Tulppa-avokuntoutusohjelma Selvitys kuntoutujien kokemuksista ja vaaratekijämuutoksista vuoden seurannassa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulppa-avokuntoutusohjelma Selvitys kuntoutujien kokemuksista ja vaaratekijämuutoksista vuoden seurannassa"

Transkriptio

1 Tulppa-avokuntoutusohjelma Selvitys kuntoutujien kokemuksista ja vaaratekijämuutoksista vuoden seurannassa Anne Mäkinen Ulla-Riitta Penttilä

2 Tiivistelmä Tulppa-avokuntoutusohjelma on Suomen Sydänliiton kehittämä, terveyskeskuksissa toteutettava, ryhmämuotoinen kuntoutusohjelma valtimotautipotilaille ja niille, joilla on valtimotautien vaaratekijöitä. Tässä raportissa esitellään kaksi ohjelmasta tehtyä arviointitutkimusta. Ensimmäisessä tutkimuksessä vuonna 2008 selvitettiin ryhmäläisten kokemuksia kuntoutuksesta. Tarkoituksena oli tutkia voimaantumista ryhmässä ja vertaistuen merkitystä kuntoutumisen onnistumisessa. Tutkimus sisälsi kaksi osaa, lomakekyselyn ja kaksi fokusryhmähaastattelua. Lomake lähetettiin 240 ryhmäläiselle ja sen palautti 204 (vastausprosentti 85). Toisessa tutkimuksessa tammikuun 2007 ja huhtikuun 2009 välisenä aikana selvitettiin kuntoutujien mitattavissa vaaratekijöissä tapahtuvia muutoksia. Tiedot kerättiin seurantalomakkeilla vuoden ajalta 707:stä ryhmäläisestä, joka on 57 % kaikista niistä kuntoutujista, jotka tuona aikana osallistuivat Tulppa-ryhmiin. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Vastaajat olivat osittain samoja molemmissa tutkimuksissa. Ryhmäläisten esiin nostamia voimaantumista tukevia tekijöitä olivat sosiaalisen tuen eri muodot. Tiedollisesta tuesta esille nousivat etenkin ammattilaisilta saatu tieto, hyvä aineisto ja vertaisohjaajan kokemustieto. Emotionaalisesta tuesta korostuivat mahdollisuus keskustella ja jakaa kokemuksia, myönteinen ilmapiiri ja muiden kannustus. Etenkin vertaistuki koettiin tärkeänä emotionaalisen tuen lähteenä. Välineellistä tukea ja arviointitukea saatiin toiminnallisista menetelmistä ja oman toiminnan vertaamisesta muihin ryhmäläisiin. Kuntoutujat voimaantuivat ryhmässä ja kokivat saaneensa aikaan muutoksia elintavoissaan, voinnissaan ja vaaratekijöissään. Voimaantumista ilmensi näkyvien muutosten lisäksi tietojen sisäistäminen, kuntoutuksessa opitut asiat, vastuunotto omasta kuntoutumisesta ja muutoksista sekä erityisen huomion kohteen, ns. avaintekijän, valinta. Kehittämistarpeiksi nousivat liikunnan määrän lisääminen kuntoutustapaamisissa, sekä avaintekijäohjauksen ja vertaisohjaajan roolin selkeyttäminen. Valtimotautien vaaratekijöistä tavoitetasolla olivat kuntoutuksen alussa vain verenrasva-arvot. Muut vaaratekijät eivät olleet hyvässä hoitotasapainossa ja veren rasva-arvoissakin oli korjattavaa 57 % kuntoutujista. Sepelvaltimotautipotilailla vaaratekijät olivat paremmin hoidossa kuin muilla kuntoutujilla. Vuoden seurannassa ryhmäläisten vaaratekijöissä tapahtui tilastollisesti merkitseviä suotuisia

3 muutoksia. Tästä huolimatta kuntoutuksen päättyessä osalla kuntoutujista vaaratekijät eivät olleet edelleenkään toivotulla tasolla ja hoidon tehostamiseen on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota. Avaintekijän valinnalla oli yhteyttä vaaratekijöihin. Kuntoutujilla, jotka valitsivat tietyn vaaratekijän muutettavaksi avaintekijäkseen, oli lähtötaso tässä vaaratekijässä huonompi kuin muilla kuntoutujilla. Vuoden seurannassa valitussa avaintekijässä saatiin aikaan useammin parannuksia kuin muissa vaaratekijöissä.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 VALTIMOTAUTIEN PREVENTIO JA KUNTOUTUS 3 TULPPA- AVOKUNTOUTUSOHJELMA 3.1 Tulppa-ohjelman tausta 3.2 Tulppa-ohjelman sisältö, ominaispiirteet ja toteutustavat 4 KUNTOUTUJIEN KOKEMUKSET RYHMÄSTÄ 4.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset 4.2 Aineiston keruu ja analysointi 4.3. Tutkimustulokset Voimaantumista tukevat tekijät Tulppa-ryhmässä Emotionaalinen tuki Tiedollinen tuki Välineellinen tuki ja arviointituki Tulppa-kuntoutujien voimaantumisen onnistuminen ryhmässä Tulppa-kuntoutujien vaaratekijöiden muutokset ryhmän aikana 5 KUNTOUTUJIEN MITATTAVIEN VAARATEKIJÖIDEN MUUTOKSET VUODEN SEURANNASSA 5.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset 5.2 Aineiston keruu ja analysointi 5.3 Tutkimustulokset Kuntoutujien vaaratekijätasot kuntoutuksen alussa Paino, BMI ja vyötärönympärys Verenpaine Veren rasva-arvot ja verensokeri Kuntoutujien vaaratekijöissä havaitut muutokset Avaintekijän valinta ja sen vaikutus vaaratekijöiden muutoksiin 6 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys 6.2 Pohdintaa ja johtopäätöksiä LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO Valtimotaudit ja diabetes ovat yleisiä kansansairauksiamme. Vuosittain sairaaloissamme hoidetaan yli sepelvaltimotautipotilasta ja yli iskeemista aivohalvauspotilasta (KTL, Sydän- ja verisuonirekisteri 2007). Vuonna 2008 lähes diabeetikkoa ja yli sepelvaltimotautipotilasta sai sairauteen käyttämistään lääkkeistä erityiskorvauksia (Kelan sairausvakuutustilasto 2008). Valtimotautien ja diabeteksen vaaratekijöitä ovat tupakointi, epäedulliset kolesteroliarvot, kohonnut verenpaine, ylipaino, vähäinen liikunta, ikä, sukupuoli ja perimä. Suurimpaan osaan vaaratekijöistä voidaan omalla toiminnalla vaikuttaa. Valtimotauteja voidaan ehkäistä elintapamuutosten avulla ja jo sairastuneilla taudin etenemistä voidaan hidastaa ja sen eteneminen jopa pysäyttää, jos sairastunut onnistuu pysyvästi muuttamaan elintapojaan terveellisempään suuntaan. (Tuomilehto ym. 2001; Diabetes Prevention Program Research Group 2002, Jolliffe ym. 2005; Clark ym. 2005; Rees ym. 2005; Blumenthal 2004 & 2005.) Eräiden tutkimustulosten mukaan 80 % sepelvaltimotaudista ja 90 % tyypin 2 diabeteksesta voitaisiin välttää terveellisemmillä elintavoilla (Hu ym. 2001; Stampfer 2000). Hoitomenetelmien ja välineiden tehostumisen myötä hoitoajat sairaaloissa ovat lyhentyneet, eikä potilaiden ohjaukseen riitä aikaa. Vaikka osa potilaista selviytyy kotiutumisen jälkeen ilman kuntoutusta, moni valtimotautipotilas tarvitsee sitä selviytyäkseen sairautensa kanssa ja muuttaakseen elintapojaan niin, että uudet sairauskohtaukset estyvät ja taudin eteneminen hidastuu tai jopa pysähtyy. Suomen Sydänliitto on kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö, jonka tehtävä on edistää sydänterveyttä ja sydänpotilaiden hyvän hoidon ja kuntoutuksen toteutumista. Tehtävää toteutetaan Suomalaisen Sydänohjelman avulla. Sairauden pahenemisen ja uuden sairauskohtauksen ehkäisyn strategia on yksi Suomalaisen Sydänohjelman osa-alueista. Sen avulla pyritään turvaamaan riittävät voimavarat avokuntoutukseen. Sydänliitto kehitti Tulppa-avokuntoutusohjelman, jotta kuntoutuksen määrää valtimotautipotilaille saataisiin lisättyä terveyskeskuksissa. Tähän raporttiin on koottu keskeiset tulokset kahdesta ohjelman arviointitutkimuksesta. Toinen tutkimus käsitteli Tulppa-ryhmäläisten kokemuksia kuntoutuksesta ja keskittyi etenkin kuntoutujien voimaantumiseen ja kokemuksiin vertaistuesta. Tämä tutkimus toteutettiin sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvänä opinnäytetyönä yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Toinen tutkimus perustuu vuosina kerättyihin kuntoutujien vaaratekijämittauksiin ja sen päätulokset julkaistaan tässä raportissa.

6 2 VALTIMOTAUTIEN PREVENTIO JA KUNTOUTUS Suomalaisten elintavat ovat parantuneet, mutta tehostamista tarvitaan, jotta valtimotauteja saataisiin ehkäistyä. Suolan ja tyydyttyneen rasvan käyttö on vähentynyt, mutta ei riittävästi. Kasvisten käyttö ja kuidun saanti on liian vähäistä ja arkiliikunta on vähentynyt. Ylipainoisia tai lihavia on naisista 52 % ja miehistä 68 %. Viidennes väestöstä tupakoi päivittäin, miehistä 24 % ja naisista 18 %. Kohonnut verenpaine on 62 % miehistä ja 36 % naisista ja kohonnut kokonaiskolesteroli 61 % miehistä ja 56 % naisista. Metabolinen oireyhtymän ominaispiirteisiin kuuluvat lihavuus, kohonnut verenpaine sekä muutokset rasva- ja sokeriaineenvaihdunnassa. Suomalaisissa keski-ikäisissä sen esiintyvyys on jopa %. (KTL 2008.) Sepelvaltimotautipotilaiden sekundaaripreventiota on selvitetty EUROASPIRE tutkimuksilla ( ). Tuoreimpien tulosten mukaan suomalaisista sepelvaltimotautipotilaista 17 % jatkoi tupakointia 6 kuukauden kohdalla, 26 % oli lihavia (BMI 30 tai yli) ja 71 %:lla oli kohonnut verenpaine. Edullisia muutoksia edellisiin tutkimuksiin verrattuna oli tapahtunut vain kolesteroliarvoissa. Kuitenkin 28 %:lla potilaista oli edelleen korkea kokonaiskolesteroli. Diabeteksen esiintyvyys sepelvaltimotautipotilailla oli lisääntynyt: lähes viidenneksellä oli diabetes. (Kotseva ym ) Tyypin 2 diabeetikoista viidenneksellä verensokeritasapaino on huonosti hoidettu ja suurin osa ei ollut LDL-kolesterolin tai verenpaineen suhteen hoitotavoitteessa. Aivoinfarktin Käypä hoito suosituksen (2006) mukaan sekundaaripreventio tulisi aloittaa kaikille aivoinfarktipotilaille. Kuitenkin vain harvalla heistä verenpaine- ja kolesteroliarvot ovat tavoitelukemissa. (KTL 2008.) Kuntoutus on suunnitelmallista toimintaa, jonka tavoitteena on mm. toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja itsenäisen selviytymisen edistäminen. (Kuntoutusselonteko 2002.) Sydänkuntoutuksella tarkoitetaan monitieteellistä, suunniteltua toimintaa, jolla pyritään luomaan sydänpotilaille edellytyksiä palauttaa elämänsä sairastumisen jälkeen mahdollisimman normaaliksi. Sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksen tavoitteena on uusien sairauskohtauksien ehkäisy, jopa sairausprosessin pysäyttäminen. (WHO 1964; Giannuzzi ym. 2003; AHA 2005.) Sydänkuntoutuksen on todettu parantavan hoitotuloksia, potilaan vointia, toimintakykyä, hoitomyöntyvyyttä ja elämänlaatua kustannustehokkaasti (Rantala Virtanen 2008). Siitä huolimatta Suomessa vain 5-10 prosentille sydänpotilaista on tarjolla kuntoutusta (Mäkinen Penttilä 2007; Keskimäki 2004). Tyypin 2 diabeetikot eivät kaikki pääse kuntoutukseen tai jos pääsevät, niin joutuvat usein odottamaan siihen pääsyä kauan (Kallioniemi 2006; Kallioniemi 2005).

7 3 TULPPA- AVOKUNTOUTUSOHJELMA Tulppa on ryhmämuotoinen terveyskeskuksissa toteutettava avokuntoutusohjelma valtimotautipotilaille ja niille, joilla on hoitoa vaativia valtimotautien vaaratekijöitä. Se sopii sepelvaltimotautipotilaiden lisäksi myös tyypin 2 diabeetikoille ja aivoverenkiertohäiriöpotilaille. Ohjelmassa pyritään vähentämään vaaratekijöitä elintapaohjauksella, lievittämään sairauden tuomaa pelkoa ja ahdistusta sekä puuttumaan ajoissa masennukseen. Suomen Sydänliitto kehitti ohjelman tukemaan potilaiden jatkohoitoa kunnissa. Ohjelman kokeiluvaihe toteutettiin vuosina Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella Itä-Suomen alueella. Vuoden 2006 alusta ohjelman toiminta-aluetta laajennettiin osana Suomalaista Sydänohjelmaa. Vuodesta 2007 lähtien ohjelma on ollut käynnissä kahdeksan sairaanhoitopiirin alueella: Etelä- ja Pohjois- Karjala, Etelä-, Itä-, ja Pohjois-Savo, Kymenlaakso, Pirkanmaa ja Päijät-Häme. Ohjelman tavoitteena on kuntouttaa potilasta vuosittain. Tulppa-ryhmät kokoontuvat 10 kertaa kerran viikossa 2-3 tuntia kerrallaan. Lisäksi järjestetään kaksi seurantakäyntiä 6 kk ja 12 kk kuluttua ryhmän alkamisesta. Ryhmissä on noin 10 kuntoutujaa. Ohjelmassa käsitellään valtimotautien vaaratekijät, itsehoito, lääkehoito, ravitsemus, liikunta, mielialatekijät, kivunhoito, oireiden tarkkailu ja hätätilanteet. Tavoitteiden asetteluun ja seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kuntoutuja valitsee alussa vaaratekijöistään ns. avaintekijän, jonka muuttamiseen hän sitoutuu. Avaintekijän valinnalla on todettu olevan merkitystä elintapamuutosten onnistumisessa (Ikonen 2006; Penttilä ym. 2002). Tulppa-ohjelma pohjautuu empowerment (voimaantumis)-lähestymistapaan ja transteoreettiseen muutosvaihemalliin, joiden katsotaan selittävän motivoitumista terveyskäyttäytymisen muutokseen (Prochaska Di Clemente 1992.) Kuntoutujien vaaratekijät kirjataan alussa ja niitä seurataan seurantakäynneillä. Seurattavat tekijät ovat verenpaine, veren rasva-arvot, verensokeri, painoindeksi, vyötärönympärys, tupakointi ja kävelymatka mitattuna 6 minuutin kävelytestillä. Luentojen sijasta käytetään mahdollisimman paljon toiminnallisia menetelmiä. Uudistus aiempiin kuntoutusohjelmiin verrattuna on ammatti- ja kokemustiedon yhdistäminen. Ryhmänvetäjinä toimivien terveyden- tai sairaanhoitajan ja fysioterapeutin rinnalla käytetään kokeneita valtimotautipotilaita vertaisohjaajina.

8 4. KUNTOUTUJIEN KOKEMUKSET RYHMÄSTÄ 4.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Tarkoituksena oli selvittää kuntoutujien kokemuksia Tulppa-ryhmästä. Tutkimuksen avulla etsittiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin. 1. Mitkä olivat voimaantumista tukevat tekijät Tulppa-kuntoutusryhmissä? 2. Miten voimaantuminen onnistui Tulppa-ryhmässä? 3. Millainen oli vertaistuen rooli kuntoutumisen onnistumisessa? 4. Miten kuntoutujien tausta vaikutti voimaantumiseen ja kokemukseen vertaistuesta? Voimaantuminen (empowerment) nähdään ihmisen sisäisenä voiman tunteena (Bell ja Gilbert 1996 & 1994; Siitonen 1999), mutta sisäisen prosessin lisäksi ulkoisilla asioilla kuten kannustavalla palautteella ja reflektoivalla ympäristöllä on merkitystä voimaantumisessa. Voimaantumista voidaan edistää luomalla olosuhteet, jotka edistävät ihmisten muuttumista ja kasvua (Heikkilä ja Heikkilä 2005). Grossbergin (1995) mukaan voimaantuminen on toiminnan ja osallistumisen ehto. Tulppa-ryhmässä kuntoutujan voidaan ajatella voimaantuneen, jos hän kokee onnistuneensa elintapamuutoksissa ja pystyneensä vaikuttamaan vaaratekijöihinsä. Avaintekijän valinta, sitoutuminen sen muuttamiseen, oppiminen ja vastuunotto omasta kuntoutumisesta ovat merkkejä voimaantumisesta. Vertaistuki on toimintaa, jossa henkilöt, joita yhdistää yhteinen elämäntilanne, tuen tarve, vamma tai sairaus, tukevat toisiaan tasavertaisesti ja luottamuksellisesti. Tuen antaminen ja saaminen perustuu kokemusten ja tunteiden jakamiseen ja hyödyntämiseen. (Heisler 2006; Mead Hilton Curtis 2001; Nylund 1999) Vertaisryhmiin osallistutaan usein tilanteessa, jossa tarvitaan toisten tukea ja mahdollisuutta jakaa kokemuksia. Läheisten ja ammattilaisten tuki ei aina riitä, sillä heillä ei ole kokemusta kyseisestä tilanteesta. (Nylund 1999.) Vertaisryhmissä toisten tarinoiden kuuleminen saa oivaltamaan, että ei ole yksin vaan muutkin jakavat samat huolet. (Mead ym. 2001) Hyvin suunniteltu ja toteutettu vertaistukitoiminta voimaannuttaa potilaan parantamaan oman terveytensä hallintaa ja antaa potilaalle mahdollisuuksia auttaa muita samassa tilanteessa olevia. (Heisler 2006.) Vertaistuen on osoitettu vähentävän ongelmallista terveyskäyttäytymistä ja auttavan potilaita noudattamaan lääkemääräyksiä sekä ruokavalio- ja liikuntaohjelmia (Malchodi ym. 2003; Joseph ym. 2001; Wilson Pratt 1987).

9 4.2 Aineiston keruu ja analysointi Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja kahdella fokusryhmähaastattelulla. Kyselylomake (liite 1) ja tutkimuslupa jaettiin 31 Tulppa-ryhmään (N= 240). Lomakkeita palautettiin 204 (vastausprosentti 85). Kyselytutkimuksen tulosten perusteella valittiin aiheita, joita haluttiin kartoittaa tarkemmin ja näistä aiheista muodostui fokusryhmähaastattelujen haastattelurunko (liite 2). Haastatteluja tehtiin kaksi, joissa oli yhteensä 16 potilasta. Lomakkeiden kvantitatiivinen aineisto käsiteltiin SPSS-ohjelmistolla. Aineistosta laskettiin frekvenssija prosenttijakaumat sekä selvitettiin ristiintaulukoinnilla muun muassa taustamuuttujien vaikutusta kuntoutuskokemuksiin. Lomakkeiden avoimet vastaukset ja haastattelun aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla aineistolähtöisesti. Analyysin perusteella muodostui kolme teemaa (liite 3), jotka kuvailevat voimaantumiseen liittyviä tekijöitä sekä kuntoutujien esiin tuomia kehittämiskohteita. 4.3 Tutkimustulokset Vastaajista naisia oli 47,5 % ja miehiä 52,5 %. Kuntoutujien keski-ikä oli 68 vuotta (naiset 70 vuotta ja miehet 67 vuotta. Enemmistö oli avio- tai avoliitossa ja eläkkeellä. Vain 6 % oli vielä työelämässä. Fokusryhmien taustamuuttujat eivät eronneet merkittävästi lomakevastaajista. TAULUKKO 1. Vastaajien diagnoosit (N= 197) Diagnoosi Määrä (f) Määrä (%) Sepelvaltimotauti Ei valtimotautia Sepelvaltimotauti ja diabetes Diabetes Sepelvaltimotauti ja aivoverenkiertohäiriö 10 5 Aivoverenkiertohäiriö 8 4 Sepelvaltimotauti, diabetes ja aivoverenkiertohäiriö 3 2 Diabetes ja aivoverenkiertohäiriö 3 2 Suurimmalla osalla vastaajista oli useita vaaratekijöitä. 22 % kuntoutujista ilmoitti, että heillä on vain yksi valtimotautien vaaratekijä ja 11 % ilmoitti, että heillä ei ole vaaratekijöitä. Diagnoosilla ja vaaratekijöiden määrällä ei ollut yhteyttä toisiinsa. Noin puolella oli ylipainoa tai vyötärölihavuutta, kohonnut verenpaine tai korkeat kolesteroliarvot. Vain harva tupakoi. Sepelvaltimotautipotilailla oli muihin kuntoutujiin verrattuna vähemmän kohonnutta verenpainetta, ylipainoa ja vyötärölihavuutta, korkeaa verensokeria ja masennusta.

10 Moni kuntoutuja (57 %) pääsi ryhmään vasta yli vuoden kuluttua diagnoosin saamisesta. Vaikka suurin osa (88 %) koki kurssin ajankohdan olleen sopiva, liian myöhään koki kurssille päässeensä 12 % kuntoutujista (N= 196). Näistä suurin osa oli odottanut kuntoutukseen pääsyä yli vuoden. Valtaosa (84 %) piti kuntoutusta merkittävänä omien elintapamuutosten kannalta. Sepelvaltimotautipotilaat kokivat muita useammin, että kuntoutuksella ei ollut merkitystä elintapamuutosten kannalta (14 vs. 2 %) Voimaantumista tukevat tekijät Tulppa-ryhmässä Emotionaalinen tuki Kuntoutujat kokivat saaneensa tukea ammattilaisohjaajilta, vertaisohjaajilta ja muulta ryhmältä. Vastaajista 76 %:lla (N=164) oli ryhmässä vertaisohjaaja. Vertaisohjaajan läsnäoloa pidettiin tärkeänä. Kuntoutujien mukaan hyvä vertaisohjaaja on rohkea, empaattinen, puhelias, ymmärrettävä, helposti lähestyttävä, iloinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva. Vertaisohjaajalta toivottiin ennen kaikkea rohkaisua ja kannustusta. Vertaisohjaajaan kohdistui myös kritiikkiä, kuten vertaisohjaajan passiivisuus, vähäinen mukana olo ja liiallinen asiantuntevuus. Aina vastaajille ei ollut selvää, oliko ryhmässä ollut vertaisohjaaja mukana. 71 % mielestä ryhmän tuella oli vaikutusta kuntoutumiseen ja elintapamuutoksiin. Etenkin ne, jotka kokivat saaneensa ryhmältä tukea, kokivat näin (76% vs. 45 %, N=176, p.=.001). Kuntoutujien mukaan heitä kuunneltiin, he saivat jakaa kokemuksiaan ja heidän mielipiteitään arvostettiin. Ilmapiiri oli kannustava, turvallinen ja avoin. Ryhmään oli helppo tulla ja sieltä saatiin uusia ystäviä. Mahdollisuus keskustella ja tutustua samassa tilanteessa oleviin oli tärkeää, ja moni halusi jatkaa ryhmien toimintaa. Tiedollinen tuki Ennen ryhmään tuloa kuntoutujat odottivat ennen kaikkea saavansa tietoa. Valtaosa kuntoutujista (95 %, N= 199) sai riittävästi tietoa kuntoutuksesta heti kuntoutuksen alussa. Kuntoutujat kokivat saaneensa uutta tietoa ryhmässä. Silti lähes puolet koki tarvitsevansa edelleen lisätietoa. Eniten uutta tietoa saatiin sepelvaltimotaudista, ylipainosta ja vyötärölihavuudesta, korkeista kolesteroliarvoista, ravitsemuksesta ja liikunnasta. Vähiten tietoa saatiin työkyky- ja eläkeasioista, sosiaaliturvasta, psyykkisestä selviytymisestä sekä parisuhde ja seksuaalisuusasioista. Lisätietoa tarvittiin oireiden seuran-

11 nasta sekä hätätilanteista. Tietoa saatiin etenkin ammattilaisilta. Tiedon saanti ryhmän aikana oli riittävää ja elintapamuutosten kannalta tärkeää. Vertaisohjaajan kokemustieto koettiin vahvuudeksi. Aineistoa saatiin kuntoutuksen aikana sopivasti ja suurin osa ilmoitti tutustuneensa materiaaliin huolellisesti. Välineellinen tuki ja arviointituki Kuntoutujat kokivat, että ryhmässä oli riittävä määrä käytännönläheisiä harjoituksia ja tehtäviä, jotka tukivat kuntoutumista. Mieluisimpina tehtävinä pidettiin 6-minuutin kävelytestiä (77 %) ja liikunta- (60 %) ja ruokapäiväkirjaa (51 %). Ryhmiin kaivattiin lisää liikuntaa. Palautetta saatiin testien ja muiden toiminnallisten tehtävien kautta. Henkilökohtaista palautetta toivottiin enemmän. Kuntoutujat kokivat saaneensa vahvistusta omalle toiminnalleen, kun he saivat ammattilaisilta tietoa elintapoihin liittyen ja huomasivat toimineensa jo näin omassa arjessaan. Muiden ryhmäläisten esimerkeistä opittiin ja omaa tilannetta verrattiin toisten tilanteeseen. Tämä antoi uskoa omaan selviytymiseen ja vähensi pelkoja. Tärkeänä koettiin myös vertaisohjaajan toimiminen kokemuksen kautta esimerkkinä Tulppa-kuntoutujien voimaantumisen onnistuminen ryhmässä 90 % kuntoutujista koki oppineensa kuntoutumiseen liittyvää uutta asiaa. Valtaosa oppi, mitä valtimotaudeilla tarkoitetaan, miten vaaratekijät vaikuttavat valtimotauteihin, mitä hyötyä elintapamuutoksista on, kuinka muuttaa elintapojaan, liikunnan tärkeyden ja kuinka liikkua oikein sekä mitä terveellisellä ruokavaliolla tarkoitetaan. Vähiten opittiin sosiaaliturvaan, terveyspalvelujen käyttöön ja seksuaalielämään liittyvistä asioista. Vaikka tietoa oli saatu aiemmin, vasta kuntoutuksen aikana tieto sisäistettiin. Kuntoutujista 57 % ilmoitti valinneensa avaintekijän. Yleisimmin avaintekijä oli painoon (47 %) tai liikuntaan (30 %) liittyvä tekijä. Nuoremmat kuntoutujat valitsivat todennäköisemmin avaintekijän kuin vanhemmat (N= 191, p.=.018). Osa kuntoutujista valitsi käsitteellisen avaintekijän, vaikka tavoitteena on valita konkreettinen asia, jota on helppo muuttaa. Lähes kolmannes (28 %) valitsi monta avaintekijää, vaikka tarkoitus on valita vain yksi. Ne, jotka kokivat saaneensa ryhmältä tukea, valitsivat todennäköisemmin avaintekijän kuin ne, jotka eivät kokeneet saaneensa ryhmältä tukea. (N= 181, p.=.009). 90 % kuntoutujista (N= 204) koki saaneensa aikaan hyviä muutoksia elintavoissa. Eniten muutoksia saatiin aikaan rasvojen sekä kasvisten ja hedelmien käytössä. Suurimmalla osalla ei ollut tarvetta alkoholin käytön vähentämiseen tai tupakoinnin lopettamiseen. Vähiten muutoksia saatiin aikaan stressin vähentämisessä. Jos muutoksissa ei onnistuttu, syynä oli yleensä motivaation puute tai se, että

12 muutokset oli tehty jo aiemmin. Vaaratekijöissä tapahtui suurimmalla osalla (83 %, N= 204) muutoksia elintapamuutosten tapaan. Eniten positiivisia muutoksia saatiin aikaan kävelymatkan pituudessa ja kokonaiskolesteroliarvossa. Laihtuminen ja vyötärönympäryksen kaventuminen olivat vaikeimmin muutettavissa (taulukko 2.). TAULUKKO 2. Muutokset kuntoutuksen aikana mitattavissa vaaratekijöissä Muutos Muutoksen onnistuminen (%) Kyllä Ei Ei tarvetta kohdallani Kävelymatka pidentyi 71 % 14 % 15 % Kokonaiskolesteroli aleni 70 % 11 % 20 % LDL aleni 62 % 17 % 22 % HDL nousi 55 % 21 % 24 % Paino aleni 54 % 34 % 12 % Triglyseridit aleni 53 % 20 % 27 % Kohonnut verenpaine aleni 51 % 24 % 26 % Vyötärönympärys kaventui) 50 % 37 % 13 % Korkea verensokeri aleni 39 % 26 % 35 % Muutoksen sai aikaan ennen kaikkea ammattilaisohjaajien tuki (50 %), heidän antamansa asiallinen tieto (48 %) sekä ryhmän tuki (47 %). Alueellisesti oli eroja siinä, miten tärkeänä muutokseen motivoivana asiana pidettiin ryhmän tukea tai ammattilaisten antamaa asiallista tietoa (taulukko 3.). TAULUKKO 3. Muutokseen motivoiviin tekijöihin liittyvät alueelliset erot Sairaanhoitopiiri Muutokseen motivoiva asia (%) Ryhmän tuki (N= 180, p.=.023) Ammattilaisten antama asiallinen tieto (N= 179, p.=.050) Kyllä Ei Kyllä Ei Päijät-Häme 72 % 28 % 32 % 68 % Etelä-Karjala 53 % 47 % 49 % 51 % Pohjois-Karjala 48 % 52 % 38 % 62 % Kymenlaakso 42 % 58 % 37 % 63 % Pohjois-Savo 39 % 61 % 72 % 28 % Itä-Savo 24 % 77 % 47 % 53 % Etelä-Savo 20 % 80 % 60 % 40 % Kuntoutujat saivat aikaan muutoksia mielialaan liittyen kuntoutuksen aikana. Suurimmalla osalla (77 %) pelot ja/tai ahdistus väheni ryhmän aikana. Lisäksi valtaosa oli sitä mieltä, että kuntoutuksen aikana yleinen elämäntyytyväisyys lisääntyi (85 %) ja mieliala parani (89 %).

13 5 KUNTOUTUJIEN MITATTAVIEN VAARATEKIJÖIDEN MUUTOKSET VUODEN SEURANNASSA 5.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Tarkoituksena oli selvittää kuntoutujien mitattavissa vaaratekijöissä tapahtuvia muutoksia kuntoutuksen aikana. Tutkimuksen avulla etsittiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin. 1. Miten kuntoutujien mitattavat vaaratekijät muuttuivat vuoden seurannassa? 2. Miten kuntoutujien taustamuuttujat olivat yhteydessä vaaratekijöihin? 3. Miten kuntoutujien taustamuuttujat vaikuttivat vaaratekijämuutoksiin? 4. Millainen oli avaintekijän merkitys vaaratekijöissä ja niiden muutoksissa? 5.2 Aineiston keruu ja analysointi Tulppa-ryhmäläisten vaaratekijämittausten tuloksia kerättiin vuoden 2007 alusta lähtien. Alun perin päätettiin, että tutkimukseen kerätään noin 700 kuntoutujan vaaratekijämittaukset ja tämä kriteeri täyttyi kevään 2009 aikana. Ryhmien ohjaajat lähettivät Sydänliittoon niiden kuntoutujien vaaratekijämittausten tulokset, jotka siihen olivat luvan antaneet. Taustatiedot kartoitettiin niin, että kenenkään henkilöllisyyttä ei pystytty tunnistamaan. Tuloslomakkeita saatiin 734 kuntoutujalta, joka muodosti tutkimusjoukon. Osa lomakkeista oli niin puutteellisesti täytettyjä, ettei niitä voitu tallentaa. Näin ollen mukaan saatiin 707 kuntoutujan mittaustulokset. Vastauksia saatiin kaikilta alueilta, joissa ryhmät olivat 2009 keväällä käynnissä. Aineisto käsiteltiin SPSS-ohjelmistolla. Aineistosta laskettiin suorat frekvenssi- ja prosenttijakaumat sekä selvitettiin ristiintaulukoinnin ja varianssianalyysin avulla muun muassa taustamuuttujien vaikutuksia vaaratekijöihin. Jatkuvat muuttujat olivat riittävän normaalisti jakautuneita, jotta normaalijakaumaa vaativia tilastollisia menetelmiä voitiin käyttää. Näin ollen vaaratekijöiden muutosten analysoinnissa käytettiin verrannollisten parien t-testiä. Osa prosenttiluvuista pyöristettiin niin, että ne ovat ilman desimaalia. Tästä syystä prosenttilukujen summa saattaa poiketa sadasta.

14 5.3 Tutkimustulokset Kuntoutujista oli naisia 50,6 % ja miehiä 49,4 %. Keski-ikä oli 68 vuotta (miehet 67 vuotta, naiset 69 vuotta). Valtaosalla kuntoutujista oli sepelvaltimotauti (Taulukko 4). Riskiryhmäläisiä kuntoutujista oli 14 %. Sepelvaltimotautia sairastavissa kuntoutujissa oli miehiä enemmän, kun taas diabeetikoissa, aivoverenkiertohäiriöpotilaissa ja riskiryhmäläisissä oli selkeästi enemmän naisia. TAULUKKO 4. Vastaajien diagnoosit (N= 571) Diagnoosi Lukumäärä (f) % Sepelvaltimotauti Sepelvaltimotauti ja diabetes Diabetes 44 8 Sepelvaltimotauti ja aivoverenkiertohäiriö 14 3 Aivoverenkiertohäiriö 16 3 Sepelvaltimotauti, diabetes ja aivoverenkiertohäiriö 5 1 Diabetes ja aivoverenkiertohäiriö Kuntoutujien vaaratekijätasot kuntoutuksen alussa 90 % kuntoutujista oli enemmän kuin yksi vaaratekijä. Yleensä vaaratekijöitä oli kaksi (35,9 %) tai kolme (37,5 %). Muilla potilailla ja riskiryhmäläisillä oli sepelvaltimotautipotilaisiin verrattuna useammin useita vaaratekijöitä ja nuoremmilla kuntoutujilla oli enemmän vaaratekijöitä kuin vanhemmilla. Vaaratekijöiden määrällä oli vaikutusta vaaratekijöiden lähtötasoon. Mitä enemmän vaaratekijöitä oli, sitä huonommat olivat yleensä vaaratekijöiden lähtötasot. TAULUKKO 5. Kuntoutujien vaaratekijät (N= 707) Vaaratekijä Lukumäärä (f) % Ylipaino tai vyötärölihavuus Kohonnut verenpaine Epäedulliset veren rasva-arvot Kohonnut verensokeri Tupakointi 31 5 Stressi tai masennus 35 5 Vähäinen liikunta 13 2

15 Paino, BMI ja vyötärönympärys Kuntoutujat painoivat kuntoutuksen alussa keskimäärin 79 kilogrammaa. Painoindeksi (BMI) oli alussa 28,2 (naiset 28,9 ja miehet 28,0) ja vyötärönympärys 98 senttimetriä (naiset 94,5 cm ja miehet 102 cm). Naiset olivat miehiä ylipainoisempia ja nuoremmat kuntoutujat painoivat enemmän kuin vanhemmat. Normaali BMI ( ) oli kuntoutuksen alussa 18,6 %:lla naisista ja 19,4 %:lla miehistä ja normaali vyötärönympärys (naisilla alle 80 cm ja miehillä alle 94 cm) oli alussa 9,7 %:lla naisista ja 23,9 %:lla miehistä. Katsottaessa hieman lievempiä vyötärönympäryksen tavoitteita (Miehillä alle 100 cm ja naisilla alle 90 cm) edelleen alle puolet kuntoutujista pääsi tavoitteeseen: naisista 34 % ja miehistä 42 %. Diabeetikot ja aivoverenkiertohäiriöpotilaat olivat ylipainoisempia kuin muut kuntoutujat. Verenpaine Kuntoutuksen alussa oli normaali verenpaine naisista 12,6 %:lla ja miehistä 17,1 %:lla. Kuntoutujien systolinen verenpaine oli kuntoutuksen alussa keskimäärin 151 elohopeamillimetriä ja diastolinen verenpaine 84 elohopeamillimetriä. Naisilla oli kuntoutuksen alussa korkeampi systolinen verenpaine kuin miehillä (155 mmhg vs. 150 mmhg, p.=.006). Diastolisessa verenpaineessa ei ollut havaittavissa eroja sukupuolten välillä alkuvaiheessa. Sen sijaan sepelvaltimotautia sairastavilla oli kuntoutuksen alussa alhaisempi diastolinen verenpaine kuin diabeetikoilla tai riskiryhmäläisillä Veren rasva-arvot Veren rasva-arvot olivat alussa keskimäärin suositusten mukaiset. Kuitenkin 57 %:lla oli jokin veren rasva-arvoista tavoitearvon ulkopuolella. Kokonaiskolesteroli oli 4,1 mmol/l (naiset 4,3 ja miehet 3,9), LDL-kolesteroli oli 2,2 mmol/l (naiset 2,21 ja miehet 2,12) ja HDL-kolesteroli 1,3 mmol/l (naiset 1,40 ja miehet 1,18). Triglyseridit olivat kuntoutuksen alussa 1,2 mmol/l (naiset 1,19 ja miehet 1,22). Naisilla oli alussa korkeampi kokonais- ja HDL-kolesteroli kuin miehillä (p.=.000). Verrattaessa miesten ja naisten kolesteroliarvoja alkuvaiheessa oli miehissä enemmän niitä, joilla oli normaali kokonaiskolesteroli ja LDL-kolesteroli ja naisissa puolestaan oli enemmän niitä, joilla oli normaali HDLkolesteroliarvo ( p.=000). Triglyseridien suhteen ei sukupuolten välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Sepelvaltimotautipotilaista useammalla oli rasva-arvot kunnossa verrattuna muihin valtimotautipotilaisiin tai riskiryhmäläisiin. Etenkin tämä ilmeni LDL- ja kokonaiskolesterolin kohdalla.

16 Verensokeri Verensokerin mittauksessa oli kirjavuutta. Paastoverensokeri oli alussa otettu 43 %:ista kuntoutujista. Sokerirasitus oli tehty noin 28 %:lle. Miehille sokerirasitus oli tehty hieman useammin kuin naisille (31 % vs. 24 % p.=.048). Pitkäaikaissokeri (HbA1c) oli mitattu vain 5 %:lta, vaikka kuntoutujista oli diabeetikkoja 20 %. Kuntoutuksen alussa paastoverensokeri oli keskimäärin 6,0 mmol/l. Normaali verensokeritaso oli 61 %:lla kuntoutujista (N=518). Normaali paastoverensokeritaso oli 51 %:lla (N= 305), normaali 2-tunnin sokerirasitusarvo oli 75 %:lla (N= 195). Pitkäaikaissokeri (HbA1c) oli alussa 38 %:lla alle 6 % ja 76 %:lla alle 7 % (N= 37). Sepelvaltimotautipotilailla paastoverensokeri oli matalampi kuin muilla kuntoutujilla. Kaikilla diagnoosiryhmillä paastoverensokeritaso oli kuitenkin alussa korkea. Lisäksi mitä useampi vaaratekijä oli, sitä korkeampi paastoverensokeri oli alussa. 6-minuutin kävelytesti Kuntoutuksen alussa 6-minuutin omavauhtisen kävelytestin matka oli keskimäärin 493 metriä (naiset 470 m ja miehet 521,5 m). Nuoremmat kuntoutujat kävelivät pidemmän matkan kuin vanhemmat molemmilla testikerroilla. Sydänpotilaille ei ole olemassa omia 6-minuutin kävelytestin viitearvoja, mutta verrattaessa tätä tulosta esimerkiksi vanhusten kuntotestin manuaalissa oleviin viitearvoihin (Rikli - Jones 2001) kävelty matka oli normaali (kuntoutujien keski-ikä oli 68 vuotta, joten tulosta verrattiin vuotiaiden viitearvoihin). Lipkin ym. (1986) tutkivat sydämen vajaatoimintapotilaiden harjoituskapasiteettia 6-minuutin kävelytestin avulla. Osallistujat olivat hieman nuorempia kuin Tulppa kuntoutujat (keski-ikä 58 vuotta). Heidän tutkimuksessaan terveet henkilöt kävelivät keskimäärin 683 metriä, NY- HA II -luokan potilaat 558 m ja NYHA III -luokan potilaat 402 metriä. Tämän perusteella voisi ajatella, että Tulppa-kuntoutujista suuri osa käveli NYHA II -luokan mukaisesti kuntoutuksen alussa. Troosters ym. (1999) kehittivät viitearvokaavan 6-minuutin kävelytestille, kun testiä on harjoiteltu. Tästä syystä kaava sopii Tulppa-ryhmille, sillä testiä harjoitellaan kertaalleen. Kaava on kuitenkin tehty terveille ikääntyneille, joten täysin sitä ei voi soveltaa valtimotautipotilaille. Kaava on laskettu sukupuolen, pituuden, painon ja iän pohjalta. Viitearvoiksi saatiin naisilla 550 metriä ja miehillä 545 metriä (viitearvot laskettiin mukana olleiden kuntoutujien keskiarvoista). Tästä siis etenkin Tulppa-ryhmien naiset jäivät melkoisesti. Troostersin ym. (1999) mukaan epänormaalina tuloksena voidaan pitää matkaa, joka on alle 82 % viitearvosta. Tämä ehto ei kuitenkaan täyttynyt naistenkaan kohdalla.

17 5.3.2 Kuntoutujien vaaratekijöissä havaitut muutokset Verrattaessa alkumittausten ja vuoden seurantakäynnin tuloksia, tilastollisesti merkitseviä parannuksia saatiin aikaan kaikissa muissa vaaratekijöissä paitsi verensokeriarvoissa ja veren rasva-arvoissa (taulukko 6). Jo puolen vuoden kohdalla tulokset olivat samansuuntaiset kuin vuoden kohdalla. TAULUKKO 6. Vaaratekijämuutokset vuoden seurannassa Vaaratekijä N ** Alku 12 kk p-arvo Paino ,4 80,6.000 BMI ,9 28,6.000 Vyötärö ,8 97,6.000 Systolinen verenpaine ,3 148,5.000 Diastolinen verenpaine ,2 82,9.007 Kok. kolesteroli 607 4,2 4,2 ns. LDL 593 2,3 2,3 ns. HDL 598 1,4 1,4 ns. Triglyseridit 584 1,4 1,3 ns. Paastoverensokeri 239 6,5 6,3 ns. Kävelytesti * *kävelytestissä 6 kk **mittauksiin on voitu ottaa mukaan vain ne, joilta on molemmat mittaustulokset olemassa. Tästä syystä N-luku vaihtelee. Esim. verensokerin kohdalla ei ole voitu huomioida niitä, joilta alussa on otettu sokerirasitus ja myöhemmin paastoarvo, koska tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Kuntoutujilla, joilla suositellut raja-arvot ylittyivät alussa (käytettiin sepelvaltimotautipotilaan rajoja, sillä valtaosa kuntoutujista oli sepelvaltimotautipotilaita), saatiin muutoksia aikaan myös verensokerissa ja veren rasva-arvoissa (Taulukko 7). Heillä myös muutosten suuruus oli yleensä hieman suurempi verrattuna kaikkiin kuntoutujiin, joille oli mittaukset tehty alussa ja vuoden kohdalla. Tämä näkyi etenkin verenpaineessa, veren rasva-arvoissa ja verensokerissa. TAULUKKO 7. Vaaratekijämuutokset niillä, joiden lähtöarvot olivat poikkeavat Vaaratekijä N ** Alku 12 kk p-arvo BMI ,3 30,0.000 Vyötärö ,8 100,2.000 Systolinen verenpaine ,1 152,1.000 Diastolinen verenpaine ,3 87,1.000 Kok. kolesteroli 207 5,2 5,0.000 LDL 210 3,1 2,9.000 HDL 109 0,86 0, Triglyseridit 87 2,57 2, Paastoverensokeri 124 7,5 6,7.000 **mittauksiin on voitu ottaa mukaan vain ne, joilta on molemmat mittaustulokset olemassa. Tästä syystä määrä vaihtelee. Esim. paastoverensokerin kohdalla ei ole voitu huomioida niitä, joilta alussa on otettu sokerirasituskoe ja myöhemmin paastoarvo, koska tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia

18 Jo 5-10 %:n painon pudotusta pidetään terveyden kannalta hyödyllisenä. Kuntoutujista 12,3 %:lla paino laski vuoden seurannassa vähintään 5 % lähtöpainosta. Heillä lähtöpaino, vyötärönympärys ja BMI olivat alussa myös korkeampia kuin muilla kuntoutujilla. Vuoden kohdalla normaalipainoisten määrä oli lisääntynyt molempien sukupuolien kohdalla, mutta etenkin naisilla. Kuntoutuksen päättyessä naisista oli normaalipainoisia (BMI:n mukaan) 24 % (+5,4 %) ja miehistä 20,5 % (+ 1,1 %). Vuoden kohdalla miehistä 28,7 %:lla (+4,8 %) ja naisista 12,8 %:lla (+3,1 %) oli normaali vyötärönympärys. Huomattavasti kohonnut verenpaine (180/110 tai enemmän) oli kuntoutuksen alussa naisista 19 %:lla ja miehistä 10,8 %:lla. Kuntoutuksen päättyessä naisista enää 12,5 %:lla oli huomattavasti kohonnut verenpaine ja miehistä 6,3 %:lla. Taustamuuttujilla näyttäisi olevan vaikutusta muutoksiin. Niillä joilla oli enemmän vaaratekijöitä näyttäisi tapahtuvan myös todennäköisemmin muutoksia vaaratekijöissä vuoden seurannassa. Naisten kohdalla systolinen verenpaine näytti laskeneen enemmän kuin miehillä. Muilla kuin sepelvaltimotautipotilailla näyttivät painoon liittyvät vaaratekijät sekä kävelytesti parantuneen enemmän kuin sepelvaltimotautia sairastavilla kuntoutujilla Avaintekijän valinta ja sen vaikutus vaaratekijämuutoksiin Avaintekijän valitsi 74,5 % kuntoutujista ja näistä 15,7 % valitsi usean avaintekijän. Useimmiten avaintekijäksi valittiin painon pudotus tai vyötärönympäryksen kaventaminen (33 %), liikunta (28 %) tai ruokavalio (11,5 %). Muut vaaratekijät valittiin avaintekijäksi vain harvoin. Nuoremmat kuntoutujat valitsivat todennäköisemmin avaintekijän (p.=.000). Tämän lisäksi vähintään 5 % laihtuneet valitsivat muita todennäköisemmin painon tai vyötärönympäryksen avaintekijäksi. Avaintekijän valinnalla ja vaaratekijöillä oli yhteyttä. Kuntoutujat valitsivat yleensä avaintekijäksi sen vaaratekijän, joka heillä oli alussa epäedullinen. Vuoden seurannassa saadut positiiviset muutokset olivat avaintekijän valinneilla yleensä suurempia verrattuna niihin, jotka eivät kyseistä avaintekijää olleet valinneet.

19 6 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Tutkimusten luotettavuus ja eettisyys Kuntoutujien kokemuksia kartoittavassa tutkimuksessa käytettiin kahta tutkimusmenetelmää, kyselyä ja ryhmähaastattelua. Tällaisen tutkimusasetelman haasteena on pidetty sen varmistamista, että eri näkökulmilla tapahtuvassa tarkastelussa on kyse saman ilmiön eri puolien tarkastelusta, ei eri ilmiöiden tutkimisesta (Viinamäki 2007: 176). Tässä tutkimuksessa molemmilla aineistoilla saatiin samanlaisia tuloksia, joten kyseessä oli tulosten perusteella saman ilmiön tutkiminen. Ennen tutkimusta kyselylomake esitestattiin yhdellä Tulppa-ryhmällä. Heidän vastaustensa ja palautteensa perusteella lomaketta muokattiin. Kuntoutujien vaaratekijöiden muutosta selvittävässä tutkimuksessa luotettavuutta heikensi mittauslomakkeiden puutteelliset merkinnät, jolloin varsin huomattava osa vastauksista täytyi jättää huomioimatta. Vaaratekijämittausten luotettavuutta toisaalta lisäsi se, että terveydenhuollon ammattilaiset keräsivät tiedot ja että tutkittavat vaaratekijät olivat selkeästi mitattavissa tai kysyttävissä. Tutkijalla ei ollut mahdollisuutta tutustua kuntoutujien potilastietoihin, jolloin esimerkiksi lääkityksen tai sen muutoksen vaikutusta vaaratekijämuutoksiin ei voida pois sulkea. Tutkimuksen luotettavuutta olisi lisännyt kontrolliryhmän käyttö, mutta tässä tutkimusasetelmassa todellista kontrolliryhmää olisi ollut vaikea järjestää. Tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä Tulppakuntoutujiin lisäsi se, että joukosta ei valikoitu ketään, vaan kaikilla kuntoutujilla oli samanlainen mahdollisuus osallistua tutkimukseen. Tutkimustietoja saatiin 734 kuntoutujalta, mutta puutteellisten tietojen vuoksi tutkimukseen voitiin ottaa vain 707 kuntoutujaa. Mukana oli kuitenkin yli puolet kaikista tutkimusajankohtana Tulppa-ryhmissä olleista kuntoutujista, joten aineisto oli varsin kattava. Lomaketutkimuksiin osallistuneilta ryhmäläisiltä pyydettiin kirjallinen lupa, jonka allekirjoittamalla he lupautuivat osallistumaan vapaaehtoisesti tutkimuksiin. Varsinainen lupa jäi Tulppa-ryhmän ammattilaisohjaajalle, koska se sisälsi tutkimukseen osallistuneiden nimet ja allekirjoitukset, jolloin tutkijan olisi ollut mahdollista tunnistaa vastaajia. Ohjaajille painotettiin luvan tärkeyttä ohjeissa ja pyydettiin lähettämään vain ne lomakkeet ja tiedot, joista lupa saatiin. Luvissa kerrottiin tutkimuksen tarkoituksesta ja mainittiin tutkimuksen vapaaehtoisuus sekä se, että tutkittavia ei pystytä vastauksien perusteella tunnistamaan, vaan heidän anonymiteettinsä säilyy.

20 Ryhmähaastatteluun osallistuneilta ei kirjallista lupaa pyydetty, sillä oletettiin, että jos he tulevat tilaisuuteen, he haluavat ja ovat valmiita osallistumaan tutkimukseen. Heiltä kuitenkin pyydettiin suullinen lupa nauhurin käyttöön ja heille kerrattiin suullisesti anonymiteettisuoja ja osallistumisen vapaaehtoisuus ennen haastattelun alkua. 6.2 Pohdintaa ja johtopäätöksiä Tutkijoiden mukaan voimaantumista voidaan edistää ulkoisilla tekijöillä, vaikka voimaantumisprosessi lähtee ihmisestä itsestään (Siitonen 1999, Heikkilä Heikkilä 2005). Ryhmäläisten esiin nostamia voimaantumista tukevia tekijöitä olivat kaikki sosiaalisen tuen muodot (Kaavio 1). VOIMAANTUMISTA TUKEVAT TEKIJÄT TULPPA-RYHMISSÄ EMOTIONAALINEN TUKI -kannustava, turvallinen, arvostava ja avoin ilmapiiri -kuuntelu -mahdollisuus jakaa kokemuksia -sosiaalisen verkoston laajeneminen (uudet ystävät) -mahdollisuus tavata samassa tilanteessa olevia -yhdessäolo TIEDOLLINEN TUKI -ammattilaisilta saatu riittävä tieto -hyvä ja riittävä materiaali -vertaisohjaajien kokemustieto VÄLINEELLINEN TUKI JA ARVIOINTITUKI -riittävä määrä käytännönläheisiä harjoituksia ja tehtäviä -palautteen saanti -sosiaalinen vertailu (muiden esimerkeistä oppiminen) KAAVIO 1. Voimaantumista tukevat tekijät Tulppa-ryhmissä Samoja voimaantumista tukevia tekijöitä on noussut esille aiemmissa tutkimuksissa. Heikkilä ja Heikkilä (2005) nostivat esiin muun muassa tiedollisen tuen ja palautteen saannin voimaantumisen onnistumiseen liittyvinä asioina. Siitosen (1999) tutkimuksessa nousi esiin emotionaaliseen tukeen liittyviä asioita kuten ilmapiiri, myönteiset kokemukset ja kannustus.

21 Kuntoutujat voimaantuivat ryhmässä, sillä he saivat aikaan muutoksia vaaratekijöissä, elintapamuutoksissa ja voinnissa. Oletuksen taustalla on Grossbergin (1995) ajatus voimaantumisesta toiminnan ehtona ja Turun (2007) ajatus siitä, että asiakkaan asettaman tavoitteen saavuttaminen kertoo voimaantumisesta. Näiden näkyvien muutosten lisäksi oli havaittavissa oppimiseen ja sitoutumiseen liittyviä muutoksia. (Kaavio 2). Muutosprosessi -muutokset elintavoissa -muutokset vaaratekijöissä -muutokset voinnissa Näkyvä toiminta Sitoutuminen -avaintekijä ja sen valinta Näkymätön toiminta -vastuunotto Oppimisprosessi -tietojen ja ohjeiden sisäistäminen -kuntoutuksessa opitut asiat KAAVIO 2. Voimaantumisprosessi Tulppa-ryhmässä Ammattilaisohjaajien tuki, heiltä saatu tieto ja ryhmän tuki olivat keskeisiä muutokseen motivoivia tekijöitä. Alueellisesti oli eroja siinä, miten tärkeänä tekijänä kuntoutujat pitivät ryhmän tukea tai ammattilaisten antamaa tietoa. Joillakin alueilla kuntoutujien motivaation takana oli nimenomaan ryhmän tuki ja toisilla alueilla ammattilaisilta saatu tieto. Ehkä toisissa ryhmissä ammattilaisohjaajan rooli on ollut vahvempi ja ohjaus enemmän tietopainotteista, kun taas osassa alueita ryhmä on työskennellyt yhdessä ja kuntoutus on ollut enemmän toiminnallista ja ryhmän kesken tapahtuvaa. Tietyistä aiheista kuten työkyky- ja eläkekysymyksistä, sosiaaliturvasta, psyykkisestä selviytymisestä sekä parisuhde- ja seksuaalisuusasioista saatiin tietoa vähän. Pitkälti näistä asioista kuntoutujat kokivat myös oppineensa vähiten ja tarvitsevansa eniten lisätietoa. Mäkisen ja Penttilän (2007) tekemän selvityksen mukaan terveydenhuollossa annetaan niukasti tietoa liittyen sosiaaliturvaan ja seksuaali-

22 suuteen, joten näistä asioista ohjaajat puhuvat luultavasti vähemmän kuntoutuksen aikana. Tulppaohjaajakoulutuksissa on noussut esille, että nämä aihealueet koetaan kaikkein haasteellisimmiksi ohjauksen suhteen. Ehkä peruskoulutuksessa ei näitä asioita huomioida riittävästi, jolloin hoitajat eivät osaa käsitellä näitä asioita asiakkaiden kanssa. Eniten esille tullut muutostarve oli liikunnan määrän lisääminen. Kuntoutusohjelman runkoon kuuluu liikuntaosio joka kerta. Näyttää kuitenkin siltä, että liikunnan osuutta on vähennetty. Syynä saattaa olla se, että keskusteluun ja asiatietoon menee liian pitkä aika, jolloin liikuntaosuus, joka on yleensä ryhmän lopussa, jää väliin ajan puutteen vuoksi. Ohjaajia on motivoitava liikunnan lisäämiseen, sillä näyttöä on siitä, että liikuntaa sisältävällä kuntoutuksella on erityisesti vaikutusta elintapoihin ja niiden muutoksen pysyvyyteen (Jolliffe ym. 2005, Murchie ym. 2003). Vertaisohjaajan roolia tulee selkeyttää, sillä aina ei ollut selvää, oliko ryhmässä mukana vertaisohjaaja. Vertaisohjaajalle oma rooli ryhmässä ei ole ehkä selvä ja toisaalta vertaisohjaajan rooli ei ole ammattilaisillekaan selvä. On siis ymmärrettävää, että vertaisohjaajan rooli jää ryhmälle epäselväksi. Kuntoutujat toivoivat vertaisohjaajalta ennen kaikkea rohkaisua ja kannustusta. Vertaisohjaajan ei siis odoteta olevan mikään supermies vaan lähinnä tukija ja rohkaisija. Avaintekijän valinnalla on todettu olevan yhteyttä vaaratekijöihin ja niiden muutokseen jo aiemmissakin tutkimuksissa (Ikonen 2006; Penttilä ym. 2002). Tämän vaaratekijöihin liittyvän tutkimuksen tulokset tukivat myös tätä. Siitäkin huolimatta läheskään kaikki kuntoutujat eivät valinneet avaintekijää. Ammattilaisohjaajat eivät ehkä tuoneet avaintekijää esille tai eivät riittävästi ohjanneet kuntoutujia sen valinnassa. Tätä puoltaisi muun muassa se, että osa kuntoutujista valitsi useamman avaintekijän ja usein avaintekijä ei ollut konkreettinen asia. Nuoremmat kuntoutujat valitsivat todennäköisemmin avaintekijän verrattuna vanhempiin kuntoutujiin. Osa ikääntyneistä kuntoutujista tuli ehkä ensisijaisesti hakemaan ryhmästä muuta kuin elintapamuutosohjausta tai sitten heidän kohdallaan avaintekijän merkitys ja valinta jäi epäselväksi. Heidän ohjaamiseensa olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota. Tyypillinen Tulppa-kuntoutuja on sepelvaltimotautia sairastava eläkeläinen. Haasteena on saada ryhmiin myös muut valtimotautipotilaat ja riskiryhmäläiset. Diabeteksen määrä lisääntyy ja nämä potilaat kuormittavat terveydenhuoltoa yhä enemmän. Lisäksi aivoverenkiertohäiriöt ovat uhka ihmisen terveydelle ja aivohalvauksen hoito on kallista. Tästä syystä lieviä aivoverenkiertohäiriöitä sairastaneiden elintapaohjaus olisi tärkeää. Oman haasteensa tuo työikäisten kuntoutujien vähäinen määrä. Heidät pitäisi saada mukaan ryhmiin, mutta tämä vaatisi iltaryhmien järjestämistä ja ryhmiä työterveyshuol-

23 toon. Iltaryhmiin ei kaikissa terveyskeskuksissa ole halukkuutta, ja suuri osa työterveyshuolloista toimii yksityisinä yrityksinä, jolloin rahoituskysymykset nousevat esteeksi ryhmien järjestämiselle. Ovatko ryhmiin ohjautuneet ne, joilla on eniten tarvetta kuntoutukseen? Näissä tutkimuksissa tupakoijien määrä oli erittäin vähäinen. Kuitenkin EUROASPIRE-tutkimusten (Kotseva ym. 2009) mukaan 17 % sepelvaltimotautipotilaista jatkaa tupakointia. Onkin mahdollista, että esimerkiksi näitä potilaita ei tavoiteta ryhmiin, vaan niihin hakeutuvat ja lähtevät mukaan ne, jotka ovat aktiivisia muutenkin. Emme ehkä tavoita niitä, jotka eniten ohjausta ja kuntoutusta tarvitsisivat. Sepelvaltimotautipotilaat kokivat selkeästi muita kuntoutujia useammin, että kuntoutuksella ei ollut merkitystä elintapamuutosten kannalta. Heillä vaikutti myös olevan vaaratekijät paremmin hallinnassa kuin muilla kuntoutujilla. Näihin seikkoihin vaikutti varmasti se, että yli puolet kuntoutujista pääsi kuntoutukseen vasta vuoden kuluttua sairauden toteamisen jälkeen, joten he ovat joutuneet jo tätä ennen itsenäisesti kuntoutumaan. Ryhmiin ohjautumista onkin tehostettava, jotta kuntoutukseen päästäisiin ajoissa. Lisäksi sepelvaltimotautipotilaiden kohdalla vaaratekijät ovat ehkä paremmin hoidossa, sillä näitä vaaratekijöitä on perinteisesti pidetty juuri sepelvaltimotautiin liittyvinä ja tästä syystä heidän kohdallaan niihin kiinnitetään terveydenhuollossa erityisesti huomiota. Tästäkin huolimatta kuntoutuksen alkaessa ryhmässä olevilla potilailla eivät vaaratekijät olleet riittävän hyvässä hoitotasapainossa, puhumattakaan ryhmissä mukana olevista korkean riskin yksilöistä. Tavoitetasoon ei päästy hyvistä muutoksista huolimatta kuntoutuksen päättyessäkään läheskään aina. Nämä tulokset ovat samassa linjassa Euroaspire-tutkimuksen tulosten kanssa, sillä niidenkään mukaan sepelvaltimotautipotilaiden sekundaaripreventio ei toteudu toivotulla tavalla. Kuntoutujien vaaratekijöiden seurantaa ja hoitoa pitääkin tehostaa nykyisestään. Vain harvalle sepelvaltimotautipotilaalle oli tehty tai tehtiin 2-tunnin sokerirasituskoe, vaikka tiedetään sepelvaltimotaudin ja diabeteksen vahva yhteys. Diabeetikkoja ryhmässä oli lähes viidennes. Silti erittäin harvalla potilaalla seurattiin pitkäaikaissokeria. Lisäksi vuoden kohdalla niillä, joille mittaukset oli tehty sekä alussa että vuoden kohdalla, vain diastolisen verenpaineen ja veren rasva-arvojen hoidossa päästiin tavoitteisiin. Alussa näissä arvoissa korkeat lähtötasot omaavien kohdalla ei tavoitteisiin päästy.

24 Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että Tulppa-avokuntoutusryhmissä saadaan aikaan positiivisia muutoksia elintavoissa ja vaaratekijöissä. Tästä huolimatta vaaratekijöiden hoitoa ja seurantaa tulisi edelleen tehostaa. Avaintekijän valinnalla on merkitystä vaaratekijöihin liittyen ja siksi kuntoutusryhmissä tulisi panostaa sen ohjaukseen ja jokaisen kuntoutujan tulisi valita oma avaintekijänsä. Kuntoutuksen onnistumiseen vaikuttaa myös vertaistuki, jossa haasteena on vertaisohjaajan rooli ryhmässä. Tähän tulisi edelleen kiinnittää huomiota ja vertaisohjaajan ja ammattilaisohjaajien välistä yhteistyötä pitää kehittää.

25 LÄHTEET AHA Scientific Statement 2005: Cardiac Rehabilitation and Secondary prevention of Coronary Heart Disease. An American Heart Association Scientific Statement from the Council on Clinical Cardiology (Subcommittee on Exercise, Cardiac Rehabilitation and Prevention) and the Council on Nutrition, Physical Activity and Metabolism (Subcommittee on Physical Activity), in Collaboration With the American Association of Cardiovascular and Pulmonary Rehabilitation. Leon SA, Franklin BA, Costa F ym. Circulation 2005; 111: Aivoinfarktin Käypä hoito suositus Suomalainen lääkäriseura Duodecim ja Suomen Neurologinen yhdistys ry. Duodecim 122(22), Bell, B Gilbert, J 1996: Teacher development: A model from science education. Falmer Press: Washington, DC. Bell, B Gilbert, J 1994: Teacher development as professional, personal, and social development. Teaching & Teacher Edcation 10(5) Blumenthal, J 2005: Effects of exercise and stress management training on markers of cardiovascular risk in patients with ischemic heart disease: a randomized controlled trial. JAMA 293(13) Blumenthal, J 2004: Exercise, depression and mortality after myocardial infarction in the ENRICHD trial. Med Sci Sports Exerc; 36: Clark A Hartling L Vandermeer B McAlister F 2005: Meta-analysis: secondary prevention programs for patients with coronary artery disease. Annals of Internal Medicine 143(9), Diabetes Prevention Program Research Group 2002: Reduction in the incidence of type 2 diabetes with lifestyle intervention of Metformin. The New England Journal of Medicine 346(6) Giannuzzi, P ym. 2003: Secondary Prevention Through Cardiac Rehabilitation. Position Paper of the Working Group on Cardiac Rehabilitation and Exercise Physiology of the European Society of Cardiology. European Heart Journal Grossberg, L 1995: Mielihyvän kytkennät. Risteilyä populaarikulttuurissa. Tampere: Vastapaino. Heisler, M 2006: Building peer support programs to manage chronic disease: seven models for success. California HealthCare Foundation. Heikkilä, J Heikkilä, K 2005: Voimaantuminen työyhteisön haasteena. Helsinki: WSOY. Hu F ym. 2001: Diet, lifestyle and the risk of type 2 diabetes mellitus in women. The New England Journal of Medicine 345(11) Ikonen, Tarja 2006: TULPPA-ohjelman prosessi ja tuloksellisuus. Sepelvaltimotautia sairastavien ja sepelvaltimotaudin riskissä olevien potilaiden ryhmäkuntoutusohjelma. Pro gradu tutkimus. Kuopion yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos. Jolliffe, J ym. 2005: Exercise-based rehabilitation for coronary heart disease. The Cochrane Database of Systemic Reviews, Issue 4. Joseph, D Griffin, M Hall, R Sullivan, D 2001: Peer coaching: an intervention for individuals struggling with diabetes. The Diabetes Educator 27(5) Kallioniemi, Vuokko 2006: Kuntoutus- ja kuntoutustoiminta. Diabeetikoiden kuntoutuskysyntä kasvaa entä tarjonta?. Teoksessa Diabetesliitto ry. Vuosikirja

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

VALTIMOTERVEYDEKSI! RISKIEN ARVIOINNIN HURMASTA OHJAUKSEN ARKEEN

VALTIMOTERVEYDEKSI! RISKIEN ARVIOINNIN HURMASTA OHJAUKSEN ARKEEN VALTIMOTERVEYDEKSI! RISKIEN ARVIOINNIN HURMASTA OHJAUKSEN ARKEEN Interventiotyöryhmän pj. Riikka Turku 1 Luennon sisältö: Mikä on interventio, mitä se sisältää? Mistä eri tason toimijat huolehtivat? Dehkon

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille Laura Alonen Opinnäytetyön taustaa Idea harjoittelussa Hyvinkään perusturvakeskuksen vammais- ja kehitysvammapalveluissa keväällä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä Seppo Koskinen ja työryhmä Mikä on Roosa? Roosa on Romanien hyvinvointitutkimus. Se on osa laajempaa DIAKin (Diakonia ammattikorkeakoulun)

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012 Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

Sydänliiton toimivia elintapaohjauksen työvälineitä

Sydänliiton toimivia elintapaohjauksen työvälineitä Sydänliiton toimivia elintapaohjauksen työvälineitä Tuija Pusa Ravitsemusasiantuntija Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM Suomen Sydänliitto ry 2 Suomen Sydänliitto ry Mitä toivon ohjaajalta? että olisi

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN Tari Koskela, Maria Kääriäinen, Jouni Markkula ja Kristiina Simojoki Tutkimuksen tausta Nuorten ylipainoisuus

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Voimaantumiseen pohjautuva omahoitoon sitoutuminen ja sen tukeminen:

Voimaantumiseen pohjautuva omahoitoon sitoutuminen ja sen tukeminen: Voimaantumiseen pohjautuva omahoitoon sitoutuminen ja sen tukeminen: Esimerkkinä pitkäaikaissairauksista tyypin 2 diabetes Omahoidon teoreettiset taustat Hoitomyöntyvyys (compliance) Potilas noudattaa

Lisätiedot

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton

Lisätiedot

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN

LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN Arto Hautala, FT, THM, ft, Dosentti Tutkimus- ja koulutusjohtaja HUR arto.hautala@hur.fi Konenäön ja signaalianalyysin

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa Lataa Liikuntalääketiede Lataa ISBN: 9789516564015 Sivumäärä: 699 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.84 Mb Liikuntalääketiede on uusimpaan tieteelliseen näyttöön perustuva alan oppi- ja käsikirja. Liikuntalääketieteellisen

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN Dehkon 2D-hanke (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kakkostyypin diabetesta ehkäisevät Painonhallinta Hyvät ruokavalinnat kuitu

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot