Lasten ja nuorten pelaaminen ja pelihaitat

Transkriptio

1 1 Lasten ja nuorten pelaaminen ja pelihaitat Lahti Pelitaito-projekti ( ) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella tarkoitetaan projektissa raha-, konsoli-, ja tietokonepelaamista, myös verkossa Projekti työskentelee kouluissa, sosiaalisessa mediassa sekä oppimispelien avulla. Kohderyhmänä lasten ja nuorten lisäksi myös vanhemmat sekä lasten ja nuorten parissa työskentelevät 1

2 3 Esityksen sisältö Digitaalinen pelaaminen Pelaaminen ilmiönä ja lukuina Motiivit ja vaikutukset Rahapelaaminen Pelihaitat ja ongelmallinen pelaaminen Nuorten liikapelaaminen Pelikokemukset ja riskitekijät Pelaamisen hallinta 4 Digitaalinen pelaaminen ilmiönä 2

3 Pelaaminen ilmiönä Mitä pelaaminen on? Pelaaminen on vuorovaikutukseen ja kilpailuun perustuvaa toimintaa, joka on viihteellistä ja arjesta irrallista, mutta jota jäsentää kyseiselle pelille määritellyt tavoitteet, säännöt ja rakenteet. Pelaaminen ja leikkiminen ovat ihmiselle ominaista toimintaa. Nykyiset tietokoneilla, konsoleilla, mobiililla ja pelikoneilla pelattavat digitaaliset pelit ovat jatkumoa perinteisemmille kortti-, lauta- ja pihapeleille. Monissa nykyisissä peleissä yhdistyvät pelaaminen ja tarinat sadut joihin voi osallistua 6 3

4 Pelaaminen ilmiönä ja lukuina Peliteollisuus ja -markkinat kasvussa Peliteollisuuden tuotot (108 miljoona/vuosi/suomi) jo ohi musiikkiteollisuuden Markkinointi etenkin K18 -peleillä runsasta, vaikka vain 5% markkinoilla olevista peleistä K18 Peliteollisuuden ja muun viihdeteollisuuden raja hämärtynyt Viihdepelien ja rahapelien raja hämärtynyt Pelaaminen ja sosiaalinen media Pelikulttuurin kehittyminen ja jatkuva muutos Pelit aina mukana (käsikonsolit, kännykät) Pelaaminen ilmiönä ja lukuina Pelaaminen yleinen harrastus 99% lapsista ja nuorista (10-19v.) pelaa digitaalisia pelejä ainakin satunnaisesti. Vähintään kerran kuukaudessa pelaa 95% (Pelaajabarometri 2011) vuotiaat pelaavat noin 1-2 tuntia päivässä. Pojat pelaavat enemmän ja pidempiä aikoja kuin tytöt. Pojista 5,5% pelaa yli 5 tuntia päivässä. Pojat suosivat pelejä, tytöt sosiaalista mediaa (MLL:n Kouluviihtyvyyskysely 2009) Tietokonepelaajien keski-ikä 37v. Peleihin käytetään viikossa keskimäärin kolme tuntia viikossa (kaikki ikäryhmät) Eniten pelaavat vuotiaat miehet (Pelaajabarometri 2011) 4

5 Pelaaminen ilmiönä Nuorten pelaaminen ilmiönä Pelaaminen merkittävä osa lasten ja nuorten media- ja populaarikulttuuria. Pelit syrjäyttämässä television suosikkimediana Keskeistä viihteellisyys ja sosiaalisuus. Teknologinen kehitys luonut uusia mahdollisuuksia sosiaalisuudelle ja yhdessä pelaamiselle Verkossa pelaaminen yleistä Pien- ja minipelit, etenkin sosiaalisessa mediassa (FB/Farmville, Mafia Wars, Älypää.fi) Roolien testausta ja identiteeteillä leikittelyä (gosupermodel, World of Warcraft) Pelaamisen ympärille rakentuneet aktiiviset yhteisöt kilpapelaaminen, LAN-partyt jne. 10 Uppoutumiskokemus/Immersio Aistimellinen immersio - Aistiärsykkeet : äänet, visuaalisuus Mentaalinen immersio - Tarinat, hahmot, fantasia Toiminnallinen immersio - Haasteet, onnistumiskokemukset, palaute Lähde: Ermi, Laura & Heliö, Satu & Mäyrä, Frans Pelien voima ja pelaamisen hallinta. Lapset ja nuoret pelikulttuurien toimijoina. Tampereen yliopiston Hypermedialaboratorion verkkojulkaisuja 5

6 Teknologinen kehitys vaikutukset pelikokemukseen 6

7 Pelaamisen vaikutukset Pelaamisen vaikutukset Positiiviset vaikutukset Taitojen kehitys - Kognitiiviset taidot - Tilan ymmärrys - Strateginen ajattelu - Kielelliset taidot Sosiaaliset ja psykologiset - Osallisuus ja ryhmätaidot - Onnistumisen elämykset - Identiteettikokeilut - Uudet sosiaaliset kontaktit Negatiiviset vaikutukset/ Liiallinen pelaaminen Fyysiset - Ranne-, kyynärpää-, selkä- ja niskaoireet - Väsymys - Unettomuus ja uniongelmat - Silmien väsyminen Sosiaaliset ja psykologiset - Eristäytyminen - Sosiaaliset konfliktit - Koulumenestyksen heikkeneminen - Masennusoireet - Mahdollinen riippuvuuskäyttäytymi nen Negatiiviset vaikutukset/ Haitalliset sisällöt Fyysiset - Unettomuus ja univaikeudet Sosiaaliset ja psykologiset - Pelot - Huonojen mallien omaksuminen - Vääristynyt maailmankuva - Aggressiivisen käytöksen vahvistuminen Pelaamisen motiivit ja vaikutukset Tietokone- ja konsolipelit PEGI-luokituksen mukaan: 3, 7, 12, 16, 18 eivät kerro pelin vaikeustasosta, vaan haitallisesta sisällöstä Alle 18-vuotiailta kiellettyä peliä ei saa myydä eikä luovuttaa alaikäisille vrt. alkoholi. Joka julkisesti esittää tai levittää kuvaohjelmaa sille määrätyn ikärajaluokituksen vastaisesti on tuomittava kuvaohjelman laittomasta levittämisestä alaikäiselle sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Rikoslaki Luku 17, 18 7

8 15 Pelaamisen motiivit Päämäärien tavoittelu Pelien perusideana erilaisten tehtävien suorittaminen - Onnistumisen elämykset - Jatkuvasti uusiutuvat tavoitteet/pelien päättymättömyys Riskit: Onnistumisen elämyksiä vain peleistä Pelaamiseen liittyvät tunteet Jännitys, pelko, pettymykset, onnistumiset, viihde Immersio/Flow-kokemus Riskit: Tunteiden säätely/pakopelaaminen - Tunteiden turtuminen Sosiaalinen vuorovaikutus pelaajien kesken Kilpailu/yhteistyö Riskit: Sosiaalinen paine, muun sosiaalisen elämän kaventuminen Identiteeteillä leikittely Erilaiset (anonyymit) identiteetit - Oman identiteetin etsiminen Riskit: Pako palkitseviin identiteetteihin Pelaamisen sosiaalisuus Sosiaalisuus ja sosiaaliset verkostot merkittävä osa pelaamisen kokemusta Pelaajien omat verkkoyhteisöt, keskustelupalstat ja fanisivustot Verkossa pelikavereita kellon ympäri kansainvälisyys Samsungin Taloustutkimukselta tilaama Peliharrastajan profiili 2011 Yhdeksän kymmenestä aktiivisesta peliharrastajasta on saanut uusia ystäviä harrastuksensa kautta ja myös tavannut heitä henkilökohtaisesti (88%) 54% pelaa pääasiallisesti ystäviensä kanssa online eli verkon yli. Joka viides harrastaa pelaamista yhtä paljon ystävien kanssa samassa tilassa kuin verkon yli Vain 17 prosenttia pelaa pääasiallisesti yksin 8

9 17 18 Rahapelaaminen 9

10 19 Suomalainen rahapelaaminen 93 prosenttia vuotiasta suomalaisista on elämänsä aikana pelannut jotakin rahapeliä. Viimeisen vuoden aikana rahapelejä oli pelannut 78 prosenttia, joista lähes puolet pelasi vähintään kerran viikossa Lotto, raha-arvat ja raha-automaatit suosituimpia pelejä Suomalaiset käyttävät rahapeleihin keskimäärin 14 euroa viikossa. Vuositasolla rahapeleihin kulutettu yhteissumma noin 1,7 miljardia euroa. Ongelmapelaajiksi määrittyi ns. South Oaks Gambling Screen (SOGS-R) -testin perusteella 2,7 prosenttia vuotiaista eli henkilöä. Heistä todennäköisiä patologisia pelaajia arvioidaan olevan 1 prosenttia eli henkilöä (Suomalaisten rahapelaaminen 2011, THL:n raportti 14/2012) Eniten pelaava 2,0 % aikuisväestöstä vastaa kolmanneksesta kokonaiskulutusta. 5 % noin 50 % kokonaiskulutuksesta Rahapelit arjessa 10

11 21 Arpajaislaki ja rahapelaamisen ikäraja Laki arpajaislain muuttamisesta (661/2010) voimaan Ikärajaa koskeva uusi 14 a : Rahapeliyhteisö taikka elinkeinoharjoittaja tai yhteisö, joka välittää rahapeleihin liittyviä osallistumisilmoituksia ja maksuja tai luovuttaa tilan raha-automaattien käytettävänä pitämiseen, ei saa antaa alle 18-vuotiaan pelata rahapelejä alkaen kaikki (myös peliautomaatit) ovat kiellettyjä alle 18- vuotiailta. Koskee myös vanhemman seurassa pelaamista Tavoitteena suojella alaikäisiä rahapelaamisen riskeiltä tutkimusten mukaan varhain aloitettu rahapelaaminen lisää riskiä myöhemmille ongelmille Nuorten rahapelaaminen Suomessa Nuorten terveystapatutkimus 2011 (julkaisemattomia tuloksia): 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaat (n= 4566), aineisto kerätty keväällä % pelannut rahapelejä viimeisen puolen vuoden aikana 12 % pelaa viikoittain tai useammin Pojat pelaavat selvästi tyttöjä enemmän Haitat: 17 % syyllisyys tai häpeä pelaamisesta 13 % riitely ystävien tai vanhempien kanssa 10 % vuorokausirytmin sekoittuminen 6 % taloudelliset haitat 11

12 23 Pelihaitat Rahapelaaminen ESPAD 2007: 9-luokkalaisista pojista 70% pelasi rahapelejä ainakin kerran kuukaudessa, tytöistä 25% STM 2006: 2,3% suomalaisnuorista pelasi liikaa rahapelejä. Digitaalinen pelaaminen Pelaajabarometri 2010: 90% vuotiaista pelasi ainakin kerran kuukaudessa Digitaalisten pelien suhteen ei tietoa ongelmien laajuudesta. Ulkomaisissa tutkimuksissa arvio noin 10% pelaajista Netinkäyttö ja sen ongelmat Kouluterveyskyselyssä 2010 (THL) netinkäyttö aiheutti runsaasti ongelmia lukiolaisille: 26 % ilmoitti netinkäytön tuovan ongelmia vuorokausirytmiin ja 30 % opiskeluun. Kaltiala-Heino ym. 2004: Nuorten terveystapatutkimus (2004): vuotiaista päivittäin nettiä käyttävistä pojista 4.6 % ja tytöistä 4.7 % nettiriippuvaisia. 12

13 25 Nuoret erityisen alttiita (peli)haitoille Aivojen kehitys kesken ja siten alttiimpi riippuvuuksille Impulsiivinen käyttäytyminen yleisempää Nuoruus tunnekuohujen aikaa - pelaaminen tunteiden säätelyn välineenä Sosiaalinen paine Nuoren elämään mahdollisesti kuuluvat kriisit, kuten yksinäisyys, koulukiusaaminen tai perheen sisäiset ongelmat, voivat lisätä riskiä Riippuvuus kohdistuu usein (pelissä) rakentuneisiin ihmissuhteisiin sekä roolipelien kautta luotuun minäkuvaan Pelikokemukset 26 ja riskitekijät Temperamentti Elämäntilanne ja kriisit Geneettinen perimä Sosiaaliset ja kognitiiviset taidot Aikaisemmat pelikokemukset Sosiaaliset mallit Tietoisuus riskeistä Yksilölliset tekijät Palkkiot Tempo Ikärajat ja niiden valvonta Pelien hyväksyttävyys Visuaalisuus ja äänimaailma Samaistuminen hahmoihin Tarjonta ja saatavuus Mainonta Sosiaalinen paine Ympäristötekijät Pelin ominaisuudet Anonyymius Taidon ja onnen tasapaino Tekninen sujuvuus 13

14 27 Nuorten liikapelaaminen Vaikea tunnistaa, koska asiat usein ulkoisesti kunnossa Usein osa laajempaa ongelmakokonaisuutta oire muista ongelmista (liikapelaaminen/masennus) Peliongelmia käsiteltäessä nuoren tilannetta tulisi tarkastella kokonaisuutena, ei pelkästään pelaamisen kautta Sosiaalinen tilanne (perhe, ystävät jne.) Elämänhallintataidot (vuorokausirytmi jne.) Koulun/opintojen tilanne Henkinen ja fyysinen hyvinvointi Huom! Rahapelien kohdalla tärkeä selvittää myös mahdolliset velat ja taloudelliset ongelmat Nuoret selviävät usein vakavistakin peliongelmista paremmin kuin aikuiset. Digitaalinen pelaaminen Kehitystehtävät ja pelaaminen Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluu erilaisia kehitystehtäviä ja vaiheita, joita on tärkeä huomioida esim. digitaalisten pelien valinnassa ja mediasisältöjen käsittelyssä Kehitystehtäviä ovat mm. - tunne-elämän ja identiteetin kehitys - ajattelun kehitys - sosiaalisten taitojen kehitys - moraalinen kehitys - itsenäistyminen Jos lapsi tai nuori keskittyy pelkästään pelaamiseen, saattaa kehitystehtävien suorittaminen viivästyä. 14

15 29 Vinkkejä pelaamisen hallintaan Pelipäiväkirjan pitäminen (aika, määrä, tunteet, tilanne) Pelaaminen vain lyhyitä aikoja kerrallaan ja taukojen pitäminen Pelaamisen liittyvien rutiineiden rikkominen Aikataulujen asettaminen pelaamiselle Vuorokausirytmistä kiinni pitäminen siten, ettei pelaaminen haittaa arjen hallintaa Koukuttavimpien pelien välttäminen. Joistakin peleistä voi olla tarpeen luopua lopullisesti Ajan varaaminen myös kavereille ja muille harrastuksille Velvollisuuksista kiinni pitäminen. On tärkeää pitää kiinni terveellisestä ruokailusta, opinnoista, liikunnasta ja riittävästä levosta. 30 Haasteet Digitaalisen pelaamisen haitoista vielä kohtuullisen vähän tietoa Ongelmallisen pelaamisen määrittelyn haasteet Oire vai itsenäinen ongelma? Pelaamisen hyödyt vs. haitat Pelien ja pelaajien leimaamisen riskit Digitaalinen pelaaminen vs. rahapelaaminen Vanhempien vastuu ja kodin rooli (sukupolvien välinen pelikuilu) Peliongelmien tunnistaminen Tuki- ja hoitopalvelujen saatavuus Asenteet pelaamisen suhteen 15

16 Pelihaittojen ehkäisy Nuoret pelissä tukiaineisto kasvattajille Tuotettu yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa Julkaistu printtijulkaisuna, tilaukset Ilmainen verkkoversio suomeksi ja ruotsiksi Käsittelee lasten ja nuorten digitaalista pelaamista ja rahapelaamista sekä niistä mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Tarkoitettu tueksi lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille sekä aihetta pohtiville vanhemmille ja muille kasvattajille. Saatavilla myös opettajille esim. vanhempainiltoihin tarkoitettu diasarja ja ohjeistus 32 Kiitos! Lisätietoa: Projektiasiantuntija Teresa Tenkanen