Länsi-Suomen suuralueen ESR -toimenpideohjelma

Transkriptio

1 ETELÄ-POHJANMAAN TE-keskus Länsi-Suomen suuralueen ESR -toimenpideohjelma Länsi-Suomen alueosion luvut 1, 4, 5 ja 9 - Versio luonnos OHJELMALUONNOSTEN KÄSITTELY - ESR johtoryhmä ESR ohjausryhmälle kommentoitavaksi Luonnos työministeriöön Luonnos työministeriöön Ohjelman hyväksymiskäsittely alkaa Ohjelmaesitys työministeriöön

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. MANNER-SUOMEN ESR -OHJELMAN YLEISKUVAUS ESR-ohjelman valmisteluprosessi YHTEISÖN POLITIIKAT JA SÄÄDÖSPOHJA KAUDEN KOKEMUKSET JA ARVIOINTITULOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA, HAASTEET JA TRENDIT Talouden kehitysnäkymät (valtakunnallinen) Länsi-Suomen ohjelma-alue ja toimintaympäristö Väestökehitys ja ikärakenne Talouskehitys Työmarkkinat ja työelämä Osaaminen ja innovaatiot Yrittäjyys ja yritystoiminta Yhteenveto VAHVUUDET JA HEIKKOUDET Alueen heikkoudet ja vahvuudet, uhat ja mahdollisuudet Länsi-Suomen visio 2015 ja strategiset tavoitteet Ohjelman päätavoitteet KANSALLINEN ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN VIITEKEHYSASIAKIRJA TOIMEENPANON PERUSTEET TOIMINTALINJAT ALUEELLINEN OSIO Länsi-Suomi TOIMINTALINJA 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TOIMINTALINJA 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy TOIMINTALINJA 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen TOIMINTALINJA 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR-toiminnassa Erityisteemat RAHOITUSSUUNNITELMA Länsi-Suomen rahoituskehys HALLINTO JA TOIMEENPANO ESR:n toimeenpanon yhteensovitus- ja ohjausprosessi Tiedottaminen ja julkisuus Toimeenpano ja hallinnointi KOORDINAATIO MUIHIN EU-OHJELMIIN Länsi-Suomen EAKR ohjelma Länsi-Suomen maaseutuohjelmat LIITEOSA

4 4

5 JOHDANTO 1. MANNER-SUOMEN ESR -OHJELMAN YLEISKUVAUS 1.1. ESR-ohjelman valmisteluprosessi Länsi-Suomen alueosion suunnittelu Manner-Suomeen laaditaan yksi ESR -toimenpideohjelma, joka sisältää neljä suuralueosiota. Länsi- Suomen suuralueosio tulee perustumaan alueen toimintaympäristön analyysiin ja siitä johdettuihin kehittämistarpeisiin. Alueosion EU-rahoituksen osuus on noin 63 M. Suuralueosioiden suunnittelun aikataulu on erittäin tiukka. Ensimmäiset ohjelmaluonnokset tulee lähettää työministeriöön jo ja maakunnan yhteistyöryhmien ja maakunnan liittojen hyväksymät versiot ohjelmasta tulee lähettää työministeriöön mennessä. Yksityiskohtainen ohjelman suunnitteluaikataulu on liitteenä (liite 1). TE-keskusten johtajat päättivät kokouksessaan antaa Länsi-Suomen alueellisen ESR - toimenpideohjelmien valmisteluvastuun Etelä-Pohjanmaan TE -keskuksille. Länsi-Suomen NUTS II alueeseen kuuluvat WFA -maakunnat; Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta. Ohjelma on laadittu kumppanuusperiaatteella ottaen huomioon suunnitteluun osallistuvien alueellinen kattavuus ja sukupuolten tasa-arvo. Suunnittelussa on hyödynnetty mahdollisimman tehokkaasti nykyisen ohjelman kokemukset siten, että suunnitteluryhmien ydinjoukon ovat muodostaneet nykyisen ohjelman rahoituksesta vastaavat asiantuntijat. Sosiaalipartnerit ja yksittäisiä toteuttajatahojen edustajia on kutsuttu mukaan ohjelman sisällön täsmentyessä. Johtoryhmä Johtoryhmä organisoi ohjelman suunnittelutyön ja pitää yhteyttä eri alueisiin ja ESR -ministeriöihin. Ryhmä koostuu Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen rakennerahasto- ja maaseutuohjelman asiantuntijoista, ohjausryhmän puheenjohtajasta sekä ESR- ja EAKR -ohjelmien koordinaattoreista. Ohjausryhmä Ohjausryhmä käsittelee ohjelman suunnittelun keskeiset menetelmät ja ohjelmaluonnokset ennen maakunnan yhteistyöryhmien käsittelyä sekä tekee esityksen ohjelman rahoituksen painotuksista. Ohjausryhmässä on edustajat WFA -alueen TE -keskuksista, maakuntien liitoista, Läänin-hallituksen sivistys- sekä sosiaali- ja terveysosastolta. Kokouksiin osallistuu asiantuntijoina ESR -ministeriöiden vastuuhenkilöt ja Länsi-Suomen EAKR -ohjelman koordinaattori (liite 2). Ohjelman sisältöjä haettiin työseminaareissa Ohjelman sisällön suunnittelemiseksi järjestettiin 5 työseminaaria, vuoroin Seinäjoella ja Tampereella. Seminaareissa toimintalinjakohtaiset työryhmät työstivät ohjelman sisältöä ja kuulivat muiden työryhmien kommentteja. Työryhmät muotoilivat tekstejä myös seminaarien välillä. Työseminaareihin kutsuttiin ohjausryhmän jäsenten lisäksi ja ESR hankkeiden valmistelijat, työministeriön toimintalinjavastaavat, maakuntien liittojen edustajat, maakuntien yhteistyöryhmien luottamushenkilöt. 5

6 Toimintaympäristön nykytila, haasteet ja trendit ja SWOT -analyysi Toimintaympäristön analyysi tuotettiin yhdessä Länsi-Suomen EAKR -ohjelman suunnittelutyön yhteydessä. Pirkanmaan TE -keskus terävöitti analyysiä vastaamaan paremmin ESR -rahoituksen tarpeita. Vastuutaho: Länsi-Suomessa, Reijo Kahelin Pirkanmaan liitto ja Juhani Turtiainen Pirkanmaan TEkeskus Ohjelman toimintalinjat ja suunnittelun vastuutahot Toimintalinja 1, Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen. Vastuutaho: Heini Günther Keski-Suomen TE-keskus Toimintalinja 2, Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Vastuutaho: Leena Ahonen Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Toimintalinja 3, Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Vastuutaho: Marko Muotio Länsi-Suomen lääninhallitus, Vaasan alueellinen palveluyksikkö Toimintalinja 4, Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR -toiminnassa. Vastuutaho: Hannele Koivumäki Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Tämän ja EAKR -toimenpideohjelman kaupunkiulottuvuuden suunnittelusta vastasi Reija Linnamaa Tampereen kaupungista. Suunnitteluprosessin avoimuus ja tiedon kulku Ohjelman suunnittelun aikataulu ei salli erityisen laajaa valmistelua ja kaikkien osapuolten perusteellista kuulemista. Suunnittelussa pyritään kuitenkin noudattamaan madollisimman suurta avoimuutta seuraavasti: - Ohjelman sisältö suunnitellaan workshop-työskentelynä, jota on täydennetty toimintalinjatyöryhmien työllä. - Ohjelmaluonnoksia esitellään maakuntien yhteistyöryhmissä keväällä ja syksyllä sekä TEkeskusten neuvottelukunnissa. - Maakuntien liitot käsittelevät alueellisen ESR -ohjelmaesityksen elo-syyskuussa. - Ohjelmaluonnokset ja tausta-aineistot ovat olleet nähtävillä Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen internet ( EU-OHJELMAT JA HANKKEET) sekä Länsi- Suomen Allianssin internetsivuilla ( 6

7 OSA I. TAUSTA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. YHTEISÖN POLITIIKAT JA SÄÄDÖSPOHJA Valtakunnallisessa ohjelmassa. 3. KAUDEN KOKEMUKSET JA ARVIOINTITULOKSET Valtakunnallisessa ohjelmassa. 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA, HAASTEET JA TRENDIT 4.1. Talouden kehitysnäkymät Valtakunnallisessa osiossa Länsi-Suomen ohjelma-alue ja toimintaympäristö Länsi-Suomen alueen toimintaympäristöä on tarkasteltu aluetta-, väestöä-, taloutta-, työmarkkinoitaosaamista ja yrittäjyyttä kuvaavien muuttujien kokonaisuutena. Toimintaympäristöanalyysi perustuu totaalitilastoista sekä ennusteista saatuun tietoon, aihealueita käsittelevään kirjallisuuteen ja julkaisuihin. Lähtökohtana on ollut Länsi-Suomen suuralueen ESR toimenpideohjelmien suunnittelua palveleva toimintaympäristökuvaus, joka noudattelee työministeriön antamia laadintaohjeita. Analyysi pohjautuu seuraavia ilmiöalueita keskeisesti kuvaavien muuttujien tarkasteluun. 1. Suuralue ja väestökehitys suuralueella 2. Talouskehitys 3. Työmarkkinat ja työelämä 4. Osaaminen ja innovaatiot 5. Yrittäjyys ja yritystoiminta Länsi-Suomen suuralueen muodostavat viisi maakuntaa (liite 3, kartta 1). Alueella on 136 kuntaa, jotka on jaettu 27 seutukunnaksi (liite 3, kartta 2). maakunnat ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta, jotka ovat vuodesta 1995 alkaen toimineet yhteistyössä. Koko alueen pinta-ala on neliökilometriä. Eri maakunnat eivät poikkea alueosio tarkastelussa toisistaan väestötiheyden, taajama-asteen ja työpaikkaomavaraisuuden osalta lukuun ottamatta Etelä- Pohjanmaata, jossa taajama-aste oli lähes 10 % alle WFA-alueen keskiarvon. Väestötiheys vaihteli sen sijaan huomattavasti eri alueilla (Liite 4, kuvio 1) Ohjelma-alueen seutukunnista on kansallisessa päätöksenteossa määritelty haasteellisimmiksi alueiksi muut paitsi Tampereen, Vaasan, Pietarsaaren ja Seinäjoen seutukunnat. Erityisen haasteellinen on Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta, jossa Kilpailukyky ja työllisyys - tavoitteenohjelmaa toteutetaan erillisen, tasoltaan Pohjois-Suomen rahoitusta vastaavan rahoituksen turvin.. Tampereen ja Vaasan seutukunnat on Hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä nimennyt Länsi-Suomesta haasteellisimpien alueiden ulkopuolisina suurina kaupunkiseutuina kehitettäviksi alueiksi Väestökehitys ja ikärakenne Länsi-Suomen alueella asui vuoden 2005 lopussa 1,33 miljoonaa henkilöä eli runsas neljännes (25,4 %) koko Suomen asukasluvusta. Naisten osuus väestöstä oli 50,8 % kun vastaava luku koko maassa oli 51,1 %. Vuoden 2005 tilaston mukaan ulkomaalaisia Länsi-Suomen suuralueella asui yhteensä 18449, joista naisten osuus oli 49,4 % ja vastaavat luvut koko maan osalta olivat , josta 7

8 naisten osuus oli 49,3 %. Suuralueen ulkomaalaisten osuus oli koko maan ulkomaalista 16,2 %. Länsi-Suomen alueen ulkomaalaisten osuus väestöstä kasvoi vuosina keskimäärin 1,3 %. Ulkomaalaisten lukumäärä lisääntyi voimakkaimmin Pohjanmaalla, jossa tarkasteluajanjaksolla lisäystä oli keskimäärin 2,1 % vuositasolla. Vähiten ulkomaalaisten määrä kasvoi Etelä- Pohjanmaalla, missä keskimääräinen vuosilisäys oli 0,5 % (liite 4, taulukko 5). Väestön muutoskehitys on erilainen alueen eri maakunnissa. Tarkastelukauden muuttotappioalueita ovat olleet Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa ja vuoteen 2001 saakka myös Pohjanmaa, jossa kehitys kääntyi lievästi nettovoittoiseksi vuonna Pirkanmaa on selvästi nettomuutoltaan suurin ja väestö on kasvanut viimeisten vuosien aikana vuositasolla. Keski-Suomen maakunta on myös ollut nettomuuttovoittoista aluetta koko tarkastelujakson ajalla (liite 4, taulukot 1-3). Väestön kasvuennuste noudattelee maakuntien osalta jo edellä kuvattua kehitystä ja koko suuralueen väestö tulee kasvamaan Pirkanmaan voimakkaan kasvun vetämänä 1,4 % vuoteen 2015 mennessä (liite 4, taulukko 4). Väestön ikärakenne on varsin tasainen eri maakuntien osalta ja Satakunnassa on eniten sekä nuoria että yli 64-vuotiaita (liite 4, taulukko 5). Työikäisen väestön osuus on suurin Pirkanmaalla. Vuoden 2010 ennusteen mukaan tulee ikärakenteenmuutos olemaan voimakkainta Satakunnassa (liite 4, taulukko 7) Talouskehitys Länsi-Suomen talous on kasvanut kaikilla päätoimialoilla tarkasteluajanjaksolla ja voidaan todeta, että muutos osoittaa Länsi-Suomen alueen päätoimialojen liikevaihdon kehityksen olleen vuosina suotuisa. Trendi nousee lievästi poisluettuna Satakunnan teollisuuden selvä negatiivinen liikevaihdonkehitys (liite 4, kuvio 2). Länsi-Suomen suuralue on monipuolisen teollisuuden ja yrittäjyyden aluetta. Kaikki teollisuuden alat ovat edustettuina ja suuralueen eri maakunnat ovat erikoistuneet klustereittain. Alueella on vahva kansainvälinen teollisuus erityisesti Tampereen seudulla, jossa on mm. koneenrakennuksen, prosessiteollisuuden automaation, metsäkoneiden ja nostolavalaitteistojen maailman markkinajohtajayrityksiä. Länsi-Suomen bruttokansantuote asukasta kohti vuonna 2003 oli hieman alle EU:n 25 jäsenmaan keskimääräisen luvun. Kun EU25:n indeksi (pps) oli 100, oli Länsi-Suomen vastaava luku 99,3. Koko Suomen vastaava indeksi oli 112,9. Vuosien asukasta kohti lasketun arvonlisäyksen keskiarvo oli Länsi-Suomessa 99,2 verrattaessa sitä EU25:een. Jos vertailu tehdään EU15:n kanssa, oli Länsi-Suomen keskiarvoindeksi 91,1. (liite 4, taulukot 8-9). Kuntatalous on heikompi kuin koko maassa keskimäärin parametrien (verot, lainakanta, ylijäämä) ja parempi kuin maana keskiarvo tilikauden tuloksen, omavaraisuusasteen ja suhteellisen velkaantuneisuuden osalta (liite 4, kuviot 3-4) Länsi-Suomen alueen elinkeinorakenne on varsin homogeeninen. Alkutuotannon osuus on suurin Etelä-Pohjanmaalla ja jalostus vahvinta Satakunnassa sekä Pirkanmaalla ja palvelut selvästi suurimpina Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa (liite 4, kuvio 5). Alueen työpaikat päätoimilohkoittain noudattavat elinkeinorakenteen mukaista jakoa (liite 4, kuvio 6) Työmarkkinat ja työelämä Kaikki toimialat huomioon ottaen työllisten määrä on Länsi-Suomen alueella kasvanut 3 %:lla ajanjaksolla Työllisten määrä oli vuonna 2005 selvästi suurin palvelusektorilla, jossa oli 8

9 työssä yhteensä henkilöä eli 67,1 % koko työllisestä työvoimasta. Päätoimialalohkoittain tarkasteltuna on palvelu osuus suurin, jossa työllisten määrä oli runsaat henkilöä eli 63,1 % kaikista työllisistä. Työllisten määrä väheni tarkasteluajanjaksolla maataloudessa ja teollisuudessa keskimäärin 8 % ja kasvoi palveluissa runsaat 14 %. Maakuntakohtaiset työllisyysasteet vaihtelevat jonkin verran ja vain Pohjanmaalla on päästy yli 70 % tasolle (liite 4, taulukko 10). Työllisyysasteeseen työllisten määrän nousu vaikutti 1,2 %. Länsi-Suomen alueella voimakkaimmin kasvanut palvelusektorin työllisten määrä lisääntyi tarkasteluajanjaksolla henkilöllä. Eniten työllisten määrä laski maa- ja metsätaloudessa ( henkilöä). Toteutunut työllisyysaste vaihteli tarkastelujaksolla maakunnittain varsin paljon. Alhaisin oli 57 % (Keski-Suomi) ja korkein 68,1 % (Pirkanmaa). Länsi-Suomen suuralueen työllisyysaste oli alimmillaan vuonna 1995 (60,3 %) ja korkeimmillaan vuonna 2005 (66,6 %). vastaavat luvut valtakunnan tasolla olivat 61,1 % ja 68 % (liite 4, kuvio 7). Vaikka työllisyysaste on kohonnut ja erityisesti työllisten määrä on selvästi lisääntynyt tarkasteluajanjaksolla, ei työttömien määrät ole vähentyneet samassa suhteessa. Samoin työttömyysaste on tosin laskenut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien, mutta lasku on hidasta ja tasoltaan vaatimatonta. Työttömyysaste laski Länsi-Suomen suuralueella tarkasteluajanjaksolla enemmän selvästi (7,7 %) kuin koko maassa (7 %). Koko maassa tilanne oli parantunut selvästi enemmän ja vastaava luku oli koko maan osalta 6,2 % (liite 4, kuvio 8). Työttömyysaste on ohjelmaalueella saavuttanut koko maan keskimääräisen tason vuonna Länsi-Suomen alueen työttömyysaste oli vain 0,2 % korkeampi kuin koko maassa. Kesäkuussa 2006 oli Länsi-Suomen suuralueen työttömyysaste 9,7 % ja koko maan työttömyysaste 9,6 %. Maakunnista korkein työttömyysaste oli Keski-Suomessa (12 %) ja alin on ollut Etelä-Pohjanmaalla (6,7 %) ja Pohjanmaalla (6,8 %). Naisten ja miesten osuudet työvoimataseessa ovat muuttuneet tarkastelujaksolla siten, että naisten osuus työttömistä on vähentynyt 3 %. Sen sijaan työllisissä heidän määränsä on nousu 1,4 % (liite 4, kuvio 9). Työttömyyden rakenne on kehittynyt myönteiseen suuntaan viimeisten kahden vuoden aikana ja sekä nuorten että pitkäaikaistyöttömien määrät ovat lähteneet selvään laskuun. Samoin yli 50-vuotiaiden määrä on kehittynyt suotuisaan suuntaan (liite 4, kuvio 10). Länsi-Suomen alueella oli huhtikuussa 2616 ulkomaalaista työtöntä työnhakijaa (liite 4, kuvio 11). Kaupunkiseudut tulevat selkeästi esille työmarkkinoiden toiminnassa. Suuralueiden työmarkkinoiden valtavolyymit keskittyvät keskuskaupunkiseudulle. Työttömyyden ongelma on tällöin haasteellinen jo pelkästään työttömyyden suhteellisen kasautumisen näkökulmasta. Kaupunkiseudun työttömyys on selvästi korkeampi kuin sen ympäristöalueen ja suuralueen vastaavat luvut (liite 4, kuvio 12) Osaaminen ja innovaatiot Maakunnallisten innovaatiorakenteiden ydin muodostuu oppilaitosinfrastruktuurin, koulutuksen ja yritysten tuotekehitystoiminnan pohjalle. TEKESin rahoituksella on suuri merkitys alueellisen osaamisen lisäämisessä ja kehittämisessä. uusi osaamiskeskusohjelma tulee osaltaan määrittämään kehityssuunnat. TEKESIN tutkimus- ja kehittämisrahoituspanostus indikoi hyvin alueen osaamisinfrastruktuuria ja kuvaa alueellisen osaamisintensiteettiä. Länsi-Suomen alueella on TEKES-rahoitus jakautunut - ja hankelukumääräisesti selvästi Pirkanmaan alueelle (liite 4, kuvio 13). Kuviosta 13 käy myös selvästi ilmi, että hankerahoitus on -intensiivistä erityisesti Pirkanmaalla. Muiden alueiden % -osuus hankekokonaisuudesta painottuu tasaisesti hankelukumäärien ja - panosten suhteen. Koko maan TEKESIN tutkimus- ja kehitysrahoituspanoksesta tuli vuonna 2005 Länsi-Suomen alueelle -määräisesti 27,5 % ja hankelukumäärästä 22,2 % (liite 4, kuvio 14). 9

10 TEKESIN rahoituksen kehitys on vuosina ollut nousujohteinen erityisesti Pirkanmaalla. Hankelukumääräisesti on trendi on nouseva Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Muissa maakunnissa on kehitys pysynyt samantasoisena tarkastelujaksolla (liite 4, kuvio 14). Rahoitus per asukas on vuonna 2005 ollut jopa kuusi kertaa suurempi eniten saaneella alueella verrattuna vähiten saaneeseen (liite 4, kuvio 15). Osaamisen toimen keskeinen tarkastelukohde on väestön koulutus. Pirkanmaan ylittää ainoana maakuntana koko maan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa (liite 4, taulukko 11) Yrittäjyys ja yritystoiminta Länsi-Suomen ohjelma-alueella toimii n yritystä, joissa on yhteensä yli puoli miljoonaa työpaikkaa. Yrityskannan muutos on ollut nettomääräinen eli aloittaneita uusia yrityksiä on ollut enemmän kuin lopettaneita (kuvio 16, liite 3). Yritystoiminnan aktiviteettia implikoi hyvin avointen työpaikkojen määrä. Länsi-Suomen alueella työvoiman kysyntä kasvoi erittäin voimakkaasti tarkasteluajanjaksona (liite 4, kuvio 17). Työvoiman kysyntä kasvoi voimakkaimmin Pirkanmaalla, mutta kysynnän muutos on ollut kaikissa Länsi-Suomen alueen maakunnissa erittäin suotuisa ja WFA-alueen avointen työpaikkojen määrän kokonaiskasvu oli peräti yli 51 %:a. Naisten osuus yrittäjistä on Länsi-Suomen suuralueella 2 % korkeampi kuin koko maan vastaavaa lukua. Yrittäjien määrästä naisten osuus on kuitenkin selvästi miehiä pienempi kaikissa suuralueen maakunnissa. Suurin ero on Etelä-Pohjanmaalla vaikka siellä naisten osuus yrittäjistä olikin selkeästi korkeampi kuin muissa maakunnissa. Tasaisin naisten ja miesten välinen ero oli Keski-Suomessa (liite 4, kuvio 18) Yhteenveto Länsi-Suomen suuralue on hyvin lähellä maan keskiarvoa monien keskeisten tarkasteltujen eri ilmialueiden osalta. Väestön tiheys taajama-aste eivät poikkea koko maan luvuista. Väestön tiheys on itse asiassa koko maan keskiarvoa korkeampi. Väestön määrän kehitys on tosin koko maata hitaampaa. Ulkomaalaisväestön osuus on selvästi pienempi kuin koko maassa. Poikkeuksen muodostaa Pohjanmaan maakunta, jossa ulkomaalaisten suhteellinen osuus ylittää maan keskiarvon. Teollisuus- ja palveluliiketoiminta ovat kehittyneet suuralueella nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Rakentamistoiminta ja kaupan ala näyttävät kasvaneen liikevaihdoltaan Länsi- Suomessa koko maata hitaammin. Suuralue on vahvasti teollistunut ja vientiteollisuudella on keskeinen asema jo siitä syystä, että pelkästään Tampereen seudulla on ainakin 15 yritystä jotka ovat maailman markkinajohtajia. Kuntatalous on alijäämäisempi kuin koko maassa. Samoin verotulot ovat alhaisemmat kuin keskimäärin maassa. Tilikauden tulos oli sen sijaan suurempi per asukas kuin koko maassa. Lainaa yhtä kuntalaista kohden oli myös vähemmän kuin maan keskiarvo. Työllisyyden ja työmarkkinoiden toiminta ei poikennut maan keskiarvosta. Länsi-Suomen suuralueen sisällä eri maakunnissa on suuriakin eroja sekä työllisyys- että työttömyysasteessa. Naisten työllisyys on parantunut suhteellisesti miehiä enemmän. Tutkimus- ja kehityspanostukset ovat tärkeä osa Länsi-Suomen suuralueen kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja edelleen kehittämisessä. 10

11 5. VAHVUUDET JA HEIKKOUDET Länsi-Suomen kehittämisstrategian lähtökohtana on alueen nykytila, jota osittain on kuvattu yllä alueanalyysissa. Kuvausta täydentää seuraavassa alueen vahvuuksien ja heikkouksien sekä uhkien ja mahdollisuuksien erittely. Alueen omista lähtökohdista on strategian perustaksi tehty arvio ohjelmakauden kokemuksista ja tuloksista. Suomen kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia muodostaa valtakunnalliset tavoitteet, joihin alueellisella strategialla ja toimenpideohjelmalla vastataan. Kansallisessa strategiassa keskitytään erityisesti yritystoiminnan edistämiseen, tutkimukseen, innovointiin, saavutettavuuteen ja työpaikkojen luomiseen. Länsi-Suomen strategian taustalla on EU:n koheesiostrategia ja Lissabonin strategiassa esitetyt tavoitteet EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden houkuttelevuuden lisäämiseksi, innovaatioiden, yrittäjyyden ja tietoon perustuvan talouden kehittämiseksi sekä uusien parempien työpaikkojen luomiseksi. Alueen strategia ilmenee vahvuuksien ja menestystekijöiden painottamisessa, heikkouksien poistamisessa ja uhkien torjumisessa. Perustana on usko omiin kykyihin, omiin henkisiin ja aineellisiin resursseihin, joita täydentävät EU:n kautta tulevat ja kansalliset lisäpanostukset. Strategian ydin on yritysten ja työpaikkojen lisääminen sekä toimivien yritystoiminnan kilpailuedellytysten parantaminen Alueen heikkoudet ja vahvuudet, uhat ja mahdollisuudet Vahvuudet - Toimiva innovaatio-, tutkimus- ja koulutusjärjestelmä Heikkoudet - Vähäiset julkiset satsaukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan - Vahva klusteroitunut perusteollisuus - Työttömyys - Hyvät liikenteelliset edellytykset - Vahva riippuvuus muutamasta teollisesta suuryrityksestä - Monipuolinen energiatuotanto - Teollisten pk-yritysten vähäisyys - Monipuolinen kulttuuritarjonta ja -perinne - Alueelliset erot väestökehityksessä ja ikärakenteessa - Julkiset palvelujärjestelmät - Rakennetyöttömyys Mahdollisuudet Uhat - Vahvojen kansainvälisten klustereiden - Maaseudun väestön voimakas väheneminen ja kehittäminen väestön ikääntyminen - Tutkimus- ja kehittämistoiminta, uudet - Koulutuksen tarjonnan ja kysynnän epäsuhta innovaatiot - Yrittäjyyden edistäminen - Globaalit ympäristö- ja muut tekijät - Kansainvälistyminen - Kuntatalouden heikkeneminen - Energia-alan vahvistaminen - Asuinympäristön viihtyisyyden heikkeneminen - Työperusteinen maahanmuutto - Kulttuurin kehittäminen ja kulttuuriympäristöjen parantaminen - Koulutusmahdollisuudet 11

12 Länsi-Suomen innovaatio- ja koulutusjärjestelmässä korostuvat eri maakunnissa toimivat yliopistot sekä yliopisto- ja teknologiakeskukset. Niiden tutkimus- ja kehittämistulosten välittäjinä elinkeinoelämään toimii useita erilaisia organisaatioita, joiden määrä on sinänsä vahvuus mutta voi olla myös heikkous, ellei niiden keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa saada koko alueella toimivaksi. Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa tapahtuu runsaasti myös yrityksissä, vaikkakin siinä suhteessa on alueen sisällä maakunnittain vaihtelua. Vahvaa osaamiskulttuuria tukevat toisen asteen ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulut ja toimiva aikuiskoulutusjärjestelmä. Erityisesti metalli- ja teknologiateollisuuden, mekaanisen puunjalostuksen sekä metsä- ja elintarviketeollisuuden klusteroitunut toimintatapa on Länsi-Suomelle tyypillistä. Myös meriklusteri on alueella vahva. Näillä aloilla on myös muutamia vahvoja kansainvälisiä suuryrityksiä, vaikkakin niiden vähäisyys ja liian vahva riippuvuus niistä luo riskejä globalisoituvassa toimintaympäristössä. Monipuolinen energia-alan teollisuus ja energiatuotanto ovat alueen vahvuuksia. Globaalit ympäristö- ja muut tekijät muodostavat energian saatavuudessa oman uhkatekijän. Toisaalta Länsi- Suomessa on osaamista myös vaihtoehtoisessa energiatuotannossa ja alue on potentiaalista bioenergian tuotantoaluetta. Länsi-Suomen aluerakenne perustuu vahvoihin maakuntakeskuksiin ja niitä ympäröiviin maaseutualueisiin, joissa on omat alakeskukset. Yhdyskuntarakenteeltaan alue on liikenteellisesti selkeä maakuntakeskusten muodostaessa logistiset solmukohdat. Yhdyskuntarakenteessa on maaseutualueiden väestön vähetessä myös uhkatekijänä sen muodostuminen hajanaiseksi ja siten palvelutuotannon ongelmat. Alueen liikenteellistä vahvuutta tukevat meriyhteydet ja useat elinkeinoelämän kannalta merkittävät satamat, jotka palvelevat koko Suomea. Kehittyvissä kansainvälisissä lentoyhteyksissä on vielä puutteita. Tietoliikenteen perusyhteydet ovat koko alueella kunnossa, mutta niin julkisia kuin yksityisiäkin panostuksia tarvitaan yhteyksien nopeuden lisäämiseen. Työttömyys on alueella edelleenkin koko maan keskiarvoa korkeampaa ja koko alueen suurimpia heikkouksia. Länsi-Suomessa useissa seutukunnissa työttömyys on luonteeltaan rakenteellista, johon on vaikea pelkästään kehittämistoimin vaikuttaa. Länsi-Suomen menestyminen perustuu mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Yrittäjyyden edistäminen, valmiit vahvuusalat ja verkostomainen kehittämistoiminta yhdessä luovat perustan, jota täydentävät uuteen teknologiaan perustuvat kasvuhakuiset yritykset ja uusien toimialojen, erityisesti palveluyrittäjyys ja hyvinvointialat, työllistävyys. Palvelutuotannossa uusien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto sekä työelämän muiden innovaatioiden edistäminen luovat merkittäviä työllistämismahdollisuuksia. Alueen työttömyyden ollessa korkea ilmenee myös pulaa osaavasta työvoimasta. Tätä korjataan sekä koulutuksen kehittämisellä mm. oppimisympäristöjen osalta että toimimalla aktiivisesti työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Koulutus- ja työvoimapolitiikan tavoitteena on toimia alueen työikäisen väestön määrän turvaajana. Koko Suomessa väestön keskittyminen asutuskeskuksiin lisääntyy. Vaikka Länsi-Suomen kokonaisväestö onkin kasvanut ja ennusteiden mukaan kasvaa myös tulevaisuudessa, on todellisena uhkatekijänä maaseudun väestön väheneminen ja väestön ikääntyminen. Asuinympäristön viihtyisyyden heikkenemisen taustalla ovatkin haja-asutusalueiden vähenevälle väestölle tarjottavien palvelujen väheneminen ja toisaalta kasvukeskuksissa lisääntyvän liikenteen tuomat ongelmat. 12

13 5.2. Länsi-Suomen visio 2015 ja strategiset tavoitteet Länsi-Suomi on vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun kansainvälisesti vetovoimainen alue. Suomen kansallisessa strategiassa alue- ja rakennepolitiikan toteutuksen tärkeimpinä kilpailutekijöinä pidetään osaamista, alueiden erikoistumista ja verkostoitumista, yrittäjyyden edellytyksiä, työmarkkinoiden toimivuutta, liikenne- ja viestintäyhteyksiä, asumista ja ympäristöä sekä kulttuuri-, liikunta-, vapaa-aika- ja nuorisopalveluja. Alueen kilpailutekijänä pidetään myös väestömäärää, koska suuret väestökeskittymät tarjoavat vahvan kysyntäpohjan monipuoliselle elinkeinoelämälle ja muodostavat laajat työmarkkinat. Kansallisen strategian mukaan alueiden kilpailukykyisyys voi pohjautua vahvaan erityisosaamiseen, osaamisen keskittymiseen tuottavasti, alueen saavutettavuuteen, toiminta- ja elinympäristön laatuun ja toimivuuteen sekä sosiaaliseen pääomaan. Erityyppisten yritysten hyvä toimintaympäristö ja osaavan työvoiman hyvä elinympäristö ovat kilpailukyvyn tärkeä ulottuvuus. Länsi-Suomessa nämä kansallisen strategian lähtökohdat on pääosin tunnistettu. Alueen vahvuuksiksi on mielletty mm. toimiva koulutusjärjestelmä, vahva perusteollisuus, hyvät liikenteelliset edellytykset ja monipuolinen energiahuolto. Yritystoiminnan ja tutkimuksen keskeisiä haasteita ovat uusien kasvuyritysten synnyttäminen ja olemassa olevien klustereiden kehittäminen. Länsi-Suomessa haasteeseen vastataan erityisesti jo nykyisellään vahvoissa elintarvikkeen, metalli- ja teknologiateollisuuden, metsän, energian, mekaanisen puunjalostuksen sekä median ja ict:n klustereissa. Näiden kehittäminen edellyttää panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä erityisesti teknologia-alojen koulutusketjujen toimivuuteen. Erilaisten innovaatioiden kaupallistaminen, kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen, palveluliiketoimintaan panostaminen sekä järjestelmien ja ihmisten joustavuuden takaaminen mahdollistavat sekä uusien kasvuyritysten syntymistä että nykyisten yritysklustereiden säilyttämistä. Samaan tähtäävät myös kansainvälisen liiketoiminnan ja alihankintakulttuurin kehittäminen. Menestystä koulutuksesta voidaan Länsi-Suomessa saavuttaa kehittämällä koulutuksen ja työelämävastaavuutta, lisäämällä korkeakoulujen yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, varmistamalla koulutuksen tulevaisuussuuntautuneisuutta ja kasvattamalla ammatillisen koulutuksen vetovoimaa Ohjelman päätavoitteet Kokemukset rakennerahastokaudelta Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelman alueella, joka siis ei täysin vastaa tämän toimenpideohjelman aluetta, on tällä ohjelmakaudella päästy positiivisiin tuloksiin. Vielä 1990-luvun viimeisinä vuosina alueen bruttokansantuote kasvoi selvästi hitaammin kuin koko maassa, mutta vuosina keskimäärin hieman nopeammin. Ohjelma-alueen tuotanto kasvoi vuodesta 1999 vuoteen 2003 saman verran kuin Uudellamaalla eli 12 % koko maan kasvun ollessa yhden prosenttiyksikön alhaisempaa. 13

14 Myös väestökehitys on kuluvalla ohjelmakaudella kääntynyt Länsi-Suomessa positiiviseksi ja muuttotappio muuttovoitoksi. On kuitenkin huomattava, että ohjelma-alueen sisäiset erot ovat tässäkin suhteessa erittäin suuret. Käynnissä olevalla rakennerahastokaudella on Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmassa käynnistynyt vuoden 2004 loppuun mennessä yli hanketta. Yli puolet niistä on kohdentunut yritystoiminnan aktivointiin ja yritysten kehittämiseen. Yritysrahoitus on kohdistettu tuotannolliseen toimintaan, jonka investoinnit ovat parantaneet yritysten kilpailukykyä. Yritystoiminnan tukeen kohdistunut toimintalinja yhden rahoitus on koettu tulokselliseksi. Tätä toimintalinjaa ovat täydentäneet osaamisen ja teknologian kehittämisen hankkeet. Näissä innovatiivisissa hankkeissa on saavutettu vaikuttavuutta yritysten kilpailukyvyssä kohonneen osaamisen sekä verkostojen ja teknologian siirron kautta. Niin ikään kakkostoimintalinjan rahoitus on vaikuttanut liike-elämän tarvitsemien palveluiden tarjontaan ja laatuun sekä samalla näiden palveluyritysten muodostumiseen. Välittäjäorganisaatioiden suuresta määrästä huolimatta korkeakouluilla on ollut vaikeuksia löytää aitoa yrityskytkentää hanketoimintaansa. Sen sijaan ammattikorkeakoulut ovat lisänneet hanketoimintaansa ja ovat keskeisesti mukana ohjelman osaamistavoitteiden toteuttamisessa koko ohjelma-alueella. Infrastruktuuri-, vetovoima- ja ympäristöhankkeet sekä syrjäytymistä torjuvat hankkeet ovat olleet lukumäärältään selvästi vähäisempiä, vaikka vetovoimaisuutta kohottavien hankehakemusten määrä onkin ollut suhteellisen suuri. Infrastruktuurihankkeiden suoraa vaikuttavuutta mm. työpaikkojen tai yritysten syntyyn on vaikea arvioida, koska toteutetut hankkeet ovat pikemminkin mahdollisuuksia luovia ja kansallista palveluiden tuottamisjärjestelmää parantavia. Vaikka ohjelma-alueen yrityskanta ja alueella sijaitsevien toimipaikkojen lukumäärä onkin kasvanut hitaammin kuin koko maassa keskimäärin, on yritysten henkilöstön kasvu ollut lähes samantasoista kuin koko maassa. Uusien työpaikkojen osalta jäätäneen kuluvalla kaudella noin 90 prosenttiin tavoitteesta, joka oli uutta työpaikkaa. Vajausta on syntymässä erityisesti uusien naistyöpaikkojen luomisessa, koska yritystuet ovat perinteisesti kohdistuneet miesvaltaisille teollisuudenaloille.. Kokonaisuudessaan asetettua uusien työpaikkojen tavoitetta on ohjelmakauden aikana arvioitu selvästi ylimitoitetuksi. Säilytettyjen työpaikkojen osalta tavoite 2 -ohjelman arvioidaan toteutuvan selvästi tavoitteita paremmin. Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelman väliarvioinnissa on ohjelman toteutuksesta saadun kokemuksen pohjalta kiinnitetty huomiota tulevan rakennerahastokauden toimintoihin. Arvioinnin mukaan on mm. varmistettava ESR- ja EAKR -rahoituksen toimiva strateginen johdonmukaisuus ja täydentävyys maakuntatasolla. Maakunnallisen hankkeistuksen tulee perustua priorisoituihin ohjelmallisiin kokonaisuuksiin ja niiden tulee kytkeytyä tiiviimmin maakunnan kehittämisstrategiaan. Laaditussa arviossa korostetaan, että alueilla on edelleen tarvetta vahvistaa osaamis- ja innovaatiorakenteitaan sekä tarvelähtöisesti lisätä koulutustarjontaansa. Sen sijaan kansallisten perusinfrastruktuurin ja peruspalvelujen sekä yksilöiden subjektiivisiin oikeuksiin perustuvien menojen rahoitusta tulee jatkossa voida siirtää kansalliseen rahoitukseen. Yritysten toimintaedellytysten edistäminen, uusien yritysten synnyttäminen ja pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ovat jääneet ohjelman toteutustoimissa vaatimattomiksi samalla kun puolestaan on panostettu osaamisen kehittämiseen, tutkimukseen sekä yritysten ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöhön. Etelä-Pohjanmaan aluekehitys on kärsinyt yliopistotasoisen koulutus- ja tutkimusorganisaation puutteesta, jota on ohjelman avulla korjattu rakentamalla EPANET -verkoston kautta koulutuksen tarjontaa ja tutkimusta. Tulokset ovat olleet positiivisia, joten toimintaa tulee jatkaa ja kehittää. 14

15 OSA II. ESR-STRATEGIA 6. KANSALLINEN ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN VIITEKEHYSASIAKIRJA OSA III. MANNER-SUOMEN ESR -TOIMENPIDEOHJELMA 7. TOIMEENPANON PERUSTEET Valtakunnalliset perusteet. 8. TOIMINTALINJAT Valtakunnalliset toimintalinjat. 9. ALUEELLINEN OSIO 9.1. Länsi-Suomi TOIMINTALINJA 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen I Perusteluosa 1. Toimintaympäristön haasteet Suomen elinkeinoelämä elää rakennemuutosta, jossa painopiste on siirtymässä tuotantoyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan tavoitteena verkottunut talous. Työn tuottavuuden ja kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen talouskasvun ja hyvinvoinnin tekijänä on haaste tilanteessa, jossa globalisaatio ja teknologiakehitys vauhdittavat muutoksia työn organisoinnissa ja johtamisen tavoissa ja synnyttävät uusia osaamisvaatimuksia kaikilla aloilla ja työntekijäryhmissä. Väestön ikääntyminen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen tuovat lisähaasteita haasteen työorganisaatioiden osaamisen kehittämiseen. Tuottavuuskehityksen turvaaminen muutostilanteessa edellyttää organisaatioiden kykyä uudistua käyttääkseen, hyödyntääkseen ja synnyttääkseen uusia teknologisia ja muita innovaatioita. Pkyritysten liiketoiminnan ja osaamisen johtamisen haasteet tulevat tulevina vuosina olemaan entistä suurempia. Yritysten menestyminen tulee riippumaan niiden kyvystä ymmärtää ja hyödyntää kasvun, tuottavuuden ja arvonmuodostuksen nopeasti muuttuvia vaatimuksia ja malleja. Tämän kehityksen varmistaminen edellyttää yritysten liiketoiminnan kehittämistavoitteista lähtevää osaamisen turvaamista läpi linjan; ennakoivaa ja suunnitelmallista henkilöstön kehittämistä rekrytointivaiheista lähtien työssä tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen kaikkien henkilöstöryhmien osalta. Lisäksi korostuvat organisaatioiden kyky joustavuuteen ja luovan työotteen tukemiseen sekä kyky hyödyntää erilaisia asiantuntijaverkostoja kehittämisen tukena. Osaamisen systemaattista kehittämistä soveltavien työorganisaatioiden määrä on tutkimusten mukaan Suomessa edelleen varsin pieni. Kynnys omaksua uudenlaisia toimintatapoja on korkea eivätkä tuloksellisetkaan mallit leviä automaattisesti. Vain pienellä osalla yrityksistä on resursseja henkilöstönsä systemaattiseen kehittämiseen ja kouluttamiseen. Varsinkin pk yrityksissä henkilöstön kehittämisen voimavarat ovat niukkoja. Koulutus- ja kehittämistoiminnan kirjo on laaja eivätkä palvelut usein tavoita riittävässä määrin kaikkia yrityksiä. Omaehtoisen ja ennakoivan henkilöstön 15

16 kehittämisen avulla voitaisiin kuitenkin vaikuttaa myös työhyvinvointiin ja tätä kautta työelämän vetovoimaisuuteen varsinkin iäkkäimmän työvoiman keskuudessa. Tutkimusten mukaan suomalaisten pk-yritysten kasvuhalukkuus on myös vähäistä. Tämän johdosta kehittämisohjelman kohteeksi on valittu erityisesti pk-yritysten ja yritysverkostojen kasvuhakuisuuden lisääminen ja kansainvälistymään pyrkivien yritysten osaamisen kehittäminen. Pysyvä yrityksen kilpailuetu edellyttää ennakointitiedon hyödyntämistä yrityksen vision ja toimintastrategian määrittelyssä sekä tämän tulevaisuuteen suuntautuneen näkemyksen pohjalta tehtyjä käytännön pitkäjänteisiä kehittämistoimia koko organisaatiota koskien. Johtamisosaamisen ja osaamisen johtamisen merkitys kasvavat niin yrityskohtaisesti kuin verkostoissa ja kohdistuvat koko arvonmuodostusketjun kokonaisuuden ja prosessien ymmärtämisen. Strategisen johtamisen, verkostojohtamisen sekä kumppanuuksien hallinnan merkitys korostuvat. Globalisaation eteneminen ja yleinen tietoyhteiskuntakehitys tulee asettamaan yrityksille ja niiden henkilöstölle erityisiä osaamishaasteita. Tämä kehitys korostuu ennen kaikkea kasvuyrityksissä ja yritysten verkostoissa (klustereissa). Väestön ikääntyminen ja sen keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin aiheuttaa rakennemuutoksen erityisesti palvelualoille, mutta myös murrosvaiheissa olevien yritysten toiminnan kehittämiseen (alkava yrittäjyys, omistajanvaihdokset jne.). 2. Arvioinneissa saadut kokemukset ja arviointi II Sisältöosa 3. Tavoitteet Toimintalinjan tavoitteena on parantaa organisaatioiden, erityisesti pk-yritysten kykyä hallita nopeaa muutosta ja turvata näin työorganisaation osaaminen muutostilanteissa. Pyrkimyksenä on saada aikaan ennakoinnin hallintaan perustuvaa strategiaosaamista sekä edelleen yrityksissä liiketoiminnan tavoitteista lähtevää ja suunnitelmallista johtamisosaamista yhdistettynä koko henkilöstöä koskevien osaamisvoimavarojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Erityisesti kansainvälisillä markkinoilla haasteeksi ja kilpailukykytekijäksi nousee kohdemarkkinoiden tuntemus, kyky ennakoida tulevia toimintakonsepteja ja kysyntää. Tähtäimenä on rakentaa pysyviä, työorganisaatioissa ja niiden toimintaympäristössä elämään jääviä toimintatapoja henkilöstövoimavarojen ja osaamisen suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Julkisten toimijoiden kehittämisinstrumenttien yhdistämisellä (EU ja kansalliset) pyritään laadukkaiden ja joustavien kehittämispolkujen aikaan saamiseen tavoitteena ohjelmakauden yli ulottuvien pysyvien rakenteiden ja prosessien vakiinnuttaminen kehittämistoiminnassa. Suuralueella edistetään aktiivisesti hyvien mallien levittämistä ja soveltamista käytännön toimintaan. Uusimpien työelämäinnovaatioiden hyödyntämistä kokeillaan paitsi työyhteisöjen kehittämisessä, myös uusien teknologioiden käytössä ja soveltamisessa sekä organisaatioiden kehittämisessä tukemaan työssä jaksamista ja työssä pysymistä, tässä yhteydet mm. valtakunnalliseen ESR - ohjelmaan sekä Tykes -ohjelman menetelmäkehitysprojekteihin. Kehittämistarpeiden tunnistamisessa avainasemassa ovat yrityksiä ja toimipaikkoja lähellä olevat järjestöt ja muut toimijat. Tieto- ja viestintäteknologian innovatiivinen ja tehokas hyödyntäminen tulee korostumaan kilpailutekijänä (tuottavuus) kaikilla toimialoilla ja kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla. Erityisesti liike-elämää palvelevissa ns. KIBS -palveluissa tieto- ja viestintäteknologialla on nähty olevan tärkeä merkitys. Toiminnan tehostumisen lisäksi tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen mahdollistaa 16

17 uusia palvelu-, järjestelmä- ja prosessi-innovaatioita sekä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia eri toimialoilla. Haasteena tulee olemaan myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja tehokas hyödyntäminen esim. luova toimiala. 4. Rahoitettavan toiminnan sisältö Rahan ja toimijoiden määrät huomioiden Länsi-Suomen suuralueohjelma painottaa muutamia valintoja. Kehittämispanokset tullaan suuntaamaan pääsääntöisesti pk-yritysten liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen tasa-arvonäkökulma huomioiden. Tasa-arvoperiaatteen toteuttaminen näkyy mm. erityisryhmille suunnattujen kehittämistoimien muodossa, mm. naisyrittäjyyden tukeminen, ikäjohtamisen edistäminen sekä sellaisten henkilöryhmien kouluttaminen, jotka eivät yleensä ole päässeet osallistumaan koulutukseen. Kehittämisen kohteena on liikkeenjohdollisista strategioista ja tavoitteista lähtevä osaamisen kehittäminen esim. alkava yritystoiminta, kasvuvaiheen yritysten, klustereiden, verkostojen ja globaaleille markkinoille pyrkivien yritysten koko ja henkilökuntaa tai työorganisaatiota. Ennakointitietoa käytetään alueellisten toimialakokonaisuuksien (klusterien) kehittämiseen tarve- ja kysyntälähtöisesti ja työelämää kehitetään proaktiivisesti yritysten muutostarpeiden pohjalta. Oppiminen liitetään osaksi yritysten kehittämis- ja muutostilanteita. Suuralueella etsitään mm. klusterianalyyseihin perustuvia koko aluetta koskevia kehittämisen painopisteitä, joista yhtenä nähdään jo tässä vaiheessa bioenergian ja uusiutuvan energiantuotannon ympärille kehittyvän yritystoiminnan edistäminen. Toimintalinjassa voidaan tukea myös alueen kannalta merkittäviä valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan linkittyviä toimenpiteitä. Suomalaisen yrityspalvelujärjestelmän uudistamistyöhön liittyvä alueellinen kehittäminen voidaan myös sisällyttää tämän toimintalinjan sisältöön Länsi-Suomessa lisäksi pyritään hyvien käytäntöjen levittämiseen (esim. yritysneuvontaosaamisen ja verkostomaisen hautomotoiminnan kehittäminen koko suuralueella). Sisältö: Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistämiseen ja yritysneuvontapalveluihin liittyvä osaamisen kehittäminen; alkavat yritykset, omistajanvaihdokset, hautomotoiminta, esimerkiksi verkostomainen toimintatapa ja erikoistuminen hautomopalveluiden järjestämisessä tai muissa yrityspalveluissa (alueelliset/ suuraluetason verkostot). Uusien yrittäjyyden muotojen vahvistaminen, yrittäjyyden edistäminen mm. rakennemuutosaloilla, esim. palvelualojen tilaaja - tuottajamallien kehittäminen. Palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa toteutettavan yrittäjyyden tukeminen ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen (ammatinharjoittajat, franchise-yrittäjyys, verkostoyrittäjyys, osuuskunnat, sosiaaliset yritykset). Palveluyritysten ja uusien luovien toimialojen ml. kulttuuriyrittäminen liiketoimintaosaamisen ja muun kilpailukyvyn kehittämisen valmennusohjelmat. Mikroyrittäjyyden kasvun ja osaamisen tukeminen. Omistajanvaihdosten tukeminen kehittämispalveluilla. Tavoitteena murroksesta uuteen kasvuun. Pk-yritysten liiketoimintaan ja resursseihin soveltuvien henkilöstökoulutusmallien ja muotojen (yhteisrahoitus), rakentaminen, koulutuksen järjestämisen joustavoittaminen (sisällöt, menetelmät, toteutuspaikat). PK -yritysten henkilöstön, työssä olevan ja rekrytoitavan, osaamistason nostaminen vastaamaan liiketoiminnan nykyisiin ja muuttuviin vaatimuksiin. Henkilöstöosaamisen ja osaamisen johtamisen vahvistaminen pk-yrityksissä ja toimipaikoilla; paremmat valmiudet pysyvään henkilöstön kehittämiseen, neuvonta sekä henkilöstön 17

18 kehittämisen osaajien valmentaminen, palvelumallien rakentaminen henkilöstön kehittämisen tueksi ulottuen hanketoiminnan ulkopuolelle pysyväksi toiminnaksi. Yhteys muihin palveluihin ja toimiin, verkottuminen, hyvien mallien levittäminen ja pysyvien kehittämispolkujen rakentaminen yli alue- ja hallintorajojen. Pk-yritysten ja yritysverkostojen tuottavuuden, kilpailukyvyn kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisen elementtejä: Pk-yritysten liiketoimintaan perustuvien kehittämistarpeiden analysointi yritysanalyysien ja muiden kartoitusten avulla ml. verkostojen ja klustereiden analysointi, ennakointirakenteiden ja ennakointitoiminnan kehittäminen sekä ennakointitiedon hyödyntämismekanismien käyttöönotto. Kehittämis- ja johtamisohjelmat, joissa otetaan huomioon mm. uudet liiketoimintamallit, uudistuvat toimintatavat (esim. verkostot, ikäjohtaminen, monikulttuurisuuden haasteet), tuotteisiin liittyvät palvelut, uudet palvelukonseptit sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen. Innovaatioiden sekä teknologiaan pohjautuvien uusien palvelusovellusten kehittämisosaamisen vahvistaminen. Tieto- ja informaatioteknologioiden sekä muun edistyneen teknologian käyttöönottoa edistetään auttamalla yrityksiä teknologian tuottaman hyödyn oivaltamiseen sekä tuottamalla valmennusta tiedon soveltamiseen ja hyödyntämiseen yritystoiminnan eri osa-alueilla ml. järjestelmien käyttöönoton edellyttämä yritysten henkilöstön asenne- ja muu valmennus. Rekrytointimallien kehittäminen aloilla, joilla on työvoimapulaa. 5. Kohderyhmät mikro- ja pk-yritykset sekä niiden koko henkilöstö yrittäjiksi aikovat ja ammatinharjoittajat oppilaitosten sekä korkeakoulujen opetushenkilöstö ja opiskelijat pk-yritysten johto ja avainhenkilöt julkisen sektorin henkilöstö, yhteisöt ja yhdistykset neuvonta-, yrityspalvelu- ja kehittämisorganisaatioiden henkilöstö suuryritykset verkostoituneena pk-yritysten kanssa III Toimeenpano-osa 6. Rahoituskehykset Indikaattorit 8. Toimintalinjan toimeenpanosta vastaavat organisaatiot Rahoittajina toimivat TE-keskukset ja lääninhallitukset, kunnat sekä yksityiset. Yhteistyökumppaneita ja mahdollisia toteuttajatahoja ovat mm. yritysverkostot ja pk-yrityksiä lähellä olevat yksityiset tai julkiset tahot kuten yrittäjä- tai työmarkkinajärjestöt, yrityskehitysorganisaatiot, TE-keskukset, lääninhallitukset, työvoimatoimistot ja koulutusorganisaatiot. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden kanssa yhdistäen osaamista ja rahoitusinstrumentteja joustavien mallien rakentamiseksi. Ohjelman toteuttaminen perustuu mm. klusterikohtaisiin ennakointiselvityksiin ja sidosryhmäverkostojen kautta tuleviin tarvetietoihin alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. 9. Tukijärjestelmät Valtakunnallisesta ohjelmasta. IV Täydentävyysosa 18

19 10. Lisäarvo kansallisille politiikoille 11. Yhteydet Suomen kansalliseen toimenpideohjelmaan (Lissabonin strategia) Toteuttaa suoraan Suomen kansalliseen toimenpideohjelmaan liittyviä kehittämistavoitteita. Sisältää yhteydet hallituksen strategia-asiakirjaan, yrittäjyyden politiikkaohjelman sekä maaseutuohjelman tavoitteisiin. 19

20 TOIMINTALINJA 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy I Perusteluosa 1. Toimintaympäristön haasteet Noin puolet työttömistä arvioidaan kuuluvan ns. laajaan rakenteelliseen työttömyyteen. Samanaikaisesti ikäluokkien vanhenemisen myötä poistuma työelämästä kasvaa ja työelämään tulevien ikäluokat pienenevät. Ikääntyneiden työttömien osuus kasvaa myös. Työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia koetaan eri tavoin eri toimialoilla ja alueilla, kuitenkin pääsääntöisesti pahenevana ongelmana, paikoin jopa kriittisenä yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle, ongelmia esiintyy jo nyt metalli- ja rakennusalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Nämä seikat huomioiden myös rakenteellisen työttömyyden piiristä tulee saada työvoimaa avoimille työmarkkinoille sekä edistää tämän kohderyhmän ammatillista ja alueellista liikkuvuutta. Ammatillisen segregaation lieventämisellä voidaan joillakin aloilla vähentää työvoiman saatavuusongelmia sekä lisätä työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksia. Vaikka koulutustaso nousee, vailla ammatillista koulutusta olevia on edelleen paljon sekä nuoria että aikuisia. Yksilöllisiä, räätälöityjä, henkilökohtaisia, oikealla tavalla tuettuja ja riittävää ohjausta sisältäviä, työelämän tarpeet huomioivia työvoimakoulutuksen ja tutkinnon suorittamismahdollisuuksia on kehitettävä. Ammatillista koulutusta tulee kehittää niin, että tunnistetaan ja vahvistetaan jo hankittua osaamista, tuetaan uuden oppimista räätälöidyin, yksilöllisin ratkaisuin. Nuorisotyöttömyys on edelleen korkealla, vaikka koulutus- ja yhteiskuntatakuu onkin parantanut tilannetta. Suurin osa työttömistä nuorista tulee koulutuksen nivelvaiheista. Osasyynä on myös ohjaus- ja neuvontajärjestelmän hajanaisuus ja toimimattomuus. Ilman toimenpiteitä nivelvaiheessa nuorisotyöttömyyttä ei voida laskea riittävästi. Myös työpajatoimintaa on edelleen kehitettävä. Väestö keskittyy entistä enemmän maakuntakeskuksiin ja tyypillisiä kaupunkityöttömyyden ongelmia esiintyy myös Länsi-Suomen kaupungeissa. Suurena ryhmänä on yksipuolisen, yleensä teollisen työkokemuksen omaavat ikääntyneet työnhakijat. Ongelmallisia ryhmiä ovat myös vaikeimmat syrjäytymisvaarassa olevien nuoret, huumeiden käyttäjät, sosiaalisista ongelmista kärsivät, perheongelmien kasautuminen sekä maahanmuuttajat, jotka eivät ole integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Maaseudun rakennetyöttömyyden ongelmaa kuvastaa työtilaisuuksien puute ja kulkuvaikeudet. Haasteena ovat myös maaseudun elinvoimaisena pitäminen sekä yhtäläiset mahdollisuudet eri alueilla. Vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille on toteutettu ohjelmakaudella mm. polkuhankkeita, joissa on kehitetty erilaisia malleja työnhakijan tilanteen edistämiseksi kohti työmarkkinoita. Näistä on saatu hyviä kokemuksia ja käytäntöjä. Kohderyhmän osalta on päästävä entistä enemmän vahvaan integraatioon työelämään ja työpaikalle. Tätä vahvaa integraatiota työelämään kohderyhmälle soveltuvaksi kehitetään yhteistyössä työnantajien kanssa myös työyhteisöjä ja niiden vastaanottavuutta tukien. 2. Arvioinneissa saadut kokemukset ja arviointi 20

21 II Sisältöosa 3. Tavoitteet Esr-toimenpiteiden tavoitteena on ennaltaehkäistä ja purkaa rakenteellista työttömyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Työmarkkinoilla on samanaikaisesti rakenteellisen työttömyyden kanssa yhä enemmän ongelmia työvoiman saatavuudessa. Tavoitteena on, että yksilöllisten ratkaisujen kautta myös rakenteellisen työttömyyden piiristä saadaan työvoimaa avoimille työmarkkinoille aloille, joissa avautuu paljon työmahdollisuuksia. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa tulee kehittää samoin kolmannen sektorin toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Myös työorganisaatiot tarvitsevat tukea, että ne pystyvät paremmin vastaanottamaan syvempää ohjausta tarvitsevia työnhakijoita. Työnhakijoitten ja työpaikkojen parempi kohtaanto edellyttää usein sekä ammatillista että myös alueellista liikkuvuutta. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja nuorten työllistyvyyden lisääminen on edelleen yksi keskeistä tavoitteista ja edellyttää osaltaan koulutuksen nivelvaiheisiin panostamista. Tavoite on, että nuorten ikäryhmissä (15 24) kaikki nuoret ovat joko koulutuksessa, työssä tai myönteisessä aktiivitoimenpiteessä nivelvaiheet huomioiden. Nuorella tulee olla alueensa työmarkkinoita vastaavaa osaamista, arjenhallinnan valmiudet ja sosiaaliset valmiudet sekä muut taidot toimia työmarkkinoilla. Työpajatyyppistä toimintaa tulee edelleen kehittää ja laajentaa niiden palvelutarjontaa. Myös aikuisten sijoittumista työpajoihin tuetaan, huomioiden esimerkiksi kaupunkiseutujen työttömyysongelmat, kuten maahanmuuttajat ja vajaakuntoiset. 4. Rahoitettavan toiminnan sisältö Välityömarkkinoiden kehittäminen Rakennetyöttömiin lukeutuvat työttömät työnhakijat tarvitsevat usein erilaisia palvelukokonaisuuksia paluussaan avoimille työmarkkinoille. Työllistymisen edistämiseksi interventiomahdollisuuksia tulee olla erilaisia ja yksilöllisiä (tarvittaessa melko järeitä ja pitkäkestoisia). Alueella tulee olla tarjolla erilaisia tuettuja työ- ja harjoittelupaikkoja, välityömarkkinoita, joihin sekä työvoiman palvelukeskukset että työvoimatoimistot voivat sijoittaa asiakkaitaan. Näiden työpaikkojen löytämiseksi tarvitaan usein työnetsijäpalveluja. Luodaan uusia työ- ja harjoittelumahdollisuuksia välityömarkkinoille. Työttömän työnhakijan sijoittumista ja integroitumista työpaikkaan tuetaan työvalmentajan palveluilla. Välityömarkkinoiden kehittämisessä tulee huomioida mahdollisuudet edelleen sijoittamiseen sekä sen kehittämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kokonaisuudessaan välityömarkkinoiden kehittämisessä tavoitellaan laajaa tulkintaa mm. niin, että välityömarkkinat luovat lisää mahdollisuuksia vaikeasti työllistyville avointen työmarkkinoiden lisäksi ja oheen voi liittyä muita tarvittavia palveluita, kuten koulutusta ja kuntoutustoimenpiteitä. Työpajatoimintaa laajennetaan kaikenikäisille huomioiden erityispalveluja tarvitsevat kohderyhmät. Tulee huolehtia myös siitä, että työnantaja ja koko työyhteisö saa riittävän tuen vastaanottaa tukea tarvitsevia työnhakijoita. Työyhteisöt tarvitsevat eri tavoin räätälöidysti toteutettua yhteistyötä, koordinointia ja valmennusta sekä ohjausta. Uudenlaisten yhteistyömallien, palvelujen ja työllisyyskumppanuuksien hyödyntäminen Poikkihallinnollista yhteistyötä tuetaan siten, että viranomaistyötä täydentäviä palvelukokonaisuuksia on tarjolla myös seuduilla, joilla ei ole työvoiman palvelukeskusta. Kehitetään työllistymistä edistäviä toimintamalleja työllistyvän työ- ja toimintakyvyn tasapainoon saattamiseksi suhteessa 21