Ensimmäiset yt-neuvottelut kiville

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ensimmäiset yt-neuvottelut kiville"

Transkriptio

1 R a u t a t i e v i r k a m i e s n : o 6 Ensimmäiset yt-neuvottelut kiville s. 4 Kuva: Seppo Juselius Ihmisiä johdetaan omalla persoonalla s. 6

2 YMPÄRISTÖMERKKI tässä numerossa Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) Taloussihteeri Eeva Pohjolainen Puh. (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimistosihteeri Sini Mero Puh. (09) Toimisto avoinna arkisin klo Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM Valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu Alpo Pietarila Puh GSM RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 7 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) Fax (09) Lehden osoiteasiat Sini Mero Puh. (09) Taitto ja kuvankäsittely Painotalo Auranen Oy ISSN Painosmäärä 2300 kpl Painopaikka Painotalo Auranen Oy 4 Ensimmäiset yt-neuvottelut karahtivat kiville VR:n muutosohjelmaan liittyvät ytneuvottelut ovat alkaneet. RVL:n puheenjohtajan vaatimus muutosohjelman läpiviemisestä pehmein keinoin on kaikunut kuuroille korville: - Myynnin ja markkinoinnin yt-menettelyn ollessa vielä alkuvaiheessa työnantaja teki päätöksen väliaikaisesta organisaatiosta, kirjoittaa Tarja Turtiainen. Osalle henkilöstöä ilmoitettiin perjantaina 25.9., ettei maanantaina enää tarvitse tulla työpaikalle: - Vaikka ketään ei ole lomautettu eikä irtisanottu, ei tämä kotiin komennus ole mikään pehmeä keino. 6 Ihmisiä johdetaan omalla persoonalla Tekniikan tohtori Antti Simolan mielestä ihmisten johtamisessa yksi perusasia on, että esimiehen pitäisi haluta olla esimies: - Ellei esimies toimi johtajana, johtajana toimii joku, jolle se ei kuulu. Simolalla on yli 20 vuo- den kokemus työskentelystä johtajana ja hän on 2005 valmistunutta väitöskirjaansa varten tutkinut turvallisuuden johtamista esimiestyönä. Simola tietää, että turvallisuuden johtamisen konkreettiset keinot vaikuttavat moneen muuhunkin asiaan. Hän peräänkuuluttaa esimiestoiminnassa ns. vanhanaikaisia hyveitä, kuten rehellisyyttä, vastuullisuutta, huolenpitoa ja arvostusta: Ihmisiä johdetaan omalla persoonalla. Jos et ole sinut itsesi kanssa, johtamisessa tulee vaikeuksia. 10 Mikä sinusta tulee isona? Huhtikuu toi tullessaan RVL:n luottamusmiesjoukkoon uusia aktiiveja: Juha Kuukkanen toimii junaliikennöinnin varaluottamusmiehenä Pohjois-Suomessa ja Matti Nuolikoski Länsi-Suomessa. Molemmat aloittivat liikenneohjaajakoulutuksensa vuonna Juha toimii kauko- ja alueohjaajana Oulussa ja Matti liikenneohjaajana Seinäjoella. Matti toivoisi tulevansa isona entistä pätevämmäksi liikenneohjaajaksi ja Juha toivoo pääsevänsä aluksi päätoimiseksi alueohjaajaksi. Matin mielestä liitolla on tärkeä rooli valvoa jäsenten etuja, kun pörssiajattelu on raaistanut työmaailmaa. Juha pitää ay-toiminnan haasteina työnantajan koventunutta linjaa, talouselämän kehitystä ja mahdollista liikenteenohjauksen eriyttämistä. 14 Osastot kehittävät toimintaa Joensuun, Kouvolan ja Pieksämäen osastojen johtokunnat kokoontuivat aloittamaan TSL:n Hannu Oikarisen luotsaamaa osastojen toiminnan kehittämiskoulutusta. Koulutukseen osallistuvat kaikki RVL:n yhdeksän osastoa ja koulutuspäiviä on yhteensä kolme. Niiden välillä johtokunnat tekevät kirjalli- MILJÖMÄRKT Painotuote

3 sia kehittämistehtäviä. Koulutuksen yleistavoitteena on kehittää osastojen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan uusia menetelmiä ja sisällöllisiä painopisteitä tavoitteiden toteuttamiseksi. 24 RVL:n jäsenedut ja palvelut Sivuilta voit lukea, mitä etuja, neuvoja ja apua jäsen saa kuuluessaan RVL:n osastoon ja Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassaan (IRKA). Ammattiliitot neuvottelevat ja sopivat työehtosopimuksista työnantajajärjestöjen kanssa ja valvovat, että niitä työpaikoilla noudatetaan. Edunvalvonta-asioissa jäseniä auttavat luottamusmiehet, liiton osastojen toimihenkilöt sekä liiton toimiston työntekijät henkilökohtaisesti ja yksilöllisesti. Työturvallisuus- ja terveysasioissa jäsenten käytettävissä on työsuojeluorganisaatio. Virallisena yt-neuvottelijana liittotasolla toimii liiton valtakunnallinen pääluottamusmies. Ellei oman ammattiryhmäkohtaisen luottamusmiehen kautta jokin työsuhteeseen liittyvä ongelma ratkea, on käytettävissä alueellinen pääluottamusmies. Hannu Liimatta ja Reino Turunen Joensuusta. Kulkunappi pöydälle ja kotiin VR Cargon myynti- ja markkinointihenkilöstöä koskevat yt-neuvottelut alkoivat 9.9. ja päättyvät viimeistään VR tiedotti henkilöstölleen 25.9., että Logistiikkadivisioonan myynnin ja markkinoinnin organisaatio on vahvistettu, mutta yt-neuvottelut jatkuvat sekä lopullisesta organisaatiosta että henkilöiden tilanteesta. Tiedotteessa kerrottiin myös, että nykyisestä 35:sta myynti- ja markkinointitehtävässä työskentelevästä henkilöstö 22 jatkaa organisaatiossa ja loput 13 henkilöä vapautuvat nykyisistä tehtävistään eikä heillä ole työvelvoitetta. VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro kirjoitti VR:n sisäisessä blogissaan: - Nämä (yt-)neuvottelut ovat muutosohjelman ikävä puoli, ja tiedostamme hyvin, että henkilöstö on huolissaan. Hän jatkoi: - Ensimmäisenä uudelleenjärjestely on aloitettu VR Cargon myynnissä ja markkinoinnissa. Aikataulu on ollut kiireinen, koska neuvottelut asiakkaiden kanssa on saatava käyntiin nopeasti. Emme halua, että epäselvä tilanne johtaisi asiakasmenetyksiin. Jatkossa voimme edetä rauhallisemmin. - Kuten olen sanonut monesti ennenkin, olemme luvanneet hoitaa yt-menettelyt vastuullisesti ja tukea työnhaussa niitä, joiden tehtävät loppuvat. Edellisen lehtemme (27.8.) haastattelussa Aro piti hyvin tärkeänä sitä, että kummallakin puolella pöytää pyritään oikeasti yhteistyöhön: - Olen itse tähän sitoutunut, enkä tule sanelemaan asioita. Työnantajan käyttämät pehmeät keinot konkretisoituivat perjantaina myös niille RVL:n jäsenille, jotka joutuivat jättämään työnsä välittömästi: kulkunappi ja työkännykkä pöydälle ja kotiin nauttimaan palkkaa. RVL ei tällaista toimintaa hyväksy. Tämän valossa näyttää siltä, että yt-neuvottelut ovat vain muodollisuus jo tehdyille päätöksille ja ratkaisuja kuitenkin sanellaan. VR ei halua, että epäselvä tilanne johtaisi asiakasmenetyksiin. Miten tässä auttaa se, että 13 työntekijää joutui lopettamaan työnsä heti? Miten hoidetaan heidän keskenjääneet asiakassuhteensa? Miten on varmistettu työhön jäävien työvalmius ja osaaminen? Mitä tämä ratkaisu kertoo työnantajasta muille VR:n työntekijöille, asiakkaille ja henkilöille, joita VR on työnantajana kiinnostanut? Ei auta sanoa, että tämä ratkaisu oli poikkeuksellinen ja koskee vain pientä joukkoa ihmisiä. Yksikin on liikaa. Lakien/asetusten noudattaminen sekä työntekijöiden inhimillinen kohtelu on vähintä, mitä organisaation muutostilanteessa voi edellyttää. Epäselvän tilanteen taitamaton hoito voi joka tapauksessa aiheuttaa asiakasmenetyksiä. Päätoimittaja 3

4 Puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Ensimmäiset yt-neuvottelut karahtivat kiville VR:n muutosohjelma on alkanut konkretisoitua. On saatu selville, minkälaisia hankkeita ja kehittämistoimenpiteitä eri sektoreilla käynnistetään. Kun listan lukee läpi, voi todeta, ettei yksikään kivi jää kääntämättä. Muutosohjelman läpikäymisen jälkeen VR on eri firma kuin tänään. Kumpi on parempi, jää nähtäväksi. Muutosohjelman esittelyn yhteydessä on kerrottu, että divisioonat ja tukipalveluyksiköt kutsuvat yt- ja muut tarvittavat neuvottelut koolle heti sen jälkeen, kun muutosohjelman projektit ja henkilöstövaikutukset ovat riittävästi konkretisoituneet alkusyksystä. Muutosohjelmaan sisältyvistä hankkeista ja muutoksista käydään neuvottelut divisioona-tasolla. Tarpeen mukaan käsittely voidaan siirtää erillisellä päätöksellä yksikkötason menettelyyn. Puheet ovat nyt konkretisoituneet yt-kutsuiksi. Näistä ensimmäinen koskee myynnin ja markkinoinnin järjestelyjä, toinen Contact Center -projektia, asiakaspalveluorgani- saatiota ja asiantuntijatehtävien järjestelyjä. Kolmas saapunut kutsu koskee tukipalveluja. Edellisessä lehdessä vaadin jo otsikossa, että muutosohjelma on vietävä läpi pehmein keinoin. Kuuroille korville kaikuu puheeni. Myynnin ja markkinoinnin yt-menettelyn ollessa vielä alkuvaiheessa työnantaja teki päätöksen väliaikaisesta organisaatiosta. Tämä tarkoitti myös sitä, että osalle henkilöstöä ilmoitettiin perjantaina 25. päivänä, ettei maanantaina enää tarvitse tulla työpaikalle. Samalla otettiin kulkunappi ja kännykkä pois. Jopa henkilötiedot poistettiin Verstaan henkilöhakemistosta. Vaikka ketään ei ole lomautettu eikä irtisanottu, ei tämä kotiin komennus ole mikään pehmeä keino. Ao. henkilöille lähetetyssä kutsukirjeessä oli varattu keskusteluaika. Ilmoitus oli ao. henkilöille järkytys, vaikka työsuhde onkin voimassa ja palkka maksetaan kotiin. RVL ei ole hyväksynyt väliaikaista organisaatiota eikä tietenkään ko. menettelyä henkilöiden osalta. Pidän menettelyä täysin käsittämättömänä. Miksi ihmisille piti antaa tällainen shokki? Miksi piti toimia siten, että työmotivaatio ja sitoutuneisuus varmasti laskevat? Missä on se kuuluisa tunneäly? Ja ennen kaikkea, miksi ei voitu käydä vain kolme kuukautta kestäviä yt-neuvotteluja loppuun ja tehdä päätöksiä vasta sitten? Muutosohjelman tilanne näyttää RVL:stä katsottuna siltä, että heti ensimmäiset yt-neuvottelut karahtivat pahasti kiville. Kyseessä ei ole pelkkä pohjakosketus. Tämä ei kaiken kaikkiaan luo uskottavuutta muutosohjelmaan. Kun sana ei mene perille, eikä ole lupa lyödä, niin muista vaihtoehdoista jää jäljelle tällä kertaa juridisen puolen selvittäminen. 4

5 VR:lle muutospooli tukemaan työnhaussa Lähde: VR-konserni VR-konserniin perustetaan muutospooli. Sen tavoitteena on hallita muutosohjelman henkilöstövaikutuksia. Pooli tukee irtisanomisuhan alla olevia henkilöitä työllistymään joko konsernin sisälle tai sen ulkopuolelle. Työntekijät siirtyvät muutospooliin vaiheittain sitä mukaa, kun ytneuvottelut saadaan päätökseen. Yksikön sisäiset siirrot selvitetään jo neuvottelujen aikana. Pooliin liittyy mahdollisuus ottaa irtisanoutumispaketti. Paketin euromäärä pienenee asteittain. Pelisäännöt lokakuun aikana Irtisanoutumispaketin suuruus ja poolin toimintatapa täsmentyvät lokakuun aikana. Sen jälkeen poolin säännöistä tiedotetaan Verstaalla. Muutospoolissa työskentelee kolme kokopäiväistä henkilöä. Poolin vetäjä Anna-Maria Vanhanen tulee kunnossapidon henkilöstöpäällikön tehtävistä. Aino Mannio työskentelee rekrytointikoor- dinaattorina. Koulutuskoordinaattorina aloittaa Esa Laukkanen VR Koulutuskeskuksesta. Poolin henkilöstö tekee yhteistyötä työnhakuvalmentajien, koulutusorganisaatioiden, työvoimatoimistojen ja VR Eläkesäätiön kanssa. Parhaillaan etsitään toimitiloja eri puolilta Suomea. Poolin toimintaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen yhteisessä seurantatyöryhmässä. Aluksi muutospooliin tulevan henkilön työkokemus ja osaaminen kartoitetaan. Sen jälkeen jokaiselle tehdään henkilökohtainen toimintasuunnitelma. Tavoitteena on, että työpäivät käytetään mahdollisimman tehokkaasti uusien tehtävien etsimiseen. Myös esimiehet saavat tukea muutostilanteisiin. Muutospooli ja irtisanoutumispaketti lyhyesti Muutospooliin siirtyvät ne työntekijät, joiden työt todetaan loppuneiksi taloudellisin ja tuotannollisin perustein yt-menettelyssä Pooli kuuluu henkilöstöyksikköön ja toimii henkilöstöjohtajan alaisuudessa. Poolin toimintaa seuraa työnantajan ja työntekijöiden edustajista koostuva ryhmä. Muutospooliin siirtyneellä työntekijällä on kolme kuukautta lisäaikaa etsiä uusi työ. Jos työtä ei löydy, henkilö irtisanotaan, mutta muutospoolin palvelut jatkuvat vielä koko irtisanomisajan. Jos muutospoolin piiriin kuuluva henkilö irtisanoutuu itse, hän saa irtisanoutumispaketin. Irtisanoutumispaketin suuruus on työntekijän irtisanomisajan palkka ja erillinen korvaus. Paketin voi ottaa vastaan heti yt-neuvottelujen jälkeen, kun henkilö saa tiedon töiden loppumisesta. Paketti on tarjolla muutospoolissakin vielä kolme kuukautta, tosin sen suuruus pienenee asteittain. Pooli on määräaikainen, ja sen toiminta lakkaa vuonna

6 Vanhanaikaiset hyveet kunniaan Ihmisiä johdetaan omalla persoonalla Minkälaista johtamista tarvitaan organisaation muutostilanteessa? Mikä tekee esimiehestä hyvän ihmisten johtajan? Teksti ja kuvat: Soile Olmari Tekniikan tohtori Antti Simolan mielestä yksi perusasia on, että esimiehen pitäisi haluta olla esimies, koska se on ammatti: - Esimies ei ole ylempi eikä alempi kuin kukaan muu. - Ellei esimies toimi johtajana, johtajana toimii joku, jolle se ei kuulu. Esimies on tavallaan ohjaaja ja huolenpitäjä. Millä asiantuntemuksella tekniikan tohtori puhuu ihmisten johtamisesta? Antti Simola on itse työskennellyt johtajana yli 20 vuotta ja tutkinut vuonna 2005 valmistunutta väitöskirjaansa varten turvallisuuden johtamista esimiestyönä. Tutkimus tehtiin Simolan silloisella työpaikalla Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaalla, jossa hän on toiminut tehdaspalvelun päällikkönä ja kehityspäällikkönä. Tehtaan palveluksessa on noin työntekijää. Entä mitä tekemistä turvallisuuden johtamisella on ihmisten johtamisen kanssa? Simolan tutkimus osoitti kiistatta, että järjestelmällisellä ja kokonais- valtaisella turvallisuuden johtamisella voidaan edistää paitsi työturvallisuutta myös muuta johtamistoimintaa ja jopa yrityksen menestymistä. Esimiehen oltava tosissaan - Työpaikan yhteistyö parani merkittävästi ja vaikeitakin asioita opittiin ratkomaan yhdessä sen lisäksi, että saimme kolmessa vuodessa työtapaturmien taajuuden lähes puolittumaan. Simola tietää, että turvallisuuden johtamisen konkreettiset keinot vaikuttavat moneen muuhunkin asiaan. - Esimiehen rooli on hyvin keskeinen. Se on monessa yrityksessä hiukan hukassa ja turvallisuusjohtamisessa se kirkastuu. Simola perustelee em. väitettään kolmella periaatteella: - Työntekijät eivät yleensä vastusta, kun kehitetään työturvallisuutta. - Turvallisuuden johtamisessa toiminnan perälauta tulee juridiikasta. Esimiehen pitää tietää, mitä tehdä, ettei tietämättään joudu laiminlyönneistään oikeudelliseen vastuuseen. Kolmantena hän mainitsee moraalin ja etiikan: - Väitän, että yhtään hyvää esimiestä ei synny, ellei hänellä ole toiminnassaan mukana moraalinen puoli. Porukan pitää kokea, että esimies on tosissaan mukana. Sitoutuminen edellyttää oppimista Simola peräänkuuluttaa esimiestoiminnassa ns. vanhanaikaisia hyveitä: rehellisyyttä, vastuullisuutta, huolenpitoa, arvostusta, sanojen ja tekojen välistä johdonmukaisuutta ja halua selvittää vaikeat kysymykset. Periaatteessa yksinkertaista, mutta mikä tekee ihmisten johtamisesta kuitenkin haasteellista? - Ihmisiä johdetaan omalla persoonalla. Jos et ole sinut itsesi kanssa, johtamisessa tulee vaikeuksia. Tämä on se ydin. Hyvä johtaminen edellyttää sitoutumista: - Ensin on oltava rehellinen itselleen, mikä on todella vaikeata. On mietittävä, mistä sitoutumisessa on kysymys. Ei voi sitoutua, jos ei osaa eikä ymmärrä. Simola korostaa maltin merkitystä: - Pitää olla malttia odottaa, 6

7 että oppii asioita. Mestariksi nousu vaatii kolmen kovan koon tien kulkemista: tarvitaan kärsivällisyyttä, kurinalaisuutta ja keskittymiskykyä. Hänen mielestään nyky-yhteiskunnassa ollaan nopeatempoisia ja lyhytjänteisiä eikä ymmärretä, että oppiminen on hidasta. Oppimiseen ei anneta aikaa. - Korostan tekemisen tärkeyttä kaikissa asioissa ja uskon tekemisen kautta oppimiseen. Puhutaan, että turvallisuus on tekoja. Se pitäisi näyttää joka päivä. - Johtajuus näytetään omalla tekemisellä mm. käymällä työpaikoilla ja keskustelemalla työntekijöiden kanssa kasvokkain. Antti Simola toimi vuosina VR:n Hyvinkään konepajalla tuotantoinsinöörinä ja tekee yhteistyötä VR:n kanssa myös nykyisissä johtavan asiantuntijan tehtävissään työturvallisuusalan asiantuntijayrityksessä. Minkälaista ihmisten johtamista tarvitaan VR:llä nykyisenkaltaisessa muutostilanteessa? - Ydinkysymys on, miten esimies saa luottamuksen omassa porukassaan? - Yritysstrategian muuttuessa pitää esimiehet kouluttaa tosi hyvin, koska he ovat viestinviejiä. Heidän on ensin ymmärrettävä, mistä muutoksessa on kysymys, Simola sanoo. Antti Simola toimii johtavana asiantuntijana 3T Ratkaisut Oy:ssä, jossa suunnitellaan ja toteutetaan johdon ja esimiesten turvallisuusvalmennusta sekä asiakasyritysten turvallisuuden kehityshankkeita. Simola on myös toukokuussa 2009 julkaistun Työturvallisuuden ja -terveyden johtaminen -oppi-/käsikirjan yksi kirjoittajista. Oppimisen positiivinen kierre Simola on kuvannut esimiehen oppimista työturvallisuuden ja -terveyden johtamisen omaksumisessa. Seuraavalla sivulla esitettyä kuvausta voidaan soveltaa laajemminkin johtamiseen. 7

8 SITOUTUMINEN Osoita sitoutumisesi havainnollisesti omalla esimerkilläsi. Puhu asian puolesta ja ole aktiivinen kehittäjä. Puutu heti työympäristön vaaroihin, riskinottoon ja sääntöjen rikkomiseen. Puutu heti epäasialliseen käytökseen ja muihin työyhteisöongelmiin. Puutu heti terveyttä vaarantavaan työkuormitukseen. Reagoi nopeasti kehitysehdotuksiin. Anna positiivista palautetta hyvistä ja turvallisista työsuorituksista. NÄYTÄ, ETTÄ OLET TOSISSASI. YMMÄRTÄMINEN Esimiehen toiminnan merkitys ihmisten turvallisuuden, terveyden ja työkyvyn kannalta Turvallisuusasenteiden ja käyttäytymisen yhteys Ihmisten havahduttaminen omat pinttyneet tottumukset Oman organisaatiokulttuurin näkeminen voimanlähteenä organisaation vahvuudet Työntekoa tukevan johtamisen merkityksen sisäistäminen Oman moraalisen ja juridisen vastuun sekä oikeusturvan sisäistäminen KAIKKI EI OLE SITÄ, MILTÄ NÄYTTÄÄ. OSAAMINEN Turvallisuusosaaminen on osa ammattitaitoa. Yhteistyötä oppii vain tekemällä yhdessä. Kehitä omaa ongelmanratkaisukykyäsi. Kuuntele ja ole oikeudenmukainen. Kehitä itseäsi alaistesi valmentajana. Varmista, että alaisesi tietävät ja osaavat oikeat (turvalliset) työtavat. Turvallisuuskommunikoinnin kehittymisen kautta muukin vuorovaikutus paranee. Hyödynnä työsuojelun ja terveydenhuollon ammattilaisia. TURVALLISUUS ON TEKEMISTÄ. 8

9 Esimiehen on näytettävä, että hän on tosissaan. Sitoutuminen, osaaminen ja ymmärtäminen ruokkivat positiivisella tavalla toisiaan. Kysymys on myös arvoista: - Jotta yritys menestyy, tarvitaan rahaa, juridiikkaa ja arvoja; menestyminen ei ole vain järjen asia. - Jos joudun turvallisuusasioissa perustelemaan kaiken pelkästään rahana jollekin johtajalle, olen jo epäonnistunut. Myös emotionaalinen puoli pitää hallita johtamisessa. - Kaikkein pahinta on, jos esimies jostain syystä tulee kyyniseksi. Sellainen henkilö pitää vaihtaa ehdottomasti pois esimiehen tehtävistä, koska kyynisyys vaikuttaa työn tekemiseen, Simola sanoo. Esimies tarvitsee jämäkkyyttä Simolan mielestä onnistumisen lähtökohtana ovat työ ja työjärjestelyt: - Kun työt sujuvat, ihmiset ovat yleensä tyytyväisiä. Sujuva työ on usein myös turvallinen. - Kun on kysymys ihmisistä, eteen tulee kaikenlaisia tilanteita: tarvitaan ongelmien käsittelyä, uusien työntekijöiden kouluttamista, resurssien miettimistä ja tehokkuuden kehittämistä. - Esimies ei ole taikuri eikä terapeutti. Hän on yksi ihminen työyhteisössä. Hyvä johtaja voidaan ajaa ulos jostain porukasta, kun kemiat eivät kohtaa. Jossain muussa porukassa hän voi olla hyvä. Esimies tarvitsee myös jämäkkyyttä: - Esimiehen sitoutumista testataan jatkuvasti pienissä arjen tilanteissa, joissa jämäkkyys joutuu usein koetukselle. Valta on työväline Simola pitää itsestään selvänä asiana, että esimiehellä on valtaa; se on työväline. - Työturvallisuuden johtamisessa korostan juridista valtaa ja vastuuta, jota työnantajakaan ei voi viedä pois. - Esimiehen johtajuuden mitta on se toiminta, mikä on parasta kulloisessakin tilanteessa. Kaikkea ei voi ohjeistaa. Huonot esimiehet eivät ole kenenkään etu, he työllistävät myös luottamusmiehiä. - Asioiden oikein tekemiseen on koulutettava, annettava eväitä, tukimateriaalia jne. Käskemällä ei onnistu. Turvallisuuspuolella korostetaan mm. esimiesten työpaikoilla pitämien turvallisuustuokioiden merkitystä. Antti Simola vertaa turvallisuusjohtamista muutosjohtamiseen lainaamalla erään työntekijän kommenttia. - Onhan se melkoinen johtaja, joka saa vanhan jääräpäänkin toimimaan uudella tavalla. Antti Simolan mukaan johtajuuden mitta on se toiminta, mikä on parasta kulloisessakin tilanteessa. Organisaation muutostilanteessa ydinkysymys on, miten esimies saa luottamuksen omassa porukassaan. 9

10 Mikä sinusta tulee isona? Toivottavasti entistä pätevämpi liikenneohjaaja Huhtikuu toi tullessaan RVL:n luottamusmiesjoukkoon uusia aktiiveja: Juha Kuukkanen toimii junaliikennöinnin varaluottamusmiehenä Pohjois-Suomessa ja Matti Nuolikoski Länsi-Suomessa. Teksti ja kuva: Soile Olmari Sekä Juha että Matti aloittivat liikenneohjaajakoulutuksensa Juha toimii kauko- ja alueohjaajana Oulun liikenteenohjauskeskuksessa ja Matti liikenneohjaajana Seinäjoella. Aiemmin kokin töitä seitsemisen vuotta sekä kemian ja metallialan töitä nelisen vuotta tehneen Juhan vaimo huomasi VR:n ilmoituksen paikallisessa lehdessä. - Työ vaikutti mielenkiintoiselta ja VR:llä oli maine varmana työnantajana. Matti työskenteli aiemmin ammattikorkeakouluopiskelun ohessa kodinkonemyyjänä ja järjestyksenvalvojana: - Silloin oppi jakamaan vuorokauden tunnit tarkkaan. Matti huomasi itse sanomalehdessä ilmoituksen, jossa haettiin liikenneohjaajia Seinäjoelle. - Työnkuvasta ei ollut ennakkoon paljon tietoa, mutta VR:n mai- ne hyvänä työpaikkana vaikutti paljon päätökseen pyrkiä tänne töihin. Vaihteleva työ ja hyvä ilmapiiri Nyt useamman vuoden työkokemuksen jälkeen molemmat kehuvat työkavereitaan: - Parasta on ilman muuta työtoverit. Kai psykologiset testit jättävät jäljelle samankaltaista ainesta, Matti toteaa. Juha pitää työtään itsenäisenä ja haasteellisena ja kehuu ilmapiiriä työpaikalla hyväksi: - Uudempi ja vanhempi kaarti tulee keskenään hyvin toimeen. - Työ on vaihtelevaa. Vaikka joka päivä on samat junat kulussa, niin jostain kumman syystä joka päivä on kuitenkin erilainen, Matti sanoo. Parannettavaakin löytyy. Matin mielestä lähinnä tiedonkulussa vaikka toteaakin kolmivuorotyön aiheuttavan sille omat vaikeutensa: - On haastavaa saada tieto aina kaikille. - Nykypäivänä tietoa ja ohjeita tulee kokoajan monesta eri lähteestä. Välillä tilanteita tulee kuitenkin yllätyksenä, joten tässä olisi tehostamisen paikka. Juha puolestaan toivoisi sääntöjä laativalle osapuolelle lisää ymmärrystä liikenteenhoidosta: - Pitäisi muistaa, että jokainen muutos on jo riski sinänsä. Kysymykseen mikä sinusta tulee isona Matti vastaa: - Toivottavasti entistä pätevämpi liikenneohjaaja, jos mahdollista. Juha toivoo pääsevänsä aluksi päätoimiseksi alueohjaajaksi: - Katsotaan sen jälkeen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ei jäi sanomatta Juha ja Matti toimivat myös osastojensa johtokuntien varajäseninä. Mikä sai heidät mukaan RVL:n toimintaan? - Oikeasti kai sellainen halu saada tietää asioista hieman enemmän ja 10

11 Ay-toiminnan ykkösasiana Matti Nuolikoski (vas.) pitää lyhyellä ja vähän pidemmälläkin aikavälillä edelleen työntekijöiden etujen ajamista. Juha Kuukkasen mielestä ay-toiminnan haasteena on työnantajan koventunut linja, talouselämän kehitys ja mahdollinen liikenteenohjauksen eriyttäminen. ehkä hieman myös vaikuttaa niihin, Matti vastaa. Juhan mielestä muiltakaan ei voi vaatia omien etujen valvomista, ellei itse ole siitä kiinnostunut: - Varaluottamusmieheksi pyydettiin ja ei jäi siinä kohtaa sanomatta. Matti on Länsi-Suomen alueen junaliikennöinnin luottamusmiehen Jorma Koirasen vara: - Toimin Jorman korvina ja silminä Seinäjoella ja sijaisena lomien aikana. - Olemme tehneet tutustumis-/ esittäytymismatkoja laajalla alueellamme. Aina pitää myös hieman kouluttautua. Timo Häyrynen on junaliikennöinnin luottamusmies Pohjois- Suomen alueella. Juha toimii hänen varanaan: - Varsinaiset luottamusmiestehtävät ovat olleet aika vähäisiä isyyslomastani johtuen. - Ennen lomia ehdin kuitenkin tehdä tutustumiskäynnit oman alueen paikkoihin Timon ja aluepääluottamusmiehen kanssa. Matin mielestä liitolla on tärkeä rooli valvoa jäsenten etuja, kun pörssiyhtiöajattelu on raaistanut työmaailmaa ja tuloksia tuijotetaan osavuosittain. - Tämä johtaa jatkuvaan muutokseen ja sitä kautta epävarmuuteen työntekijöiden keskuudessa. Liitto voi yrittää hieman hillitä pelkät euronkuvat silmissä tehtyä saneerausta. Lastenhoitoa ja fyysisiä harrasteita Juhan perheeseen kuuluvat vaimo, viisivuotias poika ja kolmisen kuukautta vanha tytär. Matti asustelee avoliitossa ja perheen täydentää seitsemänvuotias aikuistumaton terrieri. Juha harrastaa moottoripyöräilyä, uintia ja kalastusta: - Talvella ajellaan kelkalla ja istutaan pilkillä. Matti mainitsee harrastuksistaan amerikkalaisen jalkapallon. - Kun olen saanut kropan melkein kuntoon, on hyvä taas aloittaa tosissaan pelaaminen. Ensi kesänä olisi tarkoitus pelata koko kausi. 11

12 Liittosihteeri Edunvalvontaa Viimeksi tällä palstalla kerroin VR Cargon asiakaspalvelupisteiden lomautuksista ja säästötavoitteista. Lomautukset ovat nyt realisoituneet noin 30 jäseneemme. Kuten monet arvelivatkin etukäteen, ei työnantaja pystynyt lomauttamaan kaikkia aikomiaan ja osa on kutsuttu takaisin töihin kesken lomautuksen. Tulouttamattomia maksuja lienee kertynyt jo aikamoinen summa lomautusten johdosta. Eli säästetään vaikka se maksaisi kuinka paljon? VR Cargon tilanne ei ole kuitenkaan kehittynyt parempaan suuntaan, vaikka maailman talous on jo alkanut näyttää toipumisen merkkejä. Esimerkiksi puu- ja metsäteollisuuden rakennemuutos lienee pysyvää sorttia ja yritysten on sopeuduttava kuljetettavan vähentymiseen. VR:n uuden johdon myötä on aloitettu suuret organisaatiomuutokset ja toiminnan tehostamiset, jotka vaikuttavat kaikkiin työntekijöihin koko konsernissa. Tämä nk. muutosohjelma on tarkoitus viedä läpi vuoden 2011 loppuun mennessä ja sen halutaan tuovan noin 100 M parannuksen konsernin kannattavuuteen. Yt-neuvottelut ovat alkaneet VR Cargolla myynnin ja markkinoinnin uudelleen järjestelyillä. Tarkoituksena on yhdistää kumipyörä- ja rautateiden myynnin ja markkinoinnin organisaatiot. Neuvotteluajan päätyttyä selviää, montaako RVL:n jäsentä järjestelyt koskevat ja mitkä ovat heidän mahdollisuutensa työllistyä. Tätä kirjoittaessa tuli tieto nk. muutospoolin perustamisen päätöksistä. Tällainen pooli tulee todennäköisesti helpottamaan uuden työn saamista. Myynnin ja markkinoinnin lisäksi alkavat VR Cargon asiakaspalveluorganisaatiota ja perustettavaa Contact Centeriä, asiakaspalvelukeskusorganisaatiota sekä asiantuntijaorganisaatiota koskevat ytneuvottelut. Mahdollisia henkilöstövaikutuksia tarkastellaan neuvotteluissa, jotka kestävät saakka ellei sitä ennen päästä sopimukseen. Kuinka moni työntekijä jää ilman töitä näissä organisaatiomuutoksissa, selviää neuvotteluiden edetessä. Edellä kuvattujen lisäksi on alkamassa yt-neuvottelut myös konsernin tukitoiminnoissa (talous-, henkilöstö- ja yleishallinto). Työnantaja arvioi työpaikkojen vähentyvän noin 200 henkilöllä vuoden 2011 loppuun mennessä, mutta tarkempi määrä selvinnee neuvottelujen aikana. Tällöin kartoitetaan mm. eläkkeelle siirtymisten vaikutukset sopeutuksessa. Näin olemme järkyttävästi saaneet huomata VR:n uuden tavan toimia. Vaikka puheista ja kirjoituksista on voinut ymmärtää, että pehmeät keinot käytetään ennen kuin aletaan irtisanoa työntekijöitä, on totuus hieman toisenlainen. Pitkän työuran VR:n palveluksessa oleville ihmisille on ilmoitettu ilman ennakkovaroitusta, että puhelin ja kulkunappi pöydälle, eikä työvelvoitetta enää ole. Vaikka varsinaista irtisanomista ei tapahtunut, on tällainen tapa toimia vähintäänkin taitamatonta. En ymmärrä työnantajan kiirettä näissä asioissa. Ehkäpä VR Cargon johdon olisi syytä harrastaa itsekritiikkiä ja miettiä, miten olisi voinut kehittää liiketoimintaansa pitemmällä ajanjaksolla, ettei tämmöisiin äkkiratkaisuihin olisi jouduttu. Laman piikkiin ei voi kaikkea laittaa. 12

13 Luottamuksella Kun on pakko, niin minkäs sille voi Teksti: Hannu-Pekka Mäkelä, Pohjois-Suomen aluepääluottamusmies Viime numerossa oli jo perusteellisesti esillä VR Cargon kesän ja syksyn lomautukset ja niiden seuraukset. Kukaan ei ole voinut olla tietämätön siitä, mitä tapahtuu kun jokapäiväisestä rahdituksesta, laskutuksesta, neuvonnasta ja ties mistä asiakaspalvelusta vastaava työpiste lopettaa tekemisensä tuosta vain. Ja naapurinkin työpisteestä on puolet pois. Tilanne olisi helppo korjata, jos kyse olisi vain tiedon puutteesta. Vaikeaksi asia muuttuu, kun seurauksilla ja niistä kertomisella ei tunnu olevan mitään merkitystä. Ei haittaa eikä vaikuta, kun on pakko säästää: ensin heti 20 miljoonaa, sitten pysyvästi 100 miljoonaa. Eivätkä numerot siihenkään lopu. Totta on, ettei mikään yritys voi pyöriä jatkuvasti tappiolla. Joskus joudutaan tekemään rankkojakin ratkaisuja, kun työ loppuu tai oleellisesti vähenee. Mutta se, milloin tilanne on tämä, onkin jo toinen juttu. Tiedottaminen on ollut kevään ja kesän aikana runsasta työnantajankin puolelta. Hyvin on tullut selväksi, kuinka tavarankuljetukset ovat pudonneet viime vuodesta. Henkilöliikenteessäkin kasvu on taittunut ja pientä laskua löytyy, kun verrataan kaikkien aikojen ennätysvuoteen Lukuja sinänsä ei sovi epäillä, mutta niistä tehtyjä johtopäätöksiä kyllä, kun kyseessä oli kansainvälinen rahoituskriisi ja sitä seurannut lama. Laman eräs piirre on ollut jo noin vuoden ajan, ettei kukaan ole osannut ennustaa - ainakaan julkisuudessa, miten asiat kehittyvät. Lähes kaikilla aloilla väännettiin hanat kiinni ja otettiin aikalisä. Nyt kuitenkin, ainakin tuntemallani alueella Pohjois-Suomessa, ollaan palaamassa ns. normaaliaikaan. Teollisuuden lomautuksia on peruttu. Tilauksia alkaa taas tulla ja kuljetuksia, joista osa on jopa ennätystasolla. Aivan uusikin hanke, Talvivaara, on alkanut. Yleinen väittämä on myös, että muutos on rakenteellinen, pysyvä, ja ettei paluuta vanhaan enää ole. Mistä ihmeestä kukaan sen voi tietää? Tai sen, mitä se tulee meillä vaikuttamaan? Tai varsinkaan sitä, millä aikataululla nämä muutokset tapahtuvat? Joitakin tehtaita on suljettu ja se on lopullista. Mutta toisiin paikkoihin myös investoidaan. Joissakin tapauksissa tämä teollisuuden keskittäminen voi myös lisätä kuljetuksia. Nyt on vain valittu strategia, jossa kaikki kielteiset uutiset esitetään varmoina ja myönteiset joko epävarmoina tai sitten niitä ei huomioida ollenkaan. Tämä perinteinen metsäteollisuuden edustajien oma kieli tuntuu leviävän laajemmallekin. Kuitenkin mahdollisuuksia on paljon. Esimerkkinä mainitsen Kolarin suunnan kaivoshankkeet, jotka toteutuessaan nostaisivat koko VR:n kuljetusmäärät uudelle tasolle. Aiheellinen kysymys onkin, kenelle nämä mahdollisuudet halutaan antaa. Mitä kuljetetaan kiskoilla, mitä taas kumipyörillä? Kenen toimesta? Mikään ei tapahdu sattumalta. Taustalla on jonkun/joidenkin tahto viedä asioita tiettyyn suuntaan. Harmi vain, että toisen tahto tuppaa olemaan toisen pakko. 13

14 Osastot kehittävät toimintaansa Joensuun, Kouvolan ja Pieksämäen osastojen johtokunnat kokoontuivat Pieksämäelle elokuun lopulla aloittamaan TSL:n Hannu Oikarisen luotsaamaa osastojen toiminnan kehittämiskoulutusta. Teksti ja kuvat: Soile Olmari Koulutuspäiviä on loppuvuoden 2009 ja alkuvuoden 2010 aikana yhteensä kolme. Niiden välillä johtokunnat tekevät kirjallisia kehittämistehtäviä. Koulutukseen osallistuvat kaikki RVL:n yhdeksän osastoa. Koulutuksen yleistavoitteena on kehittää osastojen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan uusia menetelmiä ja sisällöllisiä painopisteitä tavoitteiden toteuttamiseksi. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Hannu Oikarinen uskoo, että ihminen tietää enemmän kuin oivaltaa tietävänsä: - Tarkoituksena ei ole uusien totuuksien etsiminen, vaan ennemminkin vanhojen tuore oivaltaminen. - Tavoitteena on löytää entistä raikkaampia ratkaisuja tai menetelmiä tehdä asioita paremmin. Ihmisen kyky kehittää omia taitojaan läpi elämän mahdollistuu parhaiten avoimessa vuorovaikutuksessa muiden samaa tavoittelevien kanssa. - Erilaisten ihmisten välisten luottavaisten ja anteliaitten, välittävien ja rohkeiden keskustelujen kautta avautuu uusia oivalluksia. Tähän liitettynä viisaus sekä usko omiin mahdollisuuksiin, toteutuu parempi tekeminen, Oikarinen sanoo. Vahvuutena jäsenistön ammattitaito Ensimmäisen koulutuspäivän aikana osallistujat pohtivat RVL:n vahvuustekijöitä sekä VR:ää ja liittoa yhteistyökumppaneina. Liiton vahvuuksiksi listattiin mm. pitkän historian myötä tulleet käytännöt, kevyt organisaatio, jäsenistön ammattitaito ja ammattiylpeys, järjestäytymisaste, aktiiviset toimijat, hyvä taloustilanne sekä toimiminen strategisesti keskeisellä toimialalla. VR ja RVL tarvitsevat toisiaan esimerkiksi työehtosopimusten tekemisessä, työrauhan takaamisessa sekä toimialapalvelujen tuottamisessa ja hoitamisessa. Yhteinen tavoite on palvella laadukkaasti VR:n asiakkaita. Perustehtävän ja tulevaisuuden pohdintaa Osallistujat saivat tehtäväkseen miettiä myös ammattiosaston perustehtävää 2000-luvulla, toimin- Pieksämäen osaston puheenjohtaja Harri Lindblom toivoo johtokunnan sitoutuvan koulutuksen myötä entistä vahvemmin osaston toimintaan: - Odotan myös toimintavinkkejä, miten pystymme vastaamaan edunvalvonnan haasteisiin. Uuden luottamusmiesorganisaation myötä on entistä tärkeämmäksi tullut se, etteivät luottamusmiehet loittone osaston yhteydestä. 14

15 nan visiota ja ammattiosaston lähiajan painopisteitä. Perustehtävinä pidetään edelleen jäsenten edunvalvontaa sekä tessin sisällön että paikallisten asioiden näkökulmasta. Jäsenten kuulemisessa on tärkeätä huomioida paikallisellakin tasolla eri ikä- ja ammattiryhmät. Perustehtäviä ovat myös tiedotus, työviihtyvyyden turvaaminen, yhteisten tilaisuuksien järjestäminen ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta huolehtiminen. Osastoista tulisi myös luoda myönteinen ja innostava imago. Jäsenten voimat tulisi koota entistä parempaan yhteistoimintaan. Osastojen visioina, tavoitetiloina vuonna 2013 listattiin mm. se, että jäsenet kokevat osaston omakseen, uusia toimihenkilöitä on saatu mukaan ja toiminta heijastaa jäsenten odotuksia. Tässä yhteydessä keskusteltiin myös osastojen yhteistyön muodoista ja siitä, tarvitaanko kaikkia osastoja itsenäisinä yhdistyksinä vai sulautuuko useampi osasto yhteen. Pajatsoa ei tyhjennetty, vaan keskustelu aiheesta jatkuu. Olennaista on miettiä, miten jäsenistön etuja parhaiten hoidetaan. Sisäiset vahvuudet ja heikkoudet Ensimmäinen koulutusjakso päättyi pohdintaan siitä, minkälaisin Koulutuksen vetäjänä toimii Hannu Oikarinen Työväen Sivistysliitto TSL:stä. Koulutuskokonaisuus on todettu toimivaksi SAK:n paikallisjärjestötasolla ja koulutuksen vaikutuksia on tutkittu Joensuun yliopistossa. Anne Mömmö ja Erja Vainio pohtivat osastotoimintaa Kouvolan näkökulmasta. resurssein ammattiosastot tehtäviään hoitavat. Vahvuuksina pidettiin mm. toimijoiden erilaisia persoonia, osaamista, toimivaa liittoa, hyvin hoidettua taloutta, toimijoiden oikeaa asennetta ja kokemusta, järjestäytymisastetta ja luottamusmiesverkostoa. Heikkouksina mainittiin vuorotyöstä aiheutuvat ajankäytön ongelmat, toimijoiden henkilökohtainen kuormittuminen, välimatkat, ammattiryhmien väliset jännitteet, uusiutumisen hitaus ja kokemuksen mahdollisesti mukanaan tuoma jäykkyys. Itä-Suomen johtokunnat kokoontuvat seuraavan kerran marraskuussa. Oulun, Seinäjoen ja Tampereen osastot aloittavat koulutuksensa lokakuun lopulla sekä Helsinki, Pääkonttori ja Turku marraskuun alkupuolella. 15

16 Itä-Suomen osastoilla koulutuspäivä Jäsenkyselyn tulosten käsittely etenee RVL:n Itä-Suomen osastojen johtokunnat kokoontuivat elokuun lopulla Pieksämäelle perinteiseen koulutuspäiväänsä. He pohtivat mm. viime keväänä toteutetun jäsenkyselyn tulosten syitä ja seurauksia. Pohdinnassa keskityttiin eniten kritiikkiä saaneeseen viiteen kysymykseen. Vastauksia on tarkasteltu sukupuolittain, osastoittain ja järjestökokemuksen perusteella. Kysymykset olivat: 1) Ajaako liitto mielestäsi oikeita asioita? 2) Mielipiteesi liiton neuvottelemasta työehtosopimuksesta. 3) Mielipiteesi liiton tarjoamasta virkistystoiminnasta. 4) Jäsenyyden tuoma hyöty suhteessa jäsenmaksuun. 5) Liiton arvostus jäsenistön keskuudessa. Teksti ja kuvat: Soile Olmari Osastojen johtokuntien tehtävänä on pohtia niitä tekijöitä, joissa osasto/liitto on onnistunut hyvin ja niitä, joissa sillä on kehitettävää. Ennen kaikkea halutaan löytää kehittämistoimenpiteitä. Pieksämäellä nousi esiin mm. tiedottamisen merkitys: Johtokuntien jäsenten toivotaan oikaisevan jäsenistön keskuudessa olevia vääriä käsityksiä. Lehden ja tiedotustilaisuuksien lisäksi asioista on tiedotettava henkilökohtaisella tasolla. Kouvolan osaston puheenjohtaja Juha Lahtinen ohjeisti RVL:n jäsenkyselyyn liittyvän ryhmätyön tekoon. Katriina Kouvolainen Pieksämäeltä ja Sinikka Rantonen Joensuusta. Keskustelussa todettiin, että osastojen ja liiton raja on voinut hä- 16

17 märtyä ja että liitto kyllä ajaa oikeita asioita, mutta jäsenet eivät tiedä niistä tarpeeksi. Jäsenetujen ja työehtosopimusneuvottelujen tulosten tiedottamista on tehostettava ja työehtosopimuksista on saatava pois tulkinnanvaraisuudet. Kiitostakin annettiin mm. liiton toimihenkilöiden vierailuista osastoissa. Erityisesti pieksämäkeläiset arvelivat uuden valtakunnallisen pääluottamusmiehen jäsenten töitä kohtaan osoittaman kiinnostuksen lisänneen liiton arvostusta jäsenistön keskuudessa. Myös liiton lehteä kiitettiin. Koulutuspäivänä jäsenkyselytulosten arviointi saatiin hyvään alkuun ja johtokunnat jatkavat aiheen käsittelyä liittovaltuutettujen kanssa omissa tapaamisissaan. RHK:n hankkeita Osallistujat kuulivat myös Ratahallintokeskuksen hankkeista, joita selvitti RHK:n liikenteen aluepäällikkönä Itä-Suomessa toimiva Raija Karkkonen. RHK:n perustehtävä on vastata Suomen rataverkosta ja valvoa rautatieliikenteen sujumista. RHK vastaa rautatieliikenteen matkustajainformaatiosta, liikenteenohjauksesta, ratakapasiteetista ja rataverkon markkinoinnista. Karkkonen kertoi mm. liikenneja viestintäministeriön virastouudistuksesta: Vuoden 2010 alussa aloittavat toimintansa Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto. RHK sulautetaan Liikennevirastoon ja Rautatievirasto Liikenteen turvallisuusvirastoon. Virastouudistuksen rinnalla on vireillä mm. valtionhallinnon tuottavuusohjelma, aluehallintohanke ALKU, virastojen alueellistamishanke sekä valtion liikelaitosten aseman selvittäminen. RHK:n hankkeita ovat mm. turvalaitejärjestelmien vanhentumiseen liittyvä hanke, kulunvalvonnan (JKV) ratalaitteiden rakentamisen hanke sekä rataverkon kehittämis- ja perusparannushankkeita. Liikenteenohjauksen tulevaisuutta pohdittiin liikenteenohjauksen keskittämisen ja organisoitumisen näkökulmista. Henkilöliikenteen hankkeita VR:n Kouvolan kaukoliikennealueen myyntipalvelupäällikkö Arja Kuosmanen kertoi VR Henkilöliikenteen tilanteesta ja hankkeista, kuten Preludista ja Sinfoniasta. Sinfonia on eri hankkeita koordinoiva henkilöliikenteen myynnin ja asiakkuuksien hallinnan -kehittämisohjelma. Tärkeimpinä hanketavoitteina hän mainitsi joustohinnoittelun ja tehokkaampien myyntikanavien kehittämisen, asiakashallinnan parantamisen sekä tosiaikaisen tietoliikenteen kehittämisen junissa. Vuonna 2011 käyttöön otettavan joustohinnoittelun yksityiskohtia ei ole vielä päätetty: - Ensi vuonna joustoa kokeillaan ja henkilökunta koulutetaan 2010 lopulla. Kuosmanen esitteli myös lipunmyyntiasemien ja eri lipunmyyntikanavien myynti- ja matkatilastoja sekä erityisesti Itä-Suomen asemien myynnin kehittymistä. Myyntipalvelupäällikkö Arja Kuosmanen selvitti VR Henkilöliikenteen hankkeiden etenemistä. Uusia myyntiautomaatteja koekäytetään Helsingissä ja Pasilassa marraskuussa 2009 ja noin 130 uutta automaattia on käytössä alkuvuodesta Automaatteja tulee myös kylmille asemille 33 kpl. Henkilökunta koulutetaan käyttöönoton yhteydessä. Vuoden 2011 alussa käytössä olevien uusien myyntijärjestelmien myötä lipunmyyntityön luonne on muuttumassa. - Myynnille tulee täyden palvelun konsulttitoimiston rooli. Myyntitapahtumat harvenevat ja asiakkaat asioivat pidempään, Kuosmanen arveli. Koulutuspäivän päätteeksi RVL:n järjestösihteeri Soile Olmari kertoi mm. VR:n uudistushankkeisiin liittyvästä yhteistoimintamenettelystä, VR Cargon lomautustilanteesta, liiton jäsenkyselyn hyödyntämisestä ja liiton uuden luottamusmiesorganisaation alkutaipaleesta. 17

18 VRU:n tukitansseja ideoivat ja järjestelivät myös VRU:n toiminnassa aktiivisesti mukana olevat RVL:läiset Lea Tossavainen (vas.), Päivi Karjalainen, Harri Lindblom, Raili Nykänen ja Pirkko Haapsaari. Harri kantoi järjestelytoimikunnan puheenjohtajana päävastuun tanssijärjestelyistä. Kuvasta puuttuvat Pieksämäen liikunta-alueen seuraavaksi sihteeriksi lupautunut Anne Pylkkänen ja Aimo Nykänen. Mikä tanssien tuli se tanssien meni VR Urheilun Pieksämäen alueen Tuki ry:n 60-vuotinen toiminta saateltiin päätökseen Johanna Pakosen ja Omenapuu-orkesterin tahdittamina Wanhoilla Weturitalleilla Pieksämäellä 4.9. Lähteet: Pieksämäen Lehti ja Päivi Karjalainen Kuvat: Päivi Karjalainen Pieksämäen Wanhojen Weturitallien 1800-luvun lopulla rakennettu miljöö tarjoaa viihdetapahtumille tavallisuudesta poikkeavan ympäristön aivan Pieksämäen keskustassa. Tansseihin oli vapaa pääsy kaikilla entisillä ja nykyisillä VR:läisillä aveceineen. Kutsun oli kuullut nelisensataa tanssijaa. 18

19 VRU ja sen alaorganisaatiot ovat tarjonneet VR:n henkilökunnalle liikuntamahdollisuuksia yli 60 vuoden ajan. Sotien jälkeen varoja kerättiin sotainvalideille, orpolapsille ja omaisuutensa sodassa menettäneille järjestämällä esimerkiksi hiihtotapahtumia. Myös tanssilavatoiminta Pieksämäellä alkoi sodanjälkeisen suuren rahatarpeen kattamiseksi, kun VRU:n sen aikaiset toimijat rakensivat konepajan viereen tanssilavan. Tansseja järjestettiin jopa viisi kertaa viikossa. VRU liikuttaa edelleen VRU:n Pieksämäen alueen Tuki-Säätiö perustettiin 1949 tanssituottojen hallinnoimista varten ja se toimi 60 vuotta VRU:n Pieksämäen alueen kanssa kiinteässä yhteistyössä. Toimihenkilötkin olivat yleensä samat. Tanssituottojen lisäksi tuloja kerättiin mm. 80- ja 90-luvuilla järjestetyillä, tv:stä tutuilla Resiinaralleilla. Keräämillään varoilla Tuki-Säätiö on hankkinut VRU:n Pieksämäen alueen käyttöön mm. pelipaitoja, kuntosalivälineitä ja maksanut muitakin liikunta- ja tapahtumakustannuksia. Vaikka Tuki-Säätiön toiminta päättyi, VRU liikuttaa edelleen. VRU:n Pieksämäen alueeseen kuuluu jokainen alueen VR:n työntekijä ja eläkeläinen ilman liittymistä tai jäsenmaksua. Sen järjestämään muuhun kuin kilpailutoimintaan saavat osallistua myös perheenjäsenet. VRU:n edellinen, ikinuori toiminnanjohtaja Arvo Rita löysi tanssipaikalla esillä olleista vanhoista kilpailunumeroista numeron 33. Apo osallistui Partaharjussa järjestettyyn VRU:n retkivetäjien koulutukseen. Retkivetäjät ehtivät osallistua myös tansseihin. Pieksämäelle oli tapahtumapäivänä järjestetty lisäksi VRU:n neuvottelupäivät. Paikalla oli myös VRU:n nykyinen toiminnanjohtaja Jyrki Inkinen. Pieksämäen liikunta-alueen puheenjohtaja Kari Myllymäki ja alueen sihteeri Pirkko Haapsaari esittelivät matkalaukkua, joka sisältää vanhoja kilpailunumeroita ym. esillä ollutta vanhaa materiaalia. 19

20 Riihimäen Rautatienpuisto Idyllinen keidas kaupungin sydämessä Riihimäen aseman lähellä oleva Rautatienpuisto on osa sekä kaupungin että Suomen rautateiden historiaa. Teksti ja kuvat: Tapani Rautio Lähteet: Kalevi Penttilä: Riihimäen historia, Riihimäen kaupunginkirjaston lehtileikkeet Helsingin ja Hämeenlinnan välistä 108 km pituista rataosuutta alettiin rakentaa 1850-luvun lopulla. Hausjärven eteläosaan syntyi asema nimeltään Riihimäki. Radanrakentajille valmistettiin asuinparakit Voudinmäelle eli nykyiseen Rautatienpuistoon. Anton Wilhelm Öller (synt Kokkolassa, kuoli 1901 Riihimäellä) oli Riihimäen ensimmäinen asemapäällikkö. Hänen mukaansa on nimetty myös veturitalleilta kirkolle puiston läpi kulkeva Öllerinkatu. Asemapäällikkö Öller oli kylän kuningas ja monitoimimies, sillä hän kunnosti innokkaana puutarhurina vetisen rämeen asemaalueeksi. Pian purot, kaarisillat, huvimajat, lammikot suihkulähteineen sekä puuistutukset muodostivat viih- Öllerinkatu 3 Asemapäällikkö Öllerin asunto oli 1858 rakennetussa ratainsinöörin talossa. Rautatieliikenteen alkaessa 1862 talossa oli myös lennätin, lipputoimisto ja asematilaa. Ulkorakennuksessa oli ulkovessa, navetta, puuliiteri ja sauna. VR hankki asemapäällikön työsuhdelehmälle talviheinät. Sota-aikana ulkorakennukseen oli varastoitu saksalaisten sotilaiden muonaa. Nykyisin Riihimäen kaupunginmuseona toimiva rakennus on kunnostettu. 20

21 Öllerinkatu 9 Ensimmäinen rautatieläisten koulu valmistui Öllerinkatu 9:ään rautatieylihallituksen toimesta Rakennus toimi rautatiesairaalana Riihimäen Rautatieläisten Soittokunta piti taloa musiikkitilana vuodesta 1971 alkaen ja osti talon 1990-luvulla. Öllerinkatu 7 Toinen koulu rakennettiin 1908 arkkitehti August Granfeltin hyväksymien piirustusten mukaan edellisen viereen. Koulutoiminnan päätyttyä Öllerinkatu 7:ssä 1931, rakennus toimi VR:n lepohuoneena se kunnostettiin Riihimäen kaupungin vanhusten päivätoimintakeskukseksi. tyisän miljöön. Lisäksi hän huolehti mm. hyvistä tavoista, hampaiden poistosta ja koulujen perustamisesta luvulla Rautatienpuiston rakennukset siirtyivät VR:ltä Rakennushallitukselle ja yksityisomistukseen. Se takasi asuntojen kunnostuksen ja useimmat talot ovatkin arvokkaana kulttuurihistoriallisena suojelukohteena ja silmien ilona muistona menneiltä ajoilta. Lapsuusmuistoja Rautatienpuistosta Synnyin Riihimäellä 1959 ja asuin lapsuuteni ja nuoruuteni Rautatienpuistossa mm. Maantie 10:ssä ja Öllerinkatu 7:ssä (lepohuonerakennuksen yhteydessä) 24 vuoden ajan. Kaikki asunnot olivat VR:n työsuhdeasuntoja ja lisäksi alueella oli muutamia Paloheimo Oy:n konttoreita. 21

22 Puistoalueella rautatieläisperheitten lapset seurasivat usein vanhempiensa ammatteja. Monet pikkupojat haaveilivat veturinkuljettajan työstä, kun höyryveturit 1960-luvulla olivat ihailun kohteina. Monesta myös tuli veturinkuljettaja. Itse päädyin junasuorittajaksi, kun seurasin seitsemänvuotiaana asemalla junanlähettäjien toimintaa. He kävivät laiturilla punainen lakki päässään lähettämässä junia. Osasin pikkupoikana juna-aikataulut ulkoa ja olin ns. kävelevä aikataulu. Palvelin ihmisiä il- man palvelumaksua ihan vain huvikseni. Kirjakauppa ja hammaslääkäri Asemapäällikön talon viereen (Maantie 5) rakennettiin 1900-luvun alussa vaatimattoman näköinen rapattu kivitalo Karan kartanon meijeriksi. Maantie 7 Vuodesta 1868 asemarakennuksen yläkerrassa asunut Riihimäen asemapäällikkö sai uuden asuintalon 1907, kun arkkitehti August Granfeltin hyväksymien piirustusten mukaan valmistui jugend-talo osoitteeseen Maantie 7. Ensimmäisenä talossa asui asemapäällikkö G.R. Holmberg taloon muutti Kaarle Kustaa Arho ja hänen jälkeensä Eero Keskitalo, Eino Takkinen, E.O. Rekola, Taisto Hannus ja A.J. Haapakoski. Maantie 10a Punainen yksikerroksinen työväen asuinparakki on vuodelta Se oli 1960-luvulla kolmen eri rautatieläisperheen asuintalona kunnes siirtyi 1990-luvulla yksityisomistukseen yhden perheen asuintalona. 22

23 Apteekkari Simberg osti rakennuksen ja vuokrasi talosta liiketilaa kirjakaupalle. Neiti Metsola Hyvinkäältä avasi kirjakaupan , mutta toimi siinä vain kaksi vuotta, kun vuokraa nostettiin. Simberg myi talon Renny Harlinin isälle, Kuopiosta kotoisin olevalle rykmentinlääkäri Oiva Harlinille (Harjola). Hänen vaimonsa harjoitti talossa hammaslääkärin tointa. Talvisodassa talon pihalle tuli kolme pommia, joiden vauriot korjattiin. Riihimäen Rautatienpuistossa kaupunginmuseossa (Öllerinkatu 3) on Rautatienpuisto-näyttely Museo on avoinna ke ja su klo ja sinne on vapaa pääsy. Puh. (019) , kaupunginmuseo Maantie 10b Rautatienpuiston vanhin rakennus rakennusmestarin talo on vuodelta Rautatienhotelli Nykyisen rautatieaseman (1935) lähelle 1878 rakennettu talo paloi poroksi heti seuraavana vuonna. Verner-renki oli kantanut ystävänsä kanssa ullakolle viini- ja konjakkitynnyreitä. Maisteltuaan juomia he sytyttivät varomattomina tulipalon, jossa tuhoutui viiniä sekä 130 litraa konjakkia ja hotellin omistajan Olivia Axeenin arvopaperit. Uusi hotelli rakennettiin samojen piirustusten mukaan vanhalle kivijalalle. Rakkaalla hotellilla on ollut monta nimeä: Hotel, Axeens Hotell, Riihimäkihotell, Rautatienhotelli ja 1930-luvun lopulla Turisti. Hotellitoiminta lopetettiin 1943 ja rakennus on toiminut Paloheimo Oy:n pääkonttorina. 23

24 Rautatievirkamiesliiton jäsenedut Ammattiliitot neuvottelevat ja sopivat työehtosopimuksista työnantajajärjestöjen kanssa ja valvovat, että niitä työpaikoilla noudatetaan. maksaa vuodessa noin 46,65 euroa ja palkkatasolla 15 noin 53,50 euroa. Yksityisen YTK-työttömyyskassan (ns. Loimaan kassa) jäsenmaksu on 67 euroa vuodessa. Oheisessa taulukossa on lueteltu edut, joita liiton osaston jäsen jäsenmaksullaan saa joko automaattisesti tai käyttämällä palveluita aktiivisesti. Edunvalvonta-asioissa jäseniä auttavat luottamusmiehet, liiton osastojen toimihenkilöt sekä liiton toimiston työntekijät. Liitto neuvottelee työnantajan kanssa ns. yhteistoimintamenettelyyn liittyvissä asioissa. Neuvotteluissa sovitaan mm. työnantajan suunnittelemien organisaatio- ja rakennemuutosten toteuttamistavoista, aikatauluista ja henkilöstövaikutuksista. Yksityisten työntekijöiden kanssa ko. neuvotteluja ei käydä. Lisäksi on lukuisa joukko hankkeita, projekteja ja kehittämistoimenpiteitä, joissa liiton edustajat ovat mukana vaikuttamassa ja pitämässä huolta jäsenistön eduista. Liittyessään RVL:n osastoon, työntekijä liittyy myös Ilmailuja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan (IRKA) jäseneksi. Lomautuksen/työttömyyden kohdatessa työttömyyskassan jäsenelle maksetaan verollista ansiopäivärahaa. RVL:n jäsenmaksu 1,40 % kuukausipalkasta sisältää Työttömyyskassan (IRKA) jäsenmaksun 0,16 %. RVL:n ns. ison tessin palkkatasolla (teko+heko) 9 IRKAn jäsen Kuulumalla RVL:n osastoon ja alan työttömyyskassaan (IRKA), jäsen saa monia etuja. Keinon vaikuttaa työtehtävissä noudatettavan työehtosopimuksen sisältöön. Keinon valvoa työehtosopimuksen toteutumista. Ansiopäivärahan lomautuksen/työttömyyden aikana. Vuorotteluvapaakorvauksen. Asiantuntevan asianajajan oikeusavun työasioissa: RVL on ottanut jäsenilleen ammatillisen oikeusturva- ja vastuuvakuutuksen. Luottamusmiesten, työsuojeluorganisaation ja liiton henkilöstön asiantuntemuksen ja tuen. Palvelu on henkilökohtaista ja yksilöllistä. Virkistystä, rentoutusta ja tietoa osaston ja liiton tapahtumissa: edullisilla retkillä, matkoilla, talvi- ja kesäpäiville sekä tiedotus-, koulutus- yms. tilaisuuksissa. Jäsenille maksutonta, itsensä kehittämiseen ja työelämässä jaksamiseen liittyvää koulutusta. Rahallisen tuen omaehtoiseen, työn ohessa tapahtuvaan ammatilliseen koulutukseen vuosittain haettavan opintoapurahan muodossa. Rautatievirkamieslehden, -sivut sekä liiton ja osaston tiedotteet. Vuosittain jaettavan, jäsenille maksuttoman kalenterin. Jäsenkortin, jolla saa etuja mm. Teboilista. Alennuksia OP Pohjolan vakuutuksista. Lainaetuja pankista mahdollisen työtaistelun aikana. Rautatievirkamiesten Vanhainkotisäätiön hyväksi myytäviä edullisia (6 e) onnittelu- ja suruadresseja. Rautatievirkamiesten Vanhainkotisäätiön hautausavustuksen, mikäli jäsen kuolee työssä ollessaan tai vuoden aikana eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Ehtona on kolmen vuoden jäsenyys RVL:ssä. Vuosittain haettavaa lomatukea koko perheelle. Eläkeläisjäsenille on Vanhainkotisäätiön myöntämä kuntolomatuki. Mahdollisuus käyttää SAK:n (www.sak.fi) liittojensa jäsenille myöntämiä etuja, kuten Lomajärjestö SAL:n (www.salry.net) lomatukia ja alennuksia. 24

25 Mitä liitossa tehdään? Kun tarvitset liitolta neuvoja, apua ja yksilöllistä palvelua Luottamusmiestoiminta (sähköpostit: Kun sinua askarruttaa jokin työsuhteeseesi/työehtoihisi liittyvä asia, ota yhteyttä alueellasi toimivaan oman ammattiryhmäsi luottamusmieheen. Hän neuvottelee tarvittaessa työnantajan edustajan kanssa. Ks. työpaikkasi ilmoitustaulu/ Ellei asia näin selviä, oma luottamusmiehesi on yhteydessä alueelliseen pääluottamusmieheen, joka toimii virallisena neuvottelijana alueella käytävissä neuvotteluissa. Pääluottamusmiehet toimivat myös alueensa luottamusmiesten yhteyshenkilönä. Alueellisina pääluottamusmiehinä toimivat Etelä-Suomessa Marja Ahokas ( ), Itä- Suomessa Kari Vähäuski ( ), Länsi-Suomessa Erkki Hokkanen ( ) ja Pohjois-Suomessa Hannu-Pekka Mäkelä ( ). Ellei asia vieläkään selviä, se etenee liittotasolle. Tällöin työnantajan kanssa neuvottelee valtakunnallinen pääluottamusmies. Valtakunnallinen pääluottamusmies on Henry Kulin ( ), jonka varana toimii Kari Vähäuski ( ). Olennainen osa vk pääluottamusmiehen työtä on neuvotella työehtosopimusten soveltamista ja tulkintaa koskevista erimielisyysasioista. Hän toimii virallisena yt-neuvottelijana liittotasolla. Valtakunnallinen pääluottamusmies toimii muiden luottamusmiesten yhteyshenkilönä ja osallistuu luottamusmiesten koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Hän tekee mahdollisuuksien mukaan myös työpaikkakäyntejä ja osallistuu tiedotustilaisuuksiin. Työturvallisuus ja -terveys (sähköpostit: Kun tarvitset neuvoja työturvallisuus- ja terveysasioissa käytettävissäsi on työpaikkasi työsuojeluvaltuutettu ja valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu Alpo Pietarila ( ), jonka varana toimii Esko Partanen ( ). Työsuojelun erityisvaltuutettu osallistuu VR:n työturvallisuusja -terveysasioiden valmisteluun ja erilaisten työryhmien työhön. Hän toimii RVL:n työsuojeluvaltuutettujen yhteyshenkilönä. Hän seuraa toimialueensa työturvallisuustoimintaa ja -koulutusta sekä osallistuu sen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Hän osallistuu erilaisten alan hankkeiden käsittelyyn sekä seuraa työterveyshuollon toimeenpanoa ja tekee esityksiä sen kehittämiseksi. Hän osallistuu myös turvallisuusohjeiden ja -oppaiden laadintaan sekä tutkimusten ja selvitysten suunnitteluun ja tarvittaessa seuraa niiden toteutumista. Osastotoiminta (sähköpostit: Kun haluat tietoa vaikutusmahdollisuuksistasi liiton osastossa, ota yhteyttä oman osastosi toimihenkilöihin, kuten puheenjohtajaan tai sihteeriin. Ks. RVL-kalenteri/ Osallistu vuosikokouksiin/tiedotustilaisuuksiin, osaston tarjoamiin muihin tilaisuuksiin ja seuraa osastosi tiedotuksia. Liittotoiminta (sähköpostit: rvlry.fi) RVL:n puheenjohtaja Tarja Turtiainen ( / ) johtaa, kehittää ja suunnittelee liiton toimintaa. Hän toimii 25

26 liiton hallituksen, työvaliokunnan, tes-jaoston ja taloustoimikunnan puheenjohtajana. Hän on liiton toimiston esimies ja huolehtii tehtyjen päätösten toimeenpanosta yhdessä liiton toimiston kanssa. Puheenjohtaja on liiton edustaja työehtosopimusneuvotteluissa sekä toimii edustajana eri yhteistyöryhmissä VR:llä, RHK:ssa, liikenne- ja viestintäministeriössä jne. Hän on myös VR-konsernin laajennetun johtoryhmän jäsen. Hän osallistuu SAK:n hallituksen kokouksiin ja on jäsenenä SAK:n kuljetusalojen neuvottelukunnassa. Hän edustaa liittoa myös eri henkilöstöjärjestöjen yhteistyöryhmissä. Puheenjohtaja ottaa alustavasti kantaa uusiin esille tuleviin asioihin ja ratkaisee, miten niitä käsitellään ja hoidetaan. Kun haluat kysyä RVL:n palkkausjärjestelmästä, ota yhteyttä liittosihteeri Seppo Juseliukseen ( / ), joka on RVL:n edustajana palkkausjärjestelmän arviointiryhmässä. Hän toimii liiton edustajana työehtosopimusneuvotteluissa ja niihin liittyvässä valmistelutyössä sekä monissa muissa neuvotteluissa ja VR:n toiminnan kehittämistyöryhmissä. Hän on liiton edustajana SAK:n kuljetusalojen neuvottelukunnassa ja muussa järjestöjen yhteistoiminnassa. Liittosihteerin vastuulla on RVL:n kansainväliset asiat, kuten pohjoismainen yhteistyö. Kun haluat kysyä lomautukseen/ työttömyyteen liittyviä asioita, ota yhteyttä taloussihteeri Eeva Pohjolaiseen ( / ). Hän toimii työttömyyskassan asiamiehenä. Häneltä voit kysyä myös vuorotteluvapaaseen liittyviä asioita. Taloussihteeri vastaa käytännössä liiton taloussuunnittelusta ja -seurannasta, rahaliikenteestä ja taloushallinnosta. Taloussihteeri hoitaa myös Rautatievirkamiesten Vanhainkotisäätiön talouden ja sihteerin tehtävät, hautausavustukset sekä eläkeläisten kuntolomatuet. Kun haluat tietoa liiton tarjoamista koulutusmahdollisuuksista, ota yhteyttä järjestösihteeri Soile Olmariin ( / ). Hän suunnittelee ja organisoi jäsen- ja luottamusmieskoulutuksen. Kun haluat kirjoittaa liiton lehteen tai antaa juttuvinkin, ota yhteyttä järjestösihteeriin; hän on Rautatievirkamies -lehden päätoimittaja ja toimitussihteeri. Hän hoitaa myös muita tiedottamiseen liittyviä tehtäviä ja pitää yllä RVL:n nettisivuja osoitteessa Järjestösihteeri toimii sihteerinä sekä hallituksen, työvaliokunnan että tes-jaoston kokouksissa ja osallistuu tarvittaessa neuvotteluihin ja jäsentilaisuuksiin. Kun haluat kysyä jäsenrekisteriin liittyviä asioita tai ilmoittaa yhteystietojen muutoksista, ota yhteyttä toimistosihteeri Sini Meroon ( ); hän päivittää ja hoitaa liiton jäsenrekisteriä. Työssäkäyvien jäsenten yhteystietomuutokset päivitetään VR:n ylläpitämän rekisterin kautta. Kun tarvitset Vanhainkotisäätiön adresseja, tilaa niitä toimistosihteeriltä. Hän hoitaa myös liiton lehden tilauksiin liittyvät asiat sekä liiton toimiston sisäisiä asioita kuten kokous- ja matkajärjestelyjä. Mukana monissa työryhmissä ja hallituksissa RVL:n toimihenkilöt osallistuvat liiton hallituksen ja muiden toimielinten kokouksiin. He työskentelevät myös tarvittaessa monien eri yhteistyötahojen, kuten VR-konsernin, RHK:n, ministeriön, Rautatieviraston ja SAK:n työryhmissä. Liitolla on edustaja mm. Ilmailuja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan, Pääjohtaja H. Roosin, RMY:n, VR Eläkesäätiön, VR Urheilun, Lomajärjestö SAL:n sekä omistamiensa kiinteistöjen hallituksissa. 26

27 Hallitusti Hallitusti -palstalla kerrotaan lyhyesti RVL:n hallituksessa käsitellyistä asioista. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Kokous Kuultiin Tarja Turtiaisen selvitys VR:n organisaatiosta Keskusteltiin VR:n työntekijöille järjestetyissä infotilaisuuksissa esiin tulleista asioista sekä VR Cargon lomautusten vaikutuksista töihin. Kuultiin Turtiaisen selvitys VR:n muutosohjelmaan liittyvästä liittopuheenjohtajien ja VR:n edustajien välisestä tapaamisesta Tapaamisessa käytiin läpi VR:n muutosohjelmasuunnitelmaa ja siihen liittyvää yhteistoimintamenettelyä. Muutosohjelmaan sisältyvistä hankkeista ja muutoksista käydään yt- ja muut tarvittavat neuvottelut divisioonatasolla. Tarvittaessa käsittely voidaan siirtää erillisellä päätöksellä yksikkötason menettelyyn. Yhteistoimintalain mukaisesti tarvittavat keskustelut konsernitason juridisesta rakennemuutoksesta käydään keskitetysti konsernitasolla. Tukitoimintojen (HR, IT, talous) yt-asiat käsitellään niiden yhteisessä yt-elimessä. Konsernitasolla muutosohjelman toteutumista seurataan muutosohjelman seurantaryhmässä tai laajennetussa johtoryhmässä. Todettiin, että yt-neuvotteluja tulee olemaan useita ja että niissä jouduttaneen hyödyntämään myös aluepääluottamusmiesverkostoa. Tavoitteena on, että ytneuvotteluissa olisi aina kaksi RVL:n edustajaa. Vuosien muutosohjelman aiheuttamien henkilöstövaikutusten hallitsemiseksi VR suunnittelee ns. muutospoolin perustamista. Konsernin hallitus päättää asiasta. Poolin seurantaryhmään nimettiin RVL:n edustajaksi Tarja Turtiainen (varalla Seppo Juselius). Kuultiin Seppo Juseliuksen selvitys VR Cargon Contact Center -projektin etenemisestä. Laajennetun ohjausryhmän kokous oli Työnantaja aikoo perustaa tiimejä Kouvolaan (keskuspaikka) ja Vainikkalaan. Toiminnot käynnistetään vaiheittain mennessä. RVL on esittänyt, että työskentelypaikkoja pitäisi olla huomattavasti enemmän. RVL:n työehtosopimuksen voimassaolo päättyy Päätettiin, että osastoissa pohditaan uusia tes-tavoitteita. Tavoite-esitykset kootaan ja jalostetaan tes-jaostossa ja tavoitteet vahvistetaan liiton hallituksessa. RVL:n jäsenkortti on voimassa tämän vuoden loppuun. Hyväksyttiin työvaliokunnan esitys RVL:n jäsenkortin hankkimiseksi. Nordea on aiemmin maksanut jäsenkortin valmistuskulut, mutta on irtisanonut jäsenkorttisopimuksen 2010 alusta. Päätettiin hankkia jäsenkortit myös eläkeläisjäsenille. Kortti on voimassa niin kauan kuin sen uusiminen tulee ajankohtaiseksi eikä korttiin merkitä voimassaoloaikaa. Jatketaan sopimusta Teboilin kanssa niin, että muovikortteihin tulee Teboilin alennuksiin oikeuttavat magneettiraidat. Teboil maksaa raidasta aiheutuvat kustannukset ja OP Pohjola sponsoroi korttikustannuksia. Kortti hankitaan yritykseltä, joka on valmistanut myös voimassaolevan kortin. 27

28 Liiton opintorahat haussa TERVETULOA VUOKATTIIN! Hyvä VR:läinen, tervetuloa nauttimaan syksyisen Vuokatin upeista maisemista ja palveluista! Syystarjous VR:läisille 41 Eur/hlö/vrk Hinta sisältää majoituksen uusitussa, saunallisessa loma-asunnossa Säätiön tuella (väh. 2 hlöä/asunto), aamiaisen ja päivällisen noutopöydästä, kuntosalin käytön, 2 tunnin lipun Katinkullan kylpylään ja kävelysauvojen tai polkupyörän vuokran. Lisämaksu 1 hh 12,60 Eur/vrk. Tarjous on voimassa saakka ja koskee vain uusia varauksia. Varatessa käytettävä viitettä VRsyys09. Hinta ilman Säätiön tukea 53 Eur/hlö/vrk. Muistathan myös Ylläsraudun tarjousviikot ja upean Hiekkahovin palvelut! Puh , fax Vuokatinhovintie 15, VUOKATTI Netti lisää vaikutusvaltaa SAK aloittaa lokakuussa avoimen verkkokeskustelun, jossa voi ottaa kantaa SAK:n tulevaisuushankkeeseen ja sen aineistoon. - Ay-verkkoryhmä on tarkoitettu keskustelufoorumiksi kaikille suomalaisille, ei vain SAK:laisille. Haluamme ihmisten kertovan, minkälaisen ay-liikkeen he tulevaisuudessa haluavat, sanoo kehittämisjohtaja Eija Hietanen SAK:sta. Mielipiteensä voi kertoa osoitteessa sak.fi. Keskusteluun SAK:n tulevaisuudesta voi osallistua osoitteessa - Meidän on pohdittava, miksi ihmiset eivät tule kokouksiin ja mietittävä uusia tapoja houkutella heitä mukaan. Osallistuminen verkon kautta voi tuoda uusia keinoja keskustella. Rautatievirkamiesliiton jäsenet voivat hakea RVL:n vuosittain myöntämää opintoapurahaa ammatillista tai ammattiyhdistyskoulutusta, lähinnä oman työn ohessa tapahtuvaa, opiskeluaan varten. Apurahan suuruus on enintään 260 euroa/henkilö ja se myönnetään vuoden 2009 opiskelukustannuksiin, kuten kurssimaksuihin ja materiaalikustannuksiin. Kerro vapaamuotoisessa hakemuksessa opiskelustasi ja siihen liittyvistä kustannuksista ja niiden määristä. Perustelut ovat tärkeitä; apurahan myöntämisessä kiinnitetään huomiota esimerkiksi siihen, missä vaiheessa opinnot ovat ja miten ne liittyvät ammatilliseen kehittymiseen. Liitä mukaan henkilötietojesi lisäksi tilitietosi, kopiot maksukuiteista ja muut tarpeellisiksi katsomasi liitteet, esimerkiksi opintotodistus. Mikäli hakijoita on runsaasti, etusijan saavat ne, joille apurahaa ei ole parin edellisen vuoden aikana myönnetty. Hakemus osoitetaan Rautatievirkamiesliiton hallitukselle ja lähetetään lokakuun 12. päivään mennessä osoitteella RVL, Kaisaniemenkatu 10, Helsinki. Merkitse kuoreen sana apuraha. Hallituksen päätöksestä ilmoitetaan kaikille hakijoille. Aiemmin lähetetyt hakemukset huomioidaan. Lisätietoja (09) tai 28

29 Ajankohtaista Ratahallintokeskuksesta RHK:n uutiskirje Rautatieliikenteen menestyminen edellyttää matka-aikojen tuntuvaa lyhentämistä, jos halutaan rautatieliikenteen olevan kilpailukykyinen muihin kulkumuotoihin verrattuna. Tämä edellyttää rataverkon määrätietoista ja pitkäjänteistä kehittämistä. Näin todetaan Ratahallintokeskuksen tekemässä Tulevaisuuden henkilöliikenneselvityksessä, jossa on asetettu rautateiden henkilöliikenteen palvelutasotavoitteet vuodelle RATA seminaarin ohjelma on julkaistu tapahtuman verkkosivuilla. RATA 2010 järjestetään Jyväskylän Paviljongissa Seminaarin teemana on Rautatiet asemoi itseään. Seminaari jakaantuu neljään teemaan: Rautatieliikenne ja yhteiskunta, Rautatietekniikka, Rautatiet tutuksi sekä Turvallisuus. Myös uusi Liikennevirasto esittäytyy seminaarin näyttelyssä. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia operaattoreiden käyttämiä markkinoilletulon strategioita ja markkinoilletuloon liittyviä esteitä sekä löytää tapoja, joilla valtion virasto voisi edesauttaa uusien operaattoreiden markkinoilletuloa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla ruotsalaisia sekä puolalaisia rautatietavarayrityksiä. Kauppatieteiden ylioppilas Milla Laisin tekemä tutkimus tehtiin RHK:n tilauksesta Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Pietarin valtiollisen yliopiston MITIM-ohjelmaan. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mennessä. RAILI-puhelimien käyttöönotossa siirtymäaika RHK on päättänyt pidentää RAILI-puhelinten käyttöönoton siirtymäaikaa saakka ratatyöviestinnän osalta, koska RAILI-puhelimien ja liittymien toimituksissa on ollut tilapäistä ruuhkaa. Päivitetyt ohjeet ovat RHK:n www-sivuilla: Tietopalvelu Radanpidon ohjeet Turvallisuusohjeet Viestintä. Tutkimus markkinoilletulostrategioista ja -esteistä RHK:n englanninkielinen julkaisu A 11/2009 Market Entry Strategies and Confronted Barriers on Liberalized Railway Freight Markets in Sweden and Poland on ilmestynyt. Länsi-Suomen henkilöstöliikenteen luottamusmies Ari Jokelan (oik.) ja varaluottamusmies Jukka Salon 100-vuotisjuhlaa vietettiin omassa työyhteisössä. Seinäjoen osasto muisti 50 vuotta täyttäneitä jäseniään pöytästandaarilla. Standaari (kuvassa oik.) otettiin käyttöön samanaikaisesti RVL:n osasto-organisaation kanssa vuonna Sen on suunnitellut jäsenemme Eero "Eetu" Tuomi silloisesta vaunujaosta. Eetulle sydämellinen kiitos ja samalla onnittelut 70-vuotisjuhlan kunniaksi. RVL:n tunnuksen uudistuessa vuonna 2000 osasto hankki myös tällä tunnuksella varustetun standaarin (vas.) lahjavalikoimaan. 29

30 Jutunjuuri Joukkoliikenteen joukkovoimaa Tyttärentytär, ekaluokkalainen nuori neiti, oli luonani pääkaupungin ihmeissä viikonlopun. Ensin juteltiin tietenkin koulumaailman kuulumisista. Huolehdin, oliko hän ehtinyt tehdä läksyt vai annettiinko viikonlopuksi läksyjä lainkaan. No, tietenkin annettiin: kirjoittamista ja matematiikkaa. Tyhmä mummi kysyi ensin, että laskentoako. Olisittepa nähneet neidin ilmeen. Lauantaiaamuna neiti halusi lähteä ajelulle kaikilla mahdollisilla kulkuvälineillä. Ostin hänelle vuorokauden lastenlipun Helsingin sisäiseen liikenteeseen. Sitten mentiin - busseilla, metrolla, ratikoilla ja paikallisjunilla, lopuksi taksilla: - Miksi mummi tää metro kulkee maan alla? Miksi me ei nyt mennä maan alla? - Hui, mitkä liukuportaat, kuului huomio alaspäin menevistä portaista. Ne olivatkin niin jänskät, että piti kulkea uudestaan ylös ja alas. Välillä ihailimme merta, kaunista luontoa ja kaupunkia. Muutaman herrrkullisen näköisen leikkipuiston kohdalla painettiin ratikan nappia ja neiti kävi keinumassa, liukumäessä ja kiipeilytelineessä. Poikkesimme kauppatorilla ja -hallissa. Ostimme evääksi marjoja, sämpylöitä, savukalaa ja huisin hyvää mehua. Hakaniemen kauppahallista neiti ostatti pikkuveljille tuliaisia - kohtuullisesti kuitenkin. Välillä syötiin iiihania hillokermavaahtovohveleita ja juotiin kaakaot. Ja taas ratikka kutsui. Kierrettiin vaihteen vuoksi Katajanokka, siellä kun Etelä-Suomen aluepääluottamusmies on niin kauniita taloja ja laivoja. Hyvä ruokapaikkakin löydettiin. Kaikkiaan reissasimme julkisilla kulkupeleillä liki seitsemän tuntia ympäri Helsinkiä ja täytyy myöntää, että päivä oli ihana - varsinkin neidille. Hänen kotikulmillaan kun ainoa kulkupeli päästä jonnekin ajoissa on oma auto, jos ei halua viettää paria kolmea ylimääräistä tuntia linja-autoa odotellen. Opin itsekin kaupungista paljon uutta; sen kasvoja katsoi vähän eri kantilta kuin omissa menoissa. Eikä se ollut kallista, jos ne veljille ostetut tuliaiset jätetään laskuista. Ruokineen, juomineen ja pikku namuineen päivään upposi vajaa kolmekymppiä. Lisäksi tietenkin se alle viidentoista euron viimeinen taksimatka; uni meinasi viedä niin neidin kuin mummin. Nyt yli kuusi vuotta pääkaupunkiseudulla asuneena huomaa joka päivä kiittää mielessään tätä joukkoliikennettä. Toki aamuisin kismittää ihmisten ahtautuessa täysinäisten bussien käytäville. Mutta katsoessani jonoissa seisoviin - yleensä yhden hengen täyttämiin henkilöautoihin mietin, miksi ihmiset eivät hyödynnä esimerkiksi VR:n pysäköintejä lähiliikenteen asemilla ja taita loppumatkaansa joukkoliikenteen tarjoamilla mahdollisuuksilla. Tietenkään niillä ei joka paikkaan pääse, mutta lähelle kuitenkin eivätkä aikataulut sovi kaikille. Vastalauseita kuulee vaikka kuinka, mutta jospa joskus nekin saataisiin paremmiksi ja toimivimmiksi joukkovoimalla. 30

31 JÄSENILMOITUS PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen Jäsenasiat: Sini Mero puh.(09) fax (09) Rautatievirkamiesliitto ry Jäsenasiat Kaisaniemenkatu HELSINKI Henkilötiedot Nimi: Hetu: Eläkkeelle siirtyminen Siirryn eläkkeelle / alkaen (mille) Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi) Jäsenmaksun keskeytys RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa. Jäsenmaksun keskeytysaika / / Keskeytyksen syy: Työttömyys Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa. Hoitovapaa Kuntoutustuki Opiskelu Palkaton sairausloma Muu palkaton vapaa, mikä? Päiväys ja allekirjoitus 31

32 Nordea Pankki Suomi Oyj Keskitä asiointisi Nordeaan jo tänään. Avainasiakkaanamme saat henkilökohtaisen pankkineuvojan. Keskittäessäsi asiointisi meille henkilökohtaisen pankkineuvojan ammattitaito on käytössäsi. Hän tuntee sinut ja on perillä tavoitteistasi. Avainasiakkaana nautit myös Etuohjelman parhaista eduista. Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme. Soita (pvm/mpm) ma pe 8 20 tai käy osoitteessa nordea.fi /tervetuloa.

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Muutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi

Muutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi Muutosturva Hannele Liesegang hannele.liesegang@tem.fi Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yt-neuvottelujen alkaessa: neuvotteluesitys (8 luku 48 ) Viipymättä

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Sisältö 1... 1 2 Luottamusmiehen valinta ja toimiaika... 1 3 Luottamusmiehen tehtävät... 3 4 Vaalien ajankohta ja tiedottaminen... 4 5 Ehdokkaiden asettaminen...

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

9. Syksyn seuraseminaari, HSRC ehdottanut ajankohdaksi 4.-5.9.2010

9. Syksyn seuraseminaari, HSRC ehdottanut ajankohdaksi 4.-5.9.2010 SSqL:n hallituksen kokous 7. / 2010 pöytäkirja AIKA 17.6.2010 torstai klo 17.30 20.30 PAIKKA Helsinki, SLU, Kunto kabinetti Läsnä Leo Hatjasalo pj. Lars Ekholm (esittelijä) Tomi Niinimäki Juha Sarlund

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille 18.5.2016 Liikennekaari-vaikutusarviointi Kysely lähetettiin noin 4 350 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot