MUU KORVAUS TYÖKYVYN YLLÄPITO, SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA JA SAIRAUSAJAN PALKKAA KOSKEVIEN MÄÄRÄYSTEN OIKEA SOVELTAMINEN AIKAPRIORITEETTISÄÄNTÖ Lomautus ja sairausloma Irtisanominen sairausloman aikana OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA ÄKILLINEN HAMMASSAIRAUS LAKISÄÄTEISET TERVEYSTARKASTUKSET Ansionmenetyksen ja muiden kulujen korvaaminen Terveystarkastus tai tutkimus tapahtuu työntekijän työajan ulkopuolella MUUT LÄÄKÄRINTARKASTUKSET Lääkärissäkäynnit Edellytykset lääkärissäkäyntien aikaisen ansionmenetyksen korvaamiselle SAIRAAN LAPSEN HOITO VANHEMPIEN TYÖAIKANA PERHEVAPAAT Palkanmaksu äitiys- ja isyysvapaan ajalta Isyysvapaa MUUT PALKALLISET POISSAOLOT LÄHIOMAISEN HAUTAUSPÄIVÄ, TYÖNTEKIJÄN VIHKIMIS-, 50- JA 60-VUOTISPÄIVÄ KUTSUNTAPÄIVÄ RESERVIN KERTAUSHARJOITUS JA VSS-KURSSI MATKATYÖ JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET YLEISET PERIAATTEET VARSINAINEN TYÖPAIKKA VAI EI? MATKAN MITTAAMISEN LÄHTÖKOHTA MATKAN MITTAUS JA KESTO MATKUSTAMISEN SELVITTÄMINEN MAKSAMINEN TYÖNANTAJAN MÄÄRÄÄMÄ KULJETUS TYÖEHTOSOPIMUKSEN MATKUSTUSMÄÄRÄYKSET

8 8.8.1 Matkat työmaatehtävissä Yöpymistä edellyttävät matkat Päivärahan maksaminen viikonlopulta Majoitus Yhteenveto maksettavista korvauksista Päivittäiset matkat Yhteenveto maksettavista korvauksista Matkat varsinaiselta (kiinteältä) työpaikalta Päiväraha Matkakustannusten korvaus Majoitus Ateriakorvaus Ei matka-ajan palkkaa Yhteenveto maksettavista korvauksista Oman auton käyttö Paikallinen sopiminen VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Verohallinnon ohje verovapaista työmatkakustannusten korvauksista Keskeisiä käsitteitä Varsinainen, toissijainen ja erityinen työntekemispaikka Erityinen työntekemispaikka Kahden vuoden määräaika Kolmen vuoden määräaika Erityiset alat Varsinainen työpaikka erityisillä aloilla Verohallinnon kustannuspäätös ja työehtosopimukset Verohallinnon ohje erityisalojen työntekijöiden oikeudesta verovapaaseen päivärahaan Asuminen työnantajan järjestämässä asunnossa Majoittumisen katkeaminen Yksittäistä työkohdetta varten järjestetty majoitus Asuntoedun muodostuminen Työntekijän itse hankkima asunto TYÖNTEKIJÄN VEROVÄHENNYSOIKEUS ULKOMAANTYÖT IRTISANOMIS- JA LOMAUTTAMISMENETTELY (MISS) YLEISTÄ TYÖVOIMAN VÄHENTÄMINEN TALOUDELLISILLA JA TUOTANNOLLISILLA PERUSTEILLA Neuvotteluvelvoitteet Lomauttaminen Lomautusilmoitus Lomautuksen peruutus tai siirto Tilapäinen työ lomautuksen aikana Työhön paluu lomautuksen jälkeen Työsuhteen päättyminen lomautusaikana Irtisanominen Työntarjoamisvelvollisuus (MISS 6 ) Työnantajan koulutusvelvollisuus Työvoiman vähentämisjärjestys (MISS 7 ) Irtisanomisen toimittaminen ja irtisanomisajat Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Irtisanomisen peruutus tai siirto Muutosturva Työnantajalla on velvollisuus Työnantajan ilmoitusvelvollisuus työ- ja elinkeinotoimistolle Työnantajan tiedottamisvelvollisuus Työllistymisvapaa Tuotannollisella tai taloudellisella perusteella irtisanotun työntekijän koulutusvelvollisuus (koskee yrityksiä, joissa yli 30 työntekijää)

9 Valmennuksesta tai koulutuksesta päättäminen Valmennuksen tai koulutuksen arvo Valmennuksen tai koulutuksen ajankohta Paikallinen sopiminen Valmennuksen tai koulutuksen laiminlyönti Vaikutus verotukseen ja työttömyysturvaan Muutos yt-lakiin Tuotannollisella tai taloudellisella perusteella irtisanotun työntekijän työterveyshuolto (koskee yrityksiä, joissa yli 30 työntekijää) Työkunnat (MISS 4 ) Työkunnan vähentäminen Takaisinottovelvollisuus (MISS 8 ) Todistukset Lomautustodistus Työsopimuksen päättämisperusteiden ilmoittaminen työntekijälle Palkkatodistus TYÖNANTAJAN OIKEUS PÄÄTTÄÄ TYÖSUHDE TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ Irtisanominen Menettely irtisanottaessa työsopimus henkilöön liittyvästä syystä Purkaminen Menettely työsopimuksen purkutilanteessa Koeaikapurku Työsopimuksen purkautuneena pitäminen TYÖNTEKIJÄN OIKEUS PÄÄTTÄÄ TYÖSUHDE Irtisanoutuminen Lomautetun työntekijän oikeus irtisanoutumiseen Purkaminen ja koeaikapurku Työsopimuksen purkautuneena pitäminen TYÖTODISTUS LOPPUTILIN ERÄÄNTYMINEN SEURAAMUKSET VIRHEELLISESTÄ MENETTELYSTÄ KANNEAIKA TYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTTAMINEN AMMATILLINEN KOULUTUS YHTEINEN KOULUTUS AY-KOULUTUS LUOTTAMUSMIES JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU SOVELTAMISALA TYÖNANTAJAN EDUSTAJAT JA NÄIDEN TEHTÄVÄT Työsuojelupäällikkö TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJAT JA NÄIDEN TEHTÄVÄT Yritys- tai työpaikkakohtainen luottamusmies Varaluottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Varatyösuojeluvaltuutettu VARAEDUSTAJANA TOIMINEN YHTEISTOIMINTAELIMET JA -TEHTÄVÄT HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN KELPOISUUS HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN VALINTA Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta Työpaikkakohtaisen luottamusmiehen valinta Työsuojeluvaltuutetun valinta VAALIEN JÄRJESTÄMINEN HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN TYÖSUHDE Velvollisuudet Siirtäminen ja kehittyminen ammatissa Ansio ja sen kehitys

10 Työsuhdeturva Ehdokas- ja jälkisuoja Korvaus sopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN VAPAUTUS TYÖSTÄ Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN KORVAUKSET Luottamusmiehen ansionmenetyksen korvaaminen ja erilliskorvaus Työpaikkakohtainen luottamusmies Työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen korvaaminen ja erilliskorvaus HENKILÖSTÖNEDUSTAJIEN TIEDONSAANTIOIKEUS LUOTTAMUSMIEHEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN OIKEUS OSALLISTUA KOULUTUKSEEN TOIMITILAT ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN JA NEUVOTTELUJÄRJESTYS YT-LAKI INFRA-ALALLA YT-LAIN SOVELTAMINEN Soveltaminen ja henkilöstömäärä Sopimisoikeus YHTEISTOIMINNAN OSAPUOLET Yleissäännös Henkilöstöryhmien edustajat Yhteinen kokous ja neuvottelukunta HENKILÖSTÖRYHMIEN EDUSTAJILLE ANNETTAVAT TIEDOT (YT-LAIN 3 LUKU) Tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta Palkkatiedot Tiedot yrityksen työsuhteista Selvitys yrityksen ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteista Henkilöstöryhmien edustajien oikeus lisäselvityksiin YRITYKSEN YLEISET SUUNNITELMAT, PERIAATTEET JA TAVOITTEET (YT-LAIN 4 LUKU) Yt-lain 4 luvun mukaiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt Vuokratyövoiman käytön periaatteet, ilmoitukset ja jatkettu neuvottelumenettely Yrityksen sisäinen tiedottaminen Muuhun lainsäädäntöön perustuvien suunnitelmien, periaatteiden ja käytäntöjen käsittely Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-lain velvoitteet Ohjeita henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen Yhteistoimintamenettely henkilöstö ja koulutussuunnitelmaa laadittaessa Malli henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimiseksi Verovähennys Yhteistoimintaneuvottelut yt-lain 4 luvun mukaisissa asioissa Menettely Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot Henkilöstöryhmän edustajan aloiteoikeus Yhteistoimintaneuvottelujen kirjaaminen Tiedottaminen SOPIMINEN JA HENKILÖSTÖN PÄÄTÖKSET (YT-LAIN 5 LUKU) Neuvottelualoite ja käsiteltävät asiat Neuvottelut ja sopiminen Sopimuksen sitovuus Henkilöstöryhmien edustajien päätökset Työnantajan päätökset YRITYSTOIMINNAN MUUTOKSISTA AIHEUTUVAT HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET JA TÖIDEN JÄRJESTELYT (YT-LAIN 6 LUKU) 196 Soveltamisala Käsiteltävät asiat

11 Yhteistoimintaneuvottelut Työnantajan aloite Työntekijöille tai henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot Henkilöstöryhmän edustajan aloiteoikeus Yhteistoimintaneuvottelujen kirjaaminen Tiedottaminen YHTEISTOIMINTAMENETTELY LIIKKEEN LUOVUTUKSEN YHTEYDESSÄ (YT-LAIN 7 LUKU) Tiedottaminen henkilöstöryhmien edustajille Luovutuksensaajan velvollisuus vuoropuheluun YHTEISTOIMINTAMENETTELY TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ VÄHENNETTÄESSÄ (YT-LAIN 8 LUKU) Soveltamisala Työnantajan esitys yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi Yhteistoimintaneuvottelujen osapuolet Työnantajan annettavat tiedot Ilmoitus työvoimatoimistolle Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet Neuvotteluvelvoitteen sisältö Neuvotteluajat Yhteistoimintaneuvottelujen kirjaaminen Työnantajan selvitys ERINÄISET SÄÄNNÖKSET Hyvitys Henkilöstöryhmän edustajan oikeus vaatia pakkokeinoja Rangaistussäännökset LOMAKKEET

12 1 TYÖSUHDE 1.1 Työsuhdetta koskeva lainsäädäntö ja työehtosopimusjärjestelmä Lainsäädäntö Työsuhde- ja henkilöstöasioista säädetään muun muassa seuraavissa laeissa: 1 Työmarkkinajärjestelmää säätelevät lait työehtosopimuslaki (436/1946) laki työtuomioistuimesta (646/1974) laki työriitojen sovittelusta (420/1962) 2 Työsuhteen ehtoja suoraan säätelevät lait työsopimuslaki (55/2001) työaikalaki (605/1996) vuosilomalaki (162/2005) työturvallisuuslaki (738/2002) laki nuorista työntekijöistä (998/1993) laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007) laki lähetetyistä työntekijöistä (1146/2007) 3 Veronkantoa ja sosiaaliturvaa koskevat säännökset ennakkoperintälaki (1118/1996) laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta (366/1963) verohallituksen päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista työntekijäin eläkelaki (395/2006) sairausvakuutuslaki (1224/2004) tapaturmavakuutuslaki (608/1948) palkkaturvalaki (866/1998) Monet työsuhdetta sääntelevistä laeista koskevat työntekijöiden suojelua ja niissä on määräyksiä myös niiden nähtävänä pitämisestä työpaikoilla. Voimassaoleva lainsäädäntö löytyy internet-osoitteesta Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus Työehtosopimukset Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sopivat alakohtaisesti yleisistä työ- ja palkkaehdoista määräajaksi tehtävillä työehtosopimuksilla, jotka ovat valtakunnallisia ja joita sovelletaan kaikkien alan työntekijöiden työsuhteissa riippumatta työntekijöiden järjestäytymisestä. Työehtosopimukseen sidottu työnantaja ei saa tehdä työntekijän työsopimusta työehtosopimuksen määräyksiä heikoimmilla ehdoilla. Mikäli työsopimuksen ehto on ristiriidassa työehtosopimuksen kanssa, työsopimuksen ehto on pätemätön. Myös järjestäytymättömät työnantajat ovat työsopimuslain 2 luvun 7 :n nojalla velvollisia noudattamaan työsopimuksissa ja työsuhteissa muutoinkin vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka määräytyvät kyseisen alan yleissitovaksi vahvistetun valtakunnallisen työehtosopimuksen mukaisesti. 10

13 Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamisala Työehtosopimuksen 1 :n mukaan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta sovelletaan INFRA ry:n jäsenten (= järjestäytyneiden alan työnantajien) ja sen työntekijöiden työsuhteisiin lukuun ottamatta jäsenten teettämiä asfalttialan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia töitä. Asfalttialan töissä noudatetaan asfalttialan työehtosopimusta. Maa- ja vesirakennusalalla toimihenkilöiden sovelletaan rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimusta. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus on niin sanotun toimialaperiaatteen (teollisuusliittoperiaate) mukainen työehtosopimus, jota sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin alan järjestäytyneiden yrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteisiin heidän työtehtäviensä laadusta riippumatta. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus on valtakunnallinen yleissitova työehtosopimus, joten muutkin maa- ja vesirakennusalan työnantajat kuin INFRA ry:n jäsenet (= järjestäytymättömät) ovat velvollisia noudattamaan työehtosopimuksen ehtoja maa- ja vesirakennustyössä toimivien työntekijöidensä työsuhteissa. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen liitesopimukset Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa on kahdeksan liitesopimusta, joita noudatetaan varsinaisen työehtosopimuksen osana: 1. Sopimusta irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta maa- ja vesirakennusalalla (ks. luku 10) sisältää irtisanomista ja lomauttamista koskevat määräykset. 2. Koulutussopimusta (ks. luku 11) käsittää ne yleiset periaatteet, joita sovelletaan alan työntekijöiden ammatilliseen ja työntekijöiden luottamushenkilöiden ammattiyhdistyskoulutukseen. Sopimukseen sisältyy myös määräyksiä palkan maksamisesta ja erinäisten koulutuskulujen korvaamisesta koulutusajalta. 3. Sopimusta työntekijöiden edustajista ja yhteistoiminnasta maa- ja vesirakennusalan yrityksissä (ks. luku 12) sopimuksessa on sovittu työntekijöiden edustajista ja yhteistoiminnasta. sisältää määräykset esimerkiksi luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun valinnasta, tehtävistä, erilliskorvauksista ja työsuhdeturvasta. 4. Sopimusta ammattiyhdistysjäsenmaksujen perimisestä käsittää ne määräykset, joita työnantajan on noudatettava, mikäli työntekijä antaa työnantajalle valtuutuksen Rakennusliitto ry:n jäsenmaksujen perimisestä. 5. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaa sopimusta aliurakointia tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa aliurakoitsija tai vuokralleantaja sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä. Lisäksi sopimuksessa käsitellään aliurakoinnin, konevuokrauksen ja työvoiman vuokrauksen käyttämistä. 6. Työehtosopimusta työajasta jatkuvassa kaksi- ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (ks. luku 2.9.2) sopimuksessa on sovittu teollisuuslaitosten prosessin osana tehtävän jatkuvan kaksivuoro- ja keskeytyksettömän kolmivuorotyön työajasta. 7. Työehtosopimusta hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksistä (ks. luku 2.9.1) sopimuksessa on sovittu mahdollisuudesta paikallisesti sopia työaikamääräysten 8 :stä poiketen hoidon alueurakoinnin työajasta. 11

14 8. Työehtosopimusta ruoppaustöiden työajasta (ks. luku 2.9.3) sopimuksessa on sovittu ruoppaustyön työajasta Työehtosopimukseen sidottujen velvoitteet Työehtosopimus sitoo sen allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. Rakennusliittoon kuulumaton työntekijä tulee työehtosopimukseen sidotuksi, kun siitä otetaan maininta työsopimukseen esimerkiksi kirjaamalla, että Työsuhteessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta liitteineen. Kaikkien työehtosopimukseen sidottujen velvollisuus on noudattaa sopimuksen määräyksiä. Työtuomioistuin voi tuomita sopimuksen tahallisesta rikkomisesta työnantajan enintään euron ja työntekijän enintään 290 euron hyvityssakkoon. Työnantaja- ja työntekijäliitot sekä niiden alayhdistykset ovat velvollisia valvomaan, että niiden jäsenet noudattavat työehtosopimusta. Tämän valvontavelvollisuuden täyttämiseen kuuluu myös TES:n 6 :n mukainen Rakennusliiton asiamiesten oikeus käydä työpaikalla työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa sovittuaan käynnistä työmaan johdon kanssa. Jos sopimukseen osalliset liitot (= INFRA tai RL) tai niiden alayhdistykset (= piiriyhdistykset, aluejärjestöt tai ammattiosastot) eivät täytä valvontavelvollisuuttaan, työtuomioistuin voi tuomita rikkoneen osapuolen eli niin liiton kuin alayhdistyksenkin työehtosopimuslain 9 :n mukaiseen enintään euron hyvityssakkoon. Työehtosopimuksella turvataan suuren työntekijämäärän palkka- ja työehtoihin liittyvät edut ja samalla sillä turvataan myös työrauha. Tämä tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksen voimassa ollessa kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kiellettyjä. Työtuomioistuin voi tuomita työehtosopimukseen osallisen liiton, sen alayhdistyksen tai työnantajan laittomaan työtaistelutoimenpiteeseen ryhtymisestä työehtosopimuslain 9 :n mukaiseen, enintään euron hyvityssakkoon Työehtosopimuksen määräykset henkilöstötiloista, työkalujen säilyttämisestä ja turvavarusteista TES 34 Henkilöstötilat ja työkalujen säilyttäminen 1. Henkilöstötilat Rakennustyömaiden henkilöstötilat tulee järjestää työministeriön päätöksen rakennustyömaiden henkilöstötiloista (977/94) mukaisesti. Työministeriön päätöstä noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana. Päätöksen rikkomisesta voidaan vaatia työtuomioistuimessa hyvityssakkoseuraamuksia vain, jos työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö tai työntekijä on tehnyt puutteista ilmoituksen työnantajalle, eikä työnantaja ole korjannut puutteita viipymättä. Rakennustyömaiden henkilöstötiloja koskeva työministeriön päätös (977/94) löytyy osoitteesta 12

15 2. Työkalusuojat Työkalujen säilyttämistä varten on varattava riittävä ruokailu- ja vaatesuojasta eristetty lukittava tila. 3. Vakuutusvelvollisuus ja vastuu työkaluista Työnantaja vakuuttaa murron ja tulipalon varalta työntekijän vaatteet ja työkalut, joiden arvosta sovitaan paikallisesti. Työnantajan työkalut on vietävä niille varattuun paikkaan, jolloin niistä vastaa työnantaja. Työnantaja vastaa myös työntekijän työkaluista, mikäli niitä säilytetään työkalusuojassa. Muun rikoksen kuin murron kautta kadonneesta omaisuudesta työnantaja ei vastaa. TES 35 Turvavarusteet Työnantaja antaa työntekijän käyttöön työtehtäviin tarpeen mukaan soveltuvat henkilösuojaimet, turvavaatteet ja -käsineet sekä suojakypärän alusmyssyn. Turvavaatteisiin luetaan myös sadevaatteet, lämpöasu ja turvakengät. Sadevaatteet ja lämpöasu annetaan, mikäli työntekijä muutoin kuin satunnaisesti työskentelee kastelevissa olosuhteissa tai jatkuvasti kylmissä olosuhteissa. Työnantaja hankkii erityistä tarkkuutta vaativissa ja erityisen pölyisissä tehtävissä työskentelevälle, vähintään neljä kuukautta työsuhteessa olleelle, työntekijälle optisesti hiotut suojalasit. Tarvittaessa työterveyshuolto määrittelee tarvitaanko edellä mainitussa työssä optisesti hiottuja suojalaseja. Työntekijä hankkii silmälasireseptin. Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot). Edellä mainitut turvavarusteet ovat työnantajan omaisuutta. Saadessaan jonkin uuden turvavarusteen sekä työsuhteen päättyessä työntekijän on palautettava entiset työnantajalle. Työnantaja huolehtii niiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, jollei paikallisesti sovita toisin. Työnantajan harkinnassa on, minkälaiset turvavarusteet hän katsoo tarkoituksenmukaisimmiksi ja kuinka niiden jako käytännössä suoritetaan. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijällä on käytettävissä työtehtäviin soveltuvia turvavaatteita ottaen huomioon niiden kunnossa- ja puhtaanapidon Paikallinen sopiminen Työehtosopimuksen 5 sisältää säännöksiä ns. paikallisesta sopimisesta. Tämä TES:n mukainen paikallisen sopimisen mahdollisuus koskee ainoastaan INFRAn jäsenyrityksiä. Paikallista sopimusta eivät voi tehdä työehtosopimuksen nojalla järjestäytymättömät eli INFRAan kuulumattomat yritykset. Työehtosopimuksen mukainen paikallinen sopimus eroaa työsopimuksella sovitusta sopimuksesta seuraavasti: 1) Paikallisesti voidaan sopia ainoastaan niistä asioista, joiden osalta paikallisen sopimisen mahdollisuudesta on työehtosopimuksessa erikseen sovittu. 13

16 2) Paikallinen sopimus on aina irtisanottavissa ilman erityistä irtisanomisperustetta, kun taas työsopimuksella tai muutoin sovittu ehto ei ole vaan edellyttää aina erityistä lain/tes:n mukaista irtisanomisperustetta. 3) Paikallisella sopimuksella voidaan poiketa työsopimuslain ja TES:n määräyksistä, mikäli työsopimuslaissa on niin säädetty tai TES:ssa on niin sovittu. 4) Kirjallisesti tehty paikallinen sopimus on osa työehtosopimusta. Työnantajaliitolla ja työntekijäliitolla on paikallisesti sovitun ehdon osalta samat valvontavelvoitteet kuin työehtosopimusten määräysten osalta muutoinkin. Paikallisesti sovittavat asiat Työehtosopimuksessa on erikseen mainittu asiat, joista voidaan paikallisesti sopia. Tässä soveltamisoppaassa on asiasta vielä maininta kunkin kohdan osalla erikseen. Paikallisesti sovittavia asioita ovat seuraavat: Ruokatunnin pituus ½ tunniksi. Keskimääräinen työaika työtuntijärjestelmän mukaan. Keskimääräisen työajan käyttäminen ruoppaustöissä. Hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksien käyttäminen. Poikkeaminen keskeytymättömän kolmivuorotyön määräyksistä. Lomarahan maksamisen siirtäminen. Pekkaspäiväkorvauksen maksaminen prosentilla (4,7 %). Matkakustannusten korvaaminen paikallisesti sovitulla yrityksen matkustussäännöllä tai paikallisesti kirjallisesti toisin sopien. Matkan mittaamisen lähtökohta. Yötyön tekeminen TES 14 :n mukaan. Työsuojelusopimuksen työpaikan käsite ja yhteistoimintaelimet. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tarvitsemat toimistotarvikkeet, käytännön järjestelyt (atk-laitteet, niihin liittyvät ohjelmat ja internet-yhteys). Työkohtaisen lisän sopiminen määräaikaiseksi määrättyä työtä tai työkohdetta koskevaksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi. Lomarahan vaihtaminen vapaaksi Lomarahan maksamisajankohta Takaisinottovelvoitteen sopiminen yrityskohtaisen luottamusmiehen kanssa koskemaan vain sellaisia työmaita, joissa työntekijä voi käydä päivittäin työssä vakituisesta asunnostaan paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen. Sopiminen menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Paikallisen sopimuksen tekeminen Työehtosopimuksen mukaan paikallinen sopiminen voidaan tehdä työnantajan ja (1) yksittäisen työntekijän tai (2) työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kesken. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä kaikkia luottamusmiehen edustamia työntekijöitä. Työsuojeluyhteistyötä koskevissa asioissa henkilöstöä edustaa luottamusmiehen sijasta työsuojeluvaltuutettu. Työaikojen osalta paikallinen sopimus tehdään ensisijaisesti työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa. 14

17 Yksilötasolla paikallisen sopimuksen voi solmia työryhmä tai yksittäinen työntekijä, kun hän työtehtävänsä luonteen takia joutuu työskentelemään pääsääntöisesti yksin. Keskimääräistä työaikaa koskevasta paikallisesta sopimuksesta ks. TES 10. Paikallinen sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva paikallinen sopimus voidaan aina irtisanoa enintään kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei lyhyemmästä irtisanomisajasta ole sovittu. Keskimääräisen työaikajärjestelmän mukaista paikallista sopimusta työajan tasoittumisesta työtuntijärjestelmän mukaisesti ei kuitenkaan voida irtisanoa päättymään kesken tasoitusjakson. Sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Keskimääräistä työaikaa koskevan paikallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen. Todisteluongelmien välttämiseksi paikallinen sopimus on suositeltavaa tehdä aina muulloinkin kirjallisesti. Jos sopimus on tehty kirjallisena, se on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo on päättynyt. Paikallisen sopimisen tulee perustua työnantajan ja työntekijöiden aidolle sopimiselle, eikä työnantaja voi yksipuolisesti sanella sopimuksen. Sopimisen kohteena olevat asiat ovat erityisesti työnantajille tärkeitä ja niillä voidaan parantaa esimerkiksi työn tuottavuutta. Toisaalta paikallisella sopimisella ei heikennetä työntekijöiden etuja, vaan näin voidaan paremmin huomioida ne erityistilanteet, joita työntekijällä itsellään, työpaikalla yleensäkin ja kussakin työkohteessa voi esiintyä Neuvottelujärjestys Jos työehtosopimuksen voimassa ollessa syntyy työntekijän ja työnantajan kesken TES:n soveltamisesta ja tulkinnasta sellaista erimielisyyttä, josta he eivät pääse keskenään neuvotellen sovintoon, työpaikalla on laadittava muistio, josta ilmenevät erimielisyyden kohde sekä työnantajan ja työntekijän näkemys asiasta. Tämän jälkeen asia siirretään INFRA ry:n ja Rakennusliitto ry:n ratkaistavaksi. Elleivät liitotkaan pääse asiasta yksimielisyyteen, asia voidaan ratkaista työtuomioistuimessa. Mikäli INFRA ry:n jäsenyrityksen palveluksessa oleva työntekijä ei ole Rakennusliiton jäsen, riita-asia ratkaistaan työnantajan kotipaikan käräjäoikeudessa. Neuvottelujärjestys työriita-asioissa on kaavamaisesti esitettynä seuraava: 1. Työntekijä Esimies 2. Luottamusmies Työnantaja tai tämän edustaja 3. Rakennusliiton INFRA ry:n aluejärjestö piiriyhdistys 4. Rakennusliitto INFRA ry 5. (Työtuomioistuin) Kaikki työriidat tulee pyrkiä ratkaisemaan neuvottelujärjestyksen mukaisesti ja ensisijaisesti paikallisesti neuvotellen. Liittojen väliset neuvottelut on pyrittävä myös mahdol- 15

18 lisuuksien mukaan käymään ensin paikallisesti piiriyhdistys- ja aluejärjestötasolla, koska paikallinen asiantuntemus saattaa usein ratkaisevasti helpottaa asian selvittelyä ja menettelyllä vältetään esimerkiksi tarpeetonta matkustamista Työnjohto-oikeus TES:n 4 :n mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työhön ottamisessa on syytä kiinnittää huomiota työsuhteen ehdoista sopimiseen. Työnantajan työnjohto-oikeus tarkoittaa sitä, että työnantajalla on oikeus määrätä työn johtamisesta ja valvomisesta eli määrätyissä rajoissa työnantaja määrää missä, milloin ja miten työsuoritus tehdään. Työnantaja voi määrätä myös mm. vuosilomien ja työajanlyhennysvapaiden ajankohdat. Työnvalvonta tarkoittaa puolestaan työnantajan oikeutta valvoa, että työ suoritetaan annettujen työn suorittamista koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijä on velvollinen noudattamaan työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamia määräyksiä Järjestäytyminen Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin. Sillä seikalla, mihin työntekijäliittoon työntekijä on järjestäytynyt, ei ole merkitystä sen suhteen, mitä työehtosopimusta hänen työsuhteeseensa sovelletaan. Jos työntekijä työskentelee INFRAn jäsenyrityksessä, sovelletaan työsuhteeseen pääsääntöisesti maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta riippumatta työntekijän järjestäytymisestä. 1.2 Työsopimus Työsopimuksen tekeminen Työsopimus voidaan työsopimuslain mukaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimus on suositeltavaa tehdä kirjallisesti, mutta suullinenkin sopimus sitoo sopimuksen osapuolia yhtä lailla. Suullisten sopimusten osalta ongelmia saattaa ilmetä, jos syntyy erimielisyyttä siitä, mistä on sovittu (liitteenä malli työsopimuksesta/työhönottolomakkeesta). Työsopimus voidaan tehdä joko toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Sellaiset työsuhde-etuudet, jotka on sidottu työsuhteen kestoon esim. irtisanomisajan pituus tai sairausajan palkka, lasketaan varsinaisesta työnteon aloittamisesta. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättymisajankohtaa ei ole ennalta määritelty. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Lain mukaan lähtökohtana on siis pysyvä työsuhde. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. 16

19 Toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen aikana voidaan tehdä palkkausta tai muita työsuhteen ehtoja koskevia määräaikaisia sopimuksia, joilla sovitaan esim. tietty työ tehtäväksi urakkapalkalla. Tällaiset sopimukset eivät muuta taustalla olevaa toistaiseksi voimassaolevaa sopimusta, jossa sovitut ehdot tulevat voimaan uudelleen em. kaltaisen palkkasopimuksen päätyttyä. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työnantaja voi lomauttaa työntekijän tai osapuolet voivat päättää työsuhteen irtisanomalla tai purkamalla sen työsopimuslain mukaisilla perusteilla. Määräaikainen työsopimus Määräaikaisia ovat sellaiset työsopimukset, joiden päättyminen määräytyy objektiivisin perustein, kuten ennalta sovitun päivämäärän, tietyn tehtävän loppuunsaattamisen tai tietyn tapahtuman perusteella. Rakennusalalla määräaikaisuuden päättymisen määrittää tavanomaisesti työmaan tai työn kesto. Sekä tiettynä päivänä päättyväksi sovittu että määrättyä työtä koskevaksi sovitut työsopimukset ovat molemmat määräaikaisia työsopimuksia. Jos työsopimuksen tekohetkellä ei ole tiedossa tarkka päivämäärä, jolloin työsuhde päättyy, työantajan on ilmoitettava työntekijälle työsopimuksen päättymisestä viipymättä päättymisajankohdan tultua hänen tietoonsa. Määräaikainen sopimus on tehtävissä ainoastaan silloin, kun siihen on perusteltu syy. Ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassaolevana. Laissa ei luetella perusteltuja syitä määräaikaisuudelle. Perusteluina syinä voidaan pitää työn luonnetta, sijaisuutta, harjoittelua tai muu näihin rinnastettavaa syytä sekä muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvää perustetta. Rakennusalalla selvästi rajattavissa oleva työkokonaisuus, esim. työmaan kestoaika tai työn kausiluonteisuus ovat yleensä laissa tarkoitettuja syitä määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen. Määräaikainen työsopimus päättyy ilman eri irtisanomista määräajan päätyttyä tai sovitun työn tultua suoritetuksi. Määräaikaista työsopimusta ei voida irtisanoa taloudellisella tai tuotannollisella perusteella eikä myöskään henkilösyyllä. Myöskään työntekijä ei voi irtisanoa määräaikaista sopimusta. Määräaikainen työsuhde voidaan purkaa tai käsitellä purkautuneena lain edellytysten täyttyessä. Määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei voida lomauttaa, ellei työntekijä ole vakituisen työntekijän sijainen ja vakituinen työntekijä voitaisiin lomautta. Jos työsopimuksen osapuolten välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan jatkuneen työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta yhdenjaksoisena. Jokaiselle määräaikaiselle työsopimukselle on oltava oma, objektiivisesti arvioitavissa oleva peruste määräaikaisuudelle. Mikäli tehdään useampi määräaikainen työsopimus peräkkäin, jokainen edellyttää oman perusteensa (esim. sijaisuus, tietty projekti tai urakka tms.). Työsopimuslakiin on lisätty säännös (TSL 1:3 a ), joka mahdollistaa määräaikaisen työsopimuksen tekemisen ilman perusteltua syytä enintään vuoden ajaksi, jos palkattava henkilö on ollut TE-toimiston ilmoituksen perusteella yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Pitkäaikaistyöttömän kanssa tehtävän määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Säännös mahdollistaa myös sen, että työnantaja tekee pitkäaikaistyöttömän kanssa useita alle vuoden mittaisia määräai- 17

20 kaisia työsopimuksia. TSL 1:3 a :n mukaan sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta enintään kahdesti. Sopimuksia voi siis olla enintään kolme, ja viimeisen sopimuksen tulee alkaa ennen kuin ensimmäisen sopimuksen alkamisesta on kulunut yhtä vuotta. Sopimusten yhteenlaskettu kesto saa olla enintään yksi vuosi. Työkokeilusopimus alkaen luottamusmiehen kanssa voidaan paikallisesti sopia yrityksessä noudatettavasta menettelystä alalle ensimmäistä kertaa tulevan henkilön työkokeilusta. Tämä yrityskohtainen sopimus on voimassa työehtosopimuskauden loppuun asti. Yrityskohtaisessa sopimuksessa on sovittava seuraavista ehdoista: Työkokeiluun osallistuvan työntekijän työkokeilusopimus tehdään kuudeksi kuukaudeksi. Työkokeilusopimus voidaan tänä aikana molemmin puolin purkaa kuten koeaikainen työsopimus. Työkokeiluaikana työntekijän tuntipalkka voidaan sopia työehtosopimuksen aikapalkoista poiketen kuitenkin niin, että se on vähintään 6,00 euroa tunnilta. Tuntipalkan lisäksi työehtosopimuksessa maksettavaksi määrätyt lisät maksetaan normaalisti työehtosopimuksen mukaan. Samalla kun yrityksessä työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan yrityskohtaisesta työkokeilumenettelystä, nimetään myös ammattityöntekijä, jonka tehtävänä on työkokeilijan opastaminen ja perehdyttäminen. Samalla sovitaan miten opastaminen ja perehdyttäminen toteutetaan. Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT ovat sopineet, että työkokeilussa noudatetaan seuraavia periaatteita: Yrityksen edustaja ja pääluottamusmies tai yrityskohtainen luottamusmies sopivat raamisopimuksen työkokeilun käyttöönotosta. Molempien sopijaosapuolten on hyväksyttävä työkokeilijoiden ottaminen yritykseen ja kokeilussa noudatettavat periaatteet. Pääluottamusmieheen ei saa kohdistaa minkäänlaisia sopimattomia menettelyjä, vaikka tämä kieltäytyisi sopimuksen tekemisestä. Raamisopimus tehdään kirjallisesti ja molemmat osapuolet allekirjoittavat sen. Ennen raamisopimuksen allekirjoittamista yritykseen ei voi palkata työkokeilijoita. Raamisopimuksessa sovitaan periaatteista, joilla työkokeilijoita yritykseen otetaan. Työkokeilijan kanssa tehtävässä työsopimuksessa sovitaan työkokeilijan työtehtävät ja osoitetaan hänelle hänen opastajansa. Liitot suosittelevat, että jokaista työkokeilijaa kohden on yksi opastaja. Työkokeilijan ohjaus ja opastus tehtäväänsä pyritään suorittamaan työn yhteydessä. Opastajan tehtävästään saamasta mahdollisesta korvauksesta sovitaan yrityksen ja pääluottamusmiehen välisessä raamisopimuksessa tai paikallisesti työkohteessa, johon kokeilija otetaan. Työkokeilijan työsopimus tehdään aina kuudeksi kuukaudeksi eikä sitä saa pilkkoa osiin. Ennen työsopimuksen tekemistä yrityksessä on harkittava, riittääkö työkokeilijalle töitä koko sopimuskaudeksi. Mikäli tästä ei ole varmuutta, työkokeilijaa ei ole syytä yritykseen ottaa. Raamisopimuksen osapuolet arvioivat, että työkokeilijan työhön ottaminen ei riko yrityksestä lomautettujen, irtisanottujen tai takaisinottovelvoitteen piirissä olevien työntekijöiden oikeuksia. 18

21 Työkokeilijaksi voi tulla vain henkilö, jolla ei ole aikaisempaa rakennusalan kokemusta. Mikäli työkokeilijalla on kesken jääneitä rakennusalan opintoja, raamisopimuksen osapuolet harkitsevat, voidaanko henkilö tästä huolimatta ottaa työkokeilijaksi. Sama henkilö voi tehdä vain yhden työkokeilusopimuksen rakennusalalle. Rakennusalalla tarkoitetaan Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus RT:n kaikkien sopimusalojen käsittämää kokonaisuutta. Jos työsopimus puolin tai toisin päätetään, se tapahtuu samoilla perusteilla kuin koeaikaisen työsopimuksen purkaminen ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Sen jälkeen purku voi tapahtua normaaleilla työsopimuslain mukaisilla purkuperusteilla tai erikseen sopimalla. 19

22 Koeaikapurkuilmoitukseen laitetaan työsuhteen päättymisen perusteeksi vain koeaika eikä mitään muuta. Työkokeilijan on työvoimatoimistolle tehtävään selvitykseen syytä ilmoittaa päättymisen perusteeksi myös ainoastaan koeaika. Näin vältetään väärinymmärrykset työvoimaviranomaisten kanssa eikä työkokeilijalle aiheudu perusteettomia työttömyysturvan karensseja. Ennen työn aloittamista työkokeilijalle hankitaan työturvallisuuskortti ja työssä tarvittavat työ- ja suojavarusteet sekä veronumeron sisältävä kuvallinen tunniste. Työmaaperehdytys hoidetaan yrityksen normaalin käytännön mukaisesti. Työkokeilijalle maksetaan palkkaa vähintään 6 euroa tunnilta sekä kaikki muut palkanlisät ja korvaukset (mm. matkakustannusten korvaukset ja päivärahat) sekä sosiaalivakuutusmaksut työehtosopimuksen ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Työkokeilijan työsuojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota Työsopimuksen sisältö Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Jos työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan kanssa toistuvasti samoin ehdoin, on työnantajan annettava selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Sopimussuhteiden toistuessa selvitystä ei tarvitse antaa uudelleen, elleivät ehdot muutu. Selvitys voidaan antaa yhdellä tai useammalla asiakirjalla tai viittaamalla työsuhteessa sovellettavaan lakiin tai työehtosopimukseen. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin: 1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka, 2) työnteon alkamisajankohta, 3) määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste, 4) koeaika, joka on työehtosopimuksen mukaan enintään 4 kuukautta, 5) työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa, 6) työntekijän pääasialliset työtehtävät, 7) työhön sovellettava työehtosopimus, 8) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi, 9) säännöllinen työaika, 10) vuosiloman määräytyminen, 11) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste, 12) vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot. Tämä selvitys voidaan antaa yhdellä tai useammalla asiakirjalla taikka viittaamalla ko. työsuhteessa sovellettavaan työehtosopimukseen tai lakiin Työsopimuksen hiljainen pidentyminen Työsopimussuhde pidentyy hiljaisesti ja jatkuu toistaiseksi voimassa olevana, mikäli työntekijän sallitaan jatkaa työskentelyään sen jälkeen, kun määräaikainen työsopimus 20

23 1.2.4 Koeaika on päättynyt tai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on irtisanottu ja irtisanomisaika kulunut loppuun. Sekä määräaikaiseen että toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen voidaan sopia koeaika. Koeajasta on sovittava nimenomaisesti työsopimuksessa. Koeajan tarkoitus on antaa sekä työnantajalle että työntekijälle aikaa harkita, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia. Koeajan aikana on pystyttävä esimerkiksi arvioimaan, vastaako työntekijän osaaminen työtehtävässä edellytettävää osaamista tai onko hän soveltuva kyseiseen työhön. Koeajan pituus on maa- ja vesirakennusalan tes:n mukaan enintään 4 kuukautta toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään 8 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. Jos työsuhde kestää esimerkiksi kuusi kuukautta, koeaika saa olla enintään kolmen kuukauden pituinen. Jos lyhyen määräaikaisen työsuhteen (alle 8 kk) kesto on sidottu tiettyyn työhön tai työkohteeseen eikä sen tarkkaa päättymispäivää tiedetä, on koeajan enimmäispituus puolet työsuhteen arvioidusta kestosta. Työsopimukseen on aiheellista merkitä koeajan tarkka päättymispäivä sekä työsuhteen arvioitu kesto. Työsuhteen kesto on koeajasta huolimatta tällaisissa tilanteissa aina arvio ja määräaikaisuus voi päättyä koeajan pituudesta riippumatta jonakin muuna kuin arvioituna päivänä. Arviota kestosta ei saa kuitenkaan käyttää koeaikamääräyksen kiertämiseen, vaan sen tulee perustua todelliseen arvioon työn kestosta. Koeaikana työsopimus voidaan purkaa ilman työsopimuslain mukaisia irtisanomis- tai purkamisperusteita kumman tahansa osapuolen aloitteesta. Koeaikapurku on tehtävä koeajan aikana. Purkamisperuste ei saa olla epäasiallinen. Purkaminen ei ole koeajan tarkoituksen mukaista, jos se tehdään työvoiman vähentämiseksi. Koeaikapurkua ei siis voi tehdä taloudellisella ja tuotannollisella perusteella. Työsopimuksessa ei voida sopia koeajasta silloin, kun työntekijä tulee kahden vuoden kuluessa saman työnantajan palvelukseen vastaavankaltaisiin tehtäviin, joissa hän on aikaisemmin ollut. Huom: Työsopimuslain mukainen koeaika pitenee kuuteen kuukauteen Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta niihin aloihin, joissa koeajan pituudesta on sovittu työehtosopimuksissa, joten maa- ja vesirakennusalalla koeajan pituus pysyy samana kuin aiemminkin alkaen koeaikaa on mahdollista pidentää työntekijän koeaikaan kohdistuneen poissaolon vuoksi, mikäli poissaoloja on vähintään 30 kalenteripäivää. Jos työntekijä on ollut koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työkyvyttömyyden syyllä tai sairausajan palkanmaksuvelvollisuudella ei ole merkitystä laskettaessa 30 kalenteripäivää. Poissaolon ei tarvitse olla yhdenjaksoinen. 21

24 Koeaikaa ei voida pidentää, mikäli poissaoloja on alle 30 kalenteripäivää. Koeaikaa voidaan pidentää ainoastaan kokonaisina kuukausina (yksi kuukausi/ 30 kalenteripäivän poissaolo), ei tätä lyhyemmissä jaksoissa tai osakuukausin. Koeaikaa voidaan pidentää niin monella kuukaudella kuin koeajan kuluessa on kertynyt 30 kalenteripäivän poissaolojaksoja. Jos työntekijä on poissa esimerkiksi 75 kalenteripäivää, koeaikaa saadaan jatkaa kahdella kuukaudella. Koeaika ei pitene suoraan lain nojalla, vaikka työntekijä olisikin poissa vähintään 30 kalenteripäivää. Koeajan jatkaminen edellyttää aina, että työnantaja ilmoittaa siitä työntekijälle. Ilmoitus on tehtävä ennen koeajan päättymistä. Työsopimuslain mukaan määräaikaisessa työsuhteessa koeaika pidennyksineen saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta Työkunta Työkunnasta on kysymys silloin, kun työntekijät ovat sitoutuneet työkuntana tekemään työtä yhteisesti. Työkuntaa edustaa työnantajaan nähden etumies. Työsuhde syntyy työnantajan ja kunkin työntekijän välille, vaikka etumies voikin allekirjoittaa työsopimuksen koko työkunnan puolesta. Etumiehen allekirjoittama työsopimus ja siihen mahdollisesti työnantajan ja etumiehen sopimat muutokset sitovat kaikkia työkuntaan kuuluvia työntekijöitä Työyhteenliittymä Työyhteenliittymä on kahden tai useamman yrityksen perustama yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on määrätyn rakennusprojektin toteuttaminen yhteisin resurssein. Työyhteenliittymä ei ole erillinen oikeushenkilö, eikä se harjoita erikseen elinkeinotoimintaa. Työyhteenliittymä huolehtii pääsääntöisesti itsenäisesti palkanmaksusta ja muusta henkilöstöhallinnosta eivätkä osakasyritykset tällöin ole työnantajina yhteenliittymässä, vaikka ne viime kädessä vastaavat oikeudellisesti yhteenliittymän velvoitteista. Työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä työyhteenliittymistä. Työyhteenliittymä voi tehdä paikallisia sopimuksia esim. erilaisten käytäntöjen yhteensovittamiseksi. Työyhteenliittymään voidaan siirtää työntekijöitä osakasyrityksistä tai palkata kokonaan uusia työntekijöitä. 1) Osakasyrityksistä työyhteenliittymään siirtyvät työntekijät Osakasyritysten työyhteenliittymään tulevat työntekijät pysyvät osakasyrityksen työntekijöinä ja työskentelevät yhteenliittymässä määräaikaisella palkkasopimuksella. Työsuhde säilyy muutoin muuttumattomana, jollei muuta sovita. Työsuhteen kestoa laskettaessa otetaan huomioon myös yhteenliittymässä työskennelty aika. Vuosiloman pituus ja lomapalkka määräytyy osakasyhtiöissä ja yhteenliittymässä yhteensä työskentelyn ajan perusteella. Myös esimerkiksi sairausajan palkkajaksot, työajan lyhennys ja irtisanomisajat määräytyvät yhteenlasketun työsuhteen keston perusteella. 22

25 Irtisanomisajat määräytyvät yhteenlasketun työsuhteen keston perusteella. Työntarjoamisvelvollisuus, kun työ työyhteenliittymässä päättyy, on sillä osakasyhtiöllä, joka on siirtänyt/lähettänyt/komentanut työntekijän yhteenliittymään 2) Ulkopuolelta yhteenliittymään otettavat työntekijät Työyhteenliittymä voi tehdä työsopimukset omiin nimiinsä. Koska työyhteenliittymä on tarkoitettu yleensä olemaan voimassa vain rajoitetun lyhyehkön määräajan, muodostaa se lähtökohtaisesti perusteen tehdä myös työsopimuksesta määräaikainen. Määräaikaiselle työsuhteelle on kuitenkin aina oltava lainmukainen peruste ja jollei tällaista perustetta ole, on työsopimus toistaiseksi voimassa oleva, vaikka työnantajana olisikin työyhteenliittymä. 23

26 2 TYÖAIKA 2.1 Työajan määrittely Yleistä Työajan määritelmä Työaikaa säätelee työaikalaki. Työaikaa koskevia määräyksiä sisältyy myös maa- ja vesirakennusalan työehtosopimukseen. Seuraavassa on huomioitu työaikalain säännökset ainoastaan siltä osin kuin ne koskevat maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta soveltavia työnantajia. Pääsääntö: Työaikaa on työntekijän työhön käyttämä aika ja se muu aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Lisäksi työaikaan luetaan: 1. Matkaan käytetty aika, jos matkustamista on pidettävä työsuorituksena (ks. tarkemmin 2.1.2) 2. Lepoaika, jos työntekijä ei saa poistua työpaikaltaan. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 7 :n mukaista ruokataukoa ei lueta työaikaan, mutta kahvitauot luetaan työaikaan. (ks. tarkemmin 2.1.3) 3. Varallaoloon rinnastettava oleskelu työpaikalla (tilanteessa, jossa työntekijä on työnantajan käytettävissä työpaikalla, mutta ei voi jostakin työntekijästä riippumattomasta syystä työskennellä). Tällä ei työaikalain mukaan tarkoiteta varallaoloa, vaan kyseessä on normaali työaika. Työaikalain 5 :n mukaan varallaolo tarkoittaa, että työntekijä on asunnossaan tai muualla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Tällaista työaikalain mukaista varallaoloa ei lasketa työaikaan. Varallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä maksettavasta korvauksesta. (ks. tarkemmin 2.1.4) Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaan säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Kappaleessa 2.2 käsitellään tarkemmin, mitä säännöllinen työaika tarkoittaa ja miten se voidaan TES:n mukaan järjestää Matka-ajat Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. Lähtökohtaisesti siis työajaksi ei lueta aikaa, joka kuluu siirtymiseen lähtöpisteestä työn suorituspaikalle ja sieltä takaisin. Matkustustavalla tai matkustamisen määrällä ei ole merkitystä. Mikäli matkaan käytetty aika on samalla työsuoritus, se luetaan työaikaan. Jos matka-aika tämän mukaisesti katsotaan työajaksi, se vaikuttaa myös ylityön kertymiseen. Matka-aika voi olla työaikaa esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: 24

27 1. Kaivokseen laskeutuminen ja sieltä nouseminen. 2. Kuljetus työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan takaisin työnantajan järjestämänä yhteiskuljetuksena. Laissa tarkoitetaan vain sellaista työnantajan määräämää kuljetusta tai kulkemista lähtöpaikasta, johon työntekijän on ehdottomasti saavuttava niin, ettei hänellä ole oikeutta mennä muuta kautta tai muulla kuljetuksella työpaikalle. Jos työnantaja on sen sijaan vain järjestänyt vapaaehtoisen tietystä paikasta tapahtuvan kuljetuksen työpaikalle, mutta työntekijällä, joka ei halua käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen, on oikeus mennä työpaikalle muutakin tietä ja muulla tavalla, kysymyksessä ei ole sellainen matkustaminen, joka olisi työaikaa. Matka-aikaa ei tällöin lueta työaikaan (ei edes siinä tapauksessa, että matkustamisesta olisi sovittu maksettavaksi korvaus). 3. Työsuoritukseksi voidaan katsoa esimerkiksi työnantajan määräyksestä tapahtuva muiden työntekijöiden kuljettaminen. 4. Muutoin matkustaminen voi muodostua työsuoritukseksi lähinnä silloin, kun työntekijä joutuu kuljettamaan moottoriajoneuvoa ja sen mukana työnantajan kuljettavaksi määräämiä, työn tekemistä varten tarkoitettuja tarvikkeita tai muita työntekijöitä. Tällä ei tarkoiteta pienien ammattityökalujen kuljetusta, vaan lähinnä erillisiä laitteita tai koneita, joiden kuljetus työnantajan on järjestettävä ja työnantaja määrää tällaisen kuljetustehtävän tietyn työntekijän työtehtäväksi. 5. Matkustaminen on työaikaa, jos työntekijän työtehtävänä on työkoneen siirtäminen paikasta toiseen (esim. ajoneuvonosturin kuljettaminen työmaalta toiselle). Jos matkustaminen on työsuoritus ja työaikaa, tältä ajalta tulee maksaa palkka ja tarvittaessa ylityökorvaukset, mikäli työaika matkustamisen vuoksi ylittää säännöllisen työajan. Mikäli matka-aikaa ei lueta työajaksi, palkka maksetaan vain työhön käytetyltä ajalta. Mikäli työntekijä kuljettaa muita työntekijöitä työnantajan omistuksessa tai hallinnassa olevalla ajoneuvolla työntekemispaikkaan tai sieltä pois, maksetaan korvauksena kuljettamiseen käytetyltä ajalta työntekijän perustuntipalkka. Maksettava korvaus ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa eikä kuljettamiseen käytettyä aikaa lueta kuljettajan työaikaan. Korvauksen maksaminen edellyttää joko työnantajan nimenomaista määräystä tai olosuhteiden on muutoin oltava sellaiset, että kyseessä on työnantajan määräykseen rinnastuva velvollisuus kuljettaa ajoneuvoa. Korvausta ei makseta esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja on antanut auton työntekijöiden käyttöön ja työntekijät sopivat keskenään yhteiskuljetuksesta tai jossa työnantaja on järjestänyt vapaaehtoisen yhteiskuljetuksen. Käytännössä korvaus tulee kyseeseen tilanteessa, jossa työnantaja joko määrää tai muutoin on selkeästi pääteltävissä, että työntekijän tehtäviin kuuluu hakea tai viedä muita työntekijöitä työnantajan omistamalla tai hallinnoimalla ajoneuvolla työmaalle tai sieltä pois. Erilaiset vapaaehtoiset järjestelyt tai työnantajan tarjoama mahdollisuus yhteiskuljetukseen eivät aiheuta työnantajalle korvausvelvollisuutta. Esimerkkejä: 25

28 Työnantaja on antanut työntekijöiden käyttöön auton. Työntekijät kokoontuvat vapaaehtoiseen kokoontumispaikkaan esimerkiksi huoltoasemalle, josta lähtevät yhdessä työmaalle. Kyse on vapaaehtoisesta kuljetuksesta, josta ei makseta kuljettajalle eikä kyydissä oleville työntekijöille korvausta ja työaika alkaa vasta, kun työntekijät aloittavat työt työmaalla. Työnantaja antaa työntekijän käyttöön auton ja kehottaa työntekijää noutamaan tietyt työntekijät esimerkiksi heidän kotoaan ja kuljettamaan heidät työmaalle. Kyse on joko työnantajan nimenomaisesta määräyksestä tai olosuhteet osoittavat, että kyseessä on työnantajan määräykseen rinnastuva velvollisuus kuljettaa ajoneuvoa. Kuljettajalla maksetaan edellä esitetyllä tavalla korvaus kuljettamiseen käytetyltä ajalta. Kyydissäolijoille ei makseta korvausta. Työaika alkaa vasta, kun työntekijät aloittavat työt työmaalla. Matka-ajalta voi tulla maksettavaksi myös matka-ajan palkka. TES:n mukaan matkaajan palkkaa maksetaan vain seuraavassa tilanteessa: Työntekijälle, jolla ei ole varsinaista (kiinteää) työpaikkaa, on TES 23 :n mukaan maksettava yöpymistä edellyttäviltä matkoilta matka-ajalta korvauspalkka työmaan alkaessa ja päättyessä. Matka-ajan palkkaa maksetaan siis kerran työmaata kohden. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän, III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena. Tässä tarkoitettu matka-aika ei kuitenkaan ole työaikaa, eikä ko. aikaa lasketa mukaan laskettaessa ylityötuntien kertymistä. Pääsääntö: Matkustamista ennen työnteon aloittamista ja matkustamista työnteon päättämisen jälkeen ei lueta työaikaan Lepoajat Työaikalain 4 :n 2 momentin nojalla työaikaan luetaan sellaiset lepoajat työn lomassa, joiden aikana työntekijällä ei ole oikeutta vapaasti poistua työpaikalta. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 12 :ssä säännelty ruokatauko luetaan työaikaan vain siinä tapauksessa, että työntekijälle on nimenomaan ilmoitettu, ettei hän saa poistua työpaikaltaan. Tällöin on muistettava säännöllisen vuorokautisen työajan enimmäismäärä 8 tuntia, johon tässä tapauksessa sisältyy edellä mainittu ruokatauko. Työehtosopimuksen 12 :n 3. kohdassa mainitut kahvitauot sen sijaan luetaan työehtosopimusmääräyksen nojalla aina työaikaan. Moottoriajoneuvon kuljettajille työaikalain mukaan annettavaa 30 minuutin pituista taukoa ei lueta työaikaan, jos kuljettaja voi sen aikana poistua työpaikalta. Tämä tauko pidettäneen useimmiten samalla ruokailutauon kanssa mainitun tauon kestäessä, eikä erillistä taukoa siten tule pidettäväksi Varallaolosta Työaikalain (TAL 5 ) mukainen varallaolo tarkoittaa työntekijän olemista asunnossaan tai muualla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Työaikalain 5 :n asuntovarallaoloajaksi katsotaan vain sellainen päivystäminen, jolloin työntekijä ei saa lainkaan poistua asunnostaan. Asuntovarallaoloon käytetystä ajasta vähintään puolet on korvattava joko rahalla tai vastaavalla (= ½ varallaoloajasta) säännöllisenä työaikana annettavalla vapaa-ajalla. Muun eli asuntovarallaoloa lievemmän varallaolon osalta ei ole kiinteää korvausperustetta vaan työnantajan ja työntekijän tulee sopia korvauksesta erikseen. Asuntovarallaoloa lievemmästä varallaolosta on kysymys esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä on 26

29 velvollinen olemaan matkapuhelimella tavoitettavissa ja saapumaan kutsun saatuaan esimerkiksi tunnin tai kahden tunnin kuluttua työhön. Harkittaessa tällaisesta varallaolosta maksettavaa korvausta on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaaajan viettämiselle aiheutuvat rajoitukset. Varallaolosta ja sen korvaamisesta tulee aina sopia erikseen. Työntekijän ei ole pakko suostua varallaoloon, mutta suostuessaan siihen hänen on tällöin oltava sopimuksen mukaisesti varallaoloaikana joko asunnossaan tai muualla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Hoidon alueurakoinnin osalta varallaolosta ja siitä suoritettavasta korvauksesta on sovittu erikseen työehtosopimuksella (ks ). 2.2 Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on TES:n 9 :n mukaan enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan pituus sisältää siis sekä vuorokautisen että viikoittaisen rajoituksen. Molempia rajoituksia sovelletaan rinnakkain. Näiden aikojen ylittävä työaika on vastaavasti vuorokautista tai viikoittaista ylityötä. Paikallisesti voidaan sopia myös pidemmästä vuorokautisesta tai viikoittaisesta työajasta, ks Pääsääntö säännöllisen työajan osalta on 8 h päivässä ja 40 tuntia viikossa. Työntekijän kanssa voidaan sopia myös 8 tuntia lyhyemmästä työpäivästä tai alle viiden työpäivän työviikosta. Mikäli sovitaan säännöllisten työaikojen osalta 8 tuntia lyhyemmästä työpäivästä tai alle viiden työpäivän työviikosta tulee huomioida, että työntekijän työajat on sovittava siten, että työntekijä tietää, milloin ja miten pitkiä hänen työpäivänsä on. Alalla toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäivät ja työtunnit. Tämä määräys ei koske eläkeläisiä, opiskelijoita ja muita vastaavassa asemassa olevia vain omasta halustaan satunnaisia työpäiviä tekeviä. Määräystä ei myöskään sovelleta tilanteissa, joissa päivittäisten työtuntien määrittely työn luonteen vuoksi on mahdotonta (esim. tien hoito) tai muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ei voi työskennellä (esim. sääesteet). Työajan siirtäminen on mahdollista sitä koskevien määräysten mukaisesti. Tätä määräystä sovelletaan myös vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa työsopimuslain määrittelemällä tavalla. Säännöllisen työajan käsite ei määrittele sitä, kuinka työaika sijoitetaan. Työajan sijoittamista rajoittavat mm. maa- ja vesirakennusalan sunnuntai- ja yötyötä koskevat määräykset. Ks. työajan sijoittamisesta 2.3. Työajan käyttämiseksi mahdollisimman tehokkaasti voidaan säännöllinen työaika työehtosopimuksessa ja työaikalaissa mainituin edellytyksin järjestää myös pääsäännöstä poikkeavasti. Maa- ja vesirakennusalalla on useita eri tapoja järjestää säännöllinen työaika: Pääsääntö: 8 h/pvä ja 40 h/vko (TES 9 1. kohta) Myös esim. 7,5 h/pvä ja 37,5 h/vko on mahdollinen 27

30 Paikallisesti sovittu keskimääräinen työaika: 40 h/viikko, max. 20 viikon tasoitusjakso, enintään 10 h/pvä ja 50 h/vko tai poikkeuksellisesti 12 h/pvä ja yli 50 h /vko (TES 10 ) Jaksotyö eräissä erikseen mainituissa töissä: Työaika on kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tai kolmen viikon ajanjaksona enintään 120 tuntia (TES 9 3. kohta, TAL 7 ) Keskimääräinen viikkotyöaika kolmivuorotyössä: 40 h/vko, max. 5 viikon tasoitusjakso (TES 9 2. kohta) Lisäksi maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen liitesopimukset mahdollistavat työaikajärjestelyt tietyissä työtehtävissä: Hoidon alueurakoinnin työaikamääräykset: 40 h/viikko, max. 52 viikon tasoitusjakso, enintään 10 h/pvä ja 50 h/vko (oma sopimus TES:n liitteenä) Teollisuuslaitosten prosessin osana tehtävän jatkuvan 2-vuorotyön työaika: 36,4 h/vko, max. vuoden tasoitusjakso (oma sopimus TES:n liitteenä) Teollisuuslaitosten prosessin osana tehtävän keskeytymättömän 3- vuorotyön työaika: 34,9 h/vko, max. vuoden tasoitusjakso (oma sopimus TES:n liitteenä) Ruoppaustyön työaika 40 h/viikko, max. 12 h/vrk 4 viikon ja ulkomaantyössä 8 viikon tasoitusjaksolla (oma sopimus TES:n liitteenä) Pääsääntö: 8 h / pvä, 40 h / vko Pääsääntöisesti työaika järjestetään siten, että se on enintään 8 h/pvä ja 40 h/vko. Tyypillisin esimerkki pääsäännön mukaisesta työajasta on viisi 8 tunnin pituista työpäivää maanantaista perjantaihin. Työehtosopimuksen 11 :n mukaan lauantai on pääsääntöisesti vapaapäivä, mutta työaika on mahdollista järjestää myös siten, että työpäivät ovat esimerkiksi tiistaista lauantaihin. Tämä on kuitenkin poikkeuksellinen työaikajärjestely. On myös mahdollista teettää työtä kuutena päivänä viikossa siten, että säännöllinen työaika on kuitenkin enintään 40 tuntia viikossa. Työaikalain mukaan viikkolepo on annettava ensisijaisesti sunnuntaina. Ellei muuta ole paikallisesti tai yksittäisen työntekijän osalta erikseen sovittu, työaika määräytyy pääsäännön mukaisesti Paikallisesti sovittu keskimääräinen työaika Työajasta voidaan TES 10 :n mukaan sopia paikallisesti siten, että säännöllinen työaika tasoittuu enintään 20 viikon aikana keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Päi- 28

31 vittäinen työaika voi tällöin olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen työaika enintään 50 tuntia. Poikkeuksellisesti voidaan sopia pidemmästäkin vuorokautisesta ja viikoittaisesta työajasta. Vuorokautinen säännöllinen työaika ei saa tällöin ylittää kuitenkaan 12 tuntia. Tämän poikkeuksellisen työajan käyttäminen edellyttää INFRAn ja Rakennusliiton vahvistusta ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön. Keskimääräisen työaikajärjestelyn tarkoitus Työajan sijoittamisella voidaan edistää työn tuottavuutta samoin kuin työntekijöiden työaikaa koskevien toivomusten toteutumista. Työaikajärjestelyt voivat tarvittaessa vaihdella esim. vuoden eri aikoina, työmaan sijainnin tai olosuhteiden mukaan, tilaajan tai viranomaisten määräyksestä, työkone- tai työntekijäkohtaisesti tai ryhmittäin samoin kuin tehtävän työn perusteellakin. Esimerkkeinä tällaisista ovat työt syrjäisillä työmailla, lyhyehköt tiukka-aikatauluiset urakat, tehdaslaitosten seisokkien aikana tehtävät työt, liikennejärjestelyiden vaatimat poikkeukselliset työt ja sulanmaan aikana tehtävät työt. Paikallisesti sovittu keskimääräinen työaikajärjestely on vaihtoehtoinen työehtosopimuksen työaikamääräysten kanssa. Jos työaikajärjestelystä ei ole paikallisesti sovittu, noudatetaan työehtosopimuksen työaikamääräyksiä. Keskimääräisen työajan käyttäminen edellyttää paikallista sopimista Keskimääräisen työajan käyttämisestä sovitaan työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten (TES 5 ) mukaisesti seuraavin tarkennuksin (TES 10 ): 1) Sopimuksen tulee olla aina kirjallinen. 2) Sopimus tehdään ensisijaisesti työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa. 3) Yksilötasolla paikallisen sopimuksen voi solmia työryhmä tai yksittäinen työntekijä, kun hän työtehtävänsä luonteen vuoksi joutuu työskentelemään pääsääntöisesti yksin. 4) Työryhmän tai yksittäisen työntekijän solmima paikallinen sopimus ei saa olla ristiriidassa työnantajan ja luottamusmiehen kesken mahdollisesti solmitun työaikoja koskevan ns. raamisopimuksen kanssa. 5) Yksilötason paikallisesta sopimuksesta on tiedotettava luottamusmiehelle. Luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita hän edustaa. Tästä huolimatta työntekijä, joka itse ei ole ollut sopijana on kuitenkin oikeutettu noudattamaan aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työnantajalle viimeistään kahta päivää ennen paikallisen sopimuksen soveltamista. Jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä, työntekijöiden kanssa suositellaan pidettäväksi yhteinen selvitystilaisuus, jossa asia käsitellään. Paikallinen sopiminen voidaan tehdä kaksivaiheisena. Ensin sovitaan keskimääräisen työaikajärjestelyn aloittamisesta, missä yhteydessä voidaan sopia järjestelyn "raamit". Tämän jälkeen konkreettisessa tilanteessa sovitaan luottamusmiehen, työryhmän tai ao. työntekijän kanssa työaikajärjestelyistä tarkemmin. Sopiminen voidaan tehdä myös yksivaiheisena eli sovitaan samassa yhteydessä sekä järjestelyn "raamit" että yksityiskohdat. Näin toimimalla päästään siihen, että jokaista 29

32 työtuntilistaa ei tarvitse erikseen hyväksyä, jos osapuolet ovat sopineet ne periaatteet, joilla lista tehdään. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei lyhyemmästä irtisanomisajasta ole sovittu. Keskimääräisen työajan käyttämistä koskevaa sopimusta ei kuitenkaan voida irtisanoa päättymään kesken tasoitusjakson. Työajan tasoitusjärjestelmä Max 10 h/vrk ja 50 h/vko Työajan tasoittumisjärjestelmä voidaan sopia siten, että viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia siten, että se ennalta laaditun työtuntijärjestelmän mukaisesti enintään 20 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Tasoitusjakso voi olla 20 viikkoa lyhempikin kuitenkin siten, että lyhin tasoitusjakso on yksi viikko. Työaika ei saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa. Esimerkkejä: Työtä tehdään 10 tunnin työvuorossa 4 päivänä viikossa. Työpäivät ovat maanantaista torstaihin. Työaika tasoittuu viikossa 40 tuntiin. Työtä tehdään 10 tunnin työvuorossa 5 päivänä viikossa. Työpäivät ovat maanantaista perjantaihin. Työaika tasoittuu viidessä viikossa 40 tuntiin siten, että työntekijä on työssä neljä viikkoa, jonka jälkeen hänellä on yksi viikkoa vapaata. Poikkeuksellisesti pidempi työaika Poikkeuksellisesti voidaan sopia 10 tunnin ylittävästä vuorokautisesta ja/tai 50 tunnin ylittävästä viikoittaisesta työajasta. Vuorokautinen säännöllinen työaika ei saa tällöin ylittää 12 tuntia. Peruste poikkeuksellisuudelle määräytyy tapauskohtaisesti huomioiden yrityksen koon, toimialan, tehtävän työn ja toteutettavan järjestelyn suhteessa normaaliin toimintaan. Yli 10 tunnin vuorokautista ja/tai yli 50 tunnin viikoittaista työaikaa ei voida käyttää jatkuvasti vaan näiden työaikojen käyttämisen tulee olla poikkeuksellista. Seuraavassa on esimerkkitapauksia, joissa poikkeuksellisuuden kriteerit täyttyvät ja vuorokautinen työaika voidaan sopia yli 10 tunnin pituiseksi ja viikoittainen työaika yli 50 tunnin pituiseksi: a) Työ edellyttää erityisosaamista tai -kalustoa Toisinaan on tehtävä nopeasti töitä, joiden tekijöiltä edellytetään erityistä ammattitaitoa. Tällaisia ammattimiehiä on yrityksen palveluksessa usein vain yksi tai vain muutamia tai ainoastaan yksi näihin töihin erikoistunut työryhmä. Töiden poikkeuksellisen nopea loppuun saattaminen voi edellyttää poikkeuksellisen pitkää työaikaa. Joskus työssä tarvitaan erikoiskalustoa, jota on saatavissa vain rajoitetuksi ajaksi. Tämä voi aiheuttaa tarpeen käyttää poikkeuksellista työaikaa. b) Työmaaolosuhteet ovat poikkeukselliset Tarve poikkeuksellisen pitkään työaikaan voi aiheutua myös työmaan olosuhteista. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi seuraavat: 30

33 Liittojen vahvistus Tie- tai katualueella joudutaan tekemään töitä normaalin työajan ulkopuolella silloin, kun ajoneuvoliikenne on hiljaista ja ajoneuvoliikenteelle työmaasta aiheutuva haitta halutaan poistaa nopeasti. Rautatiealueella joudutaan tekemään töitä normaalin työajan ulkopuolella silloin, kun junaliikenne on vähäistä ja junaliikenteelle työmaasta aiheutuva haitta halutaan poistaa nopeasti. Tehdasalueella tehdään töitä seisokin aikana ja seisokki halutaan lopettaa nopeasti. c) Viranomaislupa Viranomaisluvassa voidaan edellyttää, että työ on suoritettava loppuun poikkeuksellisen lyhyessä ajassa tai poikkeuksellisina kellonaikoina. d) Poikkeuksellisen vaikeat työaikajärjestelyt tilaajasta tai viranomaisista johtuvista syistä Työajoista johtuvat lisät Jos työn tilaaja tai viranomainen edellyttää poikkeuksellisen pitkää työaikaa, mikä johtaisi poikkeuksellisen hankaliin työaikajärjestelyihin, voidaan sopia yli 10 tunnin vuorokautisen työajan käytöstä. Työnantajan tulee lähettää tässä mainittu yli 10 tunnin vuorokautisen tai yli 50 tunnin viikoittaisen työajan käyttämistä koskeva paikallinen sopimus INFRAlle ja Rakennusliitolle vahvistettavaksi viimeistään viikkoa ennen kyseisen työajan käyttöönottoa ja liittojen tulee viikon kuluessa päättää, vahvistavatko ne sopimuksen. Vahvistamatta jättäminen voi tapahtua vain perustellusta syystä. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, ettei paikallista sopimusta ole tehty TES:n 10 :n mukaisesti, tai että poikkeavalle työajan käytölle ei ole olemassa asiallista syytä. Liitteenä on malli vahvistamispyyntölomakkeesta. Poikkeavien työaikojen korvaamisesta (= ilta- ja yötyölisät TES 15 ) voidaan paikallisesti sopia toisin. Kun sovitaan poikkeuksellisesti pidemmästä työajasta (yli 10 h/pvä tai yli 50 h/vko), paikallisessa sopimuksessa tulee samalla sopia rahamääräisestä lisästä, joka maksetaan lauantain tehdystä työstä. Korvauksen määrä on paikallisesti sovittavissa. Lomautus tai työsuhteen päättäminen Työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on tasoitettu sovittuun tuntimäärään. Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 40 tuntia pidempi, ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. 31

34 Palkanmaksu Paikallisesti voidaan sopia tasaisesta palkanmaksusta siten, että palkka palkanmaksukausittain vastaa keskimääräisen työajan säännöllisen työajan palkkaa. Matkakustannusten korvaukset Työehtosopimuksen 10 :n 7 kohdan mukaan työntekijällä on oikeus päivittäisten matkakustannusten korvauksiin TES 36 :n tai 37 :n mukaisesti työvuorojen pituudesta riippumatta. Tämä tarkoittaa sitä, että tehtäessä työtä esimerkiksi 10 tuntia päivässä neljänä päivänä viikossa päivittäisten matkakustannusten korvaus ja mahdollinen ateriakorvaus maksetaan tehtyjä työpäiviä vastaavasti (vain) neljältä päivältä. Vastaavasti menetellään päivärahan osalta, eli päiväraha maksetaan vain matkavuorokausien lukumäärän mukaan riippumatta työpäivänä tehtyjen työtuntien määristä. Korvauspalkat ja ansionmenetysten korvaukset Oikeus korvauspalkkoihin ja ansionmenetysten korvauksiin määräytyy työvuoroluettelon mukaisesti (TES kohta). Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi sairausajan palkka maksetaan niiltä päiviltä ja niiltä työtunneilta, jotka työntekijä työvuoroluettelun mukaan olisi työssä ollessaan tehnyt. Vapaina annettavat arkipyhät ja itsenäisyyspäivä korvataan kahdeksan tunnin mukaan, ellei ole sovittu lyhyemmästä säännöllisestä työajasta, jolloin ne korvataan sovitun työajan mukaisesti. Jos työntekijälle maksetaan korvauspalkkaa tai ansionmenetyksen korvausta yli sen ajanjakson, jonka ajaksi työvuoroluettelo on laadittu, katsotaan yli menevien päivien työajan määräytyvän TES 9 :n mukaan eli nämä päivät korvataan 8 tunnin säännöllisen työajan mukaan. Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo Työajan tasoittumisjärjestelmän tarkoituksena on, että työntekijä voi etukäteen selvittää, mikä on sovellettava tasoittumisjakso ja miten työajat vaihtelevat viikoittain (työaikojen muutoksista sivulta 31 alkaen). Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava työntekijöiden luottamusmiehelle tai, jollei tällaista ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle tai jollei työpaikalla ole työsuojeluvaltuutettua, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin. Järjestelmä on laadittava etukäteen koko siksi ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu 40 tuntiin. Järjestelmä tulee siis laatia etukäteen koko tasoitusjakson pituiseksi. Esimerkiksi sovittaessa kokeilusta 6 viikon tasoitusjaksolla on työajan tasoittumisjärjestelmä laadittava 6 viikon pituiseksi ja työajan on tasoituttava sinä aikana keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Tasoittumisjärjestelmästä on ilmettävä kunkin viikon säännöllinen työaika. Työpaikalle on lisäksi laadittava vähintään viikkoa ennen jakson alkamista kirjallinen työvuoroluettelo. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä 32

35 1) päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta 2) lepoaikojen ajankohdat (esim. ruokailu- ja kahvitauon pituus ja ajankohta) sekä 3) viikoittaiset vapaapäivät. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoitusjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeata. Työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Vapaapäivät määräytyvät työtuntijärjestelmän mukaisesti. Työtuntijärjestelmää laadittaessa on pidettävä tavoitteena, että työntekijälle järjestetään sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä, jonka tulisi mahdollisuuksien mukaan olla lauantai. Liitteenä on malli työtuntijärjestelmälomakkeesta. Esimerkki 1: Pääsäännön mukainen työtuntijärjestelmä Työpaikalla on sovittu sovellettavaksi seuraavan sisältöistä työaikaa ja työtuntijärjestelmää: Työvuoro alkaa klo 7.00 ja päättyy työtuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen vuorokautisen työajan jälkeen. Kahdeksan (8)-tuntisen työ-päivän puolessa välissä pidetään ½ tunnin ruokailutauko, jota ei lueta työaikaan. Kymmentuntisena (10) työpäivänä ½ tunnin ruokailutauko pidetään neljän (4) tunnin jälkeen. Kahden tunnin välein pidetään 12 minuutin kahvitauko, joka luetaan työaikaan. Työtunnit voidaan järjestää esimerkiksi seuraavasti: Ma Ti Ke To Pe La vko T vko 2 vp T vko Yhteensä 120 h = 40 h/vko Paikallisesti voidaan sopia, että työtuntijärjestelmässä ei makseta ilta- ja yötyölisiä. Tämä tulee nimenomaisesti sopia. Kaikki tämän työajan tasoittumisjärjestelmän perusteella tehdyn työtuntijärjestelmän mukaiset tunnit ovat säännöllisiä työtunteja. Työntekijä ansaitsee työajan lyhennysvapaita kaikilta työtuntijärjestelmän mukaisilta vapaapäiviltäkin, joilla työaika on tasoitettu keskimäärin 40 tunniksi viikoksi (T-päivä). TES:n 11 :n mukaan lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteen tai tuotantoteknisten syiden takia ole tarvetta tehdä työtä lauantaina. Jollei muusta vapaapäivästä sovita, lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä samalla tai seuraavalla viikolla. Koska viikon 1. lauantai oli työpäivä, työnantaja on tässä esimerkissä määrännyt 2. viikon maanantain vapaapäiväksi. Esimerkki 2: Poikkeuksellinen 12 tunnin työtuntijärjestelmä Yrityksessä noudatetaan esimerkin 1 työtuntijärjestelmää. Nyt yritys saa poikkeuksellisen urakan, joka edellyttää 12 h työpäiviä. Työmaa kestää kaksi viikkoa ja töitä voidaan tehdä arkipäivisin. Työtunnit voidaan järjestää seuraavasti: 33

36 Työaikojen muutokset Jaksotyö Ma Ti Ke To Pe La vko vko vko 3 T T T T T HUOM! Poikkeuksellinen työajan (12 h) käyttö edellyttää liittojen etukäteisvahvistusta. Yhteensä 120 h = 40 h/vko Maa- ja vesirakennusalalla tulee tilanteita, jolloin on tarve muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää tai työvuoroluetteloa. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava työntekijöiden luottamusmiehelle tai, jollei tällaista ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle tai jollei työpaikalla ole työsuojeluvaltuutettuakaan, työntekijöille, tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika ottaen huomioon työvuoroluettelon muuttamiselle säädetyt ajat. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin. Muutoksille ei ole asetettu muuta rajoitusta. Paikallisesti sovitun keskimääräisen työajan työvuoroluetteloa ja työaikoja muutetaan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida sopia, työnantajalla on oikeus muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä. Tällaisista työajan muutoksista on ilmoitettava työntekijälle kaksi työvuoroa tai kaksi vapaapäivää aikaisemmin. Kiireellisessä tapauksessa, joka yhteisesti todetaan, voidaan järjestely toteuttaa ilman ennakkoilmoitusta. Työehtosopimuksessa on sovittu työaikalain mukaisista jaksotyömääräyksistä. Jaksotyö on joustava keskimääräinen työaikajärjestely, jossa ei ole rajoitettu vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituutta. Jaksotyössä työaika on kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia ja kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia. Työehtosopimuksen 9 :n 3. kohdan mukaan työaikalain 7 :n mukaista jaksotyötä voidaan käyttää vain seuraavissa töissä: tavarankuljetustyö o tarkoitetaan kaikenlaatuista tavarankuljetusta yleisesti liikenteeseen käytettävällä tiellä. Yksinomaan työmaan sisällä (ei yleisellä tiellä) tapahtuvaa tavaran siirtämistä paikasta toiseen ei sen sijaan pidetä tässä mielessä kuljetuksena, eikä työmaan sisäisiin kuljetuksiin voida soveltaa jaksotyömääräyksiä aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaustyö o jaksotyömääräyksiä voidaan soveltaa niihin työntekijöihin, jotka suorittavat yksinomaan varsinaista kuormaustyötä, kun taas jaksotyömääräyksiä ei voida soveltaa niihin teollisuuslaitosten työntekijöihin, jotka suorittavat tavaran kuljetusta kuormauspaikalle rautatievaunuihin kuormaamista varten. koneellinen metsänparannustyö o seuraavat työt: metsän uudistaminen, kulotus, nuoren metsän hoito, energiapuun korjuu, metsänterveyslannoitus, kunnostus, ojitus sekä metsätien tekeminen. 34

37 vartiointi- ja vartioinnin ohella tehtävä lämmitystyö Jos työntekijän työ on pääasiassa jaksotyönsäännösten mukaista, voidaan jaksotyömääräyksiä soveltaa koko hänen työhönsä. Ratkaisevaa on työntekijän tekemän työn laatu, ei yrityksen toimiala. Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo jaksotyössä Työajan siirtäminen Myös jaksotyötä varten on laadittava työehtosopimuksen 9 :n 5. kohdan mukainen työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään. Jaksotyössä työvuoroluettelosta on käytävä selville ainakin päivittäisen työajan alkamisaika sekä työntekijän vapaapäivät. Työajan tasoittumisjärjestelmää ja työvuoroluetteloa voidaan muuttaa siten kuin sivulla 32 on keskimääräisen työajan käyttämisen osalta esitetty. Ylityömääräykset jaksotyössä Jaksotyössä työn jatkuttua koko kahden tai kolmen viikon ajanjakson on 12 tai 18 ensimmäiseltä säännöllisen työajan ylittävältä työtunnilta aloittamis- ja lopettamistyö mukaan lukien maksettava 50 prosentilla ja näitä seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka (TES 14 ) Keskimääräinen viikkotyöaika kolmivuorotyössä Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan kolmivuorotyössä järjestää myös siten, että se tasoittuu tietyn, enintään viiden viikon pituisen, ajanjakson kuluessa keskimäärin 40 tunniksi viikossa. Tämä edellyttää, että vahvistetaan etukäteen työtuntijärjestelmä, sekä ajanjaksot, joiden kuluessa viikkotyöaika tasoittuu keskimäärin 40-tuntiseksi. Säännöllinen vuorokautinen työaika voi olla enintään 8 tuntia, ellei ole paikallisesti sovittu käytettäväksi TES 10 :n mukaista keskimääräistä työaikaa, jolloin vuorokautinen työaika voi olla enintään 10 tai poikkeuksellisesti 12 tuntia. Keskimääräisen viikkotyöajan työtuntijärjestelmä voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Vko Ma Ti Ke To Pe La Su Esimerkkitapauksessa viikkolepo pidettiin kuten normaalisti sunnuntaina. 35

38 Työtuntijärjestelmän ylittävä työaika on ylityötä, joka jaotellaan vuorokautiseen ja viikoittaiseen kuten pääsäännön tapauksessakin. Jos taas työsuhde päättyy kesken tasoitusjakson ennen kuin työaika on ehtinyt tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohden 40 tuntia pidempi ja tämän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. 2.3 Työajan sijoitus Työvuorokauden ja työviikon alkaminen Työviikko alkaa maanantaina. Kolmivuorotyössä työviikko alkaa sunnuntaina silloin, kun työntekijä työvuoroluettelon mukaisesti saapuu työhönsä. Työvuorokausi alkaa työvuoroluettelon mukaisen työvuoron alkaessa ja päättyy 24 tunnin kuluttua alkamisesta. Sunnuntaityökorvaus maksetaan sunnuntaina tai juhlapyhänä kello välisenä aikana tehdystä työstä Työajan sijoittaminen Yksivuorotyössä työ alkaa kello ja päättyy kello Kaksivuorotyössä työ alkaa kello ja päättyy viimeistään kello Vuorot vaihtuvat viikoittain. Kolmivuorotyössä, TES:n 10 :n mukaisesti paikallisesti sovitussa keskimääräisessä työajassa ja jaksotyössä työ alkaa ja loppuu työvuoroluettelon mukaisesti. Milloin aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön tai muuten työjärjestelyn vuoksi on tarpeellista, työaika voidaan järjestää edellä mainituista yleisistä työn aloittamis- ja päättymisajoista poikkeavasti. Tällaisista työajan muutoksista on ilmoitettava työntekijälle kaksi työvuoroa tai kaksi vapaapäivää aikaisemmin. Kiireellisessä tapauksessa, joka yhteisesti todetaan, voidaan järjestely toteuttaa ilman ennakkoilmoitusta. Työajan järjestäminen yleisistä työn aloittamis- ja päättymisajoista poikkeavasti ei edellytä työntekijöiden suostumusta vaan työnantaja voi päättää tästä yksipuolisesti työnjohto-oikeutensa rajoissa, kunhan työehtosopimuksen asettamat edellytykset täyttyvät eli poikkeava työajan järjestely on aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön tai muuten työn järjestelyn vuoksi tarpeellista. Lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteen tai tuotantoteknisten syiden takia ole tarvetta tehdä työtä lauantaina. Lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä samalla tai seuraavalla viikolla. 36

39 2.3.3 Työvuoroluettelo Jokaiselle työpaikalle on laadittava vähintään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista kirjallinen työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä lepoaikojen ajankohdat. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeaa. Työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Jaksotyössä työvuoroluettelosta on käytävä selville ainakin päivittäisen työajan alkamisaika sekä työntekijän vapaapäivät. Kolmivuorotyön ja paikallisesti sovitun keskimääräisen työaikajärjestelyn osalta työvuoroluetteloon merkittävä: milloin työvuoro säännönmukaisesti alkaa ja päättyy vapaapäivät sekä jakso, jonka kestäessä viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo voivat olla samassa asiakirjassa. Mikäli työntekijä on pois työstä siten, että hänelle maksetaan korvauspalkkaa tai ansionmenetyksen korvausta yli sen ajanjakson, jonka ajaksi työvuoroluettelo on laadittu, korvataan työvuoroluettelon päättymisen jälkeiset työpäivät sen mukaan kuin työntekijän työaika olisi TES:n 9 :n mukainen Poikkeavien työaikojen korvaaminen Varsinainen vuorotyö Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan iltavuorossa 1,22 euron suuruinen lisä sekä yövuorossa 2,29 euron suuruinen lisä tunnille. Vuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat ennakolta sovituin ajanjaksoin. Seuraava vuoro alkaa useimmiten edellisen vuoron päättyessä. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti myös silloin, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä seuraavan vuoron kanssa tai vuorojen väliin jää enintään yksi tunti. Vuorotyötä on työehtosopimuksen mukaisesti kaksivuorotyö, jota tehdään kello välisenä aikana ja kolmivuorotyö, jossa työaika määräytyy työvuoroluettelon mukaisesti. Omalla sopimuksella määritellyt teollisen prosessin osana tehtävä jatkuva kaksivuorotyö ja keskeytymätön kolmivuorotyö ovat myös tässä tarkoitettua vuorotyötä. 37

40 Ilta- ja yötyö Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- tai hätätyötä, mutta joka tehdään normaalipituisena työpäivänä työpaikalla käytännössä olevasta työajasta poiketen, maksetaan korotusta seuraavasti: a) Työstä, joka tehdään kello välisenä aikana iltatyölisää 1,22 euroa tunnille. b) Työstä, joka tehdään kello välisenä aikana, maksetaan yötyölisää 2,29 euroa tunnille. Silloin, kun normaalipituinen työpäivä tehdään työpaikalla käytännössä olevasta työajasta poiketen, siitä on maksettava ilta- ja yötyölisät, jos tämän työehtosopimuskohdan muut edellytykset täyttyvät. Esimerkki: Koneenkuljettaja, säännöllinen työaika työmaalla kello Työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista teettää työtä kello välisenä aikana. Työaika: Kello kello Kello Kello h (+ruokatunti), joista korottamattomia työtunteja. ruokatunti. 4 h, iltatyölisänä 1,21 euroa/h Yötyökielto Työajan järjestämistä yleisistä työn aloittamis- ja päättymisajoista poikkeavasti rajoittaa työaikalain 26 :ssä oleva ns. yötyökielto. Yötyöksi katsotaan työ, jota tehdään kello välisenä aikana. Työnantajan on työsuojeluviranomaisen pyynnöstä ilmoitettava tälle säännöllisesti teettämästään yötyöstä. Yötyötä saa teettää: 1. jaksotyössä 2. työssä, joka on järjestetty kolmeen tai useampaan vuoroon 3. työssä, joka on järjestetty kahteen vuoroon, kuitenkin enintään kello 1.00 asti 4. yksivuorotyössä mm. seuraavissa tapauksissa: yleisten teiden, katujen ja lentokenttien sekä niillä sijaitsevien laitteiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyössä sellaisissa huolto- ja korjaustöissä, jotka ovat välttämättömiä liikkeissä, laitoksissa tai yrityksissä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi töissä, joita ei voida suorittaa samanaikaisesti työpaikalla tehtävän säännöllisen työn kanssa, kun asiasta on paikallisesti sovittu (TES luku 1. kohta) töissä, jotka ovat välttämättömiä vahinkojen estämiseksi tai niiden rajoittamiseksi (hätätyö) turvetyömailla turpeen nostokautena sahalaitosten kuivaamossa työssä, jota sen luonteen vuoksi tehdään lähes yksinomaan yöllä Aluehallintoviraston luvalla ja sen määräämin ehdoin työssä, jossa työn teknillinen laatu tai muut erityiset syyt sitä vaativat (ks ) Lisäksi TES:n 14 :ssä säädetään yötyöstä. Yötyön teettäminen on mahdollista yllämainittujen työaikalain 26 :n sallimien tilanteiden lisäksi muulloinkin, jos työtä ei voida 38

41 suorittaa samanaikaisesti työpaikalla tehtävän säännöllisen työn kanssa tai se on muutoin välttämätöntä tuotantoteknisestä tai muusta erityisestä syystä. Tällöin yötyön teettäminen edellyttää paikallista sopimista. Mainitut yötyötä koskevat rajoitukset on otettava huomioon muun muassa aloittamis- ja lopettamistöitä suoritettaessa sekä keskimääräistä työaikajärjestelyä käytettäessä, jollei käytetä kolmivuorotyötä. 2.4 Ruoka- ja virkistystauot sekä moottoriajoneuvon kuljettajan tauot ja lepoajat Tauot säännöllisenä työaikana (12 ) Ruokailutauko Kahvitauko Annetaan, kun työaika vuorokaudessa kestää yli 6 tuntia (TAL 28 ) Pituus 1 tunti; vuorotyössä tai jaksotyössä vähintään puoli tuntia (TAL 28 ) Paikallisesti voidaan sopia, että ruokatauko on puoli tuntia Ei lueta työaikaan (Ruokailutauon ajalta ei makseta palkkaa, eikä se varhenna ylitöiden kertymistä) Työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta (Huom. mikäli työntekijä ei saa poistua työpaikalta ruokailutauon aikana, ruokailutauko on työaikaa ja työnantajan on maksettava palkka tauon ajalta) Sijoitetaan 8-tuntisen työvuoron puoliväliin tai lomittain toisten työntekijäin ruokailutaukojen kanssa Työvuoron aikana annetaan kaksi 12 minuutin mittaista kahvitaukoa Toinen sijoitetaan työvuoron alku- ja toinen loppupuoliskolle (kahvitauot sijoitetaan ruokailutauon molemmin puolin). Työntekijän kahvitauko voidaan sijoittaa lomittain toisten työntekijöiden kahvitaukojen kanssa. Luetaan työaikaan (Kahvitaukojen ajalta on maksettava palkka) Työntekijä ei saa poistua työpaikalta ilman lupaa Töiden sujuvuuden varmistamiseksi tauot voidaan lomittaa Tauot ylityössä Vuorokautinen ylityö Kahvitauko Annetaan, jos työntekijä jää ylitöihin heti säännöllisen työajan päätyttyä ja työpäivä kestää yhteensä yli kahdeksan tuntia jos kahdeksan tunnin ylitys kestää lyhyen ajan, ei taukoa kuitenkaan anneta Pituus 15 minuuttia Luetaan työaikaan (eli maksetaan palkka ylityökorotuksin) Ensimmäinen sijoitetaan heti säännöllisen työajan päättymisen jälkeen ja seuraavat aina sen jälkeen, kun työtä on tehty 2 tuntia. 39

42 Viikoittainen ylityö HUOM! Ylityö ei pääty kahvitaukoon. Esimerkki Työntekijä jää ylitöihin kello väliseksi ajaksi eli ylityötä 2 h 15 min. Kahvitauko annetaan kello Seuraava kahvitauko alkaisi kello 18.15, mutta koska työ ei jatku, taukoa ei anneta. Kahvitaukoa ei anneta ylityön kestäessä lyhyen ajan. Tyypillinen lyhytaikainen ylityö on kysymyksessä silloin, kun kone huolletaan säännöllisen työajan jälkeen. Ruokailutauko Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen. Ruokailutauko Myös viikoittaisen ylityön osalta on noudatettava työaikalain 28 :n säännöstä, jonka mukaan työntekijälle on annettava yhden tunnin mittainen ruokailutauko silloin, kun työaika vuorokaudessa on 6 tuntia pidempi. Ruokailutauon aikaa ei lueta työajaksi (eli ei makseta palkkaa) ja työntekijä saa tänä aikana vapaasti poistua työpaikaltaan. Siis silloin, kun viikoittaista ylityötä tehdään vuorokauden aikana yli 6 tunnin, työntekijälle annetaan 1 tunnin mittainen ruokailutauko. Jos viikoittaista ylityötä tehdään 6 tuntia tai vähemmän vuorokauden aikana, ei ruokailutaukoa tarvitse antaa. Kahvitauko Kahvitaukojen osalta on suositeltavinta menetellä kuten edellä on esitetty säännöllisenä työaikana pidettävistä kahvitauoista Moottoriajoneuvon kuljettajien työ-, ajo- ja lepoaikoja koskevat erityismääräykset Määräysten soveltaminen Moottoriajoneuvojen kuljettajiin on sovellettava työehtosopimuksen lisäksi sekä työaikalain säännöksiä että EY:n parlamentin ja neuvoston asetusta ajo- ja lepoajoista n:o 561/2006. EU:n ajo- ja lepoaika-asetuksessa säädetään autonkuljettajan ajoajasta ja työaikalaissa autonkuljettajan työajasta. Ajo- ja työajan sääntelyn rinnakkaisuus merkitsee käytännössä sitä, että jos autonkuljettajan työ on pelkästään ajoa, ajoaika ja samalla enimmäistyöaika määräytyy asetuksen mukaan. Työaikalain säännöksillä on puolestaan merkitystä niissä tapauksissa, joissa kuljettajan työtehtäviin kuuluu myös muita tehtäviä. Tällöin enimmäistyöaika määräytyy työaikalain mukaan ja voi olla suurempi kuin enimmäisajoaika. Asetusta ajo- ja lepoajoista ei sovelleta kaikkiin liikennemuotoihin. Tällöin asetuksen ajoaikoja koskevia määräyksiä ei sovelleta ja autonkuljettajan työajan sääntely jää yk- 40

43 Työ- ja ajoajat Tauot sinomaan työaikalain säännösten varaan. Asetusta ei sovelleta mm. liikenteeseen (ja sääntely jää siten työaikalain varaan), jossa käytetään tavaran kuljetukseen tarkoitettuja ajoneuvoja, joiden suurin sallittu paino mahdollinen perävaunu tai puoliperävaunu mukaan lukien on enintään 3,5 tonnia matkustajien kuljetukseen tarkoitettuja ajoneuvoja, jotka rakenteeltaan tai varustelultaan soveltuvat kuljettaja mukaan lukien enintään yhdeksän henkilön kuljetukseen ajoneuvoja, joiden suurin sallittu nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa hinausajoneuvoja yksityiseen, ei-kaupalliseen tavaran kuljetukseen tarkoitettuja ajoneuvoja, joiden suurin sallittu massa on enintään 7,5 tonnia lisäksi maanteiden kunnossapidon- ja valvonnan ajoneuvot on liikenne- ja viestintäministeriön päätöksellä vapautettu EU:n asetuksen määräyksistä Työaikalain 8 :n mukaan moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokautinen työaika saa olla enintään 11 tuntia vuorokausilepoa seuraavan 24 tunnin yhdenjaksoisen ajanjakson aikana. Jos moottoriajoneuvonkuljettajan työtä ei kuitenkaan voida muulla tavoin järjestää tarkoituksenmukaisesti, saadaan vuorokautista työaikaa pidentää enintään 13 tunniksi, jos työaika ei ylitä 22 tuntia pidennetyn työajan jälkeistä vuorokausilepoa seuraavan 24 tunnin ajanjakson aikana. Asetuksen mukaan vuorokautinen lepoaikojen väliin sijoittuva ajoaika puolestaan saa olla enintään yhdeksän tuntia. Ajo-aikaa voidaan kuitenkin pidentää kahdesti viikon aikana kymmeneen tuntiin. Kahden viikon yhteen laskettu ajoaika saa olla yhteensä enintään 90 tuntia. Työaikalain mukaan moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava jokaista 5 tunnin 30 minuutin pituista työjaksoa kohden vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä. Tauon pitämisaika määräytyy siten TAL:n mukaista taukoa määritettäessä työntekijän työajan eikä ajoajan mukaan. Asetuksen mukaan moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava neljän ja puolen tunnin ajoajan jälkeen yksi vähintään 45 minuutin pituinen tauko, jollei hänen lepoaikansa ala silloin. Tauko voidaan korvata vähintään 15 minuuttia kestävillä tauoilla, jotka sijoitetaan ajoajan alun ja lopun väliin tai heti ajoajan jälkeen noudattaen edellisen virkkeen säännöksiä. Tauot määräytyvät siis ajoajan eikä työajan mukaan, millä seikalla on merkitystä lähinnä silloin, kun työntekijän työsuoritus käsittää muutakin työtä kuin ajoa; esimerkiksi kuorman lastaamista ja purkamista. Esimerkki: Työntekijän työaika on 8 tuntia päivässä klo Työntekijä pitää 12 minuutin kahvitauon klo 9.00, ruokatunnin klo ja 12 minuutin kahvitauon klo Näin työntekijä on ruokailutauon aikana pitänyt sekä TAL:n että EU:n asetuksen mukaisen lepoajan. 41

44 Esimerkki: Työntekijän työaika on 8 tuntia päivässä. Paikallisesti on sovittu, että ruokatunti kestää vain puoli tuntia ja työaika on sen vuoksi klo Työntekijä pitää aamulla vähän normaalia pidemmän, 15 minuutin kahvitauon, sekä klo lounastauon, jolloin myös EY-asetuksen edellytys vähintään 15 minuutin yhdenjaksoisesta ja yhteensä 45 minuuttia kestävästä tauosta toteutuu. Käytettäväksi jää vielä iltapäivän normaalipituinen kahvitauko. Työaikalain edellyttämät lepoajat eivät ole työaikaa, jos ne pidetään ruokailutauon yhteydessä, jolloin työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta. Lepoajat Työaikalain mukaan jokaisen peräkkäisen 24 tunnin jakson aikana kuljettajalla on oltava vähintään 10 tunnin yhtäjaksoinen vuorokautinen lepoaika. Kuljetustehtävän vaatiessa saadaan vuorokautinen lepoaika lyhentää vähintään seitsemäksi tunniksi kaksi kertaa seitsemän peräkkäisen 24 tunnin jaksona. Asetus puolestaan säätää, että jokaisen 24 tunnin jakson aikana kuljettajalla on oltava vähintään 11 tunnin yhtäjaksoinen vuorokautinen lepoaika, joka voidaan lyhentää vähintään yhdeksän tunnin yhtäjaksoiseksi lepoajaksi enintään kolme kertaa yhden viikon aikana, jos kuljettajalle korvataan lyhennystä vastaava lepoaika ennen seuraavan viikon loppua. Sellaisina vuorokausina, jolloin lepoaikaa ei ole lyhennetty edellisessä kappaleessa esitetyn mukaisesti, lepoaika voidaan kunkin 24 tunnin jakson aikana pitää kahtena tai kolmena erillisenä jaksona, joista yhden on oltava vähintään kahdeksan tunnin yhtäjaksoinen lepoaika. Tällöin lepoajan on yhteensä oltava vähintään 12 tuntia. Jokaisen sellaisen 30 tunnin jakson aikana, jolloin ajoneuvon miehistönä on vähintään kaksi kuljettajaa, jokaisella kuljettajalla on oltava vähintään kahdeksan tunnin yhtäjaksoinen lepoaika. Jokaisen viikon aikana yksi edellisessä kappaleessa mainituista lepoajoista on pidennettävä 45 tunnin yhtäjaksoiseksi viikoittaiseksi lepoajaksi. Tämä lepoaika voidaan lyhentää vähintään 36 tunnin yhtäjaksoiseksi lepoajaksi, jos se käytetään ajoneuvon tavanomaisella sijaintipaikkakunnalla tai kuljettajan asuinpaikkakunnalla, taikka vähintään 24 tunnin yhtäjaksoiseksi lepoajaksi, jos se käytetään muualla. Kukin lepoajan lyhennys on korvattava lyhennystä vastaavalla yhtäjaksoisella lepoajalla ennen kyseistä viikkoa seuraavan kolmannen viikon loppua. Viikoittainen lepoaika, joka alkaa yhden viikon aikana ja päättyy toisen viikon aikana, voidaan laskea kuuluvaksi kumpaan tahansa näistä viikoista. Vuorokautisen tai viikoittaisen lepoajan lyhentämisen korvaava lepoaika on annettava yhtäjaksoisena muun vähintään kahdeksan tunnin lepoajan yhteydessä, ja se on kuljettajan pyynnöstä annettava joko ajoneuvon tavanomaisella sijaintipaikkakunnalla tai kuljettajan asuinpaikkakunnalla. Vuorokautisen lepoajan saa viettää ajoneuvossa, jos siinä on makuusija ja jos ajoneuvo on pysäköitynä. 42

45 2.5 Vuorokausi- ja viikkolepo Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä vuorokausi- ja viikkolevosta, joten niiden osalta sovelletaan työaikalakia Vuorokausilepo TAL 29 :n mukaan työntekijälle on pääsääntöisesti annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika, jollei kyseessä ole varallaoloaikana tehty työ. Jaksotyön osalta riittää pääsääntöisesti vähintään yhdeksän tunnin lepoaika. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, työnantaja ja luottamusmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä työntekijän suostumuksella. Vuorokausilevon tulee tällöin kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia. Pääsääntöisesti vuorokausilevon tulee olla vähintään seitsemän tuntia. Työn järjestelyjen tai toiminnan luonteen niin edellyttäessä voidaan pääsäännön mukaisesta vuokausilevosta poiketa tilapäisesti enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan: 1) Vuorotyössä työntekijän työvuoron muuttuessa (esim. siirryttäessä yövuorosta iltavuoroon). 2) Jaksotyössä, kun tehdään useita jaksoja vuorokaudessa. 3) Työntekijän työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kaukana toisistaan (esimerkiksi työntekijä työskentelee neljänä päivänä pidempään matkatöissä ja on sitten perjantain jo vapaana viikonlopun lisäksi). 4) Kausiluonteisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun hoitamiseksi. 5) Tapaturman ja tapaturmanvaaran yhteydessä. 6) Turvallisuus- ja vartiointityössä, joka edellyttää jatkuvaa läsnäoloa omaisuuden tai henkilöiden suojelemiseksi. 7) Työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen voi olla tarpeen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Tilaajana, asiakkaana tai työkohteena toimii taho, jonka oma, maa- ja vesirakennustyöhön liittymätön toiminta on riippuvainen maa- ja vesirakennusalan yrityksen suorittamasta työstä tai työvaiheesta ja sen loppuunsaattamisesta. Työ tai työvaihe on siksi suoritettava loppuun poikkeuksellisen kiireellisessä aikataulussa. Kyseessä tulee olla ennalta arvaamaton tilanne, jota ei ole voitu ennakoida. Tietty työ tai työvaihe on suoritettava poikkeukselliseen aikaan, jotta tilaajan muut työvaiheet eivät viivästy. Tämä poikkeustapaus tulee kyseeseen ennalta arvaamattomassa tilanteessa ja/tai tilanteessa, jossa työn tai työvaiheen suorittaminen siirtyy myöhäisempään ajankohtaan työnantajasta riippumattomista syistä. Vuorotyössä oman työvuoronsa tehnyt työntekijä joutuu jatkamaan työntekoa toisen työntekijän sairastumisen vuoksi. Hätätyöhön rinnastettavassa poikkeustilanteessa, jossa ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut tai vakavasti uhkaa aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa. 43

46 Edellä mainituissa poikkeustilanteissa vuorokautisen lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Työtekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään yhden kuukauden kuluessa. Lepoaikaa ei anneta työntekijän säännöllisenä työaikana, eikä se lyhennä hänen säännöllistä työaikaansa. Työntekijä saa siten käytännössä esimerkiksi jonain päivänä tai joinakin päivinä vuorokausilepoa hieman enemmän kuin mitä vähimmäislepoaika olisi (pääsääntöisesti min. 11 tuntia). Tämä merkitsee, että työntekijä saa yleensä korvaavat lepoajat automaattisesti ilman erityisjärjestelyjä Viikkolepo Työntekijälle on annettava kerran viikossa mahdollisuuksien mukaan sunnuntain ajaksi, tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika eli ns. viikkolepo (TAL 31 ). Mikäli työntekijä on viikon aikana esimerkiksi vuosilomalla tai työajan lyhennysvapaalla taikka viikolle sattuu arkipyhä, nämä voivat myös muodostaa viikoittaisen vapaa-ajan, kuten mikä tahansa muu vähintään 35 tunnin vapaajakso. Sairausloma ei muodosta viikoittaista vapaa-aikaa. Vapaa-aika voi olla myös keskimäärin 35 tuntia 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla tällöinkin vähintään 24 tuntia kerrallaan. Mikäli viikoittaisen vapaaajan pituus on toisella viikolla 24 tuntia, tulee sen vastaavasti olla toisella viikolla 46 tuntia. Keskeytymättömässä vuorotyössä voidaan viikoittainen vapaa-aika (viikkolepo) järjestää keskimäärin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia kerrallaan viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus. Säädetyistä viikkolepoajoista voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään kolme tuntia. Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen ja viikkolepokorvaus Jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin työntekijöiden täydellistä vapauttamista työstä, voidaan edellä esitetystä poiketa ja viikkolepoa vähentää. Työntekijälle on tällöin korvattava viikkolepoa vähentänyt työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut työaikalaissa säädettyä vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella tällainen laissa säädettyä viikkolepoa lyhentänyt työ voidaan korvata myös maksamalla yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi erillinen ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvä rahakorvaus. Korvaus voidaan suorittaa myös osaksi rahana ja osaksi vapaana. 44

47 2.6 Sunnuntaityö, vapaapäivät ja arkipyhäkorvaukset Sunnuntaityö Sunnuntaityöksi kutsutaan työtä, joka tehdään sunnuntaina tai muuna juhlapyhänä. Sunnuntaityökorotus maksetaan sunnuntaiden lisäksi seuraavilta juhlapyhiltä: uudenvuodenpäivä loppiainen pitkäperjantai 2. pääsiäispäivä vapunpäivä helatorstai juhannusaatto juhannuspäivä pyhäinpäivä Itsenäisyyspäivä jouluaatto joulupäivä tapaninpäivä (Huom. ks. arkipyhäkorvausten osalta 2.6.2) Työntekijää, joka työsopimuksen tai muiden työsuhteen ehtojen mukaan ei ole sitoutunut suorittamaan työtä sunnuntaina, ei saa velvoittaa siihen ilman hänen suostumustaan paitsi hätätyössä ja työssä, jota sen laadun vuoksi tehdään säännöllisesti kaikkina viikonpäivinä. Sunnuntaityötä on kalenteriin punaisella merkittyinä päivinä teetetty työ. Sunnuntaiksi tai kirkolliseksi juhlapäiväksi lasketaan vuorokausi, joka alkaa kello sanottuna päivänä, joten sunnuntai- tai pyhätyökorvaus lasketaan sanottujen vuorokausien kello väliseltä ajalta. Sunnuntaityöstä on maksettava kaksinkertainen palkka. Muilta osin on sunnuntaityön korotettua palkkaa laskettaessa noudatettava yli- ja hätätyöstä suoritettavan korotetun palkan laskemisesta työaikalaissa annettuja määräyksiä. Jos työ on samalla yli- tai hätätyötä, maksetaan niistä lisäksi eri korvaus korottamattomasta palkasta. Työehtosopimuksessa on lauantai määrätty vapaapäiväksi, ellei työn luonteen vuoksi tai tuotantoteknillisistä syistä ole paikallisesti sovittu jotakin muuta arkipäivää vapaapäiväksi. "Työn luonteena" tai "tuotantoteknillisenä syynä" ei voida pitää kiirettä. Työn luonteesta johtuva syy on esimerkiksi talvella lämmitystöissä. Tuotantotekninen syy on olemassa koneiden käytön osalta silloin, kun kapasiteetti ei riitä arkipäivinä. Kolmivuorotyötä varten on etukäteen laadittava työtuntijärjestelmä, joka osoittaa mm. työvuoroon kuuluvien vapaapäivät. Työehtosopimuksen 14 :n 3. kohdassa määrätty, että muussa kuin lämmitys- ja vartiointityössä pääsiäislauantaina tehdystä työstä maksetaan erillinen 50 %:n korotus enintään 8 tunnilta. Se maksetaan riippumatta siitä, onko työ samalla ylityötä vai ei. Lisäksi maksetaan mahdollinen ylityökorotus. 45

48 2.6.2 Arkipyhäkorvaus Arkipyhäkorvauksia maksetaan, koska ilman arkipyhiä ko. päivät olisivat työntekijän työpäiviä ja arkipyhät aiheuttavat työntekijälle ansionmenetystä. Arkipyhät lyhentävät kyseisen viikon säännöllistä työaikaa. Esimerkki: Ma Ti Ke To Pe La Su 8 Arkipyhä (ei töissä) Tiistailta maksetaan arkipyhäkorvaus. Lauantain 8 h ei ole viikoittaista ylityötä, vaan lisätyötä. TES 11 :n perusteella arkipyhäkorvaukseen oikeuttavia päiviä ovat: uudenvuodenpäivä loppiainen pitkäperjantai toinen pääsiäispäivä vapunpäivä helatorstai juhannusaatto jouluaatto ensimmäinen joulupäivä Tapaninpäivä, mikäli se ei ole työpäivä, on palkaton vapaapäivä, eikä siltä makseta arkipyhäkorvausta. Arkipyhäkorvauksena maksetaan korvauspalkka kahdeksalta tunnilta. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän, III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena. Arkipyhäkorvaus maksetaan seuraavin edellytyksin: Arkipyhä muuten olisi työntekijän työpäivä. Työntekijän työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kuusi viikkoa ennen ko. arkipyhää. Työntekijä on ollut työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Arkipyhäkorvaus maksetaan, vaikka työntekijä olisi poissa työstä arkipyhää edeltäneenä ja/tai seuraavana työpäivänä, jos poissaolo perustuu työehtosopimuksen mukaisiin palkallisiin poissaoloihin tai työntekijä on poissa työstä työnantajan luvalla. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos arkipyhää lähinnä seuraavan työpäivän poissaolo perustuu lomautukseen. Esimerkki Sairausloma (työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus) arkipyhä työpäivä = arkipyhäkorvaus maksettava 46

49 Sairausloma (Kelan sairauspäiväraha = työnantajan sairausloman palkanmaksuvelvollisuus päättynyt) arkipyhä työpäivä = arkipyhäkorvausta ei makseta Lomautus arkipyhä työpäivä = arkipyhäkorvausta ei makseta Työpäivä arkipyhä lomautus = arkipyhäkorvaus maksettava Arkipyhäkorvaus maksetaan myös vuosiloman ja lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainloman aikana sattuvilta arkipyhiltä sekä vuorotyötä tekevän vuorovapaalle sattuvilta arkipyhiltä - ei kuitenkaan lauantaille tai sunnuntaille sattuvilta. Kaikkien edellä mainittujen edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti. Ainoan poikkeuksen tähän pääsääntöön muodostavat korvattavat arkipyhät, jotka sattuvat vuosiloman ja palkallisen äitiys-, isyys- tai vanhempainloman ajalle. Näissä tapauksissa arkipyhäkorvaus maksetaan, vaikka työntekijä ei ole ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Näissäkin tapauksissa on tietenkin muiden arkipyhäkorvauksen maksamista koskevien edellytysten täytyttävä. Arkipyhäkorvaukseen muutoin oikeutetulle työntekijälle suoritetaan arkipyhäkorvaus myös sellaiseen ajanjaksoon sisältyvältä arkipyhältä, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Työntekijä ei menetä arkipyhäkorvaustaan, jos hän arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä myöhästyy, jos viivästyksen on aiheuttanut liikennevälinettä kohdannut odottamaton vaurio tai kulkuyhteyksissä sattunut normaalista poikkeava häiriö. Yleistä sääntöä hyväksyttävän myöhästymisen pituudesta ei voida antaa. Asia on näin ollen ratkaistava tapauksittain huomioon ottaen kuitenkin, ettei mikä tahansa lyhyt viivästys sinänsä aiheuta arkipyhäkorvauksen menetystä. Mikäli työntekijä on työssä arkipyhänä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöstäkin, eikä arkipyhäkorvausta suoriteta. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle arkipyhäkorvaus itsenäisyyspäivältä Itsenäisyyspäivä Itsenäisyyspäivä on palkallinen vapaapäivä. Tämä perustuu lakiin itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä (388/37). Palkanmaksu niille työntekijöille, jotka eivät ole työssä itsenäisyyspäivänä Työntekijälle maksetaan itsenäisyyspäivältä palkka, jos se muuten olisi ollut hänen työpäivänsä. Tarkoitus on siis maksaa työntekijälle korvaus siitä ansionmenetyksestä, mikä itsenäisyyspäivän viettämisestä vapaapäivänä hänelle aiheutuu. Mikäli itsenäisyyspäivä sattuu pyhäpäiväksi tai työntekijän työtuntijärjestelmän mukaiseksi vapaapäiväksi, ei työntekijälle makseta itsenäisyyspäivältä palkkaa. Esimerkiksi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ei itsenäisyyspäivän palkkaa makseta niille työntekijöille, joiden säännöllinen viikkolepopäivä sattuu itsenäisyyspäiväksi, eikä päivätyössä työntekijöille, joiden vapaapäivä 5-päiväistä työviikkoa sovellettaessa sattuu itsenäisyyspäiväksi. Palkan maksaminen edellyttää lisäksi, että työntekijä on 47

50 Palkan suuruus 1) ollut saman työnantajan työssä itsenäisyyspäivään mennessä vähintään 6 päivänä ja o riittää se, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään 6 työpäivää ennen itsenäisyyspäivää. Lisäksi edellytetään, että työsuhde jatkuu vielä itsenäisyyspäivänäkin. 2) työssä joko itsenäisyyspäivää edeltävänä tai sitä seuraavana työpäivänä. o sekä ennen että jälkeen itsenäisyyspäivän poissa ollut työntekijä ei saa palkkaa juhlapäivältä. Tällöin näet voidaan olettaa, että hän olisi ollut poissa myös o Esimerkiksi jos työntekijä on ollut sairauslomalla sekä itsenäisyyspäivää edeltävänä että sitä seuraavana päivänä, ei hänelle makseta itsenäisyyspäivän palkkaa. Itsenäisyyspäivältä maksetaan tällöin arkipyhäkorvaus sen maksuedellytysten täyttyessä. Mikäli työntekijä on ollut työssä jompanakumpana edellisessä virkkeessä mainituista päivistä, maksetaan hänelle palkka myös itsenäisyyspäivältä. o Itsenäisyyspäivän ollessa normaalina työpäivänä (ma-pe) ja työntekijä on vuosilomalla ja ei hänelle makseta itsenäisyyspäivältä palkkaa, koska itsenäisyyspäivä ei olisi ollut hänen työpäivänsä. Työntekijän vuosilomapäiväksi ei itsenäisyyspäivää voida vuosilomalain mukaan lukea. Itsenäisyyspäivä on tällöin palkaton vapaapäivä. Itsenäisyyspäivän palkkaa ei tarvitse maksaa työntekijälle, joka olisi ollut velvollinen olemaan työssä itsenäisyyspäivänä, mutta on siitä huolimatta jäänyt pois työstään. Työntekijälle on maksettava "täyttä työpäivää vastaava palkka". Tuntityössä oleva saa siten normaalin tuntipalkkansa 8 tunnilta. Työntekijälle siis korvataan se ansionmenetys, joka hänelle aiheutuu itsenäisyyspäivän viettämisestä vapaapäivänä. Urakkatyössä lasketaan päiväpalkka sen keskimääräisen päiväansion perusteella, joka työntekijällä on ollut 6 työpäivän aikana lähinnä ennen itsenäisyyspäivää. Ylityökorotuksia ei tällöin oteta laskuissa huomioon. Palkanmaksu itsenäisyyspäivänä työssä oleville Työtä voidaan itsenäisyyspäivänä teettää samoin edellytyksin kuin sunnuntaisinkin. Esimerkiksi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä oleva työntekijä on velvollinen olemaan työssä myös itsenäisyyspäivänä, ellei se muutoinkin olisi hänen vapaapäivänsä. Niille työntekijöille, jotka ovat itsenäisyyspäivänä työssä, on maksettava samanlainen korotettu palkka kuin sunnuntaityöstäkin. Palkka on siis maksettava 100 %:lla korotettuna itsenäisyyspäivänä klo aikana tehdyistä tunneista. Palkka maksetaan kaksinkertaisena, vaikka itsenäisyyspäivä osuisi sunnuntaiksi (ei makseta rinnakkain itsenäisyyspäiväkorvausta ja sunnuntaityökorvausta). Lisäksi maksetaan mahdolliset ylityökorvaukset. 2.7 Ylityö Ylityöllä tarkoitetaan sellaista työtä, joka tehdään työaikalaissa säädetyn säännöllisen työajan lisäksi. 48

51 2.7.1 Lisätyö Ylityötunnit jaotellaan kuten säännöllisetkin työtunnit: vuorokautisiksi viikoittaisiksi Ylityötä on siis työ, joka tehdään säännöllisten lain mukaisten enimmäistuntien jo täytyttyä. Siltä osin kuin työntekijän työmäärä ylittää työsopimuksella sovitun tuntimäärän mutta jää laissa mainitun työtuntien enimmäismäärän puitteisiin (8 h/vrk, 40 h/vko), kysymyksessä on lisätyö. Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää sovitun työajan, mutta ei ylitä laissa säädettyä säännöllisen työajan enimmäismäärää. Työntekijällä on oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyön tekemisestä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä. Perustellulla henkilökohtaisella syyllä tarkoitetaan esimerkiksi opiskelua, lastenhoitojärjestelyjä, omia tai lähisukulaisen juhlapäiviä tms. Lisätyö korvataan maksamalla yksinkertainen palkka. Lisätyöstä ei makseta korotettua palkkaa. Työnantaja ja työntekijä voivat työaikalain nojalla sopia lisätyön korvaamisesta vastaavana vapaa-aikana. Lain mukaan työaika on enintään 8 h / pvä ja 40 h / vko. Lisätyötä muodostuu esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijän työaika on sovittu lyhyemmäksi kuin 40 h / vko. Tällöin työaika 40 viikkotuntiin asti on lisätyötä kuitenkin siten, että lisätyötä voi olla vain 8 tuntiin asti päivittäin tehty työ. Lisätyötä muodostuu usein tilanteessa, jossa työntekijän viikkotyöaika on jäänyt alle 40 tunnin esimerkiksi arkipyhän tai muun poissaolon takia. Esimerkki ma ti ke to pe la su 8 h 8 h 8 h arkipyhä 8 h 8 h - Torstaina on ollut arkipyhä, jolloin työntekijä on ollut pois työstä. Tällöin lauantaina tehty 8 h on lisätyötä, joka maksetaan korottamattomana Vuorokautinen ylityö Vuorokautista ylityötä on työ säännöllisen kahdeksan tunnin jälkeen tai työ työvuoroluetteloon merkittyjen säännöllisten työtuntien lisäksi, kun sitä tehdään saman työvuorokauden aikana kuin säännöllisen työajan tunnit. Vuorokauden aika ei ratkaise ylityön alkamista. Vuorokautisen ylityön alkamisedellytyksenä on, että lain mukaisen säännöllisen työajan tuntimäärä on ensin työskennelty loppuun. Vuorokautinen ylityö määräytyy työvuorokausittain huomioon ottaen työvuorokauden alkamisesta sen päättymiseen tehdyt työtunnit. Työvuorokausi on 24 tunnin jakso alkaen säännönmukaisesta työhöntuloajasta lukien. Siten esimerkiksi torstaiaamun työ kello ja kello välillä on yksivuorotyössä keskivii- 49

52 kon ylityötä, kun keskiviikkona on työskennelty kello välisenä aikana 8 tuntia. Työvuorokausi on alkanut klo 7.00 keskiviikkona. Työvuoron jatkuessa keskeytyksettä yli työvuorokauden vaihteen tilanteessa, jossa työntekijän säännöllinen vuorokautinen työaika on ylittynyt päättyneen työvuorokauden puolella eikä työntekijä ole saanut hyväkseen työaikalain 29 :n mukaista vuorokausilepoa, katsotaan kaikkien työtuntien kuuluvan siihen työvuorokauteen, jolloin työskentely alkoi. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä tekee esimerkiksi normaalin päivävuoronsa 7-16 lisäksi ylityötä siten, että työskentely jatkuu yhdenjaksoisesti seuraavaan aamuun klo seitsemään ja sen yli. Tällöin vaikka työvuorokausi vaihtuu klo 7, yhdenjaksoiset tunnit pitää edelleen maksaa korotettuna, mikäli työntekijä ei ole edellisen työvuorokauden aikana saanut hyväkseen vuorokausilepoa. Esimerkiksi työntekijä on työssä klo 7-16 ja jatkaa työskentelyä samana päivänä klo 19 alkaen siten, että yhdenjaksoinen työskentely päättyy seuraavana aamuna klo 9. Tällöin hän ei saa hyväkseen työaikalain mukaista vuorokausilepoa, joten seuraavan työvuorokauden puolelle sijoittuvat työtunnit klo välisenä aikana korvataan kuten vuorokautinen ylityö. Vuorokausilevon on oltava vähintään 11 tunnin sekä jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin pituinen. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, työnantaja ja työntekijöiden edustaja voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä työntekijän suostumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia. Työaikalaissa määritellyissä poikkeustilanteissa vuorokausilepo voi olla myös viisi tuntia. Pitkien työvuorojen osalta on syytä kiinnittää huomiota vuorokausilevon toteutumiseen. Työnantaja on vastuussa työturvallisuudesta ja riittävien lepoaikojen järjestämisestä. Työnantaja, joka rikkoo työaikalain säännöksiä, voidaan tuomita työaikarikkomuksesta sakkoon Viikoittainen ylityö Viikoittaista ylityötä on viikoittaisen säännöllisen 40 tunnin jälkeen tehty työ. Vuorokautisia ylityötunteja ei tällöin oteta huomioon. Viikoittaista ylityötä voi siis syntyä esimerkiksi jos työntekijä, joka säännöllisesti työskentelee maanantaista perjantaihin, tulee työhön lauantaina ja/tai sunnuntaina jos työntekijä, joka säännöllisesti työskentelee paikallisen sopimuksen keskimääräisestä työajasta perusteella maanantaista torstaihin 10 h/pvä, tulee työhön perjantaina, lauantaina tai sunnuntaina. Jos säännöllistä kahdeksan tunnin työpäivää maanantaista perjantaihin tekevä työntekijä on ollut esimerkiksi keskiviikkona sairauslomalla ja tekee lauantaina kahdeksantuntisen työpäivän, ei lauantain osalta ole kysymyksessä ylityö vaan lisätyö, josta maksetaan normaali yksinkertainen palkka. Viikolla tarkoitetaan työviikkoa eli muissa kuin kolmivuorotyössä ajanjaksoa, joka alkaa maanantaina klo 7.00 ja kestää seitsemän vuorokautta aina seuraavaan maanantaihin klo

53 Esimerkki ylityöstä: Ma Ti Ke To Pe La Su Lauantaina tehty työ on viikoittaista ylityötä. Ma Ti Ke To Pe La Su Työtunnit Työtunnit Ylityön teettäminen Laki ratkaisee ylityön alkamisen Lauantaina tehty työ ei ole viikoittaista ylityötä, koska työviikolla ei ole tehty 40 säännöllistä työtuntia. Vuorokautisia ylityötunteja ei oteta huomioon laskettaessa 40 säännöllistä tuntia. Jos säännöllinen vuorokautinen tai viikoittainen työaika on lyhyemmäksi sovittu tai se jää muuten, esimerkiksi poissaolon takia, lyhyemmäksi kuin työaikalain mukaan, alkaa varsinainen lain mukainen ylityö kuitenkin vasta silloin, kun lain määrittelemä enimmäistyöaika, 8 h/vrk ja 40 h/vko, ylitetään. Tämä sääntö on ehdoton. Työtä, jota tehdään yli em. lyhyemmän työajan, mutta ei yli työaikalain enimmäistyöaikojen, kutsutaan lisätyöksi. Molemminpuolinen suostumus ylityölle Ylityön tekemisen tulee tapahtua työnantajan esityksestä. Säännöllisen työajan enimmäismäärän lisäksi tehty työ luetaan ylityöksi, kun se on tehty työnantajan määräyksestä tai tieten eli työnantajan nimenomaisella tai hiljaisella suostumuksella. Työnantajan katsotaan helposti antaneen hiljaisen suostumuksensa, jos hän ei reagoi saatuaan tietää työntekijänsä tekevän työtä yli säännöllisen työajan. Tämän vuoksi työnantajan on aiheellista heti saadessaan tietää tällaisesta työnteosta, ilmoittaa, ettei hän hyväksy säännöllisen työajan lisäksi tehtyä työtä ylityöksi. Työpaikalla tulee tehdä ylitöiden osalta selvät pelisäännöt ja esimerkiksi ilmoittaa, että ylitöitä ei tehdä muutoin kuin työnjohdon nimenomaisesta määräyksestä. Ylityön teettämiseen tarvitaan aina työntekijän suostumus. Pääsääntöisesti edellytetään työntekijän itsensä antamaa kutakin kertaa koskevaa suostumusta. Käytännön työelämässä työntekijän suostumusta on tulkittu toisin ja on myös katsottu, ettei kaikenlaatuisten töiden osalta voida asettaa vaatimusta siitä, että suostumus tulisi antaa koskien kutakin kertaa erikseen. Työntekijä voi antaa suostumuksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, milloin se on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Enimmillään ajanjakso voinee olla muutaman viikon pituinen. Työntekijä voi työsopimuksessa antaa yleisluonteisen suostumuksen ylitöiden tekemiseen. Siitä huolimatta ylityön teettämiseen tarvitaan työntekijän suostumus edellä kerrotulla tavalla. 51

54 Ns. ylityökiintiöt Ylityötunneille on laissa vahvistettu enimmäisrajat, ns. ylityökiintiöt. Työehtosopimuksen 14 :n 5. kohdan mukaan ylitöiden tarkastelujakso on yksinomaan kalenterivuosi. Ylityön enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa. Työnantaja ja luottamusmies tai henkilöstö taikka henkilöstöryhmä voivat sopia 80 tunnin lisäylityön tekemisestä, jolloin ylityön enimmäismäärä on yhteensä 330 tuntia. Näihin laissa määriteltyihin ylitöiden enimmäismääriin ei lueta hätätyöylityötunteja. Edellä mainittujen ylityötuntimäärien lisäksi voidaan ylityötä teettää enintään 5 tuntia viikossa ns. aloittamis- tai lopettamistöissä. Aloittamis- ja lopettamistöiksi katsotaan työt, jotka 1) ovat välttämättömiä, jotta yrityksen muut työntekijät voivat tehdä työtä koko säännöllisen työaikansa, tai 2) ns. työnjohtaja-asemassa oleva työntekijä tekee välittömästi ennen kuin hänen johdettaviensa työntekijöiden työaika alkaa tai sen päätyttyä. Aloittamis- ja lopettamistyöhön käytettyä aikaa ei lueta mukaan laissa säädettyihin ylityön enimmäismääriin, mutta niistä maksetaan kuitenkin korotettua palkkaa kuten ylitöistä. Työaikakirjanpito (TAL 37 ) Hätätyö Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. Kirjanpitoon on merkittävä joko säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korvaukset tai kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli- hätä ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotusosat. Työaikakirjanpitoon on siten merkittävä säännöllisen työajan työtuntien lisäksi työaikalain mukaiset ylityötunnit eriteltyinä kuten vuorokautinen ylityö, erikseen 50 %:n tunnit vuorokautinen ylityö, erikseen 100 %:n tunnit viikoittainen ylityö, erikseen 50 %:n tunnit viikoittainen ylityö, erikseen 100 %:n tunnit sunnuntaityötunnit hätätyötunnit lisäksi em. tuntien kohdalla on esitettävä niistä maksettava korotettu palkka. Kahden viikon palkanmaksukauden palkkalista edellä mainittuine erittelyineen muodostaa lain vaatiman ylityöluettelon. Työaikakirjanpitoa on säilytettävä vähintään niin kauan kuin työntekijällä on oikeus vaatia kanteella korvausta työaikalain perusteella. Nämä kanne- eli vanhentumisajat selvitetään jäljempänä kohdassa Hätätyötä voidaan teettää, kun luonnontapahtuma (esim. tulva tai myrsky), tapaturma (esim. tulipalo, räjähdys) tai muu ennalta arvaamaton tapahtuma (esim. sähkökatkos) on aiheuttanut tai vakavasti uhkaa aiheuttaa keskeytyksen yrityksen säännöllisessä toimina 52

55 Hätätyössä voidaan ylittää työntekijän säännöllinen työaika. Säännöllistä työaikaa voidaan hätätyössä ylittää korkeintaan kahden viikon aikana. Hätätyönä tehtyyn työhön käytettyä työaikaa ei lasketa mukaan ylityökiintiöihin. Vaikka säännöllisen työajan ylittävää hätätyötä ei lasketa mukaan ylityökiintiöihin, maksetaan ko. ajalta korotettu palkka kuten ylityöstä. Säännöllisen työajan puitteissa tehdystä hätätyöstä maksetaan normaali palkka. Hätätyöhön ei sovelleta myöskään yötyö- tai viikkoleporajoituksia. Työnantajan tulee arvioida, täyttääkö työ hätätyön tunnusmerkit. Työantaja voi määrätä työntekijät hätätyöhön, eikä näillä ole oikeutta siitä kieltäytyä. Työntekijöiden suostumusta ei siis tarvita. Hätätyöstä, sen syystä, laajuudesta ja todennäköisestä kestosta on työnantajan kuitenkin viivytyksettä tehtävä kirjallinen ilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Työnantajan on varattava hätätyötä tekeviä työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle, tai jos tällaista ei ole valittu, työsopimuslain mukaiselle luottamusvaltuutetulle tai jos tällaistakaan ei ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle tilaisuus liittää ilmoitukseen lausuntonsa. Työsuojeluviranomainen voi tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin työajan pidennyksen rajoittamiseksi tai lopettamiseksi. Hätätyö on aina ennalta arvaamatonta, joten tällaisena työnä ei voida pitää esimerkiksi korjaus- ja huoltotöitä, joiden tiedetään aika ajoin toistuvan Ylitöiden korvaaminen Vuorokautisen ylityön ylityölisä 2 ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 %. Viikkoylityön ylityölisä 8 ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 %. Poikkeussäännös vuorokautisen ylityön korvaamisesta Samana työpäivänä tehdyn kahdeksan viikoittaisen ylityötunnin lisäksi tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Tämä tarkoittaa, että kun viikoittaista ylityötä on kertynyt kahdeksan tuntia, tämän ylittävät saman työviikon aikana tehdyt ylityökorvauksiin oikeuttavat tunnit ovat 100 % korvattavia (sekä vuorokautiset että viikoittaiset). Esimerkki: Ma Ti Ke To Pe La Su Työtunnit la 8 h 50 % viikoittaista ylityötä, 2 h 100 % vuorokautista ylityötä su 8 h 100 % viikoittaista ylityötä, 2 h 100 % vuorokautista ylityötä 53

56 Ylitöiden antaminen vapaana Ylityö korvataan joko rahakorvauksena tai antamalla ylityöt vastaavana palkallisena vapaa-aikana, jolloin vapaa-ajan määrää korotetaan ylityöprosentilla (TES kohta). SOVELTAMISOHJE: Työntekijälle annetaan vapaata hänen säännöllisenä työaikanaan ja maksetaan tältä ajalta säännöllisen työajan palkka. Vapaa-ajan pituus lasketaan samalla tavalla kuin ylityöstä maksettava korvaus. Jos työntekijän kanssa sovitaan yhden 50 prosentilla korotetulla palkalla korvattavan ylityötunnin vaihtamisesta vapaaksi, työntekijä saa 1,5 tuntia vapaata. Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei toisin sovita. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa. Sopimus ylityökorvausten vaihtamisesta vapaaksi on tehtävä aina kirjallisesti. Ylityön korvaamisesta vapaa-aikana tulee erikseen sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Ylitöistä voidaan myös maksaa osa rahalla ja antaa osa vapaana. Vaihdettavat ylityövapaat on annettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisessä, ellei toisin sovita. Aika, jonka kuluessa vapaat on annettava, voidaan myös sopia muuksi kuin kuudeksi kuukaudeksi. Sovittaessa ylitöiden vaihtamisesta ei välttämättä tarvitse vielä sopia, milloin vapaat pidetään, vaan riittää että sovitaan, pidetäänkö vapaat kuuden kuukauden vai jonkun muun ajan sisällä. Mikäli vapaiden tarkkaa pitämisaikaa ei ole sovittu tehtäessä sopimusta ylitöiden vaihtamisesta, pitämisajankohta on sovittava työntekijän kanssa myöhemmin. Ensisijaisesti työnantaja ja työntekijä sopivat, milloin vapaa pidetään. Mikäli työntekijä ja työnantaja eivät pääse sopuun vapaan pitämisen ajankohdasta, työnantajalla on oikeus määrätä ajankohta. Kannattaa kuitenkin huomata, että työntekijä voi vielä tässä vaiheessa vaatia ylityökorvauksia maksettavaksi rahassa, vaikka olisi tehnyt sopimuksen korvausten vaihtamisesta. Vaihdettavat ylityöt annetaan korotettuina vastaavasti kuin maksettaisiin rahallinen korvaus. Jos vaihdetaan yksi 50 % korotettava ylityötunti, tämä tarkoittaa 1,5 tunnin vapaa-aika, mikäli vaihdetaan sekä perusosa että korotusosa. Vastaavasti yhden 100 % korotetun ylityötunnin vaihtaminen tarkoittaa kahden tunnin vapaa-aikaa. On mahdollista sopia, että vaihdetaan vain osa tiettynä aikana tehdyistä ylitöistä. Voidaan myös sopia, vaihdetaanko tehdyistä ylitöistä sekä perusosat että korotusosat tai vain korotusosat. Sopimukseen on syytä kirjata, mikä osa tunneista vaihdetaan. Esimerkki: Työnantaja ja työntekijä sopivat, että työntekijän viikolla 31 tekemät 6 vuorokautista (esim. 4 x 50 % ja 2 x 100 %) ja 8 viikoittaista (8 x50 %) ylityötuntia vaihdetaan vapaaksi ennen vuoden vaihdetta Ylityön perusosia on kertynyt 14 tuntia Ylityötä on kertynyt yhteensä 12 x 50 % ja 2 x 100 %, joka vastaa 8 tunnin palkkaa. Henkilö saa viikon 31 palkanmaksun yhteydessä normaalin palkkansa 40 tunnilta (sekä ylitöiden perusosan 14 tunnin palkan) TAI Pitäessään vapaata ylityöstä maksettavan korvauksen sijaan, maksetaan hänelle perusosana 14 tunnin palkka sekä korotusosana 8 tunnin palkkaa vastaava korvaus. Voidaan sopia vaihdetaanko perusosa ja korotusosa vai vain korotusosa. Sopimus ylityökorvausten vaihtamisesta vapaaksi 54

57 Ylityön korvaamisesta vapaa-aikana tulee aina erikseen sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Ylitöistä voidaan myös maksaa osa rahalla ja antaa osa vapaana. Sopimus ylitöiden vaihtamisesta vapaaksi on tehtävä kirjallisena. Liitteenä malli sopimukseksi Ylityömääräykset kolmivuorotyössä, paikallisesti sovittua keskimääräistä työaikaa käytettäessä ja hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksiä käytettäessä Ylityön korvaaminen Kolmivuorotyössä ja paikallisesti sovittua keskimääräistä työaikaa tai hoidon alueurakonnin työaikamääräyksiä käytettäessä ylityötä on se työ, joka ylittää työtuntijärjestelmässä kunakin työviikkona säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän. Jos työntekijän työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 40 tuntia pidempi. Tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus (3-vuorotyö: TAL 24 1, paikallisesti sovittu keskimääräinen työaika TES 10 ). Jos keskimääräinen työaika puolestaan on jäänyt säännöllistä työaikaa lyhyemmäksi, työnantajalla on TAL 24 :n 3 momentin mukaan oikeus vähentää vastaava määrä työntekijän palkasta. Alla on esimerkki ylitöiden kertymisestä keskimääräistä työaikaa käytettäessä. Esimerkki 1 Ma Ti Ke To Pe La vko vp tehdyt työt 50 % % 1 2 vko 2 T tehdyt työt 50 % % vko T vko T Yhteensä 160 h = 40/vko Ylityötä ovat työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten tuntien lisäksi tehdyt tunnit. Vuorokautista ylityötä ovat työvuoroluetteloon merkityn vuorokautisen työajan lisäksi tehdyt työtunnit ja viikoittaista ylityötä ovat työvuoroluetteloon merkittyjen työpäivien lisäksi tehdyt työtunnit. Myös kolmivuorotyössä ja keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityöt voidaan antaa vapaana rahakorvauksen sijasta. Ne annetaan korotettuna vapaana. Ylityöt voidaan korvata myös siten, että ylityötunneilta maksetaan normaali tuntipalkka ja korotusosa annetaan vapaana. Esimerkki 2 55

58 Työsuhde päättyy kesken työtuntijärjestelmän Ma Ti Ke To Pe La vko T vko 2 vp vko * vko Yhteensä 160 h = 40/vko Työsuhde päättyy kolmannen viikon perjantaina. Kolmen viikon aikana TES:n pääsäännön mukaan on säännöllisiä työtunteja 120 h. Nyt työntekijä on tehnyt 134 tuntia eli 14 tuntia enemmän kuin TES:n pääsäännön mukaan. Näiltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. 2.8 Työajan lyhentäminen Yleistä Työajan lyhennys perustuu maa- ja vesirakennusalalla kertymisperiaatteeseen ts. työntekijä ansaitsee työajan lyhennyspäiviä. Ansaitut työajan lyhennyspäivät on pääsääntöisesti annettava vapaana saman kalenterivuoden kuluessa, mutta erikseen työntekijän kanssa sovittaessa ne voidaan antaa vielä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Työajan lyhennysvapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana joko lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa taikka antamalla vapaa kokonaisina päivinä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, ettei vapaata pidetä. Sen sijaan ei voida sopia, että työajan lyhennyskorvausta ei makseta vaan työajan lyhentämisestä johtuva ansionmenetys on korvattava maksamalla työntekijälle annetulta vapaa-ajalta palkka sen mukaan mitä työntekijä työssä ollessaan olisi ansainnut, jollei paikallisesti ole sovittu lyhennyskorvauksen maksamisesta TES:n 17 :n 4. kohdan mukaisesti 4,7 prosentilla. Jos vapaata ei pidetä, työntekijälle maksetaan työajan lyhennyskorvaus kertyneiden työajan lyhennyspäivien mukaisesti. Lisäksi työntekijä saa normaalisti palkan kaikilta tekemiltään säännöllisen työajan tunneilta Työajan lyhentämisen soveltamisala Työajan lyhennys koskee työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan oikeus enintään 30 arkipäivän vuosilomaan ja että vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksella, että viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin alle 40 tuntia. Jos sopimuksesta huolimatta työntekijän todellinen tehty työaika on kuitenkin säännöllisesti keskimäärin 40 tuntia viikossa, työntekijä tulee työajan lyhentämissopimuksen soveltamisalan piiriin. 56

59 Työajan lyhennys ei koske lomansa aikana maa- ja vesirakennustyössä olevia koululaisia ja opiskelijoita Työajan lyhennyksen enimmäismäärä Työaikaa lyhennetään enintään 96 tuntia vuodessa. Tämä rajoitus ei kuitenkaan koske maanalaisessa louhinta-, vahvistus- ja injektointityössä sekä louheen maanalaisessa kuormaus- ja kuljetustyössä jatkuvassa vuorotyössä työskenteleviä työntekijöitä Vapaan kertyminen Työntekijälle kertyy 8 tuntia vapaata jokaista tehtyä 18 työpäivää kohti. Tehdyiksi työpäiviksi ei lueta vuosilomapäiviä luetaan kaikki ne päivät, joina työntekijä on ollut työssä vähintään 8 tuntia tai joilta työnantaja on työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan palkan. Tehdyiksi työpäiviksi katsotaan myös ne päivät, jolloin työntekijän on ollut tarkoitus työskennellä kahdeksan tuntia, mutta hän on myöhästynyt liikennevälinettä kohdanneesta odottamattomasta vauriosta tai kulkuyhteyksissä sattuneesta normaalista poikkeavasta häiriöstä tai kahdeksaa tuntia lyhyempi työskentely on johtunut työnantajan luvasta. Edellä mainittu tuntimäärä (96 h) vuotta kohti on myös yläraja, jota enempää ei vapaata kerry. Poikkeuksena edellä esitettyyn on se, että maanalaisessa louhinta-, vahvistus- ja injektointityössä sekä louheen maanalaisessa kuormaus- ja kuljetustyössä jatkuvassa vuorotyössä työskentelevälle työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 16 työpäivää kohti. Työajan lyhentämistä maa- ja vesirakennusalalla koskevan pöytäkirjan 2 :ssä oleva rajoitus (korkeintaan 96 tuntia) ei koske edellä mainituissa maanalaisissa louhinta- ja muissa töissä jatkuvassa vuorotyössä työskenteleviä työntekijöitä. Jos edellä mainituissa maanalaisessa kuljetustyössä työntekijä joutuu työvuoronsa aikana oleskelemaan sanottua kuljetustyötä suorittaessaan yhteensä enintään 1/3 työvuoron ajasta maanpinnalla louheen läjityspaikalle ajossa, hänellä on oikeus maanalaisen louhintatyön työajan lyhennykseen. Kahvitaukoja ei lueta maanpinnalla oloaikaan. Jos louhetta kuljettava työntekijä joutuu oleskelemaan työvuoronsa aikana maanpinnalla enintään 160 minuuttia + kahvitauot, on hän sopimuskohdan tarkoittamassa maanalaisessa työssä Työajan lyhentämismääräykset ja osa-aikatyö INFRA ja Rakennusliitto ovat sopineet periaatteista, jotka koskevat maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen työajan lyhentämismääräysten vaikutusta, kun työntekijä siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. 57

60 Työehtosopimuksen työajan lyhentämismääräykset otetaan huomioon osa-aikaista työsopimusta solmittaessa, kun siirrytään kokoaikaisesta työstä (8 tuntia/päivä ja 40 tuntia/viikko) osa-aikaiseen päivä- ja vuorotyöhön (ei kuitenkaan keskeytymättömään 3-vuorotyöhön), ja säännöllinen työaika on edelleen 8 tuntia päivässä. Jos nämä edellytykset eivät täyty, ei työajan lyhentämismääräyksiä oteta huomioon sovittaessa osa-aikatyöstä. Liitot suosittelevat, että siirryttäessä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön työsuhteen osapuolet tekevät uuden kirjallisen työsopimuksen, jossa määritellään uusi työaika, tehtävät ja palkkaus. Työajan lyhentämismääräykset otetaan osa-aikaiseksi siirtyvän työntekijän palkassa pääsääntöisesti huomioon maksamalla tuntipalkkaiselle työntekijälle työajan lyhennysrahaa (4,7 %). Osa-aikatyöhön siirtyneelle työntekijälle ei anneta erillisiä työajan lyhennysvapaita. Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähintään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan työajan lyhennyskorvausta 4,7 % työntekijän työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettavaa palkkaa. Erillistä palkanosaa ei makseta esim. vuorotöissä, joissa työajan lyhennys on huomioitu muulla tavalla Mikäli alle 40 ja vähintään 24 tunnin säännöllistä työaikaa noudattava työntekijä tämän määräyksen voimassa ollessa siirtyy noudattamaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa ja siirtyy samalla työajan lyhennysjärjestelmän piiriin ja saamaan työajan lyhennyskorvausta, erillisen tässä tarkoitettu palkanosan maksaminen päättyy. Kokoaikatyöstä osa-aikaiseksi siirtyneellä työntekijällä, jolle on osaaikaistamisen yhteydessä korvattu työajan lyhennys uutta työaikaa vastaavasti, ei ole oikeutta uuteen prosenttiperusteiseen korvaukseen Vapaan antaminen Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään kertymisvuoden loppuun mennessä. Jos työnantajan ja työntekijän kesken sovitaan, voidaan edellä olevasta poiketen kertynyt vapaa antaa kokonaisuudessaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana työvuoro kerrallaan tai lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Vapaan antamisesta on ilmoitettava etukäteen mahdollisimman ajoissa. Annettaessa vapaata työvuoro kerrallaan on siitä kuitenkin ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan viikkoa aikaisemmin. Jos esimerkiksi tilaajan työaikajärjestelyt edellyttävät muuta työajan lyhentämistä kuin työvuoro kerrallaan tapahtuvaa työajan lyhentämistä, on järkevää toteuttaa työajan lyhennys lyhentämällä viikoittaista tai päivittäistä työaikaa. Tämä tulee kyseeseen mm. 58

61 kuntien, kuntaliittojen ja tieliikelaitoksen töissä, joissa työaikaa lyhennetään 1 tunti 45 minuuttia viikossa. Maa- ja vesirakennusalan työntekijän työajan lyhennys voidaan toteuttaa samassa rytmissä kuin tilaajan työntekijöiden työajan lyhennys. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös siitä, että vapaata ei pidetä. Tällöin työntekijälle maksetaan normaalisti yksinkertainen palkka kaikilta säännöllisen työajan tunneilta sekä lisäksi työajan lyhennyskorvaus. Jos työnantaja ja työntekijä ovat paikallisesti sopineet työajan lyhennyskorvauksen maksamisesta 4,7 %:lla, kyseinen korvaus tulee maksaa normaalin palkan lisäksi myös siinä tapauksessa, että työnantaja ja työntekijä ovat sopineet siitä, ettei vapaata pidetä Ansionmenetyksen korvaaminen Työajan lyhentämisestä johtuva ansionmenetys korvataan maksamalla työntekijälle annetulta vapaa-ajalta palkka kahdeksalta tunnilta sen mukaan, mitä työntekijä työssä ollessaan olisi ansainnut. Työntekijälle on pääsäännön mukaan maksettava ns. täysi palkka työajan lyhennyspäiviltä. Vaihtoehtoisesti työnantaja ja työntekijä tai luottamusmies voivat paikallisesti sopia siitä, että ansionmenetys korvataan maksamalla työntekijälle työajan lyhennyskorvausta, joka on 4,7 % työntekijän työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettavaa palkkaa. Työajan lyhennysraha maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Jos työntekijä työsuhteen päättyessä on pitänyt työajan lyhennysvapaata enemmän kuin työsuhde olisi edellyttänyt ja saanut palkan tältä ajalta, työnantajalla on oikeus vähentää lopputilistä liikaa maksamansa palkka työsopimuslain 2 luvun 17 :ssä ja ulosottolaissa säädetyin kuittausrajoituksin. Työnantajan tulee työsuhteen päättyessä antaa korvata kertyneet, mutta vielä pitämättömät vapaat Muita määräyksiä Pekkaset kerryttävät vuosilomaa Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut työajan lyhennysvapaalla. Sen sijaan työajan lyhennyskorvaus ei kerrytä vuosilomapalkkaa eikä sitä oteta vuosilomapalkan laskennassa huomioon, koska sitä ei makseta tehdyltä työajalta vaan työajan lyhennyksestä aiheutuneesta ansionmenetyksen korvauksesta. Työajan lyhentämisen seuranta Työnantaja on velvollinen seuraamaan kertyneitä ja pidettyjä työajan lyhennysvapaita. Kyseistä seurantaa helpottamaan on INFRAssa laadittu työntekijäkohtainen lomake (liitteenä) kutakin vuotta varten, johon voidaan kirjata vapaan kertyminen ja toisaalta niiden antaminen. Työajan lyhennyskorvausta ei voi sopia sisältyväksi palkkaan Työajan lyhennyskorvausta ei työajan lyhentämistä maa- ja vesirakennusalalla koskevan sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan voida sopia sisältyväksi palkkaan. 59

62 Työajan lyhennyskorvauksesta tulee sopia siten, että palkka on X euroa ja sen päälle maksetaan työajan lyhennyskorvaus 4,7 %. Lyhennyskorvauksen eritteleminen palkkakuitissa Työajan lyhennyskorvaus 4,7 % on eriteltävä palkkalaskelmassa. Työajan lyhennyskorvauksen osuus palkasta on ehdottomasti eriteltävä. Lyhennyskorvauksen tulee siis ilmetä tilinauhasta tai palkkakuitista omana eränään. Muutoin on vaarana, että riitatilanteissa työnantaja ei pysty osoittamaan, että työajan lyhennyskorvaus on maksettu ja se joudutaan maksamaan toiseen kertaan. 2.9 Työehtosopimuksen liitesopimusten määräykset Hoidon alueurakoinnin työaikamääräykset Työaika Lepoaika Työvuoroluettelo Työaika voidaan sopia paikallisesti seuraavien kahden vaihtoehdon mukaan: 1. Talvikaudella ajalla vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen työaika enintään 50 tuntia. Työajan tulee tasoittua 52 viikon aikana keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Ratojen hoidossa rajoitusta (talvikaudella ) säännöllisen työajan pidentämisestä ei ole. Työntekijälle annetaan jokaisen palkanmaksun yhteydessä tieto tasoittamattomista työtunneista. 2. Työaika voidaan sopia työaikalain mukaiseksi jaksotyöksi siten, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia. Työn jatkuttua jaksotyössä koko kolmen viikon ajanjakson on 18 ensimmäiseltä säännöllisen työajan ylittävältä työtunnilta aloittamis- ja lopettamistyö mukaan lukien maksettava 50 prosentilla ja näitä seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Työntekijälle on annettava työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään seitsemän tunnin yhdenjaksoinen lepoaika. Työvuoroluettelo, josta ilmenee ainakin päivittäisen työajan alkamisaika, vapaapäivät sekä varallaolo laaditaan vähintään kahdeksi ja enintään neljäksi viikoksi kerrallaan. Tasoitusvapaat luetaan työajaksi vuosilomia ja ylitöitä laskettaessa. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Sään muutoksista johtuva liikenneturvallisuuden vaaran- 60

63 Ilta- ja yötyölisä Varallaolo tuminen katsotaan töiden järjestelyyn liittyväksi painavaksi syyksi. Työvuoroluetteloa ei kuitenkaan voi muuttaa työntekijän työvuoron alettua. Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, maksetaan kello välisenä aikana tehdystä työstä iltatyölisää 1,22 euroa ja klo välisenä aikana tehdystä työstä yötyölisää 2,29 euroa tunnille. Lauantaina tehdystä työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, maksetaan lauantailisänä 3,40 euroa lukuun ottamatta pääsiäislauantaita, jos työntekijällä on oikeus pääsiäislauantaina työehtosopimuksen 14.3 :n mukaiseen korotukseen alkaen lauantaina tehdystä työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, maksetaan lauantailisänä 3,41 euroa lukuun ottamatta pääsiäislauantaita, jos työntekijällä on oikeus pääsiäislauantaina työehtosopimuksen 14.3 :n mukaiseen korotukseen. Työn luonteesta johtuen työvuoroluetteloon voidaan sisällyttää varallaoloa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijän on oltava tavoitettavissa sovitulla tavalla ja oleskelualueella niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Useamman työntekijän ollessa yhtä aikaa varalla, voidaan sopia etukäteen siitä, kuka työntekijöistä ensin kutsutaan tarvittaessa työhön. Varallaolosta maksetaan korvausta 22,75 euroa / varallaolovuorokausi ja alkaen 22,85 euroa/ varallaolovuorokausi riippumatta siitä, sisältyykö vuorokauteen tehtyä työaikaa. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan eikä varallaolokorvaus ole työssäoloajalta maksettua palkkaa. Työntekijä voi olla varalla korkeintaan seitsemän vuorokautta yhdenjaksoisesti, jollei muuta sovita. Varallaolosta sovittaessa tulisi sopia ainakin seuraavista asioista: varallaoloaika ja töihin saapumisaika kutsun saamisesta Mikäli työntekijä, joka ei ole varalla, työstä asuntoon saavuttuaan kutsutaan hälytysluontoiseen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan hänelle varsinaisen työvuoronsa lisäksi ns. hälytysrahana kahden tunnin korvauspalkka. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän III suuruisena. Hälytysraha ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa. Päivittäiset matkakustannukset Palkanmaksu Jos työntekijä kutsutaan työpäivän jälkeen takaisin töihin, maksetaan hänelle päivittäisten matkakustannusten korvaus. Paikallisesti voidaan sopia tasaisesta palkanmaksusta siten, että palkka palkanmaksukausittain vastaa keskimääräisen työajan säännöllisen työajan palkkaa. 61

64 Tulospalkkaus Paikallisesti voidaan sopia tulospalkkauksesta. Tulospalkkauksen suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. Tulospalkkauksesta sovittaessa noudatetaan työehtosopimuksen 5 :n määräyksiä Jatkuvan kaksi- ja keskeytymättömän kolmivuorotyön työaika Soveltamisala Työaika Sopimus koskee teollisuuslaitosten prosessin osana tehtävää jatkuvaa kaksivuoroja keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Mikäli teollisuuslaitoksissa tehdään rakennustyötä esimerkiksi kaivoksessa pystykuilua kolmivuorotyönä, ei sopimusta sovelleta tällaisen työn työaikaan. Kyseinen työ ei ole teollisuuslaitosten prosessin osana tehtävää työtä. Jatkuvalla kaksivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kahdessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa. Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Mikäli kolmivuorotyössä työaika keskeytyy esim. viikonloppuna, ei sopimusta sovelleta tällaiseen työhön vaan tällöin sovelletaan normaalia 40 tunnin työaikaa, jota lyhennetään työajanlyhennyssopimuksen mukaisesti maksimissaan 96 tunnilla vuodessa. Sopimuksessa ei ole sovittu sitä, monellako työryhmällä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehdään, mutta käytännössä sopimuksen soveltaminen johtaa ns. viisivuorotyöhön eli viiden työryhmän käyttöön. Tällainen malli on yleisesti käytössä esim. metallija kemianteollisuudessa, jonka palveluksessa on INFRAn jäseniä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Jatkuvassa kaksivuorotyössä säännöllinen työaika on keskimäärin 36,4 tuntia viikossa. Työajan tulee kalenterivuoden aikana tasoittua mainittuun määrään viikossa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä säännöllinen työaika on keskimäärin 34,9 tuntia viikossa. Työajan tulee kalenterivuoden aikana tasoittua mainittuun määrään viikossa. Jatkuvan kaksivuorotyön ja keskeytymättömän kolmivuorotyön työaikaa tekeviin työntekijöihin ei sovelleta maa- ja vesirakennusalan työajanlyhennyssopimusta, koska viikoittainen säännöllinen työaika on alle 40 tuntia. Työajan tasoittumisjärjestelmän ja työvuoroluettelon laatiminen määräytyy työehtosopimuksen 9 ja 13 :ien mukaisesti. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. INFRA ja Rakennusliitto ovat yhtä mieltä siitä, että töiden järjestelyi- 62

65 hin liittyvällä painavalla syyllä tarkoitetaan ennalta arvaamattomia seikkoja, joita työnantaja ei ole voinut ottaa huomioon työvuoroluetteloa laadittaessa. Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työntekijän ja työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa. Mikäli luottamusmiestä ei ole, voidaan asiasta neuvotella työryhmän kanssa. Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika ja siitä maksettava erillinen lisä siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan. Arkipyhät Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus vuorovapaalle sattuvalta arkipyhältä. Työntekijälle maksetaan työvuoroluetteloon sisältyviltä juhannusaatolta, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta ja ensimmäiseltä joulupäivältä palkan lisäksi arkipyhäkorvaus. Arkipyhäkorvausta ei makseta lauantaille tai sunnuntaille sattuvalta arkipyhältä. Arkipyhiä koskeva määräys tulee voimaan siten, että vuodesta 2014 alkaen arkipyhäkorvaus maksetaan jouluaatolta, vuodesta 2015 alkaen itsenäisyyspäivältä ja vuodesta 2016 alkaen juhannusaatolta sekä ensimmäiseltä joulupäivältä. Ruokailu ja lepoaika sekä työajan alkaminen ja päättyminen Jatkuvassa kaksivuorotyössä työntekijälle on annettava joko tilaisuus ateriointiin tähän tarkoitukseen varatussa paikassa tai ateriointiin työn lomassa. Jatkuvassa kaksivuorotyössä voidaan antaa myös 30 minuutin lepoaika, joka ei ole työaikaa. Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa tähän tarkoitukseen varatussa paikassa. Työntekijä voi työpaikalla nauttia työn tekemisen kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita. Työaika lasketaan siitä, kun kone käynnistetään tai työ aloitetaan, siihen, kun kone pysäytetään tai työ lopetetaan. Lepoaika lasketaan vastaavasti siitä, kun kone pysäytetään tai työ keskeytetään, siihen, kun työntekijä on koneellaan tai työpaikallaan valmiina uudelleen aloittamaan työnsä. Työn keskeytymisen välttämiseksi voidaan lepoajat vuorottaa. Jatkuvan kaksi- ja keskeytymättömän kolmivuorotyön osalta ei sovelleta maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 12 :n määräyksiä tauoista. INFRA ja Rakennusliitto ovat laatineet yhteisen tulkintaohjeen jatkuvaa kaksi- ja keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevan sopimuksen 5 :n osalta (Ruokailu ja lepoaika kaksi- ja kolmivuorotyössä sekä työajan alkaminen ja päättyminen): Työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluu töiden ja työaikojen järjestely. Työehtosopimuksen tekstimuutoksilla ei ruokataukojen osalta ole tarkoitus muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Kaksivuorotyössä on mahdollista joko ruokailla työaikana tai antaa palkaton lepoaika kuten tähänkin asti. Palkattoman lepoajan antaminen edellyttää kuitenkin, että työntekijälle maksetaan palkka 8 tunnilta, joten palkallista työaikaa ei voi tämän kirjauksen johdosta lyhentää 7,5 tuntiin. Kolmivuorotyössä ruokaillaan työaikana eikä palkattoman lepotauon antaminen ole mahdollista. 63

66 TES-kirjauksella on poistettu oikeus työehtosopimuksen 12 :n mukaisiin kahteen 12 minuutin palkalliseen kahvitaukoon. Työntekijällä on kuitenkin edelleen oikeus nauttia työn tekemisen kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita. Tämä tarkoittaa, että kahvi/virvokkeet voidaan nauttia joko koneen ohjaamossa työn lomassa, mikäli taukotuvalla käynti ei ole ajankäytöllisesti järkevää tai mikäli työn lomassa on sopiva hetki, myös taukotuvalla käynti on mahdollista. Kahvin/virvokkeiden nauttiminen tulee hoitaa jouhevasti työn lomassa siten, ettei työhön tule tämän johdosta ylimääräisiä katkoksia. Mikäli todetaan, että töiden järjestelyjen kannalta muutokset vakiintuneissa ruokailu- tai taukokäytännöissä ovat tarpeen, asia on käsiteltävä yhdessä työntekijöiden edustajan kanssa. Tällöin voidaan yhdessä todeta, miten ateriointi ja kahvin/virvokkeiden nauttiminen on järkevintä järjestää siten, että työntekijällä on työvuoron aikana tosiasiallinen mahdollisuus ateriointiin ja kahvin/virvokkeiden nauttimiseen, mutta etteivät nämä turhaan aiheuta työn tekemiseen ylimääräisiä katkoksia. TES-kirjauksella koskien työajan alkamista ja päättymistä koneen käynnistämisestä sen pysäyttämiseen, ei vaikuteta työajaksi luettavan ajan määrittelyyn. Esimerkiksi työmääräysten antaminen luetaan työaikaan. Lepoaika alkaa koneen pysäyttämisestä tai työn keskeyttämisestä. Lepoaika päättyy, kun työntekijä on koneellaan tai työpaikallaan valmiina uudelleen aloittamaan työnsä. Ansionmenetyksen korvaaminen Vuosiloma Jatkuvassa kaksivuorotyössä työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta jatkuvassa kaksivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta euromääräisen työajan tasaamislisän, jonka suuruus 4,9 % työntekijän palkasta ilman yli-, sunnuntai- ja hätätyöstä maksettavaa palkkaa sekä työajan tasaamislisää. Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan 3-vuorotyössä siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen työajan tasaamislisän, jonka suuruus on 14,0 % työntekijän palkasta ilman yli-, sunnuntai- tai hätätyöstä maksettavaa palkkaa sekä työajan tasaamislisää. Säännölliseksi työajaksi katsotaan myös aika, jolloin työntekijä on sairausloman takia estynyt tekemästä työtä ja jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Työajan tasaamislisien maksamisajankohdat sovitaan paikallisesti käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaisesti. Yksinkertainen malli on se, että tasaamislisää maksetaan jokaiselta jatkuvassa kaksivuorotyössä tai 3-vuorotyössä työskennellyltä säännöllisen työajan tunnilta. Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaisen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä. 64

67 Toisin sopiminen Ilta- ja yövuorolisät Keskeytymättömän 3-vuorotyön määräyksistä voidaan työntekijöiden luottamusmiehen kanssa paikallisesti sopia toisin. Mikäli luottamusmiestä ei ole valittu, voi sopimuksen solmia myös työryhmä. Paikallisen sopimuksen tulee täyttää tämän sopimuksen vähimmäisehdot. Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan iltavuorossa 1,22 suuruinen lisä tunnille sekä yövuorossa 2,29 euron suuruinen lisä tunnille Ruoppauksen työajat Ruoppauksen työaikojen osalta on solmittu erillinen sopimus, jonka mukaan vuorokautinen työaika voi olla enintään 12 tuntia ja tasoitusjakso enintään 4 viikkoa ja ulkomaan työssä 8 viikkoa. Työajasta sovitaan paikallisesti ja sopimus tulee lähettää viikkoa ennen työajan käyttöön ottamista liittojen vahvistettavaksi. Ruoppausta koskeva työaikasopimus on työehtosopimuksessa liitteenä. Esimerkki Ma Ti Ke To Pe La Su 1 vko vko Yhteensä 80 h = 40 h/vko 2.10 Muita määräyksiä Vanhentumisajat Oikeus työaikalain mukaisiin korvauksiin raukeaa, jos kannetta ei nosteta työaikalain mukaisen kanneajan kuluessa. Kanneaika on työsuhteen jatkuessa kaksi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt. Jos rahakorvauksen sijasta annettava vapaa-aika on sovittu yhdistettäväksi säästövapaaseen, kanneaika on kuitenkin kaksi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vapaa-aika olisi tullut antaa. Työntekijän on edellä esitetyn mukaisesti vaadittava esimerkiksi sunnuntai- ja ylityöstä maksettavat korotusosat maksettavaksi viimeistään ylityön tai sunnuntaityön tekemisvuotta seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun mennessä. Työnantaja ei ole kauemmin maksuvelvollinen näiden osalta. Pelkkä työntekijän vaatimus ei riitä, vaan vanhentumisajan katkeaminen edellyttää jutun vireillepanoa alioikeudessa eli kirjallisen haasteen toimittamista käräjäoikeuden kansliaan ennen tämän erityisen vanhentumisajan päättymistä. Työsuhteen päätyttyä kanne on pantava vireille kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. 65

68 Poikkeusluvat Työaikalain säännöksistä voidaan hakemuksesta myöntää joissakin tapauksissa poikkeuslupia. Niitä myöntävät Aluehallintovirastojen työsuojeluvastuualueiden toimistot ( Työsuojeluviranomaiselta haettavat poikkeusluvat vat yötyötä ja vuorotyötä ja vapautusta työvuoroluettelon pitämisestä. Työaikalain 26 :n luettelon kohdassa 14 on annettu aluehallintovirastolle oikeus antaa lupa määräämillään ehdoilla työnantajalle teettää yötyötä työssä, jossa työn tekninen laatu tai muut erityiset syyt sitä vaativat. Kannattaa huomioida, että TES:n mukaan on mahdollista myös paikallisesti sopia yötyön teettämisestä tilanteessa, jossa työtä ei voida suorittaa samanaikaisesti työpaikalla tehtävän säännöllisen työn kanssa tai se on muutoin välttämätöntä tuotantoteknisestä tai muusta erityisestä syystä. Aluehallintovirasto voi myöntää luvan poiketa siitä, mitä rajoituksia työaikalaki asettaa vuorotyölle. Se voi siten periaatteessa sallia esimerkiksi väljemmän määritelmän työvuorojen vaihtumiselle tai hyväksyä vuorotyöksi työaikajärjestelyn, jossa vuorot eivät muutu joidenkin työntekijöiden osalta lainkaan tai eivät ainakaan ennakolta sovituin ajanjaksoin. Jokaiselle työpaikalle on työaikalain 35 :n mukaan laadittava työvuoroluettelo. Jos työvuoroluettelon laatiminen työn poikkeuksellisen epäsäännöllisyyden vuoksi on erittäin vaikeaa on sen laatimisesta mahdollisuus saada vapautus poikkeusluvalla. Tästä on säädetty 36 :ssä jonka mukaan aluehallintovirasto voi myöntää työvuoroluettelon laatimisesta vapautuksen osittain tai kokonaan. Kannattaa huomioida, että vapautuksen edellytykset täyttyvät varsin harvoissa tilanteissa Nuoret työntekijät ja heidän työaikansa Nuorella työntekijällä tarkoitetaan alle 18-vuotiasta työntekijää. Työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. Lisäksi saadaan 14 vuotta täyttänyt tai saman kalenterivuoden aikana sanotun iän täyttävä henkilö ottaa sellaiseen kevyeen työhön, joka ei vahingoita hänen terveyttään tai kehitystään eikä aiheuta haittaa hänen koulunkäynnilleen. Viisitoista vuotta täyttänyt saa työntekijänä itse tehdä sekä irtisanoa ja purkaa työsopimuksensa. Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen voi tehdä huoltaja tai huoltajan antamalla luvalla nuori henkilö itse. Nuoriin henkilöihin on sovellettava työaikalakia, jos heidän työajastaan tai käyttämisestään ko. lain tarkoittamaan työhön ei ole muuta säädetty. Tällaisia poikkeavia määräyksiä on annettu nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93) ja asetuksessa nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006). Näiden mukaan mm. nuorta työntekijää ei saa käyttää työhön, joka on hänen ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselleen vahingollista tai joka vaatii häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista. Nuoret työntekijät jaetaan työaikamääräysten suhteen iän perusteella kahteen pääryhmään: alle 15-vuotiaat vuotiaat. 66

69 Nuoren työntekijän työajan rajoitukset ilmenevät seuraavasta kaaviosta, jossa on kirjattu myös muut työnantajan huomioon otettavat rajoitukset nuorten työntekijöiden osalta. Säännöllinen työaika v v Huomautuksia Loma-aikana: 8 h/vrk v. Enintään ½ koulusta 7 h/vrk 40 h/vko annettavasta loma- 35 h/vko ajasta. Koulutyön aikana vain tilapäiseen tai lyhytaikaiseen työsuoritukseen. Kouluaikana: -vapaapäivinä 7 h/vrk - koulupäivinä 2 t/vrk - yhteensä 12 t/vko Kouluaikana: -vapaapäivinä 7 h/vrk - koulupäivinä 2 t/vrk - yhteensä 12 t/vko Koulupäivän ja työajan pituus enintään 8 h /vrk (poikkeuslupa mahdollinen ammatillisen kehityksen takia) Työajan sijoittaminen Klo 8-20, (kotitaloustyössä klo 23 asti) Työn järjestämisestä johtuvista painavista syistä klo 6-20 Klo 6-22 (kotitaloustyössä klo 23 asti) 15 v. täyttänyt 2- vuorotyössä ammattikoulutuksen vuoksi enintään klo 24 saakka Ylityö - vuorokautinen - viikoittainen Kielletty Kielletty Max 80 h/vuosi (poikkeusluvalla lisäksi 40 h /vuosi) v. työaika enintään 9 h / vrk ja 48 h/ vko Hätätyö Ruokatunti Kielletty Väh. 30 min. jos työaika yli 4,5 h Sallittu vain, jos hätätyön teettämiseen ei ole käytettävissä yli 18 vuotta täyttänyttä. Enintään 9 h / vrk ja 48 h/ vko. Väh. 30 min. jos työaika yli 4,5 Voidaan poiketa TES:lla. vuoro- Keskeytymätön kausilepo 14 h 12 h Viikkolepo 38 h 38 h Työ- tai oppisopimuksen tekeminen Työsopimuksen pituus Huoltajan kanssa tai huoltajan luvalla nuori itse Max 1/2 kulloinkin kysymyksessä olevasta lomasta. Koulutyön aikana tilapäisesti tai muutoin kulloinkin kestoltaan lyhytaikaiseen työsuoritukseen. Työntekijän kanssa Ei rajoituksia Työn laatu Alle 16-vuotiasta ei saa käyttää vaarallisiin töihin (ks. asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006). Työ ei saa olla nuoren henkilön ruumiilliselle, henkiselle tai siveelliselle kehitykselle vahingoksi tai vaatia ikään tai voimiin nähden kohtuuttomia ponnistuksia tai vastuuta. Lääkärintarkastus Ei tarpeen (työsuhde aina alle 3 kk). 1. kuukauden aikana Ei tarpeen jos työ kevyttä liike- tai toimistotyötä tms. 67

70 nuorella työntekijällä on lääkärintodistus, joka ei ole yhtä vuotta vanhempi työsopimus tehdään alle 3 kuukaudeksi. Luettelo (työnantajan nuorista työntekijöistä pitämä luettelo) Ei merkitä (työsuhde aina alle 2 kk). Merkitään, jos työsopimus tehdään toistaiseksi tai yli 2 kuukaudeksi. Mitä työtä voi teettää Vaaralliset työt Alle 18-vuotias saa tehdä kaikkea työtä, jota ei ole erikseen kielletty. Nuorta työntekijää ei saa kuitenkaan käyttää sellaisiin töihin, jotka ovat vahingoksi hänen ruumiilliselle tai henkiselle terveydelleen. Työ ei saa myöskään vaatia nuorelta suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä tai voimiinsa nähden on kohtuullista. Alle 16-vuotias ei saa tehdä työtä, jossa nuorta itseään tai hänen työnsä takia jotain muuta henkilöä saattaa uhata erityinen tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaara. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut esimerkkiluettelon ns. nuorille vaarallisista töistä (STMA 302/2007). Vaarallisia töitä maarakennustyömaalla ovat luettelon mukaan työskentely esimerkiksi sirkkelillä, moottorisahalla ja erilaisilla leikkureilla ajettavilla työkoneilla nosto- ja siirtolaitteilla työtä, jossa voimakas melu voi aiheuttaa kuulovaurion vaaraa avonieluisilla murskauskoneilla työt voimakkaasti tärisevällä työkoneella jatkuva nostotyö, jossa taakan paino ylittää jatkuvasti 20 kiloa miehillä ja 15 kiloa naisilla maanalainen työ kaivoksissa, rikkokiven räjäytys tai tähän verrattavissa olevat työt tunnelilouhinta aluksen lastaukseen ja purkamiseen välittömästi kuuluvat työt vaaraa aiheuttavat huolto-, puhdistus- ja korjaustyöt työt kaivannoissa tai muuten sellaisissa olosuhteissa, jossa on sortumis- ja luhistumisvaara rakennusten purkutyö työ, johon liittyy ilmeinen putoamisvaara räjähdysaineiden käsittely. 16 vuotta täyttänyt voi kuitenkin tehdä ns. vaarallisia töitä, jos turvallisuudesta on huolehdittu suojelutoimin. Ennen työn alkua työnantajan on tehtävä siitä ilmoitus Aluehallintovirastolle. Ilmoituslomakkeita saa työsuojeluviranomaisilta tai osoitteesta 68

71 Opetus- ja ohjaustyö Nuorten työntekijöiden osalta on kiinnitettävä erityisestä huomiota työn opetukseen sekä henkilökohtaiseen ohjaukseen. Ennen työn aloittamista on varmistettava, että työntekijä on riittävästi perehtynyt kyseiseen työhön sekä siihen liittyviin vaaroihin ja osaa noudattaa työturvallisuusohjeita. Työn kuluessa on vielä huolehdittava erityisesti nuoren työntekijän ohjauksesta ja valvonnasta. 69

72 3 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ Maa- ja vesirakennusalan palkkausjärjestelmä perustuu työntekijän ammattitaitoon ja niihin tehtäviin, joita tekemään hänet on yritykseen palkattu. Tällä pyritään palkitsemaan hyvää ja monipuolista ammattitaitoa, parantamaan alan tuottavuutta ja kehittämään uusia työmenetelmiä. Ammattitaidon kehittäminen ja hyvä ammattitaito tulee huomioida työntekijän palkkauksessa. Palkkausjärjestelmä antaa yrityksille ja sen työntekijöille mahdollisuuden kehittää omia yrityskohtaisia sovelluksia. Alan palkkauksen tulee perustua työn tulokseen ja yrityskohtaisiin palkkaussovelluksiin. Palkkausjärjestelmässä työntekijät ryhmitellään ammattitaidon mukaan kuuteen eri palkkaryhmään, joille on määritelty perustuntipalkat. Tämän lisäksi maksetaan työkohtaista lisää, joka voidaan sopia määräaikaiseksi tai määrättyä työtä koskevasta taikka toistaiseksi voimassa olevaksi. Erikseen yrityksissä voidaan sopia palkkio- tai urakkapalkkauksesta. Palkkausjärjestelmä edellyttää yrityskohtaisen palkkapolitiikan määrittelyn: - Mistä yrityksen työntekijöitä palkitaan? - Kuinka työkohtaiset vaativuustekijät huomioidaan? - Keskitetäänkö vai hajautetaanko palkasta sopiminen? - Pyritäänkö kehittämään suoritussidonnaisia palkkausjärjestelmiä? Jne. Palkkapolitiikka muodostaa osan yrityksen johtamisjärjestelmää - sillä pyritään tehostamaan henkilöstön työskentelyä yrityksen tärkeinä pitämien tavoitteiden saavuttamiseksi. Jotta henkilöstöltä voitaisiin odottaa näiden tavoitteiden hyväksymistä, tulee palkkapolitiikka julkistaa ja siitä keskustella yrityksen sisällä. 3.1 Aikapalkkajärjestelmän pääpiirteet ja käsitteet Aikapalkka muodostuu perustuntipalkasta ja työkohtaisesta lisästä. VÄHIMMÄISPALKKA = PERUSTUNTIPALKKA Työntekijän vähimmäispalkka määräytyy hänen palkkaryhmänsä perusteella. Palkkaryhmiä on kuusi. Ryhmittelyn perusteena on työntekijän ammattitaito. Tällä tarkoitetaan niiden töiden vaativuutta, joita työntekijä kykenee tekemään ja joita tekemään hänet on yritykseen palkattu. TYÖSTÄ MAKSETTU KÄYTÄNNÖN PALKKA = TYÖKOHTAINEN PALKKA Työkohtainen palkka koostuu työntekijän perustuntipalkasta ja työnantajan ja työntekijän kesken sovitusta työkohtaisesta lisästä. Työkohtainen lisä voidaan sopia paikallisesti määräaikaiseksi työtä tai työkohdetta koskevaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Työkohtainen palkka voi olla myös työsopimuksella sovittu tuntipalkka. TUOTANTOPALKKIOPALKKAUS Palkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkamuotoa, jossa perustuntipalkan lisäksi on sovittu palkkio, jonka suuruus määräytyy työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. URAKKAPALKKAUS Urakkapalkkauksella tarkoitetaan työtä, jossa työntekijän tai ryhmän palkkaus on sidottu yksinomaan työntekijän tai ryhmän suoritukseen. Palkka voidaan sitoa työ- 70

73 suoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen tai laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. PALKKIOPALKKAUS Palkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa palkkion suuruus määräytyy työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sovitulla tavalla. KORVAUSPALKAT Korvauspalkalla tarkoitetaan palkkaa, joka maksetaan työehtosopimuksella sovituilta arkipyhiltä, korvattaviksi sovituilta vapaapäiviltä tai matka-ajalta. 3.2 Palkkaryhmän määräytyminen Palkkaryhmittely Aikapalkkajärjestelmässä työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka määräytyy työntekijän palkkaryhmän mukaan. Palkkaryhmiä on kuusi. Palkkaryhmittelyn perusteena on työntekijän ammattitaito Ryhmittely työsopimuksen solmimisen yhteydessä Palkkaryhmä määritetään työhönottotilanteessa osoitetun pätevyyden perusteella. Työntekijä voi osoittaa pätevyytensä esimerkiksi koulutustodistusten tai työtodistusten perusteella. Työsopimus solmitaan pääsääntöisesti sensisältöisistä ja -tasoisista töistä, jotka vastaavat työntekijän ammattitaitoa. Jos tarjottu työ poikkeuksellisesti koskee työtä, jonka vaativuus alittaa olennaisesti työntekijän ammattitaidon, voivat osapuolet sopia, että palkkaryhmä ja vähimmäispalkka määräytyvät työssä vaadittavan ammattitaidon mukaan - työntekijän ammattitaito ei tule tällöin työsuhteessa "käyttöön". Jos työsopimus on toistaiseksi voimassa oleva ja työntekijä myöhemmin alkaa tehdä ammattitaitonsa mukaista työtä, ryhmitellään hänet siitä lukien uudestaan ammattitaitonsa mukaisesti Palkkaryhmän muuttaminen Virhe ryhmittelyssä Jos ryhmittelyssä on tapahtunut virhe, on sen korjaaminen ja oikean palkkaryhmän määrittäminen työnantajan vastuulla. Palkkaryhmää voidaan muuttaa riippumatta siitä, onko se määritetty liian alhaiseksi vai korkeaksi, riippumatta siitä, kenen vastuulla virheellisen ryhmittelyn syntyminen on ollut tai kuinka kauan virheellinen ryhmittely on ollut voimassa. Ennen palkkaryhmän muuttamista tulee asiasta kuulla työntekijää. Virheellisen ryhmittelyn korjaamisesta on kysymys mm. silloin, kun palkkaryhmä on vahvistettu työntekijän muussa työsuhteessa voimassa olleen ryhmittelyn perusteella ja ammattitaidon todetaan työsuhteen aikana poikkeavan tästä. Palkkaryhmän korottaminen Palkkaryhmän korottaminen tulee tavallisimmin kyseeseen työntekijän pätevyyden kasvamisen myötä. Tämä voi tapahtua kouluttautumisen ja/tai työtehtävissä harjaantumi- 71

74 sen kautta. Ammatillisen tutkinnon suorittaminen on yksi esimerkki kouluttautumisesta. Työnantajan tulee seurata palkkaryhmittelyn oikeellisuutta. Jos työsopimus on alun alkaen poikkeuksellisesti solmittu työstä, jonka vaativuus alittaa olennaisesti työntekijän todetun ammattitaidon, työntekijä on ryhmiteltävä uudestaan siitä lukien kun hän ryhtyy suorittamaan ammattitaitonsa mukaisia vaativampia töitä. Palkkaryhmän alentaminen Jos työntekijän ammattitaito ei ole pysynyt työnsisällön kehittymisen mukana, voidaan joutua alentamaan palkkaryhmittelyä. Tämä tilanne on poikkeuksellinen ja sen perusteista on neuvoteltava työntekijän ja tarvittaessa häntä edustavan luottamusmiehen kanssa. Palkkaryhmää ei voida alentaa sen johdosta, ettei työnantaja kykene enää tarjoamaan työntekijän ammattitaitoa vastaavia töitä. Palkkaryhmittely ja vähimmäispalkan suuruus on riippumaton siitä, mitä töitä työntekijä kulloinkin suorittaa. Tilanteissa, joissa palkkaryhmää joudutaan korjaamaan alaspäin, tulee lisäksi muistaa, että työnantajan olennaisissa kohdin harhaan johtaminen työsopimusta solmittaessa on myös silloin, kun harhaan johtaminen koskee ammattitaitoa, työsopimuksen purkuperuste. Muutosten vaikutus palkkaan Uutta palkkaryhmää ja sen mukaista vähimmäispalkkaa tulee soveltaa muutosta seuraavan palkanmaksukauden alusta. Palkkaryhmän muutos ei välttämättä heti vaikuta työntekijän kanssa sovitun työkohtaisen palkan suuruuteen. Jos työntekijän kanssa on sovittu toistaiseksi voimassa olevasta kiinteästä palkasta (X /h), kokonaispalkka voi pysyä samana, ellei sovittu palkka jää alle uuden palkkaryhmän mukaisen vähimmäispalkan. Poikkeuksen edellä sanottuun muodostaa kuitenkin tilanne, jossa palkka on sidottu ryhmittelyyn (esim. perustuntipalkka + 1 /h): tällöin ryhmittelyn muuttaminen vaikuttaa heti työkohtaisen palkan suuruuteen. 3.3 Palkkaryhmittelymääritelmät Palkkaryhmittelystä yleensä Palkkaryhmittely on kuusiportainen ja perustuu maa- ja vesirakennusalan töissä vaadittavan ammattitaidon tasomäärittelyihin. Työntekijät sijoitetaan palkkaryhmiin ensisijaisesti kunkin palkkaryhmän yleismääritelmien perusteella. Ryhmittelyn helpottamiseksi on kunkin palkkaryhmän yleismääritelmien perään lisätty soveltamisohje. Palkkaryhmien soveltamisohjeissa ei ole pyritty luettelemaan kaikkia maa- ja vesirakennusalan ammattiryhmiä, vaan esimerkinomaisesti on otettu esille muutamia ammatteja, jotta saman ammatin nimikkeiden jakautuminen useisiin palkkaryhmiin kävisi ilmi. Esimerkkejä voidaan näin käyttää apuna ryhmittämällä myös muiden ammattien työntekijöitä. 72

75 Palkkaryhmä I Palkkaryhmä II Palkkaryhmä III Ei alan yleistuntemusta Tähän palkkaryhmään kuuluvat työntekijät, jotka eivät omaa maa- ja vesirakennusalan töiden tuntemusta. Alan yleistuntemus Tähän palkkaryhmään kuuluvat työntekijät suorittavat töitä, jotka edellyttävät maa- ja vesirakennustöiden yleistuntemusta, ja kykenevät työn suorittamiseen ilman jatkuvaa opastusta. Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä suorittaa avustavia maa- ja vesirakennusalan töitä. Näitä pystyy toki tekemään myös palkkaryhmän I työntekijä. Erona on kuitenkin se, että palkkaryhmän II työntekijällä omaa kokemuksensa nojalla maa- ja vesirakennustöiden yleistuntemusta, jonka pohjalta häneltä vaaditaan sellaista oma-aloitteisuutta, että hän ei tarvitse jatkuvaa opastusta. Palkkaryhmän II vaatiman pätevyyden saavuttaminen vaatii yleensä kahden vuoden työskentelyn erilaisissa maa- ja vesirakennusalan töissä. Työskentelyllä ei tässä tarkoiteta työsuhteiden yhteenlaskettua pituutta vaan työntekoa. Toisaalta lausuma on ohjeellinen ("yleensä"), ei ehdoton puoleen tai toiseen. Ryhmittely tapahtuu ensisijaisesti yleismääritelmän mukaan, kuten ylempänä on korostettu. Jos työntekijä on saavuttanut palkkaryhmän mukaisen ammattitaidon jo aiemmin (esim. puolentoista vuoden kuluttua), niin hänen oikea palkkaryhmänsä on II. Vastaavasti kahden vuoden työskentely ei automaattisesti oikeuta sijoitukseen tässä palkkaryhmässä. Vähemmän vaativien ammattitöiden tekijät Tähän palkkaryhmään kuuluva hallitsee jonkin maa- ja vesirakennusalan ammattityön. Palkkaryhmän III työntekijä selviytyy vaativammista töistä kuin II palkkaryhmän työntekijä ja hänelle riittävät työtehtävien suorittamiseen työnjohdon yleisohjeet. Tähän palkkaryhmään kuuluu myös työntekijä, joka kykenee suorittamaan jonkin ammatin piiriin kuuluvia töitä tai työkokonaisuuksia ilman, että hänellä on palkkaryhmän IV ammattimieheltä vaadittavaa ammattitaitoa (vähemmän vaativat ammattityöt). Työntekijä kuuluu tähän palkkaryhmään suoritettuaan oman alansa (ammattityönsä) ammatillisen koulutuksen (perustutkinnon) tai aikuisten ammatillisen perustutkinnon tai ajoneuvonosturinkuljettajan tutkinnon soveltuvan osan. Ajoneuvonosturinkuljettajan tutkinnon soveltuvalla osalla tarkoitetaan VnA 403/2008:n mukaista ajoneuvonosturinkuljettajan perusosaamis-osaa, joka oikeuttaa III palkkaryhmään. Ammattikirjan saaneet pääsevät suoraan tähän palkkaryhmään. Työntekijän ammattitaidon kehittymistä ja ryhmittelyä tarkastetaan sen jälkeen kun hän on työskennellyt kaksi vuotta ammattityössä. Ohessa on esimerkkejä eräiden ammattien osalta. Esimerkkejä ja niiden periaatteita voidaan soveltaa myös niiden työntekijöiden osalta, joita ei ole erikseen mainittu: o Koneenkuljettajat helpohkoissa lastaus- ja kuormaustöissä esimerkiksi käsiteltäessä hiekkaa, turvetta, haketta tai lunta. Louheen lastausta ei lueta 73

76 o o o o helpohkoksi työksi. Ammattitaitoa arvosteltaessa tulee ottaa huomioon myös työntekijän joutuisuus. Kuorma-autonkuljettajat, jotka hallitsevat yksinkertaiset kuljetustehtävät. Täryjyrien, pyörätraktorien, nostokoriautojen ja kurottajan kuljettajat, jotka kykenevät tekemään helpohkoja työtehtäviä. Työntekijät, jotka hallitsevat helpohkoja asennustehtäviä. Aloittelevat ammattityöntekijät Palkkaryhmä IV Palkkaryhmä V Ammattityöntekijät Palkkausjärjestelmässä on haluttu palkita monitaitoisuutta ja rinnastettu pinnallinen mutta vastaavasti laaja-alaisempi ammattitaito syvälliseen mutta kapeampaan ammattitaitoon. Yleismääritelmän mukaan IV palkkaryhmään voi kuulua kahdella vaihtoehtoisella perusteella: o Jonkin ammatin hallinta monipuolisesti ja itsenäisesti eli ammattimieheltä o odotettu taito ja joutuisuus jossakin ammatissa. Useamman ammatin piiriin kuuluvien vähemmän ammattitaitoa vaativien töiden hallinta ilman ammattimiehen monipuolisuutta, joutuisuutta jne. Kuten soveltamisohjeessa todetaan, tarkoitetaan tällä työntekijää, joka kykenee suorittamaan palkkaryhmän III edellyttämällä tasolla useamman ammatin töitä. Tähän ammattiryhmään kuuluvat perusammattitaidon omaavat ammattimiehet. Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä tekee työn ammattimiehen joutuisuudella piirustusten ja/tai annettujen ohjeiden mukaisesti käyttäen oikeita työtapoja, työjärjestystä ja materiaaleja sekä suorittaa omaan työhönsä liittyvät mittaukset. Työntekijä suunnittelee oman työnsä osaksi kokonaisuutta ottaen huomioon muiden ammattiryhmien asettamat vaatimukset. Tähän ammattiryhmään kuuluvat ammattitaitonsa monipuolisuuden perusteella myös ne työntekijät, jotka eivät hallitse kaikkia tietyn ammatin töitä, mutta joilla on III palkkaryhmän tasoinen ammattitaito useammassa ammatissa. Vaativien ammattitöiden tekijät Samoin kuin palkkaryhmässä IV tähän palkkaryhmään voi kuulua kahdella vaihtoehtoisella perusteella: o Ammattitaidon syvällisyys ja laaja-alaisuus: työntekijä hallitsee itsenäisesti ammattinsa vaativatkin työt; o Ammattitaidon monipuolisuus: työntekijä hallitsee itsenäisesti ja monipuolisesti useamman ammatin työt. Töiden ammatin hallinta edellyttää vaativaa työtaitoa, ammatissa kehittyneisyyttä sekä teoreettisia tietoja. Tämä ilmenee muun muassa o työnopeudessa, o o hyvässä piirustusten lukutaidossa, soveltamistaidossa: kyvyssä ratkaista työn suorittamiseen liittyvä ongelma ja kehittää soveltuva työmenetelmä. Teoreettisia tietoja ja soveltamistaitoa tarvitaan esimerkiksi mittausta ja työnsuunnittelua vaativissa töissä. Tähän palkkaryhmään kuuluvat esimerkiksi vaativat ammattinsa työt hallitsevat kokeneet ammattimiehet. Tähän palkkaryhmään kuuluvat ammattitaitonsa monipuolisuuden perusteella myös ne työntekijät, joilla on usean ammatin perusammattitaito ilman, että he kui- 74

77 Palkkaryhmä VI tenkaan hallitsevat minkään ammatin vaativia töitä. Usealla ammatilla ei tarkoiteta läheisiä rinnakkaisammatteja. Rakennusalan eri alojen ammattien hallinta voidaan ottaa tässä huomioon, mikäli työnantaja voi hyödyntää työntekijän osaamista työsuhteessa. Ammattitutkinnon suorittaneet työntekijät kuuluvat tähän palkkaryhmään. Tällöin edellytyksenä on se, että he tekevät työtä, josta he ovat suorittaneet ammattitutkinnon tai sillä koneella jolla he ovat suorittaneet ammattitutkinnon. Ammattitutkinnon suorittaneiden työntekijöiden osalta edellytetään vähintään kolmen vuoden työkokemusta tämän ammatin mukaisista töistä. o Ammattitutkinnolla ei tarkoiteta ajoneuvonosturinkuljettajan koulutuspaikastaan saamaa ajolupaa tai ajoneuvonosturinkuljettajan tutkinnon soveltuvaa osaa. Sen jälkeen kun ajoneuvonosturinkuljettaja on työskennellyt viisi vuotta ammattinsa mukaisissa töissä, hänen ammattitaitonsa kehittymistä ja palkkaryhmittelyä tarkastetaan. o Tarvittaessa työntekijän ammattitaitoa verrataan ammattitutkinnon vaatimuksiin, jotka hänen tulee täyttää kuuluakseen tähän palkkaryhmään. o Ajoneuvonosturinkuljettajan osalta koko ammattitutkinto koostuu neljästä pakollisesta osasta (Ajoneuvonosturinkuljettajan perusosaaminen (VnA 403/2008, 14 :n soveltuva osa), valinnaisen ajoneuvonosturin käyttö, nosturin rakenne, huolto ja korjaus sekä nostosuunnitelman todentaminen), joiden suorittamisen jälkeen henkilö on oikeutettu tähän palkkaryhmään. Erittäin vaativien ammattitöiden tekijät Palkkaryhmään sijoittuvat yrityksen avaintyöntekijät, alan ammattilaisten huippu. Siksi siihen on ajateltu kuuluvaksi korkeintaan 10 % alan työntekijöistä. Erikoisammattitutkinnon suorittaneet maa- ja vesirakennusalan ammattimiehet kuuluvat tähän palkkaryhmään. Erityisammattitaito: Työntekijä kykenee suorittamaan o erityistä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaitoa vaativat työt, joihin liittyy suuri vastuu o mahdollisesti muiden ammattimiesten työn valvontaa ja ohjausta. Tähän palkkaryhmään kuuluvat yrityksen avaintyöntekijät esimerkiksi vastuullisia ja vaativia mittaustehtäviä tekemään kykenevät ammattimiehet työkuntien tai - ryhmien etumiestehtäviin kykenevät ammattimiehet kaikki eteen tulevat ammattinsa piiriin kuuluvat työt hallitsevat ammattimiehet, jotka kykenevät opastamaan muita oman ammattinsa työntekijöitä. Työntekijältä vaaditaan ammattialansa viimeisimmän teknisen apuvälineistön, koneiden ja uusimpien materiaalien tuntemusta ja erittäin hyvää piirustusten lukutaitoa. Työntekijä pystyy etumiehenä opastamaan työkuntansa tai -ryhmänsä jäseniä uusien työtapojen ja materiaalien käyttöön ja huolehtii etumiehenä siitä, että työkunta tai -ryhmä suorittaa työn sille asetetut laatuvaatimukset täyttäen ja aikataulun mukaisesti. Työntekijä ottaa huomioon muiden ammattiryhmien vaatimukset omalle ja työkunnan tai -ryhmän työlle sekä kehittää omaa ja työkuntansa tai -ryhmänsä ammattitaitoa ja pyrkii työn rationalisointiin. 75

78 3.3.2 Soveltamisohje kiviaines- ja murskausalan palkkaryhmittelyksi Palkkaryhmä I Palkkaryhmä II Palkkaryhmä III Palkkaryhmä IV Ei alan yleistuntemusta työntekijät, joilla ei ole alan töiden tuntemusta Alan yleistuntemus murskaustoiminnan yleistuntemus ns. nuorempi murskauslaitoksen työntekijä (vanhemman työparin ohjattavana) yleensä 2 vuoden kokemus murskausalan töistä Vähemmän vaativien ammattitöiden tekijät Työntekijä hallitsee murskauslaitoksen, pyöräkuormaajan tai kaivinkoneen käytön ja huollon. Työntekijälle riittävät työtehtävien suorittamiseen työnjohdon yleisohjeet. Murskaustyöntekijä: pystyy ajamaan syöttö- ja varastointikoneita taukojen tuuraajana vastaa murskauslaitoksen päivittäisistä huolloista huolehtii osaltaan murska- tai mvr mittarin mukaisten työturvallisuuspoikkeamien korjaamisesta Pyörä- ja kaivukoneenkuljettaja: ymmärtää murskauslaitoksen syötteen vaikutuksen rakeisuuskäyrään vastaa koneen päivittäisistä huolloista osallistuu murskan remonttiin huolehtii osaltaan murska- tai mvr mittarin mukaisten työturvallisuuspoikkeamien korjaamisesta Työntekijän ammattitaidon kehittymistä ja ryhmittelyä tarkastetaan sen jälkeen kun hän on työskennellyt kaksi vuotta ammattityössä. Ammattityöntekijät Työntekijä hallitsee monipuolisesti ja itsenäisesti alan työt eli ammattimieheltä odotettu taito ja joutuisuus. Murskaustyöntekijä: tuntee murskauslaitoksen säätöjärjestelmät ja niiden käytön vaikutuksen tuotteen laatuun osaa tahdistaa murskaimet ymmärtää rakeisuuskäyrän ja osaa säätää prosessia käyrien perusteella murskauslaitoksella voi taidoiltaan työskennellä tela- ja pyöräalustaisilla murskauslaitoksilla hallitsee päivittäiset huollot ja kulutusosien vaihdot 76

79 Palkkaryhmä V Palkkaryhmä VI Perustuntipalkat Pyörä- ja kaivukoneenkuljettaja: kykenee suorittamaan III palkkaryhmän edellyttämällä tavalla murskausalan työntekijän töitä Vaativien ammattitöiden tekijät Työntekijä hallitsee itsenäisesti ja laaja-alaisesti alan vaativatkin työt. Tämä edellyttää vaativaa työtaitoa, ammatissa kehittyneisyyttä sekä teoreettisia tietoja. Murskaustyöntekijä: organisointikykyinen työmaan hengenluoja, ripeä- ja aikaansaava murskauslaitoksen ammattityöntekijä osaa korjata eri murskauslaitoksia soveltamistaito: kyvyssä ratkaista työn suorittamiseen liittyvä ongelma ja kehittää soveltuva työmenetelmä ammattitutkinnon suorittanut työntekijä tai omaa ammattitutkintoa vastaavat taidot Pyörä- ja kaivukoneenkuljettaja: ammattitutkinnon suorittanut työntekijä tai omaa ammattitutkintoa vastaavat taidot Erittäin vaativien ammattitöiden tekijät Erityistä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaitoa vaativat työt, joihin liittyy suuri vastuu. atk:n käyttötaito: osaa käyttää työnantajansa raportointijärjestelmiä pystyy organisoimaan murskauslaitoksen siirron itsenäisesti itsenäisesti ja monipuolisesti murskauslaitoksen korjaukseen kykenevä työntekijä etumies alan ammattilaisten huippu Perustuntipalkat alkaen Huom: Työehtosopimus ei sisällä yleiskorotusta. Palkkaryhmä Perustuntipalkka /h I 10,77 II 11,69 III 12,58 IV 13,59 V 14,67 VI 15,91 77

80 Alaikäiset, opiskelijat ja oppisopimusoppilaat Alaikäisten sekä lomiensa aikana työskentelevien koululaisten ja opiskelijoiden osalta voidaan palkasta sopia paikallisesti, mutta kuitenkin niin, että palkka on vähintään 8,08 euroa tunnilta (vähintään 75 % palkkaryhmän I mukaisesta palkasta). Tätä kohtaa ei sovelleta, jos työntekijällä on aiempaa maa- ja vesirakennusalan kokemusta tai koulutusta. Lomiensa aikana työskenteleville maanrakennusalaa vähintään yhden lukuvuoden opiskelleille työntekijöille maksetaan vähintään 75 % II palkkaryhmän palkasta eli palkan on oltava vähintään 8,77 euroa tunnilta. Oppisopimusoppilaan vähimmäispalkka ammatillista peruskoulutusta annettaessa riippuu jäljellä olevasta oppiajasta seuraavan taulukon mukaan: Jäljellä oleva % II palkkaryhmän oppiaika perustuntipalkasta (11,69 ) kk 70 8, kk 75 8, kk 85 9, Työkohtaisesta palkasta ja työkohtaisesta lisästä sopiminen Työkohtainen lisä Työkohtainen palkka koostuu työntekijän perustuntipalkasta ja työkohtaisesta lisästä, jonka perusteista ja suuruudesta työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään ennen työn aloittamista. Palkan suuruudesta keskustellaan yleensä jo siinä vaiheessa, kun työnantaja tarjoaa työntekijälle työtä jossain työkohteessa. Aikapalkkajärjestelmään kuuluu, että pääsääntöisesti työntekijälle maksetaan työkohtaista lisää. Jos työkohtaista lisää ei makseta, työnantajan on se perusteltava. Työkohtaisen lisän maksamatta jättäminen voi tulla kyseeseen ns. hallitunneilta tai erittäin helppojen töiden yhteydessä ja erityisesti silloin, kun ammattimies joutuu tekemään vähemmän ammattitaitoa vaativia töitä - jo hänen perustuntipalkkansa on työn vaativuuteen nähden korkea. Mikäli työkohtaisen palkan suuruudesta ei synny sopimusta, työntekijällä on velvollisuus ottaa työ vastaan tarjotulla työkohtaisella palkalla. Työnantajan tulee työntekijän pyynnöstä selvittää kuinka luetellut vaativuustekijät on otettu palkassa huomioon. Jos työntekijä katsoo, että kaikkia vaativuustekijöitä ei ole huomioitu tai ne on huomioitu väärin tai yrityksessä sovitun käytännön vastaisesti, selvitetään erimielisyys neuvottelujärjestyksen mukaisesti. A. Määräaikainen tai työkohdetta koskeva työkohtainen lisä Työkohtaista palkkaa koskeva sopimus voi olla määräaikainen työtä tai määrättyä työkohdetta koskeva. Mikäli palkkaehdon voimassaoloa ei ole paikallisesti sovittu toisin, se päättyy määräajan kuluttua umpeen tai työntekijän siirtyessä toiselle työmaalle. 78

81 B. Toistaiseksi voimassa oleva työkohtainen lisä Työn vaativuustekijät tai osa niistä voidaan huomioida keskimääräisinä esim. kone- tai työlajikohtaisesti siten, että työntekijän työkohtainen palkka on samansuuruinen kaikilla työmailla. Tällöin työkohtaista lisää koskeva sopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Tällaiseen sopimukseen noudatetaan työehtosopimuksen 28 :n määräyksiä paikallisesta sopimisesta, jolloin se on yksipuolisesti irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla, jollei lyhyemmästä irtisanomisajasta ole sovittu. Toistaiseksi voimassa olevan palkkaehdon osalta on huomattava, että se ei voi olla työntekijän perustuntipalkka. Työkohtainen palkka voisi toki jossakin vaiheessa olla sama kuin vähimmäispalkka. Toisaalta jollain toisella työmaalla taas aikapalkkajärjestelmän mukaan pitäisi maksaa työkohtaista lisää. Otettaessa vaativuustekijät huomioon keskimääräisinä työkohtaista lisää kertyy aina. C. Työsopimuksella sovittu palkkaehto Toistaiseksi voimassa oleva palkkaehto voidaan sopia myös työsopimuksella, jolloin palkkausta koskeva ehto ei ole irtisanottavissa, vaan muutettavissa ainoastaan yhteisin sopimuksin. Sopimisvaihtoehtoja Palkka sovitaan paikallisesti työnantajan ja työntekijän kesken työn vaativuus huomioiden ennen työn aloittamista kutakin työtä tai työkohdetta varten erikseen (määrättyä työtä koskeva sopimus) Toistuvat vaativuustekijät sovitaan paikallisesti yritys-, työmaa- tai työntekijäkohtaisesti tai esimerkiksi kone- tai työlajikohtaisesti siten, ettei niistä tarvitse kussakin tilanteessa erikseen sopia (toistuvia vaativuustekijöitä koskeva sopimus). Vaativuustekijät sovitaan paikallisesti työntekijäkohtaisesti keskimääräisenä, jolloin työkohtainen palkka pysyy samansuuruisena kaikilla työmailla lukuun ottamatta ei-tehollista työaikaa (toistaiseksi voimassaoleva palkkaehto). Tällainen toistaiseksi voimassa oleva palkkaehto voidaan sopia myös työsopimuksella, joka ei ole paikallinen sopimus eikä näin ollen irtisanottavissa. Perustuntipalkan päälle sovitaan palkkio, joka voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun esimerkiksi määrälliseen, ajalliseen tai laadulliseen tavoitteeseen (palkkiopalkkaus). Tällöin ei työn vaativuustekijöitä tarkastella erikseen. Käytännössä palkka voidaan sopia kahdella tavalla: 1) sovitaan työkohtaisen lisän suuruus, jolloin kokonaistuntipalkan suuruus saadaan lisäämällä perustuntipalkan päälle sovittu työkohtainen lisä tai 2) sovitaan kokonaistuntipalkan suuruus, jolloin työkohtaisen lisän suuruus saadaan vähentämällä sovitusta tuntipalkasta perustuntipalkka. Sovittiinpa palkan suuruus kummalla tavalla tahansa, aina on ensin suoritettava palkkaryhmittely. Palkkaryhmittelyn pohjalta selviää perustuntipalkan eli vähimmäispalkan suuruus. Palkkaehto voi kummassakin tapauksessa olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva. Työkohtaista palkkaa määriteltäessä on pyrittävä oikeudenmukaisuuteen. Silloin, kun sama vaativuustekijä toistuu samanlaisena usean työntekijän kohdalla, on syytä pyrkiä 79

82 sen korvaamiseen yhdenmukaisesti. Palkan sinänsä ei tarvitse olla samansuuruinen, koska se saattaa sisältää myös henkilökohtaisia eriä, liittyen esim. työntekijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin (lisäosaaminen, jota palkkaryhmittelyssä ei voida ottaa huomioon, kuten ATK-taito, kielitaito, yhteistyötaidot, suoritus, pitkän työsuhteen palkitseminen jne.) Yrityksessä tehty palkkasopimus Yrityksessä voidaan sopia yksityiskohtaisemmin aikapalkkajärjestelmän soveltamisesta, esim. palkasta sopimisen menettelytavoista tai joidenkin vaativuustekijöiden huomioon ottamisen periaatteista. Yrityksessä työnantajan ja työntekijöiden välillä solmittuun sopimukseen noudatetaan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta. Jollei muuta ole irtisanomisesta sovittu, on sopimus molemmin puolin irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajoin. Tällaisesta sopimuksesta on kysymys myös silloin, kun yritys ja työntekijät sopivat työkohteissa toistuvien vaativuustekijöiden määrittelystä yritys-, työmaa- tai työntekijäryhmäkohtaisesti siten, ettei niistä tarvitse kussakin tilanteessa erikseen sopia. Palkan määrittely ja sen oikeudenmukaisuudesta ja kannustavuudesta huolehtiminen on helpompaa, kun toistuvat vaativuustekijät on "hinnoiteltu". Sopimuksen syntymisen edellytyksenä tietenkin on, että työn vaativuus kyetään määrittelemään selkein mittayksiköin ja että näistä mittayksiköistä ja niiden hinnoittelusta syntyy yhteisymmärrys. Yrityskohtaista palkkasopimusta suositellaan harkittavaksi silloin, kun työnvaativuustekijät toistuvat samansisältöisinä työkohteesta toiseen ja ovat siten yleisemmin määriteltävissä, esim. maarakennuskoneen, ajoneuvonosturi- ja kuorma-autonkuljettajien osalta. Kun yrityksessä tunnetaan käytettävä konekanta ja tyypillisten työkohteiden olosuhteet, voidaan palkkausjärjestelmä rakentaa mahdollisimman oikeaksi. Yksi vaihtoehto on määritellä koneenkuljettajille erikseen hallitunneille ja erikseen ajotunneille palkka, jota korjataan ylös- tai alaspäin ainoastaan, kun työ on poikkeuksellisen vaativaa tai vähän vaativaa. Yrityskohtaista sopimusta solmittaessa ovat voimassa kaikki paikallista sopimista koskevat ohjeet. Yrityksessä solmitun palkkasopimuksen sitovuuden osalta yrityksessä on tiettyä liikkumavaraa. Paikallinen sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikaisen palkkasopimuksen voimassaolo päättyy määräajan täyttyessä. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisajasta voidaan sopia. Jos muuta ei ole sovittu, on irtisanomisaika kolme kuukautta. Voimassaolon päättyminen voidaan sitoa määräajan lisäksi esimerkiksi työmaiden päättymiseen: "Irtisanomisaika on kolme kuukautta kuitenkin niin, että sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeenkin tuolloin kesken olevien työmaiden päättymiseen asti." Työkohtaista lisää korottavat tekijät Työntekijän voimassaolevaa työkohtaista lisää on korotettava hänen siirtyessään työhön, jossa kohdissa 1, 2 tai 3 luetellut vaatimukset täyttyvät. Korotetut lisät ovat voimassa sen aikaa, kun työntekijä tekee mainitut vaatimukset täyttävää työtä. 80

83 Työkohtaisessa lisässä tulee huomioida tehtävän työn vaativuustekijät. Tämän vuoksi yrityksissä tulee kiinnittää huomiota työkohtaiseen lisään suhteessa tehtävään työhön. Työkohtaista lisää korottavat seuraavat vaativuustekijät: 1 TYÖN TEKNINEN VAATIVUUS Työ on teknisesti vaativampaa kuin mikä ao. palkkaryhmän töissä on tavanomaista. Työlle on asetettu poikkeuksellisen korkeat laatuvaatimukset. 2 TYÖN FYYSINEN VAATIVUUS Työ on tavanomaista raskaampaa tai se suoritetaan vaikeissa olosuhteissa. Työn kuormittavuus on suurta. Huomioon otettavia olosuhdetekijöitä ovat pöly, melu, tärinä, haju ja muut olosuhdehaitat, mikäli ne poikkeavat olennaisesti normaalista. Tällaisia olosuhdehaittoja saattaa esiintyä muun muassa vanhojen rakennusten purkutöissä, tunneli- ja muissa maan alaisissa työkohteissa, talousjätteen käsittelyssä kaatopaikalla. Tunneli- ja kalliosuojatöissä työn fyysisen vaativuuden vuoksi työkohtainen lisä on vähintään 1,14 euroa siihen saakka, jolloin louhintatyö on rusnattu tilan lopullista käyttöä varten. Osuus eritellään palkkalaskelmassa. Edellä mainittua työkohtaista lisää maksetaan ruiskubetonoinnin ja injektoinnin ajalta sitä tunnelissa ja kalliosuojassa suorittavalle työntekijälle uudisrakennuskohteissa. Työn fyysistä vaativuutta voi lisätä myös työntekijän työnopeuden välitön riippuvuus urakkatyötä suorittavien muiden työntekijöiden etenemisestä. 3 TYÖHÖN LIITTYVÄ VASTUU Työsuoritukseen liittyy tavanomaista suurempaa vastuuta. Työntekijän työsuoritus rytmittää huomattavassa määrin työkohteen muiden työntekijöiden etenemistä. Taloudelliset seuraamukset, jotka liittyvät epäonnistumiseen työlle asetetun laatutason saavuttamisessa tai laaditussa aikataulussa pysymisessä tai vahingonvaara, ovat tavanomaisia suuremmat. Tällaisia vaativuustekijöitä liittyy - usein muiden vaativuustekijöiden ohella - esim. ajoneuvonosturinkuljettajan tehtäviin ajotuntien aikana tai panostajan tehtäviin räjäytystyöjohtajana Työpaikkaohjaaja Työssäoppijoiden ja oppisopimusoppilaiden työn ohjaamisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Samassa yhteydessä selvitetään työpaikkaohjaajan mahdollisuudet tehtävän suorittamiseen, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaikutus hänen palkkaukseensa Ajoneuvonosturin-, nostokoriauton ja kurottajankuljettajat Ajoneuvonosturin-, nostokoriauton- ja kurottajankuljettajalle sekä tunneli- ja kalliosuojatöissä työskentelevälle työntekijälle on sovittu työkohtaisen lisän vähimmäismäärät. Allekirjoittaneet liitot ovat muutoin yhtä mieltä siitä, etteivät kiinteät työkohtaiset lisät kuulu työehtosopimuksen palkkausjärjestelmään. 81

84 Tehollinen työaika Tehollista työaikaa on koneen siirto, nostosuunnitelman teko, koneen pystytys ja nostotyön aika. Lisäksi tehollista työaikaa on sellainen työnantajan määräyksestä tapahtuva koneen merkittävä korjaus- ja huoltotyö, jonka työntekijä voi suorittaa itse. Korjaus- ja huoltotyöllä ei tarkoiteta esimerkiksi päivittäisiä tarkastuksia. Paikallisesti voidaan sopia, että ajoneuvonosturin-, nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan palkka on III palkkaryhmän mukainen ajalta, joka ei ole tehollista työaikaa. Ajoneuvonosturinkuljettajan työkohtainen lisä koneen teholliselta työajalta Ajoneuvonosturinkuljettajalle maksetaan työkohtaista lisää koneen teholliselta työajalta vähintään Nostokyky Työkohtaisen lisän suuruus 30 tn tai alle 1,24 yli 30 tn, mutta alle 70 tn 1,57 yli 70 tn, mutta alle 140 tn 1,73 yli 140 tn, mutta alle 200 tn 1, tn ja yli 2,26 Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työkohtainen lisä maksetaan teholliselta työajalta edellä mainittujen määrien keskiarvona. Tehollista työaikaa olevilta korjaus- ja huoltotoimenpiteiltä maksetaan 30 tn tai alle nostokyvyn mukainen vähimmäistyökohtainen lisä. Nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan työkohtainen lisä koneen teholliselta työajalta Nostokoriauton- ja kurottajankuljettajalle maksetaan työkohtaista lisää koneen teholliselta työajalta vähintään Nostokorkeus Työkohtaisen lisän suuruus 20 m tai alle 1,24 yli 20 m, mutta alle 60 m 1,57 60 m tai yli 1,73 Tehollista työaikaa olevilta korjaus- ja huoltotoimenpiteiltä maksetaan 20 m tai alle nostokorkeuden mukainen vähimmäistyökohtainen lisä. 3.5 Tuotantopalkkiopalkkaus Työehtosopimuksen 22 :ää muutetaan alkaen siten, että palkkiopalkkaus muutetaan tuotantopalkkiopalkkaukseksi. Tuotantopalkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa perustuntipalkan päälle on sovittu palkkio, jonka suuruus määräytyy työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Tuotantopalkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. 82

85 Tuotantopalkkion perusteesta ja rakenteesta sovitaan työnantajan ja työntekijän tai ryhmän kesken. Sovittu tuotantopalkkiojärjestelmä korvaa edellä olevat työkohtaisen palkan määräytymisperusteet. Tuotantopalkkiopalkkaustyössä työntekijän palkka on vähintään 20 % korkeampi kuin perustuntipalkka. Liitot suosittelevat tuotantopalkkiopalkkauksen käyttöä, varsinkin sellaisissa töissä, joista suoran urakan hinnoitteleminen on vaikeaa. Tuotantopalkkiopalkkaus lisää työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa itse palkan suuruuteen ja on siten kannustavana palkkausmuotona omiaan lisäämään työn tuottavuutta. 3.6 Urakkapalkkaus Urakkapalkkauksella tarkoitetaan palkkausta, jonka suuruus määräytyy yksinomaan työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. Palkkion perusteesta ja määrästä sovitaan työntekijän tai ryhmän kesken etukäteen. Sovittu urakkapalkkaus korvaa edellä mainitut palkkausjärjestelmät. Urakkatyössä työntekijän palkka on vähintään 20 % korkeampi kuin perustuntipalkka. Liitot suosittavat urakkapalkkauksen käyttöä töissä, joissa työntekijä tai ryhmä voi itsenäisesti päättää työvauhdista ja jossa urakan hinnoitteleminen on helppoa. 3.7 Palkkiopalkkaus Työehtosopimuksen 22 :ää muutetaan alkaen siten, että palkkiopalkkaus muutetaan tuotantopalkkiopalkkaukseksi ja rakennusalan syksyn 2016 neuvottelutuloksen mukainen tuottava ja kannustava palkkaus määritellään uudessa 3. kohdassa palkkiopalkkaukseksi alkaen voimassa olevassa työehtosopimuksessa palkkiopalkkauksella tarkoitetaan uutta 3. kohdan mukaista palkkaustapaa. Palkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa palkkion suuruus määräytyy työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sovitulla tavalla. o Palkkiopalkkaussopimuksessa voidaan sopia mm. seuraavista asioista: Sopimuksen kohteena olevan työn tavoiteaikataulu Työtä koskeva työaikajärjestelyt o Työn sujuvuuden ja tuottavuuden parantamiseksi voidaan keskelle viikkoa osuvana arkipyhänä tehdä töitä. Pitämätön arkipyhä korvataan vapaa-aikana tai rahana työaikalain mukaisesti eikä erillistä arkipyhäkorvausta makseta. Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskevassa sopimuksessa voidaan sopia työehtosopimuksen ja työaikalain mahdollistamista työajan joustoista. Työn lopputulokselta edellytettävä laatu Työssä käytettävän materiaalin määrä ja laatu Palkkion suuruus ja miten sovitut palkkionmääräytymiskriteerit vaikuttavat palkkion määräytymiseen Palkkion maksamisen ajankohta 83

86 Takuupalkka, joka maksetaan siinäkin tapauksessa, että sovitut tavoitteet tai työ ei valmistunut työntekijästä tai työntekijöistä riippumattomista syistä johtuen. Takuupalkan on oltava vähintään perustuntipalkan suuruinen. Palkkiopalkkauksesta on laadittu erillinen palkkiopalkkausopas, joka on luettavissa IN- FRA ry:n internetsivuilla. 3.8 Korvauspalkat Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän, III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena. Ylemmissä palkkaryhmässä oleva työntekijä saa korvauksen palkkaryhmän IV suuruisena. Korvauspalkkoja ovat työehtosopimuksessa sovitut arkipyhäkorvaukset (16 ) korvattavat vapaapäivät (kutsuntapäivä, kertausharjoitukset, 50- ja 60-vuotispäivä, vihkipäivä, läheisen omaisen hautauspäivä) (32 ) matka-ajan palkka (36 ). 3.9 Odotusajan palkka Sopimuskohdassa säännellään palkanmaksuvelvollisuudesta työsuorituksen estyessä 1) tuntityössä ja 2) urakkapalkkaus- ja palkkiopalkkaustyössä. 1) Tuntityössä (23 1. ja 2. kappale) Mikäli keskeytys johtuu koneiden epäkuntoon joutumisesta tai muusta työntekijästä riippumattomasta syystä, on hänelle järjestettävä, mikäli mahdollista, urakkapalkkaus- tai palkkiopalkkaustyötä. Siinä tapauksessa, että urakkapalkkaus- tai palkkiopalkkaustyötä ei voida järjestää, on työntekijälle maksettava odotusajalta perustuntipalkka. Työntekijä on keskeytysaikana velvollinen tekemään muuta työtä, jos sitä voidaan järjestää ja tästä työstä maksetaan palkka aikapalkkaa koskevien määräysten mukaisesti. 2) Urakkapalkkaus ja palkkiopalkkaustyössä Mikäli työntekijä siirretään kesken työn työnantajasta riippuvasta syystä palkkiopalkkaus- tai urakkapalkkaustyöstä tuntityöhön, hänelle maksetaan hänen perustuntipalkkansa korotettuna 20 %:lla, kuitenkin enintään viiden päivän ajalta. Mikäli keskeytys sen sijaan ei johdu työnantajasta, vaan esim. rakennuttajasta, on työntekijälle pyrittävä järjestämään mikäli mahdollista urakka- tai palkkiopalkkaustyötä. Jos urakka- tai palkkiopalkkaustyötä ei voida järjestää, maksetaan työntekijälle odotusajalta perustuntipalkka tai palkka aikapalkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Odotusajan palkka tulee maksettavaksi myös, jos työntekijä on tehnyt työtä alle 40 h viikossa. Edellytyksenä on, ettei ole sovittu täsmällisistä työajoista etukäteen tiettyjen tuntien puitteissa tai sovittu, että tehtyjen tuntien ja 40 tunnin erotuksen osalta on kyseessä 84

87 lomautus. Tässä viimeisessä tapauksessa on noudatettava MISS:n lomautusilmoitusmääräyksiä, jollei asiasta ole sovittu jo työsopimusta tehtäessä Hälytysraha Hälytysrahan maksamisen edellytykset ovat 1) työntekijä kutsutaan työhön hänen asuntoonsa saapumisen jälkeen, 2) kutsu koskee työtä varsinaisen työvuoron jälkeen, 3) työ on hälytysluonteista. Kaikkien em. edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti. Kysymyksessä ei saa olla säännölliseen työaikaan liittyvä työ eikä työajan siirto. Silloin, kun tehty työ ajallisesti ulottuu jompaankumpaan päähän normaalia työvuoroa, on kysymyksessä säännölliseen työaikaan liittyvä työ eikä tällöin hälytysrahaa makseta. (Ks. työajan siirtämisestä 2.3.2) Työ voidaan määritellä hälytysluontoiseksi, kun työntekijän pitäisi tulla työhön niin pian kuin mahdollista. Jos esimerkiksi kaivinkoneenkuljettaja pyydetään kotoaan hänen työvuoronsa jälkeen putkistovaurion vuoksi korjaamaan katua niin pian kuin mahdollista, tulee hänelle maksaa hälytysrahaa. Hälytysrahan suuruus on kaksi kertaa korvauspalkka, joka maksetaan ns. hälytysrahana. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän III suuruisena. Tuntikorttiin ei hälytysrahaa merkitä työajaksi, sillä hälytysraha ei ole työssäoloajalta maksettua palkkaa. Viimeksi mainittu merkitsee myös sitä, ettei hälytysrahaa millään tavalla huomioida laskettaessa ylityökorotuksia yms. Hälytysrahan lisäksi maksetaan päivittäisten matkakustannusten korvaus, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan siihen oikeus, eli menetellään päivittäisten matkakustannusten korvausta koskevien säännösten mukaisesti Sopimuspalkka Työnantajan ja työntekijän sopiessa työehtosopimuksella sovitusta palkasta poiketen tulee huomioida seuraavaa: Palkan tulee olla vähintään työehtosopimuksen määräysten suuruinen (työntekijän palkkaryhmittelyn mukainen perustuntipalkka + työkohtainen lisä). Mikäli palkka (ns. kokonaispalkka) sisältää työkohtaisen lisän, tämä on syytä todeta työsopimuksessa. Huomattava on, ettei työajan lyhennyskorvausta voida sopia sisältyväksi palkkaan. Sovitusta palkasta tulee työsuhteen ehto, jota työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa, ellei ole sovittu siitä, että sopimuspalkkaa maksetaan tietyn ajan tai työn kestäessä tai muutoin jätetään työnantajalle todisteellisesti mahdollisuus yksipuolisesti palata työehtosopimuksen mukaiseen palkkaukseen. 85

88 4 PALKANMAKSU 4.1 Maksuväline Palkka maksetaan rahana työntekijän pankkitilille. 4.2 Palkan maksaminen Maksukausi Laskenta-aika Lopputilin maksaminen Palkka maksetaan joka toinen perjantai tai yrityskohtaisesti sovittaessa kaksi kertaa kuukaudessa. Laskenta-aika on 5 työpäivää eli tiliväli katkeaa palkanmaksuperjantaita edeltävänä perjantaina ja vastaavasti, kun palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Työsuhteen päättyessä palkka ym. saatavat (eli ns. lopputili) on maksettava työsuhteen päättymispäivää lähinnä seuraavan laskenta-ajan jälkeisenä palkanmaksupäivänä. Erääntyminen pyhä- ja eräinä muina päivinä Maksupaikka ja tapa Jos palkanmaksupäivä sattuu viikonlopulle tai arkipyhälle, palkka on maksettava lähinnä edellisenä arkipäivänä. Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamalle pankkitilille Suomessa toimivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. 4.3 Palkkaennakko Työntekijälle voidaan pyydettäessä maksaa kohtuullinen osa ansaitusta nettoansioista ennakkona. 4.4 Urakkatyötä koskevat erityismääräykset Urakkatyötä suorittavalle työntekijälle maksetaan ennakkoa noin 90 % suoritetun työn arvosta ja sisälle jäänyt erä sen jälkeen kun työ on valmis ja vastaanotettu. 86

89 5 VUOSILOMA 5.1 Yleistä Voimassaoleva vuosilomalaki (162/2005) tuli voimaan Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaan vuosiloma määräytyy kulloinkin voimassa olevan vuosilomalain mukaan. Vuosilomalain säännösten noudattaminen edellyttää 1) Työntekijän vuosiloman pituuden laskemista. 2) Työntekijän vuosilomapalkan suuruuden laskemista. 3) Työntekijän vuosiloman ajankohdan määräämistä, vuosiloman antamista ja lomapalkan maksamista. 5.2 Vuosilomalakiin sisältyvät peruskäsitteet Lomanmääräytymisvuosi Lomanmääräytymisvuosi on maaliskuun lopussa päättyvä 12 kuukauden ajanjakso eli ajanjakso, joka alkaa 1. päivänä huhtikuuta ja päättyy seuraavan vuoden maaliskuun viimeisenä päivänä. Lomanmääräytymiskuukausi Lomavuosi Lomakausi Lomanmääräytymisvuosi jakaantuu 12 lomanmääräytymiskuukauteen eli 12 kalenterikuukauteen. Vuosilomaoikeus määrätään kunkin lomanmääräytymiskuukauden osalta erikseen. Sellaista kuukautta, joka oikeuttaa vuosilomaan, kutsutaan vuosilomalaissa täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka vuosilomasta on kysymys. Lomakausi on välinen ajanjakso (mainitut päivät mukaan lukien). Kesälomaosuus vuosilomasta on pääsääntöisesti annettava lomakauden aikana. Esimerkki: Lomanmääräytymisvuonna ansaittu vuosiloma (ns. kesälomaosuus) annetaan välisenä aikana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 arkipäivää, annetaan kuitenkin välisenä aikana (ns. talviloma). 87

90 5.3 Loman pituuden määräytyminen Lomapäivien lukumäärä Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle 1 vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 1 vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Esimerkki: Työntekijän työsuhde alkoi , joten se oli lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähemmän kuin vuoden. Työntekijä ansaitsi siten vuosilomaa välisen ajan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta kaksi arkipäivää. Työsuhde on jatkunut keskeytymättä yhden vuoden Työntekijä ansaitsee kaikilta lomanmääräytymisvuoden täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää, koska työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään 1 vuoden. Jos loman pituutta laskettaessa ei lomapäivien luvuksi tule kokonaisluku, päivän osa on annettava täytenä lomapäivänä. Jos lomaa on kertynyt esimerkiksi 22,5 lomapäivää, tämä tarkoittaa, että työntekijällä on 23 vuosilomapäivää ja hänelle maksetaan lomapalkka ja lomaraha 23 vuosilomapäivältä. Arkipäivällä tarkoitetaan vuosilomalaissa muita viikonpäiviä kuin sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää. Nämä päivät ei kuluta vuosilomapäiviä Täysi lomanmääräytymiskuukausi Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Työssäolon veroinen aika Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Näin ollen työntekijälle kertyy vuosilomaa esimerkiksi hänen oman vuosilomansa ajalta, koska työnantaja on vuosilomalain mukaisesti velvollinen maksamaan työntekijälle palkan tuolta ajalta. Työssäolon veroisena pidetään myös aikaa, jolloin työntekijä on poissa työstä sellaisen työajan tasaamiseksi annetun vapaan vuoksi, jolla hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa tasataan laissa säädettyyn enimmäismäärään. Saman kalenterikuukauden aikana viikkotyöajan tasaamiseksi annetuista vapaapäivistä työssäolon veroisina pidetään kuitenkin 88

91 vain neljä päivää ylittäviä vapaapäiviä, jollei vapaata ole annettu yli kuuden arkipäivän pituisena yhtenäisenä vapaana. Työssäolopäivien veroisina pidetään vuosilomalain mukaan myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä: 1) äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikana, työsopimuslain 6 :ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan ja 7 :ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana; HUOM! Hoitovapaata EI pidetä työssäolopäivien veroisina päivinä, eikä se kerrytä lomaa. Ns. isäkuukausi rinnastuu vanhempainvapaaseen ja nämä päivät katsotaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi. 2) sairauden tai tapaturman vuoksi, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden (ks. jäljempänä olevat esimerkit); 3) lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen takia, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos kuntoutus jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä kuntoutusjaksoa kohden; 4) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi; 5) opintovapaalaissa tarkoitetun opintovapaan vuoksi, enintään kuitenkin 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, ja vain jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön; 6) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan; 7) lomauttamisen takia, enintään kuitenkin 30 työpäivää kerrallaan (Työneuvosto on katsonut lausunnossaan, että yhdenkin (1) päivän tilapäinen työnteko lomautuksen aikana aikaansaa uuden 30 työpäivän laskennan); 8) lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, enintään kuitenkin kuusi kuukautta kerrallaan; jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen; 9) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalveluslain 37 :ssä tarkoitetun täydennyspalveluksen vuoksi; tai 10) sellaisen julkisen luottamustehtävän hoitamisen tai todistajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella. Osa-aikaisen, vähintään 35 työtuntia kuukaudessa työskentelevän työntekijän työssäolon veroisena aikana pidetään edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 105 kalenteripäivän sekä 5 ja 7 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 42 kalenteripäi- 89

92 Sairauslomapäivät vän jaksoa. Poissaoloaikaa laskettaessa poissaolon katsotaan alkaneen ensimmäisenä päivänä, jona työntekijä on ollut poissa työstä ja päättyneen poissaoloperusteen lakkaamispäivänä, jos päivästä on ennalta sovittu tai määrätty, ja muussa tapauksessa työhön paluuta edeltäneenä poissaolopäivänä. Työssäolon veroisiksi tunneiksi lasketaan tällöin ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaan ilman poissaoloa olisi ollut työssä. Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi katsottavien sairauspäivien kohdalla on kaksi rajoitusta. Lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolopäivien veroisiksi voidaan lukea enintään 75 sairauspäivää, myöhempiä sairauspäiviä samana lomanmääräytymisvuonna ei lueta työssäolopäivien veroisiksi. Toinen rajoitus koskee sellaista sairautta, joka jatkuu yli lomanmääräytymisvuoden ja kestää yhdenjaksoisesti yli 75 päivää. Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan yhteensä 75 työpäivää. Esimerkki 1: = työssäolopäivien veroisia sairauspäiviä = sairauspäiviä, jotka eivät ole työssäolopäivien veroisia 40 tp 25 tp 10tp 40 tp HU TO KE HE EL SY LO MA JO TA HE MA 40 tp 10tp 25tp 15tp 20tp HU TO KE HE EL SY LO MA JO TA HE MA Kun ensimmäisen lomanmääräytymisvuoden tammikuun alussa alkanut sairaus on kestänyt 10 työssäolopäivää, ottaen huomioon työntekijän aikaisemmat sairaudet tämän lomanmääräytymisvuoden kuluessa, täyttyy 75 työssäolopäivän raja, eikä yli meneviä sairauspäiviä lueta työssäolopäivien veroisiksi päiviksi. Sairauden jatkuttua yli lomanmääräytymisvuoden vaihteen eikä sen osalta ole aikaisemmin katsottu työssäolopäivien veroisiksi kuin 10 sairauspäivää, on uuden lomanmääräytymisvuoden puolella luettava työssäolopäivien veroisiksi päiviksi loput 40 sairauspäivää. Syyskuun alussa alkaneen sairauden osalta työntekijän työssäolopäiviksi luetaan 25 päivää ja tämän jälkeen 75 päivän raja ylittyy, eikä ylimeneviä sairauspäiviä lueta työssäolopäivien veroisiksi päiviksi. 90

93 Esimerkki 2: 35 tp HU TO KE HE EL SY LO MA JO TA HE MA 40 tp 20t 35 tp 25tp HU TO KE HE EL SY LO MA JO TA HE MA Perhevapaat Lomautus Työajan lyhennysvapaat Helmikuussa alkanut sairaus jatkuu yli lomanmääräytymisvuodenvaihteen ja kun se on jatkunut toisen lomanmääräytymisvuoden puolelle 40 työssäolopäivän ajan, on työntekijä saanut tämän sairauden aiheuttaman poissaolon johdosta lukea hyväkseen 75 työssäolopäivän veroista päivää, joten ylimeneviä sairauspäiviä ei lueta työssäolopäivien veroisiksi päiviksi. Kun syyskuun alussa alkanut sairaus on kestänyt 35 työssäolopäivän ajan, ei ylimeneviä sairauspäiviä lueta työssäolopäivien veroisiksi päiviksi, koska työntekijä on tällöin lomanmääräytymisvuoden aikana saanut lukea hyväkseen yhteensä 75 työssäolopäivän veroista sairauspäivää. Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi katsotaan ne päivät, joina työntekijä on ollut poissa töistä äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainloman takia. Tämä tarkoittaa, että myös isä ansaitsee vuosilomaa siltä ajalta, jolta hänelle suoritetaan isyys- tai vanhempainrahaa. Sen sijaan työntekijä, joka on vanhempainrahakauden jälkeen hoitovapaalla, ei ansaitse ko. ajalta vuosilomaa. Lomauttamisen osalta ei ole säädetty mitään vuotuista enimmäismäärää, vaan lomautuspäivät luetaan työssäolopäivien veroisiksi enintään 30 työpäivää kerrallaan. Laskettaessa mainittuja 30 työpäivää otetaan huomioon vain ne päivät, jotka ilman lomautusta olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Jos lomautus jatkuu enemmän kuin 30 sellaista päivää, ei ylimeneviä päiviä lueta työssäolopäivien veroisiksi päiviksi. Jos lomautus päättyy, mutta alkaa myöhemmin uudelleen, luetaan jälleen 30 päivää työssäolopäivien veroisiksi päiviksi. Työajan lyhentämistä maa- ja vesirakennusalalla koskevan sopimuksen mukaisesti vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen mukaisten vapaiden (pekkasvapaat) pitämisen vuoksi. Muut työssäolon veroiset päivät Vuosilomalain mukainen lista työssäolon veroisista päivistä on tyhjentävä. Tämän lisäksi työssäolon veroisina päivinä pidetään päiviä, joilta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkan. Tämä tarkoittaa, että mikäli jonkin poissaolopäivän palkallisuus perustuu vain työehtosopimukseen, eikä työehtosopimuksessa ole erikseen määrätty, että ko. päivää pidetään työssäolon veroisena, nämä päivät eivät kerrytä vuosilomaa. Arkipyhät eivät ole työssäolon veroisia päiviä, koska arkipyhäkorvaukset perustu- 91

94 vat vain työehtosopimukseen, eivät lainsäädäntöön. Sama koskee esimerkiksi 50- ja 60- vuotispäivää, vihkimispäivää ja lähiomaisen hautajaispäivää. 5.4 Vuosilomapalkka Yleistä Vuosilomalain sisältämän vuosilomapalkkaa koskevan yleissäännöksen mukaisesti työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa siten kuin vuosilomalaissa säädetään. Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla. Vuosilomalaissa on kolme eri vuosilomapalkan laskentasääntöä: 1. Viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva vuosilomapalkka 2. Keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka 3. Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka Koska maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkka on joko urakka- tai tuntipalkka, käsitellään jatkossa vain keskipäiväpalkkaan perustuvan vuosilomapalkan sekä prosenttiperusteisen vuosilomapalkan laskentaa. Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka lasketaan seuraavasti: 1) Lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskipäiväpalkka. 2) Kerrotaan keskipäiväpalkka vuosilomalain 11 :ssä mainitulla, lomaoikeutta vastaavalla kertoimella Lomanmääräytymisvuoden ansio Keskipäiväpalkkaa laskettaessa on ensin selvitettävä työntekijän lomanmääräytymisvuoden ansio. Lomanmääräytymisvuoden ansiota laskettaessa otetaan huomioon vain työssäolon ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka. Tämä tarkoittaa sitä, ettei niitä palkkaeriä, joita ei ole maksettu työssäoloajalta, oteta huomioon lomanmääräytymisvuoden ansiota laskettaessa. Tällaisia palkkaeriä ovat vuosilomapalkka, sairausajan palkka, varallaolokorvaus, arkipyhäkorvaukset, työajan lyhentämispäiviltä ja itsenäisyyspäivältä maksettava palkka sekä verolliset matkakustannusten korvaukset ym. Sen sijaan luottamusmiehelle maksettu erilliskorvaus on työssäolon ajalta maksettua palkkaa. Lomanmääräytymisvuoden ansioon luetaan lomanmääräytymisvuonna maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka. Palkan ansaitsemisajankohdalla ei ole merkitystä, vaan ratkaisevaa on se, milloin palkka on maksettu tai erääntynyt maksettavaksi. Lomanmääräytymisvuoden ansio on siis lomanmääräytymisvuoden sisään sattuvina palkanmaksupäivinä maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka. Lomanmääräytymisvuoden ansioon ei lueta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta. Tällaisesta työstä maksettu 92

95 peruspalkka otetaan sitä vastoin huomioon. Sen sijaan sunnuntaityön peruspalkka ja sunnuntaityökorotus otetaan molemmat huomioon laskettaessa lomanmääräytymisvuoden ansiota. Arkipyhäkorvauksia (uudenvuoden päivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta, ja ensimmäiseltä joulupäivältä) ei ole maksettu työssäolon ajalta, ja ne jäävät lomanmääräytymisvuoden ansiossa huomioon ottamatta. Samoin menetellään työajan lyhentämiskorvausten (pekkasten) ja varallaolokorvausten osalta. Jatkuvassa kaksivuorotyössä ansion vähentymisestä maksettava 4,9 % työajan tasaamislisä sekä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ansion vähentymisestä maksettava 14,0 % työajan tasaamislisä eivät ole työssäoloajalta maksettavaa palkkaa, eikä niitä oteta huomioon lomanmääräytymisvuoden ansiossa. Työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaisesti maksettavat kustannusten korvaukset, kuten matkakustannusten korvaus, päiväraha ja työkalukorvaus eivät ole palkkaa, vaan korvausta työntekijälle aiheutuneista erityisistä kustannuksista, joten niitä ei oteta huomioon laskettaessa lomanmääräytymisvuoden ansioita. Päivärahasta ei myöskään huomioida sitä osaa, josta on jouduttu pidättämään ennakonpidätys. Myöskään matka-ajalta maksettua palkkaa ei oteta huomioon, ellei matka-aikaa lueta työaikalain 4 :n mukaan työajaksi. Työkohtainen lisä otetaan huomioon laskettaessa lomanmääräytymisvuoden ansiota, koska mainittu lisä on työssäoloajalta maksettua palkkaa. Vaihdettaessa ylityö vapaaksi työehtosopimuksen 14 :n 4. kohdassa tarkoitetulla tavalla, kyse on säännölliseltä työajalta maksetusta palkasta, joten vapaata pidettäessä maksettava palkka huomioidaan lomanmääräytymisvuoden ansiossa Lomanmääräytymisvuoden ansion jakaminen työpäivien lukumäärällä Keskipäiväpalkka lasketaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden ansio työntekijän lomanmääräytymisvuoden aikana tekemien työpäivien lukumäärällä. Jakajaan otetaan huomioon kaikki työntekijän lomanmääräytymisvuoden aikana tekemät työpäivät. Koska lomanmääräytymisvuoden ansio laskettiin sen mukaan, milloin palkka oli maksettu tai maksettavaksi erääntynyt, saattaa jakajaan sisältyä sellaisia työntekijän työpäiviä, joita vastaavaa palkkaa ei oteta huomioon jaettaessa lomanmääräytymisvuoden ansiossa. Työpäivillä tarkoitetaan työntekijän todellisia työpäiviä. Jakajaan otetaan huomioon myös sellainen työpäivä, jona työntekijä on ollut työssä, vaikka tuo päivä ei normaalin työaikajärjestelyn mukaan olisikaan ollut hänen työpäivänsä. Vastaavasti jakajaan ei oteta sellaista työpäivää, jona työntekijä ei ole ollut työssä. Työpäivällä tarkoitetaan vuosilomalain 11 :n 4 momentissa jokaista päivää, jona työntekijä on ollut työssä. Merkityksetöntä on, kuinka pitkä työpäivä on ollut tai onko kysymyksessä säännölliseen työaikaan kuuluva työ vai ylityö. Mikäli työntekijä ei ole tehnyt ylityötä lainkaan, saadaan keskipäiväpalkka jakamalla lomanmääräytymisvuoden ansio pelkästään työntekijän lomanmääräytymisvuoden aikana tekemien työpäivien lukumäärällä. Lomanmääräytymisvuoden ansiota laskettaessa todettiin, ettei ylityöstä maksetun palkan korotusosaa oteta huomioon lomanmääräytymisvuoden ansiota laskettaessa, koska 93

96 ylitöiden perusosa on otettu huomioon laskettaessa lomanmääräytymisvuoden ansiota. Tämän vuoksi vuorokautisten ylitöiden kahdeksasosa otetaan mukaan jakajaan. Keskipäiväpalkka määräytyy siis seuraavasti: lomanmääräytymisvuoden ansio työpäivät + 1/8 vuorokautisista ylityötunneista = keskipäiväpalkka Viikoittaisesta ylityöstä vuosilomalakiin ei sisälly mitään erityistä säännöstä. Tämä ei ole tarpeenkaan, sillä viikoittainen ylityö tehdään viikkovapaapäivänä. Tällöin jaettavaan lomanmääräytymisvuoden ansioon luetaan viikoittaisesta ylityöstä maksettu perusosa, muttei korotusosaa ja vastaavasti ne päivät, jona viikoittaista ylityötä on tehty, luetaan työntekijän lomanmääräytymisvuoden aikana tekemien työpäivien lukumäärään. Jos työntekijän viikoittaisten työpäivien määrä on pienempi tai suurempi kuin viisi (viikkotuntimäärän ollessa kuitenkin 40 tai 37,5), keskipäiväpalkka kerrotaan viikoittaisten työpäivien lukumäärällä ja jaetaan viidellä. Näin estetään ylisuurten tai liian alhaisten keskipäiväpalkkojen muodostuminen. Vaihdettaessa ylityö vapaaksi työehtosopimuksen 14 :n 4. kohdassa tarkoitetulla tavalla, kyse on säännölliseltä työajalta maksetusta palkasta, joten vapaata pidettäessä maksettava palkka huomioidaan lomanmääräytymisvuoden ansiossa ja pidetyt vapaapäivät luetaan työntekijän lomanmääräytymisvuoden aikana tekemien työpäivien lukumäärään Vuosilomapalkan laskenta Vuosilomapalkka saadaan kertomalla keskipäiväpalkka lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella. Lomapäivien lukumäärä Kerroin Lomapäivien lukumäärä Kerroin 2 1,8 3 2,7 4 3,6 5 4,5 6 5,4 7 6,3 8 7,2 9 8,1 10 9,0 11 9, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Jos lomapäivien määrä on suurempi kuin 30, kerrointa korotetaan luvulla 0,9 lomapäivää kohden. 94

97 Esimerkki: Työntekijällä on 24 päivää vuosilomaa, jota vastaava kerroin on 22,2. 22,2 x keskipäiväpalkka = vuosilomapalkka Oppaan lopussa on liitteenä INFRAn lomake lomapalkkalaskelmasta, joka täyttää vuosilomalain vaatimukset lomapalkkalaskelmasta ja josta voidaan antaa jäljennös työntekijälle Vuosilomapalkan laskentaesimerkki Jaettavan palkkasumman laskenta Jakajapäivien laskenta Esimerkki Lomanmääräytymisvuoden veronalaisesta palkkasummasta ilman luontoisetuja vähennetään sosiaalipalkat, jolloin saadaan työssäoloajan palkka. Vähennettäviä sosiaalipalkkoja ovat esimerkiksi: o vuosilomapalkka o lomaraha o sairausajan palkat o itsenäisyyspäivän palkka (ei työssä) o arkipyhäkorvaukset (esim. toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, jouluaatto ja ensimmäinen joulupäivä) o työajan lyhennyspäivät o työajan tasaamislisä jatkuvassa 2- tai keskeytymättömässä 3-vuorotyössä o varallaolokorvaus o reservin kertausharjoitusajan palkka o muu sosiaalipalkka (esim. 50-v. päivä) o matka-ajan palkka Työssäoloajan palkasta vähennetään vuorokautisten ja viikoittaisten ylityökorvausten korotusosat ja hätätyökorotukset, jolloin saadaan jaettava palkkasumma Lomanmääräytymisvuoden tehtyihin työpäiviin lisätään vuorokautisten ylityötuntien kahdeksasosa, jolloin saadaan jakajapäivien lukumäärä. Työntekijän lomanmääräytymisvuoden palkka säännölliseltä työajalta on ollut euroa. Hän on ollut työssä 220 päivää. Työntekijä on tehnyt vuorokautista ylityötä yhteensä 100 tuntia. Hänelle on maksettu siitä perusosapalkkaa euroa ja korotusosia 650 euroa. Vuosilomapalkkaa laskettaessa otetaan huomioon säännöllisen työajan palkka euroa sekä ylityön perusosapalkka euroa, mutta ei korotusosia (650 euroa). Jakaja saadaan siten, että tehtyjen työpäivien luumäärään 220 lisätään vuorokautisten ylityötuntien kahdeksasosa (100/8=12,5) Keskimääräinen päiväpalkka on = 100, ,5 95

98 Työntekijän keskimääräinen päiväpalkka on 100,65 euroa. Työntekijällä on täysi lomaoikeus 30 päivää. Sitä vastaava vuosilomalain 11 :n mukainen kerroin on 27,8. Työntekijän vuosilomapalkka on 27,8 x 100,65 = 2 798,07 Lomaraha on 50 % vuosilomapalkasta 50 % 2 798,07 eurosta = 1 399, Vuosilomapalkan maksaminen Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Jos loma on jaettu osiin, maksetaan ennen kunkin loman osan alkamista lomapäivien lukumäärän mukainen osa koko lomapalkasta. Esimerkki: Loman osaan sisältyvät lomapäivät (24) x koko lomapalkka (2 000 euroa) kaikki lomapäivät 30 = loman osan lomapalkka (1 600 euroa) Maksaessaan lomapalkan työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenevät lomapalkan suuruus ja sen määräytymisperusteet. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä. Näin ollen talvilomapalkka voidaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä. 5.5 Vuosiloman antaminen Pääsääntö vuosiloman antamisessa Pääsääntöisesti vuosiloma (kesälomaosuus) annetaan lomakautena eli työnantajan määräämänä aikana. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää (= talviloma), annetaan pääsääntöisesti lomakauden jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua eli välisenä aikana. Työnantajalla on oikeus määrätä loman ajankohta lomakauden sisällä. Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Tällaisia periaatteita ovat esimerkiksi, pidetäänkö kaikkien lomat samanaikaisesti vai porrastettuina lomakauden eri kuukausille tai onko työpaikalla käytössä työntekijöiden kesken vuorottelu lomien sijoittelussa eri vuosina eri kesälomakuukausille. Jos vuosilomien määräämisen menettelytavat muuttuvat, työnantajan on selvitettävä henkilöstölle muutokset aikaisempiin käytäntöihin. 96

99 Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava kullekin työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Kuulemisvelvollisuus on henkilökohtainen. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Työntekijän vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä alkamaan työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi työntekijän lomapäivien vähenemiseen. Työnantaja ei saa myöskään ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Vuosiloman antamisajankohdasta on työnantajan ilmoitettava työntekijälle, mikäli mahdollista, kuukautta ja kuitenkin viimeistään 2 viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. Ilmoitus vuosiloman ajankohdasta sitoo työnantajaa riippumatta siitä, kuinka aikaisessa vaiheessa työnantaja on sen antanut. Tästä seuraa, että työnantaja joutuu korvaamaan työntekijälle aiheutuneen vahingon (esimerkiksi lomamatkan peruuntumisen) muuttaessaan yksipuolisesti aikaisemmin ilmoittamaansa loman ajankohtaa, vaikka muutostieto annetaan työntekijälle kahta viikkoa tai jopa kuukautta ennen loman alkamista. Korvausvelvollisuuden lisäksi työnantaja voidaan tuomita vuosilomalain rikkomisesta sakkorangaistukseen. Mikäli loma tai sen osa on siirretty työntekijän pyynnöstä sairauden, synnytyksen tai tapaturman takia, on tällaisen siirretyn loman antamisesta ilmoitettava kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista Kausiluontoinen työ Mikäli kausiluontoisessa työssä loman antaminen lomakautena tuottaa olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, saadaan loma antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana. Tämä merkitsee, että lomakautena annettava loma voidaan antaa joko välisenä aikana tai välisenä aikana. Työn kausiluontoisuutta tulkitaan varsin ankarasti. Yleisenä sääntönä voidaan todeta, että kausiluontoista on sellainen työ, jota tehdään yksinomaan määrättynä aikana vuodesta. Tämän lisäksi kausiluontoista on sellainen työ, jota tehdään muunakin aikana vuodesta, mutta jota joudutaan jonakin aikana vuodesta tekemään huomattavasti enemmän kuin muuna aikana. Työn kausiluontoisuus ei sinänsä riitä, vaan lisäksi edellytetään, että loman antaminen lomakaudella tuottaisi olennaisia vaikeuksia yrityksen toiminnalle. Jos molemmat edellytykset täyttyvät, voidaan loman antaa ilman työntekijän suostumusta lomakauden ulkopuolella Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen työsuhteen kestäessä Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Käytännössä tämä 97

100 merkitsee sitä, että lomaa pidetään tiettynä vuonna kaksi viikkoa ja loput kolme viikkoa esimerkiksi seuraavan vuoden kesäloman yhteydessä, viimeistään mennessä. Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä. Näin ollen kaikki työsuhteen päättymiseen saakka kertyneet pitämättömät lomat voidaan sopia pidettäväksi irtisanomisaikana tai ennen määräaikaisen työsuhteen päättymistä. Työnantaja ja työntekijä saavat työntekijän aloitteesta sopia 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan (=talviloma) pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimalla vuosiloma voidaan siis antaa kokonaisten päivien ohella myös osapäivinä, esimerkiksi tekemällä kahden viikon ajan neljä tuntia päivässä kahdeksan tunnin sijaan Vuosiloman siirtäminen Mikäli työntekijä lomansa tai sen osan alkaessa on sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, on loma, jos työntekijä sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Työkyvyttömyyden on johduttava sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta. Työnantajalle ei aseteta velvollisuutta loman siirtämiseen ilman muuta, vaan siirtäminen edellyttää, että työntekijä nimenomaan pyytää loman tai sen osan siirtämistä. Työntekijän on saatettava työkyvyttömyytensä työnantajan tietoon ennen loman tai sen osan alkamista. Kun työntekijän vuosiloma siirretään edellä kerrotulla tavalla, on hänellä oikeus sairausajan palkkaan sen mukaisesti kuin työehtosopimuksen 21 :ssä säädetään. Mikäli työntekijä sairastuu vuosiloman aikana, ei jälkeen ole enää vaadittu seitsemän päivää ylittävää sairauslomaa, jotta vuosilomaa voi siirtää. Työntekijällä on oikeus saada siirretyksi kaikki ne vuosilomapäivät, jotka menevät päällekkäin sairausloman kanssa. Tältä osin vuosilomalaki on jälleen muuttumassa alkaen. Päivitämme muutokset soveltamisoppaaseen, kun ne vahvistuvat. Toistaiseksi noudatetaan edelleen tällä hetkellä voimassa olevaa säännöstä, jonka mukaan kaikki vuosilomapäivät on siirrettävissä. Siirrettyjen lomien ajankohta sovitaan työntekijän kanssa erikseen, eikä niitä automaattisesti pidetä muun loman jatkoksi. Siirretyt lomat on pidettävä normaalisti työnantajan määräämänä ajankohtana lomakausien aikana, kuten muutkin lomat (kesäloma ja talviloma ). Mikäli sairausloma jatkuu siten, ettei loman pitäminen lomakaudella ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja siirretty talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli sairausloma edelleen jatkuu, eikä siirrettyjen lomien antaminen ole näin mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella. Työntekijän on pyydettävä vuosilomansa siirtoa eli käytännössä ilmoitettava sairauslomastaan ilman aiheetonta viivytystä. Ilman aiheetonta viivytystä tarkoittaa käytännössä, että työntekijän on esitettävä pyyntö välittömästi loman siirtotilanteen ilmaannuttua. Jos työntekijä on kuitenkin hyväksyttävästä syystä estynyt tekemästä siirtopyyntöä, hän voi esittää pyynnön myöhemminkin välittömästi esteen poistuttua. Työnantajan on syytä ohjeistaa työntekijöitä, miten ja missä ajassa sairauslomasta vuosiloman aikana tulee ilmoittaa. 98

101 Tämä määräys koskee ainoastaan vuosilomalakia, eikä esimerkiksi työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevia määräyksiä ole muutettu. Mikäli yrityksessä edellytetään aina lääkärintodistusta sairauslomasta, samat vaatimukset koskevat myös sairastumista vuosiloman aikana. Mikäli yrityksessä tehdään paikallinen sopimus, jossa sovitaan, että työntekijä voi olla pois työstä ilman lääkärintodistusta ilmoittamalla poissaolosta esimiehelleen, on syytä aina sopia, että mikäli työntekijä sairastuu vuosilomalla ollessaan ja pyytää vuosilomansa siirtämistä, työntekijän on aina toimitettava lääkärintodistus (ks. mallilomake oppaan liitteenä). Jos työntekijä sairastuu vuosilomalla ollessaan ja pyytää vuosilomansa siirtämistä, työntekijän vuosiloma muuttuu sairauslomaksi. Tällöin vuosilomapalkan sijasta tulee maksaa sairausajan palkkaa. Jos vuosilomapalkka on ehditty jo maksaa, seuraavaan tiliin tulee tehdä korjaus, jossa vuosilomapalkan tilalle korjataan sairausloman ajalle sairausajan palkka. Sairausajan palkan maksamisen osalta noudatetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevia määräyksiä samalla tavalla kuten muissakin sairauslomatilanteissa. Mikäli työntekijän työsuhde on sairausloman alkaessa jatkunut alle vuoden, sairausajan palkka maksetaan vasta toisen sairauspäivän alusta. 5.6 Lomakorvaus työsuhteen päättyessä Työntekijällä on oikeus saada työsuhteen päättyessä ansaittua vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus, joka lasketaan pääsääntöisesti samoin perustein kuin lomapalkka. Joitakin eroavaisuuksia vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskennassa kuitenkin on. Lomanmääräytymiskuukausina lomakorvausta laskettaessa otetaan huomioon kaikki sellaiset kalenterikuukaudet, joilta työntekijä ei ole vielä saanut lomaa tai poikkeustapauksessa vuosilomakorvausta. Edellytyksenä kalenterikuukauden huomioon ottamiselle on, kuten lomapalkan laskennassakin, että kalenterikuukauteen sisältyy vähintään 14 työssäolopäivää tai sen veroista päivää. Lisäksi lomakorvausta laskettaessa lomanmääräytymiskuukautena käsitellään työsuhteen alkamis- ja päättymiskuukautta, mikäli näihin sisältyy yhteensä vähintään 14 työssäolopäivää tai sen veroista päivää, mikäli kumpikaan yksinään ei täytä täyden lomanmääräytymiskuukauden vaatimusta eikä työntekijä ole näiltä kuukausilta saanut lomaa tai lomakorvausta. Lomakorvaus maksetaan myös silloin, kun työntekijä lähtee suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta, vaikkakaan työsuhde ei tässä tapauksessa katkea vaan jää lepääväksi. Milloin työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin hän on saanut vuosilomansa edellisen lomanmääräytymisvuoden perustella, on hänelle maksettava vuosilomakorvaus sekä edellisen lomanmääräytymisvuoden että myös työsuhteen päättymisen aikana kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien perusteella. Lomakorvaus on laskettava erikseen edellisen lomanmääräytymisvuoden sekä kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden ansion perusteella. Lomakorvauksen laskeminen poikkeaa lomapalkan laskemisesta myös siten, että tarkasteltaessa työntekijän lomaoikeuden määrää lomanmääräytymiskuukaudelta katsotaan työntekijällä olevan 2,5 päivää/kuukausi siltä lomanmääräytymisvuodelta, jonka aikana työsuhde päättyy, jos työsuhteen kestoedellytys on täyttynyt työsuhteen päättymiseen mennessä. 99

102 Esimerkki: Työntekijä, jonka työsuhde on alkanut , irtisanoutuu siten, että työsuhde päättyy Hän on työsuhteen päättymiseen mennessä työskennellyt yhdenjaksoisesti yli 1 vuoden, joten hän saa vuosilomaa 2 arkipäivää/lomanmääräytymiskuukausi päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta eli 22 arkipäivää. 2,5 arkipäivää/ lomanmääräytymiskuukausi alkavalta lomanmääräytymisvuodelta työsuhteen päättymiseen asti eli 5 arkipäivää 2 päivää/kk 2,5 päivää/kk 1 vuosi täynnä 1.5. työsuhteen työsuhde kestoaika loman- 1vuosi työsuhde alkaa määräytymis- yhden- päättyy vuosi vaihtuu jaksoista työskentelyä (11 x 2 pvää=) 22 pvää + (2 x 2,5 pvää=) 5 pvää = 27 pvää 5.7 Poikkeusperusteiset lomapalkat ja -korvaukset Osa-aikaiset, vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevät työntekijät Vuosiloman ansainta Osa-aikainen työntekijä, joka työsopimuksensa mukaisesti on työskennellyt kalenterikuukaudessa vähintään 35 tuntia edellyttäen, että työntekijä sopimuksen mukaisesti eikä vain tilapäisten syiden vuoksi, on työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää lomanmääräytymiskuukautta tai tästä syystä vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, ansaitsee lomaa 2 arkipäivää kuukaudessa, mikäli hänen työsuhteensa lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä on keskeytyksettä jatkunut alle vuoden tai 2,5 arkipäivää kuukaudessa, mikäli työsuhde lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä on keskeytyksettä jatkunut vähintään vuoden. Työntekijän työsopimus siis määrää sen, ansaitseeko hän vuosilomaa 14 työpäivän vai 35 kuukausityötunnin mukaan. Vuosiloman eri ansaintaperiaatteita ei sovelleta rinnakkain. 100

103 Näihin 35 tuntiin lasketaan mukaan kaikki tehdyt työtunnit, myös ylityö- ja hätätyötunnit. Mikäli työntekijä sopimuksen mukaan työskentelee alle 35 tuntia kalenterikuukaudessa, maksetaan hänelle lomakorvaus. Työntekijällä on tällöin halutessaan oikeus vuosilomalain 8 :n mukaiseen vapaaseen. Jos alitus johtuu muusta syystä kuin työsopimuksesta, jää työntekijä tällaisen kuukauden osalta ilman lomaetuuksia. Kuukausityötuntisäännöksen toissijaisuus Vuosilomalain soveltamisen kannalta 35 kuukausityötunnin mukaan määräytyvä loma ja lomapalkka ovat toissijaisia 14 työssäolopäivään nähden. Jos työntekijä työskentelee säännöllisesti esim. 2 tuntia päivässä 14 päivänä kuukaudessa, häneen sovelletaan 14 työpäivän sääntöä. Myös, jos työntekijä tosiasiallisesti säännönmukaisesti työskentelee yli 14 työpäivän kuukausia, hänen vuosilomansa määräytyy tämän tosiasiallisen tilanteen mukaisesti huolimatta siitä, että hänen työsopimuksessaan on mahdollisesti sovittu lyhyemmästä työajasta. Jos työsuhteen ehdot pysyvästi muuttuvat kesken lomanmääräytymisvuoden, sovelletaan käytössä ollutta järjestelmää esim. 14 työpäivän ansaintaperiaatetta niin kauan kuin työtä on työsuhteen ehtojen mukaan tehtävä vähintään 14 päivänä kuukaudessa ja 35 kuukausityötunnin ansaintajaksoon liittyviä säännöksiä tämän jälkeen siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, jona työtä sopimuksen mukaan tehdään enintään 13 päivänä kuukaudessa, mutta vähintään 35 tuntia. Työtuntien veroiset tunnit Lomapalkka ja -korvaus Vuosilomalain 7 :ssä olevaa listaa työssäolopäivien veroisista työtunneista sovelletaan kokonaisuudessaan myös 35 kuukausityötuntia tekeviin. Ks. tarkemmin kohta Lomapalkkana maksetaan vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevälle työntekijälle 9 % lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta, jos työsuhde on lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut alle vuoden 11,5 % lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta, jos työsuhde on lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut estynyt tekemästä työtä kohdan (sairaus, lomautus, kuntoutus, perhevapaat) 1 4 tai 7 kohdassa tarkoitetusta syystä, vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka enintään vuosilomalain 7 :n 3 momentissa säädetyltä ajalta. Poissaoloajan palkka lasketaan, jollei muusta ole sovittu, työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishetken palkan mukaan ottaen huomioon poissaoloaikana toteutetut palkankorotukset. Jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole 101

104 sovittu, laskennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Jos työntekijä niinä kalenterikuukausina, joina työsuhde alkoi ja päättyi, on ollut työssä yhteensä vähintään 35 tuntia eikä siltä ajalta ole saanut lomaa tai korvausta, luetaan tämä aika lomakorvausta määrättäessä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi Muut poikkeusperusteiset lomakorvaukset Työntekijällä, jolle ei ole työsuhteen päättyessä kertynyt oikeutta lomaan (ts. työntekijälle ei ole kertynyt yhtään täyttä lomanmääräytymiskuukautta), on oikeus saada lomakorvauksena 9 % tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 % hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Jos työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi, lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan lisätään poissaolon ajalta saamatta jäänyt palkka siten kuin vuosilomalain 12 :n 2 momentissa säädetään. 5.8 Lomaraha Lomarahan maksaminen vuosiloman yhteydessä Lomarahan määrä on 50 % vuosilomalain mukaisesta lomapalkasta tai lomakorvauksesta. Mikäli vuosiloma on jaettu, jaetaan lomarahakin osiin vuosilomapalkkaa vastaavasti. Lomaraha maksetaan lomaltapaluun jälkeen ensimmäisenä säännönmukaisena palkanmaksupäivänä. Paikallisesti voidaan sopia työntekijän aloitteesta lomarahan vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan. Paikallisesti voidaan kirjallisesti sopia, että lomaraha maksetaan useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkua. Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan sovittua maksamisajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä on siihen muutoin työehtosopimuksen mukaan oikeutettu. Mikäli työntekijä vuosilomalla ollessaan irtisanoutuu siten, ettei hänen työehtosopimuksen mukainen irtisanomisaikansa ehdi kulua ennen loman päättymistä, eikä hän palaa lomalta työhön, ei työntekijälle makseta pidetyn loman osalta lomarahaa. Muutoin lomaraha maksetaan lomakorvauksesta työsuhteen päättyessä riippumatta työsuhteen päättymisen syystä. 102

105 Esimerkki: Työntekijä X on ollut työnantaja Y:n palveluksessa 2 vuotta. Työntekijä X:n noudatettava irtisanomisaika on 2 viikkoa. X jää 4 viikon kesälomalle 4.7. X irtisanoutuu eikä palaa loman päätyttyä (31.7.) enää työhön. Irtisanomisaika Loma ma 1.8. ei palaa töihin X:lle ei siis makseta pidetyn loman osalta lomarahaa, koska irtisanomisaika ei ehtinyt kulua loppuun ennen loman loppua, eikä X palannut enää työhön jäljellä olevan irtisanomisajan lopuksi. Huom. Työnantajalla on oikeus kuitata lopputilistä noudattamatta jätettyä irtisanomisaikaa vastaava palkka sen mukaan, mitä työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 17 :ssä on säädetty. Mikäli työntekijän vuosiloma määrätään pidettäväksi siten, että työntekijä on lomautettuna välittömästi vuosiloman päätyttyä, on työnantaja velvollinen maksamaan lomarahan säännönmukaisena palkanmaksupäivänä; ensimmäisenä loman päättymistä seuraavana, jolloin töissä oltaessa olisi ollut normaali palkanmaksupäivä. Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan edellä tarkoitetulla tavalla sovittua maksamisajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä samanaikaisesti lopputilin maksun yhteydessä, mikäli työntekijä on siihen muutoin työehtosopimuksen mukaan oikeutettu Lomaraha lopputilin maksamisen yhteydessä Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaan työntekijälle, jonka työsuhde katkeaa ennen hänen vuosilomaansa, maksetaan lomarahana 50 % laskettuna hänen vuosilomalain mukaisesta lomakorvauksestaan. Lomaraha maksetaan sekä silloin kun työnantaja irtisanoo työntekijän että silloin kun työntekijä irtisanoutuu. Lomaraha maksetaan myös määräaikaisen työsuhteen päättyessä Lomarahan maksaminen lakisääteiselle eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle ja vakinaiseen palvelukseen astuvalle työntekijälle Lomaraha suoritetaan myös lakisääteiselle eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle. Kun työntekijä lähtee suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta, hänelle maksetaan lomakorvaus vuosilomalain mukaisesti. Lomakorvauksesta maksetaan lomaraha, mikäli työntekijä suoritettuaan asepalveluksen, vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Lomaraha maksetaan työhön paluun jälkeisenä ensimmäisenä palkanmaksupäivänä. 103

106 6 SAIRAUSAJAN PALKKA JA LÄÄKÄRINTARKASTUKSET 6.1 Määritelmät Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi. Sairausajan palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka maksetaan sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden ajalta. Tapaturmalla tarkoitetaan sekä työtapaturmaa että vapaa-aikana sattunutta tapaturmaa, ellei jäljempänä toisin mainita. 6.2 Sairausajan palkan maksuajanjakso Työkyvyttömyyden ajalta maksetaan sairausajan palkkaa enintään seuraaviin ajanjaksoihin sisältyviltä työpäiviltä: Työsuhteen yhdenjaksoinen kestoaika Ajanjakson pituus ennen työkyvyttömyyden alkua vähintään 1 kuukausi 28 päivää vähintään 3 vuotta 35 päivää vähintään 5 vuotta 42 päivää vähintään 10 vuotta 56 päivää Työsuhteen kestoajalla tarkoitetaan sitä yhdenjaksoista aikaa, jonka työntekijä on työskennellyt työnantajan palveluksessa. Työsuhde alkaa silloin, kun työntekijä tosiasiallisesti aloittaa työnteon. Näin ollen tässä tapauksessa tarkasteltaessa työsuhteen kestoaikaa lasketaan se ensimmäisestä todellisesta työpäivästä työkyvyttömyyden alkamispäivään ja tämän mukaisesti määritellään korvattavan ajanjakson pituus. Työkyvyttömyyden alettua ei työsuhteen kestoajassa tapahtuneita muutoksia oteta huomioon laskettaessa ajanjakson pituutta. Koska työsuhteen keston on oltava yhdenjaksoista, ei jaksoittain saman työnantajan palveluksessa olleen työntekijän aikaisempia työskentelyjaksoja oteta huomioon laskettaessa työsuhteen kestoaikaa. Korvattava ajanjakso lasketaan kalenteripäivien mukaisesti. Tähän kalenteripäivien mukaan laskettuun ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä maksetaan sairausajan palkka täyden palkan periaatteella edellä mainittua lyhyttä sairautta koskevin poikkeuksin. Työpäivillä tässä tarkoitetaan niitä päiviä, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä ilman työkyvyttömyyden aiheuttamaa estettä. Näin ollen ajanjaksoon sisältyvät lauantait, sunnuntait ja muut juhlapyhät eivät pääsääntöisesti ole sellaisia päiviä, joilta sairausajan palkka maksetaan. Lisäksi on syytä huomata, että sopimuksessa tarkoitetaan nimenomaan ajanjakson pituutta eikä korvattavien päivien lukumäärää. Korvattavan ajanjakson pituutta lähdetään laskemaan ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien ja se lasketaan niin pitkään kuin ajanjakso kalenteripäivinä täyttyy. 104

107 Esimerkki: 6.3 Odotuspäivä Työntekijä B (säännöllinen työaika maanantaista perjantaihin), jonka työsuhde on kestänyt vuoden työkyvyttömyyden alkuun mennessä, sairastuu 6. päivänä maaliskuuta ja työkyvyttömyysjakso jatkuu 5. päivään huhtikuuta saakka. Ko. ajanjaksoon sisältyvät pitkäperjantai ja II pääsiäispäivä. Sairausajan palkkaa hänelle maksetaan 28 päivän ajanjaksoon sisätyviltä työpäiviltä eli korvattava ajanjakso päättyy 3. päivänä huhtikuuta. Tuohon ajanjaksoon sisältyy 18 työpäivää, joilta sairausajan palkka maksetaan. Pitkäperjantailta samoin kuin II pääsiäispäivältä ei sairausajan palkkaa makseta, koska ne eivät olisi olleet B:n työpäiviä. Lisäksi on syytä huomata, että pitkäperjantailta ja II pääsiäispäivältä maksetaan kuitenkin arkipyhäkorvaus. Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, maksetaan sairausajan palkkaa toisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, maksetaan sairausajan palkkaa ensimmäisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta alkaen, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. Jos kyseessä on työtapaturma tai työkyvyttömyyden kesto ylittää sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan (työkyvyttömyyden alkamispäivä ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää) sairausajan palkkaa maksetaan ensimmäisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta alkaen, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. 6.4 Sairausajan palkan määrä Työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on työkyvytön, maksetaan sairausajan palkkana täysi palkka 6.2. kohdassa määritellyltä ajanjaksolta (huomioiden mahdollinen 6.3. kohdan mukainen odotuspäivä). Täysi palkka tarkoittaa sitä palkkaa, jonka työntekijä olisi työssä ollessaan ansainnut. Mikäli työntekijä olisi ollut aikatyössä, maksetaan hänelle aikatyöpalkkaa juuri sen mukaisesti kuin se olisi maksettu työssä oltaessa. Jos työntekijä sen sijaan ilman työkyvyttömyyden aiheuttamaa estettä olisi työskennellyt joko urakkapalkkaus- tai palkkiopalkkaustyössä, on hänelle maksettava sairausajan palkkana kyseisen palkkaustavan mukainen palkka sen mukaisesti, mikä se työssä oltaessa olisi ollut. Mikäli työntekijä sairausaikana olisi työssä oltaessa työskennellyt osan ajasta aikatyössä ja osan ajasta urakkatyössä, maksetaan hänelle sairausajan palkka kummaltakin ajanjaksolta sen palkkausmuodon mukaisesti kuin palkka olisi työssä oltaessa maksettu. Esimerkki: Koneenkuljettaja A on sairauden vuoksi estynyt työskentelemästä välisen ajan. Mikäli A olisi ollut työssä tuona ajanjaksona, olisi hän ollut 40 tuntia aikatyössä ja 24 tuntia urakkatyössä. Aikatyössä A:n palkkaryhmän IV mukainen perustuntipalkka olisi ollut 13,59 euroa/h ja sovittu työkohtainen lisä 0,33 euroa/h. (Yht. 13,92 euroa/h). Urakkatyössä A olisi ansainnut 16,70 euroa/h. 105

108 A:lle maksetaan sairausajan palkka seuraavasti: 40 x 13,92 euroa = 555,80 euroa 24 x 16,70 euroa = 400,80 euroa Yhteensä 956,60 euroa ==================================== Työkyvyttömyyden alkaessa kesken työvuoron maksetaan varsinainen palkka työvuoron loppuun. Mikäli työntekijä sairastuu tai tapaturma sattuu kesken työvuoron, maksetaan työntekijän varsinainen palkka työvuoron loppuun saakka, sairastumis- tai tapaturmapäivää ei oteta huomioon laskettaessa korvattavaa ajanjaksoa, sairastumispäivää seuraava työpäivä on ns. odotuspäivä, ellei työsuhde sairastumispäivään mennessä ole kestänyt vähintään vuotta tai kysymys ole työtapaturmasta taikka työkyvyttömyys jatku niin pitkään, että oikeus sairauspäivärahaan alkaa. 6.5 Työkyvyttömyyden todentaminen Työnantajan hyväksymä todistus Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin antamalla tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelta. Työkyvyttömyys voidaan flunssatyyppisissä, lyhytaikaisissa, enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa osoittaa yrityksen työterveyshoitajan todistuksella. Perustellusta syystä myös muun terveydenhoitajan antama todistus kelpaa todistukseksi työkyvyttömyydestä. Sairauden uusiutumistapauksissa todistuksen antajan tulee olla sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen lääkärinhoidon tarpeeseen Lääkärintodistus Lähtökohtana on, että työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus. Työnantajalla ei ole velvollisuutta hyväksyä kaikki lääkärintodistuksia. Takautuvia lääkärintodistuksia ei yleensä hyväksytä. On kuitenkin huomattava, että takautuvat lääkärintodistukset voivat tulla kyseeseen esimerkiksi tapauksissa, joissa henkilö ei ole pätevästä syystä voinut heti hakeutua lääkäriin. Lääkärin tulisi tuolloin kuitenkin todistuksessa todeta, miksi todistus on takautuva. Todistuksesta tulee käydä ilmi diagnoosi. Työnantajan tulee voida ymmärtää työntekijän esittämän selvityksen sisältö. Diagnoosi on aina ilmaistava ainakin latinaksi tai tautiluokitusnumeroin ja lääkärintodistuksen on oltava muutoinkin sisällöltään selvästi luettava. 106

109 6.5.3 Sopiminen työntekijän ilmoitukseen perustuvasta menettelytavasta Yrityksissä, joissa on järjestetty vähintään lain tarkoittama vähimmäistasoinen työterveyshuolto, voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Järjestelmän käyttöönotto edellyttää, että siitä sovitaan paikallisesti (mallilomake liitteenä). Mikäli työntekijän ilmoituksella tapahtuvasta poissaolosta ei ole yrityksessä erikseen sovittu, työntekijän ilmoitus ei ole riittävä selvitys sairausajan palkan maksamiseksi. Tällöin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä sairauspoissaolojen osalta ja edellytetään ja työntekijä on toimitettava lääkärintodistus selvitykseksi sairaudestaan. Sopimus tulee tehdä paikallista sopimista koskevien työehtosopimusmääräysten mukaisesti. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 5 :ssä säädetään paikallisesta sopimisesta. Paikallinen sopimus tehdään joko työnantajan ja työntekijöiden tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Sopimus tulee tehdä kirjallisena ja ohjeistaa työntekijöitä sopimuksen sisällöstä. Tällaisella sopimuksella sovitaan ainoastaan yrityksessä paikallisesti sovittavasta työkyvyttömyyttä koskevasta selvityksestä. Työntekijän ilmoitusta koskevalla työehtosopimusmuutoksella tai sen soveltamisohjeella ei muuteta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevia muita määräyksiä eikä vakiintuneita tulkintoja. Paikallinen sopiminen työntekijän ilmoitukseen perustuvasta menettelytavasta on mahdollista ottaa käyttöön yrityksissä, joissa on vähintään vähimmäistasoinen työterveyshuolto. Työterveyshuollon vähimmäistasosta on säädetty työterveyshuoltolaissa. Sen mukaan työnantajan on järjestettävä ammattihenkilöitä hyväksi käyttäen työterveyshuolto työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi. Työterveyshuolto voidaan järjestää ostamalla palvelut yksityiseltä tai kunnalliselta terveyskeskukselta. Vähimmäistasoinen työterveyshuolto ei sisällä sairaudenhoitoa. Työnantaja voi tarjota työntekijöille vähimmäistasoa laajemman työterveyshuollon, jolloin työntekijöillä on mahdollisuus käyttää myös sairaudenhoitopalveluita. Työehtosopimusta tehtäessä työnantajapuolen lähtökohtana on ollut, ettei työnantajaliiton jäseninä ole yrityksiä, joissa lain edellyttämää vähimmäistasoa ei ole täytetty. Työehtosopimukseen otettiin kuitenkin määräys, jonka mukaan mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltolain edellyttämää vähimmäistasoista työterveyshuoltoa, selvitykseksi lyhytaikaisista, enintään kolme vuorokautta kestävistä sairauspoissaoloista riittää työnantajalle tai tämän edustajalle tehty oma ilmoitus. Ilmoituksen saatuaan työnantaja voi osoittaa työntekijän menemään lääkärin vastaanotolle. Tästä aiheutuvat kustannukset maksaa työnantaja. Näin ollen yrityksissä, joissa ei ole lakisääteistä työterveyshuoltoa, ei tarvitse erikseen sopia menettelytavoista, vaan työntekijällä on automaattisesti oikeus poissaoloon omalla ilmoituksellaan. Paikallisessa sopimuksessa sovittavat asiat Kun yrityksessä sovitaan työntekijän ilmoitusta koskevasta menettelystä, voidaan työehtosopimuksen mukaan sopia myös seuraavista seikoista. Näistä kannattaa ehdottomasti sopia, jottei myöhemmin tule epäselvyyksiä, miten paikallista sopimusta sovelletaan. 1. Ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja miten se kirjataan. Voidaan siis sopia 107

110 - Tehdäänkö ilmoitus omalle esimiehelle vai jollekin toiselle nimetylle henkilölle. - Hyväksytäänkö ilmoitukseksi vain puhelinsoitto vai myös tekstiviesti. - Onko esim. poissaolo ja sen syy töihin tultaessa kirjattava ja työntekijän se allekirjoituksellaan vahvistettava. 2. Rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien poissaolojen määrään. - Yrityksessä voidaan rajoittaa työntekijän ilmoituksella sallittujen poissaolojen määrää esim. kahteen poissaoloon vuodessa. - Voidaan sopia myös esimerkiksi siitä, että työntekijän omasta sairaudesta johtuvia poissaoloja sallitaan esimerkiksi kaksi ja alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta johtuvia esimerkiksi yksi. 3. Hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään viimeistään ennen työvuoron alkua. - On tärkeää, että työntekijän ilmoitus tulee niin hyvissä ajoin, että työt voidaan poissaolosta huolimatta järjestellä mahdollisimman tehokkaasti. - Yrityksessä voidaan sopia poissaolon edellytykseksi esim., että ilmoitus tehdään aina viimeistään ennen työvuoron alkua. 4. Työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus. - Työnantajan on syytä varautua siihen, ettei uuden menettelyn käyttöönotto suju toivotulla tavalla. - On syytä sopia, että työnantajalla on aina mahdollisuus vaatia lääkärintodistus. Lääkärintodistuksen vaatiminen ei kuitenkaan saa olla syrjivää, vaan sen tulee perustua asiallisiin syihin. Asiallisena syynä voi olla esim. saman työntekijän useasti toistuvat lyhyet sairauspoissaolot, jolloin lääkärissä käynti on muutenkin tarpeellista. Mikäli työntekijä ilman perusteltua syytä jättää ilmoituksen tekemättä, käsitellään poissaoloa luvattomana poissaolona. Työehtosopimusosapuolten yhteinen kanta on, että ilmoituksen viivästyminen ei ole sellaisenaan peruste vähentää sairausajan palkkaa, mutta jos ilmoitus viivästyy tai jää kokonaan tekemättä ilman perusteltua syytä, voidaan sairausajan palkkaa vähentää tai se voidaan pidättää kokonaan. Perusteltuna syynä voidaan pitää esimerkiksi työntekijän sairauteen liittyvää syytä, jonka vuoksi työntekijä ei pysty ilmoittamaan sairaudesta ennen työvuoron alkua. Työntekijän ilmoitus voidaan tämän työehtosopimuksen määräyksen nojalla sopia riittäväksi selvitykseksi työkyvyttömyydestä vain flunssatyyppisissä sairauksissa. Mikäli flunssatyyppinen sairaus uusiutuu enintään 30 päivän kuluessa edellisestä hyväksytystä poissaolosta, sovelletaan siihen työehtosopimuksen työkyvyttömyyden uusiutumista koskevia määräyksiä. Kannattaa huomata, että saadakseen KELA-korvausta yrityksen tulee esittää KELAlle työntekijän lääkärintodistus. Tämä koskee kuitenkin vain sairauksia, jotka kestävät kauemmin kuin Kelan omavastuuajan (sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa päivää). Jos sairaus pitkittyy ja kestää yli kolme vuorokautta, työntekijän on aina syytä mennä lääkärin vastaanotolle. Siten turvataan työntekijälle asiallinen hoito ja mahdollistetaan, että työnantaja voi hakea KELA-korvausta siltä ajalta, kun työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, jos sairaus kestääkin yli Kelan omavastuuajan. Edellä esitettyjä menettelytapoja noudetaan myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastumistapauksissa, jos tehdään paikallinen sopimus työntekijän ilmoitukseen perustuvasta 108

111 menettelytavasta. Paikallisessa sopimuksessa voidaan sopia myös erilaisia menettelytapoja koskien työntekijän omaa tai lapsen sairautta Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työntekijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän selvityksen. Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, työnantajalla on oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. 6.6 Yrityksen työterveyspalvelut Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Vapaa-aikana sattuneiden tapaturmien osalta työntekijän on viipymättä hakeuduttava ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolle. Yrityksessä tulee paikallisesti sopia menettelytavat, joiden mukaan toimitaan, jos työterveyshuolto ei ole käytettävissä aikoina, joina yrityksessä työskennellään säännöllisesti. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön. Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanottoajan kohtuuttoman pitkä odotus. 6.7 Sairauspoissaolosta ilmoittaminen Työntekijän tulee ilmoittaa työkyvyttömyydestään lähimmälle esimiehelleen tai muulle työnantajan määräämälle henkilölle ennen työvuoron alkua, mikäli se on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista. Työnantajan tulee ohjeistaa työntekijöille sairauspoissaoloista ilmoittamisen menettelytavat. Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä työjärjestelyjen vuoksi. Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa työnantajalle viipymättä sairastumisestaan, sairausajan palkanmaksuvelvollisuus alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jona ilmoitus on tehty. 6.8 Sairausajan palkan maksamatta jättäminen Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut työkyvyttömyyden tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella. 109

112 Edellä mainittujen käsitteiden sisällöstä on vaikea antaa yleispäteviä ohjeita. Tämän vuoksi on syytä ottaa yhteyttä oman alueen INFRA ry:n aluetoimiston toiminnanjohtajaan tai keskusliiton lakimiehiin ennen kuin tämän kohdan nojalla jätetään sairausajan palkka maksamatta. Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, sairausajan palkkaa ei makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämiseen. Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata tapaturmasta aiheutunutta työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä. 6.9 Työkyvyttömyyden uusiutuminen Sama sairaus tai eri sairaus Mikäli työkyvyttömyys uusiutuu samasta syystä enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta työntekijälle on viimeksi maksettu sairauspäivärahaa tai sairausajan palkkaa, uusiutunut työkyvyttömyys muodostaa yhden kokonaisuuden aikaisemman tai aikaisempien työkyvyttömyysajanjaksojen kanssa. Työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus vain yhteen 6.2 kohdan mukaan määräytyvään ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Sairausajan palkkaa maksetaan, kunnes 6.2 kohdan mukainen ajanjakso on täyttynyt. Ajanjakson ei työkyvyttömyyden uusiutuessa samasta syystä tarvitse olla yhdenjaksoinen. Sairausajan palkka maksetaan ensimmäiseltä täydeltä työkyvyttömyyspäivältä, joka olisi ollut työntekijän työpäivä. Esimerkki: Esimerkki: Työntekijä, työsuhde kestänyt 2 vuotta (työnantajan korvattava ajanjakso 28 päivää) ollut työkyvytön ollut saman sairauden vuoksi uudestaan työkyvytön Ensimmäisen työkyvyttömyysajanjakson osalta työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus koko ajalta. Jälkimmäisen työkyvyttömyysajanjakson osalta työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta, koska korvattava ajanjakso on täyttynyt jo ensimmäisen työkyvyttömyyden aikana. Työntekijä, työsuhde kestänyt 4 vuotta (työnantajan korvattava ajanjakso 35 päivää) ollut työkyvytön ollut saman sairauden vuoksi työkyvytön uudelleen Ensimmäisen työkyvyttömyysajanjakson osalta työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus koko ajalta. Jälkimmäisen työkyvyttömyysajanjakson työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus vain 7 ensimmäisen kalenteripäivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Tämän jälkeen jälkimmäisen työkyvyttömyysajanjakson osalta työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta, koska silloin 35 päivän korvattava ajanjakso on täyttynyt. Mikäli kysymyksessä on työkyvyttömyys eri syystä tai työkyvyttömyyden uusiutumiseen samasta syystä kuluu yli 30 päivää, menetellään sairausajan palkan maksamisen suhteen kuin kyseessä olisi uusi sairaus. Tällöin sairausajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy edellä mainituissa 6.2 ja 6.3 kohdissa määritellyllä tavalla. 110

113 Määrittely sen suhteen, onko kyseessä työkyvyttömyys samasta vai eri syystä, tapahtuu työkyvyttömyyden ajalta maksettavan sairaus- tai muuta päivärahaa maksavan tahon päätöksen perusteella Sairastuminen työkyvyttömänä ollessa Mikäli työntekijä sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömänä ollessaan sairastuu johonkin muuhun sairauteen, on kysymyksessä vain yksi työkyvyttömyysajanjakso, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan palkka. Toisin sanoen eri sairaudet eivät muodosta erikseen korvattavia ajanjaksoja, mikäli ne muodostavat yhden työkyvyttömyysajanjakson. Esimerkki: Työntekijä E, jonka työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua vuoden, on estynyt työtapaturman vuoksi työskentelemästä välisen ajan. Tapaturman aiheuttamalla sairaslomalla ollessaan hän sairastuu nuhakuumeeseen, joka jatkuu 5.5. saakka. Hänelle maksetaan sairausajan palkkaa saakka, mainittu päivä mukaan lukien väliseltä ajalta ei sairausajan palkkaa makseta, koska korvattava ajanjakso on päättynyt 28.4., eikä uuden sairauden osalta ole erikseen korvattavaa ajanjaksoa, sillä on vain yksi työkyvyttömyysajanjakso Sairauspäiväraha tai muu korvaus Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen sairauspäivärahan tai muun korvauksen, johon työntekijä on oikeutettu, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin työntekijällä olisi lain mukaan oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan palkasta se sairauspäiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta. Mikäli työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella, tämä vähennetään maksettavasta sairausajan palkasta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää korvausta sairausajan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella Työkyvyn ylläpito, sairauspoissaolojen hallinta ja sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikea soveltaminen Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia menettelytavoista, joilla ylläpidetään työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä. Tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jaksaminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. Erityistä huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi vapaa-ajan tapaturmien vähentämiseen. Työnantajan ja luottamusmiehen tulee ohjeistaa työntekijöitä sairausajan palkkaa ja sairauspoissaoloja koskevien määräysten oikeassa soveltamisessa. Liitot suosittelevat, että yrityksessä seurataan sairauspoissaolojen kehitystä ja etsitään keinoja niiden ennaltaehkäisemiksi ja vähentämiseksi. 111

114 6.12 Aikaprioriteettisääntö Jos työntekijän poissaolo johtuu useasta eri syystä, työnantajan velvollisuudet ratkaistaan ns. aikaprioriteettisäännön perusteella. Sairausajanpalkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijän poissaolo johtuu sairaudesta tai tapaturmasta. Jos työnteon estymiselle on sairausloman lisäksi muita syitä, noudatetaan aikaprioriteettiä eli poissaolo johtuu ensiksi alkaneesta syystä. Jos ensimmäisenä alkanut poissaolon syy lakkaa, arvioidaan tilannetta jäljelle jäävän syyn perusteella. Lomautus ja sairausloma Työntekijällä on lomautuksen alkamisesta huolimatta oikeus sairausajan palkkaan, jos lomautusilmoitus annetaan sairausloman aikana ja sairausloma jatkuu lomautuksen alkaessa. Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan myös, kun lomautusilmoituksen jälkeen sairausloma jatkuu uudella sairauslomalla, joka perustuu samaan taudinmääritykseen kuin edellinen. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan lomautuksen alkaessa, kun lomautusilmoitus annetaan ennen sairausloman alkamista. Jos työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, sairausajan palkkaa maksetaan lomautuksen alkamiseen saakka. Jos työntekijä sairastuu lomautuksen aikana, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Jos sairaus kuitenkin jatkuu vielä lomautuksen päättymisen jälkeen, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus alkaa lomautuksen päättymisestä. Irtisanominen sairausloman aikana Mikäli työntekijä on sairauslomalla ja hänet irtisanotaan, työnantajalla ei ole irtisanomisajalta palkanmaksuvelvollisuutta, mikäli palkallinen sairausloma on päättynyt ja työntekijä on sairauslomalla koko irtisanomisajan. Irtisanomisaika kuluu myös sairausloman aikana. Työsuhde päättyy irtisanomisajan päätyttyä, vaikka sairausloma vielä jatkuisi. Sairauslomalla oleva työntekijä on mahdollista irtisanoa sekä taloudellisella ja tuotannollisella perusteella että henkilöperusteella. Sairaus tai työkyvyttömyys ei kuitenkaan saa vaikuttaa irtisanottavien valintaan, mikäli työntekijöitä irtisanotaan taloudellisella ja tuotannollisella perusteella. Työntekijän irtisanominen työkyvyttömyyden takia on mahdollista vasta, kun työkyky on vähentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Tämä edellyttää vähintään vuoden yhdenjaksoista sairauslomaa, jonka lisäksi tulee olla lääkärinlausunto työkyvyttömyyden pysyvyydestä ja työnantajan tulee selvittää, ettei työntekijälle ole tarjota hänen työkykyään vastaavaa muuta työtä. 112

115 6.13 Osasairauspäiväraha Osasairauspäivärahaa koskevat säännökset ovat ovat sairausvakuutuslain 8 luvun :ssä ja työsopimuslain 2 luvun 11a :ssä. Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työssä pysymistä ja paluuta työhön. Kokoaikaisessa työsuhteessa oleva sopii työnantajansa kanssa työhön paluusta osa-aikaisesti. Tältä ajalta hän saa Kelan maksamaa osasairauspäivärahaa. Osasairauspäiväraha on tarkoitettu vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle työntekijälle. Osasairauspäivärahaa maksetaan ilman omavastuuaikaa, kun se jatkuu välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Jos osasairauspäivärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahassa on aika. Omavastuuajan työntekijän on oltava kokonaan pois työstä, ja osa-aikainen työskentely voi alkaa vasta tämän jälkeen. Osa-aikaiseen työhön paluu on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Se ei saa vaarantaa terveyttä eikä toipumista. Työajan on vähennyttävä % aiemmasta. Osasairauspäiväraha on puolet sairauspäivärahan määrästä. Osasairauspäivärahasta vähennetään muut saman työkyvyttömyyden perusteella maksettavat ansionmenetyskorvaukset. Jos työnantaja maksaa osa-aikatyön ajalta kokoaikatyön palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Etuutta maksetaan vähintään 12 arkipäivää (n. 2 viikkoa) ja enintään 72 arkipäivää (n. 3 kk). Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien sunnuntait ja arkipyhät. Enimmäisaikaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahapäivät viimeiseltä kahdelta vuodelta. Jos työntekijä on ollut osasairauspäivärahalla enimmäisajan, työntekijä voi saada osasairauspäivärahaa saman sairauden vuoksi uudelleen vasta, kun hän on ollut työkykyinen vuoden ajan Äkillinen hammassairaus Äkillisessä hammassairaustapauksessa korvataan ansionmenetys hoitotoimenpiteiden ajalta. Ansionmenetyksen korvaamisella tarkoitetaan, että työntekijälle maksetaan hoitotoimenpiteiden ajalta se palkka, jonka hän olisi työssä ollessaan ansainnut vastaavana aikana, eli ansionmenetys korvataan samalla tavoin kuin sairausajan palkka. Koska ansionmenetys korvataan vain hoitotoimenpiteiden ajalta, tämä tarkoittaa, ettei muulta poissaoloajalta ansionmenetystä korvata. Esimerkiksi matka-ajalta hammaslääkäriin ja takaisin ei ansionmenetystä korvata. Edellytykset ansionmenetyksen korvaamiselle ovat, että 1. hammassairaus on äkillinen 2. se aiheuttaa työkyvyttömyyden 3. tähän hammassairauteen ei ole kohdistettu aikaisemmin hoitotoimenpiteitä 4. työntekijä ei onnistu saamaan hoitoa työajan ulkopuolella 5. työkyvyttömyydestä ja hoidon kiireellisyydestä esitetään hammaslääkärin antama lausunto. 113

116 Kaikkien edellä mainittujen edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti, jotta työntekijälle äkillisen hammassairauden aiheuttama ansionmenetys korvataan Lakisääteiset terveystarkastukset Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen seuraavien terveystarkastusten osalta. Ansionmenetys korvataan sekä terveystarkastuksen ajalta että matka-ajalta työntekijän menettämien säännöllisten työtuntien mukaisesti. Lisäksi korvataan välttämättömät matkakustannukset. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Ansionmenetys korvataan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti ja päiväraha matkakustannusten korvausta koskevien määräysten mukaisesti. Korvattavia terveystarkastuksia ovat: a) Valtioneuvoston asetuksessa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) määritellyissä ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavat terveystarkastukset b) nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) määritellyt tutkimukset c) säteilylaissa (592/1991) tarkoitetut tutkimukset d) terveydensuojelulain (763/94) edellyttämät tutkimukset, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Ansionmenetyksen ja muiden kulujen korvaaminen Ansionmenetyksenä korvataan ns. täysi palkka sen mukaan mitä työntekijä olisi ansainnut ko. tarkastuksen aikana. Tarkastuksen tulee tapahtua työsuhteen aikana. Työsuhteen katsotaan alkavan silloin, kun työntekijä ryhtyy työtä tosiasiallisesti tekemään, ja työsuhde päättyy silloin, kun työntekijä lopettaa tosiasiallisen työnteon. Esimerkki: Työnantaja sopii työntekijän kanssa 1.9., että työntekijä aloittaa työskentelyn Samalla sovitaan, että työntekijä käy työterveyshuoltolain mukaisessa terveystarkastuksessa Tällöin työntekijän ansionmenetystä ei korvata, koska terveystarkastus ei tapahdu työsuhteen aikana. Ansionmenetyksen lisäksi työntekijälle maksetaan korvaus matkakustannuksista, päiväraha maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaisesti. Edellytyksenä on, että työntekijä lähetetään sanotunlaiseen terveystarkastukseen tai tutkimukseen toiselle paikkakunnalle tai hänet määrätään tällaisessa tarkastuksessa tai tutkimuksessa muulla paikkakunnalla suoritettavaan jälkitarkastukseen. 114

117 Terveystarkastus tai tutkimus tapahtuu työntekijän työajan ulkopuolella Mikäli terveystarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, työntekijälle maksetaan korvauksena ylimääräisistä kuluista 15,00 euroa. Muuta korvausta ei työntekijälle tällöin makseta, tapahtuipa terveystarkastus millä tahansa paikkakunnalla Muut lääkärintarkastukset Lääkärissäkäynnit Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen seuraavien lääkärissäkäyntien osalta. a) Uusi tai uusiutuva sairaus Ansionmenetys korvataan, kun työntekijä käy lääkärissä sairauden toteamiseksi, lääkärin tutkimustoimenpiteestä seuraa enintään vuorokauden kestävä työkyvyttömyys tai työntekijä sairausoireiden vuoksi otetaan sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä. b) Aikaisemmin todettu sairaus Ansionmenetys korvataan kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on kyseisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi, sairauden olennaisesti pahentuessa, jos työntekijän on sen vuoksi ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen, hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen kyseisen erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen, esimerkiksi silmälasien, hankkimiseksi, muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella tai syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä. c) Laboratorio- ja röntgentutkimukset Ansionmenetys korvataan korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella. d) Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset Ansionmenetys korvataan sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta. 115

118 e) Äkillinen hammassairaus Ansionmenetys korvataan hoitotoimenpiteen ajalta, jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Ansionmenetys korvataan vain, mikäli työntekijä ei voi saada hoitoa työajan ulkopuolelta. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella Edellytykset lääkärissäkäyntien aikaisen ansionmenetyksen korvaamiselle Ansionmenetys korvataan edellä lueteltujen lääkärissäkäyntien ajalta, mikäli kysymyksessä on sairastuminen tai tapaturma, jonka takia on välttämätöntä päästä nopeasti lääkäriin. Äkillisiä uusia tai uusiutuvia sairauksia tai tapaturmia lukuun ottamatta edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esimerkiksi normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolella. Lääkärissäkäynti on järjestettävä työajan tarpeetonta menestystä välttäen. Ansionmenetys korvataan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän on esitettävä lääkärissäkäynnistä työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti. Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, ilmoitus on tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, korvausta ansionmenetyksestä ei suoriteta lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten mukaisesti. Korvausta ei suoriteta myöskään 28 :n 3. kohdan mukaisena odotuspäivänä suoritetun lääkärissäkäynnin ajalta. Mikäli sairaus tai tapaturma on johtunut työntekijän omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ansionmenetystä ei korvata Sairaan lapsen hoito vanhempien työaikana Korvauksen maksamisen edellytykset; 1) sairastunut lapsi on alle 10-vuotias 2) lapsi sairastuu äkillisesti 3) poissaolo on lyhyt ja tilapäinen ja se on välttämätön sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi 4) poissaolosta annetaan työnantajan hyväksymä selvitys 5) molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä. 6) Korvaus sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta maksetaan myös siinä tapauksessa, että toinen vanhempi on estynyt hoitamasta sairasta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paikkakunnalla 116

119 asumisen taikka siihen verrattavan pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksymä selvitys. Korvaus voidaan maksaa äidille tai isälle. Korvaus maksetaan sairausajan palkkaa koskevaa säännösten mukaisesti eli ns. täyden palkan periaatteella. Sairausajan palkan odotuspäivää koskevien säännöstä noudatetaan korvauksen maksamisessa. Näin ollen korvausta ei makseta ensimmäiseltä poissaolopäivältä, mikäli työntekijän työsuhde on lapsen sairastumispäivään mennessä jatkunut alle vuoden, koska korvaus maksetaan vain lyhyestä ja tilapäisestä poissaolosta (enintään 4 päivää). Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja samassa taloudessa asuvan puolison (avo- tai aviopuoliso) lapsiin Perhevapaat Palkanmaksu äitiys- ja isyysvapaan ajalta Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaan ajalta 56 sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä laskettava työntekijän palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen äitiyspäivärahan välinen erotus isyysvapaan ajalta 6 sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä laskettava työntekijän palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen isyyspäivärahan välinen erotus Äitiysvapaa on palkallista 56 arkipäivän (lauantai mukana laskennassa) ja isyysvapaa 6 arkipäivän (lauantai mukana laskennassa) jakson osalta. Jaksoon sisältyvät työpäivät korvataan sen palkan mukaan minkä työntekijä olisi työssä ollessaan ansainnut. Työntekijän tulee ensin hakea korvaus Kelasta ja työnantajan maksaa jälkikäteen palkan ja Kela-korvauksen välinen erotus. Työsopimuslain 4 luvun 1 :n mukaan työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet. Vapaa on muilta kuin edellä kerrotuin osin palkaton. Palkan sijaan kansaneläkelaitos maksaa työntekijälle sairausvakuutuslaissa tarkoitettua päivärahaa, jonka suuruus määräytyy edellisessä verotuksessa vahvistettujen tulojen tai poikkeuksellisesti (tulojen noustua vähintään 20 prosenttia) palkkatodistuksesta ilmenevien päivärahahakemuksen jättämistä edeltäneiden kuuden kuukauden tulojen perusteella. 117

120 Isyysvapaa Isyysvapaa muuttui alkaen. Uusi isyysvapaa koskee niitä perheitä, joissa äitiysraha on alkanut jälkeen. Jos äitiysraha on alkanut vuoden 2012 puolella, isän vapaat ja isyysraha maksetaan edellisen lain mukaan. Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät. Kela maksaa vapaan ajalta isyysrahaa. Isyysvapaasta voi pitää enintään 18 arkipäivää alkaen lapsen syntymäpäivästä. Isä voi olla kotona yhtä aikaa äidin kanssa 1-18 arkipäivää sinä aikana, jolloin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput isyysrahapäivät voi pitää vanhempainrahan jälkeen. Isä voi myös halutessaan pitää kaikki isyysrahapäivät äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen. Isyysvapaan voi jakaa osiin arkipäivää voi jakaa enintään 4 jaksoon. Vanhempainrahakauden jälkeisen isyysvapaan voi jakaa enintään 2 jaksoon. Jos isyysvapaa jatkuu viikonlopun yli, myös lauantai lasketaan isyysrahapäiviin. Työnantajalle tulee ilmoittaa isyysvapaasta 2 kuukautta ennen vapaan alkua. Jos isyysvapaajakso on enintään 12 arkipäivää, riittää ilmoitus viimeistään kuukausi etukäteen. Isyysvapaan voi aloittaa lapsen syntymän jälkeen. Sitä voi pitää kunnes lapsi täyttää 2 vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta. Tarkempia menettelyohjeita perhevapaiden osalta kannattaa kysyä paikallisesta Kansaneläkelaitoksen toimistosta tai katsoa Kelan internet-sivuilta osoitteesta 118

121 7 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 7.1 Lähiomaisen hautauspäivä, työntekijän vihkimis-, 50- ja 60- vuotispäivä Työntekijällä on oikeus saada lähiomaisen hautauspäivä sekä vihkimis-, 50- ja 60- vuotispäivänsä vapaaksi sekä korvauksena korvauspalkka kahdeksalta tunnilta, mikäli hautauspäivä tai merkkipäivä sattuu työntekijän työpäiväksi ja työntekijän työsuhde on jatkunut 2 kuukautta välittömästi ennen hautauspäivää tai merkkipäivää. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän, palkkaryhmässä III palkkaryhmän III suuruisena ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena. Vihkimispäivällä ei tarkoiteta vuotuista merkkipäivää, vaan nimenomaan sitä päivää, jona työntekijä vihitään avioliittoon. Lähiomaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä aviopuolison vanhempia. Työntekijän on ilmoitettava merkkipäivästään hyvissä ajoin työnantajalle. 7.2 Kutsuntapäivä Kutsuntapäivän korvauksen maksamisen edellytykset: 1) Kysymyksessä on varusmiespalveluksen edellyttämä kutsunta. 2) Työntekijä osallistuu em. kutsuntaan ensimmäistä kertaa. Molempien edellytysten on täytyttävä ja sikäli kuin ne täyttyvät, maksetaan kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaava rahamäärä. Rahamäärä lasketaan korvauspalkan mukaan eli maksetaan kutsuntapäivän korvauksena korvauspalkka kahdeksalta tunnilta. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän palkkaryhmässä III palkkaryhmän III suuruisena III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena. Kutsuntapäivän korvausta ei makseta kuin kutsuntatoimituksen pitopäivältä, vaikka työntekijä joutuisikin olemaan poissa työstä useamman päivän ajan. Mikäli työntekijä ehtii kutsuntatoimituksen pitopäivänä olemaan myös työssä, maksetaan hänelle työssäolon ajalta palkka normaalisti ja lisäksi em. kutsuntapäivän korvaus. 119

122 7.3 Reservin kertausharjoitus ja VSS-kurssi Korvauksen maksamisen edellytykset: 1) Työntekijä on ollut työnantajan työssä yhden kuukauden ennen kutsuntamääräyksen tai palvelukseen astumismääräyksen antamista. 2) Kysymys tavanomaisesta rauhanaikaisesta kertausharjoituksesta. 3) Työntekijä palaa entiseen työhönsä em. harjoituksen tai kurssin jälkeen. Kaikkien mainittujen edellytysten on täytyttävä. Edellytysten täyttyessä korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän, III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena jokaiselta harjoitusaikaan sisältyvältä päivältä, joka työssä oltaessa olisi ollut hänen työpäivänsä. Sanotusta korvauksesta saadaan kuitenkin vähentää valtion reserviläispalkka. 1) -kohdan suhteen on syytä huomata se, että työehtosopimuksen ko. kohdan maininnalla kutsuntamääräyksen antamisesta kertausharjoituksiin tarkoitetaan käskyä saapua kertausharjoituksiin. Tavallisesti käskyt kertausharjoituksiin annetaan 2-3 kuukautta ennen kertausharjoitusta. Pelastuslain (379/2011) 67 :ssä säädetään velvollisuudesta osallistua väestönsuojelukoulutukseen. Sen mukaisesti sisäasiainministeriö ja lääninhallitus voivat määrätä väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan väestönsuojelukoulutukseen enintään kymmeneksi vuorokaudeksi vuodessa. Sisäasiainministeriö ja lääninhallitus tai niiden toimeksiannosta Pelastusopisto kutsuvat väestönsuojelukoulutukseen määrätyt henkilöt koulutukseen kirjallisesti. 120

123 8 MATKATYÖ JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET 8.1 Yleiset periaatteet Jokaisella työntekijällä on joko varsinainen (kiinteä) työpaikka tai hän työskentelee erityisillä työntekemispaikoilla siten, ettei hänellä ole varsinaista työpaikkaa. Työnantaja määrittelee erikseen kunkin työntekijän osalta, kumpaan ryhmään työntekijä kuuluu. Tämän lisäksi tulee selvittää matkan mittaamisen lähtökohta sekä matkan mittaaminen ja käytännön järjestelyt matkustamisessa. 8.2 Varsinainen työpaikka vai ei? A. Verottaja katsoo, että rakennusalan työntekijät työskentelevät ns. erityisellä alalla. Varsinainen työpaikka puuttuu sellaisilta alan työntekijöiltä, joiden työskentely yhdessä työkohteessa kestää lyhyen ajan. Käytännössä tällaiset työntekijät matkustavat päivittäin tai lähes päivittäin asunnostaan tai työmaamajoituksesta suoraan työmaalle eli erityiselle työntekemispaikalle. Pääosalla alan työntekijöistä ei näistä syistä johtuen ole varsinaista (kiinteää) työpaikkaa. Näihin työntekijöihin noudatetaan työehtosopimuksen 36 :ää Matkat työmaatehtävissä. B. Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa työntekijä vakituisesti työskentelee. Maa- ja vesirakennusalalla tällaisia työntekijöitä ovat esim. korjaamoilla työskentelevät asentajat, pysyvästi tehdas- tai kaivosalueilla työskentelevät ja kiinteillä murskaus- ja sora-asemilla työskentelevät työntekijät. Työntekijällä voi olla varsinainen työpaikka, jos hän hakee esimerkiksi työnantajan hallilta tai varastolta työmääräykset tai työvälineet (maarakennuskone, auto, ajoneuvonosturi ym.). Varsinaisen työpaikan muodostuminen edellyttää, että työntekijä päivittäin tai lähes päivittäin käy kyseisessä paikassa. Tällainen paikka on yleensä yrityksen kiinteä halli, jonne on järjestetty työntekijöille sosiaalitilat. Jotta työntekijällä voidaan katsoa olevan varsinainen työpaikka, tämä edellyttää päivittäistä tai lähes päivittäistä käyntiä kyseissä paikalla. Esimerkiksi se, että työntekijä käy kyseissä paikassa vain maanantaiaamuisin ja perjantai-iltapäivisin, ei riitä täyttämään varsinaisen työpaikan määritelmää. Näihin työntekijöihin noudatetaan työehtosopimuksen 37 :ää Matkat varsinaisilta työpaikoilta. Työnantajan on määriteltävä jokaisen työntekijän kohdalla erikseen, sovelletaanko näihin TES:n 36 vai 37 :ää. Tosiasialliset olosuhteet ratkaisevat. 121

124 8.3 Matkan mittaamisen lähtökohta Matkan pituus mitataan työntekijän kotikunnan asunnosta lähtien työmaalle. Matkan mittaamisen lähtökohdaksi voidaan paikallisesti sopia asunnon sijasta muu paikka. Tämä voi olla esimerkiksi yrityksen työkohteessa oleva työntekijän asunto tai kiinteä toimipiste kuten korjaamohalli, varasto tai konttori. Työntekijän tulee antaa selvitys asuinpaikastaan työsopimusta tehtäessä. Mikäli asuinpaikka muuttuu ja se on ollut matkan mittaamisen lähtökohta, matkan mittaamisen lähtökohdan muuttamisesta on sovittava. 8.4 Matkan mittaus ja kesto Matka mitataan lyhintä käytettävissä olevaa tietä pitkin matkan mittaamisen lähtökohdasta työmaalle. Jos työntekijälle maksetaan korvauksia matkan kestoajan perusteella, tulee ottaa huomioon, kuinka kauan matkustaminen kohtuuden mukaan kestää. Jos työkohde sijaitsee kovin kaukana työntekijän kodista, työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä lähtee työmaalle aamulla alkavaa työvuoroa edeltävänä iltana tai palaa vasta iltavuoroa seuraavana aamuna. 8.5 Matkustamisen selvittäminen Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat kuten kulkeminen ja majoitus tulee tarvittaessa selvittää ennen matkalle lähtöä. 8.6 Maksaminen Matkakustannusten korvauksen maksamisen edellyttämän selvityksen tulee täyttää verottajan asettamat edellytykset. Verottaja edellyttää, että selvityksestä (esim. matkalasku) tulee käydä ilmi 1) matkan tarkoitus 2) kohde 3) matkareitti sekä etäisyys 4) matkustustapa 5) matkan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä 6) kilometrikorvauksen osalta kilometrimäärät ja yksikköhinnat. Selvityksenä voi olla em. seikat sisältävä tunti-ilmoitus, mutta suositeltavin on erillinen matkalasku. Työntekijän tulee täyttää matkalasku totuudenmukaisesti. Epärehellisyys voi olla työsuhteen päättämisperuste. Oppaan lopussa on liitteenä lomake yhdistetystä matkalaskusta ja työtunti-ilmoituksesta. 122

125 8.7 Työnantajan määräämä kuljetus Mikäli työntekijä kuljettaa muita työntekijöitä työnantajan omistuksessa tai hallinnassa olevalla ajoneuvolla työntekemispaikkaan tai sieltä pois, maksetaan korvauksena kuljettamiseen käytetyltä ajalta työntekijän perustuntipalkka. Maksettava korvaus ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa eikä kuljettamiseen käytettyä aikaa lueta kuljettajan työaikaan. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että korvauksen maksaminen edellyttää joko työnantajan nimenomaista määräystä tai olosuhteiden on muutoin oltava sellaiset, että kyseessä on työnantajan määräykseen rinnastuva velvollisuus kuljettaa ajoneuvoa. Korvausta ei makseta esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja on antanut auton työntekijöiden käyttöön ja työntekijät sopivat keskenään yhteiskuljetuksesta tai jossa työnantaja on järjestänyt vapaaehtoisen yhteiskuljetuksen. Esimerkkejä: Työnantaja on antanut työntekijöiden käyttöön auton. Työntekijät kokoontuvat vapaaehtoiseen kokoontumispaikkaan esimerkiksi huoltoasemalle, josta lähtevät yhdessä työmaalle. Kyse on vapaaehtoisesta kuljetuksesta, josta ei makseta kuljettajalle eikä kyydissä oleville työntekijöille korvausta ja työaika alkaa vasta, kun työntekijät aloittavat työt työmaalla. Työnantaja antaa työntekijän käyttöön auton ja kehottaa työntekijää noutamaan tietyt työntekijät esimerkiksi heidän kotoaan ja kuljettamaan heidät työmaalle. Kyse on joko työnantajan nimenomaisesta määräyksestä tai olosuhteet osoittavat, että kyseessä on työnantajan määräykseen rinnastuva velvollisuus kuljettaa ajoneuvoa. Kuljettajalla maksetaan edellä esitetyllä tavalla korvaus kuljettamiseen käytetyltä ajalta. Kyydissäolijoille ei makseta korvausta. Työaika alkaa vasta, kun työntekijät aloittavat työt työmaalla. 8.8 Työehtosopimuksen matkustusmääräykset Matkat työmaatehtävissä Näitä määräyksiä noudatetaan työntekijöihin, joilla ei ole varsinaista (kiinteää) työpaikkaa ja jotka työskentelevät pysyvästi työmailla. Matkakorvaukset maksetaan myös ns. ensimmäiselle työmaalle. Matkakorvaukset on jaettu sen mukaan, yövytäänkö työmatkalla vai ei. 1. Yöpymistä edellyttävät matkat a) Päiväraha b) Majoitus Työntekijän yöpyessä työmatkalla hänelle maksetaan päivärahaa 41 euroa matkavuorokaudelta. Työnantaja järjestää työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuhteet huomioonottaen kohtuullisen majoituksen. 123

126 Mikäli kyseessä ei ole matkustajakoti-/hotellimajoitus, majoitustilassa tai sen välittömässä läheisyydessä tulee olla ruoanlaitto- ja peseytymismahdollisuus. Mikäli on sovittu, ettei työnantaja järjestä työntekijälle majoitusta, työntekijälle maksetaan päivärahan lisäksi yöpymisrahaa 12 euroa. c) Matkakustannusten korvaaminen d) Matka-ajan palkka Työntekijälle maksetaan työmaan alkaessa ja päättyessä matkakustannukset julkisen kulkuneuvon mukaan työntekijän asunnosta työmaalle. Matkatyössä työntekijälle korvataan jouluna, juhannuksena sekä vuosiloman aikana, ellei loma satu edellä mainittujen pyhien aikana, matkakustannukset asuntoon ja takaisin. Samoin korvataan matka asunnosta ja takaisin työntekijän käydessä kotonaan sellaisissa sairaustapauksissa, joiden osalta yhteisesti todetaan, että työntekijän on tarkoituksenmukaista matkustaa kotiinsa sairastamaan. Matkakustannuksia ei korvata, mikäli työnantaja on järjestänyt kuljetuksen. Työntekijälle maksetaan työmaan alkaessa ja päättyessä matka-ajan palkkana 25 :n mukainen korvauspalkka enintään 12 tunnilta. e) Työkomennuksen kestäessä erillisen lisän maksaminen viikonlopulta Työntekijälle, jonka työmaa sijaitsee yli 200 km päässä työntekijän asunnosta, maksetaan erillistä 41 euron suuruista lisää joka toinen viikonloppu laskettuna työkomennuksen alkamisesta. Lisää ei makseta viikonlopuilta, joilta työnantaja on järjestänyt kuljetuksen tai maksaa päivärahaa, kotimatkakorvausta tai c)-kohdan mukaisia matkakustannuksia. Erillinen lisä ei ole työajalta maksettua palkkaa ja se on verollinen korvaus. Päivärahan maksaminen viikonlopulta Työntekijän matkustaessa viikonlopuksi kotiinsa hänellä ei ole oikeutta päivärahaan viikonlopulta vaan ainoastaan matkavuorokausien mukaiseen päivärahaan. Jos työnantaja kuitenkin määrää työntekijän työn vuoksi oleskelemaan viikonloppuna työmaalla / työntekopaikkakunnalla, työntekijällä on oikeus päivärahaan myös viikonlopulta. Tällöin työnantajan tulee järjestää työntekijän käyttöön majoitus viikonlopun ajaksi. Jos työntekijä omasta halustaan tai omista henkilökohtaisista syistään jää työntekopaikkakunnalle tai matkustaa muualle kuin kotiinsa, hänen ei voida katsoa olevan viikonloppuna sopimuksessa tarkoitetulla tavalla työmatkalla, eikä hänellä ole oikeutta päivärahaan ja majoitukseen. Mikäli työmaa poikkeuksellisesti sijaitsee niin, että kotimatkan pituus, kohtuullisten kulkuyhteyksien puuttuminen tai muut näihin verrattavat syyt huomioon ottaen työntekijä ei ehtisi käydä asuinpaikkakunnallaan viikonlopun aikana tai hänen ei voitaisi kohtuudella 124

127 edellyttää matkustavan sinne viikonloppuisin, työntekijän katsotaan olevan sopimuksessa tarkoitetulla tavalla työmatkalla ja hänellä on oikeus päivärahaan ja majoitukseen. Liitot suosittelevat, että työnantaja ja työntekijä selvittävät etukäteen ennen matkatyön alkamista, millaiset mahdollisuudet työntekijällä on käydä kotonaan viikonloppuisin. Verottaja arvioi viikonloppumatkoista maksettujen korvausten verotuksen kannalta sitä, jatkuuko työkomennus yhtäjaksoisesti vai katkeaako se viikonlopuiksi. Työkomennus katkeaa silloin kun palkansaajalle ei ole järjestetty majoitusta viikonlopuiksi. Näin tapahtuu esim. silloin kun palkansaaja asuu hotellissa ja huone on varattu vain työpäivien välisiksi öiksi. Majoituksen järjestämisestä riippumatta työkomennuksen on tulkittu katkeavan sairas- ja vuosilomien sekä juhlapyhien ajaksi. Näistä matkoista aiheutuneet kustannukset työnantaja voi korvata ennakonpidätystä toimittamatta. Jos työnantaja esim. työehtosopimuksen määräyksistä johtuen korvaa viikonloppumatkojen kustannukset myös silloin, kun työkomennus ei katkea, nämä korvaukset ovat verotuksessa palkkaa. Majoitus Työnantaja päättää, yövytäänkö työmatkalla ja järjestääkö hän majoituksen ottaen huomioon työmatkan pituus ja kesto. Työnantaja järjestää työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisen majoituksen. Milloin kyseessä ei ole matkustajakoti-/hotellimajoitus, tulee majoitustilassa tai sen välittömässä läheisyydessä olla ruoanlaitto- ja peseytymismahdollisuus. Mikäli on sovittu, ettei majoitusta järjestetä, työntekijälle maksetaan yöpymisrahaa 12 euroa. Yhteenveto maksettavista korvauksista Työntekijälle, jolla ei ole varsinaista työpaikkaa ja joka yöpyy työskentelypaikkakunnalla, maksetaan päiväraha. Työmaan alkaessa ja päättyessä maksetaan matka-ajan palkka sekä matkakustannukset. Lisäksi jouluna, juhannuksena, vuosiloman aikana ja tarvittaessa sairaustapauksissa maksetaan matkakustannukset julkisen kulkuneuvon mukaan asunnosta työmaalle, paitsi jos työnantaja on järjestänyt kuljetuksen. Joka toinen viikonloppu maksetaan erillinen 41 euron suuruinen lisä, jos työmaa sijaitsee yli 200 km päässä työntekijän asunnosta. 125

128 Ei varsinaista työpaikkaa Työmatkalla yövytään Päiväraha x matkavuorokausi (24 h) - viimeinen matkavuorokausi yli 6 h = päiväraha Majoitus Työmaan alkaessa ja päättyessä matka-ajan palkka max 12 h. Matkakustannukset julkisen kulkuneuvon mukaan - työmaan alkaessa ja päättyessä - joulu, juhannus, vuosiloma - sairaustapaus - ei korvata, jos työnantaja järjestänyt kuljetuksen Työkomennuksen kestäessä erillisen lisän maksaminen viikonlopulta, jos työmaa sijaitsee yli 200 kilometrin päässä työntekijän asunnosta Esimerkki 1: A. TYÖNTEKIJÄ YÖPYY Työntekijä lähtee asunnostaan ma klo 4.00 palaa asuntoonsa pe klo vrk = 4 x 41 euroa = 166 euroa 15 h = 1 x 41 euroa = 41 euroa Yhteensä 205 euroa Esimerkki 2: A. TYÖNTEKIJÄ YÖPYY Työntekijä lähtee asunnostaan ma klo 7.00 palaa asuntoonsa la klo vrk = 5 x 41 euroa = 205 euroa 7 h = 1 x 41 euroa = 41 euroa Yhteensä 246 euroa Esimerkissä työntekijä tekee vuorotyössä iltavuoroa klo On kohtuullista, että paluu voi tapahtua vasta lauantaina, jos kotimatka on pitkä. Esimerkki 3: A. TYÖNTEKIJÄ YÖPYY Työntekijä lähtee asunnostaan su klo palaa asuntoonsa pe klo vrk = 5 x 41 euroa = 205 euroa 7 h = 1 x 41 euroa = 41 euroa Yhteensä 246 euroa Ottaen huomioon matkan pituus (tässä esimerkissä n. 500 km) on kohtuullista, että matkakorvaukset maksetaan jo sunnuntai-illasta lukien (edellyttäen, että työntekijä on jo tuolloin lähtenyt työmatkalle). 126

129 2. Päivittäiset matkat a) Päivittäiset matkakustannusten korvaukset b) Ateriakorvaus Työntekijän matkustaessa päivittäin asunnostaan tai työnantajan järjestämästä työmaamajoituksestaan työmaalle maksetaan päivittäisenä matkakustannusten korvauksena asunnon ja työpaikan välisen etäisyyden mukaan seuraavasti: yli 5 km 3,17 euroa yli 10 km 4,31 euroa yli 20 km 8,60 euroa yli 30 km 11,46 euroa yli 40 km 12,89 euroa yli 50 km 17,19 euroa yli 70 km 20,94 euroa yli 90 km 24,33 euroa yli 120 km 28,64 euroa Mikäli työmaita on saman päivän aikana useampia, mitataan matka matkan mittaamisen lähtökohdasta lyhintä käytettävissä olevaa liikennöitävää tietä pitkin suoraan kauimpana sijaitsevalle työmaalle. Jos työnantaja on järjestänyt kuljetuksen, ei edellä mainittuja korvauksia makseta. Työnantajan järjestämällä kuljetuksella tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa työntekijä kulkee matkan työnantajan autolla, johon työnantaja kustantaa polttoaineen. Taulukossa mainittu korvaus maksetaan vain yhden kerran edestakaista matkaa kohden. Työntekijä voi hakea verotuksessaan vähennyksen toisen yhdensuuntaisen matkan osalta. Työntekijälle maksetaan ateriakorvauksena 10,25 euroa, mikäli työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja työntekijä matkustaa päivittäin työmaalle, jonka etäisyys matkan mittaamisen lähtökohdasta on yli 40 kilometriä. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää lisäksi, ettei työntekijällä ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Työnantajan järjestämällä työpaikkaruokailulla tarkoitetaan työnantajan järjestämää ruokailua, jossa työntekijä ostaa ruokailun enintään ravintoedun verotusarvolla. Yhteenveto maksettavista korvauksista Työntekijälle, jolla ei ole varsinaista työpaikkaa ja joka kulkee päivittäin kotoa työmaalle, maksetaan päivittäisten matkakustannusten korvaus, paitsi jos työnantaja on järjestänyt kuljetuksen. Tämän lisäksi maksettavaksi tulee ateriakorvaus, jos ateriakorvauksen maksamisen edellytykset täyttyvät. Päivärahaa ei makseta. 127

130 Ei varsinaista työpaikkaa Päivittäinen matkakustannusten korvaus (ei yövytä) 5 km yli 40 km Matkan Päivittäisten matkakustannusten Ateriamittaamisen korvaus korvaus lähtökohta - ei makseta matkakorvausta, jos työnantaja - asunto/työmaa- järjestänyt kuljetuksen majoitus - muu sovittu paikka Esimerkki 4: Matka yli 90 km (sivu) Maksetaan: Päivittäinen matkakustannusten korvaus - jos ei kuljetusta Ateriakorvaus (ei työpaikkaruokailua) yhteensä 24,33 euroa 10,25 euroa 34,58 euroa Esimerkki 5: Matka 35 km (sivu) Maksetaan: Päivittäinen matkakustannusten korvaus - jos ei kuljetusta 11,46 euroa Matkat varsinaiselta (kiinteältä) työpaikalta Päiväraha Näitä määräyksiä noudatetaan työntekijän tehdessä työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi tilapäisen matkan varsinaisen (kiinteän) työpaikan ulkopuolelle. Matkasta varsinaiselle (kiinteälle) työpaikalle ei makseta matkakorvausta. Palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkat eivät ole työmatkoja, eikä niitä voi korvata verovapaasti. Työntekijälle, jolla on varsinainen (kiinteä) työpaikka, maksetaan päivärahaa 41 euroa yli 10 tunnin matkasta, kun tämä matkustaa työmaalle tai muulle erityiselle työntekemispaikalle, jonka etäisyys hänen asunnostaan tai varsinaisesta työpaikastaan on yli 50 kilometriä riippuen siitä kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. 128

131 Työntekijälle, jolla on varsinainen työpaikka, voidaan maksaa verovapaa päiväraha vain, jos kaikki edellytykset täyttyvät: - työmatkan (matkalle lähtöhetkestä paluuhetkeen) on kestettävä yli 10 h - erityisen työntekopaikan (=paikka, jonne työmatka tehdään) etäisyyden asunnosta tai varsinaisesta työpaikasta on oltava yli 50 km riippuen siitä, kummasta matka tehdään - erityisen työntekopaikan on sijaittava yli 5 km etäisyydellä sekä työntekijän asunnosta että varsinaisesta työpaikasta. Matkakustannusten korvaus Majoitus Ateriakorvaus Ei matka-ajan palkkaa Mikäli työntekijällä, jolla on varsinainen työpaikka, ei ole oikeutta päivärahaan, maksetaan hänelle tilapäisestä matkasta varsinaisen työpaikan ulkopuolelle päivittäistä matkakustannusten korvausta edellä sivulla 125 olevan kilometritaulukon mukaan. Jos työntekijälle maksetaan päivärahaa tai työnantaja on järjestänyt kuljetuksen, ei päivittäistä matkakustannusten korvausta makseta. Työnantajan järjestämällä kuljetuksella tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa työntekijä kulkee matkan työnantajan autolla, johon työnantaja kustantaa polttoaineen. Mikäli työkomennuksella joudutaan yöpymään, työnantaja järjestää majoituksen kuten varsinaista työpaikkaa vailla oleville. Mikäli on sovittu, ettei työnantaja järjestä majoitusta, työntekijälle maksetaan lisäksi yöpymisrahaa 12 euroa. Työntekijälle maksetaan ateriakorvauksena 10,25 euroa, mikäli työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja työntekijä matkustaa päivittäin työmaalle, jonka etäisyys hänen asunnostaan tai muusta sovitusta matkan mittaamisen lähtökohdasta on yli 40 km. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää lisäksi, ettei työntekijällä ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä (käytännössä yksi kilometri). Työnantajan järjestämällä työpaikkaruokailulla tarkoitetaan työnantajan järjestämää ruokailua, jossa työntekijä ostaa ruokailun enintään ravintoedun verotusarvolla. Työntekijälle, jolla on varsinainen työpaikka, ei makseta matka-ajan palkkaa. Matkakustannuksia eikä matka-ajan palkkaa ei makseta myöskään työmaan alkaessa ja päättyessä, eikä matkakustannuksia tarvitse korvata myöskään joulun, juhannuksen, vuosiloman tai sairastapauksen vuoksi, koska mainittu säännös koskee vain matkatyössä olevia työntekijöitä. Yhteenveto maksettavista korvauksista Työntekijälle, jolla on varsinainen työpaikka, maksetaan päivärahaa, jos yllä mainitut edellytykset täyttyvät. Jos maksetaan päivärahaa, muita korvauksia ei tule maksettavaksi. 129

132 Jos päivärahan maksamisen edellytykset eivät täyty, maksetaan päivittäisten matkakustannusten taulukon mukaan määräytyvä matkakustannusten korvaus, paitsi jos työnantaja on järjestänyt kuljetuksen. Tämän lisäksi maksettavaksi tulee ateriakorvaus, jos ateriakorvauksen maksamisen edellytykset täyttyvät. Varsinainen työpaikka Tilapäinen matka varsinaisen työpaikan ulkopuolelle 5 km yli 40 km 50 km Päivittäisten matkakustannusten Päiväraha yli 10 h matkasta korvaus + yli 5 km varsinaisesta - ei makseta matkakorvausta, jos työpaikasta ja asunnosta työnantaja järjestänyt kuljetuksen Oman auton käyttö Jos on sovittu, että työntekijä käyttää omaa autoa, maksetaan oman auton käytöstä korvauksena 41 senttiä/km. Mikäli samassa autossa kulkee useampia henkilöitä, maksetaan lisämaksua 3 senttiä/hlö/km. Jos työntekijälle maksetaan kilometrikorvaus oman auton käytöstä asunnon ja työmaan välisestä matkasta, ei hänellä samanaikaisesti ole oikeutta saada A. tai B. kohtien mukaisia matkakustannusten korvauksia (ml. matka-ajan palkkaa) eikä päivittäisiä matkakustannusten korvauksia. Sen sijaan kilometrikorvauksen maksaminen ei vaikuta päivärahan maksamiseen. Kilometrikorvauksen maksamisesta on aina sovittava erikseen, eikä sitä tarvitse maksaa edes niissä tapauksissa, joissa työmaalle ei ole mahdollista kulkea muulla tavalla. Mikäli kilometrikorvauksen maksamisesta ei erikseen sovita, työntekijälle maksetaan päivittäisten matkakustannusten korvausten taulukon mukainen korvaus Paikallinen sopiminen Edellä olevista määräyksistä voidaan poiketa yrityksen matkustussäännöllä tai paikallisesti kirjallisesti toisin sopien. Tämä edellyttää, että näin menetellen saavutetaan kokonaisuus huomioon ottaen kaikille työntekijöille työehtosopimuksen tasoiset etuudet. 130