Ensimmäiset yt-neuvottelut kiville

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ensimmäiset yt-neuvottelut kiville"

Transkriptio

1 R a u t a t i e v i r k a m i e s n : o 6 Ensimmäiset yt-neuvottelut kiville s. 4 Kuva: Seppo Juselius Ihmisiä johdetaan omalla persoonalla s. 6

2 YMPÄRISTÖMERKKI tässä numerossa Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) Taloussihteeri Eeva Pohjolainen Puh. (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimistosihteeri Sini Mero Puh. (09) Toimisto avoinna arkisin klo Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM Valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu Alpo Pietarila Puh GSM RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 7 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) Fax (09) Lehden osoiteasiat Sini Mero Puh. (09) Taitto ja kuvankäsittely Painotalo Auranen Oy ISSN Painosmäärä 2300 kpl Painopaikka Painotalo Auranen Oy 4 Ensimmäiset yt-neuvottelut karahtivat kiville VR:n muutosohjelmaan liittyvät ytneuvottelut ovat alkaneet. RVL:n puheenjohtajan vaatimus muutosohjelman läpiviemisestä pehmein keinoin on kaikunut kuuroille korville: - Myynnin ja markkinoinnin yt-menettelyn ollessa vielä alkuvaiheessa työnantaja teki päätöksen väliaikaisesta organisaatiosta, kirjoittaa Tarja Turtiainen. Osalle henkilöstöä ilmoitettiin perjantaina 25.9., ettei maanantaina enää tarvitse tulla työpaikalle: - Vaikka ketään ei ole lomautettu eikä irtisanottu, ei tämä kotiin komennus ole mikään pehmeä keino. 6 Ihmisiä johdetaan omalla persoonalla Tekniikan tohtori Antti Simolan mielestä ihmisten johtamisessa yksi perusasia on, että esimiehen pitäisi haluta olla esimies: - Ellei esimies toimi johtajana, johtajana toimii joku, jolle se ei kuulu. Simolalla on yli 20 vuo- den kokemus työskentelystä johtajana ja hän on 2005 valmistunutta väitöskirjaansa varten tutkinut turvallisuuden johtamista esimiestyönä. Simola tietää, että turvallisuuden johtamisen konkreettiset keinot vaikuttavat moneen muuhunkin asiaan. Hän peräänkuuluttaa esimiestoiminnassa ns. vanhanaikaisia hyveitä, kuten rehellisyyttä, vastuullisuutta, huolenpitoa ja arvostusta: Ihmisiä johdetaan omalla persoonalla. Jos et ole sinut itsesi kanssa, johtamisessa tulee vaikeuksia. 10 Mikä sinusta tulee isona? Huhtikuu toi tullessaan RVL:n luottamusmiesjoukkoon uusia aktiiveja: Juha Kuukkanen toimii junaliikennöinnin varaluottamusmiehenä Pohjois-Suomessa ja Matti Nuolikoski Länsi-Suomessa. Molemmat aloittivat liikenneohjaajakoulutuksensa vuonna Juha toimii kauko- ja alueohjaajana Oulussa ja Matti liikenneohjaajana Seinäjoella. Matti toivoisi tulevansa isona entistä pätevämmäksi liikenneohjaajaksi ja Juha toivoo pääsevänsä aluksi päätoimiseksi alueohjaajaksi. Matin mielestä liitolla on tärkeä rooli valvoa jäsenten etuja, kun pörssiajattelu on raaistanut työmaailmaa. Juha pitää ay-toiminnan haasteina työnantajan koventunutta linjaa, talouselämän kehitystä ja mahdollista liikenteenohjauksen eriyttämistä. 14 Osastot kehittävät toimintaa Joensuun, Kouvolan ja Pieksämäen osastojen johtokunnat kokoontuivat aloittamaan TSL:n Hannu Oikarisen luotsaamaa osastojen toiminnan kehittämiskoulutusta. Koulutukseen osallistuvat kaikki RVL:n yhdeksän osastoa ja koulutuspäiviä on yhteensä kolme. Niiden välillä johtokunnat tekevät kirjalli- MILJÖMÄRKT Painotuote

3 sia kehittämistehtäviä. Koulutuksen yleistavoitteena on kehittää osastojen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan uusia menetelmiä ja sisällöllisiä painopisteitä tavoitteiden toteuttamiseksi. 24 RVL:n jäsenedut ja palvelut Sivuilta voit lukea, mitä etuja, neuvoja ja apua jäsen saa kuuluessaan RVL:n osastoon ja Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassaan (IRKA). Ammattiliitot neuvottelevat ja sopivat työehtosopimuksista työnantajajärjestöjen kanssa ja valvovat, että niitä työpaikoilla noudatetaan. Edunvalvonta-asioissa jäseniä auttavat luottamusmiehet, liiton osastojen toimihenkilöt sekä liiton toimiston työntekijät henkilökohtaisesti ja yksilöllisesti. Työturvallisuus- ja terveysasioissa jäsenten käytettävissä on työsuojeluorganisaatio. Virallisena yt-neuvottelijana liittotasolla toimii liiton valtakunnallinen pääluottamusmies. Ellei oman ammattiryhmäkohtaisen luottamusmiehen kautta jokin työsuhteeseen liittyvä ongelma ratkea, on käytettävissä alueellinen pääluottamusmies. Hannu Liimatta ja Reino Turunen Joensuusta. Kulkunappi pöydälle ja kotiin VR Cargon myynti- ja markkinointihenkilöstöä koskevat yt-neuvottelut alkoivat 9.9. ja päättyvät viimeistään VR tiedotti henkilöstölleen 25.9., että Logistiikkadivisioonan myynnin ja markkinoinnin organisaatio on vahvistettu, mutta yt-neuvottelut jatkuvat sekä lopullisesta organisaatiosta että henkilöiden tilanteesta. Tiedotteessa kerrottiin myös, että nykyisestä 35:sta myynti- ja markkinointitehtävässä työskentelevästä henkilöstö 22 jatkaa organisaatiossa ja loput 13 henkilöä vapautuvat nykyisistä tehtävistään eikä heillä ole työvelvoitetta. VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro kirjoitti VR:n sisäisessä blogissaan: - Nämä (yt-)neuvottelut ovat muutosohjelman ikävä puoli, ja tiedostamme hyvin, että henkilöstö on huolissaan. Hän jatkoi: - Ensimmäisenä uudelleenjärjestely on aloitettu VR Cargon myynnissä ja markkinoinnissa. Aikataulu on ollut kiireinen, koska neuvottelut asiakkaiden kanssa on saatava käyntiin nopeasti. Emme halua, että epäselvä tilanne johtaisi asiakasmenetyksiin. Jatkossa voimme edetä rauhallisemmin. - Kuten olen sanonut monesti ennenkin, olemme luvanneet hoitaa yt-menettelyt vastuullisesti ja tukea työnhaussa niitä, joiden tehtävät loppuvat. Edellisen lehtemme (27.8.) haastattelussa Aro piti hyvin tärkeänä sitä, että kummallakin puolella pöytää pyritään oikeasti yhteistyöhön: - Olen itse tähän sitoutunut, enkä tule sanelemaan asioita. Työnantajan käyttämät pehmeät keinot konkretisoituivat perjantaina myös niille RVL:n jäsenille, jotka joutuivat jättämään työnsä välittömästi: kulkunappi ja työkännykkä pöydälle ja kotiin nauttimaan palkkaa. RVL ei tällaista toimintaa hyväksy. Tämän valossa näyttää siltä, että yt-neuvottelut ovat vain muodollisuus jo tehdyille päätöksille ja ratkaisuja kuitenkin sanellaan. VR ei halua, että epäselvä tilanne johtaisi asiakasmenetyksiin. Miten tässä auttaa se, että 13 työntekijää joutui lopettamaan työnsä heti? Miten hoidetaan heidän keskenjääneet asiakassuhteensa? Miten on varmistettu työhön jäävien työvalmius ja osaaminen? Mitä tämä ratkaisu kertoo työnantajasta muille VR:n työntekijöille, asiakkaille ja henkilöille, joita VR on työnantajana kiinnostanut? Ei auta sanoa, että tämä ratkaisu oli poikkeuksellinen ja koskee vain pientä joukkoa ihmisiä. Yksikin on liikaa. Lakien/asetusten noudattaminen sekä työntekijöiden inhimillinen kohtelu on vähintä, mitä organisaation muutostilanteessa voi edellyttää. Epäselvän tilanteen taitamaton hoito voi joka tapauksessa aiheuttaa asiakasmenetyksiä. Päätoimittaja 3

4 Puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Ensimmäiset yt-neuvottelut karahtivat kiville VR:n muutosohjelma on alkanut konkretisoitua. On saatu selville, minkälaisia hankkeita ja kehittämistoimenpiteitä eri sektoreilla käynnistetään. Kun listan lukee läpi, voi todeta, ettei yksikään kivi jää kääntämättä. Muutosohjelman läpikäymisen jälkeen VR on eri firma kuin tänään. Kumpi on parempi, jää nähtäväksi. Muutosohjelman esittelyn yhteydessä on kerrottu, että divisioonat ja tukipalveluyksiköt kutsuvat yt- ja muut tarvittavat neuvottelut koolle heti sen jälkeen, kun muutosohjelman projektit ja henkilöstövaikutukset ovat riittävästi konkretisoituneet alkusyksystä. Muutosohjelmaan sisältyvistä hankkeista ja muutoksista käydään neuvottelut divisioona-tasolla. Tarpeen mukaan käsittely voidaan siirtää erillisellä päätöksellä yksikkötason menettelyyn. Puheet ovat nyt konkretisoituneet yt-kutsuiksi. Näistä ensimmäinen koskee myynnin ja markkinoinnin järjestelyjä, toinen Contact Center -projektia, asiakaspalveluorgani- saatiota ja asiantuntijatehtävien järjestelyjä. Kolmas saapunut kutsu koskee tukipalveluja. Edellisessä lehdessä vaadin jo otsikossa, että muutosohjelma on vietävä läpi pehmein keinoin. Kuuroille korville kaikuu puheeni. Myynnin ja markkinoinnin yt-menettelyn ollessa vielä alkuvaiheessa työnantaja teki päätöksen väliaikaisesta organisaatiosta. Tämä tarkoitti myös sitä, että osalle henkilöstöä ilmoitettiin perjantaina 25. päivänä, ettei maanantaina enää tarvitse tulla työpaikalle. Samalla otettiin kulkunappi ja kännykkä pois. Jopa henkilötiedot poistettiin Verstaan henkilöhakemistosta. Vaikka ketään ei ole lomautettu eikä irtisanottu, ei tämä kotiin komennus ole mikään pehmeä keino. Ao. henkilöille lähetetyssä kutsukirjeessä oli varattu keskusteluaika. Ilmoitus oli ao. henkilöille järkytys, vaikka työsuhde onkin voimassa ja palkka maksetaan kotiin. RVL ei ole hyväksynyt väliaikaista organisaatiota eikä tietenkään ko. menettelyä henkilöiden osalta. Pidän menettelyä täysin käsittämättömänä. Miksi ihmisille piti antaa tällainen shokki? Miksi piti toimia siten, että työmotivaatio ja sitoutuneisuus varmasti laskevat? Missä on se kuuluisa tunneäly? Ja ennen kaikkea, miksi ei voitu käydä vain kolme kuukautta kestäviä yt-neuvotteluja loppuun ja tehdä päätöksiä vasta sitten? Muutosohjelman tilanne näyttää RVL:stä katsottuna siltä, että heti ensimmäiset yt-neuvottelut karahtivat pahasti kiville. Kyseessä ei ole pelkkä pohjakosketus. Tämä ei kaiken kaikkiaan luo uskottavuutta muutosohjelmaan. Kun sana ei mene perille, eikä ole lupa lyödä, niin muista vaihtoehdoista jää jäljelle tällä kertaa juridisen puolen selvittäminen. 4

5 VR:lle muutospooli tukemaan työnhaussa Lähde: VR-konserni VR-konserniin perustetaan muutospooli. Sen tavoitteena on hallita muutosohjelman henkilöstövaikutuksia. Pooli tukee irtisanomisuhan alla olevia henkilöitä työllistymään joko konsernin sisälle tai sen ulkopuolelle. Työntekijät siirtyvät muutospooliin vaiheittain sitä mukaa, kun ytneuvottelut saadaan päätökseen. Yksikön sisäiset siirrot selvitetään jo neuvottelujen aikana. Pooliin liittyy mahdollisuus ottaa irtisanoutumispaketti. Paketin euromäärä pienenee asteittain. Pelisäännöt lokakuun aikana Irtisanoutumispaketin suuruus ja poolin toimintatapa täsmentyvät lokakuun aikana. Sen jälkeen poolin säännöistä tiedotetaan Verstaalla. Muutospoolissa työskentelee kolme kokopäiväistä henkilöä. Poolin vetäjä Anna-Maria Vanhanen tulee kunnossapidon henkilöstöpäällikön tehtävistä. Aino Mannio työskentelee rekrytointikoor- dinaattorina. Koulutuskoordinaattorina aloittaa Esa Laukkanen VR Koulutuskeskuksesta. Poolin henkilöstö tekee yhteistyötä työnhakuvalmentajien, koulutusorganisaatioiden, työvoimatoimistojen ja VR Eläkesäätiön kanssa. Parhaillaan etsitään toimitiloja eri puolilta Suomea. Poolin toimintaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen yhteisessä seurantatyöryhmässä. Aluksi muutospooliin tulevan henkilön työkokemus ja osaaminen kartoitetaan. Sen jälkeen jokaiselle tehdään henkilökohtainen toimintasuunnitelma. Tavoitteena on, että työpäivät käytetään mahdollisimman tehokkaasti uusien tehtävien etsimiseen. Myös esimiehet saavat tukea muutostilanteisiin. Muutospooli ja irtisanoutumispaketti lyhyesti Muutospooliin siirtyvät ne työntekijät, joiden työt todetaan loppuneiksi taloudellisin ja tuotannollisin perustein yt-menettelyssä Pooli kuuluu henkilöstöyksikköön ja toimii henkilöstöjohtajan alaisuudessa. Poolin toimintaa seuraa työnantajan ja työntekijöiden edustajista koostuva ryhmä. Muutospooliin siirtyneellä työntekijällä on kolme kuukautta lisäaikaa etsiä uusi työ. Jos työtä ei löydy, henkilö irtisanotaan, mutta muutospoolin palvelut jatkuvat vielä koko irtisanomisajan. Jos muutospoolin piiriin kuuluva henkilö irtisanoutuu itse, hän saa irtisanoutumispaketin. Irtisanoutumispaketin suuruus on työntekijän irtisanomisajan palkka ja erillinen korvaus. Paketin voi ottaa vastaan heti yt-neuvottelujen jälkeen, kun henkilö saa tiedon töiden loppumisesta. Paketti on tarjolla muutospoolissakin vielä kolme kuukautta, tosin sen suuruus pienenee asteittain. Pooli on määräaikainen, ja sen toiminta lakkaa vuonna

6 Vanhanaikaiset hyveet kunniaan Ihmisiä johdetaan omalla persoonalla Minkälaista johtamista tarvitaan organisaation muutostilanteessa? Mikä tekee esimiehestä hyvän ihmisten johtajan? Teksti ja kuvat: Soile Olmari Tekniikan tohtori Antti Simolan mielestä yksi perusasia on, että esimiehen pitäisi haluta olla esimies, koska se on ammatti: - Esimies ei ole ylempi eikä alempi kuin kukaan muu. - Ellei esimies toimi johtajana, johtajana toimii joku, jolle se ei kuulu. Esimies on tavallaan ohjaaja ja huolenpitäjä. Millä asiantuntemuksella tekniikan tohtori puhuu ihmisten johtamisesta? Antti Simola on itse työskennellyt johtajana yli 20 vuotta ja tutkinut vuonna 2005 valmistunutta väitöskirjaansa varten turvallisuuden johtamista esimiestyönä. Tutkimus tehtiin Simolan silloisella työpaikalla Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaalla, jossa hän on toiminut tehdaspalvelun päällikkönä ja kehityspäällikkönä. Tehtaan palveluksessa on noin työntekijää. Entä mitä tekemistä turvallisuuden johtamisella on ihmisten johtamisen kanssa? Simolan tutkimus osoitti kiistatta, että järjestelmällisellä ja kokonais- valtaisella turvallisuuden johtamisella voidaan edistää paitsi työturvallisuutta myös muuta johtamistoimintaa ja jopa yrityksen menestymistä. Esimiehen oltava tosissaan - Työpaikan yhteistyö parani merkittävästi ja vaikeitakin asioita opittiin ratkomaan yhdessä sen lisäksi, että saimme kolmessa vuodessa työtapaturmien taajuuden lähes puolittumaan. Simola tietää, että turvallisuuden johtamisen konkreettiset keinot vaikuttavat moneen muuhunkin asiaan. - Esimiehen rooli on hyvin keskeinen. Se on monessa yrityksessä hiukan hukassa ja turvallisuusjohtamisessa se kirkastuu. Simola perustelee em. väitettään kolmella periaatteella: - Työntekijät eivät yleensä vastusta, kun kehitetään työturvallisuutta. - Turvallisuuden johtamisessa toiminnan perälauta tulee juridiikasta. Esimiehen pitää tietää, mitä tehdä, ettei tietämättään joudu laiminlyönneistään oikeudelliseen vastuuseen. Kolmantena hän mainitsee moraalin ja etiikan: - Väitän, että yhtään hyvää esimiestä ei synny, ellei hänellä ole toiminnassaan mukana moraalinen puoli. Porukan pitää kokea, että esimies on tosissaan mukana. Sitoutuminen edellyttää oppimista Simola peräänkuuluttaa esimiestoiminnassa ns. vanhanaikaisia hyveitä: rehellisyyttä, vastuullisuutta, huolenpitoa, arvostusta, sanojen ja tekojen välistä johdonmukaisuutta ja halua selvittää vaikeat kysymykset. Periaatteessa yksinkertaista, mutta mikä tekee ihmisten johtamisesta kuitenkin haasteellista? - Ihmisiä johdetaan omalla persoonalla. Jos et ole sinut itsesi kanssa, johtamisessa tulee vaikeuksia. Tämä on se ydin. Hyvä johtaminen edellyttää sitoutumista: - Ensin on oltava rehellinen itselleen, mikä on todella vaikeata. On mietittävä, mistä sitoutumisessa on kysymys. Ei voi sitoutua, jos ei osaa eikä ymmärrä. Simola korostaa maltin merkitystä: - Pitää olla malttia odottaa, 6

7 että oppii asioita. Mestariksi nousu vaatii kolmen kovan koon tien kulkemista: tarvitaan kärsivällisyyttä, kurinalaisuutta ja keskittymiskykyä. Hänen mielestään nyky-yhteiskunnassa ollaan nopeatempoisia ja lyhytjänteisiä eikä ymmärretä, että oppiminen on hidasta. Oppimiseen ei anneta aikaa. - Korostan tekemisen tärkeyttä kaikissa asioissa ja uskon tekemisen kautta oppimiseen. Puhutaan, että turvallisuus on tekoja. Se pitäisi näyttää joka päivä. - Johtajuus näytetään omalla tekemisellä mm. käymällä työpaikoilla ja keskustelemalla työntekijöiden kanssa kasvokkain. Antti Simola toimi vuosina VR:n Hyvinkään konepajalla tuotantoinsinöörinä ja tekee yhteistyötä VR:n kanssa myös nykyisissä johtavan asiantuntijan tehtävissään työturvallisuusalan asiantuntijayrityksessä. Minkälaista ihmisten johtamista tarvitaan VR:llä nykyisenkaltaisessa muutostilanteessa? - Ydinkysymys on, miten esimies saa luottamuksen omassa porukassaan? - Yritysstrategian muuttuessa pitää esimiehet kouluttaa tosi hyvin, koska he ovat viestinviejiä. Heidän on ensin ymmärrettävä, mistä muutoksessa on kysymys, Simola sanoo. Antti Simola toimii johtavana asiantuntijana 3T Ratkaisut Oy:ssä, jossa suunnitellaan ja toteutetaan johdon ja esimiesten turvallisuusvalmennusta sekä asiakasyritysten turvallisuuden kehityshankkeita. Simola on myös toukokuussa 2009 julkaistun Työturvallisuuden ja -terveyden johtaminen -oppi-/käsikirjan yksi kirjoittajista. Oppimisen positiivinen kierre Simola on kuvannut esimiehen oppimista työturvallisuuden ja -terveyden johtamisen omaksumisessa. Seuraavalla sivulla esitettyä kuvausta voidaan soveltaa laajemminkin johtamiseen. 7

8 SITOUTUMINEN Osoita sitoutumisesi havainnollisesti omalla esimerkilläsi. Puhu asian puolesta ja ole aktiivinen kehittäjä. Puutu heti työympäristön vaaroihin, riskinottoon ja sääntöjen rikkomiseen. Puutu heti epäasialliseen käytökseen ja muihin työyhteisöongelmiin. Puutu heti terveyttä vaarantavaan työkuormitukseen. Reagoi nopeasti kehitysehdotuksiin. Anna positiivista palautetta hyvistä ja turvallisista työsuorituksista. NÄYTÄ, ETTÄ OLET TOSISSASI. YMMÄRTÄMINEN Esimiehen toiminnan merkitys ihmisten turvallisuuden, terveyden ja työkyvyn kannalta Turvallisuusasenteiden ja käyttäytymisen yhteys Ihmisten havahduttaminen omat pinttyneet tottumukset Oman organisaatiokulttuurin näkeminen voimanlähteenä organisaation vahvuudet Työntekoa tukevan johtamisen merkityksen sisäistäminen Oman moraalisen ja juridisen vastuun sekä oikeusturvan sisäistäminen KAIKKI EI OLE SITÄ, MILTÄ NÄYTTÄÄ. OSAAMINEN Turvallisuusosaaminen on osa ammattitaitoa. Yhteistyötä oppii vain tekemällä yhdessä. Kehitä omaa ongelmanratkaisukykyäsi. Kuuntele ja ole oikeudenmukainen. Kehitä itseäsi alaistesi valmentajana. Varmista, että alaisesi tietävät ja osaavat oikeat (turvalliset) työtavat. Turvallisuuskommunikoinnin kehittymisen kautta muukin vuorovaikutus paranee. Hyödynnä työsuojelun ja terveydenhuollon ammattilaisia. TURVALLISUUS ON TEKEMISTÄ. 8

9 Esimiehen on näytettävä, että hän on tosissaan. Sitoutuminen, osaaminen ja ymmärtäminen ruokkivat positiivisella tavalla toisiaan. Kysymys on myös arvoista: - Jotta yritys menestyy, tarvitaan rahaa, juridiikkaa ja arvoja; menestyminen ei ole vain järjen asia. - Jos joudun turvallisuusasioissa perustelemaan kaiken pelkästään rahana jollekin johtajalle, olen jo epäonnistunut. Myös emotionaalinen puoli pitää hallita johtamisessa. - Kaikkein pahinta on, jos esimies jostain syystä tulee kyyniseksi. Sellainen henkilö pitää vaihtaa ehdottomasti pois esimiehen tehtävistä, koska kyynisyys vaikuttaa työn tekemiseen, Simola sanoo. Esimies tarvitsee jämäkkyyttä Simolan mielestä onnistumisen lähtökohtana ovat työ ja työjärjestelyt: - Kun työt sujuvat, ihmiset ovat yleensä tyytyväisiä. Sujuva työ on usein myös turvallinen. - Kun on kysymys ihmisistä, eteen tulee kaikenlaisia tilanteita: tarvitaan ongelmien käsittelyä, uusien työntekijöiden kouluttamista, resurssien miettimistä ja tehokkuuden kehittämistä. - Esimies ei ole taikuri eikä terapeutti. Hän on yksi ihminen työyhteisössä. Hyvä johtaja voidaan ajaa ulos jostain porukasta, kun kemiat eivät kohtaa. Jossain muussa porukassa hän voi olla hyvä. Esimies tarvitsee myös jämäkkyyttä: - Esimiehen sitoutumista testataan jatkuvasti pienissä arjen tilanteissa, joissa jämäkkyys joutuu usein koetukselle. Valta on työväline Simola pitää itsestään selvänä asiana, että esimiehellä on valtaa; se on työväline. - Työturvallisuuden johtamisessa korostan juridista valtaa ja vastuuta, jota työnantajakaan ei voi viedä pois. - Esimiehen johtajuuden mitta on se toiminta, mikä on parasta kulloisessakin tilanteessa. Kaikkea ei voi ohjeistaa. Huonot esimiehet eivät ole kenenkään etu, he työllistävät myös luottamusmiehiä. - Asioiden oikein tekemiseen on koulutettava, annettava eväitä, tukimateriaalia jne. Käskemällä ei onnistu. Turvallisuuspuolella korostetaan mm. esimiesten työpaikoilla pitämien turvallisuustuokioiden merkitystä. Antti Simola vertaa turvallisuusjohtamista muutosjohtamiseen lainaamalla erään työntekijän kommenttia. - Onhan se melkoinen johtaja, joka saa vanhan jääräpäänkin toimimaan uudella tavalla. Antti Simolan mukaan johtajuuden mitta on se toiminta, mikä on parasta kulloisessakin tilanteessa. Organisaation muutostilanteessa ydinkysymys on, miten esimies saa luottamuksen omassa porukassaan. 9

10 Mikä sinusta tulee isona? Toivottavasti entistä pätevämpi liikenneohjaaja Huhtikuu toi tullessaan RVL:n luottamusmiesjoukkoon uusia aktiiveja: Juha Kuukkanen toimii junaliikennöinnin varaluottamusmiehenä Pohjois-Suomessa ja Matti Nuolikoski Länsi-Suomessa. Teksti ja kuva: Soile Olmari Sekä Juha että Matti aloittivat liikenneohjaajakoulutuksensa Juha toimii kauko- ja alueohjaajana Oulun liikenteenohjauskeskuksessa ja Matti liikenneohjaajana Seinäjoella. Aiemmin kokin töitä seitsemisen vuotta sekä kemian ja metallialan töitä nelisen vuotta tehneen Juhan vaimo huomasi VR:n ilmoituksen paikallisessa lehdessä. - Työ vaikutti mielenkiintoiselta ja VR:llä oli maine varmana työnantajana. Matti työskenteli aiemmin ammattikorkeakouluopiskelun ohessa kodinkonemyyjänä ja järjestyksenvalvojana: - Silloin oppi jakamaan vuorokauden tunnit tarkkaan. Matti huomasi itse sanomalehdessä ilmoituksen, jossa haettiin liikenneohjaajia Seinäjoelle. - Työnkuvasta ei ollut ennakkoon paljon tietoa, mutta VR:n mai- ne hyvänä työpaikkana vaikutti paljon päätökseen pyrkiä tänne töihin. Vaihteleva työ ja hyvä ilmapiiri Nyt useamman vuoden työkokemuksen jälkeen molemmat kehuvat työkavereitaan: - Parasta on ilman muuta työtoverit. Kai psykologiset testit jättävät jäljelle samankaltaista ainesta, Matti toteaa. Juha pitää työtään itsenäisenä ja haasteellisena ja kehuu ilmapiiriä työpaikalla hyväksi: - Uudempi ja vanhempi kaarti tulee keskenään hyvin toimeen. - Työ on vaihtelevaa. Vaikka joka päivä on samat junat kulussa, niin jostain kumman syystä joka päivä on kuitenkin erilainen, Matti sanoo. Parannettavaakin löytyy. Matin mielestä lähinnä tiedonkulussa vaikka toteaakin kolmivuorotyön aiheuttavan sille omat vaikeutensa: - On haastavaa saada tieto aina kaikille. - Nykypäivänä tietoa ja ohjeita tulee kokoajan monesta eri lähteestä. Välillä tilanteita tulee kuitenkin yllätyksenä, joten tässä olisi tehostamisen paikka. Juha puolestaan toivoisi sääntöjä laativalle osapuolelle lisää ymmärrystä liikenteenhoidosta: - Pitäisi muistaa, että jokainen muutos on jo riski sinänsä. Kysymykseen mikä sinusta tulee isona Matti vastaa: - Toivottavasti entistä pätevämpi liikenneohjaaja, jos mahdollista. Juha toivoo pääsevänsä aluksi päätoimiseksi alueohjaajaksi: - Katsotaan sen jälkeen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ei jäi sanomatta Juha ja Matti toimivat myös osastojensa johtokuntien varajäseninä. Mikä sai heidät mukaan RVL:n toimintaan? - Oikeasti kai sellainen halu saada tietää asioista hieman enemmän ja 10

11 Ay-toiminnan ykkösasiana Matti Nuolikoski (vas.) pitää lyhyellä ja vähän pidemmälläkin aikavälillä edelleen työntekijöiden etujen ajamista. Juha Kuukkasen mielestä ay-toiminnan haasteena on työnantajan koventunut linja, talouselämän kehitys ja mahdollinen liikenteenohjauksen eriyttäminen. ehkä hieman myös vaikuttaa niihin, Matti vastaa. Juhan mielestä muiltakaan ei voi vaatia omien etujen valvomista, ellei itse ole siitä kiinnostunut: - Varaluottamusmieheksi pyydettiin ja ei jäi siinä kohtaa sanomatta. Matti on Länsi-Suomen alueen junaliikennöinnin luottamusmiehen Jorma Koirasen vara: - Toimin Jorman korvina ja silminä Seinäjoella ja sijaisena lomien aikana. - Olemme tehneet tutustumis-/ esittäytymismatkoja laajalla alueellamme. Aina pitää myös hieman kouluttautua. Timo Häyrynen on junaliikennöinnin luottamusmies Pohjois- Suomen alueella. Juha toimii hänen varanaan: - Varsinaiset luottamusmiestehtävät ovat olleet aika vähäisiä isyyslomastani johtuen. - Ennen lomia ehdin kuitenkin tehdä tutustumiskäynnit oman alueen paikkoihin Timon ja aluepääluottamusmiehen kanssa. Matin mielestä liitolla on tärkeä rooli valvoa jäsenten etuja, kun pörssiyhtiöajattelu on raaistanut työmaailmaa ja tuloksia tuijotetaan osavuosittain. - Tämä johtaa jatkuvaan muutokseen ja sitä kautta epävarmuuteen työntekijöiden keskuudessa. Liitto voi yrittää hieman hillitä pelkät euronkuvat silmissä tehtyä saneerausta. Lastenhoitoa ja fyysisiä harrasteita Juhan perheeseen kuuluvat vaimo, viisivuotias poika ja kolmisen kuukautta vanha tytär. Matti asustelee avoliitossa ja perheen täydentää seitsemänvuotias aikuistumaton terrieri. Juha harrastaa moottoripyöräilyä, uintia ja kalastusta: - Talvella ajellaan kelkalla ja istutaan pilkillä. Matti mainitsee harrastuksistaan amerikkalaisen jalkapallon. - Kun olen saanut kropan melkein kuntoon, on hyvä taas aloittaa tosissaan pelaaminen. Ensi kesänä olisi tarkoitus pelata koko kausi. 11

12 Liittosihteeri Edunvalvontaa Viimeksi tällä palstalla kerroin VR Cargon asiakaspalvelupisteiden lomautuksista ja säästötavoitteista. Lomautukset ovat nyt realisoituneet noin 30 jäseneemme. Kuten monet arvelivatkin etukäteen, ei työnantaja pystynyt lomauttamaan kaikkia aikomiaan ja osa on kutsuttu takaisin töihin kesken lomautuksen. Tulouttamattomia maksuja lienee kertynyt jo aikamoinen summa lomautusten johdosta. Eli säästetään vaikka se maksaisi kuinka paljon? VR Cargon tilanne ei ole kuitenkaan kehittynyt parempaan suuntaan, vaikka maailman talous on jo alkanut näyttää toipumisen merkkejä. Esimerkiksi puu- ja metsäteollisuuden rakennemuutos lienee pysyvää sorttia ja yritysten on sopeuduttava kuljetettavan vähentymiseen. VR:n uuden johdon myötä on aloitettu suuret organisaatiomuutokset ja toiminnan tehostamiset, jotka vaikuttavat kaikkiin työntekijöihin koko konsernissa. Tämä nk. muutosohjelma on tarkoitus viedä läpi vuoden 2011 loppuun mennessä ja sen halutaan tuovan noin 100 M parannuksen konsernin kannattavuuteen. Yt-neuvottelut ovat alkaneet VR Cargolla myynnin ja markkinoinnin uudelleen järjestelyillä. Tarkoituksena on yhdistää kumipyörä- ja rautateiden myynnin ja markkinoinnin organisaatiot. Neuvotteluajan päätyttyä selviää, montaako RVL:n jäsentä järjestelyt koskevat ja mitkä ovat heidän mahdollisuutensa työllistyä. Tätä kirjoittaessa tuli tieto nk. muutospoolin perustamisen päätöksistä. Tällainen pooli tulee todennäköisesti helpottamaan uuden työn saamista. Myynnin ja markkinoinnin lisäksi alkavat VR Cargon asiakaspalveluorganisaatiota ja perustettavaa Contact Centeriä, asiakaspalvelukeskusorganisaatiota sekä asiantuntijaorganisaatiota koskevat ytneuvottelut. Mahdollisia henkilöstövaikutuksia tarkastellaan neuvotteluissa, jotka kestävät saakka ellei sitä ennen päästä sopimukseen. Kuinka moni työntekijä jää ilman töitä näissä organisaatiomuutoksissa, selviää neuvotteluiden edetessä. Edellä kuvattujen lisäksi on alkamassa yt-neuvottelut myös konsernin tukitoiminnoissa (talous-, henkilöstö- ja yleishallinto). Työnantaja arvioi työpaikkojen vähentyvän noin 200 henkilöllä vuoden 2011 loppuun mennessä, mutta tarkempi määrä selvinnee neuvottelujen aikana. Tällöin kartoitetaan mm. eläkkeelle siirtymisten vaikutukset sopeutuksessa. Näin olemme järkyttävästi saaneet huomata VR:n uuden tavan toimia. Vaikka puheista ja kirjoituksista on voinut ymmärtää, että pehmeät keinot käytetään ennen kuin aletaan irtisanoa työntekijöitä, on totuus hieman toisenlainen. Pitkän työuran VR:n palveluksessa oleville ihmisille on ilmoitettu ilman ennakkovaroitusta, että puhelin ja kulkunappi pöydälle, eikä työvelvoitetta enää ole. Vaikka varsinaista irtisanomista ei tapahtunut, on tällainen tapa toimia vähintäänkin taitamatonta. En ymmärrä työnantajan kiirettä näissä asioissa. Ehkäpä VR Cargon johdon olisi syytä harrastaa itsekritiikkiä ja miettiä, miten olisi voinut kehittää liiketoimintaansa pitemmällä ajanjaksolla, ettei tämmöisiin äkkiratkaisuihin olisi jouduttu. Laman piikkiin ei voi kaikkea laittaa. 12

13 Luottamuksella Kun on pakko, niin minkäs sille voi Teksti: Hannu-Pekka Mäkelä, Pohjois-Suomen aluepääluottamusmies Viime numerossa oli jo perusteellisesti esillä VR Cargon kesän ja syksyn lomautukset ja niiden seuraukset. Kukaan ei ole voinut olla tietämätön siitä, mitä tapahtuu kun jokapäiväisestä rahdituksesta, laskutuksesta, neuvonnasta ja ties mistä asiakaspalvelusta vastaava työpiste lopettaa tekemisensä tuosta vain. Ja naapurinkin työpisteestä on puolet pois. Tilanne olisi helppo korjata, jos kyse olisi vain tiedon puutteesta. Vaikeaksi asia muuttuu, kun seurauksilla ja niistä kertomisella ei tunnu olevan mitään merkitystä. Ei haittaa eikä vaikuta, kun on pakko säästää: ensin heti 20 miljoonaa, sitten pysyvästi 100 miljoonaa. Eivätkä numerot siihenkään lopu. Totta on, ettei mikään yritys voi pyöriä jatkuvasti tappiolla. Joskus joudutaan tekemään rankkojakin ratkaisuja, kun työ loppuu tai oleellisesti vähenee. Mutta se, milloin tilanne on tämä, onkin jo toinen juttu. Tiedottaminen on ollut kevään ja kesän aikana runsasta työnantajankin puolelta. Hyvin on tullut selväksi, kuinka tavarankuljetukset ovat pudonneet viime vuodesta. Henkilöliikenteessäkin kasvu on taittunut ja pientä laskua löytyy, kun verrataan kaikkien aikojen ennätysvuoteen Lukuja sinänsä ei sovi epäillä, mutta niistä tehtyjä johtopäätöksiä kyllä, kun kyseessä oli kansainvälinen rahoituskriisi ja sitä seurannut lama. Laman eräs piirre on ollut jo noin vuoden ajan, ettei kukaan ole osannut ennustaa - ainakaan julkisuudessa, miten asiat kehittyvät. Lähes kaikilla aloilla väännettiin hanat kiinni ja otettiin aikalisä. Nyt kuitenkin, ainakin tuntemallani alueella Pohjois-Suomessa, ollaan palaamassa ns. normaaliaikaan. Teollisuuden lomautuksia on peruttu. Tilauksia alkaa taas tulla ja kuljetuksia, joista osa on jopa ennätystasolla. Aivan uusikin hanke, Talvivaara, on alkanut. Yleinen väittämä on myös, että muutos on rakenteellinen, pysyvä, ja ettei paluuta vanhaan enää ole. Mistä ihmeestä kukaan sen voi tietää? Tai sen, mitä se tulee meillä vaikuttamaan? Tai varsinkaan sitä, millä aikataululla nämä muutokset tapahtuvat? Joitakin tehtaita on suljettu ja se on lopullista. Mutta toisiin paikkoihin myös investoidaan. Joissakin tapauksissa tämä teollisuuden keskittäminen voi myös lisätä kuljetuksia. Nyt on vain valittu strategia, jossa kaikki kielteiset uutiset esitetään varmoina ja myönteiset joko epävarmoina tai sitten niitä ei huomioida ollenkaan. Tämä perinteinen metsäteollisuuden edustajien oma kieli tuntuu leviävän laajemmallekin. Kuitenkin mahdollisuuksia on paljon. Esimerkkinä mainitsen Kolarin suunnan kaivoshankkeet, jotka toteutuessaan nostaisivat koko VR:n kuljetusmäärät uudelle tasolle. Aiheellinen kysymys onkin, kenelle nämä mahdollisuudet halutaan antaa. Mitä kuljetetaan kiskoilla, mitä taas kumipyörillä? Kenen toimesta? Mikään ei tapahdu sattumalta. Taustalla on jonkun/joidenkin tahto viedä asioita tiettyyn suuntaan. Harmi vain, että toisen tahto tuppaa olemaan toisen pakko. 13

14 Osastot kehittävät toimintaansa Joensuun, Kouvolan ja Pieksämäen osastojen johtokunnat kokoontuivat Pieksämäelle elokuun lopulla aloittamaan TSL:n Hannu Oikarisen luotsaamaa osastojen toiminnan kehittämiskoulutusta. Teksti ja kuvat: Soile Olmari Koulutuspäiviä on loppuvuoden 2009 ja alkuvuoden 2010 aikana yhteensä kolme. Niiden välillä johtokunnat tekevät kirjallisia kehittämistehtäviä. Koulutukseen osallistuvat kaikki RVL:n yhdeksän osastoa. Koulutuksen yleistavoitteena on kehittää osastojen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan uusia menetelmiä ja sisällöllisiä painopisteitä tavoitteiden toteuttamiseksi. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Hannu Oikarinen uskoo, että ihminen tietää enemmän kuin oivaltaa tietävänsä: - Tarkoituksena ei ole uusien totuuksien etsiminen, vaan ennemminkin vanhojen tuore oivaltaminen. - Tavoitteena on löytää entistä raikkaampia ratkaisuja tai menetelmiä tehdä asioita paremmin. Ihmisen kyky kehittää omia taitojaan läpi elämän mahdollistuu parhaiten avoimessa vuorovaikutuksessa muiden samaa tavoittelevien kanssa. - Erilaisten ihmisten välisten luottavaisten ja anteliaitten, välittävien ja rohkeiden keskustelujen kautta avautuu uusia oivalluksia. Tähän liitettynä viisaus sekä usko omiin mahdollisuuksiin, toteutuu parempi tekeminen, Oikarinen sanoo. Vahvuutena jäsenistön ammattitaito Ensimmäisen koulutuspäivän aikana osallistujat pohtivat RVL:n vahvuustekijöitä sekä VR:ää ja liittoa yhteistyökumppaneina. Liiton vahvuuksiksi listattiin mm. pitkän historian myötä tulleet käytännöt, kevyt organisaatio, jäsenistön ammattitaito ja ammattiylpeys, järjestäytymisaste, aktiiviset toimijat, hyvä taloustilanne sekä toimiminen strategisesti keskeisellä toimialalla. VR ja RVL tarvitsevat toisiaan esimerkiksi työehtosopimusten tekemisessä, työrauhan takaamisessa sekä toimialapalvelujen tuottamisessa ja hoitamisessa. Yhteinen tavoite on palvella laadukkaasti VR:n asiakkaita. Perustehtävän ja tulevaisuuden pohdintaa Osallistujat saivat tehtäväkseen miettiä myös ammattiosaston perustehtävää 2000-luvulla, toimin- Pieksämäen osaston puheenjohtaja Harri Lindblom toivoo johtokunnan sitoutuvan koulutuksen myötä entistä vahvemmin osaston toimintaan: - Odotan myös toimintavinkkejä, miten pystymme vastaamaan edunvalvonnan haasteisiin. Uuden luottamusmiesorganisaation myötä on entistä tärkeämmäksi tullut se, etteivät luottamusmiehet loittone osaston yhteydestä. 14

15 nan visiota ja ammattiosaston lähiajan painopisteitä. Perustehtävinä pidetään edelleen jäsenten edunvalvontaa sekä tessin sisällön että paikallisten asioiden näkökulmasta. Jäsenten kuulemisessa on tärkeätä huomioida paikallisellakin tasolla eri ikä- ja ammattiryhmät. Perustehtäviä ovat myös tiedotus, työviihtyvyyden turvaaminen, yhteisten tilaisuuksien järjestäminen ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta huolehtiminen. Osastoista tulisi myös luoda myönteinen ja innostava imago. Jäsenten voimat tulisi koota entistä parempaan yhteistoimintaan. Osastojen visioina, tavoitetiloina vuonna 2013 listattiin mm. se, että jäsenet kokevat osaston omakseen, uusia toimihenkilöitä on saatu mukaan ja toiminta heijastaa jäsenten odotuksia. Tässä yhteydessä keskusteltiin myös osastojen yhteistyön muodoista ja siitä, tarvitaanko kaikkia osastoja itsenäisinä yhdistyksinä vai sulautuuko useampi osasto yhteen. Pajatsoa ei tyhjennetty, vaan keskustelu aiheesta jatkuu. Olennaista on miettiä, miten jäsenistön etuja parhaiten hoidetaan. Sisäiset vahvuudet ja heikkoudet Ensimmäinen koulutusjakso päättyi pohdintaan siitä, minkälaisin Koulutuksen vetäjänä toimii Hannu Oikarinen Työväen Sivistysliitto TSL:stä. Koulutuskokonaisuus on todettu toimivaksi SAK:n paikallisjärjestötasolla ja koulutuksen vaikutuksia on tutkittu Joensuun yliopistossa. Anne Mömmö ja Erja Vainio pohtivat osastotoimintaa Kouvolan näkökulmasta. resurssein ammattiosastot tehtäviään hoitavat. Vahvuuksina pidettiin mm. toimijoiden erilaisia persoonia, osaamista, toimivaa liittoa, hyvin hoidettua taloutta, toimijoiden oikeaa asennetta ja kokemusta, järjestäytymisastetta ja luottamusmiesverkostoa. Heikkouksina mainittiin vuorotyöstä aiheutuvat ajankäytön ongelmat, toimijoiden henkilökohtainen kuormittuminen, välimatkat, ammattiryhmien väliset jännitteet, uusiutumisen hitaus ja kokemuksen mahdollisesti mukanaan tuoma jäykkyys. Itä-Suomen johtokunnat kokoontuvat seuraavan kerran marraskuussa. Oulun, Seinäjoen ja Tampereen osastot aloittavat koulutuksensa lokakuun lopulla sekä Helsinki, Pääkonttori ja Turku marraskuun alkupuolella. 15

16 Itä-Suomen osastoilla koulutuspäivä Jäsenkyselyn tulosten käsittely etenee RVL:n Itä-Suomen osastojen johtokunnat kokoontuivat elokuun lopulla Pieksämäelle perinteiseen koulutuspäiväänsä. He pohtivat mm. viime keväänä toteutetun jäsenkyselyn tulosten syitä ja seurauksia. Pohdinnassa keskityttiin eniten kritiikkiä saaneeseen viiteen kysymykseen. Vastauksia on tarkasteltu sukupuolittain, osastoittain ja järjestökokemuksen perusteella. Kysymykset olivat: 1) Ajaako liitto mielestäsi oikeita asioita? 2) Mielipiteesi liiton neuvottelemasta työehtosopimuksesta. 3) Mielipiteesi liiton tarjoamasta virkistystoiminnasta. 4) Jäsenyyden tuoma hyöty suhteessa jäsenmaksuun. 5) Liiton arvostus jäsenistön keskuudessa. Teksti ja kuvat: Soile Olmari Osastojen johtokuntien tehtävänä on pohtia niitä tekijöitä, joissa osasto/liitto on onnistunut hyvin ja niitä, joissa sillä on kehitettävää. Ennen kaikkea halutaan löytää kehittämistoimenpiteitä. Pieksämäellä nousi esiin mm. tiedottamisen merkitys: Johtokuntien jäsenten toivotaan oikaisevan jäsenistön keskuudessa olevia vääriä käsityksiä. Lehden ja tiedotustilaisuuksien lisäksi asioista on tiedotettava henkilökohtaisella tasolla. Kouvolan osaston puheenjohtaja Juha Lahtinen ohjeisti RVL:n jäsenkyselyyn liittyvän ryhmätyön tekoon. Katriina Kouvolainen Pieksämäeltä ja Sinikka Rantonen Joensuusta. Keskustelussa todettiin, että osastojen ja liiton raja on voinut hä- 16

17 märtyä ja että liitto kyllä ajaa oikeita asioita, mutta jäsenet eivät tiedä niistä tarpeeksi. Jäsenetujen ja työehtosopimusneuvottelujen tulosten tiedottamista on tehostettava ja työehtosopimuksista on saatava pois tulkinnanvaraisuudet. Kiitostakin annettiin mm. liiton toimihenkilöiden vierailuista osastoissa. Erityisesti pieksämäkeläiset arvelivat uuden valtakunnallisen pääluottamusmiehen jäsenten töitä kohtaan osoittaman kiinnostuksen lisänneen liiton arvostusta jäsenistön keskuudessa. Myös liiton lehteä kiitettiin. Koulutuspäivänä jäsenkyselytulosten arviointi saatiin hyvään alkuun ja johtokunnat jatkavat aiheen käsittelyä liittovaltuutettujen kanssa omissa tapaamisissaan. RHK:n hankkeita Osallistujat kuulivat myös Ratahallintokeskuksen hankkeista, joita selvitti RHK:n liikenteen aluepäällikkönä Itä-Suomessa toimiva Raija Karkkonen. RHK:n perustehtävä on vastata Suomen rataverkosta ja valvoa rautatieliikenteen sujumista. RHK vastaa rautatieliikenteen matkustajainformaatiosta, liikenteenohjauksesta, ratakapasiteetista ja rataverkon markkinoinnista. Karkkonen kertoi mm. liikenneja viestintäministeriön virastouudistuksesta: Vuoden 2010 alussa aloittavat toimintansa Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto. RHK sulautetaan Liikennevirastoon ja Rautatievirasto Liikenteen turvallisuusvirastoon. Virastouudistuksen rinnalla on vireillä mm. valtionhallinnon tuottavuusohjelma, aluehallintohanke ALKU, virastojen alueellistamishanke sekä valtion liikelaitosten aseman selvittäminen. RHK:n hankkeita ovat mm. turvalaitejärjestelmien vanhentumiseen liittyvä hanke, kulunvalvonnan (JKV) ratalaitteiden rakentamisen hanke sekä rataverkon kehittämis- ja perusparannushankkeita. Liikenteenohjauksen tulevaisuutta pohdittiin liikenteenohjauksen keskittämisen ja organisoitumisen näkökulmista. Henkilöliikenteen hankkeita VR:n Kouvolan kaukoliikennealueen myyntipalvelupäällikkö Arja Kuosmanen kertoi VR Henkilöliikenteen tilanteesta ja hankkeista, kuten Preludista ja Sinfoniasta. Sinfonia on eri hankkeita koordinoiva henkilöliikenteen myynnin ja asiakkuuksien hallinnan -kehittämisohjelma. Tärkeimpinä hanketavoitteina hän mainitsi joustohinnoittelun ja tehokkaampien myyntikanavien kehittämisen, asiakashallinnan parantamisen sekä tosiaikaisen tietoliikenteen kehittämisen junissa. Vuonna 2011 käyttöön otettavan joustohinnoittelun yksityiskohtia ei ole vielä päätetty: - Ensi vuonna joustoa kokeillaan ja henkilökunta koulutetaan 2010 lopulla. Kuosmanen esitteli myös lipunmyyntiasemien ja eri lipunmyyntikanavien myynti- ja matkatilastoja sekä erityisesti Itä-Suomen asemien myynnin kehittymistä. Myyntipalvelupäällikkö Arja Kuosmanen selvitti VR Henkilöliikenteen hankkeiden etenemistä. Uusia myyntiautomaatteja koekäytetään Helsingissä ja Pasilassa marraskuussa 2009 ja noin 130 uutta automaattia on käytössä alkuvuodesta Automaatteja tulee myös kylmille asemille 33 kpl. Henkilökunta koulutetaan käyttöönoton yhteydessä. Vuoden 2011 alussa käytössä olevien uusien myyntijärjestelmien myötä lipunmyyntityön luonne on muuttumassa. - Myynnille tulee täyden palvelun konsulttitoimiston rooli. Myyntitapahtumat harvenevat ja asiakkaat asioivat pidempään, Kuosmanen arveli. Koulutuspäivän päätteeksi RVL:n järjestösihteeri Soile Olmari kertoi mm. VR:n uudistushankkeisiin liittyvästä yhteistoimintamenettelystä, VR Cargon lomautustilanteesta, liiton jäsenkyselyn hyödyntämisestä ja liiton uuden luottamusmiesorganisaation alkutaipaleesta. 17

18 VRU:n tukitansseja ideoivat ja järjestelivät myös VRU:n toiminnassa aktiivisesti mukana olevat RVL:läiset Lea Tossavainen (vas.), Päivi Karjalainen, Harri Lindblom, Raili Nykänen ja Pirkko Haapsaari. Harri kantoi järjestelytoimikunnan puheenjohtajana päävastuun tanssijärjestelyistä. Kuvasta puuttuvat Pieksämäen liikunta-alueen seuraavaksi sihteeriksi lupautunut Anne Pylkkänen ja Aimo Nykänen. Mikä tanssien tuli se tanssien meni VR Urheilun Pieksämäen alueen Tuki ry:n 60-vuotinen toiminta saateltiin päätökseen Johanna Pakosen ja Omenapuu-orkesterin tahdittamina Wanhoilla Weturitalleilla Pieksämäellä 4.9. Lähteet: Pieksämäen Lehti ja Päivi Karjalainen Kuvat: Päivi Karjalainen Pieksämäen Wanhojen Weturitallien 1800-luvun lopulla rakennettu miljöö tarjoaa viihdetapahtumille tavallisuudesta poikkeavan ympäristön aivan Pieksämäen keskustassa. Tansseihin oli vapaa pääsy kaikilla entisillä ja nykyisillä VR:läisillä aveceineen. Kutsun oli kuullut nelisensataa tanssijaa. 18

19 VRU ja sen alaorganisaatiot ovat tarjonneet VR:n henkilökunnalle liikuntamahdollisuuksia yli 60 vuoden ajan. Sotien jälkeen varoja kerättiin sotainvalideille, orpolapsille ja omaisuutensa sodassa menettäneille järjestämällä esimerkiksi hiihtotapahtumia. Myös tanssilavatoiminta Pieksämäellä alkoi sodanjälkeisen suuren rahatarpeen kattamiseksi, kun VRU:n sen aikaiset toimijat rakensivat konepajan viereen tanssilavan. Tansseja järjestettiin jopa viisi kertaa viikossa. VRU liikuttaa edelleen VRU:n Pieksämäen alueen Tuki-Säätiö perustettiin 1949 tanssituottojen hallinnoimista varten ja se toimi 60 vuotta VRU:n Pieksämäen alueen kanssa kiinteässä yhteistyössä. Toimihenkilötkin olivat yleensä samat. Tanssituottojen lisäksi tuloja kerättiin mm. 80- ja 90-luvuilla järjestetyillä, tv:stä tutuilla Resiinaralleilla. Keräämillään varoilla Tuki-Säätiö on hankkinut VRU:n Pieksämäen alueen käyttöön mm. pelipaitoja, kuntosalivälineitä ja maksanut muitakin liikunta- ja tapahtumakustannuksia. Vaikka Tuki-Säätiön toiminta päättyi, VRU liikuttaa edelleen. VRU:n Pieksämäen alueeseen kuuluu jokainen alueen VR:n työntekijä ja eläkeläinen ilman liittymistä tai jäsenmaksua. Sen järjestämään muuhun kuin kilpailutoimintaan saavat osallistua myös perheenjäsenet. VRU:n edellinen, ikinuori toiminnanjohtaja Arvo Rita löysi tanssipaikalla esillä olleista vanhoista kilpailunumeroista numeron 33. Apo osallistui Partaharjussa järjestettyyn VRU:n retkivetäjien koulutukseen. Retkivetäjät ehtivät osallistua myös tansseihin. Pieksämäelle oli tapahtumapäivänä järjestetty lisäksi VRU:n neuvottelupäivät. Paikalla oli myös VRU:n nykyinen toiminnanjohtaja Jyrki Inkinen. Pieksämäen liikunta-alueen puheenjohtaja Kari Myllymäki ja alueen sihteeri Pirkko Haapsaari esittelivät matkalaukkua, joka sisältää vanhoja kilpailunumeroita ym. esillä ollutta vanhaa materiaalia. 19

20 Riihimäen Rautatienpuisto Idyllinen keidas kaupungin sydämessä Riihimäen aseman lähellä oleva Rautatienpuisto on osa sekä kaupungin että Suomen rautateiden historiaa. Teksti ja kuvat: Tapani Rautio Lähteet: Kalevi Penttilä: Riihimäen historia, Riihimäen kaupunginkirjaston lehtileikkeet Helsingin ja Hämeenlinnan välistä 108 km pituista rataosuutta alettiin rakentaa 1850-luvun lopulla. Hausjärven eteläosaan syntyi asema nimeltään Riihimäki. Radanrakentajille valmistettiin asuinparakit Voudinmäelle eli nykyiseen Rautatienpuistoon. Anton Wilhelm Öller (synt Kokkolassa, kuoli 1901 Riihimäellä) oli Riihimäen ensimmäinen asemapäällikkö. Hänen mukaansa on nimetty myös veturitalleilta kirkolle puiston läpi kulkeva Öllerinkatu. Asemapäällikkö Öller oli kylän kuningas ja monitoimimies, sillä hän kunnosti innokkaana puutarhurina vetisen rämeen asemaalueeksi. Pian purot, kaarisillat, huvimajat, lammikot suihkulähteineen sekä puuistutukset muodostivat viih- Öllerinkatu 3 Asemapäällikkö Öllerin asunto oli 1858 rakennetussa ratainsinöörin talossa. Rautatieliikenteen alkaessa 1862 talossa oli myös lennätin, lipputoimisto ja asematilaa. Ulkorakennuksessa oli ulkovessa, navetta, puuliiteri ja sauna. VR hankki asemapäällikön työsuhdelehmälle talviheinät. Sota-aikana ulkorakennukseen oli varastoitu saksalaisten sotilaiden muonaa. Nykyisin Riihimäen kaupunginmuseona toimiva rakennus on kunnostettu. 20

21 Öllerinkatu 9 Ensimmäinen rautatieläisten koulu valmistui Öllerinkatu 9:ään rautatieylihallituksen toimesta Rakennus toimi rautatiesairaalana Riihimäen Rautatieläisten Soittokunta piti taloa musiikkitilana vuodesta 1971 alkaen ja osti talon 1990-luvulla. Öllerinkatu 7 Toinen koulu rakennettiin 1908 arkkitehti August Granfeltin hyväksymien piirustusten mukaan edellisen viereen. Koulutoiminnan päätyttyä Öllerinkatu 7:ssä 1931, rakennus toimi VR:n lepohuoneena se kunnostettiin Riihimäen kaupungin vanhusten päivätoimintakeskukseksi. tyisän miljöön. Lisäksi hän huolehti mm. hyvistä tavoista, hampaiden poistosta ja koulujen perustamisesta luvulla Rautatienpuiston rakennukset siirtyivät VR:ltä Rakennushallitukselle ja yksityisomistukseen. Se takasi asuntojen kunnostuksen ja useimmat talot ovatkin arvokkaana kulttuurihistoriallisena suojelukohteena ja silmien ilona muistona menneiltä ajoilta. Lapsuusmuistoja Rautatienpuistosta Synnyin Riihimäellä 1959 ja asuin lapsuuteni ja nuoruuteni Rautatienpuistossa mm. Maantie 10:ssä ja Öllerinkatu 7:ssä (lepohuonerakennuksen yhteydessä) 24 vuoden ajan. Kaikki asunnot olivat VR:n työsuhdeasuntoja ja lisäksi alueella oli muutamia Paloheimo Oy:n konttoreita. 21

22 Puistoalueella rautatieläisperheitten lapset seurasivat usein vanhempiensa ammatteja. Monet pikkupojat haaveilivat veturinkuljettajan työstä, kun höyryveturit 1960-luvulla olivat ihailun kohteina. Monesta myös tuli veturinkuljettaja. Itse päädyin junasuorittajaksi, kun seurasin seitsemänvuotiaana asemalla junanlähettäjien toimintaa. He kävivät laiturilla punainen lakki päässään lähettämässä junia. Osasin pikkupoikana juna-aikataulut ulkoa ja olin ns. kävelevä aikataulu. Palvelin ihmisiä il- man palvelumaksua ihan vain huvikseni. Kirjakauppa ja hammaslääkäri Asemapäällikön talon viereen (Maantie 5) rakennettiin 1900-luvun alussa vaatimattoman näköinen rapattu kivitalo Karan kartanon meijeriksi. Maantie 7 Vuodesta 1868 asemarakennuksen yläkerrassa asunut Riihimäen asemapäällikkö sai uuden asuintalon 1907, kun arkkitehti August Granfeltin hyväksymien piirustusten mukaan valmistui jugend-talo osoitteeseen Maantie 7. Ensimmäisenä talossa asui asemapäällikkö G.R. Holmberg taloon muutti Kaarle Kustaa Arho ja hänen jälkeensä Eero Keskitalo, Eino Takkinen, E.O. Rekola, Taisto Hannus ja A.J. Haapakoski. Maantie 10a Punainen yksikerroksinen työväen asuinparakki on vuodelta Se oli 1960-luvulla kolmen eri rautatieläisperheen asuintalona kunnes siirtyi 1990-luvulla yksityisomistukseen yhden perheen asuintalona. 22

23 Apteekkari Simberg osti rakennuksen ja vuokrasi talosta liiketilaa kirjakaupalle. Neiti Metsola Hyvinkäältä avasi kirjakaupan , mutta toimi siinä vain kaksi vuotta, kun vuokraa nostettiin. Simberg myi talon Renny Harlinin isälle, Kuopiosta kotoisin olevalle rykmentinlääkäri Oiva Harlinille (Harjola). Hänen vaimonsa harjoitti talossa hammaslääkärin tointa. Talvisodassa talon pihalle tuli kolme pommia, joiden vauriot korjattiin. Riihimäen Rautatienpuistossa kaupunginmuseossa (Öllerinkatu 3) on Rautatienpuisto-näyttely Museo on avoinna ke ja su klo ja sinne on vapaa pääsy. Puh. (019) , kaupunginmuseo Maantie 10b Rautatienpuiston vanhin rakennus rakennusmestarin talo on vuodelta Rautatienhotelli Nykyisen rautatieaseman (1935) lähelle 1878 rakennettu talo paloi poroksi heti seuraavana vuonna. Verner-renki oli kantanut ystävänsä kanssa ullakolle viini- ja konjakkitynnyreitä. Maisteltuaan juomia he sytyttivät varomattomina tulipalon, jossa tuhoutui viiniä sekä 130 litraa konjakkia ja hotellin omistajan Olivia Axeenin arvopaperit. Uusi hotelli rakennettiin samojen piirustusten mukaan vanhalle kivijalalle. Rakkaalla hotellilla on ollut monta nimeä: Hotel, Axeens Hotell, Riihimäkihotell, Rautatienhotelli ja 1930-luvun lopulla Turisti. Hotellitoiminta lopetettiin 1943 ja rakennus on toiminut Paloheimo Oy:n pääkonttorina. 23

24 Rautatievirkamiesliiton jäsenedut Ammattiliitot neuvottelevat ja sopivat työehtosopimuksista työnantajajärjestöjen kanssa ja valvovat, että niitä työpaikoilla noudatetaan. maksaa vuodessa noin 46,65 euroa ja palkkatasolla 15 noin 53,50 euroa. Yksityisen YTK-työttömyyskassan (ns. Loimaan kassa) jäsenmaksu on 67 euroa vuodessa. Oheisessa taulukossa on lueteltu edut, joita liiton osaston jäsen jäsenmaksullaan saa joko automaattisesti tai käyttämällä palveluita aktiivisesti. Edunvalvonta-asioissa jäseniä auttavat luottamusmiehet, liiton osastojen toimihenkilöt sekä liiton toimiston työntekijät. Liitto neuvottelee työnantajan kanssa ns. yhteistoimintamenettelyyn liittyvissä asioissa. Neuvotteluissa sovitaan mm. työnantajan suunnittelemien organisaatio- ja rakennemuutosten toteuttamistavoista, aikatauluista ja henkilöstövaikutuksista. Yksityisten työntekijöiden kanssa ko. neuvotteluja ei käydä. Lisäksi on lukuisa joukko hankkeita, projekteja ja kehittämistoimenpiteitä, joissa liiton edustajat ovat mukana vaikuttamassa ja pitämässä huolta jäsenistön eduista. Liittyessään RVL:n osastoon, työntekijä liittyy myös Ilmailuja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan (IRKA) jäseneksi. Lomautuksen/työttömyyden kohdatessa työttömyyskassan jäsenelle maksetaan verollista ansiopäivärahaa. RVL:n jäsenmaksu 1,40 % kuukausipalkasta sisältää Työttömyyskassan (IRKA) jäsenmaksun 0,16 %. RVL:n ns. ison tessin palkkatasolla (teko+heko) 9 IRKAn jäsen Kuulumalla RVL:n osastoon ja alan työttömyyskassaan (IRKA), jäsen saa monia etuja. Keinon vaikuttaa työtehtävissä noudatettavan työehtosopimuksen sisältöön. Keinon valvoa työehtosopimuksen toteutumista. Ansiopäivärahan lomautuksen/työttömyyden aikana. Vuorotteluvapaakorvauksen. Asiantuntevan asianajajan oikeusavun työasioissa: RVL on ottanut jäsenilleen ammatillisen oikeusturva- ja vastuuvakuutuksen. Luottamusmiesten, työsuojeluorganisaation ja liiton henkilöstön asiantuntemuksen ja tuen. Palvelu on henkilökohtaista ja yksilöllistä. Virkistystä, rentoutusta ja tietoa osaston ja liiton tapahtumissa: edullisilla retkillä, matkoilla, talvi- ja kesäpäiville sekä tiedotus-, koulutus- yms. tilaisuuksissa. Jäsenille maksutonta, itsensä kehittämiseen ja työelämässä jaksamiseen liittyvää koulutusta. Rahallisen tuen omaehtoiseen, työn ohessa tapahtuvaan ammatilliseen koulutukseen vuosittain haettavan opintoapurahan muodossa. Rautatievirkamieslehden, -sivut sekä liiton ja osaston tiedotteet. Vuosittain jaettavan, jäsenille maksuttoman kalenterin. Jäsenkortin, jolla saa etuja mm. Teboilista. Alennuksia OP Pohjolan vakuutuksista. Lainaetuja pankista mahdollisen työtaistelun aikana. Rautatievirkamiesten Vanhainkotisäätiön hyväksi myytäviä edullisia (6 e) onnittelu- ja suruadresseja. Rautatievirkamiesten Vanhainkotisäätiön hautausavustuksen, mikäli jäsen kuolee työssä ollessaan tai vuoden aikana eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Ehtona on kolmen vuoden jäsenyys RVL:ssä. Vuosittain haettavaa lomatukea koko perheelle. Eläkeläisjäsenille on Vanhainkotisäätiön myöntämä kuntolomatuki. Mahdollisuus käyttää SAK:n (www.sak.fi) liittojensa jäsenille myöntämiä etuja, kuten Lomajärjestö SAL:n (www.salry.net) lomatukia ja alennuksia. 24

25 Mitä liitossa tehdään? Kun tarvitset liitolta neuvoja, apua ja yksilöllistä palvelua Luottamusmiestoiminta (sähköpostit: Kun sinua askarruttaa jokin työsuhteeseesi/työehtoihisi liittyvä asia, ota yhteyttä alueellasi toimivaan oman ammattiryhmäsi luottamusmieheen. Hän neuvottelee tarvittaessa työnantajan edustajan kanssa. Ks. työpaikkasi ilmoitustaulu/ Ellei asia näin selviä, oma luottamusmiehesi on yhteydessä alueelliseen pääluottamusmieheen, joka toimii virallisena neuvottelijana alueella käytävissä neuvotteluissa. Pääluottamusmiehet toimivat myös alueensa luottamusmiesten yhteyshenkilönä. Alueellisina pääluottamusmiehinä toimivat Etelä-Suomessa Marja Ahokas ( ), Itä- Suomessa Kari Vähäuski ( ), Länsi-Suomessa Erkki Hokkanen ( ) ja Pohjois-Suomessa Hannu-Pekka Mäkelä ( ). Ellei asia vieläkään selviä, se etenee liittotasolle. Tällöin työnantajan kanssa neuvottelee valtakunnallinen pääluottamusmies. Valtakunnallinen pääluottamusmies on Henry Kulin ( ), jonka varana toimii Kari Vähäuski ( ). Olennainen osa vk pääluottamusmiehen työtä on neuvotella työehtosopimusten soveltamista ja tulkintaa koskevista erimielisyysasioista. Hän toimii virallisena yt-neuvottelijana liittotasolla. Valtakunnallinen pääluottamusmies toimii muiden luottamusmiesten yhteyshenkilönä ja osallistuu luottamusmiesten koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Hän tekee mahdollisuuksien mukaan myös työpaikkakäyntejä ja osallistuu tiedotustilaisuuksiin. Työturvallisuus ja -terveys (sähköpostit: Kun tarvitset neuvoja työturvallisuus- ja terveysasioissa käytettävissäsi on työpaikkasi työsuojeluvaltuutettu ja valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu Alpo Pietarila ( ), jonka varana toimii Esko Partanen ( ). Työsuojelun erityisvaltuutettu osallistuu VR:n työturvallisuusja -terveysasioiden valmisteluun ja erilaisten työryhmien työhön. Hän toimii RVL:n työsuojeluvaltuutettujen yhteyshenkilönä. Hän seuraa toimialueensa työturvallisuustoimintaa ja -koulutusta sekä osallistuu sen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Hän osallistuu erilaisten alan hankkeiden käsittelyyn sekä seuraa työterveyshuollon toimeenpanoa ja tekee esityksiä sen kehittämiseksi. Hän osallistuu myös turvallisuusohjeiden ja -oppaiden laadintaan sekä tutkimusten ja selvitysten suunnitteluun ja tarvittaessa seuraa niiden toteutumista. Osastotoiminta (sähköpostit: Kun haluat tietoa vaikutusmahdollisuuksistasi liiton osastossa, ota yhteyttä oman osastosi toimihenkilöihin, kuten puheenjohtajaan tai sihteeriin. Ks. RVL-kalenteri/ Osallistu vuosikokouksiin/tiedotustilaisuuksiin, osaston tarjoamiin muihin tilaisuuksiin ja seuraa osastosi tiedotuksia. Liittotoiminta (sähköpostit: rvlry.fi) RVL:n puheenjohtaja Tarja Turtiainen ( / ) johtaa, kehittää ja suunnittelee liiton toimintaa. Hän toimii 25

26 liiton hallituksen, työvaliokunnan, tes-jaoston ja taloustoimikunnan puheenjohtajana. Hän on liiton toimiston esimies ja huolehtii tehtyjen päätösten toimeenpanosta yhdessä liiton toimiston kanssa. Puheenjohtaja on liiton edustaja työehtosopimusneuvotteluissa sekä toimii edustajana eri yhteistyöryhmissä VR:llä, RHK:ssa, liikenne- ja viestintäministeriössä jne. Hän on myös VR-konsernin laajennetun johtoryhmän jäsen. Hän osallistuu SAK:n hallituksen kokouksiin ja on jäsenenä SAK:n kuljetusalojen neuvottelukunnassa. Hän edustaa liittoa myös eri henkilöstöjärjestöjen yhteistyöryhmissä. Puheenjohtaja ottaa alustavasti kantaa uusiin esille tuleviin asioihin ja ratkaisee, miten niitä käsitellään ja hoidetaan. Kun haluat kysyä RVL:n palkkausjärjestelmästä, ota yhteyttä liittosihteeri Seppo Juseliukseen ( / ), joka on RVL:n edustajana palkkausjärjestelmän arviointiryhmässä. Hän toimii liiton edustajana työehtosopimusneuvotteluissa ja niihin liittyvässä valmistelutyössä sekä monissa muissa neuvotteluissa ja VR:n toiminnan kehittämistyöryhmissä. Hän on liiton edustajana SAK:n kuljetusalojen neuvottelukunnassa ja muussa järjestöjen yhteistoiminnassa. Liittosihteerin vastuulla on RVL:n kansainväliset asiat, kuten pohjoismainen yhteistyö. Kun haluat kysyä lomautukseen/ työttömyyteen liittyviä asioita, ota yhteyttä taloussihteeri Eeva Pohjolaiseen ( / ). Hän toimii työttömyyskassan asiamiehenä. Häneltä voit kysyä myös vuorotteluvapaaseen liittyviä asioita. Taloussihteeri vastaa käytännössä liiton taloussuunnittelusta ja -seurannasta, rahaliikenteestä ja taloushallinnosta. Taloussihteeri hoitaa myös Rautatievirkamiesten Vanhainkotisäätiön talouden ja sihteerin tehtävät, hautausavustukset sekä eläkeläisten kuntolomatuet. Kun haluat tietoa liiton tarjoamista koulutusmahdollisuuksista, ota yhteyttä järjestösihteeri Soile Olmariin ( / ). Hän suunnittelee ja organisoi jäsen- ja luottamusmieskoulutuksen. Kun haluat kirjoittaa liiton lehteen tai antaa juttuvinkin, ota yhteyttä järjestösihteeriin; hän on Rautatievirkamies -lehden päätoimittaja ja toimitussihteeri. Hän hoitaa myös muita tiedottamiseen liittyviä tehtäviä ja pitää yllä RVL:n nettisivuja osoitteessa Järjestösihteeri toimii sihteerinä sekä hallituksen, työvaliokunnan että tes-jaoston kokouksissa ja osallistuu tarvittaessa neuvotteluihin ja jäsentilaisuuksiin. Kun haluat kysyä jäsenrekisteriin liittyviä asioita tai ilmoittaa yhteystietojen muutoksista, ota yhteyttä toimistosihteeri Sini Meroon ( ); hän päivittää ja hoitaa liiton jäsenrekisteriä. Työssäkäyvien jäsenten yhteystietomuutokset päivitetään VR:n ylläpitämän rekisterin kautta. Kun tarvitset Vanhainkotisäätiön adresseja, tilaa niitä toimistosihteeriltä. Hän hoitaa myös liiton lehden tilauksiin liittyvät asiat sekä liiton toimiston sisäisiä asioita kuten kokous- ja matkajärjestelyjä. Mukana monissa työryhmissä ja hallituksissa RVL:n toimihenkilöt osallistuvat liiton hallituksen ja muiden toimielinten kokouksiin. He työskentelevät myös tarvittaessa monien eri yhteistyötahojen, kuten VR-konsernin, RHK:n, ministeriön, Rautatieviraston ja SAK:n työryhmissä. Liitolla on edustaja mm. Ilmailuja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan, Pääjohtaja H. Roosin, RMY:n, VR Eläkesäätiön, VR Urheilun, Lomajärjestö SAL:n sekä omistamiensa kiinteistöjen hallituksissa. 26

27 Hallitusti Hallitusti -palstalla kerrotaan lyhyesti RVL:n hallituksessa käsitellyistä asioista. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Kokous Kuultiin Tarja Turtiaisen selvitys VR:n organisaatiosta Keskusteltiin VR:n työntekijöille järjestetyissä infotilaisuuksissa esiin tulleista asioista sekä VR Cargon lomautusten vaikutuksista töihin. Kuultiin Turtiaisen selvitys VR:n muutosohjelmaan liittyvästä liittopuheenjohtajien ja VR:n edustajien välisestä tapaamisesta Tapaamisessa käytiin läpi VR:n muutosohjelmasuunnitelmaa ja siihen liittyvää yhteistoimintamenettelyä. Muutosohjelmaan sisältyvistä hankkeista ja muutoksista käydään yt- ja muut tarvittavat neuvottelut divisioonatasolla. Tarvittaessa käsittely voidaan siirtää erillisellä päätöksellä yksikkötason menettelyyn. Yhteistoimintalain mukaisesti tarvittavat keskustelut konsernitason juridisesta rakennemuutoksesta käydään keskitetysti konsernitasolla. Tukitoimintojen (HR, IT, talous) yt-asiat käsitellään niiden yhteisessä yt-elimessä. Konsernitasolla muutosohjelman toteutumista seurataan muutosohjelman seurantaryhmässä tai laajennetussa johtoryhmässä. Todettiin, että yt-neuvotteluja tulee olemaan useita ja että niissä jouduttaneen hyödyntämään myös aluepääluottamusmiesverkostoa. Tavoitteena on, että ytneuvotteluissa olisi aina kaksi RVL:n edustajaa. Vuosien muutosohjelman aiheuttamien henkilöstövaikutusten hallitsemiseksi VR suunnittelee ns. muutospoolin perustamista. Konsernin hallitus päättää asiasta. Poolin seurantaryhmään nimettiin RVL:n edustajaksi Tarja Turtiainen (varalla Seppo Juselius). Kuultiin Seppo Juseliuksen selvitys VR Cargon Contact Center -projektin etenemisestä. Laajennetun ohjausryhmän kokous oli Työnantaja aikoo perustaa tiimejä Kouvolaan (keskuspaikka) ja Vainikkalaan. Toiminnot käynnistetään vaiheittain mennessä. RVL on esittänyt, että työskentelypaikkoja pitäisi olla huomattavasti enemmän. RVL:n työehtosopimuksen voimassaolo päättyy Päätettiin, että osastoissa pohditaan uusia tes-tavoitteita. Tavoite-esitykset kootaan ja jalostetaan tes-jaostossa ja tavoitteet vahvistetaan liiton hallituksessa. RVL:n jäsenkortti on voimassa tämän vuoden loppuun. Hyväksyttiin työvaliokunnan esitys RVL:n jäsenkortin hankkimiseksi. Nordea on aiemmin maksanut jäsenkortin valmistuskulut, mutta on irtisanonut jäsenkorttisopimuksen 2010 alusta. Päätettiin hankkia jäsenkortit myös eläkeläisjäsenille. Kortti on voimassa niin kauan kuin sen uusiminen tulee ajankohtaiseksi eikä korttiin merkitä voimassaoloaikaa. Jatketaan sopimusta Teboilin kanssa niin, että muovikortteihin tulee Teboilin alennuksiin oikeuttavat magneettiraidat. Teboil maksaa raidasta aiheutuvat kustannukset ja OP Pohjola sponsoroi korttikustannuksia. Kortti hankitaan yritykseltä, joka on valmistanut myös voimassaolevan kortin. 27

28 Liiton opintorahat haussa TERVETULOA VUOKATTIIN! Hyvä VR:läinen, tervetuloa nauttimaan syksyisen Vuokatin upeista maisemista ja palveluista! Syystarjous VR:läisille 41 Eur/hlö/vrk Hinta sisältää majoituksen uusitussa, saunallisessa loma-asunnossa Säätiön tuella (väh. 2 hlöä/asunto), aamiaisen ja päivällisen noutopöydästä, kuntosalin käytön, 2 tunnin lipun Katinkullan kylpylään ja kävelysauvojen tai polkupyörän vuokran. Lisämaksu 1 hh 12,60 Eur/vrk. Tarjous on voimassa saakka ja koskee vain uusia varauksia. Varatessa käytettävä viitettä VRsyys09. Hinta ilman Säätiön tukea 53 Eur/hlö/vrk. Muistathan myös Ylläsraudun tarjousviikot ja upean Hiekkahovin palvelut! Puh , fax Vuokatinhovintie 15, VUOKATTI Netti lisää vaikutusvaltaa SAK aloittaa lokakuussa avoimen verkkokeskustelun, jossa voi ottaa kantaa SAK:n tulevaisuushankkeeseen ja sen aineistoon. - Ay-verkkoryhmä on tarkoitettu keskustelufoorumiksi kaikille suomalaisille, ei vain SAK:laisille. Haluamme ihmisten kertovan, minkälaisen ay-liikkeen he tulevaisuudessa haluavat, sanoo kehittämisjohtaja Eija Hietanen SAK:sta. Mielipiteensä voi kertoa osoitteessa sak.fi. Keskusteluun SAK:n tulevaisuudesta voi osallistua osoitteessa - Meidän on pohdittava, miksi ihmiset eivät tule kokouksiin ja mietittävä uusia tapoja houkutella heitä mukaan. Osallistuminen verkon kautta voi tuoda uusia keinoja keskustella. Rautatievirkamiesliiton jäsenet voivat hakea RVL:n vuosittain myöntämää opintoapurahaa ammatillista tai ammattiyhdistyskoulutusta, lähinnä oman työn ohessa tapahtuvaa, opiskeluaan varten. Apurahan suuruus on enintään 260 euroa/henkilö ja se myönnetään vuoden 2009 opiskelukustannuksiin, kuten kurssimaksuihin ja materiaalikustannuksiin. Kerro vapaamuotoisessa hakemuksessa opiskelustasi ja siihen liittyvistä kustannuksista ja niiden määristä. Perustelut ovat tärkeitä; apurahan myöntämisessä kiinnitetään huomiota esimerkiksi siihen, missä vaiheessa opinnot ovat ja miten ne liittyvät ammatilliseen kehittymiseen. Liitä mukaan henkilötietojesi lisäksi tilitietosi, kopiot maksukuiteista ja muut tarpeellisiksi katsomasi liitteet, esimerkiksi opintotodistus. Mikäli hakijoita on runsaasti, etusijan saavat ne, joille apurahaa ei ole parin edellisen vuoden aikana myönnetty. Hakemus osoitetaan Rautatievirkamiesliiton hallitukselle ja lähetetään lokakuun 12. päivään mennessä osoitteella RVL, Kaisaniemenkatu 10, Helsinki. Merkitse kuoreen sana apuraha. Hallituksen päätöksestä ilmoitetaan kaikille hakijoille. Aiemmin lähetetyt hakemukset huomioidaan. Lisätietoja (09) tai 28

29 Ajankohtaista Ratahallintokeskuksesta RHK:n uutiskirje Rautatieliikenteen menestyminen edellyttää matka-aikojen tuntuvaa lyhentämistä, jos halutaan rautatieliikenteen olevan kilpailukykyinen muihin kulkumuotoihin verrattuna. Tämä edellyttää rataverkon määrätietoista ja pitkäjänteistä kehittämistä. Näin todetaan Ratahallintokeskuksen tekemässä Tulevaisuuden henkilöliikenneselvityksessä, jossa on asetettu rautateiden henkilöliikenteen palvelutasotavoitteet vuodelle RATA seminaarin ohjelma on julkaistu tapahtuman verkkosivuilla. RATA 2010 järjestetään Jyväskylän Paviljongissa Seminaarin teemana on Rautatiet asemoi itseään. Seminaari jakaantuu neljään teemaan: Rautatieliikenne ja yhteiskunta, Rautatietekniikka, Rautatiet tutuksi sekä Turvallisuus. Myös uusi Liikennevirasto esittäytyy seminaarin näyttelyssä. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia operaattoreiden käyttämiä markkinoilletulon strategioita ja markkinoilletuloon liittyviä esteitä sekä löytää tapoja, joilla valtion virasto voisi edesauttaa uusien operaattoreiden markkinoilletuloa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla ruotsalaisia sekä puolalaisia rautatietavarayrityksiä. Kauppatieteiden ylioppilas Milla Laisin tekemä tutkimus tehtiin RHK:n tilauksesta Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Pietarin valtiollisen yliopiston MITIM-ohjelmaan. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mennessä. RAILI-puhelimien käyttöönotossa siirtymäaika RHK on päättänyt pidentää RAILI-puhelinten käyttöönoton siirtymäaikaa saakka ratatyöviestinnän osalta, koska RAILI-puhelimien ja liittymien toimituksissa on ollut tilapäistä ruuhkaa. Päivitetyt ohjeet ovat RHK:n www-sivuilla: Tietopalvelu Radanpidon ohjeet Turvallisuusohjeet Viestintä. Tutkimus markkinoilletulostrategioista ja -esteistä RHK:n englanninkielinen julkaisu A 11/2009 Market Entry Strategies and Confronted Barriers on Liberalized Railway Freight Markets in Sweden and Poland on ilmestynyt. Länsi-Suomen henkilöstöliikenteen luottamusmies Ari Jokelan (oik.) ja varaluottamusmies Jukka Salon 100-vuotisjuhlaa vietettiin omassa työyhteisössä. Seinäjoen osasto muisti 50 vuotta täyttäneitä jäseniään pöytästandaarilla. Standaari (kuvassa oik.) otettiin käyttöön samanaikaisesti RVL:n osasto-organisaation kanssa vuonna Sen on suunnitellut jäsenemme Eero "Eetu" Tuomi silloisesta vaunujaosta. Eetulle sydämellinen kiitos ja samalla onnittelut 70-vuotisjuhlan kunniaksi. RVL:n tunnuksen uudistuessa vuonna 2000 osasto hankki myös tällä tunnuksella varustetun standaarin (vas.) lahjavalikoimaan. 29

30 Jutunjuuri Joukkoliikenteen joukkovoimaa Tyttärentytär, ekaluokkalainen nuori neiti, oli luonani pääkaupungin ihmeissä viikonlopun. Ensin juteltiin tietenkin koulumaailman kuulumisista. Huolehdin, oliko hän ehtinyt tehdä läksyt vai annettiinko viikonlopuksi läksyjä lainkaan. No, tietenkin annettiin: kirjoittamista ja matematiikkaa. Tyhmä mummi kysyi ensin, että laskentoako. Olisittepa nähneet neidin ilmeen. Lauantaiaamuna neiti halusi lähteä ajelulle kaikilla mahdollisilla kulkuvälineillä. Ostin hänelle vuorokauden lastenlipun Helsingin sisäiseen liikenteeseen. Sitten mentiin - busseilla, metrolla, ratikoilla ja paikallisjunilla, lopuksi taksilla: - Miksi mummi tää metro kulkee maan alla? Miksi me ei nyt mennä maan alla? - Hui, mitkä liukuportaat, kuului huomio alaspäin menevistä portaista. Ne olivatkin niin jänskät, että piti kulkea uudestaan ylös ja alas. Välillä ihailimme merta, kaunista luontoa ja kaupunkia. Muutaman herrrkullisen näköisen leikkipuiston kohdalla painettiin ratikan nappia ja neiti kävi keinumassa, liukumäessä ja kiipeilytelineessä. Poikkesimme kauppatorilla ja -hallissa. Ostimme evääksi marjoja, sämpylöitä, savukalaa ja huisin hyvää mehua. Hakaniemen kauppahallista neiti ostatti pikkuveljille tuliaisia - kohtuullisesti kuitenkin. Välillä syötiin iiihania hillokermavaahtovohveleita ja juotiin kaakaot. Ja taas ratikka kutsui. Kierrettiin vaihteen vuoksi Katajanokka, siellä kun Etelä-Suomen aluepääluottamusmies on niin kauniita taloja ja laivoja. Hyvä ruokapaikkakin löydettiin. Kaikkiaan reissasimme julkisilla kulkupeleillä liki seitsemän tuntia ympäri Helsinkiä ja täytyy myöntää, että päivä oli ihana - varsinkin neidille. Hänen kotikulmillaan kun ainoa kulkupeli päästä jonnekin ajoissa on oma auto, jos ei halua viettää paria kolmea ylimääräistä tuntia linja-autoa odotellen. Opin itsekin kaupungista paljon uutta; sen kasvoja katsoi vähän eri kantilta kuin omissa menoissa. Eikä se ollut kallista, jos ne veljille ostetut tuliaiset jätetään laskuista. Ruokineen, juomineen ja pikku namuineen päivään upposi vajaa kolmekymppiä. Lisäksi tietenkin se alle viidentoista euron viimeinen taksimatka; uni meinasi viedä niin neidin kuin mummin. Nyt yli kuusi vuotta pääkaupunkiseudulla asuneena huomaa joka päivä kiittää mielessään tätä joukkoliikennettä. Toki aamuisin kismittää ihmisten ahtautuessa täysinäisten bussien käytäville. Mutta katsoessani jonoissa seisoviin - yleensä yhden hengen täyttämiin henkilöautoihin mietin, miksi ihmiset eivät hyödynnä esimerkiksi VR:n pysäköintejä lähiliikenteen asemilla ja taita loppumatkaansa joukkoliikenteen tarjoamilla mahdollisuuksilla. Tietenkään niillä ei joka paikkaan pääse, mutta lähelle kuitenkin eivätkä aikataulut sovi kaikille. Vastalauseita kuulee vaikka kuinka, mutta jospa joskus nekin saataisiin paremmiksi ja toimivimmiksi joukkovoimalla. 30

31 JÄSENILMOITUS PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen Jäsenasiat: Sini Mero puh.(09) fax (09) Rautatievirkamiesliitto ry Jäsenasiat Kaisaniemenkatu HELSINKI Henkilötiedot Nimi: Hetu: Eläkkeelle siirtyminen Siirryn eläkkeelle / alkaen (mille) Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi) Jäsenmaksun keskeytys RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa. Jäsenmaksun keskeytysaika / / Keskeytyksen syy: Työttömyys Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa. Hoitovapaa Kuntoutustuki Opiskelu Palkaton sairausloma Muu palkaton vapaa, mikä? Päiväys ja allekirjoitus 31

32 Nordea Pankki Suomi Oyj Keskitä asiointisi Nordeaan jo tänään. Avainasiakkaanamme saat henkilökohtaisen pankkineuvojan. Keskittäessäsi asiointisi meille henkilökohtaisen pankkineuvojan ammattitaito on käytössäsi. Hän tuntee sinut ja on perillä tavoitteistasi. Avainasiakkaana nautit myös Etuohjelman parhaista eduista. Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme. Soita (pvm/mpm) ma pe 8 20 tai käy osoitteessa nordea.fi /tervetuloa.

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin.

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Lähiesimies muutoksen etulinjassa Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Työluotsin ryhmävalmennus organisaation lähiesimiehille auttaa heitä toimimaan tehokkaasti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3.

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3. JYTT ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 JYTT ry toimii jäsentensä ammatillisten, taloudellisten, sosiaalisten, koulutuksellisten ja oikeudellisten etujen puolesta. Osaston toiminnan tavoitteena on inhimillinen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Neuvotteluesitys (45 ) - Harkitaan irtisanomista, lomauttamista

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) 9 Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen toimitusjohtajan virkaan ottaminen HEL 2013-011522 T 01 01 01 01 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot