Vihreä Lippu Kaarilan koulun ja lukion ympäristökasvatushanke

Transkriptio

1 Vihreä Lippu Kaarilan koulun ja lukion ympäristökasvatushanke Loppuraportti Lukuvuosi Lokakuu 2010 Kaarilan koulu ja lukio Vallerinkatu Tampere

2 Kaarilan koulu Kaarilan koulu tarjoaa luontonsa ja kulttuurihistoriansa puolesta ainutlaatuisessa ympäristössä laadukasta perusopetusta vuosiluokille 7-9. Käytössä on asianmukaiset tilat ja opetusvälineet sekä teoria- että taito- ja taideaineiden opetukseen. Valinnaisainevalikoimamme on monipuolinen. Oppilaita koulussamme on 330. Rauhallinen työskentelyilmapiiri on meille tärkeä. Kaarilan lukio Kaarilan lukiossa on monipuolinen ja laaja tarjonta eri oppiaineissa. Kurssivalikoima on kattava ja kurssit toteutuvat hyvin. Kaarilan lukio on yleislukio parhaimmillaan. Samalla tarjoamme hyvät mahdollisuudet taide- ja taitoaineiden opiskelemiseen. Koulussamme korostetaan luonnon ja kulttuurisen ympäristön tuntemusta ja erityisesti ympäristöstä huolehtimista. Ympäristöteema on tästä lukuvuodesta alkaen painopisteenämme. Opiskelijat voivat suorittaa ympäristöopintojen kokonaisuuden lukiossa ollessaan ja saada siitä erillisen todistuksen. Toimintakulttuurimme kiteytyy kolmen T:n periaatteeseen: lukiomme tarjoaa opiskelijoille tietoa, taitoa ja toimintaa. Teorian rinnalla korostamme tekemällä oppimista ja omakohtaista kokemista. Lukiossamme on mahdollisuus opiskella tekstiilityötä ja teknistä työtä ja suorittaa molemmissa lukiodiplomi. Myös muissa taito- ja taideaineissa (kuvataide, liikunta, musiikki ja teatteri) on monipuolisen kurssitarjonnan lisäksi mahdollisuus lukiodiplomin suorittamiseen. Kaarilan lukio tarjoaa monipuoliset opiskelumahdollisuudet ja hyvän tuen opiskelulle.

3 Teeman esittely henkilökunnalle Vihreä Lippu teemaksi valittiin jätteiden vähentäminen koska sen katsottiin olevan toteuttamiskelpoisin ja konkreettinen vaihtoehto ympäristökasvatuksen toteuttamiseen. Projektin alkuvaiheessa kiinnitettiin erityistä huomiota jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen. Hanke esiteltiin lukion opettajakunnalle ensimmäisen kerran koulutuspäivänä pe ja peruskoulun opettajille Koulun toimintapäivä Teemapäivien tarkoituksena oli lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta sekä kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Projektin käynnistyspäivänä kaikki yläkoulun oppilaat ja lukion opiskelijat kiersivät sovitun aikataulun mukaan eri toimintapisteissä. Kierrätyskirppis Pirkanmaan Ympäristökeskus Moreenian lajitteluopastuspiste Ympäristövisa Toimintapisteet: uusiokoruja vanhoista materiaaleista, uusiopaperin valmistus, Näyttely tuunatuista vaatteista Vuoden turhake äänestys minkä voitti - tupakka Aulan jätelajittelupisteen avaus Oppilaat saivat valmistaa käytöstä poistetuista muovikasseista uusiokoruja ja kierrätysmerkkejä. Uusiopaperin valmistusta. Opettaja Mari Kauppi opastamassa oppilaita paperimassan valmistamisessa.

4 Alkukartoitus ja asennemittaus Lukuvuoden aikana pidettyjen teemapäivien ja tietoiskujen aikana jaettiin tietoa jätteiden lajittelusta ja kierrättämisestä. Asennekartoituksella testattiin jätteiden lajitteluun liittyviä tietoja ja asenteita konkreettisten kysymysten muodossa. Alkukartoitukseen liittyvä ensimmäinen asennemittaus tehtiin syyskuussa 2009 e-lomakkeella. Toinen mittaus toteutettiin toukokuussa Kooste kyselyn tuloksista tarkemmin Asennekyselyn tulokset. Kaarilan lukion opiskelija Johanna Hällilä teki haastattelujensa pohjalta kartoituksen jäteastioiden määrästä ja niiden täyttymisvauhdista sekä koulussa otettujen kopioiden määristä. Jätemäärän seuraamiseen laaditun lomakkeen avulla seurasimme erityisesti sekajätteen määrää lukuvuoden aikana. Liite Jätteen seurantalomake.

5 Tavoitteen asettelu Alkuperäisenä tavoitteena oli vähentää sekajätteen määrää niin, että pääsisimme eroon ainakin yhdestä 600 litran jäteastiasta. Jätteen lajittelun painopiste on edelleen jätteen syntypaikalla, jonne hankittiin lajitteluastioita, kuten paperin keräysastioita jokaiseen luokkaan. Kouluruokailun järjestävä Tampereen Ateria seuraa säännöllisesti biojätteen määrää koulukeittiössä ja raportoi hävikin eteenpäin. Biojäte punnitaan ja sille lasketaan euromäärä, raha joka menee hukkaan ruokaa pois heitettäessä. Lukuvuoden aikana biojätteen määrään vaikuttivat erityisesti ruokalajit sekä koulussa ruokailevien oppilaiden ja opiskelijoiden määrä. Vahtimestari tarkkaili lukuvuoden aikana kopiopaperin määrää. Paperin kulutus on suoraan verrannollinen opiskelijamäärään ja opettajien monisteiden määrään. Uuden monistuskoneen myötä toivotaan opettajien opettelevan tehokkaampaa monistamista. Metallin ja keräyskartongin kierrätys on hoidettu kiinteistöhuollon kautta. Metalli ja kartonki ovat peräisin pakkausmateriaalista. Materiaalin määrää on vaikeampi valvoa, koska tavarantoimittaja määrittelee mikä on tuotteen kannalta paras tapa toimittaa tavarat tilaajalle. Ideoita jätteen vähentämiseksi ja kierrättämiseksi Opettajille/kansliaan. Seuraa miten ja mitä monistat / tulostat. Aina kun mahdollista, ota monistus kaksipuoleisena ja/tai tekstin/kuvan koon mahdollinen pienentäminen - esimerkiksi opiskelijoille kopioita jaettaessa yhteen A4:een sisällytetäänkin alkuperäisesti neljän A4:n sisältö. Opehuoneeseen laatikko niille papereille, jotka voisi käyttää muistilappuina/pistopapereina. Jokaiseen luokkaan asialliset jätteenkeräyslaatikot: teemavärit eri jätteille; oppilaiden muokkaamat esim. samankokoisista pahvilaatikoista, jotka toivottavasti saataisiin käytettynä esim. Valintatalosta. Tölkkien ja pullojen keräys ja kierrättämisen järjestäminen. Kertakäyttöastiat ongelmana ruokalassa esim. kiisselipäivinä, kahvilassa ja vanhempainilloissa. Kerätään rahaa ja ostetaan toiset lautaset. Vesipullojen ostoboikotti; ruokalaan mahdollisuus juoda vettä välituntisin. Käsityö/kuvataiteessa hyödyntäminen (paperimassatyöt), esimerkiksi sitä kautta koulurakennuksen/luokkien/lukion opiskelijakunnanhuoneen tms. sisustaminen. Tulee huomioida, että käsipyyhkeet ovat biojätettä. Lajitteluun tulisi panostaa enemmän ja olla huolellisempia. Asennekasvatusta ja toimintaa Lukion ympäristöpäivässä to Jenni Skaffari Luontokoulusta luennoi ja keskusteli opiskelijoiden kanssa kestävästä kehityksestä. Tilaisuudessa esitettiin Tavarataivas -dokumentti, minkä jälkeen opiskelijat keskustelivat aiheesta.

6 Olimme haastateltavina Jenni Skaffarin gradu-tutkimuksessa. Lisäksi olemme osallistuneet joka kevät Siisti Tampere-kampanjaan, missä olemme huolehtineet koulumme ympäristön siisteydestä roskia keräämällä. Ympäristöpäivänä peruskoululaiset siivosivat piha-alueen. Oppilaat toivat oman luokan saaliin alaasfaltille ja muodostivat niistä "taiteellisen" asetelman, joka valokuvattiin. Valokuvien perusteella tuomaristo valitsi voittajaluokan kultakin luokka-asteelta. Päivän aikana oppilaat katsoivat Tavarataivas -dokumentin auditoriossa. Lisäksi oppilaat tekivät luontokävelyn Kaarilan aukion kautta Piikahakaan. Matkan varrella oli rasteja, missä jaettiin tietoa ympäristöstä. Valokuvia tapahtumasta, Liite 3. Informaatiota ja kierrätystä Syyslukukauden alkaessa esittelimme Vihreä Lippu toimintaa henkilökunnalle ja uusille koululaisille ja opiskelijoille. Uudistimme Vihreä Kaista ilmoitustaulun helppolukuisemmaksi ja lisäsimme tiedotusta. Etsimme uusia tapoja kierrättää ja vähentää jätteen määrää. Hankimme uusia kierrätysastioita jotka sijoitimme eri puolille koulumme käytäviä. Lukion opiskelijat suunnittelivat ja tekivät kierrätysmateriaalista jätepisteen koulun ala-aulaan. Vanhaan pöytälevyyn sahattiin teknisen työn kurssilla sopivan kokoinen aukko saman kokoisille muovisille jäteastioille. Pöytälevy sovitettiin käytöstä poistettujen pulpetin runkojen päälle.

7 Pulpetin jalat kiinnitettiin sahattuun pöytälevyyn. Jäteastiat merkittiin ja asennettiin tarkasti sahattuun pöytälevyn aukkoon. Ala-aulan kierrätyspiste. Pullon palautus, keräyskartonki, pienmetalli, keräyspaperi, keräyslasi, kuivajäte omissa astioissa. Asennekartoitus Kaarilan koulussa ja lukiossa selvitettiin oppilaiden ja henkilökunnan jäsenten kierrätykseen liittyviä tietoja ja asenteita Internet -kyselyn avulla. Alkukartoitus tehtiin syksyllä 2009 ja seurantakartoitus keväällä Kyselyllä kartoitettiin taustatietojen lisäksi vastaajan näkemystä kouluympäristön siisteydestä, asenteita ja tietoja sekä omia toimintatapoja. Seurantakartoituksella haluttiin selvittää, kuinka lisääntynyt ympäristövalistus on vaikuttanut asenteisiin ja käytännön toimintaan.

8 Asennekasvatuksella olemme pystyneet lukuvuoden aikana vaikuttamaan oppilaiden ja opiskelijoiden ympäristöasenteisiin. Asennemittaukset osoittavat selkeästi, että olemme onnistuneet herättämään oppilaiden huomion tarkkailemaan kouluympäristön siisteyttä. Oppilaiden asenne siivoustalkoisiin on muuttunut vuoden aikana myönteisemmäksi. Koulussa kierrättäminen koettiin helppona. Odottamaton yllätys jätteiden määrissä Lukuvuoden aikana jäte-teemaan tuli odottamaton yllätys kun maailman laajuisen pandemiariskin takia käsipyyhkeiden määrää ei pystyttykään vähentämään lukuvuoden aikana. Sen sijaan jätteiden lajittelua pystyttiin tekemään jätteen syntypaikoilla melko hyvin, koska lisäsimme kierrätysastioiden määrää ja tarkistimme niiden sijaintia koulun käytävillä. Kuva kertoo miten jäte-astiat täyttyivät tutkimuksen aikana. Huomattavaa on että jäte-astiat eivät missään vaiheessa olleet koko aikaa täynnä vaan täyttöaste vaihteli projektin aikana.

9 Lukuvuoden toiminnan arviointia Henkilökuntaa valistettiin jäteteemaan useita kertoja, jotta opettajat voisivat ottaa teeman osaksi opetusta ja kasvatusta. Osa oppilaista osallistui isku-ryhmään, jonka tehtävänä oli jakaa informaatiota jätteiden lajittelusta piipahtamalla luokissa kesken oppitunnin kertomassa kierrätyksestä. Opettajien osallistuminen ympäristökasvatusta koskeviin koulutuksiin olisi lukuvuoden aikana voinut olla aktiivisempaa. Opettajat Heikki Jutila ja Jussi Pouta osallistuivat energiateema-koulutukseen ja Tuija Ylöniemen ryhmänohjausluokka 09A osallistui syksyn 2009 aikana kilpailuun, jossa testattiin uusia tapoja tuoda kestävän elämäntavan teemoja osaksi lukion oppitunteja. Jätemittauksia ei pystytty tekemään säännöllisesti. Opiskelijamäärä vaihteli lukuvuoden aikana usein ja vaikutti näin ollen suuresti jätemittauksiin. Lukion opiskelijoiden määrä vaihteli mm. ylioppilaskirjoitusten takia syksyisin ja keväisin. Vastaavasti yläkoulun oppilasmäärään vaikutti syksyllä suoritettava työharjoittelujakso. Jätemäärän mittausten luotettavuus voidaan kyseenalaistaa. Kaiken kaikkiaan Vihreä Lippu teeman omaksuminen osaksi koulun arkea on ollut vaativa suoritus. Suhteellisen suuri, noin 800 ihmistä käsittävä oppilaitos on yrittänyt parhaansa mukaan sovittaa jäteteemaa koulun arkeen ja onnistunut melko hyvin. Asenteellisesti olemme onnistuneet luomaan kouluumme hyvän tavan kierrättää ja lajitella jätteitä. Koulun ala-aula on nyt paljon siistimpi ja luokissa on kierrätysastioita aikaisempaa enemmän. Ympäristökasvatus vaatii tekijöiltään todella paljon joustavuutta ryhtyä hankkeisiin ja projekteihin. Tässä tapauksessa se on kannattanut ja meidän mielestämme onnistunut. Kiitos yhteistyöstä. Tampereella Kaarilan koulun ja lukion Vihreä Lippu tiimi Antti Keskinen, Tarja Höyssä, Tuija Ylöniemi, Heikki Jutila, Mauno Taneli, Mari Kauppi, Heli Mäkelä, Jussi Pouta, Mika Leppiniemi, pj

10 LIITE 1. VIHREÄ LIPPU TOIMINTAKERTOMUS Kaarilan koulu ja lukio teemavuosi Ympäristötiimi Tiimin jäsenet: Heikki Jutila, yläkoulu Heli Mäkelä, lukio Mervi Valkama, Tilakeskus Mauno Taneli, lukio Antti Keskinen, lukio Tuija Ylöniemi, lukio Jussi Pouta, yläkoulu Mari Kauppi, yläkoulu Mika Leppiniemi, yläkoulu ja lukio Sirkka-Liisa Alanko, yläkoulu, mukana vuoden 2009 loppuun. Katja Karhu, Tampereen Ateria, mukana toukokuu 2009 asti. Tarja Höyssä, yläkoulu mukana elokuun 2010 alusta Tiimi kokoontui 10 kertaa Vihreä Lippu -tiimin perustamiskokous pidettiin Muut kokoukset ajat olivat , , , , , , , ja Ympäristöraati Kokoonpano: Opettajajäsenet: Heli Mäkelä (lukio) Heikki Jutila (peruskoulu) Raatiin otettiin 14/18 opiskelijajäsentä peruskoulusta että lukiosta. Johanna Hällilä, pj. Saide Ahmadi Heidi Rehakka Hannele Alanen Vilma Niemi Amanda Arvela Vilma Sarvala Marraskuusta 2009 alkaen: Seppo Aalto Henri Inkovaara Valtteri Strömsholm Akseli Kaarninen Alex Kivelä Aino Siiroinen Venla Maijanen Maria Vesiluoma Sanni Virta Jere Kanerva Joona Tuononen Raati kokoontui 9 kertaa , , , , , , , , ja

11 Raadin tehtävänä oli ideoida ja olla mukana toteuttamassa teemavuoteen liittyviä tapahtumia ja tempauksia sekä olla mukana suunnittelemassa kyselylomaketta, jolla selvitetään jätteiden lajitteluun ja vähentämiseen liittyviä asenteita kaarilalaisten keskuudessa. Lukuvuoden toimintakertomus Toukokuu 2009 Ympäristötiimin ja raadin järjestäytyminen Valitsimme Vihreä Lippu teemaksi Jätteiden vähentämisen Lukio Flooran päivä ke Kevätsiivouspäivään osallistuvat 7.-luokat opettajansa johdolla pe Alkukartoituksen suunnittelua ja ideointia Henkilökunnan haastattelu Elokuu 2009 e-lomakkeen suunnittelu Jäteteeman vastuuhenkilöiden nimeäminen Syyskuu 2009 e-lomakkeen suunnittelu Jätteidenlajittelupisteen käytännönjärjestelyiden selvittäminen Jätemäärän nykytilan selvittäminen Asennemittaus 1. e-lomakkeella Jätteen määrän alkumittaus Raadin lukiojäsenet esittelivät Vihreää Lippua lukion ykkösille Lokakuu 2009 Konkreettisen toiminnan kirjaaminen toimintasuunnitelmaan Toimintasuunnitelma jättäminen Kierrätyksen järjestäminen Vihreä Lippu toiminnan aamunavaus ma Vihreä kaista ilmoitustaulu Marraskuu 2009 Vihreä Lippu -hankkeen käynnistys: toiminnallinen teemapäivä koko koululle Tietoiskuja kierrättämisestä Viikon turhake näyttely ja äänestys Joulukuu 2009 Älä osta mitään -päivä Raatilaisten päivänavaus Tammikuu 2010 Tietoiskuja kierrättämisestä Jätemäärän selvittäminen Helmikuu 2010 Toinen toista Aineeton lahja ystävänpäiväksi Roskispartiopäivä Lukion ympäristöpäivä (Tavarataivas-dokumentti, Jenni Skaffarin luento)

12 Maaliskuu 2010 Valot pois -tapahtumaan liittyvä päivänavaus Huhtikuu 2010 Nuukuusviikko Jätemäärän selvittäminen Toukokuu 2010 Lukio Flooran päivän siivoustalkoot ke Asennemittaus 2. e-lomakkeella Peruskoulun ympäristöpäivä ma Toimintaa ja kilpailuja Elokuu 2010 Koulun henkilökunnan informoiminen ja opastaminen Kierrätyspisteen suunnittelu ja valmistaminen oppilastyönä koulun kierrätysmateriaalista. Jäteastioiden hankkiminen ja sijoittelu koulun käytäville ja opettajan huoneeseen. Syyskuu 2010 Keväällä tehdyn asennemittauksen purkaminen ja analysointi. Jätemittaukset Uuden teeman suunnittelu ja valmistelu

13 LIITE 2. KAARILAN KOULUN JA LUKION VIHREÄ LIPPU HANKE LOPPUKARTOITUSKYSELYN YHTEENVETO KEVÄT 2010

14 1. Taustatietoa kyselystä Kaarilan koulussa ja lukiossa selvitettiin oppilaiden ja henkilökunnan jäsenten kierrätykseen liittyviä tietoja ja asenteita Internet -kyselyn avulla. Alkukartoitus tehtiin syksyllä 2009 ja seurantakartoitus keväällä Kyselyllä kartoitettiin taustatietojen lisäksi vastaajan näkemystä kouluympäristön siisteydestä, asenteita ja tietoja sekä omia toimintatapoja. Seurantakartoituksella haluttiin selvittää, kuinka lisääntynyt ympäristövalistus on vaikuttanut asenteisiin ja käytännön toimintaan. 2. Kouluympäristön siisteys Alkukartoituksessa koulun piha-alue sekä sisätilat koettiin jokseenkin siisteiksi. Loppukartoituksessa kriittisyys erityisesti sisätilojen siisteyden tasoon oli kasvanut. Olemme ilmeisesti onnistuneet herättämään oppilaiden huomion tarkkailemaan kouluympäristön siisteyttä. Vihreä lippu hankkeen yksi keskeinen tavoite koulussamme oli lisätä jäteastioiden määrää ja näkyvyyttä. Olemme selvästi onnistuneet tässä tavoitteessamme. Alla olevasta kaaviosta on nähtävissä, että vastaajat kokevat jätteiden lajittelumahdollisuuden lisääntyneen.

15 2.1. Siivoustalkoot Edellisen kevään tapaan myös vuonna 2010 järjestettiin peruskoululaisille Flooranpäivän siivoustalkoot. Opettajat ovat pääsääntöisesti aina suhtautuneet talkoisiin positiivisesti, mutta oppilaiden asenne on muuttunut vuoden aikana myönteisemmäksi. Alla oleva kaavio sisältää sekä henkilökunnan että oppilaiden vastaukset.

16 3. Asenteet Alkukartoituksessa asenteita ja mielipiteitä mittaavissa kysymyksissä oli silmiinpistävää en osaa sanoa (eos.) vastausten suuri määrä. Vihreän lippu -hankkeen yksi tärkeimmistä tavoitteista olikin saada nuoret miettimään miten yksilön valinnat voivat vaikuttaa suurempiin kokonaisuuksiin sekä jakaa tietoa. Valitettavasti eos. vastausten määrä ei juurikaan vähentynyt vuoden aikana. On siis hyvin tärkeää jatkaa valistustyötä Kierrätys Alkukartoituksessa selvisi, että kierrättäminen kotona koettiin helpoksi mutta koulussa vähemmän helpoksi. Tavoitteenamme olikin että myös koulussa kierrättäminen koettaisiin helppona. Alla olevasta kaaviosta havaitsemme, että suuntaus on ollut positiivinen. Kotona kierrättämisen helppouteen suhtaudutaan nyt hieman kriittisemmin. Teknisentyön opettajan johdolla oppilasvoimin taidokkaasti kierrätysmateriaaleista nikkaroitu, kouluun erittäin hyvin soveltuva lajittelupiste on sijoitettu keskeiselle paikalle oppilaiden välituntialueelle ala-aulaan. Kukaan ei voi olla enää huomaamatta lajittelumahdollisuuksia! Myös opettajanhuoneessa kierrätysmahdollisuudet ovat hyvät. Opettajanhuoneesta löytyvät jäteastiat niin seka-, bio-, paperi- kuin pahviroskillekin. Roska-astiat on selkeästi merkitty ja niihin kuuluvat materiaalit lueteltu asitoiden vieressä olevilla laminoiduilla kylteillä Rahan käyttö ympäristöystävällisiin tuotteisiin Alkukartoituksessa 12% vastaajista on täysin samaa mieltä siitä, että voisi maksaa enemmän ympäristöystävällisestä tuotteesta. Loppukartoituksessa vastaava osuus oli 17%. Positiivista asennekehitystä on siis tapahtunut.

17 4. Tiedot Alkukartoituksen tuloksista ilmeni, että vastaajien tiedot ympäristöasioista ovat melko hyvät. Tietotaso vastaajien kesken on pysynyt suurelta osin samankaltaisena. Merkittävin muutos havaittiin siinä, että ennen 44% uskoi, että käsipaperit kuuluvat paperinkeräykseen mutta loppukartoituksessa 35% ajatteli näin virheellisesti. Jatkossa tavoitteemme on edelleen lisätä tietoisuutta oikeaoppisesta jätteiden lajittelusta, sillä edelleen jokaiseen kysyttyyn kysymykseen tuli myös vääriä vastauksia. 5. Toimintatavat kotona Alkukyselyssä selvisi, että n. puolet vastanneista kierrätti eri jätteitä kotona usein. Keskimäärin 20-30% vastaajista kierrätti joskus ja suurin piirtein yhtä suuri joukko harvoin tai ei koskaan. Tavoitteemme oli saada tämä joukot pienenemään. Alkukartoituksen tulokset: Jätteiden kierrätys Usein Joskus Harvoin Ei koskaan Biojätteiden kierrätys kotona 45 % 24 % 12 % 19 % Sekajätteiden kierrätys kotona 53 % 22 % 10 % 14 % Pahvin kierrätys kotona 50 % 28 % 11 % 11 % Metallin kierrätys kotona 34 % 29 % 19 % 17 % Lasin kierrätys kotona 46 % 26 % 15 % 13 % Muovipullojen kierrätys kotona 73 % 16 % 4 % 7 % Paristojen kierrätys kotona 48 % 26 % 12 % 14 % Vaatteiden kierrätys kotona 37 % 35 % 18 % 10 % Ongelmajätteiden kierrätys kotona 43 % 28 % 15 % 14 % Paperin kierrätys kotona 57 % 20 % 11 % 12 % Energiajätteiden kierrätys kotona 27 % 34 % 19 % 18 % Kartongin kierrätys kotona 44 % 27 % 14 % 15 % Keskiarvo 46 % 26 % 13 % 14 % Loppukartoituksen vastaavat tulokset: Ei Usein Joskus Harvoin Jätteiden kierrätys koskaan Biojätteiden kierrätys kotona 44 % 23 % 15 % 18 % Pahvin kierrätys kotona 50 % 28 % 11 % 11 % Metallin kierrätys kotona 37 % 29 % 19 % 15 % Lasin kierrätys kotona 48 % 24 % 15 % 14 % Muovipullojen kierrätys kotona 71 % 14 % 7 % 8 % Paristojen kierrätys kotona 48 % 25 % 15 % 12 % Vaatteiden kierrätys kotona 37 % 35 % 17 % 11 %

18 Ongelmajätteiden kierrätys kotona 44 % 28 % 16 % 11 % Paperin kierrätys kotona 55 % 20 % 14 % 11 % Energiajätteiden kierrätys kotona 31 % 29 % 23 % 16 % Kartongin kierrätys kotona 42 % 28 % 17 % 13 % Keskiarvo 46 % 26 % 15 % 13 % Kun vertaamme alku- ja loppukartoituksen tuloksia, huomaamme, ettei toimintatavoissa kotona ole tapahtunut kovinkaan suuria muutoksia. Oma toiminta Yksi keskeinen tavoiteemme on ollut jäteruoan määrän väheneminen. Alla on näkyvissä kaaviot sekä alku- että loppukartoituksen tilanteesta.

19 Peruskoulun puolella aiemmin 19% ilmoitti jättävänsä usein ruokaa. Loppukartoituksessa vastaava luku oli enää 13%, joka on lähes samaa tasoa lukion kanssa. Tähän kehitykseen olemme tyytyväisiä, joskin koska ko. luku ei ole lähellä nollaa, edelleenkin on tehtävä työtä! Peruskoulun ruokailussa on opettajia valvomassa ja asiaan kiinnitetään jatkossakin huomiota. Ympäristön roskaamista tapahtuu valitettavasti keskiarvoisesti suurinpiirtein entiseen malliin. Jonkin verran muutoksia on kuitenkin tapahtunut siinä, ketkä roskaavat. Yllättävää on havaita, että ei koskaan roskaavia miehiä on enemmän mutta naisia vähemmän. Syksy 2009 Roskaan Perusaste nainen Lukio nainen Perusaste mies Lukio mies Ei koskaan 26 % 26 % 14 % 13 % Harvoin 42 % 47 % 36 % 49 % Joskus 28 % 24 % 35 % 30 % Usein 4 % 3 % 15 % 8 % Kevät 2010 Roskaan Perusaste Lukio Perusaste nainen nainen mies Lukio mies Ei koskaan 23 % 20 % 18 % 18 % Harvoin 52 % 57 % 40 % 37 % Joskus 22 % 22 % 29 % 36 % Usein 4 % 2 % 13 % 10 % Tuotteen valmistukseen liittyvät ekologiset seikat vaikuttavat ostopäätöksiin yhtä paljon kuin ennenkin. Tuotteiden boikotointi ei tunnu kuuluvan edelleenkään nuorten toimintatapoihin. 6. Pohdintaa Ympäristökasvatuksen haasteet ovat edelleen asennekasvatuksessa. Miten saisimme nuoret ymmärtämään ympäristömme arvon? Miten voisimme edesauttaa ympäristömme siisteyttä? Kuinka voisimme muokata nuorten käyttäytymistä ekologisempaan suuntaan? Kaikkiin näihin vastauksiin on varmasti olemassa vastaus. Välttämättä peiliin katsominen ei aina riitä mutta yhteistyöllä saamme ympäristömme näyttäytymään uudessa, arvokkaassa tilassa, jota kannattaa vaalia. Toisaalta monissa nuorissa pilee potentiaalia. Toiset ovat jopa valistuneempia ja fiksumpia kuin me aikuiset. Asenne- ja ympäristökasvatus täytyy vain saada jokapäiväiseen elämäämme, kaikkien tietoisuuteen. Me aikuiset ja opettajat olemme siinä avainasemassa. Meidän tehtävämme on saada kaikki nuoret kiinnostumaan ympäristön tilasta ja niistä vaihtoehdoista joita meillä on nyt ja tulevaisuudessa.